FITS-julkaisuja 26/2003. Joukkoliikenteen hoito, informaatio ja käyttö Kampin työmaan aikana

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 26/2003. Joukkoliikenteen hoito, informaatio ja käyttö Kampin työmaan aikana"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 26/2003 Joukkoliikenteen hoito, informaatio ja käyttö Kampin työmaan aikana

2

3 FITS-julkaisuja 26/2003 Joukkoliikenteen hoito, informaatio ja käyttö Kampin työmaan aikana

4 Raportin valokuvat: Marja Rosenberg, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2003

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Heidi Sandberg ja Marja Rosenberg, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Joukkoliikenteen hoito, informaatio ja käyttö Kampin työmaan aikana Tiivistelmä Kampin keskuksen rakennustyöt alkoivat , jolloin suurin osa Kampin kautta liikennöivien joukkoliikennelinjojen lähtölaitureista siirrettiin katuverkolle. Samalla Kampissa muutettiin bussilinjojen aikatauluja ja reittejä sekä jalankulku- ja ajoneuvoliikenteen reittejä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työmaan aikaisten liikennejärjestelyiden, informaation ja opastuksen vaikutuksia matkustajien tyytyväisyyteen. Tarkoituksena oli selvittää myös joukkoliikenteen pitempiaikaisessa häiriötilanteessa annettavan tiedon muotoa ja sisältöä sekä jakelukanavien saavutettavuutta, käyttäjäystävällisyyttä ja tehokkuutta. Tutkimus tehtiin pääasiassa haastattelemalla matkustajia, taksinkuljettajia, alueen yrityksiä sekä Kampin poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleita henkilöitä. Lisäksi tutkittiin Kampin alueen jalankulun ja opastuksen toimivuutta. Kampin työmaan aiheuttamia vaikutuksia joukkoliikenteelle pyrittiin arvioimaan olemassa olevien selvitysten ja tutkimusten perusteella. Selvityksen perusteella Kampin työmaan liikennejärjestelyissä ja matkustajainformaatiossa onnistuttiin melko hyvin. Tietoa jaettiin useiden jakelukanavien välityksellä. Pysäkkijärjestelyt, pysäkki-informaatio sekä opastus toteutettiin olosuhteisiin nähden hyvin. Ongelmia ovat kuitenkin aiheuttaneet esimerkiksi opasteiden ylläpidon väljä organisointi, jalankulkureittien turvattomuus, yhdistelmäaikataulujen ja opaskarttojen kiinnitystaulujen puuttuminen ja etenkin kaukoliikenteen tulolaitureiden jakautuminen laajalle katuverkkoon. Kampin työmaatöiden aloituksen seurauksena matkustajat ovat kokeneet matkojensa hidastuneen sekä kuljettajien tietämyksen ja aikataulujen täsmällisyyden huonontuneen. Helsingin keskustan jatkomatkojen kulkutavoissa on tapahtunut siirtymää kävelystä ja raitiovaunuista metroon ja busseihin. Ajoajat kasvoivat useilla Helsingin sisäisillä linjoilla ja seutulinjoilla. Sen sijaan joillakin seutulinjoilla ja kaukoliikenteessä tapahtui jopa ajoaikojen nopeutumista. Liikennöintikustannukset ovat kasvaneet vuositasolla euroa. Tutkimus osoitti, että rakennustyömaiden joukkoliikenteelle aiheuttamilta ongelmilta vältytään, kun poikkeusjärjestelyiden suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin ja vastuutahot suunnittelussa, toteutuksessa sekä järjestelyiden ylläpidossa sovitaan. Työmaan tuottamia ongelmia voidaan myös vähentää, kun tiedotuksen sisältö ja tiedotustapa valitaan siten, että informaatio tavoittaa kaikki alueella toimijat ja työmaan ympäristössä järjestetään liikenne- ja jalankulkuopastus. Avainsanat (asiasanat) Joukkoliikenne, matkustajainformaatio, rakennustyömaa Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 26/2003 Kokonaissivumäärä 109 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Heidi Sandberg and Marja Rosenberg, VTT Building and Transport Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication The organisation of public transport and provision of passenger information at Kamppi construction site Abstract The construction work of Kamppi centre in place of the Helsinki main bus terminal started on 15 August Most of the departure platforms for both local and long-haul bus lines were transferred to the neighbouring street network. At the same time the bus timetables and routes as well as pedestrian and car routes had to be rearranged. The aim of this survey was to explore passenger satisfaction during the construction work at Kamppi, especially the influence of traffic arrangements, information and guidance. In addition, the form and contents of information given at a long-lasting disturbance in public transport services were to be clarified as well as accessibility, user-friendliness and effectiveness of information distribution channels. The survey was mainly carried out by person interviews directed at passengers, taxi drivers, near-by firms and persons participating to the planning and implementation processes for public transport arrangements under these unusual conditions. In addition, the functionality of the pedestrian network and the guidance system in Kamppi were studied. The evaluation of the impacts of the construction work on public transport was based on existing surveys. According to the study the traffic arrangements and passenger information at Kamppi construction site were quite successful. Information was delivered through several distribution channels. The bus stop arrangements, information at the stops and guidance were carried out well given the circumstances. However, there have been problems with, for example, the loose organisation of sign maintenance, pedestrian safety, lack of combination timetables and suitable sites for guide maps, and particularly the long-haul traffic arrival platforms which were widely spread out to the nearby street network. As a consequence of the Kamppi reconstruction site, passengers felt that their journey times have become longer, punctuality and drivers knowledge about the system has got worse. On transfer trips in the City of Helsinki the use of metro and buses have increased while walking and use of trams have decreased. Travel times on several internal routes in Helsinki as well as on regional routes have increased, but some regional and long-haul routes also have sped up. Operating costs have increased by euros per annum. The study showed that problems to public transport caused by construction sites can be avoided by starting the planning of arrangements for unusual conditions in due course and by agreeing on the responsibilities in the planning, implementation and maintenance phases in advance. Problems caused by construction sites can also be reduced by providing concise information in a clear form and by such means that are at hand for everyone in the area. Guidance on transport and pedestrian routes in the surroundings of the construction site is very important as well. Keywords Public transport, passenger information, construction work Miscellaneous Serial name and number FITS publications 26/2003 Pages, total 109 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Kampin rakennustyömaa aiheuttaa vuosia kestävän häiriötilanteen joukkoliikenteelle, alueella liikkuville, keskustaan saapuvalle liikenteelle sekä alueen kiinteistöille. Työmaan aiheuttamaa haittaa pyritään minimoimaan mm. informaation ja opastuksen keinoin. Tavoitteeksi on asetettu, että joukkoliikenteen käyttö ei vähene työmaan aikana. Tutkimuksessa selvitettiin Kampin työmaan aikaisten liikennejärjestelyjen, opastuksen ja informaation onnistumista matkustajien, liikennöitsijöiden, informaation tuottajien ja toteuttajien sekä liike-elämän näkökulmasta. Tutkimus kuuluu Henkilöliikenteen infoohjelmaan (HEILI). Tutkimus antaa tietoa rakennustyömaiden vaikutuksesta joukkoliikenteeseen ja auttaa suunnittelemaan väliaikaisista järjestelyistä sellaisia, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa liikennöinnille ja matkustajille. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää valmiin Kampin ennen -tutkimuksen aineistona sekä esimerkiksi matkakeskushankkeita suunniteltaessa. Tutkimusta ohjasi projektiryhmä, johon kuuluivat Leo Kallionpää HKL:stä, Heidi Hyvärinen ja Leena Saransaari Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirastosta, Juhani Linnosmaa Kiinteistövirastosta, Reijo Mäkinen YTV:stä, Outi Janhunen Espoon kaupungilta ja Osmo Moisio Liikenne- ja viestintäministeriöstä. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta työstä vastasivat Heidi Sandberg ja Marja Rosenberg. Seutulinjojen matka-aikojen erillisselvityksen (liite F) teki Ari Sirkiä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Anna Schirokoff ja Jukka Räsänen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta ovat toimineet raportin kommentoijina. Helsinki, Harri Kauppinen Projektijohtaja Helsingin kaupunki

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO TAVOITTEET KAMPIN KESKUKSEN RAKENTAMINEN TYÖMAAN AIHEUTTAMAT LIIKENNEMUUTOKSET Joukkoliikenne Jalankulku ja pyöräily Muu ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteen reitit Pysäköinti JOUKKOLIIKENTEEN INFORMAATIO Matkustajainformaatio Informaation toteutuksen organisointi MAASTOKÄYNNIT Menetelmä Tulokset HAASTATTELUT Matkustajat Menetelmä Tulokset Taksit Menetelmä Tulokset Liikennöitsijät ja Matkahuolto Menetelmä Tulokset Informaation toteuttajat ja sidosryhmät Menetelmä Työmaan aiheuttamien liikennejärjestelyjen ja informaation organisointi Opastus ja informaatio Työmaainformaatio

10 7.4.5 Liikennöinti Liikennejärjestelyt Kustannukset YRITYSKYSELY Menetelmä Tulokset PÄÄTÖKSENTEKO Liikennejärjestelyt Matkustajainformaatio PALAUTTEET JA WWW-SIVUJEN KÄYTTÖ Palautteet Kampin keskuksen www-sivujen käyttö TYÖMAAN VAIKUTUKSET JOUKKOLIIKENTEESEEN Matkustajamäärät Matka-ajat Liikennöintikustannukset Asiakastyytyväisyys YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Joukkoliikenteen informaatio, hoito ja käyttö Tutkimuksen johtopäätökset Suositukset...83 LÄHDELUETTELO...87 LIITTEET...89 LIITE A Matkustajahaastattelulomake...91 LIITE B Taksinkuljettajien haastattelulomake...93 LIITE C Liikennöitsijähaastattelulomake...95 LIITE D Yrityskyselylomake...97 LIITE E Yritykset, joille yrityskysely lähetettiin...99 LIITE F Kampin työmaan vaikutus seutulinjojen matka-aikoihin

11 1 JOHDANTO Kampin rakennustyömaa sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa ja aiheuttaa noin neljän vuoden ajan häiriötä alueella liikkuville, sen läheisyydessä toimiville kiinteistöille ja keskustaan etenkin länsisuunnasta saapuvalle liikenteelle. Työmaa aiheuttaa vuosia kestävän häiriötilanteen joukkoliikenteen liikennöinnille ja matkustajille. Nykyisen terminaalin siirtäminen katuverkolle kasvattaa bussien kierrosaikoja, muuttaa aikatauluja ja lisää liikennöintikustannuksia. Työmaa vaikuttaa sekä Espoon suunnan seutuliikenteeseen, Helsingin sisäiseen bussiliikenteeseen että linja-autoaseman kaukoja paikallisliikenteeseen. Työmaan aiheuttamaa haittaa pyritään minimoimaan mm. tiedotuksen ja opastuksen keinoin. Tavoitteeksi on asetettu, että joukkoliikenteen käyttö ei vähene työmaan aikana. Rakennustyömaa on varsin laaja ja pitää sisällään myös Helsingin matkakeskuksen rakentamisen sekä Espoon suunnan seutuliikenteen terminaalin ja kaukoliikenteen linja-autoaseman rakentamisen, joihin sisältyy myös uusi Kampin metroaseman sisäänkäynti. Tässä tutkimuksessa selvitetään työmaan aikaisten liikennejärjestelyjen ja niistä tiedotuksen onnistumista matkustajien, liikennöitsijöiden, tiedon tuottajien, suunnittelijoiden ja liike-elämän näkökulmasta. Tutkimus kuuluu Henkilöliikenteen info-ohjelmaan (HEILI). Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi matkakeskushankkeita suunniteltaessa. Tutkimus antaa tietoa myös rakennustyömaiden vaikutuksesta joukkoliikenteeseen ja auttaa suunnittelemaan väliaikaisista järjestelyistä sellaisia, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa liikennöinnille ja matkustajille. Työmaa aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä myös henkilöautoliikenteelle. Tässä tutkimuksessa on käsitelty henkilöautoliikennettä vain siltä osin, kuin se olennaisesti liittyy joukkoliikenteeseen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tekee erillisen ennen jälkeen-tutkimuksen, johon sisältyvät tarkemmat liikennelaskennat ja sujuvuusmittaukset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin matkustaja-, liikennöitsijä-, yritys- ja asiantuntijahaastatteluja. Myös vaikutukset taksiliikenteen toimivuuteen selvitettiin haastattelemalla taksinkuljettajia. Lisäksi käytiin läpi asiakaspalautetta ja nettisivujen käyttötilastoja sekä YTV:n ja Helsingin kaupungin liikenne- ja matkustajatutkimusten tuloksia. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myös valmiin Kampin ennen-tutkimuksen aineistona. 9

12 2 TAVOITTEET Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten työmaan aikaisilla liikennejärjestelyillä, tiedotuksella, opastuksella ja ilmeellä voidaan vaikuttaa matkustajien tyytyväisyyteen. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää joukkoliikenteen pitempiaikaisessa häiriötilanteessa annettavan tiedon muodon, sisällön ja jakelukanavien saavutettavuutta, käyttäjäystävällisyyttä ja tehokkuutta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ne ongelmakohdat, jotka aiheuttavat katkoksia tiedonkulussa tai vaikeuksia joukkoliikenteen hoitamisessa. Tarkemmin kuvattuna tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kampin työmaa-alueen ympäristön, erityisesti jalankulun ja opastuksen toimivuutta matkustajien mielipiteet koskien Kampin työmaan liikennejärjestelyitä, informaatiota ja opastusta sekä niiden vaikutuksia matkustajien tyytyväisyyteen ja matkustuskäyttäytymiseen rakennustyömaan vaikutuksia Kampin alueen joukkoliikenteen liikennöintiin, taksiliikenteeseen, yritysten toimintaan ja matkustajien tyytyväisyyteen Kampin poikkeusjärjestelyjen suunnittelun ja toteutuksen organisointia, päätöksentekoa ja sen onnistumista. Kampin työmaan aiheuttamia vaikutuksia joukkoliikenteelle pyrittiin arvioimaan lisäksi olemassa olevien selvitysten ja tutkimusten perusteella. Tavoitteena oli kaupungin tai YTV:n tietojen perusteella arvioida työmaan vaikutusta joukkoliikenteen matkustajamääriin, kulkutapajakaumaan, matka-aikoihin, liikennöintikustannuksiin ja asiakastyytyväisyyteen. 10

13 3 KAMPIN KESKUKSEN RAKENTAMINEN Uudessa Kampin keskuksessa sekä Espoon seutuliikenteen että kaukoliikenteen linjaautojen terminaalit sijaitsevat maan alla ja matkustajat voivat poistua linja-autoista ja nousta niihin sisätiloissa. Tavaraterminaali liitetään välittömästi kaukoliikenneterminaalin yhteyteen, mikä parantaa myös linja-autojen mahdollisuuksia kuljettaa tavaraa ja vähentää tarpeetonta linja-autojen liikennettä ydinkeskustassa. Kampin metroasemalle rakennetaan uusi, itäinen sisäänkäynti. Maanalaisiin tiloihin tulee myös kauppahalli ja runsaasti muita liiketiloja. (Kampin Keskus 2003.) Kampin Keskukseen tulee nykyisen linja-autoaseman aukion lisäksi kaksi uutta aukiota. Kampin kauppatori on suunniteltu Annankadun suuntaisen tavaratalorakennuksen ja nykyisen linja-autoasemarakennuksen väliin. Kampin puistotori tulee Fredrikinkadun ja Salomonkadun kulmaan. Kampin Keskuksen näkyvin uudisrakennus on 5 6 kerroksinen tavaratalo. (Kampin Keskus 2003.) Uuden Kampin keskuksen on tarkoitus valmistua seuraavassa aikataulussa (Kampin Keskus 2003): Espoon linja-autoliikenteen ja kaukoliikenteen terminaalit sekä tavara-asema valmistuvat keväällä Samalla otetaan käyttöön metron uusi, itäinen sisäänkäynti. Liiketilat valmistuvat vaiheittain Tavaratalon rakennustyöt alkavat alkutalvesta 2004, ja sen on tarkoitus valmistua vuonna Urho Kekkosen kadun varteen rakennettavat toimistot valmistuvat eri vaiheissa vuosina Kampin Keskuksen rakennustyöt alkoivat alustavilla töillä kesällä Varsinaiset rakennustyöt alkoivat , ja ne kestävät vuoteen 2006 asti. Kampin Keskus on suurin yksittäinen Suomessa toteutettu rakennushanke (Kampin Keskus 2003). Rakennustyömaan kustannuksiksi on arvioitu 340 miljoonaa euroa (SRV Viitoset 2003a). Kuva 1. Kampin Keskuksen työmaa kesäkuussa

14 4 TYÖMAAN AIHEUTTAMAT LIIKENNEMUUTOKSET 4.1 Joukkoliikenne HELSINGIN SISÄINEN LIIKENNE Kampin keskuksen rakennustöiden aloitusvaiheessa Helsingin sisäisten bussilinjojen lähtölaiturit muuttuivat siten, että bussien 39, 39A, 39V, 41, 45 ja 47 lähtölaiturit siirtyivät Fredrikinkadulle Tennispalatsin kohdalle. Bussin 70T lähtölaituri siirtyi Runeberginkadulle lähelle Eteläisen Rautatiekadun kulmaa. Edellä mainittujen bussien tulolaituri sijaitsee Runeberginkadulla Eteläisen Rautatiekadun ja Salomonkadun välisellä osuudella. Linja 15 siirtyi pois linja-autoasemalta ja liikennöi Ruoholahdesta Länsiterminaaliin sekä Lauttasaareen (15A) (HKL uutiset 2003). Matkustajien toivomuksesta linja 15A muutettiin alkaen liikennöimään välille Elielinaukio Länsiterminaali laivojen tulo- ja lähtöaikoina (KSV 2003). Linjojen 65A ja 66A reitti siirtyi kulkemaan Simonkadun ja Malminrinteen kautta. Linja 21 V siirtyi ajamaan Pohjoista/Eteläistä Rautatiekatua ja Runeberginkatua pitkin. Myös linjojen 12, 14, 14B ja 18 reitit Kampissa muuttuivat. Muuttuneet pysäkit ja reitit on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Helsingin sisäisen joukkoliikenteen pysäkit ja reitit Kampissa lähtien (HKL uutiset 2003). 12

15 Työmaajärjestelyiden yhteydessä perustettiin City-linja 12, joka liikennöi Kampin metroaseman ja Senaatintorin välillä keskustan palvelulinjana. Linjan pysäkit sijaitsivat Runeberginkadulla, Pohjoisella Rautatiekadulla ja Simonkadulla. (Kampin Keskus 2003.) Matkustajien määrä linjalla oli kuitenkin niin pieni, että sen liikennöinti päätettiin lakkauttaa lähtien. METRO JA RAITIOTIET Metron vuoroväliä jouduttiin pidentämään 2,5 minuutista 4 minuuttiin Junatien metrosillan korjaustöiden takia marraskuun alussa Marraskuun 2002 alusta lähtien metro on liikennöinyt klo 21:30 jälkeen Rautatientorin ja Vuosaaren väliä. Metro ei ole liikennöinyt Kamppiin eikä Ruoholahteen iltaisin Kampin Keskuksen räjäytystöiden vuoksi. Iltaisin klo 21:30 jälkeen Mellunmäen suuntaan menevien on vaihdettava metroa Itäkeskuksessa. Itäkeskuksen ja Mellunmäen välinen erillinen metroliikenne jatkuu noin klo 23:40 saakka. (HKL uutiset 2003.) Työmaa ei ole vaikuttanut raitiotieliikenteen reitteihin. Sen sijaan aikatauluja ja vuorovälejä on jouduttu tarkistamaan ainakin linjoilla 3B, 3T ja 6, koska Bulevardille siirtynyt henkilöautoliikenne on hidastanut näiden linjojen kulkua. SEUTULIIKENNE Kampin keskuksen rakennustöiden aloitusvaiheessa kaikki linja-autoaseman yläkentältä laitureista lähteneet bussit siirtyivät Kampin lähialueen katujen varsille. Kartta seutuliikenteen pysäkkien ja reittien muutoksista on esitetty kuvassa 3. (YTV uutiset 2003.) Länsiväylän bussilinjat siirrettiin reitille Ruoholahdenkatu Malminrinne Kansakoulukatu / Urho Kekkosen katu. Niiden lähtölaiturit sijoitettiin Urho Kekkosen kadulle ja Kampintorin ympärille. (YTV uutiset 2003.) Linjat siirrettiin reitille Ruoholahdenkatu Malminrinne Runeberginkatu. Niiden lähtölaiturit siirtyivät Runeberginkadulle Sähkötalon kohdalle. (YTV uutiset 2003.) Töölön suunnan seutulinjojen 194, 195 ja 205 lähtölaiturit siirrettiin Runeberginkadulle Autotalon kohdalle. (YTV uutiset 2003.) Espoon suunnan U-linjat 277, 290, 339 ja 346 lähtevät edelleen linja-autoaseman luota. (YTV uutiset 2003.) 13

16 Kuva 3. Seutuliikenteen pysäkit ja reitit Kampissa lähtien (YTV uutiset 2003). KAUKOLIIKENNE Kaukoliikenteen lähtölaiturit säilytettiin linja-autoasemalla. Tulolaiturit siirtyivät Mannerheimintielle Lasipalatsin eteen ja Pikku Parlamentti -puiston kohdalle sekä Arkadiankadulle (Kampin Keskus 2003). Mechelininkatua liikennöineiden linjojen reitti siirtyi Mannerheimintielle. TAKSIASEMAT Taksiasema siirtyi linja-autoasemalta Paasikivenaukiolle (kuva 8). 14

17 4.2 Jalankulku ja pyöräily Työmaa-aidan vieressä säilytettiin kävely-yhteys Salomonkatua pitkin Kampin metroasemalta Paasikiven aukiolle sekä Simonkentän hotellin viertä Urho Kekkosen kadulta Lasipalatsille. Jalankulkureittien varsille on sijoitettu opaskarttoja ja opastepylväitä. (Kampin Keskus 2003.) Olemassa olevat pyörätiet säilyivät ennallaan. Myös paikalliskadut ovat pyöräilijöiden käytettävissä. (Kampin Keskus 2003.) Kuvassa 4 on esitetty toukokuussa 2002 suunnitellut väliaikaiset jalankulku- ja pyörätiereitit Kampissa (Kampin Keskus 2003). Kuva 4. Toukokuussa 2002 suunnitellut väliaikaiset jalankulku- ja pyörätiereitit Kampissa (Kampin Keskus 2003). 4.3 Muu ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteen reitit Rakennustöiden alkuvaiheessa elokuussa 2002 tehtiin joitain muutoksia ajoneuvoliikenteessä. Ruoholahdenkatu muutettiin joukkoliikennekaduksi Hietalahdenkadun ja Abrahaminkadun välillä keskustan suuntaan. Abrahaminkadun ja Albertinkadun välinen osuus on varattu joukkoliikenteelle molempiin suuntiin. Abrahaminkadulta 15

18 kääntyminen vasemmalle Ruoholahdenkadulle on edelleen sallittua. Joukkoliikennekadulla on sallittu taksiliikenne, tonteille ajo ja välttämätön huoltoliikenne. (Kampin Keskus 2003.) Muutoksia tehtiin samanaikaisesti myös Fredrikinkadulla ja Salomonkadulla, jotka suljettiin osittain Fredrikinkatu muutettiin joukkoliikennekaduksi Kansakoulukadun ja Eteläisen Rautatiekadun väliltä ja Salomonkatu Kampin metroaseman edustalta. (Kampin Keskus 2003.) Runeberginkatu muutettiin kaksisuuntaiseksi Kampintorin ja Eteläisen Rautatiekadun välillä. (Kampin Keskus 2003.) Muutama kuukausi rakennustöiden aloittamisen jälkeen tehtiin lisää ajoneuvoliikenteen muutoksia. Eerikinkatu muutettiin yksisuuntaiseksi Yrjönkadulta Annankadulle. Simonkadulla kiellettiin moottoriajoneuvolla ajo Yrjönkadun liittymästä Annankadulle linja-autoja, takseja sekä huolto- ja tontilleajoa lukuun ottamatta maanantaista perjantaihin kello (Kampin Keskus 2003.) Länteen menevä autoliikenne on opastettu lähtien liikennemerkein kiertoreitille Simonkatu - Yrjönkatu - Eerikinkatu - Abrahaminkatu - Ruoholahdenkatu. Lännestä itään ajettaessa kiertotie merkittiin reitille Porkkalankatu - Hietalahdenkatu - Kalevankatu - Annankatu - Simonkatu. (Kampin Keskus 2003.) Väliaikaiset ajoneuvoliikenteen reitit Kampissa lokakuussa 2002 on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Väliaikaiset ajoneuvoliikenteen reitit Kampissa (Kampin Keskus 2003). 16

19 4.3.2 Pysäköinti Pysäköinti Kampissa Kampin keskuksen rakentamisen aikana on esitetty kuvassa 6. Liikenneturvallisuuden vuoksi työmaan vaikutusalueella on 30 km/h nopeusrajoitus. (Kampin Keskus 2003.) Runeberginkadulta, Fredrikinkadulta, Kansakoulukadulta, Urho Kekkosen kadulta, Annankadulta, Malminrinteestä ja Rautatiekaduilta jouduttiin poistamaan noin 200 autopaikkaa bussipysäkkien muutosten takia. Kadunvarsipaikkoja on nyt vain Pohjoisella Rautatiekadulla, Yrjönkadulla, Eerikinkadulla ja Fredrikinkadulla Kansakoulukadusta etelään. Lisäksi työmaan vaikutusalueella on joitakin hajapaikkoja. (Kampin Keskus 2003.) Pysäköintilaitos Forum tarjoaa noin 1000 autopaikkaa. Ajoyhteys laitokseen on järjestetty Rautatiekaduilta Jaakonkadun rampin ja Simonkadulta Forumin rampin kautta. Pysäköintilaitos Ramada, joka sijaitsee Hotelli Ramada Presidentin alakerrassa, tarjoaa noin 100 autopaikkaa. Ramadaan ajetaan Eteläiseltä Rautatiekadulta ja Arkadiankadulta Olavinkadun rampin kautta. (Kampin Keskus 2003.) Malminkadun pysäköintilaitos on yhteisessä käytössä. Lisäksi keskustan pysäköintilaitokset Eliel, City-Center, Stockmann ja Kluuvi toimivat normaalisti. (Kampin Keskus 2003.) Kampin alueelta poistuneet asukaspysäköintipaikat on korvattu Lapinrinteeseen sijoitetuilla vain A-tunnuksen omaavien asukkaiden pysäköintipaikoilla. (Kampin Keskus 2003.) 17

20 Kuva 6. Pysäköinti Kampissa Kampin keskuksen rakentamisen aikana (Kampin Keskus 2003). 18

21 5 JOUKKOLIIKENTEEN INFORMAATIO 5.1 Matkustajainformaatio Joukkoliikenteen informaation toteutus perustui esisuunnitelmaan (Kamppi 2001). Suunnitelma sisälsi informaation lisäksi tiedotukseen liittyvien rakenteiden suunnittelun. Suunnitelmassa esitettiin myös työmaan edistymisen videokuvaamista ja videokuvan esittämistä kiinnostuneille Internetissä ja infokahvilassa. Lisäksi ideoitiin tapahtumien järjestämistä ja taideyhteistyötä. Kuvassa 7 on esitetty Kampin terminaalityömaan informaatiosuunnitelma (Kamppi 2001). TYÖMAAINFORMAATIO JA RAKENTEET = voidaan käyttää valmiissa terminaalissa Projektihallintopalvelut Tiedon tuottajat www-sivut (rakentamista 24h/vrk) PALAUTE Tiedon jakelujärjestelmä Kuopan kuvaus Tiedotusvälineet televisio, radio Elektroniset jättitaulut A. Sähköinen informaatio B. Ympäristörakenteet C. Painotuotteet Tapahtumat, spektaakkelit, taideyhteistyö Multimediateatteri Jaettavat tiedotteet Kuopanreunan vuorovaikutteiset infokioskit Kulkuväylärakenteet Turvarakenteet Ohjaavat rakenteet Tiedotuspalsta HS, HBL,Metro Kuva 7. Kampin terminaalityömaan informaatiosuunnitelma (Kamppi 2001). Työmaan liikenne- ja kulkuinformaatio ja rakenteet on toteutettu paljolti noudattaen esisuunnitelman ideoita. Matkustajainformaation toteuttaminen sähköisillä infotauluilla ei toteutunut. Työmaan aiheuttamista joukkoliikennejärjestelyjen muutoksista on tiedotettu matkustajille Internetissä, esitteissä, opaskartoissa, aikataulukirjoissa, busseissa ja Lasipalatsin infopisteessä. Helsingin sisäisten linjojen ja seutulinjojen uusista laiturijärjestelyistä laadittiin kartta. Nämä kartat ovat esillä HKL:n ja YTV:n Internet-sivuilla. Kampin keskuksen Internet- 19

22 sivuilla on yhdistetty kartta, jossa samalla kartalla on esitetty sekä Helsingin sisäisen että seutuliikenteen reitit ja pysäkit ja kaukoliikenteen tulolaiturit. Tämä kartta on myös esitetty Kampin liikennejärjestelyjä koskevissa esitteissä sekä työmaa-aitaan kiinnitetyissä opaskartoissa. Esitteitä on saatavana Lasipalatsin infopisteestä, linja-autoasemalta ja kaupungin virastoista. HKL:n ja YTV:n esitettä on jaossa HKL:n palvelupisteissä. Myös YTV:n julkaisemassa Espoon ja Kauniaisten joukkoliikenteen aikataulukirjassa on kartta Kampin terminaalin uusista laiturijärjestelyistä. Reittineuvontapalvelut Internetissä ja puhelinpalvelu päivitettiin uuden tilanteen tasalle muutospäivänä. Kampin opaskarttaa uudistettiin tutkimusta tehtäessä kaksikieliseksi (KSV 2003.) Kampin keskuksen työmaan aikaisista järjestelyistä valmistui kohokartta näkövammaisille lokakuussa Kohokartan tueksi on tehty myös opasvihkonen. Kohokartan ja opasvihkosen avulla näkövammainen voi hahmottaa muuttuneiden lähtö- ja tulolaitureiden sijainnin sekä lähtölaitureilta lähtevät Etelä-Espoon seutulinjat ja aluetta käyttävät Helsingin sisäisen liikenteen linjat ja niiden pysäkit. Kohokartta opasvihkoineen on tarvitsijoilleen maksuton. Kartan jakelu tapahtuu alan yhdistysten kautta. (YTV uutiset 2003.) Liikennejärjestelyjen muuttuessa tiedotusvälineissä, paikallisradiokanavilla ja lehdistössä tiedotettiin useina päivinä muuttuvista laitureista ja ajoreiteistä. Muutospäivänä työmaa-alueen ympäristössä järjestettiin henkilökohtainen opastus matkustajille. Helsingin matkailuoppaat, YTV:n ja HKL:n tarkastajat sekä urakoitsijan henkilökuntaa oli opastamassa matkustajia oikeille lähtölaitureille. Opaskarttojen lisäksi alueen lähiympäristössä on opastepylväitä, jotka opastavat jalankulkijat työmaanaikaiselle terminaalialueelle ja sieltä metroasemalle, linja-autoasemalle ja rautatieasemalle sekä muutamaan muuhun keskeiseen kohteeseen. Toukokuussa 2002 tehty suunnitelma Kampin alueen opastepylväiden ja opaskarttojen sijainnista on esitetty kuvassa 8. 20

23 OPASTEPYLVÄS OPASTETAULU Presidentti Taksiasema Sokos Graniittitalo Tennispalatsi Autotalo Forum Kuva 8. Toukokuussa 2002 suunniteltu Kampin alueen joukkoliikenteen opastus. 5.2 Informaation toteutuksen organisointi Rakentamisen aikaisen informaation toteuttamista varten perustettiin informaation hallintaryhmä (INHA), jonka puheenjohtajana oli Kampin keskuksen projektinjohtaja ja jäseninä kiinteistöviraston, HKL:n, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, YTV:n, Espoon joukkoliikennekeskuksen, Matkahuollon, Kauppakamarin ja rakennusurakoitsijan edustajat. Tiedotusvastuusta on sovittu rakentamissopimuksessa siten, että rakentaja vastaa työmaan lähialueiden ja jalankulun tiedottamisesta ja kaupunki muusta tiedottamisesta. Joukkoliikenteen tiedottamisessa vastuu jakautuu usealle osapuolelle siten, että YTV vastaa seutuliikenteen aikataulu- ja reittitiedotuksesta ja HKL Helsingin sisäisten linjojen aikataulu- ja reittitiedotuksesta. Matkahuolto vastaa kaukoliikenteen tiedottamisesta. Muutamien kaukoliikenteen liikenteenharjoittajien Internet-sivuilla on tarkempaa tietoa siitä, mitä tulolaitureita eri linjat tai vuorot käyttävät. Joukkoliikennettä koskeva tietosisältö tulee siten kolmesta eri lähteestä. Sen sijaan informaatiolaitteiden rakentaminen kuuluu Helsingin kaupungin rakennusvirastolle (HKR) ja HKL:lle. HKR rakentaa katokset ja opastepylväät, HKL kiinnittää linjakilvet pysäkkitolppiin tai katoksiin. Kampin työmaahan liittyvien opastepylväiden rakentami- 21

24 INFORMAATION HALLINTARYHMÄ KIINTEISTÖ- VIRASTO TIEDON TUOTTAJAT YTV HKL Matkahuolto KSV nen ja opastetaulujen kiinnittäminen sekä tiedotteiden jakelu kuului rakentajan vastuulle. LIIKENNEI- NFORMAATION TOTEUTTAJAT KSV HKR HKL LÄHIALUEEN INFON TOTEUTTAJA SRV Viitoset Kuva 9. Kampin työmaan informaation organisointi. 22

25 6 MAASTOKÄYNNIT 6.1 Menetelmä Jalankulkuyhteyksien ja Kampin alueen opastuksen toimivuutta testattiin pistokokein tehtävillä maastokäynneillä. Maastokäynti tehtiin helmikuussa Maastokäyntiä varten valittiin 8 lähtöpaikka määränpää-paria (taulukko 1). Koehenkilön oli tarkoitus opasteita hyväksi käyttäen etsiä reitti nimetystä lähtöpaikasta annettuun määränpäähän. Taulukko 1. Maastokäynnin lähtöpaikka määränpää-parit. REITTI LÄHTÖPAIKKA MÄÄRÄNPÄÄ 1 Kaukoliikenteen tulolaiturit, Mannerheimintie, Lasipalatsin edusta Taksiasema 2 Sokos, Mannerheimintie Matinkylän linjat 3 Kampin metroasema Otaniemen linjat 4 Forum, Simonkatu Linjat Fredrikinkadun ja Malminkadun risteys Kampin metroasema 6 Fredrikinkadun ja Eteläisen Rautatiekadun risteys Tapiolan linjat 7 Runeberginkadun ja Malminkadun risteys Linja-autoasema 8 Kansakoulukadun ja Fredrikinkadun risteys Lauttasaaren linjat Koehenkilö merkitsi kävelemänsä reitin karttaan. Oikean reitin löytämisen lisäksi koehenkilö merkitsi karttaan myös oikeat ja harhaan johtavat opasteet sekä jalankulkua häiritsevät olosuhteet tai esteet. 6.2 Tulokset Maastokäynnillä huomattiin, että Kampin alueen opastusta ei ole toteutettu toukokuussa 2002 tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Suuri määrä suunnitelmissa esiintyviä opasteita on jätetty toteuttamatta. Kuvassa 10 on esitetty suunniteltu ja toteutunut opastus. 23

26 opastepylväs suunniteltu opastepylväs (ei toteutunut) opastetaulu suunniteltu opastetaulu (ei toteutunut) Presidentti Taksiasema Sokos Graniittitalo Tennispalatsi Autotalo Forum Kuva 10. Kampin alueen opastus. Opasteiden mukaan kuljetut reitit on merkitty kuvaan

27 Taksiasema 1 Presidentti Sokos 4 Graniittitalo Tennispalatsi Autotalo Forum Kuva 11. Maastokäynnillä kuljetut reitit. Suurimpia ongelmia määränpäähän löytämisessä aiheutti opastuksen puuttuminen. Esimerkiksi opasteita taksiasemalle ei havaittu koko alueella, vaikka taksiaseman paikka on vaihtunut työmaatöiden aloituksen jälkeen. Taksiasema päätettiin siirtää vasta liikennemuutosten jo toimiessa , eikä se niin ollen ehtinyt opastussuunnitelmaan ja jäi siten kokonaan huomiotta (KSV 2003). Myös opastus bussipysäkeille oli paikoitellen puutteellinen. Esimerkiksi työmaa-alueen Tennispalatsin puoleisella sivulla ei ollut opasteita lainkaan. Tennispalatsin puoleinen jalkakäytävä valmistui vasta myöhemmin syksyllä 2002, mistä johtuen opasteetkin jäivät unohduksiin (KSV 2003). Reitti ei sovellu portaiden takia liikkumisrajoitteisille. Sen sijaan Mannerheimintien puolella opasteita oli riittävästi, mutta osa opastepylväistä oli käännetty ympäri ja ne osoittivat väärään suuntaan. Väärään suuntaan näyttäviä opasteita oli Mannerheimintiellä Sokosta vastapäätä sekä linja-autoaseman Simonkadun puoleisella kulmalla. Opaskartoista oli hahmotettavissa melko selkeästi, missä kunkin linjan pysäkki sijaitsee. Mutta koska olet tässä -piste puuttui kartoista, ei eksyksissä olevalle matkustajalle ole kartoista paljon hyötyä, jos hän ei tiedä, missä kohtaa karttaa itse on. Opaskartoista vain osa oli valaistuja. Valaisemattomien opaskarttojen lukeminen saattaa olla pimeällä vaikeaa. 25

28 Jalankulkureittien kunto ei ollut erityisen hyvä. Kaduilla oli paikoitellen jäätä ja loskaa ja ne olivat siksi liukkaita ja märkiä. Paikoitellen reiteillä oli kohoumia, joiden ylittäminen voi tuottaa liikkumisrajoitteisille ongelmia. Maastokäyntipäivänä sää oli pilvinen ja lämpötila noin 0 C. Seuraavassa on esitetty koehenkilön suorittamien tehtävien kulku ja matkalla havaitut ongelmat. Reitillä 1, Kaukoliikenteen tulolaiturilta (Lasipalatsin edusta Mannerheimintie) taksiasemalle, ongelmaksi muodostui se, että reittiä taksiasemalle ei ollut opastettu lainkaan. Koehenkilö käveli kuitenkin sattumalta oikeaan suuntaan ja löysi määränpäähän. Kävelytie määränpäähän oli liukas ja tiellä oli jäätä ja sohjoa. Taksiasemalla ei ollut katosta, roskakoria eikä penkkiä. Muutama ihminen odotti taksia. Reitillä 2, Sokokselta (Mannerheimintie) Matinkylän linjojen pysäkille, opasteita oli melko hyvin. Opastettu reitti ei kuitenkaan ollut suorin mahdollinen, tosin ehkä tarkoitus olikin opastaa ihmiset kiertämään jyrkät portaat Urho Kekkosen kadun ja linjaautoaseman välillä (kuva 12). Linja-autoaseman nurkalla oleva opastepylväs oli käännetty väärään suuntaan. Reitillä oli jäätä ja Annankadun kohdalla oli kadulla jäinen kohouma. Pysäkillä ei ollut penkkiä. Reitillä 3, Kampin metroasemalta Otaniemen linjojen pysäkille, opasteet olivat hyvät. Metroasemalla oli karttataulu ja reitillä lisää opasteita. Pysäkiltä puuttui kuitenkin linjakartta, katos ja penkki. Reitillä 4, Forumista (Simonkatu) linjojen 194 ja 195 pysäkille, oli paljon epäselvyyksiä. Ensimmäinen opaste linja-autoaseman kulmalla oli ilmeisesti käännetty väärään suuntaan. Karttataulun katsominen linja-autoaseman toisella puolella auttoi koehenkilön jatkamaan matkaa. Työmaa-alueen Tennispalatsin puoleisella sivulla ei sen sijaan opasteita ollut näkyvissä ollenkaan. Tennispalatsin kohdalla oleva opaste oli kaadettu maahan. Pienen harhailun jälkeen koehenkilö löysi Runeberginkadulle, jossa ei myöskään ollut opasteita, mutta pysäkki näkyi jo. Reitti pysäkille oli paikoitellen liukas ja Graniittitalon kohdalla käytävässä oleva kohouma olisi saattanut tuottaa liikuntarajoitteisille ongelmia. Pysäkkivarusteissa ei ollut huomauttamista. Reitillä 5, Fredrikinkadun ja Malminkadun risteyksestä Kampin metroasemalle, oli paikoitellen opasteita. Ongelmia tuotti kuitenkin opastuksen epäjatkuvuus. Esimerkiksi Urho Kekkosenkadun ja Fredrikinkadun kulmassa opastus puuttui ja koehenkilö joutui kiertämään turhaan etsiessään opasteita. Metroasemalle vievä reitti oli jäinen. Reitillä 6, Fredrikinkadun ja Eteläisen Rautatiekadun risteyksestä Tapiolan linjojen pysäkille, ongelmia aiheutti jälleen Tennispalatsin edusta, josta opastus puuttui. Hetken harhailtuaan koehenkilö päätti käydä katsomassa reitin hyväksi havaitsemastaan Kam- 26

29 pin metroaseman karttataulusta. Karttataulu opasti koehenkilön määränpäähän. Reitillä oli liukasta. Pysäkkivarusteissa ei ollut huomauttamista. Reitillä 7, Runeberginkadun ja Malminkadun risteyksestä linja-autoasemalle, opasteita oli kattavasti ja reitti oli selkeä. Opastus kierrätti myös Urho Kekkosen kadun suunnasta tultaessa ihmiset jyrkkien portaiden ohitse Simonkatua pitkin linja-autoasemalle (vertaa reittiin 2). Reitillä 8, Kansakoulukadun ja Fredrikinkadun risteyksestä Lauttasaaren linjojen pysäkille, opastus oli hyvä ja selkeä. Lauttasaareen meneville linjoille haluava opastettiin kuitenkin vain linjojen 65A ja 66A pysäkille, kun vähän matkan päästä olisi lähtenyt paljon Espooseen menevien seutulinjojen T-vuoroja, jotka myös ajavat Lauttasaaren kautta. Ilmeisesti opastus oli haluttu tehdä yksinkertaiseksi, eikä johtaa ihmisiä kahteen suuntaan. Tämän takia kuitenkin matkustajan odotusaika saattaa pidentyä, jos hän osaa odottaa vain harvemmin kulkevia linjoja 65A ja 66A eikä tiedä myös T-vuorojen menevän Lauttasaareen tai ei tiedä, missä T-vuorojen pysäkki sijaitsee. Kuva 12. Liikuntarajoitteisille sopimaton jalankulkureitti. 27

30 7 HAASTATTELUT 7.1 Matkustajat Menetelmä Tutkimuksessa haastateltiin 600 matkustajaa; 200 Ruoholahden metroasemalla ja 400 Kampissa. Kampissa haastatteluja tehtiin 4 eri paikassa, kussakin 100 haastattelua. Paikat olivat: 1. Tennispalatsin edusta, Helsingin sisäiset linjat 39, 39A, 39V, 41, 45 ja Runeberginkatu, laiturit 56 (linjat 194, 195, 205), 57 (linjat 143, 145, 147), 58 (linjat 150, 151), 59 (linjat 154, 156) ja 60 (linjat 160, 165, 166) sekä Helsingin sisäiset linjat 12, 14, 14B, 18 ja 21V 3. Urho Kekkosen katu, laiturit 50 (linjat 102, 103), 51 (linjat 106, 110T), 52 (linjat 111, 112), 53 (linjat 100N, 104, 105, 109), 54 (linjat 120, 121, 122, 130N) ja 55 (linjat 128, 132, 140N) 4. Kaukoliikenne, Linja-autoasema Haastattelupaikat on osoitettu edellä esitettyä paikkanumerointia käyttäen kuvassa 13. Presidentti 41,47 1 Tennispalatsi 39,39A, 39V Graniittitalo 4 kaukoliikenne Autotalo ,14,14B, 18,21V Kuva 13. Haastattelupaikat ja niiltä lähtevät bussilinjat Kampissa. 28

31 Haastattelut tehtiin arkipäivinä klo Vastauksia pyrittiin saamaan tasaisesti jakautuen ajan, iän ja sukupuolen suhteen. Haastattelulomakkeen toimivuus varmistettiin koehaastatteluilla. Haastattelulomake on liitteenä A. Lomake suunniteltiin siten, että kaikki vastasivat kaikkiin kysymyksiin lukuun ottamatta neljää viimeistä kysymystä, joista kahteen vastattiin vain Kampissa ja kahteen Ruoholahdessa. Kaikilla haastattelupaikoilla kirjattiin ylös vastaamisesta kieltäytyneiden määrä sekä Ruoholahdessa kohderyhmään kuulumattomien henkilöiden määrä, eli ne, jotka eivät tehneet vaihtoa bussi metro tai metro bussi. Sää haastattelupäivinä oli usein poutainen. Muutamina päivinä satoi lunta, toisinaan oli liukasta. Lämpötila vaihteli välillä C Tulokset Taustat Haastattelut toteutuivat suunnitelmien mukaisesti ja kaikista kohteista saatiin tehtyä tarvittava määrä haastatteluja. Haastatteluista kieltäytyneiden määrä jäi oletettua pienemmäksi. Helsingin sisäisen liikenteen pysäkillä, Tennispalatsin edessä tehtiin 100 haastattelua. Kyselyyn vastaamasta kieltäytyi 27 henkilöä, joista suurin osa oli iäkkäitä naisia. Vaikka he eivät suostuneet vastaamaan kyselyyn, he kritisoivat muuten työmaajärjestelyjä. Runeberginkadulla tehtiin Helsingin sisäisten linjojen pysäkillä 40 haastattelua ja seutuliikenteen pysäkillä 60 haastattelua. Haastatteluista kieltäytyi yhteensä 23 henkilöä. Noin kolmasosa kieltäytyjistä oli ulkomaalaisia, muiden matkustajien kieltäytyminen johtui useimmiten kiireestä. Vain kolme kieltäytyi siksi, että heitä ei asia kiinnostanut. Haastatellut ihmiset olivat yleisesti ottaen kiinnostuneita Kampista ja toivoivat rakennustöiden nopeutumista. Urho Kekkosen kadulla, jossa tehtiin 100 haastattelua, haastattelusta kieltäytyneet (37 henkilöä) olivat lähinnä keski-ikäisiä miehiä ja iäkkäitä naisia. Linja-autoasemalla tehdyt haastattelut (100 kpl) erosivat Helsingin sisäisen liikenteen ja seutuliikenteen pysäkeillä tehdyistä haastatteluista siten, että vastaajista suurin osa oli satunnaisia Helsingissä kävijöitä. Heillä ei ollut suurta mielenkiintoa Kampin järjestelyitä tai kyselyä kohtaan eikä heillä ollut juurikaan henkilökohtaista kokemusta järjestelyiden toimivuudesta. Haastatteluista kieltäytyi 30 henkilöä. Kampissa haastateltaessa ihmiset kyselivät haastattelijoilta jonkin verran bussien lähtölaitureista. Myös eksyneitä matkailijoita oli liikkeellä. Heille sokkeloinen ympäristö ei tuntunut hahmottuvan. 29

32 Ruoholahden metroasemalla, jossa tehtiin 200 haastattelua, haastattelusta kieltäytyi 81 henkilöä. Kohderyhmän ulkopuolelle kuului 42 henkilöä. Kohderyhmä tarkoitti henkilöitä, jotka tekevät vaihdon bussin ja metron välillä. Kohderyhmään kuulumattomista suurin osa oli iäkkäitä naisia. Haastatteluiden jakautuminen eri kellonajoille on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Haastatteluiden jakautuminen eri kellonajoille. Tennispalatsin edusta Urho Kekkosen katu KAMPPI Ruoholahden metroasema KAIKKI Haastattelujen sukupuolijakauma on esitetty taulukossa 3. Naisten osuus haastatteluissa oli hiukan alle 2/3, mikä on naisten keskimääräinen osuus joukkoliikenteen käyttäjistä. Taulukko 3. Sukupuolijakauma haastatteluissa. Runeberginkatu Runeberginkatu Linjaautoasema KLO Helsingin sisäinen liikenne Helsingin sisäinen liikenne seutuliikenne seutuliikenne YHT kaukoliikenne vaihto bussin ja metron välillä YHT YHT Tennispalatsin Runeberginkatkatu Runebergin- Urho Kekkosen Linja- Ruoholahden edusta katu autoasema metroasema Helsingin sisäinen liikenne Helsingin sisäinen liikenne seutuliikenne seutuliikenne kaukoliikenne vaihto bussin ja metron välillä mies 43 % 38 % 42 % 34 % 45 % 36 % nainen 57 % 63 % 58 % 64 % 52 % 57 % ei tietoa 2 % 3 % 7 % Haastateltujen ikäjakauma on esitetty kuvassa 14. Linja-autoasemaa lukuun ottamatta kaikilla haastattelupaikoilla edustus oli suurin ikäryhmässä vuotiaat. Linjaautoasemalla suurin ikäryhmä oli vuotiaat. Vähiten edustusta oli keskimäärin ikäryhmästä 7 16-vuotiaat. 30

33 100 % 7-16 v v v v 65 v tai vanhempi ei tietoa 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Tennispalatsin edusta, Helsingin sisäinen liikenne Runeberginkatu, Helsingin sisäinen liikenne Runeberginkatu, seutuliikenne Urho Kekkosen katu, seutuliikenne Linja-autoasema, kaukoliikenne Ruoholahden metroasema Kuva 14. Haastateltujen ikäjakauma. Linja-autoasemaa lukuun ottamatta kaikissa Kampin haastattelupaikoissa suurin osa haastateltavista ilmoitti käyttävänsä Kampin alueella sijaitsevia joukkoliikennepysäkkejä vähintään 4 päivänä viikossa (kuva 15). Linja-autoasemalla lähes 60 % haastateltavista käytti Kampin alueen pysäkkejä harvemmin kuin kerran viikossa. Ruoholahdessa vaihdon metron ja bussin välillä vähintään 4 päivänä viikossa teki haastatelluista lähes 60 %. 31

34 100 % vähintään 4 päivänä viikossa 2-3 päivänä viikossa noin 1 päivänä viikossa harvemmin ei tietoa 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Tennispalatsin edusta, Helsingin sisäinen liikenne Runeberginkatu, Helsingin sisäinen liikenne Runeberginkatu, seutuliikenne Urho Kekkosen katu, seutuliikenne Linjaautoasema, kaukoliikenne Ruoholahti, vaihto metron ja bussin välillä Kuva 15. Kampin työmaa-alueella sijaitsevien joukkoliikennepysäkkien käyttöuseus sekä Ruoholahdessa metron ja bussin välinen vaihtouseus. Kampin bussipysäkeillä haastatelluista lähes 40 % oli tullut bussipysäkille kävellen (kuva 16). Seuraavaksi eniten bussipysäkille oli tultu metrolla. Urho Kekkosen kadulla bussin osuus oli hieman suurempi kuin metron. Linja-autoasemalla haastatelluista lähes 50 % ilmoitti tulleensa pysäkille bussilla. Osa etenkin linja-autoasemalla haastatteluun vastanneista on ehkä saattanut tulkita kysymyksen väärin ja vastannut tulleensa pysäkille esim. bussilla, vaikka olisi kävellyt kaupungilla koko päivän. Linja-autoasemalla oli paljon ihmisiä, jotka olivat tulleet asioimaan Helsinkiin päiväksi. Tällöin kaupungilla kävelyä ei ehkä oltu mielletty matkan osaksi vaan kulkutavaksi oli vastattu bussi. 32

35 50 % raitiovaunu metro juna bussi kävely taksi henkilöauto ei tietoa 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tennispalatsin edusta, Helsingin sisäinen liikenne Runeberginkatu, Helsingin sisäinen liikenne Runeberginkatu, seutuliikenne Urho Kekkosen katu, seutuliikenne Linja-autoasema, kaukoliikenne Kuva 16. Kampissa haastateltujen pääasiallinen kulkutapa pysäkille saavuttaessa. Etelä-Espoon ja Lauttasaaren lähtö- ja määräpaikkatutkimuksen 2000 (Kamppi 2001) mukaan linja-autoasemalla bussista jäävät matkustajat jakaantuvat jatkomatkojen suhteen taulukon 4 mukaisesti. Kun verrataan Urho Kekkosen kadulla ja Runeberginkadulla (seutuliikenne) haastateltujen matkustajien kulkutapaosuuksia Etelä-Espoon ja Lauttasaaren lähtö- ja määräpaikkatutkimuksen kulkutapaosuuksiin (taulukko 4) huomataan, että kävelyn osuus oli pienentynyt 56 %:sta 36 %:iin. Sen sijaan bussin osuus oli noussut 6 %-yksiköllä. Myös metron osuus oli noussut 6 %:sta 25 %:iin. Taulukko 4. Etelä-Espoon ja Lauttasaaren suunnan linjoilta Kampissa poistuvien matkustajien jakaantuminen jatkomatkojen suhteen sekä Runeberginkadulla ja Urho Kekkosenkadulla haastateltujen pääasiallinen kulkutapa pysäkille saavuttaessa. KULKUTAPA Etelä-Espoosta ja Lauttasaaresta tulevien jatkomatka Kampissa 2000 Runeberginkadun ja Urho Kekkosen kadun pysäkeille saapuvat 2003 Ero (%-yksikköä) Kävellen 56 % 36 % 20 Vaihto bussiin 18 % 24 % + 6 Vaihto raitiovaunuun 14 % 6 % 8 Vaihto metroon 6 % 25 % + 19 Vaihto junaan 6 % 5 % 1 33

36 Ruoholahden metroasemalla haastatelluilta kysyttiin, millä asemalla he aikovat poistua metrosta. Haastatelluista yli 40 % ilmoitti poistuvansa metrosta jollain muulla asemalla kun Kamppi, Ruoholahti tai Kaisaniemi (kuva 17). Rautatieasemalla aikoi poistua 23 % haastatelluista ja Kaisaniemessä 19 %. Kampissa poistuvansa ilmoitti vain 10 % haastatelluista. 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kamppi Rautatieasema Kaisaniemi jokin muu ei tietoa Kuva 17. Ruoholahden metroasemalla haastateltujen ilmoittama poistumisasema metrosta Mielipiteet Kampin liikennejärjestelyistä ja informaatiosta Tieto Kampin väliaikaisista järjestelyistä on levinnyt parhaiten tiedotusvälineiden kautta (kuva 18). Yli 50 % haastatelluista oli saanut tietoa Kampin väliaikaisista järjestelyistä tiedotusvälineiden, kuten lehtien ja radion, kautta. Kampin alueen opaskartoista tietoa oli saanut 15 % haastatelluista, pysäkeiltä 13 % ja Internetistä 12 %. Esimerkiksi Lasipalatsin infopisteen hyödyntäminen oli jäänyt erittäin pieneksi, vain 1 % haastatelluista oli saanut tietoa infopisteestä. Haastatelluista 23 % ilmoitti saaneensa tietoa väliaikaisista järjestelyistä jostain muualta/myös muualta kuin hänelle esitetyistä vaihtoehdoista. Tällöin tietoa oli saatu esimerkiksi omien liikkumiskokemusten kautta (n. 5 % kaikista), tuttavilta (n. 3 % kaikista), esitteistä (n. 2 % kaikista) tai bussin kuljettajilta (n. 1 % kaikista). Haastatelluista jopa 10 % koki jääneensä täysin ilman tietoa Kampin joukkoliikennejärjestelyistä. 34

37 tiedotusvälineistä (lehdet, radio) muualta Kampin alueen opaskartoista pysäkiltä Internetistä en mistään aikataulukirjoista Linja-autoasemalta Liikenneneuvonnasta Lasipalatsin infopisteestä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuva 18. Tiedonsaanti Kampin väliaikaisista joukkoliikenteen järjestelyistä. Haastatelluista 76 % oli sitä mieltä, että Kampin väliaikaisista joukkoliikennejärjestelyistä oli riittävästi tietoa tarjolla. Haastatelluista 19 % ei ollut mielestään saanut tarpeeksi tietoa. Vastaamatta jätti 6 % haastatelluista. Informaation puutteiksi koettiin lähinnä alkuaikojen muutosten puutteellinen tiedottaminen. Opaskarttoja ja -pylväitä toivottiin lisää, ja joidenkin mielestä niiden tulisi olla isompia. Myös bussiaikatauluja sanottiin puutteellisiksi. Informaation puuttuminen on vaikeuttanut esimerkiksi bussipysäkkien ja kävelyteiden löytämistä. Mielipiteet Kampin työmaajärjestelyistä vaihtelivat jonkin verran (kuva 19). Erittäin hyväksi järjestelyt koki vain muutama prosentti vastanneista. Pysäkkien sijainnin mielsi erittäin hyväksi 4 % vastanneista (24 henkilöä) ja informaation pysäkeillä 3 % vastanneista. Toisaalta myös erittäin huonoina järjestelyitä piti hyvin harva. Eniten erittäin huonoiksi arvioitiin kävelyteiden turvallisuus ja viihtyisyys (7 % vastauksista). Moni valitti, että kävelytiet ovat pimeitä, vaarallisen oloisia ja muuttuvat liian usein. Suurin osa vastauksista jakautui lähes kaikkien kysymysten kohdalla hyvän ja tyydyttävän välille, kävelyteiden turvallisuuden ja viihtyisyyden osalta huonon ja tyydyttävän välille. 35

38 100 % Erittäin huono Huono Tyydyttävä Hyvä Erittäin hyvä 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % pysäkkien sijainti opastus pysäkeille informaatio pysäkeillä pysäkkialueiden kunnossapito pysäkkiolosuhteet (esim. valaistus) kävelyteiden turvallisuus ja viihtyisyys Kuva 19. Mielipiteet Kampin työmaajärjestelyistä. Keskimäärin parhaiten hoidetuksi miellettiin informaatio pysäkeillä (taulukko 5). Sen jälkeen arvosanat laskivat melko tasaisesti siten, että huonoiten hoidettu oli matkustajien mielestä kävelyteiden turvallisuus ja viihtyisyys. Taulukko 5. Keskimääräiset mielipiteet Kampin työmaajärjestelyistä asteikolla 1 (erittäin huono) 5 (erittäin hyvä). Keskiarvo informaatio pysäkeillä 3,4 pysäkkien sijainti 3,3 pysäkkiolosuhteet (esim. valaistus) 3,2 pysäkkialueiden kunnossapito 3,1 opastus pysäkeille 3,0 kävelyteiden turvallisuus ja viihtyisyys 2,7 Mielipiteet eivät merkittävästi poikenneet sukupuolten välillä. Miehet pitivät pysäkkien sijaintia, opastusta pysäkeille, pysäkkiolosuhteita sekä kävelyteiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä hieman parempina kuin naiset (kuva 20). Naisten mielestä informaatio pysäkeillä ja pysäkkialueiden kunnossapito oli hoidettu hieman paremmin kuin miesten mielestä. 36

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Tapiolan liikenneilta

Tapiolan liikenneilta Tapiolan liikenneilta Jonne Virtanen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Bussilinjaston muutosten periaatteet ja linjaston esittely 2. Tapiolan poikkeusjärjestelyt 3. Linjanumerouudistus

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004 HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

KESKUSTAN MAANALAINEN HUOLTOVÄYLÄ

KESKUSTAN MAANALAINEN HUOLTOVÄYLÄ 100 KESKUSTAN MAANALAINEN HUOLTOVÄYLÄ INFORMAATIOKARTTA (24.10.2005) TUNNELIOSUUDESTA RUOHOLAHDEN SUUAUKKO-MANNERHEIMINTIE KÄYTETÄÄN NIMITYSTÄ KAMPIN TUNNELI TUNNELIOSUUDESTA MANNERHEIMINTIE-KLUUVIN HUOLTOTUNNELI

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely

Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Tiivistelmä kyselyn tuloksista Helmikuu 2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Kotkansaaren

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (5) 396 Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelma HEL 2014-014704 T 08 00 00 Hankenro2361_2 Esitys esitti kaupunginhallitukselle Atlantinkaaren alueen liikennesuunnitelman

Lisätiedot

Katuajoreitti 1 Kruununhaka

Katuajoreitti 1 Kruununhaka Katuajoreitti 1 Kruununhaka Katuajoreitti 1 Kruununhaka Simonkatu (pyörätie) Annankatu Kalevankatu Aleksanterinkatu * Pohjoisranta (pyörätie) Liisankatu Snellmaninkatu * (tai Mariankatu) Kirkkokatu Unioninkatu

Lisätiedot

Linja 20 Lauttasaari Katajaharju

Linja 20 Lauttasaari Katajaharju 2224 2022 1820 1518 13:3015 1213:30 912 6:309 66:30 56 2224 2122 919 79 57 2124 1019 810 68 Linja 20 Lauttasaari Katajaharju Arki vuoroväli 30 15 10 15 15 15 10 10 15 15 kierrosaika 30 30 30 30 30 30 30

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne... Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: Tiedelinjan liikennöintiä

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen vuosittaisessa asiakaskyselyssä paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet, sekä yhteydet

Lisätiedot

TAITEIDEN YÖN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22. 23.8.2008

TAITEIDEN YÖN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22. 23.8.2008 TAITEIDEN YÖN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22. 23.8.2008 POIKKEUSREITIT Juhlakonsertin vuoksi Senaatintorille liikennöivät linjat ajavat poikkeusreittejä pitkin klo 18.00 23.00 välisen ajan. Senaatintorin alueelle

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (5) 2 Tyynenmerenkadun lisäkaistan liikennesuunnitelma (a-asia) HEL 2014-002343 T 08 00 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijä Lähtökohdat päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Marja-radan liikennepalvelukonsepti

Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä 28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä

Lisätiedot

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset

Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli

Lisätiedot

Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely. 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto

Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely. 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto MATKAKESKUS -hanke Yleissuunnitelman ja katujärjestelyjen esittely 5.11.2013 klo 17.30 Lahden kansanopisto Ohjelma 16.30-17.30 suunnitelmat esillä 17.30 Tilaisuuden i avaus Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2017 1 (5) 2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2016 (a-asia) HEL 2017-003541 T 08 00 00 Hankenumero 0861_3 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Yleistä

Lisätiedot

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki

Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 TEMPPELIAUKION KIRKON MATKAILULIIKENTEEN LIIKENNEJÄRJESTELYT Kslk 2010-1590 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Temppeliaukion kirkon ympäristöön

Lisätiedot

Kuvelammentie, liikenneturvallisuuden parantaminen

Kuvelammentie, liikenneturvallisuuden parantaminen Kuopion kaupunki Päätöspöytäkirja 1 (6) Kuvelammentie, liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneasiat 26 / 2017 Selostus ja perustelu Aloite Kaupungin palautepalvelussa saamassa aloitteessa on esitetty

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

Keskustan liikennemäärät

Keskustan liikennemäärät 22.1.28/ Irene Lilleberg: automäärät, pysäköinti Tuija Hellman: pyörämäärät Tutkimus Autottoman päivän vaikutuksista liikennemääriin ja pysäköintiin Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Merihenkistä toimistotilaa

Merihenkistä toimistotilaa Merihenkistä toimistotilaa Lauttasaaressa Heikkiläntie 7 Toimistotilaa erinomaisella sijainnilla merellisessä Lauttasaaressa aivan venesataman ja meren äärellä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä ja helposti

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET

KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET KOULUKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN SUUNNITELMALUONNOKSET 15.5.2017 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Koululaisten saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen luonnoksissa 1A-D saattoliikennealue

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 849/10.03.01.00/2013 390 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv historia Kaupunginvaltuusto 2.9.2013

Lisätiedot

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja.

Kartat laskentapisteiden sijainnista ja laskentasuunnista laatii työn tilaaja. HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN JALANKULUN KÄSINLASKENNAT VUONNA 2014: KENTTÄTÖIDEN Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimuksen,

Lisätiedot

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen. Porvoon kaupunki 7224 Loviisantien yritysalue Toimivuustarkastelu Tämä toimivuustarkastelu on laadittu Porvoon kaupungin toimeksiannosta. Tarkastelun kohteena on liikenteellinen toimivuus Loviisantie Porvoon

Lisätiedot

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 390 15.12.2014 Asianro 849/10.03.01.00/2013 9 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista historia

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

KYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista

KYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista KYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista Kevytkooste 29.5.2017 Lahden kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Lahtelaiset kartoittivat keskustaa Lahden keskustan

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KORPILAHDELLA SYKSYLLÄ 2011 Kaupungin eri osien asukkaiden mielipiteitä ja kokemuksia katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista sekä asukasyhteistyöstä on

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

SUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkki

Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

HSL:n satamatutkimuksen tulokset syksyltä 2015

HSL:n satamatutkimuksen tulokset syksyltä 2015 HSL:n satamatutkimuksen tulokset syksyltä 2015 2016 Sampo Kantele Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Satamien henkilöliikennetutkimus 2015 Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä haastatteluaineistoa mistä

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA

TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TULEVAISUUDESSA Katujen kunnossapidon osalta tulevaisuudessa tulisi panostaa eniten kevytväylien auraukseen ja hiekoitukseen, ajoratojen auraukseen ja hiekoitukseen sekä asfaltin

Lisätiedot

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos

Lisätiedot