Mitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön
|
|
- Susanna Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteessä katsaus Tarja Kulvik psykiatrian erikoislääkäri Vantaan Työterveys Kirsi Suominen psykiatrian dosentti, ylilääkäri Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus Kela Etera Mitä itsemurhayrityksen jälkeen työkalupakki kliinikon käyttöön Suomessa tehdään joka vuosi noin tuhat itsemurhaa ja moninkertainen määrä itsemurhayrityksiä tai muita tarkoituksellisesti itseä vahingoittavia tekoja. Itsemurhaa yrittäneille on olemassa tehokkaita hoitokeinoja, joita tulee käyttää aiempaa aktiivisemmin. Jokainen itsemurhaa yrittänyt tarvitsee akuutin arvioinnin ja mahdollisuuden ainakin yhteen kriisitapaamiseen. Jatkossa hoitopalettiin tulee diagnoosiin perustuvan hoidon lisäksi kuulua potilasta motivoivia ja hoitoon kiinnittäviä elementtejä. Itsetuhoinen käyttäytyminen on laajuudeltaan ja seuraamuksiltaan niin mittava kansanterveysongelma, että kotimainen hoitosuositus olisi tarpeen. Vertaisarvioitu Itsemurhayrityksenä näyttäytyvä tapahtuma ei aina tähtää tietoisesti kuolemaan, ja usein potilaan on vaikea itsekään hahmottaa teon pohjimmaista tavoitetta (1). Se, että tietoisesti vahingoittaa omaa terveyttään, on silti aina vakavasti otettava hälytysmerkki. Monista tunnetuista itsemurhalle altistavista tekijöistä itsensä aikaisempi tarkoituksellinen vahingoittaminen ennustaa vahvimmin myöhempää itsemurhakuolemaa (2). Uuden itsemurhayrityksen riski säilyy suurentuneena vuosikymmenien ajan (3). Itsetuhoisen potilaan arvioinnin ja hoitamisen tueksi on laadittu suosituksia mm. Britanniassa (4) ja Yhdysvalloissa (5). Suomessa kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti päätyi suosittamaan jokaisen itsemurhaa yrittäneen potilaan psykiatrista tai psykososiaalista arviointia Uuden itsemurhayrityksen riski säilyy suurentuneena vuosikymmenien ajan. ja mahdollisuutta vähintään yhteen kriisiluonteiseen tapaamiseen tämän jälkeen (6). Psykiatrisesta konsultaatiosta on julkaistu ohjeita kotimaisissa artikkeleissa (7,8). Yhdenkin keskustelukerran tarjoaminen itsemurhayrityksen jälkeen asettaa kovan haasteen terveydenhuollolle. Suosituksista huolimatta osa potilaista palaa edelleen kotiinsa ilman muuta interventiota kuin somaattinen tarkistus tai hoito (9). Itsensä vahingoittaminen johtaa useimmiten päivystyskontaktiin, mutta tämän potilasryhmän hoitaminen vaatii päivystyshenkilökunnalta muuhun päivystystyöhön huonosti sovitettavaa työotetta: keskusteluaikaa ja potilaan motivoimista avun vastaanottamiseen. Parhaiten tästä tehtävästä suoriudutaan, jos on mahdollisuus konsultoida psykiatrian henkilökuntaa (10). Suuressa ja harvaan asutussa maassa tavoitteen toteutuminen vaatii kuitenkin joustavuutta. Kokemus on osoittanut, että hoitointervention olisi syytä toteutua oikea-aikaisesti: ei silloin, kun potilas on esimerkiksi intoksikaatiotilan vuoksi vielä väsynyt ja muistamaton, mutta kuitenkin riittävän nopeasti, kun toteutunut on vielä potilaan muistissa ja tapahtumasarjan käsittely tuntuu mielekkäältä. Itseään vahingoittava käyttäytyminen toistuu tutkimusten mukaan usein melko lyhyen ajan kuluessa hoitoon johtaneesta tapahtumasta. Tästäkin syystä itsetuhoisen potilaan hoito olisi aloitettava viipymättä (11). Samalla omaisille tarjoutuu mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun alusta alkaen. On esitetty sellaistakin suositusta, että potilaan ensimmäisen arvioinnin suorittanut ammattihenkilö aloittaisi myös hoitointervention ajallisen viiveen ja hoidosta jättäytymisriskin minimoimiseksi (10). Psykiatrinen konsultaatiotyöryhmä pystyy usein toimimaan tämän periaatteen mukaisesti. Virka-aikana tapahtuvan konsultoinnin lisäksi päivystysyksiköissä olisi hyvä sopia, miten menetellä silloin, kun potilaan somaattisen hoidon tarve päättyy muuna aikana tai potilas itse on haluton odottamaan konsultaatiota. Tärkeää on, että jokaiselle itsemurhaa yrittäneelle järjestetään psykososiaalinen arviointi (7). Siellä mis 2151
2 Kirjallisuutta 1 Suokas J, Suominen K, Isometsä E, Ostamo A, Lönnqvist J. Long-term risk factors for suicide mortality after attempted suicide--findings of a 14-year follow-up study. Acta Psychiatr Scand 2001;104: Harris EC, Barraclough B. Suicide as an outcome for mental disorders. A meta-analysis. Br J Psychiatry 1997;170: Suominen K, Isometsä E, Suokas J, Haukka J, Achte K, Lönnqvist J. Completed suicide after a suicide attempt: a 37-year follow-up study. Am J Psychiatry 2004;161: Self-harm: longer-term management. NICE guidelines (CG133), November Siteerattu guidance/cg133/resources/ guidance-selfharm-longertermmanagement-pdf 5 APA Practice Guideline for the Assessment and Treatment of Patients With Suicidal Behaviors, Siteerattu providers/handbook/treatment/ Assessing_and_Treating_ Suicidal_Behaviors.pdf 6 Arinperä H. Ensiavusta jatkohoitoon: Itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito -osaohjelman väliraportti. Itsemurhan ehkäisyprojekti Stakes. Aiheita 33/1994. Helsinki Suokas J, Suominen K. Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Duodecim 2002;118: Suominen K, Valtonen H. Itsetuhoisen potilaan arviointi. Duodecim 2013;129: Nurmi-Lüthje I, Hinkkurinen J, Salmio K, Lundell L, Lüthje P, Karjalainen K-M. Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio. Suom Lääkäril 2011;66: Isacsson G, Rich CL. Management of patients who deliberately harm themselves. BMJ 2001;322: Cedereke M, Monti K, Ojehagen A. Telephone contact with patients in the year after a suicide attempt: does it affect treatment attendance and outcome? A randomised controlled study. Eur Psychiatry 2002;17: Kapur N. Management of self-harm in adults: which way now? Br J Psychiatry 2005;187: sä psykiatrista henkilökuntaa ei ole saatavilla, osa päivystysyksikön sairaanhoitajista voidaan kouluttaa arvion tekemiseen. Vain pieni osa itsemurhaa yrittäneistä päätyy psykiatriseen sairaalahoitoon (9). Useimmille voidaan tarjota riittävä apu psykiatrisessa avohoidossa, päihdehuollon palvelujen parissa tai perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon seurannassa. Suuren potilasryhmän hoidon tarpeeseen vastataan parhaiten moniammatillisella työotteella (10,12). Vaikka jatkohoidon tarpeen ja laadun arvioiminen kuuluu lääkärin vastuulle, itsetuhoisen potilaan terapeuttinen kohtaaminen on luonteva osa riittävän menetelmäkoulutuksen saaneen psykiatrisen sairaanhoitajan, depressiohoitajan tai päihdehuollon Vain pieni osa itsemurhaa yrittäneistä päätyy psykiatriseen sairaalahoitoon. työn tekijän työnkuvaa. Näin suuren ja ennakoimattomasti varsin kiireellistäkin hoitoa vaativan potilasryhmän kohtaamiseen tarvitaan työvälineitä, jotka ovat terveydenhuollon työntekijöiden opittavissa ilman monivuotista, kallista psykoterapiakoulutusta. Usein myös riittää, että potilaan oma hoitosuhde aktivoidaan ja nopeutetaan seuraavaa tapaamista avohoidon yksikössä. Itsetuhoista käyttäytymistä voi tarkastella sairauden oireena, jolloin hoidon painopisteenä on psykiatrisen perussairauden hyvä hoito. Se voidaan kuitenkin myös nähdä osittain sairaudesta erillisenä toimintamallina, jonka toistuminen ei aina ole suoraan suhteessa psykiatrisen oirekuvan vakavuuteen (10,13). Nämä näkökulmat muodostavat akselin, jolle asemoituminen vaikuttaa väistämättä myös tarjottavan hoitointervention laatuun (14). Vaikka itsetuhoisen käyttäytymisen epidemiologiasta on saatavilla runsaasti tutkimustietoa, erilaisten hoitomuotojen kehittäminen ja näytön kerääminen niiden vaikuttavuudesta vaatii vielä työtä. Tutkimukset antavat syyn olettaa, että tämän suuren potilasryhmän hoito on räätälöitävä varsin yksilöllisesti (10,12). Tieteen vastausten viipyessä olisi hyvä kehittää alkuvaiheen interventioon sopivia työkaluja, jotta potilaan henkeä uhkaavaan käyttäytymiseen puututtaisiin oikea-aikaisesti silloinkin, kun tarvittavan muun hoidon järjestymistä joudutaan odottamaan. Itsemurhaa yrittäneen potilaan tuloksellisia hoitomuotoja Erilaisia psykoterapiamenetelmiä on tutkittu myös itsetuhoisuuden vähentämisen näkökulmasta. Potilasryhmän heterogeenisuus, päätetapahtumien harvinaisuus ja siitä johtuva pitkien seuranta-aikojen tarve sekä terapiatutkimuksen yleiset metodologiset vaikeudet ovat vaikeuttaneet näytön keräämistä (12). Joistakin terapiamuodoista on kuitenkin jo saatu tieteellistä näyttöä ja odotettavissa on, että alan tieto lisääntyy, kun tutkimusmateriaalia kertyy. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyvän toistuvan itsetuhoisen käytöksen hoitoon kehitetty dialektinen käyttäytymisterapia on osoittautunut tehokkaaksi itsetuhoisuutta vähentäväksi hoitomuodoksi tässä potilasryhmässä (15,16). Kognitiivisesta psykoterapiasta on jo varsin hyvää näyttöä itseään vahingoittavien potilaiden hoitamisessa (17,18,19). Myös psykodynaamisen psykoterapian pohjalta kehitetty interpersonaalinen terapia on osoittautunut lupaavaksi työvälineeksi (20). Lisäksi psykodynaaminen terapia, yhdistetty kognitiivinen ja psykodynaaminen terapia sekä motivoiva lähestymistapa näyttävät vähentävän itsetuhokäyttäytymistä (18). Itsemurhayrityksen jälkeisestä puhelinkontaktista tai postikorttien lähettämisestä saattaa olla hyötyä itsetuhokäyttäytymisen vähentämisessä (18,21,22). Lääkehoidoista litiumin on osoitettu vähentävän itsetuhokäyttäytymistä mielialahäiriöissä ja klotsapiinin skitsofreniassa; flupentiksolista on pieni vanha tutkimus persoonallisuushäi riöissä (18,23,24). Masennuksen asianmukainen hoito näyttää ainakin osatekijänä vähentävän itsemurhakuolleisuutta (25). Sen sijaan ei ole näyttöä, että sairaalahoitoon ohjaaminen itse murhayrityksen jälkeen vähentäisi itsetuhokäyttäytymistä (18); toki psykoottiset, itsemurhavaarassa olevat potilaat tulee edelleen toimittaa tarpeenmukaiseen sairaalahoitoon. Tarvitaan vielä tutkimuksia siitä, mikä on kussakin terapiassa se erityispiirre, joka tarjoaa apua juuri itsetuhoisille potilaille (26). Näin voitaisiin eri terapiamuodoista poimia potilaalle yksilöllisesti sopivia vaikuttavia elementtejä. 2152
3 13 Gysin-Maillardt A, Michel K. Lyhytterapia itsemurhayrityksen jälkeen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura Michel K, Dey P, Stadler K, Valach L. Therapist sensitivity towards emotional life-career issues and the working alliance with suicide attempters. Arch Suicide Res 2004;8: Holmberg N, Kähkönen S. Hyväksymisestä muutokseen dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden hoidossa. Duodecim 2007;123: Linehan MM, Comtois KA, Murray AM ym. Two-year randomized controlled trial and follow-up of dialectical behavior therapy vs therapy by experts for suicidal behaviors and borderline personality disorder. Arch Gen Psychiatry 2006;63: Brown GK, Ten Have T, Henriques GR, Xie SX, Hollander JE, Beck AT. Cognitive therapy for the prevention of suicide attempts: a randomized controlled trial. JAMA 2005;294: Daigle MS, Pouliot L, Chagnon F, Greenfield B, Mishara B. Suicide attempts: prevention of repetition. Can J Psychiatry 2011;56: Holmberg N, Kähkönen S. Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia. Duodecim 2010;126: Guthrie E, Kapur N, Mackway- Jones K ym. Randomised controlled trial of brief psychological intervention after deliberate self poisoning. BMJ 2001;323: Carter GL, Clover K, Whyte IM, Dawson AH, D Este C. Postcards from the EDge project: randomised controlled trial of an intervention using postcards to reduce repetition of hospital treated deliberate self poisoning. BMJ 2005;331: Hassanian-Moghaddam H, Sarjami S, Kolahi A-A, Carter GL. Postcards in Persia: randomised controlled trial to reduce suicidal behaviours 12 months after hospital-treated self-poisoning. Br J Psychiatry 2011;198: Cipriani A, Hawton K, Stockton S, Geddes JR. Lithium in the prevention of suicide in mood disorders: updated systematic review and meta-analysis. BMJ 2013;346:f Meltzer HY, Alphs L, Green AI ym. Clozapine treatment for suicidality in schizophrenia: International Suicide Prevention Trial (InterSePT). Arch Gen Psychiatry 2003;60: Korkeila J, Salminen JK, Hiekkanen H, Salokangas RKR. Use of antidepressants and suicide rate in Finland: an ecological study. J Clin Psychiatry 2007;68: Terapiamenetelmät lyhyen intervention tukena Itsemurhayritykseen johtaneiden tekojen, ajatusten ja tunteiden kronologinen läpikäyminen, ns. ketjuanalyysi (15,19), on paljon käytetty menetelmä itsemurhaa yrittäneen potilaan hoidollisessa haastattelussa. Suomen Mielenterveysseuran käyttöön ottamassa ASSIP-menetelmässä (Attempted Suicide Short Intervention Program) potilaan hiljattaista itsetuhoista tekoa käsitellään videotyöskentelyn avulla (13). Kognitiivisen psykoterapian pohjalta kehitetty hyväksymis- ja omistautumisterapia haastaa potilaan tutkimaan keskeisiä arvojaan ja suuntaamaan toimintansa arvojensa mukaiseksi (27). Keskustelu arvoista tuo luontevasti esiin myös keskustelun toivosta, jonka vahvistaminen on tärkeä osa itsetuhoisen käyttäytymisen ehkäisyä (28). Itsetuhoisen potilaan kanssa työskentelyssä potilaan voimavarat, tavoitteet ja kaikki elämän jatkumista tukevat verkostot ovat keskeisessä roolissa. Kaikki terapeuttiset interventiot edellyttävät luonnollisesti potilaan suostumusta ja kykyä sitoutua käyttäytymisensä syiden pohtimiseen ja muutostyöskentelyyn. Hoitoon sitouttaminen vaatii usein myös hoitohenkilökunnalta aktiivisuutta, potilaan tavoittelua puhelimitse tai muilla keinoilla sekä joustavuutta etsittäessä yhdessä potilasta parhaiten auttavaa hoitoa (4). Turvaverkon luominen itsetuhoiselle potilaalle on keskeinen osa uuden itsemurhayrityksen ehkäisytyötä. Lisäksi on jonkin verran näyttöä siitä, että potilaan itsemurhayrityksen toistumista voi ehkäistä terveydenhuoltojärjestelmästä tulevalla yhteydenotolla varsinaisen hoitointervention jälkeen. Tässä tarkoituksessa potilaalle voidaan esimerkiksi soittaa tai lähettää tervehdys postitse (18,21,22). Tässä kirjoituksessa hahmotellaan sellaista hoitomallia, jota voidaan käyttää ensimmäisenä interventiona potilaan päädyttyä terveydenhuoltojärjestelmän pariin itsemurhayrityksen jälkeen. Tavoitteena on terveydenhuoltohenkilökunnan kouluttaminen tarjoamaan tälle potilasryhmälle laadukas ja ainakin osaksi näyttöön perustuviin hoitomuotoihin tukeutuva alkuinterventio, joka voi myös lisätä potilaan motivaatiota sitoutua myöhempään hoitoon, silloin kun siihen on tarvetta. Hoidollisten interventioiden rinnalla on huolehdittava asianmukaisesta lääketieteellisestä arvioinnista diagnooseineen, lääkityksineen ja hoitosuunnitelmineen. Osana potilaan uuden itsemurhayrityksen riskin arviointia on myös muistettava huolehtia siitä, että kaikki mahdollinen tehdään, jotta potilaalla ei olisi käytössään kuolemaan johtavia välineitä, mikäli itsetuhoinen impulssi toistuu. Hyvän intervention elementit Perinteiset työvälineet ovat keskittyneet auttamaan uuden haittatapahtuman riskin arviointia. Tutkimustiedon lisääntyessä painopiste on siirtymässä enemmän potilaan tarpeiden arvioimiseen (4). On eduksi, jos hoitoa tarjoavat ammattilaiset hallitsevat monenlaisia menetelmiä, jotta hoito voidaan räätälöidä mielekkääksi potilasryhmälle, joka ei helposti kiinnity tarjottuun apuun. Hoitomallin tulee olla melko nopeasti terveydenhuollon eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden opittavissa ilman perehtymistä monimutkaisiin teoreettisiin kehyksiin. Aikaa ja kustannuksia säästyy, jos menetelmät mahdollistavat myös vastaanottotilanteen ulkopuolella tapahtuvan työskentelyn, kuten kotitehtävät, ja yhteydenpito potilaaseen voi osaksi nojautua teknisten välineiden käyttöön. Puhelinsoitot ja lyhyet viestit täydentävät konkreettisia kohtaamisia ja tapaamisiin mukaan kutsutut läheiset toimivat tärkeänä lisäresurssina. Intervention rajallisuus korostaa potilaan voimauttamisen ja aktiivisen osallistumisen merkitystä. Onnistumista auttaa, jos työntekijä sisäistää monipuolisen selitysmallin itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Hoitamisen ajatuksen rinnalle nousee yhdessä tutkimisen ja ratkaisujen etsimisen ajatus (14). Hoidon fokus on potilaan turvallisuudessa ja uusien keinojen oppimisessa. Tavoitteena on, että potilas kokee intervention jälkeen jonkin asian liikahtaneen elämässä niin, että toivo selviytymisestä on mahdollinen. Hyvät työvälineet voimauttavat myös henkilökuntaa, jolle toistuvasti itseään vahingoittavat potilaat aiheuttavat turhautuneisuutta ja negatiivisia tunteita, jopa toivottomuuden tarttumista potilaasta hoitavaan työntekijään. Ehdotus lyhyeksi hoitointerventioksi Ehdotus itsemurhaa yrittäneen lyhyeksi hoitointerventioksi on esitetty taulukossa
4 Taulukko 1. Ehdotus itsemurhaa yrittäneen lyhyeksi hoitointerventioksi. Päivystyksessä 1 Tapahtuneen läpikäynti ja vaihtoehtoisten ratkaisujen hakeminen 2 Uusintariskin arviointi 3 Hoidon tarpeen kartoitus (psykiatria, päihteet, sosiaalityö) 4 Ohjaus jatkohoitoon tai oman hoidon aktivointi: ajanvaraus, jos mahdollinen 5 Illan ja yön turvaaminen läheisten avulla 6 Ohje lähipäivien lääkitykseen 7 Ohje päivystykselliseen avunsaantiin Seuraavien vuorokausien aikana 1 Sosiaalisen verkoston huomioiminen ja vahvistaminen 2 Ahdistuksen hallintakeinojen opettelu 3 Positiivisten odotusten vahvistaminen 4 Lääketurvallisuutta parantavat toimenpiteet 5 Muiden itsemurhavälineiden huomioiminen 6 Konsultaatioyksikön tukisoitot, kunnes hoito käynnistyy 26 Klonsky ED, Muehlenkamp JJ. Self-injury: a research review for the practitioner. J Clin Psychol 2007;63: Hayes S. Acceptance and commitment therapy, relational frame theory, and the third wave of behavioral and cognitive therapies. Behav Ther 2004;35: Meretoja J, Laakso P. Itsemurhaan altistavat kognitiiviset mallit. Suom Lääkäril 2002;57: Hargus E, Crane C, Barnhofer T, Williams JMG. Effects of mindfulness on meta-awareness and specificity of describing prodromal symptoms in suicidal depression. Emotion 2010;10: Sidonnaisuudet Tarja Kulvik: Matka-, majoitus- ja kokouskulut (Jansen-Cilag). Kirsi Suominen: Luentopalkkiot (AstraZeneca, Bristol-Myers Squibb, Lundbeck, Otsuka, Pfizer), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Otsuka), korvaus potilasoppaan tuottamisesta (Lundbeck). Tapahtuneen läpikäyminen Itsemurhayrityksen yksityiskohdat ja siihen johtaneet tapahtumat käydään yksityiskohtaisesti ja kronologisesti läpi. Potilas saattaa olla haluton palauttamaan mieleensä herkästi uuden ahdistuksen laukaisevia tilanteita, tai hän voi pyrkiä häpeän kokemuksen vuoksi ohittamaan tapahtuneen mahdollisimman kevyesti. Itsemurhayrityksen aikainen päihtymystila tai lääkeyliannoksen aiheuttama muistiaukko saattaa vaikeuttaa tapahtuman rekonstruointia, mutta tällöinkin tilannetta on mahdollista lähestyä omaisten kertoman, sairauskertomukseen kirjatun tiedon ja aikaisempien päivien olotilojen ja ajatusten läpikäymisen avulla. Itsemurhayrityksen läpikäyminen palvelee monta tärkeää tarkoitusta. Potilaan kokemaa ahdinkoa voi empaattisesti ymmärtää ja validoida vaihtoehdottomuuden kokemusta samalla, kun tapahtumaketjun läpikäymiseen liitetään keskustelu siitä, mitä muita ratkaisuja potilas olisi voinut ahdingossaan tehdä. Tämä auttaa potilasta oppimaan henkiinjäämistä palvelevia strategioita, joiden on oltava yksilöllisiä ja potilaan hyväksymiä. Samalla potilas saa kuulluksi tulemisen kokemuksen: kysymys on hänen tarinastaan, ei yksinomaan sairaudesta, jota voisi lähestyä mekanistisesti. Asioiden tasavertainen ja potilaan kokemusta kunnioittava tarkastelu voimauttaa potilasta. Usein itsemurhayrityksen viimeisenä laukaisevana tekijänä on elämäntapahtuma, joka on herättänyt potilaan mielessä ajatuksen umpikujaan joutumisesta. Keskustelun tärkeänä tavoitteena on myös antaa potilaalle toivoa selviytymisestä. Johonkin on saatava muutos, jotta potilasta ei palauteta terveydenhuollon arviosta tilanteeseen, joka hiljattain on tuntunut vaikeammalta sietää kuin oma kuolema. Rentoutuminen ja tietoisuustaidot Itsemurhayrityksen läpikäyminen palauttaa potilaan herkästi samaan ahdistuneeseen tilaan, ns. itsetuhoiseen tilaan (13), joka edelsi hiljattaista yritystä. Ahdistuksen aktivoituminen tarjoaa mahdollisuuden harjoitella myös rauhoittumiskeinoja, joista sopivimmat löytyvät kokemuksen kautta, potilaan kokeillessa itse, mikä häntä parhaiten auttaa. Ahdistuksen hallinnassa on mahdollista käyttää hyväksi erilaisia oman tilan ja ympäristön havaitsemiseen liittyviä tekniikoita, rentoutusharjoituksia ja myös toiminnallisia menetelmiä, joissa oma huomio pyritään siirtämään pois tukalasta olotilasta. Mikään menetelmä ei sovi jokaiselle potilaalle, ja olisi tärkeää, että itsetuhoisia potilaita hoitavilla henkilöillä olisi käytössään riittävä valikoima keinoja, joista voi hakea potilaalle yksilöllisesti sopivan. Varomerkkien tutkiminen Samalla kun potilaan tarina jäsentyy, tapahtuneesta on mahdollista poimia elementtejä, jotka ennakoivat potilaan tilanteen vaikeutumista niin, että itsemurha tuntui lopulta ainoalta ratkaisulta. Potilas opettelee tunnistamaan nämä varomerkit ja reagoimaan niihin ennen kuin vahinko on jo tapahtunut (12). Tilanteen varhainen tunnistaminen edellyttää myös riittävää tietoisuutta oman mielen sisällöstä. Jo yksinkertaiset tekniikat aikalisän ottamiseksi saattavat pysäyttää uhkaavan tapahtumaketjun (29). Arvot ja suojaavat tekijät Jokaisen potilaan kanssa tulisi ongelmakeskeisen lähestymistavan lisäksi käydä läpi hengissä pysymistä edistäviä tekijöitä ja auttaa potilasta luomaan positiivisia odotuksia elämää kohtaan. Potilaan kanssa pohditaan, mikä juuri hänelle tuo merkityksen kokemuksia ja toimii vastavoimana kuoleman intentiolle. Edistääkö potilaan toiminta sitä, mihin hän elämässään pyrkii ja mitä arvostaa? Potilaalle merkityksellisistä asioista voi rakentaa myös konkreettisia muis 2154
5 tutuksia, jotka auttavat potilasta kantamaan mielessään sen, mikä auttaa eteenpäin: esimerkiksi läheisten valokuvat, rakkaasta harrastuksesta muistuttava symboli, hyviä asioita potilaasta itsestään kertova huoneentaulu. Potilaalle merkityksellisistä asioista voi rakentaa konkreettisia muistutuksia. Selviytymisstrategiat ja apuvälineet Monessa terapiamuodossa on päädytty laatimaan potilaan kanssa muistia tukevia välineitä, joiden on tarkoitus olla apuna silloin, kun esimerkiksi psyykkisen voinnin heikkeneminen vaikeuttaa muuten ajattelu- ja toimintakykyä. Näihin välineisiin voidaan kirjata potilaan omia keinoja vaikeiden olotilojen hallitsemiseksi sekä niiden tahojen yhteystietoja, joilta potilas voi hakea apua kriisin aikana. Lompakkoon sopiva turvakortti (13) auttaa potilasta löytämään helposti ohjeita ja puhelinnumeroita, joilla turvata vointinsa kriisin tullessa. Hoitavan henkilön kanssa laaditut turvakortit voivat samalla palauttaa potilaan mieleen hyväksyvän ja turvallisen hoitosuhteen. Hoitavan tahon yhteydenpito Itsemurhaa yrittäneen potilaan sitouttaminen ottamaan vastaan apua vaatii usein hoitavalta taholta aktiivista otetta, potilaan tavoittelua ja jopa kotikäyntejä hoitoyhteistyön syntymiseksi (4). Samalla tavalla hoidon tuloksen säilymistä voi edistää se, että potilaaseen pidetään yhteyttä ja hänelle annetaan lupa yhteydenpitoon aktiivihoidon päättymisen jälkeenkin. Potilaan kanssa voidaan sopia vaikkapa kolmen kuukauden jaksosta, jonka aikana hän voi ottaa yhteyttä hoitoyksikköön ilman uutta lähetettä, mikäli vointi uudelleen notkahtaa. Näitä sopimuksia tehdään erityisesti sellaisten potilaiden kanssa, jotka eivät alkuintervention jälkeen siirry jatkohoitoon toiseen yksikköön. ASSIP-interventiossa potilaalle lähetetään kaikkiaan kuusi kirjettä istuntojen loppumisen jälkeen (13). Potilaan tavoitteluun voi liittyä yhteydenottopyyntö ja yhdessä sovituista selviytymisstrategioista muistuttaminen ja vähintäänkin sen päivittäminen, mistä potilas voi tarvittaessa hakea apua. Lopuksi Suomalaiset päivystysyksiköt hoitavat vuosittain tuhansia potilaita itse aiheutetun akuutin fyysisen haitan vuoksi. Suosittelemme kansallisen suosituksen laatimista tämän suuressa itsemurhariskissä olevan ryhmän hoitamisen ja arvioinnin tueksi. Alan tutkimukset kohdistuvat lähinnä psykososiaalisiin hoitomuotoihin, mutta suurin osa itseään vahingoittavista potilaista jää eri syistä näiden hoitomuotojen ulkopuolelle. Jokaisen potilaan olisi silti saatava välitön psykososiaalinen arvio tilanteestaan ja uusintariskistä. English summary in english What to do after a suicide attempt tools for the clinician 2155
6 English summary Tarja Kulvik Specialist in Psychiatry Vantaan Työterveys Kirsi Suominen Docent, Chief Physician Helsinki Social and Health Services What to do after a suicide attempt tools for the clinician Suicide and other self-destructive behaviors pose huge social and economic challenges to the public health. Every year roughly a thousand people die of suicide in Finland and a many more attempt suicide or engage in other types of deliberate self- harm. It is therefore time to establish national clinical guidelines for this specific patient group. A treatment plan designed for suicidal patients should include both diagnosis-specific treatments and elements that enhance patient motivation and adherence. Several efficient treatment models already exist, but need to be used more widely. Treatment should also be flexibly adjusted to the patient s specific needs. 2155a
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotItsetuhoisten potilaiden arviointi ja
Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä
LisätiedotItsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito. Jaana Suokas ja Kirsi Suominen
Päivystyspsykiatria Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen arviointi ja hoito Jaana Suokas ja Kirsi Suominen Itsemurhaa yrittäneiden asianmukainen hoito on terveydenhuollon keskeinen tehtävä. Somaattisen ensihoidon
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotItsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia
Nils Holmberg ja Seppo Kähkönen KATSAUS Itsemurhaa yrittäneiden kognitiivinen lyhytpsykoterapia Itsemurhaa yrittäneille on kehitetty lyhytpsykoterapeuttinen hoito-ohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä
LisätiedotItsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012
Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen Itsetuhokäyttäytyminen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotItsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017
Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2017 Eduskunnan Pikkuparlamentti 22.10.2017 Jouko Lönnqvist Emeritusprofessori HY ja THL 23.10.2017 Jouko Lönnqvist 1 Miksi pankkiirit tekevät itsemurhia? 23.10.2017
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotOSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN
OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotMielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki
Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotItsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti 2013-2017. Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus
Itsemurhien ehkäisy Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti 2013-2017 Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA SMS on perustettu vuonna 1897 ja sen perustehtävä
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotTyönimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)
Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotPsykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä
AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotItseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain
ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto,
LisätiedotITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ
Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotVirheen diagnostiikka
Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi EHKÄISE, TUNNISTA, AUTA koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta Tampere 16.3.2017 16.3.2017 Suvi Nipuli 1 Hankkeen
LisätiedotITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE
ITSEMURHIEN EHKÄISY KOULUTUS PERUSTERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 10.9.2018 Timo Partonen 1 Hanke Hanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotTERAPEUTTISET IHMISSUHTEET
TERAPEUTTISET IHMISSUHTEET HOIDOLLISUUS TERAPEUTTISISSA JA TAVALLISISSA IHMISSUHTEISSA MARIEKE SAHER PSYKOLOGI (PST), PSYKOTERAPEUTTI (YET) LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmissuhteissa on terapeuttista? Mitä tekee
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
Lisätiedot