Toimintakertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2009"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2009

2 EK:n toimintakertomus 2009

3 Sisältö 3 Vuoden 2009 aikana tapahtunutta 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7 Henkilöstökertomus 9 Viestintä ja strateginen suunnittelu 10 Talouspolitiikka 12 Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka 14 Työmarkkinat 16 Innovaatioympäristö ja osaaminen 18 Infrastruktuuri 20 PK-asiat 21 EK Bryssel 22 Aluetoiminta 24 Yhtiöt 25 EK:n jäsenliitot vuoden 2009 lopussa 26 EK:n hallitus vuoden 2009 lopussa 27 EK:n edustajisto EK:n organisaatio 2 Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 Vuoden 2009 aikana tapahtunutta * Globaali talous- ja rahoituskriisi suisti koko maailmantalouden vaikeuksiin. Suomen vienti romahti lähes kolmanneksen ja BKT supistui yli 7 prosenttia. Loppuvuodesta tilanne alkoi vakiintua, mutta kasvu-uralle ei vielä päästy. EK:n tuottaman suhdannetiedon kysyntä kasvoi. * Maan hallitus päätti vuoden alussa talouden laajasta elvytyspaketista, jonka monet toimet olivat EK:n tavoitteiden suuntaisia. Elvytys tuki kotimarkkinoiden tilannetta selvästi. * EK edisti voimakkaasti yritysrahoituksen saatavuutta. Keskeisiä toimia olivat Finnveran suhdannerahoituksen käyttöönotto, viennin ns. jälleenrahoitusmalli sekä Teollisuussijoituksen yhteyteen perustettu erillinen vakautuksen rahoitusohjelma. EK seurasi erityisesti PKyritysten tilannetta säännöllisillä kyselyillä. Hallitus päätti EK:n tavoitteiden mukaisesti poistaa työnantajan kansaneläkemaksun. Se alentaa työllistämisen kustannuksia ja keventää työn verotusta. Pettymys sen sijaan oli, että valtiontalouteen syntyvä vaje aiotaan kattaa pääosin korottamalla elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja. * Julkisen talouden vaikeudet ja väestön ikärakenteen muutos pakottavat työurien pidentämiseen. Työmarkkinaosapuolet etsivät kahdessa työryhmässä keinoja, joilla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä saataisiin nousemaan uskottavasti kolmella vuodella. Joistakin keinoista päästiin yhteisymmärrykseen, mutta EK:n mielestä ne eivät yksinään riitä. * Yrityskohtainen sopiminen ottaa parhaiten huomioon taloustilanteen aiheuttamat haasteet. Liittojen työehtosopimusneuvotteluissa edistettiin EK:n tavoitteiden mukaisesti yrityskohtaista sopimista. Tuottavuuden parantaminen ja työelämän laatu olivat ydinkysymyksiä. * Elinkeinoelämä laati oman arvionsa tulevasta sähköntarpeesta ja viestitti näkemyksensä eri tahoille. EK:n tavoitteena on varmistaa edellytykset sille, että energiaa on saatavilla riittävästi ja kilpailukykyisin kustannuksin. Kaikkiin ydinvoimahakemuksiin tulee antaa myönteinen päätös. * Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka aiheutti suuria paineita yritysten energia- ja logistiikkakustannuksiin. EK:n tavoitteena oli hillitä kustannusten nousua suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. * Uusi yliopistolaki hyväksyttiin, ja se tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen toimivalta kasvaa EK:n tavoitteiden mukaisesti. * Tiukka kansainvälinen kilpailu vaatii yrityksiltä strategista ketteryyttä. EK:n selvitys PK-yritysten keskuudessa osoitti, että myös PK-yritysten tulee satsata määrätietoisesti hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn. * EK jatkoi suunnitelmallista vaikuttamista julkisen palvelutuotannon avaamiseksi sekä yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuuden parantamiseksi. * Valtioneuvosto hyväksyi IPRstrategian, joka parantaa teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta. EK osallistui aktiivisesti strategian täytäntöönpanon aloittamiseen. Työvoiman maahanmuuttoa valmisteltiin useissa ministeriöiden johtamissa hankkeissa. Valtioneuvosto hyväksyi myös Työvoiman maahanmuuton toimintaohjelman vuosille EK osallistui valmisteluun. * Elinkeinoelämä nosti viestinsä Euroopan parlamentin vaalikeskusteluun ja teki ehdotuksensa uuden komission ohjelmaan. Menestyvä Suomi tarvitsee vahvaa EU:ta. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

5 Toimitusjohtajan katsaus Kertomusvuonna Suomen bruttokansantuote romahti globaalin taantuman seurauksena pahemmin kuin kertaakaan sodanjälkeisenä aikana. Yritysten toimintaympäristö muuttui dramaattisesti ja johti muun muassa teollisuustuotannon, rakennustoiminnan ja tilauskantojen romahtamiseen. Taantuma tuntui viiveellä myös palvelualoilla. Kotimarkkinasektori näytti kuitenkin selviävän kriisistä oleellisesti pienemmin vaurioin kuin vientialat, osaksi ansiotason nousun ja korkeana säilyneen kuluttajien luottamuksen johdosta. Talouspolitiikka oli toimintavuonna kokonaisuutena vahvasti elvyttävää. Valtio velkaantui samalla rajusti, ja hyvinvoinnin rahoituksen kestävyys heikkeni uhkaavasti. EK:n edunvalvontatyö keskittyi muuttuneessa tilanteessa yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, rahoituksen varmistamiseen ja kustannusrasituksen keventämiseen. Kertomusvuoden alussa EK vaikutti voimakkaasti yritysten ja viennin rahoituksen turvaamiseen. Tämä muodostuikin yhdeksi vuoden myönteisimmistä tuloksista. Keskeisiä painopisteitä toiminnassa olivat myös energian saatavuuden turvaaminen kohtuullisin kustannuksin sekä kasvuyrittäjyyden edistäminen muun muassa verotuksen keinoin. Kertomusvuonna aloitettiin lisäksi toimialakohtaiset työehtosopimusneuvottelut, joissa työnantajien keskeisenä tavoitteena oli kustannuskilpailukyvyn ja tuottavuuden vahvistaminen. Vuoden merkittävimpiin päätöksiin, osana elvytystoimia, kuului työantajien Kela-maksun poisto. Tosin myöhemmin tehty hallituksen päätös maksun korvaavasta rahoituksesta muodostaa toteutuessaan vuonna 2011 eräille toimialoille poikkeuksellisen raskaan kustannuslisän. Tämä heikentää pahimmillaan merkittävästi elvytyspaketin päätavoitteen eli työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamista. Ilmastopolitiikka näkyi kertomusvuoden toiminnassa hyvässä ja pahassa. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen päättyminen tuloksettomina Kööpenhaminassa oli myös EK:lle pettymys.

6 Päästörajoituksista ei syntynyt ratkaisua, joka turvaisi yrityksille tasavertaiset globaalit kilpailuedellytykset. Tämä korostaa työtä, jota teemme EU:n puitteissa kotimaisen energiaintensiivisen teollisuuden etujen turvaamiseksi. Hallituksen päätökset energiaverojen ja -kustannusten korotuksista olivat kertomusvuoden suurimpia pettymyksiä. Ilmastopolitiikka on toisaalta lisännyt energiatehokkaan ja vähäpäästöisen teknologian kysyntää. Tämä avaa suomalaisille yrityksille uusia vientimahdollisuuksia sitä parempia, mitä laajempia ilmastopoliittisia sopimuksia voidaan saada aikaan. Julkinen valta on osoittanut energiaja ympäristöteknologian edistämiseen merkittävästi uusia määrärahoja. Samalla yritykset ovat jatkaneet energiatehokkuuden parantamista vapaaehtoisin sopimusjärjestelyin. Suomalaisen energia- ja ympäristöteknologian vientiä vauhditettiin muun muassa Cleantech Finland -brändin avulla. Ilmastopolitiikka heijastuu vahvasti energiapolitiikkaan, erityisesti uusiutuvan energian lisäämiseen. Elinkeinoelämä työskenteli kertomusvuoden aikana määrätietoisesti varmistaakseen riittävän ja hinnaltaan kilpailukykyisen energian saannin tulevina vuosikymmeninä. Keskiössä oli myönteisen poliittisen päätöksen aikaansaaminen kaikille ydinvoimahakemuksille. Erityisesti tähdennettiin, etteivät ydinvoima ja uusiutuva energia ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Julkisen talouden kestävyysvajeen syveneminen heijastui vahvasti EK:n toimintaan. Vajeen umpeen kuromiseksi pitemmällä aikavälillä on välttämätöntä pidentää työuria sekä tehostaa ja uudistaa julkisen sektorin palvelutuotantoa. Ensisijaista on myös tiukentaa julkisen sektorin menokuria, ennen kuin ryhdytään harkitsemaan verotuksen kiristämistä. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat kertomusvuoden lopulla tiiviisti työurien pidentämiseen tähtäävistä toimista maan hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta. EK:n pitkään ajama ja lämpimästi kannattama yliopistouudistus toteutui uuden yliopistolain voimaantulon myötä. Elinkeinoelämän mielestä uusi laki antaa hyvät mahdollisuudet sille, että yliopistot pystyvät vastaamaan elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan tarpeisiin sekä nostamaan tutkimuksen ja opetuksen tason korkealle kansainväliselle tasolle. Talouden rakennemuutokset korostavat myös elinikäistä oppimista ja tarvetta uudistaa aikuiskoulutusta. Tämän edistämiseksi EK satsasi osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointiin kertomusvuoden yli ulottuvalla Oivallus-hankkeella. Innovaatiopolitiikassa nähtiin tärkeitä avauksia sekä hallituksen innovaatiostrategiassa että Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arviossa. EK antoi johtopäätöksille laajasti tukea. Tavoitteeksi on asetettava linjausten huolellinen analysointi ja toteuttaminen mahdollisimman laajassa mitassa vielä kuluvalla vaalikaudella. EK:n tavoitteet kasvuyrittäjyyden edistämisestä eivät toteutuneet odotetusti. Yritysten rahoituksen vahvistamiseen pyrittiin muun muassa tappiontasausjärjestelmää laajentamalla, mutta se jäi toteutumatta samoin kuin bisnesenkeleiden verokannuste. Pitkään esillä ollut t&k-verokannuste siirrettiin alivaltiosihteeri Hetemäen työryhmään. Ulkomaisten rahastosijoitusten helpottaminen ja säätiöiden riskipääomasijoitusten verovapaus eivät liioin edenneet hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta. Kasvuyrittäjyyden edistäminen nostettiinkin syystä painopisteeksi EK:n päivitetyssä toimintaohjelmassa vuosille Kertomusvuosi päättyi uuden toimintasuunnitelman laatimiseen. Sen keskeisen osan muodostavat valmistautuminen kevään 2011 eduskuntavaaleihin ja EK:n omien tavoitteiden täsmentäminen. EK aloitti myös Menestyksen eväät -hankkeen, jossa jäsenyritysten vuoropuhelua hyödyntäen tuotetaan näkemyksiä suomalaisen elinkeinoelämän menestystekijöistä. Hankkeessa analysoidaan yritysten globaalia toimintaympäristöä, innovaatio- ja yritystoiminnan malleja sekä Suomea yritysten sijaintipaikkana. Hankkeen on tarkoitus valmistua syksyllä Kertomusvuonna päivitettiin EK:n arvot, ja niistä niistä työstettiin arvokirja. Uudelleen määritellyt arvot yritysten menestys, tulevaisuuden tekeminen, vahva osaaminen ja hyvä työyhteisö muodostavat tukevan perustan, kun valmistaudumme vastaamaan tuleviin haasteisiin. Kiitän henkilöstöä, hallintoa, jäsenyrityksiä ja kaikkia yhteistyökumppaneita työntäyteisestä toimintavuodesta. Leif Fagernäs Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK:n jäsenmäärä pysyi kertomusvuonna jokseenkin ennallaan. Jäsenliittoihin kuului vuoden 2009 lopussa yritystä. EK:lla oli vuoden 2009 lopussa 35 jäsenliittoa, joista kuusi kuului samalla jäsenenä johonkin toiseen jäsenliittoon. Jäsenyrityksistä peräti 96 prosenttia oli PK-yrityksiä. Jäsenyrityksissä työskenteli henkilöä. Keskusliiton talous vakaa Tilivuoden aikana saadusta 32,7 miljoonan euron tulorahoituksesta kertyi jäsenmaksuina 28,0 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 1,1 miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan 3,6 miljoonaa euroa. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2008 palkkasummaan, vuoden 2007 jalostusarvoon tai näihin molempiin. Sijoitustoiminnan tuotosta 2,4 miljoonaa oli rahastojen arvonalennusten palautuksia. Tulorahoituksella katettiin keskusliiton toimintakulut sekä maksettiin rahoitusosuudet yhteistyöorganisaatioille. EK:n varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 29,3 miljoonaa euroa eli 0,7 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät. Tähän vaikutti osaltaan Etelärannan remonttien siirtyminen kokonaisuudessaan vuodelle Tilivuoden 3,4 miljoonan euron ylijäämään vaikuttaneita tekijöitä olivat sijoitustoiminnan tuottojen ylittyminen, kokonaiskulujen jääminen talousarviota pienemmiksi sekä jäsenmaksutuottojen suotuisa kehitys. EK:n toimistoille ympäristöohjelma Brändille uusia käyttäjiä EK:n omistaman Cleantech Finland -brändin tehtävänä on luoda kuvaa Suomesta vastuullisena korkean teknologian ja ympäristöosaamisen maana. Tavoitteena on kehittää suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kilpailukykyä maailman markkinoilla sekä edistää alan investointeja Suomeen. Päävastuu brändin toteutuksesta on Finpron Cleantech Finland -ohjelmalla. Toinen keskeinen toimija on Lahden tiede- ja yrityspuisto. Toteuttajien joukkoa laajennetaan aktiivisesti. Kertomusvuonna brändiä tehtiin tunnetuksi muun muassa järjestämällä tapaamisia vaikuttajille, ministereille ja ympäristöliiketoimintaa harjoittavien yritysten johdolle. Lisäksi avattiin verkkosivut ja tuotettiin esitemateriaalia. Pääpaino oli kotimaan verkoston rakentamisessa. Merkittävimmät ulkomaiset tapahtumat järjestettiin Intiassa ja Kööpenhaminassa. Brändin käyttöoikeudet myönnettiin Finpro ry:lle, Lahden tiede- ja yrityspuistolle, Invest in Finlandille sekä noin 50:lle Finpron toiminnassa mukana olevalle yritykselle. Brändiä vahvistettiin myös Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin aluetilaisuuksissa neljällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. EK:n toimistoille laadittiin ympäristöohjelma yhdessä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on minimoida materiaalien ja energian kulutusta sekä tehostaa jätteiden kierrätystä. Energian säästöön pyritään muun muassa työtilojen lämmityksessä, valaistuksessa ja työpisteiden hankinnoissa. Jätteet, käytöstä poistettavat laitteistot ja konttorihuonekalut pyritään käyttämään uudelleen. Henkilökuntaa opastetaan ympäristöasiat huomioiviin työtapoihin suositusten ja viestintäkampanjoiden avulla. Ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta EK päivitti kertomusvuonna ohjeen kilpailulainsäädännön noudattamisesta liittoyhteisössä. Opas kertoo konkreettisin esimerkein, millainen toiminta on kilpailulainsäädännön valossa sallittua ja mikä kiellettyä. Toimialajärjestöt ovat foorumeja, joilla samalla alalla toimivat, keskenään kilpailevat yritykset kohtaavat. Siksi niiden on tärkeä ottaa toiminnassaan huomioon kilpailulainsäädännöstä mahdollisesti johtuvat rajoitukset. Varovaisuutta on noudatettava sekä kokouksissa, tilastoinnissa että kaikessa päivittäisessä toiminnassa. 6 Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

8 Henkilöstökertomus EK:ssa oli vuoden 2009 lopussa töissä 208 työntekijää. Heistä 197 työskenteli vakinaisessa ja 11 määräaikaisessa työsuhteessa. Uusia toimihenkilöitä rekrytoitiin 36. Vuoden aikana 23 henkilön työsuhde EK:ssa päättyi. Henkilöstön keski-ikä oli 47 v 10 kk. Naisten osuus henkilöstöstä oli 61 prosenttia ja miesten 39 prosenttia. Sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 2,6 prosenttia maksetusta työajasta (2,5 prosenttia vuonna 2008 ja 3,3 prosenttia vuonna 2007). Tyytyväisyys parantunut EK:n arvot EK:ssa toteutettiin kertomusvuonna järjestyksessään toinen henkilöstötutkimus. Siinä selvitettiin henkilöstön mielipiteitä omasta työstään, työyhteisöstään ja johtamisesta. Vastauksissaan henkilöstö nosti esiin työyhteisön vahvuuksia ja kehittämisalueita, joita käsiteltiin useilla foorumeilla: koko EK:n henkilöstötilaisuudessa, yksiköiden omissa palavereissa ja kehityskeskusteluissa. Henkilöstön tyytyväisyys on mennyt selkeästi positiiviseen suuntaan. Kaikilla tutkimuksessa mitatuilla osa-alueilla annettiin paremmat arviot kuin edellisessä selvityksessä. Kyselyyn vastasi lähes 90 prosenttia henkilöstöstä, mikä kertoo EK-laisten suuresta halusta ja kiinnostuksesta työyhteisönsä kehittämiseen. EK:n arvot päivitettiin Kertomusvuonna päivitettiin EK:n arvot. Ne olivat peräisin vuodelta 2005, jolloin uusi keskusjärjestö perustettiin. Nyt selvitettiin erityisellä arvoprosessilla, miten hyvin arvot vastasivat tämän ajan vaatimuksia ja keskusjärjestön kehitysvaihetta. Koko henkilöstö osallistui arvojen täsmentämiseen liittyneisiin arvokeskusteluihin joko vapaamuotoisissa haastatteluissa tai pienryhmä- ja verkkokeskusteluissa. Keskustelun tavoitteena oli saada mahdollisimman suuri osa EK-laisista tutustumaan arvoihin ja pohtimaan niiden merkitystä oman työnsä kannalta. Keskusteluissa arvoille luotiin yhteistä merkitystä ja löydettiin arvojen toteutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Parhaat palat koottiin EK:n Arvokirjaksi. Henkilöstöllä oli myös mahdollisuus mitata omat arvonsa ja saada niistä palaute. Prosessissa tunnistettiin neljä EK-laisten toimintaa ohjaavaa arvoa: yritysten menestys, tulevaisuuden tekeminen, vahva osaaminen sekä hyvä työyhteisö. Yritysten menestys Meidän EK:laisten tärkein päämäärä on luoda edellytykset Suomessa toimivien yritysten menestykselle ja siten vaikuttaa vastuullisesti suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetuun. Tähän pyrimme edistämällä omalla työllämme yritysten kilpailukykyä niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoillakin. Tulevaisuuden tekeminen Me EK:laiset haluamme olla ennakoivia tulevaisuuden tekijöitä ja tunnistaa aikaisessa vaiheessa yritysten menestymiseen vaikuttavat riskit ja uudet mahdollisuudet. Tämä edellyttää meiltä luovaa ja ennakkoluulotonta otetta työhömme, innovatiivisuutta ja jatkuvaa oman osaamisemme kehittämistä. Hyvä työyhteisö Haluamme tehdä EK:sta hyvän työyhteisön, jossa ihmiset voivat aidosti arvostaa toisiaan ja luottaa toisiinsa. Tämän teemme mahdolliseksi mielekkäällä työllä, johtajuutta kehittämällä ja toimimalla siten, että jokaisen meistä on kiva tulla EK:hon töihin. Vahva osaaminen Me EK:laiset haluamme olla alamme huippuosaajia ja käyttää ammattitaitoamme yhteisten päämääriemme edistämiseen. EK:n menestys ja vahva yhteiskunnallinen asema perustuvat meidän jokaisen ammattitaitoon ja kykyymme yhdistää erilaiset osaamisemme tavoitteidemme saavuttamiseksi. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

9 Henkilöstöjakauma ja henkilöstö tehtävissä sukupuolen mukaan Sihteerit ja assistentit 13 % N100 % Muut 18 % N84 % v. 29 % Opisto 20 % M16 % 60 v. 17 % Henkilöstön koulutustaso Muu 18 % Henkilöstön ikärakenne Johto, sektorin/yksikön vetäjät 6 % N33 % M67 % Yhteistoimistoliittojen vetäjät 3 % v. 8 % N50 % M50 % Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat 60 % N48 % M52 % v. 17 % v. 29 % Lisensiaatti tai tohtori 5 % Korkeakoulu 57 % Esimiehille kehittämisohjelma Kertomusvuonna EK:ssa panostettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen ihmisten johtamisen näkökulmasta. Aluksi määriteltiin johtamisen tahto- ja tavoitetila: mitä on hyvä johtaminen EK:ssa ja millaista yhteistä innostavaa päämäärää kohti esimiestyötä halutaan suunnata. Tämän jälkeen rakennettiin ja käynnistettiin esimiestyön kehittämisohjelma, jonka ytimenä on valmentava ja coachaava johtamisote asiantuntijaorganisaatiossa. Kaikki EK:n nelisenkymmentä johtajaa, johtavaa asiantuntijaa ja päällikköä osallistuvat ohjelmaan. Osaamisen kehittäminen systemaattiseksi Asiantuntemus ja osaaminen nousivat henkilöstötutkimuksessa yhdeksi EK:n vahvuuksista. Ne tunnistettiin myös EK:n kriittiseksi menestystekijäksi. Kertomusvuonna vietiin läpi koko henkilöstön kattanut hanke, jossa nimettiin EK:n keskeiset osaamistarpeet. Kehityskeskusteluissa strategiset ja yksikkökohtaiset osaamiset toimivat työvälineinä, kun keskusteltiin kunkin EK-laisen henkilökohtaisista kehittymistarpeista ja -keinoista. Keskusteluissa esiin nousseet yhteiset kehittämistarpeet muodostavat pohjan EK-Akatemian koulutustarjonnalle vuonna Henkilöstökulut 56 prosenttia kokonaiskuluista Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat vuonna 2009 yhteensä 15,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 56 prosenttia ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 80 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna 4,9 prosenttia. Henkilöstökulujen muutokseen vaikutti henkilöstömäärän kasvu. Vuonna 2009 suoritepalkitsemiseen käytettiin kaksi prosenttia palkkasummasta. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2009 yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta-, kulttuuri- ynnä muuhun vapaa-ajan toimintaan käytettiin noin euroa. 8 Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

10 Viestintä ja strateginen suunnittelu EK päivitti toimintaohjelmansa. Globaali talouskriisi muutti yritysten toimintaympäristöä kertomusvuonna merkittävästi. Sen vuoksi EK päivitti edellisvuonna laaditun, vuoteen 2012 ulottuvan toimintaohjelmansa ja täsmensi toiminnalliset painopisteensä vuosille Myös EK:n arvot päivitettiin. Osana toimintaohjelmaa määriteltiin Suomi skenaario. Sen kansainvälisessä osiossa arvioidaan, että maailmaan syntyy useita uusia kasvukeskuksia, kuten Intia ja Brasilia, joiden varassa globaali talous kehittyy. Kiinasta tulee maailmantalouden moottori. Uusien kasvukeskusten myötä kansainvälinen politiikka moninapaistuu. Globaali liikkuvuus lisääntyy ihmisten vaihtaessa asuinpaikkaa maasta toiseen aiempaa herkemmin. Jatkuvasti kehittyvä mediateknologia vauhdittaa sosiaalisen kanssakäymisen muutosta. Kansainvälinen yhteisö joutuu lisäämään ponnistelujaan protektionististen pyrkimysten torjumiseksi. Siitä huolimatta joka vuosi rekisteröidään kasvava määrä toimia, joilla valtiot haluavat suojata omia toimialojaan kansainväliseltä kilpailulta. Suomen kehitys nähdään skenaariossa kaksijakoisena: taantuva Suomi syntyy kyvyttömyydestä uudistua riittävän nopeasti, purkaa julkisen talouden paineita, varautua työvoimapulaan ja uudistaa verotusta. Yhteiskunta uudistuu raskaiden kriisien kautta. Kehittyvä Suomi taas syntyy kansakunnan yhteisestä näkemyksestä menestyksen edellytyksistä. Yhteinen näkemys vaatii kuitenkin jatkuvaa perustelua ja vaikuttamista. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen edellyttää EK:lta jatkuvasti nopeaa reagointia ja tulevan ennakointia. EK:n viestinnän kulmakivet ovat operatiivinen viestintä sisältäen julkaisutuotannon, verkkopalvelu ja PRIMA-lehti. Verkkopalveluja kohderyhmien tarpeisiin Verkkoviestinnän tekniikat ja konseptit kehittyvät niin nopeasti, että nettisivujen elinkaari on korkeintaan kolme vuotta. Myös EK:n verkkopalvelujen uudistaminen käynnistyi kertomusvuonna. Tavoitteena on avata alkusyksyllä 2010 entistä vuorovaikutteisemmat, käyttäjälähtöisemmät ja modernimmat sivut. Uusia verkkopalveluja rakennetaan käyttäjätutkimusten ja kävijäseurannan pohjalta. Kertomusvuonna avattiin useita teemasivustoja, kuten yritysten energiaopas, yritysten ja korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia työharjoittelusta, tietoyhteiskuntasivusto sekä julkisten palvelujen avaamista käsittelevä sivusto. Tietopaketti naisista ja miehistä työelämässä ajanmukaistettiin, samoin Oivallussivusto oppivien verkostojen osaamistarpeista. Etusivun päivittäistä uutistuotantoa lisättiin huomattavasti. Jäsenpalvelusivuilla (extra) avattiin interaktiivinen oppimisympäristö sairauspoissaolojen hallinnasta ja uudistettiin verkkokurssi YT-laista. Jäsenyrityksille rakennettiin lisäksi palkkahallinto-osio työnantajan vuosikalentereineen. Kun työ vähenee -verkkomateriaali selvitti, mitä vaihtoehtoja yrityksellä on työn määrän vähentyessä. PRIMAn konsepti vahvistui Kertomusvuonna viisi vuotta täyttäneen PRIMA-lehden kehittämisessä panostettiin erityisesti tunnettuuden lisäämiseen. Lehden tehtävänä on perustella elinkeinoelämän tarpeita ja tavoitteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Sisällössä keskityttiin taloustaantuman aiheuttamiin ongelmiin, taantumasta nousemiseen ja uuden kasvun edellytyksiin. Myös PK-yritysten aseman vahvistamiseen kiinnitettiin huomiota. PRIMA ei ole enää pelkästään painettu lehti, vaan laajempi konsepti, johon kuuluvat myös digitaalinen näköispainos EK:n verkkosivuilla, suomen- ja englanninkieliset uutiskirjeet sekä PRIMA-päivä. Kertomusvuonna järjestetyn kolmannen PRIMA-päivän aiheena oli Turvaa muutoksesta. Lehden siteeraaminen valtakunnan medioissa lisääntyi kertomusvuonna huomattavasti. Jokaisesta numerosta oli myös lehti-ilmoitus. Saatavuutta parannettiin muun muassa irtonumeromyynnillä, jota on nyt 350 myyntipisteessä. PRIMA on tarjolla myös Finnairin loungeissa. Vaikeasta ilmoitusmarkkinatilanteesta huolimatta ilmoitusvolyymi kasvoi hieman. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

11 Talouspolitiikka Synkkä suhdannetilanne vaati talouden intensiivistä seurantaa. Kriisi johti talouspolitiikan uudelleenarviointiin. Finanssimarkkinoiden häiriö levisi syksyllä 2008 ennennäkemättömäksi globaaliksi talouskriisiksi, joka teki taloudellisesta toimintaympäristöstä kertomusvuonna äärimmäisen poikkeuksellisen sekä Suomessa että muualla. Vuoden 2009 alussa maailmantalous oli lähes vapaassa pudotuksessa, mutta loppuvuotta kohti olosuhteet vakautuivat asteittain laajojen elvytystoimien alkaessa vaikuttaa. Suomen vienti supistui kertomusvuonna lähes kolmanneksen. BKT:n lasku oli jopa yli 7 prosenttia. Julkisen talouden velkaantuminen kiihtyi, ja valtio joutui ottamaan uutta lainaa noin 10 miljardia euroa. Myös työllisyystilanne heikkeni selvästi vuoden 2009 aikana. Kertomusvuoden lopussa näytti siltä, että kotimarkkinasektori selviäisi kriisistä pienemmin vaurioin. Toimenpiteet talouskriisin vaikutusten lieventämiseksi nousivat kertomusvuonna keskeisimmälle sijalle EK:n talous- ja veropoliittisessa vaikuttamisessa. Talouspolitiikkasektori seurasi ja arvioi kotimaista ja kansainvälistä talouskehitystä sekä tuotti monipuolista informaatiota EK:n veroprojekti käynnistyi Verolinjausten valmistelu tuleville vuosille aloitettiin kertomusvuoden keväällä EK:n talous- ja verovaliokunnan johdolla. Verolinjauksia käsiteltiin syksyn aikana EK:n hallituksessa, talous- ja verovaliokunnassa sekä energiavaliokunnassa. Uudet verotavoitteet julkistetaan huhtikuussa Verolinjausten valmistelu lähtee siitä, että verotusta on kehitettävä talouskasvua tukevaan ja julkisen talouden kestävyyttä varmistavaan suuntaan. Nämä tavoitteet toteutuvat parhaiten, kun verotuksen painopiste siirretään pois työn, osaamisen ja yrittämisen verottamisesta. Työn verotuksen keventämisen lisäksi Suomen verojärjestelmän suurimmat uudistamistarpeet kohdistuvat yritysverotuksen globaalin kilpailukyvyn parantamiseen. Samalla yritys- ja osinkoverotuksen tulee kannustaa yrittäjyyteen ja omistamiseen Suomessa. yritysten taloudellisesta toimintaympäristöstä. Sektorin asiantuntijat osallistuivat ja vaikuttivat vuoden aikana useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Kela-maksun poisto johtamassa energiaverojen nousuun Työmarkkinajärjestöt solmivat tammikuussa 2009 eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevan sopimuksen. Siihen liittyen maan hallitus päätti poistaa työnantajan kansaneläkemaksun osana elvytyspakettia. Kela-maksun poisto oli EK:n tavoitteiden mukaista. Muutos keventää työn verotusta ja alentaa yritysten työvoimakustannuksia noin 700 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen sijaan hallituksen maaliskuussa tekemä päätös Kela-maksun korvaavasta rahoituksesta oli EK:lle suuri pettymys. Valtiontalouteen syntyvä vaje aiotaan kattaa korottamalla elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja vuodesta 2011 lähtien noin 500 miljoonalla eurolla. Suunnitellut korotukset vaarantavat suurelta osin elvytyspaketin päätavoitteet työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamisen. Elvytyspaketin osana hallitus päätti tukea myös yritysten investointeja. Tuotannollisten investointien poistooikeudet kaksinkertaistettiin vuosiksi EK esitti, että mahdollisuus korotettuihin poistoihin olisi tullut säätää myös palvelualan yritysten investoinneille. Lisäksi EK ehdotti, että tappiontasausjärjestelmää olisi tullut täydentää ns. carry back -järjestelmällä, jossa verovuoden tappio vähennettäisiin aikaisempien vuosien voitoista. Kireässä taloudellisessa tilanteessa se olisi helpottanut yritysrahoituksen saamista ja parantanut kannattavuutta selvästi. Muutos ei valitettavasti toteutunut. Ansiotuloverotus ei kiristynyt Valtio päätti kertomusvuonna keventää hieman ansiotuloverotusta vuodelle 2010, jotta työn verotus ei kiristyisi palkansaajamaksujen nousun myötä. Valittu linja on EK:n tavoitteiden suuntainen ja tukee kotimarkkinoiden talouskehitystä, vaikka taloustilanne ei antanutkaan mahdollisuuksia laajempien veroratkaisujen tekemiseen. 10 Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

12 Muutoksia arvonlisäverokantoihin Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti aleni lokakuun 2009 alusta lukien 17 prosentista 12 prosenttiin. Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti muuttaa uudestaan arvonlisäverokantoja vuoden 2010 heinäkuussa. Sekä yleistä että elintarvikkeiden verokantaa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. EK:n tavoitteiden mukaisesti ravintolaruuan arvonlisävero alenee samalla elintarvikkeiden tasolle eli 13 prosenttiin. EK selvitti talouden tilaa Talouspolitiikkasektori teki kerran kuukaudessa koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Tiedustelut ovat osa EU:n komission yhteistä suhdannetiedustelujärjestelmää. EK:n tuottaman suhdannetiedon tarve korostui rajun talouskriisin aikana. Kertomusvuonna julkaistiin neljä Suhdannebarometria ja PK-Suhdannebarometria sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Suhdannebarometrin julkistamistilaisuuksissa EK otti kantaa ajankohtaisiin talouspoliittisiin kysymyksiin. Talouspolitiikkasektori tuotti materiaalia EK:n internetsivujen talousosioon ja PRIMA-lehteen. Internetsivujen kuvapakettia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta laajennettiin. Lisäksi talouspolitiikkasektori ylläpiti ajantasaista talouskatsausta sekä tiedotti jäsenyrityksille verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAssa ilmestyi säännöllisesti artikkeleita verotuksesta, suhdannekatsauksia sekä talouskommentteja. Talousvaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti EK vaikutti osaltaan EU:n talouspolitiikkaan ja Lissabonstrategiaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Talouspolitiikkasektorin asiantuntijat osallistuivat useiden työryhmien ja komiteoiden työhön sekä Suomessa että EU-tasolla. Heitä toimi muun muassa jäseninä ja raportoijina elinkeinoelämän Euroopan keskusjärjestön Business- Europen työryhmissä, ja he vaikuttivat aktiivisesti muun muassa uusien verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Talous- ja verovaliokunta välitti EK:n jäsenyritysten näkemyksiä talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Suhdannetiedolla poikkeuksellinen kysyntä Nopeat suhdannekäänteet korostivat ajantasaisen ja ennakoivan suhdannetiedon tarvetta. Kiinnostus EK:n suhdannetiedusteluja kohtaan oli kertomusvuonna poikkeuksellisen suurta. EK:n Suhdannebarometrin ja muiden suhdannejulkaisujen ulkoasu uudistettiin entistä havainnollisemmaksi. Lisäksi ryhdyttiin julkaisemaan aiempaa yksityiskohtaisempia tietoja muun muassa vähittäiskaupan yritysten suhdannetilanteesta. EK teki yhteistyötä monien jäsenliittojensa kanssa suhdannetiedon keräämiseksi. Vuoden 2009 aikana yhteistyötä laajennettiin edelleen uusiin jäsenliittoihin. Tavoitteena on tarjota sekä keskusliiton että jäsenliittojen käyttöön mahdollisimman kattava kuva eri toimialojen näkymistä. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

13 Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka Hyvä lainsäädäntö reagoi muuttuviin olosuhteisiin. Toimiva säädösympäristö vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Arvopaperimarkkinalaki ajan tasalle EK osallistui aktiivisesti kertomusvuonna alkaneeseen arvopaperimarkkinalain uudistamistyöhön. Tavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyinen arvopaperimarkkinalainsäädäntö. Osakeyhtiölain säännöksiä helpotettiin EK:n aloitteesta siten, ettei alakonsernitilinpäätöstä tarvitse enää laatia varojenjaon vuoksi. EK toimi tiiviisti Arvopaperimarkkinayhdistyksessä, muun muassa listayhtiöiden johdon palkkioita koskevaa itsesääntelyä valmistelevassa työryhmässä. Tekijänoikeustoimikunnassa EK osallistui tekijänoikeuslain kolmannen luvun uudistamistarpeiden selvittämiseen. EK vaikutti siihen, että tekijänoikeuslakiin otettaisiin selkeä olettamasäännös työsuhdetekijänoikeudesta. Niin sanotun yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun ulkopuolelle jäivät EK:n tavoitteiden mukaisesti muun muassa matkapuhelimet ja tietokoneet. EK oli mukana myös hyvitysmaksujärjestelmän kehittämistä selvittävässä hankkeessa. Oikeusministeriö asetti EK:n tavoitteiden mukaisesti työryhmän valmistelemaan teollis- ja tekijänoikeudellisten riita-asioiden käsittelyn keskittämistä markkinaoikeuteen. EK vaikutti myös eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittämiseen. Sen pääperiaatteista päästiin EU:ssa yhteisymmärrykseen joulukuussa Julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta tasavertaisiksi Palveludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvä laki palvelujen tarjoamisesta hyväksyttiin kertomusvuonna. EK vaikutti aktiivisesti lain sisältöön ja pyrki edistämään direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa. Lisäksi vaikutettiin EU:n kuluttajansuojasääntelyn uudistamiseen. EK osallistui julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen uudistamiseen korostaen nopeiden ja tehokkaiden oikeusturvakeinojen tärkeyttä. EK vaikutti myös useissa hankkeissa, jotka käsittelivät yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettiongelmia. Tavoitteena on varmistaa yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille tasavertaiset kilpailuedellytykset. EK järjesti marraskuussa yhdessä Palvelualat ry:n kanssa kuntapäättäjille seminaarin, jossa valotettiin yksityisen palvelutuotannon mahdollisuuksia julkisessa palvelutuo- tannossa ja pohdittiin, miten suomalaisille pystyään tarjoamaan vastaisuudessakin laadukkaat kuntapalvelut. Työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin Työnantajien tavoitteena on ollut pitkään työhön liittymättömän sosiaaliturvan rahoittaminen yleisin verovaroin. EK vaikutti merkittävästi siihen, että työnantajan kansaneläkemaksusta luovuttiin. Se vähentää työllistämisen kustannuksia ja keventää työn verotusta. Niin sanotussa sosiaalitupossa työmarkkinaosapuolet ehdottivat eläke- ja työttömyysturvan muutoksia, joilla pidennetään työuria, lyhennetään työttömyysjaksoja ja parannetaan sosiaaliturvan rahoituksellista kestävyyttä. Sosiaalitupon mukaiset lainsäädäntömuutokset tulivat pääsääntöisesti voimaan vuoden 2010 alussa. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (ns. Sata-komitean) työ valmistui vuoden 2009 lopussa. EK vaikutti siihen, Tietoa ja osaamista aineettomista oikeuksista Valtioneuvosto hyväksyi IPR-strategian maaliskuussa Se sisältää noin 60 toimenpidettä, joilla parannetaan teollis- ja tekijänoikeus-järjestelmän toimivuutta sekä luodaan Suomeen innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tukeva IPR-toimintaympäristö vuoteen 2015 mennessä. Strategian painopisteenä ovat erityisesti PKyritykset, joiden osaamisessa sekä valmiuksissa oikeuksien suojaamiseen ja kaupallistamiseen on parannettavaa. Keskeisiä toimenpiteitä ovat IPR-osaamisen kartuttaminen neuvontapalveluja lisäämällä sekä koulutusta ja tutkimusta edistämällä. Tärkeitä lainsäädäntöhankkeita ovat muun muassa oikeuksien siirtämisen tehostaminen ja selkiyttäminen, teollisja tekijänoikeudellisten riita-asioiden käsittelyn keskittäminen markkinaoikeuteen sekä eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittäminen. EK osallistui aktiivisesti strategian täytäntöönpanon käynnistämiseen. 12 Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

14 että komitean ehdotusten lähtökohtana on menoja lisäävien ehdotusten toteuttaminen vain julkisen talouden sallimissa rajoissa. Muutoksia työlainsäädäntöön Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos tuli voimaan kesäkuussa Lainmuutoksella määriteltiin entistä tarkemmin, milloin muun muassa työnantajat voivat tutkia työntekijöidensä sähköpostiviestien tunnistamistietoja. EK osallistui henkilöstörahastolain uudistamista valmistelleeseen työryhmään, joka sai työnsä valmiiksi syyskuussa Työryhmä ehdotti nykyisen lain joustavoittamista ja yksinkertaistamista. EK osallistui myös yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistavan toimikunnan työhön. Koska toimikunnan joulukuussa 2009 julkaisema mietintö ei vastannut kaikilta osin EK:n tavoitteita, siihen jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Tavoitteena pidemmät työurat Maan hallitus ilmoitti politiikkariihen kannanotossaan helmikuussa 2009, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa korotetaan asteittain kahdella vuodella. Ilmoituksesta seurasi kiista, joka ratkaistiin hallituksen ja työmarkkinaosapuolten sopimuksella. Sopimuksen mukaan osapuolet valmistelevat linjaukset, joilla keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää korotetaan uskottavasti vuoden 2008 tasosta vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Linjauksia valmisteltiin kahdessa kolmikantaisessa työryhmässä, joiden määräaika päättyi kertomusvuoden lopussa. Yhteisymmärrystä ei kuitenkaan syntynyt määräajassa, ja työryhmät saivat jatkoaikaa tammikuun 2010 loppuun. EK korosti työryhmissä varhaiseläkeväylien tukkimista, eläkkeen karttumaprosenttien tarkistamista, vanhuuseläkeiän työhistoriavaatimusta, työterveyshuollon ja aikuiskoulutuksen tehostamista sekä opiskeluaikojen lyhentämistä. Yritysturvallisuudella juhlavuosi Elinkeinoelämän yritysturvallisuuden edunvalvonta täytti kertomusvuonna 50 vuotta. Sen kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari, jonne tuotettiin DVD yritysturvallisuuden perusteista. Syyskuussa 2009 alkoi EK:n kausi yritysturvallisuutta edistävän kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Yhteistyöryhmä toteuttaa valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeisiä hankkeita. Kesään 2010 jatkuvan puheenjohtajakauden painopisteitä ovat muun muassa kilpailukyvyn lisääminen yritysturvallisuutta parantamalla sekä alueellisen ja paikallisen turvallisuusyhteistyön edistäminen. Laaja protektionismi vältettiin Maailmanlaajuinen kaupan ja investointien esteiden lisääntyminen sekä protektionismin uhka leimasivat kertomusvuotta. EK kartoitti aktiivisesti yritysten kohtaamia ongelmia ja nosti niitä viranomaiskäsittelyyn esteiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. EK tuki WTO:n kauppaneuvottelukierroksen sekä EU:n kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen etenemistä. Suhdannetilanne hidasti kaupan vapauttamiseen tähtäävien aloitteiden etenemistä, mutta EU:n ja Etelä-Korean väliset vapaakauppasopimusneuvottelut saatiin päätökseen EK:n tavoitteiden mukaisesti. Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehitys eteni Venäjällä huolestuttavaan suuntaan. EK vaikutti aktiivisesti Venäjää koskevien kannanottojen valmisteluun muun muassa BusinessEuropen Venäjä-työryhmän puheenjohtajana. EK toimi aktiivisesti prosessissa, jonka tavoitteena oli uudistaa yrityksille tarkoitettuja kehitysrahoituksen välineitä ja muokata tiedotusta yrityslähtöisemmäksi. EK:n tavoitteet huomioitiin hyvin. EK oli mukana valmistelemassa ja toteuttamassa kiinalaisen kaupan ja investointien edistämisvaltuuskunnan Suomen-vierailua sekä sen yhteydessä pidettyä talousfoorumia. EK osallistui myös Tasavallan presidentin Intian- ja Ukrainan-vierailujen sekä pääministerin Kiinan-, Turkin-, Vietnamin- ja Singaporen-vierailujen valmisteluun ja toteutukseen. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

15 Työmarkkinat Talouskriisi varjosti työehtosopimusneuvotteluja. Työmarkkinakierros käynnistyi vaikeassa taloustilanteessa keväällä Ensimmäinen uusi työehtosopimus tehtiin elokuussa teknologiateollisuuteen. EK:n hallitus korosti linjauksissaan, että tulevien sopimusten on pitäydyttävä teknologiateollisuuden sopimuksen puitteissa ja että mahdollisuuksia yleisiin palkankorotuksiin ei ole. Talouskriisi heijastui työehtosopimusneuvotteluihin. Monilla sopimusaloilla ammattiliitot irtisanoivat sopimukset, jolloin neuvoteltiin kokonaan uudesta sopimuksesta. EK tuki ja koordinoi jäsenliittojen neuvotteluja ja sopimusten sisällöllistä uudistamista tuottamalla tietoa neuvottelutilanteesta ja tehdyistä ratkaisuista sekä tukemalla neuvottelijoita palkkojen ja työvoimakustannusten hallinnassa. Koordinaatiolla varmistettiin liittojen sitoutuminen EK:n työmarkkinalinjauksiin. Tietojenvaihtoa ja yhteistyötä liittojen välillä lujitettiin Työrauhajärjestelmä tarvitsee pikaisen remontin Työmarkkinajärjestöt asettivat vuonna 2009 EK:n aloitteesta työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida sopimus- ja neuvottelutoiminnan toimintaympäristön muutosta ja työrauhajärjestelmän kehittämistä. Työ jatkuu kevääseen Suomen työrauhajärjestelmän säännökset ovat lähes 50 vuotta vanhoja. EK pyrkii siihen, että selvityksen jälkeen voidaan toteuttaa toimenpiteet järjestelmän uudistamiseksi. Työrauhaa turvaa osaltaan myös keskusjärjestöjen yhteinen menettely, jolla seurataan ja ennakoidaan järjestökentän ja sopimusrajojen muutoksia. Seurantaryhmä käsitteli vuonna 2009 useita sopimusrajariitoja, joista yksi johti osapuolten yhteisessä pöydässä tapahtuvaan kiistojen käsittelyyn (ns. konsiliaatiomenettely). EK:n jäsenkentässä oli kertomusvuonna 170 työtaistelua, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuonna Vuoden viimeisellä neljänneksellä työtaisteluja oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtaosa työtaisteluista oli laittomia. EK:n puheenjohtajiston, hallituksen, neuvotteluklustereiden, työmarkkinavaliokunnan ja sen työvaliokunnan sekä henkilökohtaisen yhteydenpidon avulla. Työmarkkinatilanteen hallintaa käsiteltiin myös keskusjärjestöjen työmarkkinajohtajien (ns. seitsikon) säännöllisissä tapaamisissa sekä työnantajien keskinäisissä tapaamisissa. Työehdoista sovittiin yhä enemmän työpaikoilla Kertomusvuoden lopussa uusien työehtosopimusten piirissä oli noin työntekijää eli lähes 40 prosenttia jäsenyritysten henkilöstöstä. Sopimusten kustannusvaikutukset vuositasolla noin 0,5 prosenttia olivat EK:n linjan mukaisia. Palkankorotukset sovittiin EK:n tavoitteiden mukaisesti useimmilla aloilla yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Joillakin aloilla palkankorotuksista voidaan sopia ensimmäistä kertaa paikallisesti joko siirtämällä korotusajankohtaa tai luopumalla korotuksista osaksi tai kokonaan. Joissakin tapauksissa sovittiin myös palkanalennuksista. Pitkäkestoisissa sopimuksissa palkoista neuvotellaan vuosittain. Yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuudet, yhteistoiminnan edellytykset ja työaikojen joustava käyttö paranivat useissa uusissa sopimuksissa. Myös vuokratyövoiman käytön rajoituksia lievennettiin. Jäsenyritysten henkilöstön ansiotaso nousi vuonna 2009 keskimäärin 4,5 prosenttia. Nopea ansiokehitys aiheutui vuosina 2007 ja 2008 sovituista korkeista palkankorotuksista. EK järjesti kertomusvuonna paikallisesta sopimisesta kolme alueellista seminaaria, joihin osallistui noin 200 jäsenyritysten edustajaa. Seminaareissa esiteltiin muun muassa yritysten hyviä sopimiskäytäntöjä. Tilaisuudet jatkuvat vuonna Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

16 Laatua ja tuottavuutta työelämään Yritysten ja henkilöstön sopeutumisessa taantumaan ja kovenevaan kilpailuun keskeisiä keinoja olivat paikallinen sopiminen sekä työaikajärjestelyjen ja palkkamallien uudistaminen. Keskusjärjestöt laativat kannanoton, jossa korostettiin joustavien ja monipuolisten työaikajärjestelyjen tärkeyttä. Useilla aloilla oli käynnissä keskusjärjestöjen tukemia hankkeita tuottavuuden ja työelämän laadun parantamiseksi. Kertomusvuoden uudet aloitteet koskivat muun muassa tulevaisuuden henkilöstöjohtamista, työpaikkojen yhteistoimintaa sekä tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Tekes otti käyttöön uuden rahoitusmuodon työpaikkojen kehittämishankkeisiin. EK tuotti jäsenyritysten käyttöön sairauspoissaolojen hallintaa käsittelevän oppaan ja verkkokurssin. Yrityksille neuvoja työn vähetessä Kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi heijastui kertomusvuonna voimakkaasti Suomen työmarkkinoille. Viennin ja kysynnän raju supistuminen heikensi työllisyyttä asteittain. EK ohjeisti jäsenyrityksiä siitä, mitä työnantaja voi tehdä työn vähentyessä. Yritykset hyödynsivätkin kaikkia lainsäädännön ja työehtosopimusten tarjoamia keinoja, kuten työaikajärjestelyjä ja lomautuksia, sillä osaavasta työvoimasta haluttiin pitää kiinni ja irtisanomisia välttää. EK toimitti sekä elinkeinoelämän eurooppalaiselle kattojärjestölle BusinessEuropelle että muille kansainvälisille järjestöille tietoja talouskriisin vaikutuksista Suomessa. Tietojenvaihtoa ja seurantaa tehostettiin erityisesti pohjoismaisten työnantajajärjestöjen kesken. Talouskriisin vaikutukset globaaleilla työmarkkinoilla olivat aiheena ILO:n kesäkonferenssissa, johon myös EK:n edustajat osallistuivat. Taantuma näkyi palkitsemisessa: palkkio- ja urakkapalkkauksen osuus väheni selvästi, ja maksettujen tulos- ja voittopalkkioiden määrä laski, vaikka valtaosa palkkioista maksettiin vuoden 2008 tulosten perusteella. Henkilöstörahastolain uudistamiseksi valmistui kolmikantaisen työryhmän esitys. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa henkilöstörahastojen käyttöä palkitsemisessa. Tasa-arvoa segregaatiota purkamalla Työmarkkinoiden jakautumisen (segregaation) purkaminen nostettiin kertomusvuonna EK:n aloitteesta kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman painopisteeksi. Opetusministeriön alaisuuteen asetettiin segregaation lieventämistyöryhmä, jonka toimikausi jatkuu syksyyn EK selvitti tasa-arvosuunnittelun yleisyyttä ja käytäntöjä jäsenyrityksissä. Tulosten mukaan yritykset tekevät tunnollisesti lain edellyttämät tasa-arvosuunnitelmat. Tasa-arvosuunnittelun piirissä on noin 85 prosenttia jäsenyritysten henkilöstöstä. Palkkakartoituksissa ilmenneet perusteettomat palkkaerot naisten ja miesten välillä olivat harvinaisia ja ne oli lähes poikkeuksetta korjattu. Keskustelu perhevapaista jatkui vilkkaana. Kertomusvuonna asetettiin perhevapaiden uudistamista pohtiva työryhmä, jonka määräaika jatkuu vuoden 2010 loppuun. EU-tasolla saatiin päätökseen vanhempainvapaadirektiivin uudistamiseen tähdänneet eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten neuvottelut. EK:n edustaja toimi työnantajaryhmän puheenjohtajana. Lopputulos ei uhkaa Suomen perhevapaiden toimivuutta, vaan antaa tarvittavan kansallisen liikkumavaran. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

17 Innovaatioympäristö ja osaaminen Osaava henkilöstö ja yrityksen jatkuva kehittäminen turvaavat menestyksen pitkällä aikavälillä. Lievitystä yritysrahoituksen ongelmiin Finanssikriisi ja talouden taantuma vaikeuttivat yritysten rahoitusta kertomusvuonna. EK panosti toimenpiteisiin julkisen rahoituksen saatavuuden varmistamiseksi. Toimenpiteitä olivat muun muassa Finnveran valtuuksien lisääminen, erityisen suhdannerahoitusinstrumentin käyttöönotto sekä viennin ns. jälleenrahoitusmallin käyttöönotto vientiluottojen saatavuuden varmistamiseksi. Teollisuussijoituksen yhteyteen perustettiin erillinen vakautuksen rahoitusohjelma. Uusia välineitä innovaatiotoimintaan EK tuki aktiivisesti ehdotusta ottaa käyttöön yritysten t&k-menojen verokannustinjärjestelmä. Asia ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla. EK pettyi myös maan hallituksen linjaukseen olla toteuttamatta yksityishenkilöiden pääomasijoitusten (ns. bisnesenkeleiden) verokannustinta. EK selvitti yritysten ja yliopistojen välisiä yhteistyömahdollisuuksia painottaen palveluliiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Selvityksen tulokset koottiin raportiksi, joka Yliopistot harppasivat uuteen aikaan Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2009 uuden yliopistolain, joka tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Yliopistot eivät ole enää valtion tilivirastoja, vaan julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöitä. Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen toimivalta kasvaa näin EK:n pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisesti. Yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää uudistetaan niin, että ne vastaavat paremmin nykypäivän vaatimuksia. Hallituksen valta kasvaa, ja rehtorin asema vahvistuu. Yliopistoyhteisön ulkopuolisten osuus hallituksessa suurenee ja hallituksen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja valitaan heidän joukostaan. Uusi laki parantaa mahdollisuuksia korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Se takaa myös yliopiston itsehallinnon, jolla turvataan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus. kertoo, miten yhteistyötä voidaan edistää käytännössä. EK järjesti työpajan käyttäjälähtöisistä palveluinnovaatioista yhdessä palvelualojen liittojen ja Tekesin kanssa. EK osallistui strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaedellytysten kehittämiseen sekä kansallisen innovaatiostrategian toimeenpanoa valmisteleviin työpajoihin. Kehittyville markkinoille suuntautuvan innovaatiotoiminnan edistämistarpeista järjestettiin keskustelutilaisuus. EK jatkoi Aalto-yliopiston peruspääoman varainhankintaa. Apua yritysten kansainvälistymiseen Aiempien vuosien tapaan EK vaikutti yritysten kansainvälistymisen edellytysten parantamiseen ja kansainvälistymismäärärahojen kasvattamiseen. Yritysten yhteishankkeiden määräraha kasvoikin valtion budjetissa merkittävästi. Kansainvälistymispalvelujen ja -rahoituksen tunnettuutta yrityskentässä lisättiin järjestämällä jo kolmannen kerran KiVi-seminaarisarja, joka ulottui 16 TE-keskuspaikkakunnalle. EK osallistui useisiin kansainvälistymistä edistäviin ryhmiin, kuten Vientifoorumiin ja EXPO 2010 Shanghaihin. Kiina- ja Venäjä-verkot toimivat aktiivisesti. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin toimintaa laajennettiin, Cleantech Finland -brändiin sitoutettiin uusia toimijoita ja ympäristöliiketoiminnan tunnettuutta edistettiin muun muassa aluetilaisuuksilla. Vauhtia tietoyhteiskuntaan EK ajoi aktiivisesti tietoyhteiskuntakehitystä kiihdyttäviä hankkeita tuottavuuden ja palvelujen parantamiseksi. Keskiöön nostettiin sähköiset palvelut, verkkolaskutus, sähköinen tunnistaminen, valtion ja kuntien tietojärjestelmien yhtenäistäminen sekä julkishallinnon IT-johtamisen keskittäminen valtiovarainministeriöön. EK seurasi aluehallinnon kokonaisuudistusta ja viestitti siihen näkemyksensä. 16 Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

18 Parempaa laatua koulutukseen EK osallistui ammattikorkeakoulujen kehittämiseen muun muassa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, T&Ktoiminnan ja opiskelijoiden työelämäyhteyksien saralla. PK-yritysjohdon näkemyksiä insinöörikoulutuksen (AMK) kehittämisestä selvitettiin yrityskyselyllä kertomusvuoden syksyllä. EK oli mukana arvioimassa ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen laatua. Lisäksi osallistuttiin Koulutuksen arviointineuvostoon sekä neuvoston tekemään arviointiin yliopistokeskuksista. Verkostoyhteistyössä järjestettiin Opettajankoulutus ja työelämä kumppaneina -seminaari, joka kokosi opettajankoulutuslaitosten edustajia eri puolilta Suomea. Yhdessä Opetushallituksen (OPH) kanssa järjestettiin tutkintotoimikuntien työnantajajäsenten seminaari. EK osallistui aktiivisesti opetusministeriön ja OPH:n työryhmien työskentelyyn, muun muassa perusopetuksen tuntijakoa, ammatillisten opettajien kelpoisuutta, kansallinen tutkintojen viitekehystä, yrittäjyyskasvatusta ja koulutuksen vientistrategiaa käsitteleviin työryhmiin. Työmarkkinakeskusjärjestöjen kertomusvuoden keväällä antamassa kannanotossa korostettiin nuorten harjoittelupaikkojen ja kesätöiden tärkeyttä vaisuista talousnäkymistä huolimatta. EK toteutti nettisivuillaan kampanjan harjoittelupaikkojen puolesta. EK selvitti Henkilöstö- ja koulutustiedustelulla yritysten henkilöstömäärän ja -rakenteen kehitystä, yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, henkilöstön kehittämistä sekä henkilöstön saatavuuteen liittyviä vaikeuksia. Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa eli Oivallus on EK:n koordinoima osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointihanke. Se perustuu näkemykseen, jonka mukaan elinkeinoelämä toimii tulevaisuudessa enenevästi erilaisista toimijoista koostuvissa verkostoissa. Hankkeen ensimmäinen väliraportti esiteltiin sidosryhmäseminaarissa marraskuussa. Yrityslähtöisen yhteishankintakoulutuksen järjestämistä lomautusaikoina helpotettiin EK:n esityksestä. Työnantajien rahoitusosuuksia yhteishankinnoista alennettiin samalla noin puoleen aiemmista. EK oli uudistamassa työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimivia työvoimatoimikuntia uusiksi työllisyyden edistämistoimikunniksi ja nimesi niihin edustajansa. Lisäksi EK koulutti uusia jäseniä yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Maahanmuuton, maahanmuuttajien yhdenvertaisen kohtelun ja hyvän kotoutumisen edistämiseksi EK osallistui useisiin neuvottelukuntiin ja työryhmiin. Asiantuntijoita kuului myös EU:n, BusinessEuropen ja OECD/BIAC:n koulutus- ja työvoimapolitiikan, tutkimus-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan, tietoliikenne- ja aluepolitiikan sekä rahoitusalan komiteoihin ja työryhmiin. Oivalluksia verkostotalouden osaamistarpeista Aikuiskoulutus uudistui EK oli aktiivisesti mukana aikuiskoulutuksen uudistamisessa. Esitykset kokonaisuudistuksesta valmistuivat kertomusvuoden keväällä, ja niitä alettiin toteuttaa osin jo samana vuonna. Uudistus lisää resursseja nuorten ammatillisen koulutukseen, aikuiskoulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Oppisopimuskoulutus uudistuu, ja sitä voidaan hyödyntää myös työvoimakoulutuksessa ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksessa. Sekä työssä olevien että työttömien aikuiskoulutusetuudet uudistetaan. Tukea selkeytetään, tasoa nostetaan ja tukea saa myös osa-aikaiseen, työn ohessa tapahtuvaan opiskeluun. Työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen parannetaan ja koulutusetuuksia selkeytetään. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä ja koulutustarpeiden ennakointia aluehallinnossa vahvistetaan osana aluehallinnon uudistusta. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

19 Infrastruktuuri Sähkön tarve ja ydinvoima nostattivat keskustelua. Ympäristöperusteisilla kustannuksilla ei saa vaarantaa yritysten kilpailukykyä. Energiakeskustelu voimistui EK esitti näkemyksiään kansallisen ilmasto- ja energiastrategian eduskuntakäsittelyn eri vaiheissa. Eduskunta peräänkuulutti hallitukselta sähköntarvearvioiden tarkistamista taantuman vuoksi, ja työ- ja elinkeinoministeriö julkisti uudet arviot loppuvuonna. Elinkeinoelämä julkisti sitä ennen omat arvionsa ja viestitti näkemyksensä eri tahoille. EK:n edunvalvonnan tavoitteena oli varmistaa edellytykset sille, että energiaa olisi saatavilla riittävästi ja kilpailukykyisin kustannuksin. EK korosti myös energian merkitystä yhtenä mahdollisena tulevaisuuden menestystekijänä. Kaikkiin ydinvoimahakemuksiin tulisi antaa myönteinen päätös. Liikenneinvestointien rahoitus eteni Liikenneinvestointien rahoitus saatiin hyvälle tasolle, mutta väylien kunnossapidon rahoitus jäi riittämättömäksi. EK esitti valtion budjettimenettelyjen uudistamista liikenneinvestointien rahoituksen pitkäjänteisyyden ja joustavuuden parantamiseksi. EK osallistui tie- ja liikennerahastoja pohtineen selvitysmiehen työhön, jossa puututtiin myös budjetoinnin kehittämistarpeisiin. Logistiikan kustannusnousua torjuttiin Kertomusvuoden merkittävin edunvalvonnan kohde logistiikkakysymyksissä oli IMOn päätös meriliikenteen polttoaineen erityisvaatimuksista. EK teki vaikuttamisessa yhteistyötä muiden maiden järjestöjen kanssa. Kansallisesti ja EU:n komissiolta peräänkuulutettiin vaikutusselvityksiä, joita valmistuikin vuoden 2009 aikana. Vuoden lopussa Suomi ja Viro irtautuivat toistaiseksi IMOn päätöksestä. EK osallistui aktiivisesti logistiikan strategista tarkastelua tekevään foorumiin ja kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten kustannukset uhkaavat nousta erilaisten päätösten seurauksena. EK korosti pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuselvityksen valmistelussa tavaraliikenteen jättämistä pois maksukaavailuista. Uusia päätöksiä tie- tai ruuhkamaksuista ei tehty. Syöttötariffien käyttöönottoa valmisteltiin EK toi kriittisesti esiin uusiutuvan energian syöttötariffien aiheuttamat lisäkustannukset, minkä vuoksi tariffeja ei pitäisi ottaa käyttöön. EK vaikutti syöttötariffityöryhmässä mahdollisimman markkinaehtoisen järjestelmän kehittämiseksi. Lisäksi EK osallistui selvityksen teettämiseen siitä, miten kilpailutusta voitaisiin käyttää takuuhinnan määrittämiseen. Päästöoikeuksia maksuttomasti, veroihin korotuspaineita EK vaikutti yhdessä toimialaliittojen ja BusinessEuropen kanssa onnistuneesti perusteisiin, joilla maksuttomien päästöoikeuksien toimialat (ns. hiilivuotoluettelo) määriteltiin. Lähes kaikki Suomen perusteollisuusalat sisällytettiin tähän joukkoon. Vastoin EK:n kantaa hallitus ilmoitti korottavansa energiaveroja vuoden 2011 alusta ns. Kela-maksun poiston rahoittamiseksi. Tähän liittyen EK vaikutti yhdessä toimi- Sähkön kysyntäarvio päivitettiin Talouden rajun suhdannemuutoksen vuoksi EK ja Energiateollisuus ry laativat uuden arvion sähkön kysynnästä vuoteen Sähkön kulutus lisääntyy eniten palvelualoilla ja liikenteessä. Sähkön tarve kasvaa kuitenkin myös teollisuudessa voimakkaasta rakennemuutoksesta huolimatta. Muita energialähteitä korvataan yhä enemmän sähköllä. Vaikka kulutus kasvaa, sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi, kun uusiutuvan energian ja ydinvoiman osuutta lisätään riittävästi. Uutta tuotantokapasiteettia tarvitaan megawattia vuoteen 2030 mennessä jo päätettyjen hankkeiden lisäksi. Lisäinvestoinnit korvaavat vanhenevat laitokset, vastaavat sähkön kasvavaan kysyntään ja poistavat tuontiriippuvuuden. Investoinnit ovat välttämättömiä, ja niiden turvin sähkön kysyntä pystytään kattamaan kotimaisella tuotantokapasiteetilla myös huippukulutustilanteissa. 18 Toimintakertomus 2009 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

20 alaliittojen kanssa siihen, että energiavaltaisen teollisuuden valmisteveroleikkuria ryhdyttiin uudistamaan kertomusvuoden syksyllä. Jäteveron laajentamista ja korottamista selvittänyt työryhmä ei esittänyt veron laajentamista teollisuuslaitosten yksityisille kaatopaikoille, mikä vastasi EK:n tavoitteita. Työryhmä ehdotti kuitenkin yleisten kaatopaikkojen jäteveron korottamista. Energiatehokkuudesta hyviä tuloksia Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen ensimmäinen vuosiraportointi onnistui hyvin. Energiavaltaisen teollisuuden tulokset olivat samalla tasolla kuin aiemmassa sopimuksessa. Autoala liittyi uutena toimialana mukaan sopimusjärjestelmään. EK järjesti yhdessä Motivan, Finpron ja NEDOn (Japanin Tekes ) kanssa seminaarin energiatehokkuudesta Japanissa ja Suomessa. Energiatehokkuussopimusasioista kerrottiin seminaareissa, verkkosivuilla sekä sähköpostitiedotuksella. Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut pettymys EK valmisteli yhdessä jäsenyritysten ja toimialaliittojen kanssa kannanoton elinkeinoelämän odotuksista kansainväliselle ilmastosopimukselle sekä esitti näkemyksiään laajasti eri foorumeilla. Yrityksille ja sidosryhmille järjestettiin korkean tason ilmasto- ja energiaseminaari, jossa esiintyivät muun muassa Euroopan komission edustaja ja Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs. EK osallistui aktiivisesti myös BusinessEuropen ja Kansainvälisen kauppakamarin valmistelutyöhön. EK:lla oli edustaja Kööpenhaminan kokouksen Suomen-valtuuskunnassa sekä Kansainvälisen kauppakamarin delegaatiossa. Elinkeinoelämä peräänkuulutti kokoukselta tasapuolista, globaalisti kattavaa ja sitovaa ilmastosopimusta. Tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi, ja työ jatkuu vuonna Vaikuttamista ympäristölupavelvoitteisiin EK vaikutti aktiivisesti yhteistyössä toimialajärjestöjen kanssa EU:n ympäristölupadirektiivin päätöksentekoon, joka eteni neuvostossa elinkeinoelämän tavoitteiden suuntaisesti. Kansallista ympäristölupamenettelyä kevennettiin karsimalla lupavelvollisten määrää. EK:n, toimialajärjestöjen ja yritysten edustajista koostuvan noin 60 henkilön vesiverkon näkemykset otettiin pitkälti huomioon valtioneuvoston hyväksymissä vesienhoitosuunnitelmissa. EK järjesti yrityksille alueellisia tietoiskuja ympäristölainsäädännön uusista velvoitteista. Ympäristöfoorumi vakiintui, Cleantech-brändi vahvistui Elinkeinoelämän ympäristöfoorumiin osallistuvien yritysten ja sidosryhmien lukumäärää kasvatettiin ja uutistarjontaa monipuolistettiin. Foorumin puitteissa järjestetyissä seminaareissa puhuivat mm. World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) -järjestön sekä Euroopan komission edustajat. Foorumin nettisivuilla oli viikoittain satoja käyntejä Suomesta ja muista maista. Suomalaista ympäristöliiketoimintaa ulkomailla edistävä Cleantech Finland -brändi vakiinnutti asemaansa kertomusvuonna. EK:n omistukseen joulukuussa 2008 siirtyneen brändin päätoteuttajana toimii Finpro. Tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta EK järjesti sekä yksin että yhdessä sidosryhmien kanssa keskustelutilaisuuksia vastuullisesta yritystoiminnasta. Aiheina olivat mm. liiketoiminnan moraali, PK-yritysten vastuullisuus, ilmastonmuutos sekä terveysnäkökohdat. Lisäksi EK järjesti alueellisesti ympäristöaiheisia keskustelutilaisuuksia yritysten ja sidosryhmien edustajille. EK osallistui yhteiskuntavastuun raportointikilpailun järjestämiseen ja palkintolautakuntaan. Lisäksi osallistuttiin ISO yhteiskuntavastuustandardin valmisteluun. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Toimintakertomus

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola

Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Tausta: hallituksen kannanotto Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta. niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011

Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta. niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011 Ajankohtaista tuottavuudesta ja palkitsemisesta niilo.hakonen@ek.fi 11.2.2011 Työolobarometrien tuloksia: Työelämän laatu kouluarvosanalla mitattuna 2004-2010 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 10 9 8,9

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

TTK Työhyvinvointipalvelut

TTK Työhyvinvointipalvelut TTK Työhyvinvointipalvelut Työelämäryhmän esitys Työhyvinvoinnin palvelukeskus TTK:een Työpaikkojen tarpeita varten luodaan Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus, joka tarjoaa

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot