KAUPPA KAMARI LEHTI. Aku Syrjä määrää tahdin. Eppujen bändissä ja bisneksessä TAMPEREEN FIMECC ETSII UUTTA 7JOULUKUU 08

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPA KAMARI LEHTI. Aku Syrjä määrää tahdin. Eppujen bändissä ja bisneksessä TAMPEREEN FIMECC ETSII UUTTA 7JOULUKUU 08"

Transkriptio

1 7JOULUKUU 08 Suhdannekyselyjen käyrät kääntyivät jyrkästi alas FIMECC ETSII UUTTA TAMPEREEN KAUPPA KAMARI LEHTI Aku Syrjä määrää tahdin Eppujen bändissä ja bisneksessä

2 Nordea Pankki Suomi Oyj Haluatko pitää kiinni parhaista? Kynsien ja hampaiden sijaan suosittelemme sydäntä. Yrityksen menestys on kiinni osaavista ihmisistä ja kilpailu heistä kovenee päivä päivältä. Selekta-eläkeratkaisut ovat sydämellinen tapa sitouttaa parhaat tuloksentekijät ajoissa. Eläkeratkaisumme avulla avainhenkilösi rakentavat entistä paremmin yhteistä tulevaisuuttanne myös pitkällä tähtäimellä. Soita (09) (pvm/mpm) ma pe niin kerromme lisää Selekta-eläkeratkaisuistamme. Lisätietoja löydät osoitteesta Selekta-vakuutukset myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta-vakuutuksia sekä asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n että oman myyntiorganisaationsa kautta. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi 2 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

3 PIRKANMAAN TALOUSELÄMÄN INTERNET-OSOITTEISTO Pirkanmaan Lehtipaino Oy POP TAMPERE Kurikan Osuuspankki Sisustussuunnittelupalvelut Tampereen kauppakamarilehti verkossa: TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 3

4 708 sisältö 38. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) Ilmoitusmyynti Saarsalo Sales & Marketing Oy Mikko Nykänen, Timo Lepistö, Riku Suuriniemi, Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka Hämeen Kirja paino Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 7 Ilmoitusaineistot Painos kpl Levikki osoitteellinen jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat Kannen kuva Ari Ijäs 12 Kansainvälinen rahoituskriisi ohentaa konepajojen tilauskirjoja, kun asiakas jossain maailmalla ei saa rahoitusta hankkeilleen. Vuosia jatkunut KASVU HIIPUU Kuva: Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys 26 Ei pelkkää estetiikkaa, vaan myös brändin rakentamista, käytettävyyttä, mahdollisuuksien löytämistä ja kilpailuedun kehittämistä. MUOTOILUN ROOLI MUUTTUU SEURAAVA LEHTI ILMESTYY VIIKOLLA 7 / AINEISTOPÄIVÄ / Tyytyväiset asiakkaat ovat paras näyttö rekrytointiosaamisestamme. Puh Hämeenkatu 13 b, TAMPERE Maria Talvitie myyntipäällikkö, konsultti gsm TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

5 8 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Demola on paikka kokeilla 14 Profi ilissa Aku Syrjä 17 Näin sen näen: Hölmömpiä kuin helsinkiläiset? 22 Yritys Pirkanmaalla: Tampereen Työterveys ry 30 Esittelyssä: Uuden liiketoiminnan valiokunta 32 Ajankohtaista kauppakamarista 37 Pirkanmaalla NYT 38 CV puhuu: Harri Kulmala 5. SIVUN SITAATTI Tärkeintä on, että nuoret opiskelevat aikuisiksi. Tiedon tulvassa on opittava erottamaan olennainen tieto epäolennaisesta. Yliopistokoulutuksen tavoitteena pitää olla sivistynyt ihminen, joka ei ole fakkiutunut, kapea-alaisesti katsova. Humaanisuuden omaksuminen on erittäin tärkeää kuten myös usko itseensä olemalla samalla nöyrä. Arkkiatri Risto Pelkonen Mediuutiset 33/2008 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 5

6 Yhteydet nopeutuvat entisestään 2008, kun Tampereen läntinen kehätie valmistuu. Ylöjärvi Tampere Nokia Nokia Tampere Ylöjärvi Kaikki tiet kasvavaan bisnekseen Kaikki tiet kasvavaan bisnekseen Haluatko kehittää yritystäsi alueella, jossa on kerrankin riittävästi tilaa ja vetovoimaa? Jonka sijainti on logistisesti loistava? Ja joka kokoaa yhteen eri toimialoja? Kolmen valtatien risteykseen syntyy Pirkanmaan laajin yritysalue. Se on tulevaisuudessa jopa Haluatko ihmisen uusi kehittää työpaikka, yritystäsi joka alueella, houkuttelee jossa on jo pelkällä kerrankin sijainnillaan. riittävästi tilaa Tilaa ja riittää vetovoimaa? suurillekin Jonka yksiköille. sijainti on logistisesti loistava? Ja joka kokoaa yhteen eri toimialoja? Kolmen Tiedustelut: valtatien risteykseen syntyy Pirkanmaan laajin yritysalue. Se on tulevaisuudessa jopa ihmisen uusi työpaikka, joka houkuttelee jo pelkällä sijainnillaan. Tilaa riittää suurillekin yksiköille. Kiinnostaako? Tiedustelut: Touko Rauma, puh. (03) tai , Yritysalue yli kaupunkirajojen 6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

7 PÄÄKIRJOITUS ANTTI ESKELINEN Tampereen kauppakamari Apulaisjohtaja TYÖVOIMAA TARPEESEEN Työelämän koulutustarpeiden jatkuva seuraaminen ja ennakointi ovat olleet julkisen sektorin akilleen kantapää. Jokaisen koulutustason tulee tuottaa osaajia työelämään. Keskusjohtoinen, kolmikannassa sovittu koulutuspolitiikka on palvellut huonosti alueellisia tarpeita. Maakunnissa niin työnantajat kuin koulutuksen tarjoajatkin ovat osittain olleet samassa veneessä koulutuspolitiikan myrskyissä, kun pyrkimyksenä on ollut kehittää koulutusta alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Työnantajille maakunnassa pitää pystyä antamaan selkeä kuva siitä, mitä tarpeita kullakin koulutuksella ratkaistaan. Pirkanmaalla rakenteelliset uhat liittyvät tällä hetkellä perinteiseen valmistavaan teollisuuteen. Tulevaisuutta ei voi enää rakentaa vain valmistavan teollisuuden ammattien varaan. Noin kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta tulee nyt palveluista, ja tulevaisuudessa palvelujen osuus on vielä suurempi. Pitää osata hallita arvoketjut entistä paremmin ja tunnistaa mahdollisuudet tuottaa elinkaaripalveluita. Koulutustarpeiden tunnistamisessa ja ennakoinnissa on kuunneltava elinkeinoelämää ja varsinkin teollisuutta. Osapuolten keskinäisellä kanssakäymisellä, vuoropuhelulla ja yhteistyöllä voidaan vastata kansainvälisen talouden haasteisiin. Juuri nyt yritysten maltti yt-neuvotteluissa ja esimerkiksi yhteishankintakoulutusrahoituksen käyttö irtisanomis- ja lomautustilanteissa ovat enemmän kuin tarpeen. Koulutushierarkia ei enää ole yhtä kuin osaamishierarkia. Millä aloilla Pirkanmaa voi toimia edelläkävijänä? Teknologian kehittyminen synnyttää muutostarpeita työelämässä, syntyy uudenlaista työtä ja tähän pitää pystyä varautumaan. Osaamisvaatimusten kasvu ja työvoiman ikääntyminen edellyttävät työelämän sisällöllistä kehittämistä ja monipuolistamista. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen hallinta ja johtaminen korostuvat. Koulutus pitää pystyä selkeästi ketjuttamaan, jotta resurssit voidaan nykyistä paremmin käyttää hyödyksi. On varmistettava korkeakoulutuksen ja tutkimuksen taso. Koulutus- ja tutkimusstrategiat ja -resurssit tulee pystyä kohdentamaan myös yritysten tarpeiden mukaisesti. Koulutuksen monimuotoisuus ja työelämän monet uudet tehtävät avaavat uusia mahdollisuuksia, joita on syytä korostaa toisen asteen koulutusta kehitettäessä. Koulutushierarkia ei enää ole yhtä kuin osaamishierarkia. Nuoret eivät enää ajattele tutkinto-statuksen kautta. Ammatillisen peruskoulutuksen kiintiöiden jakojärjestelmä tulee saada vastaamaan alueiden työvoimatarpeita ja koulutukseen hakeutuvien määriä. Hankintamalleihin tarvitaan ennakointia ja pitkäjännitteisyyttä. Toisen asteen koulutuksen kaksoistutkinnot ovat tulevaisuutta, ja myös lukion käyneille tulee tarjota mahdollisuuksia opintopolkuihin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin. Ammattikorkeakoulun strateginen yhteistyösuunta tulee ensisijaisesti olla toisen asteen ammatillinen koulutus ja vasta sen jälkeen yliopistot. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 7

8 8 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI > Vakuutussopimus solmitaan OP-Pohjola-ryhmän kokonaan omistaman OP-Henkivakuutus Oy:n kanssa, joka oli markkinajohtaja maksutulolla mitattuna vuonna 2007.

9 TALOUDESSA TAPAHTUU ORC:LLE PIRKANMAAN INNOSUOMI-PALKINTO Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC voitti tämänvuotisen Pirkanmaan Innosuomi-palkinnon yhdistepuolijohteiden ja -komponenttien valmistukseen liittyvällä kilpailuehdotuksellaan sekä siksi, että ORC:ssa kehitetty optoelektroniikka on pystytty kiitettävästi kaupallistamaan ja perustutkimuksesta on määrätietoisella työllä saatu syntymään soveltavaa huippututkimusta, spinn-offeja ja uutta liiketoimintaa. ORC:n kehittämälle optoelektroniikalle etsitään jatkuvasti uusia sovelluskohteita. Tulevaisuuden suunnitelmissa on soveltaa optoelektroniikkaa aurinkoenergian hyödyntämisessä ja haitallisten kaasujen etähavainnoinnissa. ORC:n toiminta jatkuu varmasti pirkanmaalaisen ja suomalaisen teollisuuden eduksi, lupasi ORC:n johtaja, professori Markus Pessa. Innosuomi-kunniakirjat saivat MeramaTec Oy Rolleri-rullankäsittelylaitteestaan ja Desinfi - nator Oy ilmanpuhdistukseen liittyvästä Aeromallistostaan. Innosuomi-kilpailun tämänvuotinen teema oli Ilmasto ja energia. Maakunnalliseen kilpailuun tuli yhdeksän ehdotusta eri toimialoilta. Palkitut ehdotukset osallistuvat valtakunnalliseen Tasavallan presidentin Innosuomi-kilpailuun, jonka tulokset julkaistaan 16. joulukuuta. ORC:n johtaja, professori Markus Pessa pitää äärettömän tärkeänä Suomelle ja Pirkanmaalle, että täällä syntyy kilpailukykyisiä innovaatioita. Mielellään ne vielä toteutettaisiinkin täällä. Minähän olen fennomaani. Kaiken pitäisi tapahtua Suomessa, ja siksi Tampere ja Pirkanmaa ovat sydäntä lähellä. Porin Sataman asema kemikaaliliikenteessä vahvistuu Porin Sataman investointi uuteen suurikapasiteettiseen kemikaalilaituriin Tahkoluodon satamanosassa on valmistunut. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 4,4 miljoonaa euroa. Laituri sijaitsee 10 metrin väylällä ja sen ansiosta sataman liikennettä voidaan nostaa yli 1 miljoonaa tonnia. Vuonna 2007 Porin satamassa oli irtotavaraliikennettä (bulk) 4,8 miljoonaa tonnia, tästä nestemäisen irtotavaran osuus oli 0,8 miljoonaa tonnia. UPM myy tonttimaata Valkeakosken kaupungille UPM myy noin 150 hehtaarin Jutikkalan alueen Valkeakosken kaupungille tämän vuoden aikana. Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa alue teollisuus- ja liikerakentamiseen ja luoda siten edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen kaupungissa. Kaupan toteutuminen edellyttää kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyntää. PSHP:n perustietotekniikkapalvelut TIOlta Tampereen Tietotekniikkakeskus hoitaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustietotekniikkapalvelut, niihin kuuluvat kaikki sairaanhoitopiirin lähes 9000 tietotekniikan käyttäjää ja noin 4800 työasemaa. Tampereen Tietotekniikkakeskus on ICT-palveluita tuottava Tampereen kaupungin omistama liikelaitos. Katsa on Pirkanmaan vahvin Suomen Asiakastieto Oy:n kokoama raati on valinnut Pirkanmaan vahvimmaksi yritykseksi vuonna 2008 voimansiirron komponenttivalmistajan Katsa Oy:n. Katsan liikevaihto on viidessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut ja oli viime vuonna 43 miljoonaa euroa. Samalla toiminta on ollut vahvasti kannattavaa, sillä yrityksen käyttökate on pysytellyt 20 prosentin tuntumassa. Katsan investoinnit ovat olleet vuosittain keskimäärin 10 prosenttia liikevaihdosta. Katsan Rating Alfa -luokitus on AAA. Image Wear laajensi Rovaniemelle ja yksityisiin kuluttajiin Suomen suurin työvaatetoimittaja Image Wear Oy laajentaa toimintaansa Pohjois- Suomessa. Se avasi uuden Työasupalvelumyymälän ja ketjun 28.toimipisteen Rovaniemelle marraskuun alussa. Yritys on lisäksi laajentanut myymäläkonseptiaan ja tuo työvaatteista tutut ominaisuudet ja uusimmat mallistot myös yksityisten kuluttajien saataville. Ensimmäinen tämän konseptin mukainen liike avattiin Lempäälän Ideaparkissa marraskuun alussa. Geniemilta mobiilimainosjärjestelmä Super Bowliin Digitaalisiin markkinointiratkaisuihin erikoistunut Geniem Oy toimittaa Tampassa pidettävään Super Bowl tapahtumaan paikkatietopohjaisen mobiilimainosjärjestelmän. Järjestelmän toimittamisesta ovat sopineet Geniemin emoyhtiö Rok Entertainment Group ja amerikkalainen Mixcast. Järjestelmää on pilotoitu Tampere Unitedin peleissä ja olen iloinen, että pääsemme tuotteellamme myös isoille kansainvälisille pelikentille, toteaa Geniemin toimitusjohtaja Tuomas Kumpula. TeleKardio Oy tarjoaa sydänsähkökäyrien etäkonsultaatioita Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra ovat perustaneet telekardiologisia palveluja ja niitä tukevia toimintoja tarjoavan TeleKardio Oy:n Tampereelle. Yhtiön toimitusjohtajaksi on valittu fi losofi an maisteri Heikki Halme. Yrityksen palvelut koostuvat aluksi sydänsähkökäyrän eli EKG-konsultaatioista ja myöhemmin myös muista telekardiologisista lausunnoista, kotona selviämisen tukipalveluista sekä etäseurantapalveluista. Metsolta monipolttoainekattiloita Kuopioon ja Puolaan Metso toimittaa monipolttoainekattilan Kuopion Energia Oy:n uudelle lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokselle. Kuopion Energian voimalaitosinvestoinnin kokonaiskustannusarvio on 135 miljoonaa euroa, josta Metson laitetoimitusten ja asennusten osuus kattaa noin puolet. Metso toimittaa monipolttoainekattilan myös Stora Enso Poland S.A.:n uudelle voimalaitokselle Ostrolekan tehtaalle Puolaan. Tilauksen arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Solteqilta tietojärjestelmiä kaupalle ja voimalaitokselle Solteq Oyj toimittaa Tokmannille koko konsernin kattavat järjestelmät toiminnan- ja varastonohjaukseen, ostojen optimointiin ja puheohjattuun keräilyyn, Kotkan Energialle. voimalaitosten kunnossapidon hallinnan tietojärjestelmän ja vihannes- ja hedelmätukku Satotukulle toiminnanohjausjärjestelmän ohjaamaan myynnin, ostojen, varaston ja asiakkaidenhallintaa sekä taloushallintoa. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 9

10 TALOUDESSA TAPAHTUU Molokin uusi valukone käyttää maakaasua Molok Oy lisää valmistuskapasiteettiaan ja vähentää päästöjään vastikään käyttöön otetun uuden rotaatiovalukoneen avulla. Maakaasukäyttöinen valukone tuottaa päästöinä vain hiilidioksidia. Uusi valukone yli kaksinkertaistaa Molokin valmistuskapasiteetin. Rotaatiovalukoneella valmistetaan syväkeräysastioiden keskeisiä osia, runkokaivoja. Santen Oy:lle ympäristö-, työterveysja työturvallisuussertifikaatit Santenin lääketehtaalle on myön netty ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO ja OHSAS18001-sertifi kaatit. Ne kattavat lääkkeiden tuotekehityksen, tuotannon, myynnin ja markkinoinnin Tampereella ja Helsingissä. Sertifi kaatit ovat konkreettinen osoitus silmälääketehtaan pitkäjännitteisestä ja systemaattisesta työstä ympäristön ja työturvallisuuden parantamiseksi, sanoo Santenin ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Sari Korhonen. Santenin uusien ympäristön sekä työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmien ansiosta muun muassa kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä on vähentynyt yli 60 prosenttia tällä vuosituhannella ja sähkönkulutus on laskenut tehtaalla 30 prosenttia kolmen viime vuoden aikana. Työtapaturmat ovat vähentyneet 65 prosenttia viiden viime vuoden aikana, ja panostukset henkilöstön työhyvinvointiin ovat vähentäneet tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja kahden viime vuoden aikana 20 prosenttia. Santen on myös allekirjoittanut Elinkeinoelämän Energiatehokkuussopimuksen ja liittynyt sopimuksella Kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan. Se on sitoutunut vähentämään energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. ISO ja OHSAS sertifikaatit myönsi Det Norske Veritas. Hevoset 2009 uusi messutapahtuma maaliskuussa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään ensi maaliskuussa uusi messutapahtuma Hevoset Tapahtuma palvelee sekä hevosharrastajia että alan kilpailijoita ja elinkeinoharjoittajia. Alan varusteiden lisäksi messut esittelevät palveluita ja yhdistyksiä sekä tarjoavat teemaan liittyvää ohjelmaa. Messut järjestää Tampereen Messut Oy. Tampereen Westend sai hyvän rakentamisen palkinnon Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto on myöntänyt hyvän rakentamisen palkinnon vuonna 2008 As. Oy Tampereen Westendille. Hämeenkatu 31:ssä sijaitseva kohde tekee mielenkiintoisen avauksen keskustan täydennysrakentamiseen. Ympäristö- ja rakennusjaosto halusi palkita rakennushankkeen kokonaisuutena, aina kaavoitustyöstä lähtien. Kohteen rakennuttaja ja pääurakoitsija on Rakennustoimisto Palmberg Oy ja arkkitehtisuunnittelija on arkkitehti Kirsti Sivén, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä. Asemakaavoituksesta vastasi Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut. Future Shorts rantautui Suomeen Uusi kansainvälinen, innovatiivinen klubikonsepti Future Shorts rantautui lokakuussa Suomeen ja ensimmäiseksi Tampereelle. Future Shorts yhdistää perinteisen musiikkiklubin ja lyhytelokuvanäytökset yhdeksi tapahtumaksi. Kuukausittaiset klubitapahtumat järjestetään Tampereella Kotibaarissa. Aatekilpailu Ranta- Tampellan maankäytön suunnittelusta alkaa Ranta-Tampellan alueen maankäytön suunnittelua koskeva aatekilpailu on alkanut. Kilpailusta kiinnostuneet jättivät osallistumishakemuksensa marraskuun 20.päivään mennessä. Neljä kilpailijaa valitaan varsinaiseen kilpailuun osallistumishakemusten ja ilmoitettujen valintakriteerien perusteella. Tampereen kaupunki järjestää kilpailun yhdessä alueen toisen maanomistajan YIT Rakennus Oy:n kanssa. Kilpailuaika päättyy maaliskuun puolivälissä, ja kilpailu ratkaistaan huhtikuun lopussa. Hämeen Kirjapaino 10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

11 TALOUDESSA TAPAHTUU Demola on paikka kokeilla TEKSTI JA KUVA ANNIKAISA KNUUTILA Tampereelle on perustettu avoin innovaatioympäristö Demola, konkreettinen mahdollisuus ja tila opiskelijoiden, oppilaitosten sekä ICT- ja media-alan yritysten yhteistyölle. Yritykset voivat tuoda Demolaan projekti-ideoitaan eri alojen ja oppilaitosten opiskelijoista koottujen ryhmien kokeiltavaksi ja jalostettavaksi, ja niiltä odotetaan sparrausta ja mentorointia projektin eteenpäinviemisessä. Demolasta syntyy olennainen osa tamperelaista tuotekehitysympäristöä. Se koordinoi ja saa aikaan ristiinpölytystä ja siellä tehdään sitä, mitä alueen yrityselämässä tarvitaan, kuvasi hankkeen operatiivisen johtoryhmän jäsen, toimialajohtaja Petri Räsänen Teknologiakeskus Hermiasta Luova Tampere -ohjelman järjestämässä ICT-aamuklubissa marraskuun alussa. Hermian kanssa Demolaa ovat olleet pystyttämässä Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja ICT-alan yrityksiä. Se on osa Luova Tampere -ohjelmaa ja osaamiskeskusohjelmaa. Suurin rahoittaja on Pirkanmaan TE-keskus. Luova Tampere -ohjelman ohjelmapäällikkö Lasse Paananen näkee Demolan juuri yhteistyön koordinoijana. Rahalla Suomi ei tutkimus- ja tuotekehityspelissä pärjää, vaan yhteistyöllä. Kaikki mahdolliset voimavarat on saatava mukaan tuotekehitykseen. Tampereella on noin korkeakoulu- ja ammattiopisto-opiskelijaa. He ovat valtava luova voimavara. Ja vaikka paljon on tehty, edelleen on syytä kehittää oppilaitosten sisäistä ja keskinäistä yhteistyötä. jekteissa. Yritykset taas voivat demota ideoita, joihin niillä itsellään ei välttämättä olisi resurssia, ne saavat käyttöoikeuden toimiviin demoihin ja yhteyksiä Tampereen parhaisiin lahjakkuuksiin. Opiskelijat pääsevät mukaan monialaisiin tiimeihin, saavat yritysmaailmasta huippuohjausta ja todellisia projekteja sekä opintopisteitä. Yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden kasvattaminen on Demolan keskeinen tavoite, ja IPR-oikeuksien kautta opiskelijat saavat myös mahdollisuuden oman yrityksen perustamiseen. ICT-aamuklubissa eniten yleisöä puhuttikin IPR. Myös opiskelijat ovat olleet oikeuksista kiinnostuneita. Demolassa immateriaalioikeuksien on ajateltu jäävän projektin alussa tehtävän sopimuksen mukaan kehittäjätiimille. Kyse on kulttuurinmuutoksesta. Vaikka yritys on antanut aiheen, tiimi vie sitä eteenpäin kuin omaa ideaansa. Silloin ei koko ajan hyväksytetä ajatuksia ja kysytä, onko tämä nyt sitä mitä halutaan, Pia Berg huomautti. Demolalaiset miettivät vielä, millä tavalla projekteissa määritellään IPR:n hinta ja lunastusprosessi ja miten IPR-oikeuksiin Demolan yhtenä tavoitteena on synnyttää yrityksiä, ja niitä varmasti syntyy. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että jo olemassa olevat yritykset saavat tiimiläisistä yrittäjähenkisiä työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita siitä, että yritys menestyy. Tätä henkeä projektitiimeissä oppii väistämättä. Caj Melakoski, TAMK Taide ja viestintä vaikuttaa esimerkiksi se, koskeeko projekti teknistä vai sisällön kehittämistä. Kaksivuotisena EU-projektina aloittavasta Demolasta on tarkoitus rakentaa pysyvä osa tamperelaisesta innovaatioympäristöä. Omat tilat se saa Finlaysonille ensi vuoden alussa. Kaikki voittavat Demola on ottanut lentävän lähdön, sillä ensimmäiset hankkeet on jo aloitettu. Tämän syksyn aikana Nokialle tehdään 5 10 projektia, YLElle kaksi. Tärkeää on, että myös pienet ja keskisuuret yritykset kokisivat Demolan omakseen, niiden mukaan saaminen on aivan olennaista, korosti Demolan projektipäällikkö Pia Berg. Petri Räsänen painotti, että Demola on avoin, ei minkään yksittäisen toimijan palvelu. Hän uskoo, että Demolassa kaikki voittavat. Oppilaitosten keskinäinen yhteistyö ja yritysyhteistyö vahvistuvat käytännön pro- Projektipäällikkö Pia Berg korostaa Demolan olevan avoin ja ketterä innovaatioympäristö kaiken kokoisille yrityksille, niin tekniikan kuin sisältöjenkin tuottajille. Avoimuus näkyy myös siinä, että projektiaiheet ja prosessit ovat julkisesti nähtävillä Demolan www-sivuilla TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 11

12 Teollisuuden ja rakentamisen suhdannenäkymät ovat muuttuneet syksyn aikana huomattavasti normaalia huonommiksi. Sekä kauppakamarin yritysbarometri että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannekysely kertovat suhdanteiden nopeasta heikkenemisestä. TEKSTI MARTTI TAMMISTO -N äkymät ovat heikentyneet dramaattisesti muutamassa viikossa, vahvisti metallialan näkymiä suhdannebarometrin julkistustilaisuudessa Tampereella kommentoinut Riikonen Groupin varatoimitusjohtaja Jari Viljanen. Kansainvälinen finanssikriisi näkyy nyt tilausten siirtymisinä tai perumisina, kun päämiesten kansainväliset asiakkaat eivät saa rahoitusta investoinneilleen. Riikonen Group tunnetaan toistaiseksi paremmin entisellä nimellään Koneistus Riikonen. Nopeasti kasvaneeseen ylöjärveläiseen konepajakonserniin kuuluu myös työvoimavuokrausyritys, jossa nopeasti heikkenevän suhdannetilanteen seuraukset näkyvät Jari Viljasen mukaan jo nyt. Yritykset ovat varautuneet taantumaan vähentämällä radikaalisti vuokratyövoiman käyttöä. Yli puolet ennustaa laskua Pirkanmaalla teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotuksia kuvaava suhdeluku oli -55, kun se kesällä oli -35. Lokakuussa 56 prosenttia vastaajista arvioi suhdanteiden heikkenevän ja 43 prosenttia niiden pysyvän ennallaan. Nousua ennusti vain prosentti yrityksistä. Pirkanmaalla luvut olivat hivenen koko maan lukuja synkemmät. Suhdeluku on nousua ja laskua ennustavien prosenttiosuuden erotus, näin se kertoo muutoksen suunnan, mutta ei sen suuruutta. Kansainvälisen fi nanssikriisin vaikutukset vaihtelevat yrityskohtaisesti. Teollisuuden ja rakentamisen tuotanto kasvoi vielä alkusyksystä, mutta loppuvuoden aikana se kääntynee laskuun. Tilaukset ovat laskeneet alle normaalin, saldoluku oli -17. Tuotantokapasiteetti oli lokakuussa täyskäytössä 71 prosentilla vastaajista. Tuotantokapeikoista raportoi 51 prosenttia vastaajista, suurin yksittäinen tekijä oli kysynnän puute, sen ilmoitti tuotantokapeikoksi 31 prosenttia vastaajista. Ammattitaitoisen työvoiman puutteesta kärsi seitsemän prosenttia yrityksistä ja kapasiteettia oli liian vähän kahdeksalla prosentilla. Henkilökunta on pienentynyt viime kuukausina ja työvoima supistunee myös lähitulevaisuudessa. Kannattavuus vaihtelee yrityksittäin, keskimäärin se on vuoden takaisella tasolla. Myös investoinnit ovat keskimäärin ennallaan. Suhdannekysely tehtiin lokakuun alussa ajankohtana, jolloin tilanne kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla oli hyvin sekava. Barometriä esitellyt ekonomisti Jouko Kangasniemi EK:sta ei kuitenkaan lähtenyt arvioimaan, olisivatko tulokset muuttuneet, jos kysely olisi tehty vähän myöhemmin, kun tiedossa jo olivat keskuspankkien aloittamat tukitoimet. Palvelualoilla valoisampaa Myös palveluyritysten suhdannetilanne on heikentynyt alkusyksyn aikana ja sen odotetaan huononevan myös lähitulevaisuudessa. Pirkanmaan saldoluku -22 oli hieman koko maan keskiarvoa myönteisempi. Lokakuussa pirkanmaalaisista palveluyrityksistä 60 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän jatkossa ennallaan, 31 prosenttia uskoo niiden heikkenevän ja yhdeksän prosenttia paranevan. Palveluyritysten myynti on pysynyt alkusyksystä likimain muuttumattomana ja sen ennakoidaan pysyvän ennallaan myös loppuvuoden aikana, mutta ensi vuoden alussa myynti supistunee hieman. Palveluyritykset ovat palkanneet alkusyksyn aikana hieman lisää työvoimaa, työvoiman uskotaan kasvavan myös loppuvuoden aikana. Tuotantokapeikkoja oli lokakuussa 29 prosentilla vastaajista. Heikko kysyntä oli myös palveluyritysten yleisin kapeikko 25 prosentin osuudella, mutta samaan aikaan 16 prosentilla yrityksistä oli pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Kannattavuus on heikentynyt vuoden takaiseen verrattuna. Sen odotetaan hiipuvan myös ensi vuonna. Asuntorakentajat toivovat aravarahaa takaisin Poikkeuksellinen suhdannetilanne synnytti barometrin julkistustilaisuudessa vilkkaan keskustelun, jossa pohdittiin niin näköpiirissä olevan taantuman syvyyttä kuin sen kestoa. Jari Viljasen lisäksi suhdannetilannetta olivat kommentoimassa Rakennustoimisto Palmbergin toimitusjohtaja Jukka Terhonen, Visuve- Tilauksia siirretään ja peru Kansainvälinen rahoituskriisi näkyy jo Pirkanmaalla 12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

13 si Oy:n toimitusjohtaja Pasi Lahtinen ja Tampereen kirjanpitotoimisto Oy:n toimitusjohtaja Heikki Punkka. Positiivisimmin tulevaisuuteen suhtautui Pasi Lahtinen, joka arvioi, että jyrkkää laskua seuraa jyrkkä nousu luottamuksen palautuessa rahoitusmarkkinoille. Vaikka talousnäkymät kokonaisuudessaan ovat synkät, yritysten tilannetta kuitenkin helpottavat työvoimapulan hellittäminen, energian ja raaka-aineiden hintojen lasku sekä korkojen alentuminen. Toistaiseksi taloustilanteen heikkeneminen on voimakkaimmin iskenyt rakennusalaan. Rakennusliikkeillä on tällä hetkellä Pirkanmaalla noin 400 myymätöntä asuntoa, koko maassa niitä on yli Jukka Terhosen arvion mukaan tänä vuonna ei enää aloiteta uusia asuntorakennuskohteita. Asuntorakentamisen vauhdittamiseksi hän toivoi, että valtio ottaisi vuokra-asuntotuotannon rahoituksessa käyttöön entisenlaisen arava-rahoituksen korkotuen sijaan. Terhosen mielestä pirkanmaalaisten rakentajien ensi vuoden työtilanteeseen vaikuttaa paljon se, missä aikataulussa muun muassa Ikean ja Ratinan uuden kauppakeskuksen rakennustyöt alkavat. Heikki Punkka muistutti, että taloustilanne ei nyt ole samanlainen kuin 90-luvun alussa, koska pk-yritysten taseet ovat pääosin kunnossa eikä markan devalvoinnin tapaisista yllätyksistä ole pelkoa. Pasi Lahtisen mukaan kyse on ennen kaikkea rahoituksen kriisistä. Esimerkiksi Visuvesi Oy:n vanerivientiä vaikeuttaa se, etteivät kuorma-autojen ostajat Keski-Euroopassa saa rahoitusta hankkeisiinsa. Koska autokauppa ei käy, ei myöskään tilata perävaunuja ja kuormatiloja, eikä niiden sisustuksessa tarvita vaneria. taan Synkkenevät talousluvut ja niiden seurauksena kuluttajien luottamuksen heikkeneminen omaan talouteen näkyy myymättömien asuntojen määrän kasvuna. Rakentajilla on edessään rankka talvi, edessä on väistämättä lomautuksia ja irtisanomisia asuntotuotannon laskiessa. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Pienempi Yhtä suuri Suurempi KAUPPAKAMARIN JÄSENYRITYSTEN SUHDANNEODOTUKSET ALHAALLA Vain palvelualalla odotukset toteutumassa Tampereen kauppakamarin marraskuun alussa toteuttaman Pirkanmaan yritysbarometrin mukaan kuluva vuosi ei tule toteutumaan kevään positiivisten odotusten mukaisesti. Barometrin alustavien tietojen mukaan kevään odotukset täyttyvät vain palvelualan yrityksissä. Odotukset ovat laskeneet jyrkimmin kaupan alalla ja teollisuudessa. Teollisuuden piristysruiskeita ovat metallien ja metallituotteiden valmistajat, elektroniikkateollisuus ja kemianteollisuus. Tulos Palvelualan yrityksissä vuoden 2008 tulos toteutuu kevään odotusten mukaisesti. Runsas puolet alan yrityksistä ilmoittaa tuloksensa olevan parempi kuin vuonna 2007, joka neljännellä tulos on samalla tasolla kuin 2007 ja joka viidennellä heikompi kuin Teollisuusyrityksistä runsas 40 prosenttia ilmoittaa tuloksensa paranevan vuodesta 2007, kun keväällä näiden yritysten osuus oli 60 prosenttia. Tulos on heikkenemässä vuodesta 2007 joka kolmannessa teollisuusyrityksessä, kun keväällä heikkenevästä tuloksesta kertoi joka kymmenes. Kaupan alan yrityksistä lähes 40 prosenttia kertoo tuloksensa parantuneen viime vuodesta. Tuloksen heikkenemistä odottaa 44 prosenttia alan yrityksistä, kun vielä keväällä näiden yritysten osuus oli 23 prosenttia. Henkilöstömäärä Muutokset henkilöstömäärän kehityksessä kuluvan vuoden aikana ovat hieman maltillisemmat. Henkilöstömäärä on lisääntynyt vuoden 2008 aikana palvelualan yrityksissä. 32 prosenttia teollisuusyrityksistä ilmoittaa henkilöstömääränsä kasvaneen vuodesta Joka neljännessä yrityksessä henkilöstömäärä on pienentynyt, Saldo näkymä kun näiden yritysten osuus keväällä oli 16 prosenttia. Kaupan alan yrityksistä lähes 60 prosenttia ilmoittaa henkilöstömääränsä pysyneen vuoden 2007 tasolla, 22 prosenttia kertoo henkilöstömäärän kasvusta ja 19 prosenttia pienenemisestä. Puolet yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä ensi ensi vuonna pysyvän tämänvuorisella tasolla. Henkilöstömääränsa kasvusta ilmoittaa 16 ilmoittaa ja pienenemisestä 24 prosenttia yrityksistä. Eniten henkilöstömääränsä vähentäviä yrityksiä on teollisuudessa. Liikevaihto 2009 Kaikista yrityksistä kolmannes odottaa liikevaihtonsa kasvavan ja kolmannes liikevaihtonsa pienenevän vuonna Odotukset ovat myönteisimmät palvelualan yrityksissä. Suhdanteet Suhdanneodotukset tulevalle puolivuotiskaudelle ovat heikot. Vain viisi prosenttia vastaajista uskoo suhteiden paranevan. Runsas puolet kaikista yrityksistä, mutta teollisuudessa ja kaupan alalla kaksi kolmasosaa odottaa suhdanteiden heikkenevän. Suhdanneodotukset ovat hieman myönteisemmät palvelualoilla. Pirkanmaan yritysbarometrikysely lähetettiin kauppakamarin jäsenyrityksille marraskuun alussa. Alustavat tulokset on tehty mennessä saapuneiden vastausten perusteella, jolloin runsaat 400 yritysjohtajaa oli vastannut kyselyyn. Lopulliset tulokset julkistetaan Anja Taskinen apulaisjohtaja K2001 K2003 K2005 K2007 S2008 (arvio, marraskuu) K2001 K2003 K2005 K2007 S2008 (arvio, marraskuu) -0,1 K2001 K2003 K2005 K2007 S2008 (arvio, marraskuu) Teollisuus Kauppa Palvelut Pirkanmaan yritysbarometri (n=402). Tulos edelliseen vuoteen verrattuna. Saldo toteutunut 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 13

14 Soittaminen on päätyöni, vaikka jo poikasena päätin, että haluan elämältä muutakin. Eppujen hiljaiselon vuosina olen säilyttänyt tuntuman soittamiseen ja esiintymiseen omissa kokoonpanoissa ja taustamuusikkona teatterissa, Aku Syrjä kertoo. TEKSTI PÄIVI ESKELINEN KUVAT ARI IJÄS Aku Syrjä heittäytyy huolettomasti nojatuoliin ja etsii mukavan asennon. Tyynen ulkokuoren alta on silti aistittavissa pientä rauhattomuutta. Kun haastattelu on ohi, hän vetäytyy bändiharjoituksiin. Treenikämpällä yritysjohtajasta kuoriutuu rumpali. Silloin tällöin minulta kysytään, kumpaa olen enemmän. En ajattele sitä tuolla tavoin. No, jos nyt ihan veitsi kurkulla pakotettaisiin sanomaan, valitsisin soittamisen. Sen kanssa olen touhunnut nuoresta pojasta lähtien ja se on antanut tunnetiloja, jollaisia ei muusta saa, hän sanoo. Toisaalta minulle on ollut aina selvää, ettei soittaminen pelkästään riitä. Ympärillä tapahtuu koko ajan kiinnostavia asioita. Niissäkin haluan olla mukana. Viime aikoina yritysjohtaja Aku Syrjässä on saanut jäädä vähemmälle, sillä Eppu Normaali valmistautuu marraskuussa alkavalle 17 ravintolakeikan Klubiotteella-kiertueelle. Yhtye kiertää pitkin poikin Suomea paikoissa, jollaisissa he ovat esiintyneet viimeksi 90-luvulla. Suurissa kaupungeissa, Tampereella, Helsingissä tai Turussa, heitä ei nähdä. Se on tietoinen valinta. Haluamme palauttaa mieleen, mitä on soittaa ravintolassa. Klubikeikalla on oma, hikinen tunnelmansa. Intiimi tila vaatii miettimään kappalevalintoja, joten yleisölle esiintyy hieman erilainen, harvemmin kuultu Eppu Normaali, Syrjä kertoo innostuneena. Idea kiertueesta syntyi viime elokuussa Ratinassa pidetyn Suomi-ilmiö -massakonsertin jälkeen. Myös yhtyeen vuosi sitten julkaisema levy Syvään päähän on pistänyt liikettä viime vuodet hiljaiseloa viettäneeseen bändiin. Eput ei ole ollut varsinaisesti telakalla, mutta oli pakko vetää vähän henkeä. Ensi kesänä esiinnymme jopa festareilla, mitä emme ole tehneet tällä vuosituhannella. Itse asiassa festarikeikkoja on tulossa useita. Ravintolakiertueelta haemme potkua myös näihin. Tarinaa menneistä, markoista, penneistä Eppu Normaalin keikka- ja festariesiintymiset organisoiva koneisto on jo jyrähtänyt käyntiin. Palvelut tulevat kuin liukuhihnalta Eppu Normaali Oy:n omistamasta Akun Tehtaasta, Tampereen ja Ylöjärven rajalla sijaitsevasta viihteen monitoimitalosta. Luoja paratkoon, miten helposti kaikki sujuukaan nykyisin. Käsillä ovat tekniset osaajat, keikkojen myyjät, tiedotuspalvelut, materiaalin tuottajat kaikki tarvittava, Aku Syrjä melkein huokaa. Idea Akun Tehtaasta juontaa 80-luvun loppuun, jolloin bändi kiersi Suomea yli sadan keikan vuosivauhdilla. Pitkillä 14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

15 PROFIILI Syrjällään bisnekseen Suomi-rockin instituution Eppu Normaalin rumpali Aku Syrjä tiedetään tarkaksi talousmieheksi. Tarina kertoo, että kiertueilla yhtyeen käteiskassaa säilytettiin keikkabussissa Syrjän patjan alla. Sieltä otettiin vain tarpeeseen ja vain kuittia vastaan. taipaleilla keikkabussissa oli aikaa miettiä teknisiä parannuksia äänentoistoon ja kehittää unelmien studiota. Uusia juttuja syntyy, kun koolla on eri tavoin lahjakkaita ihmisiä. Minun vahvuuteni oli kyky ajatella asioita talouden kannalta ja nähdä kokonaisuuksia. Bändillä oli tosiaan kassa, emme eläneet koskaan kädestä suuhun. Rahaa pistettiin aina vähän sivuun laiteinvestointeja varten. Toimimme kuin yhtiö jo 80-luvulla. Niinpä kun Eppu Normaali Oy rekisteröitiin 1990, kyse oli enää toimintatavan virallistamisesta. Yhtiöittäminen päätti samalla pitkän väännön verottajan kanssa siitä, voiko näin toimia. Bändiyhtiöt eivät ole enää harvinaisuuksia. Aku Syrjä sanoo, että varsinkin kansainvälistä uraa rakentavat bändit toimivat yhtiöinä. Ennen kuvio oli kaavamainen. Kulttuuria apurahojen turvin tuottavat taiteilijat olivat oma lukunsa. Viihdepuolella paistattelivat artistit ja yhtyeet olivat vain taustaa. Vasta rock-kulttuuri teki bändeistä näkyviä, itsenäisiä toimijoita. Rahan laittaminen sivuun kannatti. Äänentoistolaitteisto kasvoi ja laitteita vuokrattiin muille bändeille. Vaikka Eppu Normaali keikkaili 90-luvulla vielä varsin aktiivisesti, aikaa jäi tehdä myös itsenäisiä äänentoistoproduktioita. Toteutimme yllättäviä juttuja, kuten oopperaa ja kuorofestivaaleja. Vuosituhannen alussa tuli aika linjata asiat uudelleen. Tavaraa oli autotalli täynnä. Piti päättää, että joko me lopetetaan laitevuokraus tai ruvetaan tekemään asioita isommin. Valittiin jälkimmäinen tie. Tampereen seudulla oli muitakin alan tekniikkaa tarjoavia yrityksiä, mutta ne olivat pieniä ja hajallaan. Aloin selvittää, voisimmeko olla jotakin yhdessä. Ylöjärven yrityskehityksessä ei ollut juuri tuolloin yritysryppäälle sopivaa kiinteistöä, mutta tontti oli. Siihen Akun Tehdas nousi vuonna Työpaikkamme Akun Tehdas on Akun Tehtaan 3000 neliömetrin kiinteistössä on useita äänitysstudioita, konserttisali, varastoja, juhlatilaa sekä toimitilaa ääni-, kuva- ja valotekniikan sekä tapahtumatuotannon ja markkinoinnin yrityksille. Yhteensä yrityksiä on viisitoista. Kirkkaimpana palvelutarjonnan referenssinä loistaa äänentoiston toteutus Suomen Euroviisuissa. Aku Syrjän sanoin se oli kuin kultamitali musiikin olympialaisissa. Hyvässä suhdanteessa on lasketeltu tähän asti, enkä ole kovin huolissani tulevaisuudestakaan. Toki se on huomattu, että yritysjuhlien järjestämistä leimaa tänä syksynä varovaisuus. Yritykset panttaavat päätöstä viime hetkiin, mikä synnyttää painetta järjestäjälle. Huvibisneksessä en kuitenkaan usko pahaan taantumaan. Meillä on muistoja yhtyeenä edellisestä lamasta. Silloin keikkoja tehtiin kuten ennenkin ja ilman hin- TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 15

16 nanalennuksia. Eivät ihmiset luovu ihan kaikesta. Ilon aiheita pitää olla. Eppu Normaali Oy toimii nykyisin myös Helsingissä. Perustimme toista vuotta sitten Helsinkiin Sounds Great -yhtiön yhdessä Sakke Järvenpään kanssa. Toimimme siellä Telakka Studiot -nimisessä tilassa suunnilleen samalla palvelukattauksella kuin Tampereella, Syrjä kertoo. Telakan valikoimaa täydentävät entisen Sleepy Sleepersien jäsenen, ravintolabisneksistään tunnetun Järvenpään catering-palvelut. Helsinkiin menoa mietittiin hartaasti. Totesimme, että jos sikäläisille markkinoille halutaan, on oltava läsnä fyysisesti. Helsingin-konsepti on lupaava. Sounds Great myy palveluamme ja Telakka on tukikohta, jonne olemme siirtäneet jonkin verran laitevarastoa säästääksemme kuljetuskustannuksia. Helsingin talousalue on se paikka, jossa tapahtuu kaikkina muina vuodenaikoina paitsi kesällä. Niin se vain on. Kesällä Tampere on Helsinkiä ehdottomasti keskeisempi paikka toimittaa kalustoa ympäri maata järjestettäville festivaaleille. Tuhat keikkaa, jo mieltäni piristin Eppu Normaali Oy:n toinen, kehittyvä tukijalka on tapahtumatuotannossa. Yhtiö on osakkaana tuotantoyhtiö Production Factory Finland Oy:ssä, joka muistetaan muun muassa Bill Clintonin Suomeen tuoneen Turning Point -seminaarin yhtenä järjestäjänä. Tekninen palvelutuotanto on edelleen yhtiön pääbisnes, mutta jos haluamme esimerkiksi bändinä jotain omaa, tuotantoyhtiön avulla voimme sen tehdä. Omat tuotannot ruokkivat myös pääbisnestä, koska tekniikka, markkinointi ja tiedotus tulevat Akun Tehtaasta, mutta tapahtumanjärjestäjänä riskit ovat tietenkin paljon suuremmat kuin muita palveltaessa, Syrjä sanoo. Omaa tuotantoa olivat kesien 2004 ja 2008 Eppujen isot Ratinan-konsertit, joista ensimmäinen veti stadionille peräti kuulijaa. Viime kesän Suomi-ilmiö -konsertilla kuulijoita oli Suomi-ilmiön järjestämistä jatketaan, mutta ensi kesänä se viedään Ouluun, koska Ratinassa pelataan samaan aikaan naisten EM-jalkapalloa. Saattaa olla, että Suomi-ilmiöstä tehdään kiertävä konserttitapahtuma. Isojen tapahtumien sisällön kehittäminen kiinnostaa Aku Syrjää. Konserttitoiminnassa ikäryhmästä 50+ tulee yhä tärkeämpi kohderyhmä. Tällä yleisöllä on ihan toisenlaiset tarpeet. Amerikassa on jo festivaaleja, joissa palvelu on viritetty uudelle tasolle, saatavilla on esimerkiksi gourmet-tason ruokaa. Musiikin kulutus jatkaa kasvuaan, bändejä halutaan kuulla nimenomaan livenä, mutta soramontut, käristemakkara tai paellapannut eivät vanhempaa väkeä tyydytä. Vasta ukkona makaisin Kuinka kauan Eput itse jaksavat heilua mukana? Eput kuuluvat ensimmäisiin, todella isoa kuulijakuntaa puhutelleisiin suomalaisbändeihin. Pitkälti tämä homma on kiinni siitä, kuinka jaksamme ja haluamme jatkaa. Emme ole asettaneet mitään takarajaa. Mutta niin vain punk-sukupolvikin ikääntyy. Luvassa on kolmet juhlat ensi keväänä, kun Epuista minä, Martti Syrjä ja Juha Torvinen täytämme viisikymmentä, Aku Syrjä naurahtaa. Bänditoiminta pilkkoo Aku Syrjän vuoden eri pituisiin jaksoihin. Kun klubikiertue on ohi joulukuun puoliväliin mennessä, kevät vierähtää pitkälle toimitusjohtajan tehtävissä. Sitten onkin aika säätää pää keikkakesää varten. Keikkailu itsessään on pelkkää odottamista. Matkustat keikkabussilla konserttipaikalle, odotat ensin sound checkiä, sitten varsinaista keikkaa. Itse keikka on ohi parissa tunnissa ja siitä alkaa uuden keikan odottaminen. Kuulostaa siltä, että glamour on touhusta kaukana. Silti tie vie. Jutun väliotsikot ovat lainauksia Eppujen sanoituksista. Aku Syrjä > Ikä: 49 vuotta. > Perhe: Yle TV2:ssa apulaisohjaajana työskentelevä vaimo, kaksi aikuista tytärtä. > Harrastukset: Rumpujen soitto, kokemus on opettanut, ettei soittamisessa kannata pitää paussia, vaikka bändi olisikin tauolla, risusavottaa talon hakelämmitystä varten, lisäksi vähän liikuntaa, kuten kävelylenkkejä ja kuntopyörän polkemista. > Sidosryhmätoiminta: Luova Tampere -ohjelman ohjausryhmän jäsen. 16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

17 NÄIN SEN NÄEN JYRKI LAIHO kaavoitusjohtaja Tampereen kaupunki HÖLMÖMPIÄ KUIN HELSINKILÄISET? Kaupunkisuunnittelussa havaitsee hyvin sen, että aika muuttaa tarpeita. Harvoin käy kuitenkaan niin kuin meillä Tampereella: elinehto muuttuu ajan mittaan ongelmaksi. Tampere syntyi kahden järven väliselle kannakselle nimenomaan liikenteellisistä syistä. Toisaalta järvet tarjosivat satojen vuosien ajan helpoimman tavan liikkua pitkiä matkoja, kesällä veneillä ja talvella jäätä myöden. Toisaalta taas maitse liikkujat löysivät helpoimmat reitit harjumuodostelmia pitkin. Mikä olikaan luontevampi paikka perustaa kauppapaikka, kuin näiden reittien solmukohta, jossa vesireitit ja harjut kohtasivat. Nyt tilanne on kääntynyt täysin päinvastaiseksi. Kapea kannas on muuttunut selkeäksi ongelmaksi ja jopa esteeksi kaupungin tasapainoiselle kasvulle. Länsipuoli ei pysy kehityksessä mukana. Painopisteen siirtyminen poispäin keskustasta luo uusia tarpeita ja palveluita syntyvien kehäväylien varsille, siten hajottaen kaupunkirakennetta. Nyt kun keskustelu ilmastonmuutoksestakin on jo toden teolla alkanut, kaikki ymmärtävät mihin tällainen kehitys pahimmillaan johtaa. Meidän on tunnustettava liikennettä koskevat tosiasiat kuten se, että kumipyöräliikenne on kapean kannaksen ongelmasta huolimatta jatkossakin keskeisessä asemassa. Henkilöautoille on vaikea kuvitella korvaajaa, mutta joukkoliikenteen on voitava tarjota sille kilpailukykyinen vaihtoehto. Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä siitä, että kielloilla ja rajoituksilla voidaan vaikuttaa vain yksittäisiin asioihin. Pakkokeinojen sijaan tulee saada autoilijat itse oivaltamaan joukkoliikenteen edut ja tekemään valintansa vapaaehtoisesti. Mutta miten se onnistuu? Vain tunnustamalla toinen tosiasia: kaikki keinot on käytettävä! Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää mitään toteutuskelpoisia mahdollisuuksia käyttämättä. Se tarkoittaa henkilöautojen, kevyen liikenteen ja bussiliikenteen lisäksi myös rataverkon käyttöä ei ainoana kaiken korvaavana vaihtoehtona, vaan osana laajempaa koko kaupunkiseudun liikennejärjestelmää. Tampereella on käyty voimakkaasti tunteenomaista keskustelua raideliikenteeseen perustuvasta joukkoliikenteestä, pikaratikasta. Kuvaavaa on se, että niin käsitteet kuin terminologiakin ovat menneet keskustelussa aivan sekaisin. Jokainen Mitä nopeammin päätös syntyy, sitä helpompaa ja halvempaa on toteutus. tuntuu puhuvan vain omasta kuvitelmastaan, ja kanta on aina selvä joko puolesta tai vastaan. Vaikka maailmalta löytyy paljon selkeitä esimerkkejä raideliikenteestä, suomalaisille asia on vielä uusi, outo ja vaikeasti hahmotettava. Helpoin ja halvin tapa siirtää joukkoliikennettä raiteille on ilman muuta olemassa olevan rataverkon käyttö, kaikista näennäisistä vasta-argumenteista huolimatta. Siitä on Euroopassa jo lukuisia toimivia esimerkkejä, myös paljon Tamperetta pienemmissä kaupungeissa. Sama kannas, joka ahdistaa kumipyöräliikennettä, pakottaa myös rataverkon ihanteelliseen muotoon. Kapasiteetti on nostettu ongelmaksi, mutta tarvitseeko Keski-Suomen metsäteollisuuden tuotteiden todella kulkea länsirannikon satamiin Tampereen ydinkeskustan läpi? Onko se vain sadan vuoden perinne? Korvaavat reitit tavaraliikenteelle antaisivat tarpeeksi lisäkapasiteettia henkilöliikenteelle. Itse näen tulevaisuuden selkeänä. Rantaväylän ruuhkassa matelevat autoilijat huomaavat pikaratikan huiskaisevan ohi ja alkavat miettiä asiaa tarkemmin. Haluanko todella istua tässä puoli tuntia tai kolme varttia vai olisinko mieluummin neljännestunnissa kotona perheeni parissa? Valinta on vapaa. Kaupunkisuunnitteluun liittyvä päätöksentekokin muuttuu selkeäksi. Uusien kasvualueiden osoittaminen tarpeen mukaan rataverkon varrelta tukee olemassa olevaa rakennetta ja kestävän kehityksen periaatteita. Enää ei tarvitse miettiä, mihin seuraavaksi rakennetaan ja miten sinne kuljetaan. Tulevaisuus on lähellä, toivottavasti. Päätöksenteosta käyttöönottoon voi olla vain viisi vuotta. On hyvä muistaa sekin, että mitä nopeammin päätös syntyy, sitä helpompaa ja halvempaa on toteutus luvun Helsinki ei tarvinnut metroa, mutta silloin siellä ymmärrettiin sen tarve. Metro rakennettiin 1970-luvun lopulla ja otettiin käyttöön 1980-luvun alussa. Vielä silloinkin jotkut pitivät koko metroa haihatteluna. Mutta ajatelkaapa tämän päivän Helsinkiä ilman metroa tai että sitä nyt ryhdyttäisiin vasta suunnittelemaan Meidänkin on nyt pystyttävä ajattelemaan tulevaa, jotta emme ole helsinkiläisiä hölmömpiä. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 17

18 Nokiareenan sijaintipaikaksi on suunniteltu Nokian keskuskenttäaluetta nykyisen jäähallin vieressä. Euroopan suurin sisähallihanke kasvaa tutkimuksen ja yritystenkin TEKSTI AILA VÄLIKOSKI KUVA NOKIAREENA, ARKKITEHTI JARMO SEPPÄ Nokialla valmisteltu Nokiareena-sisähallihanke on kasvanut liikunnan, urheilun, yritystoiminnan ja tutkimuksen keskittymäksi. Jos asiat etenevät suunnitellusti, Nokian keskustaan nousee kansainväliset mitat täyttävä sisäurheiluhalli ja tapahtumakeskus, jonne mahtuu urheilutapahtumiin ja konserttitapahtumiin jopa katsojaa. Kokonaisuuteen kuuluvat myös hiihto- ja juoksuputki, hotelli, erikoisliikkeitä sekä liikunta- ja terveysteknologian tutkimuskeskittymä. Nokiareenaa on puskettu eteenpäin vuodesta Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu ennen joulua. Jos se etenee mutkitta, Nokiareena pääsee pyytämään Nokian kaupungilta tarvitsemaansa kaavamuutosta. Hankkeen projektipäällikkö Esa Utriai nen arvioi, että realistinen tavoite päästä rakentamaan on vuosi Kustannuksiltaan tällä hetkellä EUalueen suurimman sisäliikuntahankkeen alustava kustannusarvio on 80 miljoonaa euroa. Sen mukaan valtion budjettirahoitusta haetaan runsas 20 miljoonaa, yhteistyökumppanit toisivat mukanaan noin 18 miljoonaa ja osakepääoma on 2,5 miljoonaa. Muuten rahoitettava osuus on noin 40 miljoonaa. Rahoitussuunnitelma valtionavun hakemiseksi on tarkoitus jättää opetusministeriöön ennen vuodenvaihdetta Hohdokkaimmat tapahtumat Sisältöjen kautta menty eteenpäin Hanketta on viety eteenpäin sisältöjen ja yhteistyökumppaneiden kautta. Päättäjien ja rahoittajien puoleen on helpompi edetä, kun on tiettyä konkretiaa olemassa, Esa Utriainen perustelee. Nokiareenalla on Lemcon Oy:n kanssa aiesopimus projektisuunnittelusta ja mukanaolosta rakennusajan rahoituksessa ja markkinoinnissa. Fortum on energiakumppani. Suomen Urheiluliitto on valmis hepuh. (03) TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

19 keskittymäksi ti rakentamisen varmistuttua hakemaan halliin kansainvälisiä arvokisoja. Opetusministeriön kautta on tehty EU:lle 12 miljoonan euron rahoitushakemus 1000 neliön liikunta- ja terveysteknologian tutkimus- ja tuotekehitysyksikön rakentamiseksi. Nokiareena Living Lab -tutkimuskeskuksen taustavoimat ovat Tampereen teknillinen yliopisto, sen ja VTT:n yhteinen biomittausteknologian tutkimuskeskus BCC, Jyväskylän yliopiston huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, UKK-instituutti, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Berkeleyn yliopisto USA:ssa. Tutkimuskeskuksen rinnalla suunnitteilla on liikunta- ja terveysteknologiaalan yritysten tuotekehitystoimintoihin vuorattavia tiloja. Kuortaneen urheiluopiston kanssa Nokiareenalla on yhteistyösopimus. Kuortane on kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n sertifi oima valmennuskeskus. Tämä sertifi kaatti kantaisi Nokiallekin niin, että nyt Pohjanmaalla vierailevat kansainväliset urheiluhuiput voisivat hakeutua leireilemään myös Nokialle. Olympiakomitealta Nokiareena hakee akatemiakeskuksen statusta. Sen myötä siitä tulisi olympiavalmennettavien harjoituspaikka ja tiettyjen lajien valtakunnallinen valmennuskeskus. Nokiareena tarjoaa valtakunnan parhaat valmennusolot. Lajiliitot aktivoituvat varmasti viimeistään siinä vaiheessa, kun lapio isketään santaan, Esa Utriainen sanoo. Erikoisliikkeitä ja hotelli majoittajaksi Nokiareena-kokonaisuuteen kuuluvat myös shop-tyyppiset erikoisliikkeet. Majoitukseen tarvitaan huoneen hotelli liikuntahallin kupeeseen. Keskusteluja on käyty muun muas sa hotelliketjujen kanssa, ja nämä neuvottelut ovat kesken. Yritykset ovat nyt aktivoituneet, kun näkevät, että olemme edenneet, Esa Utriainen sanoo. Nokiareenan yhteistyökumppani on myös italialainen pinnoitevalmistaja Mondo. Sitä kiinnostavat hankkeen monet pinnoitustarpeet. Myös Mondo voi tuoda tänne omaa tuotekehitystään ja yhdistää sitä muuhun tutkimuskeskustoimintaan. Mondo on myös yksi yksityisen hankkeen osakkaista, muut osakkaat ovat Esa Utriainen, hänen poikansa Lari Utriainen ja Nokian nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Jukka Nieminen. TAMPEREEN MONITOIMIHALLI HAKEE YHÄ KUMPPANIA Tampereella viritetty hanke uuden monitoimihallin rakentamiseksi keskustan Sorsapuistoon hakee toteuttajakumppania. Kevään jälkeen kyselyjä on tullut ja neuvotteluja on käyty kymmenkunnan tahon kanssa. Hankkeen alkuvalmistelusta vastanneen ohjausryhmän puheenjohtaja Juha Yli-Rajala kertoo, että sopivaa vetovastuun ottajaa ei ole löytynyt. Hankesuunnittelua voidaan jatkaa vasta, kun taloudellisista ja muista riskeistä päävastuun kantava kumppani on olemassa. Kaupunki ei tähän rooliin lähde. Yhtenä tavoitteena hallille on mainittu vuoden 2012 jääkiekon MMkisat, ja niitä kohti aika on kyllä tiukilla ottaen huomioon kaavoitus- ja valitusprosessit. Mahdollista se toki vielä on. Nokiareena ei ole Tampereen hallille uhka, sillä toimintakonseptit ovat erilaiset. Tiettyä päällekkäisyyttä kuitenkin on, esimerkiksi mahdollisuus järjestää isoja tapahtumia. Molemmatkin on mahdollista toteuttaa, mutta se on epätodennäköistä, arvioi Tampereen talous- ja strategiatoiminnoista vastaava johtaja Yli-Rajala. Nokiareenan projektipäällikkö Esa Utriainenkaan ei pidä hallihankkeita uhkina toisilleen. Vähän harmi tietysti on, että naapurissa on viritetty yhtaikaisesti samantyyppinen mittava hanke. Päällekkäisiä nämä ovat kuitenkin vain vähän. Isompi uhka Nokiareenalle on se, että suunnitellulle rakennuspaikalle ei saada hankkeen vaatimaa kaavamuutosta. HENKILÖSTÖVUOKRAUSTA VALMIINA TARTTUMAAN TYÖHÖN NOPEAA JA LUOTETTAVAA PALVELUA (03) TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 19

20 Tampereella sihteerikoulutuksella on poikkeuksellisen tiiviit ja toimivat yhteydet työelämään, Tampereen ammattiopiston lehtori Anja Ojanen sanoo. Tehosihteerit Tampereen mallilla TEKSTI JA KUVA RIIKKA TIETÄVÄINEN-AROLA Tampereen ammattiopisto haluaa varmistaa, ettei kokeneiden sihteerien monessa koeteltu ammattitaito katoa työelämästä, vaan pysyy organisaatioissa sihteerien siirtyessä eläkkeelle. Ammattiopisto on räätälöinyt sihteerin ammattitutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen, jossa yrityksen eläköityvä sihteeri toimii uuden osaajan mentorina ja kouluttajana työpaikalla. Sihteereitä poistuu lähivuosina työelämästä kiihtyvää tahtia, eli tilanne on sama kuin monessa muussakin ammattiryhmässä. Aikuiskoulutuksen puolella voimme vastata yritysten tarpeeseen myös näin, lehtori Anja Ojanen Tampereen ammattiopistosta kertoo. Ensimmäinen ryhmä aloittaa helmikuussa Toimistotyön tekijät ovat yhä aliarvostettuja, vaikka sihteerin työ vaatii paljon asiantuntemusta ja monitaitoisuutta. Täydennyskoulutuksena ja osittain työpaikoilla toteutettava koulutus hyödyttää koko työyhteisöä: koulutettava tuo työpaikalle tietoa alan uusista asioista, kuten vaikkapa atk-ohjelmista tai tietolähteistä, ja myös näkökulmaa toimistotyön kehittämiseen. Tampereella sihteerikoulutuksella on Ojasen mukaan muutenkin poikkeuksellisen tiiviit yhteydet työelämään. Tampereen mallia esiteltiin muiden paikkakuntien oppilaitosten sekä Opetushallituksen edustajille marraskuun lopulla sihteerin ammattitutkinnon tutkintotoimikunnan koulutustilaisuudessa. Teemme yhteistyötä paitsi paikallisten yritysten myös valtakunnallisen Sihteeriyhdistyksen kanssa. Yhdessä ammattiopiston muiden koulutusalojen kanssa olemme myös luoneet eri alojen erityisvaatimuksiin vastaavia koulutuskokonaisuuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan sihteereille syntyi kolme vuotta sitten oma koulutusohjelma, joka ottaa huomioon alan lainsäädännön ja muun muassa tietosuojaan liittyvät asiat. Tampereella sihteerin ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta on järjestetty aikuiskoulutuksena vuodesta 1996 lähtien. Ammattitutkinnon voi suorittaa ammattiopistossa esimerkiksi työn ohessa iltakoulutuksena, oppisopimuksella tai työvoimapoliittisena koulutuksena. Ojanen kertoo, että esimerkiksi työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuneet työttömät ovat työllistyneet hyvin muun muassa koulutuksen työssäoppimisjaksojen ansiosta. Pirkanmaan Jätehuolto yrityksenne palveluksessa Autamme kaikissa yrityksesi jäteasioissa suunnittelusta toteutukseen. Jätehuollon suunnittelu Keräysvälineet Keräys ja kuljetus Ongelmajätehuolto Jätteenkäsittely Koulutus, neuvonta ja raportointi Pyydä tarjous! puh TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti

Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.2011. Penna Urrila Johtava ekonomisti EK:n Lisää tähän Suhdannebarometri otsikko Paperi-insinöörien syyskokous 23.11.11 Penna Urrila Johtava ekonomisti Miten tähän oikein on tultu Lännen kasvu finanssikriisin jälkeen Normaali taantuma pp.kk.vvvv

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,

Lisätiedot

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen

Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen. Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualojen tulevaisuuden näkymiä ja näkökulmia osaamiseen Aluepäällikkö Jarmo Immonen Palvelualat? Yksityiset palvelualat Yksityisten palvelualojen piiriin sisältyy useita erilaisia toimialoja. Suuria

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

PK-Suhdannebarometri. Helmikuu 2013

PK-Suhdannebarometri. Helmikuu 2013 PK-Suhdannebarometri Helmikuu 13 PK-Suhdannebarometri Helmikuu 13 PK-yritysten suhdanteet Suhdannenäkymät Tuotanto ja tuotanto-odotus 8 6 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 8 6, kausitas. Teollisuus Rakentaminen

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 213 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto joulukuussa hieman vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Myynnin kasvu hidastuu

Myynnin kasvu hidastuu Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

MTL-Barometri 1Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2012

MTL-Barometri 1Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2012 MTL-Barometri 1Q/2012 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2012 MTL-Barometri Q1/2012 Tutkimusajanjakso 6.3.-23.3.2012 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 444 toimitusjohtajaa

Lisätiedot

AKL Suhdannebarometri kevät 2013 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander

AKL Suhdannebarometri kevät 2013 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander AKL Suhdannebarometri kevät 23 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander Yleistä tutkimuksesta Tämänvuotinen AKL suhdannebarometri toteutettiin puhelinhaastatteluina 8-11.3 välisenä aikana.

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

Palvelualojen odotukset heikkenemässä

Palvelualojen odotukset heikkenemässä Palvelualojen odotukset heikkenemässä * Yksityisten palvelualojen suhdanneodotuksissa heikkenemisen merkkejä * Palveluyritysten myynnin kasvu jatkuu hidastuen * Kannattavuusodotukset ennallaan * Työvoiman

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa Sokos Hotelli Torni, Tampere 23.4.2015 Mikko Järvinen Tekninen johtaja Autokauppaa vuodesta 1960

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 Talousjohtajabarometri II/2014 - Yhteenveto Enemmistö talousjohtajista uskoo maailmantalouden kasvuun lähitulevaisuudessa. Määrä on kuitenkin hieman laskenut

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Yksityisten palvelualojen suhdanteet

Yksityisten palvelualojen suhdanteet Yksityisten palvelualojen suhdanteet Tammikuu 2004 Suhdannetiedustelu Sisältö Heikki Almgren Ulkoasu Jussi Elimäki & Sampo Saarinen Taitto Sampo Saarinen Painopaikka Pekan Pikapaino, Espoo, 2004 Tilaukset

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot