HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO Inventoinnin merkityksestä ja valmistelusta

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 1 Lausuntopyyntönne , dnro 29/004/2003 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIÄ RAKENNETTUJA KULTTUU- RIYMPÄRISTÖJÄ KOSKEVAN LUETTELON TARKISTAMINEN Khs Kaupunginhallitus päätti antaa Museovirastolle seuraavan sisältöisen lausunnon: Inventoinnin merkityksestä ja valmistelusta Nyt lausunnolla olevan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan alue- ja kohdeluettelon perusteella on tarkoitus valmistella valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tämä päätös olisi osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden mukaisesti alueidenkäyttöä, kuten kaavoitusta, ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Tämän vuoksi luettelo on Helsingin kaupungin kannalta merkittävä ja kauaskantoinen ja lienee maan laajin yhtä kuntaa koskeva inventointi. Luetteloon sisältyy nyt Helsingistä yhteensä 53 aluetta tai kohdetta, kun aikaisemmassa selvityksessä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998) niitä oli 51. Luettelot eivät ole verrannollisia keskenään, vaan kohteita on vaihdettu, luokiteltu ja jaettu toisin kuin aiemmassa inventoinnissa. Kaupunkisuunnittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti edistää rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä, kehittämistä ja hoitoa. Kulttuurihistorialliset arvot ovat Helsingin kaupunkisuunnittelun lähtökohtana ja suojelun menetelmiä on kehitetty aktiivisesti. Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan luoda myös lisäarvoa kulttuurihistoriallisesti merkittäville alueille.

2 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 2 Tätä tavoitetta ajatellen alue- ja kohdeluettelon kuvailu- ja perustelutekstit ovat osin luonnosmaisia ja keskeneräisiä. Lopullisesta luettelosta tulisi selvemmin ja perustellummin ilmetä kohteiden valintaperusteet ja merkitys, jolloin niitä voitaisiin käyttää myös tulkinta-apuna laajempia alueita ja kohteiden ympäristöjä kaavoitettaessa. Kartalle piirretyt aluekokonaisuuksien rajaukset eivät voi merkitä sitä, että alue museoidaan nykytilan mukaiseksi. Kaupungin tulee voida elää ja rakennusten käyttötarkoituksen muuntua myös tulevaisuudessa. Yhteinen käsitys ja ymmärrys alueen tai kohteen suojeltavista arvoista on olennainen, sillä hyvällä suunnittelulla kohteiden arvot ja ominaisuudet pystytään säilyttämään ilman, että kaupungin kehitys pysähtyy. Usein ihanteeksi asetettu kaupunkien rakennusten ajallinen kerroksellisuus syntyy juuri tällaisesta vuorovaikutuksesta. Museoviraston lausuntopyyntökirjeessä on lyhyt kuvaus rajausten vaikutuksista suunnitteluun. Luetteloehdotuksessa esitetyt rajaukset on tarkoitettu lähtökohdiksi kaavoitukselle, jonka yhteydessä rajauksia täsmennetään ja alueiden analyysiä syvennetään. Kirjeessä todetaan, että laajoissa valtakunnallisesti merkittävissä kulttuuriympäristöissä suojelu ei koske jokaista rajauksen sisäpuolella olevaa rakennusta, vaan kohdistuu alueen historiallisten ominaispiirteiden vaalimiseen. Tämä tarkoitus tulisi selkeästi todeta myös tulevassa päätöksessä ja mahdollisissa uusissa tulkintaohjeissa. Helsingin kaupunkia ei ole kuultu valmistaessa ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Museoviraston tulkintaohjetta (muistio ). Yhteistyö muistiota valmisteltaessa olisi helpottanut myös lausunnon valmistelua, kun ohjetta ja luetteloehdotusta olisi voitu tarkastella yhtä aikaisesti. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että mikäli ohjeistusta vielä jatketaan, ennen ohjeen lopullista valmistumista kuullaan Helsingin kaupungin kanta ja että asiaa valmistellaan yhteistyössä. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että avoimen ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatetta olisi tullut paremmin noudattaa myös siltä osin, että myös asukkaille ja maanomistajille olisi jollakin tapaa annettu mahdollisuus osallistua luettelon valmisteluun. Myös luettelon ympäristö-, sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi puuttuvat vielä. Maankäyttö- ja rakennuslaki lisäsi olennaisesti kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa kaavojen alistamisvelvollisuuden (jälkivalvonnan) poistuttua. Jälkivalvonnan poistuminen korostaa kaavoituksen ennakkoohjauksen merkitystä. Tähän ennakko-ohjaukseen pyritään antamalla

3 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 3 valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tavoitteiden asettelussa ei kuitenkaan oteta kantaa niiden toteutukseen tai rahoitukseen, mitä voidaan pitää merkittävänä puutteena. Suojelutavoitteiden toteuttamisen vaikutuksia ja kustannuksia tulisi myös arvioida suhteessa muihin tavoitteisiin. Kun valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä päätetään, tulisi valtion budjettiin myös varata riittävät määrärahat suojelun kustannuksiin. Helsingin kaupunki on myös muiden kuntien alueella maanomistaja. Helsinki omistaa muissa kunnissa maata noin hehtaaria. Vaikka Helsingin kaupungilta ei ole pyydetty lausuntoa muiden kuntien valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloista, voidaan todeta, että rajaus koskee mm. Sipoossa myös kaupungin omistamia alueita. Laajoja peltoaukioita Nikkilän entisen sairaalan läheisyydessä ja entisen sikalan pihapiiri on rajattu suojelualueeksi. Nurmijärvellä Sääksjärven parantoloiden ja Kiljavan opiston rajaus koskee Röykän entisen sairaalan aluetta. Inkoossa Barösundin väylä koskee myös Elisaarta. Näiden muissa kunnissa olevien laajojen alueiden suojelu voi vaikuttaa näiden kaupungin omistamien alueiden kehittämiseen merkittävästi, minkä vuoksi kuultavien piiriä olisi tullut laajentaa. Nyt lausunnolla oleva luettelo on myös joiltain osin ristiriidassa Helsingin Yleiskaava 2002:n merkintöjen kanssa. Helsingin Yleiskaava 2002 laadittiin laajassa vuorovaikutusprosessissa, sen sijaan Museoviraston luettelosta tai tulkintaohjeesta (muistiosta) ei ole asukkaita ja muita osallisia kuultu. Tältä osin viitataan mm. asetukseen (347/2005) viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on mainittu ao. lain (200/2005) 4 :n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuna suunnitelmana, jonka luonnokseen yleisölle tulee varata mahdollisuus tutustua sekä esittää siitä mielipiteensä. Oikeuskäytännössä (KHO taltio 167) vuoden 1993 luettelolle on annettu merkitystä osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden liittyessä esimerkiksi poikkeamisharkintaan asiasta tulee aina pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto maankäyttö- ja rakennuslain 173 :n 3 momentin mukaisesti. Kun inventointi on sellaisen valtioneuvoston päätöksen pohjana, joka luetaan osaksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla taas on vaikutusta mm. lausuntovelvoitteisiin ja lupaharkintaan, laajempi tiedottaminen ja vuorovaikutus olisi valmistelussa tarpeen. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että monien aluerajausten kohdalla on epätarkkuuksia, millä saattaa olla haitallisia vaiku-

4 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 4 tuksia päätöksentekoon alueiden maankäyttöä suunniteltaessa. Vaikkakin rajaukset ovat ohjeellisia, on tärkeää, että Museovirasto tarkistaa niitä siten, että ne perustuvat mahdollisimman tarkoin käytettävissä oleviin tietolähteisiin. Lausunnon valmistelun yhteydessä on pidetty kolme tiedonvaihtoa palvelevaa Helsingin kaupungin ja Museoviraston välistä keskustelutilaisuutta (1.4., ja ), joissa osapuolet ovat selventäneet omia perusteitaan ja tavoitteitaan valtakunnallisesti merkittäviksi arvioiduista kohteista. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo sekä muut virastot ovat asiantuntijoina käytettävissä myös jatkossa luetteloa ja päätöstä valmisteltaessa. Helsingin kaupunginhallitus liittää lausuntoonsa kaupunkisuunnitteluvirastossa eri kaupunginosien suunnittelijoilla kiertäneen, eräitä rajausmuutosehdotuksia sekä kuvaustekstejä täydentäviä huomautuksia sisältävän kohdeluettelokansion. Mikäli kansion ehdotus poikkeaa kaupunginhallituksen lausunnosta, kaupungin kantana tulee pitää tässä lausunnossa mainittua kantaa. Kaupunginhallituksen lausunnossa ehdotettujen kokonaan uusien kohteiden tai niiden kohteiden, joiden pitämistä edelleen luettelossa kaupunginhallitus puoltaa, tarkemmat perustelut on saatavissa Helsingin kaupunginmuseon johtokunnan lausunnosta ja kaupunkisuunnitteluvirastolta. Museovirasto on pyytänyt erikseen kaupunginmuseolta myös oman lausunnon, jonka se on antanut Uudenmaan maakuntamuseon ominaisuudessa. Tämä lausunto ei ole sisältänyt Helsingin kohteita, mutta kaupunginmuseon johtokunta on lähettänyt oman lausuntonsa Helsingin kohteista erikseen tiedoksi Museovirastolle. Kaupunginhallitus huomauttaa kuitenkin, että kaupunginhallituksen kanta poikkeaa museon johtokunnan kannasta joidenkin kohteiden osalta, joista esimerkkinä mainittakoon Meilahden sairaala-alue ja Vartiosaari. Helsingin kaupungin lausuntona asiasta tulee pitää kaupunginhallituksen kantaa. Ehdotus uudeksi kohdeluetteloksi Helsingissä Museoviraston uusi kohdeluetteloehdotus poikkeaa varsin suuresti tällä hetkellä voimassa olevasta luettelosta. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) -luettelo kuvastaa kuitenkin edelleen hyvin Helsingissä sijaitsevien kohteiden valtakunnallista merkitystä. Luettelo, vain vähäisessä määrin aluerajausten osalta tarkennettuna, toimii siten edelleen hyvänä lähtökohtana.

5 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 5 Aiemmin luettelossa olleita kohteita on laajempina alueina jätetty pois, joista mainittakoon mm. Kulosaari, Kruununhaka ja Sörnäisten teollisuusalue. Nyt niiltä on kelpuutettu vain yksittäisiä rakennuksia. Vastaavasti uuteen luetteloon on otettu aiempaa laajempina kokonaisuuksina mm. Malmin lentoasema ja Santahamina, joista aiemmassa luettelossa oli vain niiden arvokkaat rakennetut osat. Luettelossa on muutoinkin enemmän aluekokonaisuuksia kuin aiemmin. Museovirasto on uudessa luetteloehdotuksessaan paitsi ilman tarkempia perusteluita poistanut useita arvokkaita kohteita, samalla esittänyt lukuisia uusia kohteita tai alueiden laajennuksia, joita kaupunginhallitus ei pidä perusteltuina. Näistä laaja-alaisimmat ja keskeisimmät koskevat eräitä Helsingin yleiskaava 2002:n aluevarauksia tai selvitysalueita, Santahaminaa, Malmin lentokenttää ja Vartiosaarta sekä lisäksi Suomenlinnaa ja Meilahden sairaala-aluetta, joita seuraavassa tarkastellaan tarkemmin. Santahamina Koko saari, rakennuskannan ja rakentamattoman alueen muodostama kokonaisuus, on uudessa kohdeluetteloehdotuksessa merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Tällä halutaan korostaa kohteen arvoa toiminnallisena kokonaisuutena sen nykyiseen käyttöön perustuen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on varauduttu Santahaminan ottamiseen asuinkäyttöön siinä tapauksessa, että Puolustusvoimat siirtyy pois alueelta. Yleiskaava 2002:ta laadittaessa selvitettiin saaren rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Selvityksen perusteella saaren arvokas rakennuskanta lähiympäristöineen on merkitty rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, joka on jo voimassa tämän alueen osalta, esitettyjen pitkän tähtäimen tavoitteiden turvaamiseksi rajauksen tulee olla sama kuin yleiskaavassa esitetty. Koko laajan, suureksi osaksi rakentamattoman saaren merkitseminen valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä annettavaan luetteloon ei ole looginen tai perusteltu. Malmin lentokenttä Vuoden 1993 kohdeluettelossa on mukana ainoastaan lentokentän rakennuskanta, uudessa ehdotuksessa sen sijaan koko lentokentän alue. Merkinnällä halutaan korostaa lentokentän toiminnan merkitystä siviili-

6 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 6 ilmailun historian tärkeänä kohteena ja kentän säilymistä nykyisessä käytössä. Lentokenttäkysymys on mukana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä , jossa yhtenä Helsingin seutua koskevana erityistavoitteena on vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen etsiminen Malmin lentokentälle. Tarkoitus on, että uuden sijaintipaikan löytyessä kaikille tai osalle nykyisiä toimintoja lentokenttätoiminta Malmilla lakkaa ja alue osoitetaan asuinkäyttöön. Museoviraston ehdottama laajennettu aluemerkintä on siten ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi kaikki yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset. Päätöksen perustelujen mukaan yleiskaavaan sisältyvät merkinnät Malmin osalta eivät ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Lentokentän osalta asiasta on tosin jatkovalitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yleiskaava 2002:ssa Malmin lentokenttäalue on osoitettu asuin- ja työpaikkakäyttöön. Alueen suunnittelun lähtökohtana on, että arvokkaat lentokenttärakennukset, lentoasema ja lentokonesuoja, ja mahdollisesti osia kiitoteistä, säilytetään. On myös huomattava, että Malmin lentokenttätoiminnan merkittävä kehittäminen nykyisellä paikalla ei ole ympäröivän asutuksen vuoksi mahdollista. Tähän johtavat sekä meluhaitat että lentotoiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit. Lentotoiminnan meluhaittoja tullaan punnitsemaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus katsoo, että Malmin lentokentän alueelta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi tulee osoittaa yleiskaava 2002:n mukaisesti vain lentokenttärakennukset. Koko laajan lentokenttäkokonaisuuden osoittaminen tällaiseksi kohteeksi ei perusteltua siitäkään syystä, että lentotoiminnan suojeleminen ei ole rakennussuojelun keinoin mahdollista. Vartiosaari Vartiosaari on kohdeluetteloehdotuksessa kokonaan uutena kohteena. Saari liittyy laajempaan Itä-Helsingin huvilasaaret -kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös muun muassa jo vuoden 1993 luetteloon sisältyneet Villinki, Jollas ja Tullisaari. Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi. Saaren toimintoja on tarpeen kehittää, mutta samalla sen arvokas huvilakulttuuri on tarkoitus säilyttää. Kaupunginhallituksen mielestä Vartiosaarta ei tule osoittaa valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi muutoin kuin rannan huvilavyöhykkeen osalta.

7 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 7 Suomenlinna ja ympäröivät saaret Suomenlinnaan ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa sen asema UNESCON maailmanperintökohteena on lähtökohtana. Asemakaavoituksen yhteydessä on tarkoitus ratkaista myös kysymys suojavyöhykkeestä. Museoviraston ehdotuksessa Suomenlinnan ympärille piirretyn laajan rajauksen peruste jää epäselväksi. Suomenlinna-niminen aluekohde sisältää maailmanperintökohteen lisäksi useita muitakin saaria kuten Vasikkasaaren, Vallisaaren ja Kuninkaansaaren. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi kohteiksi on Suomenlinnan lisäksi merkitty niistä Vallisaari ja Kuninkaansaari. Vasikkasaaren asemakaava mahdollistaa saarelle varsin paljon rakentamista eikä sitä tulisi sisällyttää luetteloon. Kaupunginhallituksen mielestä maailmanperintökohde tulee rajata vuoden 1993 luettelon mukaisesti. Kysymys Suomenlinnan suojavyöhykkeestä tulee jättää ratkaistavaksi asemakaavoituksen yhteydessä. Sairaala-alueet Meilahden sairaala-alueelle on laadittu asemakaavan muutosehdotus, jonka tärkeänä tavoitteena on sairaalatoiminnan turvaaminen. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen kehittymisen valtakunnallisena sekä Helsingin ja ympäristökuntien alueellisena keskussairaalana sekä vahvistaa sen asemaa lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen kampuksena. Näiden tavoitteiden ohella rakennussuojelukysymykset on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. On selvää, etteivät rakennussuojelun tavoitteet voi tällä alueella syrjäyttää esimerkiksi potilasturvallisuuden, terveellisyyden tai nykyaikaisen sairaalateknisen kehityksen vaatimuksia. Voimassa olevan asemakaavan rakennussuojelumerkinnät säilytetään. Sairaala-alueella on vireillä useita mittavia rakennushankkeita. Pitäen ohjeena Yleiskaava 2002:n merkintää kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta alueesta uudisrakentaminen on sijoitettu alueen pohjoisosaan, jossa rakennettu ympäristö tulee muuttumaan huomattavasti. Kaupunginhallitus ei näe perusteltuna osoittaa Meilahden sairaalaaluetta sen nykytilassa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. Aluetta kehitetään sen pääkäyttötarkoituk-

8 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 8 sen edellyttämällä tavalla ja tässä yhteydessä rakennussuojelun tavoitteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan kaupunginhallituksen mielestä kohteisiin tulisi ehdottomasti kuulua historiallinen Kirurginen sairaala. Lapinlahden sairaala-alueen kohdeperusteluissa puolestaan tulisi ottaa huomioon sen tuleva muuttuva käyttötarkoitus. Kisakylä Kaupunginhallitus toteaa, että Kisakylän rajauksesta on jätetty pois Asunto Oy Voittaja, Koskelantie ja Asunto Oy Soittaja, joiden osalta rajausta tulisi tarkistaa. Siirtolapuutarhat Helsingin kaupunginmuseossa on vuoden 2005 kuluessa kartoitettu siirtolapuutarha-alueiden arvoja. Uuteen kohdeluetteloehdotukseen sisältyvän Herttoniemen siirtolapuutarhan lisäksi merkittävä alue on Kumpulan siirtolapuutarha sekä sen läheisyydessä sijaitseva koulupuutarha. Sen sijaan kohdeluetteloehdotuksessa olevalla Talin siirtolapuutarha-alueella ei nähdä olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja eikä sitä tulisi sisällyttää luetteloon. Modernin arkkitehtuurin kohteet Uusiksi kohteiksi on otettu myös nuoren rakennusperinnön kohteita eli Suomen modernin arkkitehtuurin merkittävimmät kohteet eli nk. docomomo-kohteet on lisätty luetteloon. Nämä kohteet on nimetty julkaisun (Do-co-mo-mo - architectual masterpieces of Finnish Modernism/modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa (Helsinki 2002) julkaisun mukaisina, mistä seuraa, että osa kohteista on yksittäisinä, osa ryhmänä ilman loogista selitystä. Kaupunginhallitus huomauttaa myös, että Helsingissä nk. Volvo-Auton toimitalon rakennusta Sturenkadulla ei ole otettu listalle, vaikka kyseisen tontin uudisrakentamiseen tähdännyt kaavamuutos kumottiin Museoviraston valituksen johdosta ja jonka kaavoitusprosessiin kohteen valtakunnallinen arvo on vaikuttanut merkittävästi. Huomioita muista alueista ja kohteista Museovirasto ehdottaa poistettavaksi voimassa olevasta kohdeluettelosta monia merkittäviä kohteita, joiden kaavoituksessa on viime vuosina edetty voimassa olevan luettelon tavoitteiden mukaisesti. Kohteita,

9 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO 49 9 joiden poistamiselle kaupunginhallitus ei näe olevan perusteita, ovat muun muassa Kulosaari, jossa suojelua on viime vuosina laajennettu edelleen käsittämään myös uudempi rakennuskanta sekä Sörnäisten rannan entinen teollisuusmiljöö, jossa kohteita on suunniteltu uuteen käyttöön. Kruununhaka on luetteloon sisällytetty vain osittain. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan kaupunginosalla on kuitenkin kokonaisuutena valtakunnallista merkitystä pääkaupungin keskustan, Helsinginniemen historiallisena ydinkohtana ja historiallisesti kerrostuneena asuinalueena. Uudesta kohdeluetteloehdotuksesta on lisäksi jätetty pois monia muitakin kohteita kuten suuri osa Ullanlinnaa ja Kaartinkaupunkia, laaja alue Viikistä, kartanoita, esimerkiksi Degerön kartano, ja useita muita pienempiä aluekohteita, muun muassa Töölönlahden rannan Linnunlaulun alue. Näidenkin suhteen voimassa oleva luettelo on kaupunginhallituksen mielestä edelleen ajanmukainen. Kantakaupungin osalta kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin keskusta tulisi rajata selvyyden vuoksi suuremmaksi kokonaisuudeksi ja harkita siihen liitettäväksi myös Siltasaari. Unioninkatu katulinjauksena ja Helsingin Työväenyhdistyksen talo yksittäisenä rakennuksena tulisi myös lisätä listalle. Kohdeluettelossa on myös Rautatientori sitä ympäröivine arvorakennuksineen. Kaupunginhallitus katsoo, että aluetta koskevissa perusteluissa tulisi ottaa myönteinen kanta mahdolliseen uudisrakentamiseen niin, että liikenneympäristön muuttuessa nyt erittäin vähäisessä käytössä oleva tori voisi muodostaa viihtyisämmän ja suojaisemman paikan erilaisille kansalaistoiminnoille. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ja kaupunginmuseossa on vastikään valmistunut joitakin inventointeja ja selvityksiä, jotka sisältävät uutta tietoa ja jotka siten saattaisivat antaa perusteita valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kohdeluetteloa tarkistettaessa. Tuoreessa kaupunkisuunnitteluviraston jälleenrakennuskauden pientaloalueita koskevassa selvityksessä (2003) nousi esiin joitakin rakennuskannaltaan ja ympäristöltään poikkeuksellisen hyvin ja yhtenäisenä säilyneitä alueita, joilla saattaisi olla myös valtakunnallista merkitystä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmistunut selvitys Helsingin koulurakennuksista (2004), jonka mukaisesti kohdeluettelon aluekuvauksia voitaisiin täydentää. Esimerkiksi Svenska Normallyceum tulisi liittää

10 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO luetteloon. Samoin Kruununhaan porrashuoneita koskevan selvityksen (2003) sisältö voisi antaa perusteita arvioitaessa kyseisen alueen valtakunnallista merkitystä. Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että Museoviraston laatima rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva luetteloehdotus ei esitetyssä muodossa anna oikeaa kuvaa Helsingin alueiden valtakunnallisesta merkityksestä. Tällä hetkellä voimassa olevaan luetteloon verrattuna monia arvokkaita kohteita on jäänyt pois ja toisaalta useita kohteita on epäselväksi jäävin perustein tullut lisää. On jopa syntynyt vaikutelma, että listalle nostetaan uhanalaiseksi arvioituja kulttuuriympäristöjä, jotka sitten poistetaan, kun suojelukysymys on ratkaistu. Luettelo vaatiikin monien kohteiden osalta vielä uutta arviointia ja tarkempia perusteluita, jotta syntyisi yhteisymmärrys siitä, mikä Helsingissä on valtakunnallisesti arvokkainta rakennusperintöä. Osallistumista, vuorovaikutusta ja vaikutusten arviointia tulee vielä huomattavasti lisätä. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kohdeluetteloa jatkovalmistellaan avoimessa yhteistyössä, ja korostaa, että ennen valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan valtioneuvoston päätöksen ja mahdollisten uusien tulkintaohjeiden valmistumista Helsingin kaupunkia kuullaan ja kaupungin perustellut näkökannat otetaan huomioon. Kohdekuvauksissa, perusteluissa ja tulkintaohjeissa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten alueiden kehittäminen ja niiden luonnonarvot ja kulttuurihistorialliset arvot voidaan suunnittelussa ja hoitotoimenpitein yhteen sovittaa niin, että kaupunki voi elää ajassa kulttuuriperintöään kunnioittaen. Lisätiedot: Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Pekka Korpinen apulaiskaupunginjohtaja Tanja Sippola-Alho kaupunginsihteeri LIITE Kaupunkisuunnitteluviraston kohdekuvaus- ja karttakansio muutosehdotuksineen ja täydentävine huomautuksineen (ks. lausunnon s. 4 kansion ja lausunnon mahdollisista ristiriidoista)

11 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS LAUSUNTO Kirje: 2006 Kkansl 49 Vastaanottajat: Museovirasto PL 913 (Nervanderinkatu 13) HELSINKI