Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009. Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009. Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla"

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009 Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla Kuntaliitos vahvistaa Kalajoen ja Himangan elinvoimaa Topi-Kalustaja ja Sievin Jalkine varautuvat uuteen nousuun laajentamalla

2 Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. TE-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja TE-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. TE-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, puh ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, puh Lisätietoa internetissä osoitteissa ja Työ- ja elinkeinokeskus 2 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/2009 Pääkirjoitus 5 Kansi: istockphoto Ydinvoimala Pyhäjoelle? 6-8 Oulun kauppakamarin energiakannanotto 9 JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, Oulun Kauppakamari, Raahessa ei nyyhkitä laman alla PÄÄTOIMITTAJAT Timo Rautajoki Jaakko Okkonen OSOITTEENMUUTOKSET Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh Kolumni 13 Himanka-Kalajoki -kuntaliitos vahvistaa elinvoimaa Topi-Kalustaja ja Sievin Jalkine varautuvat laajennuksilla uuteen nousuun Oulun kaupungin tavoitteena tasapainoinen talous VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Harri Kynnös Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, Oulu Puh. (08) , Fax (08) GSM , PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN Norja vahvisti panostuksensa pohjoiseen Yritysten vientiponnistuksiin uusia eväitä Lomautusten aikana kannattaa kouluttaa osaajia Aktiassa asiakas on tärkein Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3

4 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

5 Mitä talouskriisin jälkeen? Nopeimmat alkavat jo ennustella uuden nousun ajankohtaa, vaikka talouskriisiä on eletty vasta reilut puoli vuotta eikä pohjia ole todennäköisesti vieläkään nähty. Nykyistä tilannetta on verrattu 1990-luvun lamaan. Asiantuntijoiden yleisin viesti on ollut se, että olemme nyt paljon vankemmalla pohjalla eikä tilanteesta tule yhtä paha. Näinhän varmasti on, mutta siitä huolimatta tilanne on todella vakava. Laman kahden ensimmäisen vuoden aikana Suomen talous supistui noin 10 %. Mikään ennuste ei mene nyt lähellekään, mutta ETLAN -6,5 % tälle vuodelle ja nolla ensi vuodelle tuovat vuoden 2011 alun tilanteen vain 3,5 % päähän luvun laman syvimmistä hetkistä. Korko laukkasi hurjissa lukemissa laman aikana, kun se nyt alkaa lähestyä nollaa. Suomen markan arvo heilahteli 1990-luvun alussa rajusti, ja nyt meillä on vakaa euro. Fundamentit ovat siis kunnossa. Suomen markan devalvoituminen 1990-luvun alussa nosti rajusti Suomen teollisuuden kilpailukykyä moniksi vuosiksi. Nyt euron korkea arvo verrattuna esimerkiksi Ruotsin kruunuun ja dollariin on heikentänyt Suomen kilpailukykyä vientimarkkinoilla.viime laman jälkeen tuli Nokia ja ICT-alan raju nousu, joka hyötyi parantuneesta kilpailukyvystä.todennäköisesti nyt talouden supistuminen jää pienemmäksi ja kasvava työttömyys ei nouse lähellekään viimekertaisia lukuja. Mutta, koska teollisuuden vienti on pysähtynyt kuin seinään, ja uutta Nokiaakaan ei ole näköpiirissä, voi talouden elpyminen olla hidasta ja aiheuttaa joillakin alueilla vaikeita rakennemuutoksia tai ainakin ongelmia uuden kasvun pohjan löytämisessä. TEM julkisti muutama viikko sitten selvityksen alueellisista talousnäkymistä.taantuma jylläsi kaikilla muilla alueilla paitsi Tunturi-Lapissa. Perinteinen selitys tähän on ollut se, että taantuma tulee Lappiin aina myöhässä. Näinhän se on ollut, mutta voisiko se nyt olla toisin. Lappi on toistaiseksi välttynyt suurilta irtisanomisilta ja ainoastaan Tornion terästehtaan lomautukset ovat volyymiltaan valtakunnallista kärkiluokkaa. Matkailun notkahdusta ei ole vielä tullut, ei tullut jouluna, ei hiihtolomien aikaan eikä pääsiäisenä. Nousu on pysähtynyt, mutta viime vuoden luvutkin tuntuvat voitolta, tosin kesä ja syksy tuovat uusia haasteita. Lappihan on muutenkin poikkeus siinä, että Nokia ei siellä koskaan noussut niin merkittäväksi tekijäksi kuin muualla. Lappiin tuli muiden alueiden noustessa voimakas rakennemuutos poismuuttoineen ja tehtaiden lakkauttamisineen.tästä huolimatta muutamilla toimialoilla on ollut voimakasta nousua. Eniten on noussut matkailu, joka sesonkiajat mukaan lukien työllistää jo lähes yhtä paljon kuin teollisuus.ympärivuotisia työpaikkoja on kuitenkin vielä reilusti vähemmän. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että matkailu on ollut Lapin Nokia ja ohjelmapalvelut ovat olleet meidän innovaatiomme. Myös kauppa on ollut tärkeä Lapissa. Se työllistää eniten teollisuuden jälkeen, se on kakkonen liikevaihdossa ja selvä ykkönen toimipaikkojen määrässä. Matkailun ja kaupan välillähän on selvä synergia, koska tutkitusti Lapin ostovoima on noin enemmän kuin väkiluku. Kauppaan ja matkailuun on investoitu viime vuosina valtavasti.tilastojen perusteella panostukset ovat olleet epäilyistä huolimatta kannattavia. Ensi vuosikymmenen alussa elpyvä maailmantalous tarvitsee myös raaka-aineita ja terästä. Kaivosteollisuuden osalta tulevaisuus näyttää hyvältä.teräsmarkkinoiden elvyttyä Outokumpu Oy kaivaa naftaliinista Tornion investointisuunnitelmansa. Silloin rakenteitaan muuttanut Lappi on valmis kriisin jälkeiseen nousuun, mutta onko muu Suomi? Rovaniemellä, Timo Rautajoki Toimitusjohtaja Lapin kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5

6 Tämä kuva havainnollistaa sitä, miltä Fennovoiman ydinvoimalaitos saattaisi näyttää ympäristössään. Pyhäjoki isojen asioiden äärellä Juha Miikkulaiselta on turha yrittää puristaa suurta uutista. Fennovoima Oy:n aluepäällikkö valitsee sanansa tarkasti, kun puhutaan yhtiön ydinvoimalahankkeen rakennuspaikasta. - Meillä on kolme täsmälleen yhtä mieluista vaihtoehtoa, Miikkulainen toteaa. Asia selvä.toivetta parhaasta paikasta on tingattu Miikkulaiselta kerran jos toisenkin, mutta ei hän sitä huvikseen panttaa.tietoa ei vain ole vielä olemassa.varmaa on ainoastaan se, että jos Fennovoima rakentaa ydinvoimalaitoksen, se nousee Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle tai Simoon aakkosjärjestyksessä lueteltuna paikkaa selvitettiin ja nämä kolme suodattuivat voimalan vaihtoehtoisiksi sijoituspaikoiksi. Niistä ei ole löytynyt seikkoja, jotka estäisivät sen rakentamisen. Palapeli kasassa vuonna 2011 Kolmen paikan pitäminen mukana valintakuvioissa on Miikkulaisen mukaan riskien hallintaa. Jos pelistä pudotettaisiin sattumanvaraisesti kaksi, ja valitulta paikalta löytyisikin yllättävä este rakentamiselle, olisi haaskattu rutkasti aikaa ja rahaa. - Sellainen yllätys voisi olla esimerkiksi geologinen. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla on vielä yksityiskohtaisempia teknisiä selvityksiä kesken. Ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu, täytyy myös tehdä poliittisia päätöksiä kunta- ja valtakuntatasolla.vasta sitten voidaan valita sijoituspaikka, laitoksen tyyppi ja sen toimittaja. Se on palapeli, joka pitäisi olla valmis vuonna Paikka päätetään silloin, aluepäällikkö Miikkulainen sanoo. Puolesta ja vastaan Poliitikot pitävät pelin kasaajia eniten jännityksessä.ydinvoima on suurten tunteiden herättäjä sekä puolesta että vastaan. Fennovoiman lisäksi Fortum ja Teollisuuden Voima hakevat lupaa ydinvoimalan rakentamiselle.vuoden 2010 alkupuolella eduskunta päättää, kuinka monelle hankkeelle lupa myönnetään.vain Fennovoimalla on ehdolla pohjoisia vaihtoehtoja. - Kunnalliset päättäjät ovat yhtä lailla avainasemassa. Jos valtuusto sanoo ei, se on sillä selvä, toteaa Juha Miikkulainen. Mikäli Fennovoiman ydinvoimalahanke hyväksytään, rakentaminen alkaa kolmen vuoden kuluttua ja kestää seitsemän-kahdeksan vuotta. jatkuu sivulla 8 6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

7 Executive MBA Seuraava ohjelma aloitetaan syyskuussa 2009 ja haku siihen on käynnissä. Ohjelma on mahdollista suorittaa työn ohessa. Johdon erikoistumisohjelmat Noin vuoden kestäviä opintokokonaisuuksia teemoista: Henkilöstöjohtaminen, Markkinoinnin johtaminen, Sosiaali- ja terveysjohtaminen, Teknologiajohtaminen ja Turvallisuusjohtaminen. JOKO-seminaarisarja Seminaarisarja rakentuu yhdeksästä vapaasti valittavasta Oulu Business Excellence -opintokokonaisuuden lähiopetusseminaarista. Mukaan voi liittyä ympäri vuoden. Lisätietoja: Koulutus- ja tutkimuspalvelut, Matti Marttila, puh , Antti Kauppila, puh , s-posti: Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7

8 Tavoitteena on, että laitos olisi kaupallisessa käytössä vuonna Aikataulu riippuu siitä, päätetäänkö valitulle paikalle rakentaa yksi iso vai kaksi pienempää laitosyksikköä. Piristysruiske Pyhäjoelle Oulun kauppakamarin Raahen kauppakamariosaston puheenjohtajan Raimo Seikkalan mukaan ydinvoimalahankkeen saaminen Pyhäjoelle olisi tärkeää.voimalan rakentamis- ja käyttövaihe korvaisi menetettyjä teollisia työpaikkoja Siika- ja Pyhäjokilaaksossa. - Se olisi merkittävä edistysaskel talousalueen työllisyydelle, elinkeinoelämälle ja kuntien taloudelle.ydinvoimala tarjoaisi alueen teollisuusyrityksille sähköenergiaa kilpailukykyiseen hintaan. Se myös varmistaisi työpaikkojen säilymistä alueella globaalissa kilpailussa, Seikkala sanoo. - Pyhäjokea voimalan sijoituspaikkana puoltaa Rautaruukin rakentamisen mukanaan tuoma kokemus isoista teollisista hankkeista. Suuria, aliomavaraisia sähkönkäyttäjiä löytyy läheltä sekä pohjoisesta että etelästä. Myös osaavan työvoiman saatavuus on täällä hyvä, Raimo Seikkala toteaa. - Rakentaminen merkitsee talousalueelle 4 6 miljardin euron elvytyspakettia. Hankkeessa säästyy veronmaksajien, EU:n ja valtion rahat, koska Fennovoiman omistajat vastaavat täysin rahoituksesta, Seikkala muistuttaa. Myös asukkaat voimalan kannalla Viimeisissä kunnallisvaaleissa paikalliset asukkaat antoivat tukensa hankkeeseen myönteisesti suhtautuville ehdokkaille.vaalihaastattelujen mukaan ydinvoimalan kannattajilla on Pyhäjoen valtuustossa enemmistö lukemin 15 6.Valtuusto äänestänee voimala-asiasta ennen syksyä. Seikkalan mukaan myös valtaosa Pyhäjoen asukkaista on voimalan rakentamisen kannalla. - Vastustajiakin toki on, kuten kaikilla hankkeilla. Keskustelua on kuitenkin käyty asialinjalla ja rakentavassa hengessä, hän mainitsee. Taloudelliset hyödyt Pyhäjoelle ja lähikunnille ovat kiistattomat.voimalan rakentamisvaihe työllistää noin 4000 ihmistä. Raahen kauppakamariosaston selvityksen mukaan paikallisia työllistyisi noin 800.Voimalan valmistuttua vakituisia työpaikkoja olisi nelisensataa. Laitoksen käyttöikä on 60 vuotta. Ainakin sen ajan Pyhä- Aluepäällikkö Juha Miikkulainen joen kunnan ja lähialueen kuntatalous olisi turvattu. Pöyry Energy Oy:n selvityksen mukaan voimala tuo alueelle rakennusvaiheen aikana kunnallisverotuloja noin 2,8-4,5 miljoonaa euroa vuodessa ja käyttöaikana noin 1,9-2,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuloja maksettaisiin Pyhäjoen kunnalle alkuvuosina jopa 3,8-5,0 miljoonaa euroa vuodessa. Voimala tärkeä myös matkailullisesti Raimo Seikkala arvioi, että ydinvoimala lisäisi alueella myös matkailijoiden määrää. Rakentamisvaiheen aikana liikematkojen määrä kasvaa ja nykyään Eurajoellakin käy vuosittain ihmistä pelkästään tutustumassa Olkiluodon ydinvoimalaitokseen. Pyhäjoen lähiseudun merkittävin matkailukunta Kalajoki on myös antanut hyväksyntänsä voimalaitoshankkeelle. Seikkala pitää tärkeänä, että alueen kansanedustajat ja päättäjät ovat aktiivisia ja ajoissa liikkeellä. - Raahen seudun yrityspalvelut on käynnistämässä kansainvälistä projektimyyntikoulutusta. Se on erinomainen tilaisuus yrityksille päästä mukaan myös voimalahankkeeseen.vaikka voimala tehtäisiin muualle, osa teräsrakenteista ja alihankinnasta voidaan tehdä Oulun läänissä. Tarvittaessa yritysten kannattaa olla valmiita asettumaan rakentamispaikkakunnalle. Kun päätös tehdään, pitää osata neuvotella aliurakoista kansainvälisten yritysten kanssa. Eurajoen kokemusten perusteella siihen kannattaa valmistautua ajoissa, Seikkala muistuttaa. Teksti: Jussi Pääkkönen Kuvat: Fennovoima, istockphoto 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

9 Oulun kauppakamarin maaliskuinen Energiakannanotto Energiasektorin tavoitteeksi on realistista asettaa uutta työpaikkaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuoteen 2020 mennessä. EU:n huippukokouksen päätös vahvisti jäsenvaltioita sitovat energiatavoitteet vuodelle Niistä keskeiset ovat päästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian lisäämistä koskevat tavoitteet. Nämä velvoitteet ovat Suomelle erittäin vaativat. Niiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki järkevästi käyttöön saatavat energialähteet on hyödynnettävä. Oulun kauppakamari katsoo, että kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia antavat hyvät lähtökohdat velvoitteiden toteuttamiseen alueellisella tasolla. Oulun kauppakamari esittää tukensa tiedossa olevien hankkeiden eteenpäin viemiseksi. Ydinvoima Oulun kauppakamari pitää tärkeänä, että pohjoismaisille energiamarkkinoille syntyy mahdollisimman paljon uutta tuotantokapasiteettia. Ratkaisevan tärkeää tässä on, että valtio myöntää luvan kaikille niille ydinvoimalaitoksille, joiden lupahakemukset täyttävät lain mukaiset edellytykset. Oulun kauppakamari arvioi, että Pohjois-Pohjanmaa yhden ydinvoimalaitoshankkeen sijoituspaikkana on erityisen perusteltu mm. sähkön alueellisen kulutuksen, tasapainoisen voimansiirron ja työvoimapolitiikan näkökulmasta. Turve Energiasektorilla turvetaloudesta on kehittynyt merkittävä elinkeino, jossa pelkästään Pohjois- Pohjanmaalla on laskettu olevan 500 suoraa työpaikkaa ja välillisesti lähes Niiden säilymisen varmistaminen on myös tärkeä tavoite. Jos turveteollisuuden toimintaedellytykset vaarantuvat kasvaneiden ympäristövaateiden vuoksi ja turpeen käyttö energiatuotannossa vaikeutuu, ovat suunnitelmat BTL-laitoksen ja liikennepolttoaineiden osalta epärealistisia. Myös huoltovarmuus vaarantuu. Esimerkiksi Oulun kaupunki tuottaa lämmön ja pääosan sähköstä turpeella erittäin tehokkaasti eikä järkevää korvaavaa vaihtoehtoa ole. Uusiutuva energia Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaan maakunnassa on suuri uusiutuvien energialähteiden potentiaali. Sen hyödyntämiselle on luotava edellytykset valtiovallan toimesta: Tuulivoimahankkeiden kannattavuuspohja on varmistettava syöttötariffin ja investointituen avulla niin, että alueelle voidaan toteuttaa ainakin 600 megawattia tuulivoimaa.vesivoimaa tarvitaan tuulivoiman tueksi tasoittamaan tuotannon satunnaisvaihteluita, ns. säätövoima. Vesivoima on yhteiskunnan kannalta edullisin tapa lisätä uusiutuvia energialähteitä, sillä se ei tarvitse taloudellista tukea vaan päinvastoin tuo sijaintikunnalleen merkittävän verotulon.yksin Kollajasta saadaan nopeaan säätöön soveltuvaa tehoa 100 megawattia. Mekaanisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää sivutuotteensa lämmön ja sähkön tuotantoon mm. investointitukien ja syöttötarif- fien avulla tulee edistää ja mahdolliset tekniset esteet on poistettava. Biomassavarat ovat alueella runsaat ja niiden hyödyntämiseen tarvitaan BTL-laitos. Alueella olevat teollisuusprosessit ja lämpökuorma luovat erinomaiset edellytykset biodiesellaitokselle. Jätteenpolttolaitoksen toteuttamisen esteet on viipymättä poistettava. Uudet energialähteet Ns. uusien uusiutuvien energialähteiden tehokas hyödyntäminen edellyttää Pohjois-Suomessa kattavaa eri toimijoiden yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja poliittisten päättäjien sitoutumista sekä koordinoitua toimintaa. Oulun kauppakamarin mielestä toiminnan koordinointi kuuluu luontevasti Pohjois-Pohjanmaan energiatoimistolle. Sen toiminnan tulee painottua vahvasti konkreettisiin, yrityslähtöisiin hankkeisiin ja niihin liittyvään tutkimustoimintaan. Toimintaympäristö Energiasektorille asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja muu teollinen toiminta edellyttävät taloudellisen kannattavuuden lisäksi suotuisaa toimintaympäristöä. Alueen kannalta erityisen merkittäviä ovat: Turpeen hyödyntämisen edellytykset niin, että turpeesta voidaan jalostaa liikennepolttoaineita ja että päästökaupasta aiheutuvat rasitteet jäävät mahdollisimman pieniksi. Windfall-verokaavailusta luopuminen, jotta sähkönhintaan ei aiheutuisi omista kansallisista toimista johtuvia nousupaineita; verotus tulee kohdistaa yritysten tulokseen. Alueellisten viranomaisten tehokas toiminta hankkeiden valmistelussa ja lupakysymyksissä maakunnan edun mukaisella tavalla. Energian lisäämisedellytyksiä luotaessa on varmistettava muun teollisuuden raaka-aineen saatavuus ja pyrittävä parantamaan alueellista kilpailukykyä toimijoiden yhteistoiminnalla. Oulun kauppakamari haluaa myös muistuttaa monirakenteisen jäsenkuntansakin näkökulmasta, että energiaratkaisut vaikuttavat kaikenkokoisten yritysten kilpailukykyyn. Myös pk-yritysten intressit, mahdollisuudet ja hyödyt energiainvestointien osalta on tarpeen tiedostaa. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9

10 Raahessa ei nyyhkitä laman alla Malmi sulaa tällä hetkellä vain Rautaruukin toisessa masuunissa. Tuotanto on puolitettu ja lomautusuutisia on kiirinyt raudasta elävästä Raahesta talven mittaan. Kukaan ei tiedä, milloin toinen pönttö alkaa taas pöhistä. Teollisuuskaupungissa on kuitenkin koettu vuosikymmenien mittaan monta taantumaa. Ohi menee tämäkin notkahdus. - Ei meillä mitään hätää ole. Päinvastoin voisi todeta, että tilanne on taantumasta huolimatta kohtuullinen. Raahessa on paljon yrityksiä; ei sellaista aikaa tulekaan, ettei joukosta löytyisi Tilintarkastukset Yritysjärjestelyt Sukupolvenvaihdokset ja Verokonsultointi KHT Kaarina Rousu-Karppinen HTM Timo Paakinaho HTM Sirpa Rahko-Piippo KTM Matti Tapaninen Ojakatu Oulu Puh Fax Teknologiakylä Haapavesi Puh Fax Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

11 voittajia.yritysjohdon tulisi nyt nähdä, että muutoksessa on myös mahdollisuus, sanoo elinkeinojohtaja Risto Pietilä Raahen seudun yrityspalveluista. Toki Pietilä myöntää, että Rautaruukin vaikutus on tavattoman suuri. Raahen työpaikasta noin 3500 on Rautaruukilla, kun alihankkijat lasketaan mukaan. Maailmantalouden tilanne heijastuu metalliteollisuuden myötä raahelaisten elämään joka sektorilla. - Elinkeinorakenteemme on voimakkaasti erikoistunut. Kun yhteisöverokertymä pienenee, se näkyy kuntataloudessa ja palveluissa.yhteisöverokertymä on Raahessa poikkeuksellisen merkittävä.vuonna 2007 se oli noin 17,6 miljoonaa euroa. Asukasluvultaan ja taloudeltaan huomattavasti suuremmalla Jyväskylällä vastaava kertymä oli noin 25 miljoonaa euroa, toteaa Risto Pietilä. Raahessa tehdään paljon muutakin kuin rautaa. Pietilä kertoo, että vaikka rakennusala on valtakunnallisesti laskusuunnassa, raahelaisten alan yritysten tilauskanta on hyvä. Osa on erikoistunut peruskorjaukseen, jota Suomen maassa piisaa. Myös metalliteollisuuden puolella osa yrityksistä porskuttaa niin kuin taantumaa ei olisikaan. Pietilän mukaan alalle ollaan jopa palkkaamassa lisää työvoimaa. - Barentsin alueen markkinat on saatu auki. Siitä on ollut paljon hyötyä seutukunnallemme, Pietilä sanoo. Teknologiateollisuus on ollut Raahessa aina voimissaan. Alueella on vahvoja ICT-yrityksiä, joskin Risto Pietilä kertoo kantavansa huolta alan trendeistä. Hiljattain Nokia ilmoitti lakkauttavansa toimintansa Jyväskylässä. Ei ole poissuljettua, ettei muitakin liikkuja tapahtuisi. - Jyväskylästä lähti yhdellä päätöksellä satoja työpaikkoja. Mielessä on käynyt, onko ICT-alalla menossa rakennemuutoksen uusi aalto, jonka vaikutukset näkyvät koko Suomessa, pohtii Pietilä. Elinkeinoista matkailu on Raahessa lapsenkengissä. Joitakin pieniä matkailualan yrityksiä on, mutta lähiaikoina valmistuvassa seudullisessa elinkeinostrategiassa matkailu ei nouse kovin korkealle. Maatalous on edelleen tärkeä tukijalka Raahen seutukunnalle. Alueen tiloilla ollaan rakennemuutoksessa pitkällä ja tilakoot ovat maan suurimpia. Myös maatalouden teknologiseen tasoon on panostettu. Risto Pietilä sanoo, että tulevaisuus näyttää raahelaisvinkkelistä vahvasti positiiviselta. Satamassa on käynnissä iso kasvuhanke, syväväylän ruoppaus, joka valmistuessaan lisää liikennettä Raaheen. Nykyisellään Raahe on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja vuosittain rannassa piipahtaa noin 700 laivaa. Sataman laajennus on suuruusluokaltaan miljoonan euron investointi. Elinkeinoelämää piristää lähitulevaisuudessa Raahen Laivakankaan kultakaivoshanke. Ruotsalainen kaivosyhtiö Nordic Mines Ab suunnittelee aloittavansa kullan kaivuun vuonna Toiminnan käynnistäminen on vielä lupa-asioista kiinni. Kultaesiintymä on pohjoismaiden suurimpia ja kaivoshanke Suomen kolmanneksi mittavin Kittilän kultakaivoksen ja Talvivaaran nikkelikaivoksen jälkeen.varsinaiseen emäkallioon Raahen seudulla isketään, mikäli Pyhäjoen ydinvoimalahanke toteutuu. Se toisi paljon töitä lähes kymmeneksi vuodeksi ja valtavan potin jaettavaksi.tähän olisi Risto Pietilän mukaan syytä alkaa varautua välittömästi; tehtiin voimalaa Pyhäjoelle tai ei. - Johonkin se rakennetaan ja silloin on tekijöille kysyntää. Raahen seudun yrityspalvelut ja Oulun seudun yrityspalvelut käynnistävät parhaillaan projektimyyntihanketta, johon etsitään mukaan muutamia kymmeniä yrityksiä. Suomessa ja Barentsin alueella on suunnitteilla isoja rakennusprojekteja. Kun ne alkavat toteutua, konsortioiden olisi oltava valmiina. Isoissa hankkeissa on myös metalliteollisuudella, palveluilla ja ICT-teollisuudella runsaasti mahdollisuuksia. - Hyvä esimerkki vastaavasta oli Kostamuksen rakentaminen. Isot konsortiot jakoivat aliurakoita eteenpäin. Se oli suomalaisille aikoinaan huikea tilaisuus, muistuttaa Risto Pietilä. Teksti: Jussi Pääkkönen Satamakuva: Pekka Karhunen ResComilta tietojärjestelmäratkaisut ResComi on kokenut ja osaava metsä-, metalli- ja ICT-teollisuuden tietojärjestelmien toimittaja. Yhtiön osaamisalueita ovat Symbianiin, mobilelinuxiin ja viestintäteknologioihin liittyvät suunnittelu- ja testauspalvelut. Metsä- ja metalliteollisuuteen yhtiö toimittaa reaaliaikaisia tuottavuuden, laadun, kunnossapidon ja logistiikan seurantajärjestelmiä. Pitkin perintein, huolella kypsytetyt kotimaiset yritysvakuutukset. Ota yhteyttä konttoriimme Torikatu 22, Oulu puh p. (08) Softpolis Raahe Technopolis Oulu Vakuuttamisen erikoisliike Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11

12 Oulun kauppakamarin uusia jäseniä CALCULARE OY, Kello Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu OULUN KOPIOKESKUS Tulostuspalvelut HENKILÖSTÖTIETO PALONIEMI OY, Oulu Palkanlaskenta ja koulutuspalvelut INVEST M8 OY, Oulu Muut palvelut IT-SALONEN OY, Oulu Ohjelmistotuotanto, it-alan tuotteet ja ratkaisut, konsultointi J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO, Oulu hautausalan palvelut KEMPELEEN SIIRTOKULJETUS OY, Kempele Kuljetus POHJOIS-SUOMEN IT-PALVELUT, Oulu Tietotekniikan koulutus POLTTOMERKKI OY, Oulu Markkinatutkimukset SUSACON, Oulu Koulutus ja tutkimus TRANSPORT SAVIKKO YHTIÖT, Oulu Kuljetus KOULUTUSAVAIN OY, Kajaani Henkilöstökoulutus OULUN KONTTIVUOKRAUS OY, Oulu Konttien myynti ja vuokraus, KV huolinta VELHO ENGINEERING OY, Ylivieska Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle OULUSSA TAPAHTUU AINA. Kulttuuritarjontaamme on syystä kehuttu monipuoliseksi ja tasokkaaksi. Tapahtumia on ympäri vuoden ja monipuoliset ostos-, ja ravintolapalvelut takaavat myös unohtumattomia elämyksiä. MONIPUOLINEN MATKAILUKOHDE. Valoisat, lämpimät kesäpäivät ja runsasluminen talvi kuuluvat oululaiseen vuodenkiertoon. Ouluun on helppo tulla mihin vuodenaikaan hyvänsä. AAKEA LAAKEA KOKOUSKAUPUNKI. Oulussa on tilaa ja tasokkaat puitteet kaikenkokoisille tapahtumille. CONGRESS OULU - Sepänkatu 18 A - - OULUN KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA - Torikatu puh Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

13 Onko totuutta olemassa? Ajattomaan kysymykseen ratkaisua ovat hakeneet filosofit, oikeusoppineet ja vähemmän oppineet sekä kaiken maailman totuuden puolustajat. Oikeastaan totuuden olemassaolo on nostettu yhteisön todelliseksi arvoksi. Sen puolesta jopa eletään ja kuollaan! Puhumattakaan, että vähän tapeltaisiinkin. Jopa totuudentorveksi tituleerattu ammattikunta, toimittajat ja heitä ylläpitävä media, kilvoittelee totuuden kanssa joka päivä. He ovat siitä erikoisessa asemassa, että heillä on oikeus muotoilla totuutta omien mielikuviensa mukaisesti: muuttamalla hieman näkökulmia ja jättämällä joitakin totuuden osia pois, syntyy ihan kivaa uutta totuutta. Mitä nopeimmin ja isommin sen saa levitettyä, syntyy siitä todellista totuutta, jonka muuttaminen on erittäin työlästä. Kysymys on siis nopeudesta levittää omaa totuuttaan mahdollisimman tehokkaasti. Ja siihen kyllä keinot löytyvät. Totuudella on monta nimeä: mielikuva, yrityskuva, tunnettuus. Ehkä mielenkiintoisin mielikuva syntyy sanasta mielikuva. Mielikuva on huomattavasti kevyempää tavaraa kuin totuus. Mielikuva syntyy meissä hyvin nopeasti. Usein se on täysin tiedostamaton ja jopa vastustamaton. Erikoista on se, että mielikuva pakkaa muuttumaan saman tien totuudeksi. Ja mitä enemmän on valitun mielikuvan tukijoita, sitä varmemmin siitä tulee totuus. Ja jos kukaan tai mikään ei kumoa syntynyttä mielikuvaa, siitä syntyy pysyvä totuus, jota on erittäin vaikea muuttaa. Liikemaailmassa tätä mielikuvan muuntumista totuudeksi ja edelleen kuluttajan käyttäytymiseksi on käytetty hyväksi vuosisatoja. Totuus nimeltään mielikuva Yrityksissä puhutaan usein yrityskuvasta ja tunnettuudesta. On erittäin tärkeää, että yritys tai sen tuotteet ja palvelut tunnetaan hyvistä asioista. Ei siis huonoista.yrityskuva on hyvä, jos yritys on menestynyt, tuotteet ovat laadukkaita, hinta on kohtuullinen ja asiat näyttävät olevan kunnossa. Mutta jospa kaikilla yrityksillä ei näin olekaan. Mitä asialle voidaan tehdä? Voiko hyvää mielikuvaa ostaa tai tilata jostakin? Voiko hyvää tunnettuutta lisätä? Voisiko positiivista mielikuvaa ja kiinnostavaa tunnettuutta liittää johonkin nimeen tai merkkiin, väriin tai muotoon, josta se olisi aina tunnistettavissa. Uudelleen ja uudelleen. Ja varsinkin tilanteissa, joissa kuluttajien pitäisi tehdä valintoja. Niin, voiko mielikuvaa ostaa? Voi, mutta älkää kysykö totuudesta mitään. Totuudella siitä, mikä kenellekin sopii tai maistuu, ei ole mitään tekemistä valinnan kanssa. Kysymys on puhtaasti mielikuvista. Erikseen on sitten opittu käyttäytyminen, joka on sekin totuudelle sukua. Siitä yritysten kannattaa jo jopa maksaa. Se on niin arvokasta. Mielikuvia voi rakennella aivan mielensä mukaisesti. Jos haluaa myydä jotain, kannattaa kuitenkin pysytellä lähellä mahdollista objektiivista totuutta siitä, mihin tuote tai palvelu soveltuu. Jos onnistuu luomaan ylivoimaisen mielikuvan, joka ei vastaa kuluttajan itsensä synnyttämää mielikuvaa, syntyy törmäys, jossa totuus astuukin yllättäen näyttämölle. Ja kuluttajan oman totuuden edessä epärehellisen mielikuvan on valitettavasti polvistuttava ja mahdollisesti hyvästeltävä syntynyt liitto ikiajoiksi. Mielikuva on myös hyvä isäntä, mutta huono renki.viimeaikaiset talousuutiset, vaikka totuutta olisikin taustalla, ovat omalta osaltaan ruokkineet hallitsematonta kollektiivista mielikuvaa, että vähintään maailmanlopusta on kysymys.vapaalle markkinataloudelle myrkyllinen ostamattomuuden mielikuva aiheuttaa taloudelle peruuttamatonta vahinkoa. Jos kulutusta ei ole, ei ole menestystäkään. Kuka nyt sellaista mielikuvaa yhteiskunnastamme haluaisi. Niin. Asko Männistö, toimitusjohtaja, Mainostoimisto Statiivi Oy Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13

14 Kuntaliitos vahvistaa elinvoimaa Kalajoki on ilmaissut kiinnostuksensa yhdistymisestä ympärillä oleviin pieniin kuntiin, joilla kaikilla talous on kunnossa. Himanka vastasi kosintaan myöntävästi ja Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on tyytyväinen. - Lähtökohta kuntaliitokselle on hyvä.vuoden 2010 alussa yhdistyy kaksi terveen talouden kuntaa. Oulun jälkeen Kalajoki on toiseksi vahvin kunta Oulun läänissä. Meillä veroprosentti on 18,5 eli vain puoli prosenttia Oulua korkeampi, toteaa kaupunginjohtaja Puoskari. Kalajoki ei ole ensimmäistä kertaa saamassa pienempää kuntaa kainaloonsa. Reilut 30 vuotta sitten Rautio liittyi Kalajokeen, joten vanha kokemus auttaa sopeutumaan nyt ajankohtaiseen liitokseen. - Aina kun muutoksia tapahtuu, se aiheuttaa pelkoa. Palvelutaso pysyy entisellään eikä palvelujen saatavuus kuntaliitoksen vuoksi heikkene.taloudelliset suhdanteet koettelevat kaikkia kuntia. Kalajoen tasapainossa oleva talous, menestyvä yritystoiminta ja väestönkasvu antavat vakaan pohjan hyville kunnallisille palveluille. Esimerkiksi koulujen ja terveyspalvelujen osalta kuntien yhdistyminen ei heikennä palveluja. Runsaasti asiointia edellyttävät palvelut pysyvät lähipalveluina, vakuuttaa Puoskari. Palvelut pysyvät korkealaatuisina Kalajoen kaupungissa on perinteisesti tehty rakenteellisia ratkaisuja, joilla turvataan tehokas palvelutuotanto ja laadukkaat palvelut. Asukkaille tärkeä koulu- ja terveyspalvelujen taso pysyy entisellään kuntaliitoksen jälkeen.tyngän aluekoulun rakentamisesta päätettiin jo ennen Himangan ja Kalajoen yhdistymispäätöstä. Aluekoulun valmistumisen myötä neljä pienempää koulua lakkautetaan. Uusi yksisarjainen Tyngän aluekoulu valmistuu kesällä. Koulussa ei ole yhdysluokkia, ja opetusta tarjotaan uudessa nykyaikaisessa oppimisympäristössä. Se vaikuttaa myönteisesti opetuksen tasoon. Aluekoulu on tietoinen valinta panostaa Tyngän kaupunginosan kehittymiseen. Perusturvapalvelujen osalta on kolmesta organisaatiosta tulossa yksi. Kalajoen ja Himangan lisäksi Kalajoki tuottaa jo ennestään palveluita Merijärven kunnalle. Pääperiaatteena on tarjota hyviä palveluja mahdollisimman läheltä kuntalaista. - Kalajoelle on kesäksi valmistumassa perusturvakeskus, joka on lähihistorian mittavin taloudellinen panostus. Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava keskus maksaa 5,5 miljoonaa euroa, kertoo kaupunginjohtaja Puoskari. 14 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 LISÄTIEDOT, MYYNTI- JA VUOKRAUSNEUVOTTELUT: Erkki Pursiainen,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot