Avustushakemus: Hankeavustus

Transkriptio

1 Avustushakemus 1 (17) Lähetetty :10 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi RIITTA-LEENA VATANEN YHTEISÖJEN YHDISTYS RY Järjestönumero 4919 Käyttötarkoitus Vahvistaa Etelä-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Hanke koordinoi omassa maakunnassa toimivien järjestöjen muutostyötä, edistää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä, muutosvalmiutta ja vahvistaa verkottumista kuntien ja maakuntien kanssa. Hanke edistää asukkaiden osallisuutta ja kokemustiedon hyödyntämistä muutostyössä. Haettu avustus Perustiedot Käyttötarkoitus Vahvistaa Etelä-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Hanke koordinoi omassa maakunnassa toimivien järjestöjen muutostyötä, edistää järjestöjen keskinäistä yhteistyötä, muutosvalmiutta ja vahvistaa verkottumista kuntien ja maakuntien kanssa. Hanke edistää asukkaiden osallisuutta ja kokemustiedon hyödyntämistä muutostyössä. Toiminnan tai hankkeen nimi Järjestöt mukana muutoksessa - maakunta ja kunta kuuluu kaikille! Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta

2 Avustushakemus 2 (17) Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee vain STEA-rahoitteista toimintaa Tilojen käyttö - Järjestön omat tilat - Muut, mitkä? Kuvaus tiloista: Järjestötalo on Yhteisöjen Yhdistys ry:n hallinnoima järjestökeskus ja se sijaitsee Seinäjoella. Järjestötalolla on käytössään 650 m2, jotka se on vuokrannut City Kauppiaat Oy:ltä. Järjestötalolla on Yhteisöjen Yhdistys ry:n toimistojen lisäksi 15 sosiaali- ja terveysjärjestön toimistot. Jäsenjärjestöjä Yhteisöjen Yhdistys ry:llä on 59 ja niistä suurin osa kokoontuu Järjestötalolla pitäen kokouksiaan, vertaisryhmiään, koulutuksiaan, yleisöluentojaan ja kerhojaan. Mikäli Yhteisöjen Yhdistyksen omia tiloja vapautuu hankkeen työntekijöiden toimistotiloiksi, työntekijöiden toimitilat tulevat olemaan Järjestötalolla. Muussa tapauksessa tilat vuokrataan ulkopuolisilta. Hankkeen Seinäjoella pidettävät kokoukset ja muut tilaisuudet pidetään mahdollisuuksien mukaan maksutta Järjestötalon omissa kokous- ja koulutustiloissa. Muualla maakunnassa

3 Avustushakemus 3 (17) toimittaessa varaudutaan kohtuullisiin tilavuokriin niissä tapauksissa, kun maksuttomia tiloja ei tarjoudu käytettäväksi esimerkiksi maakunnan, kunnan tai yhteistyöjärjestöjen tarjoamina. Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Etelä-Pohjanmaan alueella toimii n. 500 sosiaali- ja terveysjärjestöä. Sote- ja maakuntauudistus on aiheuttanut järjestöissä huolta tulevasta. Epävarmuutta aiheuttaa soten siirtyminen maakuntaan ja toisaalta järjestöjen tukemisen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön jäädessä kuntiin. Yhteisöjen Yhdistys ry:llä on vahva osaaminen ja pitkä kokemus järjestöjen yhteistyöstä alueella. Yhdistyksen hallinnoima järjestökeskus Järjestötalo on toiminut vuodesta Järjestötalolla on toimistot 15 sote-järjestöllä. Jäsenjärjestöjä yhdistyksellä on 59. Järjestötalo on tehnyt alusta asti monin tavoin yhteistyötä julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Järjestötalolta on edustus monissa sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmissä, myös sote-uudistustyöryhmissä. Hankkeessa tuetaan maakunnassa toimivia sote-järjestöjä sote-, maakunta- ja kuntauudistuksessa. Erityisesti pienillä, vapaaehtoisvoimin toimivilla järjestöillä ei ole riittävästi osaamista ja resursseja "sukkuloida" tulevan maakunnallisen soten eli maakunnan liikelaitoksen, useamman perustason sosiaali- ja terveyskeskuksen ja kuntien toiminnan muutoksen keskellä. Huolta on aiheuttanut lisäksi järjestöjen ja niiden kohderyhmien mahdollisuus vaikuttaa palveluverkon ja -sisällön kehittämiseen sekä asiakkaan/asukkaan äänen kuulumiseen. Sote-järjestöjen yhteisten verkostojen muodostuminen vahvistaa niiden roolia suhteessa maakunnan ja kuntien toimintaan. Verkostojen avulla voidaan saada järjestöjen toiminta osaksi maakunta- ja kuntarakenteita. Järjestöillä on vahvaa osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimittaessa uudenlaisissa toimintaympäristöissä maakunnassa ja kunnissa järjestöjen osaamista on kuitenkin tarpeen kartuttaa ja luoda uudenlaisia yhteistyömuotoja. Kokemustiedon keräämiseen on tarpeen kehittää erilaisia keräysmenetelmiä niin, että tietoa saadaan mahdollisimman kattavasti ja tavoitetaan

4 Avustushakemus 4 (17) mahdollisimman moni alueen asukas. Järjestöjen organisoima vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja kokemustieto ovat tärkeä osa ihmisten palvelupolkuja. Näiden toimintojen saaminen systemaattisesti osaksi palveluketjuja on tärkeää. Järjestöille tehtiin kysely maaliskuussa, jossa ne vastasivat, mitä odottavat hankkeessa tehtävältä kunta-sote-maakunta yhteistyöltä, hankkeen koordinaatiolta ja miten järjestöt itse ovat valmiita panostamaan yhteistyöhön. Kyselyyn vastasi 5 piirijärjestöä, 11 paikallisyhdistysta, 3 alueellista yhdistystä ja 3 valtakunnallista yhdistystä. Aikaa vastata oli suhteellisen vähän. Toisekseen monessa paikallisyhdistyksessä uudistukset näkyvät vielä niin jäsentymättöminä, että ei uskalleta/osata vastata. Järjestöjen tukemiseen on tästäkin näkökulmasta erityistä tarvetta. Järjestöt odottavat kunnilta niiden toimintaedellytysten turvaamista, järjestöjen konkreettista mukana oloa kuntien hyvinvointikertomuksia laadittaessa, kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön osallistumista sekä järjestöjen/kunnan asukkaiden osallistamista. Maakunnalta odotetaan, että järjestöt tulevat aidosti osaksi palveluketjuja ja että hoitopolkuja kehitetään. Järjestöt haluavat vaikuttaa palvelustrategioihin sekä edustusta vammais- potilas- ja asiakasneuvostoissa. Järjestöjen vapaaehtoistoiminnan roolin selkiyttäminen ja sen merkityksen tunnustaminen on tärkeää. Järjestöt odottavat kokemustoiminnan ja -tiedon tunnustamista ja hyödyntämistä sekä asioihin vaikuttamista kaikilla tasoilla. Järjestöt, joilla on pienimuotoista palvelutuotantoa, toivovat sen selkiyttämistä suhteessa soteen, kuntiin ja maakuntaan. Järjestöt ovat valmiita tuomaan hankkeeseen ja tulevaan soteen, maakuntaan ja uudenlaisiin kuntiin omaa asiantuntemustaan ja vahvaa osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, verkostojaan, kokemusosaamista ja vahvaa tahtotilaa viedä asioita yhdessä eteenpäin. Uudistustyössä järjestöjen roolia on nostettu vahvasti esiin ja nyt on järjestöjen tartuttava härkää sarvista. Hanke tukee järjestöjä tässä uudistus- ja muutostyössä. Toiminnan tavoitteet 1. Luodaan maakunnassa toimivista sote-yhdistyksistä vaikuttamisverkostoja, joita maakunnan tasolla koordinoi järjestöagentti ja kunnissa osallisuusagentti. Tavoitteena on saada järjestöverkostot osaksi sote-ja maakuntauudistuksen rakenteita sekä kuntien

5 Avustushakemus 5 (17) hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. 2. Vahvistetaan järjestöjen osaamista ja ymmärrystä sote- ja maakuntauudistuksesta sekä toimintaympäristön muutosten merkityksestä myös järjestöjen toimintaan. Tuetaan järjestöjen omia muutosprosesseja. 3. Kerätään järjestöiltä ja alueen asukkailta kokemustietoa järjestöjen ja maakunnallisen soten sekä kuntien käyttöön. Lisätään alueen asukkaiden osallisuutta, asiakkaiden äänen kuulumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Hankkeen jälkeen maakunnassa toimii järjestö-/osallisuusagentti maakunnan viranhaltijana. Agentti koordinoi yhteistyöverkostoja järjestöjen ja maakunnan sekä järjestöjen ja kuntien välillä Etelä- Pohjanmaalla asukkaiden osallisuutta edistäen. Toiminnan kohderyhmät Toiminnan kohderyhmänä ovat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimivat sosiaali- ja terveysjärjestöt. Järjestöjä on n Järjestöissä on yhden kunnan alueella toimivia pieniä paikallisyhdistyksiä, useamman kunnan tai koko maakunnan alueella toimivia paikallisyhdistyksiä, alueellisia yhdistyksiä, piirijärjestöjä ja muutama valtakunnallinen järjestö. Osalla järjestöjä on yksi tai useampia työntekijöitä ja ammatillisesti ohjattua toimintaa ja toisaalta on paljon pieniä yhdistyksiä, jotka toimivat pelkästään vapaaehtoisvoimin. Kaikki järjestöt tulee ottaa hankkeessa huomioon tasapuolisesti. Kohderyhminä toimivat myös kuntien (17) ja maakunnan päättäjät ja viranhaltijat. Luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on suuri rooli siinä, kuinka järjestöt otetaan mukaan yhteistyöverkostoihin ja palvelujen suunnittelua ja toteutusta tehtäessä. Tärkeä kohderyhmä on myös sote- ja maakuntauudistus -projektin muutostyöntekijät Etelä-Pohjanmaalla. Kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat viime kädessä Etelä-Pohjanmaan alueen asukkaat, jotka hyvötyvät järjestöjen toiminnasta, vertaistuesta ja kokemustiedosta palveluketjujen osana. Toiminnan sisältö ja toteutus Hankkeeseen palkataan kaksi työntekijää, järjestöagentti ja osallisuusagentti. Järjestöagentti koordinoi järjestöjen yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen projektien ja tulevan maakunnallisen soten kanssa tuoden niihin järjestönäkökulman. Hänellä on päävastuu myös hankkeen hallinnosta ja arvioinnista.

6 Avustushakemus 6 (17) Osallisuusagentti koordinoi järjestöjen toimintaa kunnissa. Hän toimii järjestöjen tukena ja linkkinä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Hänellä on päävastuu hankkeen viestinnästä. Agentit toimivat työparina ja toimenkuvat tarkentuvat projektin alkamisen jälkeen. Niissä huomioidaan agenttien omat vahvuudet. Etelä-Pohjanmaan sote-järjestökenttä on osittain hajanainen eikä nykyisellä julkisella sektorilla ole tarpeeksi tietoa järjestöjen toiminnasta ja osaamisesta. Järjestöillä ei maakunnan alueella ole myöskään riittävästi tietoa toistensa toiminnasta. Hankkeessa selkiytetään järjestökenttää ja luodaan konkreettista yhteistyötä ja järjestöjen toiminnallisia verkostoja ja lisätään niiden tietoa toisistaan. Tavoitteena on, että sote-järjestötoiminta kokonaisuudessaan näyttäytyy maakunnan ja kuntien toimijoille selkeämpänä ja nämä tietävät ja tuntevat järjestökentän tehtävät, osaamisen ja vahvuudet. Hankkeessa toteutetaan sekä järjestöjen osaamisen vahvistamista että kuntien päättäjille ja viranhaltijoille tarjottavan tiedon jakamista järjestötoiminnasta. Tällä tavoin kunnat saavat riittävästi tietoa järjestöjen toiminnan tukemisen tärkeydestä. Myös järjestötoimijoiden on vahvistettava yhteistä sote-järjestöjen identiteettiä oman substanssijärjestöidentiteetin rinnalla. Järjestöjen on opittava näkemään entistä paremmin yhtäläisyydet kuin eroavuudet järjestöjen kesken. Järjestöjen vahva yhteisrintama, keskinäinen luottamus ja yhteistyö vahvistaa niiden roolia myös sote- ja maakuntauudistuksen pyörteissä. Kaikkia järjestöjä ei tavoiteta hankkeen alkuvaiheessa ja realistisena tavoitteena onkin, että hankkeen päättyessä 50 % alueen sote-järjestöistä on toiminnassa mukana jonkin asteisesti. Kaikki nämä järjestöt eivät ehkä lähde heti alussa mukaan, mutta hyvällä tiedottamisella ja tuloksellisella toiminnalla tulee matkan varrella mukaan uusia järjestöjä. Hankkeen alussa kartoitetaan: * maakunnan alueella toimivat sote-järjestöt, niiden resurssit, osaaminen ja palvelutarjonta sekä osaamisen vahvistamiseen liittyvät tarpeet ja toiveet uusien yhteistyöverkostojen luomiselle * kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden järjestöille asettamat odotukset koskien kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä * Etelä-Pohjanmaan Sote- ja maakuntauudistus-hanketoimijoiden odotukset ja toiveet yhteistyölle Alueen neljässä seutukunnassa järjestetään kartoitusten tulosten perusteella sote-järjestöille niiden osaamista vahvistavaa koulutusta. Koulutusten tavoitteena on lisätä järjestöjen valmiuksia tulevaan muutokseen, hahmottaa maakunnan sote-palvelurakennetta ja järjestöjen roolia siinä. Koulutuksiin liitetään lisäksi järjestöjen viestintä- ja digitaitojen kehittäminen. Koulutusten

7 Avustushakemus 7 (17) aikana aloitetaan järjestöjen keskinäisten toimijaverkostojen luominen. Kunnissa tapahtuva rakenteellinen ja toiminnallinen muutos sote-palveluiden siirtyessä maakunnan hoidettaviksi, on haasteellista sekä kunnille että järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen etsitään uudenlaisia toimintatapoja, yhteistyötä ja kumppanuutta. Kuntiin perustetaan kuntatoimijoiden ja järjestöjen yhteisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostoja tai vaihtoehtoisesti järjestöjen edustusta vahvistetaan jo olemassa oleviin verkostoihin ja työryhmiin. Tavoitteena on, että järjestöt ovat kunnissa konkreettisesti mukana kuntien hyvinvointikertomusten laatimisessa. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön edetessä kunnat huomaavat, että järjestötoiminta tuo elinvoimaisuutta kuntaan; se tukee ja aktivoi kuntien asukkaita, luo osallisuutta ja vetovoimaa kuntaan. Aktiivinen ja vireä kansalaistoiminta on kuntien yksi vetovoimatekijä. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarvitaan monipuolista näkemystä ja siinä yhteistyökumppaneina ovat sote-järjestöt, kunnissa toimivat muut järjestöt ja kuntien edustajat. Järjestetään yhteisiä koulutuksia/tilaisuuksia alueen jokaisessa kunnassa, joihin kutsutaan kunkin kunnan alueella toimivien järjestöjen jäseniä ja kuntien päättäjiä ja viranhaltijoita yhteisen pöydän ääreen. Näissä tilaisuuksissa järjestöt ja kuntatoimijat oppivat tuntemaan toisiaan, toistensa toimintaa ja löytävät yhteisiä näkemyksiä oman kuntansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Koko hankkeen aikana tilaisuuksia järjestetään useampia ja niiden tavoitteena on luoda uusia tai laajentaa järjestöedustuksilla olemassaolevia verkostoja/toimielimiä kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyöhön. Osallisuusagentti koordinoi näitä tilaisuuksia. Tavoitteena on, että saadaan järjestöjen ja kuntatoimijoiden aitoa pysyvää yhteistyötä ja järjestöt nivoutuvat saumattomasti kunnan hyvivoinnin ja terveyden edistämisen rakenteisiin. Maakunnallisessa sotessa ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä korostetaan asukkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa kerätään kokemustietoa järjestöiltä ja alueen asukkailta niin maakunnan kuin kuntien käyttöön. Samalla kartoitetaan jo olemassa olevaa kerättyä tietoa, joka nivotaan yhteen hankeessa kerätyn tiedon kanssa. Näin saadaan asukkaiden ääni kuuluviin molemmilla tasoilla. Tavoitteena on, että kokemustiedon perusteella maakunnalliset sote-toimijat kehittävät palveluita asiakkaiden/asukkaiden tarpeiden mukaan. Etelä-Pohjanmaan sote-projektissa kokemustiedon tietoperustan kokoamisen osiossa on jo olemassa hahmotelmana järjestöjen osuus. Kokemustiedon keräämisessa tehdään yhteistyötä STM:n rahoittaman, Seinäjoen kaupungin hallinnoiman ja Etelä-Pohjanmaan sote-projektin alaisuudessa toimivan Arvokas tieto -hankkeen kanssa. Arvokas tieto -hanke kehittää tällä hetkellä sähköisellä Innokylän alustalla. Hankkeessa kehitetään myös muita tapoja

8 Avustushakemus 8 (17) kerätä tietoa. Järjestöagentti luo kontakteja alueen muutosjohtajiin ja muutosagentteihin. Tavoitteena on, että järjestöagentti on osa maakunnan muutosagenttien verkostoa ja tuo muutostyöhön vahvan järjestönäkökulman. Tällä hetkellä soten uudistusprojektissa on Etelä-Pohjanmaalla noin 60 työryhmää, johon kuuluvat niin päätyöryhmät kuin lukuisat alatyöryhmät. Järjestöagentti toimii yhteistyölinkkinä työryhmien ja järjestöjen välillä. Tavoitteena on, että jokaisessa työryhmässä on järjestöjen edustus tai kokemustoimija. Järjestöagentti tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä sote- ja maakuntauudistusprojektin ja vuoden 2019 jälkeen uuden maakunnallisen soten kanssa. Tavoitteena on, että järjestöjen vapaaehtoistoiminta ja niissä oleva vertaistuki ja kokemustieto tulee osaksi palvelu- ja hoitoketjuja. Järjestöt muodostavat agentin tuella kuntien järjestöjen edustajista (joka kunnasta yksi) työryhmän, joka toimii järjestöjen vaikuttamisverkostona. Maakuntaan tullaan perustamaan vammais- vanhus- ja asiakaneuvostot. Tavoitteena on, että järjestöjen vahvalla osallistumisella nämä neuvostot tulevat toimimaan aktiivisesti ja niiden toiminnalla on konkreettista vaikuttavuutta alueella. Järjestötalolla on vuosien varrella todettu hyväksi käytännöksi yhdyshenkilöt julkisella sektorilla. Näiden kautta on saatu vietyä tietoa järjestöjen toiminnasta eri sosiaali- ja terveydenhuollon tahoille. Maakunnallisen soten aloittaessa toimintansa järjestöagentti kokoaa järjestöyhdyshenkilörekisterin niin maakunnan liikelaitoksen kuin perustason sosiaali- ja terveyskeskuksien yksiköistä. Maakuntalakiluonnoksessa on selkeästi sanottu, että kunnat on velvoitettu tukemaan järjestöjen toimintaa. Tavoittena on, että järjestöt ovat mukana maakunnallisen hyvinvointikertomuksen laatimisessa. Järjestöagentti tukee maakuntaa ja järjestöjä tässä yhteisessä työssä. Hankkeen aikana tullaan kartoittamaan alueella toimivien järjestöjen palvelutuotannon rooli tulevassa maakunnassa. Tällä hetkellä vielä ei ole varmaa tietoa, pitääkö järjestöjen yhtiöittää palvelutuotantonsa vai ei ja kuinka moni yhdistys olisi siihen valmis. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä pohjalaismaakuntien järjestökeskusten - Vaasan seudun Yhdistykset ry ja Kosti ry/yhteisöklubi Silta, Kokkola - ja niiden Järjestöt 2.0 muutoksessa hankkeiden kanssa. Pohjalaismaakuntien järjestökeskusten yhteistyötä on tehty muissa yhteyksissä jo usean vuoden ajan. Järjestökeskukset ovat tehneet yhdessä hankehakemuksia, järjestäneet seminaareja ja valtakunnalliset Kohtaamispaikkapäivät vuonna Vaikka järjestökeskukset toimivat osittain erilaisessa toimintaympäristössä, niillä on

9 Avustushakemus 9 (17) paljon yhteneväistä toimintaa ja samankaltaisia haasteita. Järjestökeskusten järjestö- ja osallisuusagentit jakavat keskinäistä tietoa, hyviä käytänteitä ja antavat toisilleen vertaistukea. Hanke toimii hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä myös valtakunnallisen avustusohjelman toimijoiden kanssa. Ennen hankkeen päättymistä: Järjestöjen toimintakyvyn ylläpitämiseksi, verkostojen jatkuvuuden turvaamiseksi ja uuden kokemustiedon ja järjestöjen toimintojen ajantasaistamiseksi pysyvänä toimintana tuodaan maakunnalle ehdotus maakunnallisen järjestöagentin toimen perustamisesta maakuntaan. Järjestöagentin toiminnalla järjestöt saavat tarvitsemaansa koordinointia vuoden 2020 jälkeenkin. Ja toisaalta myös maakunta ja kunnat koordinoitua tietoa järjestöistä jatkossakin. Järjestöagentti toimii linkkinä järjestöjen, maakunnan ja kuntien välillä. Resurssit: *STEAn hankerahoitus, * kaksi työntekijää *Suomi 100-ohjelman tuki *valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tuki *Järjestötalon verkostot ja osaaminen *toimisto-, kokous- ja koulutustilat *yhteistyökumppanit maakunnallisessa sotessa ja kunnissa Tulokset ja vaikutukset 1. Järjestöagentin ja osallisuusagentin koordinoimat järjestöverkostot toimivat Etelä-Pohjanmaan maakunnan tasolla ja kunnissa. Järjestöverkostot toimivat yhdessä kuntien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Vaikutuksena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy kuntalaisten arjessa paremmin. 2. Tuloksena on se, että järjestöihin saadaan riittävästi tietoa koulutusten ja osallisuusagentin tuen avulla sote- ja maakuntauudistuksesta ja kuntien muuttuneista toimintaympäristöistä. Järjestöt ovat tietoisia muutosten merkityksestä omassa toiminnassaan. Järjestöt alkavat muuttaa omaa toimintaansa suhteessa kuntien muuttuneiden toimintojen mukaisesti. 3. Tuloksena on kerätty kokemustieto Etelä-Pohjanmaan alueen asukkailta ja kerätty tieto on annettu järjestöjen maakunnallisen soten ja kuntien käyttöön niiden kehittäessä toimintojaan. Vaikutuksena on tämän tiedon käyttäminen palveluiden kehittämisessä. Alueen asukkaiden osallisuus on lisääntynyt heidän nähdessään, että he ovat voineet vaikuttaa palveluiden kehittymiseen. Kokemustieto ja vertaistuki on otettu osaksi palveluketjuja. 4. Maakunnan viranhaltijana toimii järjestö-/osallisuusagentti. Hankkeen

10 Avustushakemus 10 (17) jälkeen yhteistyöverkostojen toiminnan koordinaatio järjestöjen ja maakunnan sekä järjestöjen ja kuntien välillä on vakiintunutta maakunnan toimintaa. Tämä ylläpitää alueen asukkaiden osallisuutta. Hankkeen tulokset ja vaikutukset tarkentuvat hankkeen edetessä. Seurannan ja arvioinnin toteutus Hankkeen etenemisestä kerätään säännöllisesti seurantatietoa ja kehittämisehdotuksia Yhteisöjen Yhdistys ry:n hallitukselta, projektille perustettavalta ohjausryhmältä, hankkeen toiminnassa mukana olevilta järjestöiltä ja sote- ja maakuntauudistuksen tekijöiltä sekä kuntien toimijoilta. Lisäksi tehdään säännöllisesti projektin omaa itsearviointia. Palautetta kerätään mm. koulutuksista ja muodostettavilta verkostoilta. Seurannassa tulla tullaan hyvödyntämään myös avustusohjelman ja valtakunnallisen koordinaation tukea. Tilastoja kerätään koulutusten, tilaisuuksien ja kokousten osallistujamääristä, hankkeeseen tulevien järjestöjen määristä. Seuranta täsmentyy hankkeen alkamisen jälkeen ja siinä hyödynnetään valtakunnallisen avustusohjelman ja sen koordinaatiohankkeelta tulevaa ohjeistusta seurannan tekemisestä. Viestinnän toteutus Viestintä tunnistetaan yhdeksi keskeiseksi keinoksi edistää hankkeen tavoitteiden toteutumista ja siihen varataan sekä työaikaa että taloudellisia resursseja. Osa viestinnän toteutuksesta toteutetaan hankkeen työntekijöiden toimesta ja osaan ostetaan ulkopuolista palvelua viestinnän ammattilaisilta. Hankkeessa tuotetaan oma esite, työntekijöiden käyntikortit sekä käteen ja sähköisesti jaettava miniartikkeli (A4) hankkeen toiminnasta. Järjestötalon kotisivuille luodaan oma osio/alasivu hankkeelle, jossa esitellään hanke, sen toimijat ja kerrotaan hankkeen etenemisestä säännöllisesti. Tuotetaan sähköinen uutiskirje, jolla viestitään sekä järjestötoimijoille että maakunta- ja kuntatoimijoille. Hyödynnetään hankkeen viestinnässä myös järjestöjen omia viestintäkanavia (jäsenkirjeet, -lehdet, kotisivut, somekanavat jne.) sekä kuntien ja tulevan maakunnan omia viestintäkanavia. Ostetaan ammattitoimittajan työpanosta muutaman valmiin artikkelin

11 Avustushakemus 11 (17) tuottamiseen hankkeen kannalta keskeisistä asioista. Artikkeleita voidaan julkaista sekä omissa viestintäkanavissa että tarjota julkaistavaksi muiden kanavissa. Toimittajan työpanosta voidaan hyödyntää tarpeen mukaan myös hankkeen lehdistötiedotteiden laatimisessa. Selvitetään mahdollisuutta hankkeen koulutusten videotaltiointiin, niin että koulutukset olisivat esimerkiksi katsottavissa joko suorana lähetyksenä verkossa/facebookissa tai tallennettuna verkossa. Hanke viestii myös facebookissa, twitterissa sekä pienimuotoisesti youtubessa. Ollaan aktiivisesti mukana avustusohjelman ja valtakunnallisen koordinaatiohankkeen yhteisen viestinnän ideoimisessa ja hyödynnetään yhteistä viestintämateriaalia omalla alueella. Riskit ja niiden hallinta *Maakunnallisen soten ja kuntien uudenlaisen toiminnan alkamiseen on vielä yli puolitoista vuotta ja muutosprosessi on vielä kesken. Hankkeessa on toimittava kulloisenkin ajankohdan tiedon ja toimintaympäristön mukaan. Järjestöille välitettävä tieto voi siis muuttua useampaan kertaan matkan varrella. Riskinä on, että muutokset eivät tavoita kaikkia mukana olevia järjestöjä. Suunnitelmalliseen viestintään useampien kanavien kautta tulee panostaa. * Huolimatta siitä, että monet järjestöt ovat huolissaan tulevasta, suuri osa niistä ei lähdekään mukaan hankkeen yhteistyöverkostoihin. Tällöin riskinä on, että ne eivät pärjää tulevassa muutoksessa ja niiden toiminta hiipuu. Tämä tarkoitaa näiden järjestöjen jäsenistön ja kohderyhmien saamaa vähäisempää tietoa uusista toimintatavoista. Ne eivät myöskään voi toteuttaa jäsenistönsä edunvalvontaa täysipainoisesti. *Huolimatta siitä, että kokemustietoa on kerätty järjestelmällisesti, sitä ei riittävästi huomioida kunnissa/maakunnassa palveluiden kehittämisessä. Tämä riski on pieni, sillä tällä hetkellä maakunnallisen soten ja maakuntauudistuksen tekijöillä on vahva tahtotila ottaa järjestöt ja alueen asukkaiden kokemustieto kehittämistyöhön ja päätöksentekoon mukaan. * Yhdistysten, joiden toiminnasta osa on palvelutuotantoa ja joka saattaa olla vähäistä koko toimintaan nähden, rooli ei ole tässä vaiheessa selkiytynyt, joten ne ovat toistaiseksi epävarmoja omien palveluidensa tulevaisuudesta. Riskien hallintaa on tällä hetkellä miettiä useita vaihtoehtoisia ratkaisuja.

12 Avustushakemus 12 (17) * Riskinä on, että järjestöjen mukaanottaminen, asiakaslähtöisyys ja osallisuuden toteutuminen jää vain suunnitelman tasolle paperille, eikä se toteudu käytännössä. Sote- ja maakuntalakiluonnokset tuovat osaltaan turvaa näiden tavoitteiden toteutumiseen, jota hankkeen toimijoiden on omalla alueellaan tuotava selkeästi ja hyvin argumentoiden esiin. Myös tutkimustietoa oman asian perusteluina on hyödynnettävä. Arvio kilpailuvaikutuksista Hankkeella ei ole kilpailuvaikutuksia Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Hankkeessa tehdään yhteisyötä julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja tuodaan esiin mm. järjestöjen toiminta osana palveluketjuja. Hankkeessa ei kuitenkaan tehdä julkisen sektorin työtä vaan tuodaan lisäarvoa palveluprosesseihin ja sitä kautta palvelujen asiakkaille ja maakuntamme asukkaille. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen sote-projekti Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Järjestöagentti toimii yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sote-uudistushankkeen kanssa ja välittää kokemustietoa muutostyön käyttöön Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: sote-projekti.pdf Yksittäinen kumppani: Arvokas tieto- hanke Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto

13 Avustushakemus 13 (17) Kuvaus tehtävästä: Alueen asukkaiden kokemustiedon kerääminen ja asukkaiden osallisuuden vahvistaminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Yhteistyölausunto_Yhteisöjen yhdistys_ry.pdf Yksittäinen kumppani: Pohjalaismaakuntien sosiaalialan kehittämiskeskus SoNETBotnia Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Yhteistyössä luodaan asiakaslähtöisiä ja ihmisten osallisuutta vahvistavia palvelupolkuja sosiaalihuollossa Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: SMWest pdf Yksittäinen kumppani: Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnat Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Luodaan kuntiin järjestö-kunta -yhteistyöverkostot asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi Yksittäinen kumppani: Pohjalaismaakuntien järjestökeskukset: Vaasan seudun Yhdistykset ry, Kosti ry/yhteisöklubi Silta Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Olemassa olevan Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan järjestökeskusten keskinäisen yhteistyön jatkaminen myös hankeessa: tiedon, toimntatapojen ja vertaistuen jakaminen hankeaikana yhteisten keskinäisten tapaamisten sekä yhteisten teemallisten järjestötapahtumien muodossa Yksittäinen kumppani: Etelä-Pohjanmaalla toimivien muiden alojen

14 Avustushakemus 14 (17) järjestöt Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Eri sektoreiden järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa ja maakunnassa Yksittäinen kumppani: Seutukunnallisen Leader-ryhmät Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Leader-ryhmien kautta tieto kulkee molempiin suuntiin seutukuntien järjestöjen ja hankkeen välillä, yhdessä ryhmien kanssa perustetaan seutukuntiin järjestöjen yhteistyöryhmiä Yksittäinen kumppani: SOSTE ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: SOSTEn tuki ja kokemus alueellisessa verkottumisessa ja yhteistössä, josta pitä kokemus alueella Tavara- ja palveluhankinnat Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Hanketyöntekijöille toimistokalusteet. Palveluntuottaja jos tiedossa: ei Hinta-arvio: Kulutili: Kalustohankinnat

15 Avustushakemus 15 (17) Perustelu ostolle: Kyseessä on uusi hanke, joten työntekijät tarvitsevat toimistokalusteet. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Webropol-ohjelma Palveluntuottaja jos tiedossa: Webropol Oy Hinta-arvio: Kulutili: Ohjelmistokulut Perustelu ostolle: Hankkeessa tehdään paljon kartoituksia, jolloin niiden tekemiseen tarvitaan kunnollinen ohjelma Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Esitteiden ja käyntikorttien suunnittelu ja painatus Palveluntuottaja jos tiedossa: ei Hinta-arvio: Kulutili: Markkinointi- ja ilmoituskulut Perustelu ostolle: Hankkeen viestintä Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Asiantuntijapalkkiot Palveluntuottaja jos tiedossa: ei tiedossa Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Hankkeessa tarvitaan myös ulkopuolisia kouluttajia Kilpailutettava hankinta: Ei Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä 8 100

16 Avustushakemus 16 (17) Miten kilpailutus hoidetaan? ei kilpailuteta Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Suomi 100 Järjestöt 2.0 muutoksessa Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Hankkeessa koordinoidaan Etelä-Pohjanmaan maakunnassa toimivien järjestöjen yhteistyörakenteiden muodostumista, järjestötoiminnan näkyvyyden ja merkityksen lisääntymistä niin maakunnan toiminnassa kuin kunnissa. Hankeessa vahvistetaan järjestöjen roolia ja tuetaan niitä sote- ja maakuntauudistuksessa sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Hankkeen on tavoitteena järjestöjen verkostojen ja toiminnallisten rakenteiden muodostaminen alueelle niin, että järjestötoiminta näkyy selkeämpänä eri toimijatahoille. Tämän tuloksena järjestöjen rooli maakunnassa tapahtuvassa palveluiden kehittämisessä ja palveluketjujen saumattomaksi muodostumisessa on helpompaa. Tästä hyötyvät kaikki palveluja käyttävät alueen asukkaat. Hankkeessa kerätään yhteisyökumppaneiden kanssa kokemustietoa niin järjestöistä kuin alueen asukkailta. Tavoitteena on alueen asukkaiden osallisuuden vahvistaminen. Kokemustiedon käyttäminen palveluiden kehittämisessä hyvödyttää jokaista maakunnan asukasta.

17 Avustushakemus 17 (17) Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Eva Blom Sähköpostiosoite Puhelin Taloudesta vastaava henkilö Nimi Tarja Nygård Sähköpostiosoite Puhelin