Selvitys Suomen asumisperusteisen SOSIAALITURVAN JA EU-LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMISESTA
|
|
- Aila Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:26 Jukka Ahtela, Essi Rentola Selvitys Suomen asumisperusteisen SOSIAALITURVAN JA EU-LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMISESTA Helsinki 2014
2 RAP 2014:26 ISBN ISSN ISSN-L
3 SISÄLLYS SUOMEN ASUMISPERUSTEISEN SOSIAALITURVAN JA EU-LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN YHTEENVETO... 4 JUKKA AHTELA: SUOMEN ASUMISPERUSTEISEN SOSIAALITURVAN JA EU-LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN... 13
4
5 SUOMEN ASUMISPERUSTEISEN SOSIAALITUR- VAN JA EU-LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN yhteenveto TOIMEKSIANTO Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti selvityksen Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta. Selvitystä laatimaan nimettiin varatuomari Jukka Ahtela ja suunnittelupäällikkö Essi Rentola. Selvityksen tueksi pyydettiin eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinilta lausunto Suomen ja EU:n toimivallasta sosiaaliturvassa sekä Suomen kansallisen lainsäädännön liikkumavarasta. Selvitystoimeksiannon avainkohdat: Selvitystehtävä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU:n lainsäädännön yhteensovittamisen vaatimuksista sekä Suomen kansallisen lainsäädännön liikkumavarasta ( reunaehdot ), haasteista ja kehittämisvaihtoehdoista erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatteen näkökulmasta. Erityisesti: Lausunto EU:n ja jäsenmaiden toimivaltajaosta Onko EU:n linjauksissa näkyvissä uusia trendejä? Tilanne muissa maissa; onko arvioita sosiaaliturvan mahdollisista muutostarpeista? Onko muuttunut toimintaympäristö (sosiaaliturvan kehitys, lisääntynyt erimuotoinen liikkuvuus, yhdenvertaisen kohtelu määrittely) tuonut uusia haasteita asumisperusteiselle sosiaaliturvalle? Mitkä piirteet asumisperusteisessa sosiaaliturvassa ovat keskeisiä ja säilyttämisen arvoisia; mikä on sen hinta? Mitä ongelmia toimeenpanossa ilmenee? Mihin suuntaan Suomen sosiaaliturvaa tulisi rakenteellisesti kehittää? JOHDANTO Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuu merkittäviä haasteita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Näköpiirissä oleva hitaan talouskasvun aika rajoittaa julkisen talouden liikkumavaraa. Demografinen kehitys muuttaa huoltosuhdetta ja on omiaan lisäämään ikääntyneen väestön terveys- ja hoivamenoja. Sosiaaliturvajärjestelmä, jonka juuret perustuvat Suomessa asumiseen, ei vaivatta sopeudu maailmaan, jossa ihmiset varsinkin Euroopassa liikkuvat yli rajojen ennen näkemättömällä tavalla. Käsitys siitä, että sosiaaliturva on kansallinen asia, josta päätöksenteko on omissa käsissämme, ei enää ole yhtä yksiselitteinen kuin aikaisemmin. EU:n perusoikeuksiin kuuluva kansalaisten vapaa liikkuvuus ja siihen liittyvä sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän mukainen yhdenvertaisen kohtelun vaatimus haastavat maassa asumiseen perustuvia oikeuksia sosiaalietuihin. Liikkuminen vähintään kahden EU-valtion välillä toimii laukaisijana EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisasetusten soveltamiselle.
6 EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän haasteet 5 Sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmä EU:ssa on tällä hetkellä suurten haasteiden edessä. Hiili-ja teräsyhteisön ajoilta peräisin olevat, alun perin kuudelle sosiaaliturvajärjestelmiltään suhteellisen samankaltaiselle jäsenmaalle laaditut periaatteet eivät aina toimi nykyajan työmarkkina- ja sosiaaliturvaympäristössä. Henkilöiden liikkuvuuden muodot ovat muuttuneet. Yhä useammin työskennellään lyhyissä ja epävakaissa työsuhteissa. Erilaiset etätyön muodot ovat lisääntyneet. Globalisaation myötä monikansalliset yritykset voivat usein päättää työntekijöihin sovellettavasta lainsäädännöstä erilaisten yritysten sisäisten järjestelyjen avulla. Myös ammatillisesti ei-aktiivien henkilöiden kuten eläkeläisten ja opiskelijoiden liikkuvuus on lisääntynyt. Kolmansien maiden kansalaiset ovat yhä laajemmin osa EU:n sisäistä liikkuvuutta. Perherakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia. Avioerojen ja avoliittojen määrä on lisääntynyt ja samaa sukupuolta olevien liitot ovat saaneet juridisen aseman useissa jäsenmaissa. Jäsenmaiden kansallisissa lainsäädännöissä on havaittavissa vahvistuvana piirteenä oikeuksien individualisoituminen sekä myös asumisperusteisten oikeuksien lisääntyminen erityisesti perhe-etuuksissa ja sairaanhoidossa. Nämä ovat kehityssuuntia, jotka ovat ristiriidassa EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän alkuperäisten periaatteiden perheenelättäjämalli ja työntekijästä johdetut oikeudet kanssa. Kaikissa jäsenvaltioissa keskustellaan myös työntekijöiden aktivointiin, työmarkkinoille integrointiin sekä työssä jaksamiseen liittyvistä kysymyksistä. Näiden toimien osalta rajat ylittävät tilanteet luovat uusia haasteita. Euroopan unionin tuomioistuimen dynaamisella, usein suoraan perussopimuksiin perustuvalla oikeuskäytännöllä on vahva ohjaava vaikutus sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän kehittämisessä ja toimeenpanossa. EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän tavoitteena on tukea henkilöiden vapaata liikkuvuutta varmistamalla sosiaaliturvaetuuksien saantia ja niiden rahoitusta koskevat yhteiset pelisäännöt rajat ylittävissä tilanteissa. Kun kysymys on kansalliseen päätösvaltaan kuuluvien järjestelmien ohjauksesta, on tärkeää, että järjestelmä nauttii sekä kansalaisten että jäsenvaltioiden luottamusta. On tärkeää, että sen koetaan toimivan oikeudenmukaisesti. Tämä puolestaan edellyttää, että EU-tason tavoitteet vapaan liikkuvuuden edistämisestä ja jäsenvaltioiden vastuu sosiaaliturvan kehittämisestä ovat tasapainossa. Maassa asumisella näyttää olevan yhä suurempi merkitys EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. Asuminen on kuitenkin käsitteenä epämääräinen ja vaikeampi objektiivisesti todentaa kuin työskentely. Tämä aiheuttaa haasteita jäsenvaltioiden sosiaaliturvahallinnon toimeenpanossa ja lisää yhteistyön tarvetta. Tässä valossa käsitys Suomen poikkeuksellisesta asemasta vahvasti asumisperusteisen sosiaaliturvan maana ei ole kovin perusteltu. Sosiaaliturismi? Keskusteluun on noussut myös ilmiö, jota kutsutaan sosiaaliturismiksi: henkilöiden väitettyä liikkuvuutta sosiaaliturvan perässä. Ilmiötä on perusteltu luvulla jäseniksi liittyneiden valtioiden ja niin kutsuttujen vanhojen jäsenvaltioiden elintasoerolla. Kuten jäljempänä todetaan, tälle ilmiölle ei kuitenkaan ole tutkimuksissa löydetty vahvistusta. Eri asia on, että EU:n talouskriisin aiheuttama laaja työttömyys monissa jäsenvaltioissa on viime vuosina lisännyt EU:n sisäistä liikkuvuutta. Sosiaaliturismi on myös terminä hyvin epämääräinen. Tarkoitetaanko sillä tilannetta, jossa henkilöllä on laillinen oikeus etuuksiin esimerkiksi työskentelyn perusteella? On tärkeää muistaa, että esimerkiksi julkisuudessa keskustelussa ollut lapsilisien maksaminen Virossa asuvista lapsista vanhemman Suomessa tapahtuvan työskentelyn perusteella ei ole sosiaaliturvan väärinkäyttöä eikä sosiaaliturismia. EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisasetus 883/2004 velvoittaa maksamaan lapsilisät vanhemman työskentelyn perusteella toisessa EU-
7 6 maassa asuvasta lapsesta. Kotimaisessa lainsäädännössä olevia asumista koskevia ehtoja ei voida soveltaa silloin kun EU-asetukset tulevat sovellettaviksi. On myös hyvä huomata, että myös muiden EU-lainsäädäntöä soveltavien maiden kotimaisen lainsäädännön mukaan oikeus lapsilisätyyppisiin etuuksiin syntyy lapsen maassa asumisen perusteella. Näin suurin osa jäsenvaltiossa on samassa tilanteessa, kun soveltavat EU-lainsäädäntöä eli ne eivät voi soveltaa omassa lainsäädännössään olevaa asumista koskevaa ehtoa. Ainoastaan Belgian, Italian, Kreikan ja Sveitsin kansallisessa lainsäädännössä lapsilisät on sidottu vanhemman työskentelyyn. On myös muistettava, että virolaiset työntekijät maksavat Suomeen sosiaaliturvamaksuja ja veroja. Kaikesta Suomessa tehtävästä työstä on maksettava veroja. Poikkeuksena on ainoastaan ulkomaiselle työnantajalle alle kuukauden tehtävä työ. Kuitenkin työvoiman vuokrausyritykselle tehtävä työ verotetaan aina Suomessa. Merkittävä osa esimerkiksi virolaisista, jotka ovat työssä Suomessa työskentelevät työvoiman vuokrausyrityksille. SUOMI JATKAA KANSAINVÄLISTYMISTÄÄN Suomi on sijaintinsa, ilmastonsa, kielensä ja kulttuuristenkin syiden takia ollut perinteisesti syrjässä kansainvälisistä muuttovirroista, nimenomaan vastaanottajana. Luovuttajana meillä on kokemusta sitäkin enemmän. Suuret muutot Amerikkaan ja Ruotsiin ovat tärkeä osa historiaamme. Maahanmuutto Suomeen on verrattain uusi ilmiö. Vasta vuodesta 1990 lähtien Suomeen on muuttanut enemmän ihmisiä kuin täältä on muuttanut pois. Vuonna 1990 vieraskielisiä henkilöitä oli Suomessa ja vuonna 2012 määrä oli yli 10-kertainen: Väestömäärään suhteutettuna ulkomaalaisten osuus Suomessa on vähäinen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ruotsissa ulkomaalaisten osuus on Suomeen verrattuna nelinkertainen ja Tanskassakin kaksinkertainen. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuonna 2013 yhteensä henkeä. Luku on suurin itsenäisyyden aikana. Nettomaahanmuuttoa kertyi yhteensä henkeä. Suurinta maahanmuutto oli Virosta ja (6 285), Ruotsista (2 681). Vuonna 2012 Suomessa oli yhteensä henkilöä, joista Suomen kansalaisia oli Muiden maiden kansalaisia oli , joka on 3,6 % koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisista n. 2/3 on Euroopasta ja 1/3 muualta, pääosin Aasiasta ja Afrikasta. EU27-maiden kansalaisten osuus Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista oli vajaat 40 %. Suurimmat ryhmät olivat virolaiset ja ruotsalaiset. Maahanmuuttoa tarvitaan Suomessa Maahanmuutolla on suuri merkitys Suomelle. Pysyvä maahanmuutto vaikuttaa myönteisesti väestön ikärakenteeseen. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ovat pääosin nuoria aikuisia ja monet heistä perustavat perheen Suomessa. Maahanmuutto on osin vastaus myös huoltosuhdeongelmaan. Työmarkkinoilta eläköityvät ikäluokat ovat lähivuosina huomattavasti suurempia kuin työelämään tulevat nuoret ikäluokat. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tämä haaste korostuu, koska samanaikaisesti palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän. Suomi on tämän haasteen edessä muuta Eurooppaa aikaisemmin. Myös kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. OECD:n arvion mukaan jäsenmaiden työvoiman lisäyksestä noin 40 % perustuu maahanmuuttoon. Menestyäkseen tässä kilpailussa Suomen on oltava houkutteleva kohdemaa. Esteiden asettaminen henkilöiden liikkuvuudelle ei tue tätä tavoitetta.
8 7 Maahanmuutosta on taloudellista hyötyä Yleinen johtopäätös kansainvälisistä tutkimuksista on, että maahanmuutolla on kansantalouteen myönteinen vaikutus. Ratkaisevaa on maahanmuuttajien työllisyys. Tähän vaikuttaa mm. ikä ja koulutus sekä maahanmuuttostatus (työperäinen, pakolainen jne.). Kysymys maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen on vaikeasti selvitettävä. Kaikki käytettävissä olevat arviot päätyvät siihen, että vaikutus on marginaalinen. Suomen osalta OECD:n arviot päätyvät lievään positiiviseen vaikutukseen (0,16 %). Samoin Ruotsissa (0,20 %), Tanskassa (0,11 %) ja Norjassa (0,42 %). Tutkimusmetodilla on tärkeä merkitys; arvioidaanko staattisesti vain yhtä vuotta vai dynaamisesti elinkaarta. Ratkaisevia tekijöitä ovat tällöin mm. maahanmuuttajan ikä ja työllisyys. Nuori maahanmuuttaja säästää vastaanottavan maan koulutusjärjestelmää ja parhaassa tapauksessa työuransa kautta hyödyttää sekä verojärjestelmää että eläkejärjestelmää. Maahanmuuttajat maksavat myös suhteellisesti enemmän välillisiä veroja kuin tuloveroja. Henkilöiden liikkuvuus EU:ssa on melko vähäistä, joskin kasvussa Vuoden 2012 lopussa 14,1 miljoonaa EU:n kansalaista asui jossakin toisessa jäsenvaltiossa kuin omassaan (2,8 % unionin koko väestöstä). Unionin ulkopuolisten maiden kansalaisten osuus kaikista unionin alueella asuvista ihmisistä on tätä lukua suurempi (4 %). Yleisesti ottaen EU:n sisäinen liikkuvuus on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana. Vuosien 2003 ja 2012 välisenä aikana yli 15 vuotiaiden EU-kansalaisten (EU 27) liikkuvuus lisääntyi 1,3 %:sta 2,6 %:iin. Ei-aktiivisten EU-kansalaisten (opiskelijat, eläkeläiset, työnhakijat, työelämän ulkopuolella olevat perheenjäsenet) liikkuvuus lisääntyi myös, mutta tätä vähemmän (0,7 %:sta 1,0 %:iin). Ei-aktiiviset liikkuvat EU-kansalaiset edustavat hyvin pientä osuutta jäsenvaltioiden väestöistä (0,7 1,0 %). Tärkein syy vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa on työnteko; toiseksi tärkein ovat perhesyyt. Kaikista vuonna 2012 jossakin toisessa jäsenvaltiossa asuneista EU:n kansalaisista yli kolme neljännestä oli työikäisiä ( vuotiaita). Työikäisten osuus jäsenvaltioiden omista kansalaisista oli vastaavasti vain 66 %. Demografisella kehityksellä tulee olemaan vaikutusta tulevaisuuden muuttovirtoihin. Yli 65-vuotiaiden EU-kansalaisten osuus väestöstä tulee kasvamaan 17,4 %:sta 30 %:iin vuoteen 2060 mennessä. Tästä voidaan arvioida johtuvan, että liikkuvien työnhakijoiden määrä tulee alenemaan, koska tässä tapauksessa tyypillisen ikäryhmän vuotiaat osuus tulee pienenemään. Vastaavasti on pääteltävissä, että liikkuvien eläkeläisten määrä tulee kasvamaan. Tästä on havaintoja jo nyt. SUOMALAISEN SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄN JA VA- PAAN LIIKKUVUUDEN YHTEENSOVITTAMISEN HAASTEET Henkilöiden vapaa liikkuvuus on EU-kansalaisten perusoikeuksia. Sen toteuttamisessa tulee huolehtia yhdenvertaisesta kohtelusta. Merkittävä osa suomalaisesta sosiaaliturvasta on asumisperusteista; oikeus sosiaaliturvaan on Suomessa asuvalla tai Suomessa asuvaksi katsottavalla henkilöllä. Ongelmat liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa henkilön oleskeluaika Suomessa on lyhyt eikä pysyväksi tarkoitettu. Hän ei täytä kansallisen lainsäädännön edellyttämää Suomessa asumista, mutta EU-oikeuden mukaan hänelle tulee lyhyenkin työnteon perusteella turvata yhdenvertainen kohtelu sosiaaliturvan osalta. Ongelmaksi tunnutaan koettavan erityisesti se, että suhteellisen lyhyenkin Suomessa työskentelyn perusteella voi syntyä oikeus anteliaaseen sosiaaliturvaan, jonka rahoittamiseen edunsaaja ei tässä tilanteessa osallistu. Oikeudenmukaiseksi malliksi koetaan se, että suomalaisiin etuuksiin on oikeus vain, jos Suomessa asuva osallistuu täysimääräisesti etuuksien
9 8 rahoitukseen. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi koetaan etuuksien maksaminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Huolta kannetaan myös siitä, että lisääntyvän henkilöiden liikkuvuuden vuoksi edellä kuvattujen haasteiden mittasuhteet ovat omiaan kasvamaan. Merkittävä EU:n kehityksestä johtuva haaste suomalaiselle asumisperusteiselle järjestelmälle on EU:n laajentuminen, erityisesti alkaen, jolloin Viron jäsenyydestä johtuen Suomeen alkoi tulla enenevässä määrin työntekijöitä lyhyeksi aikaa töihin. Ammatillisesti eiaktiivien henkilöiden tuleminen EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisen piiriin lisäsi myös sosiaaliturvajärjestelmämme haasteita. On myös huomattava, että sosiaaliturvan yhteensovittamissäännösten lisäksi muu EUlainsäädäntö vaikuttaa rajat ylittävään sosiaaliturvaan: potilasdirektiivi, maahanmuuttodirektiivit sekä liikkuvuusasetus ja -direktiivit sisältävät myös yhdenvertaista kohtelua sosiaaliturvan alalla koskevia määräyksiä. EU-tuomioistuimen dynaaminen oikeuskäytäntö luo omat haasteensa sosiaaliturvan yhteensovittamiselle. Tuomioistuin nojaa yhä suuremmassa määrin perussopimuksiin sekundäärilainsäädännön sivuuttaen. Ongelmatilanteiden laajuus ei ole tällä hetkellä merkittävä, mutta voi kasvaa tulevaisuudessa Kelan tilastoista käy ilmi, että vuonna 2013 Kela antoi noin ns. soveltamisalalain mukaista myönteistä päätöstä tapauksissa, joissa EU/ETA- maasta muuttaneen henkilön ei katsottu muuttaneen Suomeen vakituisesti, mutta joissa henkilöön sovelletaan asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä vähintään neljä kuukautta jatkuneen työnteon tai yritystoiminnan perusteella. Näissä tapauksissa on kyse siis henkilöistä, jotka ovat tulleet Suomeen työn tai yritystoiminnan takia, mutta joiden ei katsota muuttaneen vakituisesti Suomeen. Tämä on se ryhmä, joka edellä kuvatulla tavalla julkisessa keskustelussa koetaan erityisen ongelmalliseksi Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta. Kun tätä ryhmää suhteutetaan Suomessa muuten asuviin EU-kansalaisiin, voidaan todeta, että kyse on käytettävissä olevien tietojen perusteella suhteellisen pienestä ryhmästä; tyelvakuutettuja EU-kansalaisia oli Suomessa samaan aikaan yhteensä Ulkomaalaisille sekä Suomessa että Suomen ulkopuolelle maksetut sosiaaliturvaetuudet ovat tällä hetkellä vain murto-osa suomalaisille maksetuista etuuksista. Esimerkiksi lapsilisien kokonaismäärästä 1,5 mrd. vain mrd. maksetaan Viroon. On oletettavissa, että nämä määrät tulevat jatkossa kasvamaan, mutta tarkempia ennusteita tältä osin ei tämän selvityksen yhteydessä ole ollut mahdollista tehdä. Maahanmuuttajat eivät käytä enemmän sosiaalietuja kuin kantaväestö Yleinen johtopäätös tutkimuksista on, että maahanmuuttajat eivät käytä sosiaalietuja sen intensiivisemmin kuin kantaväestö. Kun tästä poistetaan maahanmuuttajien korkeamman työttömyyden vaikutus, erot jäävät merkityksettömiksi. Merkitystä on maahanmuuttajan lähtömaalla; tutkimukset viittaavat esimerkiksi siihen, että OECD-maista lähtöisin olevien maahanmuuttajien sosiaalietujen käyttö ei juuri poikkea kantaväestöstä. Taustasyynä on työllisyys ja sen kautta tapahtuva toimeentulosta huolehtiminen. Sosiaaliturismista tai hyvinvointimagneettihypoteesista ei ole näyttöä On selvää, että parempi elintaso kokonaisuutena on omiaan houkuttelemaan maahanmuuttajia, mutta empiirinen tutkimus ei vahvista, että erityisesti sosiaaliturva olisi jonkinlainen magneetti tässä suhteessa. Merkittävämpiä vetovoimatekijöitä ovat palkkataso ja alhainen työttömyys.
10 9 Liikkuvien EU-kansalaisten harjoittamasta sosiaalietuuksien laajamittaisesta väärinkäytöstä ei ole näyttöä EU:n sosiaaliturvan koordinaation hallintotoimikunnan keräämien tietojen mukaan etuuksien yhteensovittamista koskevien sääntöjen soveltamiseen sekä asumisperusteisten, verovaroilla rahoitettujen etuuksien myöntämiseen työelämän ulkopuolella oleville henkilöille liittyy käytännön ongelmia ja oikeudellisia ongelmia. Mitään näyttöä laajamittaisesta vilpillisestä toiminnasta ei kuitenkaan ole saatu. JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET: Tämän selvitystyön yhteydessä on tullut selväksi, että sosiaaliturvan yhteensovittamiseen EUsääntelyn kanssa liittyy merkittävä määrä jatkotyötä edellyttäviä seikkoja. Käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa asiantuntijoiden työ on keskittynyt yhtäältä kokonaiskuvan hahmottamiseen toimeksiannossa kuvatuista haasteista sekä toisaalta ajankohtaisten konkreettisten kehitystarpeiden ja -hankkeiden määrittelyyn kansallisella ja EU-tasolla. Selvitystyön pohjalta on mielestämme välttämätöntä jatkaa ratkaisujen etsimistä edellä kuvattuihin haasteisiin. Tätä työtä on tehtävä sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. EU-taso: Suomen otettava aktiivisempi rooli EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisessa EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmään kohdistuu merkittäviä uudistamispaineita. Useat jäsenmaat ovat tehneet uudistamisaloitteita, jotka epäilemättä tulevat nousemaan uuden komissionkin asialistalle. On erittäin tärkeää, että Suomi on aloitteellisesti ja aktiivisesti mukana tässä uudistamistyössä. Tämä edellyttää selkeitä omia tavoitteita, riittäviä valmisteluresursseja, hyvää yhteistyötä kansallisten toimijoiden kesken sekä myös vahvaa tieto- ja tilastopohjaa. Muun muassa seuraaviin teemoihin tulisi Suomen panostaa aktiivisesti: 1. Asumisperusteiseen sosiaaliturvan avautumiseen liittyvät määrittelykysymykset ovat nousseet esille usean jäsenmaan toimesta. Suomen tulee osallistua aktiivisesti asumisen käsitteen habitual residence määrittelyyn EU-tasolla. Tällä on suuri merkitys erityisesti silloin kun on kyse ei-aktiivisen henkilön määrittämisestä. Suomen tulee edistää yhtenäisen asumiskäsitteen soveltamista kaikkien sosiaaliturva-asetuksen piiriin kuuluvien etuuksien osalta. Tämä liittyy myös yleisempään keskusteluun siitä, mikä on riittävä yhteys maahan, josta haetaan etuuksia. Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti vuonna 2014 alkavaan työttömyysturvaa ja pitkäaikaishoitoetuuksia koskevien määräysten uudistamistyöhön. 2. Suomen tulee aktiivisesti edistää EU:ssa käynnistettävää lainsäädäntötyötä virheiden ja väärinkäytösten estämiseksi EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmässä. Keskeisenä tavoitteena on luoda yhteensovittamisjärjestelmään oikeusperusta kansallisten sosiaaliturvalaitosten oma-aloitteiselle, ilman vireillä olevaa etuusasiaa koskevalle yhteistyölle liikkuvia henkilöitä koskevien tietojen osalta. Näin estettäisiin väärinkäytöksiä ja perusteettomia liikamaksuja. 3. Suomen tulee myös edistää EU:n sosiaaliturva-asetusten yksinkertaistamista muiden jäsenmaiden kanssa. Näin voidaan parantaa lainsäädännön läpinäkyvyyttä, vahvistaa yksilöiden oikeuksia sekä tehostaa järjestelmän toimeenpanoa.
11 10 Kansallinen taso: Ei tarvetta välittömiin rakenteellisiin muutoshankkeisiin sosiaaliturvassa Suomen asumisperusteisella sosiaaliturvajärjestelmällä on EU-lainsäädännön vaatimusten suhteen haasteita, mutta radikaaleihin muutoksiin ei tässä vaiheessa näytä olevan tarvetta. Asumisperusteisen sosiaaliturvan vuotamiseen Suomessa liitetyt ongelmat eivät mittasuhteiltaan ole sellaisia, että ne edellyttäisivät nopeasti käynnistettäviä rakenteellisia muutoshankkeita sosiaaliturvajärjestelmässä. 1. Työllistämiseen kannustava kotouttamispolitiikka tukee kestävää sosiaalipolitiikkaa Työvoiman ja yleensäkin henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen on Suomen etu. Esteitä vapaalle liikkuvuudelle ei tule asettaa. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on jatkossakin kestävällä tavalla sovitettavissa EU-sääntelyn vaatimuksiin ja sitä voidaan kehittää omista lähtökohdistaan. Kaiken kaikkiaan työllistyminen on ratkaisevan tärkeää tässä yhteydessä. Kaikissa niissä tapauksissa, joissa maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat myönteisiä, taustalla on maahanmuuttajien korkea työllisyysaste. Toisaalta, negatiiviset vaikutukset julkiseen talouteen aiheutuvat usein tilanteissa, joissa maahanmuuttajat ovat syystä tai toisesta työmarkkinoille huonosti integroituvia. Johtopäätöksenä voidaan tästä todeta, että panostaminen maahanmuuttajien työllistämiseen on omiaan vähentämään painetta sosiaaliturvajärjestelmiin. Tehokas työllistymiseen kannustava kotouttamispolitiikka tukee kestävää sosiaalipolitiikkaa. 2. Asumisperusteisen sosiaaliturvan etuudet ja rahoitus tasapainoon Suomessa asuminen tuo mukanaan kattavan sosiaaliturvan ja siihen liittyvät monipuoliset etuudet. Verotuksen kautta asuminen tuo mukanaan myös osaltaan vastuun tämän sosiaaliturvan rahoituksesta. Lähtökohtaisesti asumisperusteisen sosiaaliturvan henkilöpiiri on mitoitettu juuri Suomessa asuvien henkilöiden taloudellisen kantokyvyn pohjalta, ottaen huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Kun näköpiirissä on, että vakiintuneen Suomessa asumisen lisäksi myös lyhytaikainen täällä työskentely voi luoda oikeuden etuuksiin, joiden rahoitukseen henkilö ei kuitenkaan kaikilta osin välttämättä osallistu muiden Suomessa asuvien tavoin, on perusteltua arvioida tilannetta ja pohtia toimintavaihtoehtoja. Lisäpainetta tähän syntyy myös niistä tilanteista, joissa työnteon lisäksi ohuemmatkin asumissiteet Suomeen saattavat antaa oikeuden sosiaalietuuksiin ilman, että henkilön koetaan riittävällä tavalla osallistuvan niiden rahoitukseen. Tämän vuoksi on syytä käynnistää valmistelutyö, jonka tavoitteena on hahmotella malleja, joilla asumisperusteisen sosiaaliturvan rahoitus ja maksettavat etuudet pysyvät jatkossa tasapainossa, EU-sääntely huomioon ottaen. Kyse on muun muassa niiden vaihtoehtojen jatkopohdinnasta, joita esiteltiin vuonna 2012 STM:n Solmu IVraportin johtopäätöksissä. Tässä yhteydessä tulisi ratkaista myös soveltamisalalakiin liittyvät käytännön soveltamisongelmat kuten ns. neljän kuukauden työsuhde-edellytys. Sen osalta ratkaisua voitaisiin hahmotella työttömyysturvan työssäoloehdon pohjalta.
12 11 Tärkeää on myös järjestelmän läpinäkyvyyden, toimintaperusteiden ymmärrettävyyden ja toiminnallisen selkeyden lisääminen samoin kuin se, että ehdotuksissa turvataan nykyisen asumisperusteisen järjestelmän Suomessa asuville tarjoamat etuudet. Selvitystyön tärkeyttä korostaa myös se, että asumisperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset ovat nousseet vahvasti esiin myös muissa EU-maissa, ei vähiten sen takia, että ei-aktiivien henkilöiden liikkuvuus on nostanut esiin uusia ongelmia. Tuloksellinen EU-valmisteluun osallistuminen edellyttää vahvaa kansallista tietopohjaa ja hyvin perusteltuja argumentteja. Siksi tarvitaan riittävää tietopohjaa ja tulevaisuuden arvioita henkilöiden ja erityisesti työvoiman liikkuvuudesta, maksettavista etuuksista, niiden rahoituksesta tällä hetkellä sekä vaikutusarvioita mahdollisista uusista rahoitusmalleista. Selvityksen taustaksi tarvitaan myös arvio Suomen työvoimatarpeen näkymistä sekä perusteellinen analyysi eurooppalaisten työmarkkinoiden kehitysnäkymistä. Valmistelutyöhön tulisi varata riittävät ja monipuoliset osaamisresurssit; erityisesti tulisi huolehtia EU-tason yhteistyöstä sekä tutkimuksen että hallinnon osalta. Tärkeää on myös työmarkkinaosapuolten sekä kuntasektorin mukanaolo. Muita kansallisen tason toimenpide-ehdotuksia 3. Viranomaisten välisen yhteistyön parantaminen nousi vahvasti esille selvitystyön aikana. Yhteistyön parantaminen ja tiedonvaihdon lisääminen niin Suomen sisällä kuin yli rajojen helpottaa käytännön toimeenpanoa ja parantaa myös asiakkaan asemaa. Virheiden ja väärinkäytösten estämiseksi olisi selvitettävä, mitä muutoksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön tulisi tehdä, jotta viranomaiset voisivat Suomessa välittää kattavammin tietoja toisilleen. Sosiaaliturvatietojen, verotustietojen ja työskentelytietojen vertailun tulisi olla mahdollista myös ilman käsittelyssä olevaa etuusasiaa. 4. Rajat ylittävien liikkuvuustilanteiden tilastointia tulee edistää Suomessa. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä ao. toimijoiden kesken (erityisesti maahanmuuttoviranomaiset, kunnat, Kela, ETK, Tilastokeskus). Näin voidaan tehokkaasti tukea tilastoinnin parantamista EU-yhteistyössä. Tämä on omiaan yleisemminkin parantamaan Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:n valmistelutyössä. 5. Kaikessa sosiaaliturvaa ja maahanmuuttoa koskevassa kansallisessa lainsäädäntövalmistelussa tulee huolehtia osallisten ministeriöiden sekä toimeenpanevien laitosten välisestä avoimesta tiedonkulusta ja sujuvasta yhteistyöstä. Tässä yhteydessä tulisi arvioida, onko tarvetta luoda Suomen sosiaalilainsäädännön ja maahantulolainsäädännön välille uusia lainsäädännöllisiä yhteyksiä tiedonvaihdon parantamiseksi. Kysymys on erityisesti siitä, voidaanko ja halutaanko Suomen kansallisessa lainsäädännössä hyödyntää jäsenvaltiolla olevaa kansallista harkintavaltaa rajoittaa vähimmäisetujen myöntämistä henkilöille, joista voisi aiheutua kohtuutonta rasitusta sosiaalijärjestelmälle. Tässä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä maahanmuuttoviranomaisten ja sosiaaliturvan toimeenpanojärjestelmän kanssa. 6. On erittäin tärkeää, että kansallisen sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa tehdään aina perusteellinen arvio valmisteltavan sääntelyn toimivuudesta kansainvälisessä toimintaympäristössä ja erityisesti EU:n sosiaaliturvan yhteensovitusjärjestelmässä. Kansainväliset velvoitteet ja vaikutukset on lainsäädännön valmistelussa otettava huomioon alusta lähtien. Kansallisessa lainvalmistelussa tulee hyödyntää tietoa, jota saadaan suomalaisen järjestelmän toimivuudesta kansainvälisissä tilanteissa.
13 12 Hyödyllistä on kiinnittää huomiota myös muiden jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan kehityspiirteisiin. Sisältökysymysten osalta valmisteltavan lainsäädännön EU-tason arviointi ja vertailu olisi omiaan parantamaan valmistelun tasoa. Erityisesti Suomen työttömyysturvalainsäädännön sekä kuntoutusetuuksien osalta on nähtävissä tilanteita, joissa etuuksien myöntämiseen liittyy erityisiä haasteita EU-tason sosiaaliturvan yhteensovittamisessa.
14 Jukka Ahtela SUOMEN ASUMISPERUSTEISEN SOSIAALITUR- VAN JA EU-LAINSÄÄDÄNNÖN VAATIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN Yleisiä näkökohtia
15 Sisällys 1 TOIMEKSIANTO LÄHTÖKOHTIA POHDINNOILLE SUOMI JATKAA KANSAINVÄLISTYMISTÄÄN KANSALAISUUDET SUOMESSA SUOMESSA ASUVAT ULKOMAISTA SYNTYPERÄÄ OLEVAT HENKILÖT MAAHANMUUTTOA TARVITAAN SUOMESSA OVATKO SUOMEN ASUMISPERUSTEINEN SOSIAALITURVA JA VAPAA LIIKKUVUUS TÖRMÄYSKURSSILLA? MIKÄ ON TODELLINEN ONGELMA SUOMEN ASUMISPERUSTEISEN SOSIAALITURVAN JA EU-SÄÄNTELYN OSALTA?VAI ONKO SITÄ? MIKÄ ON ONGELMATILANTEIDEN LAAJUUS? ULKOMAALAISTEN SAAMA ASUMISPERUSTEINEN SOSIAALITURVA SUOMESSA SUOMESTA MAKSETTUJA SOSIAALITURVAETUUKSIA ONKO MAAHANMUUTOSTA TALOUDELLISTA HYÖTYÄ VAI ONKO SE TALOUDELLINEN RASITE? MITÄ KESKUSTELUA EU:SSA ON VIIME AIKOINA KÄYTY HENKILÖIDEN VAPAASTA LIIKKUVUUDESTA? KÄSITTEET MAAHANMUUTTO JA VAPAA LIIKKUVUUS KUINKA LAAJAA ON HENKILÖIDEN LIIKKUVUUS EU:SSA? KÄYTTÄVÄTKÖ MAAHANMUUTTAJAT ENEMMÄN SOSIAALIETUJA KUIN KANTAVÄESTÖ? ONKO SOSIAALITURISMILLE TAI HYVINVOINTIMAGNEETTIHYPOTEESILLE PERUSTEITA? JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TYÖLLISTÄMISEEN KANNUSTAVA KOTOUTTAMISPOLITIIKKA TUKEE KESTÄVÄÄ SOSIAALIPOLITIIKKAA ASUMISPERUSTEIDEN SOSIAALITURVAN ETUUKSIEN JA RAHOITUKSEN TASAPAINOA SELVITETTÄVÄ EDELLEEN... 11
16 2 1 TOIMEKSIANTO Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti selvityksen Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta. Selvitystä laatimaan nimettiin varatuomari Jukka Ahtela ja suunnittelupäällikkö Essi Rentola. Selvityksen tueksi pyydettiin eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinilta lausunto Suomen ja EU:n toimivallasta sosiaaliturvassa sekä Suomen kansallisen lainsäädännön liikkumavarasta. Selvitystoimeksiannon avainkohdat: Selvitystehtävä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU:n lainsäädännön yhteensovittamisen vaatimuksista sekä Suomen kansallisen lainsäädännön liikkumavarasta ( reunaehdot ), haasteista ja kehittämisvaihtoehdoista erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatteen näkökulmasta. Erityisesti: Lausunto EU:n ja jäsenmaiden toimivaltajaosta Onko EU:n linjauksissa näkyvissä uusia trendejä? Tilanne muissa maissa; onko arvioita sosiaaliturvan mahdollisista muutostarpeista? Onko muuttunut toimintaympäristö (sosiaaliturvan kehitys, lisääntynyt erimuotoinen liikkuvuus, yhdenvertaisen kohtelun määrittely) tuonut uusia haasteita asumisperusteiselle sosiaaliturvalle? Mitkä piirteet asumisperusteisessa sosiaaliturvassa ovat keskeisiä ja säilyttämisen arvoisia; mikä on sen hinta? Mitä ongelmia toimeenpanossa ilmenee? Mihin suuntaan Suomen sosiaaliturvaa tulisi rakenteellisesti kehittää? 2 LÄHTÖKOHTIA POHDINNOILLE Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuu merkittäviä haasteita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Näköpiirissä oleva hitaan talouskasvun aika rajoittaa julkisen talouden liikkumavaraa. Demografinen kehitys muuttaa huoltosuhdetta voimakkaasti ja on omiaan lisäämään ikääntyneen väestön terveys- ja hoivamenoja. Sosiaaliturvajärjestelmä, jonka juuret perustuvat Suomessa asumiseen, ei vaivatta sopeudu maailmaan, jossa ihmiset varsinkin Euroopassa liikkuvat yli rajojen ennen näkemättömällä tavalla. Käsitys siitä, että sosiaaliturva on kansallinen asia, josta päätöksenteko on omissa käsissämme, ei enää ole yhtä yksiselitteinen kuin aikaisemmin. EU:n perusoikeuksiin kuuluva kansalaisten vapaa liikkuvuus ja siihen liittyvä sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän mukainen yhdenvertaisen kohtelun vaatimus haastavat paitsi kansalaisuuteen sidottuja oikeuksia myös maassa asumiseen liittyviä oikeuksia sosiaalietuihin. Liikkuminen vähintään kahden EU-valtion välillä toimii laukaisijana EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisasetusten soveltamiselle. Historiallisesti asumisperusteisen sosiaaliturvan juuret ovat kunnallisen tason toimissa, joilla aikoinaan pyrittiin huolehtimaan kaikista vähäväkisimpien toimeentulosta köyhäinhoidosta. Kunta eräänlaisena riskipoolina kantoi vastuun alueellaan asuvista ihmisistä. Lisääntynyt liikkuvuus yli kuntarajojen pakotti siirtämään riskinkannon valtakunnalliselle tasolle, jolloin Suomen kansalaisuus tai ainakin Suomessa asuminen toi mukanaan sosiaaliset etuudet. Analogia nykypäivään on tässä helppo hahmottaa. Lisääntynyt liikkuvuus Euroopassa saattaa pohtimaan riskinkantoa kansallisvaltiota laajemman riskipoolin, Euroopan, näkökulmasta. Kun aikaisemmin suomalaisen kotipaikka ei välttämättä koko elinajan ollut syntymäkunta, ei nykyään ole läheskään aina itsestään selvää, että myöskään Suomessa asuminen olisi pysyvä olotila. Syyt lisääntyneeseen liikkuvuuteen ovat moninaiset. Vanhastaan olemme Suomessakin tottuneet siihen, että maasta on lähdetty paremman toimeentulon perässä; Amerikkaan, Ruotsiin, Australiaan, Venäjällekin. Työn perässä muuttaminen on voimakas ilmiö edelleen, niin Euroopassa
17 3 kuin maailmanlaajuisesti. Perhesyyt ja opiskelu laittavat ihmisiä liikkeelle työnhakua vähemmän. OECD:n laajassa tarkastelussa (International Migration Outlook 2013) tärkein syy maahanmuuttoon on kuitenkin perhe, toiseksi tärkein syy on vapaa liikkuvuus ja vasta kolmantena tässä tarkastelussa tulee työ. On kuitenkin syytä huomata, että vapaalla liikkuvuudella tässä tarkoitetaan mm. EU/ETA-alueen vapaata liikkuvuutta, jonka sisäisiin pontimiin OECD:n selvitys ei ota kantaa. Lienee kuitenkin selvää, että työ on keskeinen liikkeelle laittava syy myös silloin kun puhutaan vapaasta liikkuvuudesta. Keskusteluun on noussut myös ilmiö, jota kutsutaan sosiaaliturismiksi. Sillä tarkoitetaan henkilöiden liikkuvuutta sosiaaliturvan perässä. Kuten jäljempänä selvitetään, tälle ilmiölle ei kuitenkaan ole tutkimuksissa löydetty vahvistusta. Myös pakolaisuus ja turvapaikan haku ovat henkilöiden liikkuvuuden näkökulmasta ilmiöitä, jotka herättävät tunnepohjaisia reaktioita suuntaan ja toiseen. On tärkeää muistaa, että esimerkiksi julkisuudessa keskustelussa ollut lapsilisien maksaminen Virossa asuvista lapsista vanhemman Suomessa tapahtuvan työskentelyn perusteella ei ole sosiaaliturvan väärinkäyttöä eikä sosiaaliturismia. EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisasetus 883/2004 velvoittaa maksamaan lapsilisät vanhemman työskentelyn perusteella toisessa EU-maassa asuvasta lapsesta. Kotimaisessa lainsäädännössä olevia asumista koskevia ehtoja ei voida soveltaa silloin kun EU-asetukset tulevat sovellettaviksi. On myös hyvä huomata, että myös muiden EUlainsäädäntöä soveltavien maiden kotimaisen lainsäädännön mukaan oikeus lapsilisätyyppisiin etuuksiin syntyy lapsen maassa asumisen perusteella. Näin suurin osa jäsenvaltiossa on samassa tilanteessa, kun ne soveltavat EU-lainsäädäntöä eli ne eivät voi soveltaa omassa lainsäädännössään olevaa asumista koskevaa ehtoa. Ainoastaan Belgian, Italian, Kreikan ja Sveitsin kansallisessa lainsäädännössä lapsilisät on sidottu vanhemman työskentelyyn. On myös muistettava, että virolaiset työntekijät maksavat Suomeen sosiaaliturvamaksuja ja veroja. Kaikesta Suomessa tehtävästä työstä on maksettava veroja. Poikkeuksena on ainoastaan ulkomaiselle työnantajalle alle kuukauden tehtävä työ. Kuitenkin työvoiman vuokrausyritykselle tehtävä työ verotetaan aina Suomessa. Merkittävä osa esimerkiksi virolaisista, jotka ovat työssä Suomessa työskentelevät työvoiman vuokrausryityksille. Sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmä EU:ssa on tällä hetkellä suurten haasteiden edessä. Hiili-ja teräsyhteisön ajoilta peräisin olevat, alun perin kuudelle sosiaaliturvajärjestelmiltään suhteellisen samankaltaiselle jäsenmaalle laaditut periaatteet eivät aina toimi nykyajan laajentuneessa ja monimuotoisessa eurooppalaisessa työmarkkina- ja sosiaaliturvaympäristössä. Henkilöiden liikkuvuuden muodot ovat muuttuneet. Yhä useammin työskennellään lyhyissä ja epävakaissa työsuhteissa. Erilaiset etätyön muodot ovat lisääntyneet. Globalisaation myötä monikansalliset yritykset voivat usein päättää työntekijöihin sovellettavasta lainsäädännöstä erilaisten yritysten sisäisten järjestelyjen avulla. Myös ammatillisesti ei-aktiivien henkilöiden kuten eläkeläisten ja opiskelijoiden liikkuvuus on lisääntynyt. Kolmansien maiden kansalaiset ovat yhä laajemmin osa EU:n sisäistä liikkuvuutta. Perherakenteissa on tapahtunut suuria muutoksia. Avioerojen ja avoliittojen määrä on lisääntynyt ja samaa sukupuolta olevien liitot ovat saaneet juridisen aseman useissa jäsenmaissa. Jäsenmaiden kansallisissa lainsäädännöissä on havaittavissa vahvistuvana piirteenä oikeuksien individualisoituminen sekä myös asumisperusteisten oikeuksien lisääntyminen erityisesti perheetuuksissa ja sairaanhoidossa. Nämä ovat kehityssuuntia, jotka ovat ristiriidassa EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän alkuperäisten periaatteiden perheenelättäjämalli ja työntekijästä johdetut oikeudet kanssa. Kaikissa jäsenvaltioissa keskustellaan myös työntekijöiden aktivointiin, työmarkkinoille integrointiin sekä työssä jaksamiseen liittyvistä kysymyksistä. Näiden toimien osalta rajat ylittävät tilanteet luovat uusia haasteita. EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän tavoitteena on tukea henkilöiden vapaata liikkuvuutta varmistamalla sosiaaliturvaetuuksien saantia ja niiden rahoitusta koskevat yhteiset pelisäännöt rajat ylittävissä tilanteissa. Kun kysymys on kansalliseen päätösvaltaan kuuluvien järjestelmien ohjauksesta, on tärkeää, että järjestelmä nauttii sekä kansalaisten että jäsenvaltioiden
18 4 luottamusta. On tärkeää, että sen koetaan toimivan oikeudenmukaisesti. Tämä puolestaan edellyttää, että EU-tason tavoitteet vapaan liikkuvuuden edistämisestä ja jäsenvaltioiden vastuu sosiaaliturvan kehittämisestä ovat tasapainossa. Maassa asumisella näyttää olevan yhä suurempi merkitys EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. Asuminen on kuitenkin käsitteenä epämääräinen ja vaikeampi objektiivisesti todentaa kuin työskentely. Tämä aiheuttaa haasteita jäsenvaltioiden sosiaaliturvahallinnon toimeenpanossa ja lisää yhteistyön tarvetta. Tässä valossa käsitys Suomen poikkeuksellisesta asemasta vahvasti asumisperusteisen sosiaaliturvan maana ei ole kovin perusteltu. 3 SUOMI JATKAA KANSAINVÄLISTYMISTÄÄN Suomi on sijaintinsa, ilmastonsa, kielensä ja ehkä kulttuuristenkin syiden takia ollut perinteisesti syrjässä kansainvälisistä muuttovirroista, nimenomaan vastaanottajana. Luovuttajana meillä kokemusta sitäkin enemmän, kuten edellä jo todettiin. Maahanmuutto Suomeen on verrattain uusi ilmiö. Vasta vuodesta 1990 lähtien Suomeen on muuttanut enemmän ihmisiä kuin täältä on muuttanut pois. Vuonna 1990 vieraskielisiä henkilöitä oli Suomessa noin ja vuonna 2012 määrä oli yli 10-kertainen, sillä vieraskielisiä oli melkein Väestömäärään suhteutettuna ulkomaalaisten osuus Suomessa on vähäinen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ruotsissa ulkomaalaisten osuus on Suomeen verrattuna nelinkertainen ja Tanskassakin kaksinkertainen. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuonna 2013 yhteensä henkeä. Luku on suurin itsenäisyyden aikana. Suomesta ulkomaille muutti henkeä, joten nettomaahanmuuttoa kertyi yhteensä henkeä. EU:sta Suomeen muutti henkeä. Suomesta muihin EU-maihin muutti henkeä, joten nettomaahanmuuttoa EU-maista kertyi henkeä. Suurinta maahanmuutto oli Virosta (6 285), Ruotsista (2 681), Espanjasta (1 151) ja Iso- Britanniasta (1 059). 3.1 KANSALAISUUDET SUOMESSA Vuonna 2012 Suomessa oli yhteensä henkilöä, joista Suomen kansalaisia oli Muiden maiden kansalaisia oli siis Tämä on 3,6 % koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisista n. 2/3 on Euroopasta ja 1/3 muualta, pääosin Aasiasta ja Afrikasta. EU27-maiden kansalaisten osuus oli 39 % eli siis yhteensä henkilöä. Suurimmat ryhmät olivat virolaiset (39 763), ruotsalaiset (8 412), saksalaiset (3 906), isobritannialaiset (3 878) ja puolalaiset (2 886). Vuonna 2012 Suomen kansalaisuuden sai henkilöä, jotka olivat aikaisemmalta kansalaisuudeltaan EU28-valtioista. Heistä lähes puolet oli Virosta (521 eli 47 %). Toiseksi suurin ryhmä oli Ruotsista (190 eli 17 %). Yhteensä näistä kahdesta maasta kansalaisuuden sai siis 711 eli 64 %. 3.2 SUOMESSA ASUVAT ULKOMAISTA SYNTYPERÄÄ OLE- VAT HENKILÖT Kaikkiaan Suomessa asui vakituisesti ulkomaista syntyperää olevia henkilöitä vuoden 2012 lopussa henkilöä, mikä on 5,2 % väestöstä. Ensimmäisen polven asukkaita eli ulkomailla syntyneitä heistä oli ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2012 lopussa asuneista vuotiaista lähes joka kymmenes oli ulkomaista syntyperää. Pääkaupunkiseudulla vastaava osuus oli vuoden 2012 lopussa lähes viidennes. Maahanmuuton vaikutus maamme väestön ikärakenteeseen on havaittavissa selvimmin nuoressa aikuisväestössä. Vuoden 2012 lopussa väestössä oli vuosina syntyneitä henkilöitä enemmän eli runsaat seitsemän prosenttia enemmän kuin mitä aikanaan kyseisinä vuosina Suomessa syntyi lapsia.
19 5 Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaisista syntyperää olevista 59 % oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli ulkomaista syntyperää olevista noin neljännes ja afrikkalaistaustaisia 12 %. Taustamaittain tarkasteltuna ulkomaista syntyperää olevista selvästi suurin ryhmä ovat henkilöt, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Venäjä. Heitä oli Suomessa vuoden 2012 lopussa henkilöä, mikä on neljäsosa kaikista ulkomaista syntyperää olevista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, henkilöä; somalialaistaustaiset, henkilöä ja irakilaistaustaiset, henkilöä. 3.3 MAAHANMUUTTOA TARVITAAN SUOMESSA Maahanmuutolla on suuri merkitys Suomelle. Pysyvä maahanmuutto vaikuttaa myönteisesti väestön ikärakenteeseen. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ovat pääosin nuoria aikuisia ja monet heistä perustavat perheen Suomessa. Maahanmuutto on osin vastaus myös huoltosuhdeongelmaan. Työmarkkinoilta eläköityvät ikäluokat ovat lähivuosina huomattavasti suurempia kuin työelämään tulevat nuoret ikäluokat. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla tämä haaste korostuu, koska samanaikaisesti palvelujen tarvitsijoita on yhä enemmän. Suomi on tämän haasteen edessä muuta Eurooppaa aikaisemmin. Myös kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyy. OECD:n arvion mukaan jäsenmaiden työvoiman lisäyksestä noin 40 % perustuu maahanmuuttoon. Menestyäkseen tässä kilpailussa Suomen on oltava houkutteleva kohdemaa. Esteiden asettaminen henkilöiden liikkuvuudelle ei tue tätä tavoitetta. 4 OVATKO SUOMEN ASUMISPERUSTEINEN SOSI- AALITURVA JA VAPAA LIIKKUVUUS TÖRMÄYS- KURSSILLA? Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu suurelta osin Suomessa asumiseen. EU-lainsäädännössä taas oikeus sosiaaliturvaan määräytyy monissa tilanteissa henkilön työskentelymaan perusteella. Koska perusajatus sosiaaliturvan määräytymisessä on erilainen, ihmisten lisääntynyt liikkuvuus maiden välillä ja työskentely yli rajojen on aiheuttanut törmäystilanteita maiden sosiaaliturvajärjestelmien välillä. Varsinkin poliittisessa keskustelussa kysytään, miksi suomalaista verovaroin rahoitettua sosiaaliturvaa pitää maksaa maan rajojen ulkopuolelle henkilöille, jotka eivät ole osallistuneet etuuksien rahoittamiseen ja joilla ei muutenkaan ole läheisiä siteitä Suomeen. Henkilöiden vapaa liikkuvuus on EU-kansalaisten perusoikeuksia. Sen toteuttamisessa tulee huolehtia yhdenvertaisesta kohtelusta. Merkittävä osa suomalaisesta sosiaaliturvasta on asumisperusteista; oikeus sosiaaliturvaan on Suomessa asuvalla tai Suomessa asuvaksi katsottavalla henkilöllä. Ongelmalliseksi nousevat erityisesti tilanteet, joissa henkilön oleskeluaika Suomessa on lyhyt eikä pysyväksi tarkoitettu. Hän ei täytä kansallisen lainsäädännön edellyttämää Suomessa asumista, mutta EU-oikeuden mukaan hänelle tulee lyhyenkin työnteon perusteella turvata yhdenvertainen kohtelu sosiaaliturvan osalta.
20 6 4.1 MIKÄ ON TODELLINEN ONGELMA SUOMEN ASUMIS- PERUSTEISEN SOSIAALITURVAN JA EU-SÄÄNTELYN OSALTA? VAI ONKO SITÄ? Julkisuudessa käyty keskustelu Suomesta Viroon maksettavista lapsilisistä ei anna oikeaa kuvaa niistä haasteista, joita Suomella ja muilla EU-mailla on eurooppalaisen sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän osalta. Ongelmaksi tunnutaan koettavan erityisesti se, että suhteellisen lyhyenkin Suomessa työskentelyn perusteella voi syntyä oikeus anteliaaseen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jonka rahoittamiseen edunsaaja ei täysimääräisesti osallistu. Oikeudenmukaiseksi malliksi koetaan se, että suomalaisiin etuuksiin on oikeus vain, jos Suomessa asuva osallistuu täysimääräisesti etuuksien rahoitukseen. Erityisen epäoikeudenmukaiseksi koetaan etuuksien maksaminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Huolta kannetaan myös siitä, että lisääntyvän henkilöiden liikkuvuuden vuoksi edellä kuvattujen haasteiden mittasuhteet ovat omiaan kasvamaan. Jo tässä yhteydessä on syytä korostaa, että em. esimerkin mukainen lapsilisien maksaminen Viroon on täysin EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisjärjestelmän mukainen menettely, joka koskee kaikkia jäsenmaita. Kyseiset yhteensovittamisasetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, joka syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen sääntelyn. Kansallisen lainsäädännön keinoin asiantilaa ei voida muuttaa. 4.2 MIKÄ ON ONGELMATILANTEIDEN LAAJUUS? Kelan tilastoista käy ilmi, että vuonna 2013 Kela antoi noin soveltamisalalain mukaista myönteistä päätöstä tapauksissa, joissa EU/ETA- maasta muuttaneen henkilön ei katsottu muuttaneen Suomeen vakituisesti, mutta joissa henkilöön sovelletaan asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä vähintään neljä kuukautta jatkuneen työnteon tai yritystoiminnan perusteella. Näissä tapauksissa on kyse siis henkilöistä, jotka ovat tulleet Suomeen työn tai yritystoiminnan takia, mutta joiden ei katsota muuttaneen vakituisesti Suomeen. Tämä on se ryhmä, joka edellä kuvatulla tavalla julkisessa keskustelussa koetaan erityisen ongelmalliseksi Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta. Kun tätä ryhmää suhteutetaan Suomessa muuten asuviin EU-kansalaisiin, voidaan tehdä seuraavat havainnot. Vuonna 2012 Suomessa oli yhteensä EU28-valtioiden kansalaista (pl. Suomi). Näistä työllisiä oli ja työttömiä Opiskelijoita ja koululaisia oli ja vuotiaita Eläkeläisiä oli ja muita työvoiman ulkopuolella olevia ETK:n tietojen mukaan tyel-vakuutettuja vuoden 2012 aikana Suomessa työskennelleitä ulkomaalaisia oli n , joista EU-kansalaisia n Virolaisia työeläkevakuutettuja oli (2013). Lähetettyjä työntekijöitä Suomessa oli vuonna 2013 yhteensä n , joista virolaisia n ja puolalaisia n ULKOMAALAISTEN SAAMA ASUMISPERUSTEINEN SO- SIAALITURVA SUOMESSA Kela maksoi työttömyysetuuksia Suomessa vuonna 2013 yhteensä , josta muille EU-kansalaisille Suurin ryhmä tässä olivat virolaiset ( ). Muiden kuin EU-maiden kansalaisille työttömyysetuuksia maksettiin Tässä suurin ryhmä oli venäläiset ( ). Lapsilisiä maksettiin Suomessa yhteensä , josta suomalaisille Virolaisille lapsilisiä maksettiin Suomessa ja venäläisille
21 7 Sairauspäivärahoja maksettiin Suomessa yhteensä , josta suomalaisille Virolaisille maksettiin sairauspäivärahoja ja ruotsalaisille Puolalaisille päivärahoja maksettiin Vanhempainpäivärahoja maksettiin Suomessa yhteensä , josta suomalaisille Muiden EU-maiden kansalaisista suurin ryhmä olivat virolaiset, joille päivärahoja maksettiin Ulkomaalaisille Suomessa maksetut Kelan etuudet ovat murto-osa suomalaisille maksetuista etuuksista. Tutkimuksissa (mm. Kela, OECD) on arvioitu, että maahanmuuttajat saavat suhteessa kantaväestöön useammin sosiaalietuuksia. Tämä pitää paikkansa erityisesti ns. perusturvaetuuksissa kuten työmarkkinatuessa ja yleisessä asumistuessa. Lapsiperhe-etuuksissa maahanmuuttajat ovat myös yliedustettuina, mutta eivät yhtä selvästi. Opintotuessa ja työkyvyttömyyseläkkeissä tilanne on päinvastoin: kantaväestö saa etuuksia maahanmuuttajia useammin. Maahanmuuttajista puhuminen yhtenä joukkona antaa hyvin yksinkertaistetun kuvan moninaisesta ilmiöstä. Maahanmuuttajat eroavat toisistaan esimerkiksi maahanmuuton syyn ja lähtömaan kulttuurin suhteen. 4.4 SUOMESTA MAKSETTUJA SOSIAALITURVAETUUKSIA Työeläkkeitä maksettiin Suomesta EU-maihin vuonna 2013 yhteensä 219,5 m ( kpl), josta suomalaisille 161,3 m ( kpl). Kansaneläkkeitä maksettiin EU/ETA-alueelle kaikkiaan kpl (57,8 m ), joista suomalaisille (29,5 m ). Lapsilisiä maksettiin helmikuussa 2014 yhteensä perheelle, joissa toinen vanhemmista on töissä Suomessa ja toinen asuu lasten kanssa lähtömaassa. Tämän perusteella vuonna 2014 lapsilisiä arvioidaan maksettavan yhteensä 8,6 m, joka on n. 0,6 % arvioidusta kokonaismenosta (n. 1,5 mrd. ). Virosta tulleiden työntekijöiden osuuden tästä arvioidaan olevan 5,6 m. Puolalaisille maksettava vastaava määrä on arviolta Ulkomaille maksettiin sairauspäivärahoja yhteensä 498 henkilölle vuonna 2013 (yhteensä ). Näistä 364 oli Suomen kansalaista. Seuraavaksi suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Viro 70, Ruotsi 19, Puola 9 ja Iso-Britannia 8. Vanhempainpäivärahoja maksettiin ulkomaille yhteensä 656 henkilölle (yhteensä ), joista suomalaisia oli 502. Suomeen vanhempainpäivärahoja maksettiin runsas miljardi euroa. Myös Suomesta ulkomaille ja erityisesti EU/ETA-alueelle maksetut sosiaaliturvaetuudet ovat murto-osa etuuksien kokonaismäärästä. Valtaosa etuuksien saajista on suomalaisia. Tässä selvityksessä fokus on siis Suomessa lyhytaikaisen työskentelyn perusteella asumisperusteiseen sosiaaliturvaan oikeutetuissa muiden EU-maiden kansalaisissa. Edellä olevista luvuista on pääteltävissä, että henkilömäärä ei tällä hetkellä ole merkittävän suuri ja valtaosan kohderyhmästä muodostavat virolaiset. On oletettavissa, että henkilömäärät tulevat kasvamaan, mutta tarkempia ennusteita tältä osin ei tämän selvityksen yhteydessä ole ollut mahdollista tehdä. 5 ONKO MAAHANMUUTOSTA TALOUDELLISTA HYÖTYÄ VAI ONKO SE TALOUDELLINEN RASITE? Yleinen johtopäätös kansainvälisistä tutkimuksista on, että maahanmuutolla on kansantalouteen myönteinen vaikutus. Ratkaisevaa on maahanmuuttajien työllisyys. Tähän vaikuttaa mm. ikä ja koulutus sekä maahanmuuttostatus (työperäinen, pakolainen jne.). Kysymys siitä, mikä vaikutus maahanmuutolla on julkiseen talouteen, on vaikeasti selvitettävä. Kaikki käytettävissä olevat arviot päätyvät siihen, että vaikutus on marginaalinen (OECD, Centre for Research and Analysis of Migration CreAM, Centre for European Policy Studies - CEPS). Tutkimusmetodilla on tärkeä merkitys; arvioidaanko staattisesti vain yhtä vuotta vai dynaamisesti elinkaarta. Ratkaisevia tekijöitä ovat tällöin mm. maahanmuuttajan ikä ja työllisyys. Nuori maa-
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 33/ (10) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 33/2014 1 (10) 972 Lausunto selvityksestä asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EUlainsäädännön vaatimusten yhteensovittamisesta HEL 2014-010122 T 03 00 01 Päätös antoi sosiaali-
LisätiedotMobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat
Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 5. työpaja - Muuttohaukat Henna Huhtamäki 17.8.2017 1 23.2.2018 Etunimi Sukunimi Lupatyypit 2015-2017 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1.8.2017 2 0 1 6 2015 2 23.2.2018
LisätiedotBrexitin vaikutukset Kelan etuuksiin. Suvi Rasimus Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Kela
Brexitin vaikutukset Kelan etuuksiin Suvi Rasimus Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Kela Brexitin vaikutukset Kelan etuuksien kannalta Ison-Britannian EU-eron toteutuessa EU-lainsäädännön soveltuminen
LisätiedotSuomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa
Essi Rentola 19.11.2018 Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa KANSAINVÄLINEN SOSIAALITURVA Mikä on Suomen omissa käsissä? Ketä maahan ja maasta muuttajat ovat? 2 Euroopan unioni Lainsäädäntö
LisätiedotRajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014
Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet
LisätiedotONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA?
ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? Miltä näyttää työeläkkeidemme tulevaisuus EU:ssa? TELA:n asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Essi Rentola 12.2.2016 EU:n vaikutus sosiaaliturvaan
LisätiedotTyöntekijän oikeus Kelan sosiaaliturvaan - kriteerit ja haasteet. Mobiili Antti Klemola, Kela
Työntekijän oikeus Kelan sosiaaliturvaan - kriteerit ja haasteet Mobiili 17.5.2017 Antti Klemola, Kela Millä perusteella Suomeen muuttava kuuluu Kelan sosiaaliturvaan? Oikeus Kelan etuuksiin perustuu 1.
LisätiedotTyöhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Aiheet Termit Kelan ja ETK:n työnjako Työhön EU-alueelle Työhön sopimuksettomaan
LisätiedotRajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013
Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet
LisätiedotKomission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen)
Komission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen) Parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) 883/2004
LisätiedotUlkomaantyö ja sosiaaliturva. Karoliina Kääriäinen
Ulkomaantyö ja sosiaaliturva Karoliina Kääriäinen Aiheet Yleiskuva ulkomaantyön vakuuttamisesta ETK:n ja Kelan työnjako Lähetettynä työntekijänä EU/ETA-maissa ja Sveitsissä Sosiaaliturvasopimusmaissa Työskentely
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotTöihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät
Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2007/0094(COD) 18.3.2008 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus-
LisätiedotOpiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen
Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa
LisätiedotEurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija
Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,
LisätiedotTietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta
Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1
LisätiedotEU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?
EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus
LisätiedotEU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset
EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi
LisätiedotPotilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus
Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun
LisätiedotTyöhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio
Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.
LisätiedotUlkomaantyö ja sosiaaliturva
Ulkomaantyö ja sosiaaliturva 17.2.2010 Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Aiheet Kansainväliset sosiaaliturvamääräykset ja periaatteet Vakuuttamista koskevat säännöt eri tilanteissa
LisätiedotTALOUDELLISESTI EI-AKTIIVISTEN EU-KANSALAISTEN VAPAA LIIKKUVUUS JA OLESKELU - Oikeus sosiaalietuihin
TALOUDELLISESTI EI-AKTIIVISTEN EU-KANSALAISTEN VAPAA LIIKKUVUUS JA OLESKELU - Oikeus sosiaalietuihin 31.3.2017 Lainsäädäntöneuvos, OTT Sonya Walkila Oikeusministeriö 31.3.2017 LsN, OTT Sonya Walkila 1
LisätiedotTyöhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA
Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa
LisätiedotOpiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa. Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere
Opiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere Esityksen sisältö Lainsäädäntö: kansallinen, kansainvälinen Suomeen muutto
LisätiedotTyöhön Suomeen Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Työhön Suomeen Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Päivi Kuivasniemi suunnittelija Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Aiheet Termit Suomen sosiaaliturva Suomeen muutettaessa Työhön EU-alueelta Työhön
LisätiedotMinister Astrid Thors
Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotSuomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki
Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotTyöskentely ja työnhaku ulkomailla
Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi
LisätiedotMoona monikultturinen neuvonta
Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.
LisätiedotHE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa
LisätiedotAsumiseen perustuva vakuuttaminen - kriteerit ja haasteet. Mobiili Antti Klemola, Kela
Asumiseen perustuva vakuuttaminen - kriteerit ja haasteet Mobiili 20.6.2017 Antti Klemola, Kela Millä perusteella Suomeen muuttava kuuluu Kelan sosiaaliturvaan? Oikeus Kelan etuuksiin perustuu 1. Ensisijaisesti
LisätiedotKV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013
KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista
LisätiedotTöihin ja työnhakuun ulkomaille
Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen
LisätiedotTyöhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011
Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotUlkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille
Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN
LisätiedotSosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014
Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta
Lisätiedot6269/17 ht/pmm/ts 1 DG B 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0397 (COD) 6269/17 SOC 91 EMPL 61 CODEC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Pysyvien
LisätiedotTYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA
TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan
LisätiedotHE asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Akava ry Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntönne 29.6.2018/Dnro STM024:00/2017 HE asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa ja eräiksi siihen
LisätiedotEU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?
EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen
LisätiedotLiukuuko sosiaalipolitiikka eurooppalaisiin käsiin?
Liukuuko sosiaalipolitiikka eurooppalaisiin käsiin? Työeläkepäivä 20.10.2010 Carin Lindqvist-Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriö Sisältö Suomalainen sosiaalipolitiikka ulkomaailman paineissa Juridiikka
LisätiedotKestävän kilpailupolitiikan elementit
Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 20.3.2017 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Ranskan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat
LisätiedotPerusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Suomen eläkejärjestelmä Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotKuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015
Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi
LisätiedotUlkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013
Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotMobiilin sosiaaliturvan kärkihanke Työ tekijäänsä kiittää osa II
Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke Työ tekijäänsä kiittää osa II 13.10.2017 1 16.2.2018 Rakennusapumies, palkka 2100 e/kk Vapaa liikkuvuus 3 kk (viisumi 90 pv) Oleskeluoikeuden rekisteröinti (oleskelulupa)
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotMILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015
MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/189. Tarkistus. David Casa, Sven Schulze PPE-ryhmän puolesta
10.4.2019 A8-0386/189 189 Johdanto-osan 10 kappale (10) On tarvetta varmistaa rajatyöntekijöiden ja muiden toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien yhdenvertainen kohtelu varmistamalla, että rajatyöntekijät
LisätiedotSosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki
Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja
LisätiedotSuomessa työskentelevän oikeus hoitoon
Suomessa työskentelevän oikeus hoitoon Kv-kesäpäivät 28.8.2018 Sanna Kuorikoski suunnittelija Kela, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus, rajat ylittävän terveydenhuollon ryhmä Sisältö 1. Yleistä Suomessa
LisätiedotEU:n sosiaaliturva-asetus ja EESSI. Ylitarkastaja Timo Meling 9.6.2010
EU:n sosiaaliturva-asetus ja EESSI Ylitarkastaja Timo Meling 9.6.2010 Asetusmuutokset - 1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta ja
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotEURES Töihin Eurooppaan
EURES Töihin Eurooppaan Maailmalle! Lappeenranta 26.4.2017, Kouvola 27.4.2017 28.4.2017 Eures? EURES on eurooppalainen työnvälitysverkosto, jonka lyhenne tulee sanoista European Employment Services. EURES
LisätiedotTyöperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi
Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden
LisätiedotLausunto Hallinto-osasto Kela (D Kansainväliset asiat /010/2014. HALLITUKSEN ESITYS LAIKSI ULKOMAALAISLAlN MUUTTAMISESTA
KANSANELÄKELAITOS Hallinto-osasto Kela (D Kansainväliset asiat 8.8.2014 15/010/2014 Sisäasiainministeriö PL26 00023 VALTIONEUVOSTO SlsAM!N!STER~Ö '! 3. 08. 20'14 Asia: Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA
Lisätiedot12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan
LisätiedotHE 161/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa
LisätiedotKV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg
KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä
LisätiedotKANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012
KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social
LisätiedotUlkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen
työnantajalle Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Tietoa EU-maista tulevien työntekijöiden vakuuttamissäännöistä Työnantajan muistilista A1 Mikä on A1-todistus? Maksa ulkomaalaisesta työntekijästäsi
LisätiedotUlkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen
TYÖNANTAJALLE Ulkomaalaisen työntekijän vakuuttaminen Miten vakuutan ulkomaalaisen työntekijän Suomessa? Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Töissä Suomessa eläkettä Suomesta Kun työntekijäsi tekee
LisätiedotKANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI Kansalaisuusyksikön tehtävistä
TILASTOANALYYSI 2/07 Kansalaisuusyksikkö 12.2.2008 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2007 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,
LisätiedotKotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS
Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa UMTI/AS 15.6.2017 VTVPL 9 :n 1 momentissa on säädetty niistä seikoista, joiden on oltava olemassa, jotta ulkomaalaisen tiedot voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään:
LisätiedotHE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotMobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 2. työpaja - EU - (sielläkö) missä ongelma Osakärkihanke Essi Rentola
Mobiilin sosiaaliturvan kärkihanke 2. työpaja - EU - (sielläkö) missä ongelma Osakärkihanke Essi Rentola 19.4.2017 1 16.2.2018 Työpajan sisältö Tiedon jakaminen: Kaikki samalle ymmärryksen tasolle 1. EU-lainsäädäntö
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotKV-kesäpäivät Rasmus Salminen Suunnittelija Kela,Lakiyksikkö, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuks
KV-kesäpäivät 28.08.18 Rasmus Salminen Suunnittelija Kela,Lakiyksikkö, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskuks Työntekijänä Suomeen 9:00-9:10 Avaussanat, Rasmus Salminen, Kela 9:10-9:30 Ulkomaalaisen työnteko-oikeus
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotOpiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015
Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotAjankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotAsumisen määrittelyä lainsäädännössä
Asumisen määrittelyä lainsäädännössä Kotikunta Tässä laissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan sekä ulkomailla vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen väestökirjanpitokunnan määräytymisestä.
LisätiedotKotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen
Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa
Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotPerusoikeuksien lainsäädännöllinen polku
Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
Lisätiedot