KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 35 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 35 Espoo 2001 TKK-RTA-S35 KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA Satu Heinimäki, Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI 3 UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 35 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 35 Espoo 2001 TKK-RTA-S35 KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA Satu Heinimäki, Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Kannen kuvat otettu Helsingin Ruoholahdesta ja Pasilasta (kuvaaja S. Heinimäki) Otamedia Oy Espoo 2001

4 ESIPUHE Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa kiinteistöjohtamisen palvelusopimuksista ja palvelujen hankintaprosessista kiinteistöalalle. Tässä osatutkimuksessa on selvitetty kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus on osa TEKES:n Rembrand teknologiaohjelmaa. Tutkimusta ohjaa johtoryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Tiina Tanninen-Ahonen Tapani Väljä Hannu Soikkeli Jorma Äikää Jukka Tammisto Kari Sundqvist Matti Malmberg Mikko Salla Jouko Kankainen Teknologia-asiantuntija, TEKES Talousjohtaja, Sponda Oyj (Pj) Kehityspäällikkö, YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy Isännöintijohtaja, SOK Kiinteistötoiminnot Aluejohtaja, Merita Kiinteistöt Oy Key Account Manager, ISS Suomi Oy Aluepäällikkö, ABB Kiinteistöpalvelut Oy Kiinteistöpäällikkö, Nokia Oyj Professori, Teknillinen Korkeakoulu Kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat Suomessa tutkimus on suoritettu Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa professori Jouko Kankaisen johdolla. Tutkimusta on ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka Puhto ja päätutkijana on toiminut tekn. yo Satu Heinimäki. Espoossa Satu Heinimäki 3

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 KÄSITTEET JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN RAJAUKSET SUOMEN KIINTEISTÖKANTA YLEISKUVAUS KIINTEISTÖKANNASTA RAKENNUKSET KÄYTTÖTARKOITUKSEN JA KERROSALAN MUKAAN RAKENNUSKANNAN JAKAUMA LÄÄNIEN MUKAAN RAKENNUSKANNAN KEHITTYMINEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MERKITTÄVIMMÄT KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT YLEISKUVAUS KIINTEISTÖJEN OMISTAJISTA RAKENNUKSET OMISTAJALAJIN MUKAAN KIINTEISTÖJEN AMMATTIMAISET OMISTAJAT Yleistä Instituutiot Sijoittajat Toiminnalliset yhteisöt KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN POTENTIAALISET MARKKINAT KIINTEISTÖN YLLÄPITO POTENTIAALISET MARKKINAT Yleistä Alueiden mukaan Käyttötarkoituksen mukaan KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUT MARKKINOIDEN LÄHTÖKOHDAT KIINTEISTÖNPITO KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN KUVAUS PALVELUJEN TUOTTAJAT TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT YHTEENVETO LÄHDELUETTELO

6 KÄSITTEET Kiinteistö (Real estate) Lainsäädännössä kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistönomistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet. Kiinteistöhallinto (Real estate administration) Toiminta, jonka tarkoituksena on kiinteistöön liittyvän talouden, toiminnan, henkilöstön ja tietohuollon ohjaus ja valvonta sekä kiinteistön juridisten asioiden hoito. Kiinteistönjohtoyritys (Real Estate management company) Palveluyritys, joka tarjoaa kiinteistöjohtamispalveluita. Yritys tuottaa toimitilapalvelut joko omalla organisaatiolla tai hankkii osan tai kaikki kyseisistä palveluista alihankkijoilta. Puhtaalla kiinteistönjohtoyrityksellä tarkoitetaan palveluyritystä, joka hoitaa kiinteistöjohtamisen ja hankkii toimitilapalvelut alihankkijoilta. Kiinteistöjohtaminen (Real estate management) Kiinteistöliiketoimintaan tai kiinteistönpitoon liittyvä johtaminen. Kiinteistöjohtaminen on tässä määritelty yläkäsitteenä, joka käytännön johtamistoiminnassa toteutuu esimerkiksi kiinteistösijoitussalkun johtamisena, kiinteistösijoitusjohtamisena, kiinteistökohteen johtamisena tai toimitilajohtamisena. Kiinteistökehitys (Real estate development) Toiminta, jonka tarkoituksena on lisätä yksittäisen kiinteistön tai tietyn alueen ja sen kiinteistöjen arvoa. Kiinteistökehityksen kohteena voi olla esimerkiksi kiinteistön raakamaan muodostava maa- tai vesialue, kiinteistöön kuuluva tontti tai tontilla sijaitseva rakennus tai sen osa. Kiinteistökehitys voi kohdistua joko suunnitteilla olevaan kiinteistön osaan tai jo olemassa olevaan kiinteistöön ja sen osiin. Yksittäisen rakennetun kiinteistön ja siihen kuuluvien rakennusten kehittämisestä käytetään myös nimitystä kiinteistöjalostus. Kiinteistökustannukset (Real estate costs) Kaikki kiinteistön olemassaolosta aiheutuvat kustannukset. Kiinteistökustannukset muodostuvat pääomakustannuksista, pääoman erilliskustannuksista sekä ylläpitokustannuksista. Kiinteistöliiketoiminta (Real estate business) Kiinteistön omistamiseen, hyödyntämiseen tai asiakaspalvelujen tuottamiseen liittyvät toiminnot, joilla on liiketaloudelliset tavoitteet. Kiinteistöliiketoiminta sisältää seuraavia toimintoja: kiinteistökehitys, rakennuttaminen, kiinteistösijoittaminen, kiinteistökauppa, vuokraus, kiinteistöhallinto, kiinteistön ylläpito ja käyttäjätoiminnot. Kiinteistönhoito (Maintenance) Kiinteistön ylläpitoon kuuluva säännöllinen toiminta, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistöhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 5

7 Kiinteistönomistus (Real estate ownership) Kiinteistön hallinta siten, että yhdellä tai useammalla henkilöllä tai yhteisöllä on omistusoikeus kiinteistöön tai sen osaan. Kiinteistön taloushallinto (Financial management of real estate) Kiinteistöhallinnon osa, jonka tarkoituksena on kiinteistön ostoon, myyntiin, rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien taloudellisten asioiden ohjaus. Kiinteistönpito (Building management) Kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen. Kiinteistönpito voi sisältää samat toiminnot kuin kiinteistöliiketoiminta, mutta kiinteistönpitoa ei välttämättä harjoiteta liiketaloudellisin periaattein. Kiinteistön ylläpito (Real estate maintenance) Toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet. Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat muun muassa kiinteistönhoito ja kunnossapito. Kiinteistökohteen johtaminen PM (Property management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistön tai sen osan käytettävyydestä ja arvon kehittämisestä ottamalla huomioon kiinteistönomistajan edut ja tarpeet. Kiinteistökohteen johtamisessa pyritään ohjaamaan erityisesti kiinteistön hallintaan ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimintoja kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kiinteistöpalvelut (Real estate services) Kiinteistön ylläpitoon kohdistuvat palvelut. Kiinteistöpalvelut voidaan jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistösijoitussalkun johtaminen POM (Property portfolio management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata useita kiinteistösijoitusmuotoja ja - kohteita sisältävän salkun sijoitusstrategiasta ja osien painotuksista eri osamarkkinoilla tuotto- ja riskivaatimusten mukaisesti. Kiinteistösijoittaminen (Investment in real estate) Pääoman sitominen kiinteistöön tai sen osaan voiton tai muun hyödyn saavuttamiseksi. Kiinteistöihin voidaan sijoittaa joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi osakkeiden ja rahastojen kautta. Kiinteistösijoitusjohtaminen AM (Asset management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistösijoitussalkun rakenteen toteutuksesta ostamalla, myymällä tai kehittämällä yksittäisiä kiinteistöjä tai niiden osia sekä seuraamalla ja ohjaamalla kiinteistöjen kannattavuutta. Kokonaispalveluyritys (Total facilities management company) Palveluyritys, joka tarjoaa kiinteistöjohtamispalveluita. Palveluyritys tuottaa toimitilapalvelut omalla organisaatiollaan. 6

8 Käyttäjäpalvelut (User services) Kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnatut palvelut. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. Pääomakustannukset (Capital costs) Kiinteistöön sidotun pääoman kustannukset, jotka koostuvat etupäässä koroista ja laskennallisista poistoista. Pääomakustannuksiin kuuluvat kiinteistön hankintaan ja omistamiseen liittyvät kustannukset sekä rasitteisiin tai lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät kustannukset. Pääoman erilliskustannukset (Taxes and insurances) Kiinteistön omistamisesta aiheutuvat verot ja vakuutuskustannukset. Toimitila (Facility) Kiinteistöön sisältyvä rakennettu tila, jota käytetään aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tuotantoon. Toimitilat voidaan jaotella liiketiloihin, toimistotiloihin, tuotannollisiin tiloihin, palvelutiloihin ja varastotiloihin. Toimitilajohtaminen FM (Facility management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. Toimitilapalvelut (Facility services) Toimitilojen ominaisuuksiin kohdistuvat ja käyttäjän toimintaa tukevat palvelut. Toimitilapalvelut sisältävät erilaisia käyttäjä- ja kiinteistöpalveluja. Toimitilapalvelujen sisältö vaihtelee organisaatiokohtaisesti, ja niistä sovitaan yleensä erikseen joko vuokrasopimuksessa tai erillisessä palvelusopimuksessa. Ulkoistaminen (Outsourcing) Ulkoistaminen merkitsee tavaroiden ja palveluiden hankintaa yrityksen ulkopuolelta. Aikaisemmin yrityksen sisällä hoidettuja tehtäviä siirretään ostettavaksi yrityksen ulkopuolisilta toimittajilta. Ulkoistamisen aikaansaama muutos tehtävänjaossa on luonteeltaan pikemmin pysyvää kuin tilapäinen. Ylläpitokustannukset (Maintenance costs) Kaikki kiinteistön ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Ylläpitokustannuksia ovat kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset, esimerkiksi kaikki kiinteistön huolto-, sähkö-, lämmitys-, vedenkulutus- ja jätehuoltokustannukset. Yrityksen strateginen toimitilajohtaminen CREM (Corporate real estate management) Toimitiloihin liittyvä johtamisen osa-alue, jonka tarkoituksena on integroida toimitilavarallisuus ja toimitilojen käyttö osaksi yrityksen keskeisiä resursseja siten, että ne tuottavat lisäarvoa yrityksen ydinliiketoiminnalle. Yrityksen strategisella toimitilajohtamisella pyritään siihen, että kiinteistösijoitusjohtamisen, kiinteistökohteen johtamisen ja toimitilajohtamisen näkökulmat integroidaan yrityksen ydinliiketoiminnan strategioihin ja prosesseihin. 7

9 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa on käynnissä kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus. Tutkimus käynnistettiin huhtikuussa 2000 ja se valmistuu keväällä Tutkimus kuuluu TEKES:n Rembrand ohjelmaan. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimuksia käsittelevän tutkimuksen päätavoitteena on kehittää kiinteistönomistajan ja kiinteistöjohtamispalveluja tarjoavien yritysten välistä sopimussuhdetta (kuva 1). Tutkimuksen rajapinta O M ISTA JA Konseptit Sopimukset KIINTEISTÖJOHTOYRITYS Työkalut KIINTEISTÖNHOITO- PALVELUT KÄYTTÄJÄ- PALVELUT Kuva 1 Tutkimuksen rajapinta Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa kiinteistöjohtamisen palvelusopimuksista ja palvelujen hankintaprosessista kiinteistöalalle. Tutkimus muodostuu kirjallisuustutkimuksista ja haastattelututkimuksista, joiden avulla kiinteistöjohtamispalvelujen hankinnan prosessikuvauksia ja toimintaohjeita sekä sopimuskäytäntöä kehitetään ja testataan. Tutkimuksen tuloksena saadaan viitekehys kiinteistöjohtamispalvelujen sopimuskäytännölle, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet tilaajan ja palveluyrityksen toiminnalle sopimuksen aikaansaamiseksi, selvitys ulkomaisista kokonaispalvelukonsepteista ja selvitys suomalaisten kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien tarpeista ja odotuksista kiinteistöjohtamispalveluille. Tämän kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat Suomessa tutkimuksen tarkoituksena on hankkia perustietoa tutkimuksen myöhempiä vaiheita varten. Tutkimuksessa selvitetään kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. 8

10 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. Tutkimuksessa käsitellään Suomen kiinteistökantaa merkittävimpiä kiinteistöjen omistajia kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita kiinteistöjohtamispalveluja. Tutkimuksessa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on Suomen kiinteistökanta ja missä se sijaitsee? Ketkä ovat merkittävimpiä kiinteistöjen omistajia? Millaiset ovat kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaaliset markkinat? Mitä ovat kiinteistöjohtamispalvelut? Ketkä ovat kiinteistöjohtamispalvelujen tuottajia ja millaisia ovat heidän palvelukonseptinsa? 1.3 Tutkimuksen rajaukset Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Tämän tutkimuksen luvuissa 2 ja 4 lasketaan asuinrakennuksiin erilliset pien-, rivi-, ketju- ja asuinkerrostalot toimitilarakennuksiin liike- ja toimistorakennukset julkisiin rakennuksiin hoitoalan rakennukset, kokoontumis- ja opetusrakennukset tuotantorakennuksiin teollisuusrakennukset logistiikkarakennuksiin liikenteen ja varaston rakennukset muihin rakennuksiin loput rakennukset, jotka lasketaan mukaan rakennuskantaan. 1 Rakennuskantaan ei lasketa tässä tutkimuksessa mukaan kesämökkejä, kallioluolia, maanalaisia tiloja, väestösuojia, nestevarastorakennuksia, puolustusvoimien rakennuksia, yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia, asuinrakennusten saunaja talousrakennuksia, kevytrakenteisia ja tilapäisiä rakennuksia sekä kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia. 2 Kiinteistöjen omistajien ja kiinteistöjohtamispalveluiden kohdalla (luvut 3 ja 5) tarkoitetaan toimitiloilla tilaa, jota käytetään tuotannontekijänä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tuotannossa 3. Toimitiloihin lasketaan mukaan esimerkiksi liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset. 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Olkkonen, Olli, Kaleva, Hanna & Land, Petri. Toimitilasijoittaminen: markkinat, strategia, analyysi. Liite 1. 9

11 2 SUOMEN KIINTEISTÖKANTA 2.1 Yleiskuvaus kiinteistökannasta Suomen kiinteistökanta muodostaa merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansallisvarallisuus oli vuonna 1997 noin miljardia markkaa. Rakennettu ympäristö muodosti siitä kaksi kolmasosaa. Asuin- ja muun talonrakennuskannan arvo (ilman tonttia) oli noin miljardia markkaa markkinahinnoin arvioituna. Asuinrakennuskannan arvo oli 652 miljardia markkaa, muun talonrakennuskannan 566 miljardia markkaa sekä maa- ja vesirakennuskannan 291 miljardia markkaa (kuva 2). 1 Suomen kansallisvarallisuus 1997 Yhteensä mrd. mk 14 % 3 % 11 % 11 % 12 % 26 % 23 % Asuinrakennukset 652 Muut talonrakennukset 566 Maa- ja vesirakenteet 291 Rakennettu maa 270 Metsä 282 Vesi-, maa-alueet 73 Koneet, laitteet, ym. 357 Kuva 2 Suomen kansallisvarallisuus vuonna 1997 (Kansallisvarallisuusselvitys vuosilta Tilastokeskus, ) Helmikuussa 1999 Väestörekisterikeskuksen kiinteistörekisterissä oli noin kiinteistöä, joilla sijaitsi yli rakennusta. Noin kiinteistöä oli rakentamattomia. Väestörekisterikeskuksen tilastointitapa poikkeaa huomattavasti Tilastokeskuksen tilastointitavasta. Väestörekisterikeskuksen tilastoinnissa rakennuksiin lasketaan mukaan myös vapaa-ajanrakennukset, talousrakennukset ja muut vastaavanlaiset rakennukset sekä lisäksi keskeneräiset rakennushankkeet. 2 Tässä tutkimuksessa käsitellään jatkossa Tilastokeskuksen laskelmien mukaisia rakennuksia. 2.2 Rakennukset käyttötarkoituksen ja kerrosalan mukaan Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1998 lopussa Suomessa oli yhteensä rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli lähes 356 miljoonaa neliömetriä. Jokaista suomalaista kohti oli siten rakennettua kerrosalaa noin 69 neliömetriä. Keskimääräinen rakennuksen pinta-ala oli noin 280 neliömetriä. Opetusrakennuksilla oli rakennustyypeistä suurin keskimääräinen kerrosala, joka oli noin neliömetriä. 3 1 Kansallisuusvarallisuusselvitys vuosilta Tilastokeskus. 2 Taskutieto Väestörekisterikeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s

12 Yksikerroksia rakennuksia oli huomattava osa eli 64 prosenttia rakennuskannasta. Määrä nousi yli 90 prosenttiin, kun siihen laskettiin mukaan kaksikerroksiset rakennukset. Yli kolmikerroksisia rakennuksia oli Yli kymmenen kerroksiset rakennukset olivat jo melko harvinaisia. Koko maassa tällaisia oli vain 300 kappaletta. 1 Suurin osa rakennuksista oli asuinrakennuksia. Niiden määrä oli ja osuus koko rakennuskannan kerrosalasta 64 prosenttia. Tästä noin kaksi kolmasosaa muodostui pientalojen (erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot) ja yksi kolmasosa kerrostalojen kerrosalasta. Pientalojen kerrosala oli kaksinkertainen verrattuna kerrostalojen kerrosalaan. Koko rakennuskannan kerrosalasta oli toimitilarakennuksia 10 prosenttia, julkisia rakennuksia 9 prosenttia, tuotantorakennuksia 11 prosenttia, logistiikkarakennuksia 5 prosenttia sekä muita rakennuksia 1 prosentti (taulukko 1). 2 Taulukko 1 Suomen rakennuskanta käyttötarkoituksen mukaan (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s. 30.) Käyttötarkoitus Kerrosala Osuus kem 2 % Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Julkiset rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Tuotantorakennukset Teollisuusrakennukset Logistiikkarakennukset Liikenteen rakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennukset yhteensä Rakennuskanta muodostui suurimmaksi osaksi asuinrakennuksista ja siitäkin huomattava osa pientaloista. Muita rakennustyyppejä oli huomattavasti vähemmän. Toimitilarakennuksien, julkisien rakennuksien, tuotantorakennuksien ja logistiikkarakennuksien kerrosala oli yhteensä vähän yli puolet asuinrakennuksien kerrosalasta. Maamme rakennuskannan voidaankin todeta olevan hyvin asuinrakennus- ja pientalovoittoista. 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s

13 2.3 Rakennuskannan jakauma läänien mukaan Vuonna 1998 Suomessa oli 5 lääniä ja Ahvenanmaan maakunta. Läänit olivat Etelä- Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni. Rakennuskannan kerrosalasta suurin osa eli 76 prosenttia sijaitsi Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Seuraavaksi eniten sijaitsi Itä-Suomen läänissä, jossa oli kuitenkin jo huomattavasti vähemmän eli 11 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalasta. Loput 13 prosenttia kerrosalasta sijaitsi Oulun ja Lapin lääneissä sekä Ahvenanmaan maakunnassa (kuva 3). 1 Rakennuskannan kerrosalan jakauma lääneittäin % 4 % 8 % 11 % 36 % 40 % Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Ahvenanmaan maakunta Kuva 3 Rakennuskannan kerrosalan jakauma lääneittäin (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s ) Suomessa oli vuoden 1998 lopussa lähes asukasta, joista useampi kuin joka viides ( ) asui Helsingin seutukunnassa. Helsingin lisäksi Tampereen ja Turun seutukunnat muodostivat Suomen väkirikkaimmat alueet. Näiden kolmen seutukunnan alueella asui kolmannes koko maan väestöstä. Noin 75 prosenttia koko maan väestöstä asui Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä, joissa myös suurin osa rakennuskannan kerrosaloista sijaitsi. 2 Kaikissa lääneissä ja Ahvenanmaan maakunnassa asuinrakennusten kerrosalaosuus oli noin 65 prosenttia alueen koko rakennuskannan alasta. Toimitilarakennusten kerrosalaosuus vaihteli 9-13 prosentin, julkisten rakennusten 9-11 prosentin, tuotantorakennusten 6-13 prosentin, logistiikkarakennusten 4-6 prosentin ja muiden rakennusten 1-2 prosentin välillä (taulukko 2). Suurin suhteellinen kerrosalan vaihtelu alueellisesti oli siis tuotantorakennuksilla eli teollisuusrakennuksilla. Niitä sijaitsi eniten Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä ja vähiten Ahvenanmaan maakunnassa. 3 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s , Seutukunta- ja maakuntakatsaus Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s

14 Taulukko 2 Rakennuskanta ja väkiluku lääneittäin vuonna 1998 (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s ) Kerrosala Osuus koko Osuus läänin Väestön osuus maan raken- rakennus- koko maan nuskannasta kannasta väkiluvusta kem 2 % % % Etelä-Suomen lääni , ,8 Asuinrakennukset ,9 62 Toimitilarakennukset ,3 11 Julkiset rakennukset ,5 9 Tuotantorakennukset ,6 12 Logistiikkarakennukset ,3 6 Muut rakennukset ,3 1 Länsi-Suomen lääni , ,5 Asuinrakennukset ,1 64 Toimitilarakennukset ,2 9 Julkiset rakennukset ,1 9 Tuotantorakennukset ,6 13 Logistiikkarakennukset ,8 5 Muut rakennukset ,4 1 Itä-Suomen lääni , ,6 Asuinrakennukset ,4 66 Toimitilarakennukset ,1 9 Julkiset rakennukset ,2 10 Tuotantorakennukset ,0 9 Logistiikkarakennukset ,5 4 Muut rakennukset ,1 1 Oulun lääni , ,8 Asuinrakennukset ,4 65 Toimitilarakennukset ,8 10 Julkiset rakennukset ,9 11 Tuotantorakennukset ,8 9 Logistiikkarakennukset ,4 4 Muut rakennukset ,1 1 Lapin lääni , ,8 Asuinrakennukset ,5 62 Toimitilarakennukset ,5 12 Julkiset rakennukset ,4 10 Tuotantorakennukset ,4 11 Logistiikkarakennukset ,2 4 Muut rakennukset ,1 1 Ahvenanmaan maakunta , ,5 Asuinrakennukset ,3 67 Toimitilarakennukset ,1 13 Julkiset rakennukset ,0 9 Tuotantorakennukset ,0 6 Logistiikkarakennukset ,0 4 Muut rakennukset ,0 2 Yhteensä ,0 100,0 Kiinteistömarkkinoiden potentiaalisia alueita ovat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen läänit, joissa sijaitsi noin 76 prosenttia rakennuskannan kerrosalasta. Muilla alueilla kiinteistömarkkinat ovat marginaaliset. 13

15 2.4 Rakennuskannan kehittyminen 1800-luvulla alkoi Suomessa kaupunkien mittakaava muuttua vanhasta maaseutumaisesta asumisesta kohti nykyistä muotoaan. Suomessa teollistumisen katsotaan alkaneen varsinaisesti 1860-luvulla. Rakennusmateriaalien ja tekniikan kehittymisellä on ollut suuri vaikutus rakentamiseen luvun lopussa taloudellinen lama ja myöhemmin tullut sota-aika aiheuttivat kuitenkin tähän kehitykseen katkoksen. Rakentamisen kehityksen taantuma jatkui aina 1940-luvun alkupuoliskolle. Vasta vuosikymmenen lopulla alkoi jälleenrakentaminen ja siirtolaisten asuttaminen maahamme luvun lopulla rakentamisen painopiste siirtyi maaseudulta taajamiin. Tämä oli seurausta maaseudun työpaikkojen vähenemisestä ja kasvavan teollisuuden tarvitsemasta uudesta työvoimasta. Vuosisadan jatkuneen teollistumisen jälkeen on 1960-luvulta alkaen Suomea voitu kutsua teollistuneeksi yhteiskunnaksi ja 1970-lukujen aikana vanhaa rakennuskantaa purettiin huomattavasti uuden tieltä luvun loppupuolella asuntopolitiikka muuttui vireämmäksi ja seuraavan vuosikymmenen alussa arava-asuntojen lainoitus laajeni. Tämä johti siihen, että maahamme rakennettiin poikkeuksellisen paljon asuntoja vuosien aikana. Rakentamisen hulluiksi vuosiksi kutsutaan erityisesti vuosia 1973 ja 1974 kiihkeän rakentamistahdin vuoksi. Seuraavan kerran vastaavanlaiseen talonrakennustuotantoon yllettiin vasta lukujen taitteessa rahamarkkinoiden vapauduttua luvun alussa rakennustuotanto vähentyi rajusti. Vuonna 1993 rakennettiin yhtä vähän kuin ja 1960-luvun taitteessa. Lisäksi on muistettava, että tuolloin kansantuote oli reaalisesti vain vajaa puolet vuoden 1997 tasosta ja alan tuottavuuskin oli huomattavasti heikompi. 3 Rakennusala alkoi elpyä jälleen keväällä Suomessa korjataan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talojen korjausmarkkinat olivat vuonna 1999 kolmannes koko rakentamisen ja 43 prosenttia talonrakentamisen kokonaistuotannon arvosta. Kaksi vuotta aikaisemmin korjaustoiminnan osuus talonrakennustuotannon arvosta oli miltei puolet. Uudisrakentamisen nopea lisäys alentaa väliaikaisesti korjausrakentamisen osuutta, joka hieman pidemmällä tähtäyksellä kuitenkin muodostuu vallitsevaksi. 5 Vuodesta 1997 vuoteen 1998 rakennuskanta lisääntyi rakennuksella, joka oli lähes 5,7 miljoonaa kerrosalaneliötä. Eniten lisääntyi asuinrakennusten kerrosala, jonka lisäys oli lähes 3,6 miljoona neliömetriä eli noin 62 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 13 prosenttia, julkisilla rakennuksilla 11 prosenttia, toimitilarakennuksilla 8 prosenttia ja logistiikkarakennuksilla 6 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. 6 1 Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Rakentamisen suhdanteet 1999:2. Rakennusteollisuuden Keskusliitto. s Rakentamisen suhdanteet 1999:2. Rakennusteollisuuden Keskusliitto. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s. 30,

16 Vuosien aikana rakennuskanta lisääntyi yhteensä 93,6 miljoonalla kerrosalaneliöllä (taulukko 3). Eniten lisääntyi asuinrakennusten kerrosala, jonka lisäys oli 54,1 miljoona neliömetriä eli noin 58 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 12,6 miljoonaa neliömetriä, toimitilarakennuksilla 10,5 miljoonaa neliömetriä, julkisilla rakennuksilla 9,6 miljoonaa neliömetriä sekä logistiikkarakennuksilla ja muilla rakennuksilla yhteensä 6,8 miljoonaa neliömetriä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 13 prosenttia, toimitilarakennuksilla 11 prosenttia, julkisilla rakennuksilla 10 prosenttia sekä logistiikkarakennuksilla ja muilla rakennuksilla yhteensä 7 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. 1 Taulukko 3 Rakennuskanta kerrosalan ja käyttötarkoituksen mukaan vuosina 1985, 1990, 1995 ja 1998 (Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Tilastokeskus.) Käyttötarkoitus Kerrosala kem * % 1990* % 1995 % 1998 % Asuinrak Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarak Liikerakennukset Toimistorak Julkiset rak Hoitoalan rak Kokoontumisrak Opetusrak Tuotantorak Teollisuusrak Logistiikkarak Liikenteen rak Varastorak Muut rak Yhteensä *1985 ja 1990 varastorakennukset sisältyvät luokkaan muut rakennukset Maamme rakennuskanta on varsin nuorta ja se on lähes kokonaan rakennettu vasta sotien jälkeen. Siitäkin vielä suurin osa (74 prosenttia kerrosalasta) varsinaisen teollisen rakentamisen kaudella eli vuoden 1960 jälkeen (kuva 4). Rakennuksien määrästä noin 34 prosenttia ja kerrosalasta 37 prosenttia on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Vanhojen ennen vuotta 1920 valmistuneiden rakennuksien määrä on vain 7 prosenttia ja kerrosala on vain 5 prosenttia rakennuskannasta. Koko rakennuskannan keskimääräinen ikä määrän mukaan painotettuna on 33 vuotta ja mediaani-ikä 27 vuotta. Vanhimpia ovat kokoontumis- ja opetusrakennukset. 2, 3 1 Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Tilastokeskus. 2 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s.7, Rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Tilastokeskus. 15

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/2001

YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/2001 YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/21 KONSERNITULOSLASKELMA (milj. euroa) 1-6/21 1-6/2 Muutos 1-12/2 % Liikevaihto 785,7 597,1 32 1 235,4 - josta ulkomaantoimintaa 145,3 95,3 52 146,4 Liiketoiminnan tuotot

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

YIT-konsernin tilinpäätös 2001 YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto Uusin rakennus (2014 ja vanhemmissa datoissa)

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto Uusin rakennus (2014 ja vanhemmissa datoissa) SeutuRAMAVA Muuttuja Nimi KUNTA Kuntakoodi KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus KAUPOSANRO Kaupunginosanumero TILANRO Tilastoaluenumero NIMI Kaupunginosan nimi RAKLKM Rakennusten lukumäärä YKSIKKOLKM tai YKSLKM

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys 1990-2016 Sivu 1 / 6 Liittokokous 23. 24.11.2012 Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2014-2016

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila. Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 31.1.2012 Erkka Valkila Tilinpäätösinfo 31.1.2012 1 Sisältö 1. Asuntomarkkinat 2. Strategia 3. SATOn vuosi 2011 4. Näkymät vuodelle 2012 Tilinpäätösinfo 31.1.2012 2 Asuntomarkkinat

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6 / 2001

Osavuosikatsaus 1-6 / 2001 Osavuosikatsaus 1-6 / 2001 2. elokuuta 2001 Teijo Fabritius, toimitusjohtaja JOT Automation Group Oyj industry customers targets competition strategies Tunnuslukuja Milj. EUR 1-6/01 1-6/00 Muutos,% 2000

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU

Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveys- ja talousvaikutukset kuntien omistamassa rakennuskannassa RATEKU Olavi Holmijoki Sisäilmastoseminaari 2015 Lähtökohta Taloudellisen kokonaisuuden hallinta tilanteessa,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 18.8.2016 Hannu Lehto, toimitusjohtaja Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja 1 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja AKTIIVINEN SUUNNITTELUN OHJAUS SUORAVIIVAINEN

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Tilastotietoja Sipoosta

Tilastotietoja Sipoosta Tilastotietoja Sipoosta Esite on laadittu Sipoon kunnan kehittämis- ja kaavoituskeskuksessa 2.8.2010. Lähteet: Tilastokeskus (taulukot),työ- ja elinkeinoministeriö (työvoima), Maanmittauslaitos (kunnan

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 1-6/2016

Puolivuosikatsaus 1-6/2016 Puolivuosikatsaus 1-6/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen 25.8.2016 Pörssitalo Näkökohtia toimintaympäristöstä EKP:n toimet, rahan matala korkotaso+kohtuullinen saatavuus Kiinteistökaupan

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 256. Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 3535/02.07.00/2014 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 85 8.9.2014 256 Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön myynti Conorin Oy:lle

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot