KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 35 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 35 Espoo 2001 TKK-RTA-S35 KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA Satu Heinimäki, Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI 3 UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 35 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 35 Espoo 2001 TKK-RTA-S35 KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA Satu Heinimäki, Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Kannen kuvat otettu Helsingin Ruoholahdesta ja Pasilasta (kuvaaja S. Heinimäki) Otamedia Oy Espoo 2001

4 ESIPUHE Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa kiinteistöjohtamisen palvelusopimuksista ja palvelujen hankintaprosessista kiinteistöalalle. Tässä osatutkimuksessa on selvitetty kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus on osa TEKES:n Rembrand teknologiaohjelmaa. Tutkimusta ohjaa johtoryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Tiina Tanninen-Ahonen Tapani Väljä Hannu Soikkeli Jorma Äikää Jukka Tammisto Kari Sundqvist Matti Malmberg Mikko Salla Jouko Kankainen Teknologia-asiantuntija, TEKES Talousjohtaja, Sponda Oyj (Pj) Kehityspäällikkö, YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy Isännöintijohtaja, SOK Kiinteistötoiminnot Aluejohtaja, Merita Kiinteistöt Oy Key Account Manager, ISS Suomi Oy Aluepäällikkö, ABB Kiinteistöpalvelut Oy Kiinteistöpäällikkö, Nokia Oyj Professori, Teknillinen Korkeakoulu Kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat Suomessa tutkimus on suoritettu Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa professori Jouko Kankaisen johdolla. Tutkimusta on ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka Puhto ja päätutkijana on toiminut tekn. yo Satu Heinimäki. Espoossa Satu Heinimäki 3

5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 KÄSITTEET JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN RAJAUKSET SUOMEN KIINTEISTÖKANTA YLEISKUVAUS KIINTEISTÖKANNASTA RAKENNUKSET KÄYTTÖTARKOITUKSEN JA KERROSALAN MUKAAN RAKENNUSKANNAN JAKAUMA LÄÄNIEN MUKAAN RAKENNUSKANNAN KEHITTYMINEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MERKITTÄVIMMÄT KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT YLEISKUVAUS KIINTEISTÖJEN OMISTAJISTA RAKENNUKSET OMISTAJALAJIN MUKAAN KIINTEISTÖJEN AMMATTIMAISET OMISTAJAT Yleistä Instituutiot Sijoittajat Toiminnalliset yhteisöt KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN POTENTIAALISET MARKKINAT KIINTEISTÖN YLLÄPITO POTENTIAALISET MARKKINAT Yleistä Alueiden mukaan Käyttötarkoituksen mukaan KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUT MARKKINOIDEN LÄHTÖKOHDAT KIINTEISTÖNPITO KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN KUVAUS PALVELUJEN TUOTTAJAT TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT YHTEENVETO LÄHDELUETTELO

6 KÄSITTEET Kiinteistö (Real estate) Lainsäädännössä kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistönomistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet. Kiinteistöhallinto (Real estate administration) Toiminta, jonka tarkoituksena on kiinteistöön liittyvän talouden, toiminnan, henkilöstön ja tietohuollon ohjaus ja valvonta sekä kiinteistön juridisten asioiden hoito. Kiinteistönjohtoyritys (Real Estate management company) Palveluyritys, joka tarjoaa kiinteistöjohtamispalveluita. Yritys tuottaa toimitilapalvelut joko omalla organisaatiolla tai hankkii osan tai kaikki kyseisistä palveluista alihankkijoilta. Puhtaalla kiinteistönjohtoyrityksellä tarkoitetaan palveluyritystä, joka hoitaa kiinteistöjohtamisen ja hankkii toimitilapalvelut alihankkijoilta. Kiinteistöjohtaminen (Real estate management) Kiinteistöliiketoimintaan tai kiinteistönpitoon liittyvä johtaminen. Kiinteistöjohtaminen on tässä määritelty yläkäsitteenä, joka käytännön johtamistoiminnassa toteutuu esimerkiksi kiinteistösijoitussalkun johtamisena, kiinteistösijoitusjohtamisena, kiinteistökohteen johtamisena tai toimitilajohtamisena. Kiinteistökehitys (Real estate development) Toiminta, jonka tarkoituksena on lisätä yksittäisen kiinteistön tai tietyn alueen ja sen kiinteistöjen arvoa. Kiinteistökehityksen kohteena voi olla esimerkiksi kiinteistön raakamaan muodostava maa- tai vesialue, kiinteistöön kuuluva tontti tai tontilla sijaitseva rakennus tai sen osa. Kiinteistökehitys voi kohdistua joko suunnitteilla olevaan kiinteistön osaan tai jo olemassa olevaan kiinteistöön ja sen osiin. Yksittäisen rakennetun kiinteistön ja siihen kuuluvien rakennusten kehittämisestä käytetään myös nimitystä kiinteistöjalostus. Kiinteistökustannukset (Real estate costs) Kaikki kiinteistön olemassaolosta aiheutuvat kustannukset. Kiinteistökustannukset muodostuvat pääomakustannuksista, pääoman erilliskustannuksista sekä ylläpitokustannuksista. Kiinteistöliiketoiminta (Real estate business) Kiinteistön omistamiseen, hyödyntämiseen tai asiakaspalvelujen tuottamiseen liittyvät toiminnot, joilla on liiketaloudelliset tavoitteet. Kiinteistöliiketoiminta sisältää seuraavia toimintoja: kiinteistökehitys, rakennuttaminen, kiinteistösijoittaminen, kiinteistökauppa, vuokraus, kiinteistöhallinto, kiinteistön ylläpito ja käyttäjätoiminnot. Kiinteistönhoito (Maintenance) Kiinteistön ylläpitoon kuuluva säännöllinen toiminta, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistöhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 5

7 Kiinteistönomistus (Real estate ownership) Kiinteistön hallinta siten, että yhdellä tai useammalla henkilöllä tai yhteisöllä on omistusoikeus kiinteistöön tai sen osaan. Kiinteistön taloushallinto (Financial management of real estate) Kiinteistöhallinnon osa, jonka tarkoituksena on kiinteistön ostoon, myyntiin, rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien taloudellisten asioiden ohjaus. Kiinteistönpito (Building management) Kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen. Kiinteistönpito voi sisältää samat toiminnot kuin kiinteistöliiketoiminta, mutta kiinteistönpitoa ei välttämättä harjoiteta liiketaloudellisin periaattein. Kiinteistön ylläpito (Real estate maintenance) Toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet. Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat muun muassa kiinteistönhoito ja kunnossapito. Kiinteistökohteen johtaminen PM (Property management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistön tai sen osan käytettävyydestä ja arvon kehittämisestä ottamalla huomioon kiinteistönomistajan edut ja tarpeet. Kiinteistökohteen johtamisessa pyritään ohjaamaan erityisesti kiinteistön hallintaan ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimintoja kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kiinteistöpalvelut (Real estate services) Kiinteistön ylläpitoon kohdistuvat palvelut. Kiinteistöpalvelut voidaan jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistösijoitussalkun johtaminen POM (Property portfolio management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata useita kiinteistösijoitusmuotoja ja - kohteita sisältävän salkun sijoitusstrategiasta ja osien painotuksista eri osamarkkinoilla tuotto- ja riskivaatimusten mukaisesti. Kiinteistösijoittaminen (Investment in real estate) Pääoman sitominen kiinteistöön tai sen osaan voiton tai muun hyödyn saavuttamiseksi. Kiinteistöihin voidaan sijoittaa joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi osakkeiden ja rahastojen kautta. Kiinteistösijoitusjohtaminen AM (Asset management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistösijoitussalkun rakenteen toteutuksesta ostamalla, myymällä tai kehittämällä yksittäisiä kiinteistöjä tai niiden osia sekä seuraamalla ja ohjaamalla kiinteistöjen kannattavuutta. Kokonaispalveluyritys (Total facilities management company) Palveluyritys, joka tarjoaa kiinteistöjohtamispalveluita. Palveluyritys tuottaa toimitilapalvelut omalla organisaatiollaan. 6

8 Käyttäjäpalvelut (User services) Kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnatut palvelut. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. Pääomakustannukset (Capital costs) Kiinteistöön sidotun pääoman kustannukset, jotka koostuvat etupäässä koroista ja laskennallisista poistoista. Pääomakustannuksiin kuuluvat kiinteistön hankintaan ja omistamiseen liittyvät kustannukset sekä rasitteisiin tai lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät kustannukset. Pääoman erilliskustannukset (Taxes and insurances) Kiinteistön omistamisesta aiheutuvat verot ja vakuutuskustannukset. Toimitila (Facility) Kiinteistöön sisältyvä rakennettu tila, jota käytetään aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tuotantoon. Toimitilat voidaan jaotella liiketiloihin, toimistotiloihin, tuotannollisiin tiloihin, palvelutiloihin ja varastotiloihin. Toimitilajohtaminen FM (Facility management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. Toimitilapalvelut (Facility services) Toimitilojen ominaisuuksiin kohdistuvat ja käyttäjän toimintaa tukevat palvelut. Toimitilapalvelut sisältävät erilaisia käyttäjä- ja kiinteistöpalveluja. Toimitilapalvelujen sisältö vaihtelee organisaatiokohtaisesti, ja niistä sovitaan yleensä erikseen joko vuokrasopimuksessa tai erillisessä palvelusopimuksessa. Ulkoistaminen (Outsourcing) Ulkoistaminen merkitsee tavaroiden ja palveluiden hankintaa yrityksen ulkopuolelta. Aikaisemmin yrityksen sisällä hoidettuja tehtäviä siirretään ostettavaksi yrityksen ulkopuolisilta toimittajilta. Ulkoistamisen aikaansaama muutos tehtävänjaossa on luonteeltaan pikemmin pysyvää kuin tilapäinen. Ylläpitokustannukset (Maintenance costs) Kaikki kiinteistön ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Ylläpitokustannuksia ovat kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset, esimerkiksi kaikki kiinteistön huolto-, sähkö-, lämmitys-, vedenkulutus- ja jätehuoltokustannukset. Yrityksen strateginen toimitilajohtaminen CREM (Corporate real estate management) Toimitiloihin liittyvä johtamisen osa-alue, jonka tarkoituksena on integroida toimitilavarallisuus ja toimitilojen käyttö osaksi yrityksen keskeisiä resursseja siten, että ne tuottavat lisäarvoa yrityksen ydinliiketoiminnalle. Yrityksen strategisella toimitilajohtamisella pyritään siihen, että kiinteistösijoitusjohtamisen, kiinteistökohteen johtamisen ja toimitilajohtamisen näkökulmat integroidaan yrityksen ydinliiketoiminnan strategioihin ja prosesseihin. 7

9 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa on käynnissä kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus. Tutkimus käynnistettiin huhtikuussa 2000 ja se valmistuu keväällä Tutkimus kuuluu TEKES:n Rembrand ohjelmaan. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimuksia käsittelevän tutkimuksen päätavoitteena on kehittää kiinteistönomistajan ja kiinteistöjohtamispalveluja tarjoavien yritysten välistä sopimussuhdetta (kuva 1). Tutkimuksen rajapinta O M ISTA JA Konseptit Sopimukset KIINTEISTÖJOHTOYRITYS Työkalut KIINTEISTÖNHOITO- PALVELUT KÄYTTÄJÄ- PALVELUT Kuva 1 Tutkimuksen rajapinta Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa kiinteistöjohtamisen palvelusopimuksista ja palvelujen hankintaprosessista kiinteistöalalle. Tutkimus muodostuu kirjallisuustutkimuksista ja haastattelututkimuksista, joiden avulla kiinteistöjohtamispalvelujen hankinnan prosessikuvauksia ja toimintaohjeita sekä sopimuskäytäntöä kehitetään ja testataan. Tutkimuksen tuloksena saadaan viitekehys kiinteistöjohtamispalvelujen sopimuskäytännölle, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet tilaajan ja palveluyrityksen toiminnalle sopimuksen aikaansaamiseksi, selvitys ulkomaisista kokonaispalvelukonsepteista ja selvitys suomalaisten kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien tarpeista ja odotuksista kiinteistöjohtamispalveluille. Tämän kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat Suomessa tutkimuksen tarkoituksena on hankkia perustietoa tutkimuksen myöhempiä vaiheita varten. Tutkimuksessa selvitetään kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. 8

10 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. Tutkimuksessa käsitellään Suomen kiinteistökantaa merkittävimpiä kiinteistöjen omistajia kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita kiinteistöjohtamispalveluja. Tutkimuksessa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on Suomen kiinteistökanta ja missä se sijaitsee? Ketkä ovat merkittävimpiä kiinteistöjen omistajia? Millaiset ovat kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaaliset markkinat? Mitä ovat kiinteistöjohtamispalvelut? Ketkä ovat kiinteistöjohtamispalvelujen tuottajia ja millaisia ovat heidän palvelukonseptinsa? 1.3 Tutkimuksen rajaukset Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Tämän tutkimuksen luvuissa 2 ja 4 lasketaan asuinrakennuksiin erilliset pien-, rivi-, ketju- ja asuinkerrostalot toimitilarakennuksiin liike- ja toimistorakennukset julkisiin rakennuksiin hoitoalan rakennukset, kokoontumis- ja opetusrakennukset tuotantorakennuksiin teollisuusrakennukset logistiikkarakennuksiin liikenteen ja varaston rakennukset muihin rakennuksiin loput rakennukset, jotka lasketaan mukaan rakennuskantaan. 1 Rakennuskantaan ei lasketa tässä tutkimuksessa mukaan kesämökkejä, kallioluolia, maanalaisia tiloja, väestösuojia, nestevarastorakennuksia, puolustusvoimien rakennuksia, yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia, asuinrakennusten saunaja talousrakennuksia, kevytrakenteisia ja tilapäisiä rakennuksia sekä kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia. 2 Kiinteistöjen omistajien ja kiinteistöjohtamispalveluiden kohdalla (luvut 3 ja 5) tarkoitetaan toimitiloilla tilaa, jota käytetään tuotannontekijänä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tuotannossa 3. Toimitiloihin lasketaan mukaan esimerkiksi liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset. 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Olkkonen, Olli, Kaleva, Hanna & Land, Petri. Toimitilasijoittaminen: markkinat, strategia, analyysi. Liite 1. 9

11 2 SUOMEN KIINTEISTÖKANTA 2.1 Yleiskuvaus kiinteistökannasta Suomen kiinteistökanta muodostaa merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansallisvarallisuus oli vuonna 1997 noin miljardia markkaa. Rakennettu ympäristö muodosti siitä kaksi kolmasosaa. Asuin- ja muun talonrakennuskannan arvo (ilman tonttia) oli noin miljardia markkaa markkinahinnoin arvioituna. Asuinrakennuskannan arvo oli 652 miljardia markkaa, muun talonrakennuskannan 566 miljardia markkaa sekä maa- ja vesirakennuskannan 291 miljardia markkaa (kuva 2). 1 Suomen kansallisvarallisuus 1997 Yhteensä mrd. mk 14 % 3 % 11 % 11 % 12 % 26 % 23 % Asuinrakennukset 652 Muut talonrakennukset 566 Maa- ja vesirakenteet 291 Rakennettu maa 270 Metsä 282 Vesi-, maa-alueet 73 Koneet, laitteet, ym. 357 Kuva 2 Suomen kansallisvarallisuus vuonna 1997 (Kansallisvarallisuusselvitys vuosilta Tilastokeskus, ) Helmikuussa 1999 Väestörekisterikeskuksen kiinteistörekisterissä oli noin kiinteistöä, joilla sijaitsi yli rakennusta. Noin kiinteistöä oli rakentamattomia. Väestörekisterikeskuksen tilastointitapa poikkeaa huomattavasti Tilastokeskuksen tilastointitavasta. Väestörekisterikeskuksen tilastoinnissa rakennuksiin lasketaan mukaan myös vapaa-ajanrakennukset, talousrakennukset ja muut vastaavanlaiset rakennukset sekä lisäksi keskeneräiset rakennushankkeet. 2 Tässä tutkimuksessa käsitellään jatkossa Tilastokeskuksen laskelmien mukaisia rakennuksia. 2.2 Rakennukset käyttötarkoituksen ja kerrosalan mukaan Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1998 lopussa Suomessa oli yhteensä rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli lähes 356 miljoonaa neliömetriä. Jokaista suomalaista kohti oli siten rakennettua kerrosalaa noin 69 neliömetriä. Keskimääräinen rakennuksen pinta-ala oli noin 280 neliömetriä. Opetusrakennuksilla oli rakennustyypeistä suurin keskimääräinen kerrosala, joka oli noin neliömetriä. 3 1 Kansallisuusvarallisuusselvitys vuosilta Tilastokeskus. 2 Taskutieto Väestörekisterikeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s

12 Yksikerroksia rakennuksia oli huomattava osa eli 64 prosenttia rakennuskannasta. Määrä nousi yli 90 prosenttiin, kun siihen laskettiin mukaan kaksikerroksiset rakennukset. Yli kolmikerroksisia rakennuksia oli Yli kymmenen kerroksiset rakennukset olivat jo melko harvinaisia. Koko maassa tällaisia oli vain 300 kappaletta. 1 Suurin osa rakennuksista oli asuinrakennuksia. Niiden määrä oli ja osuus koko rakennuskannan kerrosalasta 64 prosenttia. Tästä noin kaksi kolmasosaa muodostui pientalojen (erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot) ja yksi kolmasosa kerrostalojen kerrosalasta. Pientalojen kerrosala oli kaksinkertainen verrattuna kerrostalojen kerrosalaan. Koko rakennuskannan kerrosalasta oli toimitilarakennuksia 10 prosenttia, julkisia rakennuksia 9 prosenttia, tuotantorakennuksia 11 prosenttia, logistiikkarakennuksia 5 prosenttia sekä muita rakennuksia 1 prosentti (taulukko 1). 2 Taulukko 1 Suomen rakennuskanta käyttötarkoituksen mukaan (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s. 30.) Käyttötarkoitus Kerrosala Osuus kem 2 % Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Julkiset rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Tuotantorakennukset Teollisuusrakennukset Logistiikkarakennukset Liikenteen rakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennukset yhteensä Rakennuskanta muodostui suurimmaksi osaksi asuinrakennuksista ja siitäkin huomattava osa pientaloista. Muita rakennustyyppejä oli huomattavasti vähemmän. Toimitilarakennuksien, julkisien rakennuksien, tuotantorakennuksien ja logistiikkarakennuksien kerrosala oli yhteensä vähän yli puolet asuinrakennuksien kerrosalasta. Maamme rakennuskannan voidaankin todeta olevan hyvin asuinrakennus- ja pientalovoittoista. 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s

13 2.3 Rakennuskannan jakauma läänien mukaan Vuonna 1998 Suomessa oli 5 lääniä ja Ahvenanmaan maakunta. Läänit olivat Etelä- Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni. Rakennuskannan kerrosalasta suurin osa eli 76 prosenttia sijaitsi Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Seuraavaksi eniten sijaitsi Itä-Suomen läänissä, jossa oli kuitenkin jo huomattavasti vähemmän eli 11 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalasta. Loput 13 prosenttia kerrosalasta sijaitsi Oulun ja Lapin lääneissä sekä Ahvenanmaan maakunnassa (kuva 3). 1 Rakennuskannan kerrosalan jakauma lääneittäin % 4 % 8 % 11 % 36 % 40 % Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Ahvenanmaan maakunta Kuva 3 Rakennuskannan kerrosalan jakauma lääneittäin (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s ) Suomessa oli vuoden 1998 lopussa lähes asukasta, joista useampi kuin joka viides ( ) asui Helsingin seutukunnassa. Helsingin lisäksi Tampereen ja Turun seutukunnat muodostivat Suomen väkirikkaimmat alueet. Näiden kolmen seutukunnan alueella asui kolmannes koko maan väestöstä. Noin 75 prosenttia koko maan väestöstä asui Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä, joissa myös suurin osa rakennuskannan kerrosaloista sijaitsi. 2 Kaikissa lääneissä ja Ahvenanmaan maakunnassa asuinrakennusten kerrosalaosuus oli noin 65 prosenttia alueen koko rakennuskannan alasta. Toimitilarakennusten kerrosalaosuus vaihteli 9-13 prosentin, julkisten rakennusten 9-11 prosentin, tuotantorakennusten 6-13 prosentin, logistiikkarakennusten 4-6 prosentin ja muiden rakennusten 1-2 prosentin välillä (taulukko 2). Suurin suhteellinen kerrosalan vaihtelu alueellisesti oli siis tuotantorakennuksilla eli teollisuusrakennuksilla. Niitä sijaitsi eniten Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä ja vähiten Ahvenanmaan maakunnassa. 3 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s , Seutukunta- ja maakuntakatsaus Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s

14 Taulukko 2 Rakennuskanta ja väkiluku lääneittäin vuonna 1998 (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s ) Kerrosala Osuus koko Osuus läänin Väestön osuus maan raken- rakennus- koko maan nuskannasta kannasta väkiluvusta kem 2 % % % Etelä-Suomen lääni , ,8 Asuinrakennukset ,9 62 Toimitilarakennukset ,3 11 Julkiset rakennukset ,5 9 Tuotantorakennukset ,6 12 Logistiikkarakennukset ,3 6 Muut rakennukset ,3 1 Länsi-Suomen lääni , ,5 Asuinrakennukset ,1 64 Toimitilarakennukset ,2 9 Julkiset rakennukset ,1 9 Tuotantorakennukset ,6 13 Logistiikkarakennukset ,8 5 Muut rakennukset ,4 1 Itä-Suomen lääni , ,6 Asuinrakennukset ,4 66 Toimitilarakennukset ,1 9 Julkiset rakennukset ,2 10 Tuotantorakennukset ,0 9 Logistiikkarakennukset ,5 4 Muut rakennukset ,1 1 Oulun lääni , ,8 Asuinrakennukset ,4 65 Toimitilarakennukset ,8 10 Julkiset rakennukset ,9 11 Tuotantorakennukset ,8 9 Logistiikkarakennukset ,4 4 Muut rakennukset ,1 1 Lapin lääni , ,8 Asuinrakennukset ,5 62 Toimitilarakennukset ,5 12 Julkiset rakennukset ,4 10 Tuotantorakennukset ,4 11 Logistiikkarakennukset ,2 4 Muut rakennukset ,1 1 Ahvenanmaan maakunta , ,5 Asuinrakennukset ,3 67 Toimitilarakennukset ,1 13 Julkiset rakennukset ,0 9 Tuotantorakennukset ,0 6 Logistiikkarakennukset ,0 4 Muut rakennukset ,0 2 Yhteensä ,0 100,0 Kiinteistömarkkinoiden potentiaalisia alueita ovat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen läänit, joissa sijaitsi noin 76 prosenttia rakennuskannan kerrosalasta. Muilla alueilla kiinteistömarkkinat ovat marginaaliset. 13

15 2.4 Rakennuskannan kehittyminen 1800-luvulla alkoi Suomessa kaupunkien mittakaava muuttua vanhasta maaseutumaisesta asumisesta kohti nykyistä muotoaan. Suomessa teollistumisen katsotaan alkaneen varsinaisesti 1860-luvulla. Rakennusmateriaalien ja tekniikan kehittymisellä on ollut suuri vaikutus rakentamiseen luvun lopussa taloudellinen lama ja myöhemmin tullut sota-aika aiheuttivat kuitenkin tähän kehitykseen katkoksen. Rakentamisen kehityksen taantuma jatkui aina 1940-luvun alkupuoliskolle. Vasta vuosikymmenen lopulla alkoi jälleenrakentaminen ja siirtolaisten asuttaminen maahamme luvun lopulla rakentamisen painopiste siirtyi maaseudulta taajamiin. Tämä oli seurausta maaseudun työpaikkojen vähenemisestä ja kasvavan teollisuuden tarvitsemasta uudesta työvoimasta. Vuosisadan jatkuneen teollistumisen jälkeen on 1960-luvulta alkaen Suomea voitu kutsua teollistuneeksi yhteiskunnaksi ja 1970-lukujen aikana vanhaa rakennuskantaa purettiin huomattavasti uuden tieltä luvun loppupuolella asuntopolitiikka muuttui vireämmäksi ja seuraavan vuosikymmenen alussa arava-asuntojen lainoitus laajeni. Tämä johti siihen, että maahamme rakennettiin poikkeuksellisen paljon asuntoja vuosien aikana. Rakentamisen hulluiksi vuosiksi kutsutaan erityisesti vuosia 1973 ja 1974 kiihkeän rakentamistahdin vuoksi. Seuraavan kerran vastaavanlaiseen talonrakennustuotantoon yllettiin vasta lukujen taitteessa rahamarkkinoiden vapauduttua luvun alussa rakennustuotanto vähentyi rajusti. Vuonna 1993 rakennettiin yhtä vähän kuin ja 1960-luvun taitteessa. Lisäksi on muistettava, että tuolloin kansantuote oli reaalisesti vain vajaa puolet vuoden 1997 tasosta ja alan tuottavuuskin oli huomattavasti heikompi. 3 Rakennusala alkoi elpyä jälleen keväällä Suomessa korjataan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talojen korjausmarkkinat olivat vuonna 1999 kolmannes koko rakentamisen ja 43 prosenttia talonrakentamisen kokonaistuotannon arvosta. Kaksi vuotta aikaisemmin korjaustoiminnan osuus talonrakennustuotannon arvosta oli miltei puolet. Uudisrakentamisen nopea lisäys alentaa väliaikaisesti korjausrakentamisen osuutta, joka hieman pidemmällä tähtäyksellä kuitenkin muodostuu vallitsevaksi. 5 Vuodesta 1997 vuoteen 1998 rakennuskanta lisääntyi rakennuksella, joka oli lähes 5,7 miljoonaa kerrosalaneliötä. Eniten lisääntyi asuinrakennusten kerrosala, jonka lisäys oli lähes 3,6 miljoona neliömetriä eli noin 62 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 13 prosenttia, julkisilla rakennuksilla 11 prosenttia, toimitilarakennuksilla 8 prosenttia ja logistiikkarakennuksilla 6 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. 6 1 Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Rakentamisen suhdanteet 1999:2. Rakennusteollisuuden Keskusliitto. s Rakentamisen suhdanteet 1999:2. Rakennusteollisuuden Keskusliitto. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s. 30,

16 Vuosien aikana rakennuskanta lisääntyi yhteensä 93,6 miljoonalla kerrosalaneliöllä (taulukko 3). Eniten lisääntyi asuinrakennusten kerrosala, jonka lisäys oli 54,1 miljoona neliömetriä eli noin 58 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 12,6 miljoonaa neliömetriä, toimitilarakennuksilla 10,5 miljoonaa neliömetriä, julkisilla rakennuksilla 9,6 miljoonaa neliömetriä sekä logistiikkarakennuksilla ja muilla rakennuksilla yhteensä 6,8 miljoonaa neliömetriä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 13 prosenttia, toimitilarakennuksilla 11 prosenttia, julkisilla rakennuksilla 10 prosenttia sekä logistiikkarakennuksilla ja muilla rakennuksilla yhteensä 7 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. 1 Taulukko 3 Rakennuskanta kerrosalan ja käyttötarkoituksen mukaan vuosina 1985, 1990, 1995 ja 1998 (Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Tilastokeskus.) Käyttötarkoitus Kerrosala kem * % 1990* % 1995 % 1998 % Asuinrak Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarak Liikerakennukset Toimistorak Julkiset rak Hoitoalan rak Kokoontumisrak Opetusrak Tuotantorak Teollisuusrak Logistiikkarak Liikenteen rak Varastorak Muut rak Yhteensä *1985 ja 1990 varastorakennukset sisältyvät luokkaan muut rakennukset Maamme rakennuskanta on varsin nuorta ja se on lähes kokonaan rakennettu vasta sotien jälkeen. Siitäkin vielä suurin osa (74 prosenttia kerrosalasta) varsinaisen teollisen rakentamisen kaudella eli vuoden 1960 jälkeen (kuva 4). Rakennuksien määrästä noin 34 prosenttia ja kerrosalasta 37 prosenttia on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Vanhojen ennen vuotta 1920 valmistuneiden rakennuksien määrä on vain 7 prosenttia ja kerrosala on vain 5 prosenttia rakennuskannasta. Koko rakennuskannan keskimääräinen ikä määrän mukaan painotettuna on 33 vuotta ja mediaani-ikä 27 vuotta. Vanhimpia ovat kokoontumis- ja opetusrakennukset. 2, 3 1 Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Tilastokeskus. 2 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s.7, Rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Tilastokeskus. 15

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto

SeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto SeutuRAMAVA Muuttuja Nimi KUNTA Kuntakoodi KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus KAUPOSANRO Kaupunginosanumero TILANRO Tilastoaluenumero NIMI Kaupunginosan nimi RAKLKM Rakennusten lukumäärä YKSIKKOLKM tai YKSLKM

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

EPI Healthcare I. Rahaston pääkohdat vuokralaisen näkökulmasta

EPI Healthcare I. Rahaston pääkohdat vuokralaisen näkökulmasta EPI Healthcare I Rahaston pääkohdat vuokralaisen näkökulmasta Rahaston perustamisen taustaa Palveluntarjonta hoiva-alalla ei tällä hetkellä vastaa palveluiden kysyntää Väestön ikääntyminen tulee edelleen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Technopolis Oyj. Q3 Katsaus

Technopolis Oyj. Q3 Katsaus Technopolis Oyj Q3 Katsaus Technopolis-konserni OULU KUOPIO JYVÄSKYLÄ LAPPEENRANTA TAMPERE PIETARI PÄÄKAUPUNKISEUTU erikoistunut teknologiayritysten toimintaympäristöihin Euroopan ainoa alallaan nopea

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

YIT-konsernin tilinpäätös 2001 YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Technopolis kannattavaa kasvua. Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014

Technopolis kannattavaa kasvua. Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014 Technopolis kannattavaa kasvua Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014 Technopolis-konsepti Yhdistää joustavat toimitilat ja palvelut tehokkaaksi työympäristöksi Mahdollistaa asiakkaiden keskittymisen

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011 Nils Petter Hollekim 2010 ja tulevaisuuden näkymät ODIN Kiinteistö -rahaston arvo nousi 45,8 prosenttia vuonna 2010. Rahaston vertailuindeksi nousi samana aikana

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito

Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Sijoittajilla jo viiden vuoden juhlat! 2 Kriiseillä vähenevä markkinavaikutus 3 Tulokset ja talous edelleen ylämäessä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkeyhtiön kommentit Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkevarojen sijoitustoiminnan tavoitteet Mahdollisimman hyvän tuoton saavuttaminen rahastoiduille eläkevaroille, hallitulla riskinotolla

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys

Rakennetun ympäristön kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys Rakennetun ympäristön kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2014 Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy KTI Kiinteistötieto Oy Esityksen teemat 1) Kiinteistö-

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ERÄITÄ MERKITTÄVIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMISTON REFERENSSEJÄ:

ERÄITÄ MERKITTÄVIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMISTON REFERENSSEJÄ: ERÄITÄ MERKITTÄVIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMISTON REFERENSSEJÄ: Eteläesplanadi 16 Hämeentie 19 Eteläesplanadi 4 PERUSKORJAUSREFERENSSEJÄ Työ ja elinkeinoministeriön toimitalo o Laajuus: 11 380 brm2 Kaikukatu

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT

ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 213 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 213 Espoo 2003 TKK-RTA-R213 ULKOISTETUT TOIMITILAJOHTAMISPALVELUT

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Sinimäentie 10 Sinimäentie 10, 02630 Espoo

Kiinteistö Oy Sinimäentie 10 Sinimäentie 10, 02630 Espoo Kiinteistö Oy Sinimäentie 10 Sinimäentie 10, 02630 Espoo Arkkitehtuuriltaan näyttävä Sinimäentie 10 sijaitsee Sinimäen alueella Espoossa näkyvällä paikalla Turun moottoritien vieressä, Kehä I:n ja Kehä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Valtion keskitetty omistajaohjaus

Valtion keskitetty omistajaohjaus Valtion keskitetty omistajaohjaus 13.11.2007 Lähde: Finlandia-talo. Kuva: Rauno Träskelin Pekka Timonen Osastopäällikkö, ylijohtaja Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto OMISTAJAOHJAUSOSASTO Ylijohtaja

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

CITYCONIN SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.5.1999

CITYCONIN SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.5.1999 O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. 3 0. 4. 1 9 9 9 CITYCONIN SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.5.1999 Osakkeita %-osuus osakkeista ja äänistä 1. Merita Kiinteistöt Oy 28 487 000 34,7 2. Center-Yhtiöt Oy

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa

Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit EKHHL 20a juubeli foorum 20.11. 2015, Tallinnas Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry (Soome Kinnisvaraliidu) Harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Keskuspankeilla iso rooli Taloudet piristymässä 65 Teollisuuden luottamus,

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisala, Suomen menestystekijä

Kiinteistö- ja rakentamisala, Suomen menestystekijä Kiinteistö- ja rakentamisala, Suomen menestystekijä Seppo Junnila Professori, AaltoENG, Kiinteistöliiketoiminta KIRA talkoot 2014 29.-30.1.2014 Säätytalo ja Haikon kartano Sisältö Toimialan erityispiirteet

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Yrityspuiston konsepti ja johtaminen Osmo Hiltunen, KJ-Kiinteistöjohto Oy Coresma 6.2.2008 7.2.2008 KJ-Kiinteistöjohto Oy 2 Täyden palvelun kiinteistö- ja toimitilajohtamisen yritys Yksityinen ja riippumaton

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot