Kauppakamari. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009. Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla

Transkriptio

1 Kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 2/2009 Ydinvoimala Pyhäjoelle? Raahessa ei nyyhkitä laman alla Kuntaliitos vahvistaa Kalajoen ja Himangan elinvoimaa Topi-Kalustaja ja Sievin Jalkine varautuvat uuteen nousuun laajentamalla

2 Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. TE-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja TE-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. TE-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, puh ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, puh Lisätietoa internetissä osoitteissa ja Työ- ja elinkeinokeskus 2 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/2009 Pääkirjoitus 5 Kansi: istockphoto Ydinvoimala Pyhäjoelle? 6-8 Oulun kauppakamarin energiakannanotto 9 JULKAISIJAT Lapin Kauppakamari, Oulun Kauppakamari, Raahessa ei nyyhkitä laman alla PÄÄTOIMITTAJAT Timo Rautajoki Jaakko Okkonen OSOITTEENMUUTOKSET Lapin Kauppakamari/Taru Mäkimartti, puh Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh Kolumni 13 Himanka-Kalajoki -kuntaliitos vahvistaa elinvoimaa Topi-Kalustaja ja Sievin Jalkine varautuvat laajennuksilla uuteen nousuun Oulun kaupungin tavoitteena tasapainoinen talous VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Harri Kynnös Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy, Ojakatu 2, Oulu Puh. (08) , Fax (08) GSM , armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi PAINO Painotalo Suomenmaa JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä ISSN Norja vahvisti panostuksensa pohjoiseen Yritysten vientiponnistuksiin uusia eväitä Lomautusten aikana kannattaa kouluttaa osaajia Aktiassa asiakas on tärkein Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 3

4 4 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

5 Mitä talouskriisin jälkeen? Nopeimmat alkavat jo ennustella uuden nousun ajankohtaa, vaikka talouskriisiä on eletty vasta reilut puoli vuotta eikä pohjia ole todennäköisesti vieläkään nähty. Nykyistä tilannetta on verrattu 1990-luvun lamaan. Asiantuntijoiden yleisin viesti on ollut se, että olemme nyt paljon vankemmalla pohjalla eikä tilanteesta tule yhtä paha. Näinhän varmasti on, mutta siitä huolimatta tilanne on todella vakava. Laman kahden ensimmäisen vuoden aikana Suomen talous supistui noin 10 %. Mikään ennuste ei mene nyt lähellekään, mutta ETLAN -6,5 % tälle vuodelle ja nolla ensi vuodelle tuovat vuoden 2011 alun tilanteen vain 3,5 % päähän luvun laman syvimmistä hetkistä. Korko laukkasi hurjissa lukemissa laman aikana, kun se nyt alkaa lähestyä nollaa. Suomen markan arvo heilahteli 1990-luvun alussa rajusti, ja nyt meillä on vakaa euro. Fundamentit ovat siis kunnossa. Suomen markan devalvoituminen 1990-luvun alussa nosti rajusti Suomen teollisuuden kilpailukykyä moniksi vuosiksi. Nyt euron korkea arvo verrattuna esimerkiksi Ruotsin kruunuun ja dollariin on heikentänyt Suomen kilpailukykyä vientimarkkinoilla.viime laman jälkeen tuli Nokia ja ICT-alan raju nousu, joka hyötyi parantuneesta kilpailukyvystä.todennäköisesti nyt talouden supistuminen jää pienemmäksi ja kasvava työttömyys ei nouse lähellekään viimekertaisia lukuja. Mutta, koska teollisuuden vienti on pysähtynyt kuin seinään, ja uutta Nokiaakaan ei ole näköpiirissä, voi talouden elpyminen olla hidasta ja aiheuttaa joillakin alueilla vaikeita rakennemuutoksia tai ainakin ongelmia uuden kasvun pohjan löytämisessä. TEM julkisti muutama viikko sitten selvityksen alueellisista talousnäkymistä.taantuma jylläsi kaikilla muilla alueilla paitsi Tunturi-Lapissa. Perinteinen selitys tähän on ollut se, että taantuma tulee Lappiin aina myöhässä. Näinhän se on ollut, mutta voisiko se nyt olla toisin. Lappi on toistaiseksi välttynyt suurilta irtisanomisilta ja ainoastaan Tornion terästehtaan lomautukset ovat volyymiltaan valtakunnallista kärkiluokkaa. Matkailun notkahdusta ei ole vielä tullut, ei tullut jouluna, ei hiihtolomien aikaan eikä pääsiäisenä. Nousu on pysähtynyt, mutta viime vuoden luvutkin tuntuvat voitolta, tosin kesä ja syksy tuovat uusia haasteita. Lappihan on muutenkin poikkeus siinä, että Nokia ei siellä koskaan noussut niin merkittäväksi tekijäksi kuin muualla. Lappiin tuli muiden alueiden noustessa voimakas rakennemuutos poismuuttoineen ja tehtaiden lakkauttamisineen.tästä huolimatta muutamilla toimialoilla on ollut voimakasta nousua. Eniten on noussut matkailu, joka sesonkiajat mukaan lukien työllistää jo lähes yhtä paljon kuin teollisuus.ympärivuotisia työpaikkoja on kuitenkin vielä reilusti vähemmän. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että matkailu on ollut Lapin Nokia ja ohjelmapalvelut ovat olleet meidän innovaatiomme. Myös kauppa on ollut tärkeä Lapissa. Se työllistää eniten teollisuuden jälkeen, se on kakkonen liikevaihdossa ja selvä ykkönen toimipaikkojen määrässä. Matkailun ja kaupan välillähän on selvä synergia, koska tutkitusti Lapin ostovoima on noin enemmän kuin väkiluku. Kauppaan ja matkailuun on investoitu viime vuosina valtavasti.tilastojen perusteella panostukset ovat olleet epäilyistä huolimatta kannattavia. Ensi vuosikymmenen alussa elpyvä maailmantalous tarvitsee myös raaka-aineita ja terästä. Kaivosteollisuuden osalta tulevaisuus näyttää hyvältä.teräsmarkkinoiden elvyttyä Outokumpu Oy kaivaa naftaliinista Tornion investointisuunnitelmansa. Silloin rakenteitaan muuttanut Lappi on valmis kriisin jälkeiseen nousuun, mutta onko muu Suomi? Rovaniemellä, Timo Rautajoki Toimitusjohtaja Lapin kauppakamari Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 5

6 Tämä kuva havainnollistaa sitä, miltä Fennovoiman ydinvoimalaitos saattaisi näyttää ympäristössään. Pyhäjoki isojen asioiden äärellä Juha Miikkulaiselta on turha yrittää puristaa suurta uutista. Fennovoima Oy:n aluepäällikkö valitsee sanansa tarkasti, kun puhutaan yhtiön ydinvoimalahankkeen rakennuspaikasta. - Meillä on kolme täsmälleen yhtä mieluista vaihtoehtoa, Miikkulainen toteaa. Asia selvä.toivetta parhaasta paikasta on tingattu Miikkulaiselta kerran jos toisenkin, mutta ei hän sitä huvikseen panttaa.tietoa ei vain ole vielä olemassa.varmaa on ainoastaan se, että jos Fennovoima rakentaa ydinvoimalaitoksen, se nousee Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle tai Simoon aakkosjärjestyksessä lueteltuna paikkaa selvitettiin ja nämä kolme suodattuivat voimalan vaihtoehtoisiksi sijoituspaikoiksi. Niistä ei ole löytynyt seikkoja, jotka estäisivät sen rakentamisen. Palapeli kasassa vuonna 2011 Kolmen paikan pitäminen mukana valintakuvioissa on Miikkulaisen mukaan riskien hallintaa. Jos pelistä pudotettaisiin sattumanvaraisesti kaksi, ja valitulta paikalta löytyisikin yllättävä este rakentamiselle, olisi haaskattu rutkasti aikaa ja rahaa. - Sellainen yllätys voisi olla esimerkiksi geologinen. Kaikkien vaihtoehtojen kohdalla on vielä yksityiskohtaisempia teknisiä selvityksiä kesken. Ennen kuin mitään konkreettista tapahtuu, täytyy myös tehdä poliittisia päätöksiä kunta- ja valtakuntatasolla.vasta sitten voidaan valita sijoituspaikka, laitoksen tyyppi ja sen toimittaja. Se on palapeli, joka pitäisi olla valmis vuonna Paikka päätetään silloin, aluepäällikkö Miikkulainen sanoo. Puolesta ja vastaan Poliitikot pitävät pelin kasaajia eniten jännityksessä.ydinvoima on suurten tunteiden herättäjä sekä puolesta että vastaan. Fennovoiman lisäksi Fortum ja Teollisuuden Voima hakevat lupaa ydinvoimalan rakentamiselle.vuoden 2010 alkupuolella eduskunta päättää, kuinka monelle hankkeelle lupa myönnetään.vain Fennovoimalla on ehdolla pohjoisia vaihtoehtoja. - Kunnalliset päättäjät ovat yhtä lailla avainasemassa. Jos valtuusto sanoo ei, se on sillä selvä, toteaa Juha Miikkulainen. Mikäli Fennovoiman ydinvoimalahanke hyväksytään, rakentaminen alkaa kolmen vuoden kuluttua ja kestää seitsemän-kahdeksan vuotta. jatkuu sivulla 8 6 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

7 Executive MBA Seuraava ohjelma aloitetaan syyskuussa 2009 ja haku siihen on käynnissä. Ohjelma on mahdollista suorittaa työn ohessa. Johdon erikoistumisohjelmat Noin vuoden kestäviä opintokokonaisuuksia teemoista: Henkilöstöjohtaminen, Markkinoinnin johtaminen, Sosiaali- ja terveysjohtaminen, Teknologiajohtaminen ja Turvallisuusjohtaminen. JOKO-seminaarisarja Seminaarisarja rakentuu yhdeksästä vapaasti valittavasta Oulu Business Excellence -opintokokonaisuuden lähiopetusseminaarista. Mukaan voi liittyä ympäri vuoden. Lisätietoja: Koulutus- ja tutkimuspalvelut, Matti Marttila, puh , Antti Kauppila, puh , s-posti: Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 7

8 Tavoitteena on, että laitos olisi kaupallisessa käytössä vuonna Aikataulu riippuu siitä, päätetäänkö valitulle paikalle rakentaa yksi iso vai kaksi pienempää laitosyksikköä. Piristysruiske Pyhäjoelle Oulun kauppakamarin Raahen kauppakamariosaston puheenjohtajan Raimo Seikkalan mukaan ydinvoimalahankkeen saaminen Pyhäjoelle olisi tärkeää.voimalan rakentamis- ja käyttövaihe korvaisi menetettyjä teollisia työpaikkoja Siika- ja Pyhäjokilaaksossa. - Se olisi merkittävä edistysaskel talousalueen työllisyydelle, elinkeinoelämälle ja kuntien taloudelle.ydinvoimala tarjoaisi alueen teollisuusyrityksille sähköenergiaa kilpailukykyiseen hintaan. Se myös varmistaisi työpaikkojen säilymistä alueella globaalissa kilpailussa, Seikkala sanoo. - Pyhäjokea voimalan sijoituspaikkana puoltaa Rautaruukin rakentamisen mukanaan tuoma kokemus isoista teollisista hankkeista. Suuria, aliomavaraisia sähkönkäyttäjiä löytyy läheltä sekä pohjoisesta että etelästä. Myös osaavan työvoiman saatavuus on täällä hyvä, Raimo Seikkala toteaa. - Rakentaminen merkitsee talousalueelle 4 6 miljardin euron elvytyspakettia. Hankkeessa säästyy veronmaksajien, EU:n ja valtion rahat, koska Fennovoiman omistajat vastaavat täysin rahoituksesta, Seikkala muistuttaa. Myös asukkaat voimalan kannalla Viimeisissä kunnallisvaaleissa paikalliset asukkaat antoivat tukensa hankkeeseen myönteisesti suhtautuville ehdokkaille.vaalihaastattelujen mukaan ydinvoimalan kannattajilla on Pyhäjoen valtuustossa enemmistö lukemin 15 6.Valtuusto äänestänee voimala-asiasta ennen syksyä. Seikkalan mukaan myös valtaosa Pyhäjoen asukkaista on voimalan rakentamisen kannalla. - Vastustajiakin toki on, kuten kaikilla hankkeilla. Keskustelua on kuitenkin käyty asialinjalla ja rakentavassa hengessä, hän mainitsee. Taloudelliset hyödyt Pyhäjoelle ja lähikunnille ovat kiistattomat.voimalan rakentamisvaihe työllistää noin 4000 ihmistä. Raahen kauppakamariosaston selvityksen mukaan paikallisia työllistyisi noin 800.Voimalan valmistuttua vakituisia työpaikkoja olisi nelisensataa. Laitoksen käyttöikä on 60 vuotta. Ainakin sen ajan Pyhä- Aluepäällikkö Juha Miikkulainen joen kunnan ja lähialueen kuntatalous olisi turvattu. Pöyry Energy Oy:n selvityksen mukaan voimala tuo alueelle rakennusvaiheen aikana kunnallisverotuloja noin 2,8-4,5 miljoonaa euroa vuodessa ja käyttöaikana noin 1,9-2,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuloja maksettaisiin Pyhäjoen kunnalle alkuvuosina jopa 3,8-5,0 miljoonaa euroa vuodessa. Voimala tärkeä myös matkailullisesti Raimo Seikkala arvioi, että ydinvoimala lisäisi alueella myös matkailijoiden määrää. Rakentamisvaiheen aikana liikematkojen määrä kasvaa ja nykyään Eurajoellakin käy vuosittain ihmistä pelkästään tutustumassa Olkiluodon ydinvoimalaitokseen. Pyhäjoen lähiseudun merkittävin matkailukunta Kalajoki on myös antanut hyväksyntänsä voimalaitoshankkeelle. Seikkala pitää tärkeänä, että alueen kansanedustajat ja päättäjät ovat aktiivisia ja ajoissa liikkeellä. - Raahen seudun yrityspalvelut on käynnistämässä kansainvälistä projektimyyntikoulutusta. Se on erinomainen tilaisuus yrityksille päästä mukaan myös voimalahankkeeseen.vaikka voimala tehtäisiin muualle, osa teräsrakenteista ja alihankinnasta voidaan tehdä Oulun läänissä. Tarvittaessa yritysten kannattaa olla valmiita asettumaan rakentamispaikkakunnalle. Kun päätös tehdään, pitää osata neuvotella aliurakoista kansainvälisten yritysten kanssa. Eurajoen kokemusten perusteella siihen kannattaa valmistautua ajoissa, Seikkala muistuttaa. Teksti: Jussi Pääkkönen Kuvat: Fennovoima, istockphoto 8 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

9 Oulun kauppakamarin maaliskuinen Energiakannanotto Energiasektorin tavoitteeksi on realistista asettaa uutta työpaikkaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vuoteen 2020 mennessä. EU:n huippukokouksen päätös vahvisti jäsenvaltioita sitovat energiatavoitteet vuodelle Niistä keskeiset ovat päästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian lisäämistä koskevat tavoitteet. Nämä velvoitteet ovat Suomelle erittäin vaativat. Niiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki järkevästi käyttöön saatavat energialähteet on hyödynnettävä. Oulun kauppakamari katsoo, että kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia antavat hyvät lähtökohdat velvoitteiden toteuttamiseen alueellisella tasolla. Oulun kauppakamari esittää tukensa tiedossa olevien hankkeiden eteenpäin viemiseksi. Ydinvoima Oulun kauppakamari pitää tärkeänä, että pohjoismaisille energiamarkkinoille syntyy mahdollisimman paljon uutta tuotantokapasiteettia. Ratkaisevan tärkeää tässä on, että valtio myöntää luvan kaikille niille ydinvoimalaitoksille, joiden lupahakemukset täyttävät lain mukaiset edellytykset. Oulun kauppakamari arvioi, että Pohjois-Pohjanmaa yhden ydinvoimalaitoshankkeen sijoituspaikkana on erityisen perusteltu mm. sähkön alueellisen kulutuksen, tasapainoisen voimansiirron ja työvoimapolitiikan näkökulmasta. Turve Energiasektorilla turvetaloudesta on kehittynyt merkittävä elinkeino, jossa pelkästään Pohjois- Pohjanmaalla on laskettu olevan 500 suoraa työpaikkaa ja välillisesti lähes Niiden säilymisen varmistaminen on myös tärkeä tavoite. Jos turveteollisuuden toimintaedellytykset vaarantuvat kasvaneiden ympäristövaateiden vuoksi ja turpeen käyttö energiatuotannossa vaikeutuu, ovat suunnitelmat BTL-laitoksen ja liikennepolttoaineiden osalta epärealistisia. Myös huoltovarmuus vaarantuu. Esimerkiksi Oulun kaupunki tuottaa lämmön ja pääosan sähköstä turpeella erittäin tehokkaasti eikä järkevää korvaavaa vaihtoehtoa ole. Uusiutuva energia Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaan maakunnassa on suuri uusiutuvien energialähteiden potentiaali. Sen hyödyntämiselle on luotava edellytykset valtiovallan toimesta: Tuulivoimahankkeiden kannattavuuspohja on varmistettava syöttötariffin ja investointituen avulla niin, että alueelle voidaan toteuttaa ainakin 600 megawattia tuulivoimaa.vesivoimaa tarvitaan tuulivoiman tueksi tasoittamaan tuotannon satunnaisvaihteluita, ns. säätövoima. Vesivoima on yhteiskunnan kannalta edullisin tapa lisätä uusiutuvia energialähteitä, sillä se ei tarvitse taloudellista tukea vaan päinvastoin tuo sijaintikunnalleen merkittävän verotulon.yksin Kollajasta saadaan nopeaan säätöön soveltuvaa tehoa 100 megawattia. Mekaanisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää sivutuotteensa lämmön ja sähkön tuotantoon mm. investointitukien ja syöttötarif- fien avulla tulee edistää ja mahdolliset tekniset esteet on poistettava. Biomassavarat ovat alueella runsaat ja niiden hyödyntämiseen tarvitaan BTL-laitos. Alueella olevat teollisuusprosessit ja lämpökuorma luovat erinomaiset edellytykset biodiesellaitokselle. Jätteenpolttolaitoksen toteuttamisen esteet on viipymättä poistettava. Uudet energialähteet Ns. uusien uusiutuvien energialähteiden tehokas hyödyntäminen edellyttää Pohjois-Suomessa kattavaa eri toimijoiden yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja poliittisten päättäjien sitoutumista sekä koordinoitua toimintaa. Oulun kauppakamarin mielestä toiminnan koordinointi kuuluu luontevasti Pohjois-Pohjanmaan energiatoimistolle. Sen toiminnan tulee painottua vahvasti konkreettisiin, yrityslähtöisiin hankkeisiin ja niihin liittyvään tutkimustoimintaan. Toimintaympäristö Energiasektorille asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja muu teollinen toiminta edellyttävät taloudellisen kannattavuuden lisäksi suotuisaa toimintaympäristöä. Alueen kannalta erityisen merkittäviä ovat: Turpeen hyödyntämisen edellytykset niin, että turpeesta voidaan jalostaa liikennepolttoaineita ja että päästökaupasta aiheutuvat rasitteet jäävät mahdollisimman pieniksi. Windfall-verokaavailusta luopuminen, jotta sähkönhintaan ei aiheutuisi omista kansallisista toimista johtuvia nousupaineita; verotus tulee kohdistaa yritysten tulokseen. Alueellisten viranomaisten tehokas toiminta hankkeiden valmistelussa ja lupakysymyksissä maakunnan edun mukaisella tavalla. Energian lisäämisedellytyksiä luotaessa on varmistettava muun teollisuuden raaka-aineen saatavuus ja pyrittävä parantamaan alueellista kilpailukykyä toimijoiden yhteistoiminnalla. Oulun kauppakamari haluaa myös muistuttaa monirakenteisen jäsenkuntansakin näkökulmasta, että energiaratkaisut vaikuttavat kaikenkokoisten yritysten kilpailukykyyn. Myös pk-yritysten intressit, mahdollisuudet ja hyödyt energiainvestointien osalta on tarpeen tiedostaa. Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 9

10 Raahessa ei nyyhkitä laman alla Malmi sulaa tällä hetkellä vain Rautaruukin toisessa masuunissa. Tuotanto on puolitettu ja lomautusuutisia on kiirinyt raudasta elävästä Raahesta talven mittaan. Kukaan ei tiedä, milloin toinen pönttö alkaa taas pöhistä. Teollisuuskaupungissa on kuitenkin koettu vuosikymmenien mittaan monta taantumaa. Ohi menee tämäkin notkahdus. - Ei meillä mitään hätää ole. Päinvastoin voisi todeta, että tilanne on taantumasta huolimatta kohtuullinen. Raahessa on paljon yrityksiä; ei sellaista aikaa tulekaan, ettei joukosta löytyisi Tilintarkastukset Yritysjärjestelyt Sukupolvenvaihdokset ja Verokonsultointi KHT Kaarina Rousu-Karppinen HTM Timo Paakinaho HTM Sirpa Rahko-Piippo KTM Matti Tapaninen Ojakatu Oulu Puh Fax roukaoy.oulu@tilintarkastusrouka.fi Teknologiakylä Haapavesi Puh Fax krk@tilintarkastusrouka.fi 10 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

11 voittajia.yritysjohdon tulisi nyt nähdä, että muutoksessa on myös mahdollisuus, sanoo elinkeinojohtaja Risto Pietilä Raahen seudun yrityspalveluista. Toki Pietilä myöntää, että Rautaruukin vaikutus on tavattoman suuri. Raahen työpaikasta noin 3500 on Rautaruukilla, kun alihankkijat lasketaan mukaan. Maailmantalouden tilanne heijastuu metalliteollisuuden myötä raahelaisten elämään joka sektorilla. - Elinkeinorakenteemme on voimakkaasti erikoistunut. Kun yhteisöverokertymä pienenee, se näkyy kuntataloudessa ja palveluissa.yhteisöverokertymä on Raahessa poikkeuksellisen merkittävä.vuonna 2007 se oli noin 17,6 miljoonaa euroa. Asukasluvultaan ja taloudeltaan huomattavasti suuremmalla Jyväskylällä vastaava kertymä oli noin 25 miljoonaa euroa, toteaa Risto Pietilä. Raahessa tehdään paljon muutakin kuin rautaa. Pietilä kertoo, että vaikka rakennusala on valtakunnallisesti laskusuunnassa, raahelaisten alan yritysten tilauskanta on hyvä. Osa on erikoistunut peruskorjaukseen, jota Suomen maassa piisaa. Myös metalliteollisuuden puolella osa yrityksistä porskuttaa niin kuin taantumaa ei olisikaan. Pietilän mukaan alalle ollaan jopa palkkaamassa lisää työvoimaa. - Barentsin alueen markkinat on saatu auki. Siitä on ollut paljon hyötyä seutukunnallemme, Pietilä sanoo. Teknologiateollisuus on ollut Raahessa aina voimissaan. Alueella on vahvoja ICT-yrityksiä, joskin Risto Pietilä kertoo kantavansa huolta alan trendeistä. Hiljattain Nokia ilmoitti lakkauttavansa toimintansa Jyväskylässä. Ei ole poissuljettua, ettei muitakin liikkuja tapahtuisi. - Jyväskylästä lähti yhdellä päätöksellä satoja työpaikkoja. Mielessä on käynyt, onko ICT-alalla menossa rakennemuutoksen uusi aalto, jonka vaikutukset näkyvät koko Suomessa, pohtii Pietilä. Elinkeinoista matkailu on Raahessa lapsenkengissä. Joitakin pieniä matkailualan yrityksiä on, mutta lähiaikoina valmistuvassa seudullisessa elinkeinostrategiassa matkailu ei nouse kovin korkealle. Maatalous on edelleen tärkeä tukijalka Raahen seutukunnalle. Alueen tiloilla ollaan rakennemuutoksessa pitkällä ja tilakoot ovat maan suurimpia. Myös maatalouden teknologiseen tasoon on panostettu. Risto Pietilä sanoo, että tulevaisuus näyttää raahelaisvinkkelistä vahvasti positiiviselta. Satamassa on käynnissä iso kasvuhanke, syväväylän ruoppaus, joka valmistuessaan lisää liikennettä Raaheen. Nykyisellään Raahe on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja vuosittain rannassa piipahtaa noin 700 laivaa. Sataman laajennus on suuruusluokaltaan miljoonan euron investointi. Elinkeinoelämää piristää lähitulevaisuudessa Raahen Laivakankaan kultakaivoshanke. Ruotsalainen kaivosyhtiö Nordic Mines Ab suunnittelee aloittavansa kullan kaivuun vuonna Toiminnan käynnistäminen on vielä lupa-asioista kiinni. Kultaesiintymä on pohjoismaiden suurimpia ja kaivoshanke Suomen kolmanneksi mittavin Kittilän kultakaivoksen ja Talvivaaran nikkelikaivoksen jälkeen.varsinaiseen emäkallioon Raahen seudulla isketään, mikäli Pyhäjoen ydinvoimalahanke toteutuu. Se toisi paljon töitä lähes kymmeneksi vuodeksi ja valtavan potin jaettavaksi.tähän olisi Risto Pietilän mukaan syytä alkaa varautua välittömästi; tehtiin voimalaa Pyhäjoelle tai ei. - Johonkin se rakennetaan ja silloin on tekijöille kysyntää. Raahen seudun yrityspalvelut ja Oulun seudun yrityspalvelut käynnistävät parhaillaan projektimyyntihanketta, johon etsitään mukaan muutamia kymmeniä yrityksiä. Suomessa ja Barentsin alueella on suunnitteilla isoja rakennusprojekteja. Kun ne alkavat toteutua, konsortioiden olisi oltava valmiina. Isoissa hankkeissa on myös metalliteollisuudella, palveluilla ja ICT-teollisuudella runsaasti mahdollisuuksia. - Hyvä esimerkki vastaavasta oli Kostamuksen rakentaminen. Isot konsortiot jakoivat aliurakoita eteenpäin. Se oli suomalaisille aikoinaan huikea tilaisuus, muistuttaa Risto Pietilä. Teksti: Jussi Pääkkönen Satamakuva: Pekka Karhunen ResComilta tietojärjestelmäratkaisut ResComi on kokenut ja osaava metsä-, metalli- ja ICT-teollisuuden tietojärjestelmien toimittaja. Yhtiön osaamisalueita ovat Symbianiin, mobilelinuxiin ja viestintäteknologioihin liittyvät suunnittelu- ja testauspalvelut. Metsä- ja metalliteollisuuteen yhtiö toimittaa reaaliaikaisia tuottavuuden, laadun, kunnossapidon ja logistiikan seurantajärjestelmiä. Pitkin perintein, huolella kypsytetyt kotimaiset yritysvakuutukset. Ota yhteyttä konttoriimme Torikatu 22, Oulu puh p. (08) Softpolis Raahe Technopolis Oulu Vakuuttamisen erikoisliike Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 11

12 Oulun kauppakamarin uusia jäseniä CALCULARE OY, Kello Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu OULUN KOPIOKESKUS Tulostuspalvelut HENKILÖSTÖTIETO PALONIEMI OY, Oulu Palkanlaskenta ja koulutuspalvelut INVEST M8 OY, Oulu Muut palvelut IT-SALONEN OY, Oulu Ohjelmistotuotanto, it-alan tuotteet ja ratkaisut, konsultointi J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO, Oulu hautausalan palvelut KEMPELEEN SIIRTOKULJETUS OY, Kempele Kuljetus POHJOIS-SUOMEN IT-PALVELUT, Oulu Tietotekniikan koulutus POLTTOMERKKI OY, Oulu Markkinatutkimukset SUSACON, Oulu Koulutus ja tutkimus TRANSPORT SAVIKKO YHTIÖT, Oulu Kuljetus KOULUTUSAVAIN OY, Kajaani Henkilöstökoulutus OULUN KONTTIVUOKRAUS OY, Oulu Konttien myynti ja vuokraus, KV huolinta VELHO ENGINEERING OY, Ylivieska Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle OULUSSA TAPAHTUU AINA. Kulttuuritarjontaamme on syystä kehuttu monipuoliseksi ja tasokkaaksi. Tapahtumia on ympäri vuoden ja monipuoliset ostos-, ja ravintolapalvelut takaavat myös unohtumattomia elämyksiä. MONIPUOLINEN MATKAILUKOHDE. Valoisat, lämpimät kesäpäivät ja runsasluminen talvi kuuluvat oululaiseen vuodenkiertoon. Ouluun on helppo tulla mihin vuodenaikaan hyvänsä. AAKEA LAAKEA KOKOUSKAUPUNKI. Oulussa on tilaa ja tasokkaat puitteet kaikenkokoisille tapahtumille. CONGRESS OULU - Sepänkatu 18 A - congressoulu@ouka. - OULUN KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA - Torikatu 10 - touristinfo@ouka. - puh Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti

13 Onko totuutta olemassa? Ajattomaan kysymykseen ratkaisua ovat hakeneet filosofit, oikeusoppineet ja vähemmän oppineet sekä kaiken maailman totuuden puolustajat. Oikeastaan totuuden olemassaolo on nostettu yhteisön todelliseksi arvoksi. Sen puolesta jopa eletään ja kuollaan! Puhumattakaan, että vähän tapeltaisiinkin. Jopa totuudentorveksi tituleerattu ammattikunta, toimittajat ja heitä ylläpitävä media, kilvoittelee totuuden kanssa joka päivä. He ovat siitä erikoisessa asemassa, että heillä on oikeus muotoilla totuutta omien mielikuviensa mukaisesti: muuttamalla hieman näkökulmia ja jättämällä joitakin totuuden osia pois, syntyy ihan kivaa uutta totuutta. Mitä nopeimmin ja isommin sen saa levitettyä, syntyy siitä todellista totuutta, jonka muuttaminen on erittäin työlästä. Kysymys on siis nopeudesta levittää omaa totuuttaan mahdollisimman tehokkaasti. Ja siihen kyllä keinot löytyvät. Totuudella on monta nimeä: mielikuva, yrityskuva, tunnettuus. Ehkä mielenkiintoisin mielikuva syntyy sanasta mielikuva. Mielikuva on huomattavasti kevyempää tavaraa kuin totuus. Mielikuva syntyy meissä hyvin nopeasti. Usein se on täysin tiedostamaton ja jopa vastustamaton. Erikoista on se, että mielikuva pakkaa muuttumaan saman tien totuudeksi. Ja mitä enemmän on valitun mielikuvan tukijoita, sitä varmemmin siitä tulee totuus. Ja jos kukaan tai mikään ei kumoa syntynyttä mielikuvaa, siitä syntyy pysyvä totuus, jota on erittäin vaikea muuttaa. Liikemaailmassa tätä mielikuvan muuntumista totuudeksi ja edelleen kuluttajan käyttäytymiseksi on käytetty hyväksi vuosisatoja. Totuus nimeltään mielikuva Yrityksissä puhutaan usein yrityskuvasta ja tunnettuudesta. On erittäin tärkeää, että yritys tai sen tuotteet ja palvelut tunnetaan hyvistä asioista. Ei siis huonoista.yrityskuva on hyvä, jos yritys on menestynyt, tuotteet ovat laadukkaita, hinta on kohtuullinen ja asiat näyttävät olevan kunnossa. Mutta jospa kaikilla yrityksillä ei näin olekaan. Mitä asialle voidaan tehdä? Voiko hyvää mielikuvaa ostaa tai tilata jostakin? Voiko hyvää tunnettuutta lisätä? Voisiko positiivista mielikuvaa ja kiinnostavaa tunnettuutta liittää johonkin nimeen tai merkkiin, väriin tai muotoon, josta se olisi aina tunnistettavissa. Uudelleen ja uudelleen. Ja varsinkin tilanteissa, joissa kuluttajien pitäisi tehdä valintoja. Niin, voiko mielikuvaa ostaa? Voi, mutta älkää kysykö totuudesta mitään. Totuudella siitä, mikä kenellekin sopii tai maistuu, ei ole mitään tekemistä valinnan kanssa. Kysymys on puhtaasti mielikuvista. Erikseen on sitten opittu käyttäytyminen, joka on sekin totuudelle sukua. Siitä yritysten kannattaa jo jopa maksaa. Se on niin arvokasta. Mielikuvia voi rakennella aivan mielensä mukaisesti. Jos haluaa myydä jotain, kannattaa kuitenkin pysytellä lähellä mahdollista objektiivista totuutta siitä, mihin tuote tai palvelu soveltuu. Jos onnistuu luomaan ylivoimaisen mielikuvan, joka ei vastaa kuluttajan itsensä synnyttämää mielikuvaa, syntyy törmäys, jossa totuus astuukin yllättäen näyttämölle. Ja kuluttajan oman totuuden edessä epärehellisen mielikuvan on valitettavasti polvistuttava ja mahdollisesti hyvästeltävä syntynyt liitto ikiajoiksi. Mielikuva on myös hyvä isäntä, mutta huono renki.viimeaikaiset talousuutiset, vaikka totuutta olisikin taustalla, ovat omalta osaltaan ruokkineet hallitsematonta kollektiivista mielikuvaa, että vähintään maailmanlopusta on kysymys.vapaalle markkinataloudelle myrkyllinen ostamattomuuden mielikuva aiheuttaa taloudelle peruuttamatonta vahinkoa. Jos kulutusta ei ole, ei ole menestystäkään. Kuka nyt sellaista mielikuvaa yhteiskunnastamme haluaisi. Niin. Asko Männistö, toimitusjohtaja, Mainostoimisto Statiivi Oy Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti 13

14 Kuntaliitos vahvistaa elinvoimaa Kalajoki on ilmaissut kiinnostuksensa yhdistymisestä ympärillä oleviin pieniin kuntiin, joilla kaikilla talous on kunnossa. Himanka vastasi kosintaan myöntävästi ja Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari on tyytyväinen. - Lähtökohta kuntaliitokselle on hyvä.vuoden 2010 alussa yhdistyy kaksi terveen talouden kuntaa. Oulun jälkeen Kalajoki on toiseksi vahvin kunta Oulun läänissä. Meillä veroprosentti on 18,5 eli vain puoli prosenttia Oulua korkeampi, toteaa kaupunginjohtaja Puoskari. Kalajoki ei ole ensimmäistä kertaa saamassa pienempää kuntaa kainaloonsa. Reilut 30 vuotta sitten Rautio liittyi Kalajokeen, joten vanha kokemus auttaa sopeutumaan nyt ajankohtaiseen liitokseen. - Aina kun muutoksia tapahtuu, se aiheuttaa pelkoa. Palvelutaso pysyy entisellään eikä palvelujen saatavuus kuntaliitoksen vuoksi heikkene.taloudelliset suhdanteet koettelevat kaikkia kuntia. Kalajoen tasapainossa oleva talous, menestyvä yritystoiminta ja väestönkasvu antavat vakaan pohjan hyville kunnallisille palveluille. Esimerkiksi koulujen ja terveyspalvelujen osalta kuntien yhdistyminen ei heikennä palveluja. Runsaasti asiointia edellyttävät palvelut pysyvät lähipalveluina, vakuuttaa Puoskari. Palvelut pysyvät korkealaatuisina Kalajoen kaupungissa on perinteisesti tehty rakenteellisia ratkaisuja, joilla turvataan tehokas palvelutuotanto ja laadukkaat palvelut. Asukkaille tärkeä koulu- ja terveyspalvelujen taso pysyy entisellään kuntaliitoksen jälkeen.tyngän aluekoulun rakentamisesta päätettiin jo ennen Himangan ja Kalajoen yhdistymispäätöstä. Aluekoulun valmistumisen myötä neljä pienempää koulua lakkautetaan. Uusi yksisarjainen Tyngän aluekoulu valmistuu kesällä. Koulussa ei ole yhdysluokkia, ja opetusta tarjotaan uudessa nykyaikaisessa oppimisympäristössä. Se vaikuttaa myönteisesti opetuksen tasoon. Aluekoulu on tietoinen valinta panostaa Tyngän kaupunginosan kehittymiseen. Perusturvapalvelujen osalta on kolmesta organisaatiosta tulossa yksi. Kalajoen ja Himangan lisäksi Kalajoki tuottaa jo ennestään palveluita Merijärven kunnalle. Pääperiaatteena on tarjota hyviä palveluja mahdollisimman läheltä kuntalaista. - Kalajoelle on kesäksi valmistumassa perusturvakeskus, joka on lähihistorian mittavin taloudellinen panostus. Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava keskus maksaa 5,5 miljoonaa euroa, kertoo kaupunginjohtaja Puoskari. 14 Oulun ja Lapin Kauppakamarilehti