Varon upea paluu palkittiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varon upea paluu palkittiin"

Transkriptio

1 5/2012 Varon upea paluu palkittiin

2 sisältö Onnenpekka Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden aktiivien mielestä yhdistystoiminnan parasta antia ovat uusiin ihmisiin tutustuminen, hauskanpito saman henkisessä porukassa ja uuden oppiminen. on se, joka saa tehdä opiskelujaan vastaavaa kesätyötä. Näin kävi euralaiselle Juuso Lindqvistille. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Puheenjohtajan palsta... 9 Opiskelijatoimintaa Kolumni Osaaminen Tavoitteena Euroopan paras työelämä Oikeutta Tutkittua Maailmalta Nokialaisille oma sivusto työnhaulle Insinööriopiskelijaliitto yhdessä hyvään työelämään Opiskelija-asiaa Varapuheenjohtajalta Kisat Ajankohtaista jäsenpalvelusta Järjestöyhteydet Tapahtumia Kannen kuva Jyrki Luukkonen. 2

3 23.8. numero 5/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Jorma Ponkalan rakentamassa aurinkoenergialla toimivassa asunto veneessä on kahdessa kerroksessa kaikki tarpeellinen. Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 28 Ulkomaankomennukset avaavat portteja vieraisiin kulttuureihin. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) UUSI INSINÖÖRI 3

4 Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Uuden Insinööriliiton edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

5 pääkirjoitus elokuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Nuorikin ansaitsee palkkansa Vanhan sanonnan mukaan nuorena vitsa on väännettävä, mutta 2000-luvun Suomessa se ei ole helppoa. Näinä viikkoina kymmenettuhannet suomalaisnuoret palaavat kesätöistä takaisin opintojen pariin, mutta kaikkien kohdalla tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Kesätyö, saati opiskelupaikka, ei osu läheskään jokaisen kohdalle, vaikka työ- ja opiskeluhaluja olisikin. Tilastojen mukaan yhä useampi nuori uhkaa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle. Jo nyt vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria on pitkälti yli satatuhatta. Vuosittain noin peruskoulun päättänyttä nuorta jää ilman koulutuspaikkaa. Neljännes ammatillisen koulutuksen aloittaneista nuorista jättää leikin kesken, lukioissa prosentti on noin kymmenen. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia kouluttautumattomia nuoria on jo noin Luvut ovat karuja. Ei ihme, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen yksi kärkihankkeista on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tavoitteena on varmistaa nuorelle reitti koulutukseen, työelämään ja sitä kautta pääsy yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Yhteiskuntatakuun toteuttamista on jo aloiteltu ja täysimääräisesti sen on määrä olla voimassa ensi vuoden alussa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka hallitus onnistuu kunnianhimoisessa mutta kiistatta tärkeässä hankkeessa. Nuorten syrjäytymisellä on paitsi kansantaloudellista myös inhimillistä merkitystä. Mitä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ajautuminen toden teolla nuorelle merkitsee, tietää vain hän, joka sen on kokenut. Yhteiskunnalle jokainen pysyvästi työelämän ulkopuolelle joutunut ihminen on todella kallis. Pelkästään toimeentulon kustannusten arvioidaan nousevan neljänkymmenen vuoden aikana lähes euroon. Kun päälle pannaan menetetyt verotulot ja muut sosiaa li menot, jokaisen syrjäytyneen nuoren kylkeen voidaan surutta liimata miljoonaluokan hintalappu. On vaikea kuvitella, että Suomi selviää väestön ikääntymisen, työvoiman riittävyyden tai työurien pidentämisen asettamista haasteista, jos syrjäytymisen kierrettä ei saada katkaistua. On totta, että työllä on ihmiselle muutakin merkitystä kuin palkka. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja työ tekee osalliseksi ovat usein kuultuja iskulauseita. Näin on, mutta palkkatyön idea on myös tulla omilla ansioillaan toimeen. Pyrkimys nuorisotyöttömyyden alentamiseen ei saa olla keppihevonen, jolla alle 30-vuotiaita ajetaan työmarkkinoille alennusmyyntipalkalla. Aidon osallisuuden ja hyvän työelämän perusta on tehdystä työstä maksettu palkka, joka tarjoaa säädylliset mahdollisuudet elättää itsensä ja perheensä. UUSI INSINÖÖRI 5

6 neuvottelujohtajan palsta uutisia Ismo Kokko neuvottelujohtaja Palkka kohdalleen heti työuran alussa Syyskauden avaava Uusi Insinööri -lehden numero on suunnattu perinteisesti opiskelijajäsenille. Onkin hyvä heti alkuun onnitella kaikkia uusia opiskelunsa aloittavia insinöörija muita opiskelijoita. Sanonnan mukaan teillä ovat edessänne elämänne parhaat vuodet. Käyttäkää ne siten, että valmistumisen jälkeen jaksatte tehdä töitä vähintään 35 vuotta. Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen on melko ratkaiseva koko tulevaa työuraa ajatellen. Se sekä määrittelee pitkälti ammatillista suuntaa että vaikuttaa myös ansiokehitykseen pitkällä aikavälillä. Työsopimusta tehtäessä ehdoista on kaksi ylitse muiden: työtehtävät ja palkka. Muutkin kohdat ovat tärkeitä, mutta nämä ovat ne kaikkein olennaisimmat. Työtehtävistä on yleensä vielä kohtuullisen helppo päästä tulevan työnantajan kanssa yhteisymmärrykseen. Ne vain täytyy kirjata sopimukseen riittävän tarkasti, jotta tehtävät myös toteutuvat, kun työskentely alkaa. Sen sijaan palkka on riskialttiimpi asia. Valmistumisen jälkeisistä työpaikoista käydään kilpailua, mikä saattaa johtaa kiusaukseen lähteä joustamaan palkkapyynnöstä. Tämä on kuitenkin se kaikista kallein tapa työllistyä. Jos ensimmäisessä työpaikassa jää palkkauksessa jälkeen, sillä on valitettavasti tapana säilyä sekä ensimmäisessä työpaikassa että seuraavissakin paikoissa. Kun johonkin yritykseen on mennyt sisälle alhaisemmalla palkalla kuin muut insinöörityötä tekevät, alhaisen palkan korjaaminen on vaikeaa, jollei mahdotonta. Vaikka tilanne tunnistettaisiinkin, niin halua korjata palkkakuoppa ei useinkaan löydy. Tilannetta voi korjata vaihtamalla työnantajaa, mutta siinä on oltava erityisen tarkkana, ettei tee toistamiseen samaa virhettä. Mitä suurempi alipalkkauksesta on muodostunut, sitä vaikeampaa sitä on henkisesti korjata ainakaan kerralla. Kuinka moni meistä kehtaa pyytää vaikkapa 1500 euron palkankorotusta kerralla? Edellä mainituista syistä on ensiarvoisen tärkeää saada ensimmäinen palkka valmistumisen jälkeen heti kohdalleen. Kuinka paljon palkkaa sitten pitää pyytää? Uusi Insinööriliitto suosittelee vastavalmistuneelle palkkapyynnöksi keskimäärin 2600 euroa kuukaudessa. Suositus perustuu vuoden 2011 jäsenistön työmarkkinatutkimukseen ja vastaa vakituisten työsuhteiden alkupalkkamediaania. Palkkaus tietysti vaihtelee erityisesti tehtävän mutta myös hieman alan ja alueen mukaan. Yksi luku on hyvä olla mielessä ja se on 2600 euroa kuukaudessa. Kun työura etenee ja haasteet muuttuvat, UIL on sinua varten. Me tarjoamme erityisesti työpaikan vaihtotilanteeseen urapalveluita, palkkaneuvontaa sekä työsuhdeneuvontaa. Ota niitä käyttöön rohkeasti heti jäsenyyden alusta lähtien. Hyvin perusteltu muutaman sadan euron palkankorotus kuussa tekee muutaman tuhat euroa vuodessa. Tilastokeskus tutkii aikuisten opiskelua Tilastokeskus on käynnistänyt laajan selvityksen suomalaisten aikuisten peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta ja oppimisesta. Tutkimusta varten Tilastokeskus haastattelee runsaat iältään vuotiasta suomalaista. Haastattelut tehdään vuoden 2012 loppuun mennessä. Aikuiskoulutustutkimus tutkimuksessa selvitetään aikuisten kouluttautumista, koulutustarpeita tai -toiveita ja mielipiteitä koulutuksesta yleensä. Lisäksi kartoitetaan tietotekniikka- ja kielitaitoja sekä erilaiseen vapaa-ajan toimintaan osallistumista. Olemme kiinnostuneita kaikesta ammatillisesta tai vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvästä opiskelusta. Vaikka tutkimukseen valittu ei olisi osallistunut koulutukseen, on sekin kokonaisuuden kannalta tärkeä tieto, muistuttaa yliaktuaari Helena Niemi Tilastokeskuksesta. Aikuiskoulutustutkimus on osa EU:n tilastoviraston Eurostatin Adult Education Survey -projektia, ja se tehdään 32:ssa Euroopan maassa. Suomessa tutkimus toteutetaan Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteishankkeena. Aikuiskoulutustutkimusta on tehty Suomessa vuodesta 1980 lähtien noin viiden vuoden välein. Tutkimustulosten avulla voidaan seurata koulutuksessa tapahtuneita muutoksia yli 30 vuoden ajalta, ja myös verrata aikuiskoulutusta eri Euroopan maissa, toteaa Helena Niemi. Suomessa tutkimusaineistoa käytetään esimerkiksi koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon pohjana. Kansainvälisellä tasolla tuloksia hyödynnetään muun muassa EU:n elinikäisen oppimisen tavoitteiden asettamisessa ja toteutumisen seurannassa. Ensimmäisiä tutkimustuloksia on luvassa vuoden 2013 aikana. Akavan kuntavaalitavoitteet Kuntien talouden tervehdyttäminen sekä laadukkaan opetuksen ja koulutuksen puolustaminen ovat Akavan kunta- 6

7 vaalitavoitteiden ykköspainopisteitä. Akavan 2012 tekemän kuntauudistuskyselyn mukaan yli 90 prosenttia akavalaisista haluaa selvät laatu- ja tasokriteerit kuntien vastuulla oleville palveluille. Sosiaali- ja terveyspalveluihin halutaan parempia resursseja (86 prosenttia). Huoltosuhteen ja ikä- ja elinkeinorakenteen muutokset sekä muuttoliike pakottavat kunnat etsimään uusia toimintamalleja. Kuntien perustehtävistä ja niiden rahoituksesta on Akavan mielestä keskusteltava avoimesti ja ennakkoluulottomasti, jotta kuntalaisille voidaan taata laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen elinympäristö asuinpaikkaan katsomatta. Akavan kuntavaalitavoitteissa painotetaan kuntien talouden vahvistamisen ohella palvelutuotannon tehostamista. Myös työnteon ja yrittämisen edellytyksistä on huolehdittava sekä sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille. Akavan viime keväänä tekemän kuntauudistuskyselyn mukaan akavalaiset arvostavat erityisesti kirjasto- ja kulttuuripalveluja sekä liikuntapalveluja. Myös koulutus sai siinä hyvän arvosanan. Erityisen huolissaan akavalaiset ovat vanhustenhoidon tulevaisuudesta (37 prosenttia). Lisätietoja: kuntavaalitavoitteet Kansallinen etätyöpäivä Kansallinen etätyöpäivä rohkaisee yrityksiä ja yksilöitä hyödyntämään etätyön mahdollisuuksia. Kampanjan nettisivuilla on vinkkejä ja ohjeita ajasta ja paikasta riippumattomaan työntekoon. Etätyöskentelyn mahdollistaminen luo työpaikalle hyvää työilmapiiriä, sillä se parantaa jaksamista ja motivaatiota. Etätyö perustuu luottamukseen työnantajan ja työntekijän välillä. Toimivien työkalujen lisäksi etätyössä olennaista ovat kirkkaat pelisäännöt ja luottamus työkavereiden suoriutumiseen paikasta riippumatta. Akava on mukana Etätyöpäivä-kampanjassa. Hallitus hakee verotuloja väärästä suunnasta Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari kehottaa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusta puuttumaan väkevämmin harmaaseen talouteen sen sijaan, että se yrittää paikata yli kuuteen miljardiin nousevaa budjettialijäämää kiristämällä työn tekemisen verotusta. Verottajan omien arvioiden mukaan harmaa talous aiheuttaa valtiolle neljän, jopa kuuden miljardin verotulojen menetykset. Määrä on todennäköisesti suurempi. Kun ongelma tiedetään, eikö harmaan talouden torjuntaan kannattaisi panostaa täysillä, Porokari hämmästelee. Hallitus tavoittelee tehostetulla harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmalla miljoonan vuosittaista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä. Miksi tyytyä murto-osaan tuloista, joita harmaassa taloudessa menetetään. Kenen etua tällainen palvelee, Porokari kysyy. Porokarin mielestä hallitus ottaa hitaan talouskasvun oloissa ison riskin leikkaamalla työntekijöiden ostovoimaa kiristämällä työn verotusta. Hän pelkää, että kiristyvä tuloverotus heijastuu kulutukseen ja heikentää työllisyyttä. Merkkejä on jo näkyvissä, hän sanoo ja viittaa kaupan alan suhdannenäkymiin. Porokarin mukaan hallituksen aikeet leikata palkansaajille maksettavaa verotonta kilometrikorvausta oman auton käytöstä on onnettomin esimerkki hakea verotuloja väärästä suunnasta. Kilometrikorvausten leikkaamisella työn tekemisen kustannuksia siirretään palkansaajien maksettavaksi. Koska se ei Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita nettisivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen nimi ikä paikkakunta, jossa olet ehdolla puolue tai muu ryhmittymä ammatti sähköinen yhteystietosi (vain yksi, jossa esittelet itseäsi ehdokkaana) kelpaa kummallekaan työmarkkinaosapuolelle ja on työehtosopimusasia, hallituksen on syytä ottaa järki käteen ja luopua aikeestaan, hän sanoo. Ehdota ammatinharjoittajaja yrittäjäpalkinnon saajaa Kuka olisi mielestäsi sopiva henkilö Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaksi? Ehdotuksia palkinnon saajasta voi tehdä asti. Ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaa voivat ehdottaa Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto jaetaan syysliittokokouksessa Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2011, jolloin palkinnon sai DI Pekka Jussila Hermia Yrityskehitys Oy:stä. Lisätietoa palkinnosta ja ehdotuksen antamisesta osoitteessa UUSI INSINÖÖRI 7

8 Uuden Insinööriliiton jäsen, tilaa kaverillesi kiinnostavaa luettavaa UIL tarjoaa! Voit nyt tilata kaverillesi ilmaisen 3T-näytenumeron toimi mennessä Ohjeet: UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta. Jäsenenä tiedät saavasi tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa. Ajankohtaisia teknologiaan, talouteen ja työelämään liittyviä aiheita käsitellään myös jäsenetuihisi kuuluvassa 3T-lehdessä. Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta.

9 puheenjohtajan palsta elokuu 2012 Pertti Porokari Työn tekemistä ei pidä vaikeuttaa Valtion ensi vuoden budjettiesitys sisältää elementtejä, jotka toteutuessaan saattavat aiheuttaa ostovoiman heikkenemistä ja sitä kautta kysynnän hiipumista ja työttömyyttä sekä talouden taantumaa. Hallitusneuvotteluissa oli suhteellisen selkeä yksimielisyys siitä, että tuloverotusta ei voi kiristää. No, nyt ollaan kuitenkin jo toisella tiellä. Hallitus on myös etsinyt veropohjan laajentamiskeinoja. Yhteinen nimittäjä laajennuksille tuntuu olevan, että enää yhä harvempien töissä käyvien verotaakka sen kun kasvaa. Kestävyysvaje on miljardeissa, budjetti on miljardeja alijäämäinen, mutta talouden elvyttämiselementtejä ei budjetista löydy suurennuslasilla etsimälläkään. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatuissa verohelpotuksissakin piilevät väärinkäytöksen mahdollisuudet. Asia, jossa makaa miljardeja ja valtiolta jää saamatta miljardeja kertymättöminä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina, on valtavaksi paisunut harmaa talous. Sen torjuntaan on laitettu koko ajan vain kosmeettisia pikku rahoja, kun sen torjuntaan pitäisi satsata niin paljon, että harmaa talous saataisiin nujerrettua. Onko hallituksen kädet sidottu asian korjaamiseksi? Eivät talouteen liittyvät laittomuudet voi aina vaan olla maan tapa. Hallituksen kaavailemalle kilometrikorvausten verolleasettamiselle yli kilometrin jälkeen ei löydy mitään perusteita. Valtiovarainministeriössä on laskettu, että paljon ajettaessa muodostuu ylikompensaatioita, jota tulee verottaa. Sillä aiotaan kerätä noin 50 miljoonan verokertymä valtion kassaan. Paljon ajaville ei muodostu ylikompensaatioita, sillä autoa pitää vaihtaa usein tai laittaa rahaa kalliisiin remontteihin. Kilometrikorvaus on siis täysimittaisesti kulukorvaus. Työnantajan teettämien töiden kuluja ei pidä siirtää työnantajalta työntekijälle. Jos kaikkien intressitahojen vastustama hanke toteutuu, valtiolle ei kilahda yhtään verotuloja, sillä kukaan ei aja metriäkään omaan piikkiin. Se siis vielä haittaa työstä suoriutumista. Se voi myös lisätä työnantajan kuluja. Olemme antaneet vastustavan lausunnon valtiovarainministeriölle yhdessä Akavan kanssa Hyvää alkavaa syksyä! UUSI INSINÖÖRI 9

10 Teksti: Minna Virolainen Kuvat: Jyrki Luukkonen Opiskelijatoiminta hitsaa yhteen Vaikeuksien kautta voittoon -lausahdus sopii erinomaisesti kuvaamaan Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden nousua vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi. Aiemmin jopa toimintansa lopettamista pohtinut yhdistys teki täyskäännöksen. 10

11 Valkeakosken Insinööriopiskelijoiden uusien aktiivien mukaan onnistunutta opiskelijatoimintaa tehdään rennolla fiiliksellä. >> 11

12 Jesse Peltonen (vas.), Aleksi Kaurto, Jaakko Kylmämaa ja Kimmo Salakka lähtivät mukaan Varon toimintaan heti opintojensa alussa. 12 Valkeakosken Insinööriopiskelijat Varo ry:n toiminta oli parin vuoden aikana hiipunut lähes olemattomiin. Silloiset hallituksen puheenjohtaja Mikko Soipio ja rahastonhoitaja Eero Heiskanen olivat jo selvitelleet menettelyä yhdistyksen purkamiseksi. Soipion ja Heiskasen mielestä Varo oli kuitenkin liian hyvä juttu lakkautettavaksi. Oman valmistumisensa kynnyksellä he lähtivätkin uudella kipinällä hankkimaan jäseniä sekä värväämään aktiiviporukkaa jatkamaan yhdistyksen pyörittämistä ja järjestämään toimintaa. Meidät nykyiset aktiivit värvättiin mukaan heti opintojen alussa. Aloittavien saunaillassa valtaosa liittyi jäseneksi ja kiinnostusta on riittänyt myös yhdistyksen luottamustoimiin, hallituksen puheenjohtaja Aleksi Kaurto kertoo. Yhdistyksen sähäkkä uudelleen aktivoituminen ja onnistuneet käytännöt saivat Insinööriopiskelijaliiton valitsemaan Varon vuoden 2011 paikallisyhdistykseksi. Yhteiseksi huviksi ja hyödyksi Aloittavien saunailta on Varon perinteinen tapahtuma, joka järjestetään syksyllä ja tammikuussa. Kokoontumalla rennommissa merkeissä pyritään hitsaamaan porukkaa kasaan, yhdistyksen sihteeri Kimmo Salakka sanoo. Jäsenhankinnan lisäksi ryhmähengen luominen on tärkeää. Yhteistyö on pienen yhdistyksen toiminnan kulmakivi. Jäseniä Varolla on alle parisataa. Paikkakunnalla järjestettävää toimintaa ja tapahtumia tehdään yhteistyössä HAVO:n eli Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken opiskelijayhdistyksen kanssa. Yhteisiä tapahtumia ovat muun muassa syyskauden aloittavat Tursajaiset ja sydäntalven Baarinki. Pienessä kaupungissa ei ole järkeä lähteä kilpailemaan osallistujista, vaan tehdään yhdessä parempia tapahtumia, Kaurto summaa. Myös naapuruston muiden insinööriopiskelijayhdistysten kanssa pidetään yhtä. Tampereen yhdistyksen kanssa on pyritty tekemään yhteistyötä. Tampereella on kuitenkin erilaiset volyymit ja resurssit. Lisäksi Valkeakosken opiskelijoissa on aika monta tamperelaista, Salakka toteaa. Yhdessä tamperelaisten kanssa on muun muassa reissattu Astin-risteilylle. Jatkossa tavoitteena on lisätä yhteyksiä myös Hämeen ammattikorkeakoulun muiden yksiköiden insinööriopiskelijoiden kanssa. Monikulttuurinen Campus Kansainvälisten opiskelijoiden huomioon ottaminen oli yksi niistä seikoista, jotka nostivat valkeakoskelaiset vuoden paikallisyhdistykseksi. Valkeakoskella kansain-

13 välisten opiskelijoiden osuus on merkittävä. Insinööriopiskelijoiden enemmistö on muualta kuin Suomesta. Mikko ja Eero järjestivät viime syksynä kansainvälisille opiskelijoille oman Aloittavien saunaillan. Myös sieltä saatiin hyvin jäseniä yhdistykselle, Kaurto kiittelee. Kansainvälisten insinööriopiskelijoiden saunotusta aiotaan jatkaa tänä syksynä. Tuoreet aktiivit pääsevät hiomaan rekrytointitaitojaan myös englanniksi. Uhkana juustohöylä tai giljotiini? Kansainvälisyys lisää Valkeakosken houkuttelevuutta opiskelupaikkana ja tuo myös itse opintoihin lisäarvoa. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja vähennetään ja pienemmät yksiköt tuntevat olevansa liipaisimella. Perimmäinen syy Valkeakosken lopettamispuheille on ollut se, että englanninkielisillä linjoilla on niin vähän suomalaisia opiskelijoita. Ne täyttyvät kansainvälisistä opiskelijoista, huomauttaa itse englanninkielisellä Industrial Management -linjalla opiskeleva Jesse Peltonen. Koskissa opiskellaan kuitenkin vain kasvavia ja kehittyviä aloja. Ei meillä ole linjoja, joilta valmistuttaisiin kuoleville aloille, Peltonen jatkaa. Kaurto nostaa esiin myös yksikön toimivat työtilat ja opiskelun kannalta erinomaiset laboratoriot sekä automaatiopuolen robotit ja laitteet. Haastateltavien mielestä pienen yksikön hyviä puolia on myös se, että porukka on tiiviimpi näin tieto kulkee paremmin ja toimiminen opettajien kanssa on mutkatonta. Opiskelijat eivät ole opettajille pelkkiä numeroita, vaan tutuiksi tullaan molemmin puolin, yhdistyksen rahastonhoitaja Jaakko Kylmämaa kiteyttää. Opiskelijajäsenestä insinöörijäseneksi Insinööriopiskelijaliitto kiinnitti huomiota myös Varon ja Valkeakosken Insinööriyhdistyksen toimivaan yhteispeliin. Opiskelijayhdistys on saanut paikallisyhdistykseltä sponsoritukea muun muassa tapahtumateltan hankintaan. Yhteydet UUSI INSINÖÖRI Opiskelujen ja yhdistystoiminnan yhdistäminen on sujunut hyvin. Varolaiset kiittelevät myös koulua myönteistä suhtautumista. ovat kunnossa ja opiskelijoiden puheenjohtaja on ollut mukana myös isojen inssien kokouksissa. Aleksi Kaurton mukaan valmistuvien saunailta toimii tärkeänä linkkinä, kun siirrytään opinnoista työskentelemään insinööreinä. Kun Valkeakosken Insinöörien järjestivät valmistuvien saunaillan, Varo oli mukana auttelemassa. Osanotto tilaisuuteen oli hyvä ja suurin osa myös liittyi isoihin insinööreihin. Ammattilaisia oikeille aloille Euroopan talouskriisit sekä kotimaista teollisuutta ravistelleet muutokset eivät ole saaneet tulevia insinöörejä epäröimään. Usko omaan alaan ja työllistymiseen on vahva. Automaatiotekniikkaa opiskelevat Salakka, Kylmämaa ja Kaurto näkevät oman alansa kehityksen myönteisenä. Laitteiden sähköistyminen ja automatisoituminen lisääntyy koko ajan. Eivätkä työt lopu robottienkaan myötä, sillä myös ne pitää asentaa ja huoltaa sekä tehdä niihin ohjelmat. Ja toisaalta, niin kauan kun on yrityksiä, täytyy tehokkuutta suunnitella sekä laskea ja seurata erilaisia kuluja, jatkaa Peltonen, joka perehtyy tuotantotalouteen englanninkielisessä koulutusohjelmassa. 13

14 Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki Harjanvarsi on vaihtunut työnjohtotehtäviin Euralainen insinööriopiskelija Juuso Lindqvist on kesätyöntekijänä noussut tyvestä puuhun. Pakkausvalmistaja A&R Cartonilla monta kesää harjahommissa viettänyt Lindqvist sai opintojaan tukevan kesätyöpaikan. 14 Turun ammattikorkeakoulussa koneja tuotantotekniikkaa kaksi vuotta opiskellut Juuso Lindqvist hymyilee Kauttuan Ruukinpuistossa kilpaa auringon kanssa. Kesätyö A&R Cartonilla vastaa nuoren insinööriopiskelijan kaikkia toiveita. Lindqvist lomittaa kesätyönjohtajana vakituista väkeä. Työnjohtotehtävien lisäksi hänellä on erilaisia projektitehtäviä tuotannon- ja laadunkehityksessä ja laadunvalvonnassa. Olen onnenpekka. Saan jo toisena opiskeluvuotena loistavaa kokemusta, sellaista, joka aika harvoin osuu edes kolmannen vuoden opiskelijan kohdalle. Tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat eteenpäin, Lindqvist sanoo. Hän ei ole A&R Cartonilla sattumalta. Lindqvist avasi pääasiassa elintarvike- ja lääketeollisuudelle pakkauksia valmistavan yrityksen portit ensimmäisen kerran jo vuonna Yrityksellä oli 2005 sellainen Tienaa tonni ja tutustu työelämään -kampanja. Siitä se lähti. Sen jälkeen olen ollut Cartonilla joka kesä yhtä lukuun ottamatta, jolloin olin töissä Harjavallan Suurteollisuuspuistossa. Nyt en ehtinyt edes hakea, kun jo pyydettiin, Lindqvist kertoo. Liikkeelle lähdin lattiatasolta, harjahommista. Karu totuus on, että sieltä se on aloitettava. Jokaisesta kokemuksesta on ollut hyötyä. Tunnen yrityksen, pääosan työntekijöistä ja alan hyvin. Se auttaa nykyisessä kesätyössä, missä vaatimukset ovat aikaisempaa kovemmat, hän jatkaa. Lean-ajattelua käytännössä A&R Cartonin tehtaalla on Euran Kauttualla pitkät perinteet. Paikkakunnalla Ahlströmin tytäryhtiötä puhutellaan edelleen Euran Paperiksi, joka on vuosikymmenten aikana työllistänyt tuhansia alueen ihmisiä. Tällä hetkellä työntekijöitä Kauttualla on noin sata, Lindqvist kertoo. Lindqvistin puheeseen tulee uutta innostusta, kun hän ryhtyy puhumaan yrityksessä noudatettavasta Lean-ajattelusta. Kyse on johtamisfilosofiasta, jossa tuottamattomia toimintoja poistamalla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään kustannuksia. Lean on uusia juttuja ja käytössä aika monella alalla. Lyhyesti sanottuna sillä pyritään saamaan asiakkaan tuotteille lisäarvoa vähentämällä hukkaa. Sitä ei ole opetettu koulussa, mutta olen opiskellut sitä omin päin. Hienoa, että pääsen tutustumaan siihen käytännön työssä, hän iloitsee. Ulkomaat kiinnostavat Lindqvistin suuntautumisvaihtoehto ammattikorkeakoulussa on tuotantotekniikka. Keväällä hänet valittiin käyttöinsinöörikoulutukseen, mikä Lindqvistin mukaan avaa hänelle uusia mahdollisuuksia. Lukuvuoden kestävä käyttöinsinöörikoulutus alkaa syksyllä. Kaikki konetekniikkaan liittyvät työt kiinnostavat. Käyttöinsinöörikoulutus on loistava tilaisuus oppia taas uusia asioita, Lindqvist sanoo. Opintoja on jäljellä kaksi vuotta. Tavoitteena on löytää yritys, jolle voisi tehdä opinnäytetyön. Palaako nuori insinööri valmistumisen jälkeen tuttuun työympäristöön Kauttualle? Pakkaustekniikka kyllä kiinnostaa. Pakkauskoneissa vaatimukset tarkkuudelle ovat erittäin suuret. Myös laatuvaatimukset ovat kovat. Sanotaan vaikka niin, että kaikki konetekniikkaan liittyvät työt kotija ulkomailla kiinnostavat. Mutta olisihan se kiva jossain vaiheessa maailmallakin käydä, Lindqvist myhäilee. Jos en ole töissä, olen kesällä kavereiden ja ystävien kanssa. Kuntosali ja rullaluistelu kuuluvat myös kesän ohjelmaan, Juuso Lindqvist sanoo.

15 Karu totuus on, että lattiatasolta on aloitettava. Jokaisesta kokemuksesta on hyötyä. UUSI INSINÖÖRI 15

16 uusia menestystarinoita!

17 kolumni Toni Mäkinen Insinööriopiskelijaliiton hallituksen varajäsen Kriisin varjolla kyykytetään nuoria ain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todel- muutoksiin. Vlisiin Lainaus on peräisin yhdysvaltalaisen liberaalin taloustieteilijän Milton Friedmanin kynästä. Se on nyt harvinaisen ajankohtainen, sillä euroalueella mylläävä velkakriisi on johtanut kaikissa talouskurimukseen ajautuneissa maissa suuriin työmarkkinareformeihin. Finanssikeinottelijoiden ja velkarahalla itselleen valtaa ostaneiden poliitikkojen töppäilyt ovat kaatuneet yhteiskunnan aktiivisten tukipilarien, tavallisten palkansaajien, maksettaviksi. Konkreettisesti tämä on näkynyt muun muassa Kreikassa ja Espanjassa, joissa maiden valtaapitävät ovat kunnostautuneet paikallisen ammattiyhdistysliikkeen saavutusten alasajamisessa. Näitä ovat muun muassa irtisanomissuojan, palkkojen ja työttömyysturvan heikentäminen. Reformit ovat koskeneet yleisesti kaikkia työntekijöitä, mutta suuren nuorisotyöttömyyden perusteella niitä on jostain kumman syystä sovellettu kahta ankarammin nuoria kohtaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnaksen mukaan kriisimaissa ollaan menossa niinkin pitkälle, että kollektiivisista työehtosopimuksista luovuttaisiin. Kilpailukyvyn nimissä kaikkea sopimista ollaan siirtämässä yritystasolle, vaikka OECD:n tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan työmarkkinoiden taantumakestävyys on parhaimmillaan niissä maissa, joissa työehtosopimuksia koordinoidaan. Ikävä kyllä euroalueen kriisimaista tuttuja työmarkkinareformeja yritetään ujuttaa myös Suomeen. Tosin tällä hetkellä vain niin, että ne koskisivat toteutuessaan meitä nuoria. Huoli nuorten työllistymisestä on ollut esillä poliittisessa keskustelussa jo pitkään ja syystäkin. Korkea nuorisotyöttömyys nykyisen huoltosuhteen kanssa muodostaa vakavan uhan hyvinvointivaltiomme tulevaisuudelle. Suomen hallitus on vastaamassa uhkaan nuorten yhteiskuntatakuulla, jonka tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Tämä ei tosin tunnu riittävän työnantajapuolelle. Niin työnantajajärjestöjen kuin vaikutusvaltaisten poliitikkojenkin suusta on kuultu vaatimuksia nuorten työllisyyden lisäämisestä sallimalla työehdoista poikkeaminen työntekijän iän perusteella. Sekä Suomen Yrittäjät että elinkeinoministeri Jyri Häkämies ovat esittäneet nuorille muun muassa alennettuja palkkoja ja pidennettyjä koeaikoja. Sen lisäksi, että edellä esitetyt toimenpiteet olisivat epäoikeudenmukaisia nuoria kohtaan, niin ne edesauttaisivat erillisten halpatyömarkkinoiden syntymistä. Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten palkkaleikkauksilla ei ole työllistävää vaikutusta, eikä nuoren työntekijän palkkaaminen ole työnantajalle sen riskialttiimpi sijoitus kuin vanhemman palkkaaminen. Palkka-alekokeiluista on saatu kansainvälisestikin erittäin huonoja kokemuksia. Esimerkiksi Saksassa nuorten palkanalennukset ovat synnyttäneet suuren köyhien työssäkäyvien nuorten joukon. Saksassa nuorten palkanalennukset ovat johtaneet pysyviin palkanheikennyksiin. Siten saksalaisten työssäkäyvien nykypolvi saa huomattavasti alemman elintason kuin heitä edeltänyt sukupolvi. Euroalueen kriisimaista tuttuja työmarkkinareformeja yritetään ujuttaa myös Suomeen. Työnantajien etuja ajavalla järjestöllä on taas oma lehmä ojassa sen ehdottaessa nuorten työehtojen heikentämistä: yritysten voittojen maksimointi kokonaisen ikäpolven elintason heikkenemisen kustannuksella ja hyvinvointivaltiomme maksupohjan rapauttamisella. Suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä tulee olemaan suuri haaste ja vastuu hienon työehtosopimusjärjestelmämme yleissitovuuden puolustamisella myös vaikeina aikoina! UUSI INSINÖÖRI 17

18 osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Kaleidoskooppi-hankkeessa etsitään innovaatioita meri- ja metalliteollisuuden yrityksille sekä lisäpotkua opintoihin. Monialaisessa yhteistyössä on mukana yrityksiä, ammattikorkeakouluja ja korkeakouluja. Kim Gröhn vastasi Satakunnan ammattikorkeakoulun työpajassa betonimuottien ideoinnista Aslemetals ille. Kim Gröhn kertoo saaneensa Kaleidoskooppi-hankkeesta uusia kontakteja ja näkökulmia sekä koulutukseen että työelämään. Monialaisuudesta lisäpotkua opintoihin Satakunnan ammattikorkeakoulun Kaleidoskooppi-hankkeessa oli viime keväänä mukana neljä eri alan opiskelijaa; kaksi tuotantotalouden, yksi markkinoinnin sekä yksi viestinnän opiskelija. Yritykset, joiden tilauksesta työpajat toteutettiin, olivat länsisuomalaiset Aslemetals, Steerprop, Narvi ja STX. Yritykset olivat betonivalumuotin lisäksi tilanneet ideoita kotisivujen kehittämiseen, pienen takan muotoiluun sekä laitetoimittajilta saatavien suunnittelu- ja tuotetietojen saamisen parantamiseen. Tuotantotaloutta Raumalla opiskeleva Kim Gröhn lähti mukaan silkasta mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta. Työpaja oli minulle sopiva juttu sen käytännönläheisyyden vuoksi, hän kertoo. Siinä piti käyttää runsaasti luovuutta ja uudentyyppistä päättelykykyä kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Metodeina olivat muun muassa Swot-analyysi ja Walt Disneyn työskentelytapa. Myös brainstorming oli Gröhnin mielestä mielenkiintoinen toimintatapa. Tiimiprosessissa tuotettiin osallistujille kokemus siitä, kuinka vaiheistus, mielikuvatyöskentely, analysointi sekä vuorottelu antavat tehoa ja laatua kehittämistyöhön. Siinä myös yhdistettiin luovien alojen menetelmiä kuten visualisointia, tarinallistamista ja dramatisointia perinteellisten insinöörialojen ongelmanratkaisuun. Näin päästiin irtautumaan insinööritieteen rutiineista erilaisiin ajatusmaailmoihin ja ongelmanratkaisutapoihin, Gröhn hehkuttaa. Tämän toimintatavan Gröhn toivoo yleistyvän insinöörikoulutuksessa. Hän arvelee jatkossa käyttävänsä sitä sekä omassa opiskelussaan että työssään. Jonkin verran hän on veljensä kanssa sitä jo soveltanutkin yhteisessä korjaamoalan yrityksessään PG-Groupissa. Olemme kutsuneet työnjohdon, asentajat sekä varaosamyyjät samaan pöytään ratkomaan esille tulleita ongelmia. Näin olemme saaneet useampia näkökulmia samaan asiaan, Gröhn kertoo. 18

19 Markus Ahola tutkii väitöstutkimuksessaan matkustajalaivojen tilasuunnittelua. Turvallisuutta laivoihin Safety Experience työpajassa ideoitiin monitaustaisen osanottajajoukon kesken tulevaisuuden matkustajalaivojen turvallisuutta. Työpajaa vetäneen teollisen muotoilijan Markus Aholan johdolla selvitettiin, mitä turvallisuus on matkustajan näkökulmasta. Aholan mukaan turvallisuuden tunne muodostuu erilaisista asioista eri ihmisille. Niinpä työpajassakin ajatukset pyörivät onnettomuustilanteissa ja turvallisuusvälineissä, vaikka tarkoituksena oli käsitellä turvallisuuden tunnetta laajemmin. Elementit, jotka luovat turvallisuuden tunnetta sekä tila, joka koetaan turvalliseksi, jäävät monesti liian vähälle huomiolle, Ahola tuumaa. Työpajan eri ryhmissä todettiin, että turvallisuus koetaan kaikkien aistien voimin. Informaation laatu, määrä ja virta koettiin tärkeiksi, samoin opastuksen ja opasteiden yksinkertaisuus. Myös tilojen luonne sekä tunne valvonnan alla olemisesta mainittiin useasti. Näin siis turvallisuuden miettiminen ja suunnitteleminen monesta eri näkökulmasta koettiin tärkeäksi, Ahola listaa työryhmän tuloksia. Työpajan järjesti Cruise & Ferry Experience Program ja Kaleidoskooppi hanke. Mikä Kaleidoskooppi-hanke? Kaleidoskooppi-hanke luo meri- ja metalliteollisuuden yritysten, korkeakoulujen ja aluekehittäjien sekä luovan alan välille kohtaamispaikan ja yhteistyöverkoston, jonka kautta pyritään uudentyyppisiin innovaatioihin ja ratkaisuihin yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä. Seminaareissa ja workshopeissa pureudutaan alan uudistumistarpeisiin ja tutkitaan kulttuurin toimintatapojen ja menetelmien soveltuvuutta teollisuusympäristöön. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Sen osatoteuttajat ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, Koneteknologiakeskus Turku Oy, Porin Yliopistokeskus/TTY ja Prizztech Oy. Humanistinen ammattikorkeakoulu on hankkeen hallinnoijana. Hankkeeseen liittyvä opiskelijakilpailu järjestetään syksyllä Sen tavoitteena on lisätä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja löytää uudentyyppisiä ratkaisuja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen yhdistämällä tekniikkaa, luovuutta ja kaupallisuutta. UUSI INSINÖÖRI 19

20 osaaminen Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Mari Männistö Jorma Ponkalan Shalom-vene on 15 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Shalom-veneessä voi asua ympäri vuoden Asuntoveneellä voi siirtyä asumaan ihan uuteen ympäristöön. Saattaa olla, että Jorma Ponkalan rakentama Shalom-vene seilailee joskus Tyynellämerellä, Papua-Uusi-Guinean rannikolla. Asuntoveneen teko alkoi Jorma Ponkalan autotallissa yli 50 palasen rakentamisella. Nyt se on koottuna pihamaalla, mutta tavoitteena on siirtää vene Särkisalon rantaan ensi keväänä. Vuoden tai parin kuluttua sillä voi tehdä ensimmäiset reissut. Shalom-veneen historia ulottuu noin kymmenen vuoden taakse. Pari vuotta kului suunnitellessa, rakentamista on nyt kestänyt reilu kahdeksan vuotta. Neitsytmatka tehdään lähivesillä. Jos sopiva porukka saadaan kasaan, matka voi suuntautua Itämereltä eteenpäin Eurooppaan. Tai Tyynenmeren saarivaltioon, josta on tullut jo kutsu. Ponkala toivoo matkaseuraksi vieraita. Vene on suunniteltu niin, että oleskelu on Veneen yksikiteisten aurinkopaneelien yhteenlaskettu nimellisteho on 5,9 kw. 20

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KOULULAISTEN TUTUSTUMINEN TYÖELÄMÄÄN

KOULULAISTEN TUTUSTUMINEN TYÖELÄMÄÄN 2/2008 TYÖMARKKINAT 2 Ari Sipilä/Birgitta Ruuti/ar 5.2.2008 1(2) KOULULAISTEN TUTUSTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Erityisalojen toimihenkilöliitto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä

Näin tarkistat palkkalaskelmasi. Esimerkkejä eri palkan eristä Näin tarkistat palkkalaskelmasi Esimerkkejä eri palkan eristä Kuukausipalkka ja lisät Työaikaan liittyvät lisät maksetaan toteutuneen työvuorolistan mukaisena. Sunnuntailisänä maksetaan yksinkertainen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija

Kansainvälinen työharjoittelu. Kansainvälisty. kätevästi palkkaamalla. harjoittelija Kansainvälinen työharjoittelu Kansainvälisty kätevästi palkkaamalla ulkomainen harjoittelija Hyvä työnantaja! CIMO järjestää yhdessä oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja työhallinnon kanssa ulkomaisille

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin!

taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! PUTIIKKIVIIKOT.fi taustaa keskustan tila on hälyttävä, nyt pitää tehdä jotakin! kaikkien pitää ymmärtää suurempi kuva. nyt tehdään yhdessä, toistaan tukien, ei siis vain oman navan kautta omaa etua ajatellen

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT

POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT POLVIJÄRVEN KUNNAN NUORTEN KESÄTYÖPAIKAT Kesätöihin otetaan: v. 1994-1997 syntyneitä polvijärveläisiä koululaisia ja opiskelijoita, jotka jatkavat opintojaan syksyllä 2013 ja jotka eivät ole saaneet muuta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot