Auran joulunavaus. Pui parhaat päältä. Luovaa yrittäjyyttä ja uskoa kotiseutuun. Koko perheen joulutapahtuma Opitaan yrittämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Auran joulunavaus. Pui parhaat päältä. Luovaa yrittäjyyttä ja uskoa kotiseutuun. Koko perheen joulutapahtuma 28.11. Opitaan yrittämään"

Transkriptio

1 2014 Opitaan yrittämään Käytännän taitoja ja elämänhallintaa yrittäjyyskasvatuksella Elisenvaaran koulussa. Sivu 5 JYMY luomujäätelöä Aurasta Jäätelössä on maku avainasemassa. Sivu 6 Yritykset tärkeä osa kuntaa Yhteistyö hyvää, mutta kehityskohtiakin löytyy. Sivu 8 30 vuotta taksiyrittäjänä Ei riitä, että vain ajaa autoa, Jouni Frantti kertoo. Sivu 21 Kokonaisvaltaista hyvinvointia Sun Sali tarjoaa palveluita, jotka auttavat jaksamaan arjessa. Sivu 23 Pui parhaat päältä Auranmaalla on valtavasti yrityksiä. Täällä valmistetaan laadukkaita tuotteita ja monipuolisia palveluita. Nyt auranmaalainen osaaminen on tiivistetty yhdelle nettisivulle, johon on rekisteröity toimialoittain yli 1300 paikallista yritystä. Nettisivuston avulla asukkaat löytävät alueemme yritykset, ja yritykset löytävät toisistaan yhteistyökumppaneita, sanovat Auranmaan elinkeinoasiantuntijat Riikka Peippo ja Lassi Rosala. Lue lisää sivulta 17. Aitoauranmaa.fi-sivusto lanseerataan virallisesti käyttöön perjantaina Luovaa yrittäjyyttä ja uskoa kotiseutuun Auran keskustaan avattiin syksyllä uusi valokuvausstudio. Omistaja Eliisa Laine kaavaili yritystään ensin Turkuun, mutta muutti mieltään sopivan vuokratilan löydyttyä lähempää omalta kotipaikkakunnalta. Fysioterapeutin koulutuksen valokuvaamiseen kekseliäästi yhdistänyt Laine on tyytyväinen päätökseensä ja muistuttaa, että pienessä kunnassa voi olla yllättäviäkin voimavaroja, joita ei isossa kaupungissa ole. Lue lisää Laineesta ja hänen yrityksestään sivulta 25. Auran joulunavaus Koko perheen joulutapahtuma Sivu 3

2 2 PÄÄKIRJOITUS Toivetta paremmasta Tätä kirjoittaessa talven ensimmäiset lumisateet ovat saapumassa Auranmaalle. Perinteinen alkavan talven ja joulun lähestymisen merkki on myös Yritteliäs Auranmaa -lehden ilmestyminen. Vuoden takaisesta kirjoituksestani ei taloudellinen tilanne ole ainakaan parantunut. Jatkuvalla syötöllä saamme kuulla talousennusteita, joita on korjattu alaspäin. Suomen tilanne on erityisen huono. Meillä on suuri rakennemuutos menossa, vientimarkkinamme eivät tahdo päästä kasvuun ja kilpailukykymme on viimeisten kymmenen vuoden aikana romahtanut. Syitä tähän voi jokainen osapuoli hakea ihan itsestään. Työllistämisen kustannusten voimakas nousu, byrokratian lisääntyminen, kokonaisveroasteen kasvu, työmarkkinoiden jäykät rakenteet ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaikkia tehtyjä virheitä on mahdotonta korjata kerralla. Aloitettava kuitenkin on, vaikka pienin askelein, mutta nopeasti. Toivottavasti ensi keväänä maamme saa toimintakykyisen hallituksen, joka pystyy tekemään tarvittavat päätökset, jotta kansantalous pääsee uudelleen kasvu-uralle. Paljon positiivistakin on ilmassa. Auranmaalla on syntynyt uutta yritystoimintaa, joka luo työpaikkoja ja taloudellista aktiviteettia alueellemme. Monet vanhat yritykset ovat pärjänneet hyvin kilpailussa näinä vaikeina aikoina ja palkanneet uutta väkeä. Olemme tähän lehteen keränneet hyviä artikkeleita osasta näistä alueemme yrityksistä ja yrittäjistä. Jokainen varmasti löytää itselleen mukavia juttuja luettavaksi. Joulun valmisteluissa on hyvä muistuttaa, että on tärkeää suosia mahdollisimman paljon oman alueemme yritysten palveluja ja tavaroita. Kun suuntaamme jouluun käyttämämme eurot omalle alueelle, saamme työllistettyä paikallisia yrittäjiä sekä heidän työntekijöitään ja näin ollen edistämme taloudellista hyvinvointia. Käyttäkäämme siis mahdollisimman paljon Auranmaan yrittäjien ja yritysten tuottamia tuotteita ja palveluita, kun hankimme lahjoja ja muita joulun tarvikkeita. Auran Yrittäjät järjestää perinteisen Joulunavauksen taas tänäkin vuonna. Joulunavaus järjestetään kello 18 alkaen Auran torilla. Tilaisuuden ohjelmassa muun muassa Auran kunnanjohtajan tervehdys ja jouluvalojen sytytys. Paikalla myös joulupukki ja -muori sekä paljon muuta mukavaa. Toivotan kaikki tervetulleiksi koko perheen tapahtumaan. RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE! Hannu Hakala puheenjohtaja, Auran Yrittäjät ry Monta tapaa tehdä hyvää Joulu lähestyy. Ensimmäisen adventtisunnuntaihin on aivan pian. Se päivä on muodostunut perinteiseksi naistenlionsklubi LC Aura/Sisun joulukonsertin päiväksi. Toivomme mahdollisimman monen päättävän lähteä konserttiin nauttimaan jouluisista sävelmistä, rauhoittumaan omaan joulun odotukseen ja mahdollistamalla näin monta tapaa tehdä hyvää. Monimuotoista lionstoimintaa voi kuvata juuri näillä sanoin: monta tapaa tehdä hyvää. Erilaisten palvelumuotojen, esim. vanhusten ulkoiluttamisen lisäksi avustamme monia kohteita taloudellisesti. Konsertin järjestäminen vaatii vapaaehtoisilta työpanosta toteutuakseen, mutta myös hyviä yhteistyökumppaneita, yrityksiä ja yhdistyksiä, jotta korkeatasoisen konsertin tuoman mielihyvän lisäksi syntyy taloudellista tuottoa, jolla voidaan tukea erilaisten hankkeiden toteuttamista ja avustustoimintaa. Taloudellista apua on kuluneen vuoden aikana voitu antaa mm. seutukunnan omaishoitajien Olohuonetoimintaan, esikoululaisten uimakouluun, Sisu-stipendiin sisukkaasta koulutyöstä yläasteen päättävälle oppilaalle, nuorisovaihtoon, tässä vain muutamia esimerkkejä. Erityisinä yhteistyökumppaneina toimivat Auran sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, joiden välityksellä voimme antaa tarvitseville lahjakortteja joulunajan ruokahankintoihin, äitienpäiväksi lahjakortteja vähävaraisten äitien erilaisten tarpeellisiin palveluihin tai esimerkiksi sukkalankoja terveyskeskuksen vapaaehtoisille kutojille, jotta jokainen syntyvä vauva saa lahjaksi ihanan pehmeät villasukat. Kiitos hyville yhteistyökumppaneillemme. Maarit ja Sami Hurmerinta: Rakkauden ja lämmön aika Tänä vuonna Auran kirkossa esiintyvät Maarit ja Sami Hurmerinta, tutut artistit jo 1970-luvulta lähtien. Nuoremmalle väelle Maarit tuli tutuksi edelliseltä Vain elämää-kaudelta. Joulunkonsertin ohjelmassa on perinteisiä joululauluja, mutta myös muita Maaritin tunnettuja kappaleita. Kaikkiin esitettäviin kappaleisiin he ovat tehneet omat sovituksensa. Tulkaa kuulemaan! Se on yksi tapa tehdä hyvää. Tilaisuuden järjestää LC Aura / Sisu. Tilaisuuden tuotto käytetään lapsi- ja nuorisotyön sekä terveyttä ja liikuntaa edistävän toiminnan tukemiseen ja eri avustuskohteisiin. Lippu/ohjelmalehtinen 15. Lippuja myydään Lippupalvelussa, Auran Hiuspalvelussa, Kukka Fuksiassa ja Parturi-Kampaamo Jaana Murrolla. Lipunmyynti kirkon ovella alkaa tunti ennen konsertin alkua. Yritteliäs Auranmaa Julkaisija: Auran Yrittäjät ry Jakelulevikki: kpl Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo 2014 Ilmoitusmyynti, Ilmoitusvalmistus ja toimitus: Trival Oy, puh Päätoimittaja: Leena-Maija Pärssinen / Trival Oy Toimittajat: Paula Koskinen, Johanna Lehtola, Paula Pihlava, Anni Rajasto, Maria Rantanen, Olli Toivanen Jakelu: Yritteliäs Auranmaa jaetaan osoitteettomana ryhmäjakeluna Postin osoiterekisterin mukaan kaikkiin talouksiin Aurassa, Koski TL:ssä, Marttilassa, Mellilässä, Oripäässä, Pöytyällä, Tarvasjoella, Yläneellä ja Tortinmäessä. Lisäksi jakelupistejakeluna Aurassa. Jakelupäivä lehti on luettavissa sähköisenä, osoitteessa Trival Oy Asiakaspalvelu: Puh PL 42, (Kauppalankatu 2B) LOIMAA -

3 Auran Yrittäjien hallitus vuodelle 2015 Puheenjohtaja: Hannu Hakala, A-Tiilikate Oy Muu hallitus: Vaito Aalto, Hannele Aittamäki, Leena Hakala, Arvo Laakso, Pertti Leppäkoski, Harri Muurinen, Sauli Nuolemo, Ari Toivonen Auran Yrittäjät ry:n yhteystiedot: Auran Yrittäjät ry c/o A-Tiilikate Oy Hannu Hakala PL 20, AURA Puh. (02) gsm

4 4 Teksti: Maria Rantanen Maakunta nousuun rohkeudella Talous ei ole lähtenyt vuoden takaisesta nousuun, epävarmuuskin on lisääntynyt, aloitti Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter. Munter puhui Turun Logomossa järjestetyssä Varsinais-Suomen Yrittäjien gaalassa, jonne kerääntyi maakunnan yrittäjiä, heidän puolisoitaan sekä yhteistyökumppaneitaan. Nyt tarviaan rohkeutta. Rohkeutta, jotta saadaan maakuntamme nousuun. Hanna Munterin mukaan yrittäjiä jos joitakuita voidaan luonnehtia rohkeiksi. Rohkeus tarkoittaa oikeiden asioiden tekemistä pelosta huolimatta. Yrittäjät ovat siis rohkeita jokainen. Yrittäjiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, hän totesi. Juhlassa palkitut auranmaalaiset Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot Ehdotuksen palkitsemisesta tekevät Varsinais-Suomen Yrittäjät -aluejärjestön paikallisyhdistykset. Aura: Auraosa Oy, yrittäjät Arto Lehtiniemi, Jaakko Lehtiniemi, Laura Lehtiniemi Marttila: Louhintaliike Heimo Portaala Oy, yrittäjä Harri Portaala Kyrö, Pöytyä: MV-Tuotteet Oy, yrittäjät Keijo Virtanen, Kimmo Virtanen, Jukka-Pekka Virtanen, Tiina Virtanen Tarvasjoki: Tarvaspinnoite Oy, yrittäjä Ari Virtanen Yläne: Tmi Juha Lehtonen, yrittäjä Juha Lehtonen Maakunnallinen palkinto Piikkiöön Alallamme on paljon harmaata taloutta, koska tarjontaa on niin paljon, kertoi viihdealan yrittäjä Kyösti Mäkimattila. Yläneläinen Tunnelmatuotanto Oy palkittiin yrittäjäpalkinnolla vuosi sitten, tänä vuonna Mäkimattila esiintyi gaalassa Varjokuva-yhtyeensä kanssa. Kannustavia esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä tarvitaan. Rohkeat toimijat saivat tunnustusta Logomossa, sillä yrittäjägaalassa palkittiin 29 menestyksekästä varsinaissuomalaista yritystä kuntakohtaisilla palkinnoilla. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto luovutettiin piikkiöläiselle Oy NIT Naval Interior Team Ltd:lle. NIT on meriteollisuusyritys, joka on erikoistunut laivojen vaativimpien sisustustöiden kokonaistoimituksiin. Se suunnittelee ja toteuttaa muun muassa ravintoloita ja kylpyläosastoja loistoristeilijöihin sekä autolauttoihin. Haluamme palvella Turkua ja muita huipputelakoita tekemällä asiakkaan hyväksi kaikkemme. Teemme työn täydellisyyttä tavoitellen ja avoimesti. Mahdollisista ongelmista kerrotaan asiakkaalle hyvissä ajoin eikä vasta sitten, kun on pakko, toimitusjohtaja Jari Suominen avasi NITin toimintaperiaatteita. Yksilön vastuu takaisin Puheenjohtaja Henna Munter peräänkuulutti gaalapuheessaan myös vallitsevaan politiikkaan ennalta-arvattavuutta. Verotuksen ja sääntelyn tulisi olla kohtuullista. Maamme luottoluokitus laski, julkinen sektori paisuu ja holhoominen lisääntyy. Yksilön vastuu tulee antaa takaisin, Munter painotti. Yrittäjäpalkintojen lisäksi gaalassa jaettiin neljä Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin Timanttiristiä 40 ja 50 vuoden yrittäjyydestä. Tunnustus 50 vuoden yrittäjyydestä annettiin paraislaiselle Seija Ruohoselle sekä 40 vuoden yrittäjyydestä ristin saivat raisiolainen Jukka Liukas, taivassalolainen Merja Jalonen ja uusikaupunkilainen Terttu Lundelin. Auraosa palkittiin kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla. Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter luovutti tunnustuksen Jaakko Lehtiniemelle. Palkinnot kourassa, mutta hymyä ei vielä heltiä. Kyrön MV-Tuotteiden Keijo Virtanen (oik), Tarvaspinnoitteen Ari Virtanen ja pyhärantalaisen Hilannon Myllyn Janne Hilanto (taustalla).

5 Teksti: Anni Rajasto 5 Käytännön taitoja ja elämänhallintaa yrittäjyyskasvatuksesta Elisenvaaran koulussa opitaan yrittämään Joni Söderlund ja Madina Lakkonen ovat olleet tyytyväisiä valinnaisainevalintaansa. Yrittäjyyskasvatuksella on Elisenvaaran koulussa Pöytyällä pitkät perinteet. Elisenvaaran yläkoulun yrittäjyyskurssia järjestetään vapaasti valittavana eli valinnaisaineena tänä syksynä jo kuudetta kertaa. Kurssi pyrkii herättämään oppilaiden omaa yrittäjähenkeä ja yritteliäisyyttä, ja se sisältää markkinointia, liikeideoiden suunnittelua ja toteuttamista sekä tutustumisretkiä lähialueen yrityksiin. Elisenvaaran lukiossa yrittäjyyskasvatusta on opetettu vapaasti valittavana aineena jo lähes kymmenen vuotta. Kurssilla opiskelijat perustavat pienryhmissä oman miniyrityksen, jota he pyörittävät vuoden ajan. Lisäksi kurssilla opetellaan esimerkiksi kirjanpidon ja vastuunkantamisen perustaitoja, ja kaikki oppiminen tapahtuu itse tekemällä. Yhdistäminen aineopetukseen lukiossa haastavaa Lukion yrittäjyyskurssin vastuuopettajana on alusta asti toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ari Höyssä, joka kiittelee kurssia erityisesti sen käytännönläheisyydestä ja tavanomaiselle lukio-opiskelulle tarjoamasta vastapainosta. Höyssän mukaan yrittäjyyskasvatuksen yhdistäminen lukio-opetukseen Lyhyesti Elisenvaaran koulu perustettiin 1927 Karjalassa. Pöytyällä Elisenvaaran koulu aloitti toimintansa Elisenvaaran yläkoulussa opiskelee 238 oppilasta, lukiossa oppilaita on 132. Elisenvaarassa työskentelee 34 opettajaa, kaksi rehtoria ja kolme koulunkäyntiavustajaa. ei kuitenkaan ole täysin mutkatonta. Elisenvaaran lukiossa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu pääosin muusta opetuksesta erillään. Höyssän mielestä yrittäjyyskasvatus toimii parhaiten omana pakettinaan, joka voidaan räätälöidä sopivaksi osaksi muuta kurssitarjontaa. Sen sijaan ammatilliseen koulutukseen hän arvelee yrittäjyyskasvatuksen istuvan helpommin. Yrittäjyyskasvatus jää lukio-opetuksessa enemmän esittelyluontoiseksi tutustumisjaksoksi osittain siksi, ettei lukio tarjoa opiskelijoilleen kaupallisia taitoja, joihin yrittäjyyskasvatuksen voisi luontevasti yhdistää. Sillä ei myöskään ole yhteistä tarttumapintaa joidenkin oppiaineiden kanssa. Esimerkiksi historiassa yrittäjyyskasvatus toimii tavattoman huonosti, kun taas yhteiskuntaoppiin se sopii paljon luontevammin, Höyssä toteaa. Kurkistus työelämään vapaaehtoistoiminnan kautta Yrittäjyyskurssi järjestetään Elisenvaaran lukiossa joka toinen vuosi, ja sen vastinpariksi on kaavailtu Auranlaakson kansalaisopiston kanssa yhteistyössä toteutettavaa vapaaehtoistyön opintojaksoa. Syksyllä ensimmäistä kertaa alkanut kurssiuutuus sisältää luentoopetuksen lisäksi harjoittelujakson, jonka opiskelijat pääsevät tekemään valitsemissaan paikoissa. Lähes kaikki kurssin harjoittelupaikoista liittyvät tällä kertaa vanhustenhoitoon. Yrittäjyyskurssin käynyt oripääläinen abiturientti Iida Eskola on yksi vapaaehtoistoiminnan opintojakson valinneista opiskelijoista. Matkailualasta kiinnostuneen ja oman kahvilayrityksen pitämistä yrittäjyyskurssilla kokeilleen Eskolan mielestä kurssien suurin hyöty on päästä kokeilemaan asioita, joita voisi esimerkiksi kuvitella tekevänsä tulevaisuudessa ammatikseen. Myös Ari Höyssän mielestä opintojaksot tarjoavat oppilaille oivan tilaisuuden nähdä, kiinnostaako tietty ammattiala heitä todella. Lisäksi opiskelijat saavat kursseista itsevarmuutta ja kokemusta, jonka avulla he voivat esimerkiksi kesätöitä hakiessaan markkinoida omaa osaamistaan potentiaalisille työnantajille. Ei koulua vaan elämää varten Yläkoulun yrittäjyyskurssin yhtenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden itseluottamusta ja kannustaa heitä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Yläkoulun rehtori Mika Virtanen näkee yrittäjyyskasvatuksen ennen kaikkea yleissivistävänä ja elämää varten valmentavana opintokokonaisuutena. Yrittäjyyskasvatus on mennyt aimo harppauksin eteenpäin siitä, mitä se joskus oli. Nykyään yrittäjyyskasvatuksessa tähdätään siihen, että oppilaat osaisivat ja uskal- taisivat asettaa itselleen tavoitteita ja hoksaisivat, mitä he voisivat tehdä niiden saavuttamiseksi. Tarkoitus ei ole pakottaa jokaista oppilasta yrittäjäksi, vaan antaa valmiuksia toimia yhteisön jäsenenä, Virtanen selittää. Lukion rehtori Outi Jalonen muistuttaa, että toisaalta esimerkiksi yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja ominaisuuksia opitaan muuallakin kuin yrittäjyyskasvatuksessa. Esimerkiksi rahanhankinnassa ja opiskelijakunnan asioita hoitaessaan opiskelijat oppivat samaa yrittäjämäistä asennetta kuin yrittäjäkursseilla. Ei koskaan tylsää Molempien rehtorien mielestä yrittäjyyskasvatuksella on tilausta kaikilla kouluasteilla, ja esimerkiksi yläkoulun puolella yrittäjyyskurssi onkin vuodesta toiseen saavuttanut suuren suosion oppilaiden keskuudessa. Yhdeksäsluokkalaiset Madina Lakkonen ja Joni Söderlund ovat olleet tyytyväisiä valinnaisainevalintaansa, ja erityisesti Söderlundia kiinnostaa myös ura yrittäjänä. Olen miettinyt, että perustaisin tulevaisuudessa oman autokorjaamon. Ajattelin, että yrittäjäkurssin avulla saisin tietoa siitä, miten yrityksen perustaminen ja pitäminen toimii. Suurin hyöty kurssista onkin siinä, että sillä opitut tiedot helpottavat elämää: jos menee joskus esimerkiksi yritykseen töihin, niin kurssin kautta on jo saanut tietoa siitä, Söderlund kertoo suunnitelmistaan. Kuten lukiossa, myös yläkoulun yrittäjyyskurssilla opiskelu on pääosin toiminnallista ja projektikeskeistä. Kurssin vastuuopettaja Pirjo Raitalan mukaan opetuksen räätälöinti suurille oppilasryhmille on toisinaan haastavaa, sillä opetuksessa on osattava ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset taidot ja tarpeet. Kampaamoyrityksen perustamista miettineen Madina Lakkosen kertoman perusteella yrittäjyyskasvatuksessa on kuitenkin onnistuttu hyvin ja opiskelu on kivaa. Vaikka sen hetkiset tehtävät loppuisivat, tunneilla keksitään aina lisää tekemistä. Yrittäjyyskurssilla ei ole koskaan tylsää, Lakkonen päättää.

6 6 Teksti: Maria Rantanen Jymy tavoittelee koko Suomen markkinoille Auralaisessa luomujäätelötehtaassa valmistuu muun muassa vaniljajäätelöä. Jymy-teamiin kuuluvat Erkki Mikola (vas.), Samuli Suominen, Horst Neumann, Jyrki Sukula ja Olli Suominen. Maito tulee Turun Tortinmäestä, kerma Hämeenlinnasta ja mansikat Suonenjoelta. Kaikki mahdollinen on kotimaista ja luomua. Muualta voisi saada enemmän ja halvemmalla, mutta me haluamme, että raaka-aineet ovat Suomesta ja mahdollisimman läheltä, sanoo Samuli Suominen. Auran Sisulan eli Leafin entisen makeistehtaan ruokala on saanut uuden elämän. Tänä syksynä tiloissa aloitti toimintansa Suomisen Maito Oy:n jäätelötehdas. Tehdas tuottaa Jymyksi ristittyä luomujäätelöä. Ajatus jäätelötehtaasta sai alkunsa, kun luomumaitotilalla työskentelevät tortinmäkeläisveljekset Samuli Suominen ja Olli Suominen saivat tarjouspyynnön pääkaupunkiseudulta. Horst Neumann, Erkki Mikola ja Jyrki Sukula ottivat meihin yhteyttä ja kysyivät, kiinnostaisiko yhteistyö. He tarvitsivat kosketuspintaa maidon tuotantoon. Lähdimme innolla mukaan, Samuli Suominen kertoo. Maku avainasemassa Kaikki kävi nopeasti. Suomisen Maidon toimitusjohtaja Horst Neumann vieraili Suomisten maitotilalla. Kesällä tehtaan toimitilat Aurassa remontoitiin ja jäätelömakuja alettiin testailemaan. Laitteet tulivat Englannista elokuussa ja syyskuun alussa ensimmäiset jäätelöt saatiin kauppaan. Auran K-marketin kauppias Pertti Leppäkoski oli ensimmäinen rohkea, joka otti Jymyt myyntiin, Samuli Suominen kertoo. Sen jälkeen Jymyä ovat ottaneet valikoimiinsa muutkin Turku Helsinki-akselin kaupat ja luomuliikkeet. Muualtakin on jo riittänyt innostuneita. Myös yrittäjät tihkuvat kunnianhimoa: Jymy halutaa laajentaa kaikkien suomalaisten ulottuville. Uuden pienen tehtaan luomuja lähijäätelö kiinnostaa. Loppupeleissä se on kuitenkin maku, joka myy, Olli Suominen lisää. Ja makuun, jos johonkin, Jymyssä panostetaan. Makuvaihtoehtoina ovat suklaa, mansikka, maitokahvi ja vanilja sekä uusimpana uutuutena puolukka. Meillä maut eivät tule pusseista tai aromeista vaan aidoista aineista. Kokeilimme ensin tehdä vaniljajäätelöä uutteesta, mutta kun teimme sen kunnon luomuvaniljatangosta, ei tarvinnut kauaa miettiä, kumman valitsemme. Suomalaisille maistuu jäätelö Suomisen Maidon osakkaat uskovat, että luomujäätelölle löytyy kysyntää. Kotimaista isompaa jäätelöalan toimijaa ei enää ole, vaan ne on myyty kansainvälisille jäteille, kuten Unileverille ja Nestlelle. Samuli Suominen muistuttaa, että suomalaiset ovat kovia jäätelönkuluttajia. Suomalaiset kuuluvat Euroopan kolmen kärkeen jäätelön kulutuksessa. Suomessa syödään muistaakseni asukasta kohdin vuosittain 13 litraa jäätelöä. Aura on ollut hyvä paikka pistää jäätelötehdas pystyyn. Maitoautomme ajaa tästä ohi, joten koukkaus ei ollut paha. Kunta on suhtautunut meihin myös todella suopeasti. Ja Mäkelän rakennukselle kiitos nopeasta remontista ja hyvästä yhteistyöstä, kaikki on toiminut loistavasti, Olli Suominen jatkaa. NYT RAHOITUSTARJOUS UUSIIN JA KÄYTETTYIHIN AUTOIHIN 1,5% NYT NYT RAHOITUSTARJOUS RAHOITUSTARJOUS NYT UUSIIN UUSIIN RAHOITUSTARJOUS TEHTYIHIN JA JA KÄYTETTYIHIN KÄYTETTYIHIN UUSIIN JA KAUPPOIHINAUTOIHIN AUTOIHIN 1,5% 1,5% TEHTYIHIN KÄYTETTYIHIN KAUPPOIHIN AUTOIHIN 1,5% Tee hyvä kauppa TEHTYIHIN KAUPPOIHIN TEHTYIHIN KAUPPOIHIN Loimaalla! Ford Ford Focus Focus hv Trend M5 Ford 105 hv Focus Trend M ov., 4-ov., tkm 105 Ford hv Focus Trend tkm M5 1.6 Ford ov., 105 Ford -11 hv 26 Focus Trend Focus tkm M ov., 105 hv 26 Trend tkm M5 4-ov., 105 hv 26 Trend tkm M ov., 26 tkm -11 Nissan Nissan Qashqai Qashqai 1.6L 1.6L Acenta 2WD Nissan Acenta 2WD Qashqai 1.6L 5MT 5MT MY10, MY10, tkm Acenta Nissan 2WD Qashqai tkm 1.6L Acenta Nissan -11 Nissan -11 5MT MY10, 2WD Qashqai Qashqai 54 tkm 1.6L 1.6L -11 Acenta 5MT MY10, 2WD 54 tkm Acenta 5MT MY10, 2WD tkm -11 5MT MY10, 54 tkm -11 Skoda Skoda Octavia Octavia Combi Combi LMC LMC Cruiser Cruiser Liberty Liberty 1,2 TSI Ambiente 732G Ti Erillisvuoteet Skoda 1,2 TSI Ambiente Octavia Combi LMC 732G Ti Cruiser Erillisvuoteet Liberty tkm tkm tkm 1,2 Skoda TSI Ambiente Octavia Combi 732G LMC tkmti Cruiser Erillisvuoteet Liberty Skoda -12 Skoda -12 Octavia Octavia Combi Combi LMC ,2 tkm TSI Ambiente G LMC -11tkmTi Cruiser Erillisvuoteet Cruiser Liberty Liberty ,2 tkm TSI Ambiente 67 1,2 tkm TSI Ambiente tkm G tkmti Erillisvuoteet G tkm Ti Erillisvuoteet tkm -11 Pöytyän kunta puh. (02) tai Marrasale jopa /auto KYSY MYYJILTÄMME Marrasale jopa 5000 /auto KYSY MYYJILTÄMME Marrasale jopa 5000 /auto. KYSY MYYJILTÄMME. Marrasale Marrasale jopa jopa /auto. /auto. KYSY KYSY MYYJILTÄMME. MYYJILTÄMME. la la la la la la 10-14

7 Teksti: Olli Toivanen Bio-Expert laajentaa lamasta huolimatta 7 PIKKU-LAHTO II ESITTÄYTYY TULE TUTUSTUMAAN PAIKAN PÄÄLLE Kauniit, luonnonläheiset ja isot tontit ovat valmiina rakentajalle. Valittavana on hyvä valikoima tontteja neliöhinnaltaan 11,55-16,50. Tontit ovat kooltaan m 2. Katso lisää: www. aura.fi/tontit.html Tai tule juttelemaan kunnantoimistoon lisää. Harinen ja Petri Heikkilä Yläneen uudella lämpölaitoksella. Aura on vireä kunta, josta on nopeat liikenneyhteydet Turkuun. Tule turvalliseen maalaismiljööseen, jossa on hyvät peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Ihan unelma! Ekologisiin lämmitysratkaisuihin erikoistunut Bio-Expert on kuluneen vuoden aikana pyrkinyt vahvistamaan asemaansa täyden palvelun talona. Syksystä 2014 yritys on tarjonnut kaiken lämpölaitosten toteuttamiseen ja hoitamiseen tarjottavan aina maansiirrosta ja rakentamisesta asti. Tämä on johtanut myös täysipäiväisen työntekijän palkkaamiseen ja kahden henkilön lisäämiseen alihankintaketjuun. Kesäkuussa Bio-Expertin hoidettavaksi siirtyneellä Köyliön- Säkylän sähkölaitoksella yritys vastaa jopa laitoksen aurauksesta ja hiekoituksesta. Pelletinjakelu ja muu varsinainen toiminta vaati pitkälti samat koneet. Nyt pystymme organisoimaan toteutuksen loppukäyttäjälle edullisella tavalla, ja asiakas maksaa vain tehdyistä työtunneista, kertoo Bio-Expertin perustaja Petri Heikkilä. Edullisuus ja helppous ovatkin avainsanoja, kun yksi yritys vastaa koko projektin toteutuksesta, tarvittavasta seurannasta, huolloista ja korjauksista. Samalla on laajennettu päivystystoimintaa, ja Bio- Expertin tapauksessa asiakas tietää aina, mihin ottaa yhteyttä ongelmatapauksissa. Lisäksi Riihikoskelle on valmistumassa varastohalli pellettien, hakkeen sekä muiden biopolttoaineiden jakelun helpottamiseksi. Kuluvanan vuonna yritys tekikin ennätysinvestoinnit varsinaisen toiminnan kehittämiseen ja uusille toimialoille. Niukat taloudelliset olot pakottivat kuitenkin keskittymään tuottaviin toimintoihin, ja uusien toimitilojen rakentamista jouduttiin lykkäämään. Kaikki ylimääräiset, tuottamattomat investoinnit täytyy pistää jäihin, kunnes tiedetään, mihin maailma on menossa, toteaa Heikkilä uusien toimistotilojen ja huoltohallin rakentamisesta. Bio-Expertin lääke lamaan on kuitenkin hieman erilainen kuin useimmilla. Muiden irtisanoessa ja supistaessa toimintaa Heikkilä on nähnyt tilaisuuden, kun osaavaa Kuka: Petri Heikkilä Yritys: Bio-Expert Oy Sijainti: Simeoninkuja 12, Lieto (virallisesti kirjoilla Pöytyällä) Perustettu: 1991 työvoimaa on palannut markkinoille. Elämäntapayrittäjä väittääkin kaksinkertaistaneensa oman työpäivänsä pituuden, ja myös uudelle työntekijälle riittää tekemistä. Vastikään palkattu Pauli Harinen tasoittaa pihaa kotikylänsä Yläneen tuoreella lämpölaitoksella. Rahoittajien karatessa useimmilta toimialoilta ei tilanne ole Heikkilän mukaan lämpöyritystoiminnassa yhtä synkkä. Kiristyvä kilpailu on kuitenkin jo alentanut marginaaleja. Siinä voisi sanoa, että on hulluutta joukossa, kun lähdetään palkkaamaan lisää väkeä talvea vasten, mutta kyllä me uskomme, että näillä pärjätään. Silloin, kun muut viettävät lamaa, täytyy laajentaa, Heikkilä naurahtaa. Auran kunta, PL 24, AURA Kunnanvirasto (02) , KODINKONEET MYY KULJETTAA ASENTAA VIE VANHAT POIS. Kaikki samaan hintaan! AURAN KODINPISTE Meijerikuja 1, AURA p. (02) , Liike av. ma ja pe 9-18, la 9-13, muina päivinä Siemenet kuntoon Palvelemme ammattitaidolla ja nopeasti. Soita ja varaa aika KOKONAISVALTAISET LÄMMITYSRATKAISUT - lämpöä pienille ja suurille kiinteistöille - Huippulaadukkaat, tehokkaat, automaattiset ja huolettomat hake- ja pellettilämmityskattilat. 24 kk takuu vakiona 24/7 huolto- ja varaosapäivystys TILAA AIKA HETI! VIHERVAKKA OY puh / PUUPELLETTIÄ TALOUS- JA 1 LAATUA, PYYDÄ TARJOUS! Petri Heikkilä Tuula Heikkilä Huippulaadukkaat, tehokkaat, automaattiset huolettomat hake- ja pelletti lämmityskattilat. Lämmityksen edelläkävijä jo 50 vuotta! 24kk takuu vakiona 24/7 huolto ja varaosapäivystys Puh. (02) Fax (02)

8 8 Teksti: Johanna Lehtola Auran, Pöytyän, Marttilan, Koski Tl:n ja Tarvasjoen kunnanhallitusten puheenjohtajilla on kaikilla selkeä kanta yrittäjyyteen. Yrittäjiä tarvitaan ja he ovat tärkeä osa kunnan toimintaa niin verotulojen tuojina kuin työllistäjinä. Mitä enemmän yritykset ovat kiinnostuneet Aurasta, niin sen paremmin kunnallakin menee. Tuovathan yritykset työtä ja verotuloja. Yrittäjät ovat osa kuntaa ja heidät on syytä ottaa mukaan toimintaan yhteistyön kautta, kuvailee Auran kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Vainio. Yrittäjät ovat tärkeä osa kuntaa. Pienet yritykset, jotka työllistävät yhdestä aina kymmeneen henkilöäkin ovat tärkeitä - se on oman kunnan työllisyydessä aina eteenpäin. Isoilla yrityksillä suhdannevaihtelut vaikuttavat pieniä enemmän, joten taantuman aikaan pienet yritykset ovat lähes korvaamattomia, Pöytyän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Wärri tiivistää. Kunnan tärkeimmiksi vaikutus- ja apukeinoiksi yrittäjille Auranmaan kuntien puheenjohtajat mainitsivat kaikki kaavoituspolitiikan ja yritystontit. Lisäksi kaikkien puheenjohtajien mielestä paikallisia yrityksiä kannattaa suosia kunnan hankinnoissa, silloin kun se vain on mahdollista. Yrittäjyys liittyy loppujen lopuksi kaikkeen kunnassa, ihan hankinnoista alkaen. Ohjenuorana pitäisi olla paikallisten yrittäjien huomioon ottaminen, kun kunta tekee hankintojaan, Tarvasjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Heinonen miettii. Koski Tl:n kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Tuominen ja Marttilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Majuri ovat samaa mieltä. Periaatteessa yrittäjyys on esillä lähes kaikissa päätöksissä. Kilpailulainsäädäntö asettaa omat rajansa kaikkeen, mutta kyllä sitä pyritään ajattelemaan niin, että paikallisille yrittäjille tarjotaan se mahdollisuus olla kilpailussa mukana, Tuominen kertoo Meillä ei ole käytössä Liedon tapaista yritysvaikutusten arviointi -järjestelmää, mutta se ei tarkoita sitä, että emme ajattelisi päätösten vaikutuksia yrityksiin. Kyllä nii- Yhteistyötä kehutaan, mutta sitä toivotaan myös lisää Kunnanhallitusten puheenjohtajat: Yritykset ovat tärkeä osa kuntaa tä pohditaan päätöksiä tehdessä. Mietitään onko tästä hyötyä kunnan yrittäjille ja onko tällä työllistävää vaikutusta ja jos on niin mihin se kohdistuu. Kyllä niitä asioita aina pohditaan, vaikka sitä ei ole erikseen määritelty, linjaa Majuri. Paneelikeskusteluja ja kahvitilaisuuksia Kaikki kunnanhallitusten puheenjohtajat olivat tyytyväisiä yrittäjäyhdistysten ja kunnan yhteistyöhön, mutta myönsivät myös, että sitä voi aina olla lisää. Osassa kuntia yhteistyö ja aamukahvitilaisuudet ovat epävirallisempia ja osassa kuntia yritysyhteistyö on otettu Kaikki Auranmaan kuntien kunnanhallitusten puheenjohtajat näkevät kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan tärkeänä yhteistyöväylänä yritysten kanssa. Tarvasjoella jatkossa asiat tapahtuvat Uudessa Liedossa, kun kunta liitetään valtioneuvoston määräyksestä Lietoon vuodenvaihteessa. osaksi kunnan päätöksentekoa. Esimerkiksi Marttilassa on elinkeinopoliittinen työryhmä, jossa on edustajia muun muassa yrittäjistä, kunnan virkamiehistä ja luottamushenkilöistä. - Tämä ryhmä on kokoontunut useinkin viime aikoina, koska kunta on tehnyt elinkeinopoliittisen ohjelman, missä pyritään ottamaan huomioon yrittäjät ja rakentamaan yhteistyötä. Ohjelman on tarkoitus olla hyödyksi kaikille, kuvailee Marttilan Jaana Majuri. Kunnanhallitusten puheenjohtajat olivat kaikki tyytyväisiä Auranmaan kuntien yhteiseen Auranmaan Yrityspalvelut -yksikköön, joka aloitti alkuvuonna. Mukana toiminnassa ovat Aura, Koski, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Yritysyksikön toiminnan lisäksi puheenjohtajat löysivät kehityskohtiakin. Ehkäpä kunnassa voisi olla hyödyllistä vaikka Yläneen ja Pöytyän yrittäjäyhdistysten ja kunnan yhteinen paneelikeskustelu asioista. Tämän voisi järjestää vaikka kerran vuodessa ja se varmasti lähentäisi yhteistyötä, Pöytyän Pentti Wärri pohtii. Yritysten ja kunnan yhteistyötä voisi kehittää esimerkiksi markkinoinnilla. Markkinointi voisi olla kunnan puolelta tehokkaampaa. Voitaisiin markkinoida esimerkiksi tontteja, paikallisia yrityksiä ja heidän tuotteitaan enemmän esimerkiksi messuilla tai muualla. Näitä on kyllä ollutkin, mutta voisi olla vielä enemmän, esittää taas Kosken Heikki Tuominen. Kuntien rajat eivät yrittäjää rajoita Tulevaisuuteen suhtauduttiin pääosin valoisasti. Monessa kunnassa yrityksiä on monipuolisesti ja menestyjiä löytyy. Valtiolta tulevat paineet kuntia kohtaan taas eivät kunnanhallitusten puheenjohtajien mielestä saa vaikuttaa yrittäjyyteen kunnassa. Yhteydet yrittäjiin täytyy säilyä, oli se kunta minkä kokoinen tahansa. Vaikka kunnan rajat suurentuisivat, niin ei se yrittäjän työtä muuta, vaan se yrittäjyyden ydin pysyy samana. Jos yhdistymiseen joskus päädytään, niin se voi ehkä jopa auttaa yrittäjiä. Joka tapauksessa yhdistyminen olisi iso prosessi, joten toisaalta vaikutuksia on vaikea tällä hetkellä ennakoida, sanoo Auran kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Vainio. Auralla ja Pöytyällä on tällä hetkellä käynnissä selvitys yhdistymisestä. Tarvasjoella taas muutoksia on edessä jo heti vuoden vaihteessa. Tarvasjoki liitetään Lietoon valtioneuvoston päätöksellä. Väistyvä kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Heinonen ei näe tilannetta yrittäjien kannalta huonona. Tässä ei voi muuta kuin toivoa, että kehitys tällä alueella jatkuu myönteisenä ja täällä säilyvät palvelut, asukkaat ja ennen kaikkea yritykset. Tarvasjoki on kuitenkin logistisesti hyvällä paikalla Valtatie 10 vieressä ja tonttien hinnat ovat maakuntakeskusta alhaisemmat. Tänne voivat hakeutua yritykset, joille nämä asiat ovat tärkeitä. Markkinointi on se asia, joka ratkaisee ja toivottavasti Liedon suuremmat hartiat auttavat tässä, Heinonen kertoo.

9 Teksti: Paula Koskinen 9 Tarvasjoki liittyy Lietoon vuodenvaihteessa Yrittäjät uskovat toimintansa jatkuvan samanlaisena kuin tähänkin asti Tarvasjoella odotetaan vuodenvaihdetta ristiriitaisin mielin. Valtioneuvosto päätti kesäkuussa Tarvasjoen ja Liedon pakkoliitoksesta, koska Tarvasjoki on talousvaikeuksien vuoksi luokiteltu kriisikunnaksi. Kunnat yhdistyvät 1. tammikuuta. Tarvasjoen yrittäjien puheenjohtaja Jari Laine ei usko, että kuntaliitos juurikaan vaikuttaa tarvasjokelaisiin yrittäjiin. Ei se mitään uutta tuo. Uskomme, että tilanne jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti. Kuntaliitos on vain pakko hyväksyä, Laine sanoo. Aiheesta on puhuttu yrittäjien kesken, mutta erityistä huolestuneisuutta ei ole ollut ilmassa. Asukasluvun kasvu vajaasta parista tuhannesta lähes pariinkymmeneen tuhanteen ei sekään huoleta yrittäjiä. Niin kauan kuin kunnan raja pysyy Liedon kohdalla, ei tilanteesta olla huolissaan, Laine sanoo. Yrittäjäyhdistykset yhteistyöhön Tarvasjoella on tällä hetkellä yli 100 toiminnassa olevaa yritystä. Jari Laineen mukaan yritystoiminta on vilkasta ja kiirettä riittää. Tarvasjoen ja Liedon yrittäjäyhdistykset pysyvät erillään myös kuntaliitoksen jälkeen. Yhteistyötä ollaan kuitenkin Laineen mukaan herättelemässä. Myös Tarvasjoen kunnanjohtaja Oili Paavola toivoo, että yrittäjäyhdistykset yhdistäisivät voimansa ja näkisivät alueen kokonaisuutena. Kaikki lähtee yrittäjistä itsestään ja heidän oma-aloitteisuudestaan. Näen kuntaliitoksen mahdollisuutena yrittäjien yhteistyöhön. Kun lähdetään esimerkiksi messuille ja saa mukaan isomman porukan, niin saadaan myös enemmän näkyvyyttä, Paavola sanoo. Tarvasjoella ollaan viime aikoina satsattu Tyllin yritysalueeseen. Kunnanjohtaja Oili Paavolan mukaan aluetta kehitetään jatkossakin, vaikka Tarvasjoki liittyykin Lietoon. Se tulee olemaan yksi Liedon yritysalueista ja pyrimme saamaan sinne uusia yrityksiä, Paavola kertoo. KOTIMAISET VARAAVAT TAKAT HORMIT, PALOMUURIT, YM. TÄYDELLINEN ASENNUSPALVELU LVI-ASENNUKSET JA TARVIKKEET Helalantie 13, KYRÖ Puh. Pasi Olli LVI-TYÖT ÖLJYPOLTIN HUOLLOT JA -ASENNUS MAA JA VESI-ILMA LÄMPÖPUMPUT ILMALÄMPÖPUMPUT PUTKITYÖT KAIKKI LVI-TARVIKKEET LÄMPÖÄ LÄHELTÄ TakkaCenterin varaavat takat ovat kotimaista laatutyötä ja ne valmistetaan Marttilassa. CE-merkittyihin takkoihin saa myös hormit, palomuurit ja täydellisen asennuspalvelun. Tutustu koko mallistoon sivuillamme takkacenter.fi. Valitse välittäjäsi harkiten, saat enemmän. Asiakkaamme saa vahvan paikallisen osaamisen lisäksi valtakunnallisen ketjun ja koko OP-Pohjola-ryhmän luotettavan asiantuntemuksen. Markkinaosuutemme Auranmaan alueella yli 60 %! OP-Kiinteistökeskus on Suomen vanhin kiinteistönvälitysketju, joka on osa Suomen suurinta finanssitaloa OP-Pohjola-ryhmää. Auranmaan alueella sinua palvelee: Tule käymään tehtaanmyymälässä: TakkaCenter Oy tehtaanmyymälä Teollisuustie 1 A, MARTTILA Ark La Yhdessä hyvä tulee Perttu Niemi Kiinteistönvälittäjä, LKV, YKV, Aura, Turuntie 2 p Auranmaan OP-Kiinteistökeskus Oy

10 10 Teksti: Olli Toivanen Korkeakoulukumppani yhdistää yrityksen ja osaajan Turkulaisten korkeakoulujen ja Turku Science Parkin yhteisen Korkeakoulukumppani-palvelun avulla alueen yrittäjät voivat hyödyntää yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisön asiantuntijuutta yhden luukun periaatteella. Palvelu auttaa etsimään esimerkiksi oikean asiantuntijan, tutkijan tai harjoittelijan yhteistyöprojektin tarpeisiin, eikä yrityksen tarvitse olla perillä korkeakoulumaailman kiemuroista. Palvelu päätettiin luoda, kun aiemman palautteen perusteella yrittäjät olivat epätietoisia siitä, kehen ottaa yhteyttä, kun yhteistyö korkeakoulujen kanssa olisi kiinnostanut. - Vuonna 2005 lähdettiin kehittämään Varsinais- Suomen liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahan avulla korkeakoulujen seutukuntayhteistyötä, johon kuului muun muassa korkeakouluyhteyshenkilöitä. Sen hankkeen yksi konkreettinen lopputulos oli Korkeakoulukumppani, kertoo koulutuspäällikkö Ari Koski, joka on ollut mukana hankkeen alkuajoista lähtien. Onnistuneita projekteja on toteutettu lukuisilla eri aloilla. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut pystyvät auttamaan yrityksiä tutkimusten, koulutusten ja opiskelijaprojektien keinoin esimerkiksi materiaalikehityksessä, kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa. Ehkä tyypillisin yhteydenotto koskee markkinointia sosiaalisessa mediassa, jossa uuden sukupolven diginatiiveista on perinteikkäillekin yrityksille korvaamatonta apua. Esimerkkinä yhteistyöstä Auranmaan alueella ja ympäristössä on palvelun verkkosivuillakin esitelty koskelaisen Raunion sahan kanssa toteutettu hakkeen koon optimointitutkimus. - Lisäksi Loimaan suunnalle on tehty uudenlaisen materiaalin kehittämiseen liittyviä konsultointeja, ja jonkun viikon takaa Marttilasta oli yrityksen laatujärjestelmän kehittämiseen ja sertifiointiin liittyvä toimeksianto, Koski listaa. Pienistä resursseista huolimatta palvelu onkin toteuttanut perustamisensa jälkeen jo useamman sata toimeksiantoa. Kaikki yhteydenotot eivät johda konkreettiseen yhteistyöhön, mutta idea itse on saanut yrittäjiltä yksinomaan positiivisen vastaanoton. Yhteydessä kannattaa myös olla aina ajoissa, sillä oikean tahon löytyminen kuuden korkeakoulun tuhansista työntekijöistä ja kymmenistä tuhansista opiskelijoista vie aikansa. - Viestimme yritysten suuntaan on aina, että kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman nopeasti, sillä jos tuloksen tarvitsee seuraavalla viikolla, voi olla jo liian myöhäistä, Koski toteaa. Soveltava tutkimus ja yritysyhteistyö on perinteisesti koettu ammattikorkeakoulujen vahvuusalueeksi, mutta myös Turun yliopiston tunnetila on viime vuosina kehittynyt yhä enemmän siihen suuntaan. Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö onkin nostettu yhdeksi tavoitteeksi yliopiston strategiassa. Perinteisesti yrityksillä on ollut varauksia yhteistyöstä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta Koski kehottaa myös Auranmaan yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. - Opiskelijayhteistyöllä on syntynyt todella hienoja onnistumisia ja täysin uusia avauksia. Meidät saavuttaa helposti, ja mietimme sitten asiakkaan kanssa yhdessä hankkeen toteutusta. Teksti: Olli Toivanen Ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyö kukoistaa Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektit lähialueen yritysten kanssa ovat tänäkin vuonna yhdistäneet lukuisia yrittäjiä nuorten osaajien kanssa. Tuotekehitysklinikalla yhdessä yrittäjien kanssa kehitetyt uudet tuotteet saatetaan kauppojen hyllyille opiskelijoiden liiketaloudellisen, juridisen, markkinointi-, pakkaus ja muotoiluosaamisen avulla. Tänä vuonna Auranmaan yrityspalveluiden kanssa toteutetulla yrityskeitaalla haetaan puolestaan alueen pienille ja keskisuurille yrityksille alaa katsomatta uutta potkua yrittäjyyden opiskelijoiden voimin. Hankkeet ovat osa ammattikorkeakoulun strategiaa, joka korostaa alueellisen yhteistyön lisäämistä myös tulevaisuudessa. - Näinä aikoina monet yksinyrittäjät ovat pulassa, ja kuntien yrittäjäpalveluita ajetaan alas. Me pyrimme kehittämään omaa toimintaamme enemmän siihen suuntaan, kertoo yrittäjyyden lehtori Kari Juhala. Auranmaan yrityspalveluiden Lassi Rosala, projektipäällikkö Sinikka Leino, lehtori Kari Juhala sekä Turun ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opiskelijat Tuotekehitysklinikan hankerahoitus jatkuu vuoden loppuun asti, mutta tavoitteena on myös jatkossa päästään auttamaan alueen yrityksiä. Yrityskeidaskin pyörähtää uudestaan käyntiin seuraavan vuoden syksynä. Myös keväällä otetaan rajatusti toimeksiantoja vastaan, mutta projektit täytyy sovittaa yhteen opiskelijoiden opetusohjelmien kanssa. Aluekehityksen ohella onkin ensisijaisen tärkeää, että ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät oppimaan yrittäjien rinnalla. Sen lisäksi, että tarjolla on huikea määrä uutta energiaa ja ideoita, hanke auttaa yrittäjiä myös löytämään uusia yhteistyökumppaneita. - Yrityskeitaan foorumeissa on ollut myös yrittäjiä mukana. Näin yrittäjät ovat päässeet luomaan uusia verkostoja. Yksin ei oikein enää pärjää yritysmaailmassa, toteaa projektipäällikkö Sinikka Leino. Yrittäjyyden opiskelijat Yrityskeitaan taustalla ovat päässeet aitiopaikalle oppimaan yrityksen päivittäisestä toiminnasta, tulevaisuuden suunnittelusta sekä yhteistyöstä muiden yritysten kanssa. Monet opiskelijoista kommentoivat, kuinka tuleville yrittäjille on luontaista oppia tekemisen kautta. - Perusasioista on lähdetty liikkeelle. Siitä, miten yhtiö perustetaan ja miten asiakkaita hankitaan, kertoo auralaisen Sun Salin yhtiömuodon vaihtoa, toiminnan laajentamista ja markkinointia mukana suunnittelemassa ollut Jesse Teleni. Nuoria tulevaisuuden yrittäjiä on elämäntapaan inspiroinut halu toteuttaa itseään sekä lähipiiristä saatu esimerkki. Varmaa on, että alueen yrittäjien halutaan myös jatkossa innostuvan yhteistyöstä yrittäjyyden opiskelijoiden kanssa. - Jos haluaa uusia ideoita ja nuorta voimaa tekemään asioita, kannattaa ottaa yhteyttä. Ideoidaan yhdessä, opitaan samalla ja kehitytään, Juhala kehottaa. Samuli Rintala Oy

11 11 Teksti: Jaana Boström OmaisOiva Loimaan seutu -hanke Auranmaalla Kolme vuotta sitten sain mahdollisuuden kirjoittaa tässä julkaisussa ja kiitän lämpimästi mahdollisuudesta kertoa, mitä nyt kuuluu Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle. Todella paljon on tapahtunut näiden vuosien varrella. Olet varmaan nähnyt paikallislehtien sivuilla ja kuntatiedotteissa yhdistyksen ilmoittelevan tänä vuonna OmaisOivan teematilaisuuksista, kioskeista, kahviloista, Ovet -omaishoitajavalmennuksista, vierailuista ja niin edelleen. Tähän tilanteeseen emme olisi päässeet ilman muiden tukijoiden aikaisempaa apua. Syksyllä 2011 yhdistys perusteli seutukunnan Lions Clubeille (PNAT) tarvetta saada oma paikka, sillä olimme yrittäneet toimia useita vuosia ns. muiden armoilla. Samaan aikaan oli myös mahdollista lähestyä Ragnar Ekbergin säätiötä avustuksen hakemiseksi toimintaan. Näiden kahden tärkeän tukijan avulla huhtikuussa 2012 voitiin viettää Olohuoneen avajaisia Loimaalla Pekankuja nelosessa. Kiitokseksi tukijoille useamman vuoden ajan, Raha-automaattiyhdistys katsoi tärkeäksi rahoittaa toimintaamme pitkäjänteisesti, olimmehan olleet veitsi kurkulla jo pitkään. Pitkäjänteinen tukeminen tarkoittaa OmaisOiva Loimaan seutu -toimintaa ainakin tässä vaiheessa vuosille ja jopa tästä eteenpäinkin. OmaisOiva - hankkeessa meillä on nyt mahdollisuus järjestää Olohuoneessa toteutettuja erilaisia tilaisuuksia laajemmin ja niitä ovat nyt olleet muun muassa keväällä järjestetyt infotilaisuudet koko seutukunnassa, teematilaisuudet Marttilassa, kioskit kirjastoissa antaen tietoa, kahvilat vapaata keskustelua varten ja yhteiset vierailut paikallisiin kohteisiin. Hankkeen tavoite on luoda pitkäjänteistä toimintaa ja avuksi tarvitsemme ilman muuta muitakin toimijoita. Olemme tehneet aiesopimukset tässä vaiheessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin, Avustajakeskuksen/ Lounais-Suomen Lihastauti ry:n, Omaisena edelleen ry:n, Oripään kunnan, Loimaan kaupungin ja aivan tuoreen päätöksen mukaisesti Marttilan kunnan kanssa. Yhdistys ja hanke ei voi toimia yksin pitkäjänteisesti ja siksi onkin hienoa, että olemme saaneet jo näin lyhyessä ajassa sitoutuneita yhteistyötahoja. OmaisOiva - toiminta laajenee koko ajan niin Auranmaalla kuin Loimaan seutukunnassakin sillä periaatteella, että toiminnalle saadaan turvattua jatkuvuus, hanke ei saa olla tähdenlento. Moni voi miettiä, voinko lähteä mukaan toimintaan. Siispä kerron Oletko nykyinen omaishoitaja, entinen omaishoitaja, tuleva omaishoitaja tai muuten kiinnostunut toiminnasta? Kohderyhmämme on siis todella laaja. Tiesitkö, että joka kuudes meistä suomalaisista auttaa omaistaan ja läheistään? Toivotan lämpimästi mukaan toimintaan niin osallistujana, vapaaehtoisen toimijana tai tukijana! Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia heitä, jotka ovat omaishoitajia heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. ä ajatusktsaia Lämpirmai-M aria Lau laadukkaita nahkasormikkaita (naisille ja miehille) nahkakintaita Sup kau erkaulahuiveja pak niita ette ja! ihania lahjaä Hyvälua e ideoita! palv joulunille! Iloista aikaa kaik Heimolinnankatu 6, Loimaa p Avoinna: ma-pe 9-17 ja la 9-13 Rosalynn Carter Jaana Boström Omaistoiminnan ohjaaja OmaisOiva Loimaan seutu hanke Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry jaana.bostrom(a)loimaanomaishoitajat.fi puh Energiatehokasta valaistusta ledeillä Verkkokauppa kuluttajille /kauppa Tarjoamme led-valaistusratkaisuja kaikkiin tiloihin. Oma maahantuonti takaa laadukkaat tuotteet. Led-putkillamme on 5 vuoden takuu. Led-valojen etuja: energiatehokkuus, helppo asennettavuus ja pitkät huoltovälit. Yrittäjä, tilaa ilmainen Esimerkki: 100 loisteputkea korvataan kartoituskäynti led-putkilla: Säästöä kertyy 5 vuodessa p ,20. Takaisinmaksuaika 1,6 v. Satakunnantie 13, 2. krs. I Loimaa I puh I Olohuoneen Vierailupäivä Johanna Oraksen Ateljeessa Kuva: Fiinu Seppä

12 12 Teksti: Maria Rantanen Auranmaan yritysten omat sparraajat Kuka? Riikka Peippo Asuu? Pöytyän Yläneellä Toimii: Auranmaan elinkeinoasiantuntijana, painopisteenä tuotannolliset yritykset, elintarvike, matkailu, luova-ala ja yrityspalvelut Aikaisemmin: Toiminut yrittäjänä ja työskennellyt Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksessa Yhteys? , Kuka? Lassi Rosala Asuu? Jyväskylästä lähtöisin, asuu Turussa Toimii: Auranmaan elinkeinoasiantuntijana, painopisteenä kauppa, ict-palvelu, hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut, kuljetus, rakentaminen ja puutuote Aikaisemmin: Työskennellyt vakuutusalalla, kaupan alalla ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnverassa. Yhteys: , Riikka Peippo ja Lassi Rosala ovat työskennelleet Auranmaan yrityspalveluiden asiantuntijoina lähes vuoden verran. Heidän tehtävinään on auttaa paikallisia yrityksiä ja kehittää Auranmaan elinvoimaisuutta. Auranmaalla aloitti tammikuussa kaksi elinkeinoasiantuntijaa, Lassi Rosala ja Riikka Peippo. Auranmaan yrityspalveluissa ahertava kaksikko on saanut paljon aikaan jo vajaassa vuodessa. Olemme keränneet asiantuntija- ja yhteistyöverkostoa sekä tehneet kuntakohtaisia elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä, Peippo antaa esimerkeiksi. Peipon ja Rosalan pääasiallinen tehtävä on kuitenkin auttaa auranmaalaisia yrityksiä. Autamme esimerkiksi yrityksen perustamisessa. Kerromme, mitä kannattaa tehdä ja annamme ulkopuolista näkemystä ja kokemusta, Rosala kertoo. Neuvontaa he antavat myös muun muassa rahoitussuunnitteluun, tuotekehitykseen, omistajavaihdoksiin ja kansainvälistymiseen. Ja jos on asioita, joissa me emme pysty auttamaan, ohjaamme yrittäjän eteenpäin sellaiselle asiantuntijalle, joka osaa varmasti auttaa. Työpisteet Aurassa ja Riihikoskella Yrityspalveluiden isäntä- kuntana on Aura, jolta muut auranmaan kunnat ostavat asiantuntijoiden palvelun. Vuoden vaihteessa tosin Tarvasjoki jää elinkeinoyhteistyöstä pois, kun se liitetään Lietoon. Riikka Peippo ja Lassi Rosala haluavat toimia kuntien ja yrittäjien välisenä äänenä ja tulkkina. Pyrimme siihen, että Auranmaalla olisi mahdollisimman hyvä yrittää. Se on sekä kuntien että yritysten etu. Heillä on työpisteet Aurassa sekä Riihikoskella. Liikumme kuitenkin paljon ympäri Auranmaata, siksi meille tulee varata aika aina etukäteen, Peippo lisää. Enemmän yhteistyötä Auranmaalla Aura ja muut auranmaalaiset kunnat ostivat aikaisemmin yrityspalvelunsa Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta eli Yrityskolmio ry:stä. Elinkeinoasiantuntijat sanovat, että paikalliset yritykset ovat hyvin löytäneet uudet Auranmaan yrityspalvelut. Koskaan ei voi kuitenkaan olla tarpeeksi hyvin esillä. On tärkeää, että aloittavatkin yritykset löytävät palvelumme, Riikka Peippo korostaa. Molemmat elinkeinoasiantuntijat sanovat, että Auranmaalla on alueena rutkasti käyttämätöntä potenttiaalia. Työsarkaa riittää ja hyvä niin. Auranmaa pitäisi nähdä nykyistä vahvemmin yhtenäisempänä kokonaisuutena. Jos kaikki auranmaalaiset tekisivät yhteistyötä, saisimme alueelle paljon enemmän elinvoimaa. Auranmaa on kuitenkin yhtenäinen maaseutualue Loimaan ja Turun välissä, Peippo kuvailee. Teksti: Maria Rantanen Yrityskauppa vaatii aikaa, luopumista ja kompromisseja Jos haluaa ryhtyä yrittäjäksi, yrityksen ostaminen on järkevä ratkaisu, sanovat Suomen Yrityskauppojen asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa (oik.) ja Auranmaan yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija Lassi Rosala. Asiantuntijat auttavat, jotta myyjät ja ostajat löytävät toisensa. Moni suomalaisyrittäjä hivelee lähellä eläkeikää. Kun itse jättää työuran taakseen, mitä tehdä yritykselle? Olisi kannattavaa, että vanhoille yrityksille löytyisi aina jatkaja, ettei seuraavan tarvitsisi alusta asti perustaa uutta yritystä, toteaa Auranmaan yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo. Yritys voi vaihtaa omistajaa joko yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen kautta. Jatkajan löytäminen ei kuitenkaan ole aina kovin yksinkertaista, sillä yrityskauppa on monen onnistuneen neuvottelun summa. Omistajavaihdokset ovat siitä vaikeita, että niitä ei ole kahta samanlaista, sanoo Suomen Yrityskauppojen asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa. Omistajavaihdoksessa ei ole kyse vain yrityksen myymisestä. Tunteet ovat vahvasti pelissä, kun yrittäjä myy omaa elämäntyötään. Jatkaja löytyy yleensä läheltä Kun omistajanvaihdosta aletaan suunnitella, tärkeintä on hahmottaa realistinen kuva yrityksestä. Täytyy selvittää sen arvo markkinoilla. Juha-Pekka Asuinmaa toteaa, että tässä kohtaa yleensä tunteet astuvat peliin. Moni yrittäjä nostaa myyntihintaa arvioitua korkeammaksi, koska perustelee, että yrityksestä olisi saanut helposti arvokkaamman jos. Täytyy huomioida, että kukaan ostaja ei maksa ylimääräistä mistään sellaisesta, joka täytyy tehdä itse. Yrityksen arvo riippuu esimerkiksi liikeideasta, toimitiloista, brändistä, kassavirrasta ja tulevaisuuden näkymistä. Korjailevia liikkeitä kuitenkin pystyy tekemään, mikäli yrittäjä ei ole tyytyväinen arvonmääritykseen, Asuinmaa jatkaa. Yritykselle voi löytyä jatkaja käytännössä mistä vain. Parhaat vaihtoehdot ovat usein yllättävänkin lähellä. Monesti yrittäjä ei näe, että ratkaisu on ihan lähellä. Esimerkiksi joku työntekijöistä, joka tuntee yrityksen ja sen toimintatavat, voi hyvin olla jatkaja. Ennakointi tärkeää Kun yrittäjä alkaa suunnitella eläkkeelle jäämistä, kannattaa heti ruveta pohtimaan potentiaalista jatkajaa. Huolella tehty yrityskauppa saattaa olla pitkäkin, useamman vuoden, projekti. Jos yritykselle on aikanaan ostettu vaikka lomaosake, pitää huomioida, että yrityksen tuleva ostaja ei välttämättä ole halukas maksamaan siitä. Ylimääräiset pitää myydä ensiksi pois, Asuinmaa selvittää. Kun aikaa on tarpeeksi ja kauppahinta realistinen, mille vain firmalle voidaan löytää jatkaja. Yhden miehen yrityksillekin löytyy jatkajia. Yrityskauppa-asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa painottaa, että ennen yrityksen myymistä on käytävä läpi myös henkinen luopumisprosessi. Kun on ollut yrittäjänä vaikka 50 vuotta, ei noin vain pysty lopettamaan. On tärkeää suunnitella valmiiksi, mitä tekee yrityksestä luopumisen jälkeen.

13 13 Teksti: Maria Rantanen Mainostoimistoyrittäjä Paulina Ratia: Parhaat ideat syntyvät saunan lauteilla Kuka? Paulina Ratia Yritys: Mainostoimisto Leiskaamo Missä? Pöytyän Riihikoskella Perustettu: 2012 logoja, yritysilmeitä, ulkoasuja, mainoksia, tarrojen suunnittelua. Mainostoimisto ei ole vain yrityksiä varten. Voin tehdä yksityishenkilöille esimerkiksi juhlakutsuja ja -kortteja. Luovalla alalla ollaan aina töissä edes haaveile isosta toimistosta eikä halua kilpailla niiden kanssa. Pyrin työssäni laatuun, asiakaslähtöisyyteen ja joustavuuteen sekä siihen, että sovitut aikataulut pitävät. Kotimaisuus on tärkeää. Vaikeat ajat Leiskaamon yrittäjä Paulina Ratia toivoo, että voisi tehdä mainostoimistotöitä kokoaikaisesti. Mainostoimisto Leiskaamossa on siistiä. Graafista mustavalkoista sisustusta tasapainoittavat keltaiset tuolit. Kaikki on harmonisessa järjestyksessä, viimeisen päälle suunniteltua. Minulla on tapana siivota toimisto, kun saan projektin valmiiksi. Siten voin aloittaa seuraavan työn kokonaan puhtaalta pöydältä, sanoo yrittäjä Paulina Ratia. Ratia perusti reilu pari vuotta sitten mainostoimiston, Leiskaamon, Pöytyän Riihikoskelle. Työskentelin Nokialla Salossa yli yhdeksän vuotta, kunnes jouduin lähtemään viimeisissä yt-neuvotteluissa. Ratia työskenteli ennen Nokia-uraansa mainosalalla Turussa, joten mainostoimiston perustaminen tiesi paluuta vanhaan. Ratian hyppysissä on erityisesti graafinen suunnittelu ja noin vuosi sitten hän valmistui web-suunnittelijaksi. Teen oikeastaan kaikkea markkinointiin liittyvää: Suurin osa Leiskaamon asiakkaista on paikallisia, pieniä aloittelevia yrityksiä. Kaukaisimmat asiakkaat ovat Veikkolasta. Työlistalle mahtuu niin isoja kuin pieniäkin projekteja. Ei ole oikeastaan mitään tyypillistä keissiä, vaan kaikki toimeksiannot ovat erilaisia. Luovuus on rajana. Paulina Ratia imee itseensä vaikutteita kaikkialta ympäröivästä maailmasta. Luovassa työssä ei olla töissä vain kello 8 16, sillä luovuus ei tule kello kaulassa. Parhaat ideat syntyvät saunan lauteilla, yrittäjä naurahtaa. Leiskaamo on pieni yhden työntekijän mainostoimisto. Ratia sanoo, ettei hän Paulina Ratia sanoo, että taloudelliset ajat ovat kehnot tällä hetkellä, mikä peilautuu suoraan mainosyrittäjälle. Kun taloudelliset ajat ovat huonot, markkinointi on ensimmäinen, josta lähdetään karsimaan. Se on huono suunta, koska ilman mainontaa ei ole näkyvyyttä. Suurin toive tulevaisuudelle on, että hän voisi toimi mainosalan yrittäjänä kokopäiväisesti. Mainostoimiston lisäksi Ratia työllistää itseään esimerkiksi vetämällä ryhmäliikuntatunteja. Itse ainakin haluan käyttää paikallisia yrityksiä. Jos paikallisia yrityksiä ei näin pienessä kunnassa hyödynnetä, ei niitä täällä kauaa olekaan, Ratia muistuttaa. Teksti: Maria Rantanen Myssyfarmilla satsataan rypsiöljytuotantoon Pöytyän Vistolan kylällä sijaitsevalta luomutilalta löytyy intoa ja tarmoa. Uudenlaista pontta saatiin vuosi sitten, kun tilan isäntä Janne Rauhansuu hankki loimaalaiselta Koskimäen viinitilalta rypsinpuristimet. Ostimme Koskimäen tilalta rypsinpuristukseen liittyvät toiminnot. Nyt pullotamme ja myymme kylmäpuristettua luomurypsiöljyä, Myssyfarmin yrittäjä kertoo. Rauhansuun tilalla viljellään syysrypsin lisäksi hernettä, ruista, vehnää, kauraa ja ohraa. Tilalla käyskentelee luomulampaita, joiden villasta valmistetaan myssyjä, kravaatteja ja kaulureita. Tilan omasta herneestä on jalostettu hernerouhetta, joka on tarkoitettu soijarouheen kotimaiseksi vastineeksi. Rypsiöljy on jatkoa elintarviketuotantoon. Elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo kertoi, että Jarmo Mäkelä on luopumassa rypsinpuristukseen liittyvästä liiketoiminnasta. Meillä oli ajatus, että voisimme laajentaa elintarviketuotantoamme, joten kiinnostus heräsi, Rauhansuu kuvailee. Entinen omistaja auttoi alkuun Kaikki kävi nopeasti. Kesällä 2013 Rauhansuut kuulivat Koskimäen rypsipuristusliiketoiminnan olevan myynnissä, ja marraskuussa koneet olivat jo toiminnassa Vistolassa. Investointituen haku viivytti etenemistä jonkin verran. Elintarvike- ja rehuprosessin käynnistämistä varten tarvittiin luvat Eviralta, Janne Rauhansuu kertoo. Tärkeä apu kaupassa oli myyjä eli entinen omistaja itse. Jarmo Mäkelä oli mukana konsultoimassa laitteiden käyttöönottoa. Jarmo oli kaupitellut puristimia muillekin, joten pohjatyö oli tehty hyvin. Esimerkiksi hinnat oli määritelty selkeästi, Rauhansuu toteaa. Rauhansuun tilalla puristetaan luomurypsiöljyä. Uutta laajennusta Nyt kun yrityskaupasta on aikaa vuosi, Rauhansuut ovat suunnanneet katseensa jo eteenpäin. Tilalle on jo ehditty hankkimaan lisää rypsinpuristimia. Satsaus puristimiin on maksanut itsensä jo takaisin, Janne Rauhansuu kertoo. Ajatuksena on laajentaa Myssyfarmin toimintaa vielä Janne Rauhansuun ei tarvitse enää tyytyä vain puimaan syysrypsejään, sillä Myssyfarmilla tuotetaan nyt itse öljyä. Rypsinpuristimet ostettiin yritystoimintansa lopettaneelta Koskimäen viinitilalta. jonkin verran. Omassa viljelyksessä olevien elintarvikkeeksi menevien syysrypsien lisäksi voitaisiin puristaa rehuksi myös sopimusviljelijöiden rypsejä. Jotta päästään seuraavaan vaiheeseen, vaaditaan ehkä ulkopuolinen työntekijää tuotantoon. Ajatus puhtaudesta ja ympäristön kunnioittamisesta elää maatalousyrittäjän tekemisissä vahvasti. Janne Rauhansuu sanoo, että luomutilan tuotteille, joita on jalostettu mahdollisimman vähän, löytyy selkeästi kysyntää.

14 14 Teksti: Paula Pihlava Kolvaan Kala haluaa parantaa Pyhäjärven tilaa Jouni Aaltosella on yli 30 vuoden kokemus kalastuksesta. Kiinnostus hänen kalastamiaan ja valmistamiaan tuotteita kohtaan kasvoi, ja Aaltonen halusi tarjota entistä monipuolisempia kalatuotteita entistä laajemmalle asiakaskunnalle. Tämä sai Aaltosen perustamaan vuonna 2004 Kolvaan Kalan, joka juhli joulukuun alussa 10-vuotisjuhliaan. Kolvaan Kalan tuotantolaitos sijaitsee Säkylän Pyhäjärven äärellä. Nykyaikaisessa tuotantolaitoksessa pystytään valmistamaan monipuolisesti erilaisia kalatuotteita. Yritys on tunnettu savusilakoistaan, joiden lisäksi se valmistaa muun muassa loimulohta ja eri kalafileitä. Kolvaan Kalan suosituin tuote on Pyhäjärvestä kalastetut muikut. Kilomääräisesti yritys myy eniten kuitenkin savusilakkaa. Ennen tuotantolaitosta minulla oli käytössä vanha navetta, jossa oli kalanjalostustilat. Savustusuuni oli ulkona, joten talvella oli usein melko kylmä tehdä töitä, Aaltonen muistelee. Tuotantolaitoksessa pystytään valmistamaan myös kalamassaa, jota tehdään niin sanotuista vähempiarvoisista kaloista, kuten särjestä ja pikkuahvenista. Massasta voidaan valmistaa esimerkiksi kalapihvejä ja -pullia. Aaltonen kehuu tuotetta, koska sillä pystytään hyödyntämään luonnonka- loja, jotka muuten eivät menisi kaupaksi. Yritys hakee parhaillaan yhteistyökumppaneita, joille se voisi alkaa tuottamaan kalamassaa. Kalastamalla myös vähempiarvoisia kalalajeja voimme parantaa Pyhäjärven tilaa ja antaa enemmän elintilaa muillekin kaloille. Muikkukanta on Pyhäjärvessä tällä hetkellä heikko, ja toiveena on saada se kasvamaan. Vaikka tiettyjä kalalajeja pidetään vähempiarvoisina, ovat ne silti ravintoarvoiltaan hyviä, Aaltonen kertoo. Pienyrittäjän työpäivät ovat pitkiä Kalastaja ja pienyrittäjä Jouni Aaltosen arkea. Aaltonen naurahtaa, kun häneltä kysyy, millainen on hänen tavallinen työpäivänsä. Pienyrittäjän työpäivät vaihtelevat paljon, ja vuodenaikojen muutos vaikuttaa kalastajan arkeen. Työn määrä on kasvanut tuotantolaitoksen myötä, ja töitä tehdään nyt vuoden ympäri. Talvella teemme enemmän kalatuotteiden jalostusta kuin muina vuodenaikoina. Mieli vetää kuitenkin toisinaan myös kalastamaan. Kesä- ja ravustusaikaan kalastan enemmän ja olen vähemmän hallilla töissä, Aaltonen sanoo. Iso osa Aaltosen työajasta kuluu tuotteiden toimittamiseen eri asiakkaille. Toisinaan hän kiertää paikkakuntia yrityksen myymäläautolla. Tuotteiden myynti toreilla on Aaltosen mukaan hyödyllistä, koska tällöin hän saa tärkeää palautetta niistä. Kalastus vaikuttaa järvien hyvinvointiin Aaltonen on huolissaan kalastajien määrän vähentymisestä ja sen vaikutuksista järvien hyvinvoinnille. Nykyiset kalastajat ikääntyvät ja yhä harvemmin heidän tilalleen tulee uusia kalastusyrittäjiä. Ka- lastuksella on oleellinen vaikutus vesien hyvinvoinnille. Jos kalakannat ovat liian runsaat, se vaikuttaa veden laatuun. Toisaalta sama ongelma on, jos kalatuotteille ei ole riittävästi kysyntää ja paine kalastaa vähenee. Kolvaan Kala osti keväällä Kauttualta uuden kalankäsittelylaitoksen, jonne tulevaisuudessa on tarkoitus siirtää tuorekalan käsittely. Laitokseen avattiin myös uusi myymälä. Kolvaan tuotantolaitoksen tiloissa pidetään Kuka: Jouni Aaltonen, yrittäjä Yritys: Kolvaan Kala, kalastusta ja ravustusta sekä kalatuotteiden jalostusta vuoden ympäri. Tuotantolaitoksessa mahdollisuus valmistaa myös kalamassaa. Missä: Yläne Työntekijöitä: 4, kausiluontoisesti 8 Yritys perustettu: 2004, Jouni Aaltonen on toiminut kalastajana kuitenkin yli 30 vuotta savustusuunit, joissa yritys valmistaa sen suosittuja savumuikkuja. Kolvaan Kala toimittaa tuotteitaan myyntiin lähialueen kuntiin. Sillä on myös asiakkaana useita Suomen suurimpia tukkuliikkeitä, jonka kautta yrityksen valmistamaa savusilakkaa myydään koko maassa. Tarjoamme kirjanpitopalveluja yrityksille, yrittäjille ja yhdistyksille isännöintiä taloyhtiöille asiakirjojen laadintaa (mm. perunkirj.) Vihtontie 17 as. 5, Mellilä puh

15 15 Teksti: Paula Pihlava Louhintatöitä kymmenien vuosien kokemuksella Kun työmaa sijaitsee keskellä tiivistä asutusta ja urakkana on kaivaa seitsemän metriä maan alle kerrostalon seinän vierestä, vaaditaan yritykseltä vahvaa osaamista louhinta- ja kaivuutöistä. Louhintaliike Heimo Portaala Oy:n yrittäjälle Harri Portaalalle juuri keskikaupungilla tehtävät urakat ovat mielenkiintoisimpia. Kun louhitaan keskellä asutusta, pitää ottaa huomioon monta asiaa. Se tekee työstä haastavaa, mutta myös mielenkiintoista. Kiven laatu saattaa vaihdella paljon, mikä vaikuttaa louhintaan, Portaala kertoo. Louhintaliikkeellä on pitkä historia ja vankka kokemus alalta. Portaalan isä perusti louhintayrityksen jo vuonna Harri Portaala aloitti työt yrityksessä 1976 opintojen päätyttyä ja siirtyi sen toimitusjohtajaksi vuonna Yritys palkittiin kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla lokakuussa. Olen kasvanut mukaan yritykseen ja ollut sen toiminnassa mukana aina. Täytyy olla kaikkiruokainen työtehtävien suhteen, sillä hommia on laidasta laitaan. Toisinaan teen toimistossa töitä, monesti olen mukana louhinnoissa ja välillä pitää olla valmis hyppäämään auton rattiin kuljettamaan kivitavaraa, Portaala kuvailee työtään. Yleisimpiä urakoita kunnallistekniset työt Louhinta vaatii huolellista suunnittelua joka kerta. Mittamies määrittelee kerralla räjäytettävän alueen koon, ja panostajat huolehtivat räjähteiden määrästä ja asentamisesta. Jokaisen panoksen päälle laitetaan tuhat kiloa painava painopeite päälle. Louhintaliike huolehtii myös lohkareiden murskaamisesta pienemmäksi ja murskeen sekä muun kiviaineksen kuljettamisesta eteenpäin. Kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla palkittu toimitusjohtaja Harri Portaala louhintatyömaallaan. Yrityksellä on jatkuvasti työn alla urakkaa. Työntekijät tekevät porauksia koko ajan, mutta panostuksia porrastetaan eri työmaiden kesken. Yrityksellä on useita kaivinkoneita ja poravaunuja sekä yksi traktoriporalaite. Portaala kertoo, että tällä hetkellä louhintatyömaita on paljon Turun seudulla, mutta yritys on ollut tekemässä louhinta- ja kaivuutöitä niin Kuopiossa, Lahdessa kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä yritys on ollut tekemässä muun muassa uutta länsi-metroa. Olemme louhineet viime aikoina paljon kerrostalojen pohjia. Nyt on ollut myös yllättävän paljon urakoita Turun kaupungille, kuten teiden ja vesijohtoverkoston vaatimia louhintoja, Portaala toteaa. Tärinää ei saa aiheutua liikaa Turvallisuus- ja ympäristön vaikutussäädökset ovat tiukentuneet louhinnoissa. Työmaista tehdään meluilmoitukset ja joka kerta ilmoitus poliisille, jotta viranomainen tietää räjäytysten olevan laillisia. Aiemmin ei tiedetty louhintojen aiheuttamista tärinöistä. Nykyään niihin pitää kiinnittää Kuka: Harri Portaala, yrittäjä Yritys: Louhintaliike Heimo Portaala Oy, louhinta- ja kaivuutöitä yli 50 vuoden kokemuksella. Missä: Marttila Työntekijöitä: reilu 10, mm. panostajia, porareita, kaivinkone- ja kuormaauton kuljettajia. Perustettu: 1959 enemmän huomiota ja suunnitella urakka niin, että tärinää syntyy mahdollisimman vähän räjäytyksen yhteydessä. Myös louhintojen ympäristövaikutuksia valvotaan tarkemmin kuin ennen, Portaala sanoo. Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista louhintoja tehdessä. Ennen työn aloittamista louhinnoista tehdään turvallisuussuunnitelma ja jokaisesta räjäytyksestä tehdään louhintatyön kenttäkortti, jossa kerrotaan kaikki tiedot räjähdykseen liittyen. Portaala toteaakin, että paperitöitä saa tehdä nykyään enemmän kuin ennen. on nyt TÄYDEN PALVELUN KEILAHALLI Tervetuloa tutustumaan! LOIMAAN KEILAHALLI OY Kartanomäenkatu 2 B LOIMAA (02) löydät meidät myös facebookista. KEILAUS HOHTOKEILAUS BAARI BILJARDI SCREEN SAUNA KOKOUSTILAT MINIGOLF oikeaa tilitoimistopalvelua vuodesta 1984 Loimaan lääkäritalon lääkärit ja asiantuntijat: Yleislääkärit: Maire Toivonen, Pasi Koivisto Gynekologit: Katja Kero, Mirjami Mattila Urologi, kirurgia: Erkki Jussila Ortopedi: Mika Suominen Fysioterapeutti: Marjaana Kemppi Hieroja, kalevalainen jäsenkorjaaja: Saila Järvinen Huom! myös -luomien ja pattien poistot -ajokorttitodistukset Väinölänkatu 4. Ajanvaraus p ark klo 9 14, nettivaraus 24 h Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min

16 16 Teksti: Paula Pihlava Tilitoimistojen palvelut lisääntyneet Nykyään harva yritys vastaa taloushallinnostaan täysin itse. Yrittämiseen liittyvä lainsäädäntö ja viranomaissäännökset muuttuvat nopeasti, mikä tuo haasteita yrittäjälle ja saattaa lisätä paperityön määrää. Tilitoimistoille se tarkoittaa palveluiden lisääntymistä. Jos todella haluaa panostaa omaan yritykseensä, sen tuotteisiin tai palveluihin, on turhaa ajan haaskausta opetella kaikkia taloushallinnon töitä. Monissa yrityksissä taloushallinto on kokonaan ulkoistettu, minkä takia tilitoimiston palvelut ovat kokonaisvaltaisempia nykyään, Auranmaan Tilitiimi Oy:n toimiston vastaava Elisa Koho kertoo. Auranmaan Tilitiimillä on asiakkainaan noin 200 erikokoista ja eri alan yritystä. Jokaisen yrityksen kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma siitä, millaisia palveluita se Tilitiimiltä haluaa. Jokaisella yrityksellä on talousasiantuntija tai kirjanpitäjä yhteyshenkilönä. Tilitiimi voi huolehtia yrityksen kirjanpidosta, ostolaskujen kierrätyksestä ja maksatuksesta sekä laskutuksesta ja palkanlaskennasta. Myös eri verotusasiat, kuten veroilmoitusten, oikaisujen ja valitusten teko voidaan tehdä tilitoimiston puolesta. Yhtiöoikeudelliset palvelut ovat myös osa Tilitiimin toimintaa. Tilitiimi tukee uusia yrityksiä niiden perustamishetkellä ja voi auttaa suunnittelussa sekä budjetin luomisessa. Pyrimme auttamaan ja antamaan neuvontaa kasvotusten niin usein kuin yrittäjä sitä toivoo. Tapaamme jokaisen asiakkaan kanssa vähintään kerran vuodessa, jolloin käymme tilinpäätöksen läpi ja jutellaan myös muita kuulumisia, Koho sanoo. Sähköinen taloushallinto lisääntynyt Sähköinen taloushallinto mahdollistaa sujuvan työnjaon tilitoimiston ja yrittäjän välillä. Muun muassa verotusasiat, kirjanpito, ostolaskujen käsittely, maksatus ja laskutus hoidetaan sähköisesti omilla ohjelmistoillaan. Toisaalta sähköisten palveluiden lisääntyminen tuo myös haasteita yrittäjälle, esimerkiksi verkkolaskujen määrä kasvaa koko ajan. Viranomaiset ja julkiset virastot ohjaavat palveluita yhä enemmän verkkoon, jolloin talousasioiden hoito vaatii erilaisten ohjelmistojen hallintaa ja niiden päivittämistä. Sähköisesti tehtävät taloushallinnon työt saattavat jossain tapauksissa viedä turhan paljon aikaa yrittäjältä, jolloin tilitoimiston palvelut tulevat avuksi, Elisa Koho toteaa. Koho kertoo sähköisten palveluiden helpottaneen tilitoimiston työtä. Jokapäiväiset työtehtävät hoituvat tehokkaammin sähköisillä ohjelmistoilla, ja ne vähentävät rutiinitallennustyötä. Siitä huolimatta tuntuu siltä, että on yhtä kiire kuin (Takaa oikealta vasemmalle) Kirsi Ylirönni, Kreetta Pääkkö, Soili Nikula, Minna Järvinen, Ella Alikeskikylä. Edessä Marjo Kuronen (vas.) ja Elisa Koho (oik.) ennenkin, Koho nauraa. Yritysmaailman lainsäädännön muuttuminen ja tietokoneohjelmistojen kehittyminen vaatii Tilitiimin työntekijöiltä jatkuvaa opiskelua ja säännöllistä kouluttautumista. Työkenttä on entistä laajempi nykyään, ja tilitoimiston työntekijöiltä vaaditaan kykyä sopeutua muutoksiin. On tärkeää olla utelias omaa työtään kohtaan ja valmis oppimaan uutta. Asiakkaat voivat vaihtua, mikä tuo muutoksia meidän työhömme, Koho painottaa ja korostaa vielä osaavan henkilökunnan tärkeyttä tilitoimistossa. Tilitoimistoa ei ole, jos ei ole hyviä taloushallinnon osaajia, hän tiivistää. Kuka: Elisa Koho, toimiston vastaava Yritys: Auranmaan Tilitiimi, hoitaa erikokoisten ja eri alan yritysten taloushallinnon. Asiakkaina noin 200 yritystä. Missä: Aura Työntekijöitä: 7 Perustettu: 1997 Teksti: Olli Toivanen Linjakaivuu ja Bio-Expert yhteistyöhön MAALÄMPÖÄ AVAIMET KÄTEEN RATKAISUT Poraukset, maapiirit, putkityöt, asennus, mitoitus ja suunnittelu. Käyttöönotto ja koulutus. 24/7 päivystys. Maanrakennus Linjakaivuu oy Putkiasennus Laitinen Oy Simeoninkuja 12, Lieto Pöytyäläiset Maarak. Linjakaivuu Pöytyä ja Bio- Expert aloittavat yhteistyön maalämpöprojektien toteutuksessa. Tavoitteena on, että asiakas voi yhdestä numerosta saada laitteiston ja kaikki tarvitsemansa palvelut avaimet käteen -periaatteella esimerkiksi omakotitalon tai suuremman talouden maalämpöpumpun asentamista ja huoltoa varten. Yhteistyön hedelmät korjataan erityisesti haastavammissa kohteissa. Lämmityksen ohella pumpuilla hoituu myös esimerkiksi kauppakiinteistön viilennys kesäaikaan. Tarjolla on yhden Euroopan suurimmista valmistajista, saksalaisen Viessmannin lämpöpumppuja, mutta asiakas voi tehdä pumpun suhteen myös oman valintansa Linjakaivuun hoitaessa poraustyön. - Viessmannin suunnittelu on taustalla, ja he ovat myös kouluttaneet meidän Soita ja kysy lisää! Petri Heikkilä Tuula Heikkilä asentajamme. Näin pystymme tarjoamaan kokonaisuuden yhdellä hinnalla, kertoo Bio-Expertin Petri Heikkilä. Yrittäjät uskaltavat luvata projektin toteutuksen viikossa omakotitalokohteeseen. Lisäksi tarkoituksena on Bio-Expertin päivystysmallin avulla pysyä lähellä asiakasta tuotteen koko elinkaaren ajan. Erityisen tärkeää on, että asiakas ei jää yksin laitteensa kanssa, jos talo on kylmänä talvella. Laitteiden monimutkaisuus voi myös tehdä säädöstä asiakkaalle vaikeaa. Tällöin yhteistyössä toimivat yrittäjät ovat kuitenkin vain puhelinsoiton päässä. Kaikkea ei ole rakennettu yhden miehen varaan, vaan asiakasta lähellä on koko porukka alihankkijoineen. - Ei saa tulla sellaista tilannetta, että asiakas on siellä jouluaattona yksin talo kylmänä, toteaa Linjakaivuun perustaja, Matti Naaranoja. Yrittäjät ovat tuttuja jo vanhastaan, ja ajatus yhteistyöstä lähti lopulta yhteensattumien summana. Samoille kursseille osallistuminen ja alihankintana tehdyt kaivuprojektit paljastivat yhteistyöpotentiaalin. Viime aikoina kyselyitä on tullut erityisesti kunnalliselta puolelta, kun on haettu uusia vaihtoehtoja esimerkiksi vanhojen kyläkoulujen lämmitykseen. Maalämpö on ekologinen ja edullinen vaihtoehto esimerkiksi öljylämmitykselle myös omakotitaloissa. Aina ei maalämpö tai tietyntyyppinen pumppu ole kuitenkaan oikea vaihtoehto. Silloin on erityisen tärkeää, että mukana on ammattitaitoinen suunnittelija eikä ainoastaan laitteiston myyjä. - Joskus täytyy sanoa Kuka: Matti Naaranoja Yritys: Maarak. Linjakaivuu Pöytyä Oy Sijainti: Juotolantie 131, Auvainen Perustettu: 2001 suoraan, ettei myydä tällaista pumppua tuonne. Silloin asiakas tietää, ettei se ole suositeltavaa, kun kaikkea hyötyä ei saada irti, Heikkilä kertoo. Seuraavaksi yrittäjät vitsailevat suuntaavansa markkinointipalaveriin. Sana hyvästä työstä leviää kuitenkin alalla lähinnä puskaradion kautta. - Kaveri kerran sanoi, että laittaisit nyt nimen edes auton kylkeen, mutta minä sanoin, että ei varmasti laiteta, Naaranoja naurahtaa. Linjakaivuun Matti Naaranoja ja Bio-Expertin Petri Heikkilä sopivat yhteistyön aloittamisesta

17 17 Teksti: Paula Koskinen Yrittäjäpalkinnon saanut Juha Lehtonen on monessa mukana Paljon on opeteltu vuosien varrella Yläneläinen Juha Lehtonen on toiminut yrittäjänä koko ikänsä. Kaikki alkoi traktorikaivurista ja on edennyt siitä nykyiseen pisteeseensä, tällä hetkellä kolme henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Töitä riittää, kun on valmis tekemään sitä, mille on tarvetta. - Monen näköistä on opeteltu vuosien varrella, Lehtonen sanoo. Eniten aikaa yrityksessä käytetään kaivinkonetöihin ja kunnallistekniikkaan, jota tehdään Yläneen ja Pöytyän alueella sekä jonkin verran myös Satakunnassa. Lisäksi tehdään metsänparannustöitä, kuljetuksia kahdella kuorma-autolla ja talvisaikaan puunajoa. - Sitten on tämä roskien kanssa pelaaminen, Lehtonen sanoo ja osoittaa ympärilleen Yläneen jäteasemalla. Jäteasemalla vastaanotetaan esimerkiksi ongelmajätettä, romua ja kierrätyspuuta. Puu murskataan ja toimitetaan lämpölaitoksille. Ei kilpailijoita, vain yhteistyökumppaneita Talven tullen toiminta hiljenee. Myös maailman taloustilanne asettaa yritykselle omat haasteensa, niin kuin se tekee jokaiselle. Kunnallistekniikan rakentamisessa on hiljaisempaa kuin vielä muutama vuosi sitten, kun kunnat tekevät vain kaiken pakollisen. Yrittäjyydestä luopuminen ei Lehtoselle ole silti tullut mieleen - ei nyt eikä aiemmin. Yrityksen suurempia investointeja on kuitenkin täytynyt lykätä tulevaisuuteen. Kun Lehtoselta kysyy kilpailijoista, hän vastaa ettei sellaisia olekaan. - Ne taitaa olla yhteistyökumppaneita, hän sanoo. Asenne työntekoon ja yrittämiseen tulee ilmi jokai- Kuka: Juha Lehtonen Yritys: Tmi Juha Lehtonen, joka mm. rakentaa kunnallistekniikkaa ja pyörittää jäteasemaa Sijainti: Yläne Perustettu: 1994 sesta lauseesta. Jos joskus on töitä vähän vähemmän, voi sinä aikana huoltaa vaikka koneita. Yrittäjäpalkinnosta lisäpotkua tekemiseen Tmi Juha Lehtonen palkittiin Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla. Tunnustus kertoo siitä, että jotain on vuosien varrella tehty oikein. - Sitä on niin monessa mukana. Koitamme palvella montaa ihmistä pienessä kylässä, Lehtonen sanoo. Yläneen jäteasemalle on kertynyt syksyn aikana melkoinen kasa jätepuuta. Juha Lehtonen hoitaa puun murskauksen ja kuljettaa sen lämpölaitoksille. Tulevaisuuteen yrittäjäpalkinnon ei anneta juurikaan vaikuttaa. Työt jatkuvat tavalliseen tapaan ja yritystoiminnan Lehtonen toivoo pysyvän samanlaisena kuin se on ollut tähänkin asti. Jonkin verran tunnustus kuitenkin antaa lisäryhtiä, kun illat pimenevät ja päivät lyhenevät. - Täytyy toimia sen mukaisesti. Vaikka kai sitä on toimittu ennenkin, kun tuommoisia ovat päättäneet antaa. Teksti: Maria Rantanen Auranmaan yritykset klikkauksen päässä Auranmaalaiset yritykset on koottu yhteen rekisteriin. Verkkosivustolta löytyy toimialoittain noin 1300 yritystä. Auranmaalaiset asukkaat voivat etsiä sivuston avulla paikallisia yrityksiä ja niiden palveluita. Yritykset taas voivat hankkia yhteistyökumppaneita tai vaikka alihankkijoita, kertoo Auranmaan yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo. Yritysrekisterin tarkoituksena on osoittaa, miten paljon erilaisia yrityksiä ja osaamista Auranmaalta löytyy. Kauppareissua varten ei tarvitse välttämättä lähteä Turkuun tai Loimaalle. Toivotaan, että nettisivu lisää paikallisten palveluiden ja tuotteiden käyttöä. Se taas toisi lisää elinvoimaa Auranmaalle: tulee menestystä ja lisää palveluita, mikä tuo asukkaita. Parempi löydettävyys Aito Auranmaa -sivustolle on koottu yrityksen yhteystiedot sekä linkki firman omalle kotisivulle. Auranmaalla on taajaman ulkopuolisilla alueilla paljon yrityksiä, joista paikalliset asukkaat eivät välttämättä tiedä. Nettisivusto on perustettu auttamaan esimerkiksi näiden yritysten löydettävyyttä. Myös Facebookiin on perustettu Aito Auranmaa -sivu. Yrittäjät voivat siellä kertoa palveluistaan, ja vastaavasti asiakkaat voivat kysellä, olisiko tiettyjä palveluita tarjolla paikallisina. Yrittäjien välille enemmän yhteistyötä Elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo toivoo, että nettisivuston myötä paikalliset yritykset alkaisivat tehdä vahvemmin yhteistyötä. Auranmaalla on mahtavia rautakauppoja. Ne voisivat yhteistyössä markkinoida näkyvämmin. Tärkeintä on, että asiakkaille tulisi sellainen olo, että alueellamme on niin hyvä valikoima rautakauppoja, ettei niiden takia tarvitse lähteä ajamaan Turkuun. Peippo kertoo, että vastaavanlaisia yritysrekistereitä on perustettu moneen kuntaan. Kokemukset ovat olleet hyviä. Aitoauranmaa. fi lanseerataan käyttöön virallisesti perjantaina Toivottavasti yrittäjät lähteävät tähän innolla mukaan. Se kilahtaa aina myös omaan pussiin, kun suosittelemme toisiamme, Riikka Peippo muistuttaa. Nettisivusto on perustettu tämänvuotisen Elinvoimaa Auranmaalle -hankkeen tuella. Auranmaan elinkeinoasiantuntijat Lassi Rosala ja Riikka Peippo ylläpitävät aitoauranmaa.fi:tä. Sivuston slogan on Pui parhaat päältä.

18 18 Teksti: Anni Rajasto Loimaan seutukunta uskoo yrittäjyyteen - tähtäimessä tulevaisuus Loimaan seutukunta panostaa yrittäjyyskasvatukseen. Loimaalle perustettiin syyskuussa maan ensimmäinen seudullinen YES-piste, jonka tavoitteena on tukea maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian toimeenpanemista Loimaan seudulla. Strategian tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa ja kykyihinsä soveltuva urasuunta ja kehittää maakunnan hyvinvointia ja yrittäjyyttä sekä oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta. Loimaan seudun YES-pisteen toimialueeseen kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Rahoitus hankkeelle on saatu Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen Yrityskolmio ry:ltä, ja pisteen projektipäällikkönä työskentelee ammattiaineiden opettaja Anna-Maija Lassila Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta. Loimaalla asuva Lassila on työskennellyt yrittäjyyskasvatuksen parissa aktiivisesti neljä vuotta. Yrittäjyyskasvatus edistää elinvoimaa Lassila lähti yritysmaailmaan mukaan jo nuorella iällä, ja yrittämisellä onkin ollut alun perin Ähtäristä kotoisin olevan Lassilan perheessä pitkät perinteet. Kolmannen sukupolven yrittäjällä ja kasvatusalalta pitkän kokemuksen kartuttaneella Lassilalla on selkeä näkemys siitä, mihin yrittäjyyskasvatusta nykypäivänä tarvitaan. - Suomi elää yrittäjistä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät 70 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista, ja sen vuoksi yrittäjyyskasvatukselle on paikkansa. Yrittäjyyskasvatus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisesta lapsesta tai nuoresta oltaisiin väen vängällä leipomassa yrittäjiä. Yrittäjyyskasvatus on omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustamista, hän kertoo. Tunnustusta yrittäjyyskasvatuksesta Lassilan työhön kuuluu seutukunnan yrittäjien ja päättäjien kanssa viestiminen sekä yrittäjyyskasvatusta tukevista opintokokonaisuuksista eri kouluasteiden rehtoreille tiedottaminen. Lassilan markkinoimat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tarjoavat aina perusasteen alaluokilta korkea-asteelle asti leirejä, YES-pisteen projektipäällikkö Anna-Maija Lassila. työpajoja ja projekteja, joissa oppijat pääsevät kehittämään taitojaan käytännön harjoitusten avulla. Kaikkien ohjelmien hyödyntämiseen opetuksen osana on laadittu selkeät ohjeet, ja ohjelmia on kokeiltu ja testattu moneen kertaan. Lassila on ollut tyytyväinen työnsä tuloksiin. Esimerkiksi Pöytyän, Yläneen ja Loimaan kouluissa yrittäjyyskasvatus on otettu vastaan innolla. Lisäksi Lassilalle myönnettiin kaksi vuotta sitten kansallinen YES-opettajapalkinto yrittäjyyskasvattajana tekemästään työstä. Ahkerasti työskentelevälle ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvalle Lassilalle tunnustus omista saavutuksista ei tullut itsestäänselvyytenä. - Olen aina työskennellyt yrittäjänä opettamisen rinnalla, ja etenkin palkinnon myöntämisen aikaan olin tuntenut oloni jotenkin riittämättömäksi. Minulla oli paljon erilaisia projekteja vastuullani ja tuntui siltä, että minun olisi pitänyt omistautua työlleni enemmän kuin pystyin. Palkinnon saaminen oli hirveän kiva tunnustus ja tärkeä viesti siitä, että tehtyä työtä arvostettiin, Lassila muistelee. Yrittäjyyskasvatuksen inhimillinen ulottuvuus Onnistumisen kokemuksista huolimatta Lassila myöntää, että yrittäjien, järjestöjen ja koulujen välistä yhteistyötä pitäisi vielä kehittää. Hän epäilee, ettei erilaisista mahdollisuuksista ole välttämättä saatavilla riittävästi tietoa, ja myös yhteisen ajan löytäminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi YESkummitoiminnan kautta yrittäjät pääsevät tekemään yrittäjyyttä ja työelämää kouluissa tunnetuiksi ja luomaan suhteita mahdollisiin tuleviin työntekijöihin ja yhteistyökumppaneihin. Lassila haastaa työelämän edustajia ja asiantuntijoita tarttumaan kummitoiminnan kaltaisiin yhteistyömuotoihin rohkeammin. Hän muistuttaa, että kouluissa ja oppilaissa on paljon potentiaalia, josta yritysmaailma voisi hyötyä. Toisaalta yrittäjyyskasvatuksella on Lassilan mukaan toinenkin, vähintään yhtä tärkeä inhimillinen tehtävä. - Olen työssäni toisen asteen opettajana nähnyt paljon syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät usko olevansa missään hyviä. Yrittäjyyskasvatuksen yhtäläisenä tavoitteena on, että lapsi alkaisi jo alakouluikäisenä tiedostaa omat osaamisalueensa, oppisi kertomaan niistä ja osaisi toimia niiden mukaisesti. Tarkoituksena on, että jokainen kokisi - ja tietäisi - olevansa tärkeä osa ryhmää ja ympäröivää yhteiskuntaa. Lyhyesti 2016 voimaan astuvan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan yrittäjyyskasvatuksen tulee näkyä jokaisessa oppiaineessa esiopetuksesta alkaen. Yrittäjyyskasvatusta voidaan käytännössä toteuttaa muun muassa erillisinä oppimisympäristöinä, opintokokonaisuuksina ja toimintaohjelmina sekä osana aineopetusta. Yrittäjyyskasvatuksen käsite jakautuu omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksella pyritään kehittämään yksilön omatoimisuutta ja aktiivista vastuunottoa ja vahvistamaan ryhmän yhteisöllistä ajattelua, yhdessä tekemisen taitoja ja yrityksen liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tarjoavat kaiken ikäisille oppijoille leirejä ja projekteja, kuten ideointi- ja innovointikursseja ja yrittäjyysohjelmia. Betoniset pihakoristeet Patsaat, suihkualtaat, ruukut yms. SEKSEMENT OY Puh Myynti: Melliläntie 84, MELLILÄ Auki sopimuksen mukaan

19 Teksti: Paula Pihlava 19 Rakentamisen vähentyminen tuo haasteita yrittäjille Jarno Laukkanen vastaa puhelimeen kesken työpäivän. On jo alkuilta, hän on juuri jättänyt sokerijuurikaskuorman tehtaalle ja on pian suuntaamassa Euraan katsomaan seuraavan päivän rakennustyömaata. - Normaali työpäivä on yleensä noin 12 tuntia, Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy:n Jarno Laukkanen naurahtaa. Rakennusyrityksen lisäksi Laukkanen tekee töitä maanviljelijänä. Hän viljelee viljaa ja kasvattaa sokerijuurikkaita. Osa ajasta kuluu metsän hoitoon. - Olen itse nykyään vähemmän rakennusurakoissa mukana, jotta maanviljelylle ja metsän hoidolle jää enemmän aikaa. Laukkanen perusti Riihikosken Rakennuspalvelun lähes kymmenen vuotta sitten. Yritys on tehnyt vuosien aikana useita eri rakennusalan töitä maarakennuksesta kattojen valmistamiseen saakka. Se on erikoistunut erilaisiin valutöihin ja tehnyt erityisesti niitä viime vuosina. - Pystymme tekemään hyvin erikokoisia valutöitä, ja työpäivät sekä urakat vaihtelevatkin paljon. Suurin projektimme on ollut 3500 neliön kokoisen tilan valaminen kolmessa päivässä. Isot urakat ovat aina mukavia, mutta teemme paljon myös pienempiä töitä, kuten omakotitalojen ja autotallien valuja, Laukkanen kertoo. Timpurin töissä kova kilpailu Rakentaminen on vähentynyt kuluneen kolmen vuoden aikana, ja rakennusalan yritysten edunvalvoja Rakennusteollisuus kertoi lokakuussa alan jatkavan laskusuhdanteessa. Uudisrakentamista on tehty viimeksi näin vähän vuoden 1990 laman aikaan. Rakennusteollisuus toteaa raportissaan, että erityisen vähissä ovat uusien omakotitalojen rakentamiset. Laukkanen kertoo, että muutoksia on tapahtunut työurakoiden määrissä myös hyvin nopealla aikavälillä. - Viime talvena meillä oli paljon lattiaurakoita. Kesän lopulla työt vähenivät huomattavasti, ja isompia Jarno Laukkanen rakennustyömaalla. urakoita on nyt vähemmän. Moni yritys on vähentänyt rakennusprojekteja syksyn aikana, koska ei ole varaa aloittaa uusia urakoita. Enää ei pysty olemaan yhtä valikoiva kuin ennen, vaan ne työt, jotka tarjotaan, tehdään. Laukkanen sanoo, että suhdannevaihteluihin on vaikeaa varautua. Yritys on vähentänyt työntekijöiden määrää, kun osa työntekijöistä on jäänyt eläkkeelle Kuka: Jarno Laukkanen, yrittäjä Yritys: Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy, rakennus- ja lattiatöitä. Erikoistunut betonilattiatöihin mm. timanttiporauksiin ja mastertop-lattiapinnoitusten asennuksiin. Laukkanen toimii myös maanviljelijänä. Missä: Riihikoski Työntekijöitä: 8 Perustettu: 2006 eikä heidän tilalleen ole otettu uusia. - Rakennusalalla timpu- rin töissä on kova kilpailu ulkomaalaisten työntekijöiden takia. Hinnat ovat alhaalla eikä urakoista jää katetta. Valutöissä tilanne on parempi sekä hintojen että työn määrän suhteen. Työ vaatii myös paljon matkustamista, sillä urakoita on eri puolilla Suomea. - Matkustus on lisääntynyt viime aikoina. Turun alueella rakennetaan tällä hetkellä vähemmän, mutta maaseutualueilla ja kauempana Turusta urakoita on tullut lisää. Esimerkiksi Satakunnassa ja Loimaalla töitä on enemmän, mikä on pidentänyt työmatkaa, Laukkanen toteaa. Laukkanen toivoisi valtion tukevan enemmän rakennusalan yrittäjiä. Heinäkuun alussa voimaan tullut tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle on lisännyt rakennusyrityksissä paperitöitä. Muutoksella pyritään kitkemään harmaata taloutta. - Jokaisesta urakasta pitää tehdä tarkka lista työntekijöistä ja aliurakoitsijoista. Meillä on usein useita urakoita viikossa, minkä seurauksena kirjanpidon määrä on lisääntynyt paljon ja vaatii nykyään kokonaisia työpäiviä, Laukkanen toteaa. Teksti: Olli Toivanen Tilitoimisto Kalle Martin uudet tilat valmistuivat Niinijoella Kalle Martti esittelee tyytyväisenä tilitoimistonsa uusia tiloja. Toisin kuin tyypillisessä tilitoimistossa nyt ei olla kaupungin keskustassa, vaan Martin perheen maatilalla Loimaan Niinijoella. Tähän asti tilitoimisto, johon kuuluvat Kalle Martti, Susanna Martti sekä osa-aikaisena työskentelevä Hanna Mäkilä, on toiminut Martin perheen kodin yläkerrasta käsin. Muutto ei kuitenkaan ollut pitkä, sillä upouudet tilat ovat valmistuneet pihan toiselle puolelle vuonna 1934 rakennettuun ja viimeisimpien normien mukaan modernisoituun maatilarakennukseen. Osaltaan tilojen käyttötarkoituksen muutos kuvastaa rakennemuutosta maataloudessa, mutta vanhan rakennuksen uudistaminen ja tunnelman säilyttäminen on koettu itsessään tärkeäksi. - Kaikki eivät välttämättä anna arvoa vanhoille rakennuksille. Yhden asiakkaan mielestä tämä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä teko. Se kuulosti kyllä oikein mukavalta, naurahtaa Kalle Martti. Tilitoimiston ei toki tänä päivänä tarvitse enää sijaita kaupungilla, vaan valokaapeli yhdistää Martin tilan huippunopeasti samaan verkkoon asiakkaiden kanssa, ja Espoossa sijaitsevalta serveriltä päästään reaaliajassa seuraamaan vaikkapa laskujen kirjaamista yhteiseen järjestelmään. Työn etäluonteesta huolimatta tilitoimiston vahvuuksiin kuuluu paikallistuntemus, eikä maatilataustastakaan ole haittaa, kun asiakkaina on seudun pieniä ja keskisuuria yrityksiä. - Omissa valinnoissani pyrin aina katsomaan paikallisuutta, ja niin varmasti muutkin alueen yrittäjät ajattelevat, toteaa Martti. Kalle Martti ehti kerätä kokemusta alalta jo kauan, ennen kuin oma yritys nousi päätoimeksi. Yrittäjähenkisyys ja halu asua maaseudulla veivät voiton palkkatyöstä, ja toimistossa päästiin yhdistämään Kallen ja vaimo Susannan vuosia kerryttämä saman alan ammattitaito. Pieni perheyritys pystyy ottamaan asiakkaikseen sekä sähköisesti että perinteisemmin paperilaskuja lähettäviä yrityksiä. Alalla, jolla toiminta ei ole luvanvaraista, on Tilitoimisto Kalle Martin vahvuutena myös Taloushallintoliiton auktorisointi. - Siihen kuuluvat kaikki koulutusvaatimukset sekä tilitoimiston tarkastus, jossa tullaan paikan päälle katsomaan, miten töitä on tehty, kertoo Martti Taloushallintoliiton auktorisoinnin hakemisesta.. Susanna Martti, Hanna Mäkilä ja Kalle Martti tilitoimiston uusissa toimitiloissa. Tähän asti asiakkaat ovat löytäneet jatkuvasti kasvavan tilitoimiston hyvien suositusten ja tehokkaan puskaradion avulla. Uusiin tiloihin, tuttuun osoitteeseen ovat tervetulleita tutustumaan niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat. Monet Kuka: Kalle Martti Yritys: Tilitoimisto Kalle Martti Oy Sijainti: Oripääntie 708/13, Niinijoki Perustettu: 1997, päätoimisesti vuodesta 2008 jo vanhoissa tiloissa vierailleista kokivat miljöön vartin ajomatkan päässä Loimaan keskustasta virkistävänä vaihteluna kaupungissa käytyihin kokouksiin. sahattuna, höylättynä, kyllästettynä runkotavarat mitallistettuna ulkoverhoukset puuvalmiina ja pohjamaalattuna terassilaudat paneelit Sahayhtymä YKSILÖLLISTÄ PUUSEPÄN- TYÖTÄ Valtatie 472, Kyrö Puh ,

20 20 Teksti: Paula Koskinen Puutarhuri Marianne Blom-Salola viihtyy työssään Kasvit eivät ikinä riitele Ensilumi on satanut pari päivää aiemmin ja puiden oksia peittää vielä ohut, valkea kerros. Puutarhuri Marianne Blom-Salolan työt pihoilla alkavat olla tältä vuodelta ohitse. Auralainen Blom-Salola on toiminut puutarha-alan yrittäjänä 26 vuotta. Toimenkuva on vaihdellut vuosien mittaan, mutta tällä hetkellä työ koostuu puutarhaneuvonnasta, pihasuunnittelusta ja viherrakentamisesta. Lisäksi Blom-Salolalla on hoitosopimuksia yksityishenkilöiden ja julkishteisöjen kanssa. Asiakkaina on taloyhtiöitä, palvelutaloja ja yksittäisiä asiakkaita. On iäkkäitä ihmisiä, jotka haluavat jatkaa asumista omakotitalossa, mutteivät jaksa tehdä itse pihahommia, ja sitten on työikäisiä, jotka ovat kiireisiä, Blom-Salola kertoo. Hoitosopimusten tekeminen kotipihoille on Blom-Salolan mukaan tulevaisuutta. Jo nyt sopimusten määrä on lisääntymässä ja kotitalousvähennys auttaa asiassa. Suurin osa hoitotöistä yksityispihoilla on käsityötä. Työtunteja tulee enemmän kuin esimerkiksi puistossa, joka hoidetaan isoilla koneilla. Hoitosopimukset tuovat Blom-Salolan työhön jatkuvuutta. Toisaalta haasteen asettaa sen, että puutarha-alalla työtehtävät ovat niin riippuvaisia sääoloista: sateella tehdään erilaisia asioita kuin helteellä. Kuka: Marianne Blom-Salola Yritys: Puutarhapalvelu Marianne Blom-Salola Sijainti: Aura Perustettu: 1988 Joka asiasta halutaan säästää, ja kun pitäisi antaa tarjous, on sen tekeminen vaikeaa. Laskeako minimin mukaan vai maksimin? Liikakoulutus ongelma Marianne Blom-Salolan mukaan puutarhaalan suurin ongelma on, että työntekijöitä koulutetaan liikaa. Suomen kokoisessa maassa töitä on tarjolla vain tietylle määrälle puutarhureita ja talvikuukaudet ovat joka tapauksessa hiljaisempia. Monelle lomautukset ja talvivapaat tulevat yllätyksenä. Monet ammatinvaihtajat ajattelevat, että tämä voisi olla ihana ala, mutta taloudellinen todellisuus on jotain muuta. Itse alassa ei silti ole vikaa, vaan työ on mieluista sekä Blom-Salolalle että monelle muulle. Tämä on ihan järkyttävän kiva ala. Kasvien kanssa tekeminen on ihanaa! Ne ei ikinä riitele ja suostuvat enimmäkseen siihen, mitä niiltä odotat. Puutarha-ala muuttuu jatkuvasti, eikä mi- Talvi ajaa Marianne Blom-Salolan työt sisätiloihin. Työtä riittää muun muassa puutarhamessujen parissa. kään ole Blom-Salolan mukaan niin selvää kuin ennen. Jos haluaa hallita uusimmat tuulet, pitää koko ajan tutkia asioita, hän sanoo. Yritystoimintansa Blom-Salola toivoo tulevaisuudessa jatkuvan samanlaisen akuin tähänkin asti. Ala on kuitenkin raskas ja kulumia ja rasitusvammoja syntyy väkisin. Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa voi olla ratkaisu tähän ongelmaan. He pystyvät paikkaamaan puutteitani ja voin olla itse enemmän työnjohtotehtävissä, Blom-Salola suunnittelee. Teksti: Maria Rantanen Julkiset hankinnat puhuttivat yrittäjän päivänä Paikalliset yritykset toteuttamaan kunnan hankintoja Auralaista elinkeinoelämää ja päättäjiä kokoontui yrittäjän päivän aattona 4.9. Sisulaan. Entisen Leafin makeistehtaan ilmapiiri edusti hyvin tämänhetkisiä yrittäjien tuntoja: ajat ovat edelleen hankalat. Toisaalta pieniä positiivisia pilkahduksia näkyy, kuten Sisulassa, jossa aloitti loppukesästä toimintansa Suomisen Maidon jäätelötehdas. Vaikka viime vuodet ovat talouden kannalta olleet haasteellisempia, pitää muistaa, että tunnelin päässä on aina valoa, totesi Auran Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Hakala. Hakala korosti yrittäjien ja kunnan välisen yhteistyön merkitystä. On tärkeää, että yritysten on helppo toimia kunnassa ja että asioista voidaan puhua helposti ja nopeasti. Aurassa toimii noin 300 yritystä. Yritystontit täytyy turvata. Päätöksiä tehtäessä tulisi katsoa, miten ne vaikuttavat yrittäjiin, Hakala muistutti. Kunnan hankinnat avoimesti julkisiksi Yrittäjän päivän aattona keskusteltiin myös julkisista hankinnoista. Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo puhui kuntien hankintapolitiikasta. Kunta tekee paljon pieniä hankintoja. Eikö olisi järkevää, että mahdollisimman moni niistä tehtäisiin kunnan omalta alueelta, paikallisten yritysten tuottamana? Yrittäjän päivän kunniaksi pidetty tilaisuus keräsi Sisulaan auralaisia yrittäjiä sekä kunnan johtoa ja päättäjiä. Hankintalain mukaan kunnan ei tarvitse ilmoittaa alle euron tavara- ja palveluhankintoja, eli laittaa niitä julkiseen kilpailutukseen. Saariketo kannustaa, että kunta kuitenkin julkistaisi avoimesti sitäkin pienemmät hankinnat, jotta paikalliset yritykset voisivat jättää niistä tarjouksensa euroa on kunnalle pieni summa, mutta pienyritykselle se voi olla vuoden isoin kauppa. Julkiset hankinnat ovat merkittävä markki- noiden synnyttäjänä, varsinkin sote-palveluissa. Yrittäjienkin pitää katsoa peiliin ja lähteä aktiivisemmin tarjoamaan kunnalle palvelujaan, Saariketo korosti. Työntekijän työllistäminen aina riski Yrittäjän päivän tilaisuudessa puhunut Auran elinkeinotoimikunnan puheenjohtaja Arto Savikangas muistutti tasan vuosi sitten tehdystä haasteesta. Viime vuonna yrittäjän päivänä heitin haasteen, että synnytetään Auraan sata uutta työpaikkaa. Arvioimme Hakalan Hannun kanssa työpaikkoja syntyneen vuoden aikana Se on ihan kohtuullinen määrä tässä taantumassa, Savikangas totesi. Hän muistutti, että tänä päivänä yritykselle on kallis ja iso riski yhdenkin työntekijän työllistäminen. Työelämän pelisäännöt pitäisi saada joustavimmiksi. Esteitä kasvun edessä on valtavasti, mikä ei ainakaan luo kilpailukykyä, Savikangas sanoi.

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 15.08.2014 ELOKUU 2014 Avoinna arkisin ti - pe klo 10-12, lisäksi ke 6.8. ja 20.8. klo 16-18 Aila Schwartzin valokuvanäyttely Ke 20.8. klo 13.00-15.00 Peli-iltapäivä,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4 / 2014

JÄSENTIEDOTE 4 / 2014 JÄSENTIEDOTE 4 / 2014 Kuva Jaana Boström: Alastaro 3.10.2014 Tuttujen tuvan edustalta Kuva Jaana Boström: Toimiston kaktus keräsi voimaa taloyhtiön pihalla aidan vieressä ja 23.10.2014 kukinta oli todella

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.10.2013 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA Päivitetty 06.07.2015 HEINÄKUU 2015 Avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 10-13 Salla Harteelan taulunäyttely Ti 21.7. Päättyy ilmoittautuminen Pöytyän teatterin esitykseen

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 2.4.2013 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Osaava myyjä saa paikan!

Osaava myyjä saa paikan! mutkatonta suoraa uutiskirje marraskuu 2015 MailService marraskuu 2015 Osaava myyjä saa paikan! Kyllä vain! Tällaisia rekrytointi-ilmoituksia voimme lukea lehdistä liki päivittäin ja työvoimaviranomaisen

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis 24.4.2014. Anna Hurmalainen Mutkatonta molemmille osapuolille Mediapolis 24.4.2014 Anna Hurmalainen Muutama sana meistä Moniverso on toiminut yli 10 vuotta. Osuuskunta, jossa on 7 jäsentä, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Toimisto

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Tervetuloa uudet jäsenet

Tervetuloa uudet jäsenet Puheenjohtajan terveiset Viimeinen neljännes yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana alkaa ja syyskokous valitsee uuden puheenjohtajan tulevalle vuodelle. Kulunut vuosi on tarjonnut paljon erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK ICT-hankintafoorumi 2.3.2012 Hankintasääntelyn vaikutus kilpailuun? Onnistuneen IT-hankinnan kannalta on haasteellista, jos ostoksen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi

Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi Suomalaista käsintehtyä suklaata Suomalaista käsintehtyä suklaata Tarjoiluun ja liikelahjaksi K Tuoretta suklaata herkutteluhetkiin Kultasuklaan herkullisen tuoreet

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014

VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 NY-YRITYKSEN NIMI/LOGO VUOSIKATSAUS AJALLE 2013-2014 Ulvilan lukio 1/7 Toimitusjohtajan katsaus NY-vuodesta Vuosi on olut mielestäni onnistunut. Olen oppinut paljon uusia asioita liittyen yrittäjyyteen.

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Intohimona yrittäjyyskasvatus!

Intohimona yrittäjyyskasvatus! Toinen linja 14 00530 Helsinki 29.10.2015 TARJOUSPYYNTÖ YES- VERKOSTON ASIANTUNTIJAPALVELUISTA (PUITESOPIMUS) pyytää tarjouksia yrittäjyyskasvatuskoulutusten asiantuntijapalve- luista vuosille 2015-2018

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa

Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi. www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa Pirkanmaan Viestinvaihtopalvelu ja Yrityspörssi www.pirkanmaanviestinvaihto.fi www.yritysporssi.fi/pirkanmaa 1 Pirkanmaan Viestinvaihto palvelu maksuton Ikääntyville yrittäjille, jotka ovat luopumassa/myymässä

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot