* liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "* liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue"

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle Rakennusprojekti Haapaveden kaupunki Siikalatvan kunta Tähtiluokitus Rakennusluvan.hakeminen Jätevedet Rakennusten.ilmanvaihto Rakennuksen.vaipan.lämmöneristys..... Paloturvallisuusvaatimukset Rakennusten.energiatehokkuus Sähkötyöt Matalaenergiaan.kannustetaan Lämpöpumput Maalämpöpumput Tiili.rakennusaineena Kodin.lukot.ja.helat Rakennuspaikan.osto Betonirakenteet Rakentamisen.aikataulu Kustannusarvio.ja.-seuranta... 5 Työmaan.tarkastusasiakirjat LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta. Julkaisija: Verivel Oy, Kokkola, Taitto: DuoGraf, Kokkola, Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS

3 HAAPAVEDEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONTA PL 40, Haapavesi puh. (08) 45911, faksi (08) Tekninen osasto Tekninen toimisto, Tähtelänkuja 1 Telefax (08) Tekninen johtaja Petri Pelkonen Maankäyttöinsinööri Jorma Kukonlehto Toimistosihteeri Tuula Salmela Kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen Maanrakennusmestari Matti Tuovinen Suunnittelija Elina Martinmäki Suunnittelija/asuntosihteeri Jukka Siltala Siivoustyönjohtaja Alli Ikola-Rysberg Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Paavo Mäkinen Vesilaitoksen päivystys 24 h Rakennusvalvontatoimisto Rakennustarkastaja Risto Pekkala Kanslisti Elina Martinmäki Ympäristöpalvelut Helmi Teknotalo 1B, Haapavesi faksi (08) Ympäristöpalvelupäällikkö Harri Rinne Ympäristöinsinööri Harri Heikkilä Ympäristötarkastaja Antero Autio VATTENFALL vaihde p Hintsala p osoite: Revonkatu 1, OULAINEN RAKENNUSOPAS 3

4 SIIKALATVAN KUNTA Pulkkilantie Pulkkila Puhelin: (08) (vaihde), fax Rakennusvalvonta - rakentamisen ohjaus ja neuvonta - rakennuslupien myöntäminen - maa-aineslupien myöntäminen - asuntojen korjaus- ja energia-avustukset - ARA:n alaiset asuntojen lainoitusasiat - rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät viranomaislausunnot - jätevesien käsittelyluvat Rakennustarkastaja Pentti Lämpsä puh Kestilän toimipiste Hallintotie 5, Kestilä Ensisijainen toiminta-alue Kestilän ja Piippolan kylät II Rakennustarkastaja Keijo Vähä puh Rantsilan toimipiste Rantsilanraitti 19, Rantsila Ensisijainen toiminta-alue Rantsilan ja Pulkkilan kylät Tekniset palvelut Teknisten palveluiden johtamisesta vastaa kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas puh , Rantsilan toimipiste, Rantsilanraitti 19, Rantsila Kunnaninsinööri Helena Mämmelä puh , Pulkkilan toimipiste Pulkkilantie 4, Pulkkila - hallinto - hankinnat ja varastointi - investoinnit - työsuojelupäällikkö Kunnallistekniikan insinööri Pertti Räsänen puh , Pulkkilan toimipiste, Pulkkilantie 4, Pulkkila - vesi- ja viemärilaitos - aluelämpölaitos - ulkoilu- ja liikunta-alueet - puistot ja yleiset alueet Tilapalveluinsinööri Marja Huikari puh , Piippolan toimipiste, Keskustie 9, Piippola - kunnan kiinteistöjen hoito ja kunnossapito - asuntojen vuokraus Kunnan tonttiasiat ja kaavoitus Kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas puh , Rantsilan toimipiste, Rantsilanraitti 19, Rantsila Kunnallistekniikka Vesi- ja viemärilaitos Kunnan alueella toimii Siikalatvan kunnan omistamat vesilaitokset Kestilässä ja Pulkkilassa, Lisätietoja puh /Siikalatvan kunta/kunnallistekniikan insinööri Rantsilan Vesihuolto Oy, Teollisuustie 9, Rantsila puh Piippolan Vesi Oy, Keskustie 10, Piippola puh Limingan Vesihuolto Oy, Rantatie 30, Liminka puh Kaava-alueilla Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa viemäriverkostot hoitaa Siikalatvan kunta, Rantsilassa Rantsilan Vesihuolto Oy puh Alueen jätevedet puhdistetaan Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy:n jäteveden puhdistamossa Rantsilassa. Haja-asutusalueelle rakentavat saavat lisätietoja Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy:ltä mahdollisuudesta liittyä siirtoviemäriin. Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy Sandelsintie 12, Rantsila puh Haja-asutusalueella tai alueella, jossa ei ole yleistä viemäriverkostoa, lisätietoja Ympäristöpalvelut Helmi puh Lisätietoja haja-asutusalueen viemäröinneistä antaa helmen lisäksi myös rakennustarkastajat. Sähkö Siikalatvan alueella sähköliittymän toimittaa seuraavat yhtiöt: Vattenfall Oy, puh (vaihde) Oulunseudun sähkö Oy, puh.(08) E.ON, puh Paloviranomainen Jokilaaksojen pelastuslaitos puh. (08) palotarkastukset - nuohoukset 4 RAKENNUSOPAS

5 Rakentamisessa kaikki valinnat eivät ole yhtä vakuuttavia TÄHTILUOKITUS pientalon teknisiin valintoihin Pientalon rakentaminen sisältää yllättävän paljon teknisiä valintoja. Oulun rakennusvalvonnan johdolla työryhmä on kehittänyt pienrakentamisen valintoihin nykyaikaisen apuvälineen. Se muistuttaa osapuolia ratkaistavista asioista sekä auttaa vaihtoehtojen löytämisessä ja arvioimisessa. Se on tarkoitettu perheille ja heidän asiantuntijoilleen, taloteollisuudelle ja -kaupalle, eli koko toimijaketjulle. Kehittyvän apuvälineen internetsovellus löytyy nyt osoitteesta: Valinnat ratkaisevat elinkaaren! Pienrakentamisessa on tarjolla hyvin eritasoisia suunnitteluratkaisuja ja toteutustapoja. Ne ja asumistottumukset käytännössä määrittävät talon kestävyyden, asumismukavuuden, energiankulutuksen ja elinkaarikustannuksen sekä suhteen ympäristöön. Kuka tekee tietoiset laatuvalinnat? Rakentajaperhekö, suunnittelijako, työnjohtajako vai kauppiasko? Vai eikö oikeasti kukaan? niin juuri tapahtuu liian usein! Taloissa on rakentamis- ja asumistekniikoiden kehittyessä paljon valittavaa. Joku tekee valinnat puolestasi, tietämättäsi. Perheen ja osapuolen kannattaa aktivoitua. Valintojen pitää olla tietoisia. Tässä siihen työkalu! Kattovedet on johdettu suoraan rännikaivoon ja putkella sadevesijärjestelmään. Sen tukkeutuessa vedet valuvat kallistuksilla seinästä poispäin. Kapillaarikatkokerros on levitettävä kauttaaltaan koko rakennusalalle, suodatinkankaan päälle. Kuvassa masuunihiekkaa (kapill. noin 15 cm), joka toimii samalla lämmöneristeenä ja kanavana kerroksena. KOSTEUDENKESTÄVYYS Hallitsematon kosteus on edelleen rakennetun ympäristön laajin yksittäinen ongelma. Kosteus on osallisena lähes kaikissa rakennusvaurioissa. Se vaikuttaa merkittävästi myös materiaalien vanhenemiseen. Lisäksi kosteus on syynä homeen syntyyn ja materiaalien emissioon. Rakennusmateriaalien päästöluokituskin voi muuttua, jos materiaalit pääsevät lyhytaikaisestikin kastumaan rakennustyön yhteydessä. Vaurioiden korjauskustannukset ovat mittavia. Niihin on laskettava mukaan myös terveydenhoidon ja menetettyjen työpäivien kustannukset. Kattovesiä ei johdeta talon alle! Pientalon katolle sataa vuodessa mm joka neliölle. Jo keskikokoisen talon katolta tulee sade- ja sulamisvesiä vuodessa yli 100 m 3. Nämä vedet on ohjattava luotettavasti räystäskouruja pitkin syöksytorviin ja niistä edelleen maanalaiseen sadevesiviemäriin ja pois tontilta tai imeytykseen, mutta ei naapurin tontille. Vesien poisjohtaminen esitetään pintavesisuunnitelmassa. Vettä ei saa päästää rakennuksen alle, jossa se aiheuttaa turhia kosteus- ja routimisriskejä RAKENNUSOPAS 5

6 Ilmastointilaitteen säädin voidaan asettaa tehoille 1-2-3, mutta konetta ei saa eikä voi pysäyttää säätimestä. Tehostettu, huonekohtainen ilmastointi edellyttää tunnistimella ohjattua venttiiliä. Kuvassa kosteusohjattu kylpyhuoneen venttiili. perustus- ja lattiarakenteille. Vedenpoistojärjestelmän kunnosta ja auki pysymisestä pitää myös huolehtia. Jos järjestelmä tukkeutuu esim. jäätymisen johdosta, on valuvat vedet johdettava suunnitellusti rakennuksesta poispäin maan pintaa pitkin, eivätkä ne saa silloinkaan aiheuttaa vahinkoa rakennukselle. Rakennuksen viereinen maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi noin 15 cm kolmen metrin matkalla sokkelista mitattuna ellei erikoissuunnitelmassa ole asiaa toisin ratkaistu. Kun vedenpoistojärjestelmä on kunnossa, olisi katolle sataneen lumen turvallisinta sulaa katolla eikä maassa rakennuksen vieressä. Toisinaan on perusteltua käyttää kohta ilmastointikonetta, jota varmistetaan riittävä ilmamäärä, hyvä säädettävyys ja optimaalinen lämmön talteenoton tehokkuus. Rakennuksen ulkovaipan lämpökuvaus ja tiiveysmittaus rakennusvaiheessa mahdollistavat lämpö- ja ilmavuotojen löytämisen ja niiden korjaamisen ennen pinnoitustöitä. Kapillaarikatko estää kosteuden nousun maasta rakenteisiin Rakennuksen alle eli maanvaraisen lattian ja betonisokkelin alle asennetaan ja tiivistetään kapillaarisen vedennousun katkaiseva karkearakeinen maa-aineskerros. Kerroksen paksuuden tulee olla suurempi kuin veden kapillaarinen nousukorkeus kyseisessä maa-aineksessa. Suositeltavaa on käyttää kiviainesta, jonka raekoko on 2-16 mm. Käytettävästä aineksesta tulee vaatia toimittajalta todistus sen rakeisuudesta (rakeisuuskäyrä) ja kapillaarisesta nousukorkeudesta. Tuulettuvan alapohjan ryömintätilan ilman suhteellinen kosteus olisi pidettävä mahdollisimman alhaisena ympäri vuoden laho- ja homeongelmien välttämiseksi. Sen vuoksi tarvitaan sokkelissa riittävän suuret tuuletusaukot ja ryömintätilan maanpinnassa kapillaarista nousua ja haihtumista hidastavat materiaalikerrokset. On selvää, että ryömintätilassa ei sallita vesilammikoita missään olosuhteissa. SISÄILMAN LAATU Hengitettävän ilman laatu vaikuttaa tuntuvasti elämisen laatuun ja työskentelyn tehokkuuteen, ja myös unen laatuun. Sisäilmastoluokitus 2000 antaa ohjeita hyvän sisäilmaston rakentamiseen. Rakennuttaja määrittelee suunnittelijoiden kanssa haluamansa laatutason sisäilmaston lämpöolosuhteille, äänitasolle, ilmanvaihdolle ja ilman puhtaudelle. LVI- ja muut suunnittelijat tietävät ne toimenpiteet ja suunnitteluratkaisut, joilla valittuun laatutasoon päästään. Ilmanvaihdon ja lämmityksen tekniset järjestelmät ja tuotteet sekä rakennuksen rakenteelliset ratkaisut ja pintamateriaalit valitaan halutun laatutason mukaan. Rakennus hengittää ilmanvaihtojärjestelmällään Ilmanvaihdon tehosäätimessä tulisi olla merkittynä ja ohjeistettuna vähintään minimiä, normaalia ja tehostettua ilmanvaihtoa osoittavat kolme käyttökytkimen asentoa. Ilmanvaihtoa käytetään usein liian pienellä teholla tai suljetaan kokonaan esim. käyttökustannusten tai liian voimakkaan äänen takia. Ilmanvaihdon tulee toimia yleensä normaalin käyttöajan teholla ja tällöin huoneiston ilman tulee vaihtua noin 0,5 kertaa tunnissa. Tarvittaessa käytetään tehostettua ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtoa ei saa pysäyttää milloinkaan. Pitkän poissaolon aikana ilman pitää vaihtua minimimäärän eli noin 0,2 kertaa tunnissa. Pysäytetyllä tai pienellä ilmanvaihdolla sisäilman kosteuspitoisuus nousee, jolloin vesihöyry voi tiivistyä rakenteisiin ja ilmanvaihtokanavien sisäpintoihin aiheuttaen kosteusvaurioita ja terveysriskejä. Ilmanvaihdon liiallinen rajoittaminen on lähes samaa kuin ihmisen hengityksen rajoittaminen. Asian tärkeys ja ilmanvaihtokoneen oikea käyttö on ohjeistettava asukkaille selkeillä käyttöohjeilla. Automatiikka säästää ilmanvaihdon energiankulutusta Ilmanvaihtokoneen tehoa voidaan ohjaa ilman suhteellista kosteutta tai hiilidioksidipitoisuutta mittaavien antureiden avulla. Yleensä automatiikka ohjaa järjestelmän kokonais- 6 RAKENNUSOPAS

7 tehoa, jolloin ilmanvaihto muuttuu koko rakennuksessa. Ihanne on tilakohtainen säätöautomatiikka. Tällöin pesuhuoneessa voidaan käyttää ilman kosteuspitoisuuden mukaan säätyvää poistoilmaventtiiliä, joka tehostaa vain pesuhuoneen ilmanvaihtoa sen käytön ja kuivumisen aikana. Olo- ja makuuhuoneissa voidaan käyttää hiilidioksidipitoisuuden mukaan säätyviä venttiileitä, jotka säätävät vain näiden tilojen ilmanvaihtoa huoneessa olevan henkilömäärän mukaan. Kaikissa tiloissa tulee kuitenkin aina olla perussäädetty minimi-ilmanvaihto. Pakkanen testaa ilmanvaihtolaitteiston. Paikalliset olosuhteet tulee ottaa huomioon laitteistoa valittaessa. Tuloilmapuhaltimen pysähtely pakkasilla lämmöntalteenottokennon jäänmuodostuksen takia aiheuttaa häiriöitä huonetilan ilmastoon. Ongelmat voidaan välttää, jos laitteet suunnitellaan puhaltamaan keskeytymättä halutulla teholla tarpeeksi lämmintä ilmaa huonetiloihin kovallakin pakkasella. Ilmanvaihtolaitteiston toimintavarmuus pakkasella on syytä varmistaa jo laitteistoa valittaessa. ENERGIANKULUTUS Energian säästö alkaa tilasuunnittelusta. Jokainen liikaneliökin lisää energian kulutusta, joten tilankäyttö kannattaa suunnitella tehokkaaksi ja kokonaispinta-ala vain tarpeen mukaiseksi. Tällöin myös rakennuskustannukset tulevat minimoitua. Rakennuksen ulkovaipan pinta-alan, so. yläpohjan, alapohjan seinien, ikkunoiden ja ulko-ovien yhteenlaskettu pinta-ala, tulisi olla mahdollisimman pieni suhteessa lattiapinta-alaan. Kuution tai suorakaiteen muotoinen rakennus on edullisempi kuin monimuotoinen paljon nurkkia sisältävä rakennus. Teknisiä näkökohtia tietysti on lopulta sovitettava yhteen muiden tavoitteiden mm. arkkitehtuurin kanssa. Poistoilmasta lämpö talteen Määräysten mukaan tehdyn keskikokoisen pientalon lämmitysenergiasta kuluu ilmanvaihtoon noin % eli noin kwh vuodessa. Tästä hukkaan menevästä energiasta voidaan ottaa talteen suuri osa ja käyttää kylmän tuloilman lämmittämiseen ilmanvaihtokojeessa. Rakentamismääräysten mukaan ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tulee olla vähintään 30 %. Markkinoilla on ilmanvaihtolaitteita, joiden vuosihyötysuhde on vielä korkeampi, jopa 70 %. Laitteen hankinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi riittävään ilmanvaihtotehoon ja vuosihyötysuhteeseen myös hankintahintaan, vuosikustannuksiin ja laitteen uusimis- ja korjauskustannuksiin talon koko elinkaaren aikana. Huomiota on syytä kiinnittää myös käytön ja huollon helppouteen, toimintavarmuuteen, jäätymisenestoon ja äänitasoon. Hatara talo kuluttaa lämpöenergiaa Rakennuksen tiiveyttä kuvaava ilmanvaihtoluku n50 ilmoittaa, kuinka monta kertaa ilma vaihtuu rakennuksessa yhden tunnin aikana, kun paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä on 50 Pascalia. Se voidaan määrittää mittaamalla. Hatarassa talossa n50 on noin 4-6, kun taas tiiviissä hyvin tehdyssä talossa suuruusluokkaa 1. Hatarassa talossa hallitsematon ilmanvaihto voi olla yhtä suuri kuin ilmanvaihtojärjestelmän kautta tapahtuva ilmanvaihto eli noin 0,5 kertaa tunnissa. Hatara talo kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa. Tiiviissä talossa hallitsematon ilmanvaihto on vain noin 0,05-0,1 kertaa tunnissa. Rakennuksen tiiveys varmistetaan ennen kaikkea huolellisella tiivistystyöllä. Tärkeintä on rakennuksen ulkovaipan, erityisesti yläpohjan, ilmansulun tiiveys. Sen tulisi olla ehyt ja jatkoskohdissa ja rakenteiden liitoskohdissa huolellisesti limitetty ja teipattu. Ilmansulun läpiviennit (ilmanvaihtokanavat, sähköjohdot, savupiiput yms.) tulisi minimoida ja tiivistää erityisellä kaulusrakenteella. Ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteiden pitää olla huolella asennettu ja kunnossa. Onnistuminen tai mahdollinen korjaustarve varmistetaan vaipan ilmatiiveysmittauksin, joita tehostetaan lämpökamerakuvauksin. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pientalokin kuormittaa ympäristöä. Merkittävimpiä pientalon ympäristövaikutuksia ovat päästöt, joihin kuuluvat hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset. Valtaosa eli % päästöistä aiheutuu pientalon energian kulutuksesta sen elinkaaren eli noin 10 vuoden aikana. Päästöjen lukuarvoihin vaikuttaa suuresti se, mitä lämmitysmuotoa käytetään, miten esim. kaukolämpö ja sähkö tuotetaan ja miten päästöt lasketaan. Joka tapauksessa on syytä pyrkiä alhaiseen energian kulutukseen ja suosia ilmaisenergiaa. Tavoitteen huomioiminen lähtee jo tontinkäyttösuunnittelusta. Ilmaisenergioiden, kuten maa-, aurinkoja tuulienergian, hyödyntäminen lämmityksessä ei rasita ympäristöä. Automatiikka ohjaa aurinkokerääjiltä tulevaa energiaa ja käynnistää tarvittaessa muun lämmitysjärjestelmän. Kylpyhuoneen onnistuneet laatuvalinnat ja kosteustekniset ratkaisut pidentävät sen ikää, vähentävät huoltokustannuksia ja minimoivat elinkaarikustannuksia. RAKENNUSOPAS 7

8 vuosikustannukset sekä aika ajoin toistuvat rakenteiden ja laitteiden uusimis- ja perusparannuskustannukset. Elinkaarisuunnitteluun tulisi osallistua kaikkien suunnittelijoiden ja rakennuttajan. Laadukas elinkaarisuunnittelu edellyttää hyvää tietämystä kustannuksista ja rakenteiden ja laitteiden kestoiästä eli uusimisväleistä. Elinkaarisuunnittelussa voidaan ottaa huomioon myös käyttöiän aikaiset ympäristövaikutukset elinkaarikustannusten ohella. Pientalon elinkaarisuunnittelu on järkevää tehdä pieninä osina. Voidaan tarkastella eri rakenteita, niiden materiaali- ja tarvikevalintoja, muista rakenteista erillään. Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä Ilmakehässä oleva hiilidioksidi vähentää maasta avaruuteen suuntautuvaa pitkäaaltoista lämpösäteilyä, jolloin maan pinnan ja ilmakehän lämpötilat nousevat. Tämän vuoksi hiilidioksidipäästöjä ilmakehään tulisi minimoida ja hiilidioksidin sitoutumista kasvillisuuteen maksimoida. Pientalon lämmittämien öljyllä, kaukolämmöllä tai sähköllä lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta noin kg/v. Vastaavasti taloussähkön käyttö pientalossa tuottaa hiilidioksidia noin kg/v. Puolittamalla energiankulutus voidaan päästötkin puolittaa. Lisäämällä ilmaisenergioiden käyttöä voidaan päästöjä edelleen rajoittaa. Biopolttoaineiden käyttö energian tuotantoon on myös suositeltavaa, koska biomassa on uusiutuva energialähde. Sen hiilidioksidituotannon ja kulutuksen voidaan katsoa olevan tasapainossa. Miten pientalorakentaja saataisiin motivoitua energiansäästötalkoisiin ja hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen? Mitä elinkaarisuunnittelu? Pientalon elinkaari tarkoittaa aikajännettä, joka käsittää rakentamisen, käytön ja purkamisen. Kestävän pientalon elinkaarena eli käyttöikänä voidaan pitää noin 10 vuotta. Elinkaarisuunnittelu käsittää paitsi rakennuksen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien suunnittelua myös niiden korjaamisen, uusimisen ja huollon suunnittelun koko käyttöiän ajalle. Suunnitteluvalinnat perustuvat yleensä käyttöiän aikaisten kokonaiskustannusten (elinkaarikustannusten) minimointiin. Kustannuksiin tulee siten laskea mukaan rakentamiskustannukset, käytön aikaiset Mitä tarkoittaa pientalon teknisen laadun arviointi? Arviointi sisältää noin 280 kysymystä, jotka kohdistuvat neljään teknisen laadun osa-alueeseen: kosteudenkestävyys, sisäilman laatu, energiankulutus ja ympäristövaikutukset. Kysymykset toimivat teknisten asioiden muistilistana ja samalla arvottavat /pisteyttävät suunnittelu-, rakentamisja käyttövaiheen ratkaisut. Valintojen pisteytys ja laadun tähtiluokitus tapahtuu automaattisesti järjestelmän nettisovelluksessa. Jokainen osa-alue saa omat laatutähtensä. Myös koko tekniselle laadulle määritetään painotettu keskiarvo ja laatutähdet. Luokitus kehittyy kokemuksiin perustuen. Laadusta voi saada 1 5 tähteä. Jo yksi tähti tarkoittaa rakentamismääräysten mukaista minimitasoa eli on täysi hyväksyttävä tulos. Arviointi on omalla vastuulla kaikille avoin. Mikä on laadun arvioinnin ja tähtiluokituksen tavoite? Tavoite on hoksauttaa ja aktivoida rakentajaperheitä ja heidän asiantuntijoitaan teknisen laadun valinnoissa sekä tarjota heille laatukeskusteluun yhteinen kieli. Se mahdollistaa osapuolille tavoitteiden asettelun. Laadun valinnat pyritään saamaan tietoisiksi valinnoiksi ja sitä kautta laatu itseohjautumaan elinkaarikustannuksiltaan edullisemmalle tasolle. Rakennustarvike- ja pientaloteollisuuden toivotaan reagoivan kentän uusiin tavoitteisiin. Mitä tahoja on mukana hankkeen työ- ja ohjausryhmissä? Työryhmässä on Oulun rakennusvalvonnan lisäksi mukana VTT Oulu, Merikosken tutkimuskeskus/heli ry ja Oulun yliopisto. Ohjasryhmässä on edellisten lisäksi ympäristöministeriö, Pientaloteollisuus, Motiva Oy, Sisäilmayhdistys ja Ok Suomen Asuntomessut. 8 RAKENNUSOPAS

9 RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN Rakennusluvan hakeminen Rakennuslupa tulee hakea hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista (2 kk - 3 kk). Hakemus toimitetaan kunnan rakennusvalvontatoimistoon. Rakennusluvan myöntää kunnasta riippuen ympäristölautakunta, rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja. Hakemus- ja liitekaavakkeet saa rakennusvalvontatoimistosta. Eräissä tapauksissa rakennusluvan myöntäminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 ) tai poikkeamispäätöstä (MRL ) tai ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Tällöin luvan hakija saa sitä koskevat kaavakkeet ja ohjeet. 1. Rakennuslupahakemus on täytettävä kaikilta osin, allekirjoitettava (jos lainhuuto on molemmilla puolisoilla, hakemuksen allekirjoittaa molemmat) ja mukaan liitetään seuraavat asiakirjat: 2. Tontin / rakennuspaikan hallinta /omistusoikeus Lainhuutopöytäkirjan ote tai Kauppakirja ja tontin maksukuitista jäljennös tai Vuokrasopimus 3. Tontin tai rakennuspaikan sijaintikartat Ote asemakaavasta Ote peruskartasta asemakaava-alueen ulkopuolella (mittakaava esim. 1:10 000) Kartat saa tekniseltä osastolta, ja ne laskutetaan rakennusluvan yhteydessä (vaihtelee kunnittain). 4. Naapurin kuuleminen. Selvitys naapurin kuulemisesta rakennus-/ toimenpidelupahakemuksen johdosta (MRL ja 65.3 ) ellei sitä katsota lupaviranomaisen toimesta tarpeettomaksi. Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyyden, sijainnin taikka sisällön huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Naapurin kuulemistapoja on periaatteessa kolmenlaisia: 1. rakennuslupahakemuksen vireilletulosta ilmoittaminen viranomaisen tai hakijan toimesta 2. asian vireilläolosta tiedottaminen rakennuspaikalla 3. rakennuspaikalla toimitettava katselmus Vireilletulosta ilmoittaminen on pääsääntö, jollei hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole tarpeetonta. Omakotitalo ei tässä yhteydessä ole vähäinen hanke. Ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että rakentaja hoitaa itse kuulemisen, sillä se nopeuttaa lupakäsittelyä ja on samalla ennakoivaa yhteydenpitoa tulevien naapurien kanssa. Rakennuspaikalla tapahtuvasta tiedottamisesta huolehtii rakentaja. Rakennuspaikalla toimitettavan katselmuksen harkintaan vaikuttaa se, onko hankkeen ominaisuuksien johdosta syytä tarkemmin selvittää rakennuksen ympäristöön soveltuvuutta, rakentamisen vaikutuksia ja naapurin kantoja. 5. Rakennuksen pohja/rakenteet Ympärivuotisessa käytössä olevien lomarakennusten, omakotitalojen ja sitä suurempien rakennusten osalta tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja niiden edellyttämästä perustamistavasta. 6. Pääpiirustukset kahtena tai kolmena (kunnasta riippuen) sarjana, jotka ovat pätevän suunnittelija laatimat ja allekirjoittamat. Asemapiirros, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset tulee olla laadittu Suomen rakentamismääräyskokoelman A 2 mukaisesti, jolloin niistä mm. tulee ilmetä tontille rakennettujen, rakennettavien ja purettavien rakennusten kerrosalat, huoneistoalat ja tilavuudet asemapiirroksessa tontin korkeuserot ja pintavesien johtaminen rakennetyypit seinä-, alapohja- ja yläpohjarakenteista rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihtotapa huonetilojen käyttötarkoitukset palotekninen osastointi Piirustukset on kopioitava arkistokelpoiselle paperille, taiteltava ja varustettuna seläkkein. Toimenpidelupaan- ja toimenpideilmoitukseen liittyvät suunnitelmat ovat samat kuin rakennusluvassa, kun kysymyksessä on rakennuksen rakentaminen eli pääpiirustukset. Muissa tapauksissa suunnitelman tulee olla sellainen, josta mahdollisimman hyvin ilmenee toimenpiteen luonne. Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset MRA 48 Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammattilaisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä pääsääntöisesti omakotitalon suunnittelijaksi kelpoitetaan rakennusmestari. Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. 7. Pääsuunnittelija sitoumus. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys, jolla pääsuunnittelija sitoutuu tehtävään (pääsuunnittelijalta vaaditaan riittävä rakennusalan koulutus). Selvitys koskee omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai varaston tai näitä merkittävämmän hankkeen suunnittelua. Pääsuunnittelija on henkilö, joka vastaa rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta ja huolehtii, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (MRL 120 ). 8. Vastaava rakennustyönjohtajahakemus/ilmoitus Vastaava työnjohtaja on henkilö, joka johtaa rakennustyötä RAKENNUSOPAS 9

10 sekä huolehtii rakentamisesta koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta ja sen laadusta. Henkilön kelpoisuudesta määrätään asetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai näitä merkittävämmän hankkeen vastaava työnjohtaja tulee olla koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Näitä pienemmissä hankkeissa vastaava työnjohtaja voi olla kokenut rakennusammattimies. Vastaavan työnjohtajan hyväksyy hakemuksen tai ilmoituksen perusteella rakennustarkastaja. Pääsääntöisesti vastaava työnjohtajan hyväksyntä tulee hoitaa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kun vastaava työnjohtaja on hyväksytty, hänelle lähetetään lupapäätös ja lomake tarkastusasiakirjan pitämiseksi. Aloituskokouksessa mahdollisesti täsmennetään rakennusaikaisten tarkastusten suorittamista. 9. Jäteveden johtaminen Selvitys jäteveden johtamisesta tulee tehdä viranomaiselle, joka vastaa vesiensuojelusta kunnassa. Asia koskee hankkeita, joita ei liitetä kunnan viemäriverkostoon, mutta joihin rakennetaan viemäri- rakennuslupahakemukseen liitettävän selvityksen tekemiseen liittyvät kaavakkeet ja ohjeet saa ympäristösihteeriltä tai rakennusvalvontatoimistosta. 10. Rakennushankeilmoitus väestörekisterikeskukselle Tehdään liitteellä RH 1. Jos hankkeeseen kuuluu huoneistoja vähintään kaksi, täytetään myös lomake RH 2. lomakkeet liitetään rakennuslupahakemukseen ja toimenpidelupahakemukseen/ -ilmoitukseen kun kysymys on rakennuksesta. 11. Muita liiteasiakirjoja Lupahakemuksen käsittelyn kannalta voidaan edellyttää myös muita asiakirjoja, esim. Liittymälupa yleiselle tielle Naapurin suostumus rajan läheisyyteen rakentamiseen Rakennuksen liittämiseksi vesi- ja viemäri-, kaukolämpö-, puhelin- ja kaapelitelevisioverkostoihin on hyvissä ajoin oltava yhteydessä asianomaisiin laitoksiin. Kvv työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja) tulee hyväksyttää ennen kyseisiin töihin ryhtymistä. Lisätietoja hakemuksen tekemisestä ja rakennuslupaan liittyvistä asioista saa rakennusvalvontatoimistosta. RAKENNUSVALVONNAN OHJEITA RAKENNUS- LUVAN SAAJALLE JA VASTAAVALLE RAKENNUS- TYÖNJOHTAJALLE 1. Luvan voimassaoloaika Rakennuslupa on voimassa työn aloittamiseen nähden kolme vuotta ja valmistumiseen nähden viisi vuotta, ellei sitä eri hakemuksesta ole pidennetty. Muu rakennusasiassa annettu lupa ja ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Loppukatselmus tulee pyytää niin ajoissa, että se voidaan suorittaa määräajassa. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että loppukatselmus tulee suorittaa, vaikka rakennus olisi hyväksytty käyttöön ns. osittaisessa loppukatselmuksessa. 2. Lupaehdot Käykää läpi saamanne lupapäätös ja ottakaa huomioon, että siinä määrätyt lupaehdot on täytettävä päätöksen edellyttämällä tavalla ja että luvassa vahvistettuja piirustuksia on noudatettava. Mahdolliset muutospiirustukset tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen toimenpiteen suorittamista. 3. Rakennustyönaloittamisen edellytykset 3.1. Luvan lainvoimaisuus Rakennustarkastajan päätöksestä oikaisuvaatimusaika on 14 pv antopäivästä ja lautakunnan päätöksestä valitusaika on 30 pv antopäivästä. Antopäivät ilmenevät lupapäätöksestä. Jos päätöksestä ei ole valitettu, tulee lupa lainvoimaiseksi ja rakennustyöt voidaan aloittaa Toimenpiteet ennen rakennustöiden aloittamista Rakennustöiden aloittamiseksi katsotaan perustusten valaminen tai niiden asentaminen. Kun rakennuslupahakemus on jätetty kuntaan ja naapureita on kuultu, puiden kaatamiseen ja pintamaiden poistamiseen saa ryhtyä, jos rakennustarkastaja antaa siihen suostumuksen Aloituskokous Maankäyttö- ja rakennusasetus 74 Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä Rakennuspaikan merkitseminen Ennen kuin uudisrakennuksen rakentamiseen ryhdytään, on rakennustarkastajan tai mittausryhmän toimesta maalle merkittävä vahvistettujen piirustusten mukainen rakennuksen paikka sekä rakennuskaava-alueella korkeusasema. Tämä toimitus on pyydettävä mittaustoimistosta hyvissä ajoin ennen aiottua rakentamisen aloittamista 3.5. Rakennustyössä tarvittavien työnjohtajien tehtävät Rakennustyön vastaava työnjohtaja: 10 RAKENNUSOPAS

11 Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että 1) rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle 2) rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä 3) rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden ja virheiden johdosta 4) luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muuten määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa 5) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat Kvv-työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja) Luvanvaraisten rakennustöiden yhteydessä tehtävien kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöitä johtamassa ja valvomassa tulee olla kvv-työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja vastaa siitä, että suunnitelmia ja työn suoritusta koskevien kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoista annettuja määräyksiä ja niihin perustuvia, kunnassa kvv-töitä valvovan antamia ohjeita noudatetaan. Kvvtyönjohtajan on oltava läsnä kvv-töiden tarkastuksissa, jos valvova viranomainen niin vaatii Rakennustyössä tarvittavat erityissuunnitelmat Rakennepiirustukset Lupaehtojen mukaiset rakenne- ja erikoissuunnitelmat on toimitettava rakennustarkastajalle ennen kuin ko. työtä ryhdytään suorittamaan. LVI-suunnitelmat Mikäli kiinteistöön rakennetaan vesi- ja viemärilaitteistoja, on niitä koskevat suunnitelmat laadittava Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaisesti. Ilmanvaihtoa ja energiataloutta koskevat suunnitelmat vastaavasti D2 ja D3 mukaisesti. 4. Rakennustyön aikainen viranomaistarkastus 4.1. Katselmukset Katselmukset on määritelty lupapäätöksessä. Näitä ovat kohteesta riippuen mm. pohja-, perustus-, hormi- ja loppukatselmus. Rakennuksen saa ottaa käyttöön vasta, kun se on käyttöön hyväksytty joko osittaisessa loppukatselmuksessa (käyttöönottokatselmus) tai loppukatselmuksessa Loppukatselmus Loppukatselmus pyydetään rakennustarkastajalta, kun rakennus on valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Tässä katselmuksessa rakennuksen hyväksymisen edellytyksenä on rakennustyön hyväksyminen kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa, mistä kaikista rakennuttajan tai rakentajan tulee esittää selvitys (vahvistettuihin piirustuksiin katselmusten toimittajien tekemät merkinnät tai erillinen tarkastuskertomus tai todistus) loppukatselmusta toimittavalle viranomaiselle. On myös huomattava, että rakennustarkastajan päätökseen liittyvät lupaehdot on täytettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. 5. Tiedottaminen veroviranomaisille Kiinteistöselvitys (lom 3) on annettava verotoimistoon veroilmoituksen yhteydessä, jos rakennuksen tiedot ovat muuttuneet edellisestä vuodesta, esim. rakennus on valmistunut verovuonna tai rakennus on rakenteilla verovuoden päättyessä. Lisäksi keskeneräisenä olevasta rakennuksesta on annettava valmistumisaste prosenttina verovuoden päättyessä. Tarvittava kiintiesöselvityslomake-3 on repäisylomakkeena 1-veroilmoituksen täyttöohjeet oppaassa. Lisäksi sitä on saatavana verohallituksen internet sivuilta. 6. Asiakirjojen säilytys Kaikki rakentamiseen liittyvät lupapäätökset, vahvistetut ja hyväksytyt rakennuspiirustukset, katselmuspöytäkirjat ja muut asiakirjat on säilytettävä huolellisesti (mieluummin erillisessä kansiossa) ja esitettävä pyydettäessä tarkastavalle viranomaiselle. Omistajan mahdollisesti vaihtuessa on nämä asiakirjat luovutettava uudelle omistajalle, jonka tulee tarvittaessa esittää ne viranomaiselle. LIITTÄMINEN VESI- JA VIEMÄRI- VERKOSTOON Liittyjä ja vesihuoltolaitos tekevät vesi- ja viemäriliittymisestä kirjallisen sopimuksen. Liittymissopimus tehdään yleensä ennen rakennustyön aloittamista, kuitenkin viimeistään ennen vesi- ja viemärijohtojen liittämistä. Sopimuksen liitteeksi vaaditaan LVI-suunnitelma. Liittymismaksut määräytyvät valtuuston päättämän taksan mukaisesti. Laitos perii liittymismaksujen lisäksi liitostyön yhteydessä vesihuoltolaitoksen toimittamat tarvikkeet ja työtunnit teknisen lautakunnan vahvistaman tuntiveloitushinnan mukaisesti. Liittyjä voi teettää tonttijohdot kaivuineen alan urakoitsijalla, mutta liittämisen yleiseen verkostoon suorittaa aina laitos. Tonttijohtojen rakentamisen valvonnasta vastaa rakennuskohteen kvv-työnjohtaja. Tonttijohtojen rakentamisessa on noudatettava viranomaisten antamia rakentamismääräyksiä. Tonttivesijohto on asennettava suojaputkeen, jonka on ulotuttava vähintään 2 cm vesimittaritilan valmiin lattiapinnan yläpuolelle ja toinen pää reilusti sokkelin ulkopuolelle, jolloin vesijohdon mahdollinen uusiminen myöhemmin on helpompaa. Vesimittaritilassa on oltava lattiakaivo, vesimittarin toimittaa aina vesilaitos. Tonttiviemäriin ei saa johtaa salaoja- eikä sadevesiä, vaan ne on ohjattava joko erilliseen sadevesi- tai salaojaverkostoon jos sellainen on olemassa tai maastoon (esim. rajaojaan). RAKENNUSOPAS 11

12 JÄTEVEDET Jätevesiasioissa ota yhteyttä kuntasi rakennustarkastajaan ennen hankkeeseen ryhtymistä. RAKENTAJAN TEHTÄVÄLISTA Jätevesisuunnitelma pitää toimittaa kunnan rakennusvalvontaan yhdessä julkisivu- ym. rakennuslupa-asiakirjojen kanssa. Jos kyseessä on jo olemassa oleva kiinteistö, myös sen kohdalla suunnitelman on oltava samantasoinen, mutta tällöin riittää toimenpideluvan hakeminen. Yleisesti suunnitelman laatijalta vaaditaan teknikon/rakennusmestarin tai ylempää koulutusta sekä kokemusta vastaavanlaisista suunnittelutehtävistä. 1. Valitse jätevesienkäsittelyjärjestelmän suunnittelija. Rakennushankkeen pääsuunnittelija kokoaa eri suunnitelmat ja varmistaa että suunnitelmat liittyvät toisiinsa saumattomasti. (LVI-, rakenne-, arkkitehti-, pohjarakennus-, jätevesi- yms. sunnitelmat) 2. Selvitä yhdessä asiantuntijan/suunnittelijan kanssa - mahdollisuus yhteiseen puhdistamoon naapureiden kanssa - onko mahdollista nyt tai tulevaisuudessa liittyä kunnan viemäriin (kunnan vesihuollon toiminta-alue) - mahdolliset alueelliset tms. erityismääräykset (kaava-, pohjavesi-, suojelu- tms. alue) Valtioneuvoston asetus 437 Maankäyttö ja rakennusasetus annettu Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii toimenpideluvan. Suomen säädöskokoelma AJANKOHTAISTA ASIAA JÄTEVEDENKÄSITTE- LYSTÄ HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat suuria vesistöjen fosforikuormittajia. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet rehevöittävät ja heikentävät pienten vesistöjen tilaa tai voivat pilata pohjavesiä. Vuoden 2004 alusta astui voimaan valtioneuvoston asetus haja-asutusalueiden jäteveden käsittelystä. Sillä säädettiin tarkemmat määräykset ympäristönsuojelulain 103 :ssä asetetulle kiinteistökohtaisten jätevesien puhdistamisvelvoitteelle. Asetus koskee kaikkia yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevia kiinteistöjä. Asetuksessa määritellään vähimmäisvaatimukset jätevesipäästöille orgaanisen aineksen, typen ja fosforin osalta. Asetus puuttuu myös jätevedenkäsittelyjärjestelmien suunnitteluun, käyttöön ja huoltoon. Tavoitteena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Jätevesien käsittelyä koskevat määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupa- hakemukseen. Valtaosa pysyvän haja-asutuksen jäteveden käsittelylaitteista vaatii tehostamista laitteiden riittämättömän tehon 3. Valitse kohteeseen soveltuva käsittelyjärjestelmä keskustelemalla suunnittelijasi kanssa. - huomioi päätöstä tehdessäsi rakentamis-, huolto- ja käyttökustannukset Maaperäkäsittely on edullisin ratkaisu. 4. Liitä suunnitelmat käyttö- ja huolto-ohjeineen rakennuslupa-anomuksen liitteeksi. Pelkän jv- saneerauksen yhteydessä toimenpideluvan hakminen. 5. Rakenna järjestelmä suunnitelman mukaan. Käytä ammattitaitoista urakoitsijaa. Tee tarvittavat ilmoitukset rakennusvalvontaan. Sovi sunnittelijan kanssa katselmuksesta ja mahdollistenrakentamisaikaisten muutosten merkitsemistä suunnitelmaan. Täytä asennuspöytäkirja. 6. Käytä ja huolla jätevesijärjestelmääsi ohjeiden mukaisesti. Muista etenkin tyhjentää sakokaivot riittävän usein. 7. Pidä huoltokirjaa tyhjennyksistä päivämäärineen ja vesimittarilukemineen. Samoin merkitse ylös havainnot, viat, puutteet, korjaukset yms. Seuraa näiden avulla järjestelmän toimivuutta. JITA OY vuoksi. Vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy kunnostaa asetuksen vaatimusten mukaisiksi mennessä. Jos asetuksen noudattaminen on esim. kustannussyistä kohtuutonta ja ympäristöön aiheutuvaa kuormittamista on pidettävä vähäisenä voi siirtymäajan kuluessa anoa kunnan ympäristöviranomaiselta neljän vuoden jatkoaikaa. Kiinteistöllä on oltava selvitys jätevesilaitteista ja niitä koskevat hoito-ohjeet. Asuinkiinteistöt on ensisijaisesti liitettävä viemäriverkostoon, jos liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Usean kiinteistön yhteinen jätevesien käsittely on myös harkinnan arvoinen vaihtoehto. Yksittäisen kiinteistön jätevedenkäsittelyvaihtoehtoja ovat mm. erilaiset pienpuhdistamot tai oikein suunniteltu ja rakennettu maaperäkäsittely, kuten maasuodattamo tai imeytyskenttä. Umpisäiliö ei ole jäteveden käsittelymenetelmä vaan välivarastointia. Se on lähinnä erikoistapausten ratkaisu korkeiden tyhjennyskustannusten takia. Kompostoivalla käymälällä voidaan ottaa talteen arvokkaat ravinteet ja vähentää esimerkiksi maaperäkäsittelyn kuormitusta. LÄHTEET / LISÄTIETOJA: Suomen ympäristökeskus, Haja-asutuksen jätevedet. 542/2003 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön muistio : Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (pdf -tiedosto) 12 RAKENNUSOPAS

13 ympäristönsuojelu vesiensuojelu haja-asutuksen vesiensuojelu perustelumuistio Kuntaliitto, Haja-asutuksen jätevesihuolto ja kunnat. (pdf -tiedosto) toimialat: yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö vesihuolto haja-asutuksen jätevedet haja-asutuksen jätevedet ja kunnat hanke haja-asutuksen jätevesihuolto ja kunnat AVUSTUKSET JÄTEVEDENKÄSITTELYYN JA VESIEN SUOJELUUN YMPÄRISTÖKESKUKSISTA VESIHUOLTOAVUSTUS Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien yhteiskäsittelyyn ja vesihuoltoyhtymien toimintaan voi hakea avustusta Länsi-Suomen ympäristökeskukselta. Hakuaika on jatkuva. Avustettavia työkohteita ovat rakennuksen ulkopuoliset vesihuoltolaitteet eli kaivot, vesijohdot, pumput, mahdolliset vedenkäsittelylaitteet, viemärit sekä jätevedenkäsittelylaitteet. Avustus on harkinnanvarainen ja sitä voidaan myöntää enintään 30 % hyväksyttävistä kustannuksista. VALTION ASUNTORAHASTO: AVUSTUS KIINTEISTÖKOHTAISEN TALOUS- JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN PARANTAMISEEN Haja-asutusalueilla olevien asuinkiinteistöjen jätevesijärjestelmän parantamiseen voi hakea avustusta. Avustusta myönnetään enintään 35% hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta voidaan myöntää tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen sekä yhteiseen viemäriin liittymistä varten. Hakuaika on keväällä ja hakemukset jätetään rakennusvalvontaan. VEROHALLINTO: KOTITALOUSVÄHENNYS Omassa käytössä olevan vakituisen tai vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän kunnostamistyö voidaan vähentää tuloverotuksessa kotitalousvähennyksenä. TALOUSJÄTEVESIASETUKSEN AIKATAULU, VANHAT KIINTEISTÖT: kiinteistöillä on oltava käyttö- ja huolto-ohje nykyisistä jätevesilaitteista. toteutus: jätevesijärjestelmä on kunnostettava asetuksen mukaiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä (jatkoaikaa on mahdollista saada poikkeustapauksissa). UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN: toteutus: asetuksen vaatimukset ovat voimassa heti jätevesisuunnitelma liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. kiinteistöillä on oltava jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. HUOM! VASTUU JÄTEVEDEN KÄSITTELY- JÄRJESTELMÄN TOIMIMISESTA ON KIINTEISTÖN OMISTAJALLA TOIMINTAOHJEET Ota yhteyttä oman kuntasi rakennusvalvontaan ja ympäristönsuojeluun kuntakohtaisten vaatimusten selvittämiseksi rakennusjärjestys ympäristönsuojelumääräykset kaavoitus, pohjavesi- ja ranta-alueet vesihuollon kehittämissuunnitelma suunnitelman teettäminen rakennus- tai toimenpidelupa tarjouspyynnöt laitteista ja urakoinnista mitoitus laitteen hinta lisätarvikkeiden ja maa-ainesten hinta käyttökustannukset huollon tarve ja huollon vaativuus laitteen toimintavarmuus ja elinikä asetuksen vaatimusten täyttyminen ja takuu! asennustyön hinta asennustyön laatu! hae avustuksia ennen toteutusta! toteutus SAOSTUSKAIVOT toimivat esikäsittelylaitteena varsinaiselle jätevedenkäsittelylle erottavat ja varastoivat jätevedestä kiintoainetta, jotta se ei tuki ja kuormita varsinaista käsittelyjärjestelmää voi olla esim. betonirenkaista paikan päällä rakennettu järjestelmä tai tehdasvalmisteinen muovisäiliö Saostuskaivojen vaatimuksia: tiiviys sadevesiä ja peruskuivatusvesiä ei saa johtaa saostuskaivoon järjestelmän tuuletus on järjestettävä rakennuksen katolle putkistossa on käytettävä T-haaroja sijainti tyhjennyksen kannalta helppopääsyisessä paikassa kolmiosainen jos jätevesijärjestelmään johdetaan myös wc-vesiä. pelkille pesuvesille riittää kaksiosainen saostussäiliö säiliöt on tyhjennettävä riittävän usein, vähintään 2 kertaa vuodessa Ohjeita jäteveden käsittelymenetelmän valintaan Kun suunnittelet uutta tai korjaat vanhaa jätevesijärjestelmää, kysy neuvoja kunnan ympäristösihteeriltä tai ammattitaitoiselta jätevesijärjestelmän suunnittelijalta. 1. JäteVESIEN KÄSITTELY Viemäriverkoston toiminta-alueilla, joita ovat mm. asemakaavoitetut alueet, kuntien velvollisuus on järjestää jätevesien viemäröinti. Haja-asutusalueilla kunnallista viemäriä ei usein ole. Näillä alueilla kiinteistön haltijan on itse huolehdittava jätevesien käsittelyn järjestämisestä RAKENNUSOPAS 13

14 kunnan viranomaisten hyväksymällä tavalla. Jätevesien käsittelyyn tarkoitetun puhdistamon tulee täyttää asetuksen (542/2003) vaatimukset, kannattaa tarkistaa myös löytyykö puhdistamosta puolueetonta tutkimustietoa. Käsittelyvaihtoehdot Haja-asutuksen jätevedet pilaavat vesistöjä ja aiheuttavat ympäristöhygieenisiä haittoja. Oikein ja huolella suunniteltu ja rakennettu jätevesien käsittelyjärjestelmä pitää omasi ja muiden elinpiirin miellyttävänä. Suunnitelma tulee toteuttaa muun rakennus- ja pihasuunnitelman kanssa yhtä aikaa, jolloin järjestelmän toimivuus ja yhteensopivuus muun talotekniikan kanssa saadaan varmistettua. Vaihtoehtoja jätevesien käsittelylle on useita ja niiden valintaan vaikuttavat: Pohjaveden korkeus, läheisyydessä olevat kaivot, vesistöjen läheisyys, tontin korkeussuhteet, maaperän laatu jne. Pohjavesialueella tapahtuva jätevesien käsittely vaatii aina erityisjärjestelyjä, joiden selvittämiseksi on syytä ottaa yhteys kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisiin. 3-osainen saostussäiliö ja maasuodatin Jätevedet johdetaan 3-osaisen saostussäiliön kautta rakennuspaikalle rakennettavaan maasuodattimeen. Maasuodattimessa puhdistuneet jätevedet johdetaan edelleen avo-ojaan. Maasuodattimen periaatekuva liitteenä. Se voidaan rakentaa paikalle tarvikkeista tai hankkia valmispakettina, joka sisältää tarvittavat säiliöt ja putkistot. Pohjaveden pinnan korkeudesta johtuen maasuodatin tai maahan imeytys voi vaatia pumppujärjestelmän. Pienpuhdistamo Yhden omakotitalon jätevesien puhdistamiseen soveltuvia pienpuhdistamoja ovat esim. erilaiset biosuotimet ja panospuhdistamot. Useamman talouden yhteiskäsittelyyn on olemassa useita eri puhdistamotyyppejä. Umpisäiliö Tärkeillä pohjavesialueilla ja vesistön lähellä jätevesiä ei voi johtaa ympäristöön, vaan ne on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tai ne on kerättävä umpisäiliöön. Pohjavesialueen kiinteistöjen yhteisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien toteuttamiseen on mahdollista saada yhteiskunnan tukea. Loma-asuntojen jätevesien käsittely Loma-asuntoalueilla saattaa olla erityismääräyksiä, esim. vesikäymälän rakentamiskielto. Rakentajan tehtävälista Uudisrakentaminen: Uudisrakentamisessa jätevesisuunnitelma pitää toimittaa rakennusvalvontaan yhdessä julkisivu- yms. rakennuslupa-asiakirjojen kanssa. Jätevesijärjestelmän suunnittelijan pätevyysvaatimuksena on yleisesti teknikko/rak.mest. tai ylempi koulutus ja kokemus LVI-alan suunnittelutehtävistä. Rakennushankkeen pääsuunnittelija kokoaa eri suunnitelmat ja varmistaa että suunnitelmat liittyvät toisiinsa saumattomasti. (LVI-, rakenne-, arkkitehti, pohjarakennus-, jätevesi- yms. suunnitelmat) Valitse yhdessä suunnittelijan kanssa kohteeseen soveltuva käsittelyjärjestelmä. - huomioi päätöstä tehdessäsi järjestelmän rakentamis-, huolto- ja käyttökustannukset. >Maaperäkäsittely on yleensä edullisin ratkaisu. Suunnitelmien liittäminen rakennuslupa-anomuksen liitteisiin, käyttö- ja huolto-ohjeineen. Vanhan järjestelmän saneeraus: Saneerauskohteesta kannattaa ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan, joka neuvoo rakennus- tai toimenpidelupaasioissa. Yksinkertaisimmillaan toimitaan seuraavasti: - tyhjennetään vanhat saostuskaivot - tarkastetaan huolellisesti kaivon kunto: T-kappaleet, saumojen ja läpivientien tiiviys - mikäli kaivo on kunnostettavissa, korjataan puutteet. - tehdään tarvittavat mittaukset kuten vesijuoksun tasot, kaivon tilavuus jne. - täytetään esiselvityskaavake - valitaan käsittelyjärjestelmä - laaditaan asemapiirros tasotietoineen - toimitetaan esiselvityslomake, asemapiirros ja järjestelmän tyyppileikkauskuva rakennusvalvontaan - mikäli rakennustarkastuksella ei ole huomautettavaa käynnistetään järjestelmän toteutus Vanhan järjestelmän suunnittelijalla ja rakentajalla tulee olla tehtävän edellyttämä riittävä taito ja kokemus. Koulutusvaatimuksesta ei ole annettu erillistä määräystä. Rakennusvalvonta tekee päätöksen suunnittelijan hyväksymisestä. Rakenna järjestelmä suunnitelman mukaan. Käytä ammattitaitoista urakoitsijaa. Tee tarvittavat ilmoitukset rakennusvalvontaan. Sovi suunnittelijan kanssa katselmuksesta ja mahdollisten muutosten merkitsemistä suunnitelmaan. Käytä jätevesijärjestelmääsi ohjeiden mukaisesti. Muista erityisesti tyhjentää saostuskaivot riittävän usein, vähintään 2 kertaa vuodessa. Pidä huoltokirjaa tyhjennyksistä päivämäärineen ja vesimittarilukemineen. Samoin merkitse ylös havainnot, viat, puutteet, korjaukset yms. Seuraa näiden avulla järjestelmän toimivuutta. Lisätiedot paikalliselta rakennus- tai ympäristöviranomaiselta Suojaetäisyydet eri kohteisiin (vaihtelee kunnittain) Jätevesijärjestelmien vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivosta on tapauskohtaisesti noin m. Jätevesijärjestelmä voidaan sijoittaa lähimmillään 20 m etäisyydelle vesistöistä, 5 m etäisyydelle tontin rajasta tai tiestä. Jäteveden purkupaikka tulee sijoittaa vähintään 30 m etäisyydelle vesistöistä. 14 RAKENNUSOPAS

15 SAKOJÄRJESTELMÄT, MITOITUS min. 5 HLÖÄ KAIKKIEN JÄTEVESIEN MAAPERÄKÄSITTELY Paketti sisältää: - 2,5 m 3 /kolmeosastoisen sakosäiliön - jakokaivon - imeytyskenttään sisältyvät putket, osat ja suodatinkankaan Lisäämällä kokoojaputkistopaketin järjestelmäsi täydentyy maasuodatukseen soveltuvaksi. Paketti sisältää: - kokoojakaivon ja kokoomaputkiston Järjestelmä varustettu erillisellä jakokaivolla, mitoitus 5 hengelle, pinta-ala 25 m 2 IMEYTYS SAKOJÄRJESTELMÄT, VANHAN JÄRJESTELMÄN SANEERAUS Soveltuu kun.. - nykyiset betonikaivot ovat hyväkuntoiset - pohjavesi > 2,5 m syvyydessä - vesistöön riittävä etäisyys - imeytys tai suodatus valitaan perusmaan mukaan IMEYTYS Jos betonikaivot ovat syöpyneet tai vuotavat, kannattaa ne uusia kokonaan. Käytettävissä on 2500 L, 3000 L tai 3500 L säiliöllä varustettu järjestelmä, lisättynä tarvittaessa maasuodatukseen soveltuvaksi kokoomaputkistolla, kuten uudisrakennuksellakin. RAKENNUSOPAS 15

16 SAKOJÄRJESTELMÄT, KAKSIVESIJÄRJESTELMÄT Soveltuu... - vesistöjen lähellä - pohjavesialueella Harmaiden vesien käsittelypaketti sisältää: - 1,5 m 3 sakosäiliön - imeytyskenttään sisältyvät putket, osat ja suodatinkankaan Harmaat vedet maasuodatukseen, wc-vedet umpisäiliöön. Jos käytössä on kompostoiva wc, tarvitset vain harmaiden vesien käsittelyn. HARMAIDEN VESIEN IMEYTYS Paketti sisältää tarvikkeet 13,2 m pituiseen kenttään. Voidaan toteuttaa tarvittaessa lyhyempänä, pinta-ala m 2 Lisäämällä kokoojaputkistopaketin järjestelmäsi täydentyy maasuodatukseen soveltuvaksi Kokoojaputkistopaketti sisältää: - kokoojakaivon ja kokoomaputket Umpisäiliövaihtoehdot 3 m 3, 5,5 m 3 ja 11 m 3 Asetuksen mukainen maaperäkäsittelyjärjestelmä Maaperäkäsittely on erittäin pitkäikäinen, toimintavarma ja helppokäyttöinen järjestelmä. Oikein suunniteltu, rakennettu, huollettu ja käytetty maaperäkäsittelyjärjestelmä (imeytys tai maasuodatus) alittaa lika-ainesmäärien osalta asetuksen vaatimukset. Järjestelmä tulee rakentaa annettuja mitoitus- ja asennusohjeita noudattaen. Erityisen huolellinen tulee olla maa-ainesten, hiekan ja sepelin, valinnassa. Mitattaessa järjestelmän puhdistustuloksia lähtöarvoina tulee käyttää asetuksessa ilmoitettuja nimellislukuja: Orgaaninen aine 50 g/hlö/d, kokonaisfosfori 2,2 g/hlö/d ja kokonaistyppi 14 g/hlö/d. Käsittelyn jälkeen lika-ainesmäärät saavat olla enintään seuraavan taulukon mukaiset: Yleiset käsittelyvaatimukset Lievennetyt vaatimukset g/hlö/d g/hlö/d BHK Fosfori 0,33 0,66 Typpi 8,4 9,8 Maasuodattimessa fosforin sitomiskyky riippuu ensisijaisesti hiekan ominaisuuksista ja määrästä. Rautapitoisella hiekalla sitomiskyky on moninkertainen verrattuna puhtaaseen kvartsihiekkaan. Ennakkoon on mahdotonta määritellä, kauanko kuluu siihen, että hiekka on kyllästynyt fosforilla. Suodatinkentän toiminnalliseksi keski-iäksi on tutkimuksissa päädytty vuoden ikään. Mikäli fosforinpidätyskyvystä tulee ongelma jo aikaisemmassa vaiheessa, on järjestelmän puhdistustehoa fosforin osalta mahdollista parantaa esimerkiksi lisäämällä maaperäkäsittelyjärjestelmään kemiallinen fosforin saostus. Automaattinen annostelulaitteisto, jolla kemikaali, esim. Al-sulfaatti, voidaan annostella viemäriverkostoon, maksaa n. 500 euroa. Kemikaalikustannus on n euroa / vuosi. VESIJOHDOTTOMAT MÖKIT JA SAUNAT Jita Oy MÖKIN IMEYTYSPAKETTI Soveltuu mökkiin, jossa kantovesi, sauna ja tiskiallas mutta ei painevettä 16 RAKENNUSOPAS

17 Pienten jätevedenpuhdistamoiden CE-merkintä Pienet jätevedenpuhdistamot voidaan CE-merkitä rakennustuotedirektiivin perusteella, jos ne kuuluvat tuotestandardin EN soveltamisalaan. Standardin soveltamisala on rajallinen, joten markkinoilla on myös puhdistamoita, jotka eivät voi olla CE-merkittyjä. Tuotteen CE-merkintä ei ole osoitus määräystenmukaisuudesta. Tuote voi olla asiallisesti CE-merkitty, vaikkei se täytäkään hajajätevesiasetuksen vaatimuksia. CE-merkintä kertoo tuotteen ominaisuudet. Näiden tietojen perusteella pätevä suunnittelija arvioi tuotteen sopivuuden käyttökohteeseen. Pienen jätevedenpuhdistamon ei tarvitse Suomessa olla CE-merkitty. CE-merkintä saattaa tulevaisuudessa tulla pakolliseksi, jos EU:n rakennustuotedirektiivi, johon CE-merkintä perustuu, muuttuu rakennustuoteasetukseksi. Hajajätevesiasetuksella ja sen määräpäivällä ei ole mitään tekemistä CE-merkinnän pakollisuuden kanssa. Vaikka CE-merkinnästä myöhemmin tulisi pakollinen myös Suomessa, eivät ennen pakollisuutta asennetut CEmerkitsemättömät puhdistamot muutu kohteessa sopimattomiksi, ellei puhdistustehokkuusvaatimuksia koskevaa lainsäädäntöä kiristetä. Rakennustuoteasetuksen mahdollisesti mukanaan tuoman CE-merkinnän pakollisuuden jälkeenkin vain standardien tai teknisten hyväksyntien soveltamisalaan kuuluvia tuotteita voidaan CE-merkitä. Markkinoilla voi siis olla tuolloinkin CE-merkitsemättömiä puhdistamoja. On hyvä huomata, että puhdistamon sähkölaitteissa saattaa olla CE-merkintöjä esim. pienjännitedirektiivin perusteella. Nämä CE-merkinnät eivät ole sama asia kuin standardiin EN perustuva CEmerkintä. Sähkölaitteiden CE-merkinnät eivät millään tavoin osoita, että tuotteesta olisi testattu puhdistustehokkuuksia. CE-merkinnöistä pystyy näkemään perustuvatko ne rakennustuotedirektiiviin (eli standardiin EN ) vai muihin direktiiveihin esim. pienjännitedirektiivi. Pienten jätevedenpuhdistamojen rakennustuotedirektiiviin perustuvassa CE-merkinnässä on aina kirjainten CE lisäksi standardin numero eli kirjainten CE alla tai vieressä lukee EN Puhdistamossa saattaa olla myös kirjaimet CE ja viite standardiin EN Standardi EN koskee tehdasvalmisteisia saostussäiliöitä eikä millään tavoin osoita, että tuotteesta olisi testattu puhdistustehokkuuksia. Muita kuin standardiin EN perustuvia CE-merkintöjä saatetaan käyttää markkinoinnissa harhaanjohtavasti. Kun ostat CE-merkittynä markkinoitua puhdistamoa, 1) tarkista perustuuko merkintä rakennustuotedirektiiviin ja mihin standardiin (standardin kaikilla numeroilla on merkitystä) eli näetkö tuotteessa standardin numeron EN ) pyydä nähdäksesi sekä tuotteen CE-merkintä että ns. kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä; kaupallisten asiakirjojen CE-merkintä on usein käyttöohjeiden mukana 3) pyydä suomen- tai ruotsinkieliset käyttöohjeet nähtäväksesi 4) kysy, mitkä tuotestandardin EN esittämät ominaisuudet (puhdistustehokkuudet, vesitiiveys ja murtolujuus) on testattu ja missä; testatut ominaisuudet ja testien suorittajat selviävät valmistajan laatimasta vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Se on pyydettäessä esitettävä viranomaiselle suomen- tai ruotsinkielellä. Vastuullinen toimija näyttää varmasti asiakirjaa mielellään myös asiakkaille. 5) kysy, miten puhdistamon sähköturvallisuudesta on varmistuttu Jos epäilet, ettei tuotteen CE-merkintä ole kunnossa, ota yhteyttä CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaiseen, jona Suomessa toimii Turvatekniikan keskus Tukes Tukes RAKENNUSOPAS 17

18 RAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle. Selostus Rakentamismääräyskokoelman osassa A2 esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista. Selostus Vaatimukset palon ja savukaasujen leviämisen rajoittamiseksi rakennuksessa ja rakennuksesta toiseen on annettu rakentamismääräyskokoelman osassa EI. Rakentamismääräyskokoelman osassa E7 on ohjeita vaatimukset täyttävistä ratkaisuista Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että se oikein käytettynä, huollettuna ja kunnossapidettynä kestää toimintakuntoisena suunnitellun käyttöiän. Selostus Rakentamismääräyskokoelma osassa A4 esitetään määräykset ja ohjeet rakennuksen ja rakennusosien käyttö- ja huolto-ohjeen laatimisesta Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa on voitava ohjata ja valvoa. Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava ja asennettava mittauslaitteet tai mittausmahdollisuus tärkeimpien toiminta-arvojen mittaamista ja toimintojen valvontaa varten Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteilla, joiden avulla järjestelmän toimintaa voidaan ohjata ja seurata Toimintojen valvontaa varten ilmanvaihtokone varustetaan yleensä tarkastusluukuilla ja -ikkunoilla Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan kiinteillä ilmavirran mittausantureilla ja -laitteilla rakennuksen ulko- ja jäteilmavirran mittaamista varten. Jos ilmavirta on alle 0,5 m 3 /s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä Ilmanvaihtokoneiden lämmitys- ja jäähdytyspattereiden tulo- ja lähtöpuolelle asennetaan lämpömittarit. Lämmöntalteenottolaitteella varustetun ilmanvaihtokoneen ulko-, tulo-, poisto- ja jäteilmavirtaan tarkoituksenmukaiseen paikkaan asennetaan lämpömittarit. Ilmansuodattimille asennetaan paine-eromittarit. Jos ilmavirta on alle 0,5 m 3 / s, voidaan kiinteitä mittauslaitteita korvata siirrettäville laitteille sopivilla mittausyhteillä Kostutusosan jälkeiseen ilmanvaihtokoneen tai kanavan osaan tehdään mittausyhde kosteuden mittausta varten Mittauslaitteet asennetaan paikkaan, missä ne ovat helposti luettavissa ja mihin on esteetön pääsy helposti kuljettavia kulkureittejä käyttäen Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen koneissa ja laitteissa on suoja- ja varolaitteet huoltoa ja kunnossapitoa varten Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen toiminta voidaan hälytystilanteessa kokonaisuudessaan pysäyttää selvästi merkityllä pysäytyskytkimellä. Pysäytyskytkimen tulee olla helposti saavutettavassa paikassa. 3.2 Ilmavirrat Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttöaikana taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu Ilmavirtojen tilakohtaisia ohjearvoja ilmanvaihdon mitoittamiseen esitetään liitteissä 1 ja Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun takaava ulkoilmavirta Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja, joita esitetään liitteessä 1. Ulkoilmavirta määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen mukaan. Jos henkilökuormituksen mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perusteita, käytetään pintaalaan perustuvaa mitoitusta. Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihin johdetaan ulkoilmavirta, joka on vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohti, jos henkilömäärän mukaiselle mitoitukselle on riittävät perusteet. Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 (dm 3 /s)/m 2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen ja ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan ilmavirta. Ilmanvaihdon tehostus toteutetaan yleensä vähintään liesikuvun tehostetulla ilmavirralla liitteen 1 18 RAKENNUSOPAS

19 ohjearvojen mukaisesti Jos ilmanvaihto on asuntokohtaisesti ohjattavissa, voidaan ilmanvaihtojärjestelmä suunnitella ja rakentaa siten, että ilmavirtoja voidaan ohjata myös käyttöajan ilmavirtoja pienemmiksi. Kun asunnossa ei oleskella eikä käyttöajan ilmanvaihdolle ole tarvetta esimerkiksi kosteuden hallitsemiseksi, voidaan ilmanvaihdon ohjaus suunnitella siten, että asunnon ilmavirtaa voidaan pienentää enintään 60 % käyttöajan ilmavirrasta Muun kuin asuinrakennuksen ilmanvaihto suunnitellaan ja rakennetaan siten, että käyttöajan ulkopuolella rakennuksen ulkoilmavirta on vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,2 l/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m. Käyttöajan ulkopuolella voidaan ilmanvaihto toteuttaa pitämällä hygieniatilojen ilmanvaihtoa jatkuvasti käynnissä tai ilmanvaihdon jaksottaisella käytöllä. 3.3 Tuloilman suodatus Tuloilman suodatustaso määräytyy sisäilman laadulle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadun perusteella. Oleskelutilojen tuloilma on yleensä suodatettava Tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, etä ilmansuodattimien erotusaste on vähintään 80 % 1,0 µm:n hiukkasilla suodattimen käyttöiän aikana. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on F7. Suodatinkehyksen ja ilman virtaussuunnassa sen jälkeen olevien alipaineisten osien vuotoilmavirta ei saa merkittävästi heikentää ilmansuodatuksen tehokkuutta Taajama- ja teollisuusalueiden ulkopuolella ja etäällä vilkasliikenteisiltä liikenneväyliltä sijaitsevien rakennusten tuloilman suodatus suunnitellaan yleensä siten, että ilmansuodattimena on vähintään karkeasuodatin. Tätä vastaava ilmansuodattimen luokka on G Ulko- ja jäteilmalaitteiden sijoittaminen Ulkoilmalaitteet on sijoitettava siten, että rakennukseen tuleva ulkoilma on mahdollisimman puhdasta. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta Ulkoilmalaitteet sijoitetaan taulukon 4 ja kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat yleensä vähimmäisetäisyyksiä. Taulukko 4. Ulkoilmalaitteen sijoitus. Ulkoilmalaitteen etäisyys Etäisyys m Jäteilmalaitteista kuva 2 -Ulkoilman laatua pilaavista lähteistä kuten 8 jätteiden säilytyspaikoista, autojen pysäköinti- ja lastauspaikoista sekä ajoluiskista, tuuletusviemäreiden ja savupiippujen aukoista, keskuspölynimurin ulospuhalluksesta ja jäähdytystorneista -Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta, 5 jos se on yli 3 m ulkoilma-aukkoa korkeammalla -Maanpinnasta ja pihatasosta 2 -Kattopinnasta 0,9 -Etäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostuminen estetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla Erillispientaloissa voidaan taulukossa 4 esitetyt vähimmäisetäisyydet alittaa, lukuun ottamatta etäisyyttä kiinteää polttoainetta käyttävien lämmityskattiloiden ja tulisijojen savuhormeista sekä ulkoilmalaitteen etäisyyttä kattopinnasta Piha- ta katutasossa sijaitsevien tilojen huone- tai huoneryhmäkohtaiset ulkoilmalaitteet voivat olla alempana kuin 2 m maanpinnasta, samoin kuin tilapäiseen oleskeluun tarkoitettujen tilojen ulkoilmalaitteet. Ulkoilmalaitteita ei kuitenkaan sijoiteta piha- tai katutason alapuolella oleviin syvennyksiin Jos rakennus sijaitsee 50 m:ä lähempänä vilkasliikenteisen ajoväylän keskiviivaa, rakennuksen ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisimman ylös, yleensä rakennuksen liikenneväylän vastakkaiselle puolelle. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli autoa vuorokaudessa Ulkoilmalaitteet sijoitetaan mahdollisen parvekelasituksen ulkopuolelle Jäteilma on johdettava ulos siten, ettei rakennukselle, sen käyttäjille tai ympäristölle aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa Jäteilma johdetaan yleensä rakennuksen korkeimman osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan yleensä ylöspäin, jotta jäteilman pääsy ulkoilmalaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään. Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän jäteilmalaite sijoitetaan yleensä rakennuksen harjaviivan yläpuolelle. Poistoa tehostetaan tarvittaessa käyttämällä tuuliohjaimia, -roottoreita tai muita vastaavia laitteita. Selostus Ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitilasta ja sen ilmanvaihdosta säädetään toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetulla lailla (693/1976), sellaisena kuin se on laissa 700/2006, valtioneuvoston asetuksella toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977), sellaisena kuin se on asetuksessa 963/2006, ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen tupakointitilasta (964/2006). RAKENNUSOPAS 19

20 Jäteilman johtaminen rakennuksesta perustuu seuraavaan poistoilmaluokitukseen: Poistoilma- Kuvaus ja käytön rajoitus Tilaesimerkki luokka 1 Poistoilma, joka sisältää vain vähän epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet ovat pääasiallisesti lähtöisin ihmisistä tai rakenteista. Toimistotilat ja niiden yhteydessä olevat pienet varastotilat, yleisöpalvelutilat, opetustilat, eräät kokoontumistilat sekä liiketilat, joissa ei ole hajukuormitusta. Ilma soveltuu palautus- ja siirtoilmaksi. 2 Poistoilma, joka sisältää jonkin verran epäpuhtauksia. Ilmaa ei käytetä muiden tilojen palautusilmana, mutta se voidaan johtaa siirtoilmana esimerkiksi WC- ja pesutiloihin. 3 Poistoilma tiloista, joissa kosteus, prosessit, kemikaalit ja hajut oleellisesti huonontavat poistoilman laatua. Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana. 4 Poistoilma, joka sisältää pahanhajuisia tai epäterveellisiä epäpuhtauksia huomattavasti enemmän kuin sisäilman hyväksyttävät pitoisuudet. Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana. Asuinhuoneet, ruokailutilat, kahvikeittiöt, myymälät, toimistorakennusten varastot, pukuhuoneet sekä ravintolatilat, joissa tupakointi on kielletty. WC- ja pesutilat, saunat, asuinhuoneistojen keittiöt, jakelu- ja opetuskeittiöt, piirustuksien kopiointitilat. Ammattimaisessa käytössä olevat: - vetokaapit, grillit ja keittiöiden kohdepoistot, - pesuloiden likapyykkitilat. Autosuojat ja ajotunnelit, maalien ja liuottimien käsittelyhuoneet, elintarvikejätehuoneet, kemialliset laboratoriot, tupakointitilat sekä hotellitilat, joissa tupakointi on sallittu Jäteilmalaitteet sijoitetaan taulukon 5 ja kuvan 2 mukaisesti. Taulukossa esitetyt arvot ovat vähimmäisetäisyyksiä. Ylöspäin suunnatun jäteilmalaitteen etäisyydet voidaan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuolelta pisteestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on 1/3 puhallusnopeuden numeroarvosta m/s. Taulukko 5. Jäteilmalaitteen sijoitus. Jäteilmalaitteen etäisyys: Etäisyys, m Poistoilmaluokka Ulkoilmalaitteista kuva 2 kuva 2 kuva 2 kuva 2 Alapuolella olevista avattavista ikkunoista Samalla tasolla tai yläpuolella olevista avattavista ikkunoista tai oleskelutasoista Maanpinnasta tai pihatasosta Kattopinnasta 0,9 0,.9 0,9 0.9 Etäisyys voi olla pienempi, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostuminen estetään jyrkän harjakaton avulla, lumisuojuksin tai muulla luotettavalla tavalla. Naapuritontista (ei koske pientaloja) Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta Painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon jäteilmalaitteiden välinen etäisyys 20 RAKENNUSOPAS

Aiheita. Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät

Aiheita. Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Vesa Arvonen 20.11.2009 Aiheita Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät Uudiskohteet Saneeraukset Laitepuhdistamot Maaperäkäsittely 1 Kiinteistön

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA KUN RYHDYT RAKENTAMAAN: 1. Tontin hankinta ja rakennusoikeuden varmistus Lappajärven kunnan omistamia tontteja voi tiedustella kunnan Teknisestä toimistosta. Tontteja on kaupan myös avoimilla markkinoilla.

Lisätiedot

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat.

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat. 1 R A K E N N U S L U V A N H A K E M I N E N SAVONLINNAN KAUPUNGISSA Lupaa rakentamiseen, purkamiseen ja toimenpiteeseen haetaan rakennusvalvonnasta saatavalla hakulomakkeella. Lomake on saatavilla myös

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 YLEISTÄ Nämä asiakirjat piirustuksineen ja liitteineen sisältävät rakennusluvan. Rakennettaessa on noudatettava hyväksyttyjä piirustuksia.

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo

Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo Rakennuslautakunta 15 03.03.2015 Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo 23/10.03.00.04.00/2015 RAKLA 15 Valmistelija/lisätiedot: rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh. 040

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Mihin lupa tarvitaan Rakennuksen rakentaminen, laajentaminen, korjaus ja muutostyöt sekä kaupunkikuvaan tai -ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R

PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R Kaavoitus- ja rakennusjaosto 85 25.06.2015 PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R KAAVRAKJ 25.06.2015 85 ASIA Rakennuslupa nro 15-137-R RAKENNUSPAIKKA Herrala, 418-406-0002-0232

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ

OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ 1. Ole yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ja tilaa aika ennakkoneuvotteluun yhdessä pääsuunnittelijan kanssa rakennuspaikan suunnittelun lähtötietojen selvittämiseksi

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Haetaan poikkeusta rakennusoikeuden vähäiselle ylitykselle (12 m 2 )

Haetaan poikkeusta rakennusoikeuden vähäiselle ylitykselle (12 m 2 ) Ympäristölautakunta 105 25.08.2015 AS OY JOUSITARHAN RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 105 Hakija As Oy Jousitarha C/Co Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 TURKU Rakennuspaikka: Kiinteistötunnus 577-493-0002-0044

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 35 03.07.2012 LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 35 Rakennuslupa nro 2012-448 Rakennuspaikka: 405-32-1-8 Pinta-ala 2210456.0 Puuportintie 186 53200 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

www.mustasaari.fi Ohjeita Mustasaaren kunnan pientalorakentajille

www.mustasaari.fi Ohjeita Mustasaaren kunnan pientalorakentajille www.mustasaari.fi Ohjeita Mustasaaren kunnan pientalorakentajille Mustasaaren kunta Rakennusvalvonta Keskustie 4 65610 Mustasaari Puh. 327 7111 (vaihde) www.mustasaari.fi/rakentaminen Mustasaaressa lokakuussa

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa

Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa Rakennusluvan voi jättää myös sähköisesti Lupapiste-palvelun lautta. Ohjeet löytyvät rakennusvalvonnan nettisivuilta. 1. HAKEMUSASIAKIRJOJEN

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS 41/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS KANTAVISTA RAKENTEISTA 477/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS POHJARAKENTEISTA 465/2014 SÄHKÖINEN ASIOINTI - LUPAPISTE RAKENNUSTYÖMAAN

Lisätiedot

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41 / 8 Lupanumero 205-7 Päätöspäivä 2.4.205 4 HAKIJA As Oy Porvoon Stenbockinkatu 2 c/o Sisco Asunnot Oy Linnavuorentie 28 C, 00950 HELSINKI RAKENNUSPAIKKA Kiinteistötunnus Kaupunginosa 638-026-2406-000 KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus

Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 42 14.05.2013 Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus RAKLA 42 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 (5) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 17.2.2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 (5) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 17.2.2015 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 (5) RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU Rakenneyksikön muiden viranhaltijoiden 17.2 2015 tekemät rakennuslupapäätökset Päätökset annetaan julkipanon

Lisätiedot

Rakennuslupa- ja toimenpidelupahakemukset sekä ilmoitukset on tehtävä kirjallisena.

Rakennuslupa- ja toimenpidelupahakemukset sekä ilmoitukset on tehtävä kirjallisena. LOMARAKENNUSTEN RAKENTAMINEN Rakennuslupa on haettava rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Palvelutalot ( palvelukeskus Punojanportti, Katinalan palvelutalo Kissankello, Helmi) Tehostettu palveluasuminen Willa Katinala Hakemus saapunut

Palvelutalot ( palvelukeskus Punojanportti, Katinalan palvelutalo Kissankello, Helmi) Tehostettu palveluasuminen Willa Katinala Hakemus saapunut Palvelutalot ( palvelukeskus Punojanportti, Katinalan palvelutalo Kissankello, Helmi) Tehostettu palveluasuminen Willa Katinala Hakemus saapunut HAKIJAN HENKILÖTIEDOT ASIOIDEN- HOITAJA NYKYISET PALVELUT

Lisätiedot

Kortteli 509 Tontti 11. Rivitalot. Tontin pinta-ala 2133,00 m² Rakennuspaikan. 400,00 m² kokonaiskerrosala

Kortteli 509 Tontti 11. Rivitalot. Tontin pinta-ala 2133,00 m² Rakennuspaikan. 400,00 m² kokonaiskerrosala Sivu 1 Hakija KAUTTO JANNE/PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN Rinnekuja 3 AS 4 44120 ÄÄNEKOSKI Rakennuspaikka Kiinteistötunnus Kaupunginosa/kylä 992-005-0509-0011 Tilan nimi RN:o Kortteli 509 Tontti 11 Rakentamistoimenpide

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013

Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman 03.10.2013 Tampereen kaupunki, rakennusvalvontavirasto rakennustarkastusinsinööri Jyrki Ottman voimaan 1.7.2013, kaupan esteiden poisto jäsenmaiden välillä pakollinen CE-merkintä koskee niitä rakennustuotteita, joille

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 1. Rakennusluvan hakeminen 2. Toimenpiteet, jotka eivät vaadi rakennuslupaa 3. Muita usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Rakennusluvan hakeminen Mikä on lupahakemuksen

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 40 23.04.2015 PAIMION KAUPUNGIN (VÄHÄNIITUNTIE 1) RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 40. Paimion kaupunki PL 50 21531 PAIMIO

Ympäristölautakunta 40 23.04.2015 PAIMION KAUPUNGIN (VÄHÄNIITUNTIE 1) RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 40. Paimion kaupunki PL 50 21531 PAIMIO Ympäristölautakunta 40 23.04.2015 PAIMION KAUPUNGIN (VÄHÄNIITUNTIE 1) RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 40 Hakija Paimion kaupunki PL 50 21531 PAIMIO Rakennuspaikka Kiinteistötunnus Kaupunginosa/kylä Tilan nimi

Lisätiedot

SUORAMAN ELEMENTTI OY, BETONIELEMENTTITEHDAS, RAKENNUSLUPA NRO 15-165-R

SUORAMAN ELEMENTTI OY, BETONIELEMENTTITEHDAS, RAKENNUSLUPA NRO 15-165-R Kaavoitus- ja rakennusjaosto 100 03.09.2015 SUORAMAN ELEMENTTI OY, BETONIELEMENTTITEHDAS, RAKENNUSLUPA NRO 15-165-R KAAVRAKJ 03.09.2015 100 ASIA Rakennuslupa nro 15-165-R RAKENNUSPAIKKA Herrala,418-406-0002-0290

Lisätiedot

Lupa nro 2014-98 / As Oy Lappeenrannan Koulukatu 13 rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-98 / As Oy Lappeenrannan Koulukatu 13 rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 45 06.05.2014 Lupa nro 2014-98 / As Oy Lappeenrannan Koulukatu 13 rakennuslupahakemus RAKLA 45 Valmistelija / lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh. 040 596 3883 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1 RAKENTAJAILTA Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen 13.1.2010 Rakentajailta 1 OMA KOTI UNELMAAKO Akan otossa ja auton ostossa ei terveellä järjellä ole mitään tekemistä Näin ei pidä edetä

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 2833/10.03.00/2014 98 Purkamislupa-asia, 2014-828, Länsituulentie 7 02100 ESPOO, Tapiolan Toimitalo Oy c/o Corbel Oy Päätöspäivämäärä 26.06.2014 Päätös annetaan

Lisätiedot

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO Tälle lomakkeelle merkitään hankkeen kiinteistö- ja lupatiedot, aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden tarkastusten vastuuhenkilöiden tarkastusmerkinnät huomautuksineen,

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/2015 1 (11) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 1.9.2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/2015 1 (11) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 1.9.2015 24/2015 1 (11) RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 1.9.2015 Rakenneyksikön muiden viranhaltijoiden 1.9 2015 tekemät rakennuslupapäätökset 66 69 Päätökset annetaan julkipanon jälkeen 4.9.2015,

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (7) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 10.2.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (7) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 10.2. 3/2015 1 (7) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 10.2.2015 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 10.2.2015 tekemät rakennuslupapäätökset: Päätökset annetaan julkipanon jälkeen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2014. 41/2014 Laki. maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2014. 41/2014 Laki. maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2014 41/2014 Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA 2 1 YLEISTÄ Tämä opas toimii ohjeena käyttö- ja huolto-ohjeen (kutsutaan myös huolto-ohjekirjaksi tai huoltokirjaksi) laadinnassa. Opas on rakenteeltaan

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 42 15.08.2012 LUPA NRO 2012-534 / KIINTEISTÖ OY RAUHAN KLINIKKA C/O HOLIDAY CLUB RESORTS OY:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 42 Rakennuslupa nro 2012-534 Rakennuspaikka: 405-563-11-37 Pinta-ala

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA RUOVEDEN KUNTA 1/5 YLEISTÄ MRL 117, Rakennusjärjestys 14 16. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA ympa 8.11.2011 92 ympa liite 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA Voimaantulo 1.1.2012 1 Yleistä Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

RAKLA 82 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh. 040 596 3883 etunimi.sukunimi.@lappeenranta.fi. 28000.

RAKLA 82 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh. 040 596 3883 etunimi.sukunimi.@lappeenranta.fi. 28000. Rakennuslautakunta 82 10.09.2013 Lupa nro 2013-620 / Kiinteistö Oy Karjalan Kauppakeskus perustettavan yhtiön lukuun, Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus perustettavan yhtiön lukuun sekä Kiinteistö Oy Lappeenrannan

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT. Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESISUUNNITELMAT Vesipäivä 22.3.2013 Vs. johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka Lainsäädäntöä Mikkelin seudun ympäristösuojelumääräykset 11.6.2012 Vna Talousvesien käsittelystä viemäriverkoston

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot