PIELISENSUUN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto

Transkriptio

1 1 PÖYTÄKIRJA 4/2017 Aika maanantai klo Paikka Pielisensuun kirkko, alasali Läsnä Nuutinen Tapani puheenjohtaja Auvinen Päivi Hokkanen Atte Hälli Sinikka Ketonen Pirjo Kettunen Paavo Kosonen Matti saapui klo 16.16, :n 42 käsittelyn alussa Laasonen Riitta Leppänen Pauli Makkonen Vuokko Paavilainen Päivi Pulkkinen Hilkka Sivonen Olli Sutinen Anton Väkeväinen Kari Poissa Lisäksi läsnä Myller Pirjo seurakuntasihteeri, pöytäkirjanpitäjä

2 2 38 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus, Tapani Nuutinen 39 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty Ehdotus (pj.) Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 40 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6.2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Ehdotus (pj.) Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Paavo Kettunen ja Riitta Laasonen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Päätösehdotus hyväksyttiin. 41 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus (pj.) Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätösehdotus hyväksyttiin.

3 3 42 PIELISENSUUN SEURAKUNTANEUVOSTON LAUSUNTO KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULILLE KOSKIEN TULEVAA KIRKKOHERRANVAALIA Pielisensuun seurakuntaneuvosto Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on lähettänyt pöytäkirjanotteen koskien Pielisensuun kirkkoherran virkaa seurakuntaneuvostolle (liite 5). Kirjeessä tuomiokapituli pyytää lausuntoa siitä, julistetaanko kirkkoherran virka haettavaksi ja siitä, mitkä ovat seurakuntaneuvoston käsityksen mukaan Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran viran erityiset tarpeet. Lisäksi tuomiokapituli muistuttaa, että mikäli Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvosto katsoo, että mahdollinen kirkkoherran vaali olisi toimitettava välillisenä vaalina, tulee seurakuntaneuvoston tehdä tästä nimenomainen pyyntö tuomiokapitulille. n lausunto siitä, julistetaanko kirkkoherran virka haettavaksi ja mitkä ovat seurakuntaneuvoston käsityksen mukaan Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran viran erityiset tarpeet sekä seurakuntaneuvoston mahdollinen pyyntö kirkkoherranvaalin toimittamisesta välillisenä vaalina on toimitettava tuomiokapitulille viimeistään Kirkkohallituksen julkaiseman Kirkkoherranvaalin hallintomenettely julkaisun johdannossa todetaan, että kirkkoherranvaalia koskevat kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännökset uudistuivat vuoden 2014 alusta lukien. Lisäksi kokonaan uusi kirkon vaalijärjestys tuli voimaan (416/2014 ). Kirkkoherra valitaan ensisijaisesti välittömällä vaalilla, jossa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä (kirkkoherran välitön vaali). Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä tuomiokapituli voi kuitenkin päättää, että kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto (kirkkoherran välillinen vaali). (Kirkkoherranvaalin hallintomenettely 2015, 5) Kirkkolain 23 luvun 11 :n 1 momentin mukaan seurakunnan kirkkoherran valitsevat seurakunnan tässä vaalissa äänioikeutetut jäsenet (kirkkoherran välitön vaali). Kirkkolain 23 luvun 11 :n 2 momentin mukaan tuomiokapituli voi kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä päättää, että kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto (kirkkoherran välillinen vaali). Kirkkolain 23 luvun 11 :n 4 momentin mukaan päätös välillisen vaalin toimittamisesta tulee tehdä ennen viran haettavaksi julistamista. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 14 :n 1 momentin mukaan kun kirkkoherran tai kappalaisen virka on tullut avoimeksi, tuomiokapitulin on julistettava virka haettavaksi vähintään 14 päivän hakuajalla julkaisemalla hakuilmoitus asianmukaisella tavalla. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 14 :n 2 momentin mukaan tuomiokapituli voi päättää enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, ettei kirkkoherran tai kappalaisen virkaa julisteta haettavaksi, jos 1. on vireillä hanke seurakunnan liittämiseksi toiseen seurakuntaan 2. tuomiokapituli katsoo seurakuntaa koskevien järjestelyjen voivan aiheuttaa sen, että virka tulee tarpeettomaksi 3. siihen on muu erityinen syy. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 :n 1 momentin 1 virkkeen mukaan kirkkoherran välitöntä vaalia varten tuomiokapituli tekee vaaliehdotuksen. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 :n 3 momentin 1 virkkeen mukaan kirkkoherran välillistä vaalia ja kappalaisen vaalia varten tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon seurakunnalle.

4 Tuomiokapituli voi kirkkojärjestyksen 6 luvun 14 :n 2 momentin nojalla päättää enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, ettei kirkkoherran virkaa julisteta haettavaksi. Ennen kuin tuomiokapituli tekee mahdollisen päätöksen jättää kirkkoherran viran haettavaksi julistamatta, on syytä kuulla seurakuntaa. 4 Jos kirkkoherran virka julistetaan haettavaksi, on ennen viran haettavaksi julistamista päätettävä, toimitetaanko kirkkoherran vaali välittömänä vai välillisenä vaalina. Riippuen vaalitavasta tuomiokapituli tekee joko vaaliehdotuksen tai antaa hakijoista lausuntonsa seurakunnalle. Molemmissa tapauksissa päätöksen tekeminen edellyttää, että tuomiokapitulilla on tieto siitä, mitkä ovat seurakunnan kirkkoherran viran erityiset tarpeet. Kirkkoherranvaalin hallintomenettely julkaisussa esitetään, että ennen viran haettavaksi julistamista on selvitettävä ne kriteerit, joiden perusteella potentiaalisten hakijoiden taitoa ja kykyä arvioidaan suhteessa avoimena olevaan virkaan. Peruslähtökohtana on luonnollisesti kirkkoherran viran tehtävät, jotka on määritelty kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :ssä. Tämän lisäksi voidaan ottaa huomioon seurakunnan toimintaympäristöstä nousevat tarpeet, seurakunnan koko ja seurakunnan muut olosuhteet. Tuomiokapituli voi selvittää viran erityiset tarpeet yhteistyössä seurakunnan kanssa ennen viran haettavaksi julistamista ja siten ennen täyttöprosessin varsinaista alkamista. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kuulemalla kirkkovaltuustoa tai seurakuntaneuvostoa. Viran haettavaksi julistamisen jälkeen tuomiokapitulin ehdollepanossa (välitön vaali) tai tuomiokapitulin hakijoita koskevassa lausunnossa (välillinen vaali) huomioon otettavia viran erityisiä tarpeita ei tule muuttaa tai lisätä. Se olisi hyvän hallintotavan vastaista. Kirkkoherran viran tultua avoimeksi on seurakunnassa mahdollisuus harkita vaalin järjestämistä välillisenä. Harkinnassa on syytä ottaa huomioon muun muassa seurakunnan jäsenten kiinnostus seurakunnan ja kirkkoherran tehtäviä kohtaa, seurakuntalaisten aktiivisuus vaikuttaa seurakunnan toimintaan sekä paikallinen äänestysaktiivisuus edellisissä seurakuntavaaleissa tai kirkkoherran vaalissa. Perusteltua on, että seurakunta tiedottaa tulevista vaaleista kirkkojärjestyksen 7 luvun 9 :n 2 momentin mukaan niin ajoissa, että seurakuntalaisten on mahdollisuus käydä mediakeskustelua myös vaalitavasta. Tiedotusvastuu kirkkoherranvaalista kuuluu seurakunnan kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle. Kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa seurakuntaneuvoston on tehtävä pyyntö hiippakuntansa tuomiokapitulille välillisen vaalin toimittamisesta ennen viran haettavaksi julistamista. Jos pyyntöä ei tehdä, kirkkoherra valitaan välittömillä vaaleilla. Päätöksen siitä, että kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, tekee hiippakunnan tuomiokapituli. Se voi omassa harkinnassaan ottaa seurakunnan toimielimen perustelujen lisäksi huomioon oman näkemyksensä seurakunnan tarpeista. Käytännössä tuomiokapituli voi kuitenkin vain erityisestä syystä ratkaista vaalitavan seurakunnan pyynnöstä poikkeavasti. Päätös vaalitavasta tulee tehdä ennen kuin tuomiokapituli julistaa viran haettavaksi. Tarkoituksenmukaista on, että tuomiokapituli varaa seurakunnalle tilaisuuden lausua vaalitavasta. Jos seurakunta ei pyyntöä tee, erillistä päätöstä vaalitavasta ei välttämättä tarvitse tehdä, vaan vaalit toimitetaan tällöin välittöminä suoraan lain nojalla. Pääsääntöisesti tuomiokapituli pyytää seurakunnalta tietoja haettavaksi julistettavan viran erityisistä tarpeista. Samassa yhteydessä seurakunnan kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi ottaa kantaa myös vaalitapaan. Tuomiokapitulin päätös vaalitavasta on vaalien valmistelua eikä siihen voi hakea erikseen muutosta. Kirkolliskokous hyväksyi marraskuussa 2010 viranhaltijoita koskevat säädösmuutokset, jotka tulivat voimaan Kirkkojärjestyksen muutoksessa (1009/2012) ei aiempaa siirtymäsäännöstä enää ole. Siten kaikilta kirkkoherran virkaa hakevilta tulisi nykyään vaatia seurakuntatyön johtamisen tutkinto tai siihen rinnastuva tutkinto. Sitä tulisi vaatia myös hakijalta, joka uutta virkaa hakiessaan on jo jossakin toisessa kirkkoherran virassa. Kirkkoherran virkaan kelpoinen ei sen sijaan ole hakija,

5 1. joka ei ole suorittanut virkaan vaadittavia tutkintoja 5 2. joka on pidätetty pappisviran toimittamisesta 3. joka on hakijana välittömällä vaalilla valittavaan kirkkoherran virkaan paitsi kirkkojärjestyksen 6 luvun 18 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa 4. jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset. Edellä mainittujen kirkkoherran viran erityisten edellytysten lisäksi hakijan tulee täyttää perustuslaissa säädetyt yleiset nimitysperusteet. Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät. Tuomiokapitulin suorittama hakijoiden kelpoisuuden tutkiminen sisältää säädettyjen kelpoisuusedellytysten tutkinnan. Tämän lisäksi tuomiokapituli suorittaa hakijan ansioiden ja soveltuvuuden arvioinnin joko ehdollepanoa tai lausunnon antamista varten. Hakijoiden soveltuvuutta tehtävään arvioidaan edellä mainittujen yleisten nimitysperusteiden lisäksi seurakunnan esittämien viran erityisten tarpeiden näkökulmasta. Hakijoiden arviointi voidaan tehdä hakijoiden hakemusasiakirjojen lisäksi hakijoita haastattelemalla. Haastattelussa hakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti, mistä syystä on tarkoituksenmukaista laatia etukäteen haastattelukysymykset, jotka käydään läpi kaikkien haastateltavien hakijoiden kanssa. Haastattelussa pääpaino voi olla hakijan soveltuvuuden selvittämisessä esimerkiksi kyselemällä hakijan johtamistaitoja, ansioita viran erityisten tarpeiden näkökulmasta sekä hakijan motivaatiota haettavana olevaan virkaan. Tarvittaessa tuomiokapituli voi arvioida hakijoita ulkopuolisen tekemillä soveltuvuustesteillä. Lisäksi tuomiokapituli voi ennen vaaliehdotuksen tekemistä pyytää kirkkoneuvostolta tai seurakuntaneuvostolta lausunnon virkaan kelpoisista hakijoista. Kirkkoherran välitön vaali toimitetaan samojen vaaleja koskevien yleisperiaatteiden mukaan kuin seurakuntavaalit. Esimerkiksi äänioikeutettujen luettelon laadintaan, seurakunnan jakautumista äänestysalueisiin, määräaikojen laskemiseen, ennakkoäänestykseen, kotiäänestykseen, äänestämiseen sekä äänten laskemiseen ja vaalin tuloksen vahvistamiseen sovelletaan seurakuntavaaleja koskevia säännöksiä. Seurakunnan vaalilautakunnan vastuulla on kirkkoherran välittömän vaalin toimittaminen. Tutkittuaan hakijoiden yleiset ja erityiset kelpoisuusehdot sekä hakijoiden soveltuvuuden haettavana olevaan kirkkoherran virkaan tuomiokapituli tekee vaaliehdotuksen. Vaaliehdotuksessa tuomiokapituli asettaa vaaliehdolle kolme taitavinta ja kykenevintä hakijaa paremmuusjärjestyksessä. Ehdollepanon tavoitteena on, että virkaan valitaan pätevin, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin ja kyseisen viran hoitoon parhaiten pystyvä henkilö. Ennen vaaliehdotuksen tekemistä tuomiokapituli voi harkintansa mukaan pyytää seurakunnan kirkkoneuvostolta tai seurakuntaneuvostolta lausuntoa virkaan kelpoisista hakijoista. Välillisessä vaalissa hakuajan päätyttyä tuomiokapituli tutkii hakijoiden kelpoisuuden avoinna olevaan kirkkoherran virkaan luvussa 2.6. mainitulla tavalla ja laatii hakijoista lausunnon seurakunnalle (Kirkkoherranvaalin hallintomenettely 2015, 12 15). Lausunnossa otetaan kantaa hakijoiden kelpoisuuteen. Lausunnossa arvioidaan myös hakijoiden taito ja kyky (soveltuvuus) haettavana olevaan

6 6 virkaan. Tällöin otetaan huomioon yleisten nimitysperusteiden lisäksi seurakunnan ilmoittamat ja tuomiokapitulin arvioimat viran erityiset tarpeet. Lisäksi lausunnon laatimista ohjaavat hallinnon oikeusperiaatteet ja tasa-arvolain säännökset. Tuomiokapitulin lausunto on tulevan vaalin valmistelua, joten siihen ei kirkkolain 24 luvun 5 :n perusteella saa hakea erikseen muutosta. Tuomiokapituli lähettää hakijoista antamansa lausunnon ja hakemusasiakirjat seurakuntaan. Kun seurakunnassa toimitetaan välillinen vaali, tuomiokapituli määrää vaalin valmistelijan. Valmistelijana voi toimia esimerkiksi kyseisen rovastikunnan lääninrovasti. Nykyisiä säännöksiä valmisteltaessa pohdittiin, että väistyvä kirkkoherra ei välttämättä ole sopivin henkilö tehtävään. Vaalin valmistelijan tehtävänä on huolehtia virantäyttöprosessin valmistelutehtävistä seurakunnassa. Seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa vaalin toimittaa puolestaan seurakuntaneuvosto. Ei voida kuitenkaan pitää tarkoituksenmukaisena, että kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston jäsenenä toimivalla luottamushenkilöllä olisi vastuu esimerkiksi yhteydenpidosta hakijoihin tai haastattelukysymysten laadinnasta tai ansiovertailun tekemisestä. Tällöin on tärkeää, että on henkilö, joka tuomiokapitulin määräyksestä voi valmistella valintaa toimielimelle. Valmistelijaksi määrätyn on kuitenkin hyvä pohtia asian valmistelutoimenpiteitä yhdessä seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa. Vertailtaessa välitöntä ja välillistä vaalia voidaan todeta, että molemmissa huomioidaan melko laajasti hakijoiden johtamistaidot ja soveltuvuus. Prosessina välitön vaali on raskaampi kuin välillinen vaali, koska siinä edetään tavallisen seurakuntavaalin proseduurin mukaan. Siinä perustetaan vaalilautakunta, huolehditaan ennakkoäänestyksestä, järjestetään vaalinäytteet ja toimitetaan varsinainen vaali ym. Välillinen vaali on kevyempi tapa valita kirkkoherra ja siinä itse seurakunta seurakuntaneuvoston ja vaalin valmistelijan kanssa voi perusteellisemmin arvioida hakijoiden pätevyyden ja sopivuuden virkaan. Ehkäpä juuri näistä syistä varsinkin suurehkoissa kaupunkiseurakunnissa, joissa johtajuuden merkitys korostuu kirkkoherran tehtävissä, on päädytty välillisen vaalin kannalle. Seurakuntavaaleissa Pielisensuussa on äänestysprosentti ollut n. 7 %, edellisessä kirkkoherran vaalissa äänestysprosentti oli samaa suuruusluokkaa. Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran viran erityisinä tarpeita harkittaessa on syytä ottaa huomioon seuraavaa: 1. Pielisensuun seurakunta on varsin suuri kaupunkiseurakunta, lähes jäsentä. Työntekijöitä on 25 ja lisäksi suuri joukko vapaaehtoisia eri työaloilla. Perinteisesti Pielisensuussa on oltu valmiita toimimaan mm. eri herätysliikkeiden kanssa hyvässä yhteistyössä. 2. Pielisensuuhun muuttaa vuosittain n ihmistä ja sieltä pois n ihmistä eli seurakunnan jäsenmäärä kasvaa nopeasti ja vaihtuvuus on melkoista. Varsinkin nuoria perheitä muuttaa alueelle. 3. Pielisensuun seurakunta tekee varsin laajaa yhteistyötä eri yhteiskunnallisten tahojen, mm. kaupungin, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja eri järjestöjen, kanssa. Vastaavasti Pielisensuulla on pitkät perinteet vahvasta ekumeenisesta yhteistyöstä. 4. Pielisensuu on osa Joensuun tällä hetkellä kuuden seurakunnan muodostamaa seurakuntayhtymää ja jatkossa ehkä myös laajempaa yhteisöä riippuen siitä, miten Siun seurakunta -prosessi etenee. Näin ollen Pielisensuun kirkkoherran viran erityistarpeita ovat 1. valmius avarakatseiseen ja vahvaan hengelliseen johtajuuteen 2. valmius laajaan yhteistyöhön toimintaympäristön, työyhteisön, aktiiviseurakuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa 3. valmiudet toimia sekä perinteistä seurakuntatyötä odottavien, seurakuntaan vahvasti sitoutuvien että seurakuntatoiminnasta suhteelliseen irrallaan elävien ihmisten kanssa. Pohjois-Karjalassa on menossa Siun seurakunta -selvitystyö, jossa kartoitetaan seurakuntien yhteistyömahdollisuuksia. Selvitystyö päättyy kesään 2017 mennessä. Selvitystyössä ei ole ilmennyt tarvetta esim. yhdistää Pielisensuuta jonkin toisen seurakunnan kanssa. Vuosituhannen lopussa tehtiin seurakuntayhtymässä selvitys keskusta-alueen seurakuntien yhdistämisestä yhdeksi seurakunnaksi, mutta

7 asialle ei löytynyt perusteita. Pikemminkin nähtiin tärkeänä säilyttää helposti lähestyttävät omaleimaiset silloiset kolme seurakuntaa Joensuu, Pielisensuu ja Rantakylä. 7 Ehdotus (pj.) 1. päättää esittää lausuntonaan Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille, että Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran virka julistetaan haettavaksi ja että Pielisensuun kirkkoherran viran erityistarpeet ovat 1. valmius avarakatseiseen ja vahvaan hengelliseen johtajuuteen 2. valmius laajaan yhteistyöhön toimintaympäristön, aktiiviseurakuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa 3. valmius toimia sekä perinteistä seurakuntatyötä odottavien, seurakuntaan vahvasti sitoutuvien että seurakuntatoiminnasta suhteelliseen irrallaan elävien ihmisten kanssa 4. valmius työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. 2. päättää kirkkoherran viran vaalitavasta. 1. Päätösehdotus hyväksyttiin. Anton Sutinen jätti eriävän mielipiteen Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran viran julistamisesta haettavaksi perusteluinaan se, että Siun seurakunta -yhteistyöselvityksen tuloksia ei ole vielä tiedossa (liite 6). 2. Päätettiin siirtää päätöksenteko kirkkoherran viran vaalitavasta klo 16 pidettävään ylimääräiseen seurakuntaneuvoston kokoukseen. Valtuutettiin Sinikka Hälli olemaan yhteydessä viestintätoimikunnan puheenjohtaja Olli Sivoseen (seurakuntaneuvoston jäsen, poissa kokouksesta) ja heidät yhdessä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän viestinnän kanssa laatimaan selkeä artikkeli kirkkoherranvaalin vaalitapavaihtoehdoista julkaistavaksi paikallisessa mediassa. Palaute pyydetään lähettämään seurakunnan sähköpostiosoitteeseen pielisensuun.seurakunta@evl.fi Pielisensuun seurakuntaneuvosto pidetyssä seurakuntaneuvoston kokouksessa kirkkoherranvaalin vaalitavasta päättäminen päätettiin siirtää ylimääräiseen kokoukseen Kirkkojärjestyksen 7 luvun 9 :n 2 momentin suosituksen mukaan seurakuntalaisille päätettiin antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta ennen ylimääräistä kokousta julkaisemalla vaalitapaa koskeva uutinen mm. Kirkkotie-lehdessä ja sanomalehti Karjalaisessa. Seurakuntalaisten toivottiin antavan palautetta sähköpostin ja kirkon eteiseen laitetun palautelaatikon kautta. Palautteita saatiin 63 kpl. Molemmat vaalitavat saivat kannatusta, välitön vaali jonkin verran enemmän kuin välillinen. Ehdotus (pj.) päättää kirkkoherranvaalin vaalitavasta. Käydyssä äänestyksessä annettiin 15 ääntä. Välitöntä vaalia kannatti 3 henkilöä ja välillistä vaalia 12 henkilöä. päätti pyytää Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta kirkkoherranvaalin toimittamista välillisenä vaalina.

8 43 8 ILMOITUSASIAT Ehdotus (pj.) merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Ilmoitusasioita ei ollut. 44 MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut. 45 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja TAPANI NUUTINEN Tapani Nuutinen Pöytäkirjanpitäjä PIRJO MYLLER Pirjo Myller Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa PAAVO KETTUNEN Paavo Kettunen RIITTA LAASONEN Riitta Laasonen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Pielisensuun kirkolla ajalla seurakunnantoimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Pielisensuun seurakunnan ilmoitustaululla ajalla Joensuussa / 2017 Pielisensuun seurakunta Pirjo Myller seurakuntasihteeri OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS

9 Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 9 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati musviranom ainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Pielisensuun seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Postiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Sähköposti: pielisensuun.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälä Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaati muksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat) HANKINTAOIKAISU Hankinta- Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi

10 10 oikaisun tekeminen tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Postiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Telekopio: (013) Sähköposti: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoik aisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomaine n ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2. krs., Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: - Valitusaika 30 päivää 30 päivää Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: - Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, Kuopio Telekopio: (017) Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: - 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), Helsinki Faksi: (09) Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: - PL 29 (Meritullinkatu 10), Valtioneuvosto Faksi: (09) (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää Valitus markkinaoikeuteen

11 11 Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Valitusaika 14 päivää Osoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Faksi: Sähköpostiosoite: Muutoksenh akuajan laskeminen Valituskirjel mä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiaki rjojen toimittamine n Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.