* liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "* liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Rakennusprojekti Haapaveden kaupunki Siikalatvan kunta Tähtiluokitus Rakennusluvan.hakeminen Jätevedet Rakennusten.ilmanvaihto Rakennuksen.vaipan.lämmöneristys..... Paloturvallisuusvaatimukset Rakennusten.energiatehokkuus Sähkötyöt Matalaenergiaan.kannustetaan Lämpöpumput Maalämpöpumput Tiili.rakennusaineena Kodin.lukot.ja.helat Rakennuspaikan.osto Betonirakenteet Rakentamisen.aikataulu Kustannusarvio.ja.-seuranta... 5 Työmaan.tarkastusasiakirjat LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta. Julkaisija: Verivel Oy, Kokkola, Taitto: DuoGraf, Kokkola, Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS

3 HAAPAVEDEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONTA PL 40, Haapavesi puh. (08) 45911, faksi (08) Tekninen osasto Tekninen toimisto, Tähtelänkuja 1 Telefax (08) Tekninen johtaja Petri Pelkonen Maankäyttöinsinööri Jorma Kukonlehto Toimistosihteeri Tuula Salmela Kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen Maanrakennusmestari Matti Tuovinen Suunnittelija Elina Martinmäki Suunnittelija/asuntosihteeri Jukka Siltala Siivoustyönjohtaja Alli Ikola-Rysberg Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Paavo Mäkinen Vesilaitoksen päivystys 24 h Rakennusvalvontatoimisto Rakennustarkastaja Risto Pekkala Kanslisti Elina Martinmäki Ympäristöpalvelut Helmi Teknotalo 1B, Haapavesi faksi (08) Ympäristöpalvelupäällikkö Harri Rinne Ympäristöinsinööri Harri Heikkilä Ympäristötarkastaja Antero Autio VATTENFALL vaihde p Hintsala p osoite: Revonkatu 1, OULAINEN RAKENNUSOPAS 3

4 SIIKALATVAN KUNTA Pulkkilantie Pulkkila Puhelin: (08) (vaihde), fax Rakennusvalvonta - rakentamisen ohjaus ja neuvonta - rakennuslupien myöntäminen - maa-aineslupien myöntäminen - asuntojen korjaus- ja energia-avustukset - ARA:n alaiset asuntojen lainoitusasiat - rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät viranomaislausunnot - jätevesien käsittelyluvat Rakennustarkastaja Pentti Lämpsä puh Kestilän toimipiste Hallintotie 5, Kestilä Ensisijainen toiminta-alue Kestilän ja Piippolan kylät II Rakennustarkastaja Keijo Vähä puh Rantsilan toimipiste Rantsilanraitti 19, Rantsila Ensisijainen toiminta-alue Rantsilan ja Pulkkilan kylät Tekniset palvelut Teknisten palveluiden johtamisesta vastaa kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas puh , Rantsilan toimipiste, Rantsilanraitti 19, Rantsila Kunnaninsinööri Helena Mämmelä puh , Pulkkilan toimipiste Pulkkilantie 4, Pulkkila - hallinto - hankinnat ja varastointi - investoinnit - työsuojelupäällikkö Kunnallistekniikan insinööri Pertti Räsänen puh , Pulkkilan toimipiste, Pulkkilantie 4, Pulkkila - vesi- ja viemärilaitos - aluelämpölaitos - ulkoilu- ja liikunta-alueet - puistot ja yleiset alueet Tilapalveluinsinööri Marja Huikari puh , Piippolan toimipiste, Keskustie 9, Piippola - kunnan kiinteistöjen hoito ja kunnossapito - asuntojen vuokraus Kunnan tonttiasiat ja kaavoitus Kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas puh , Rantsilan toimipiste, Rantsilanraitti 19, Rantsila Kunnallistekniikka Vesi- ja viemärilaitos Kunnan alueella toimii Siikalatvan kunnan omistamat vesilaitokset Kestilässä ja Pulkkilassa, Lisätietoja puh /Siikalatvan kunta/kunnallistekniikan insinööri Rantsilan Vesihuolto Oy, Teollisuustie 9, Rantsila puh Piippolan Vesi Oy, Keskustie 10, Piippola puh Limingan Vesihuolto Oy, Rantatie 30, Liminka puh Kaava-alueilla Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa viemäriverkostot hoitaa Siikalatvan kunta, Rantsilassa Rantsilan Vesihuolto Oy puh Alueen jätevedet puhdistetaan Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy:n jäteveden puhdistamossa Rantsilassa. Haja-asutusalueelle rakentavat saavat lisätietoja Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy:ltä mahdollisuudesta liittyä siirtoviemäriin. Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy Sandelsintie 12, Rantsila puh Haja-asutusalueella tai alueella, jossa ei ole yleistä viemäriverkostoa, lisätietoja Ympäristöpalvelut Helmi puh Lisätietoja haja-asutusalueen viemäröinneistä antaa helmen lisäksi myös rakennustarkastajat. Sähkö Siikalatvan alueella sähköliittymän toimittaa seuraavat yhtiöt: Vattenfall Oy, puh (vaihde) Oulunseudun sähkö Oy, puh.(08) E.ON, puh Paloviranomainen Jokilaaksojen pelastuslaitos puh. (08) palotarkastukset - nuohoukset 4 RAKENNUSOPAS

5 Rakentamisessa kaikki valinnat eivät ole yhtä vakuuttavia TÄHTILUOKITUS pientalon teknisiin valintoihin Pientalon rakentaminen sisältää yllättävän paljon teknisiä valintoja. Oulun rakennusvalvonnan johdolla työryhmä on kehittänyt pienrakentamisen valintoihin nykyaikaisen apuvälineen. Se muistuttaa osapuolia ratkaistavista asioista sekä auttaa vaihtoehtojen löytämisessä ja arvioimisessa. Se on tarkoitettu perheille ja heidän asiantuntijoilleen, taloteollisuudelle ja -kaupalle, eli koko toimijaketjulle. Kehittyvän apuvälineen internetsovellus löytyy nyt osoitteesta: Valinnat ratkaisevat elinkaaren! Pienrakentamisessa on tarjolla hyvin eritasoisia suunnitteluratkaisuja ja toteutustapoja. Ne ja asumistottumukset käytännössä määrittävät talon kestävyyden, asumismukavuuden, energiankulutuksen ja elinkaarikustannuksen sekä suhteen ympäristöön. Kuka tekee tietoiset laatuvalinnat? Rakentajaperhekö, suunnittelijako, työnjohtajako vai kauppiasko? Vai eikö oikeasti kukaan? niin juuri tapahtuu liian usein! Taloissa on rakentamis- ja asumistekniikoiden kehittyessä paljon valittavaa. Joku tekee valinnat puolestasi, tietämättäsi. Perheen ja osapuolen kannattaa aktivoitua. Valintojen pitää olla tietoisia. Tässä siihen työkalu! Kattovedet on johdettu suoraan rännikaivoon ja putkella sadevesijärjestelmään. Sen tukkeutuessa vedet valuvat kallistuksilla seinästä poispäin. Kapillaarikatkokerros on levitettävä kauttaaltaan koko rakennusalalle, suodatinkankaan päälle. Kuvassa masuunihiekkaa (kapill. noin 15 cm), joka toimii samalla lämmöneristeenä ja kanavana kerroksena. KOSTEUDENKESTÄVYYS Hallitsematon kosteus on edelleen rakennetun ympäristön laajin yksittäinen ongelma. Kosteus on osallisena lähes kaikissa rakennusvaurioissa. Se vaikuttaa merkittävästi myös materiaalien vanhenemiseen. Lisäksi kosteus on syynä homeen syntyyn ja materiaalien emissioon. Rakennusmateriaalien päästöluokituskin voi muuttua, jos materiaalit pääsevät lyhytaikaisestikin kastumaan rakennustyön yhteydessä. Vaurioiden korjauskustannukset ovat mittavia. Niihin on laskettava mukaan myös terveydenhoidon ja menetettyjen työpäivien kustannukset. Kattovesiä ei johdeta talon alle! Pientalon katolle sataa vuodessa mm joka neliölle. Jo keskikokoisen talon katolta tulee sade- ja sulamisvesiä vuodessa yli 100 m 3. Nämä vedet on ohjattava luotettavasti räystäskouruja pitkin syöksytorviin ja niistä edelleen maanalaiseen sadevesiviemäriin ja pois tontilta tai imeytykseen, mutta ei naapurin tontille. Vesien poisjohtaminen esitetään pintavesisuunnitelmassa. Vettä ei saa päästää rakennuksen alle, jossa se aiheuttaa turhia kosteus- ja routimisriskejä RAKENNUSOPAS 5

6 Ilmastointilaitteen säädin voidaan asettaa tehoille 1-2-3, mutta konetta ei saa eikä voi pysäyttää säätimestä. Tehostettu, huonekohtainen ilmastointi edellyttää tunnistimella ohjattua venttiiliä. Kuvassa kosteusohjattu kylpyhuoneen venttiili. perustus- ja lattiarakenteille. Vedenpoistojärjestelmän kunnosta ja auki pysymisestä pitää myös huolehtia. Jos järjestelmä tukkeutuu esim. jäätymisen johdosta, on valuvat vedet johdettava suunnitellusti rakennuksesta poispäin maan pintaa pitkin, eivätkä ne saa silloinkaan aiheuttaa vahinkoa rakennukselle. Rakennuksen viereinen maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi noin 15 cm kolmen metrin matkalla sokkelista mitattuna ellei erikoissuunnitelmassa ole asiaa toisin ratkaistu. Kun vedenpoistojärjestelmä on kunnossa, olisi katolle sataneen lumen turvallisinta sulaa katolla eikä maassa rakennuksen vieressä. Toisinaan on perusteltua käyttää kohta ilmastointikonetta, jota varmistetaan riittävä ilmamäärä, hyvä säädettävyys ja optimaalinen lämmön talteenoton tehokkuus. Rakennuksen ulkovaipan lämpökuvaus ja tiiveysmittaus rakennusvaiheessa mahdollistavat lämpö- ja ilmavuotojen löytämisen ja niiden korjaamisen ennen pinnoitustöitä. Kapillaarikatko estää kosteuden nousun maasta rakenteisiin Rakennuksen alle eli maanvaraisen lattian ja betonisokkelin alle asennetaan ja tiivistetään kapillaarisen vedennousun katkaiseva karkearakeinen maa-aineskerros. Kerroksen paksuuden tulee olla suurempi kuin veden kapillaarinen nousukorkeus kyseisessä maa-aineksessa. Suositeltavaa on käyttää kiviainesta, jonka raekoko on 2-16 mm. Käytettävästä aineksesta tulee vaatia toimittajalta todistus sen rakeisuudesta (rakeisuuskäyrä) ja kapillaarisesta nousukorkeudesta. Tuulettuvan alapohjan ryömintätilan ilman suhteellinen kosteus olisi pidettävä mahdollisimman alhaisena ympäri vuoden laho- ja homeongelmien välttämiseksi. Sen vuoksi tarvitaan sokkelissa riittävän suuret tuuletusaukot ja ryömintätilan maanpinnassa kapillaarista nousua ja haihtumista hidastavat materiaalikerrokset. On selvää, että ryömintätilassa ei sallita vesilammikoita missään olosuhteissa. SISÄILMAN LAATU Hengitettävän ilman laatu vaikuttaa tuntuvasti elämisen laatuun ja työskentelyn tehokkuuteen, ja myös unen laatuun. Sisäilmastoluokitus 2000 antaa ohjeita hyvän sisäilmaston rakentamiseen. Rakennuttaja määrittelee suunnittelijoiden kanssa haluamansa laatutason sisäilmaston lämpöolosuhteille, äänitasolle, ilmanvaihdolle ja ilman puhtaudelle. LVI- ja muut suunnittelijat tietävät ne toimenpiteet ja suunnitteluratkaisut, joilla valittuun laatutasoon päästään. Ilmanvaihdon ja lämmityksen tekniset järjestelmät ja tuotteet sekä rakennuksen rakenteelliset ratkaisut ja pintamateriaalit valitaan halutun laatutason mukaan. Rakennus hengittää ilmanvaihtojärjestelmällään Ilmanvaihdon tehosäätimessä tulisi olla merkittynä ja ohjeistettuna vähintään minimiä, normaalia ja tehostettua ilmanvaihtoa osoittavat kolme käyttökytkimen asentoa. Ilmanvaihtoa käytetään usein liian pienellä teholla tai suljetaan kokonaan esim. käyttökustannusten tai liian voimakkaan äänen takia. Ilmanvaihdon tulee toimia yleensä normaalin käyttöajan teholla ja tällöin huoneiston ilman tulee vaihtua noin 0,5 kertaa tunnissa. Tarvittaessa käytetään tehostettua ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa ei saa pysäyttää milloinkaan. Pitkän poissaolon aikana ilman pitää vaihtua minimimäärän eli noin 0,2 kertaa tunnissa. Pysäytetyllä tai pienellä ilmanvaihdolla sisäilman kosteuspitoisuus nousee, jolloin vesihöyry voi tiivistyä rakenteisiin ja ilmanvaihtokanavien sisäpintoihin aiheuttaen kosteusvaurioita ja terveysriskejä. Ilmanvaihdon liiallinen rajoittaminen on lähes samaa kuin ihmisen hengityksen rajoittaminen. Asian tärkeys ja ilmanvaihtokoneen oikea käyttö on ohjeistettava asukkaille selkeillä käyttöohjeilla. Automatiikka säästää ilmanvaihdon energiankulutusta Ilmanvaihtokoneen tehoa voidaan ohjaa ilman suhteellista kosteutta tai hiilidioksidipitoisuutta mittaavien antureiden avulla. Yleensä automatiikka ohjaa järjestelmän kokonais- 6 RAKENNUSOPAS

7 tehoa, jolloin ilmanvaihto muuttuu koko rakennuksessa. Ihanne on tilakohtainen säätöautomatiikka. Tällöin pesuhuoneessa voidaan käyttää ilman kosteuspitoisuuden mukaan säätyvää poistoilmaventtiiliä, joka tehostaa vain pesuhuoneen ilmanvaihtoa sen käytön ja kuivumisen aikana. Olo- ja makuuhuoneissa voidaan käyttää hiilidioksidipitoisuuden mukaan säätyviä venttiileitä, jotka säätävät vain näiden tilojen ilmanvaihtoa huoneessa olevan henkilömäärän mukaan. Kaikissa tiloissa tulee kuitenkin aina olla perussäädetty minimi-ilmanvaihto. Pakkanen testaa ilmanvaihtolaitteiston. Paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon laitteistoa valittaessa. Tuloilmapuhaltimen pysähtely pakkasilla lämmöntalteenottokennon jäänmuodostuksen takia aiheuttaa häiriöitä huonetilan ilmastoon. Ongelmat voidaan välttää, jos laitteet suunnitellaan puhaltamaan keskeytymättä halutulla teholla tarpeeksi lämmintä ilmaa huonetiloihin kovallakin pakkasella. Ilmanvaihtolaitteiston toimintavarmuus pakkasella on syytä varmistaa jo laitteistoa valittaessa. ENERGIANKULUTUS Energian säästö alkaa tilasuunnittelusta. Jokainen liikaneliökin lisää energian kulutusta, joten tilankäyttö kannattaa suunnitella tehokkaaksi ja kokonaispinta-ala vain tarpeen mukaiseksi. Tällöin myös rakennuskustannukset tulevat minimoitua. Rakennuksen ulkovaipan pinta-alan, so. yläpohjan, alapohjan seinien, ikkunoiden ja ulko-ovien yhteenlaskettu pinta-ala, tulisi olla mahdollisimman pieni suhteessa lattiapinta-alaan. Kuution tai suorakaiteen muotoinen rakennus on edullisempi kuin monimuotoinen paljon nurkkia sisältävä rakennus. Teknisiä näkökohtia tietysti on lopulta sovitettava yhteen muiden tavoitteiden mm. arkkitehtuurin kanssa. Poistoilmasta lämpö talteen Määräysten mukaan tehdyn keskikokoisen pientalon lämmitysenergiasta kuluu ilmanvaihtoon noin % eli noin kwh vuodessa. Tästä hukkaan menevästä energiasta voidaan ottaa talteen suuri osa ja käyttää kylmän tuloilman lämmittämiseen ilmanvaihtokojeessa. Rakentamismääräysten mukaan ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tulee olla vähintään 30 %. Markkinoilla on ilmanvaihtolaitteita, joiden vuosihyötysuhde on vielä korkeampi, jopa 70 %. Laitteen hankinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi riittävään ilmanvaihtotehoon ja vuosihyötysuhteeseen myös hankintahintaan, vuosikustannuksiin ja laitteen uusimis- ja korjauskustannuksiin talon koko elinkaaren aikana. Huomiota on syytä kiinnittää myös käytön ja huollon helppouteen, toimintavarmuuteen, jäätymisenestoon ja äänitasoon. Hatara talo kuluttaa lämpöenergiaa Rakennuksen tiiveyttä kuvaava ilmanvaihtoluku n50 ilmoittaa, kuinka monta kertaa ilma vaihtuu rakennuksessa yhden tunnin aikana, kun paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä on 50 Pascalia. Se voidaan määrittää mittaamalla. Hatarassa talossa n50 on noin 4-6, kun taas tiiviissä hyvin tehdyssä talossa suuruusluokkaa 1. Hatarassa talossa hallitsematon ilmanvaihto voi olla yhtä suuri kuin ilmanvaihtojärjestelmän kautta tapahtuva ilmanvaihto eli noin 0,5 kertaa tunnissa. Hatara talo kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa. Tiiviissä talossa hallitsematon ilmanvaihto on vain noin 0,05-0,1 kertaa tunnissa. Rakennuksen tiiveys varmistetaan ennen kaikkea huolellisella tiivistystyöllä. Tärkeintä on rakennuksen ulkovaipan, erityisesti yläpohjan, ilmansulun tiiveys. Sen tulisi olla ehyt ja jatkoskohdissa ja rakenteiden liitoskohdissa huolellisesti limitetty ja teipattu. Ilmansulun läpiviennit (ilmanvaihtokanavat, sähköjohdot, savupiiput yms.) tulisi minimoida ja tiivistää erityisellä kaulusrakenteella. Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteiden pitää olla huolella asennettu ja kunnossa. Onnistuminen tai mahdollinen korjaustarve varmistetaan vaipan ilmatiiveysmittauksin, joita tehostetaan lämpökamerakuvauksin. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pientalokin kuormittaa ympäristöä. Merkittävimpiä pientalon ympäristövaikutuksia ovat päästöt, joihin kuuluvat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset. Valtaosa eli % päästöistä aiheutuu pientalon energian kulutuksesta sen elinkaaren eli noin 10 vuoden aikana. Päästöjen lukuarvoihin vaikuttaa suuresti se, mitä lämmitysmuotoa käytetään, miten esim. kaukolämpö ja sähkö tuotetaan ja miten päästöt lasketaan. Joka tapauksessa on syytä pyrkiä alhaiseen energian kulutukseen ja suosia ilmaisenergiaa. Tavoitteen huomioiminen lähtee jo tontinkäyttösuunnittelusta. Ilmaisenergioiden, kuten maa-, aurinkoja tuulienergian, hyödyntäminen lämmityksessä ei rasita ympäristöä. Automatiikka ohjaa aurinkokerääjiltä tulevaa energiaa ja käynnistää tarvittaessa muun lämmitysjärjestelmän. Kylpyhuoneen onnistuneet laatuvalinnat ja kosteustekniset ratkaisut pidentävät sen ikää, vähentävät huoltokustannuksia ja minimoivat elinkaarikustannuksia. RAKENNUSOPAS 7

8 vuosikustannukset sekä aika ajoin toistuvat rakenteiden ja laitteiden uusimis- ja perusparannuskustannukset. Elinkaarisuunnitteluun tulisi osallistua kaikkien suunnittelijoiden ja rakennuttajan. Laadukas elinkaarisuunnittelu edellyttää hyvää tietämystä kustannuksista ja rakenteiden ja laitteiden kestoiästä eli uusimisväleistä. Elinkaarisuunnittelussa voidaan ottaa huomioon myös käyttöiän aikaiset ympäristövaikutukset elinkaarikustannusten ohella. Pientalon elinkaarisuunnittelu on järkevää tehdä pieninä osina. Voidaan tarkastella eri rakenteita, niiden materiaali- ja tarvikevalintoja, muista rakenteista erillään. Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä Ilmakehässä oleva hiilidioksidi vähentää maasta avaruuteen suuntautuvaa pitkäaaltoista lämpösäteilyä, jolloin maan pinnan ja ilmakehän lämpötilat nousevat. Tämän vuoksi hiilidioksidipäästöjä ilmakehään tulisi minimoida ja hiilidioksidin sitoutumista kasvillisuuteen maksimoida. Pientalon lämmittämien öljyllä, kaukolämmöllä tai sähköllä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta noin kg/v. Vastaavasti taloussähkön käyttö pientalossa tuottaa hiilidioksidia noin kg/v. Puolittamalla energiankulutus voidaan päästötkin puolittaa. Lisäämällä ilmaisenergioiden käyttöä voidaan päästöjä edelleen rajoittaa. Biopolttoaineiden käyttö energian tuotantoon on myös suositeltavaa, koska biomassa on uusiutuva energialähde. Sen hiilidioksidituotannon ja kulutuksen voidaan katsoa olevan tasapainossa. Miten pientalorakentaja saataisiin motivoitua energiansäästötalkoisiin ja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen? Mitä elinkaarisuunnittelu? Pientalon elinkaari tarkoittaa aikajännettä, joka käsittää rakentamisen, käytön ja purkamisen. Kestävän pientalon elinkaarena eli käyttöikänä voidaan pitää noin 10 vuotta. Elinkaarisuunnittelu käsittää paitsi rakennuksen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien suunnittelua myös niiden korjaamisen, uusimisen ja huollon suunnittelun koko käyttöiän ajalle. Suunnitteluvalinnat perustuvat yleensä käyttöiän aikaisten kokonaiskustannusten (elinkaarikustannusten) minimointiin. Kustannuksiin tulee siten laskea mukaan rakentamiskustannukset, käytön aikaiset Mitä tarkoittaa pientalon teknisen laadun arviointi? Arviointi sisältää noin 280 kysymystä, jotka kohdistuvat neljään teknisen laadun osa-alueeseen: kosteudenkestävyys, sisäilman laatu, energiankulutus ja ympäristövaikutukset. Kysymykset toimivat teknisten asioiden muistilistana ja samalla arvottavat /pisteyttävät suunnittelu-, rakentamisja käyttövaiheen ratkaisut. Valintojen pisteytys ja laadun tähtiluokitus tapahtuu automaattisesti järjestelmän nettisovelluksessa. Jokainen osa-alue saa omat laatutähtensä. Myös koko tekniselle laadulle määritetään painotettu keskiarvo ja laatutähdet. Luokitus kehittyy kokemuksiin perustuen. Laadusta voi saada 1 5 tähteä. Jo yksi tähti tarkoittaa rakentamismääräysten mukaista minimitasoa eli on täysi hyväksyttävä tulos. Arviointi on omalla vastuulla kaikille avoin. Mikä on laadun arvioinnin ja tähtiluokituksen tavoite? Tavoite on hoksauttaa ja aktivoida rakentajaperheitä ja heidän asiantuntijoitaan teknisen laadun valinnoissa sekä tarjota heille laatukeskusteluun yhteinen kieli. Se mahdollistaa osapuolille tavoitteiden asettelun. Laadun valinnat pyritään saamaan tietoisiksi valinnoiksi ja sitä kautta laatu itseohjautumaan elinkaarikustannuksiltaan edullisemmalle tasolle. Rakennustarvike- ja pientaloteollisuuden toivotaan reagoivan kentän uusiin tavoitteisiin. Mitä tahoja on mukana hankkeen työ- ja ohjausryhmissä? Työryhmässä on Oulun rakennusvalvonnan lisäksi mukana VTT Oulu, Merikosken tutkimuskeskus/heli ry ja Oulun yliopisto. Ohjasryhmässä on edellisten lisäksi ympäristöministeriö, Pientaloteollisuus, Motiva Oy, Sisäilmayhdistys ja Ok Suomen Asuntomessut. 8 RAKENNUSOPAS

9 RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN Rakennusluvan hakeminen Rakennuslupa tulee hakea hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista (2 kk - 3 kk). Hakemus toimitetaan kunnan rakennusvalvontatoimistoon. Rakennusluvan myöntää kunnasta riippuen ympäristölautakunta, rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja. Hakemus- ja liitekaavakkeet saa rakennusvalvontatoimistosta. Eräissä tapauksissa rakennusluvan myöntäminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 ) tai poikkeamispäätöstä (MRL ) tai ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Tällöin luvan hakija saa sitä koskevat kaavakkeet ja ohjeet. 1. Rakennuslupahakemus on täytettävä kaikilta osin, allekirjoitettava (jos lainhuuto on molemmilla puolisoilla, hakemuksen allekirjoittaa molemmat) ja mukaan liitetään seuraavat asiakirjat: 2. Tontin / rakennuspaikan hallinta /omistusoikeus Lainhuutopöytäkirjan ote tai Kauppakirja ja tontin maksukuitista jäljennös tai Vuokrasopimus 3. Tontin tai rakennuspaikan sijaintikartat Ote asemakaavasta Ote peruskartasta asemakaava-alueen ulkopuolella (mittakaava esim. 1:10 000) Kartat saa tekniseltä osastolta, ja ne laskutetaan rakennusluvan yhteydessä (vaihtelee kunnittain). 4. Naapurin kuuleminen. Selvitys naapurin kuulemisesta rakennus-/ toimenpidelupahakemuksen johdosta (MRL ja 65.3 ) ellei sitä katsota lupaviranomaisen toimesta tarpeettomaksi. Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyyden, sijainnin taikka sisällön huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Naapurin kuulemistapoja on periaatteessa kolmenlaisia: 1. rakennuslupahakemuksen vireilletulosta ilmoittaminen viranomaisen tai hakijan toimesta 2. asian vireilläolosta tiedottaminen rakennuspaikalla 3. rakennuspaikalla toimitettava katselmus Vireilletulosta ilmoittaminen on pääsääntö, jollei hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole tarpeetonta. Omakotitalo ei tässä yhteydessä ole vähäinen hanke. Ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että rakentaja hoitaa itse kuulemisen, sillä se nopeuttaa lupakäsittelyä ja on samalla ennakoivaa yhteydenpitoa tulevien naapurien kanssa. Rakennuspaikalla tapahtuvasta tiedottamisesta huolehtii rakentaja. Rakennuspaikalla toimitettavan katselmuksen harkintaan vaikuttaa se, onko hankkeen ominaisuuksien johdosta syytä tarkemmin selvittää rakennuksen ympäristöön soveltuvuutta, rakentamisen vaikutuksia ja naapurin kantoja. 5. Rakennuksen pohja/rakenteet Ympärivuotisessa käytössä olevien lomarakennusten, omakotitalojen ja sitä suurempien rakennusten osalta tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja niiden edellyttämästä perustamistavasta. 6. Pääpiirustukset kahtena tai kolmena (kunnasta riippuen) sarjana, jotka ovat pätevän suunnittelija laatimat ja allekirjoittamat. Asemapiirros, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset tulee olla laadittu Suomen rakentamismääräyskokoelman A 2 mukaisesti, jolloin niistä mm. tulee ilmetä tontille rakennettujen, rakennettavien ja purettavien rakennusten kerrosalat, huoneistoalat ja tilavuudet asemapiirroksessa tontin korkeuserot ja pintavesien johtaminen rakennetyypit seinä-, alapohja- ja yläpohjarakenteista rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihtotapa huonetilojen käyttötarkoitukset palotekninen osastointi Piirustukset on kopioitava arkistokelpoiselle paperille, taiteltava ja varustettuna seläkkein. Toimenpidelupaan- ja toimenpideilmoitukseen liittyvät suunnitelmat ovat samat kuin rakennusluvassa, kun kysymyksessä on rakennuksen rakentaminen eli pääpiirustukset. Muissa tapauksissa suunnitelman tulee olla sellainen, josta mahdollisimman hyvin ilmenee toimenpiteen luonne. Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset MRA 48 Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammattilaisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä pääsääntöisesti omakotitalon suunnittelijaksi kelpoitetaan rakennusmestari. Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. 7. Pääsuunnittelija sitoumus. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys, jolla pääsuunnittelija sitoutuu tehtävään (pääsuunnittelijalta vaaditaan riittävä rakennusalan koulutus). Selvitys koskee omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai varaston tai näitä merkittävämmän hankkeen suunnittelua. Pääsuunnittelija on henkilö, joka vastaa rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta ja huolehtii, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (MRL 120 ). 8. Vastaava rakennustyönjohtajahakemus/ilmoitus Vastaava työnjohtaja on henkilö, joka johtaa rakennustyötä RAKENNUSOPAS 9

10 sekä huolehtii rakentamisesta koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta ja sen laadusta. Henkilön kelpoisuudesta määrätään asetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai näitä merkittävämmän hankkeen vastaava työnjohtaja tulee olla koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Näitä pienemmissä hankkeissa vastaava työnjohtaja voi olla kokenut rakennusammattimies. Vastaavan työnjohtajan hyväksyy hakemuksen tai ilmoituksen perusteella rakennustarkastaja. Pääsääntöisesti vastaava työnjohtajan hyväksyntä tulee hoitaa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kun vastaava työnjohtaja on hyväksytty, hänelle lähetetään lupapäätös ja lomake tarkastusasiakirjan pitämiseksi. Aloituskokouksessa mahdollisesti täsmennetään rakennusaikaisten tarkastusten suorittamista. 9. Jäteveden johtaminen Selvitys jäteveden johtamisesta tulee tehdä viranomaiselle, joka vastaa vesiensuojelusta kunnassa. Asia koskee hankkeita, joita ei liitetä kunnan viemäriverkostoon, mutta joihin rakennetaan viemäri- rakennuslupahakemukseen liitettävän selvityksen tekemiseen liittyvät kaavakkeet ja ohjeet saa ympäristösihteeriltä tai rakennusvalvontatoimistosta. 10. Rakennushankeilmoitus väestörekisterikeskukselle Tehdään liitteellä RH 1. Jos hankkeeseen kuuluu huoneistoja vähintään kaksi, täytetään myös lomake RH 2. lomakkeet liitetään rakennuslupahakemukseen ja toimenpidelupahakemukseen/ -ilmoitukseen kun kysymys on rakennuksesta. 11. Muita liiteasiakirjoja Lupahakemuksen käsittelyn kannalta voidaan edellyttää myös muita asiakirjoja, esim. Liittymälupa yleiselle tielle Naapurin suostumus rajan läheisyyteen rakentamiseen Rakennuksen liittämiseksi vesi- ja viemäri-, kaukolämpö-, puhelin- ja kaapelitelevisioverkostoihin on hyvissä ajoin oltava yhteydessä asianomaisiin laitoksiin. Kvv työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja) tulee hyväksyttää ennen kyseisiin töihin ryhtymistä. Lisätietoja hakemuksen tekemisestä ja rakennuslupaan liittyvistä asioista saa rakennusvalvontatoimistosta. RAKENNUSVALVONNAN OHJEITA RAKENNUS- LUVAN SAAJALLE JA VASTAAVALLE RAKENNUS- TYÖNJOHTAJALLE 1. Luvan voimassaoloaika Rakennuslupa on voimassa työn aloittamiseen nähden kolme vuotta ja valmistumiseen nähden viisi vuotta, ellei sitä eri hakemuksesta ole pidennetty. Muu rakennusasiassa annettu lupa ja ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Loppukatselmus tulee pyytää niin ajoissa, että se voidaan suorittaa määräajassa. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että loppukatselmus tulee suorittaa, vaikka rakennus olisi hyväksytty käyttöön ns. osittaisessa loppukatselmuksessa. 2. Lupaehdot Käykää läpi saamanne lupapäätös ja ottakaa huomioon, että siinä määrätyt lupaehdot on täytettävä päätöksen edellyttämällä tavalla ja että luvassa vahvistettuja piirustuksia on noudatettava. Mahdolliset muutospiirustukset tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen toimenpiteen suorittamista. 3. Rakennustyönaloittamisen edellytykset 3.1. Luvan lainvoimaisuus Rakennustarkastajan päätöksestä oikaisuvaatimusaika on 14 pv antopäivästä ja lautakunnan päätöksestä valitusaika on 30 pv antopäivästä. Antopäivät ilmenevät lupapäätöksestä. Jos päätöksestä ei ole valitettu, tulee lupa lainvoimaiseksi ja rakennustyöt voidaan aloittaa Toimenpiteet ennen rakennustöiden aloittamista Rakennustöiden aloittamiseksi katsotaan perustusten valaminen tai niiden asentaminen. Kun rakennuslupahakemus on jätetty kuntaan ja naapureita on kuultu, puiden kaatamiseen ja pintamaiden poistamiseen saa ryhtyä, jos rakennustarkastaja antaa siihen suostumuksen Aloituskokous Maankäyttö- ja rakennusasetus 74 Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä Rakennuspaikan merkitseminen Ennen kuin uudisrakennuksen rakentamiseen ryhdytään, on rakennustarkastajan tai mittausryhmän toimesta maalle merkittävä vahvistettujen piirustusten mukainen rakennuksen paikka sekä rakennuskaava-alueella korkeusasema. Tämä toimitus on pyydettävä mittaustoimistosta hyvissä ajoin ennen aiottua rakentamisen aloittamista 3.5. Rakennustyössä tarvittavien työnjohtajien tehtävät Rakennustyön vastaava työnjohtaja: 10 RAKENNUSOPAS

11 Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että 1) rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle 2) rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä 3) rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden ja virheiden johdosta 4) luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muuten määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa 5) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat Kvv-työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja) Luvanvaraisten rakennustöiden yhteydessä tehtävien kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöitä johtamassa ja valvomassa tulee olla kvv-työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja vastaa siitä, että suunnitelmia ja työn suoritusta koskevien kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoista annettuja määräyksiä ja niihin perustuvia, kunnassa kvv-töitä valvovan antamia ohjeita noudatetaan. Kvvtyönjohtajan on oltava läsnä kvv-töiden tarkastuksissa, jos valvova viranomainen niin vaatii Rakennustyössä tarvittavat erityissuunnitelmat Rakennepiirustukset Lupaehtojen mukaiset rakenne- ja erikoissuunnitelmat on toimitettava rakennustarkastajalle ennen kuin ko. työtä ryhdytään suorittamaan. LVI-suunnitelmat Mikäli kiinteistöön rakennetaan vesi- ja viemärilaitteistoja, on niitä koskevat suunnitelmat laadittava Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaisesti. Ilmanvaihtoa ja energiataloutta koskevat suunnitelmat vastaavasti D2 ja D3 mukaisesti. 4. Rakennustyön aikainen viranomaistarkastus 4.1. Katselmukset Katselmukset on määritelty lupapäätöksessä. Näitä ovat kohteesta riippuen mm. pohja-, perustus-, hormi- ja loppukatselmus. Rakennuksen saa ottaa käyttöön vasta, kun se on käyttöön hyväksytty joko osittaisessa loppukatselmuksessa (käyttöönottokatselmus) tai loppukatselmuksessa Loppukatselmus Loppukatselmus pyydetään rakennustarkastajalta, kun rakennus on valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Tässä katselmuksessa rakennuksen hyväksymisen edellytyksenä on rakennustyön hyväksyminen kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa, mistä kaikista rakennuttajan tai rakentajan tulee esittää selvitys (vahvistettuihin piirustuksiin katselmusten toimittajien tekemät merkinnät tai erillinen tarkastuskertomus tai todistus) loppukatselmusta toimittavalle viranomaiselle. On myös huomattava, että rakennustarkastajan päätökseen liittyvät lupaehdot on täytettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. 5. Tiedottaminen veroviranomaisille Kiinteistöselvitys (lom 3) on annettava verotoimistoon veroilmoituksen yhteydessä, jos rakennuksen tiedot ovat muuttuneet edellisestä vuodesta, esim. rakennus on valmistunut verovuonna tai rakennus on rakenteilla verovuoden päättyessä. Lisäksi keskeneräisenä olevasta rakennuksesta on annettava valmistumisaste prosenttina verovuoden päättyessä. Tarvittava kiintiesöselvityslomake-3 on repäisylomakkeena 1-veroilmoituksen täyttöohjeet oppaassa. Lisäksi sitä on saatavana verohallituksen internet sivuilta. 6. Asiakirjojen säilytys Kaikki rakentamiseen liittyvät lupapäätökset, vahvistetut ja hyväksytyt rakennuspiirustukset, katselmuspöytäkirjat ja muut asiakirjat on säilytettävä huolellisesti (mieluummin erillisessä kansiossa) ja esitettävä pyydettäessä tarkastavalle viranomaiselle. Omistajan mahdollisesti vaihtuessa on nämä asiakirjat luovutettava uudelle omistajalle, jonka tulee tarvittaessa esittää ne viranomaiselle. LIITTÄMINEN VESI- JA VIEMÄRI- VERKOSTOON Liittyjä ja vesihuoltolaitos tekevät vesi- ja viemäriliittymisestä kirjallisen sopimuksen. Liittymissopimus tehdään yleensä ennen rakennustyön aloittamista, kuitenkin viimeistään ennen vesi- ja viemärijohtojen liittämistä. Sopimuksen liitteeksi vaaditaan LVI-suunnitelma. Liittymismaksut määräytyvät valtuuston päättämän taksan mukaisesti. Laitos perii liittymismaksujen lisäksi liitostyön yhteydessä vesihuoltolaitoksen toimittamat tarvikkeet ja työtunnit teknisen lautakunnan vahvistaman tuntiveloitushinnan mukaisesti. Liittyjä voi teettää tonttijohdot kaivuineen alan urakoitsijalla, mutta liittämisen yleiseen verkostoon suorittaa aina laitos. Tonttijohtojen rakentamisen valvonnasta vastaa rakennuskohteen kvv-työnjohtaja. Tonttijohtojen rakentamisessa on noudatettava viranomaisten antamia rakentamismääräyksiä. Tonttivesijohto on asennettava suojaputkeen, jonka on ulotuttava vähintään 2 cm vesimittaritilan valmiin lattiapinnan yläpuolelle ja toinen pää reilusti sokkelin ulkopuolelle, jolloin vesijohdon mahdollinen uusiminen myöhemmin on helpompaa. Vesimittaritilassa on oltava lattiakaivo, vesimittarin toimittaa aina vesilaitos. Tonttiviemäriin ei saa johtaa salaoja- eikä sadevesiä, vaan ne on ohjattava joko erilliseen sadevesi- tai salaojaverkostoon jos sellainen on olemassa tai maastoon (esim. rajaojaan). RAKENNUSOPAS 11

12 JÄTEVEDET Jätevesiasioissa ota yhteyttä kuntasi rakennustarkastajaan ennen hankkeeseen ryhtymistä. RAKENTAJAN TEHTÄVÄLISTA Jätevesisuunnitelma pitää toimittaa kunnan rakennusvalvontaan yhdessä julkisivu- ym. rakennuslupa-asiakirjojen kanssa. Jos kyseessä on jo olemassa oleva kiinteistö, myös sen kohdalla suunnitelman on oltava samantasoinen, mutta tällöin riittää toimenpideluvan hakeminen. Yleisesti suunnitelman laatijalta vaaditaan teknikon/rakennusmestarin tai ylempää koulutusta sekä kokemusta vastaavanlaisista suunnittelutehtävistä. 1. Valitse jätevesienkäsittelyjärjestelmän suunnittelija. Rakennushankkeen pääsuunnittelija kokoaa eri suunnitelmat ja varmistaa että suunnitelmat liittyvät toisiinsa saumattomasti. (LVI-, rakenne-, arkkitehti-, pohjarakennus-, jätevesi- yms. sunnitelmat) 2. Selvitä yhdessä asiantuntijan/suunnittelijan kanssa - mahdollisuus yhteiseen puhdistamoon naapureiden kanssa - onko mahdollista nyt tai tulevaisuudessa liittyä kunnan viemäriin (kunnan vesihuollon toiminta-alue) - mahdolliset alueelliset tms. erityismääräykset (kaava-, pohjavesi-, suojelu- tms. alue) Valtioneuvoston asetus 437 Maankäyttö ja rakennusasetus annettu Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii toimenpideluvan. Suomen säädöskokoelma AJANKOHTAISTA ASIAA JÄTEVEDENKÄSITTE- LYSTÄ HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat suuria vesistöjen fosforikuormittajia. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet rehevöittävät ja heikentävät pienten vesistöjen tilaa tai voivat pilata pohjavesiä. Vuoden 2004 alusta astui voimaan valtioneuvoston asetus haja-asutusalueiden jäteveden käsittelystä. Sillä säädettiin tarkemmat määräykset ympäristönsuojelulain 103 :ssä asetetulle kiinteistökohtaisten jätevesien puhdistamisvelvoitteelle. Asetus koskee kaikkia yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä. Asetuksessa määritellään vähimmäisvaatimukset jätevesipäästöille orgaanisen aineksen, typen ja fosforin osalta. Asetus puuttuu myös jätevedenkäsittelyjärjestelmien suunnitteluun, käyttöön ja huoltoon. Tavoitteena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Jätevesien käsittelyä koskevat määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupa- hakemukseen. Valtaosa pysyvän haja-asutuksen jäteveden käsittelylaitteista vaatii tehostamista laitteiden riittämättömän tehon 3. Valitse kohteeseen soveltuva käsittelyjärjestelmä keskustelemalla suunnittelijasi kanssa. - huomioi päätöstä tehdessäsi rakentamis-, huolto- ja käyttökustannukset Maaperäkäsittely on edullisin ratkaisu. 4. Liitä suunnitelmat käyttö- ja huolto-ohjeineen rakennuslupa-anomuksen liitteeksi. Pelkän jv- saneerauksen yhteydessä toimenpideluvan hakminen. 5. Rakenna järjestelmä suunnitelman mukaan. Käytä ammattitaitoista urakoitsijaa. Tee tarvittavat ilmoitukset rakennusvalvontaan. Sovi sunnittelijan kanssa katselmuksesta ja mahdollistenrakentamisaikaisten muutosten merkitsemistä suunnitelmaan. Täytä asennuspöytäkirja. 6. Käytä ja huolla jätevesijärjestelmääsi ohjeiden mukaisesti. Muista etenkin tyhjentää sakokaivot riittävän usein. 7. Pidä huoltokirjaa tyhjennyksistä päivämäärineen ja vesimittarilukemineen. Samoin merkitse ylös havainnot, viat, puutteet, korjaukset yms. Seuraa näiden avulla järjestelmän toimivuutta. JITA OY vuoksi. Vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy kunnostaa asetuksen vaatimusten mukaisiksi mennessä. Jos asetuksen noudattaminen on esim. kustannussyistä kohtuutonta ja ympäristöön aiheutuvaa kuormittamista on pidettävä vähäisenä voi siirtymäajan kuluessa anoa kunnan ympäristöviranomaiselta neljän vuoden jatkoaikaa. Kiinteistöllä on oltava selvitys jätevesilaitteista ja niitä koskevat hoito-ohjeet. Asuinkiinteistöt on ensisijaisesti liitettävä viemäriverkostoon, jos liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Usean kiinteistön yhteinen jätevesien käsittely on myös harkinnan arvoinen vaihtoehto. Yksittäisen kiinteistön jätevedenkäsittelyvaihtoehtoja ovat mm. erilaiset pienpuhdistamot tai oikein suunniteltu ja rakennettu maaperäkäsittely, kuten maasuodattamo tai imeytyskenttä. Umpisäiliö ei ole jäteveden käsittelymenetelmä vaan välivarastointia. Se on lähinnä erikoistapausten ratkaisu korkeiden tyhjennyskustannusten takia. Kompostoivalla käymälällä voidaan ottaa talteen arvokkaat ravinteet ja vähentää esimerkiksi maaperäkäsittelyn kuormitusta. LÄHTEET / LISÄTIETOJA: Suomen ympäristökeskus, Haja-asutuksen jätevedet. 542/2003 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön muistio : Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (pdf -tiedosto) 12 RAKENNUSOPAS

13 ympäristönsuojelu vesiensuojelu haja-asutuksen vesiensuojelu perustelumuistio Kuntaliitto, Haja-asutuksen jätevesihuolto ja kunnat. (pdf -tiedosto) toimialat: yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö vesihuolto haja-asutuksen jätevedet haja-asutuksen jätevedet ja kunnat hanke haja-asutuksen jätevesihuolto ja kunnat AVUSTUKSET JÄTEVEDENKÄSITTELYYN JA VESIEN SUOJELUUN YMPÄRISTÖKESKUKSISTA VESIHUOLTOAVUSTUS Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien yhteiskäsittelyyn ja vesihuoltoyhtymien toimintaan voi hakea avustusta Länsi-Suomen ympäristökeskukselta. Hakuaika on jatkuva. Avustettavia työkohteita ovat rakennuksen ulkopuoliset vesihuoltolaitteet eli kaivot, vesijohdot, pumput, mahdolliset vedenkäsittelylaitteet, viemärit sekä jätevedenkäsittelylaitteet. Avustus on harkinnanvarainen ja sitä voidaan myöntää enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista. VALTION ASUNTORAHASTO: AVUSTUS KIINTEISTÖKOHTAISEN TALOUS- JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN PARANTAMISEEN Haja-asutusalueilla olevien asuinkiinteistöjen jätevesijärjestelmän parantamiseen voi hakea avustusta. Avustusta myönnetään enintään 35% hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta voidaan myöntää tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen sekä yhteiseen viemäriin liittymistä varten. Hakuaika on keväällä ja hakemukset jätetään rakennusvalvontaan. VEROHALLINTO: KOTITALOUSVÄHENNYS Omassa käytössä olevan vakituisen tai vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän kunnostamistyö voidaan vähentää tuloverotuksessa kotitalousvähennyksenä. TALOUSJÄTEVESIASETUKSEN AIKATAULU, VANHAT KIINTEISTÖT: kiinteistöillä on oltava käyttö- ja huolto-ohje nykyisistä jätevesilaitteista. toteutus: jätevesijärjestelmä on kunnostettava asetuksen mukaiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä (jatkoaikaa on mahdollista saada poikkeustapauksissa). UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN: toteutus: asetuksen vaatimukset ovat voimassa heti jätevesisuunnitelma liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. kiinteistöillä on oltava jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. HUOM! VASTUU JÄTEVEDEN KÄSITTELY- JÄRJESTELMÄN TOIMIMISESTA ON KIINTEISTÖN OMISTAJALLA TOIMINTAOHJEET Ota yhteyttä oman kuntasi rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun kuntakohtaisten vaatimusten selvittämiseksi rakennusjärjestys ympäristönsuojelumääräykset kaavoitus, pohjavesi- ja ranta-alueet vesihuollon kehittämissuunnitelma suunnitelman teettäminen rakennus- tai toimenpidelupa tarjouspyynnöt laitteista ja urakoinnista mitoitus laitteen hinta lisätarvikkeiden ja maa-ainesten hinta käyttökustannukset huollon tarve ja huollon vaativuus laitteen toimintavarmuus ja elinikä asetuksen vaatimusten täyttyminen ja takuu! asennustyön hinta asennustyön laatu! hae avustuksia ennen toteutusta! toteutus SAOSTUSKAIVOT toimivat esikäsittelylaitteena varsinaiselle jätevedenkäsittelylle erottavat ja varastoivat jätevedestä kiintoainetta, jotta se ei tuki ja kuormita varsinaista käsittelyjärjestelmää voi olla esim. betonirenkaista paikan päällä rakennettu järjestelmä tai tehdasvalmisteinen muovisäiliö Saostuskaivojen vaatimuksia: tiiviys sadevesiä ja peruskuivatusvesiä ei saa johtaa saostuskaivoon järjestelmän tuuletus on järjestettävä rakennuksen katolle putkistossa on käytettävä T-haaroja sijainti tyhjennyksen kannalta helppopääsyisessä paikassa kolmiosainen jos jätevesijärjestelmään johdetaan myös wc-vesiä. pelkille pesuvesille riittää kaksiosainen saostussäiliö säiliöt on tyhjennettävä riittävän usein, vähintään 2 kertaa vuodessa Ohjeita jäteveden käsittelymenetelmän valintaan Kun suunnittelet uutta tai korjaat vanhaa jätevesijärjestelmää, kysy neuvoja kunnan ympäristösihteeriltä tai ammattitaitoiselta jätevesijärjestelmän suunnittelijalta. 1. JäteVESIEN KÄSITTELY Viemäriverkoston toiminta-alueilla, joita ovat mm. asemakaavoitetut alueet, kuntien velvollisuus on järjestää jätevesien viemäröinti. Haja-asutusalueilla kunnallista viemäriä ei usein ole. Näillä alueilla kiinteistön haltijan on itse huolehdittava jätevesien käsittelyn järjestämisestä RAKENNUSOPAS 13

14 kunnan viranomaisten hyväksymällä tavalla. Jätevesien käsittelyyn tarkoitetun puhdistamon tulee täyttää asetuksen (542/2003) vaatimukset, kannattaa tarkistaa myös löytyykö puhdistamosta puolueetonta tutkimustietoa. Käsittelyvaihtoehdot Haja-asutuksen jätevedet pilaavat vesistöjä ja aiheuttavat ympäristöhygieenisiä haittoja. Oikein ja huolella suunniteltu ja rakennettu jätevesien käsittelyjärjestelmä pitää omasi ja muiden elinpiirin miellyttävänä. Suunnitelma tulee toteuttaa muun rakennus- ja pihasuunnitelman kanssa yhtä aikaa, jolloin järjestelmän toimivuus ja yhteensopivuus muun talotekniikan kanssa saadaan varmistettua. Vaihtoehtoja jätevesien käsittelylle on useita ja niiden valintaan vaikuttavat: Pohjaveden korkeus, läheisyydessä olevat kaivot, vesistöjen läheisyys, tontin korkeussuhteet, maaperän laatu jne. Pohjavesialueella tapahtuva jätevesien käsittely vaatii aina erityisjärjestelyjä, joiden selvittämiseksi on syytä ottaa yhteys kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisiin. 3-osainen saostussäiliö ja maasuodatin Jätevedet johdetaan 3-osaisen saostussäiliön kautta rakennuspaikalle rakennettavaan maasuodattimeen. Maasuodattimessa puhdistuneet jätevedet johdetaan edelleen avo-ojaan. Maasuodattimen periaatekuva liitteenä. Se voidaan rakentaa paikalle tarvikkeista tai hankkia valmispakettina, joka sisältää tarvittavat säiliöt ja putkistot. Pohjaveden pinnan korkeudesta johtuen maasuodatin tai maahan imeytys voi vaatia pumppujärjestelmän. Pienpuhdistamo Yhden omakotitalon jätevesien puhdistamiseen soveltuvia pienpuhdistamoja ovat esim. erilaiset biosuotimet ja panospuhdistamot. Useamman talouden yhteiskäsittelyyn on olemassa useita eri puhdistamotyyppejä. Umpisäiliö Tärkeillä pohjavesialueilla ja vesistön lähellä jätevesiä ei voi johtaa ympäristöön, vaan ne on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tai ne on kerättävä umpisäiliöön. Pohjavesialueen kiinteistöjen yhteisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien toteuttamiseen on mahdollista saada yhteiskunnan tukea. Loma-asuntojen jätevesien käsittely Loma-asuntoalueilla saattaa olla erityismääräyksiä, esim. vesikäymälän rakentamiskielto. Rakentajan tehtävälista Uudisrakentaminen: Uudisrakentamisessa jätevesisuunnitelma pitää toimittaa rakennusvalvontaan yhdessä julkisivu- yms. rakennuslupa-asiakirjojen kanssa. Jätevesijärjestelmän suunnittelijan pätevyysvaatimuksena on yleisesti teknikko/rak.mest. tai ylempi koulutus ja kokemus LVI-alan suunnittelutehtävistä. Rakennushankkeen pääsuunnittelija kokoaa eri suunnitelmat ja varmistaa että suunnitelmat liittyvät toisiinsa saumattomasti. (LVI-, rakenne-, arkkitehti, pohjarakennus-, jätevesi- yms. suunnitelmat) Valitse yhdessä suunnittelijan kanssa kohteeseen soveltuva käsittelyjärjestelmä. - huomioi päätöstä tehdessäsi järjestelmän rakentamis-, huolto- ja käyttökustannukset. >Maaperäkäsittely on yleensä edullisin ratkaisu. Suunnitelmien liittäminen rakennuslupa-anomuksen liitteisiin, käyttö- ja huolto-ohjeineen. Vanhan järjestelmän saneeraus: Saneerauskohteesta kannattaa ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan, joka neuvoo rakennus- tai toimenpidelupaasioissa. Yksinkertaisimmillaan toimitaan seuraavasti: - tyhjennetään vanhat saostuskaivot - tarkastetaan huolellisesti kaivon kunto: T-kappaleet, saumojen ja läpivientien tiiviys - mikäli kaivo on kunnostettavissa, korjataan puutteet. - tehdään tarvittavat mittaukset kuten vesijuoksun tasot, kaivon tilavuus jne. - täytetään esiselvityskaavake - valitaan käsittelyjärjestelmä - laaditaan asemapiirros tasotietoineen - toimitetaan esiselvityslomake, asemapiirros ja järjestelmän tyyppileikkauskuva rakennusvalvontaan - mikäli rakennustarkastuksella ei ole huomautettavaa käynnistetään järjestelmän toteutus Vanhan järjestelmän suunnittelijalla ja rakentajalla tulee olla tehtävän edellyttämä riittävä taito ja kokemus. Koulutusvaatimuksesta ei ole annettu erillistä määräystä. Rakennusvalvonta tekee päätöksen suunnittelijan hyväksymisestä. Rakenna järjestelmä suunnitelman mukaan. Käytä ammattitaitoista urakoitsijaa. Tee tarvittavat ilmoitukset rakennusvalvontaan. Sovi suunnittelijan kanssa katselmuksesta ja mahdollisten muutosten merkitsemistä suunnitelmaan. Käytä jätevesijärjestelmääsi ohjeiden mukaisesti. Muista erityisesti tyhjentää saostuskaivot riittävän usein, vähintään 2 kertaa vuodessa. Pidä huoltokirjaa tyhjennyksistä päivämäärineen ja vesimittarilukemineen. Samoin merkitse ylös havainnot, viat, puutteet, korjaukset yms. Seuraa näiden avulla järjestelmän toimivuutta. Lisätiedot paikalliselta rakennus- tai ympäristöviranomaiselta Suojaetäisyydet eri kohteisiin (vaihtelee kunnittain) Jätevesijärjestelmien vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivosta on tapauskohtaisesti noin m. Jätevesijärjestelmä voidaan sijoittaa lähimmillään 20 m etäisyydelle vesistöistä, 5 m etäisyydelle tontin rajasta tai tiestä. Jäteveden purkupaikka tulee sijoittaa vähintään 30 m etäisyydelle vesistöistä. 14 RAKENNUSOPAS

15 SAKOJÄRJESTELMÄT, MITOITUS min. 5 HLÖÄ KAIKKIEN JÄTEVESIEN MAAPERÄKÄSITTELY Paketti sisältää: - 2,5 m 3 /kolmeosastoisen sakosäiliön - jakokaivon - imeytyskenttään sisältyvät putket, osat ja suodatinkankaan Lisäämällä kokoojaputkistopaketin järjestelmäsi täydentyy maasuodatukseen soveltuvaksi. Paketti sisältää: - kokoojakaivon ja kokoomaputkiston Järjestelmä varustettu erillisellä jakokaivolla, mitoitus 5 hengelle, pinta-ala 25 m 2 IMEYTYS SAKOJÄRJESTELMÄT, VANHAN JÄRJESTELMÄN SANEERAUS Soveltuu kun.. - nykyiset betonikaivot ovat hyväkuntoiset - pohjavesi > 2,5 m syvyydessä - vesistöön riittävä etäisyys - imeytys tai suodatus valitaan perusmaan mukaan IMEYTYS Jos betonikaivot ovat syöpyneet tai vuotavat, kannattaa ne uusia kokonaan. Käytettävissä on 2500 L, 3000 L tai 3500 L säiliöllä varustettu järjestelmä, lisättynä tarvittaessa maasuodatukseen soveltuvaksi kokoomaputkistolla, kuten uudisrakennuksellakin. RAKENNUSOPAS 15

16 SAKOJÄRJESTELMÄT, KAKSIVESIJÄRJESTELMÄT Soveltuu... - vesistöjen lähellä - pohjavesialueella Harmaiden vesien käsittelypaketti sisältää: - 1,5 m 3 sakosäiliön - imeytyskenttään sisältyvät putket, osat ja suodatinkankaan Harmaat vedet maasuodatukseen, wc-vedet umpisäiliöön. Jos käytössä on kompostoiva wc, tarvitset vain harmaiden vesien käsittelyn. HARMAIDEN VESIEN IMEYTYS Paketti sisältää tarvikkeet 13,2 m pituiseen kenttään. Voidaan toteuttaa tarvittaessa lyhyempänä, pinta-ala m 2 Lisäämällä kokoojaputkistopaketin järjestelmäsi täydentyy maasuodatukseen soveltuvaksi Kokoojaputkistopaketti sisältää: - kokoojakaivon ja kokoomaputket Umpisäiliövaihtoehdot 3 m 3, 5,5 m 3 ja 11 m 3 Asetuksen mukainen maaperäkäsittelyjärjestelmä Maaperäkäsittely on erittäin pitkäikäinen, toimintavarma ja helppokäyttöinen järjestelmä. Oikein suunniteltu, rakennettu, huollettu ja käytetty maaperäkäsittelyjärjestelmä (imeytys tai maasuodatus) alittaa lika-ainesmäärien osalta asetuksen vaatimukset. Järjestelmä tulee rakentaa annettuja mitoitus- ja asennusohjeita noudattaen. Erityisen huolellinen tulee olla maa-ainesten, hiekan ja sepelin, valinnassa. Mitattaessa järjestelmän puhdistustuloksia lähtöarvoina tulee käyttää asetuksessa ilmoitettuja nimellislukuja: Orgaaninen aine 50 g/hlö/d, kokonaisfosfori 2,2 g/hlö/d ja kokonaistyppi 14 g/hlö/d. Käsittelyn jälkeen lika-ainesmäärät saavat olla enintään seuraavan taulukon mukaiset: Yleiset käsittelyvaatimukset Lievennetyt vaatimukset g/hlö/d g/hlö/d BHK Fosfori 0,33 0,66 Typpi 8,4 9,8 Maasuodattimessa fosforin sitomiskyky riippuu ensisijaisesti hiekan ominaisuuksista ja määrästä. Rautapitoisella hiekalla sitomiskyky on moninkertainen verrattuna puhtaaseen kvartsihiekkaan. Ennakkoon on mahdotonta määritellä, kauanko kuluu siihen, että hiekka on kyllästynyt fosforilla. Suodatinkentän toiminnalliseksi keski-iäksi on tutkimuksissa päädytty vuoden ikään. Mikäli fosforinpidätyskyvystä tulee ongelma jo aikaisemmassa vaiheessa, on järjestelmän puhdistustehoa fosforin osalta mahdollista parantaa esimerkiksi lisäämällä maaperäkäsittelyjärjestelmään kemiallinen fosforin saostus. Automaattinen annostelulaitteisto, jolla kemikaali, esim. Al-sulfaatti, voidaan annostella viemäriverkostoon, maksaa n. 500 euroa. Kemikaalikustannus on n euroa / vuosi. VESIJOHDOTTOMAT MÖKIT JA SAUNAT Jita Oy MÖKIN IMEYTYSPAKETTI Soveltuu mökkiin, jossa kantovesi, sauna ja tiskiallas mutta ei painevettä 16 RAKENNUSOPAS

17 Pienten jätevedenpuhdistamoiden CE-merkintä Pienet jätevedenpuhdistamot voidaan CE-merkitä rakennustuotedirektiivin perusteella, jos ne kuuluvat tuotestandardin EN soveltamisalaan. Standardin soveltamisala on rajallinen, joten markkinoilla on myös puhdistamoita, jotka eivät voi olla CE-merkittyjä. Tuotteen CE-merkintä ei ole osoitus määräystenmukaisuudesta. Tuote voi olla asiallisesti CE-merkitty, vaikkei se täytäkään hajajätevesiasetuksen vaatimuksia. CE-merkintä kertoo tuotteen ominaisuudet. Näiden tietojen perusteella pätevä suunnittelija arvioi tuotteen sopivuuden käyttökohteeseen. Pienen jätevedenpuhdistamon ei tarvitse Suomessa olla CE-merkitty. CE-merkintä saattaa tulevaisuudessa tulla pakolliseksi, jos EU:n rakennustuotedirektiivi, johon CE-merkintä perustuu, muuttuu rakennustuoteasetukseksi. Hajajätevesiasetuksella ja sen määräpäivällä ei ole mitään tekemistä CE-merkinnän pakollisuuden kanssa. Vaikka CE-merkinnästä myöhemmin tulisi pakollinen myös Suomessa, eivät ennen pakollisuutta asennetut CEmerkitsemättömät puhdistamot muutu kohteessa sopimattomiksi, ellei puhdistustehokkuusvaatimuksia koskevaa lainsäädäntöä kiristetä. Rakennustuoteasetuksen mahdollisesti mukanaan tuoman CE-merkinnän pakollisuuden jälkeenkin vain standardien tai teknisten hyväksyntien soveltamisalaan kuuluvia tuotteita voidaan CE-merkitä. Markkinoilla voi siis olla tuolloinkin CE-merkitsemättömiä puhdistamoja. On hyvä huomata, että puhdistamon sähkölaitteissa saattaa olla CE-merkintöjä esim. pienjännitedirektiivin perusteella. Nämä CE-merkinnät eivät ole sama asia kuin standardiin EN perustuva CEmerkintä. Sähkölaitteiden CE-merkinnät eivät millään tavoin osoita, että tuotteesta olisi testattu puhdistustehokkuuksia. CE-merkinnöistä pystyy näkemään perustuvatko ne rakennustuotedirektiiviin (eli standardiin EN ) vai muihin direktiiveihin esim. pienjännitedirektiivi. Pienten jätevedenpuhdistamojen rakennustuotedirektiiviin perustuvassa CE-merkinnässä on aina kirjainten CE lisäksi standardin numero eli kirjainten CE alla tai vieressä lukee EN Puhdistamossa saattaa olla myös kirjaimet CE ja viite standardiin EN Standardi EN koskee tehdasvalmisteisia saostussäiliöitä eikä millään tavoin osoita, että tuotteesta olisi testattu puhdistustehokkuuksia. Muita kuin standardiin EN perustuvia CE-merkintöjä saatetaan käyttää markkinoinnissa harhaanjohtavasti. Kun ostat CE-merkittynä markkinoitua puhdistamoa, 1) tarkista perustuuko merkintä rakennustuotedirektiiviin ja mihin standardiin (standardin kaikilla numeroilla on merkitystä) eli näetkö tuotteessa standardin numeron EN ) pyydä nähdäksesi sekä tuotteen CE-merkintä että ns. kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä; kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä on usein käyttöohjeiden mukana 3) pyydä suomen- tai ruotsinkieliset käyttöohjeet nähtäväksesi 4) kysy, mitkä tuotestandardin EN esittämät ominaisuudet (puhdistustehokkuudet, vesitiiveys ja murtolujuus) on testattu ja missä; testatut ominaisuudet ja testien suorittajat selviävät valmistajan laatimasta vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Se on pyydettäessä esitettävä viranomaiselle suomen- tai ruotsinkielellä. Vastuullinen toimija näyttää varmasti asiakirjaa mielellään myös asiakkaille. 5) kysy, miten puhdistamon sähköturvallisuudesta on varmistuttu Jos epäilet, ettei tuotteen CE-merkintä ole kunnossa, ota yhteyttä CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaiseen, jona Suomessa toimii Turvatekniikan keskus Tukes Tukes RAKENNUSOPAS 17

18 RAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle. Selostus Rakentamismääräyskokoelman osassa A2 esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista. Selostus Vaatimukset palon ja savukaasujen leviämisen rajoittamiseksi rakennuksessa ja rakennuksesta toiseen on annettu rakentamismääräyskokoelman osassa EI. Rakentamismääräyskokoelman osassa E7 on ohjeita vaatimukset täyttävistä ratkaisuista Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että se oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä kestää toimintakuntoisena suunnitellun käyttöiän. Selostus Rakentamismääräyskokoelma osassa A4 esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen ja rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on voitava ohjata ja valvoa. Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava ja asennettava mittauslaitteet tai mittausmahdollisuus tärkeimpien toiminta-arvojen mittaamista ja toimintojen valvontaa varten Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteilla, joiden avulla järjestelmän toimintaa voidaan ohjata ja seurata Toimintojen valvontaa varten ilmanvaihtokone varustetaan yleensä tarkastusluukuilla ja -ikkunoilla Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan kiinteillä ilmavirran mittausantureilla ja -laitteilla rakennuksen ulko- ja jäteilmavirran mittaamista varten. Jos ilmavirta on alle 0,5 m 3 /s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan lämpömittarit. Lämmöntalteenottolaitteella varustetun ilmanvaihtokoneen ulko-, tulo-, poisto- ja jäteilmavirtaan tarkoituksenmukaiseen paikkaan asennetaan lämpömittarit. Ilmansuodattimille asennetaan paine-eromittarit. Jos ilmavirta on alle 0,5 m 3 / s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä Kostutusosan jälkeiseen ilmanvaihtokoneen tai kanavan osaan tehdään mittausyhde kosteuden mittausta varten Mittauslaitteet asennetaan paikkaan, missä ne ovat helposti luettavissa ja mihin on esteetön pääsy helposti kuljettavia kulkureittejä käyttäen Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen koneissa ja laitteissa on suoja- ja varolaitteet huoltoa ja kunnossapitoa varten Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen toiminta voidaan hälytystilanteessa kokonaisuudessaan pysäyttää selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa. 3.2 Ilmavirrat Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttöaikana taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu Ilmavirtojen tilakohtaisia ohjearvoja ilmanvaihdon mitoittamiseen esitetään liitteissä 1 ja Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun takaava ulkoilmavirta Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja, joita esitetään liitteessä 1. Ulkoilmavirta määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen mukaan. Jos henkilökuormituksen mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perusteita, käytetään pintaalaan perustuvaa mitoitusta. Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihin johdetaan ulkoilmavirta, joka on vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohti, jos henkilömäärän mukaiselle mitoitukselle on riittävät perusteet. Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 (dm 3 /s)/m 2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus toteutetaan yleensä vähintään liesikuvun tehostetulla ilmavirralla liitteen 1 18 RAKENNUSOPAS

19 ohjearvojen mukaisesti Jos ilmanvaihto on asuntokohtaisesti ohjattavissa, voidaan ilmanvaihtojärjestelmä suunnitella ja rakentaa siten, että ilmavirtoja voidaan ohjata myös käyttöajan ilmavirtoja pienemmiksi. Kun asunnossa ei oleskella eikä käyttöajan ilmanvaihdolle ole tarvetta esimerkiksi kosteuden hallitsemiseksi, voidaan ilmanvaihdon ohjaus suunnitella siten, että asunnon ilmavirtaa voidaan pienentää enintään 60 % käyttöajan ilmavirrasta Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto suunnitellaan ja rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 l/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m. Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa pitämällä hygieniatilojen ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä. 3.3 Tuloilman suodatus Tuloilman suodatustaso määräytyy sisäilman laadulle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadun perusteella. Oleskelutilojen tuloilma on yleensä suodatettava Tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, etä ilmansuodattimien erotusaste on vähintään 80 % 1,0 µm:n hiukkasilla suodattimen käyttöiän aikana. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on F7. Suodatinkehyksen ja ilman virtaussuunnassa sen jälkeen olevien alipaineisten osien vuotoilmavirta ei saa merkittävästi heikentää ilmansuodatuksen tehokkuutta Taajama- ja teollisuusalueiden ulkopuolella ja etäällä vilkasliikenteisiltä liikenneväyliltä sijaitsevien rakennusten tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, että ilmansuodattimena on vähintään karkeasuodatin. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on G Ulko- ja jäteilmalaitteiden sijoittaminen Ulkoilmalaitteet on sijoitettava siten, että rakennukseen tuleva ulkoilma on mahdollisimman puhdasta. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta Ulkoilmalaitteet sijoitetaan taulukon 4 ja kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat yleensä vähimmäisetäisyyksiä. Taulukko 4. Ulkoilmalaitteen sijoitus. Ulkoilmalaitteen etäisyys Etäisyys m Jäteilmalaitteista kuva 2 -Ulkoilman laatua pilaavista lähteistä kuten 8 jätteiden säilytyspaikoista, autojen pysäköinti- ja lastauspaikoista sekä ajoluiskista, tuuletusviemäreiden ja savupiippujen aukoista, keskuspölynimurin ulospuhalluksesta ja jäähdytystorneista -Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta, 5 jos se on yli 3 m ulkoilma-aukkoa korkeammalla -Maanpinnasta ja pihatasosta 2 -Kattopinnasta 0,9 -Etäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostuminen estetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla Erillispientaloissa voidaan taulukossa 4 esitetyt vähimmäisetäisyydet alittaa, lukuun ottamatta etäisyyttä kiinteää polttoainetta käyttävien lämmityskattiloiden ja tulisijojen savuhormeista sekä ulkoilmalaitteen etäisyyttä kattopinnasta Piha- ta katutasossa sijaitsevien tilojen huone- tai huoneryhmäkohtaiset ulkoilmalaitteet voivat olla alempana kuin 2 m maanpinnasta, samoin kuin tilapäiseen oleskeluun tarkoitettujen tilojen ulkoilmalaitteet. Ulkoilmalaitteita ei kuitenkaan sijoiteta piha- tai katutason alapuolella oleviin syvennyksiin Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä vilkasliikenteisen ajoväylän keskiviivaa, rakennuksen ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisimman ylös, yleensä rakennuksen liikenneväylän vastakkaiselle puolelle. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli autoa vuorokaudessa Ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisen parvekelasituksen ulkopuolelle Jäteilma on johdettava ulos siten, ettei rakennukselle, sen käyttäjille tai ympäristölle aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa Jäteilma johdetaan yleensä rakennuksen korkeimman osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan yleensä ylöspäin, jotta jäteilman pääsy ulkoilmalaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään. Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän jäteilmalaite sijoitetaan yleensä rakennuksen harjaviivan yläpuolelle. Poistoa tehostetaan tarvittaessa käyttämällä tuuliohjaimia, -roottoreita tai muita vastaavia laitteita. Selostus Ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitilasta ja sen ilmanvaihdosta säädetään toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetulla lailla (693/1976), sellaisena kuin se on laissa 700/2006, valtioneuvoston asetuksella toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977), sellaisena kuin se on asetuksessa 963/2006, ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitilasta (964/2006). RAKENNUSOPAS 19

20 Jäteilman johtaminen rakennuksesta perustuu seuraavaan poistoilmaluokitukseen: Poistoilma- Kuvaus ja käytön rajoitus Tilaesimerkki luokka 1 Poistoilma, joka sisältää vain vähän epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet ovat pääasiallisesti lähtöisin ihmisistä tai rakenteista. Toimistotilat ja niiden yhteydessä olevat pienet varastotilat, yleisöpalvelutilat, opetustilat, eräät kokoontumistilat sekä liiketilat, joissa ei ole hajukuormitusta. Ilma soveltuu palautus- ja siirtoilmaksi. 2 Poistoilma, joka sisältää jonkin verran epäpuhtauksia. Ilmaa ei käytetä muiden tilojen palautusilmana, mutta se voidaan johtaa siirtoilmana esimerkiksi WC- ja pesutiloihin. 3 Poistoilma tiloista, joissa kosteus, prosessit, kemikaalit ja hajut oleellisesti huonontavat poistoilman laatua. Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana. 4 Poistoilma, joka sisältää pahanhajuisia tai epäterveellisiä epäpuhtauksia huomattavasti enemmän kuin sisäilman hyväksyttävät pitoisuudet. Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana. Asuinhuoneet, ruokailutilat, kahvikeittiöt, myymälät, toimistorakennusten varastot, pukuhuoneet sekä ravintolatilat, joissa tupakointi on kielletty. WC- ja pesutilat, saunat, asuinhuoneistojen keittiöt, jakelu- ja opetuskeittiöt, piirustuksien kopiointitilat. Ammattimaisessa käytössä olevat: - vetokaapit, grillit ja keittiöiden kohdepoistot, - pesuloiden likapyykkitilat. Autosuojat ja ajotunnelit, maalien ja liuottimien käsittelyhuoneet, elintarvikejätehuoneet, kemialliset laboratoriot, tupakointitilat sekä hotellitilat, joissa tupakointi on sallittu Jäteilmalaitteet sijoitetaan taulukon 5 ja kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat vähimmäisetäisyyksiä. Ylöspäin suunnatun jäteilmalaitteen etäisyydet voidaan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuolelta pisteestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on 1/3 puhallusnopeuden numeroarvosta m/s. Taulukko 5. Jäteilmalaitteen sijoitus. Jäteilmalaitteen etäisyys: Etäisyys, m Poistoilmaluokka Ulkoilmalaitteista kuva 2 kuva 2 kuva 2 kuva 2 Alapuolella olevista avattavista ikkunoista Samalla tasolla tai yläpuolella olevista avattavista ikkunoista tai oleskelutasoista Maanpinnasta tai pihatasosta Kattopinnasta 0,9 0,.9 0,9 0.9 Etäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostuminen estetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla. Naapuritontista (ei koske pientaloja) Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta Painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon jäteilmalaitteiden välinen etäisyys 20 RAKENNUSOPAS

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (6) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (6) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (6) RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU Rakenneyksikön muiden viranhaltijoiden tekemät rakennuslupapäätökset Päätökset annetaan julkipanon jälkeen

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m²

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m² Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 09.06.2015 Rakennuslupa 15-64-A, Dåvits 410-1-81 / Oikaisuvaatimus 15-12-OIK 490/10.03.00.02/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 Asia Rakennuslupa Hakemus on

Lisätiedot

1:346 Kortteli 11 Tontti 1. Tontin pinta-ala 7619,00 m² Sallittu kerrosala 80,00 m² Käytetty kerrosala 27,70 m² Rakennuspaikan

1:346 Kortteli 11 Tontti 1. Tontin pinta-ala 7619,00 m² Sallittu kerrosala 80,00 m² Käytetty kerrosala 27,70 m² Rakennuspaikan Lupanumero 2013-0001 Päätöspäivä 13.02.2013 10 Hakija Rantanen Mika Juhani Muuntajantie 3 28760 PORI Rantanen Johanna Katriina Muuntajantie 3 28760 PORI Rakennuspaikka Kiinteistötunnus 608-402-0001-0346

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2888/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2888/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (1) 53 Asianro 2888/10.03.00/2013 Oikaisuvaatimus / rakennustarkastaja Esa Koposen päätös 26.11.2012 1067 / osittaiset loppukatselmukset 26.3.2013 ja 2.4.2013 / 8-49-12

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Palvelutalot ( palvelukeskus Punojanportti, Katinalan palvelutalo Kissankello, Helmi) Tehostettu palveluasuminen Willa Katinala Hakemus saapunut

Palvelutalot ( palvelukeskus Punojanportti, Katinalan palvelutalo Kissankello, Helmi) Tehostettu palveluasuminen Willa Katinala Hakemus saapunut Palvelutalot ( palvelukeskus Punojanportti, Katinalan palvelutalo Kissankello, Helmi) Tehostettu palveluasuminen Willa Katinala Hakemus saapunut HAKIJAN HENKILÖTIEDOT ASIOIDEN- HOITAJA NYKYISET PALVELUT

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Tietoa rakennustyön valvonnasta

Tietoa rakennustyön valvonnasta Rakennusvalvonta on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa viranomaistoimintaa, joka neuvonnan, ohjauksen, lupakäsittelyn ja valvonnan avulla edistää hyvää ja ympäristöön sopivaa rakentamista sekä valvoo

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta Päätösote RAKENNUSLUPA. Lupatunnus A Sivu 1

Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta Päätösote RAKENNUSLUPA. Lupatunnus A Sivu 1 Lupatunnus 15-0338-A 28.05.2015 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Jouni Riihelä PL 33 50101 MIKKELI Rakennuspaikka Sairila, 491-419-0001-0344 Metsä-Sairilantie 18, 50800 Mikkeli Kiinteistön nimi METSÄ-SAIRILA Pinta-ala

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 42 15.08.2012 LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 42 Rakennuslupa nro 2012-534 Rakennuspaikka: 405-563-11-37 Pinta-ala

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA RUOVEDEN KUNTA 1/5 YLEISTÄ MRL 117, Rakennusjärjestys 14 16. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

15:69. Tontin pinta-ala ,00 m² Sallittu kerrosala 20132,00 m² Käytetty kerrosala 1650,00 m² Rakennuspaikan. 1748,56 m² kokonaiskerrosala

15:69. Tontin pinta-ala ,00 m² Sallittu kerrosala 20132,00 m² Käytetty kerrosala 1650,00 m² Rakennuspaikan. 1748,56 m² kokonaiskerrosala Rakennuslupa Lupanumero 2012-0043 Päätöspäivä 26.09.2012 38 Sivu 1 Hakija Valkamaa Jouko Antero Karikorventie 135 Rakennuspaikka Kiinteistötunnus 608-406-0015-0069 Kaupunginosa/kylä Pomarkku Tilan nimi

Lisätiedot

Lupatunnus R Sivu 1

Lupatunnus R Sivu 1 Lupatunnus 12-0111-R 01.10.2012 64 Sivu 1 Kerimäen kunta Kerimäentie 10 58200 Kerimäki RAKENNUSPAIKKA Jouhenniemi, 246-408-0004-0629 Teollisuustie, 58200 KERIMÄKI Kiinteistön nimi HERTTUALA pinta-ala 4000

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot

Lupanumero Päätöspäivä

Lupanumero Päätöspäivä 1 / 5 HAKIJA Joutsenhanhi / Sisco Vuokra-Asunnot Oy Linnavuorentie 28 C, 00950 HELSINKI RAKENNUSPAIKKA Kiinteistötunnus 68-0-527-0001 Kaupunginosa KAUPUNGINOSA Kortteli 527 Tontti 1 Kiinteistön pinta-ala

Lisätiedot

Tie- ja lupajaosto

Tie- ja lupajaosto Tie- ja lupajaosto 17.10.2013 62 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Rakennuttaja tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan rakennustyön toteuttamiseksi tarpeellisista

Lisätiedot

BUILD UP SKILLS

BUILD UP SKILLS VANTAAN RAKENNUSVALVONTA BUILD UP SKILLS 9.12.2015 Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri Rakennusvalvontaviranomaisen työkalut ja säädösmaailma rakentamisen laadun keskiössä RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvonta

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä Tapaus Masku Varsinais-Suomen ELY-keskus, johtava lakimies Pauli Rajala 11.11.2016 Säännöstaustaa Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Antti Voutilainen Arkk tsto Antti Voutilainen Oy Laivurinkatu 33 C 54 00150 HELSINKI RAKENNUSLUPA. Hakija Asunto Oy Töölö-Hesperia

Antti Voutilainen Arkk tsto Antti Voutilainen Oy Laivurinkatu 33 C 54 00150 HELSINKI RAKENNUSLUPA. Hakija Asunto Oy Töölö-Hesperia Antti Voutilainen Arkk tsto Antti Voutilainen Oy Laivurinkatu 33 C 54 00150 HELSINKI RAKENNUSLUPA Tunnus 14-2366-15-D Hakija Asunto Oy Töölö-Hesperia Rakennuspaikka Taka-Töölö, 091-014-0464-0004 Döbelninkatu

Lisätiedot

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 15.10.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy 2 Mitkä ovat rakennushankkeen keskeiset osapuolet? Mitkä

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Pientaloilta 13.01.2015 Lupakäsittely. Lupa-arkkitehti Tiina Reponen

Pientaloilta 13.01.2015 Lupakäsittely. Lupa-arkkitehti Tiina Reponen Pientaloilta 13.01.2015 Lupakäsittely Lupa-arkkitehti Tiina Reponen Vaadittavat asiakirjat Hakemuslomake hankkeeseen ryhtyvän / maksajan hetu suunnittelijoiden hetu perustelut, jos esitetään poikkeamisia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2016 1 (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4. 16/2016 1 (15) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 19.4.2016 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 19.4.2016 tekemät rakennuslupapäätökset: 70 74 Päätökset annetaan julkipanon

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT LUPA- JA VALVONTAMAKSU (MRL 145 ) 1 Yleistä Luvan haltija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastusja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Kaupunginosa/kylä. Tontin pinta-ala 7847,00 m² Sallittu kerrosala 784,00 m² Käytetty kerrosala 183,00 m² Rakennuspaikan

Kaupunginosa/kylä. Tontin pinta-ala 7847,00 m² Sallittu kerrosala 784,00 m² Käytetty kerrosala 183,00 m² Rakennuspaikan Lupanumero 2010-0061 Päätöspäivä 18.11.2010 91 Sivu 1 Hakija Rakennuspaikka Pakkanen Lasse Kiinteistötunnus 608-405-0010-0033 Kaupunginosa/kylä Längelmäki Messintie 4 B 40 Tilan nimi Mäntynen 3 28190 PORI

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 29/ (8) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 9.8.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 29/ (8) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 9.8. 29/2016 1 (8) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 9.8.2016 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 9.8.2016 tekemät rakennuslupapäätökset: 146 147 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan 21.11.2016 SH 1 Rakennuslupa MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön,

Lisätiedot

kokouksessa päivänä kuuta 20

kokouksessa päivänä kuuta 20 VUOLIJOEN KUNNAN VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty kokouksessa päivänä kuuta 20 Voimaantulopäivä: Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Vuolijoen kunta laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty Kv 10.12.2008 80 Voimaantulo 1.1.2009 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuus Tapani Hoppu

Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuus Tapani Hoppu Suunnittelutehtävien vaativuusluokat ja suunnittelijoiden kelpoisuus 14.04.2016 Tapani Hoppu MRL:n muutos 41/2014 Säädöskatsaus Sovelletaan 1.9.2014 alkaen kaikkiin tilanteisiin Asetusmuutos 1.6.2015 Pääsuunnittelijan

Lisätiedot

Ajankohtaista. Yhteisiä pelisääntöjä

Ajankohtaista. Yhteisiä pelisääntöjä Pasi Timo Tarkastuspäällikkö Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta Ajankohtaista ja Yhteisiä pelisääntöjä Eurokoodiseminaari 8.12.2016 Kalastajatorppa pksrava.fi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen TOPTEN

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 YLEISTÄ... 2 2 RAKENTAMISEN JA SIIHEN VERRATTAVIEN MUUTOSTEN

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakentamiseen ryhtyvän on tiedettävä, ja paljon!! On tunnettava rakentamista ohjaava lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen rakennusjärjestys, hyvän rakentamistavan

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1 ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1. TALOYHTIÖ (osakas täyttää) Yhtiön nimi Rakennuksen sijaintiosoite Isännöitsijän nimi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 2. OSAKAS (osakas täyttää) Nimi

Lisätiedot

Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30

Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30 Liittämis- ja maksuperusteet sekä maksut 1.1.2016 Toimisto avoinna ma-to klo 8.00 15.45, pe klo 8.00 15.30 Kurikkatie 14, 90440 Kempele Puhelin: (08) 8828 300, telefax (08) 8828 310 Päivystys: 0400 586

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 157. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 157. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 10.10.2016 Sivu 1 / 1 157 Oikaisuvaatimus, vastaavan työnjohtajan hyväksyminen (Per Eerola) Valmistelijat / lisätiedot: Seppo Tiensuu, puh. 09 816 26625 etunimi.sukunimi@espoo.fi 3790/2016

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

PKS rakennusvalvontojen yhtenäiset ja uudistuvat käytännöt. Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö

PKS rakennusvalvontojen yhtenäiset ja uudistuvat käytännöt. Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö PKS rakennusvalvontojen yhtenäiset ja uudistuvat käytännöt Risto Levanto Rakenneyksikön päällikkö 19.11.2014 Missä mennään? MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan 1.9.2014 alkaen kaikkiin tilanteisiin Asetukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 1 (6) VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 2 (6) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 53

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.04.2016 Sivu 1 / 1 1765/2016 10.03.00 46 Oikaisuvaatimus koskien lupainsinöörin 8.3.2016 antamaa päätöstä vastaavan työnjohtajan hakemukseen, rakennuslupa 2015-1011-A Valmistelijat

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Timo Saarinen, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 2013 olennaiset tekniset vaatimukset 2014 rakennuksen suunnittelu, rakennustyönjohto, viranomaisvalvonta P-Savon ELY-keskus 4.12.2013 Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 7.11.2005 2005 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 Yleistä Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä

Lisätiedot

RAKENNUSLUVAN, TOIMENPIDELUVAN, PURKAMISLUVAN JA MAISEMATYÖLUVAN TOTEUTTAMINEN

RAKENNUSLUVAN, TOIMENPIDELUVAN, PURKAMISLUVAN JA MAISEMATYÖLUVAN TOTEUTTAMINEN RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNUSLUVAN, TOIMENPIDELUVAN, PURKAMISLUVAN JA MAISEMATYÖLUVAN TOTEUTTAMINEN Ohje: Lokakuu 2007, korvaa ohjeen toukokuu 2005 Vuoden 2014 syksyllä voimaan astuvaa sääntelyä ei

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? 1.10.2015 Risto Jyrkkä HANKKEEN OSAPUOLIA Geosuunnittelija Rakennesuunnittelija HANKKEESEEN RYHTYVÄ Pääsuunnittelija Rakennussuunnittelija Muut erityissuunnittelijat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ (8) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ HENKILÖTIEDOT POISTETTU

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/ (8) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ HENKILÖTIEDOT POISTETTU HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/2016 1 (8) RAKENNEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ HENKILÖTIEDOT POISTETTU 9.8.2016 Rakenneyksikön päällikkö on 19.7.2016 ja 9.8.2016 tehnyt seuraavat rakennuslupapäätökset 26 29 Päätökset

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Rakennuslupahakemus nro / Keskussairaalan laajennus; K-sairaala ja muutostyöt E- ja P-osassa

Rakennuslupahakemus nro / Keskussairaalan laajennus; K-sairaala ja muutostyöt E- ja P-osassa Rakennuslautakunta 49 30.06.2015 Rakennuslupahakemus nro 2015-353 / Keskussairaalan laajennus; K-sairaala ja muutostyöt E- ja P-osassa 23/10.03.00.04.00/2015 RAKLA 49 Valmistelija / lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM 1/5 YLEISET SOPIMUSEHDOT Yleiset sopimusehdot...2 1...2 2...2 3...2 4...2 5...3 6...3 Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot...3 7...3 8...3 9...4 10...4 11...4 Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 15.3.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ (15) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 15.3. 11/2016 1 (15) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 15.3.2016 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 15.3.2016 tekemät rakennuslupapäätökset: 42 47 Päätökset annetaan julkipanon

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KAIVAMISELLE KATU - TAI YLEISELLÄ ALUEELLA KEMPELEEN KUNTA / YMPÄRISTÖPALVELUT. Sadevesiviemäri

LUPAHAKEMUS KAIVAMISELLE KATU - TAI YLEISELLÄ ALUEELLA KEMPELEEN KUNTA / YMPÄRISTÖPALVELUT. Sadevesiviemäri LUPAHAKEMUS KAIVAMISELLE KATU TAI YLEISELLÄ ALUEELLA Luvan hakija Nimi ja osoite Luvan hakijan vastuuhenkilö KEMPELEEN KUNTA / YMPÄRISTÖPALVELUT Puhelin Vastuuhenkilön sähköpostiosoite Kohteen tiedot Työkohteen

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

K-S Tili ja Isännöinti Oy

K-S Tili ja Isännöinti Oy K-S Tili ja Isännöinti Oy Asunto Oy:n valvontavastuu huoneiston kunnossapito- tai muutostöissä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas on velvollinen ilmoittamaan kirjallisesti taloyhtiölle kaikista huoneistonsa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ (12) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 32/ (12) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 32/2015 1 (12) RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 27.10.2015 Rakenneyksikön muiden viranhaltijoiden 27.10.2015 tekemät rakennuslupapäätökset 88 91 Päätökset annetaan julkipanon jälkeen

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ

SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ Tekninen lautakunta hyväksynyt 12.3.2002 Voimaantulopäivä 15.3.2002 Sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot