Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009. Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009. Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla"

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009 Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla Kuntaliitos vahvistaa Kalajoen ja Himangan elinvoimaa Topi-Kalustaja ja Sievin Jalkine varautuvat uuteen nousuun laajentamalla

2 Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. TE-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja TE-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. TE-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, puh ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, puh Lisätietoa internetissä osoitteissa ja Työ- ja elinkeinokeskus 2 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/2009 Pääkirjoitus 5 Kansi: istockphoto Ydinvoimala Pyhäjoelle? 6-8 Oulun kauppakamarin energiakannanotto 9 JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, Oulun Kauppakamari, Raahessa ei nyyhkitä laman alla PÄÄTOIMITTAJAT Timo Rautajoki Jaakko Okkonen OSOITTEENMUUTOKSET Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh Kolumni 13 Himanka-Kalajoki -kuntaliitos vahvistaa elinvoimaa Topi-Kalustaja ja Sievin Jalkine varautuvat laajennuksilla uuteen nousuun Oulun kaupungin tavoitteena tasapainoinen talous VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Harri Kynnös Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, Oulu Puh. (08) , Fax (08) GSM , PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN Norja vahvisti panostuksensa pohjoiseen Yritysten vientiponnistuksiin uusia eväitä Lomautusten aikana kannattaa kouluttaa osaajia Aktiassa asiakas on tärkein Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3

4 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

5 Mitä talouskriisin jälkeen? Nopeimmat alkavat jo ennustella uuden nousun ajankohtaa, vaikka talouskriisiä on eletty vasta reilut puoli vuotta eikä pohjia ole todennäköisesti vieläkään nähty. Nykyistä tilannetta on verrattu 1990-luvun lamaan. Asiantuntijoiden yleisin viesti on ollut se, että olemme nyt paljon vankemmalla pohjalla eikä tilanteesta tule yhtä paha. Näinhän varmasti on, mutta siitä huolimatta tilanne on todella vakava. Laman kahden ensimmäisen vuoden aikana Suomen talous supistui noin 10 %. Mikään ennuste ei mene nyt lähellekään, mutta ETLAN -6,5 % tälle vuodelle ja nolla ensi vuodelle tuovat vuoden 2011 alun tilanteen vain 3,5 % päähän luvun laman syvimmistä hetkistä. Korko laukkasi hurjissa lukemissa laman aikana, kun se nyt alkaa lähestyä nollaa. Suomen markan arvo heilahteli 1990-luvun alussa rajusti, ja nyt meillä on vakaa euro. Fundamentit ovat siis kunnossa. Suomen markan devalvoituminen 1990-luvun alussa nosti rajusti Suomen teollisuuden kilpailukykyä moniksi vuosiksi. Nyt euron korkea arvo verrattuna esimerkiksi Ruotsin kruunuun ja dollariin on heikentänyt Suomen kilpailukykyä vientimarkkinoilla.viime laman jälkeen tuli Nokia ja ICT-alan raju nousu, joka hyötyi parantuneesta kilpailukyvystä.todennäköisesti nyt talouden supistuminen jää pienemmäksi ja kasvava työttömyys ei nouse lähellekään viimekertaisia lukuja. Mutta, koska teollisuuden vienti on pysähtynyt kuin seinään, ja uutta Nokiaakaan ei ole näköpiirissä, voi talouden elpyminen olla hidasta ja aiheuttaa joillakin alueilla vaikeita rakennemuutoksia tai ainakin ongelmia uuden kasvun pohjan löytämisessä. TEM julkisti muutama viikko sitten selvityksen alueellisista talousnäkymistä.taantuma jylläsi kaikilla muilla alueilla paitsi Tunturi-Lapissa. Perinteinen selitys tähän on ollut se, että taantuma tulee Lappiin aina myöhässä. Näinhän se on ollut, mutta voisiko se nyt olla toisin. Lappi on toistaiseksi välttynyt suurilta irtisanomisilta ja ainoastaan Tornion terästehtaan lomautukset ovat volyymiltaan valtakunnallista kärkiluokkaa. Matkailun notkahdusta ei ole vielä tullut, ei tullut jouluna, ei hiihtolomien aikaan eikä pääsiäisenä. Nousu on pysähtynyt, mutta viime vuoden luvutkin tuntuvat voitolta, tosin kesä ja syksy tuovat uusia haasteita. Lappihan on muutenkin poikkeus siinä, että Nokia ei siellä koskaan noussut niin merkittäväksi tekijäksi kuin muualla. Lappiin tuli muiden alueiden noustessa voimakas rakennemuutos poismuuttoineen ja tehtaiden lakkauttamisineen.tästä huolimatta muutamilla toimialoilla on ollut voimakasta nousua. Eniten on noussut matkailu, joka sesonkiajat mukaan lukien työllistää jo lähes yhtä paljon kuin teollisuus.ympärivuotisia työpaikkoja on kuitenkin vielä reilusti vähemmän. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että matkailu on ollut Lapin Nokia ja ohjelmapalvelut ovat olleet meidän innovaatiomme. Myös kauppa on ollut tärkeä Lapissa. Se työllistää eniten teollisuuden jälkeen, se on kakkonen liikevaihdossa ja selvä ykkönen toimipaikkojen määrässä. Matkailun ja kaupan välillähän on selvä synergia, koska tutkitusti Lapin ostovoima on noin enemmän kuin väkiluku. Kauppaan ja matkailuun on investoitu viime vuosina valtavasti.tilastojen perusteella panostukset ovat olleet epäilyistä huolimatta kannattavia. Ensi vuosikymmenen alussa elpyvä maailmantalous tarvitsee myös raaka-aineita ja terästä. Kaivosteollisuuden osalta tulevaisuus näyttää hyvältä.teräsmarkkinoiden elvyttyä Outokumpu Oy kaivaa naftaliinista Tornion investointisuunnitelmansa. Silloin rakenteitaan muuttanut Lappi on valmis kriisin jälkeiseen nousuun, mutta onko muu Suomi? Rovaniemellä, Timo Rautajoki Toimitusjohtaja Lapin kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5

6 Tämä kuva havainnollistaa sitä, miltä Fennovoiman ydinvoimalaitos saattaisi näyttää ympäristössään. Pyhäjoki isojen asioiden äärellä Juha Miikkulaiselta on turha yrittää puristaa suurta uutista. Fennovoima Oy:n aluepäällikkö valitsee sanansa tarkasti, kun puhutaan yhtiön ydinvoimalahankkeen rakennuspaikasta. - Meillä on kolme täsmälleen yhtä mieluista vaihtoehtoa, Miikkulainen toteaa. Asia selvä.toivetta parhaasta paikasta on tingattu Miikkulaiselta kerran jos toisenkin, mutta ei hän sitä huvikseen panttaa.tietoa ei vain ole vielä olemassa.varmaa on ainoastaan se, että jos Fennovoima rakentaa ydinvoimalaitoksen, se nousee Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle tai Simoon aakkosjärjestyksessä lueteltuna paikkaa selvitettiin ja nämä kolme suodattuivat voimalan vaihtoehtoisiksi sijoituspaikoiksi. Niistä ei ole löytynyt seikkoja, jotka estäisivät sen rakentamisen. Palapeli kasassa vuonna 2011 Kolmen paikan pitäminen mukana valintakuvioissa on Miikkulaisen mukaan riskien hallintaa. Jos pelistä pudotettaisiin sattumanvaraisesti kaksi, ja valitulta paikalta löytyisikin yllättävä este rakentamiselle, olisi haaskattu rutkasti aikaa ja rahaa. - Sellainen yllätys voisi olla esimerkiksi geologinen. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla on vielä yksityiskohtaisempia teknisiä selvityksiä kesken. Ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu, täytyy myös tehdä poliittisia päätöksiä kunta- ja valtakuntatasolla.vasta sitten voidaan valita sijoituspaikka, laitoksen tyyppi ja sen toimittaja. Se on palapeli, joka pitäisi olla valmis vuonna Paikka päätetään silloin, aluepäällikkö Miikkulainen sanoo. Puolesta ja vastaan Poliitikot pitävät pelin kasaajia eniten jännityksessä.ydinvoima on suurten tunteiden herättäjä sekä puolesta että vastaan. Fennovoiman lisäksi Fortum ja Teollisuuden Voima hakevat lupaa ydinvoimalan rakentamiselle.vuoden 2010 alkupuolella eduskunta päättää, kuinka monelle hankkeelle lupa myönnetään.vain Fennovoimalla on ehdolla pohjoisia vaihtoehtoja. - Kunnalliset päättäjät ovat yhtä lailla avainasemassa. Jos valtuusto sanoo ei, se on sillä selvä, toteaa Juha Miikkulainen. Mikäli Fennovoiman ydinvoimalahanke hyväksytään, rakentaminen alkaa kolmen vuoden kuluttua ja kestää seitsemän-kahdeksan vuotta. jatkuu sivulla 8 6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

7 Executive MBA Seuraava ohjelma aloitetaan syyskuussa 2009 ja haku siihen on käynnissä. Ohjelma on mahdollista suorittaa työn ohessa. Johdon erikoistumisohjelmat Noin vuoden kestäviä opintokokonaisuuksia teemoista: Henkilöstöjohtaminen, Markkinoinnin johtaminen, Sosiaali- ja terveysjohtaminen, Teknologiajohtaminen ja Turvallisuusjohtaminen. JOKO-seminaarisarja Seminaarisarja rakentuu yhdeksästä vapaasti valittavasta Oulu Business Excellence -opintokokonaisuuden lähiopetusseminaarista. Mukaan voi liittyä ympäri vuoden. Lisätietoja: Koulutus- ja tutkimuspalvelut, Matti Marttila, puh , Antti Kauppila, puh , s-posti: Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7

8 Tavoitteena on, että laitos olisi kaupallisessa käytössä vuonna Aikataulu riippuu siitä, päätetäänkö valitulle paikalle rakentaa yksi iso vai kaksi pienempää laitosyksikköä. Piristysruiske Pyhäjoelle Oulun kauppakamarin Raahen kauppakamariosaston puheenjohtajan Raimo Seikkalan mukaan ydinvoimalahankkeen saaminen Pyhäjoelle olisi tärkeää.voimalan rakentamis- ja käyttövaihe korvaisi menetettyjä teollisia työpaikkoja Siika- ja Pyhäjokilaaksossa. - Se olisi merkittävä edistysaskel talousalueen työllisyydelle, elinkeinoelämälle ja kuntien taloudelle.ydinvoimala tarjoaisi alueen teollisuusyrityksille sähköenergiaa kilpailukykyiseen hintaan. Se myös varmistaisi työpaikkojen säilymistä alueella globaalissa kilpailussa, Seikkala sanoo. - Pyhäjokea voimalan sijoituspaikkana puoltaa Rautaruukin rakentamisen mukanaan tuoma kokemus isoista teollisista hankkeista. Suuria, aliomavaraisia sähkönkäyttäjiä löytyy läheltä sekä pohjoisesta että etelästä. Myös osaavan työvoiman saatavuus on täällä hyvä, Raimo Seikkala toteaa. - Rakentaminen merkitsee talousalueelle 4 6 miljardin euron elvytyspakettia. Hankkeessa säästyy veronmaksajien, EU:n ja valtion rahat, koska Fennovoiman omistajat vastaavat täysin rahoituksesta, Seikkala muistuttaa. Myös asukkaat voimalan kannalla Viimeisissä kunnallisvaaleissa paikalliset asukkaat antoivat tukensa hankkeeseen myönteisesti suhtautuville ehdokkaille.vaalihaastattelujen mukaan ydinvoimalan kannattajilla on Pyhäjoen valtuustossa enemmistö lukemin 15 6.Valtuusto äänestänee voimala-asiasta ennen syksyä. Seikkalan mukaan myös valtaosa Pyhäjoen asukkaista on voimalan rakentamisen kannalla. - Vastustajiakin toki on, kuten kaikilla hankkeilla. Keskustelua on kuitenkin käyty asialinjalla ja rakentavassa hengessä, hän mainitsee. Taloudelliset hyödyt Pyhäjoelle ja lähikunnille ovat kiistattomat.voimalan rakentamisvaihe työllistää noin 4000 ihmistä. Raahen kauppakamariosaston selvityksen mukaan paikallisia työllistyisi noin 800.Voimalan valmistuttua vakituisia työpaikkoja olisi nelisensataa. Laitoksen käyttöikä on 60 vuotta. Ainakin sen ajan Pyhä- Aluepäällikkö Juha Miikkulainen joen kunnan ja lähialueen kuntatalous olisi turvattu. Pöyry Energy Oy:n selvityksen mukaan voimala tuo alueelle rakennusvaiheen aikana kunnallisverotuloja noin 2,8-4,5 miljoonaa euroa vuodessa ja käyttöaikana noin 1,9-2,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuloja maksettaisiin Pyhäjoen kunnalle alkuvuosina jopa 3,8-5,0 miljoonaa euroa vuodessa. Voimala tärkeä myös matkailullisesti Raimo Seikkala arvioi, että ydinvoimala lisäisi alueella myös matkailijoiden määrää. Rakentamisvaiheen aikana liikematkojen määrä kasvaa ja nykyään Eurajoellakin käy vuosittain ihmistä pelkästään tutustumassa Olkiluodon ydinvoimalaitokseen. Pyhäjoen lähiseudun merkittävin matkailukunta Kalajoki on myös antanut hyväksyntänsä voimalaitoshankkeelle. Seikkala pitää tärkeänä, että alueen kansanedustajat ja päättäjät ovat aktiivisia ja ajoissa liikkeellä. - Raahen seudun yrityspalvelut on käynnistämässä kansainvälistä projektimyyntikoulutusta. Se on erinomainen tilaisuus yrityksille päästä mukaan myös voimalahankkeeseen.vaikka voimala tehtäisiin muualle, osa teräsrakenteista ja alihankinnasta voidaan tehdä Oulun läänissä. Tarvittaessa yritysten kannattaa olla valmiita asettumaan rakentamispaikkakunnalle. Kun päätös tehdään, pitää osata neuvotella aliurakoista kansainvälisten yritysten kanssa. Eurajoen kokemusten perusteella siihen kannattaa valmistautua ajoissa, Seikkala muistuttaa. Teksti: Jussi Pääkkönen Kuvat: Fennovoima, istockphoto 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

9 Oulun kauppakamarin maaliskuinen Energiakannanotto Energiasektorin tavoitteeksi on realistista asettaa uutta työpaikkaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuoteen 2020 mennessä. EU:n huippukokouksen päätös vahvisti jäsenvaltioita sitovat energiatavoitteet vuodelle Niistä keskeiset ovat päästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian lisäämistä koskevat tavoitteet. Nämä velvoitteet ovat Suomelle erittäin vaativat. Niiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki järkevästi käyttöön saatavat energialähteet on hyödynnettävä. Oulun kauppakamari katsoo, että kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia antavat hyvät lähtökohdat velvoitteiden toteuttamiseen alueellisella tasolla. Oulun kauppakamari esittää tukensa tiedossa olevien hankkeiden eteenpäin viemiseksi. Ydinvoima Oulun kauppakamari pitää tärkeänä, että pohjoismaisille energiamarkkinoille syntyy mahdollisimman paljon uutta tuotantokapasiteettia. Ratkaisevan tärkeää tässä on, että valtio myöntää luvan kaikille niille ydinvoimalaitoksille, joiden lupahakemukset täyttävät lain mukaiset edellytykset. Oulun kauppakamari arvioi, että Pohjois-Pohjanmaa yhden ydinvoimalaitoshankkeen sijoituspaikkana on erityisen perusteltu mm. sähkön alueellisen kulutuksen, tasapainoisen voimansiirron ja työvoimapolitiikan näkökulmasta. Turve Energiasektorilla turvetaloudesta on kehittynyt merkittävä elinkeino, jossa pelkästään Pohjois- Pohjanmaalla on laskettu olevan 500 suoraa työpaikkaa ja välillisesti lähes Niiden säilymisen varmistaminen on myös tärkeä tavoite. Jos turveteollisuuden toimintaedellytykset vaarantuvat kasvaneiden ympäristövaateiden vuoksi ja turpeen käyttö energiatuotannossa vaikeutuu, ovat suunnitelmat BTL-laitoksen ja liikennepolttoaineiden osalta epärealistisia. Myös huoltovarmuus vaarantuu. Esimerkiksi Oulun kaupunki tuottaa lämmön ja pääosan sähköstä turpeella erittäin tehokkaasti eikä järkevää korvaavaa vaihtoehtoa ole. Uusiutuva energia Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaan maakunnassa on suuri uusiutuvien energialähteiden potentiaali. Sen hyödyntämiselle on luotava edellytykset valtiovallan toimesta: Tuulivoimahankkeiden kannattavuuspohja on varmistettava syöttötariffin ja investointituen avulla niin, että alueelle voidaan toteuttaa ainakin 600 megawattia tuulivoimaa.vesivoimaa tarvitaan tuulivoiman tueksi tasoittamaan tuotannon satunnaisvaihteluita, ns. säätövoima. Vesivoima on yhteiskunnan kannalta edullisin tapa lisätä uusiutuvia energialähteitä, sillä se ei tarvitse taloudellista tukea vaan päinvastoin tuo sijaintikunnalleen merkittävän verotulon.yksin Kollajasta saadaan nopeaan säätöön soveltuvaa tehoa 100 megawattia. Mekaanisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää sivutuotteensa lämmön ja sähkön tuotantoon mm. investointitukien ja syöttötarif- fien avulla tulee edistää ja mahdolliset tekniset esteet on poistettava. Biomassavarat ovat alueella runsaat ja niiden hyödyntämiseen tarvitaan BTL-laitos. Alueella olevat teollisuusprosessit ja lämpökuorma luovat erinomaiset edellytykset biodiesellaitokselle. Jätteenpolttolaitoksen toteuttamisen esteet on viipymättä poistettava. Uudet energialähteet Ns. uusien uusiutuvien energialähteiden tehokas hyödyntäminen edellyttää Pohjois-Suomessa kattavaa eri toimijoiden yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja poliittisten päättäjien sitoutumista sekä koordinoitua toimintaa. Oulun kauppakamarin mielestä toiminnan koordinointi kuuluu luontevasti Pohjois-Pohjanmaan energiatoimistolle. Sen toiminnan tulee painottua vahvasti konkreettisiin, yrityslähtöisiin hankkeisiin ja niihin liittyvään tutkimustoimintaan. Toimintaympäristö Energiasektorille asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja muu teollinen toiminta edellyttävät taloudellisen kannattavuuden lisäksi suotuisaa toimintaympäristöä. Alueen kannalta erityisen merkittäviä ovat: Turpeen hyödyntämisen edellytykset niin, että turpeesta voidaan jalostaa liikennepolttoaineita ja että päästökaupasta aiheutuvat rasitteet jäävät mahdollisimman pieniksi. Windfall-verokaavailusta luopuminen, jotta sähkönhintaan ei aiheutuisi omista kansallisista toimista johtuvia nousupaineita; verotus tulee kohdistaa yritysten tulokseen. Alueellisten viranomaisten tehokas toiminta hankkeiden valmistelussa ja lupakysymyksissä maakunnan edun mukaisella tavalla. Energian lisäämisedellytyksiä luotaessa on varmistettava muun teollisuuden raaka-aineen saatavuus ja pyrittävä parantamaan alueellista kilpailukykyä toimijoiden yhteistoiminnalla. Oulun kauppakamari haluaa myös muistuttaa monirakenteisen jäsenkuntansakin näkökulmasta, että energiaratkaisut vaikuttavat kaikenkokoisten yritysten kilpailukykyyn. Myös pk-yritysten intressit, mahdollisuudet ja hyödyt energiainvestointien osalta on tarpeen tiedostaa. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9

10 Raahessa ei nyyhkitä laman alla Malmi sulaa tällä hetkellä vain Rautaruukin toisessa masuunissa. Tuotanto on puolitettu ja lomautusuutisia on kiirinyt raudasta elävästä Raahesta talven mittaan. Kukaan ei tiedä, milloin toinen pönttö alkaa taas pöhistä. Teollisuuskaupungissa on kuitenkin koettu vuosikymmenien mittaan monta taantumaa. Ohi menee tämäkin notkahdus. - Ei meillä mitään hätää ole. Päinvastoin voisi todeta, että tilanne on taantumasta huolimatta kohtuullinen. Raahessa on paljon yrityksiä; ei sellaista aikaa tulekaan, ettei joukosta löytyisi Tilintarkastukset Yritysjärjestelyt Sukupolvenvaihdokset ja Verokonsultointi KHT Kaarina Rousu-Karppinen HTM Timo Paakinaho HTM Sirpa Rahko-Piippo KTM Matti Tapaninen Ojakatu Oulu Puh Fax Teknologiakylä Haapavesi Puh Fax Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

11 voittajia.yritysjohdon tulisi nyt nähdä, että muutoksessa on myös mahdollisuus, sanoo elinkeinojohtaja Risto Pietilä Raahen seudun yrityspalveluista. Toki Pietilä myöntää, että Rautaruukin vaikutus on tavattoman suuri. Raahen työpaikasta noin 3500 on Rautaruukilla, kun alihankkijat lasketaan mukaan. Maailmantalouden tilanne heijastuu metalliteollisuuden myötä raahelaisten elämään joka sektorilla. - Elinkeinorakenteemme on voimakkaasti erikoistunut. Kun yhteisöverokertymä pienenee, se näkyy kuntataloudessa ja palveluissa.yhteisöverokertymä on Raahessa poikkeuksellisen merkittävä.vuonna 2007 se oli noin 17,6 miljoonaa euroa. Asukasluvultaan ja taloudeltaan huomattavasti suuremmalla Jyväskylällä vastaava kertymä oli noin 25 miljoonaa euroa, toteaa Risto Pietilä. Raahessa tehdään paljon muutakin kuin rautaa. Pietilä kertoo, että vaikka rakennusala on valtakunnallisesti laskusuunnassa, raahelaisten alan yritysten tilauskanta on hyvä. Osa on erikoistunut peruskorjaukseen, jota Suomen maassa piisaa. Myös metalliteollisuuden puolella osa yrityksistä porskuttaa niin kuin taantumaa ei olisikaan. Pietilän mukaan alalle ollaan jopa palkkaamassa lisää työvoimaa. - Barentsin alueen markkinat on saatu auki. Siitä on ollut paljon hyötyä seutukunnallemme, Pietilä sanoo. Teknologiateollisuus on ollut Raahessa aina voimissaan. Alueella on vahvoja ICT-yrityksiä, joskin Risto Pietilä kertoo kantavansa huolta alan trendeistä. Hiljattain Nokia ilmoitti lakkauttavansa toimintansa Jyväskylässä. Ei ole poissuljettua, ettei muitakin liikkuja tapahtuisi. - Jyväskylästä lähti yhdellä päätöksellä satoja työpaikkoja. Mielessä on käynyt, onko ICT-alalla menossa rakennemuutoksen uusi aalto, jonka vaikutukset näkyvät koko Suomessa, pohtii Pietilä. Elinkeinoista matkailu on Raahessa lapsenkengissä. Joitakin pieniä matkailualan yrityksiä on, mutta lähiaikoina valmistuvassa seudullisessa elinkeinostrategiassa matkailu ei nouse kovin korkealle. Maatalous on edelleen tärkeä tukijalka Raahen seutukunnalle. Alueen tiloilla ollaan rakennemuutoksessa pitkällä ja tilakoot ovat maan suurimpia. Myös maatalouden teknologiseen tasoon on panostettu. Risto Pietilä sanoo, että tulevaisuus näyttää raahelaisvinkkelistä vahvasti positiiviselta. Satamassa on käynnissä iso kasvuhanke, syväväylän ruoppaus, joka valmistuessaan lisää liikennettä Raaheen. Nykyisellään Raahe on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja vuosittain rannassa piipahtaa noin 700 laivaa. Sataman laajennus on suuruusluokaltaan miljoonan euron investointi. Elinkeinoelämää piristää lähitulevaisuudessa Raahen Laivakankaan kultakaivoshanke. Ruotsalainen kaivosyhtiö Nordic Mines Ab suunnittelee aloittavansa kullan kaivuun vuonna Toiminnan käynnistäminen on vielä lupa-asioista kiinni. Kultaesiintymä on pohjoismaiden suurimpia ja kaivoshanke Suomen kolmanneksi mittavin Kittilän kultakaivoksen ja Talvivaaran nikkelikaivoksen jälkeen.varsinaiseen emäkallioon Raahen seudulla isketään, mikäli Pyhäjoen ydinvoimalahanke toteutuu. Se toisi paljon töitä lähes kymmeneksi vuodeksi ja valtavan potin jaettavaksi.tähän olisi Risto Pietilän mukaan syytä alkaa varautua välittömästi; tehtiin voimalaa Pyhäjoelle tai ei. - Johonkin se rakennetaan ja silloin on tekijöille kysyntää. Raahen seudun yrityspalvelut ja Oulun seudun yrityspalvelut käynnistävät parhaillaan projektimyyntihanketta, johon etsitään mukaan muutamia kymmeniä yrityksiä. Suomessa ja Barentsin alueella on suunnitteilla isoja rakennusprojekteja. Kun ne alkavat toteutua, konsortioiden olisi oltava valmiina. Isoissa hankkeissa on myös metalliteollisuudella, palveluilla ja ICT-teollisuudella runsaasti mahdollisuuksia. - Hyvä esimerkki vastaavasta oli Kostamuksen rakentaminen. Isot konsortiot jakoivat aliurakoita eteenpäin. Se oli suomalaisille aikoinaan huikea tilaisuus, muistuttaa Risto Pietilä. Teksti: Jussi Pääkkönen Satamakuva: Pekka Karhunen ResComilta tietojärjestelmäratkaisut ResComi on kokenut ja osaava metsä-, metalli- ja ICT-teollisuuden tietojärjestelmien toimittaja. Yhtiön osaamisalueita ovat Symbianiin, mobilelinuxiin ja viestintäteknologioihin liittyvät suunnittelu- ja testauspalvelut. Metsä- ja metalliteollisuuteen yhtiö toimittaa reaaliaikaisia tuottavuuden, laadun, kunnossapidon ja logistiikan seurantajärjestelmiä. Pitkin perintein, huolella kypsytetyt kotimaiset yritysvakuutukset. Ota yhteyttä konttoriimme Torikatu 22, Oulu puh p. (08) Softpolis Raahe Technopolis Oulu Vakuuttamisen erikoisliike Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11

12 Oulun kauppakamarin uusia jäseniä CALCULARE OY, Kello Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu OULUN KOPIOKESKUS Tulostuspalvelut HENKILÖSTÖTIETO PALONIEMI OY, Oulu Palkanlaskenta ja koulutuspalvelut INVEST M8 OY, Oulu Muut palvelut IT-SALONEN OY, Oulu Ohjelmistotuotanto, it-alan tuotteet ja ratkaisut, konsultointi J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO, Oulu hautausalan palvelut KEMPELEEN SIIRTOKULJETUS OY, Kempele Kuljetus POHJOIS-SUOMEN IT-PALVELUT, Oulu Tietotekniikan koulutus POLTTOMERKKI OY, Oulu Markkinatutkimukset SUSACON, Oulu Koulutus ja tutkimus TRANSPORT SAVIKKO YHTIÖT, Oulu Kuljetus KOULUTUSAVAIN OY, Kajaani Henkilöstökoulutus OULUN KONTTIVUOKRAUS OY, Oulu Konttien myynti ja vuokraus, KV huolinta VELHO ENGINEERING OY, Ylivieska Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle OULUSSA TAPAHTUU AINA. Kulttuuritarjontaamme on syystä kehuttu monipuoliseksi ja tasokkaaksi. Tapahtumia on ympäri vuoden ja monipuoliset ostos-, ja ravintolapalvelut takaavat myös unohtumattomia elämyksiä. MONIPUOLINEN MATKAILUKOHDE. Valoisat, lämpimät kesäpäivät ja runsasluminen talvi kuuluvat oululaiseen vuodenkiertoon. Ouluun on helppo tulla mihin vuodenaikaan hyvänsä. AAKEA LAAKEA KOKOUSKAUPUNKI. Oulussa on tilaa ja tasokkaat puitteet kaikenkokoisille tapahtumille. CONGRESS OULU - Sepänkatu 18 A - - OULUN KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA - Torikatu puh Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

13 Onko totuutta olemassa? Ajattomaan kysymykseen ratkaisua ovat hakeneet filosofit, oikeusoppineet ja vähemmän oppineet sekä kaiken maailman totuuden puolustajat. Oikeastaan totuuden olemassaolo on nostettu yhteisön todelliseksi arvoksi. Sen puolesta jopa eletään ja kuollaan! Puhumattakaan, että vähän tapeltaisiinkin. Jopa totuudentorveksi tituleerattu ammattikunta, toimittajat ja heitä ylläpitävä media, kilvoittelee totuuden kanssa joka päivä. He ovat siitä erikoisessa asemassa, että heillä on oikeus muotoilla totuutta omien mielikuviensa mukaisesti: muuttamalla hieman näkökulmia ja jättämällä joitakin totuuden osia pois, syntyy ihan kivaa uutta totuutta. Mitä nopeimmin ja isommin sen saa levitettyä, syntyy siitä todellista totuutta, jonka muuttaminen on erittäin työlästä. Kysymys on siis nopeudesta levittää omaa totuuttaan mahdollisimman tehokkaasti. Ja siihen kyllä keinot löytyvät. Totuudella on monta nimeä: mielikuva, yrityskuva, tunnettuus. Ehkä mielenkiintoisin mielikuva syntyy sanasta mielikuva. Mielikuva on huomattavasti kevyempää tavaraa kuin totuus. Mielikuva syntyy meissä hyvin nopeasti. Usein se on täysin tiedostamaton ja jopa vastustamaton. Erikoista on se, että mielikuva pakkaa muuttumaan saman tien totuudeksi. Ja mitä enemmän on valitun mielikuvan tukijoita, sitä varmemmin siitä tulee totuus. Ja jos kukaan tai mikään ei kumoa syntynyttä mielikuvaa, siitä syntyy pysyvä totuus, jota on erittäin vaikea muuttaa. Liikemaailmassa tätä mielikuvan muuntumista totuudeksi ja edelleen kuluttajan käyttäytymiseksi on käytetty hyväksi vuosisatoja. Totuus nimeltään mielikuva Yrityksissä puhutaan usein yrityskuvasta ja tunnettuudesta. On erittäin tärkeää, että yritys tai sen tuotteet ja palvelut tunnetaan hyvistä asioista. Ei siis huonoista.yrityskuva on hyvä, jos yritys on menestynyt, tuotteet ovat laadukkaita, hinta on kohtuullinen ja asiat näyttävät olevan kunnossa. Mutta jospa kaikilla yrityksillä ei näin olekaan. Mitä asialle voidaan tehdä? Voiko hyvää mielikuvaa ostaa tai tilata jostakin? Voiko hyvää tunnettuutta lisätä? Voisiko positiivista mielikuvaa ja kiinnostavaa tunnettuutta liittää johonkin nimeen tai merkkiin, väriin tai muotoon, josta se olisi aina tunnistettavissa. Uudelleen ja uudelleen. Ja varsinkin tilanteissa, joissa kuluttajien pitäisi tehdä valintoja. Niin, voiko mielikuvaa ostaa? Voi, mutta älkää kysykö totuudesta mitään. Totuudella siitä, mikä kenellekin sopii tai maistuu, ei ole mitään tekemistä valinnan kanssa. Kysymys on puhtaasti mielikuvista. Erikseen on sitten opittu käyttäytyminen, joka on sekin totuudelle sukua. Siitä yritysten kannattaa jo jopa maksaa. Se on niin arvokasta. Mielikuvia voi rakennella aivan mielensä mukaisesti. Jos haluaa myydä jotain, kannattaa kuitenkin pysytellä lähellä mahdollista objektiivista totuutta siitä, mihin tuote tai palvelu soveltuu. Jos onnistuu luomaan ylivoimaisen mielikuvan, joka ei vastaa kuluttajan itsensä synnyttämää mielikuvaa, syntyy törmäys, jossa totuus astuukin yllättäen näyttämölle. Ja kuluttajan oman totuuden edessä epärehellisen mielikuvan on valitettavasti polvistuttava ja mahdollisesti hyvästeltävä syntynyt liitto ikiajoiksi. Mielikuva on myös hyvä isäntä, mutta huono renki.viimeaikaiset talousuutiset, vaikka totuutta olisikin taustalla, ovat omalta osaltaan ruokkineet hallitsematonta kollektiivista mielikuvaa, että vähintään maailmanlopusta on kysymys.vapaalle markkinataloudelle myrkyllinen ostamattomuuden mielikuva aiheuttaa taloudelle peruuttamatonta vahinkoa. Jos kulutusta ei ole, ei ole menestystäkään. Kuka nyt sellaista mielikuvaa yhteiskunnastamme haluaisi. Niin. Asko Männistö, toimitusjohtaja, Mainostoimisto Statiivi Oy Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13

14 Kuntaliitos vahvistaa elinvoimaa Kalajoki on ilmaissut kiinnostuksensa yhdistymisestä ympärillä oleviin pieniin kuntiin, joilla kaikilla talous on kunnossa. Himanka vastasi kosintaan myöntävästi ja Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on tyytyväinen. - Lähtökohta kuntaliitokselle on hyvä.vuoden 2010 alussa yhdistyy kaksi terveen talouden kuntaa. Oulun jälkeen Kalajoki on toiseksi vahvin kunta Oulun läänissä. Meillä veroprosentti on 18,5 eli vain puoli prosenttia Oulua korkeampi, toteaa kaupunginjohtaja Puoskari. Kalajoki ei ole ensimmäistä kertaa saamassa pienempää kuntaa kainaloonsa. Reilut 30 vuotta sitten Rautio liittyi Kalajokeen, joten vanha kokemus auttaa sopeutumaan nyt ajankohtaiseen liitokseen. - Aina kun muutoksia tapahtuu, se aiheuttaa pelkoa. Palvelutaso pysyy entisellään eikä palvelujen saatavuus kuntaliitoksen vuoksi heikkene.taloudelliset suhdanteet koettelevat kaikkia kuntia. Kalajoen tasapainossa oleva talous, menestyvä yritystoiminta ja väestönkasvu antavat vakaan pohjan hyville kunnallisille palveluille. Esimerkiksi koulujen ja terveyspalvelujen osalta kuntien yhdistyminen ei heikennä palveluja. Runsaasti asiointia edellyttävät palvelut pysyvät lähipalveluina, vakuuttaa Puoskari. Palvelut pysyvät korkealaatuisina Kalajoen kaupungissa on perinteisesti tehty rakenteellisia ratkaisuja, joilla turvataan tehokas palvelutuotanto ja laadukkaat palvelut. Asukkaille tärkeä koulu- ja terveyspalvelujen taso pysyy entisellään kuntaliitoksen jälkeen.tyngän aluekoulun rakentamisesta päätettiin jo ennen Himangan ja Kalajoen yhdistymispäätöstä. Aluekoulun valmistumisen myötä neljä pienempää koulua lakkautetaan. Uusi yksisarjainen Tyngän aluekoulu valmistuu kesällä. Koulussa ei ole yhdysluokkia, ja opetusta tarjotaan uudessa nykyaikaisessa oppimisympäristössä. Se vaikuttaa myönteisesti opetuksen tasoon. Aluekoulu on tietoinen valinta panostaa Tyngän kaupunginosan kehittymiseen. Perusturvapalvelujen osalta on kolmesta organisaatiosta tulossa yksi. Kalajoen ja Himangan lisäksi Kalajoki tuottaa jo ennestään palveluita Merijärven kunnalle. Pääperiaatteena on tarjota hyviä palveluja mahdollisimman läheltä kuntalaista. - Kalajoelle on kesäksi valmistumassa perusturvakeskus, joka on lähihistorian mittavin taloudellinen panostus. Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava keskus maksaa 5,5 miljoonaa euroa, kertoo kaupunginjohtaja Puoskari. 14 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Innovaatiopäivä 7.5.2014

Innovaatiopäivä 7.5.2014 Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot