Terveydenhuollon ja poliisin yhteistyö Biomedicum Helsinki, Poliisiylitarkastaja Niina Uskali

Transkriptio

1 Terveydenhuollon ja poliisin yhteistyö Biomedicum Helsinki, Poliisiylitarkastaja Niina Uskali 1

2 AIHEET Poliisin tehtävä Poliisin antama virka-apu Poliisilaki 9 luvun 1 Virka-apupyyntöjen haasteita Lääkäripalvelujen yksityistäminen vs. poliisin antama virka-apu Virka-aputehtävät Tiedonsaanti o Poliisin ensihoitoon liittyvät tehtävät o Poliisin mielenterveyteen liittyvät tehtävät o Yhteiset asiakkaat Uhka-arviot Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ja oikeus Ampuma-aselain 114 :n muutos

3 POLIISIN TEHTÄVÄ Poliisin tehtävä, poliisilaki 1 (872/2011) " poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen " Poliisilla ja terveydenhoitoviranomaisilla molemmilla on omat perustehtävänsä Sama toimintaympäristö, samat asiakkaat Yhteisiä tehtäviä vs. virka-aputehtäviä 3

4 POLIISIN ANTAMA VIRKA-APU, poliisilaki 9 luku 1 1/2 Poliisin on annettava pyynnöstä muulle viranomaiselle virka-apua, jos niin erikseen säädetään. Poliisin on annettava virka-apua muulle viranomaiselle myös laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi, jos virka-apua pyytävää viranomaista estetään suorittamasta virkatehtäviään. Poliisi voi antaa virka-apua myös yksityiselle, jos se on välttämätöntä tämän laillisiin oikeuksiin pääsemiseksi ja oikeuden loukkaus on ilmeinen. Virka-avun antamisen edellytyksenä on lisäksi, että yksityistä estetään pääsemästä oikeuksiinsa ja oikeuksiin pääseminen edellyttää poliisin toimivaltuuksien käyttämistä. Päätöksen virka-avun antamisesta tekee päällystöön kuuluva poliisimies (YJ), jollei erikseen toisin säädetä. Poliisilaki 9 luvun 1 (872/2011) 4

5 POLIISIN ANTAMA VIRKA-APU, poliisilaki 9 luku 1, 2/2 Hallituksen esityksen mukaan poliisilla on velvollisuus antaa virka-apua vain silloin kun se kuuluu poliisin säännön mukaiseen tehtäväpiiriin. HE:n mukaan poliisi ei vastaa muiden viranomaisten kuljetustarpeen tyydyttämisestä eikä anna työvoima-apua. Virka-avun edellytyksenä on, että virkatoimen tai laillisen oikeuden toteuttamista kohtaa este (myös, jos etukäteen on perusteltua syytä epäillä esteen tulevan tapahtumaan), jonka poistamiseen vaaditaan poliisivaltuuksia. Käytännössä poliisin antama virka-apu on joko 1) vastarinnan murtamista tai 2) esteen poistamista. Tämän jälkeen poliisi varmistaa, että virka-apua pyytänyt taho voi esteettä suorittaa omaan toimivaltaansa liittyvät tehtävät. 5

6 Virka-apupyyntöjen haasteita Lääkäripalveluiden yksityistäminen Virka-avun käsitteen epäselvyys

7 Lääkäripalveluiden yksityistäminen vs poliisin antama virka-apu 1/2 KHO:2012:63 Tarkkailulähetteen A:sta laatineella niin sanotulla keikkalääkärillä ei ollut ollut toimivaltaa lähettää A:ta vastoin tämän tahtoa sairaalaan tarkkailuun sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset A:n psykiatriseen sairaalahoitoon määräämiseen olemassa, koska tällaisesta toimivallasta ei ole lailla erikseen säädetty eikä kyseinen lääkäri ollut ollut virkasuhteessa kaupunkiin. Kun A:n tarkkailuun ottaminen ei ollut perustunut virkalääkärin laatimaan tarkkailulähetteeseen, ei A:sta tehdyn hoitoonmääräämispäätöksen voitu katsoa syntyneen siten kuin perustuslaissa ja mielenterveyslaissa edellytetään. o KHO: Vuokralääkäri ei toimi virkasuhteessa. o Tarkkailuun lähettämisestä päättävä lääkäri käyttää KHO:n tulkinnan mukaan merkittävää julkista valtaa, jota käyttävän tulee perustuslain mukaan olla virkasuhteessa. 7

8 Lääkäripalveluiden yksityistäminen vs poliisin antama virka-apu 2/2 Poliisi voi antaa virka-apua viranomaiselle, mikäli viranomaista estetään suorittamasta tämän omaan toimivaltaan kuuluvaa tehtävää. Perustuslain 124 :stä johtuu, että julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle on säädettävä lailla. Merkittävää julkista valtaa käyttävän tulee olla virkasuhteessa, eikä sopimuksella voida siirtää merkittävää julkista valtaa yksityisille toimijoille. Keikkalääkäri ei ole tämän perusteella viranomainen eli hän ei ole oikeutettu pyytämään virka-apua pätevästi. Keikkalääkäreiden pyytämät virka-avut (turvata jokainen asunnossa tapahtuva tarkkailulähetteen kirjoittamiseen liittyvä tutkimus) ovat usein lain esitöiden tarkoittamaa työvoima-apua (henkilönsuojaus). Jos keikkalääkärillä ei ole toimivaltaa päästä yksittäisen potilaan asuntoon, ei poliisin mukaan tulo tuo lisää toimivaltaa. Virka-avun antaminen ns. päivystävälle lääkärille olisi täten lähes juridisesti mahdotonta... 8

9 Virka-aputehtävä 1/4 Poliisin virka-avun antaminen ja oikeus virka-avun saamiseen perustuu aina lakiin Kysymyksessä tehtävä, jossa toimivaltaista viranomaista estetään toimimasta tai suorittamasta lakisääteistä tehtäväänsä Virka-apu on ns. äärimmäinen tai viimeinen keino - ensin toimivaltaisen viranomaisen tulee itse yrittää kaikin laillisin keinoin suorittaa tehtävänsä, mutta mikäli sitä estetään, voidaan esteen poistamiseen tai vastarinnan murtamiseen käyttää poliisin toimivaltuuksia Poliisi ei anna kuljetusapua eikä työvoima-apua 9

10 Virka-aputehtävä 2/4 Kuljetusapua vain, jos siitä on erikseen säädetty ja silloinkin vain tarkasti rajatuissa tapauksissa (kuten mielenterveyslaki 31 ) Poliisin tehtävänä on tulla paikalle ja varmistaa, että toimivaltainen viranomainen saa itse suoritettua tehtävänsä Poliisi ei voi antaa virka-apua pakottamalla potilasta alistumaan kuljetukseen tilanteessa, jossa tahdonvastaisen hoidon arviointiin laadittua lähetettä ei ole tehty 10

11 Virka-aputehtävä 3/4, Mielenterveyslaki 31 Poliisi on velvollinen avustamaan kuljetuksessa, jos terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin virkasuhteinen lääkäri katsoo, että henkilön toimittamiseksi terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun sairaanhoidon toimintayksikköön tarvitaan ammattikoulutuksen saaneen saattajan lisäksi muukin saattaja kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, kun henkilöstä on laadittu tarkkailulähete tai kun henkilö on kuljetettava toimintayksikköön tarkkailulähetteen laatimiseksi Jos tarkkailuun otettu tai hoitoon määrätty poistuu sairaalasta ilman lupaa, poliisi on sairaalassa työskentelevän virkasuhteisen lääkärin pyynnöstä velvollinen antamaan virka-apua hänen palauttamisekseen sairaalaan. Jos henkilö, joka voidaan mielentilatutkimusta varten ottaa sairaalaan, jää tutkimukseen määrättynä päivänä saapumatta, poliisi on velvollinen antamaan sairaalassa työskentelevän virkasuhteisen lääkärin pyynnöstä virka-apua hänen toimittamisekseen sairaalaan Mielenterveyslaki 5 luku 31 ( /438) 11

12 Virka-aputehtävä 4/4 Sairaalan sisäiset kuljetukset Poliisin virka-apu päättyy potilaan saattamiseen vastaanottavaan yksikköön. Virka-apu ei sisällä potilaan vartiointia sairaalassa, tutkimustilanteen turvaamista tai mahdollisen jatkokuljetuksen turvaamista. Perustoimintamallissa virka-apua ei anneta myöskään ambulanssilla suoritettavien potilassiirtojen turvaamiseen. 12

13 Poliisin ensihoitoon liittyvä tehtävä, esimerkkejä 1/3 TAPAUS: Ensihoitajat joutuvat tehtävää hoitaessaan väkivallan tai uhkailun kohteeksi Poliisin hälytystehtävä Kyseessä on siis tehtävä, jossa molemmilla viranomaisilla on itsenäinen toimivaltansa tilanteessa. EI OLE VIRKA-APUA, EI EDELLYTÄ KIRJALLISTA VIRKA-APUPYYNTÖÄ 13

14 Poliisin ensihoitoon liittyvä tehtävä, esimerkkejä 2/3 TAPAUS: Ensihoidon tehtävä kohdistuu VARO -osoitteeseen (soveltuu myös tilanteisiin, joissa uhka on mahdollinen) Ensihoidon tehtävä, ambulanssin henkilöstö arvioi tarvitsevansa poliisin turvaa ennen ryhtymistään hoitamaan tehtävää, ilmoitushetkellä ei arvioitua uhkaa Hätäkeskus arvioi ilmoitustiedon Mikäli uhka arvioidaan todennäköiseksi ja päädytään poliisin hälyttämiseen tehtävälle, tehtävä on tällöin poliisille normaali hälytystehtävä EI OLE VIRKA-APUA, EI EDELLYTÄ KIRJALLISTA VIRKA- APUPYYNTÖÄ 14

15 Poliisin ensihoitoon liittyvä tehtävä, esimerkkejä, 3/3 Poliisipartio ja ambulanssi sopivat tavasta, jolla poliisi osallistuu tehtävään esim. poliisi on valmiudessa lähellä poliisilla ei ole pelkän varotiedon perusteella toimivaltaa tehtävän ollessa terveystoimen tehtävä Lähtökohtaisesti vain ensihoidon tehtävä Keskustelu/konsultaatio L4 K1 mikäli poliisin turvaa katsotaan kuitenkin haluttavan kenttäjohtaja (K1) päättää ei virka-apua tarvittaessa YJ päättää 15

16 Poliisin suoritteet ensihoitoon liittyen Suorite Avustettu lääkäriä Avustettu sairaankuljetusta Avustettu sosiaaliviranomaista

17 Poliisin suoritteet virka-apuun tai muuhun yhteiseen tehtävään/avunantoon Suoritteet Avunanto, tarkistus tms. tehtävä; virka-apu toiselle viranomaiselle 552 Avunanto, tarkistus tms. tehtävä: avunantotehtävä 553 Avunanto, tarkistus tms. tehtävä: uhka / varuillaolo 390 Muu yksilön suojaan kohdistuva tehtävä: muu pelastustehtävä 391 Muu yksilön suojaan kohdistuva tehtävä: itsemurhayritys tai uhka

18 Poliisin mielenterveyteen liittyvät tehtävät 1/3 Mielenterveyslain mukaisia tehtäviä poliisille ovat seuraavat tehtävälajit: Toimintavelvollisuus: Poliisi tapaa itse tehtävällään ilmeisen psykoottisen potilaan, ensisijaisesti poliisin toimintavelvollisuutena on ilmoittaa asiasta terveyskeskuslääkärille, erittäin kiireellisissä tapauksissa poliisi voi kuljettaa ilman diagnoosia poliisiautossa sairaalaan tai terveyskeskukseen tutkittavaksi. o Mielenterveyslaki 30. o Tehtäviä vuosittain kpl. Kuljettamisen avustaminen: poliisi turvaa kuljetuksen suorittamisen, mikäli potilas on karkaileva tai aggressiivinen tai kuljetus muuten vaarantuu. Mielenterveyslaki. o Turvaaminen voidaan tehdä joko niin, että poliisimies/poliisimiehet ovat sairasauton kyydissä koko matkan ajan tai niin että poliisipartio saattaa sairasautoa perässä ajaen. Tähän tehtävälajiin kuuluvia tehtäviä vuosittain n kpl. o Pyytäjä on aina lääkäri, ambulanssihenkilökunnan pyyntö ei riitä

19 Poliisin mielenterveyteen liittyvät tehtävät 2/3 Palauttaminen sairaalaan: Poliisi on velvollinen antamaan virkaapua, mikäli potilas poistuu sairaalasta ilman lupaa. Mielenterveyslaki 31. o o Tehtäviä vuosittain kpl. lääkärin tehtävä virka-apupyyntö Käytännön toimintaan perustuvat tehtävät, eivät mielenterveyslakiin: Tutkimuksen turvaaminen: kun on erityisiä syitä olettaa potilaan olevan vaarallinen ja/ tai väkivaltainen otehtäviä vuosittain noin kpl. olääkärin tehtävä virka-apupyyntö 19

20 Poliisin mielenterveyteen liittyvät tehtävät 3/3 Poliisin hälytystehtävien määriä mielenterveyteen liittyen Suorite Mielenterveys: toimintavelvollisuus Mielenterveys; kuljettamisen avustaminen 334 Mielenterveys: tutkimuksen turvaaminen Yhteensä Tehtäviä yhteensä noin kpl/vuosi.

21 Yhteiset asiakkaat Useissa tapauksissa mielenterveyspotilaat ovat poliisin asiakkaina. Syyllistyvät myös väkivaltarikoksiin. Uhka-asioissa on ongelmana, ettei terveystoimi kovin helpolla ota henkilöitä tahdonvastaiseen hoitoon... kynnys on joskus liian korkea ja avohoitoa ei käytännössä ole... Miten potilaiden avohoito/ kontrolli on järjestetty. Tiedonjako Uhka-arviot

22 TIEDONSAANTI 1/5 Poliisilain 4 luvun 2 :n 1 momentti Poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu. Välillä tulee vastaan, että tämän kanssa tulisi noudattaa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 :n Todistaa ei saa: 1) virkamies tahi julkista tehtävää tai asiaa toimittamaan valittu tai määrätty siitä, mitä hänen tässä toimessaan on salassa pidettävä; 3) lääkäri, apteekkari tai kätilö tahi heidän apulaisensa siitä, mitä he asemansa perusteella ovat saaneet tietää ja mitä asian laadun vuoksi on salassa pidettävä, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, todistamiseen suostu; Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa olevien säännösten estämättä voidaan muu niissä tarkoitettu henkilö paitsi syytetyn oikeudenkäyntiavustaja velvoittaa todistamaan asiassa, jossa syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, mistä saattaa seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus, taikka sanotunlaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen.) 22

23 TIEDONSAANTI 2/5 Poliisilaki on erityislaki verrattuna oikeudenkäymiskaareen, - erityislakia noudatetaan Jos asiaa tulkittaisiin edellä mainittu OK:n pykälä huomioiden, aiheuttaisi se sen, että poliisi ei voisi saada missään "normaali rikostutkinnassa" salassa pidettävää tietoa, myös muiltakaan viranomaisilta Pykälä olisi tällöin turha Poliisille on kuitenkin tarkoitettu tiedonsaantioikeus yleisluonteisesti ja laajasti määritelty oikeus tietojen saamiseen, koska poliisi on keskeinen turvallisuusviranomainen Pykälä on nimenomaan poliisin yleinen tiedonsaantioikeus Kattaa poliisin kaikentyyppiset tehtävät (PolL 1:1) 23

24 TIEDONSAANTI 3/5 Pykälä tarkoittaa, että viranomaisilla, joilta tietoja pyydetään, on velvollisuus antaa em. tietoja Tiedonsaantitilanteet muodostavat poikkeuksen salassapitovelvollisuudesta tai vaitiolo-oikeudesta Tietoa yms. ei tarvitse antaa, jos käyttö todisteena laissa kielletty ei liene annettu tällaisia pykäliä Säännöstä tulkitaan niin, että tiedon antamista ei estä virkamiehen salassapitovelvollisuus (OK 17:23, huom. vaihtumassa OK 17:12 ja 14) HE 57/1994, vanha PolL 35 Perusoikeuden mukaisuus arvioitu 2010, kun uutta lakia valmisteltu KHO:2010:42 24

25 TIEDONSAANTI 4/5 Tiedon saaminen lääkäriltä / terveydenhoitoviranomaisilta on välillä todella hankalaa vaitiolovelvollisuuteen vetoaminen Poliisilla on myös vaitiolovelvollisuus, mutta myös sen on annettava tarvittava tieto lääkärille / terveydenhoitoviranomaisille, jos esim. joku haluttaisiin saada hoitoon. PolL 7 luvun 2 Tietojen antaminen vaitiolovelvollisuuden estämättä "Poliisin henkilöstöön kuuluvan virkamiehen tai muun 1 :n 2 momentissa tarkoitetun henkilön vaitiolovelvollisuus ei estä tiedon antamista viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla säädetyn tehtävänsä vuoksi on tarve saada tieto muuten salassa pidettävästä seikasta taikka henkilön luotettavuudesta tai sopivuudesta tehtävään. Tietojen luovuttamisesta turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään pyrkivän tai siinä olevan henkilön luotettavuuden varmistamiseksi säädetään erikseen laissa. Edellä 1 :n 2 momentissa säädetty vaitiolovelvollisuus ei estä ilmaisemasta sellaisia tietoja, joiden ilmaisemiseen on yksittäistapauksessa painava syy hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen tai huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi taikka valtion turvallisuuden varmistamiseksi." 25

26 TIEDONSAANTI 5/5 Ongelmia syntyy, jos tieto ei kulje. o Esim. Kun poliisitoiminnan kautta yhteiskunnalle / itselle vaarallinen henkilö saadaan hoitoon, niin jatkoista pitäisi pystyä kertomaan avoimesti poliisin suuntaan, jolle kyseisen henkilön sijainti(/hoito)tieto voi olla hyvin merkityksellinen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi o Kuitenkin, esim. mielenterveyspotilaan päästyä hoidosta, riski henkilön toiminnasta on yhteiskunnalla, ei vain poliisilla, ja tietyissä tapauksissa jonkinlainen jälkipito pitäisi olla hallinnassa muun kuin poliisin toimesta. 26

27 Uhka-arviot 1/3 Vakavien henkilöön kohdistuvien väkivallantekojen ennalta ehkäisemisen kannalta on olennaista niin sanottujen heikkojen signaalien tunnistaminen ja niihin liittyvien uhka-arvioiden tekeminen. Kohdennetulla väkivallanteolla (engl. targeted violence) tarkoitetaan sellaisia väkivallantekoja, joissa teon tekijä, tunnettu tai tunnistettava, valitsee ennakkoon tietyn kohteen väkivallan kohteekseen. Teon kohde on yleensä ennakkoon valittu, yksi tai useampi henkilö tai instituutio. Kohdennetun väkivallan piiriin kuuluvat esimerkiksi muun muassa: o o o o salamurhat, työpaikka- ja kotiväkivalta, vainoaminen (stalking), tietyn tyyppinen kouluväkivalta kouluampumiset 27

28 Uhka-arviot 2/3 Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on Poliisihallitukselta edellytetty edistämistoimenpiteitä seuraavan toimenpide-ehdotuksen osalta: "37: Liitetään poliisin uhka-arviotyökaluun toimintamalli, jolla poliisi saa nopeasti asiantuntijan arvion (esim. terveydenhuollon asiantuntijat) henkilön todellisesta uhkasta ja väkivaltapotentiaalista. Henkilö voidaan arvion nojalla ohjata nopeutetusti jatkotoimiin. Käynnistetään pilotilla." Uhka-arvioiden perusteella saatetaan tehdä yksittäiseen henkilöön liittyviä toimenpiteitä tai päätöksiä (kiinniottaminen, tiedustelu- ja tutkintatoimet sekä hoitoon ottamiseen ja hoitoon ohjaamiseen liittyviä päätöksiä) Uhka-arvioiden tekemisessä suoritetaan puhuttamisia ja konsultaatioita, joille tulee olla lainsäädännöllinen pohja sekä prosessi. 28

29 Uhka-arviot 3/3 Poliisilakia oltaisiin ehdottamassa muutettavaksi (/lisättäväksi) 6 luvun 1 osalta: "Uhka- ja vaarallisuusarvioiden tekemiseen liittyvissä tapauksissa poliisilla on oikeus käyttää apunaan terveydenhuollon asiantuntijoita". Muutosehdotus (punaisella) 4 luvun 2 2 mom: Tietojen saanti viranomaiselta Poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä ajo-oikeuden, ampuma-aseluvan tai muun sellaisen luvan voimassaolon harkitsemiseksi tai vakavien henkilöön kohdistuvien väkivallantekojen ennalta estämiseksi tehtävien uhka- ja vaarallisuusarvioiden tekemistä varten luvanhaltijan tai henkilön terveydentilaan, päihteiden käyttöön tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja salassapitovelvollisuuden estämättä, jos voidaan perustellusti olettaa, että luvanhaltija ei enää täytä luvan saannin edellytyksiä tai hänen käyttäytymisestään tai toiminnastaan voida perustellusti päätellä olevan mahdollista, että henkilö syyllistyisi vakavaan henkilöön kohdistettuun väkivaltaan. Edellä 2 momentin perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja saa käyttää vain luvanhaltijan luotettavuuden, sopivuuden taikka luvan voimassaolon muun edellytyksen tai lupaan sisältyvän ehdon täyttymisen arvioimiseksi sekä vakavan henkilöön kohdistetun väkivallan uhka- ja vaarallisuusarvioiden tekemiseen. 29

30 Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ja oikeus Ampuma-aselain 114 :n muutos /7 Lääkärin ilmoitusvelvollisuus Voimassaolevasta lainsäädännöstä poiketen lääkärin ilmoitusvelvollisuus vain kahdessa tapauksessa: o o 1) henkilö on todettu mielentilatutkimuksessa, vaarallisuusarviossa tai muussa oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa itselleen tai toiselle vaaralliseksi; tai 2) henkilö on itsemurhayrityksen vuoksi otettu tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon mielenterveyslain (1116/1990) 8 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella ja lääkäri tahdosta riippumattoman hoidon aikana tehdyn arvion perusteella katsoo hänen olevan sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. 30

31 Ampuma-aselain muutos 2/7 Lääkärin ilmoitusvelvollisuus 1)-kohdassa mainitussa tapauksessa henkilöstä on tehty nimenomainen arvio vaarallisuudesta Henkilö on käytännössä aina jo lukkojen takana 2)-kohdassa ilmoitusta ei tehdä automaattisesti vaan henkilön tilanne arvioidaan hoidon aikana. 31

32 Ampuma-aselain muutos 3/7 Lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeus Lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oikeus tehdä poliisille ampuma-aseilmoitus henkilöstä, jonka hän potilastietojen ja henkilön tapaamisen perusteella katsoo perustellusta syystä olevan terveydentilansa tai käyttäytymisensä perusteella sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Lääkäreillä on ilmoitusvelvollisuuden lisäksi samanlainen ilmoitusoikeus kuin muilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ollut tähänkin asti. Muun terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeus ei muutu. 32

33 Ampuma-aselain muutos 4/7 Ilmoitustietojen säilyttäminen Poliisi saa säilyttää terveydenhuollon ammattihenkilön tekemän ilmoituksen tiedot 3 vuotta tiedon merkitsemisestä Nyt hävitettävä heti, jos ei aselupaa Ampuma-aseilmoitusten tietoja saa tallettaa hallintoasiain tietojärjestelmään siten, että tieto ilmenee vain henkilöä koskevaa aselupatietoa käsiteltäessä tieto siis asetietojärjestelmässä piilotietona Ampuma-aseilmoituksen tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin aselupatiedon käsittelyyn 33

34 Ampuma-aselain muutos 5/7 Ilmoitusmenettely Menettely ei muutu Ilmoitukset edelleen Poliisihallituksen asehallintoon Valtioneuvoston asetukseen lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeudesta aselupa-asioissa (1223/2011) tehdään ilmoituksen perusteiden luokittelua koskevat (teknisluontoiset) muutokset Ilmoituslomaketta muutetaan vastaavasti 34

35 Ampuma-aselain muutos 6/7 Ilmoitusten määrät vuosina Poliisille tehdyt ilmoitukset Ilmoituksia tullut poliisille Henkilöitä, joilla on ase (hlö) Henkilöillä olevia aseita (kpl) Perusteet Tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito Mielentilatutkimus vaarallisuusarvio, muu oikeuspsykiatrinen tutkimus Itselleen tai toiselle vaarallinen potilaskertomukseen sisältyvän väkivaltaista tai uhkaavaa käytöstä koskevan tiedon ja hänen henkilökohtaiseen tapaamiseensa perustuvan arvion perusteella Käyttäytynyt väkivaltaisesti tai väkivallalla uhaten Muu syy

36 Ampuma-aselain muutos 7/7 Vaikutukset Kuten tilastoista ilmenee, suuri osa ilmoituksista on sellaisia, jotka siirtyvät lääkärin ilmoitusvelvollisuuden piiristä ilmoitusoikeuden alaan Poliisi pitää nykyistä ilmoitusvelvollisuutta ja oikeutta merkittävänä osana aseturvallisuuden valvontaa Poliisihallituksen toivomus on, että lääkärit tekisivät ilmoituksia ilmoitusoikeudenkin perusteella silloin, kun siihen syytä on Pahimmillaan voi käydä niin, että tästä ilmoitusoikeudesta tulee ns. kuollut kirjain eli pykälä. o Muilla terveydenhuollon ammattihenkilöillähän on ollut ilmoitusoikeus, joka jatkuu. o Ilmoitusoikeuden perusteella ei vaan ole tullut ilmoituksia, mutta ne on todennäköisesti hoidettu lääkärien (kohta entisen) ilmoitusvelvollisuuden perusteella. 36

37 Kiitos Poliisiylitarkastaja Niina Uskali Poliisihallitus p