Sähköasentajien matkassa

Transkriptio

1 4 Henkilöstöasioita Eläkeasiamies avuksi Eläkkeelle lähtevien neuvonta ja eläkehakemusten täyttämisen avustaminen keskittyy henkilöstöpalveluissa työskentelevälle Armi Heinikakankaalle. s. 4 Hankekuulumisia Vammaispalvelujen puolesta Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken pohditaan paitsi sitä, miten asiakkaita palveltaisiin paremmin, myös oman ammattitaidon kehittämistä ja työssä jaksamista. s. 9 Työn ääniä Sähköasentajien matkassa Työn ääniä vieraili Pori Energian miesten matkassa. Päivä alkoi kaapelivian paikantamisella ja päättyi tuulivoimalahuoltoon näköalapaikalla Tahkoluodossa. s

2 Pääkirjoitus Unelma kesästä Tätä kirjoitettaessa syksyn ensimmäinen raekuuro on tapahtunut tosiasia ja autoon on vaihdettu talvirenkaat. Ajatukset ovat kuitenkin kesässä. Siinä kesässä, jolloin opiskelukaverini kanssa menimme Turussa Vartiovuoren kesäteatteriin katsomaan Kolme iloista rosvoa näytelmää. Vaikka olimme jo aikuisia, lastennäytelmää oli kiva katsoa ja se sai ajatukset pois ikävistä asioista. Nurmijärveläisenä olin tietysti tottunut jokakesäiseen Aleksis Kivi tarjontaan Palojoen Taaborinvuorella. Viime vuosina olen joka kesä käynyt kesäteatterissa viimeksi Ahlaisissa. Kesäteatterista saa aina hyvän mielen oli sitten kyseessä suurella sydämellä harrastelijavoimin toteutettu tai ammattilaisten tuotanto. Toivottavasti meillä porilaisilla on ensi kesänä mahdollisuus Kirjurinluodolla seurata ammattilaisvoimin tuotettua kesäteatteria, ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Jos ja kun Kirjurinluodon kesäteatterihanke toteutuu, on ensi kesän kulttuuritarjonta Porissa niin monipuolinen, ettei sille löydy vertaista missään muussa suomalaisessa kaupungissa. RMJ-juhannusfestareilla tulee olemaan tarjontaa niin nuorille aikuisille kuin vähän varttuneemmillekin. Heinäkuun 16. päivänä tulevat porilaistaustaiset artistit esiintymään Kirjurinluoto Arenalla osana kaupungin 450-vuotisjuhlavuotta. Jazzviikon aikana tarjolla on sekä musiikkia että puhetta kolmannen SuomiAreenan vastatessa viimeksi mainitusta. Kun vielä joukkoon lasketaan Pori folk puhumattakaan kaikista muista kaupungin juhlavuoteen ajoittuvista, kaupungin tai muiden organisaatioiden järjestämistä tapahtumista, tulee tuleva vuosi olemaan varmasti kulttuuritarjonnaltaan Porin kaupungin historian runsain. Olen alusta asti ollut vakuuttunut Reposaaren loma-asuntomessuhankkeesta. Niin vakuuttunut, että uskaltauduin haastamaan Suomen Asuntomessujen edustajan virvelöintikilpaan jo siinä vaiheessa, kun loma-asuntomessualueen kaavasta tehty valitus vielä taisi olla Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kilpa toteutettiin nyt syyskuussa, kun ensimmäisiä kalastajamökkejä jo rakennettiin. Kilpa päättyi tasapeliin 3 3, kun vain haukien lukumäärä laskettiin. Kävimme vielä erityisen rangaistusheittokilpailun, jossa molemmilla oli samanlaiset vieheet, mutta sekään ei tuonut ratkaisua. Lupaan jatkossakin käydä säännöllisesti katsomassa, miten loma-asuntomessualueen rakentaminen etenee ja olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Porin tulisi nykyistä huomattavasti enemmän hyödyntää meri- ja jokielementtiä matkailumarkkinoinnissaan. Tulevaan festarikesään on hyvä valmistautua hyvissä ajoin parantamalla fyysistä ja henkistä suorituskykyään. Suosittelen kuntoilua, liikuntaa, omasta kehosta huolehtimista ja kanssaihmisistä välittämistä. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Pori 450 vuotta Juhlavuosi tuo piristystä arkeen Porin suuressa viihdekonsertissa esiintyvä Tapani Rinne antaa esimakua juhlavuoden meiningistä. Kuva Jan Virtanen Juhlavuoden tapahtumakalenteri täydentyy nyt huikeaa vauhtia, kun pitkään suunnittelussa olleet tapahtumat ja hankkeet varmistuvat niin aikataulullisesti kuin sisällöllisestikin. Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksiin tulee vuoden 2008 aikana kuulumaan lukuisa määrä erilaisia tapahtumia, joista osa liittyy vahvasti kaupunkiin ja sen pitkään historiaan, osa taas löyhemmin. Kaikille tapahtumille on yhteistä se, että tapahtuman järjestäjät ovat halunneet kunnioittaa kaupungin juhlaa toteuttamalla tapahtuman juhlivassa Porissa. Juhlakalenteria kannattaa hallintokunnissa silmäillä nyt myös siitä näkövinkkelistä, mitä se voisi tarjota omalle työyhteisölle ja asiakaskunnalle. Kaupungissamme järjestettävien tapahtumien organisoinnissa voidaan useimmiten huomioida alueelliset aloitteet ja toiveet. Esimerkiksi kun valtakunnallinen kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi tuo maaliskuussa kaupunkiin kansanmusiikin esittäjiä, niin ammattilaisia kuin harrastajiakin, tapahtumajärjestäjää voi lähestyä kysymyksellä, voisiko tapahtuman osan tuoda omaan hallintokuntaan ja jos niin millä ehdoilla. Juhlinta käynnistyy ilotulituksella ja puhallinmusiikilla Kevään 2008 osalta juhlaohjelma on pitkälti valmis. Eri yksiköissä ja hallintokunnissa järjestettävien omien juhlatilaisuuksien lisäksi ei ole syytä kovin paljon suunnitella ja toivoa lisätapahtumia kevätkaudelle. Sitä vastoin nyt on oikea aika kohdistaa huomio loppukesän ja syksyn tapahtumiin. Muutenkin syksyyn 2008 suunniteltavat tapahtumat tulevat saamaan hyvän vastaanoton ja huomion, tarkoitus kun on juhlistaa kaupungin 450-vuotistaivalta pitkälti koko vuoden. Tapahtumien ideoinnissa kehotan tarttumaan rohkeisiin ja yllättäviinkin ideoihin. Juhlinnan yhtenä tavoitteena on myös tuottaa piristystä arkeen rohkeilla yllättävilläkin tapahtumilla. Juhlavuoden alkuun on matkaa noin kaksi kuukautta. Juhlavuosi aloitetaan perinteiseen tapaan juhlimalla Raatihuoneenmäellä uudenvuoden aattona. Uudenvuoden ohjelma sisältää kulttuuritoimen järjestämän perinteisen ohjelmaosion ilotulituksineen, mutta tavoitteena on myös laajentaa tapahtumaa. Alkavan juhlavuoden kunniaksi ohjelmaa suorittamaan on värvätty mm. laajennettu puhallinorkesteri, jolla on myös perinteistä laajempi ohjelmisto. Tavoitteena on saada reilun sadan soittajan orkesteri puhaltamaan juhlavuosi käyntiin. Toivon, että tapaamme uudenvuoden aattoillan kansanjuhlassa ja toivotamme toisillemme ja Porin 450-vuotisjuhlalle iloa onnea koko vuodelle. Meidän kaikkien juhla on valmis alkamaan. Teksti Risto Kupari, juhlavastaava

3 Henkilöstöasioita Vuosia koskevat virka- ja työehtosopimukset voimaan lokakuussa Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin Sopimukset koskevat kaikkia kunnan sopimusaloja. Sopimukset ovat voimassa asti. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JU- KOn, Kunta-alan unionin ja Tekniikan ja Peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN:n neuvottelujohdot allekirjoittivat uu- det virka- ja työehtosopimukset. Sopimuksiin tuli mukaan myös SuPer. Kuten kaikki hyvin tietävät TEHY ei hyväksynyt sopimusta. Paljonko Maija tai Matti Kunnantyöntekijä nyt sitten saa lisää palkkaa seuraavien vuosien aikana? Vastaus löytyy aikanaan viime kädessä palkkatililtä. Kunta-alalla tehdään töitä kuuden eri sopimuksen piirissä ja palkka muodostuu monesta osasta. Korotukset vaikuttavat näihin osiin eri tavalla ja myös eri sopimukset tuottavat korotuksia eri määriä. Oheisessa taulukossa on esitetty korotukset sopimusaloittain Varsin huomattava erä alkavalla sopimuskierroksella on samapalkkaisuusohjelman mukaisesti maksettava samapalkkaisuuserä. Se nostaa selvästi naisvaltaisten koulutettujen palkkoja. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan ja sopimuskausi päättyy Sopimuskaudella toteutettavien korotusten kustannusvaikutus on yhteensä noin 11 %. Työnantaja on pitänyt sopimusta kalliina. Toisaalta on myönnetty, että kunnallisen alan tehtävien kilpailukyvystä on pystyttävä pitämään huolta. Meillä voimaan tulevat korotukset maksetaan opetusalaa lukuun ottamatta marraskuun palkanmaksun yhteydessä. Opettajien osalta tehtävien vaativuuden arviointityön takia korotukset maksetaan joulukuussa. Kinkkurahaksikin kutsuttu 270 euron kertaerä maksetaan joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Teksti Helena Metsälä henkilöstöpäällikkö KVTES OVTES Tekniset Lääkärit TuntiTES Ka Yleiskorotus 3,4 3,4 3,4 3,4 3,5 3,4 (32 snt/t tai 54 /kk, kuitenkin vähintään 3,4 %, leikkauspiste 1 588, 24 /kk ) Kertaerä 270 e (1 kk) (1,0) (0,7) (0,9) (0,4) (1,1) (0,9) Samapalkkaisuuserä 1,8 1,5 0,4 1,2 0,2 1,5 Järjestelyerä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 EML-kompensaatio (netto) 0,4 0, Yleiskorotus (%) 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2, Järjestelyerä 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Samapalkkaisuuserä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0, Yleiskorotus (%) 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 Kuva Virpi Laiho Sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät Porin sosiaali- ja terveystoimen lautakuntien ja toimintojen yhdistäminen toteutuu vuoden 2009 alkuun mennessä. Porin kaupunginhallitus on asettanut organisaatiotoimikunnan valmistelemaan kaupungin palvelutuotannon ja hallinnon uudistamista. Hankesuunnitelma sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä sai kaupunginhallituksen tuen Päätös viedään tiedoksi myös valtuustolle. Hankkeella on asiakaslähtöinen näkökulma. Ensisijaisena tavoitteena on palveluiden parempi saatavuus. Toimintatapoja muutettaessa keskitytään erityisesti varhaiseen puuttumiseen sekä avo- ja lähipalveluihin, apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen kertoo. yhteisten asiakkaiden eduksi Toimintamallien uudistaminen aloitetaan niistä asiakasryhmistä, joiden palvelutarpeet ovat oleellisesti muuttumassa tai kasvamassa esimerkkinä vanhuspalvelut sekä päihde- ja mielenterveystyö. Kehitysvammahuollon ja päivähoidon järjestäminen kaipaavat myös selvitystä. Asiakasmäärien jatkuva kasvu ja uhkaava työvoimapula edellyttävät uusia keinoja palvelujen turvaamiseksi. Haasteellisimmilla toimialueilla sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaat ovat pitkälti yhteisiä, Laaksonen jatkaa. Muutosprosessin valmistelu tehdään vuorovaikutuksessa henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa. Hanke koskee yli kahta tuhatta sosiaali- ja terveysalan työntekijää. Hallintokuntien yhteenlaskettu vuosi- budjetti on noin 170 miljoonaa euroa eli puolet kaupungin vuosittaisista käyttömenoista.

4 4 Eläkeasiamies Armi Heinikangas (oik.) aloitti työnsä eläkeasiamiehenä henkilöstöpalveluissa Hän sai vierihoito-opetusta KEVA:n kouluttaja Liisi Gråstén-Weckströmiltä. Eläkeasiamies pitää eläkeasiat hallinnassa Porin kaupungin palveluksesta siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoteen 2015 mennessä arviolta noin 1220 henkilöä. Aikaisempina vuosina vanhuuseläkkeelle ja erilaisille muille eläkkeille on jäänyt lähes saman verran henkilöitä. Näin tuo sinänsä jo huikea luku voi olla jopa kaksinkertainen. Kaupungin kannalta on välttämätöntä vaikuttaa ihmisten työuran pidentämiseen ja ehkäistä ennenaikaiset eläkkeelle lähdöt. Eläkekustannukset ovat voimakkaassa nousussa ja on yhteinen etu pyrkiä eri tavoin vaikuttamaan kustannuksiin. Tärkeää on myös tietää, miten kustannukset ovat kehittyneet ja tulevat kehittymään vaihtoehtoisissa tilanteissa. Vuoden 2005 eläkeuudistus Vuoden 2005 eläkeuudistus muutti eläkkeelle lähtemisen perusteellisesti. Sen yhtenä tavoitteena on ollut kannustaa ihmisiä jatkamaan työssä nykyistä pidempään ja saada keskimääräinen eläkkeellejäämisikä nousemaan. Muutoksella näyttääkin olevan se toivottu vaikutus, että työssä kiitos eläkeporkkanan jatketaan myös yli henkilökohtaisen eläkeiän. Asian yksi puoli työnantajan kannalta on se, että kun jokainen saa itse päättää, milloin lähtee eläkkeelle, on työnantajan vaikea suunnitella tulevaa toimintaa. On työnantajan edun mukaista, että kaupungissa koordinoidaan toimintaa ja tiedetään, milloin ihmiset tosiasiassa poistuvat vahvuudesta. Mikäli tilannetta ei oteta hallintaan, kukin voi lähteä organisaatiosta kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Työnantajan edun mukaista on pyrkiä vaikuttamaan työssä jatkamiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentämiseen, kuntoutusmahdollisuuksien hyväksi käyttämiseen ja työhön paluuseen sekä ennakoida ja seurata eläkemenojen kehitystä. Armi Heinikangas aloitti eläkeasiamiehenä Eläkeneuvontaa on annettu ja eläketilastoja on tehty aikaisemminkin. Mikä nyt muuttuu Armi Heinikangas? Nyt, kun eläkkeelle lähtevien neuvonta ja eläkehakemusten täyttämisen avustaminen keskittyy henkilöstöpalveluihin, niin samalla otettiin Porissa käyttöön sähköinen eläkehakemuslomake. Vanhuus- ja osa-aikaeläkehakemukset liitteineen voidaan tehdä sähköisesti. Ensin kuitenkin täytetään valtakirja eläkkeenhakijan kanssa, jolla hän valtuuttaa eläkeasiamiehen tekemään sähköisen eläkehakemuksen. Tämä nopeuttaa huomattavasti eläkehakemuksen käsittelyä. KEVA onkin luvannut, että eläkepäätökset vanhuus- ja osa-aikaeläkkeistä tehdään noin kuukauden aikana. Mitä muita tehtäviä kuuluu eläkeasiamiehelle? Eläkeasiamiehelle kuuluvat myös erilaisten työkyvyttömyys- ja muiden eläkeasioiden neuvonta ja avustaminen hakemusten teossa. Tarkoitus on paneutua myös entistä perusteellisemmin kuntoutusasioihin yhdessä työterveyshuollon kanssa. Oma asiakokonaisuutensa on erilaisten asiaan liittyvien tilastojen kokoaminen, seuranta ja raportointi henkilöstöjaostolle. Lisäksi toimin linkkinä työnantajan ja KEVA:n välillä. Käy laskemassa oman eläkkeesi määrä Kuten Porissa järjestetyssä suuressa työeläketapahtumassa 10. lokakuuta muistutettiin, myös Heinikangas painotti sitä, että jokaisen tulee itse tarkistaa oma eläketurvansa. Tutustu eläkelaskuriin! Laske oman eläkkeesi määrä KEVA:n sivuilla käytössä olevalla laskurilla osoitteessa kohdasta Eläkelaskuri ja rekisteriote. Armi Heinikangas muistuttaa vielä, että KEVA on lähettänyt lokakuun aikana eläkeotteen niille vuosina syntyneille henkilöille, jotka työskentelevät jatkuvassa kunnallisessa palvelussuhteessa. Jos henkilö on saanut eläkeotteen vuonna 2006 tai 2007, ei otetta ole lähetty. Marraskuussa lähetetään eläkeotteet vuosina syntyneille kuntatyöntekijöille. Jokaisen on syytä erityisellä huolella tarkistaa rekisteritietonsa. Jokainen on itse vastuussa siitä, että hänen eläkkeeseensä vaikuttavat palvelussuhteet on rekisteröity oikein, Heinikangas neuvoo. Eläkeasiamies neuvoo Toiminnan käynnistyessä eläkeasiamieheltä kannattaa varata aika henkilökohtaiseen neuvontaan puhelimitse. Ajanvaraus ja neuvonta klo Armi Henikangas puh Eläkeasiamies tiedottaa jatkossa säännöllisesti myös Rummussa. Luvassa on laajempaa tiedotusta mm. erilaisten kampanjoiden merkeissä. Tavoitteena on, että eläkeneuvontaa ei enää vuonna 2008 anneta hallintokunnissa, vaan sieltä vapautetaan resurssia muihin tehtäviin. Eläkkeelle lähivuosina siirtyvien suuren määrän takia asian hyvä hoitaminen edellyttää kaupungin sisällä määrätietoista ja tavoitteellista toimintaa sekä yhteistyötä hallintokuntien, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon kesken. Hyvän työnantajan tavoitteiden mukaista on sekin, että sen palveluksesta hyvin ansaituille eläkepäiville siirrytään hyvillä mielin. Työvoimatilanteiden kiristymisen takia eläkkeelle siirtyneet ovat tarvitsemaamme työvoimareserviä. Teksti ja kuva Helena Metsälä henkilöstöpäällikkö

5 5 Henkilöstöasioita Kaverille kans Anna ammattitaidon ja tiedon kiertää Koulutussuunnittelija Riitta Saarinen toteaa mentoroinnin olevan eräänlaista täsmäkoulutusta uuden työntekijän tarpeeseen. Mentoroinnissa on kyse ennen kaikkea hiljaisen tiedon siirtämisestä ns. konkareilta keltanokille työyhteisön sisällä. Erityisesti terveydenhoitoalalla on paljon kirjoittamatonta tietoa. Ammattitaidon siirtäminen ja uuden työntekijän sosiaalistaminen on erityisen tärkeää ja ajankohtaista nyt, kun terveysalan ammattilaisia jää paljon eläkkeelle samanaikaisesti, gradua aiheesta tekevä erityissairaanhoitaja Marja-Liisa Ala- Luopa toteaa. Mentoroinnin voi kokea hitaaksi menetelmäksi. Toisaalta omista virheistä, kantapään kautta oppinen, on vielä hitaampi tapa. Porin terveysviraston ensimmäiseen mentorointiohjelmaan osallistuvat naiset ovat yhtä mieltä siitä, että mitä enemmän uutta tulokasta tuetaan sitä parempi. Kun käytännöistä on saanut kattavan yleiskäsityksen, kukin voi valita itselleen parhaiten toimivat käytännöt. Kun työpaikkaan tulee uutena, perehdyttäminen on hyvin pintapuolista ja yleisluontoista. Se ei varsinaisesti koske hoitotyötä vaan käytännön asioita. Muistan ajan, jolloin ohjaaja ei saanut näyttää mallia vastaukset ongelmiin piti löytää itse, fysioterapeutti Sari Väkiparta muistelee. Kateutta ja intohimoja Mentoriparin välisissä keskusteluissa eteen avautuu tietoa, näkemyksiä ja vinkkejä, joita ei välttämättä käy ilmi normaalissa kanssakäymisessä töitä tehdessä. On paljon asioita, joita ei sovi potilaan kuullen ruotia tai joita ei ehdi käydä tarpeeksi perusteellisesti läpi siinä töitä tehdessä, mentoripari, perushoitaja Merja Pyykkönen ja Saija Salkoharju kaupunginsairaalasta toteavat. Mentoriparit käyvät keskenään virallista ja ennalta sovittua ajatusten vaihtoa työajalla pari tuntia kuussa. Muiden mentoriparien kesken on tavattu yhteisissä palautepalavereissa muutaman kerran ohjelman aikana. Naisten käymän keskustelun myötä ilmenee, että mentorointiohjelma on herättänyt työyhteisössä jopa kateutta, vaikka siihen osallistuminen on tuonut enemmän lisätöitä kuin erivapauksia. Mentoriparit Eeva-Riitta Uusitalo ja Sari Väkiparta sekä Merja Pyykkönen ja Saija Salkoharju istuivat saman pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia yhdessä koulutussuunnittelija Riitta Saarisen kanssa (vas.). Jos asia herättää intohimoja ja kateutta, luulisi mentoroinnin uppoavan muillakin osastoilla. Toivottavasti asiasta innostuttaisiin laajemminkin, kahvipöydän ääressä tuumitaan. Molemmin puolista oman ammattitaidon kehittämistä Naiset yhtyvät ajatukseen, että mentorointi on molempia osapuolia sekä mentoria (ohjaajaa) että aktoria (ohjattavaa) aktivoivaa ja sitouttavaa vuorovaikutusta ja kokemusten vaihtoa. Merja Pyykkönen esittää kokemuksiinsa pohjautuvan ajatuksen siitä, että ammattitaidon kehittäminen ei ole yksisuuntaista mentorilta aktorille: Mentorointi on myös hyvä tapa arvioida omaa työtään ja perustella käyttämiään työtapoja ja ratkaisuja. Kokemuksia vaihdettaessa käy ilmi, että mentorointiin oleellisena kuuluva ajatusriihityöskentely on tuottanut myös konkreettista tulosta. Mentoripari Sari Väkiparta ja Eeva-Riitta Uusitalo ovat laatineet yhdessä asiakastapaamisella täytettävän tutkimuslomakkeen, jonka kollegat ovat ottaneet heti aktiiviseen käyttöön. Terveysviraston tarpeisiin suunnatun, kolmen mentoriparin edistymistä seuraavan pilottihankkeen toivotaan jatkuvan pysyvänä käytäntönä. Lokakuiseen tapaamiseen osallistuneet mentoriparit uskovat jatkavansa aktiivista ajatusten vaihtoa vuoden vaihteen jälkeenkin, suunnitelman mukaisen mentorointiohjelman päätyttyä. Marja-Liisa Ala-Luopa tutkii gradussaan hiljaisen tiedon siirtymistä työyhteisön sisällä. Teksti ja kuvat Virpi Laiho Mentorointi pähkinänkuoressa Monilla meistä on elämämme aikana ollut viisas ystävä tai työtoveri, jonka neuvoja olemme arvostaneet ja noudattaneet. Tästä on kysymys myös organisaatiossa toteutettavassa mentorointiohjelmassa. Mentorointi on vuoropuhelua, jossa kokemuksen ääni ja nuorempien työntekijöiden tuoreet ajatukset kohtaavat. Sitä leimaa molemminpuolinen avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus. Menetelmän avulla tietoa voidaan jalostaa eteenpäin ja pitää huolta eri-ikäisten osaamisesta ja motivaatiosta. Yksi uusi sovellus voisi olla aktiiviuran päättäneiden hyödyntäminen neuvonantajina ja asiantuntijoina. Porissa suunnitelmallinen mentorointi on vielä vähäistä. Ensimmäiset mentoriparit ovat läpikäyneet ohjelman ja muutama pari toimii parhaillaan terveysvirastossa. Kaikille avoimen, uuden ryhmän valmennus käynnistyy Ilmoittautuminen tapahtuu kätevimmin puhelimitse numeroon Teksti Riitta Saarinen MENTOROINTI SOVELTUU KEHITTÄMISMENETELMÄKSI, KUN HALUTAAN jakaa eläkeikää lähestyvien ammattilaisten osaamista ja hiljaista tietoa syventää uuden työntekijän perehdyttämistä nopeuttaa osaamisen kehittymistä lisätä oppivan organisaation ilmapiiriä kehittää haluttua johtamiskulttuuria tukea ikääntyvien työntekijöiden motivaatiota ja työkyvyn ylläpitämistä kirvoittaa luovuutta ja innovointia kehittää esim. projektinhallinta- ja muita erityistaitoja MENTORI (= vanhempi ja kokeneempi työntekijä) omaa hyvät ammatilliset tiedot ja taidot on sitoutunut organisaatioon ja arvostaa omaa työtään on hyvä kuuntelija ja kommunikoija kykenee puhumaan vaikeistakin asioista osaa toimia aidosti, omana itsenään haluaa tukea ohjattavaansa tämän ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä AKTORI (= ohjattava, nuorempi työntekijä) on halukas vastaanottamaan kokeneen ammattilaisen osaamista arvostaa mentorin tietämystä kykenee ottamaan vastaan palautetta on motivoitunut omien kykyjensä kehittämiseen on aktiivinen ja halukas sitoutumaan noin vuoden kestävään ohjelmaan etsii haasteita, haluaa edetä urallaan MENTOROINNIN HYÖDYT Aktori pääsee osalliseksi mentorin hiljaisesta tiedosta ja verkostoista ja päinvastoin. Saavutetaan tavanomaista syvällisempi työhön perehtyminen. Parityöskentely lisää innovatiivisuutta sekä lujittaa itsetuntoa. Mentorina toimiminen lisää ikääntyvän työntekijän motivaatiota ja vireyttä, jolloin hän jaksaa ja viihtyy työssään pidempään. Organisaatio saa talteen arvokasta kokemustietoa. Organisaatio ja yhteiskunta säästävät eläkemenoissa ja koulutuskuluissa. Nuorten innostuksen ja tuoreen koulutuksen yhdistäminen konkareiden kokemukseen ja hiljaiseen tietoon on lähivuosina yksi organisaation menestystekijöistä!

6 Koulupsykologit apuna lapsen oppimisvaikeuksissa Koulupsykologi on asiantuntija-apuna oppilaan koulunkäyntiongelmissa vanhempien ja koulun henkilökunnan rinnalla. Porissa on toiminut kolme koulupsykologia vuodesta Heistä ensimmäinen tuli taloon kuusi vuotta sitten. Maarit Linnainmaa, Pia Nummi ja Eeva Toivola romuttavat ennakkokäsityksen psykologista totisena tarkkailijan tunkeilevine kysymyksineen. Naiset selvästi viihtyvät työssään. Heidän täysipainoinen läsnäolonsa sekä iloinen ja vapautunut keskinäinen jutustelu tekee vierailijan olon mukavaksi. Kunkin naisen vastuualueeseen kuuluu kymmenisen koulua, ala- ja yläkoulut sekä erityiskoulut mukaan lukien. Käytännössä yhden koulupsykologin alueeseen kuuluu n oppilasta. Naiset kertovatkin miettineensä, miten yhä useampia asiakkaita pystyttäisiin palvelemaan yhä tehokkaammin. Yksilötasolla kaikkia oppilaita on mahdotonta auttaa ainakaan kolmen naisen voimin. Työtä voisi suunnata enemmän konsultaatiotyöhön niin, ettei jokainen asiakas olisi tutkimusasiakas. Tutkimuksen läpivieminen on aikaa vievää. Asia on hankala, sillä monesti tietoa kuitenkin tarvitaan ongelmien taustasyistä, Eeva Toivola miettii. Apua pyritään kohdentamaan suuremmille joukoille kehittämisyhteistyön kautta. Keskustelua käydään mm. erityisopetuksen, mielenterveystoiminnan ja lastensuojelutyön ammattilaisten kanssa. Koulupsykologit osallistuvat säännöllisesti myös koulujen oppilashuoltoryhmiin. koulun arki tutuksi Koulukuraattorin on helpompi selvittää kahnauksia ja kiusaamistapauksia, koska hän on lähellä ja helposti tavoitettavissa. Koulupsykologin tehtävä on tutkia, miksi koulunkäynti ei suju. Naiset toteavat olevansa osin ulkopuolisia vierailijoita, jotka kertovat tarvittaessa näkemyksensä oireilevan lapsen avun tarpeesta. Pidän tärkeänä sitä, että kierrämme kouluissa. Meillä on mahdollisuus keskustella opettajien kanssa, seurata oppitunnin kulkua ja lasten käytöstä, Maarit Linnainmaa toteaa. Kouluissa vieraillessa karttuu kokemusta eri toimintavoista. Me tuomme tietoa kentältä tänne virastoon ihmisille, jotka eivät muuten pääse näkemään koulun työskentelyä ja arkea, Pia Nummi lisää. Koulun tukitoimet ovat tärkeitä Kaikki oppimisen vaikeudet eivät johdu kognitiivisten taitojen puutteesta. Kotona tai koulussa on saattanut sattua jotain ikävää, mikä haittaa lapsen keskittymistä, Nummi kertoo. Jos koulun keinot lapsen auttamiseen eivät riitä, lapsi ohjataan perheneuvolaan, lastensuojeluun tai lasten psykiatriselle tai neurologiselle osastolle keskussairaalaan. Viime vuonna tutkimuksissa olleista lapsista 17 % ohjautui jatkotutkimuksiin. Vaikka lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin, kouluihin on aina mietittävä käytännön tukitoimet. Se on tärkeää, sillä lapsi viettää suuren osan ajastaan koulussa. Usein lapsi myös palaa omaan kouluunsa tutkimustai hoitojakson jälkeen, Toivola muistuttaa. Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatiminen ja erityisopetukseen ohjaaminen ovat eräitä koulun keinoja helpottaa oppimisen pulmia. Vanhemmilleen uskolliset lapset Suurin osa lapsista voi valtavan hyvin, pieni joukko on yhä vaikeammin ja vaikeammin oireilevia lapsia. Näiden lasten kohdalla kyse ei ole pelkästään oppimisvaikeuksista vaan ongelmia on elämän eri osa-alueilla, Pia Nummi tuumii. Vaikeuksien taustalla on usein vanhempien päihdeongelmat ja oma jaksaminen, henkinen pahoinvointi. Lapsi voi joutua olemaan aikuinen aikuiselle. Lapset ovat vahvoja ja vanhemmilleen loppuun asti uskollisia. Lapsi saattaa oireilla vasta, kun kotiolot käyvät täysin sietämättömäksi. Siksi huolistaan kertova lapsi on otettava aina vakavasti, Linnainmaa toteaa. Lapsi reagoi pahaan oloon samalla tapaa kuin aikuinenkin: käytös muuttuu, lapsi ei ole oma itsensä. Toiset lapset vetäytyvät muiden seurasta, toisilla paha olo purkautuu levottomuutena ja riehumisena. Tavallisia fyysisiä oireita ovat unettomuus, painajaiset, vatsakivut ja päänsärky. itsenäisyyttä vaaditaan liian varhain Koulupsykologit ovat huolissaan siitä, että joskus lapselta riistetään lapsuus. Pienen ihmisen arki voi olla kohtuutonta suorittamista koulussa, mutta Pia Nummi, Maarit Linnainmaa ja Eeva Toivola kohtaavat töissään monia visaisia kouluelämän ongelmia. myös vapaa-ajalla harrastusten parissa. Yksilöllisyyden korostaminen häiritsee. Lapsilta vaaditaan itsenäistä ja aikuismaista käytöstä liian varhain. Televisio-ohjelmien laatu on muuttunut ja tietokoneet yleistyneet. Lapsilla on televisiot ja tietokoneet omissa huoneissaan, ja niiden käyttöä ei riittävästi valvota, Toivola pohtii muutoksia omasta lapsuudestaan. Aikuisen on vaikea ymmärtää, miten tv-ohjelmissa, tietokonepeleissä ja internetissä nähdyt asiat voivat vaikuttaa lapsen ajatusmaailmaan, Nummi lisää Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla univaje. Lapset valvovat ja katsovat telkkaria liian myöhään. Väsynyt lapsi ei jaksa keskittyä koulunkäyntiin, Linnainmaa huomauttaa. onko erilaisuus epänormaalia? Kolmikolla on ristiriitaisia tunteita ihmisten luokittelusta ja leimaamisesta tavanomaisesta poikkeavan käytöksen perusteella. Julkisuudessa puhutaan paljon mm. tarkkaavaisuuden häiriöistä, joiden monet tunnusmerkit sopivat moneen täysin terveeseenkin lapseen. Lapsi ei saa olla ylivilkas hölösuu, eikä omissa oloissaan viihtyvä viilipytty. Kuka on sanomaan, kuka mikä on normaalia mikä ei? Ihmisten piirteitä on turha lähteä luokittelemaan ja tekemään niistä sairauksia. Se kaventaa meidän suvaitsevaisuuttamme erilaisuutta kohtaan. Toisaalta ihmisillä on ominaisuuksia, jotka hankaloittavat elämää liiaksi. Silloin esim. psykologinen tutkimus voi olla hyödyksi, Pia Nummi pohtii. Vanhemmat ovat usein huojentuneita, kun saavat nimen ongelmalle. Tieto siitä, että lasta voidaan auttaa, on monesti suuri helpotus. Koulupsykologi, vanhemmat, opettajat ja lapsi löytävät useimmiten yhdessä ratkaisuja koulunkäynnin helpottamiseksi. Teksti ja kuva Virpi Laiho

7 Juhlapäivä Käppärän koululla Koulun laajennusosa harjakorkeudessa Käppärän koulun 1 B luokan koulupäivästä ei tahtonut tulla mitään ennen kuin opettaja Leena Peltomäki toi luokkansa kurkkaamaan ruokalan ovesta, mitä oikein oli tekeillä. Ruokalassa valmistauduttiin emäntä Pirjo Oksan johdolla koulun laajennusosan harjannostajaistilaisuuteen. Työmaakokoukseen osallistuivat TPK:sta (vas.) hankkeen pääsuunnittelija,arkkitehti Pentti Klemetti, suunnitteluinsinööri Tuija Talasma, rakennesuunnittelija Janne Heinävaara ja LVI-huoltopäällikkö Tapio Laiho. Koulun keittiössä oli touhua riittänyt jo aamuvarhaisesta alkaen. Ruokalan perälle oli kannettu puhujapönttö ja osa pöydistä oli käännetty uuteen järjestykseen. Oppilaiden ruokailua oli siirretty aikaisemmaksi. 6 A ja 6 C luokat valmistautuivat musiikkiesityksen kenraaliharjoitukseen opettajiensa Leena-Maria Viitasen ja Jari- Pekka Leinon johdolla. Rakennusteeman mukaan pukeutuneet kuorolaiset olivat löytäneet rekvisiitan kodeistaan. Asianmukaiset haalarit ja lippalakit sekä rakentajien työkalut kuten vasara, saha ja porakone olivat mukana. Ilmassa oli havaittavissa hienoista jännitystä. Ennen varsinaisen juhlatilaisuuden alkua koululla pidettiin työmaakokous rakennuttaja Liisa Meren johdolla sekä arkkitehti Pentti Klemetin vetämä työmaan esittelykierros. Kierroksella esiteltiin kutsuvieraille ja tiedotusvälineiden edustajille hyvää vauhtia valmistuvaa koulun uutta liikuntasalia ja teknisentyön tiloja. Laajennuksen pinta-ala on noin m² ja kokonaiskustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa. Lauluesityksiä ja juhlapuheita Kaikki oli valmista, kun vieraat astuivat koulun ruokalaan. Jari- Pekka Leinon soittama reipas harmonikkamusiikki toivotti vieraat tervetulleeksi. Höyryävä hernekeitto lautasella toi usealle vieraalle mieleen muistot omasta kouluajasta. Rakennuttaja Liisa Meri toivotti vieraat tervetulleeksi. Koulun 6 A ja 6 C luokkien kuoro esitti aluksi rakennusaiheiset laulut Muurari ja Puuseppä. Esitys tempasi yleisön mukaansa ja suosionosoituksista saattoi päätellä, että esitys oli onnistunut ja viihdyttävä. Kuoro oli todella ansainnut palkkioksi viereisessä luokassa tarjotut limsat ja pannarit. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Risto Jokisuo kertoi puheessaan hankeen historiasta ja kiitti kaikkia hankkeeseen osallistuneita hyvästä yhteistyöstä. Hän korosti lisäksi Käppärän koulun roolia kunnon kansalaisten kasvattajana. Tämä lämmitti erityisesti koulun entisten oppilaiden sydäntä ja sai suut hymyyn. Rakennusprojektissa mukana olevista Käppärän koulun entisiä Koululaisten hampaat syynissä oppilaita ovat mm. suunnitteluinsinööri Tuija Talasma ja rakennuttajat Liisa Meri, Mauno Aaltonen ja Jouni Lehtinen. Koulun vs. rehtori Päivi Mattsson kertoi koulun historiasta peilaten sitä vuonna 1949 ilmestyneisiin Satakunnan Kansan ja Uuden Ajan artikkeleihin Suomen nykyaikaisimman koulun valmistumisesta mäntyjen katveeseen Käppärän kankaalle. Jo tuolloin lehdistö oli todennut, että koulun juhlasali oli rakennettu liian pieneksi. Peruskorjaushankkeen valmistuessa vuonna 2009 koulu täyttää 60 vuotta. Tuolloin vuosipäivää voidaan juhlia nykyaikaisissa peruskorjatuissa tiloissa. Rehtorin mielestä rakennushanketta on hoidettu hyvässä hengessä ja yhteistyössä, jossa käyttäjän mielipiteet suunnittelussa ja rakennusvaiheen toteutuksessa on huomioitu. Samaa mieltä olivat juhlaan osallistuneet koulun opettajat ja muu henkilökunta. Urakoitsijan edustaja, MVR- Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Matti Rantanen, kiitteli aluksi koulun keittiötä hyvästä ruuasta. Hänen mielestään hernekeitto maistui paremmalta kuin kouluaikoina. Rantasen mielestä rakennushanke on edennyt hyvän yhteistyön merkeissä ja se valmistuu sovitussa aikataulussa. Yksi merkittävä tekijä onnistumiseen on hyvä suunnittelu. Lisälaskuja ei hankkeen yhteydessä juuri ole esitetty. Pääurakoija on erityisesti panostanut hyvään työnjälkeen, mikä voidaan todeta mm. laajennuksen ulkoverhouksesta. Lämminhenkistä juhlaa jatkettiin nauttimalla virvokkeita, kahvia ja pannaria kermavaahdolla. Kutsuvieraiden toivomuksesta juhlan päätteeksi laulettiin yhdessä Satakuntalaisten laulu. Näin arvokas juhla sai arvoisensa päätöksen. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri suunnittelijarakennusmestari Porissa on suoritettu tutkimus koululaisten karieksen hallinnasta vuosina Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja Porin terveysviraston yhteistyönä suoritettiin kokeellinen tutkimus, jolla reikiintymistä pyrittiin ehkäisemään. Tutkimusasetelmassa oli uutta se, että samoja hammashoitoohjeita annettiin muillekin porilaisille kuin pelkälle koululaisista koostuvalle koeryhmälle. Tutkimuksessa oli mukana Porin koulujen 5-6-luokkalaisia, joilla syksyllä 2001 suoritetussa seulontatutkimuksessa havaittiin ainakin yksi alkava, reikiintymiseen mahdollisesti johtava kariesvaurio. Vaikka koululaisten hampaat ovat nykyisin terveemmät kuin muutama vuosikymmen sitten, silti osalle lapsista reikiä tulee yhä suuriakin määriä. Hampaanharjausta kahdesti päivässä Tutkimukseen osallistuneet 577 lasta jaettiin koe- ja kontrolliryhmään, joita seurattiin 3,4 vuotta. Koeryhmäläiset saivat Porin terveysviraston suuhygienisteiltä perusteelliset ohjeet hampaiden hoitoon. Erityisesti painotettiin huolellista hampaanharjausta ja kohtuullista napostelua. Lisäksi lapset saivat ksylitolipastilleja sekä fluoritabletteja. Kontrolliryhmän lapset saivat tavanomaista hammashoitoa. Loppuun asti tutkimukseen osallistui 250 koe- ja kontrolliryhmän lasta. Koeryhmään kuuluville lapsille tuli kokeen aikana keskimäärin 2,56 paikattavaa reikää, eli 44 % vähemmän kuin kontrolliryhmässä, joissa niitä tuli 4,60. Tulos osoittaa, että koululaisten kariesta on mahdollista hallita siten, että aktiivisten kariesvaurioiden eteneminen rei iksi selvästi vähenee, totesi Porissa vieraillut professori Hannu Hausen. Napostelu kuriin Koululaisten hampaiden paikkaustarpeen väheneminen vapauttaa hammaslääkäreiden työkapasiteettia muiden väestöryhmien hoitoon. Pieni ottaa mallia vanhemmista, joiden kanssa tehty yhteistyö jäi liian vähäiseksi. Karkkija limsa-automaatit tulisi saada pois kouluilta ja muista julkisista tiloista, sillä jatkuva napostelu ei tee hyvää hampaille. Hammaslääkäreistä on pulaa, mutta suuhygienistien ja hammashoitajien kohdalla tilanne Professori Hannu Hausen kertoo kariestutkimuksen tuloksista. Kuva Jan Virtanen on parempi, sanoo johtava hammaslääkäri Ilpo Pietilä. Terveyden edistäminen edellyttää sitä, että ihmisiä innostetaan itsehoitoon. Kampanjoilla ja tiedottamisella voidaan vaikuttaa suureen joukkoon, jota tuetaan yksilöllisellä neuvonnalla. Teksti Ulla Eklund

8 Ikää ja yksilöä kunnioittaen Porin Suomalaisen Palvelukodin käytävällä vilisee. Tehostettu palveluasuminen on palvelua, jolla järjestetään vanhuksen asuminen palvelukodissa, jossa henkilökunta on käytössä ympäri vuorokauden. Naisten kaunistautumishetki Palvelukoti Honkalassa. Palveluasumiseen kuuluu asunnon lisäksi sellaiset asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Porin kaupunki tuottaa vanhusten tehostettua palveluasumista. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä ovat palvelukodit Asteri, Sinikello ja Vanamo sekä Sampolan palvelukoti. Kaupungin itse järjestämää tehostettua palveluasumista ollaan lisäämässä seuraavien vuosien aikana. Kaupunki hankkii vanhusten tehostettua palveluasumista myös Ruskakodin Palvelutaloyhdistys ry:ltä (Ruskakoti, Ruskahovi, Ruskala, Ruskalinna ja Linnan Torni), Länsi-Suomen Diakonilaitoksen säätiöltä (Palvelukoti Honkala) ja Porin Suomalainen Vanhainkotiyhdistys ry:ltä (Suomalainen Palvelukoti) sekä Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy:ltä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on yhteensä n Turvallinen asuinympäristö Tehostetussa palveluasumisessa tuetaan asukkaiden omatoimisuutta ja luodaan turvallinen asuinympäristö. Tavoitteena on tukea asukkaiden mahdollisuuksia saada asua tarvitsemiensa apujen turvin uudessa kodissa yksityisyytensä, itsemääräämisoikeutensa ja oman elämäntyylinsä mahdollisimman pitkään säilyttäen ja ehkäistä pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Asumisessa on kiinnitetty huomiota turvapalveluihin, liikkumisen esteettömyyteen ja apuvälineisiin. Asumisyksiköt ovat tavallisesti pieniä ja tilojen viihtyisyyteen on kiinnitetty huomiota. Turvallisuus on useim- man vanhuksen mielestä kaikkein arvokkainta. Palvelukodissa apua on aina saatavilla ja sitä saa tutulta, ammattitaitoiselta hoitohenkilökunnalta. Asukkaat asuvat omissa asunnoissaan, joissa koti tarjoaa saman rauhan ja yksityisyyden kuin mikä tahansa koti. Yhteisönä koti tuo arkipäivään turvaa ja tukea, jota moni iän karttuessa kaipaa. Henkilökunnan lisäksi turvallisuuden tunnetta tuovat myös sosiaaliset kontaktit muihin asukkaisiin. Auttavat kädet Oikea henkilöstömitoitus on palvelujärjestelmän keskeisimpiä laatukriteerejä. Sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden toiminnan tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista toimintakyvystä riippumatta. Toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi on osoitettava riittävät määrä auttavia käsiä. Onnistuneella henkilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, että määrältään riittävä, asianmukaiset tiedot ja taidot omaava henkilöstö tuottaa määrältään ja laadultaan tarkoituksenmukaiset hoidolliset palvelut. Laadukasta hoitoa Vanhustenhoidon ongelmat eivät ratkea vain lisäämällä henkilöstön määrää tai parantamalla toiminnan tuottavuutta, vaan on kehitettävä myös toimintaprosesseja ja voimavarojen käyttöä. Tähän tähtää myös laatujärjestelmien kehittäminen. Henkilöstön koulutustaso vaikuttaa henkilöstön määrää enemmän hoidon laatuun. Asiakkaiden toimintakyvyn myönteiset muutokset ovat yhteydessä henkilöstön korkeaan mitoituksen ja vähäiseen vaihtuvuuteen. Palvelun laatu syntyy siitä, kun palvelu täyttää asiakkaan vaatimukset. Karhukuntien vanhustenhuollon laadun kehittämishankkeen toimenpiteet kohdistuvat kotipalveluun, palveluasumiseen sekä laitoshoitoon. Henkilöstöä ohjataan ja koulutetaan palvelujen laadun kehittämiseen ja järjestelmän käyttöönottoon. Teksti Seija Saarinen Kuvat Jan Virtanen Asuntola Orvokki on 10-vuotias Asuntola Orvokin kymmenvuotisjuhlat pidettiin elokuussa Porin raatihuoneella. Orvokissa juhlahumu aloitettiin jo aamulla, kun asukkaat pukeutuivat juhlavaatteisiin. Asuntolaan saapui myös kampaaja, joka laittoi naisten hiukset juhlakuntoon. Asuntola Orvokki on Porin kaupungin sosiaalikeskuksen alainen, ympärivuorokautisesti autettu asuntola, jossa työskentelee kymmenen hoitajaa. Orvokissa asuu kuusitoista kehi- tysvammaista aikuista, iältään vuotiaita. Veturitallinkadulla sijaitseva Asuntola Orvokki on aloittanut toimintansa elokuussa Kymmenvuotistaivalta juhlittiin cocktail-kutsujen merkeissä hienoissa puitteissa Porin raatihuoneella, joka oli sekä asukkaille että henkilökunnalle mieluisa elämys. Orvokin henkilökunta toteaa, että hyvällä yhteishengen oli vaikutusta, siihen että juhlat onnistuivat erinomaisesti. Juhliin oli kutsuttu oman väen lisäksi kaikkien Porin kaupungin kehitysvammaisten asuntoloiden asukkaat ja heidän omaisensa, henkilökunta, väkeä kehitysvammaisten työtoiminnasta ja sosiaalitoimesta sekä muita yhteistyötahoja. Teksti Leena Berg Kuva Sanna Jääskeläinen Asuntola Orvokin henkilökunta juhlatunnelmissa Porin raatihuoneella

9 Vammaisille halutaan yhtenevät palvelut Vammaispalveluverkosto hankkeen haasteena löytää yhteisiä toimintakäytäntöjä koko Satakuntaan ja näin selkiyttää vammaispalvelutyötä tekevien arkea. Hanketta vetävä porilainen Anne Joensuu painottaa, että epäselviin asioihin on uskallettava ääneen puuttua. Kuva Jan Virtanen Puolentoista sataa sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen työntekijää otti selkoa vammaispalvelujen lainsäädännöllisistä kiemuroista varatuomari Jarkko Helmisen johdolla. Asiakkailta ja kollegoilta saatu positiivinen palaute on auttanut Joensuuta jaksamaan ajoittain raskaassakin työssä. Työkokemusta vammaispalvelulain soveltamisesta Porissa on kertynyt lähes kymmenen vuotta. Yhteisen edun tavoittelu saa hänet innostumaan uusista hankkeista. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken pohditaan paitsi sitä, miten asiakkaita palveltaisiin paremmin, myös oman ammattitaidon kehittämistä ja työssä jaksamista. Sosiaalitoimessa työntekijältä edellytetään monipuolista osaamista perinteisen sosiaalityön ohessa. Uudet käyttöjärjestelmät on omaksuttava nopeasti. Työn luonteen ja asiakasmäärien muutokset tuovat joskus paineita. Työtehtävien laajuus varsinkin pienen kunnan ainoalla sosiaalityöntekijällä on uskomaton. Vammaispalvelussa asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Terveydenhuolto kehittyy ja ihminen asuu mieluiten kotonaan yhä pidempään monista sairauksista huolimatta, Joensuu toteaa. Toukokuussa käynnistynyt vammaispalveluverkostohanke ( ) on tavallaan jatkoa samoihin tavoitteisiin tähdänneelle vammaispalvelun sektoriryhmän toiminnalle kolmen vuoden takaa. Joensuu on irrottautunut hankkeen ajaksi leipätyöstään Porin vammaispalvelutoimistossa Keinot ja tavoitteet eivät ole matkalla muuttuneet. Hankkeella ei tavoitella kuuta taivaalta vaan pikkuhiljaa valoisampaa tulevaisuutta, Joensuu tietää. alan ammattilaisten Kohtaamispaikka Ammattilaiset eri puolelta Satakuntaa ja eri hallintokunnista kokoontuvat säännöllisesti yhteen hankkeen aikana. Yhteisen näkemyksen löytäminen, vertaistuki ja kokemusten jakaminen on merkittävä osa hanketta. Projektipäällikkö Joensuu osallistuu kaikkien kuuden työryhmän toimintaan samoin kuin hänen kollegansa Pohjois-Satakunnan vammaishuollon palvelujärjestelmä -hankkeen Maria Laine Kankaanpäästä. Ryhmät pohtivat keskeisempien vammaispalveluiden käytäntöjen yhtenäistämistä ja päätöksenteon selkiyttämistä. Keskeisistä vammaispalveluista laaditaan selkokielinen toimintakäsikirja. Käsikirja toimii eräänlaisena satakuntalaisena vammaispalvelumallina, Joensuu täsmentää. Ei ole reilua, että asiakas saa eriarvoisen kohtelun riippuen siitä, missä asuu. Asiakkaat joutuvat meidän sirpaleisessa palvelujärjestelmässämme sellaiseen palveluviidakkoon, jota en toivoisi omalle kohdalleni sattuvan, Joensuu jatkaa. apua työntekoon nettipalveluista Joensuu tuntuu olevan sähköisen asioinnin puolestapuhuja. Hän yrittää edesauttaa sitä, että sähköisestä konsultaatiosta tulisi luonnollinen osa työntekijöiden arkea. Sosiaaliportti sisältää paljon hyödyllistä materiaalia vammaispalveluasioiden parissa työskenteleville. Siellä toimiva konsultaatiopalvelu on maksuton ja helppokäyttöinen. Vastauksen saa noin viikossa, Joensuu kertoo. Stakesin ylläpitämä valtakunnallinen, sosiaalialan ammattilaisille suunnattu verkkoportaali Sosiaaliportti perustettiin Joensuu kävi kesällä kaikissa 23 kunnassa kädestä pitäen esittelemässä Sosiaaliportin toimintaperiaatetta. Jotta palveluun uhraa kallista työaikaa, se tarvitsee ensin kokea hyödylliseksi. Toivoisin, että ylläpitämäni keskusteluryhmä Sosiaaliportin sisällä lähtisi aktiivisesti käyntiin. Sosiaaliportin lisäksi toinen tärkeä ja ilmainen apu vammaistyössä on Assistentti.info, joka keskittyy tukemaan ja kehittämään henkilökohtainen avustajajärjestelmän toteutumista koko maassa. Koulutusta ja kokemusten jakamista Hankkeen puitteissa vammaispalvelutyön ammattilaisille järjestetään useita koulutustilaisuuksia. Porissa järjestettiin suuren suosion saavuttanut lainsäädäntökoulutus lokakuussa. Sosiaalityöntekijät ovat jo pitkään toivoneet lisäohjeita lainsäädännön ja päätöksenteon tulkintaan. Koska työvoiman vaihtuvuus kunnissa on suurta ja moni joutuu kylmiltään hoitamaan myös vammaispalveluasioita, koulutuksesta saatava perustietopaketti on ollut toiveena. Lohduttaa, että muualla Suomessa pähkäillään samojen kysymysten äärellä. On ilo huomata, kuinka moni osallistuu vastaavanlaisten kehittämishankkeiden yhteistapaamisiin, kun sellaisia järjestetään. Stakesin mukanaolo tapahtumissa kertoo mielestäni siitä, että kentältä tuleva tiedon tarve otetaan vakavasti. Haaveena keskitetty palvelukeskus Kehitysvamma- ja vammaispalvelulakien yhdistyminen tuonee jossain vaiheessa selkeyttä ja yhtenäisyyttä sirpaleiseen palvelurakenteeseen. Suuret odotukset siihen suuntaan ovat olemassa. Esitys uudesta laista saataneen valmiiksi vuoteen 2010 mennessä. Joensuu toteaa, että joidenkin vammaispalveluiden kohdalla erityisosaamisen keskittäminen voisi olla kannattavaa. Moni kehittämishanke on jatkanut toimintaansa kehittä-misyksikkönä. Toivottavasti parin vuoden kuluttua myös Satakunnassa olisivat suunnitelmat valmiina ja saisimme maakuntaan erityisen vammaistyönkeskuksen. Saman katon alta löytyisivät esimerkiksi avustajapalvelut ja asunnonmuutostyön erityisosaaminen, Joensuu toivoo. Laaja, hajanainen ja haasteellinen tehtäväkenttä sisältyy vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen ja siinä henkilökohtainen avustajajärjestelmän pyörittämiseen. Teksti Virpi Laiho Anne Joensuu kannustaa sosiaalialan ihmisiä käyttämään internetiä tiedonhakuun ja ajatusten vaihtoon. Kuva Virpi Laiho

10 10 Työn ääniä Kirpeä syysaamu pistää Timo Holmiin ja Juha Vihlmaniin vauhtia tehtävien jako sujuu rutiinilla. Sähköinen päivä asentajien matkassa Timo Holm paikantaa maakaapelivikaa maamikrofonin avulla. Firman auto käy jo. Vikaryhmä Juha Vihlman ja Timo Holm odottavat toimittajaa Pori Energian sisäpihalla koleana lokakuun aamuna Päivän ensimmäinen kohde on Isojoenrannassa. Sitä ennen piipahdetaan hakemassa peräkärry varastolta Linnansillan kupeesta. Työnjako käy seitsemäntoista vuoden rutiinilla. Miehet ymmärtävät toistensa aikeet ilman sanojakin. Ajovuorossa oleva asentaja hoitaa paikan päällä valmistelevat ja avustavat työt. Apukuskin paikalla istuu mies, joka tekee itse varsinaisen työn. Kyllä me joustaakin osataan ison miehen on turha yrittää ahtaisiin paikkoihin. Sitä ollaan pitkä ja pätkä, kuten näkyy, parivaljakko naureskelee. Auto parkkeerataan sähkökaapin luo. Peräkärrystä paljastuu harvinainen aarre, laite, jolla on ollut käyttöä ympäri Länsi-Suomea. Edellispäivänä vikaryhmä oli aarteensa kanssa Eurassa. Upouuden syöksyaaltogeneraattorin (maakaapeleiden vianhakulaite) edeltäjä palveli uskollisesti kolme vuosikymmentä. Mitä sitten tapahtuu? Juha Vihlman ottaa käteensä parimetriset jättipihdit, joilla sähkökaapista mitataan jännite. Kun työympäristö on todettu turvalliseksi, voidaan ryhtyä tositoimiin. Luin, että syöksyaaltogeneraattorin avulla saadaan aikaan syöksyaalto, joka muistuttaa ukkosen aiheuttamaa salamaa. Syöksyaaltoako meidät vie ongelman ytimeen, ilmiantaa vian maakaapelissa? signaali hukassa Seuraan isoksi mieheksi ketterää Holmia, joka kulkee katse maassa Roope Ankan metallinpaljastinta muistuttavan laitteen kanssa. Paikka on Holmille ennestään tuttu. Hänen ei tarvitse turvautua karttaan todetakseen, missä maakaapeli kulkee. Näillä kuulee hyvin ohiajavan polkupyörän kettinkien kolinan. Laitteella kuulee myös herkästi auton vaihdevian. Sitä pystyy sanomaan, että kakkosen ja kolmosen välissä on jotain häikkää, Holm naurahtaa. Holmin menoa on hauska katsella. Mies harppoo puskissa ja tienpenkereillä ja pysähtyy muutaman metrin välein kuulostelemaan maamikrofonin lähettämiä signaaleja. No nyt löytyi! Kuuletko? Holm selittää, että laite kertoo äänen ja elektromagneettisten purkausten aikaeron. En tule tiedosta yhtään viisaammaksi, mutta käytäntö opettaa. Saan kuulokkeet korvilleni ja tunnen voimakkaan, tasaisen paukkeen. Kyllä, vähän kuin maan sydänääniä kuuntelisi. Miesten oletus ei tällä kertaa osu oikeaan. Olemme kiertäneet ympyrää. Vika ei ole vanhassa tutussa paikassa vaan se paikannetaan läheltä lähtöpaikkaamme. Taisi mies vain haluta lenkkeilyttää aamu-unista toimittajaa. Holm merkitsee paikan asfalttiin punaisella spray-maalilla. Vikaryhmä on tehnyt osuutensa. Muiden asentajien tehtäväksi jää vian korjaaminen, mikä edellyttää maan avaamista 4 6 metrin matkalta. Yhtiön kaapelivikojen lisäksi käymme ratkaisemassa myös yksityisten ihmisten ongelmia. Tulemme paikalle, kun kotitalojen autokatoksissa tai pihavalojen sähkönsyötössä on vikaa, Holm kertoo. tuulta ja lunta päin Syksyllä vikaryhmää työllistävät ilmalinjoja koettelevat syysmyrskyt ja talvella tykkylumi. Ilmaverkko on sään ja luonnon armoilla. Milloin ongelmana ovat linnut ja oravat, milloin katkenneet oksat ja puut. Ilkeimmät olosuhteet ovat säkkipimeällä. Toinen näyttää valoa taskulampulla toisen katkoessa sähkölinjan päälle katkenneita oksia. Kovalla myrskyllä kun linja on saatu perattua, homma on usein aloitettava alusta, Vihlman ja Holm toteavat. Näky on ikävä, kun erotin laukeaa se tietää lisätöitä. Taivaanranta loistaa valoa, mutta sen laukeamispaikkaa ei pysty näkemällä paikantamaan. Valo heijastuu joka suuntaan. Jos on tarpeeksi lähellä, vika paljastuu äänen perusteella, Vihlman jatkaa. Vaativat olosuhteet ovat myös merellä, kun metsästetään veden alaisia kaapelivikoja useiden kymmenien metrien syvyydestä. Parivaljakon mieleen muistuu mieleen keikka Örön edustalla Turun saaristossa, puolustusvoimien harjoitusalueella. Kulkeminen saareen oli harvoin liikennöivien lossien ja isojen yhteysaluksien varassa. Vikaryhmä esittelee tyytyväisenä uutta menopeliään, joka on syönyt vasta 500 kilometriä. He opastavat minua GPS-paikantimen käytössä. Reittimme varrella vilahtaa m- ja e-kirjaimia. Gepsi kertoo muuntajien ja erottimien sijainnin. Se on tärkeä apuväline pilkkopimeällä, kun katuvalot eivät pala. Ja sitten tuulivoimalaan... Ennen kuin vikaryhmä jatkaa matkaansa Raumalle, toimittajaplikka kyyditään seuraavan haasteen eteen. Miehet varoittelevat kiipeämisurakan raskaudesta, joka laittaa kokeneenkin huoltomiehen välillä huilaamaan ja vetämään henkeä. Taitavat vaan olla minulle kateellisia, itse kun kapuavat pääasiassa vain sähköpylväissä. Firman lainahaalariin ja keltaiseen kypärään sonnustautuneena ihmettelen erilaista työpäivääni tuulivoimalan juurella. Pori Energian palveluksessa on kahdeksan asentajaa, jotka ovat erikoistuneet tuulivoimaloiden kunnossapitoon. Pekka Nurmento on heistä yksi mies, jonka kanssa matkasin ahtaassa maisemahississä ontossa putkessa ylös myllyn konehuoneeseen. Hissin vierellä kulkee se paljon puhuttu pystysuoraa tikasjono. Ensimmäisellä tasanteella väännetään kytkintä. Kuilu kaikuu ja kolisee, kun myllyn tehot aje-

11 11 Pekka Nurmento näyttää, miten tuulivoimalan konehuoneen katto aukeaa. Käyttöpäivystäjät Reijo Luomala ja Jouni Sarin ovat valvomosta käsin perillä siitä, mitä kentällä milloinkin tapahtuu. taan alas. Jarrut lyövät kiinni, tuuliroottori pysähtyy. Käyttökatkoksesta on ilmoitettu valvomoon Tanskaan sekä Pori Energian pääkallopaikalle Karjarantaan. Nurmento kaappaa pienen, digitaalisen käyttöpäätteen kainaloonsa. Valvomo on nyt yhden miehen ja toimittajan näpeissä. Ylhäällä konehuoneessa Konehuone on kuin sukellusvenemäinen ohjauskapseli. Konehuoneen kannet avautuvat ja eteen levittäytyy sinitaivas ja jättiläiskokoiset noin 40 metrin pituiset siivet. Siipien suojassa tuuli käy viitisen metriä sekunnissa. Kurkotan kaulaani nähdäkseni Tahkoluodon satama-alueen. Ei musta olis toimistotöihin. Vaikka täällä ylhäällä onkin säiden armoilla talvisin on pirun kylmä eikä kesälläkään tahdo t-paidalla pärjätä ei se haittaa. Tässä työssä on oma viehätyksensä. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Sitä saa olla itsensä herra paljaan taivaan alla, puolitoista vuotta voimalahuoltajana toiminut entinen automekaanikko toteaa. Ahtain huoltorako ylhäällä on potkurin napa. Nuppi, jonka ympärillä siivet halkovat ilmaa. Paikka, jonne ei kenenkään sovi laskeutua ennen kuin jarrumekanismi on lyöty päälle. Järeä rautatappi on halpa henkivakuutus. Tulipalon sattuessa myllystä laskeudutaan ulkopuolelta alas turvavaijerin varassa, Nurmento taputtaa selviytymispakettia konehuoneen seinässä. Näihin töihin ei auta tulla puolikuntoisena tai sairaana. Työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Täällä on pidettävä järki päässä, on tiedettävä mitä tekee, hän jatkaa. Korvatulpat korvissa pidän kiinni vaihdelaatikon kahvasta. Olo on kuin huvipuistolaitteessa. Nurmento näyttää, kuinka konehuone kääntyy tuulen suunnan mukaan voimalan ollessa käynnissä. Puhe hukkuu generaattorin pauhuun. Lukemat käyttöpäätteellä, generaattorin ja roottorin pyörimisnopeudesta käyttötehoon lähtevät nopeaan nousuun. Sähköä humahtaa valtakunnan verkkoon, kun generaattorin kierrokset nousevat 1500 r/min. alas ei ole asiaa KESKEN TYÖN Laitokset ovat täysin automatisoituja ja kauko-ohjattuja, joten niiden käyttö ei vaadi miehitystä, vaan ainoastaan kaksi huoltokäyntiä vuodessa sekä vikatilanteista aiheutuvat korjauskäynnit. Tuulivoimala on pois päältä vain silloin, kun sitä huolletaan tai voimalassa on vika päällä. Kun tänne ylös lähtee, niin ei täältä lähdetä kesken kaiken pois. Täällä saattaa vierähtää puoli vuorokautta aamu yhdeksästä iltayhdeksään. Tarvittavat työkalut on oltava mukana. Niin ja eväät tietenkin, Nurmento kertoo. Konehuoneen kiinteän nosturin avulla isommat työkalut ja komponentit nostetaan maasta ylös. Konehuoneen oma nosturi ei riitä, kun pitää nostaa ja laskea isoja ja raskaita komponentteja kuten vaihdelaatikkoa tai roottoria. Siihen tarvitaan ulkopuolisia isoja nostureita, Nurmento kertoo Tien päällä reissaten Pori Energialla on ajossa kuutisenkymmentä autoa. Miehet eivät ole moksiskaan tiuhaan vaihtuvista maisemista. Vaikka komennuksella ollaankin välillä useampi päivä putkeen, eivät miehet valita. Pekka Nurmento kertoo ajokilometrejä kertyvän vuodessa Nurmennon hyvin varusteltu ajopeli on joka pojan unelma. Pakettiauton perässä kulkee kaikki mahdolliset pelit ja vehkeet hyvässä järjestyksessä. Eväät säilyvät matkajääkaapissa ja lämpiävät kuskin penkin taakse köytetyssä mikrossa. Jaahas, taitaa olla kalustehuoltopäivä, kun tuo työparikin on pois pelistä, Nurmento toteaa kyyditessään toimittajaa takaisin Karjarannan tukikohtaan. Nurmennon aisapari parikymppinen, nuorimies Tero Haapanen on sairauslomalla. Miesten ikäero ei tahtia haittaa. He täydentävät toisiaan tiedoillaan ja taidoillaan. Haapasella on sähköautomaatioasentajan paperit. Nurmennolla on takanaan pitkä kokemus automekaanikkona. Haapanen kouluttautuu oppisopimuksella koneasentajaksi. Nurmento kertoo lukevansa sähkölaitosasentajaksi työn ohessa. Mikäs tässä on opiskellessa, kun työnantaja on tullut näin hyvin vastaan ja maksaa koulutuksen, Nurmento toteaa tyytyväisenä. käsky käy valvomosta Pori Energia Oy:n neljä voimalaitosta ovat Porissa Aittaluodossa ja Pihlavassa sekä Harjavallassa suurteollisuuspuiston alueella. Lähes kaikki lämpö ja suuri osa hankitusta sähköstä tulevat omista tuotantolaitoksista ja tuotanto-osuuksista. Työnjohto toimii Karjarannan toimipisteestä käsin. Asentajat eivät tee kentällä sähkökytkentöjä, ennen kuin siihen annetaan heille täältä lupa. Kiirettä pitää, kun kolmekymmentä asentajaa painaa yötä myöten töitä myrskyvaurioita korjaamassa, käyttömestari Tero Isoviita kertoo. Isoviita toteaa, että valvomon työntekijöiltä vaaditaan ennen kaikkea pitkää alan työkokemusta, järjestelmällisyyttä ja paineen sietokykyä. Suurin osa sähköasentajien työstä on ennakoitua ylläpitohuoltoa, joka tehdään ilman, että tavallinen kuluttaja huomaa mitään. Katson valvomon seiniä, jotka on vuorattu kytkentäkaavioilla. Punaiset ja vihreät nuppineulat kertovat, ovatko kytkimet auki vai kiinni. Vastaavat kaaviot löytyvät myös tietokoneiden näytöltä, mutta kyseessä onkin varajärjestelmä, mikäli tietokoneet vaurioituisivat esim. vianhaun aikana. Pori Energia on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Sen liikevaihto oli 93,2 miljoonaa euroa vuonna Yhtiön palveluksessa työskentelee n. 250 ihmistä. Teksti ja kuvat Virpi Laiho

12 12 Filippiineiltä tulleet hoitajat puhututtivat Studia Generaliassa Tapahtuman alustajana toimi työministeriön erikoistutkija Hanna Hämäläinen. Satakunnan koulutusorganisaatioiden ja yrittäjien yhdessä järjestämä Studia Generalia seminaarisarja käynnistyi syyskuussa Hyvinvointialan työvoimapula totta vai tarua? -teemalla. Tapahtumassa todettiin yksimielisesti, että hoitoalan työvoimapula on totta. Samalla nostettiin esille ongelmat työn tilapäisyydestä, palkkauksesta ja huonosta imagosta erityisesti miesten keskuudessa. Ensi sijaisena ratkaisuna työvoimapulaan ei nähty ulkomaalaisten rekrytointia. Seminaarin avasi Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan tutkimusjohtaja Anne Kärki ja alustajina olivat työministeriön erikoissuunnittelija Hanna Hämäläinen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtori Kirsti Santamäki. Hanna Hämäläinen esitteli työministeriön tilastoja, jotka osoittivat karua totuutta sosiaali- ja terveysalan työ- Studia Generalia seminaarisarja aloitettiin teemalla Hyvinvointialan työvoimapula totta vai tarua? voimapulasta. Suurin hätä on sairaanhoitajien, lääkärien, lähihoitajien ja lastentarhanopettajien rekrytoinnissa. Ratkaisukeinoja ongelman purkamiseksi nähdään olevan mm. koulutuspaikkojen lisäämisen, rekrytoinnin ulkomailta sekä työvoimakoulutuksen työttömille ja alalta valmistuneille, jotka ovat muissa tehtävissä. Kirsti Santamäki muistutti omassa puheenvuorossaan, että 90-luvun lama-aikoina koulutettiin sairaanhoitajia suoraan työttömyyden markkinoille. Monet ovat sijoittuneet aloille, joissa on päivätyö ja parempi palkka. Ovatko nuo jonotuslistalle joutuneet sairaanhoitajat enää halukkaita palaamaan koulutukseen ja sairaanhoitajan tehtäviin? On myös syytä pohtia kannattaako koulutus aina? Vähentääkö liika koulutus mahdollisesti ammatin arvostusta ja tuleeko alalle myös helpommin tehtäviin soveltumattomia työntekijöitä? Tehtävien siirtoon selkeyttä ja sopimuksia Paneelikeskustelussa pohdittiin alan naisvaltaisuutta. Jussi Leppänen (Lehmuskolo Oy) totesi syyn löytyvän kulttuuristamme, joka näkee hoivan ja kasvatuksen kuuluvan naisille. Lisäksi alan palkat eivät tyydytä miehiäkään. Myös ulkomaalaisten rekrytoinnista keskusteltiin. Tämä koettiin yksimielisesti puuttuvan kielitaidon vuoksi potilas- ja asiakasturvaa heikentäväksi. Keskustelu jatkui tehtävien siirrosta terveydenhuollossa. Sairaanhoitajat tekevät jo nyt joitain lääkäreille kuuluvia tehtäviä, mutta ovatko vastuu ja palkka linjassa tehtävien kanssa? Kirsti Santamäki ja Riitta-Liisa Marjamäki (TEHY) totesivat tilanteen olevan täysin villi. Helena Heljakka (SUPER) muistutti lähihoitajien laajasta ammattitaidosta ja siitä, että he pystyisivät tekemään mm. enemmän sairaanhoitajille kuuluvia tehtäviä. Kaija Järvi-Karttunen (TA- LENTIA) puolestaan toi esille sosiaalialan ristiriitaisen tilanteen. Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula, mutta sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneet kärsivät työttömyydestä. Elina Hesso (Sataosaajat Osuuskunta) muistutti yrittäjyysvalmiuksien tärkeydestä, sillä alan palveluita ostetaan tulevaisuudessa enemmän yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Eeva-Leena Vaahtio (Porin työvoimatoimisto) joutui lopettamaan keskustelun, vaikka kysymyksiä olisi ollut vielä runsaasti. Hän totesi, että hyvinvointialan työvoimapula on sekä tarua että totta. Keskustelua tulee kuitenkin jatkaa keinoista, joilla työvoimapula saadaan ratkaistua. Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ja ulkomaisen työvoiman rekrytointi ei ole viisasta alan imagon ja potilas/asiakasturvan kannalta. Seminaarin toteuttamisesta vastasivat Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Porin ammattiopisto. Muut järjestäjätahot: Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, Diakoniaammattikorkeakoulu, Länsi- Porin toimipaikka, Porin ammattiopisto, hyvinvointialan yritykset Viikari-koti Oy ja Sataosaajat Osuuskunta. SEURAAVA SEMINAARI Haasteena aktiiviset seniorit, torstai klo 15 17, Diak, Martinsali, Metsämiehenkatu 2. Senioreilla on ammatillista ja elämänkokemuksellista osaamista. Kuinka hyödyntää heidän osaamistaan työelämässä, järjestötoiminnassa ja yrittäjyydessä? Mitä seniorit odottavat hyvinvointialan palveluilta? Senioreiden ja asiantuntijoiden paneelikeskustelu. Tiedustelut: hyvinvointihankkeet Kaisu Honkala, p , ja Petra Elomaa, p Teksti Kaisu Honkala Projektipäällikkö Kuvat Heidi Valtonen SAMK aktiivisesti mukana digitaalisen median projekteissa Tutkimusjohtaja Cimmo Nurmi esittelee Tiedepuiston olohuonetta. Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) on käynnissä monia digitaalisen median kehittämishankkeita. Tavoitteena on olla kehityksen kärjessä. Hankkeita tehdään yhteistyössä yritysten kanssa ja opiskelijat saavat niistä erinomaisia harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyöprojekteja. SAMKin Tiedepuistossa sijaitsevalle Agora-aukiolle on sisustettu kaikille avoin olohuone, joka on varustettu uusimmalla viihdetekniikalla. Olohuoneessa voi katsella ja kokeilla nykypäivän viihdekeskusta, joka huipputeknologiallaan ylittää monen ymmärryksen. Tuomalla digitaalisuus konkreettiselle tasolle pyritään helpottamaan digitaalisuuden ja sen luomien uusien mahdollisuuksien ymmärtämistä. Olohuone viihdekeskuksineen on avoinna yleisölle lukuvuoden aikana tai erikseen sovittuina ajankohtina. YLE TV2:lla esitettävässä Ulkosuomalaiset-dokumenttisarjassa SAMK on tehnyt tiivistä yhteistyötä Filmihalli Oy:n kanssa. Tänä syksynä esitettäviin uusiin jaksoihin on hankkeen myötä liitetty jaksoja laajentavia videoita, jotka ovat katsottavissa internetissä. SAMKin toimesta sivustoille on myös luotu ulkosuomalaisten yhteisö, jonka tarkoituksena on koota yhteen kotimaassa asuvat suomalaiset ja ulkosuomalaiset. Sivustoon ja yhteisöön pääsee tutustumaan osoitteessa: Olohuone-esittelystä, Ulkosuomalaiset-sarjasta tai muista projekteista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä t&k-koordinaattori Petri Martikkalaan, , Teksti Elina Viitanen Kuva Kirsi Suominen

13 13 Porin loma-asuntomessutiimi Kirsi Sainio-Taskinen, Seppo Järvenpää, Eini Tanninen ja Jussi Marjamäki. Kuva Virpi Laiho Uutta virtaa projektityöskentelystä! Porin loma-asuntomessuorganisaation projektisihteeri Eini Tanninen ja aluevalvoja Seppo Järvenpää ovat innokkaita projektityöskentelyn ensikertalaisia. Uusien, mielenkiintoisten haasteiden parissa päivät kuluvat nopeasti. Tilaisuuteen oli tartuttava, sillä pitäähän pitkään, kolmen vuosikymmenen mittaiseen työuraan yksi projektikin mahtua. Molemmat hymähtävät, että hyppy tuntemattomaan vaati vähän patistelua. Sittemmin kiinnostuksen herättyä, mikään ei ole tuntunut ylivoimaiselta. Projektin edetessä on tullut sellainen tunne, että tarvittaessa mennään vaikka läpi harmaan kiven. Kellokorttiin kertyy tunteja ja projekti teettää myös ilta- ja viikonlopputöitä, mutta sitä emme pidä pahana asiana. Työ vain tempaa mukaansa, Seppo Järvenpää ja Eini Tanninen tuumivat. Tanninen myöntää ensi kertaa työhistoriansa aikana jopa harmitelleensa talvilomalle lähtöä. Lapista tuli pari kertaa soitettua messutoimistoon ja kyseltyä kuulumisia. Vasta alkanut uusi työ tuntui niin mielenkiintoiselta, ettei levähdystaukoa kaivannut samalla tapaa mitä ennen, Tanninen kertoo. Vaikka Osuuskunta Suomen Asuntomessut asettaa rakennusehdot, määrää paikallisen messuorganisaation toiminnas- ta ja laatii messusuunnitelman, Järvenpää ja Tanninen eivät koe olevansa suurempansa sätkynukkeja. Töitä tehdään rintarinnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. aika kokeilla jotain uutta Seppo Järvenpää ei työkavereidensa yllätykseksi palannut vuorotteluvapaalta tuttuihin tehtäviin Porin tekniseen palvelukeskukseen. Vastaava rakennusmestari vaihtoi titteliä vappuna 2006 siirtyessään aluevalvojan tehtäviin Porin lomaasuntomessuorganisaatioon. Vastuullani on, että projekti pysyy aikataulussa. Välillä usko tahtoi loppua, kun mökkitontteja oli myymättä ja rakennuttajia valitsematta. Nyt ollaan jo voiton puolella. Mökkirakentaminen on hyvässä vauhdissa, Järvenpää kertoo ja päivittelee kohdalleen langenneen paperityön määrää. Siinä missä Järvenpää käy lähes päivittäin Reposaaressa seuraamassa messutyömaan edistymistä, Eini Tannisen tavoittaa toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä Yrjönkadun messutoimistolta. Hän on tärkeä yhteyshenkilö Porin messuorganisaation ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen välillä. Onhan tämä ihan eri maailma mitä edellisessä työpaikassa laskutuksessa teknisessä palvelukeskuksessa. Samalla tapaa sitä on paljon ihmisten kanssa tekemisissä, mutta nyt yhteydenpitoa on enemmän yli hallintokuntarajojen. Päivääkään en ole katunut, tammikuussa projektisihteerinä aloittanut Tanninen miettii. Yhdessä vakoiluretkellä Porin neljän hengen messutiimi tunnetaan hyväntahtoisesta huumorintajusta, saumattomasta yhteistyöstä ja kovasta tekemisen halusta. Projektipäällikkö Kirsi Sainio-Taskinen on Eini Tanniselle ja Seppo Järvenpäälle ensimmäinen naispuolinen esimies. Nuorta virtaa tiimiin tuo myös työllistämistuella palkattu projektityöntekijä Jussi Marjamäki. Vuodenvaihteessa tiimi täydentyy tiedottajalla. Ensi kesänä Aluevalvoja Seppo Järvenpää Reposaaren rakennustyömaalla. Kuva Jussi Marjamäki messujen parissa työskentelee toistasataa kaupunkilaista järjestysmiehistä ja oppaista aina puusepän ja sähköasentajan työt hallitseviin yleismies Jantusiin. Porin messuorganisaatio Järvenpää ja Tanninen mukaan lukien ovat olleet vakoiluretkellä Hämeenlinnan asuntomessuilla viime kesänä. Järvenpää kertoo viettäneensä yhden päivän liikenneinsinööri Markku Setälän kanssa Hämeenlinnan messureittejä tutkien. Reposaaren messusaari asettaa monia haasteita. Osa alueella kulkevasta liikenteestä muutetaan yksisuuntaiseksi. Parkkipaikkojen sijoittelu on mietittävä tarkkaan. Lisäksi saaren asukkaille on hankittavat kulkuluvat, Järvenpää toteaa. Kun alkukankeudesta on päästy eroon ja soraäänetkin ovat vähentyneet, töitä tehdään projektin eteen entistä innokkaammin. Entistä positiivisempi suhtautuminen on vaikuttanut myös Järvenpään ja Tannisen omaan mielialaan ja työintoon. Loma-asuntomessut on piristysruiske koko Reposaarelle. Vanha, ruma telakka-alue on saatu puhdistettua jätteistä ja tilalle kohoaa saarta elävöittävä mökkimaisema, kollegat tuumaavat. Mökki-ihmisiä mekin Perinteisesti mökit sijaitsevat kaukana korvessa ilman palveluita. Reposaaressa nähdään uudenlaista mökkiasumista veden äärellä, lähellä palveluita. Loma-asunnoissa on sähkölämmitys ja lämmin vesi tulee sisälle. Jätevedet ohjautuvat kunnalliseen viemäriverkostoon. Alueella ei ole suuria korkeuseroja, mikä helpottaa vanhusten ja liikuntarajoitteisten mökkielämää, Järvenpää listaa. Reposaareen veden päälle tai pienelle tonttimaalle kohoavat loma-asunnot ovat mukavuudenhaluisten mökkiläisten mieleen, jotka eivät välitä pihamaalla puuhastelusta. Kollegat Järvenpää ja Tanninen ovat toista maata. Kumpikin kertoo olevansa aktiivinen ulkoilmaihminen. Tanninen hoitaa kotona miehensä kanssa kukka- ja kasvimaata tyrnipuskineen. Mökillä pitää olla myös vehreää. Lastenlapset tuovat runsaasti iloa elämään. Sauvakävely ja talviset hiihtoreissut Lapissa pitävät Tannisen kuntoa yllä. Järvenpään ruohonleikkuu on vähentynyt pariskunnan muutettua omakotitalosta kaupunkiasuntoon. Yhdessä vaiheessa leikkuuta vailla oli oman pihan lisäksi mummolan ja mökin piha. mitä tämän jälkeen? Kun projekti on saatu päätökseen ja messualue purettua elokuun 2008 loppuun mennessä, Seppo Järvenpäälle ja Eini Tanniselle avautuu uudet mahdollisuudet. Järvenpää alkaa tyytyväisin mielin nauttia osaaikaeläkettä. Hän iloitsee yhteisestä ajasta vaimonsa ja lastenlastensa kanssa. Tanninen luottaa siihen, että jotain mielekästä työtä ilmaantuu messujen jälkeenkin. Taloushallinnollisiin tehtäviin ei ole enää paluuta palkanlaskennan siirryttyä Länsi-Suomen Taloustuki Oy:lle. Hän ei pidä uuteen projektiin ryhtymistä lainkaan mahdottomana ajatuksena. Sitä ennen parivaljakon jännitettäväksi jää kuitenkin, miten kolmen viikon messuryntäys viedään kunnialla läpi. Teksti Virpi Laiho

14 14 Pori Sinfonietta lavalla kapellimestari Jukka Iisakkilan johdolla. Kuva Ari Peltoniemi/Hyvät Ideat. Pori Sinfonietta elää juhlavaa nousukautta Pori Sinfonietta on Porin oma kaupunginorkesteri, joka koostuu kolmestakymmenestä ammattimuusikosta. Syksystä 2006 alkaen Pori Sinfoniettan kapellimestarina ja taiteellisena johtajana on toiminut Jukka Iisakkila. Hänen sopimuskautensa jatkuu ainakin vuoden 2008 loppuun. Ensi vuonna Porin kaupunginorkesterin perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Orkesteri juhlii monipuolisen ohjelmiston voimin yhdessä 450 vuotta täyttävän Porin rinnalla. Porin kaupunginorkesteri, nykyiseltä nimeltään Pori Sinfonietta, syntyi vuonna 1938, kun Porin amatööriorkesterin ja Porin Orkesteriyhdistyksen soittajistot yhdistettiin. Jos kaivetaan kaupungin historiaa vähän syvemmältä, amatöörimuusikoista koostuva Porin Soitannollinen Seura perusti orkesterin Poriin jo vuonna Varsinaisen kaupunginorkesterin katsotaan kuitenkin syntyneen kuusi vuosikymmentä myöhemmin. kehitystä ja kehittämisen varaa Leena Harmaala toimii kolmatta vuotta Pori Sinfoniettan intendenttinä eli kaupunginorkesterin johtajana. Hänen tehtävänään on johtaa ja valvoa kaupunginorkesterin hallinnollista toimintaa sekä huolehtia sen toiminnan kehittämisestä ja tarpeellisesta yhteistyöstä. Vierailevilta kapellimestareilta on tullut paljon positiivista palautetta. Pori Sinfoniettan on huomattu kehittyneen kovasti viime vuosien aikana. Olemmekin erittäin kiitollisia uudesta kontrabasson varaäänenjohtajan vakanssista. Jousien lisääminen olisi tärkeää jousisoittajien työssä jaksamisen ja tietenkin myös soinnin kannalta, Harmaala kertoo. Kulttuurilautakunta on hyväksynyt Pori Sinfoniettan henkilöstösuunnitelman keväällä Toivottavasti tulevaisuudessa voidaan sen mukaan myös edetä, Harmaala jatkaa. Orkesterin ikäjakauma on laaja, vuoteen. Vanhat konkarit ovat tärkeä ja vahva toiminnan perusta, johon nuoret tuovat piristystä. jatkuvaa harjoittelua Pori Sinfoniettan konserttipäivä on tavallisesti torstai. Alkuviikolla harjoitellaan kapellimestarin kanssa. Keskiviikkona harjoituksiin osallistuu myös solisti. Torstaina päivällä on kenraaliharjoitus, ja illalla konsertti. Perjantaina ei vielä huokaista, sillä silloin alkaa seuraavan viikon ohjelman työstäminen. Muusikon työ on jatkuvaa itsenäistä harjoittelua ja itsensä kehittämistä. Harjoittelu ei jää ainoastaan koko orkesterin yhteiseen harjoittelujaksoon, vaan soitinryhmittäin pidetään myös stemmaharjoituksia, itsekin huilunsoittoa harrastanut intendentti muistuttaa. Pori Sinfonietta tekee silloin tällöin vierailukonsertteja ympäröivään maakuntaan sekä eri puolille Suomea. Joskus järjestetään myös yhteiskonsertteja muiden kaupunginorkesterien kanssa. Ensi kesänä Pori Sinfoniettaa on pyydetty orkesteriksi Antti Ahlströmistä kertovaan Vierivä kivi oopperaan Noormarkkuun. voimanponnistuksia ja tähtihetkiä Syksy on alkanut Harmaalan mukaan mukavasti. Positiivinen lehtikirjoittelu sekä pidetyt kapellimestarit ja solistit ovat pitäneet orkesterin hyvässä vedossa. Porin Oopperan 30-vuotisjuhlavuoden produktio yhteistyössä Pori Sinfoniettan ja Palmgrenkonservatorion kanssa oli Leevi Madetojan Pohjalaisia. Pohjalaisia oli iso voimanponnistus, joka on noteerattu koko maassa. Pienimuotoisella ja osittain vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla ja toimivalla yhteistyöllä on saatu hieno kokonaisuus aikaan. Orkesteri osallistuu omalta osaltaan oopperan kuluihin mm. vastaten orkesterin avustajien ja nuottien kustannuksista. Pori Sinfoniettan historiaan mahtuu monia tähtihetkiä. Yhtenä merkittävänä tapauksena monien joukossa parin viime vuoden ajalta Harmaala mainitsee viimekeväisen Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari Leif Segerstamin vierailun. Konserttimatkailijoita kaivataan Promenadisaliin Harmaala toivoo, että konserttimatkat nähtäisiin varteenotettavana vaihtoehtona teatterimatkojen rinnalla. Koulut ovat löytäneet tiensä Promenadisaliin ja yritysyhteistyötä kehitetään koko ajan. Maakunnan yleisölle suunnattua ryhmämatkamarkkinointia pitäisi ehtiä tehdä enemmän. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Toivoisin, että maakunnista innostuttaisiin järjestämään konserttimatkoja Poriin. Promenadisali on akustiikaltaan Suomen parhaita tämän kokoluokan saleja ja vierailijat ovat tasokkaita. Toki mielellämme lähdemme myös maakuntaan vierailemaan, kun niistä sovitaan hyvissä ajoin ja sopiva esiintymissali löytyy, Harmaala lupaa. SIVISTYS- JA KASVATUSTYÖTÄ Pori Sinfoniettan intendentti Leena Harmaala haastaa maakunnan kulttuuriaktiivit järjestämään retkiä konsertteihin Promenadikeskukseen ja Keski- Porin kirkkoon. Kuva Virpi Laiho Harmaala muistuttaa, että Pori Sinfoniettan toimintaan kuuluu olennaisesti myös kasvatus- ja sivistystyö; uuden yleisön kasvattaminen konserteissa kävijöiksi. Nuorten kiinnostuksen herättäminen on haaste. Miten saada heidät istumaan Promenadisaliin ja ilman popcornlaatikkoa? Pukeutuminen ei saa olla kynnyskysymys. Vaikka orkesteri on frakit ja juhlaleningit päällä, konserttiin voi hyvin tulla siisteissä arkivaatteissa. Klassikot eivät ole riskibisnestä. Ne vetävät saliin ihmisiä. Mutta pitääkö aina pitäytyä tutussa ja turvallisessa? Olemme huomanneet, että puhdas nykymusiikki ei vedä vaikka se voi olla hyvinkin kaunista ja melodista. Olemmekin päätyneet ratkaisuun, jossa suurien taattujen klassikoiden seassa esitetään silloin tällöin pari uutta sävellystä. Tarjoamme täkyjä, joista yleisöllä saattaa tulla positiivinen ahaa-elämys. juhlakonsertteja pitkin vuotta Ensi vuonna Pori Sinfonietta juhlii 70-vuotista taivaltaan. Kevään juhlaohjelmisto on valmistumassa ja syyskausi on suunnitteilla. Porin 450-vuotisjuhlapäivän aattona 7.3. kuullaan Pori Sinfoniettan kaupungin juhlavuoden konsertti. Huhtikuussa Porissa järjestetään valtakunnalliset orkesteripäivät. Pori Sinfoniettan syntymäpäivänä luvassa on oma 70-vuotisjuhlakonserttimme, Leena Harmaala listaa. Jukka Linkolan säveltämän tilausmessun Deus Protector Noster kantaesitys on Pori Organ -festivaalin avajaiskonsertissa 3.6. Heinäkuussa Pori Sinfonietta nousee Kirjurinluoto Arenalle yhdessä tunnettujen porilaisten taiteilijoiden kanssa suuren viihdekonsertin merkeissä. Vuoden 2008 syksy on vielä suunnitteluvaiheessa. Perinteinen Porin Päivän konsertti on varmasti entistäkin juhlavampi kokonaisuus. Kirjastoon on myös suunnitteilla orkesterin 70-vuotisjuhlanäyttely. Kaikenlaista, monipuolista ja hienoa on tiedossa, Harmaala vakuuttaa. Teksti Virpi Laiho

15 15 Juuret Porissa Jari Perkiömäki ei saksofonistia ilman porilaista jazzia Tällä hetkellä Suomen ensimmäinen jazztohtori Jari Perkiömäki toimii Sibelius-Akatemian jazzosaston johtajana. Saksofonisti Jari Perkiömäki opiskeli klarinetinsoittoa Porin musiikkiopistossa, soitti saksofonia ja toimi kapellimestarina Pori Big Bandissä, soitti saksofonia Elonkorjuu rockjazz-yhtyeessä sekä vuoden klarinettia Pori Sinfoniettassa. Helsinki kutsui opiskelemaan. Nykyään kotikaupungin merkitys on muuttunut tärkeäksi jazzkaupungiksi. Klarinetin soiton aloitin 10- vuotiaana ja saksofonin 13-vuotiaana. Saksofoni ja jazz tulivat elämääni yhtä aikaa Vähärauman yhteiskoulussa opettaja Tapani Kontulan vetämässä bändikerhossa. 16-vuotiaana liityin Elonkorjuu-yhtyeeseen. Ammatinvalinta varmistui 17-vuotiaana. Voi hyvin olla, että ilman Pori Jazzia ja koulubändiä ei jazzista olisi tullut sitä minun juttua, pohtii Perkiömäki. Bänditreenien ja jazzailun lisäksi Perkiömäen lapsuuden harrastuksiin kuuluivat hiihto ja pyöräily. Hiihto on edelleen säilynyt vapaa-ajan harrastuksena lasten kanssa puuhailun ja ulkoilun ohella. Pyöräily on vuosien varrella jäänyt vähemmälle. 14-vuotiaana lähdimme kaverin kanssa viikon pyöräilyretkelle Ahvenanmaalle. Ensimmäisenä päivänä pyöräilimme 140 kilometriä Naantaliin ja siitä laivaan yöksi ilman hyttiä. Saimme nukuttua käytävällä muistaakseni noin tunnin. Aamulla poljimme 40 kilometriä pääsaaren pohjoisosaan. Perillä pystytimme teltan johonkin tienposkeen ja nukuimme varmaan vuorokauden. Lapsuudestani Porissa on paljon hyviä muistoja, muun muassa Yyteristä ja mökiltä Merikarvialta. Yksi parhaista on perheeni hiihtoretket Jämijärvelle. Se ei ole Porista, mutta Porissa kun ei oikein niitä mäkiä ole, hymyilee Perkiömäki. Suomen ensimmäinen jazztohtori Helsingissä opiskelin Helsingin konservatoriossa klarinetin II tutkinnon. Vuonna 1983 aloitin opinnot Sibelius-Akatemian uudessa jazzmusiikin koulutusohjelmassa, josta valmistuin ensimmäisenä opiskelijana maisteriksi vuonna Ensimmäisen jazz-lisensiaatin tutkinnon suoritin vuonna 2000 ja valmistuin vuonna 2002 Suomen ensimmäiseksi jazzmuusikkotohtoriksi, kertoo Perkiömäki opiskelustaan. Tällä hetkellä hän toimii Sibelius-Akatemian jazzosaston johtajana ja on aktiivisesti mukana Akatemian hallinnossa sekä toiminnan ja laatutyön kehittämisessä. Työhön kuuluu myös jonkin verran opetusta. Nyt opetustunnit ovat jääneet vähemmälle, koska olen niin monessa mukana. Annan yksilöllistä opetusta muun muassa saksofonin ja yleisesti bändin soitossa. Yhteistunneilla harjoitellaan improvisointia, jazzin pedagogiikkaa, teoriaa ja historiaa. Perkiömäki on soittanut monissa suomalaisissa jazzyhtyeissä, muun muassa UMO:ssa ja Mika Mylläri Quintetissa, sekä teattereissa ja studioissa. Omalla yhtyeellään ja solistina hän on esiintynyt useimmissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa ja Australiassa. Kansainvälisiä esiintymisiä hänellä on ollut muun muassa Åke Johanssonin, Dag Arnesenin, Reggie Workmanin, Andrew Cyrillen, Don Prestonin, Ed Jonesin, Jonathan Geen ja Mike Nockin kanssa. Pori Jazz - festivaaleilla vuodesta 1977 Perkiömäen mukaan Suomalainen jazz on tunkemassa vahvasti Eurooppalaisen jazzin etujoukkoihin. Alan kehitys on ollut huimaa viimeiset 20 vuotta. Toisaalta esiintymispaikat ja tilaisuudet ovat Suomessa vähissä. Paras soittopaikka Suomesta löytyy tietenkin Porista. Paras yleisö ja fiilis ovat omalle kohdalle sattuneet Cafe Jazzissa. Olen soittanut lähes joka Pori Jazz -festivaaleilla vuodesta 1977 lähtien. Siihen mahtuu suuri määrä monenlaisia keikkoja monenlaisten muusikoiden kanssa. Huippukokemuksia on paljon. Jazzmusiikki on kieli ja traditio, jonka kautta pääsee yhteyteen ja kommunikaatioon erilaisten persoonallisuuksien kanssa tavalla, joka muuten ei olisi mitenkään mahdollista. Vaikeinta on korkean osaamisen ja luovuuden yhdistäminen. Toisaalta pitää olla valtavat muusikon käsityötaidot ja toisaalta pitäisi aina löytää uusia näkökulmia taiteen tekemiseen. Improvisaation rohkeutta ja ajatuksia vapauttaa voimaa Organisaatiotieteessä on viimeisen kymmenen vuoden aikana käytetty jazzyhtyettä vertauskuvana luovasta organisaationa. Perkiömäki on perehtynyt laajasti aiheeseen ja kehittänyt oman konseptinsa improvisoivan jazzyhtyeen toimintatapojen soveltamisessa organisaatioon ja johtamiseen. Kyse on improvi- saation rohkaisevasta ja ajatuksia vapauttavasta voimasta. Kun jazzin improvisointimalli yhdistetään saumattomasti organisaation ja tiimien johtamiseen, syntyy ideoita ja mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Jazzbändin keskinäisen dynamiikan ymmärtäminen voi auttaa muita organisaatioita käyttämään paremmin hyväksi henkilöstönsä luovaa potentiaalia. Sitä koulutuspakettini Improvisoiva Organisaatio pyrkii avaamaan. Muitakin projekteja on mielessä. Marraskuussa menemme saksofonikvartetilla harjoittelemaan ja esiintymään Santa Fehen USA:han. Tämä neljän saksofonin bändi on yksi tulevaisuuden taiteellisista projekteista, joka on ollut mielessä jo pitkään. Viime vuonna olin kahden viikon kiertueella Briteissä Tim Richardsin Great Spirit -ryhmän kanssa. Ensi kesänä olisi tarkoitus tuoda bändi Suomeen. 25 vuoden jälkeen sinfonietassa Myös Porin kaupunki kutsuu kesällä. Perkiömäki on mukana Porin 450-vuotisjuhlakonsertissa. Viihdekonsertin solisteina on näyttävä kaarti tunnettuja porilaisia taiteilijoita. Konsertin kantavana voimana on 70- vuotisjuhlaansa viettävä Pori Sinfonietta. Lukiosta valmistuttuani soitin vuoden klarinettia kaupunkiorkesterin riveissä. On todella hienoa palata 25 vuoden tauon jälkeen soittamaan Sinfoniettan säestyksellä, kertoo Perkiömäki odottavin tunnelmin. Juhlakonsertti järjestetään Kirjurinluoto Arenalla 16. heinäkuuta. Konserttiin ovat tervetulleita kaikki satakuntalaiset ja kauempaankin tulevat musiikin ystävät. Teksti Marianne Kotiranta Kuvat Teemu Salminen Perkiömäki on soittanut ja esiintynyt monissa kotimaisissa sekä kansainvälisissä kokoonpanoissa.

16 16 Porin Vedelle uusi ympäristölupa Luotsinmäen vedenpuhdistamo. Kuva Jan Virtanen Korkein hallinto-oikeus on antanut Porin Vedelle uudet luvat jätevesien käsittelylle Luotsinmäen ja Pihlavan jätevedenpuhdistamoilla. Lupapäätökset saivat samalla lainvoiman. Verrattuna alkuperäisiin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksiin kesäkuulta 2004 lupaehdot eivät muutoksenhakuprosessissa juurikaan muuttuneet. Pihlavan puhdistamo pois käytöstä Lisäksi lupa edellyttää mm. mittavia viemäriverkon saneeraustoimia vuotovesimäärien vähentämiseksi, lietteenkäsittelyn parantamista sekä toiminnan ja päästöjen tarkkailuohjelmia. Lupaehdot siis kiristyvät oleellisesti. Pihlavan puhdistamon osalta edullisimmaksi on katsottu puhdistamon poisto ja sen jätevesien johtaminen vuoteen 2010 mennessä rakennettavaa siirtoviemäriä pitkin Luotsinmäelle. Luotsinmäelle keskitetään myös Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kiukaisten jätevedet vuoteen 2010 mennessä rakennettavia siirtoviemäreitä pitkin. Luotsinmäen puhdistamon tehostamisinvestoinnin kustannusarvio on 27,6 miljoonaa euroa. Lisäksi Porin Veden velvoitteeseen kuuluva Pihlava Luotsinmäki-siirtoviemäri maksaa neljä miljoonaa ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n velvoitteeseen kuuluvat siirtoviemärit Harjavalta Pori lähes kymmenen miljoonaa euroa. Toteutuksella on tulenpalava kiire Porin Vesi aloittaa Luotsinmäen puhdistamoinvestoinnin suunnittelun ja sen jälkeen rakentamisenvälittömästi. Osa rakennustöistä on käynnistetty jo aiemmin kuluvana vuonna ennen lopullisen ympäristöluvan myöntämistä kokonaistoteutusajan lyhentämiseksi. Kaikesta huolimatta noin 10 kuukauden ajanjakso lupapäätöksen antamisesta toteutukseen annettuun määräaikaan mennessä on epärealistisen lyhyt. Realistinen toteutusaika näin mittavalle investoinnille koko ajan käytössä olevaan laitokseen on kolme vuotta. Uuden puhdistamon käyttöönoton ajoittuminen suunnittelussa ja kuntien välisissä neuvotteluissa tähdättyyn vuoden 2010 alkupuoliskoon näyttää tässä vaiheessa aikaisimmalta mahdolliselta, ja jo sen saavuttaminen vaatii erityistoimia. Perusteltu hakemus ympäristöluvan määräajan kohtuullistamisesta on tehty. Taksojen korotuksille kovat paineet Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon suurinvestoinnin rahoitus hoidetaan perustamalla Porin kaupungin sisäinen kiinteistöosakeyhtiö. Yhtiö ottaa lainaa investoinnin rahoittamiseksi. Takaisinmaksu jaetaan pidemmälle aikavälille, ja maksajina toimivat Porin Veden jätevesiä laitokselle johtavat asiakkaat: kiinteistöt, teollisuus ja naapurikunnat. Investointi on rahoitettava Porin Veden muun toiminnan ja saneerausinvestointien ohella ja niitä vähentämättä. Näin ollen taksankorotuksiin on valtavat paineet ja taksat nousevat väistämättä. Rahalle saadaan kuitenkin vastinetta: Päästöt ympäristöön vähenevät oleellisesti keskittymisen myötä, viemärilaitoksen toimivuus paranee ja kuntien välinen yhteistyö tiivistyy. Teksti Ilkka Mikkola Vesihygieniapassi pakolliseksi Talousvettä toimittavassa laitoksessa talousveden laatuun vaikuttavilla henkilöillä on oltava riittävät perustiedot mm. mikrobiologiasta ja kemiasta, puhdistustekniikasta, hygieniasta, käyttötarkkailusta ja lainsäädännöstä. Talousvesihygieeninen osaaminen tulee osoittaa suorittamalla hyväksytysti osaamistesti. Se tulee olla hyväksytysti suoritettuna viimeistään kesäkuun 2008 lopussa. Porin Vesi järjesti asiaan liittyvän koulutuksen ja testaustilaisuuden henkilökunnalleen lokakuussa. Vesihygieniapassin suoritti kaikkiaan 60 henkilöä. Porin Vesi toimittaa siis jatkossakin hyvälaatuista vettä taatusti hygieenisesti. Myös Porin Vedelle töitä tekeviltä urakoitsijoilta ym. edellytetään vesihygieniapassi ensi kesäkuun jälkeen. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksessa työskentelevien osaamisesta ja esitettävä tiedot pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Teksti Sirpa Mannila Kuva Porin Vesi Työturvallisuustapahtuman teemana tuki- ja liikuntaelinsairaudet Lokakuun lopulla, viikolla 43 vietettiin kahdeksatta kertaa Euroopan työterveys- ja turvallisuusviikkoa. Viikko oli osa koko vuoden jatkuvaa Keveyttä työhön kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää lähestymistapaa tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvaa kuormituksen vähentämiseksi. Porin kaupungin työsuojeluja työterveyshenkilöstö järjesti Porin Lyseolla työturvallisuustapahtuman, joka on tähän asti näyttävin tempaus asian tiimoilta. Porin kaupungin henkilöstön lisäksi paikalla oli Karhukuntien väkeä. Tapahtuma tarjosi paitsi pullakahvit myös päivän teemoja käsitteleviä luentoja sekä näytteilleasettajien opastusta mm. työjalkineiden ja työtuolien valinnassa. vä Ehkäisevän päihdetyön viikko, jonka koordinoinnista vastaa Terveyden edistämisen keskus ry. Näytteilleasettajien valikoimat kiinnostivat paikalle saapuneita. Juttua ja kokemusten vaihtoa riitti. Suomessa todetaan vuosittain vähän alle ammattitautia, joista 30 % on tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kyseiset sairaudet paljastuvat myös Porin kaupungin työntekijöiden yleisimmäksi sairauspoissaolojen syyksi sekä ovat kuntasektorin yleisin eläkkeelle siirtymisen syy. Vedenpuhdistuslaitoksilla valvotaan veden laatua monessa prosessin vaiheessa. Tapahtumassa oli huomioitu myös samaan aikaan vietettä-

17 17 Miten selviytyä sähköpostiliikenteessä kunnialla? Tiimi on keskeinen viestintäja työväline, joka on monille jo puhelintakin tärkeämpi. Sähköpostilla kulkevat tarjoukset, tiedotteet ja tilaukset, mutta sillä singahtelevat myös käyttäjien henkilökohtaiset viestit, muistutukset ja kommentit. Tiimillä lähetetään päivittäin viestejä keskimäärin kappaletta. 1 Ahdistaa... Lähetinkö varmasti sen viestin? Meniköhän se perille? Onkohan Reijo jo lukenut sen? Aargh V: Asian voi tarkistaa avaamalla lähettämäsi viesti Lähetetytkansiosta ja painamalla yläpalkin Ominaisuudet -kuvaketta, kirjekuori ja iso I-kirjain (Ctrl + E). Kohdasta Tila näkee, onko viesti toimitettu tai luettu. Myös avautunut kirjekuori viestin alussa kertoo, että viesti on luettu. 2 Voi harmi, kun on aivan pakko lähteä kahvitauolle kesken tärkeän sähköpos- tin kirjoittamisen. Miten saan varmuuden, että kahden A4:n pituinen keskeneräinen viestini ei katoa sillä välin? V: Saat tallennettua viestin luonnoksena yläpalkin kohdasta Viesti >> Tallenna luonnoksena. Kun tulet kahvitauolta takaisin, voit avata keskeneräisen viestisi Lähetetyt-kansiosta ja jatkaa hommia. 3 Ou nou! Minulle tuli erittäin tärkeä viesti (ei missään nimessä ketjukirje), joka olisi hyvä lähettää myös muutamalle työkaverilleni. Mistä tiedän ovatko he jo saaneet viestin? V: Listan, joille saapunut viesti on lähetetty, saat selville painamalla yläpalkin Ominaisuudetkuvaketta (Ctrl + E). Kohdasta Vastaanottajat näkee, kenelle viesti on lähetetty. 4 Lähetän Reijolle sata viestiä päivässä, kun en jaksa kävellä hänen luokseen viereiseen työhuoneeseen saati soittaa hänelle. Hänen koko nimensä kirjoittaminen Vastaanottaja-osioon tai nimen hakeminen osoitekirjasta on liian vaivalloista. Mitä teen? V: Aliasnimen saat tehtyä Hakemistossa. Valitse välilehti Organisaatiohakemisto. Hae käyttäjä ja klikkaa nimeä kerran. Paina oikealla olevaa Lisää henkilökohtaiseen osoitekirjaan kuvaketta (pienen miehen kuva). Muuta aliasnimeksi haluamasi lyhenne, esim. Reiska. 5 Sain Reijolta viime viikol la tärkeän viestin (tosi tärkeän) ja nyt en millään löydä sitä muiden viestien joukosta. Miten nyt jatkan elämääni? V: Löydät viestin käyttämällä yläpalkin Haku-kuvaketta (kiikarit). Haun voit tehdä mm. otsikon tai lähettäjän mukaan. Lisäksi voit järjestää viestisi mm. päivämäärän tai lähettäjän mukaan viestien yläpuolella olevista lajittelu -palkista. 6 Minulla on niin monta projektia menossa samaan aikaan, että en tiedä miten lajittelisin kaikki eri aiheisiin liittyvät viestini. Miten selviän tästä sotkusta? V: Voit luoda kansion valitsemalla yläpalkista toiminto Kansio >> Uusi. Kirjoita kansiolla haluamasi nimi. Voit luoda kansiolle alikansion siten, että klikkaat kerran kansion nimeä ja menet uudestaan kohtaan Kansio ja Uusi. Kansion voit poistaa valitsemalla Kansio >> Poista. Elämä ei myöskään lopu siihen, jos unohdat liittää viestiisi ilmoittamasi liitteet. Et varmasti ole ensimmäinen tai ainoa (Reijolle käy usein niin)! Lisää tietoa Tiimin maailmasta Rummusta: Henkilöstöpalvelut >> koulutus >> itseopiskelumateriaalit >> Tiedon Portaat >> virtuaalikoulu >> Tiimi Teksti Marianne Kotiranta Kuva Virpi Laiho Kaija Laurilan 14käskyä Porin kaupungin netiketin mukainen sähköpostin käyttö perustuu seuraavien sääntöjen noudattamiseen: 1. Käytä vain omia tunnuksia si. Käytettäessä yhteistä tunnusta tai organisaatiotunnusta postissa tulee näkyä nimi, asema ja työyksikkö. 2. Ole kohtelias kirjoittaes sasi sähköpostia. Kirjoita vain sellaista, mitä voisit sanoa kasvotusten. 3. Mieti sähköpostia edelleen lähettäessäsi, ettei se riko viestintäsalaisuutta tai yksityisyyden suojaa. 4. Älä lähetä Tiimistä ulos luottamuksellista tai arkaluonteista tietoa ja Tiiminkin sisällä vain siinä tapauk sessa, että näin on sovittu. 5. Älä lähetä äläkä edelleen lähetä ketjukirjeitä tai asiattomia viestejä. 6. Sähköpostiviestin voi helposti ymmärtää väärin, joten älä kirjoita vitsejä ihmisille, joita et tunne. 7. Älä anna työsähköpostiosoitettasi uutis-, keskustelu ryhmiin tms. kuin työasioissa. 8. Älä lataa sähköpostin tarjoamista internet-linkeistä tiedostoja, ohjelmia tms., jotka eivät liity työhösi. 9. Kirjoita asiasi mieluummin viestiin kuin liitteeseen. Käytä liitteitä vain harkiten. Tarkista niiden koko aina lähettäessäsi; maksimikoko 2000 kt:a = 2 Mt:a. 10. Lähetä viestisi vain pienelle ryhmälle. Suuret massapostitukset ovat ehdottomasti kiellettyjä, samoin suuret liitetiedostot. Käytä internetiä ja intranetiä laajaan tiedottamiseen. 11. Älä täytä vastaanottajan laatikkoa äläkä rasita verkkoa suurilla liitteillä. 12. Älä avaa liitteitä, joiden lähettäjän luotettavuus on epävarma. Ne voivat sisältää viruksia. 13. Työnantajalla on tarvittaessa tietyin edellytyksin oikeus avata työntekijöiden työhön liittyvää sähköpostia (internet-käyttösäännöt luku 6). 14. Henkilökohtaisiin tarkoituksiin sähköpostia voi - käyttää vähäisessä määrin - työajan ulkopuolella. Sama - pätee internetissä liikkumiseen omien asioiden hoita-- miseksi (internet-käyttösäännöt luku 4). Teksti Kaija Laurila pääsuunnittelija Kuva Jan Virtanen MUISTA MYÖS SEURAAVAT ASIAT: Lue sähköpostit säännöllisesti. Älä jätä avaamattomia viestejä makaamaan postiisi. Ne hidastavat kaikkien sähköpostin käyttöä. Merkitse ne edes luetuiksi. Kuittaa lyhyesti ulkopuoliset viestit saapuneiksi (Tiimin sisällä ei tarvitse), jos et ehdi heti vastata. Anna viestille kuvaava aihe. Kirjoita lyhyesti. Varmista, että tärkeä postisi meni perille. Pyydä kuittaus. Siivoa sähköpostilaatikkosi määrävälein. Älä kerää viestejä Saapuneet-kansioon. Tutki kansion Tarkista_roskaposti sisältö vähintään viikottain. Poista turhat. Sähköpostiasioista lisätietoa mm. roskapostista ja Internetin käyttösäännöistä Rummussa: Sisäiset palvelut >> tietohallinto >> tietoturva ja ohjeet.

18 18 Lyhyet Paikallisliikennepäivät vetivät väkeä Porissa vietettiin 35. paikallisliikennepäiviä syyskuuta. Edellisen kerran joukkoliikenteen edustajat kokoontuivat kaupunkiin kymmenen vuotta sitten. Suomen Paikallisliikenneliitto järjesti Paikallisliikennepäivät yhdessä Porin kaupungin ja Porin Linjat Oy:n kanssa. Päiville osallistui noin 250 joukkoliikenteen ammattilaista, päättäjää sekä laite- ja palvelutoimittajaa ympäri Suomea. Tapahtuman keskeisimpiä teemoja olivat liikennepolitiikka, palveluiden laatu ja markkinointi, henkilöstö ja koulutus sekä tekniikka ja ympäristö. ja matkaliput, olkaa hyvä Porissa paikallisliikennettä käyttää noin kaksi miljoonaa matkustajaa, joista Porin Linjat Oy kuljettaa 90 prosenttia. Vaikka matkustajamäärä on kääntynyt varovaiseen nousuun, hyvät kannustimet ovat yhä tarpeen. Porin Linjat Oy:n toimitusjohtaja Markku Hermonen muistuttaa, että joukkoliikenne edellyttää julkista rahoitusta. Liki kolmen euron kertalipulla matkustaminen on tyyristä, koska lippuhinnoissa ei ole yhteiskunnan tukea mukana. Lippuhintojen uskotaan yhä kallistuvan vuodenvaihteessa. Yhtiön kulut nousevat arviolta kuusi prosenttia. Polttoaineveron korotus vaikuttaisi myös suoraan lippuhintoihin, Hermonen toteaa. Lippupolitiikkaan on toki tehty parannuksiakin muutaman viime vuoden aikana: vapaa vaihto oikeus bussista toiseen, kymppikortti sekä Kaksi kuukautta yhden hinnalla kesäkampanja. Teksti ja kuva Virpi Laiho Linja-autokalustoa esillä Kauppatorilla. Psykososiaalisen keskuksen avoimet ovet Psykososiaalisen keskuksen henkilökunta juhlatuulella. Kuva Virpi Laiho Psykososiaalinen keskus aloitti terveysviraston toimintana osoitteessa Yrjönkatu 20. Keskuksessa toimii nuorten ja aikuisten vastaanottoryhmät, sekä psykiatrian työryhmä. Uudet asiakkaat tulevat vastaanottoryhmien kautta. Toimintaajatus on selvitellä psykososiaalisia ongelmia ja tarvittaessa ohjata jatkohoitoon. Psykiatrian työryhmä tarjoaa pääasiassa yksilöterapiakäyntejä. Perjantaina järjestettiin uuden yksikön avoimet ovet. Uusiin tiloihin kävi tutustumassa laaja joukko yhteistyökumppaneita kaupungin eri virastoista, sairaanhoitopiiristä sekä kolmannelta sektorilta, yhteensä noin 200 henkeä. Vieraita kiinnosti erityisesti yksikön toiminta-ajatus varhaisesta puuttumisesta. Illalla järjestettiin kutsutilaisuus johto- ja luottamushenkilöille, jotka mahdollistivat uuden yksikön perustamisen. Tilaisuudessa puhuivat ylilääkäri Seppo Ojanen, apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen ja johtava lääkäri Arto Lemmetty. Teksti Arja Salminen Terveysvirasto toi voiton kotiin Kirjurinluodossa käytiin jokavuotinen haastekävely terveysviraston ja Satakunnan keskussairaalaan välillä Terveysvirastosta osallistujia oli 96 eli 8,7 % henkilökunnasta. Satakunnan keskussairaalasta osallistujia oli 36 eli 3,3 % henkilökunnasta. Tarjolla oli hyvää mieltä, luovuutta, erilaisia juureksia pikkusuolaisen ja juoman kera. Henkilöstö oli nimennyt luovasti omia ryhmiään: Team, Täyskaato, Tenaladyt, Sählärit, Fyssarit ja Tarkat. Virkut arpoi ryhmien kesken yllätyspalkinnon. Palkinnon saanut ryhmä saa kokea ja nauttia yhdessä kuntosalitreenistä, kylpylän lämmöstä sekä hyvästä ruoasta Yyterin kylpylässä. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin myös kaksi lahjakorttia sekä kävelysauvat. Teksti ja kuva Sirpa Isberg Kaupunginsairaalan osasto 9:n innokkaat Tenaladyt näyttävät mallia, kuinka hyvä mieli tehdään porukalla. Kaupunki muisti menestyneitä urheilijoita Porin kaupunki palkitsi tänä vuonna menestyneitä urheilijoita kaupunginhallituksen järjestämässä kahvitilaisuudessa Tunnustuspalkinnon saivat suunnistuksen kaksinkertainen maailmanmestari, Rastikarhujen Heli Jukkola, aerobicin Euroopan mestari ja Porin Naisvoimistelijoita edus- Kuva Jan Virtanen tava Rita Niemi ja EM-pronssia skeet-ammunnassa saanut Satakunnan Ampujien Maarit Lepomäki. Isäntänä tilaisuudessa ollut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Elo kiitteli menestyneiden urheilijoiden Porin seudulle tuomaa suotuisaa mainetta. Kukitetut sankarit Rita Niemi, Maarit Lepomäki ja Heli Jukkola. Suojalkapalloturnaus Yyterissä Lähdimme koulun pihasta linja-autolla kohti Yyteriä. Samassa linja-autossa oli Pohjois-Porin yläaste. Tunnelma oli tiivis. Kun saavuimme Yyteriin, tyhjensimme tavaramme pois linja-autosta. Juoksimme alkuverryttelyksi suokentälle. Kun kaikki olivat saapuneet, peli jo alkoikin. Oli kiva pelata, vaikka hävisimmekin. Suo oli todella kylmää, ja sinne upposi joissakin kohdissa yli reiden. Meillä oli vahvistuksena YLE:n edustaja, mutta eihän me häntä tietenkään oltaisi tarvittu. Meillä meni tosi hyvin alussa ja olimme monta kertaa johdossa. Jotenkin se vain sitten lopussa päättyi Pohjois-Porin voittoon 7 6. Itä-Porin ja Pohjois-Porin yläasteen välisen suofutismittelön tunnelma tempasi mukaansa. Uimista ja saunomista Juoksimme seuraavaksi mereen puhdistautumaan kaikesta liasta. Vesi oli loppujen lopuksi aika lämmintä. Sitten mentiin saunaan ja suihkuun pesulle. Monet heittivät vaatteita ja kenkiä pois, koska ei halunnut viedä likaisia vaatteita kotiin. Meillä oli eväänä mukana sämpylöitä ja mehua. Eväämme syötyä lähdimme linja-autolla takaisin koululle. Oli tosi kivaa pelata suofutista, toivottavasti tulee vielä mahdollisuus pelata uudelleen! Teksti Noora Iltanen 9A, Itä-Porin koulu

19 19 Vaatii vastauksen Onko Pori Suomen johtava kesäkaupunki? Pitääkö otsikko paikkansa, toimitusjohtaja Kristian Vainio Porin Seudun Matkailu Oy:stä? Me selvitimme tätä asiaa heti RMJ-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Jos kriteeri on RMJ:n ja Jazzin lipunmyynti, otsikko on ehdottomasti totta. Jos yleisö lasketaan muulla tavalla, lopputulos on todennäköisesti sama. Porissa pidettäviin tapahtumiin myydään pääsylippuja arviolta seitsemällä miljoonalla eurolla. Mitä vaatimuksia suurtapahtumat tuovat Porille? No, Porihan on kesäkaupunki ilman megatapahtumiakin. Muun muassa Yyteri takaa sen. Palvelurakenne on tulevina kesinä lujilla, mutta porilaiset yrittäjät ovat vakuuttaneet kaiken menevän hyvin. Yksi vaatimus on, että myös porilaiset voivat viettää mukavan kesän. Haluamme turvata myös sen. Kuin urheilukisojen alla, odotukset ovat korkealla? Kyllä, odotukset ovat korkealla. Yrittäjät sanovat RMJ:n tuovan 13. kuukauden Poriin, muistuttaa Kristian Vainio. Porin Päivän tunnelmia Porin Päivää vietettiin 47. kertaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Tämän vuoden teemana oli Homma hoidossa, Satakunnan keskussairaala 70 vuotta. Ohjelmaan kuului perinteisesti lukuisia näyttelyitä, näytelmiä ja konsertteja pitkin viikkoa. Myös monet laitokset avasivat ovensa yleisölle. Toimintaansa esittelevät mm. Satakunnan keskussairaala, Pohjois-Porin terveysasema, Porin yliopistokeskus ja Porin VPK:n paloasema. Lauantaina Pori-Seura ry teki perinteisen tervehdyskäynnin nuorimman porilaisen luona. ulkoillen mukaan Torijuhlaan Ihmiset lähtivät sankoin joukoin ulkoilemaan ja tutustumaan Porin Päivän maakuntamark- porin kaupungin henkilöstölehti Porista todellinen festivaalikaupunki Vuonna 2008: musiikkiin ja taiteisiin keskittyvä MaiFest, Pori Organ urkufestivaali, RMJ, Pori Jazz, Beachfutis, Suomi- Areena, Loma-asuntomessut, Lainsuojattomat, Pori Folk sekä kaupungin 450-juhlien tapahtumat mm. suuri viihdekonsertti Kirjurinluoto Arenalla. Juhlavuosi tuo Poriin Suomesta ja muualta merihistorioitsijat, poliisilaulajat, asianajajat, kaupunginpuutarhurit, kansanmusiikin esittäjät, museoväen, orkestereja, kotiseutuväen, SAK: n aktiivit sekä sanomalehtien päätoimittajat ja toimitusjohtajat ja monta, monta muuta henkilöä ja ryhmää. Pelkästään RMJ:n ja jazzin kävijämäärä oli tänä vuonna runsaasti yli Kolmipäiväinen Beachfutis-turnaus keräsi kymmeniä tuhansia kävijöitä. Toista kertaa järjestetyn Suomi- Areenan runsaat 40 tilaisuutta oheistapahtumineen saavutti lähes kuulijaa. Pori Folk keräsi yhteensä noin kävijää. Alkusyksyn Lainsuojattomat-teatterifestivaalin kävijämäärä ylitti kinoiden tarjontaan kuulaana syyslauantaina. Kävelykadun ihmisvirrassa vastaan käveli tuttava jos toinenkin. Kauppatorilla maisteltiin satakuntalaisia ruokia ohrakryynivellistä ja rusinasopasta ristiinnaulittuun siikaan. Myynnissä oli monenlaisia käsitöitä, kukkia sekä syksyn puutarhasatoa. Esiintymislavan edessä kävi vilske, kun ihmiset jäivät sankoin joukoin seuraamaan Porin Päivän torijuhlan ohjelmaa. Lavalla vierailivat mm. Porin Nuorisosoittokunta, Sairaanhoitajien kuoro, Porin Naisvoimistelijoiden nuoret, Pukinsarven trööttääjät ja laulaja Anitta Mattila. Teksti ja kuvat Virpi Laiho Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöosastolle: pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi Karhunpalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi. Vieläkö on porilaisia, jotka valittavat, että täällä ei tapahdu mitään? Teksti Tapio Furuholm Kuva Jan Virtanen PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT TOIMITUSSIHTEERI Virpi Laiho HALLINTOKESKUS TOIMITUSNEUVOSTO: Sirpa Mannila PORIN VESI, Pirkko Teikari SOSIAALIKESKUS, Inna Saarinen SAMK, Titta Strömberg TPK, Outi Vainikka-Majuri TPK, Birgitta Tuunainen KOU- LUTUSVIRASTO, Miia Reiman PORIN AMMATTIOPISTO, Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa Haanpää TERVEYSVIRASTO, Ritva Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA, Jan-Kristian Kivi KULTTUURITOIMISTO, Marianne Kotiranta IT-PALVELUT. ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma 2007 Pukinsarven trööttääjät eivät jättäneet torikansaa kylmäksi. Ulkoilupäivän päätteeksi maistui loimulohi. 450-Kalenteri Porissa tapahtuu: Tammikuu Uudenvuoden vastaanotto Raatihuoneenmäellä (31.12.) Porin kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlanäyttely I Helmikuu Bottnisk kontakt -konferenssi Porin Uimaseura 100 vuotta -juhlanäyttely kirjastossa Laskiaistiistain trullijuoksutapahtuma Ahlaisissa 112-tapahtuma Ristintie näyttely kirjastossa Uutta musiikkia Satakunnasta konsertti Maaliskuu Juhlakonsertit Promenadisalissa Pori Sinfonietta Porilaiset soittokunnat Palmgren-konservatorio Porilaiset kuorot Urkukonsertti Keski-Porin kirkossa Porin kaupungin 450-vuotisjuhlakahvitus Juhana herttuan ja Juhana III:n muistomerkkien paljastus Porilaisten bändien ilta Nuorisotalolla Satakunnan Museon Juhana-näyttely Porin kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlanäyttely II Samuelin Poloneesi Kansantieteen päivät Ristintie pääsiäisvaellus Suomen musiikkiopettajien liiton kevätkokous Huhtikuu Kahvia, purkkaa, tulitikkuja näyttely kirjastossa 43. valtakunnalliset orkesteripäivät Kauppa ja kaupungit Satakunnassa seminaari Porin kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlanäyttely III Toukokuu Taidepäiväkoti Viikarin näyttely kirjastossa Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulun ulkonäyttely Eurooppapäivä Suomi-Mies seikkailee kiertue Valtakunnalliset museopäivät Poliisin valtakunnalliset laulupäivät Loma-asuntomessujen 2008 näyttely kirjastossa Kesäkuu Kesäinen puhallus konserttisarja Deus Protector Noster tilaussävellyksen kantaesitys Pori Organ -festivaali Maailman ympäristöpäivä Selkämeren teemavuoden avaus 9. Reposaaripäivät Loma-asuntomessut Juhannuksen jalkapalloturnaus Ahlaisissa Mäntyluodon Hotelli 90 vuotta Maantiepyöräilyn SM-kilpailut Porin 450-vuotisgolfkilpailu Satakunnan Käsi- ja Pienteollisuusliiton 140-vuotisjuhla

20 20 Sattuuko, särkeekö, harmittaako? Tuulan luo uskaltaa pieni koululainenkin tulla Kouluterveydenhoitaja on vahvasti läsnä lapsille, mukana koulun arjessa yhdessä muiden aikuisten kanssa. Hän hoitaa, paikkaa, lohduttaa, kuuntelee, valistaa ja kannustaa ehkä juuri sinunkin lastasi. Tuula Korkeaoja uskaltautuu kokeilemaan koulun pihalla kiipeilytelineitä, joissa lapset eivät aina leikin tiimellyksessä huomaa olla varuillaan. Pidän tärkeänä, että hengitän samaa ilmaa mitä lapsetkin ja tunnen tätä koulumaailmaa. Jos terveydenhoitajan vastaanotto olisi naapuritalossa tai neuvolassa kadun toisella puolella, olisi se liian kaukana, Väinölän ja Kalaholman koululla 18 vuotta työskennellyt Tuula Korkeaoja toteaa. Iän ja työkokemuksen myötä sitä on pystynyt paremmin pysähtymään kuuntelemaan lasta. On oppinut näkemään ulkokuorta syvemmälle. Kun varsinainen hoitotyö näöt ja ryhdit ja hemoglobiinit hoituu rutiinilla, sitä pystyy ajattelemaan ihmistä kokonaisvaltaisesti omana itsenään. On ollut onni olla mukavissa työpaikoissa. Töiden kautta on tullut hyviä ystävyyssuhteita. Kummankin koulun henkilökunnat ovat suhtautuneet hyvin myötämielisesti kouluterveydenhoitoon, mikä on helpottanut työntekoa. Iso kiitos yhteistyöstä kuuluu heille. Lastenneuvolasta kouluterveydenhoitajaksi Vuonna 1970 sairaanhoitajaksi valmistuneella Korkeaojalla on takanaan pitkä kokemus terveydenhoitoalalta. Imatran tyttö on nähnyt sairaalaelämää mm. Sveitsissä ja Meilahdessa, Helsingissä. Poliklinikkavuosista on ollut Korkeaojalle huomattavaa hyötyä kouluterveydenhoitoon, mikä on paljon itsenäisten päätösten ja arviointien tekoa äkkinäisissä ja aina ainutlaatuisissa tapaturma- ja sairaustapauksissa. Elämä kuljetti miehen perässä Poriin 1974, missä hän luki itsensä terveydenhoitajaksi vuotta myöhemmin. Korkeaoja asettui perheineen Kullaalle ja pääsi unelmatyöhönsä lastenneuvolaan. Pidin työstäni lastenneuvolassa enkä olisi varmaan ymmärtänyt haluta siitä pois, ennekuin siirryttiin väestövastuujärjestelmään ja kaikkien piti alkaa tehdä kaikkea. Se ei sopinut minulle olen yhden sortin tekijä. Haluan keskittyä yhteen sektoriin. terveet elämäntavat tapetilla Vuosien mittaan kouluterveydenhoidossa on pyöritelty yhä ajankohtaisia teemoja. Milloin syynissä ovat suolat, sokerit ja rasvat, milloin unen tärkeys ja henkilökohtainen hygienia. Syrjäytyminen ja henkinen hyvinvointi on ollut paljon esillä aina 1990-luvun lama-ajoista asti. Terveyskasvatusasioita tuodaan esille vuosittaisissa terveystarkastuksissa. Viidennellä luokalla Korkeaoja käy luokissa kertomassa murrosiästä ja vastaamassa oppilaiden kysymyksiin. Koulun vanhimmat pääsevät kokeilemaan ensiaputaitojaan joka kevät. Jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota lasten ylipainoon. Porin kouluissa on käynnistymässä Lasten ja nuorten painonhallintaohjelma, jossa lasten syömis- ja liikuntatottumuksiin puututaan järeällä otteella. Oppilashuoltoryhmätoimintaa on harjoitettu urani alkuajoista asti ja sitä kehitetään jatkuvasti. Ryhmän kesken ratkotaan sosiaalisia ongelmia ja oppimiseen liittyviä asioita. Ongelmista keskustellaan yhdessä terveydenhoitajan, rehtorin, kyseisen oppilaan opettajan, kuraattorin ja koulupsykologin kanssa. Tarvittaessa kutsutaan myös vanhempi paikalle keskustelemaan lapsen asiasta. KAVERISUHTEISTA ON TÄRKEÄ KESKUSTELLA Korkeaoja kertoo keskustelleensa lasten kanssa paljon kaverisuhteista ja luokan ilmapiiristä. Moni lapsi pelkää yksin jäämistä. Iltaisella puhelinsoitolla luokkakaverille saatetaan varmistaa, että seuraavanakin päivänä välitunnilla on joku, jonka kanssa leikkiä. Kaverisuhteet ovat lapsille kauhean tärkeitä. Lapsia kannustetaan lapsia ottamaan uusi oppilas mukaan porukkaan. Kukaan ei halua olla yksin vapaaehtoisesti. Ystävää tarvitsevat myös ne, jotka ei näyttäisi sitä ansaitsevan, Korkeaoja muistuttaa. Kummioppilastoiminta on hyväksi koettu yhteishengen ylläpitäjä ja välituntien turva. Kummina oleminen koulutiensä aloittaneella ekaluokkalaiselle on luottamustehtävä isommalle koululaiselle. Kalaholman koululla kummit esittäytyivät itse tekemine tarinoineen tuleville kummioppilailleen jo koulun tutustumispäivänä. stop Koulukiusaamiselle Sekä Väinölän että Kalaholman koulussa on tehty selväksi, että koulukiusaamista ei suvaita. Asian kanssa ollaan valmiita menemään niin pitkälle, mitä kiusanteon loppuminen vaatii. Rehtori vie tarvittaessa asian eteenpäin kouluvirastoon, ja aina sosiaalitoimeen asti. Kunnon nyrkkitappeluitakin valitettavasti esiintyy. Enemmän kouluterveydenhoitajaa työllistävät kuitenkin tapaturmat. Oppilaita tulee paikattavaksi ja sidottavaksi pääasiassa oman kohelluksen seurauksena. Kiusaaminen ei aina näy aikuisen silmiin ollenkaan. Kiusaaja tuntee kohteensa ja tietää, mikä tehoaa ja saa toisen syttymään. Ei tarvitse tulla iholle asti. Välillä riittää pelkkä tietty ilme, käsimerkki tai sana, Tuula Korkeaoja toteaa. Tytöt osaavat harjoittaa henkistä väkivaltaa. Joukosta eristämien on yksi pahimmista. Nimittelyä ja haukkumista tapahtuu jonkin verran myös tekstiviesteillä ja chattäilemällä. Välillä on syytä antaa laillisuusopetusta siitä, mitä voi tehdä ja mitä ei. LEMPEÄSTÄ TERKKARISTA TOMERAKSI VARAÄIDIKSI Ongelmista on aina pystytty keskustelemaan hyvässä yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa. Se on helppoa, kun kummankin osapuolen tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Kokeneella terveydenhoitajalla tuntuu olevan tervettä auktoriteettia sekä lapsiin että heidän vanhempiinsa. Asiasta riippuen vanhempiin ollaan yhteydessä puhelimella tai lapulla reissuvihon välissä. Korkeaojaa on tehnyt itsensä mahdollisimman helposti lähestyttäväksi. Hänellä ei ole määrättyjä vastaanotto- tai puhelinaikoja kiireellisimmät asiat hoidetaan heti, muihin palataan heti, kun ehditään. Tuntuu hyvältä, kun saa sellaisen lapsen luottamuksen puolelleen, joka on menettänyt luottamuksen jo monta kertaa. Palkitsevinta on molemmin puoleisen arvostuksen saavuttaminen. On hienoa todeta, ettei ole uskonut lapseen turhaan ollut kannustava ja antanut uuden mahdollisuuden. Väistämättä eteen tulee myös tilanteita, joissa pidetty ja lempeä terveydenhoitaja joutuu näyttämään kovemman puolensa. Jotta viesti menisi perille sen vaatimalla vakavuudella, on välillä oltava tomera ja nostettava ääntään aivan kuten äiditkin tekevät kotona. On taitoa sovittaa suorat sanansa siten, ettei lapsi ajattele Toi ei tykkää musta. Teksti ja kuvat Virpi Laiho