KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA
|
|
- Tuomo Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 35 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 35 Espoo 2001 TKK-RTA-S35 KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA Satu Heinimäki, Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI 3 UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI
2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 35 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 35 Espoo 2001 TKK-RTA-S35 KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN MARKKINAT SUOMESSA Satu Heinimäki, Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI
3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax TKK Rakentamistalous ISBN ISBN (PDF) ISSN Kannen kuvat otettu Helsingin Ruoholahdesta ja Pasilasta (kuvaaja S. Heinimäki) Otamedia Oy Espoo 2001
4 ESIPUHE Tämä selvitys julkaistaan osana Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa kiinteistöjohtamisen palvelusopimuksista ja palvelujen hankintaprosessista kiinteistöalalle. Tässä osatutkimuksessa on selvitetty kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus on osa TEKES:n Rembrand teknologiaohjelmaa. Tutkimusta ohjaa johtoryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Tiina Tanninen-Ahonen Tapani Väljä Hannu Soikkeli Jorma Äikää Jukka Tammisto Kari Sundqvist Matti Malmberg Mikko Salla Jouko Kankainen Teknologia-asiantuntija, TEKES Talousjohtaja, Sponda Oyj (Pj) Kehityspäällikkö, YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy Isännöintijohtaja, SOK Kiinteistötoiminnot Aluejohtaja, Merita Kiinteistöt Oy Key Account Manager, ISS Suomi Oy Aluepäällikkö, ABB Kiinteistöpalvelut Oy Kiinteistöpäällikkö, Nokia Oyj Professori, Teknillinen Korkeakoulu Kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat Suomessa tutkimus on suoritettu Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa professori Jouko Kankaisen johdolla. Tutkimusta on ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka Puhto ja päätutkijana on toiminut tekn. yo Satu Heinimäki. Espoossa Satu Heinimäki 3
5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 KÄSITTEET JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET TUTKIMUKSEN RAJAUKSET SUOMEN KIINTEISTÖKANTA YLEISKUVAUS KIINTEISTÖKANNASTA RAKENNUKSET KÄYTTÖTARKOITUKSEN JA KERROSALAN MUKAAN RAKENNUSKANNAN JAKAUMA LÄÄNIEN MUKAAN RAKENNUSKANNAN KEHITTYMINEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MERKITTÄVIMMÄT KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT YLEISKUVAUS KIINTEISTÖJEN OMISTAJISTA RAKENNUKSET OMISTAJALAJIN MUKAAN KIINTEISTÖJEN AMMATTIMAISET OMISTAJAT Yleistä Instituutiot Sijoittajat Toiminnalliset yhteisöt KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN POTENTIAALISET MARKKINAT KIINTEISTÖN YLLÄPITO POTENTIAALISET MARKKINAT Yleistä Alueiden mukaan Käyttötarkoituksen mukaan KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUT MARKKINOIDEN LÄHTÖKOHDAT KIINTEISTÖNPITO KIINTEISTÖJOHTAMISPALVELUJEN KUVAUS PALVELUJEN TUOTTAJAT TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT YHTEENVETO LÄHDELUETTELO
6 KÄSITTEET Kiinteistö (Real estate) Lainsäädännössä kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistönomistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet. Kiinteistöhallinto (Real estate administration) Toiminta, jonka tarkoituksena on kiinteistöön liittyvän talouden, toiminnan, henkilöstön ja tietohuollon ohjaus ja valvonta sekä kiinteistön juridisten asioiden hoito. Kiinteistönjohtoyritys (Real Estate management company) Palveluyritys, joka tarjoaa kiinteistöjohtamispalveluita. Yritys tuottaa toimitilapalvelut joko omalla organisaatiolla tai hankkii osan tai kaikki kyseisistä palveluista alihankkijoilta. Puhtaalla kiinteistönjohtoyrityksellä tarkoitetaan palveluyritystä, joka hoitaa kiinteistöjohtamisen ja hankkii toimitilapalvelut alihankkijoilta. Kiinteistöjohtaminen (Real estate management) Kiinteistöliiketoimintaan tai kiinteistönpitoon liittyvä johtaminen. Kiinteistöjohtaminen on tässä määritelty yläkäsitteenä, joka käytännön johtamistoiminnassa toteutuu esimerkiksi kiinteistösijoitussalkun johtamisena, kiinteistösijoitusjohtamisena, kiinteistökohteen johtamisena tai toimitilajohtamisena. Kiinteistökehitys (Real estate development) Toiminta, jonka tarkoituksena on lisätä yksittäisen kiinteistön tai tietyn alueen ja sen kiinteistöjen arvoa. Kiinteistökehityksen kohteena voi olla esimerkiksi kiinteistön raakamaan muodostava maa- tai vesialue, kiinteistöön kuuluva tontti tai tontilla sijaitseva rakennus tai sen osa. Kiinteistökehitys voi kohdistua joko suunnitteilla olevaan kiinteistön osaan tai jo olemassa olevaan kiinteistöön ja sen osiin. Yksittäisen rakennetun kiinteistön ja siihen kuuluvien rakennusten kehittämisestä käytetään myös nimitystä kiinteistöjalostus. Kiinteistökustannukset (Real estate costs) Kaikki kiinteistön olemassaolosta aiheutuvat kustannukset. Kiinteistökustannukset muodostuvat pääomakustannuksista, pääoman erilliskustannuksista sekä ylläpitokustannuksista. Kiinteistöliiketoiminta (Real estate business) Kiinteistön omistamiseen, hyödyntämiseen tai asiakaspalvelujen tuottamiseen liittyvät toiminnot, joilla on liiketaloudelliset tavoitteet. Kiinteistöliiketoiminta sisältää seuraavia toimintoja: kiinteistökehitys, rakennuttaminen, kiinteistösijoittaminen, kiinteistökauppa, vuokraus, kiinteistöhallinto, kiinteistön ylläpito ja käyttäjätoiminnot. Kiinteistönhoito (Maintenance) Kiinteistön ylläpitoon kuuluva säännöllinen toiminta, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla. Kiinteistönhoitoa ovat muun muassa kiinteistön teknisten järjestelmien hoito, kiinteistöhuolto, siivous, ulkoalueiden hoito sekä kiinteistön jätehuolto. 5
7 Kiinteistönomistus (Real estate ownership) Kiinteistön hallinta siten, että yhdellä tai useammalla henkilöllä tai yhteisöllä on omistusoikeus kiinteistöön tai sen osaan. Kiinteistön taloushallinto (Financial management of real estate) Kiinteistöhallinnon osa, jonka tarkoituksena on kiinteistön ostoon, myyntiin, rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien taloudellisten asioiden ohjaus. Kiinteistönpito (Building management) Kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen. Kiinteistönpito voi sisältää samat toiminnot kuin kiinteistöliiketoiminta, mutta kiinteistönpitoa ei välttämättä harjoiteta liiketaloudellisin periaattein. Kiinteistön ylläpito (Real estate maintenance) Toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet. Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat muun muassa kiinteistönhoito ja kunnossapito. Kiinteistökohteen johtaminen PM (Property management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistön tai sen osan käytettävyydestä ja arvon kehittämisestä ottamalla huomioon kiinteistönomistajan edut ja tarpeet. Kiinteistökohteen johtamisessa pyritään ohjaamaan erityisesti kiinteistön hallintaan ja kiinteistön ylläpitoon liittyviä toimintoja kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kiinteistöpalvelut (Real estate services) Kiinteistön ylläpitoon kohdistuvat palvelut. Kiinteistöpalvelut voidaan jakaa kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistösijoitussalkun johtaminen POM (Property portfolio management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata useita kiinteistösijoitusmuotoja ja - kohteita sisältävän salkun sijoitusstrategiasta ja osien painotuksista eri osamarkkinoilla tuotto- ja riskivaatimusten mukaisesti. Kiinteistösijoittaminen (Investment in real estate) Pääoman sitominen kiinteistöön tai sen osaan voiton tai muun hyödyn saavuttamiseksi. Kiinteistöihin voidaan sijoittaa joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi osakkeiden ja rahastojen kautta. Kiinteistösijoitusjohtaminen AM (Asset management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tietyn kiinteistösijoitussalkun rakenteen toteutuksesta ostamalla, myymällä tai kehittämällä yksittäisiä kiinteistöjä tai niiden osia sekä seuraamalla ja ohjaamalla kiinteistöjen kannattavuutta. Kokonaispalveluyritys (Total facilities management company) Palveluyritys, joka tarjoaa kiinteistöjohtamispalveluita. Palveluyritys tuottaa toimitilapalvelut omalla organisaatiollaan. 6
8 Käyttäjäpalvelut (User services) Kiinteistöjen ja niiden tilojen käyttäjille suunnatut palvelut. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa turvapalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, ruokailu- ja ravintolapalvelut, postitus ja postinjakelu, puhelinpalvelut, aulapalvelut, tietoverkkopalvelut, kopiointipalvelut, pitopalvelut, sisustus-, kalustus- ja hankintapalvelut, muuttopalvelut sekä lähetti- ja toimistopalvelut ja muut mahdolliset tukipalvelut. Pääomakustannukset (Capital costs) Kiinteistöön sidotun pääoman kustannukset, jotka koostuvat etupäässä koroista ja laskennallisista poistoista. Pääomakustannuksiin kuuluvat kiinteistön hankintaan ja omistamiseen liittyvät kustannukset sekä rasitteisiin tai lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät kustannukset. Pääoman erilliskustannukset (Taxes and insurances) Kiinteistön omistamisesta aiheutuvat verot ja vakuutuskustannukset. Toimitila (Facility) Kiinteistöön sisältyvä rakennettu tila, jota käytetään aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tuotantoon. Toimitilat voidaan jaotella liiketiloihin, toimistotiloihin, tuotannollisiin tiloihin, palvelutiloihin ja varastotiloihin. Toimitilajohtaminen FM (Facility management) Kiinteistöjohtaminen, jonka tarkoituksena on vastata tilojen hankkimisesta ja kehittämisestä sekä kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. Toimitilapalvelut (Facility services) Toimitilojen ominaisuuksiin kohdistuvat ja käyttäjän toimintaa tukevat palvelut. Toimitilapalvelut sisältävät erilaisia käyttäjä- ja kiinteistöpalveluja. Toimitilapalvelujen sisältö vaihtelee organisaatiokohtaisesti, ja niistä sovitaan yleensä erikseen joko vuokrasopimuksessa tai erillisessä palvelusopimuksessa. Ulkoistaminen (Outsourcing) Ulkoistaminen merkitsee tavaroiden ja palveluiden hankintaa yrityksen ulkopuolelta. Aikaisemmin yrityksen sisällä hoidettuja tehtäviä siirretään ostettavaksi yrityksen ulkopuolisilta toimittajilta. Ulkoistamisen aikaansaama muutos tehtävänjaossa on luonteeltaan pikemmin pysyvää kuin tilapäinen. Ylläpitokustannukset (Maintenance costs) Kaikki kiinteistön ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Ylläpitokustannuksia ovat kiinteistönhoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset, esimerkiksi kaikki kiinteistön huolto-, sähkö-, lämmitys-, vedenkulutus- ja jätehuoltokustannukset. Yrityksen strateginen toimitilajohtaminen CREM (Corporate real estate management) Toimitiloihin liittyvä johtamisen osa-alue, jonka tarkoituksena on integroida toimitilavarallisuus ja toimitilojen käyttö osaksi yrityksen keskeisiä resursseja siten, että ne tuottavat lisäarvoa yrityksen ydinliiketoiminnalle. Yrityksen strategisella toimitilajohtamisella pyritään siihen, että kiinteistösijoitusjohtamisen, kiinteistökohteen johtamisen ja toimitilajohtamisen näkökulmat integroidaan yrityksen ydinliiketoiminnan strategioihin ja prosesseihin. 7
9 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa on käynnissä kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimukset tutkimus. Tutkimus käynnistettiin huhtikuussa 2000 ja se valmistuu keväällä Tutkimus kuuluu TEKES:n Rembrand ohjelmaan. Kiinteistöhallinnan kokonaispalvelusopimuksia käsittelevän tutkimuksen päätavoitteena on kehittää kiinteistönomistajan ja kiinteistöjohtamispalveluja tarjoavien yritysten välistä sopimussuhdetta (kuva 1). Tutkimuksen rajapinta O M ISTA JA Konseptit Sopimukset KIINTEISTÖJOHTOYRITYS Työkalut KIINTEISTÖNHOITO- PALVELUT KÄYTTÄJÄ- PALVELUT Kuva 1 Tutkimuksen rajapinta Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa kiinteistöjohtamisen palvelusopimuksista ja palvelujen hankintaprosessista kiinteistöalalle. Tutkimus muodostuu kirjallisuustutkimuksista ja haastattelututkimuksista, joiden avulla kiinteistöjohtamispalvelujen hankinnan prosessikuvauksia ja toimintaohjeita sekä sopimuskäytäntöä kehitetään ja testataan. Tutkimuksen tuloksena saadaan viitekehys kiinteistöjohtamispalvelujen sopimuskäytännölle, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet tilaajan ja palveluyrityksen toiminnalle sopimuksen aikaansaamiseksi, selvitys ulkomaisista kokonaispalvelukonsepteista ja selvitys suomalaisten kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien tarpeista ja odotuksista kiinteistöjohtamispalveluille. Tämän kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat Suomessa tutkimuksen tarkoituksena on hankkia perustietoa tutkimuksen myöhempiä vaiheita varten. Tutkimuksessa selvitetään kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. 8
10 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita ja niihin liittyviä eri tekijöitä Suomessa. Tutkimuksessa käsitellään Suomen kiinteistökantaa merkittävimpiä kiinteistöjen omistajia kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaalisia markkinoita kiinteistöjohtamispalveluja. Tutkimuksessa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on Suomen kiinteistökanta ja missä se sijaitsee? Ketkä ovat merkittävimpiä kiinteistöjen omistajia? Millaiset ovat kiinteistöjohtamispalvelujen potentiaaliset markkinat? Mitä ovat kiinteistöjohtamispalvelut? Ketkä ovat kiinteistöjohtamispalvelujen tuottajia ja millaisia ovat heidän palvelukonseptinsa? 1.3 Tutkimuksen rajaukset Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Tämän tutkimuksen luvuissa 2 ja 4 lasketaan asuinrakennuksiin erilliset pien-, rivi-, ketju- ja asuinkerrostalot toimitilarakennuksiin liike- ja toimistorakennukset julkisiin rakennuksiin hoitoalan rakennukset, kokoontumis- ja opetusrakennukset tuotantorakennuksiin teollisuusrakennukset logistiikkarakennuksiin liikenteen ja varaston rakennukset muihin rakennuksiin loput rakennukset, jotka lasketaan mukaan rakennuskantaan. 1 Rakennuskantaan ei lasketa tässä tutkimuksessa mukaan kesämökkejä, kallioluolia, maanalaisia tiloja, väestösuojia, nestevarastorakennuksia, puolustusvoimien rakennuksia, yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia, asuinrakennusten saunaja talousrakennuksia, kevytrakenteisia ja tilapäisiä rakennuksia sekä kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia. 2 Kiinteistöjen omistajien ja kiinteistöjohtamispalveluiden kohdalla (luvut 3 ja 5) tarkoitetaan toimitiloilla tilaa, jota käytetään tuotannontekijänä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden tuotannossa 3. Toimitiloihin lasketaan mukaan esimerkiksi liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennukset. 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Olkkonen, Olli, Kaleva, Hanna & Land, Petri. Toimitilasijoittaminen: markkinat, strategia, analyysi. Liite 1. 9
11 2 SUOMEN KIINTEISTÖKANTA 2.1 Yleiskuvaus kiinteistökannasta Suomen kiinteistökanta muodostaa merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansallisvarallisuus oli vuonna 1997 noin miljardia markkaa. Rakennettu ympäristö muodosti siitä kaksi kolmasosaa. Asuin- ja muun talonrakennuskannan arvo (ilman tonttia) oli noin miljardia markkaa markkinahinnoin arvioituna. Asuinrakennuskannan arvo oli 652 miljardia markkaa, muun talonrakennuskannan 566 miljardia markkaa sekä maa- ja vesirakennuskannan 291 miljardia markkaa (kuva 2). 1 Suomen kansallisvarallisuus 1997 Yhteensä mrd. mk 14 % 3 % 11 % 11 % 12 % 26 % 23 % Asuinrakennukset 652 Muut talonrakennukset 566 Maa- ja vesirakenteet 291 Rakennettu maa 270 Metsä 282 Vesi-, maa-alueet 73 Koneet, laitteet, ym. 357 Kuva 2 Suomen kansallisvarallisuus vuonna 1997 (Kansallisvarallisuusselvitys vuosilta Tilastokeskus, ) Helmikuussa 1999 Väestörekisterikeskuksen kiinteistörekisterissä oli noin kiinteistöä, joilla sijaitsi yli rakennusta. Noin kiinteistöä oli rakentamattomia. Väestörekisterikeskuksen tilastointitapa poikkeaa huomattavasti Tilastokeskuksen tilastointitavasta. Väestörekisterikeskuksen tilastoinnissa rakennuksiin lasketaan mukaan myös vapaa-ajanrakennukset, talousrakennukset ja muut vastaavanlaiset rakennukset sekä lisäksi keskeneräiset rakennushankkeet. 2 Tässä tutkimuksessa käsitellään jatkossa Tilastokeskuksen laskelmien mukaisia rakennuksia. 2.2 Rakennukset käyttötarkoituksen ja kerrosalan mukaan Tilastokeskuksen mukaan vuoden 1998 lopussa Suomessa oli yhteensä rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala oli lähes 356 miljoonaa neliömetriä. Jokaista suomalaista kohti oli siten rakennettua kerrosalaa noin 69 neliömetriä. Keskimääräinen rakennuksen pinta-ala oli noin 280 neliömetriä. Opetusrakennuksilla oli rakennustyypeistä suurin keskimääräinen kerrosala, joka oli noin neliömetriä. 3 1 Kansallisuusvarallisuusselvitys vuosilta Tilastokeskus. 2 Taskutieto Väestörekisterikeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s
12 Yksikerroksia rakennuksia oli huomattava osa eli 64 prosenttia rakennuskannasta. Määrä nousi yli 90 prosenttiin, kun siihen laskettiin mukaan kaksikerroksiset rakennukset. Yli kolmikerroksisia rakennuksia oli Yli kymmenen kerroksiset rakennukset olivat jo melko harvinaisia. Koko maassa tällaisia oli vain 300 kappaletta. 1 Suurin osa rakennuksista oli asuinrakennuksia. Niiden määrä oli ja osuus koko rakennuskannan kerrosalasta 64 prosenttia. Tästä noin kaksi kolmasosaa muodostui pientalojen (erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot) ja yksi kolmasosa kerrostalojen kerrosalasta. Pientalojen kerrosala oli kaksinkertainen verrattuna kerrostalojen kerrosalaan. Koko rakennuskannan kerrosalasta oli toimitilarakennuksia 10 prosenttia, julkisia rakennuksia 9 prosenttia, tuotantorakennuksia 11 prosenttia, logistiikkarakennuksia 5 prosenttia sekä muita rakennuksia 1 prosentti (taulukko 1). 2 Taulukko 1 Suomen rakennuskanta käyttötarkoituksen mukaan (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s. 30.) Käyttötarkoitus Kerrosala Osuus kem 2 % Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Julkiset rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Tuotantorakennukset Teollisuusrakennukset Logistiikkarakennukset Liikenteen rakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Rakennukset yhteensä Rakennuskanta muodostui suurimmaksi osaksi asuinrakennuksista ja siitäkin huomattava osa pientaloista. Muita rakennustyyppejä oli huomattavasti vähemmän. Toimitilarakennuksien, julkisien rakennuksien, tuotantorakennuksien ja logistiikkarakennuksien kerrosala oli yhteensä vähän yli puolet asuinrakennuksien kerrosalasta. Maamme rakennuskannan voidaankin todeta olevan hyvin asuinrakennus- ja pientalovoittoista. 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s
13 2.3 Rakennuskannan jakauma läänien mukaan Vuonna 1998 Suomessa oli 5 lääniä ja Ahvenanmaan maakunta. Läänit olivat Etelä- Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni. Rakennuskannan kerrosalasta suurin osa eli 76 prosenttia sijaitsi Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Seuraavaksi eniten sijaitsi Itä-Suomen läänissä, jossa oli kuitenkin jo huomattavasti vähemmän eli 11 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalasta. Loput 13 prosenttia kerrosalasta sijaitsi Oulun ja Lapin lääneissä sekä Ahvenanmaan maakunnassa (kuva 3). 1 Rakennuskannan kerrosalan jakauma lääneittäin % 4 % 8 % 11 % 36 % 40 % Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Ahvenanmaan maakunta Kuva 3 Rakennuskannan kerrosalan jakauma lääneittäin (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s ) Suomessa oli vuoden 1998 lopussa lähes asukasta, joista useampi kuin joka viides ( ) asui Helsingin seutukunnassa. Helsingin lisäksi Tampereen ja Turun seutukunnat muodostivat Suomen väkirikkaimmat alueet. Näiden kolmen seutukunnan alueella asui kolmannes koko maan väestöstä. Noin 75 prosenttia koko maan väestöstä asui Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä, joissa myös suurin osa rakennuskannan kerrosaloista sijaitsi. 2 Kaikissa lääneissä ja Ahvenanmaan maakunnassa asuinrakennusten kerrosalaosuus oli noin 65 prosenttia alueen koko rakennuskannan alasta. Toimitilarakennusten kerrosalaosuus vaihteli 9-13 prosentin, julkisten rakennusten 9-11 prosentin, tuotantorakennusten 6-13 prosentin, logistiikkarakennusten 4-6 prosentin ja muiden rakennusten 1-2 prosentin välillä (taulukko 2). Suurin suhteellinen kerrosalan vaihtelu alueellisesti oli siis tuotantorakennuksilla eli teollisuusrakennuksilla. Niitä sijaitsi eniten Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä ja vähiten Ahvenanmaan maakunnassa. 3 1 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s , Seutukunta- ja maakuntakatsaus Tilastokeskus. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s
14 Taulukko 2 Rakennuskanta ja väkiluku lääneittäin vuonna 1998 (Rakennukset, asunnot ja asuinolot 1998, Asuminen 1999:9. Helsinki: Tilastokeskus, s ) Kerrosala Osuus koko Osuus läänin Väestön osuus maan raken- rakennus- koko maan nuskannasta kannasta väkiluvusta kem 2 % % % Etelä-Suomen lääni , ,8 Asuinrakennukset ,9 62 Toimitilarakennukset ,3 11 Julkiset rakennukset ,5 9 Tuotantorakennukset ,6 12 Logistiikkarakennukset ,3 6 Muut rakennukset ,3 1 Länsi-Suomen lääni , ,5 Asuinrakennukset ,1 64 Toimitilarakennukset ,2 9 Julkiset rakennukset ,1 9 Tuotantorakennukset ,6 13 Logistiikkarakennukset ,8 5 Muut rakennukset ,4 1 Itä-Suomen lääni , ,6 Asuinrakennukset ,4 66 Toimitilarakennukset ,1 9 Julkiset rakennukset ,2 10 Tuotantorakennukset ,0 9 Logistiikkarakennukset ,5 4 Muut rakennukset ,1 1 Oulun lääni , ,8 Asuinrakennukset ,4 65 Toimitilarakennukset ,8 10 Julkiset rakennukset ,9 11 Tuotantorakennukset ,8 9 Logistiikkarakennukset ,4 4 Muut rakennukset ,1 1 Lapin lääni , ,8 Asuinrakennukset ,5 62 Toimitilarakennukset ,5 12 Julkiset rakennukset ,4 10 Tuotantorakennukset ,4 11 Logistiikkarakennukset ,2 4 Muut rakennukset ,1 1 Ahvenanmaan maakunta , ,5 Asuinrakennukset ,3 67 Toimitilarakennukset ,1 13 Julkiset rakennukset ,0 9 Tuotantorakennukset ,0 6 Logistiikkarakennukset ,0 4 Muut rakennukset ,0 2 Yhteensä ,0 100,0 Kiinteistömarkkinoiden potentiaalisia alueita ovat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen läänit, joissa sijaitsi noin 76 prosenttia rakennuskannan kerrosalasta. Muilla alueilla kiinteistömarkkinat ovat marginaaliset. 13
15 2.4 Rakennuskannan kehittyminen 1800-luvulla alkoi Suomessa kaupunkien mittakaava muuttua vanhasta maaseutumaisesta asumisesta kohti nykyistä muotoaan. Suomessa teollistumisen katsotaan alkaneen varsinaisesti 1860-luvulla. Rakennusmateriaalien ja tekniikan kehittymisellä on ollut suuri vaikutus rakentamiseen luvun lopussa taloudellinen lama ja myöhemmin tullut sota-aika aiheuttivat kuitenkin tähän kehitykseen katkoksen. Rakentamisen kehityksen taantuma jatkui aina 1940-luvun alkupuoliskolle. Vasta vuosikymmenen lopulla alkoi jälleenrakentaminen ja siirtolaisten asuttaminen maahamme luvun lopulla rakentamisen painopiste siirtyi maaseudulta taajamiin. Tämä oli seurausta maaseudun työpaikkojen vähenemisestä ja kasvavan teollisuuden tarvitsemasta uudesta työvoimasta. Vuosisadan jatkuneen teollistumisen jälkeen on 1960-luvulta alkaen Suomea voitu kutsua teollistuneeksi yhteiskunnaksi ja 1970-lukujen aikana vanhaa rakennuskantaa purettiin huomattavasti uuden tieltä luvun loppupuolella asuntopolitiikka muuttui vireämmäksi ja seuraavan vuosikymmenen alussa arava-asuntojen lainoitus laajeni. Tämä johti siihen, että maahamme rakennettiin poikkeuksellisen paljon asuntoja vuosien aikana. Rakentamisen hulluiksi vuosiksi kutsutaan erityisesti vuosia 1973 ja 1974 kiihkeän rakentamistahdin vuoksi. Seuraavan kerran vastaavanlaiseen talonrakennustuotantoon yllettiin vasta lukujen taitteessa rahamarkkinoiden vapauduttua luvun alussa rakennustuotanto vähentyi rajusti. Vuonna 1993 rakennettiin yhtä vähän kuin ja 1960-luvun taitteessa. Lisäksi on muistettava, että tuolloin kansantuote oli reaalisesti vain vajaa puolet vuoden 1997 tasosta ja alan tuottavuuskin oli huomattavasti heikompi. 3 Rakennusala alkoi elpyä jälleen keväällä Suomessa korjataan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talojen korjausmarkkinat olivat vuonna 1999 kolmannes koko rakentamisen ja 43 prosenttia talonrakentamisen kokonaistuotannon arvosta. Kaksi vuotta aikaisemmin korjaustoiminnan osuus talonrakennustuotannon arvosta oli miltei puolet. Uudisrakentamisen nopea lisäys alentaa väliaikaisesti korjausrakentamisen osuutta, joka hieman pidemmällä tähtäyksellä kuitenkin muodostuu vallitsevaksi. 5 Vuodesta 1997 vuoteen 1998 rakennuskanta lisääntyi rakennuksella, joka oli lähes 5,7 miljoonaa kerrosalaneliötä. Eniten lisääntyi asuinrakennusten kerrosala, jonka lisäys oli lähes 3,6 miljoona neliömetriä eli noin 62 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 13 prosenttia, julkisilla rakennuksilla 11 prosenttia, toimitilarakennuksilla 8 prosenttia ja logistiikkarakennuksilla 6 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. 6 1 Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Tampereen teknillinen korkeakoulu. Kiinteistönpidon tekniikka, talous ja hallinto. s Rakentamisen suhdanteet 1999:2. Rakennusteollisuuden Keskusliitto. s Rakentamisen suhdanteet 1999:2. Rakennusteollisuuden Keskusliitto. s Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s. 30,
16 Vuosien aikana rakennuskanta lisääntyi yhteensä 93,6 miljoonalla kerrosalaneliöllä (taulukko 3). Eniten lisääntyi asuinrakennusten kerrosala, jonka lisäys oli 54,1 miljoona neliömetriä eli noin 58 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 12,6 miljoonaa neliömetriä, toimitilarakennuksilla 10,5 miljoonaa neliömetriä, julkisilla rakennuksilla 9,6 miljoonaa neliömetriä sekä logistiikkarakennuksilla ja muilla rakennuksilla yhteensä 6,8 miljoonaa neliömetriä. Tuotantorakennusten kerrosalan lisäys oli 13 prosenttia, toimitilarakennuksilla 11 prosenttia, julkisilla rakennuksilla 10 prosenttia sekä logistiikkarakennuksilla ja muilla rakennuksilla yhteensä 7 prosenttia koko rakennuskannan kerrosalan lisäyksestä. 1 Taulukko 3 Rakennuskanta kerrosalan ja käyttötarkoituksen mukaan vuosina 1985, 1990, 1995 ja 1998 (Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Tilastokeskus.) Käyttötarkoitus Kerrosala kem * % 1990* % 1995 % 1998 % Asuinrak Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Toimitilarak Liikerakennukset Toimistorak Julkiset rak Hoitoalan rak Kokoontumisrak Opetusrak Tuotantorak Teollisuusrak Logistiikkarak Liikenteen rak Varastorak Muut rak Yhteensä *1985 ja 1990 varastorakennukset sisältyvät luokkaan muut rakennukset Maamme rakennuskanta on varsin nuorta ja se on lähes kokonaan rakennettu vasta sotien jälkeen. Siitäkin vielä suurin osa (74 prosenttia kerrosalasta) varsinaisen teollisen rakentamisen kaudella eli vuoden 1960 jälkeen (kuva 4). Rakennuksien määrästä noin 34 prosenttia ja kerrosalasta 37 prosenttia on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Vanhojen ennen vuotta 1920 valmistuneiden rakennuksien määrä on vain 7 prosenttia ja kerrosala on vain 5 prosenttia rakennuskannasta. Koko rakennuskannan keskimääräinen ikä määrän mukaan painotettuna on 33 vuotta ja mediaani-ikä 27 vuotta. Vanhimpia ovat kokoontumis- ja opetusrakennukset. 2, 3 1 Rakennukset käyttötarkoituksen mukaan Tilastokeskus. 2 Rakennukset, asunnot ja asuinolot Tilastokeskus. s.7, Rakennukset käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan Tilastokeskus. 15
Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotKuntien omistajapolitiikka ja toimitilastrategia - paneeli
Kuntien omistajapolitiikka ja toimitilastrategia - paneeli Kuntaliiton maakuntafoorumi Sote-toimitilojen tulevaisuus 21.5.2019 Jussi Niemi @twittertili 21.5.2019 Kuntien omistajapolitiikka ja toimitilastrategia
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotVUOSIKATSAUS
VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698
LisätiedotYIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/2001
YIT-Yhtymän osavuosikatsaus 1-6/21 KONSERNITULOSLASKELMA (milj. euroa) 1-6/21 1-6/2 Muutos 1-12/2 % Liikevaihto 785,7 597,1 32 1 235,4 - josta ulkomaantoimintaa 145,3 95,3 52 146,4 Liiketoiminnan tuotot
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2
LisätiedotSeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto
SeutuRAMAVA Muuttuja Nimi KUNTA Kuntakoodi KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus KAUPOSANRO Kaupunginosanumero TILANRO Tilastoaluenumero NIMI Kaupunginosan nimi RAKLKM Rakennusten lukumäärä YKSIKKOLKM tai YKSLKM
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802
LisätiedotMaapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %
Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät LVI-koulutus seminaari Sami Pakarinen
Rakentamisen suhdannenäkymät 2018 LVI-koulutus 2018 -seminaari 28.9.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa, investoinnit ja vienti vetävät Rakennusteollisuus RT 28.9.2017 2 Rakennustuotannon
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotKuka pelkää yksiöitä. 2. lokakuuta 2018
Kuka pelkää yksiöitä 2. lokakuuta 2018 Kojamon historia: VVO-yhtymästä Kojamoksi Nykyaikainen asuntoportfolio, jonka painopiste on siirtynyt Lumo-asuntoihin 2021 tavoite ~ 6 mrd. 4,04ṃ0brdn. 4,3 4 ṃ 3
LisätiedotKuntien sote-kiinteistöt, omistaminen, kiinteistöjohtaminen
Kuntien sote-kiinteistöt, omistaminen, kiinteistöjohtaminen Hallitusneuvottelujen sote- neuvotteluryhmä Kuulemistilaisuus 17.5.2019 Jussi Niemi @twittertili 17.5.2019 Kuntien sote-tilat / kiinteistönomistaminen
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotSIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014
SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL
LisätiedotILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio
ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto
LisätiedotEPI Healthcare I. Rahaston pääkohdat vuokralaisen näkökulmasta
EPI Healthcare I Rahaston pääkohdat vuokralaisen näkökulmasta Rahaston perustamisen taustaa Palveluntarjonta hoiva-alalla ei tällä hetkellä vastaa palveluiden kysyntää Väestön ikääntyminen tulee edelleen
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496
LisätiedotTurun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla
Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne
Lisätiedot7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista
1 7928/2018 Hulevesimaksujen vertailu: Kuopion hulevesimaksun suuruus vuonna 2018 ja yhteenveto vertailukaupunkien hulevesitaksoista Kuopiossa kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712
LisätiedotAsunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014
Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015
TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014
LisätiedotVAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013
VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotKIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA
KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n
LisätiedotTYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys
1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,
LisätiedotAsunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset
Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261
LisätiedotHelsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille
Lisätiedot6/ OSAVUOSIKATSAUS JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS
6/2004 12.08.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.8.2004 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004 Yhtiön seitsemästoista täysi toimintavuosi. KATSAUSKAUSI LYHYESTI
LisätiedotYIT-konsernin tilinpäätös 2001
YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotTechnopolis Oyj. Q3 Katsaus
Technopolis Oyj Q3 Katsaus Technopolis-konserni OULU KUOPIO JYVÄSKYLÄ LAPPEENRANTA TAMPERE PIETARI PÄÄKAUPUNKISEUTU erikoistunut teknologiayritysten toimintaympäristöihin Euroopan ainoa alallaan nopea
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2010
Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)
LisätiedotMikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?
Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina
LisätiedotSATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1
SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011
LisätiedotTETS-tilannekatsaus Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry
TETS-tilannekatsaus 1.12.2011 Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry TETS-tilannekatsaus 1. TETS tausta ja tavoite 2. Liittyjätilanne 3. Jatkoaikataulu 4. Liitynnät muihin kehityshankkeisiin
LisätiedotSponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja
Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 2.11.2017 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hyvää vauhtia Rakennusteollisuus RT
LisätiedotSATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015
1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotSuomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.
TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö
LisätiedotVakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008
FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotMetsämaan omistus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotSATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1
SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011
LisätiedotOsavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen
Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotSeutuRAMAVA. Rakennettu kerrosala Rakenteilla oleva kerrosala Laskennallinen rakennusmaavaranto Uusin rakennus (2014 ja vanhemmissa datoissa)
SeutuRAMAVA Muuttuja Nimi KUNTA Kuntakoodi KOKOTUN Yhdistetty aluetunnus KAUPOSANRO Kaupunginosanumero TILANRO Tilastoaluenumero NIMI Kaupunginosan nimi RAKLKM Rakennusten lukumäärä YKSIKKOLKM tai YKSLKM
LisätiedotVTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M
Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia
LisätiedotKiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
Lisätiedot3(5+(,7b$ ,$$68172-$
6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.
LisätiedotMarkkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito
Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Sijoittajilla jo viiden vuoden juhlat! 2 Kriiseillä vähenevä markkinavaikutus 3 Tulokset ja talous edelleen ylämäessä
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen
Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt
LisätiedotRakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen
Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015
LisätiedotTOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA
TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu
LisätiedotRakentamisen suhdanteet
Rakentamisen suhdanteet Rakentamis- ja kiinteistöalan osaajatarpeet tulevaisuudessa Ennakointifoorumi Turun Ammatti-instituutti 7.9.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa, investoinnit ja vienti
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1
OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%
LisätiedotILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015
ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotMarkkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013
Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden
LisätiedotSATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012
1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,
LisätiedotSuomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:
Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut
LisätiedotTechnopolis kannattavaa kasvua. Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014
Technopolis kannattavaa kasvua Talousjohtaja Reijo Tauriainen 13.11.2014 Technopolis-konsepti Yhdistää joustavat toimitilat ja palvelut tehokkaaksi työympäristöksi Mahdollistaa asiakkaiden keskittymisen
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotTulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala
LisätiedotII. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN
1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
Lisätiedotwww.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland
www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotTilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen
Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa
LisätiedotMitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?
Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys
LisätiedotKannattavasti kasvava YIT
1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2017
Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä
LisätiedotYIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008
YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008
Lisätiedot