Sissiportaali s.14 Mikä on sissi? s.16

Transkriptio

1 SYYskuu NR. 2-3/ VSK PAINOS 700 KPL Nakkipipon juttuja s.8 Pahkis -07 s.10 Sissiportaali s.14 Mikä on sissi? s.16

2 Maasto/ Johtaminen SISSIKONTAKTIT Sissikerhon puheenjohtaja Jouppi Juha puheenjohtaja Sissiosaston puheenjohtaja Ingves Nils puheenjohtaja HRUP:n Sissikerho ry (tai RES:n Helsingin piirin Sissiosasto ry) PL Helsinki Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Pahkis-07, Vekaranjärvi, Tiedustelukurssi, taajamaolosuhteet, SISSIKALENTERI Ammunta Sali Muu Tiedotus Sissiammunta 5, su 2.9. Sissiammunta 6, peruttu Luolavuorot, kts. erillinen ilmoitus Alkeis-kurssi Kts. erillinen ilmoitus Syyskokous , RUL:n auditorio Joulusauna KaartJR:n killan maja SS 2-3/07 D.L HRS 7/07 D.L.3.9. HRS 8/07 D.L SS 4/07 D.L ilmvko 47 HRS 9/07 D.L HRS 10/07 D.L SS 1/08 D.L ilmvko 6 HRS 1/08 D.L. Esik-J 08, 1.LOJ HRS 2/08 D.L. Esik-J 08, 2.LOJ ja soveltava harjoitus SS 2/08 D.L ilmvko 14 HRS 3/08 D.L. Katso tarkempaa tietoa tapahtumista toisaalla tässä lehdessä sekä Sissisivuilta netissä ( Sissien palsta löytyy myös Helsingin Reservinsanomat-lehdestä! SISSISANOMAT on Sissikerho r.y:n ja Sissiosasto r.y:n jäsen- ja tiedotuslehti. Päätoimittaja Antti Rautiainen (antti@rautiainen.cc / gsm ) Ulkoasu: Ilmari Koskimies (ilmari.koskimies@keskuspuisto.net, gsm ) Kannen kuva: Jukka Talari Painolaitos: Painokurki Oy, Helsinki Sissisanomat julkaisee sitoumuksetta Stadin Sissien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettävissä oleva tila huomioiden. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä sisältöä oleellisesti muuttamatta. Sissisanomat ja siinä julkaistut artikkelit, kuvat ja piirrokset kuuluvat tekijäinoikeuslain piiriin. Kirjoittajien esittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Sissiparlamentin päätöksiä. SISSISANOMIEN AINEISTON TOMlTUS: Sähköpostilla päätoimittajalle mieluiten Word- tai Excel-liitetiedostoina osoitteeseen antti@rautiainen.cc. Mahdollisen kuva-aineiston toimitustavasta sovittava erikseen päätoimittajan ja taittajan kanssa. Toiminnallista syksyä Sissi! Keskeinen kehityshankkeemme Sissiportaali, jota viime syyskokouksessa esiteltiin, on saavuttanut ratkaisevan virstanpylväänsä. Sissiportaali on pystyssä ja jo ensimmäisten käytössä. Nyt meillä on moderni väline tälle omalle yhteisöllemme pitää tietoa verkossa meidän kaikkien saatavilla ja tavata. Tästä suuri kiitos Antti Holmroosille, joka oli tämän projektin eteenpäin vievä voima. Odotus on, että Sissiportaalista tulee myös apuväline kerhoyhtymämme pyöritykseen. Meikäläiset kun tuppaavat olemaan toiminnan miehiä ja naisia turha kokoustaminen ei innosta. Viekäämme tarpeellinen ja soveltuva tieto portaaliin ja valmistelkaamme asioita siellä, niin ei tarvitse pitkään istua komiteoissa. Sissiportaali tarjoaa myös oivan välineen tavoittaa teitä jäseniä silloin, kun parlamentin jäsenillä on kerrottavaa tai kysyttävää. Ensimmäisiin käyttäjiin kuuluvat projektissa mukana olleet Sissit ja Parlamentin jäsenet, mutta ei meillä ole tarkoitus mitään rajattua kokeiluvaihetta pitää. Tuonnempana tässä numerossa neuvotaan, miten sinä jäsenenä saat käyttäjätunnuksesi. Siitä vain verkkoon lukemaan ja kirjoittamaan sekä antamaan kehitysideoita! Me luomme itse sisällön tälle yhteiselle tapaamispaikallemme verkossa. Ei portaalissa käynti ole sama asia kuin sauna tai rakovalkea, mutta tsekkaapa itse saatat tykästyä. Huomaa kuitenkin, että Sissiportaali on vain jäsenille. Muiden ei tarvitse sinne tietä löytää eikä sisään päästä. Muitakin kehityshankkeita on vireillä, kuten toimintasuunnitelmaan viime vuonna kirjattiin. Näistä tarjoilen tulevassa syyskokouksessa tilannetiedotuksen. Tässä vaiheessa tahdon nostaa esille kaksi asiaa, jossa on vielä mielenkiintoista tekemistä. Sekä sissitoiminnan että kaupunkitaistelun osaamisen kehittämiseksi on ollut tarkoitus laatia koulutussuunnitelma. Tällaiset suunnitelmat ovat vielä tekemättä. Ajatukset ovat kuitenkin koko ajan muhineet, kuten näet tutustuessasi tämän lehden sisältöön. Viime vuonna saimme ansiokkaasti päivitettyä kuvauksen Sissien tehtävästä tässä maassa ja toiminta-ajatuksemme. Jotta tämä suunnan selkeyttäminen saadaan todelliseksi, jotta tämä sana saadaan lihaksi, tarvitaan johtamista. Meidän pitää täyttää tämänhetkinen aukko ylevien päämäärien ja käytännön toiminnan välillä. Siten voimme palauttaa sitä Sissinä olemisen hienoutta, joka vapaaehtoisen maanpuolustuksen moninaisten toimijoiden metsikössä on mielestäni päässyt vähän haalistumaan. Uusien tavoitteiden toteutumiseksi vaaditaan uudenlaista toimintaa, todennäköisesti uudenlaisissa Sissien tilaisuuksissa. Tätä uudenlaista toimintaa pitää löytyä järjestämään itselleen uusi nuorten Sissien sukupolvi. Luulisin, että omat tuoreet ajatukset motivoivat nuoria toimimaan paremmin kuin sinänsä hyvin toimivat nykyiset konseptoidut harjoitukset. Vanhaa toimivaa pitää säilyttää, mutta uuttakin pitää keksiä. Me kaipaamme kehitystä. Me kaipaamme nopeampaa muutosta. Sissit Stadiin! OSOITTEENMUUTOKSET: kaikki sissit: Tommi Saikkonen (gsm , tommi.t.saikkonen@gmail.com) RUL:n jäsenet: www-lomakkeella - s-postilla - jasenasiat@rul.fi puhelimella (MPY / Soili Laakso) RES:n jäsenet: s-postilla - jasenasiat@reservilaisliitto.fi puhelimella (MPY / Joanna Hellfors) 2 3 sissitili: Aktia ISSN Juha Jouppi

3 Kerhomme pitkäaikainen jäsen Matti Peltola on poissa. Ulkonäöltään muistamme hänet pitkänä, tummana, parrakkaana ja olemukseltaan rauhallisena sekä usein maripaitaan pukeutuneena ryhdikkäänä upseerina. Hän syntyi , ja kuoli vaikean sairauden murtamana Insinööri, reservin vänrikki Matti Peltola toimi kerhon tiedotusvastaavana, rahastonhoitajana ja sihteerinä eri nimikkeillä vv Hän kuului hallitukseen juuri niinä vuosina, kun päätettiin suuntautua rohkeasti ulospäin. Tietoa jotostelusta ja itsepuolustuksesta vietiin messujen ja näyttelyiden kautta suuren yleisön pariin mm. Kouvolassa, Lahdessa, Oulussa, Kuopiossa jne. Pahkiksen Matti veti vuonna Monet muistavat Matin kuivan huumorin ja peräänantamattoman sitkeyden. Hän oli aina valmis kaikenlaisiin kokeiluihin ja erikoisretkiin. Testasimme yhdessä kaikenlaisia tilapäisvälineitä mm. pioneeritoimintaan ja yöpymiseen. Molotovin cocktaileja rakenneltiin ja kokeiltiin Porkkalan vanhoissa bunkkereissa. Yhdessä Raaka-Reiska Lehdon, Jussi Ebelingin ja Jorma Skipparin kanssa kävimme myös niin sanotuilla Muovikassijotoksilla Nuuksion ja Kirkkonummen alueilla. Näillä MATTI PELTOLA IN MEMORIAM kaikkien varusteiden tuli mahtua tavalliseen Valintatalon muovikassiin. Talviyö saattoi olla varsin hyinen, kun emme löytäneetkään kelon luokse vaan jouduimme tyytymään puolilahoihin koivuihin ja ohuisiin kuusenoksiin. Jotenkin aina pärjättiin, vaikka yhteen muovikassiin ei tietenkään mahtunut makuupussia eikä alustaa, vain välttämättömät työkalut ja vähän muonaa ja kuivia vaatteita. Helsingin piirin jotoksella Korpivaellus 1979 Matti järjesti ikimuistoisen ensiapurastin. Joukko oli jo iltatulillaan, kun Matti horjui leiriin esittäen loukkaantunutta metsuria, jolle kaatuva puu oli lyönyt oksan alavatsaan. Aitoa (naudan) verta oli hirveästi, ja häntä hoidettiinkin aika pitkään todellisena potilaana. Oli mielenkiintoista havainnoida osanottajien reaktioita ja nähdä, kuka toimi harkitusti ja kenen hermot pettivät. Retkimuonaa ja luonnonmuonaakin kehiteltiin Matin kanssa. Eräällä ResUL:n valtakunnallisella jotoksella selvisimme ns. Hakkapeliittamuonalla eli läskillä ja sipulilla. Voimakkaan sipulintuoksun takia jouduimme kyllä yöpymään taivasalla, mutta se ei tahtia haitannut. Luonnonmuonarasti voitettiin kerran siten, että Matti keräsi ja keitteli kuusenkerkkäteetä ja Hannu Wuorela houkutteli pyyn paikalle nopeasti veistämällään pillillä. Eivät olleet rastimiehet uskoa luonnonmuonan hankinnan nopeutta ja rutiinia. Matin opimme tuntemaan henkilönä, jolle koti ja perhe olivat aina lähellä sydäntä, ja erityisesti isänmaan asia reserviläistoiminnan kautta oli hänelle tärkeää. Kun toimimme kerhon puheenjohtajina, saatoimme aina luottaa Matin tarkkuuteen, rohkeuteen, tarmoon ja lojaalisuuteen. Hän ei tuonut itseään esiin eikä ollut tarkka arvostaan. Hänelle itse asia ja tulokset olivat tärkeitä, ei se, kuka asiat järjesti. Noin seitsemän vuotta sitten Matti mainitsi muutamalla sanalla tarkistaneensa suhteensa kuntoon myös Jumalan kanssa. Matti on nyt lähtenyt jotokselle, jossa rinkka ei paina, eikä laavun katto vuoda. Hyvää matkaa rakas ystävä ja perussissi Matti! Urho Ilmonen Antti Kärjä Yx pikku juttu! Hyvät Sissisisaret ja veljet! Sissit on aina tunnettu aktiivisuudestaan. Sissikerhossa ei vain olla siihen on kunnia kuulua! Elämme hektisessä maailmassa, missä mikään ei ole pysyvää, eikä mihinkään tunnu olevan aikaa. Kyse on kuitenkin priorisoinnista ja ajan järjestämisestä. Kaikille ei elämäntilanne salli osallistumista. Mutta uskallan väittää, että osalle osallistuminen olisi mahdollista, jos muistaisi laittaa merkinnän allakkaan ja varata ajan. Sissitaitokilpailu huutaa osallistujia, eikä sissiammunnoissakaan ole tungosta ole ollut. Allekirjoittanut lupautuu ryhdistäytyä esimerkillisesti tällä puheella ja käydä ensi vuoden sissiammunnoissa. Lehti muuttuu maailman mukana. Tämän lehden sivuilta löytyy tuttuja asioita pikkuisen eri järjestyksessä ja sisältö muuttunee seuraavissa numeroissa enemmänkin. Sissien asioista tiedotuksen osalta moni asia on jo siirtynyt sissisivuille (www. stadinsissit. fi) ja osa siirtyy jäsenten suljetuille sivuille Sissiportaaliin. Lehteen jäävät sinne kuuluvat asiat. Ulkoasuun tullee vaikuttamaan myös se, että pitkäaikainen taittajamme Ilmari valitettavasti jää pois remmistä seuraavan numeron jälkeen. Hakusessa on seuraaja eli jos tiedät asiasta mahdollisesti kiinnostuneen, ilmoitathan siitä toimitukselle. Muutoksen suunta jää nähtäväksi, erinomaisesta on vaikea pistää paremmaksi. Muistattehan, että Pravda on mahdollista saada myös sähköisessä muodossa (jolloin säästetään sissien rahoja postituskuluissa). Toivomus, jossa on nimi sekä -osoite, allekirjoittaneelle, niin asia hoituu. Sissien strategiapalaveri Aktiivisuutta vaaditaan toki myös kunniapuheenjohtajan peräämään asiaan eli juhlavuoden historiikin tekoon. Jos sinulla on kuvia tai kertomuksia, ota yhteys allekirjoittaneeseen, perinneupseeriin Tapio Jaakkolaan tai projektin vetäjään Jarno Skogmaniin. Pahkista odotellessa kannattaa tutustua Suomen Sotilas-lehden erikoisnumeroon HUOMIO! Reserviläisen käsikirja 2007:än. Erinomainen laitos täynnä asiaa! Kuvassa talousupseeri Antti Holmroos esittelemässä uutta Sissiportaalia. Kuuntelemassa Sampo Jokinen, Tapio Jaakko jotoksilla yövyttiin talvisessa metsässä ja la, Kimmo Karila sekä kruunun takana (ei 4 5 alla) Erkki Andersson. Aktivoi itsesi! Lähde Pahkikselle! piätoemittaja Sissiparlamentti piti kesäisen suunnitteluistuntonsa Spjutsundissa Siellä nousi ajatus sotilaallisista juoksulenkeistä, joihin yhdistetään ammunnan harjoittelu. Piirin kaverithan ovat saamamme tiedon mukaan ansiokkaasti remontoineet pistooliradan Töölöntorinkadun Luolassa, ja siellä on nyt entistä parempi paukuttaa. Tarkoitus on sellaisina iltoina, joilla Sisseillä on Luolavuoro, käydä lenkillä sopivan säteen sisällä Luolasta ja katsoa sitten, miten se ammunta sujuu hengästyneenä. Jos innostut ajatuksesta, kerropa minulle. Laitan tästä kyselyn portaaliin. Ne, jotka eivät sinne vielä osaa, voivat vaikka lähettää mailin osoitteeseen juha.jouppi@iki.fi. Sissi on terve, kun se lenkkeilee!

4 HALUATKO SAHKOISEN PRAVDAN? Sissiparlamentti teki päätöksen, että Sissisanomien postituskuluissa pyritään säästämään kolmannes. Yksi keino on Pravdan jakelu sähköisessä muodossa. Olisitko sinä valmis ottamaan Pravdan sähköpostilaatikkoosi? Lähetä toivomuksesi, jossa on nimi ja sähköpostiosoite, HALUATKO SÄHKÖPOSTIISI TIEDOTTEITA SISSEILTÄ? Jo liki 200 jäsentämme on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin ja saa näin ollen säännöllisesti reserviläisaiheisia tiedotteita. Listalle liittyminen on vapaaehtoista ja siltä voi poistua koska tahansa. Jos haluat jatkossa lehtien lisäksi myös sähköisiä tiedotteita ammunnoista, retkistä, jotoksista, luennoista, yleisötapahtumista jne, myös muiden kuin Sissien järjestämistä, laita mailia osoitteeseen (huomaa tuo väli-t!) Terveisin Tommi Saikkonen Sissien jäsenrekisteri KUTSU STADIN SISSIEN SYYSKOKOUKSEEN Kutsutaan Helsingin Reserviupseeripiirin Sissikerho ry:n ja Helsingin Reservin Aliupseerit Sissiosasto ry:n yhteiseen syyskokoukseen MPY:n auditorioon, Töölöntorinkatu 2, torstaina alkaen klo Kokouksessa valitaan uusi hallitus, käsitellään vuoden 2008 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä muut syyskokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Kokoukseen kutsutaan alustaja, joka ei vielä tässä vaiheessa ole selvillä. YLENNYKSET JA Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat sissit: Majuriksi Karell Juha Kalevi Yliluutnantiksi Hussi Sami Esko Ilari Junkkaala Jouni Juhani Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraava sissit: Ylivääpeliksi Kaijansinkko Harri Martti Sakari Kersantiksi Ikonen Pekka Petteri Alikersantiksi Huovinen Matti Juhani HUOMIONOSOITUKSET H E L S L E : n v u o s i p ä i v ä n ä : Ikämiessuojeluskunnan Perinnemiekka Antti Rautiainen Kolme kertaa SISSIT, SISSIT, SISSIT!! MUISTATTEHAN, että Sissien joulusauna on Santahaminassa pe alkaen klo 17:30 ja että ylennetyt sekä palkitut perinteisesti sponsoroivat myös joulusaunan tarjoilua Sissisanomien eli Pravdan toimitus etsii uutta taittajaa haastavaan, mutta antoisaan tehtävään. Hakemukset suoraan päätoimittajalle paatoimittaja@stadinsissit.fi Hallitus/Sissikerho ry Johtokunta/Sissiosasto ry MPK ry:n Helsingin Maanpuolustuspiiri on muuttanut Santahaminan Radioniemen koulutuskeskukseen Uusi osoite: Helsingin Maanpuolustuspiiri PL HELSINKI Sissiparlamentti on päättänyt myöntää ansioituneille Stadin Sissien jäsenille tai tukijoille seuraavat huomionosoitukset: Päivämäärällä Tapio Jaakkola Harri Kaijansinkko Timo Liusvaara Jan Laukka /HelSL Kaarle Nilsson Jouni Nylén Matti Mikkonen /MPK ry Sissiansiomitali soljella Sissiansiomitali soljella Sissiansiomitali soljella Sissiansiomitali soljella Sissiansiomitali Sissiansiomitali Sissiansiomitali Päivämäärällä Harry Eklundh Urho Ilmonen Sampo Jokinen Heikki Karjalainen Petteri Lakkamäki Arto Silfver Kari Savolainen Mikko Koskenniemi Kirsi Kostamo Juhana Raitasalo Kultainen Sissilevyke Kultainen Sissilevyke Kultainen Sissilevyke Kultainen Sissilevyke Kultainen Sissilevyke Kultainen Sissilevyke Kultainen Sissilevyke Hopeinen Sissilevyke Hopeinen Sissilevyke Hopeinen Sissilevyke 6 7

5 Sisseille jälleen merkittävä Ikämiesten Säätiön kiertopalkinnon, Ikämiessuojeluskunnan Perinnemiekan, 24.päivänä tammikuuta 2002 hyväksytyissä säännöissä lukee seuraavaa: 1 Kiertopalkinnon nimi on Ikämiessuojeluskunnan Perinnemiekka, joka on Ikämiesten Säätiön lahjoittama upseerimiekka. Palkinto on jatkuvasti kiertävä ja siihen liittyy kullekin saajalle luovutettava kunniakirja. 2 Ikämiessuojeluskunnan Perinnemiekalla palkitaan, vuosittain Helsingin Sotilasläänin alueella vapaaehtoista maanpuolustustyötä erittäin ansiokkaasti tehnyt yhteisö tai henkilö, joka valitaan ensisijassa reserviläisten joukosta. Sama henkilö tai yhteisö voidaan palkita uudelleen edellyttäen, että edellisestä palkitsemisesta on kulunut vähintään viisi vuotta 3 Sotilasläänin esikunta tekee ehdotuksen palkittavasta yhteisöstä tai henkilöstä sotilasläänin komentajalle vuosittain tammikuun 15.päivään mennessä. kunniamaininta Kuvassa Ikämiessuojeluskunnan Perinnemiekka ja kunniakirja 5 Kiertopalkinto luovutetaan vuosittain sotilasläänin esikunnan vuosipäivänä järjestettävässä palkitsemistilaisuudessa. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa sotilasläänin esikunta. Lahjoittajan edustajat kutsutaan tilaisuuteen. 6 Luovutuksen yhteydessä on kerrottava, että kiertopalkinnon lahjoittanut Ikämiesten Säätiö on ollut vuonna 1919 perustetun Ikämiessuojeluskunnan perinteiden jatkaja. Suojeluskuntien lakkauttamisen myötä Ikämiessuojeluskunnan omaisuus siirrettiin marraskuussa 1944 perustettuun Ikämiesten säätiöön. 7 Sotilasläänin esikunta ylläpitää kunniataulua kiertopalkinnon saajista. Taulu pidetään näkyvillä sotilasläänin esikunnassa. 8 Nämä säännöt hyväksyy Ikämiesten Säätiö. Hyväksymisen jälkeen säännöt vahvistaa sotilasläänin komentaja Miekan haltijat Nakkipipo Sotaisia pikkuuutisia Toivottavasti ei taas tuhlata Nakkipipo katsoi tässä iltana muutamana telkkarista uutisia. Kertoivat, että tienvarsipommit ovat vallan julmettu uhka. Ja puolustusvoimien tekniikan puoli todisti asiaa. Näytettiin oikein filmillä, miten Bradley meni päreiksi Irakissa. Meillä on jo tuhlattu tarpeeksi, kun hyvää kalustoa laitetaan paloiksi ja romunkeräykseen. Toivottavasti säästävät ainakin jäljellä olevat a-tarvikkeet, kun paloittelevat tykit. Niistä saa hyviä tienvarsipommeja. Pitäisiköhän moisten teko ottaa vallan koulutusohjelmaan, vähintäänkin pioneereilla? Mitäs minä sanoin? Tämän keväisestä kuorma-ammuskeskustelusta tuli Nakkipipolle mieleen, että myöhässä ovat. Asiantuntemattomat. Siispä lainaus yli vuoden takaa: Yksi asia vain Nakkipipoa siinä mietityttää. Niihin(raketinheittimet) tulee saadun tiedon mukaan kuorma-ammuksia, joilla voidaan levittää sirotemiinoitteita. Ovat osa korvaavaa asejärjestelmää niille meidän vanhoille pahoille jalkaväkimiinoille, jotka Ottawan sopimus kieltää. Niin, että mitä siinä sitten on? No kun meillä ne vanhat miinat merkittiin karttaan miinan tarkkuudella, jotta tiedettiin missä ne ovat. Entäs nyt sitten nämä neljän peninkulman päähän heitettävät sallitut miinat, miten ne ovat parempia? (Nakkipipo, Sissisanomat 1/06) Lisää määrärahoja Uusi ulkoministeri Kanerva ehti jo kuuluttaa puolustusvoimien hankintamäärärahojen perään. Tarvitsevat nuo ulkomailla toimivat miehemme alati uusia vermeitä. Olen samaa mieltä, että niissä hommissa pitää olla kunnon vehkeet jotta homma hoituu ja on turvallista. Mutta sitä ei saa tehdä reservin kustannuksella. Jos kerran meillä halutaan pitää yleiseen asevelvollisuuteen nojaava puolustus eikä liittouduta. Niin sitten pitää kouluttaa ja kertauttaa reserviä Sitä ei ole tehty hetkeen käytännössä juuri ollenkaan. Toivottavasti uusi hallitus on tässä suhteessa eri linjoilla kuin edeltäjänsä. ja loppukevennys Neljä tai viisi fregattia hoitavat tilanteen ilman että maajoukkoja tarvitaan. LORDI NORTHIN (ISO-BRITANN- NIA) NÄKEMYS YHDYSVALTAIN VALLANKUMOUKSEN VAATIMIS- TA TOIMENPITEISTÄ VUONNA (Lähde: Nicholas Hobbes kaikki sodasta) Kahden vuoden päästä Sissikerho täyttää kunniakkaat 50 vuotta. Toiminnan kolmekymmentä ensimmäistä vuotta taltioitiin näyttävän historiikin sivuille. Onko meillä voimia aikaansaada jatko edelliselle historiikille? On. Silloinen historiikkimme sai erittäin myönteisen palautteen. Siitä esimerkkinä Suomen Sotilas-lehden numerossa 6/1989 julkaistu kirjoitus. ARKISTOJEN KÄTKÖISTÄ Tilaisuus, joka ei toistu. Paljon on vettä parissakymmenessä vuodessa virrannut Vantaassa. Paljossa olemme edelleenkin mukana tämän päivän vapaaehtoisen maan-puolustustoiminnan käytännön junailuissa. Nyt on aika aloittaa arkistomateriaalien penkominen ja aikaansaada 50-vuotisjuhlajulkaisu. Mielestäni perinne- ja lippu-upseerin kunniatehtävä on organisoida kuvien ja muun aineiston kerääminen. Kokemuksesta voin kertoa, ettei projektin käynnistäminen ole missään tapauksessa etuajassa päinvastoin. Vetoan kaikkiin puheenjohtajiin ajanjaksolla ja että ryhdytte kaikki avainhenkilöiksi 50-vuotishistoriikin aikaansaamiseksi. Myyn Sakon rynkyn tarjouksen perusteella Jukka Karila; Sissikerho Sissikerho Paketti sisältää: Sakon rynkky nro (huom.numero), 2 kpl äänenvaimintimia, 2004 Hermannit kiikarijalusta, 1kpl lasikuitulipas, 4kpl peltilippaita ja pehmustettu 2005 Jyri Favorin, Sissikerho laukku. 4 Sotilasläänin komentaja päättää 2006 Helsingin Reservin Sanomat palkinnon myöntämisestä Antti Rautiainen, Sissikerho Aseella ammuttu alle 200 laukausta. 8 Yhteys: Puh , Gsm tai jjuu@nic.fi 9 Jukka Karila

6 SiPaRa Sissien pakettiradio MAASTOTOIMIKUNTA TIEDOTTAA PAHKIS PALAA VEKARALLE Tilanne syyskuussa 2007 Tilanne syyskuussa 2007 Hämäräperäisiä ryhmiä on havaittu Vekaranjärven maastossa outoja varusteita mukanaan. Hämäräperäisiä ryhmiä on havaittu Vekaranjärven maastossa outoja varusteita mukanaan. Maaston hyvin tuntevia sissejä on pyydetty tiedustelemaan alue ehdottoman luottamuksellisesti ja matalalla Maaston hyvin tuntevia sissejä on pyydetty tiedustelemaan alue ehdottoman luottamuksellisesti ja matalalla profiililla. Yhteenoton mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu, koska kohde on ennalta arvaamaton profiililla. Yhteenoton mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu, koska kohde on ennalta arvaamaton Kuulostaa siltä että syyskuussa nähdään taas actionia Vekaran maastossa! Kuulostaa siltä että syyskuussa nähdään taas actionia Vekaran maastossa! Pahkis on ollut osa suomalaista syksyä jo yli 40 vuoden ajan. Kaksi kilpailevaa osastoa, vihreä ja keltainen, Pahkis ottavat on toisistaan ollut osa mittaa suomalaista tiedustelu-, syksyä viestijo ja yli johtamistaidoissa. 40 vuoden ajan. Kaksi kilpailevaa osastoa, vihreä ja keltainen, ottavat Älä jätätoisistaan tätä väliin mittaa tänäkään tiedustelu-, vuonna! viesti- ja johtamistaidoissa. Älä jätä tätä väliin tänäkään vuonna! Liity joukkoon ja ota selvää - soita tai laita mailia! Liity Os Keltainen: joukkoon ja Anniina ota selvää Laurema, - soita laurema@hytti.uku.fi, tai laita mailia! OsKeltainen: Vihreä: Teo Anniina Stranden, Laurema, teo.stranden@rahtiklinikka.com, laurema@hytti.uku.fi, OsVihreä: Valkoinen: Teo rauno.hammarberg@nokia.com, Stranden, teo.stranden@rahtiklinikka.com, Os Valkoinen: rauno.hammarberg@nokia.com, P.S. Muistathan myös että Pahkis on MPK Ry:n kurssi nro tarjolla on 2 kh-vuorokautta. P.S. Huom: Muistathan Pahkis 2007 myös on että MPK Pahkis ry:n KYMENLAAKSON on MPK Ry:n kurssi MAANPUOLUSTUSPIIRIN nro tarjolla kurssi on ja2 sille kh-vuorokautta. pitää siis Huom: ilmoittautua Pahkis MPKry:n 2007 on sivujen MPK ry:n kautta KYMENLAAKSON menemällä Kymenlaakson MAANPUOLUSTUSPIIRIN piirin sivulle löytyy kurssi etsimällä ja sille sotilaallisesta pitää siis ilmoittautua koulutuksesta MPKry:n Maastotaidot sivujen-> kautta Pahkis menemällä 2007 Kymenlaakson piirin sivulle löytyy etsimällä sotilaallisesta koulutuksesta Maastotaidot -> Pahkis 2007 Pahkiksella päästään harjoitusolosuhteissa kokeilemaan viestitoimikunnan kehittämä ja tämän vuoden Pahkiksen elokuun koulustustilaisuudessa koulutettu pakettiradio. Tule ja näe Sissien oma SANLA eli SiPaRa. Osasto Vihreä on saanut tehtävän: Pahkis 2007 Paikka ja Aika: Vekaranjärvi/KarPr Kymenlaakso Haemme: Tiedustelu- ja etsintätehtäviin kykeneviä taistelijoita. Tarjoamme: - valtakunnan perinteikkäimmän tiedusteluharjoituksen - sissimäisen autonomian valmiille ryhmille - haastavaa toimintaa kaikille mukaan ilmoittautuville - koulutuksen tehtävään, taitotasosta riippumatta Ilmoittaudu: Osasto Vihreän johtajalle Teo Stranden teo.stranden@rahtiklinikka.com MPK ry:n Kymenlaakson piirin kurssi nro Koottu isku Pahkis 2007 kootun iskun koulutus tapahtui Radioniemessä Kummastakin osastosta oli paikalle kutsuttu johtoryhmän jäseniä kertaamaan kootun iskun teoriaa ja käytäntöjä. Kouluttajaksi oli kutsuttu sissikerhon Antti Holmroos Koulutus vietiin läpi noin tunnin teoriaosuutena ja sen jälkeisenä noin tunnin mittaisena maastoharjoituksena miniatyyrikoossa ja maastolaatikolla osastoittain. Vapaavuorollaan osastoilla oli myös mahdollisuus hioa oman osastonsa taktiikkaa täydellisyyttä hipovaksi. Kootusta iskusta koulutettiin tärkeimmät osa-alueet, sen perusteet, iskun suunnittelun sisältö ja vaiheet, kohteen tiedustelun periaatteet, käskyttäminen ja johtajan toimenpideluettelot, taistelujaotuksen periaatteet sekä tehtäväosastojen toiminta. Teoriaa täydennettiin maastolaatikolla, jolla sateen vihmoessa johtoryhmät saivat ryhmäoppimisen menetelmällä soveltaa oppimaansa ja kertaamaan jo olemassaolevia taitoja. Kouluttajan kommentti: mikäli se osastojen johtajien osaamisesta on kiinni, odotettavissa on kirurgin tarkkuudella suoritettuja räväköitä ja tehokkaita iskuja, joiden jälkeen sissit haihtuvat maastoon kuin usva. Vornan veljekset eivät edes tiedä, mikä heihin iski! Onnistumisen edellytyksenä on kaksi periaatetta, joita ei voi liiaksi korostaa: 1) tiedustelukosketus on jatkuvasti säilytettävä kohteeseen 2) jokaisen iskuun osallistuvan ja sitä tukevan on osattava suunnitelmasta iskun suoritus, tunnettava kohde ja oltava harjoitellut isku. Maastossa pienoiskoon harjoittelu tai iskun läpikäynti maastolaatikolla ovat käteviä keinoja perehdyttää iskijät suunnitelmaan

7 Sissitaitokilpailu 2007 Sissien perinteinen (20 vuotta Sissiosaston järjestämästä 1. STK:sta) kilpailu järjestettiin nimen muutoksesta ja sissimäisestä mainonnasta huolimatta Lopen maastossa Lopen ampumaradalta siirryttiin maastoon, jossa partiot suorittivat erilaisia rasteja kolmen tunnin ajan päätyen lopulta takaisin ampumaradalle. Siellä suoritettavana oli ammunta sekä viesti- ja Apilas-rasti. Kilpailu päättyi Sissien pakettiradioon tutustumiseen. Kilpailun voitti partio Niemistö/ Olkinuora. Sissien oma partio Liusvaara/Nylén sijoittui toiseksi ja kolmannen sijan sai Sanne/Manner. Vähäisestä osanottaja määrästä huolimatta, kilpailu ja sen monipuoliset, vaativat rastit saivat paljon positiivista palautetta. Varsinkin päätehtävä eli ampumarasti, jolle Onko Apilas tuttu? tällä kertaa oli sattuneesta syystä runsaasti aikaa, sai erityisen paljon kiitosta niin kilpailijoilta kuin toimitsijoiltakin. Kilpailun johtaja ja varajohtaja kiittävät osallistujia sekä toimitsijoita hyvin onnistuneen kilpailun järjestämisestä. Kilpailun johto oli järjestelyissään varautunut 12 partioon, mutta kilpailuun osallistui valitettavasti vain kolme partiota ja vain yksi Stadin Sisseistä. Perinnettä halutaan ja kannattaa jatkaa kaikesta huolimatta, mutta nyt lienee oikea aika suorittaa itsetutkiskelua. Kilpailun johtaja Mika Ruotsi Tiedustelukurssi taajamaolosuhteet Santahamina, Stadin sisseillä on mahdollisuus osallistua tälle MPK ry:n sotilaalliselle kurssille (nro ), johon ilmoittaudutaan MPK ry:n sivuilta ( hakemalla Helsinki Sotilaallinen koulutus ja Tiedustelukurssi, taajamaolosuhteet. Kurssin kohderyhmä on tiedustelutehtäviin sijoitetut reserviläiset, mutta muillakin on mahdollisuus kurssille. Kurssille otetaan max 30 oppilasta (kouluttajat ja vastaosasto 15 hlöä). Kutsutuille kurssi on maksuton, muille, mikäli tilaa on, hinta on 24 euroa. Hyväksytysti suoritetusta kurssista saa kaksi kh-vrk. Kurssi toteutetaan yhden illan teoriajaksona ja viikonlopun mittaisena toiminnallisena maasto-osuutena (pe ilta - su iltapäivä). Kurssilaiset varustetaan. Tiedustelumiehen koulutuksen yleisenä päämääränä on hallita tärkeimmät mieskohtaiset tiedustelutaidot ja osattava toimia tiedusteluryhmän jäsenenä eli: - Hallittava liikkuminen vihollisen hallussa olevalla alueella - Hallittava tiedusteluryhmän tärkeimpien taistelu- ja viestivälineiden käsittely - Hallittava tilanteen edellyttämän taisteluvalmiuden ja kelpoisuuden ylläpito - Osattava toiminta tähystys- ja lepopaikalla sekä partiotiedustelussa - Osattava tunnistaa tavanomainen taistelukentällä käytettävä kalusto - Tunnettava vihollisen toimintaperiaatteet - Tunnettava komppanian ja pataljoonan kokoonpanot ja käyttöperiaatteet Lisätietoja: Tomi Haimelin Gsm tomppa@scuba.fi Ampumarastilla Timo Liusvaara. Sissit möyrimässä Kari Laitila tuskailemassa mutaan vajonneen Lantikkansa kanssa. Kari oli kurssin johtaja ja on innokas ja häikäilemätön maastoautoilija. Nykyinen kalustonsa on Latvian sisäisen poliisin (FSB:n sukulainen?) vanha Land-Rover 90 Defender suurella turbolla. Vaikuttava ja tehokas auto jonka Kari itse haki Latviasta ja toi ajamalla Suomeen Sisseillä oli mahdollisuus suorittaa PV - ajolupakurssi Niinisalossa la Kurssin jälkeen saa ajaa PV:n ajoneuvoilla. Järjestävä johto tuli Kankaanpään Sisseistä eli kurssinjohtajana toimi Juha Leppänen. Mukana olivat Stadin Sisseistä Rauno Hammarberg (Pahkis 07 johtaja), Heikki Karjalainen (huoltopäällikkö), Kaarle Nilsson (rastipäällikkö), Kimmo Lohman (kuljetuspäällikkö) sekä Jouni Karhunen, Harri Lohman, Jari Taittonen, Petri Nikkilä, Kimmo Lohman, Juha Matikainen, Vesa Vepsä ja Aleksi Ilmonen Sissit osallistuivat viime pääsiäisenä maastoajokurssiin Padasjoella. Tässä Urho Ilmonen ja Grand Cherokee suossa... Tässä Ilmosen Urhon viritelty Jeep Grand Cherokee Padasjoen maastoajoharjoitteluradalla tyylinäytteessään viime vuoden Pahkiksen aloituspäivänä. Muistathan lähteä Pahkikselle, jossa voi sattua ihan mitä vaan!

8 ! " # $ %& '(( %& $) **& +, -. / '*0 *&** % 1 )02* *3 ' 4 ' ' 4 ' ! 5 5 6% 6 4 # "! 5 5 ) # $ 4 4 % & ' ( ) * 2 4 # + 7, 4 8 )! ), (9 ( &($( ( ) ( - 4 )!, " # ' 4 14 ' 4 * 15 )! #.! $ ' 4 5 * :! #,# '=>4.# ## / / # / ( ! ( * 4 * " 4 4 ) 4 % 4 /.0 / ( )! 4 ; 4 ) ' ( ), 4 " 4 ' ;! %, ) 2 ( 4 ) )! ( 4 +<3 4!??? " 4 3 '? 4 : '@'4 $ A-4

9 Stadin nopein eläin. Stadin Sissien nimeä koristaa sana sissi. Me kannamme ylpeinä tätä nimikettä, joka mielestäni loistavasti kuvaa yhteisöämme ja sen toimintatapoja. Stadin Sissit ovat edellä kävijöitä, tekijöitä, jotka haasteita kaihtamatta ottavat tehdäkseen vaikuttavia asioita jotka muilta jäävät eri syistä tekemättä. Mutta mitä sissitoiminta on, mitä on sisseys tai sissimäisyys ja mitä merkitystä sillä on tai voisi olla tässä teknistyneessä, kaupunkilaistuneessa yhteiskunnassamme ja sen puolustamisessa. Miten sissitaitojen tulisi kehittyä ollakseen tehokkaita asutuskeskusympäristössä. Pyrin tässä artikkelisarjassa lähestymään sissitoimintaa lähestyen sitä sen historiasta, kehityksestä meillä ja muualla ja mitkä voisivat olla tulevaisuuden sissin tehtävät. Mutta tyvestä puuhun, sano, ja aionkin lähestyä aiheita aluksi perusteita läpikäyden ja aiheita availlen, pintoja raapaisten. Pidettäköön tätä kirjoitelmaa myös keskustelun avauksena. Sanon alkuun: sissin erikoiskoulutus ei ole mikään edellytys tai mitta menestyksekkäälle sissitoiminnalle kaupungissa onhan kerhoyhtymässämmekin edustettuna kaikki aselajit ja sisseily sujuu siitä huolimatta! Toivottavasti näissä jutuissa kykenen vähäisesti valottamaan, miksi niin on. Osa 1 Viime vuosisata sissitoiminnan kulta-aikaa Tila ei tässä osassa salli syventyä sissisodan historiaan eikä strategiaan. Seuraavat reunahuomautukset voisi kuitenkin tehdä: Jakso ensimmäisen maailmansodan materiaalitaisteluista salamasodan kautta Irakin operaatioon saattaa jäädä historiaan aikakautena jolloin uskottiin, että tehtäväkeskeinen, kaikki voimat yhteen rajattuun tavoitteeseen esimerkiksi yhden poliittisen järjestelmän kaatamiseen keskittävän vastaan panemattoman ylivoimaisen hyökkäyksen keino on paras. Tavoitteeseen päästiin, ja ongelmat alkoivat yleensä juuri siitä pisteestä. Vaikka sotataidon taso on jatkuvasti kiihtyvästi kehittynyt, taitaa ihmisluonne kehittyä tätä hitaammin. Maailmansodan jälkeen lähes kaikki konfliktit olivat enemmän tai vähemmän guerrillasodan luonteen saaneita sotia (esp. Guerra, sota guerrilla, pienimuotoinen tai pikkusota). Siirtomaiden irtautuminen emoistaan, kansallisten ryhmien irtautuminen ulkopuolisesta pakkovallasta, suurvaltojen välilliset kylmän sodan taistelut saivat kaikki jossain vaiheessa armottoman sissi- tai kansalaissodan, joskus kansanmurhan luonteen. Jos suuria linjoja ajattelee, kiteytyy maamme puolustus ehdottomasti tähän muuriin: runsaslukuinen, hyvin koulutettu, motivoitunut reservi tukenansa kansa, joka lähes poikkeuksetta tukee valtakunnan puolustamista kaikissa olosuhteissa tarvittaessa asein. Tämä muuri on suojannut meitä kylmän sodan puhureilta, joskin joskus täpärästi. Onneksi ei jouduttu todistamaan muurin pitävyyttä, ja voidaan myös ajatella että asekätkentä paljastui juuri oikealla hetkellä. TIETORUUTU Liittyykö sissitoiminta aina sissisotaan tai toisinpäin. Ei. Jo Sun Tsun aikana ymmärrettiin sissitoiminnan ydin: Fiksu ei joudu taisteluun. Mutta jos joutuu, käyttää se kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa omia vahvuuksiaan vihollisen sellaisia heikkouksia vastaan, joita se ei itse tunne tai tiedä mahdolliseksi poistaa yksinkertaistaen. Sissi- ja terroristitoiminnalle on nykyään annettu hienompi nimi: asymmetrinen eli epäsuhtainen/ epäsymmetrinen sodankäynti. Suurvalta-armeijoita kiinnostaa suuresti, miten toimia, kun suuren väkivaltakoneiston maali on pieni ja hahmoton suhteessa käytettävissä oleviin työkaluihin; miten kohdistaa voimat tekijään, joka perustuu palkka-armeijaa suurempaan sitoutuneisuuteen, ponnistaa voimansa tahdosta ja toimii ennakkoluulottomasti ja ennakoimattomasti. Viimeistään ns terrorisminvastainen sota palautti sissi- ja vastasissitoiminnan suurvaltojen päiväjärjestykseen. Lukuisat aiheesta viime vuosina järjestetyt kansainväliset ja kansalliset seminaarit ja julkaisut kertovat aiheen ajankohtaisuudesta. Samoihin aikoihin muotiin tullut informaatiosodankäynnin käsite on kytkenyt epäsymmetrisen taistelun myös median välityksellä ja tietoverkoitse käytävään, johtamisjärjestelmiin sekä taistelutahtoon ja asenteisiin kohdistuvaan vaikuttamiseen. kohtaan lähtee pitkälti henkilökohtaisesta lähtökohdasta: sain metsäsissin koulutuksen, mutta myöhempinä aikoina on usein joutunut vakavasti pohtimaan, onko metsäolosuhteisiin saadulla koulutuksella ja 1960-luvun doktriiniin perustuvilla taidoilla mitään merkitystä mahdollisessa sissitoiminnan keinoin käydyssä taistelussa asutuskeskuksessa. Onko sissitoiminta enää tai jälleen ajankohtaista? Suositut sissiromaanit kuvaavat usein lähinnä hätäisesti kokoon juostujen suomalaisten korpisoturijoukkojen kovin ihmeellisiä suorituksia kaukana rintamalinjan takana. Vaikka kertomukset joskus häpäisevät sotiemme oikeita sankareita, löytyy tarinoista aina jonkin verran ideaakin. Romaanien korostamaa kaukopartioiden iskuosastotoimintaa ja häirintää voi pitää vaikuttavana, mutta lopultakin rajallisena ilmiönä sodan kokonaiskuvassa. Kuvaavaa sille oli, että se painottui asemasotavaiheeseen. Tiedustelun kannalta kaukopartiotoiminta oli toki välttämätön ja menestyksekäs osa sotatoimia. Varsinaisen sissitaitojen soveltamisen paljon suurempi merkitys oli vihollisen partio- ja desanttitoiminnan tehokkaassa torjunnassa rintamalinjan omalla puolella. Historiassa ei liene aikaa, jolloin suomalainen ei olisi käyttänyt sissitoiminnan keinoja elinolojensa turvaamiseksi. Muuhun Eurooppaan nähden ääriolosuhteissa Kiinnostukseni asutuskeskusnäkökulmaa elävän vähälukuisen kansan harvaan asujoukot, toinen jäykän torjuvaan alueisiimme sopiva juoni siitä, miten ne voitai tussa, metsäisessä, tiettömässä ja vesistöjen rikkomassa maassa kaikki sodat ovat ainakin jossain määrin sisältäneet sissimäisiä otteita. Joinain aikoina niitä kelpasi jopa viedä ulkomaille asti. Suomalainen sissitoimintaohjesääntö kehittyi nykymuotoonsa kuitenkin vasta Indokiinan sotien aikoihin, osin myös toisen maailmansodan partisaanitaistelujen ja sodan aikana kehityssysäyksen saaneiden suurvaltojen taistelutapojen muutosten innoittamana. Alueellinen puolustusjärjestelmä kehittyi, ja sen selkärankana (sissin näkökulmasta) oli paikallisjoukkotoiminta alasimena ja kenttäarmeijan prikaati/divisioonatason vastahyökkäysjoukot vasarana. Paikallisjoukkojen erikoisjoukkojen toimintaan kehitettiin ainutlaatuinen suomalainen sissitoimintatapa. Kaikille joukoille ryhdyttiin kouluttamaan sissitoimintaan siirtyminen, jos ei riittävällä, niin ainakin erittäin lyhyellä kaavalla. Usein kuulee lohkaistavan, että vähemmillä välineillä varustetuilla puskajusseilla ei nykysodassa ole juurikaan merkitystä ja että teknisen ja informaatiosodankäynnin ylivoima on jo ennalta luhistanut puolustuksemme edellytykset. Siksi meidänkin pitää varustaa ja viilata vain terävää kärkeä, sitäkin maltilla ja muita hermostuttamatta ja pienentää jalkaväkireserviä. Rohjetkaamme olla eri mieltä, ainakin keskustelun vuoksi! Sarja alkaa artikkelilla sissitoiminnan luonteesta ja asutuskeskuksesta sen toimintaympäristönä. Artikkelini myöhemmät osat käsittelevät teemaa otsikolla Sissi stadin nopein eläin. Tulen yleistilanteen niin salliessa palaamaan sissihistoriaan ja sissisodankäyntiin laajemmin myöhemmissä kirjoituksissa. Yritän olla puuttumatta siihen, minkälaisin perustein ja minkälaisiin olosuhteisiin ja tehtäviin tällä hetkellä koulutetaan asutuskeskustaistelun erikoisjoukkoja, koska niitäkin toki on, joskin vähänlaisesti. Asutuskeskustaistelun rungoksi on kehitetty torjuntapataljoonat ja kaupunkijääkäri- den tai kohteiden hallussapitoon ja toinen liikkuvan iskun antamiseen. Juuri nyt ei taida olla olemassa kovin kypsää, julkituotua näkemystä siitä, minkälainen olisi se taistelutapa, jonka paikallisjoukko voisi sissitoiminnan periaatteekseen tarpeen tullen ottaa nimenomaan asutuskeskuksessa. Rajaan ulos kysymyksen siitä, mikä olisi se syy, jonka johdosta sissitoimintaan halutaan siirtyä. Riittänee lähtökohdaksi, että mikä tahansa sota, meteli tai kapina voi olla sellainen syy. Tai maahamme kohdistuva epäsymmetrinen uhka, jonka torjumiseksi tarvitaan epäsymmetristen taitojen hallinta. Lisänäkökulma on vastasissitoiminta. Vihollinen suunnittelee käyttävänsä erikoisjoukkoja asutuskeskuksessa yhteiskunnan toimintaa ja puolustuskykyä ja -kyvykkyyttä vastaan. Jotta voisimme asettaa tehokkaan esteen erikoisjoukkojen käyttämiselle, on meidän ensin hallittava sissitoiminta asutuskeskusolosuhteissa, opittava tuntemaan erikoisjoukkojen toiminta yksityiskohtaisesti ja sen perusteella laadittava olosuhteisiimme ja kyvykkyyk- siin pelata pois pelistä. Tässä osassa tarkastellaan sissitoimintaa lähinnä pienen sissijoukon näkökulmasta; mitä siltä edellytetään ja mikä tekee kaupungista perinteisestä poikkeavan toimintaympäristön. Lähtökohdaksi ja vertailupohjaksi olen ottanut sen sissitaistelutavan, joka ns prikaatisisseille, rajasisseille ja laskuvarjojääkäreille on koulutettu viime vuosikymmeninä. Miten metsäsissi istutetaan asfalttiviidakkoon.... A julen gankala tämä tsuhna shishi Vihollisen näkökulmasta sissitoiminnan peruspiirteisiin kuuluu yllätyksellisyys, röyhkeys, räväkkyys, harhautus sekä epävarmuuden ja pelon ilmapiirin syntyminen vihollisjoukossa. Yllätysten ja harhautusten tavoitteena on usein saavuttaa aikavoitto muille operaatioille tai sitoa vihollisen voimista mahdollisimman suuri osa toiminnan suojaamiseen. Tapa yksi, pelästytä kymmenen tuhatta - vanha kiinalainen sananlasku. Sissitoiminnan menestystekijöitä on nopea ja yllätyksellinen painopisteen siirto; isketään viholliseen vaikutukseen nähden mahdollisimman pienellä riskillä, ja irtaudutaan ennen kuin vihollinen ehtii järjestää vastatoimensa hävitetään siltä maali. Menestymiselle olennaista on, ettei missään kohtaa alistuta ylivoimaisen vihollisen vastatoimille, vaan valitaan aika, paikka ja olosuhteet ja järjestellään toimintaa koko ajan niin, että ennakoitavissa olevat vastatoimet jäävät tehottomiksi. Jos voit käyttää miinaa passiivisesti tee niin. Ja kun vihollinen luulee vaaran olevan ohitse, asenna uusi miina! Sissi osaa ja haluaa käyttää taistelukentällä olevia resursseja, kuten räjähtämättömiä ammuksia, vihollisen ja oman joukon kalustoa. Jokaisen on partio- ja ryhmäkohtaisista aseista hallittava kaikki sinkoaseet kaikilla a-tarvikkeilla, kaikki tähysmiinat ja tarkkuuskivääri. Varsinainen moniottelija siis, vaan ei spesialisti missään.

10 Sissin tontilla ei hilluta! Tavoitteena on, että sissi tuntee alueensa niin tarkasti, että jokainen vihollisen ja omien joukkojen liike alueella on tiedossa ja että vihollinen ohjautuu sissien toiminnan kannalta vaarattomasti. Sissi on oman alueensa intiaani ja jäljittäjä. Maastoa pitää voida lukea, siellä olevia merkkejä tulkita oikein ja tarvittaessa järjestää jäljitysansoja (murrostuksia, ovikelloja, harsolankoja, valelaitteita); kaikkiaan kaikkea sitä, mitä metsästäjäkin omalla riistapolullaan tarkkailisi. Sissi tiedustelee voidakseen hallita alueensa suunnittelemattakin ja käskemättäkin koko ajan kaikilla spektreillä. Alkaen maaston jatkuvasta lukemisesta aina toisen ääripään röyhkeisiin taistelutiedusteluliikkeisiin. Sissijoukolla ei ole mahdollisuutta suojata omaa toimintaansa kovin suurin resurssein, eikä ikäviin yllätyksiin ole varaa. Siksi sissi tiedustelee ja varmistaa koko ajan. Sissin tiedustelutoiminta voi lisäksi olla erikseen annettu tehtävä, joka perustuu esimerkiksi erillispataljoonan tai ylemmän johtoportaan tiedustelusuunnitelmaan. Kaikissa tiedustelutehtävissä korostuu taito vihollisen kaluston ja kohteiden tunnistamiseen, tai ainakin niiden tarkkaan kuvaamiseen tai kuvantamiseen. Perustiedustelutaidot; tietojen välittäminen sellaisenaan, viiveettä, virheettömästi ovat jokaisen sissin pakissa. Lopulta tärkeintä on tiedustelun keinoin päästä vihollisen pään sisään : mitä tuo vieras on täällä tekemässä, mihin se pyrkii, mistä se on kiinnostunut ja mistä ei, miten se aikoo tehtävänsä suorittaa, miten se varmistaa onnistumisensa ja mitä riskejä se on ja ei ole valmis ottamaan. Jos alueella toimii muita joukkoja, on vieraan joukon todella syytä hallita yhteydenotto paikallisjoukkoihin. Sissi ei. - näistä voisi kirjoittaa kirjan.. sien toiminta tehokkainta juuri strategista saisi olla ajan ja tilan osalta päällekkäinen ja ylimalkainen sissitoimintasuunnitelma kuitenkaan voi olla itsekäs, vaan sen on kuitenkin voitava tukea alueella toimivia muita joukkoja, ja usein ennen kaikkea siviilejä tai siviiliorganisaatioita. Jälkimmäiset ovat sissille resurssi: silmiä, korvia ja viestinviejiä ei koskaan ole liikaa, ja kuitenkin toisaalta turvallisuusuhka. Perinteisen sissitoiminnan edellytyksenä on nähty siviilien täysi tuki sisseille onkohan toisaalta nykyajassa ja -elämässä enää mitään ilmiötä, jonka kuvaamiseen ilmaisua täysi tuki voitaisiin käyttää. Myös erätaitoihin kuuluvat jäljitysmenetelmät ovat kaupungissa erilaisia. Raunioituvassa kaupungissa taistelukentän pinta ja pinta-ilmiöt muuttuvat nopeasti. Maaston merkkien lukeminen saa uusia haasteita. Asutuskeskuksessa alueen eli siis taistelukentän hallinta poikkeaa metsästä. Asian hahmottamiseksi voi tehdä yksinkertaisen ajatusleikin: Jos metsämaastossa kunkin taistelijan ympäri voidaan lähes aina piirtää kymmenestä satoihin metreihin ulottuva tähystyskehä ja kilometreihin ulottuva kuulokehä, voi tämä asutuskeskuksessa rajoittua lähimpään seinään. Eversti Liikola onkin osuvasti kuvannut kaupunkimaisemaa siten, että se lokeroituu vaaka- ja pystysuunnassa muutaman metrin kymmenien metrin välein sijaitseviin seinämiin, jotka estävät tähystyksen, tulen käytön ja radioaallot. Näkö-, tunto- ja kuuloaistin rajoitteet sekä viestinnän ja tulen käytön esteet on siis voitava kompensoida muilla välineillä ja laajennetulla keinovalikoimalla. Voidaan myös lähteä siitä, että asutuskeskusmaastossa on mielikuvituksellinen määrä välineitä, paitsi alueen hallintaa helpottamaan, myös taistelutoimintaa varten. Kaatuneen seinän alle jäänyt vihollisryhmä ei ole enää uhka. Katujen alla on sylikaupalla kaapeleita, jotka johtavat käytännössä jokaiseen lokeroon. Sissi ottaa käyttöönsä joutilaat peilit, putket, ajoneuvot, työkalut, hälyttimet, valvontakamerat, antennit, teräsesineet, kemikaalit, autonrenkaat, kulutuselektroniikan, tietojenkäsittelylaitteet.. Flaidit stadissa ja flaidit landella samaa ja eriä Oikeastaan ainoa sissijoukolle annettava taktinen tehtävä on vihollisjoukon häiritseminen (sen etenemisen hidastaminen, pehmeiden kohteiden tuhoaminen tai lamauttaminen) tietyn joukon sitominen taisteluun tietyksi lyhyeksi aikaa tai viholliselle tai omien operaatioiden kannalta tärkeiden maastonkohtien pitäminen hetkellisesti. Sissille ei mielestäni tulisi antaa jäykkiä torjuntatehtäviä, muun joukon kärjessä hyökkäämistä tai muita tappioherkkiä erikoisjoukkotehtäviä vaikka sissitaktiikka sinänsä onkin varsin taistelunkestävää, väitän että sissijoukon toimintateho laskee tappioista herkemmin kuin muun jalkaväen, ja varsinkin täydentäminen on lyhyellä aikavälillä kiven alla. Sissijoukkojen koulutuksen perustana on ollut kolme taistelumuotoa: taistelu kärkeä vastaan, hajautettu toiminta sekä koottu toiminta. Käsittelen tässä kunkin sissitaistelulajin lyhykäisesti erityisesti asutuskeskustaistelun näkökulmasta. Kärki on mielletty esimerkiksi panssarein vahvennetun moottoroidun jalkaväkipataljoonan vahvuiseksi, jonka tehtäväksi on annettu puolustuksen etureunan paikantaminen. Lähden siitä, että hyökkäyksessä asutuskeskukseen tai sen kautta tällaista kärkeä ei ole, vaan vihollinen pyrkii tavoitteisiinsa kaukovaikutteisiin järjestelmiinsä tukeutuen ja käyttäen useita vaikuttamiskeinoja yhtä aikaa; mukaan lukien alkuvaiheen maahanlaskujoukot ja näille toimintaedellytyksiä luovat etukäteen lähetetyt erikoisjoukot. Alueeltaan maan pinnalla ja korkeusulottuvuudessa rajattu sissijoukko ei yletä eikä ennätä toimimaan kärkeä vastaan samalla tehokkuudella kuin massa-armeijan teihin sidottua vyöryä tai sen kärkeä vastaan. Olisiko sis- TIETORUUTU Taistelumuoto Sissijoukkojen koulutuksen perustana on ollut kolme taistelumuotoa: taistelu kärkeä vastaan sekä hajautettu (tieliikenteen häirintä) ja koottu toiminta (toiminnan tehostaminen). Mielikuva on siis ollut maahan suurina panssaroituina hyökkäyskiiloina tunkeutuvasta massasta, jota ensin kulutetaan ja hidastetaan, sitten viedään siltä aloite omiin vastahyökkäyksiin liittyen ja lopuksi kuristetaan hengiltä estämällä siltä huolto ja täydennykset. On nähty, että tämä Raatteen tien mallin seuraaja on mahdollinen myös silloin, kun vastustajalla on täydellinen ilmaherruus ja hallussaan kaukovaikutteisia aseita. Viimeaikaiset sotaoperaatiot ovat osoittaneet, että suurvalta-armeijat eivät enää pyri sotaa tällä kaavalla ratkaisemaan - eivät ainakaan, kun sotanäyttämönä on kaupunki. Miten se mahdollisesti siellä toimisi, on toisen jutun aihe. Toisaalta mielestäni pitäisi jaksaa kantaa murhetta massa-armeijankin asianmukaisesta vastaanottamisesta, sillä nykysodassakin se näköjään aikanaan rahdataan sotanäyttämölle. iskua edeltävää tai sen alkuvaiheen aikaista erikoisjoukkojen toimintaa vastaan. Vahvasti puolesta puhuu se, että sissitoiminnan keinoin vihollinen on mahdollista paikantaa, rajoittaa sen toiminta ja eliminoida yhteistoiminnassa muiden paikallisjoukkojen ja siviiliviranomaisten kanssa. Muistuttaa siis jossain määrin desanttien torjuntaa. Pohdintaa aiheuttaa se, että erikoisjoukkojen toiminnan ja iskevän yhtymän saapuminen voi tapahtua hyvin lyhyen ajan sisään; ehtiikö sissijoukko toimia erikoisjoukkoa vastaan ja siten onnistua aikavoiton hankinnassaan, toimintakykynsä seuraavaa vaihetta varten säilyttäen. Tähän toimintalinjaan liittyy myös se ratkaistava kysymys, kuinka paljon erikoisjoukkojen metsästykseen voidaan uhrata aikaa hajautetun taistelun valmistelulta, sillä hajautettu taistelu asutuskeskuksessa vaatii huomattavasti enemmän aikaa kuin metsässä, erityisesti kun toiminnan olisi pysyttävä salassa vieläpä silloin, kun siviilejä ei ehkä vielä ole evakuoitu. Erikoisjoukkojen torjunta myös paljastaa alueella toimivan sissijoukon. Tämä vaatinee kaikkiaan, että 1) sissitoiminta-alue ei erikoisjoukkojen tuhoamisalueen kanssa 2) sissijoukon liikkuvuuteen ja suojaan pitäisi saada parannusta ja 3) valmistelujen aikana sissijoukon lienee tarkoituksenmukaista jakaa voimat niin, että kustakin partiosta yksi taistelija osallistuu vastasissitoimintaan muiden valmistellessa hajautettua toimintaa. Asutuskeskus on hyökkäyksen kohteeksi jouduttuaan otollista maastoa sissien hajautetun toimintatavan kannalta. Taisteluasemia, piilopaikkoja, kätkön paikkoja on metsään verrattuna todella paljon usein valmiina. Haasteena ovat rakennusten aiheuttama alueen valvomisen vaikeus, tuli- ja tähystysalueiden katveet sekä siirtymäreittien suunnittelu tie- ja katu-urien kohdalla. Asutuskeskuksen osat ja rakenteet saattavat hetkessä muuttua; jos metsän muuttaa lähinnä vain metsä- tai maastopalo, voi kaupunki muuttua ainakin hetkellisesti toimintakelvottomaksi korttelikaupalla kerrallaan sortumien ja tulipalojen takia. Toisin kuin metsässä, liikkeen edistäminen nousee arvossaan. Suomalaisessa rakentamattomassa maastossa ei ole paikkaa, jota jalkamies ei saavuttaisi, mutta kolmiulotteinen kaupunkimaasto edellyttää muita taitoja. Tämä onneksi koskee vihollisenkin jalkaväkeä ja vielä enemmän ajoneuvoja. Sissin perussettiin kuuluu jo laaja sissipioneeriosaaminen, jolla sissi tuhoaa: repimällä, räjäyttämällä ja polttamalla, mutta asutuskeskuksessa menestyksekäs taistelu edellyttää myös maiseman muokkausta rakentamalla ja kulku- ja viestiyhteyksien toteuttamista lukuisten peräkkäisten, rinnakkaisten ja päällekkäisten sokkeloiden ja katveiden välille. Erityisesti hajautettu taistelutapa vaatii taistelua vailla tarkkaa suunnitelmaa tai ennalta tarkalleen suunniteltua toimintaohjetta. Kaavamaisuus vähentää toiminnan iskunkestävyyttä ja myös paljastaa toiminnan. Toiminnan perusajatuksena voi olla vaikkapa vain erilliskomppanian käsky toiminta-alueella. Metsämaastossa partion, ryhmän tai joukkueen taistelutekniikkaan on kypsynyt vakiintuneita käytäntöjä, joita hyvin koulutettu joukko osaa soveltaa, ja siksi yleiselläkin tasolla annettu tehtävä osataan toteuttaa. Soveltamisen mahdollisuudet metsän peittämässä kaksiulotteisessa maastossa ovat melko rajalliset verrattuna asutuskeskusolosuhteisiin, jossa tehtävän toteuttamismahdollisuuksia on merkittävästi enemmän, olettaen, että keinoja on käytettävissä. Näin ollen, olisi luotava ake-sissitaistelutekniikka / perustaistelumenetelmä ja harjoittelun kautta luoda ja muovata uusia käytäntöjä. Koska lähtökohtaisesti toimitaan vailla yhteyttä oman partion ulkopuolelle ja ilman johtajien tukea, on kaikkien tunnettava joukon senhetkisen suoritusvaiheen toiminta-ajatus yksityiskohtaisesti. On tunnettava sissijoukon muut yksilöt ja muiden yksilöiden ja ryhmien/partioiden tehtävät, sekä kyvyt ja tavat toimia. Koska ei ole käytännössä mahdollista koko ajan käskyttää ja viestittää, on otettava käyttöön vakiintuneet tehtävänjaot ja rutiinit partion, ryhmän ja joukkueen sisällä. On toisin sanoen esimerkiksi voitava luottaa siihen että Eki aina lakaisee polulta jäljet kun mennään jälkipartiona, Nenosen ryhmä virittää tellun alle aina pari sakaraa ja että meidän joukkueen murrostukset harataan aina lounaiskoillissuuntaisesti. Tässäpä haaste koulutusjärjestelmälle, joka paikallisjoukkojen osalta näyttää turvautuvan lähes pelkkään vapaaehtoisuuteen ja vapaa-ajan käyttöön.. Joka tapauksessa kaupunkisisseille pitäisi luoda oma, päivitetty perustaistelumenetelmä jo senkin takia, että yhteydenpito asutuskeskuksessa on merkittävästi erilaista metsäsissien viestintään ja -tarpeeseen verrattuna. Esimerkiksi lyhyet etäisyydet aiheuttavat tarpeen nostaa viestinnän tehoa toiselle tasolle korpimaihin verrattuna. Postilaatikko on hyvä, mutta ei aina riittävä keino siirtää bittejä.

11 Sissimäistä sitkeyttä stadissa ja skutsissa soveltaen Metsä suojaa poikansa on eri muodoissaan ja eri historiankin vaiheessa ollut kantava motto sille, että sissi säilyttää toimintakykynsä sissille tutussa toimintaympäristössä, joka voi olla viholliselle outo, kenties pelottavakin. Moni sissioperaatio on ammentanut menestyksensä juuri siitä toimeen tulemisen ylivoimasta, jonka sissi on onnistunut hankkimaan. Sissi osaa ja haluaa käyttää kaikkia taistelukentällä olevia resursseja, niin myös huoltoon, toiminnan peittämiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kyky huolehtia pienen joukon taistelukyvyn säilymisestä vaativissa olosuhteissa on edellytys menestyksekkäälle sissitoiminnalle. Sissijoukon toimintakyvyn kehittyminen asutuskeskuksessa noudattanee samoja lainalaisuuksia kuin metsässäkin, joskin lääkintähuolto on olennaisesti erilaista ake-toimintaympäristössä. Elintarvikehuolto poikennee erityisesti siten, että luonnonmuonavaihtoehtoa ei kaupungissa juuri ole. Sen sijaan muu huolto ja paikallishankinta saa uusia vaihtoehtoja asutuskeskusolosuhteissa. Taito levätä ja huoltaa itsensä vaikeissa olosuhteissa on havaittavaa, mitattavaa ja jossain määrin myös rauhan olosuhteissa harjoiteltavaa. Levosta, majoittumisesta ja huoltamisesta kaikissa olosuhteissa pitää tulla rutiinia, joka ei vaadi erityistä huolenpitoa tai edes ajattelua. Säästyvän ajan sissi punoo jo seuraavaa juonta. Pitäisikin kenties kehittää kaupunkierätaitoja, jossa esikuva ehkä ei olekaan partiolainen, vaan se, joka tulee toimeen itse kantamillaan varusteilla ilman enemmälti rahaa, ystäviä tai vaikutusvaltaa kaupungissa. Jotokset ovat oiva keino kehittää ja ylläpitää reippautta ja retkeilytaitoa puiston puolella. Nimimerkin alle naamioitunut kirjoittaja on aikanaan rajavartioston sissikomppaniassa varusmiespalveluksensa suorittanut kerholainen. Kirjoittaja kiittää kenraali Ermei Kannista ja eversti (evp) Juhani Paakkisen antamasta inspiraatiosta aiheelle. Asiaa ja ajatuksia on myös ammennettu muun muassa seuraavista lähteistä: Ev Juha-Pekka Liikola: Sissitoiminta kaupungissa teoksessa Ajatuksia suomalaisesta sissisodankäynnistä, MPKK TaktL 2/2003 Evl Mika Hyytiäinen: Räjähtävän tyhjyyden sissisota olisiko tämä mahdollista. Ibid. Ev Juhani Paakkinen: Sissisota historiasta tulevaisuuteen. Ibid. Kapt Reino Laajaniemi: Sissijoukkojen toimintaolosuhteista meren saaristossa ja rannikolla. SAL 10/1969 Maj (Ev) Juhani Paakkinen: Sissitoiminnan tiedustelu. SAL 8/1977 Maj (Ev) Juhani Paakkinen: Sissien valinta ja psykologia. SAL 9/1978 Sissillä pitää olla keskivertovastustajaansa kovempi kestävyyskunto. Fyysiset sissiltä edellytettävät vaatimukset eivät juuri poikkea jalkaväkimiehen tavanomaisista vaatimuksista. Metsäsissin vaatimuksiin kuuluu sellainen kestävyys, joka mahdollistaa pitkätkin siirtymiset kuormattuna missä maastossa tahansa. Asutuskeskusolosuhteissa, joissa etäisyydet eivät ole merkittäviä, korostuu toisenlainen fyysinen kestävyys: kiipeily, ryömiminen, esineiden ja rakenteiden liikuttaminen, nopeat syöksyt rakennusten sisällä ja välillä taisteluasemasta toiseen. Haavoittuneen kuljettaminen pienen par- Minkäköhänlaista parkouria tulisi kehittää tion voimin rakennetulla alueella vaatii eri alkamista. Onneksi sissitoiminnan harjoit- motivaation laita liikkumis- ja erätaitoja varten stadissa. Mistä on sissit tehty ja mistä niitä saa? Allekirjoittaneelle sissimäisyys merkitsee kykyä ajatella, suhtautua ja toimia sissimäisesti. Sissi on itsenäinen, aloitteellinen, taitava, ovela ja ennen kaikkea sitoutunut tavoitteeseensa. Sissi menee sinne minne muut eivät halua tai uskalla mennä tahi eivät pääse, kuten Stadin Sissienkin toimintaa leimannut periaate on ollut alusta alkaen. Sissi pyrkii laajan keinovalikoiman avulla toteuttamaan tehtävänsä, välttäen toiminnan paljastavaa kaavamaisuutta. Sissillä pitää olla pakissaan joukko ominaisuuksia ja osaamisvälineitä, jotka jalkaväkijoukko normaalisti saa erikoisaselajivahvistuksiltaan. Sekä ennen kaikkea sellainen osaamistaso, joka mahdollistaa niiden soveltamisen luovasti. Sissien toiminnassa, jos missä sotilaallisessa toiminnassa, on voitava ja pitää käyttää kaikkia osaamisvalikoimassa olevia keinoja, olipa ne hankittu sotakouluissa tai rakennustyömaalla, ehkä etenkin jälkimäisessä. Sissijoukon valmistautuminen ja harjoittaminen on iso aihe, joka on käsiteltävä muussa yhteydessä laajemmin. Mutta on korostettava joitakin perusteita, jotta asutuskeskusolosuhteissa tapahtuvaan toimintaan voisi asettaa oikean tulokulman: lihaksia kuin ahkiossa vetäminen. Sissin voima on lopultakin omassa päässä ja omassa porukassa tätä ei voi liikaa korostaa. Oman pään täytyy kestää ajatus rintaman takana ja vihollisen keskellä olemisesta, yksin tai pienessä partiossa oloa, kestää jatkuvaa vihollisen painostusta sekä epävarmuutta, puutetta - vilua ja nälkää. Asutuskeskuksessa rintama voi kulkea seinän takana, lattian alla, kerrosta ylempänä tai näkymättömässä paikassa parin tuuman päässä. Taito pysytellä piilossa ja pimeässä kun vihollinen liikkuu kosketusetäisyydellä tai kun henkivakuutus muuten on katkolla on esimerkki toisesta taidosta. Tätä on toki vaikeaa ja aikaa vievää harjoitella, eikä koulutuksen tehokkuudesta voi tietenkään olla lopullisen varma. Harjoituksissa sisältäpäin kasteltujen housunpunttien määrää tarkkailemalla voi kylläkin jopa mitata edistystä tällä osa-alueella.. Kovana ja pitkän tähtäimen päämääränä pitää olla, että terve pelko muuttuu tarvittaessa itseluottamuksen kasvun myötä voimavaraksi. Väittäisin, että oikein rakennetussa sissiharjoituksessa sissin henkilökohtaisia ja partion ominaisuuksia on mahdollista huomattavasti kehittää, ja että sissitoiminnan koulutus muutenkin voidaan tehdä paljon mielekkäämmäksi ja todenmukaisemmaksi kuin monissa muissa taisteluharjoituksissa, verraten nyt vaikka heitinmiesten kuivaharjoitteluun. Samalla kun sisseille tärkeät ominaisuudet hioutuvat, kehittyy myös fyysinen kunto. Oma porukka on se, mihin sissin täytyy voida kaikissa oloissa luottaa ja turvata, erityisesti oman partion tai oman ryhmän jäseniin. Koska sissitoiminnassa on jokaisen luotettava yksittäisen partion ja taistelijankin kykyyn suoriutua tehtävästään, on ainoa keino täyden toimintakyvyn rakentamiseen ja ylläpitämiseen lähes jatkuva kanssakäyminen ennen toiminnan teleminen ei rauhan aikana vaadi suuria kustannuksia eikä erityisjärjestelyjä, ja on vähenevien kertausharjoitusvuorokausienkin puitteissa mahdollista tehdä, jos vain motivaatio on kohdallaan. Sissitoimintaa olemme harjoittaneet ja sissitaitojamme testanneet Pahkiksilla, jotoksilla ja tiedustelun tilaisuuksissa. Onko vastaan tullut asioita, joita pienellä lisäpanostuksella ei voisi oppia hallitsemaan ja muille opettamaan. Kysyn, onko mahdollista, että kehittäisimme toimitusjärjestelmäämme myös sellaisiin tilauksiin, joiden toimitus tapahtuu rakennetulla alueella. Havaintoja, väitteitä ja yhdistelmiä Sissitoiminnan luonteeseen kuuluu, että sissijoukko käyttää kaikkia taitojaan, taistelukentän tarjoamia resursseja ja sille annettuja välineitä. Erillinen erikoistuminen välineisiin ei ole tarpeen, mutta joukon siviilissäkin hankkimia taitoja voidaan sissitoiminnassa käyttää lähes poikkeuksetta hyväksi. Myös nykypäivänä niin kuin meitä edeltäneet sukupolvet ovat tehneet. Perinteiseen sissitoimintaan valmennetaan kouluttamalla sissit tiedustelemaan ja tuhoamaan, osaamisalueet painottuvat näihin. Samankaltaiset vaatimukset kohdistuvat toimintaan asutuskeskuksessa, saaden joiltain osin uusia näkökulmia. Olipa kyseessä täysimääräinen sissisota tai ei, yllätykseen ja harhautukseen perustuva sissien suorittama taistelutoiminta on edelleen käyttökelpoinen voima valloittajaa vastaan. Sitä voidaan suorittaa vähäisin voimavaroin ja pienin tappioriskein. Paikallisjoukkojen saama koulutuspanos on vakavasti kärsinyt säästöistä ja puolustuksen resurssien siirtymisestä teknisiin aselajeihin. Tykit ja tankit eivät varastorasvassa pilaannu muutamassa vuosikymmenessäkään miten on reserviläisen valmiuden ja Sissikoulutus nukkuu jostain syystä taas talviunta. Olisiko Stadin Sissien aika herättää tämä horroksesta ja nimensä velvoittamana elvyttää taidot. Ja koulutustoiminnan kautta kehittää ja lisätä niitä Koska emme ole koskaan haasteita pelänneet, ottakaamme tämäkin vastaan ja kehittäkäämme Stadille sissien suoja! Mao Tsin Loh Rot Groznyin katutaistelija Sissillä pitää olla keskivertovastustajaansa kovempi kestävyyskunto, mutta Arskan lihasmassan ylläpitoon ei voi laskea olevan edellytyksiä sissin taistelukentällä. Fyysiset sissiltä edellytettävät vaatimukset eivät juuri poikkea jalkaväkimiehen tavanomaisista suorituskykyvaatimuksista

12 Kesän kynnyksellä Salilla on taidot kehittyneet ja kevään aikana pidetyissä tasokokeissa on tapahtunut. Uusia ju-jutsun oranssin vyön haltijoita on nyt kolme ja vihreä vyö saatiin Pasi Hyttiselle. Kruunuksi kaikelle saimme pitkäaikaiselle saliupseerille Antti Keinäselle vihdoin sinisen vyön ju-jutsussa. Juniori osaston Jonne Peltoniemi on palkittu kiertopalkinnolla eli Kukri-veitsellä osoittamansa sitkeyden ja kamppailuhengen ansiosta. Jonne on Ju-Jutsun alkeiskurssin aloitus maanantaina klo Kurssi on tarkoitettu kaikille aikuisille. Aikaisempi kamppailulajikokemus ei ole tarpeen, muttei myöskään este kurssille osallistumiseen. Kurssi kestää koko syyskauden ja päättyy keltaisen vyön suorittamiseen. Ylä- ja alaikärajaa ei ole, mutta nuorempien ja iäkkäämpien harjoittelijoiden mahdollisuudesta osallistua kurssille päätetään tapauskohtaisesti. Salimme on Suomen perinteikkäin. Olemme harjoitelleet Ju-Jutsua vuodesta 1959 lähtien. Toimintamme runko perustuu Ju-Jutsulle, mutta hyödynnämme avoimesti myös muiden kamppailulajien harjoitteita. Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot ja taidot Ju-Jutsusta, nostaa fyysistä kuntoa sekä luoda edellytykset vaativammalle jatkoharjoittelulle. Kurssin edistyessä myös itsepuolustustaidot ja henkinen kantti lisääntyvät. SALITOIMIKUNTA TIEDOTTAA monesti lähtenyt kotiin nenä kipeänä, mutta jatkanut sitkeästi harjoittelua itseään keskimäärin 30 kiloa painavimpien miesten kanssa. Ylennyskaljoja Jonne ei taida hommata, kun rippikoulu on vielä käymättä. Syyskuussa on tarkoitus aloittaa peruskurssi, jonka alustavat ajat ma , ke eli viimeistään nyt kaikki perustaitoja hankkimaan. Salitoimikunnassa toimivat aktiivisesti harjoituksia vetävät henkilöt eli Matti Luomansuu, Antti Keinänen, Heikki Onnela, Jori Alaketuri, Seppo Kulonen sekä Toivo Vanhanen. Sissiterveisin sali-au Marko Lehti Maanantaisin klo Keskiviikkoisin klo Kurssin jälkeen harjoittelu jatkuu samoina päivinä klo Kurssi on reserviläisliiton ja reserviupseeriliiton jäsenille ilmainen. Muilta osallistujilta peritään nimellinen 20e 20 kurssimaksu. Harjoitukset pidetään Helsingin keskustassa osoitteessa Töölöntorinkatu 2. Sisäänkäynti Töölöntorinkadun puolelta aivan Pohj. Hesperiankadun kulmauksesta. Harjoittelu tapahtuu tatamilla paljain jaloin. Verkkarihousut ja T-paita ovat varsin sopiva harjoitusasu kurssin ajaksi. Perinteinen Gi tulee hankittavaksi vasta kurssin jälkeen. Pyyhe kannattaa ottaa mukaan, sillä hiki tulee varmasti. Ilmoittautua voit puhelimitse tai paikanpäällä ensimmäisen harjoituksen alussa. Lisätietoja saat soittamalla iltaisin: Marko Lehti puh tai Antti Keinänen puh Kuvassa kirjoittaja, Stadin Sissi Tom Lindblom. Lauantaina kokoontui Viroon, Rummun, jo puoliksi puretun vankilan luo n. 450 Pain Ball-pelaajaa. Paikalla oli noin 130 suomalaista ja noin 300 virolaista, venäläistä ja ruotsalaista. Paikka on kuin tehty paintballin pelaamiseen. Toistakymmentä talonrauniota, tiilikasoja, piikki- ja natolankaa, ruostuneita tynnyreitä ja muuta roinaa. Aiemmista vuosista poiketen pelaajat jaettiin tällä kertaa kolmeen tiimiin siten, että suomalaiset muodostivat yhden keltaisen joukkueen, virolaiset ja ruotsalaiset sinisen sekä venäläiset punaisen. Kukin puolusti vuorollaan aina tunnin mittaisessa pelissä kahta muuta tiimiä vastaan. Ensimmäisessä pelissä keltainen joukkue puolusti. Vastustajat pidettiin melkein lähtöasemissaan minuuttia, jonka jälkeen jouduttiin vähän perääntymään jatkuvien hyökkäysaaltojen paineen alla. Pisteisiin oikeuttaviin kanistereihin kukaan ei kuitenkaan onnistunut pääsemään käsiksi, joten peli oli aikamoinen menestys ja antoi hyvän lähtökohdan jatkoon. Ensimmäisellä hyökkäysvuorolla hyökkääjät (keltainen ja sininen) eivät juuri päässeet enenemään puolustajien asemia kohti. Reilun parinkymmenen minuutin jälkeen saatiin kuitenkin murtoja aikaan. Allekirjoittanut oli mukana, kun toinen joukkue hyökkäsi ruotsalaisten ajoneuvon tukemana läpi koko kentän tuoden mukanaan mm. kolme kanisteria. Toinen hyökkäysvuorossa puolustajina olleiden virolaisten ja ruotsalaisten koko linja murtui kerralla ja kenttä saatiin tyhjennettyä reilussa puolessa tunnissa. Tuloksena erästä oli täydet kymmenen pistettä. Värikuulapeliä Virossa Tulokset: keltaiset (suomalaiset) 18 pistettä, punaiset (venäläiset) 10 pistettä, siniset (virolaiset ja ruotsalaiset) 8 pistettä Sää suosi tapahtumaa keväinen auringonpaiste ja lämmin sää toivat mukavasti fiilistä kiivaaseen toimintaan. Mukana oli ensimmäistä kertaa vähän isompi edustus myös Ruotsista ja sieltä paikalle saapui myös pelissä käytetty auto. Tämä parempaa ryhmä- ja joukkuetason johtamisharjoitusta on vaikea kuvitella. Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja ovat välillä aika sekavia. Suosittelen. Tom Lindblomin (Stadin Sisseissä 80- luvulta) kirjoituksesta lyhentänyt Antti Rautiainen. Koko kirjoitus mm. Sissisivuilla Viimeisessä erässä keltaisen joukkueen tarkoituksena oli estää hyökkääjän pääsy yhteen rakennukseen. Vastustaja hyökkäsi mm. ajoneuvon tukemana ja onnistuikin tunkeutumaan ensimmäiseen kerrokseen. Mutta keltainen joukkue pureutui sitkeästi toiseen kerrokseen. Ikkunoista ja ovesta tuli sen verran kuulaa, savuja ja räjähteitä, että puolustus kesti. Tunteet hiukan kuumenivat, koska oli sovittu, että savuja ja räjähteitä ei käytetä ra- Ajan päättyessä hallussa oli kahdeksan kennuksissa sisällä. No, peli on peliä. Kuvaaja Janne Laukkanen kanisteria kymmenestä. Lisää kuvia osoitteessa:

13 Sissiammunta nro 5 SYKSY 2007 LUOLAVUOROT Syyskuu Keskiviikko 12.9 Keskiviikko 19.9 PIKA Perjantai 28.9 Lokakuu VALONVAHVISTIN LAHJOITETTU SISSEILLE Eläkkeelle jäädessään luovutti Nokian idänviennin ym johtaja Stefan Widomski Urholle maanpuolustuksessa käytettäväksi venäläisvalmisteisen valonvahvistimen. Kerhon tilaisuuksiin on kautta vuosien lainailtu valonvahvistimia PV:lta, ja hyviähän ne ovat olleet. Aina ei lainaaminen kuitenkaan tule kysymykseen. Nyt saimmekin tätä kautta oman, jota käytettäneen ensi kerran Pahkiksella 07, ja sen jälkeen se tulee olemaan maastotarvikevarastossa lainattavana. Pidetään laitteesta hyvää huolta niin siitä on iloa pidempään. Bobi on selvittänyt laitteen toiminnan ja laatinut käyttöohjeet. Yhdessä siis luovutamme sen sissien käyttöön. TIETORUUTU Valovahvistimen toimintaperiaate Varsinaiset valovahvistimet ovat elektronisia laitteita, jotka nimensä mukaisesti vahvistavat ympäristössä olevaa valoa. Ne ovat perusmuodossaan ns. passiivisia laitteita, jotka eivät itse lähetä minkäänlaista valoa kohteeseen ja tällöin ne eivät myöskään paljasta käyttäjäänsä. Pilkkopimeässä ympäristön valo ei riitä ja siksi on joihinkin malleihin vahvistimen lisäksi liitetty kohteen valaisemiseksi esim. (tarvittaessa kytkettävä) infrapunavalaisin, joka tuottaa silmälle näkymätöntä valoa. Tällöin ongelmana tietenkin on, että tämä valo paljastuu infrapunailmaisimella. Objektiivi on myös usein suurentava kuten kiikarissa. Vaikka valovahvistin on kiikarin tai kaukoputken näköinen, on sen toimintaperiaate toinen. Objektiivin läpi tuleva valo, joka koostuu fotoneista, osuu fotokatodiputkeen, joka muuttaa fotonit elektroneiksi. Nämä vahvistetaan sähköisesti ja kemiallisesti suurjännitekentässä, mistä elektronit sinkoutuvat fosforoidulle näyttöpinnalle, joka jälleen muuttaa elektronit takaisin näkyväksi valoksi. Tätä näyttöpinnalle muodostunutta kuvaa katsellaan okulaarin läpi. Yksinkertaistettuna tätä tapahtumaa voisi kuvata niin, että valovahvistimessa on pieni TV-kamera, joka kuvaa kohteen minkä jälkeen signaali vahvistetaan voimakkaasti ja sitä katsellaan pieneltä TVruudulta. Näkymä okulaarissa muodostuu vihreän eri sävyistä, koska ihmisen silmä erottaa parhaiten juuri vihreän fosforin värivivahteet. Koska valovahvistin sisältää elektroniikkaa, tarvitsee se toimiakseen aina virtalähteen. VAROITUS! Valovahvistin on tarkoitettu vahvistamaan heikosti valaistua näkymää, ja se sokaistuu ja voi jopa rikkoutua, jos siihen kohdistetaan voimakasta valoa. Vahvistimet on toki yleensä varustettu automatiikalla, joka pimentää näytön, mikäli valoa on liikaa, mutta tällöinhän ei näy mitään. Keskiviikko 3.10 Perjantai Keskiviikko Marraskuu PIKA Keskiviikko 7.11 Keskiviikko KUVIO Keskiviikko Joulukuu Maanantai Keskiviikko PIKA Toimikunta päätti, että kauden päätöskisassa Lopella sunnuntaina 2. syyskuuta ammutaan pelkästään kiväärillä. Kivääri on kuitenkin pääase, jonka käytön tulisi jokaisen reserviläisen hallitsevan eri tilanteissa ja sovellettu reserviläisammunta (SRA) on paras laji kouliintua kiväärin käsittelyssä. Normaalisti Sissien järjestämissä kisoissa on tietty käytössä usein muitakin asetyyppejä kuten pistooli, haulikko ja karabiini-tyypin aseet. Sissi nro 5 alkoi sissimäisessä (lue sateises- Urho Ilmonen VALOVAHVISTIN БН 453 VIESTITOIMIKUNTA TIEDOTTAA min ja mahdollisimman moniulotteisesti. Oli pitkällä olevia maaleja, sekä aivan iholla olevia maaleja. Maaleja sijoiteltiin myös peitteisiin maastonkohtiin mahdollisimman tilanteenmukaisesti. Todenmukaisin rasti oli ehkä Hyökkäys - stage, jossa tuli mahdollisimman nopeasti edeten tuhota maaleja kulkureitin molemmin puolin. Vai mitä tuumitte siitä, että tulee edetä juosten noin 80m, samalla tulittaen kymmenen vihollista ja lopuksi kaataa ampumalla keila ALLE 30 SEKUNNISSA! Huomatkaa, että meille ei riitä yksi osuma, vaan joka vihollista kuvaavaan tauluun tulee osua kahdesti hyväksytylle osumaalueelle. Osa maaleista ei edes ollut samanaikaisesti näkyvissä, vaan tulivat ammuttaviksi vain tietyssä kohtaa määrättyä reittiä kuljettaessa. Muut rastit olivat vähintään yhtä haastavia, koska me Sissit kisaamme ennen kaikkea omaa tulosta varten. Tokihan tulos verrataan muihin ampujiin, mikä tuo harjoitteluun uutta syvyyttä. Samalla tulee opittua suorituskikkoja muilta sekä vakoiltua vähän toisten varusteita. SRA voi tuntua aluksi välinelajilta, mutta totuus on, että aseet vain ampuvat ja ampujat osuvat! Lopelle siirtyminen on selvästi vähentänyt Sissien osallistumista Sissiammuntoihin, mikä on harmi. Nyt käytössä oleva rata antaa ennennäkemättömät mahdollisuudet suorittaa hyvin poikkeuksellisia SRAammuntoja. Tämäntyyppisiä ammuntoja ei olisi ollut mahdollista järjestää pv:n radoilla, koska siellä johtosääntö usein kieltää ampumisen liikkeestä. Koska rata on hieman etäällä rakkaasta stadista, tulee kimppakyyti olemaan se taikasana jatkossakin. Nyt ne, joilla on se Turvallisen Ampujan -kortti taskussa, otatte itseänne niskasta kiinni ensikaudella ja LÄHDET- TE ROHKEASTI MUKAAN! Vain osallistumalla voitte oppia jotain uutta ja ylläpitää vanhoja taitoja. Se on reserviläisen sekä maanpuolustuksen etu, että vanhalla pysyy ritsa kädessä niin, että sillä myös OSUU! Sissit jatkavat siitä, mihin varusmiespalveluksessa jäädään. Vilpittömästi toivon ensikaudelle kaikkia kynnelle kykeneviä Sissejä mukaan ampumaan SRA:ja Lopelle hyvässä seurassa. Terveisin: Ampuma-Au PS: Lisää tietoa saat tästä: wwkari.savo- Bo Luther Venäläisvalmisteista valovahvistinta БН 453 kuljetetaan ja säilytetään kantohihnalla varustetussa muovisessa kuljetuskotelossa. Kotelo sisältää valovahvistimen lisäksi okulaarisuojuksen ja kaksi reiällä varustettua objektiivisuojusta. Kotelon sivulokeroissa voidaan säilyttää laitteen akkuja tai paristoja ja kannen (vaikeasti) avattavassa ja joitain työkaluja. Okulaarisuojus Okulaari Virtakytkin Paristotila ja + navan merkki Paristotilan suojahattu Objetiivit Objektiivisuojukset KÄYTTÖOHJE 1) Objektiivisuojukset tulee aina pitää päällä, milloin laitetta ei käytetä pimeässä. Valoisissakin olosuhteissa vahvistinta voidaan kuitenkin kokeilla edellyttäen, että objektiivisuojukset ovat kiinnitettynä. Tällöin vain pieni valomäärä pääsee suojusten reikien kautta vahvistimeen. 2) Katso, että virtakytkin on OFF-asennossa. 3) Ruuvaa paristotilan suojahattu auki (vaatii monta kierrosta). 4) Aseta paristotilaan tavallinen 9 v paristo niin, että pariston + NAPA tulee paristotilan + Merkin puolelle. 5) Mikäli on pimeätä, poista objektiivisuojukset. 6) Käännä virtakytkin ON-asentoon ja laite on valmis käyttöön. Vahvistimesta kuuluu sa) kelissä. Rakensimme radan yhteistuulainen@danpat.fi osastossa on ilmeisesti ollut käyttöohjeita tällöin suriseva ääni, joka tulee suurjännikään ole mitään tietoa, joten varjele sitä sa teosan elektroniikasta. 7) Säädä okulaareista kuva teräväksi kummallekin silmälle. Laite voidaan myös mukauttaa käyttäjän silmien etäisyyteen putkien etäisyyttä säätämällä (kuten kiikarissa). 8) Kun käyttö lopetetaan, toimit päinvastaisessa järjestyksessä. 9) Tärkeintä on muistaa kääntää virtakytkin pois päältä ja poistaa paristo, mikäli laitetta ei lähiaikoina käytetä uudelleen. (Huom. Vahvistimessa on jälkivaloa eli se toimii vielä jonkin aikaa vaikka virta on katkaistu. ) VAROITUS ÄLÄ KÄYTÄ VALOVAHVISTINTA VOIMAKKAASSA VALOSSA JA ÄLÄ ESIM. PIMEÄSSÄ KATSO PÄIN AU- TON VALOJA. LAITE SOKAISTUU JA PIMENEE JA SAATTAA VAURIOITUA. Laitteen kosteuden kestävyydestä ei myös- teelta ja muulta kastumiselta.

14 Viestiviikonloppu Ketju ei katkea -tapahtuma Sissit mukana Suomen sotaveteraanil iton juhlissa - Lasse Seitavuopio lähetti muutaman kuvan Senaatintorin tapahtumasta, jossa hän toimi järjestyksenvalvojana ja Nikkilän Petri ea-tehtävissä, ja kertoi mm. seuraavaa. Hornetti hätyytti kirkon tornista kaikki linnut ilmaan ylittäessään juhlapaikan. Viestiviikonlopulla maj res Jouko Jokisen mökille Kemiössä testailtiin mm. Sissien pakettiradiota. Johtoa ja laitteita riitti! www. stadinsissit.fi Joko olet käynyt katsomassa? Esikuntatyöskentelyn jatkokurssi Esik-J 07 Stadin Sissit järjestevät jälleen MPK ry:n Esikuntatyöskentelyn jatkokurssin tammi-maaliskuussa siten, että kurssin aloitustilaisuus on maanantaina Juhliin oli saapunut myös 25 virolaista Suomi-pojat veteraania, jotka lauantaina menivät miinalaivalla Suomenlinnaan saunaan, ruokailemaan ja nukkumaan. Olli Ihamäki veti kuulutushommat ja haastattelut molempina päivinä kovalla rutiinillaaan. Espan lavalla oli todellisia ilopillereitä hanuristit Seppo Soittila ja Matti Lepänhaara, jotka lauloivat vanhoja sodan ajan lauluja ja hauskuuttivat yleisöä hyvillä vitseillä ja jutuilla. Liitteenä ottamani kuvat, joissa näkyy niin DC3 ja Hornetin ylilento päättäjäisjuhlassa. Hornetti hätyytti kirkon tornista kaikki linnut ilmaan ylittäessään juhlapaikan. Semmoinen tapaus... Ilmoittautumiset kurssinjohtajalle Antti Rautiaiselle, tai antti(at)rautiainen.cc Ilmavoimien sotaveteraani ja Lasse Seitavuopio.

15 AVOIMET TYÖPAIKAT Helsingin reserviupseeripiirin Sissikerho Ry on johtava kansallisen tason reserviupseerien organisaatio. Sisseys tarkoittaa reipasta reserviläistoimintaa ja kerhon kantaviin periaatteisiin kuuluvat vastuuntunto, omatoiminen taitojen kehittäminen ja vahva maanpuolustushenki. Kerhon tarkoituksena on toimia jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä mm. ohjaamalla ja tukemalla jäsentensä toimintaa reservin upseereina sekä johtamalla ja järjestämällä jäsentensä henkistä ja fyysistä kuntoa sekä kunniakkaita ja perinteisiä suomalaisia sissitaitoja ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Nykyisen toimenhaltijamme siirtyessä urallaan (toivottavasti, vihdoin) eteenpäin Sissikerho hakee kärkipartioonsa uutta, dynaamista ja tuloshakuista talousupseeria (A1- B2) vastaamaan kerhoyhteisön säännöllisestä ja satunnaisesta maksuliikenteestä, sijoitustoiminnasta sekä taloussuunnittelusta. Talousasioista vastaavana johtajana raportoit puheenjohtajalle ja olet automaattisesti kerhon johtoryhmän ja hallituksen jäsen. Tehtävä on itsenäinen ja vastuullinen, ja antaa toimen haltijalle suuret mahdollisuudet vaikuttaa toimenkuvan muodostumiseen. Odotamme Sinulta kiinnostusta ja innostusta sekä pientä panostusta reserviläistoimintaan. Taloudellisen alan koulutus ei ole välttämätön eikä sissikoulutuksen puute ole este valinnalle. Työmäärää kuvaa tositteiden lukumäärä, joita kuluvana tilivuonna kertynee alle 100 ja joiden käsittelykin valtaosin perustuu sähköiseen ostolaskujen käsittelyjärjestelmään. Hakijalta edellytetään Sissikerhon jäsenyyttä. Vapaamuotoiset hakemukset pyydämme toimittamaan mahdollisimman pian talousupseeri Antti Holmroosille (antti.holmroos at kolumbus.fi). Lisätiedot puhelimitse taikka kerhon puheenjohtaja Juha Joupilta (juha.jouppi at iki.fi). Odotettavissa olevan hakemustulvan takia emme voi taata hakemusten palauttamista. Sissikerhossa ei vain olla - siihen on kunnia kuulua! Sisseille ensiapu-koulutusta HUVITOIMIKUNTA TIEDOTTAA Sissien joulusauna pe Perinteinen Stadin Sissien joulusauna vietetään poikkeuksellisesti pe alk. klo 17:30. Tarjolla ruokaa ja juomaa pientä korvausta vastaan. (Huom ylennetyt ja palkitut vastaavat nestehuollosta!!!). Santahaminan portista pääset parhaiten sisään näyttämällä RUL:n/RES:n -jäsenkortin, ilmoittamalla oman nimesi ja suuntana Stadin Sissien joulusauna! Mahdollinen loppusota käydään Santahaminan kerholla, ilman laulukirjoja/vihkoja. Tiedustelu: Juha Matikainen gsm tai juha_matikainen@suomi24.fi Wanted ALIVE! Huvitoimikunta kaipaa ammattilaista, joka osaa lämmittää savusaunan oikein (Stadin Sissien joulusaunaan). Paikka ja aika: KaartJR:n sauna, Santahamina Pe klo 11:00 Ota yhteyttä: Juha Matikainen gsm tai juha_matikainen@suomi24.fi Seuraava kurssi järjestetään, jos saadaan 10 osallistujaa. Taktinen ensiapu. Kouluttajana pelastuslaitoksen ambulanssissa työskentelevä ensihoitaja. Aiheena, mitä tehdä, jos itse tai taistelupari saa, ampuma-, pisto-, viilto-, paine-, palo tai murskausvamman. Miten pysyä itse tai pitää kaveri hengissä JSP:lle. Mikä olisi taistelijan tehokkaan EA-pakkauksen sisältö. 28 Aika la klo 12 alkaen, kesto noin 5 tuntia Paikka Osuuspankin kokoustilassa osoitteessa: ISO KYLÄTIE 21, 04130, SIPOO Hinta 20 e Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Tom Lindblom, lindblom@dfkhel.pp.fi