Hallituksen toimintakertomus ja Tilinpäätös

Transkriptio

1 Vuosikertomus Hallituksen toimintakertomus ja Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Luottokunnan tase Tilintarkastuskertomus Konsernitase Luottokunnan tuloslaskelma Hallintoneuvoston lausunto Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Luottokunnan rahoituslaskelma Liitetiedot Avainluvut Hallintoelimet

2 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Korttimaksamisen vahva kasvu jatkui. Suomessa käytetään kortteja maksuvälineenä kolme kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Yhtenäisen euromaksualueen mukaiset yleiskäyttöiset debit-kortit ovat korvanneet kansalliset pankkikortit maassamme. Vuonna 2011 ostotapahtumien osuus kaikista korttitapahtumista nousi 87 prosenttiin ja käteisnostojen osuus oli 13 prosenttia. Yhtenäinen euromaksualue SEPA lisää kansalliset rajat ylittävien maksamisen palveluiden kysyntää. Asiakkaat ja korttipalveluita tarjoavat yritykset kansainvälistyvät ja vaatimukset tehokkaille ja monipuolisille korttimaksamisen ratkaisuille vahvistuvat. Teknologian nopea kehitys tuo uusia maksamisen kanavia ja toimijoita markkinoille. Mittakaavaedut korostuvat tässä muutoksessa. Markkinoiden murros avaa Luottokunnalle uusia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Uudet palveluratkaisut ja yhteistyörakenteet mahdollistavat palveluvalikoiman monipuolistamisen ja kustannustehokkuuden jatkuvan parantamisen. Luottokunnassa on tartuttu muutosten avaamiin mahdollisuuksiin ja yhtiörakennetta kehitetään siten, että liiketoiminta tullaan siirtämään osuuskunnan kokonaan omistamaan osakeyhtiöön. Tavoitteena on omistaja-arvon kehittämisen lisäksi varmistaa asiakkaille jatkossakin kehittyvät, tehokkaat ja kilpailukykyiset palvelut. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Konsernin liikeylijäämä vuodelta 2011 oli 12,4 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä oli 9,3 miljoonaa euroa. Luottokunnan vakavaraisuus on hyvä ja vakavaraisuussuhde vuoden 2011 lopussa oli 29,9 %. Luottokunnan palveluiden piiriin kuuluvien korttipalveluiden kokonaisvaihto kasvoi 33 % 37,9 miljardiin euroon. Luottokunnassa käsiteltiin 1,6 miljardia korttimaksu- ja varmennustapahtumaa vuoden 2011 aikana, kasvua edelliseen vuoteen oli 39 %. Luottokunnan tarjoama sirukorttien hallintapalvelu otettiin käyttöön Suomen lisäksi sekä Ruotsissa että Norjassa. Vuoden 2011 lopulta lähtien Luottokunta on tarjonnut acquiringpalveluita kauppiaiden lisäksi myös pankeille. Luottokunta toi loppuvuodesta markkinoille Lounassetelin rinnalle Lounaskortin. Palvelut pankeille Luottokunta tarjoaa pankeille maksukorttien liikkeellelasku-, hallinnointi- ja prosessointi - palveluja. Luottokunnan pankeille tarjoamien korttipalveluiden piirissä on jo noin 13 miljoonaa maksu- ja luottokorttia, joista noin 1,6 miljoonaa korttia on Luottokunnan ja pankkien liikkeeseen laskemia Visa-kortteja. Sirukorttitietojen hallinta- ja turvalaskentapalvelut otettiin vuoden 2011 aikana tuotantoon Nordean maksukorteille Suomen lisäksi sekä Ruotsissa että Norjassa. Palvelu laajenee vuoden 2012 aikana Tanskaan, jolloin palvelun piirissä on yli 7 miljoonaa korttia. Uuden issuing-korttijärjestelmän onnistuneen todentamisvaiheen jälkeen siirryttiin asiakaskohtaisten käyttöönottojen valmisteluun tavoitteena ensimmäinen tuotantoonotto syksyn 2012 aikana. Uuden korttijärjestelmän avulla Luottokunta pystyy palvelemaan asiakkaitaan entistä joustavammin ja monipuolisemmin. Palvelut kaupalle Luottokunta tarjoaa korttimaksujen vastaanottajille maksutapahtumien välitys- ja tilityspalveluita, maksupääteratkaisuja sekä etä- ja itsepalvelumyynnin palveluita. Maksupaikkaverkostoon kuului vuoden lopussa yli Visa- ja MasterCard-kortteja vastaanottavaa myyntipistettä sekä n etämyyntikauppiasta. Voimakas kasvu jatkui kauppiaspalveluissa vuonna Luottokunnan kauppiaspalveluiden volyymi kasvoi 39 % 31,9 miljardiin euroon. Kasvuun vaikutti siirtyminen pankkikorteista Visa- ja MasterCard-debit-kortteihin. Vastaanotettujen maksutapahtumien määrä kasvoi vuoden aikana 36 % 949,9 miljoonaan kappaleeseen. Luottokunta käsitteli vuoden aikana 569,9 miljoonaa katevarmennustapahtumaa, mikä on 53,4 % enemmän kuin edellisvuonna. Ennakkotietojen mukaan Luottokunta oli vuonna 2011 Pohjoismaiden toiseksi suurin ja Euroopan seitsemänneksi suurin Visa- ja MasterCard-maksutapahtumien vastaanottaja. Helmikuussa 2011 Luottokunta uudisti kauppiashinnoitteluaan. Hinnoittelu-uudistuksen tavoitteena oli turvata korttimaksamisen kustannustehokkuus kaikille osapuolille sekä kannustaa kauppiaita turvallisen maksuympäristön kehittämiseen. Sirumaksamiseen siirtyminen edistyi Suomessa vuonna 2011 hyvin ja vuoden lopussa jo yli 95 % kauppiaista otti vastaan korttimaksuja sirupäätteellä. Vuoden 2011 lopulta lähtien Luottokunta on tarjonnut pankeille myös co-acquiring- eli korttimaksujen vastaanotto- ja käsittelypalveluja. Uudessa palvelumallissa pankki sopii palvelun ehdoista kaupan kanssa ja Luottokunta tarjoaa vuosikymmenien kokemukseen pohjautuvaa erityisosaamistaan korttimaksujen tilityspalvelusta. Kaupat arvostavat erityisesti palveluiden korkeaa käytettävyyttä, toiminnan sujuvuutta sekä kustannustehokkuuden mahdollistamia edullisia hintoja. Palvelut yrityksille Luottokunta tarjoaa yrityksille ja julkishallinnolle Business Eurocard -maksamisratkaisuja sekä prepaid-tuotteita. Business Eurocard -kokonaisvaihto kasvoi 8 % 616,6 miljoonaan euroon. Myös lounas- ja virikeseteleiden myynti jatkui vahvana ja kasvoi 8 % 190,1 miljoonaan euroon ja 23,7 miljoonaan kappaleeseen. Luottokunta toi markkinoille syksyllä 2011 yrityskorttien palveluntarjoaja-liiketoimintamallin. Tilipohjainen Lounaskortti tuotiin markkinoille perinteisen Lounassetelin rinnalle. Lounaskortissa on EMV-sirun lisäksi Visan standardiin perustuva lähimaksuominaisuus. Lounaskorttipalvelu tehostaa yritysten ja yhteisöjen taloushallintoa, yksinkertaistaa ravintoloiden maksamisprosesseja ja helpottaa kuluttajien arkea. 2 LUOTTOKUNTA 2011

3 Konsernin liiketoiminnan tulos ja taloudellinen asema Tulos Konsernin liikeylijäämä oli 12,4 miljoonaa euroa (9,5) 1) ja tilikauden ylijäämä 9,3 miljoonaa euroa (7,1). Tuotot Vuoden 2011 toimintakate oli 107,6 miljoonaa euroa, mikä on 15,2 % enemmän kuin edellisvuonna (93,4). Korkotuotot olivat 8,4 miljoonaa euroa (5,3) ja korkokulut 1,0 miljoonaa euroa (1,4). Korkotuotot kasvoivat korollisten asiakassaamisten kasvun myötä. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1). Palkkiotuotot olivat 186,8 miljoonaa euroa (163,6). Palkkiotuottojen kasvu johtui vastaanotettujen maksutapahtumien volyymin voimakkaasta kasvusta. Merkittävimmät palkkiotuottoerät olivat kauppiasprovisiot (125,1 miljoonaa euroa), palkkiot hallinnointipalveluista pankeilta (27,0) ja palkkiot kortinhaltijoilta (12,5). Palkkiokulut olivat 92,7 miljoonaa euroa (78,4). Myös palkkiokulujen kasvu johtui maksutapahtumien volyymin voimakkaasta kasvusta. Suurimpia palkkiokulueriä olivat korttien liikkeellelaskijoille maksetut vaihtomaksut (inter-change fees, 75,6 miljoonaa euroa) ja kansainvälisille korttijärjestöille maksetut palkkiokulut (7,6). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,0 miljoonaa euroa (4,3) sisältäen 1,0 miljoonan euron tuloutuksen erääntyneistä arvoseteleistä. Kulut Hallintokulut, poistot ja liiketoiminnan muut kulut yhteensä olivat 94,0 miljoonaa euroa (78,8). Kulut kasvoivat johtuen suunnitelluista panostuksista toiminnan kehittämiseen. Hallintokulut olivat 60,9 miljoonaa euroa (53,9), josta henkilöstökulujen osuus oli 28,7 (27,9) miljoonaa euroa ja muiden hallintokulujen osuus 32,2 (26,0) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumiset konserniliikearvosta sekä aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä olivat 11,9 miljoonaa euroa (9,8). Konserniliikearvosta tehtyjen poistojen osuus tästä oli 1,1 miljoonaa euroa (1,3). Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat 10,7 miljoonaa euroa (8,5) Liiketoiminnan muut kulut olivat 21,3 miljoonaa euroa (15,1). Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista laskivat 1,2 miljoonaan euroon (5,1). Arvonalentumistappiot luotoista bruttona olivat 5,1 miljoonaa euroa (7,4). Luottotappiopalautuksia saatiin 4,2 miljoonaa euroa (2,8). Erään sisältyy kertaluonteisia, jälkiperinnässä olleiden saamisten myynnistä saatuja tuottoja 1,1 miljoonaa euroa. Korttien väärinkäytöstä aiheutuneet tappiot olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,5). Tase- ja rahoitusrakenne Taseen loppusumma kasvoi 15,4 % 634,6 miljoonaan euroon (549,7) liiketoiminnan volyymien kasvaessa. Varat Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 113,1 miljoonaan euroon (76,9) vastaanotettujen maksutapahtumien volyymin kasvun myötä. Saamistodistusten määrä oli 149,0 miljoonaa euroa (149,8). Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä kasvoivat 10,3 % 291,0 miljoonaan euroon (263,7). Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 3,4 miljoonaa euroa (4,2). Investointeja tehtiin 22,0 miljoonalla eurolla (11,6) kohdistuen pääasiassa issuing-korttijärjestelmän uusimiseen ja liiketoimintamallien kehittämiseen korttimaksujen tilityspalveluissa. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo vuoden lopussa oli 39,2 miljoonaa euroa (30,3). Velat Velat luottolaitoksille olivat 21,4 miljoonaa euroa (30,1). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille kasvoivat 24,1 % 400,4 miljoonaan euroon (322,7) johtuen vastaanotettujen maksutapahtumien volyymin kasvusta. Muut velat olivat 8,9 miljoonaa euroa (5,2). Muihin velkoihin sisältyvien pakollisten varausten määrä oli 0,3 miljoonaa euroa (0,3). Oma pääoma Konsernin oma pääoma oli vuoden lopussa 181,9 miljoonaa euroa (167,9), josta osuuspääoman määrä oli 7,2 miljoonaa euroa (7,5). Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuolisina sitoumuksina raportoitavien, asiakkaille myönnettyjen käyttämättömien luottolimiittien ja käyttörajojen määrä oli 926,4 miljoonaa euroa (1 161,2). 1) Suluissa on vertailuluku vuodelta Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi-joulukuun 2010 luku. Tase ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailulukuna on edellisen tilinpäätösajankohdan luku ( ). LUOTTOKUNTA

4 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Konsernin keskeiset tase- ja tuloslaskelmaerät TASE (milj. euroa) 2009 Vastaavaa Saamiset luottolaitoksilta 113,1 76,9 233,7 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 291,0 263,7 378,0 Saamistodistukset 149,0 149,8 Osakkeet ja osuudet 18,8 12,4 14,3 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 39,2 30,3 29,8 Muut erät 23,5 16,6 22,0 Yhteensä 634,6 549,7 677,7 Vastattavaa Velat luottolaitoksille 21,4 30,1 31,6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 400,4 322,7 455,8 Muut vieraan pääoman erät 23,0 23,0 17,8 Laskennalliset verovelat 7,9 5,9 10,0 Oma pääoma 181,9 167,9 162,5 Yhteensä 634,6 549,7 677,7 TULOSLASKELMA (milj. euroa) 2009 Palkkiotuotot 186,8 163,6 153,6 Toimintakate 107,6 93,4 88,4 Henkilöstökulut -28,7-27,9-25,4 Muut hallintokulut -32,2-26,0-31,6 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja -11,9-9,8-22,4 aineettomista hyödykkeistä ja liikearvosta Liiketoiminnan muut kulut -21,3-15,1-10,9 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista -1,2-5,1-7,6 Liikeylijäämä 12,4 9,5-9,4 Tuloverot -3,0-2,4 1,7 Tilikauden ylijäämä 9,3 7,1-7,7 4 LUOTTOKUNTA 2011

5 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut (milj. euroa) 2009 Liikevaihto 201,3 173,2 163,3 Liikeylijäämä 12,4 9,5-9,4 Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 6,1 5,5-5,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,3 4,3-4,7 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1,6 1,2-0,9 Omavaraisuusaste, % 28,7 30,6 24,0 Vakavaraisuus, % 29,9 32,0 26,4 Bruttoinvestoinnit 22,0 11,6 11,6 Kulu-tuotto -suhde 0,9 0,8 1,0 tunnuslukujen LASKENTAPERUSTEET Liikevaihto Korkotuottojen, oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen, palkkiotuottojen, myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottojen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen yhteenlaskettu määrä Liikeylijäämä Tuloslaskelman liikeylijäämä Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikeylijäämä - tuloverot Oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikeylijäämä - tuloverot Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä Taseen loppusumma x 100 Vakavaraisuus, % Omat varat yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä x 8 % Bruttoinvestoinnit Taseeseen aktivoitujen investointien kokonaismäärä tilikaudella Kulu-tuotto-suhde Hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut Toimintakate LUOTTOKUNTA

6 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Riskienhallinta ja vakavaraisuus Riskienhallinnan tarkoituksena on hallita systemaattisesti ja kattavasti niitä uhkia ja mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat Luottokunnan liiketoimintatavoitteiden toteutumiseen. Riskienhallinnan avulla tuetaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista ja varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus valvomalla, että yhtiön toimintaan liittyvät riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn. Vakavaraisuuden hallinta on jatkuva prosessi, joka liittyy kiinteästi Luottokunnan riskienhallintajärjestelmään ja sisäiseen valvontaan. Pääoman riittävyyden arviointi perustuu riskien tunnistamiseen, mittaamiseen ja arviointiin. Vakavaraisuuden arviointi ja pääomatarpeen määrittely on osa Luottokunnan vuotuista liiketoiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Riskienhallinnan organisointi Luottokunnan hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan periaatteet. Hallitus myös vahvistaa vuosittain Luottokunnan strategian, toiminta- ja pääomanhallintasuunnitelmat sekä riskinottotason ja hyväksyy suunnitelman riskinottotasoon suhteutetun vakavaraisuuden ylläpitämiseksi. Hallitus nimeää riskienhallinnan ohjausryhmän, joka vastaa hallituksen vahvistamien riskienhallintaperiaatteiden mukaisten menettelytapojen kehittämisestä ja ylläpidosta sekä riskiraportoinnista hallitukselle. Riskienhallinnan ohjausryhmän tehtävänä on ylläpitää riskienhallinnan periaatteita, valvoa Luottokunnan riskitasoa sekä riskienhallinnan käytännön toteutusta ja toimivuutta. Riskienhallinnan ohjausryhmä nimittää tarpeelliset asiantuntijaryhmät, joiden vastuut ja roolit kuvataan Luottokunnan riskienhallintajärjestelmän kuvauksessa. Riskinkantokyky ja vakavaraisuudenhallinta Luottokunnan riskinkantokyky muodostuu omien varojen määrästä ja laadusta sekä kannattavuudesta. Riskinkantokykyyn kuuluvat myös laadulliset tekijät, kuten luotettava hallinto, sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä vakavaraisuuden hallinta. Vakavaraisuuden hallintaprosessi perustuu riskien tunnistamiseen, mittaamiseen ja arviointiin sekä niiden avulla tehtävään pääoman riittävyyden arviointiin. Hallintaprosessin avulla määritellään haluttu vakavaraisuuden taso sekä siihen vaadittavan pääoman määrä ja laatu. Riskiperusteinen pääomatarpeen arviointi perustuu Luottokunnan riskienhallintajärjestelmään, jonka avulla liiketoiminnasta aiheutuvat ja siihen olennaisesti liittyvät riskit pyritään tunnistamaan systemaattisesti ja kattavasti, sekä arvioimaan riskien syyt, merkittävyys ja seuraukset. Luottokunnan toimintaan liittyvät vakavaraisuuden kannalta merkittävimmät riskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkina- ja rahoitusriski sekä strateginen riski. Arvioinnin perusteella laaditaan pääomasuunnitelma, joka sisältää vakavaraisuuden tavoitetason sekä tavoitteet pääoman määrälle ja laadulle seuraaville kolmelle vuodelle. Hallitus vahvistaa pääomasuunnitelman osana vuosisuunnitelmaa. Luottokunta julkistaa vakavaraisuutta koskevat tiedot vähintään kerran vuodessa. Tiedot julkistetaan toimintakertomuksessa. Konsernin omat varat ja vakavaraisuussuhde Tiedot Luottokunta-konsernin konsolidoidusta vakavaraisuudesta on laadittu samoin periaattein kuin konsernitilinpäätös. Konsernin vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 29,88 % (32,01). Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde oli 28,29 % (31,32). Omien varojen pilari 1 -mukainen vähimmäismäärä on laskettu luottoriskin osalta standardimenetelmän ja operatiivisten riskien osalta perusmenetelmän mukaan. Luottokunnalla ei ole kaupankäyntivarastoa eikä toimintaan liity valuutta- tai hyödykeriskejä, joten pilari 1 -mukaista markkinariskin pääomavaadetta ei lasketa. Omien varojen määrä oli 148,9 miljoonaa euroa (144,3), josta ensisijaisten omien varojen osuus oli 141,0 miljoonaa euroa (141,1). Tilikauden tulos on sisällytetty vakavaraisuuslaskennassa omiin varoihin. Luotto- ja vastapuoliriskin riskipainotetut saamiset kasvoivat vuoden aikana 10,4 % 317,5 miljoonaan euroon (287,6). Riskipainotetut erät olivat yhteensä 498,4 miljoonaa euroa (450,6). 6 LUOTTOKUNTA 2011

7 Konsernin vakavaraisuus yhteenveto (milj. euroa) Ensisijaiset omat varat 141,0 141,1 Toissijaiset omat varat 7,9 3,1 Omat varat yhteensä 148,9 144,3 Luotto- ja vastapuoliriskin riskipainotettu määrä 317,5 287,6 Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä* 180,9 163,1 Riskipainotetut erät yhteensä 498,4 450,6 Vakavaraisuussuhde, % 29,88 32,01 Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde, % 28,29 31,32 Vähimmäispääomavaade 39,9 36,1 Pääomapuskuri (omien varojen ja vähimmäisvaateen erotus) 109,0 108,2 * Pääomavaade 15 % laskettu viimeisten kolmen vuoden keskimääräisten bruttotuottojen perusteella ja kerrottu riskipainokertoimella 12,5 (= 1 / 0,08) Omat varat yhteensä (milj. euroa) Ensisijaiset omat varat Oma pääoma Osuuspääoma 7,2 7,5 Rahastot yhteensä Edellisten tilikausien ylijäämä 64,5 57,4 Vararahasto 46,5 46,5 Käyttörahasto 46,4 46,4 Tilikauden ylijäämä 9,3 7,1 Vähennykset ensisijaisista omista varoista Aineettomat hyödykkeet -29,0-16,3 Konserniliikearvo -4,0-7,3 Ensisijaiset omat varat yhteensä 141,0 141,1 Toissijaiset omat varat Ylemmät toissijaiset varat Käyvän arvon rahasto 7,9 3,1 Toissijaiset omat varat yhteensä 7,9 3,1 Muut omat varat 0,0 0,0 Omat varat yhteensä 148,9 144,3 LUOTTOKUNTA

8 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Omien varojen vähimmäismäärä Riskipainotetut saamiset Omien varojen vähimmäisvaatimus (milj. euroa) Luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus Luottoriskin standarimenetelmän vastuuryhmät Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 0,0 0,0 0,0 0,0 Saamiset luottolaitoksilta 52,5 45,4 4,2 3,6 Saamiset yrityksiltä 61,6 62,4 4,9 5,0 Vähittäissaamiset 164,3 149,7 13,1 12,0 Erääntyneet saamiset 3,5 4,3 0,3 0,3 Muut erät 35,6 25,9 2,8 2,1 Luottoriskin standardimenetelmä yhteensä 317,5 287,6 25,4 23,0 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 0,0 0,0 0,0 0,0 Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus Perusmenetelmä 180,9 163,1 14,5 13,0 Vakavaraisuusvaatimus yhteensä 498,4 450,6 39,9 36,1 Vakavaraisuussuhde, % 29,88 32,01 Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde, % 28,29 31,32 Vakavaraisuuden tunnuslukujen laskentakaavat Vakavaraisuussuhde: Omat varat yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä x 8 % Ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhde: Ensisijaiset omat varat yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä x 8 % 8 LUOTTOKUNTA 2011

9 Luottoriski Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa luottoriskien negatiiviset tulosvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Prosessia ohjaavat hallituksen vahvistamat limiitit ja toimitusjohtajan hyväksymät hyväksymisvaltuudet ja toimintaohjeet. Merkittävä rooli luottoriskien hallinnassa on hakemuskäsittely- ja luotonmyöntöprosessilla. Luottokunnan luotonanto on maksukorttien välityksellä pääasiallisesti yksityishenki - löille ja yrityksille tapahtuvaa vakuudetonta luototusta. Luottoriski hajautuu suuren asiakasmäärän ja asiakaskohtaisen vastuun koon perusteella eikä liiketoiminnan laajuuteen nähden merkittäviä asiakastai toimialakohtaisia riskikeskittymiä synny. Asiakaskohtaiset luottoriskit rajataan korttitileille määritellyillä limiiteillä. Luottokunnassa seurataan luottoriskiä myös suhteessa korttimaksuja vastaanottaviin kauppiaisiin toimialoilla, joilla asiakkaat maksavat ennakkomaksuja tuotteista tai palveluista, jotka toimitetaan vasta maksusuorituksen jälkeen, kauppias- tai toimialakohtaisten riskikeskittymien hallitsemiseksi. Luottoriskiä hallitaan huolellisella hakemuskäsittely- ja luotonmyöntöprosessilla sekä asiakassuhteen seurannalla. Luottopäätökset tehdään toimitusjohtajan määrittelemien yksikkökohtaisten luotonmyöntöja hyväksymisvaltuuksien puitteissa. Asiakassaatavien tilaa seurataan päivittäin poikkeamatietojen avulla. Valvonnalla pyritään tunnistamaan riskiasiakkaat, joiden maksukyky on heikentynyt. Riskiasiakkaiden luottojen ja luottokelpoisuuden arvioinnin perusteella päätetään riskienhallintatoimenpiteistä. Kauppiasasiakkaista syntyvän luottoriskin arvioinnissa lähtökohtana on kauppiasasiakkaan toimiala ja liiketoiminnan luonne, asiakasreklamaatioiden määrä sekä muutokset kauppiaan tilitysmäärissä. Luottoriskin mittarina käytetään järjestämättömien saatavien sekä arvonalentumistappioiden osuutta kokonaisvastuista ja luottokannasta. Kokonaisvastuilla tarkoitetaan luottokannan ja käyttämättömien luottolimiittien ja käyttörajojen yhteismäärää. Luottoriskeistä raportoidaan johdolle kuukausittain. Luottoriskin pääomatarvetta arvioitaessa lähtökohtana on pilari 1 -mukainen pääomavaade, joka lasketaan luottoriskin standardimenetelmää käyttäen. Vastapuoliriskin pääomavaade lasketaan alkuperäisen hankinta-arvon menetelmää käyttäen. Luottosalkku on hyvin hajautettu ja rakenteeltaan yksinkertainen, eivätkä vastuut ole sidok sissa toisiinsa. Luottokunta ei käytä luottoriskin vähentämistekniikoita eikä luottosalkussa myöskään ole arvopaperistet - tuja eriä, joten näiden osalta pilari 1 -laskentaa ei ole tarpeen täydentää pääoman riittävyyttä arvioitaessa. Pilari 1 -laskentaa on luottoriskin osalta täydennetty tarkastelemalla luottoriskin pääomatarpeen muutoksia saamisten kasvaessa merkittävästi. Luottoriskin mittareita Luottokunta-konserni Järjestämättömät saamiset (milj. euroa) 3,4 4,2 % kokonaisvastuista 0,28 0,29 % luottokannasta 1,23 1,64 Arvonalentumistappiot luotoista, netto (milj. euroa) 1,9 4,6 % kokonaisvastuista 0,15 0,15 % luottokannasta 0,75 1,23 LUOTTOKUNTA

10 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 YLEINEN LUOTTORISKIÄ KOSKEVA INFORMAATIO Vastuiden kokonaismäärä (milj. euroa) vuoden aikana keskimäärin joista kotimaasta ulkomailta arvoltaan alentuneita Luottoriskin vastuut vastuuryhmittäin Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 12,5 18,6 18,6 Saamiset luottolaitoksilta 244,7 262,6 262,6 Saamiset yrityksiltä 616,7 557,1 540,7 16,4 Vähittäissaamiset 698,4 650,1 650,1 Erääntyneet saamiset 3,9 3,5 3,5 3,5 Muut erät 30,7 35,6 16,7 18,8 Yhteensä 1 606, , ,2 35,2 3,5 Vastuiden juoksuaika (milj. euroa) Alle 3kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Luottoriskin vastuut vastuuryhmittäin Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 18,6 Saamiset luottolaitoksilta 213,0 49,6 Saamiset yrityksiltä 557,1 Vähittäissaamiset 650,1 Erääntyneet saamiset 3,5 Muut erät 35,6 Yhteensä 1 477,8 49,6 0,0 0,0 0,0 OperatiiviNEN riski Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riittämättömistä tai puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvaa tappionvaaraa tai muuta uhkaa liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiselle. Operatiiviset riskit toteutuvat esimerkiksi kuluina, korvauksina, vääränä toimintaa koskevana tietona tai toiminnan keskeytymisenä. Operatiiviset riskit voivat toteutua myös maineen menetyksenä. Operatiivisia riskejä hallitaan muun muassa ylläpitämällä ja kehittämällä prosesseja, henkilöstön osaamista ja säännöllistä raportointia. Luottokunnan tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin ja tietojärjestelmiin sekä niitä koskeviin merkittäviin muutoksiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan ja arvioidaan riskienhallintaprosessien mukaisesti. Riskiarvioiden perusteella päätetään riskien edellyttämistä toimenpiteistä. Toimenpiteiden käytännön toteutusta ja tehokkuutta valvotaan. Tunnistettujen riskien osalta arvioidaan, kuinka todennäköinen riski on ja miten vakavan uhkan sen toteutuminen aiheuttaisi Luottokunnan tavoitteiden saavuttamiselle. Havaituista, mutta toteutumattomista operatiivisista riskeistä sekä toteutuneista riskitapahtumista raportoidaan riskihavaintojen ja -tapahtumien käsittelyprosessin mukaisesti. Raportoinnin tavoitteena on tukea riskinoton valvontaa ja kehittää Luottokunnan toimintaa. Operatiiviset riskitapahtumat sekä läheltä piti -tilanteet dokumentoidaan. Operatiivisten riskien pääomatarvetta arvioitaessa lähtökohtana on pilari 1 -mukainen pääomavaade, joka lasketaan operatiivisen riskin perusmenetelmää käyttäen. Toteutuessaan operatiiviset riskit lähes aina vaikuttaisivat Luottokunnan toimintakatteeseen, jonka perusteella perusmenetelmän tuottoindikaattori lasketaan (summa kolmen edellisen vuoden toimintakatteista / 3 * 15 %). Luottokunta arvioi, että tunnistettujen operatiivisten riskien osalta pilari 1 -perusmenetelmän mukainen pääomavaade kattaa todelliset riskit. Pilari 1 -laskentaa on täydennetty skenaariolaskelmin. 10 LUOTTOKUNTA 2011

11 Osakeomistusten markkinariski Luottokunnalla ei ole kaupankäyntivarastoa eikä toimintaan liity valuutta- tai hyödykeriskejä, joten pilari 1 -mukaista markkinariskin pääomavaadetta ei lasketa. Luottokunnalla on kuitenkin osakesomistuksiin liittyvää markkinariskiä, koska se omistaa myytä - vissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuja osakkeita, jotka arvostetaan markkinaarvoon. Markkina-arvon muutos kirjataan taseen käyvän arvon rahastoon, joka luokitellaan toissijaisiksi omiksi varoiksi. Näi - den osakkeiden arvostuksesta aiheutuu markkinariskiä osakkeiden markkinahintojen muuttuessa. Korkoriski Luottokunnan korkoriski on toiminnan rahoittamisesta syntyvää rakenteellista korkoriskiä. Korkoriskiä mitataan koronmuutosten vaikutuksella kertyvään rahoituskatteeseen sekä korkosidonnaisten varojen nykyarvoon. Kertyvään rahoituskatteeseen liittyvän korkoriskin laskentaan käytetään gap-analyysia, jossa taseen saatavat ja velat jaetaan maturiteetteihin uudelleenhinnoitteluajankohdan mukaisesti. Tarkastelutapa on staattinen eli perusoletuksena on muuttumaton rahoitusasema. Gap-analyysin mukaisen nettorahoitusaseman perusteella lasketaan korkopisteen muutoksen keskimääräinen vaikutus 12 kuukauden rahoituskatteeseen. Korkosidonnaisten varojen nykyarvon muutosta seurataan samoin korkopisteen muutoksella. Korkoriskille on asetettu limiitit, jotka hallitus on vahvistanut osana markkinariskistrategiaa. Korkoriskistä raportoidaan johdolle kuukausittain. Kaupankäyntivarastoon kuulumattomat osakkeet (milj. euroa) Muut sijoitukset Kirjanpitoarvo 18,8 12,4 Käypä arvo 18,8 12,4 Myyntivoitot tilikauden aikana 0,0 0,0 Taseeseen kirjattujen voittojen yhteismäärä 7,9 3,1 joista toissijaisiin omiin varoihin kirjattu 7,9 3,1 Korkoriski (milj. euroa) Korkojen 1 % laskun vaikutus rahoituskatteeseen vuositasolla -2,3-2,5 korkosidonnaisten erien nykyarvoon 0,4 0,1 Korkojen 2 % nousun vaikutus rahoituskatteeseen vuositasolla 4,6 5,0 korkosidonnaisten erien nykyarvoon -0,7-0,3 LUOTTOKUNTA

12 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Likviditeettiriski Luottokunnan saatavien ja velkojen lyhy t - aikaisuudesta johtuen rahoitusriskin merkittävin elementti on lyhyen aikavälin maksuvalmius- eli likviditeettiriski. Likviditeettiriski muodostuu lyhyen aikavälin saatavien ja velkojen maturiteettieroista. Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että Luottokunta pystyy vastaamaan päivittäisistä kassavirroistaan ilman negatiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaan tai taloudelliseen tilaan. Likviditeettiriskiä hallitaan ennakoimalla tulevia kassavirtoja ja arvioimalla niiden todennäköisyyttä. Päivittäistä likviditeettiä seurataan kassavirtaennusteiden avulla. Ennusteiden perusteella pyritään optimoimaan likvidien varojen määrä. Likviditeettiriskiä seurataan gap-analyysillä, jossa taseen saatavat ja velat jaotellaan maturiteetteihin eräpäivien mukaisesti. Laskelmien avulla seurataan kassavirtojen epätasapainoa ja arvioidaan mahdollisen rahoitusvajeen todennäköisyyttä ja suuruutta sekä siitä aiheutuvia kustannuksia. Analyysissä huomioidaan myös taseen ulkopuoliset sitoumukset. Likviditeettiriskin stressitestauksessa käytetään erilaisia skenaarioita, joissa on kuvattu likviditeetin kannalta merkittävimmät uhat, jotka liittyvät Luottokunnan toimintaan, markkinoilla tapahtuviin muutoksiin sekä näiden yhdistelmiin. Likviditeettitilanteen nopean ja yllättävän heikkenemisen varalta ylläpidetään likviditeettireserviä, jonka koko perustuu stressitestien tuloksiin. Likviditeettireservi muodostuu sijoitusomaisuuteen kuuluvista rahavaroista, jotka sijoitetaan siten, että reservi on tarvittaessa otettavissa nopeasti käyttöön likviditeettitilanteen heikentyessä. Likviditeettiriskille sekä likviditeettireservin koolle ja koostumukselle on asetettu limiitit, jotka hallitus on vahvistanut osana likviditeettistrategiaa. Likviditeettiriskistä raportoidaan johdolle kuukausittain. Pidemmän aikavälin rakenteellista rahoitusriskiä ja jälleenrahoituksen kustannuksia tarkastellaan säännöllisesti osana liiketoiminnan suunnittelua. Strategiset riskit Strategisiksi riskeiksi Luottokunnassa määritellään liiketoimintaan liittyvät yleiset riskit suhteessa toiminnan edellytyksiin, kuten toimintaympäristöön, markkinarakenteisiin ja sidosryhmiin. Strategisten riskien hallinta perustuu liiketoiminnan edellytyksissä tapahtuvien muutosten seurantaan ja liiketoimintasuunnitelman päivittämiseen muutokset huomioiden. Strategisten riskien edellyttämä pääomatarve arvioidaan osana vuosittaista strategian ja toiminnan suunnittelua. Muut riskit Muiden kuin yllä mainittujen riskilajien olennaisuus Luottokunnalle pääoman riittävyyden kannalta on alhainen, joten niille ei ole laskettu pääomavaatimusta. Tällainen riski on esimerkiksi korttitietojen väärinkäyttöriski. Riski ilmenee, kun rikollisin keinoin pyritään saavuttamaan hyötyä korttitietojen avulla. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut sellaisia tapahtumia, jotka vaikuttaisivat tilinpäätöksen arvioimiseen. Vuoden 2012 näkymät Liiketoiminnan siirron Luottokunta-konserniin kuuluvaan osakeyhtiöön ennakoidaan toteutuvan kevään 2012 aikana. Liiketoimintayhtiön nimeksi tulee Luottokunta Oy, ja osuuskunnan nimeksi tulee Suomen Luotto-osuuskunta. Luottokunta Oy:öön siirtyy koko varsinainen liiketoimin - ta eli issuing-, acquiring-, maksupääte- ja arvosetelitoiminnot sekä ICT- ja hallintotoiminnot. Suomen Luotto-osuuskuntaan, joka omistaa Luottokunta Oy:n koko osakekannan, jää toimintoja, jotka tuottavat hallintopalveluja sekä emoyhtiölle että tytäryhtiölle, kiinteistöomistus sekä eräitä muita omaisuuseriä. Luottokunta kartoittaa vaihtoehtoja liiketoimintayhtiön omistusrakenteen uudistamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa liiketoiminnan tulevaisuuden kasvuedellytyk- siä ja tarjota asiakkaille jatkossakin kehittyvät, tehokkaat ja kilpailukykyiset palvelut. Liiketoiminnan tuloksen ennakoidaan jäävän edellisvuotta alhaisemmaksi johtuen erityisesti panostuksista uuden issuingkorttijärjestelmän käyttöönottoon ja liiketoimintamallien kehittämiseen korttimak sujen tilityspalveluissa sekä PCI-vaatimusten mukaiseen tietoturvallisuuteen. 12 LUOTTOKUNTA 2011

13 Luottokunta-emoyhtiö Tytäryhtiösulautuminen Luottokunnan kokonaan omistama tytäryhtiö Screenway Oy sulautui emo-osuuskuntaan Hallinto- ja ohjausjärjestelmä Osuuskunnan kokous Osuuskunnan kokous on Luottokunnan ylin päättävä elin. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen tehtävänä on käsitellä säännöissä mää - rätyt asiat kuten tilinpäätöksen vahvistaminen ja ylijäämän käyttäminen. Osuuskunnan kokouksen kutsuu koolle hallintoneuvosto. Osuuskunnan sääntöjen muuttaminen sekä hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien valinta kuuluvat osuuskunnan kokouksen toimialueeseen. Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuskunnan hallintoa ja Luottokunnan tarkoituksen toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet sekä antaa osuuskunnan kokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä. Luottokunnan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 16 ja enintään 23 jäsentä. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet kolmen vuoden toimikausiksi. Hallintoneuvoston jäsenistä tulee, mikäli mahdollista, olla neljäs - tä kahdeksaan jäsentä vähittäispankkien edustajista ja kahdestatoista viiteentoista muiden jäsenten edustajista valittuja. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston palkkioista päättää osuuskunnan kokous. Hallitus Hallitus edustaa Luottokuntaa ja johtaa sen toimintaa huolehtien sen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa ja määrää heidän palkkaeduistaan sekä päättää toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta. Hallitukseen kuuluu vähintään 8 ja enintään 13 jäsentä, joista mikäli mahdollista, puolet on valittu vähittäispankkien edustajista ja puolet muiden jäsenten edustajista siten, että sekä pankit että muiden jäsenien edustamat toimialat tulevat mahdollisimman tasapuolisesti otetuik - si huomioon. Luottokunnan toimitusjohtaja voi kuulua hallitukseen. Hallituksen jäsenet valitaan kolmen vuoden toimikausiksi ja hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen palkkioista päättää hallintoneuvosto. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa Luottokunnan päivittäistä hallintoa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallituksen nimittämä Luottokunnan johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan työryhmänä päivittäisestä johtamisesta Luottokunnassa. Luottokunnan johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain sekä sen lisäksi kerran kuussa koskien kehittämisen seurantaa ja päätöksentekoa. Organisaatio Luottokunnassa on kaksi liiketoimintayksikköä, Issuing ja Acquiring. Yksiköiden tehtävänä on vastata oman liiketoiminta-alueensa kannattavuudesta, kasvusta sekä riskienhallinnasta. Molemmat liiketoimintayksiköt vastaavat myös omien liiketoiminta-prosessiensa johtamisesta, mukaan lukien asiakkuudenhallinta, palveluiden elinkaaren hallinta sekä palveluiden tuottaminen. Kummallakin yksiköllä on liiketoimintaa tukeva kehitysohjelma, joka sisältää projektit, asiakastoimitukset ja pienkehityksen. Lisäksi Luottokunnassa toimii kolme tukiyksikköä, ICT, Hallinto ja Yrityksen kehittäminen, sekä erillisenä toimintona Riskienhallinta. Kaikilla kolmella tukiyksiköllä on omat prosessikokonaisuudet ja kehitysohjelmat johdettavanaan. Palkka- ja palkitsemisjärjestelmä Luottokunnassa on kiinteä palkkajärjestelmä sekä koko henkilökunnalle suunnattu, vahvistettuihin tavoitteisiin perustuva kannustinohjelma. Kannustinohjelman keskeisenä tavoit - teena on tukea Luottokunnan strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista, edistää Luottokunnan arvojen, tavoitekulttuurin ja ydinosaamisten mukaista toimintaa ja käyttäytymistä sekä palkita haastavien tavoitteiden saavuttamisesta ja erinomaisista suorituksista. Kannustinohjelma laaditaan vuodeksi kerrallaan. Kannustinohjelma perustuu tavoite- ja kehityskeskusteluissa asetettuihin tavoitteisiin ja niiden toteumiin. Tavoitteet ovat palkkioryhmästä riippuen yhtiötason, seuraavan organisaatiotason ja henkilökohtaisen tason yhdistelmiä. Luottokunnan hallitus päättää palkitsemisen yleiset edellytykset, jotka voivat liittyä Luottokunnan taloudelliseen tulokseen tai keskeisiin toiminnan kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Luottokunnan johto kuuluu hallituksen hyväksymän pitkän aikavälin kannustinohjelman piiriin. Kannustinohjelman keskeisenä tavoitteena on kannustaa, ohjata ja myös sitouttaa johtoa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelma koostuu yhdestä kolmen vuoden ansaintajaksosta Ohjelman mukainen mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan neljän vuoden aikana. Palkkion maksamiseen liittyy työsuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Luottokunnan palkka- ja palkitsemisjärjestelmä noudattaa hyvää hallinnointitapaa, Valtiovarainministeriön asetusta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmistä ja muuta finanssialan voimassaolevaa sääntelyä. Luottokunnan hallitus vahvistaa Luottokunnan palkitsemisen periaatteet, jossa määritellään koko henkilöstön kokonaispalkitsemista koskevat keskeiset periaatteet. Palkka- ja palkitsemisjärjestelmä on yrityksen liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen sekä vastaa yrityksen pitkän aikavälin etua. Palkka- ja palkitsemisjärjestelmä edistää yrityksen hyvää ja tehokasta riskienhallintaa eikä kannusta yrityksen toiminnassa riskinottoon, joka ylittää yrityksen riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Tilintarkastus ja valvontajärjestelmä Luottokunnalla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Hallitus on vahvistanut sisäisen tarkastuksen tehtävät ja yleisperiaatteet tarkastuksen suunnitteluun ja tarkastushavaintojen raportointiin. Hallitus vahvistaa vuosittain sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman ja käsittelee vuosiraportin. Sisäinen tarkastustoiminta hoidetaan ulkoistettuna palveluna. LUOTTOKUNTA

14 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 Henkilöstö Luottokunnan henkilöstömäärä kokoaikaiseksi muutettuna oli vuoden 2011 lopussa 465 henkilöä (424). Henkilöstön määrä keskimäärin oli vuoden aikana 451 (443), joista vakituisia kokopäiväisiä oli 384 (363). Vakinaisten osa-aikaisten henkilöiden työpanos vastasi 28 (26) kokopäiväistä työntekijää. Määräaikaisessa työsuhteessa olevien henkilöiden työpanos vastasi 39 (52) kokopäiväistä työntekijää. Lakisääteisillä vapailla oli tarkasteluajanjakson päättyessä 34 henkilöä (36). Jäsenistö Luottokunnassa oli jäseniä vuoden 2011 lopussa yhteensä (23 072). Hallinnon päätöksiä Osuuskunnan kokous Osuuskunnan varsinainen kokous vahvisti vuoden 2010 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden ja päätti, että osuuspääomalle ei makseta korkoa. Hallintoneuvoston jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 19 jäsentä. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, ilmoittamanaan päävastuullisena tilintarkastajana Raija-Leena Hankonen, KHT. Osuuskunnan varsinainen kokous valitsi erovuorossa olleet Ilkka Hallavon, Matti Halmesmäen, Kuisma Niemelän ja Heikki Suutalan uudelleen ja valitsi eroa pyytäneen Pasi Kämärin tilalle hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen Jussi Laitisen. Osuuskunnan ylimääräinen kokous päätti hallintoneuvoston esityksen mukaisesti, että Luottokunnan liiketoiminta luovutetaan Luottokunnan täysin omistamalle tytäryhtiölle, jonka toiminimi muutetaan Luottokunta Oy:ksi. Osuuskunnan ylimääräinen kokous päätti hallintoneuvoston esityksen mukaisesti myös muuttaa osuuskunnan sääntöjä ja että Luottokunta luopuu vapaaehtoisesti luottolaitostoimiluvasta liiketoimintaluovutuksen yhteydessä. Sääntömuutoksia ja luottolaitostoimilupaa koskevien päätösten voimaantulo on ehdollinen liiketoiminnan luovutuksen täytäntöönpanon rekisteröinnille. Hallintoneuvosto ja hallitus Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi Kuisma Niemelän ja varapuheenjohtajaksi Hannu Penttilän. Hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin yhdeksän jäsentä. Erovuorossa olleet Jari Annala ja Pekka Nuuttila valittiin uudelleen ja erovuorossa olleen Ralf Sandströmin tilalle valittiin Kasperi Saari. Hallintoneuvosto päätti kokouksessaan kutsua koolle ylimääräisen osuuskunnan kokouksen käsittelemään Luottokunnan liiketoiminnan siirtämistä tytäryhtiölle sekä Luottokunnan sääntöjen muuttamista ja luottolaitoksen toimiluvasta luopumista. Kaksi jälkimmäistä päätösehdotusta tehtiin ehdollisina liiketoiminnan luovutuksen rekisteröinnille. Hallintoneuvosto vahvisti hallituksen esityksen mukaisesti, ettei osuuskuntaan oteta toistaiseksi uusia jäseniä muutoin kuin yleisseuraannon nojalla. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallitus valitsi kokouksessaan puheenjohtajaksi Pekka Nuuttilan ja varapuheenjohtajaksi Tony Vepsäläisen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Henkilöstön lukumäärä 2009 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Hallituksen voitonjakoehdotus Luottokunnan oma pääoma ,32 josta jakokelvottomia Osuuspääoma ,00 Vararahasto ,67 Käyvän arvon rahasto ,07 Käyttörahasto ,00 Yhteensä ,74 Luottokunnan jakokelpoinen ylijäämä ,58 Osuuskunnan kokouksen käytössä olevien varojen määrä on ,58 euroa. Hallitus esittää, että edellisten vuosien ja vuoden 2011 ylijäämä jätetään ylijäämätilille. 14 LUOTTOKUNTA 2011

15 konsernitase Liitetiedot (1 000 euroa) VASTAAVAA Käteiset varat 1, Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset luottolaitoksilta yhteensä 1,12,13, Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Muut 2,12,13, Saamistodistukset Muilta 3,12,13, Osakkeet ja osuudet 4,13, Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä 5,7, Aineelliset hyödykkeet Muut kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä 6,7, Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 8, Laskennalliset verosaamiset 9, VASTAAVAA VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille Muut 12,13, Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Muut velat Muut 12,13, Muut velat Muut velat 10, Pakolliset varaukset Muut velat yhteensä Siirtovelat ja saadut ennakot 11, Laskennalliset verovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Muut sidotut rahastot Vararahasto Käyvän arvon rahasto Käypään arvoon arvostamisesta Muut sidotut rahastot yhteensä Vapaat rahastot Muut rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaille myönnettyjen käyttörajojen/luottolimiittien käyttämätön määrä LUOTTOKUNTA

16 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 konsernin TULOSLASKELMA Liitetiedot (1 000 euroa) Korkotuotot Korkokulut Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Liiketoiminnan muut tuotot TOIMINTAKATE Hallintokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Muut hallintokulut Hallintokulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset 21 Konserniliikearvoista Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liiketoiminnan muut kulut KULUT YHTEENSÄ Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista LIIKEYLIJÄÄMÄ Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos Tuloverot yhteensä VARSINAISEN TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ VEROJEN JÄLKEEN TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ LUOTTOKUNTA 2011

17 konsernin RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Liikeylijäämä ennen veroja Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Käyttöpääoman muutos Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Osuuspääoman muutos Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa LUOTTOKUNTA

18 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 LUOTTOKUNNAN TASE Liitetiedot (1 000 euroa) VASTAAVAA Käteiset varat 1, Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat Muut Saamiset luottolaitoksilta yhteensä 1,12,13, Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Muut 2,12,13, Saamistodistukset Muilta 3,12,13, Osakkeet ja osuudet 4,13, Osakkeet samaan konserniin 4,13, kuuluvissa yrityksissä Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä 5,7, Aineelliset hyödykkeet Muut kiinteistöt Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä 6,7, Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 8, Laskennalliset verosaamiset 9, VASTAAVAA LUOTTOKUNTA 2011

19 Liitetiedot (1 000 euroa) VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille Muut 12,13, Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Muut velat Muut 12,13, Muut velat Muut velat 10, Pakolliset varaukset Muut velat yhteensä Siirtovelat ja saadut ennakot 11, Laskennalliset verovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Muut sidotut rahastot Vararahasto Käyvän arvon rahasto Käypään arvoon arvostamisesta Muut sidotut rahastot yhteensä Vapaat rahastot Muut rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaille myönnettyjen käyttörajojen/ luottolimiittien käyttämätön määrä LUOTTOKUNTA

20 Toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 LUOTTOKUNNAN TULOSLASKELMA Liitetiedot (1 000 euroa) Korkotuotot Korkokulut Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut Liiketoiminnan muut tuotot TOIMINTAKATE Hallintokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Muut hallintokulut Hallintokulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset 21 Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liiketoiminnan muut kulut KULUT YHTEENSÄ Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista LIIKEYLIJÄÄMÄ Tilinpäätössiirrot Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos Tuloverot yhteensä VARSINAISEN TOIMINNAN YLIJÄÄMÄ VEROJEN JÄLKEEN TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ LUOTTOKUNTA 2011