VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA.

Transkriptio

1 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI VUOSIJULKAISU

2 2

3 VUORITYÖ JA - TEKNIIKKA VUORITEKNIKOT RY:N JÄSENLEHTI, VUOSIJULKAISU Julkaisija Vuoriteknikot ry Päätoimittaja Jaakko Lindén Toimituskunta Aku Turunen Erkki Hinkkanen Timo Rajala Kalevi Laakkonen Taitto ja toteutus Arkkiset Tiina Nilsson Ilmoitusasiat Vuoriteknikot ry Kansikuva: Täällä se on alkanut, läpi harmaan kiven. Nordkalk Oyj Abp Louhen Kaivos Kuvannut: Timo Rajala Ilmoitushinnat: Koko 4-väri MV 1/1 sivu 550 e 350 e 1/2 sivu 450 e 200 e 1/4 sivu 200 e 120 e Lehden painoala A4 offset SISÄLLYSLUETTELO: PEKKA JAUHIAINEN Luonnonkiviteollisuudella myönteiset näkymät 2 JYRKI SALMI Kaivoskierros Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksella 5 HEINO ALANISKA, Agnico-Eagle, Kittilän kaivos 10 JYRKI KORTENIEMI, ja JUHA RIIKONEN JUKKA KAIKKONEN Perustietoa räjähdelainsäädännöstä KALEVI LAAKKONEN Taustoja ja historiaa kaivosmiehen työstä 17 HEIMO VOUTILAINEN Railonporaus, tarkkuutta vaativa laji 18 PETRI VIHAVAINEN Isältä pojalle, Kankikauppias Vihavainen 21 TIMO RAJALA Vuoriteknikot avaruusaikaan!! 22 JUHA HALONEN VUOLI-projekti, Louhintatyö Myraksen ruhjevyöhykkeessä 24 AKU TURUNEN Pora-/kairareikien taipuminen 28 GEBWELL OY Lämpöpumppujen uusi tuleminen 31 KALEVI LAAKKONEN Muistelmia 34 ARI RAHKONEN Daveytronic II diginallit urakoitsijoiden käytössä 39 KALEVI LAAKKONEN Erkki Kontiokorpi, elämäntyönä kallionlouhinta 44 ANTTI M J LAHTINEN Kairan kuulumisia 47 YHDISTYSTOIMINTA 51 Ilmoitusmateriaali filmi tai paste up Tekstimateriaali rtf-tiedosto Kirjoituksia lainattaessa mainittava lehden nimi ISSN Painatus Arkkiset, Urjala Yhdistyksen osoite Vuoriteknikot ry c/o Jaakko Lindén Tukkimiehentie 1, Urjala MAINOSTAJAT: AGNICO-EAGLE FINLAND ARKKISET ATLAS COPCO BACKFLASH BOART LONGYEAR FINLAND E. HARTIKAINEN OY FORCIT GEBWELL OY GIA INDUSTRI AB KALLIOSUUNNITTELU OY KALLIOTEKNIIKKA KIUKAISTEN ASENNUSPALVELU OY KONE LAPPI OY 1 KYMEN KALLIOTYÖ OY LOUHINTAVARUSTE VIHAVAINEN KY LUJITUSTEKNIIKKA OY MIRANET OUTOKUMPU TORNIO WORKS PALIN GRANIT OY PORA-AGENTTI OY PYHÄSALMI MINE OY ROBIT SANDVIK MINING TALVIVAARA TOLAROCK OY YIT

4 PEKKA JAUHIAINEN, toimitusjohtaja Kiviteollisuusliitto ry Luonnonkiviteollisuudella myönteiset näkymät uonnonkiviteollisuuden odotukset tulevalle vuodelle ovat Lmyönteiset. Kiven kotimaisen käytön uskotaan kasvavan kaikissa tuoteryhmissä ja myös vienti vetää. Luonnonkiviteollisuuden liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa ja alalla työskentelee lähes 2000 ihmistä. Yrityksiä alalla lasketaan olevan noin 200, jotka Tulikiveä lukuun ottamatta ovat pk-yrityksiä. Euroopassa kivialan yrityksiä on kaikkiaan 40000, joiden palveluksessa on lähes puoli miljoonaa ihmistä. Suomen kiviteollisuus on kansainvälisesti tunnettu vuolukivestä ja graniitista. Vuolukiviteollisuudessa olemme maailman markkinajohtaja ja graniitin viejänä seitsemänneksi suurin. Graniitin tuottajista suurin yritys Suomessa on Palin Granit Oy. Suomen kiviteollisuuden liikevaihdosta yli 40% tulee viennistä. Vuonna 2005 viennin arvo oli 85 miljoonaa euroa. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Kiina ja Italia. Saksa keikkuu tilastojen kärjessä vuolukivitulisijaviennin perusteella kun taas Kiinaan ja Italiaan viedään graniittia. Graniittia viedään runsaasti myös Espanjaan ja Puolaan. Kaikkiaan vientiä oli vuonna 2005 noin 40 maahan. Kaukoitä ja erityisesti Kiina on muodostunut tärkeäksi suomalaisen kiven markkina-alueeksi. Kivi ei tosin jää aina Kiinaan vai jatkaa matkaansa jalostettuna kolmansiin maihin kuten Japaniin ja USA:n länsirannikolle. Ylämaalta louhittava Baltic Brown graniitti on ollut viime vuosina USA: ssa joko suosituin tai kakkossijalla keittiötasokivenä. Suomalaisilla yrityksillä on ollut jopa vaikeuksia tyydyttää kovaan kiven kysyntää. Suomeen tuodaan myös kiveä ja kivituotteita. Tuonnin arvo oli vuonna 2005 noin 14 miljoonaa euroa eli viennin arvo oli noin kuusinkertainen tuontiin nähden. Tuontimaista tärkeimmät ovat Kiina, Italia, Norja ja Espanja. Kiinasta tuodaan kivituotteita erityisesti ympäristörakentamiseen. Suomen viennin arvo Kiinaan on kolminkertainen Kiinasta tuontiin verrattuna. Kiviteollisuusliitto selvitti jäsenyritystensä suhdannenäkymiä vuodelle Selvityksen perusteella yritykset odottavat kasvua oikeastaan kaikilla mittareilla mitaten. Tuotannon, tilauskannan, henkilöstön, investointien ja viennin odotetaan edelleen kasvavan. Myös tuonnin kasvuun uskotaan. Yksikään suhdannekyselyyn vastannut yritys ei odota liikevaihtonsa supistuvan. Myönteisimmät kasvuodotukset ovat sisustuskivi-, ympäristökivi- ja tulisijatuoteryhmissä. Hautakivituotannossa odotukset ovat varovaisemmat. 2 Myönteisten odotusten vastapainona ovat kuitenkin kiristyvä kilpailu ja kasvavat tuotantokustannukset. Kivialan keskeiset uhkatekijät liittyvät kiristyvän kilpailun ja halpatuonnin ohella ammattitaitoisen työvoiman pulaan. Työvoimapulasta kärsivien yritysten lukumäärä on kahden viime vuoden aikana kaksinkertaistunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Pidemmässä juoksussa työvoimapulaan voidaan vastata koulutuksella. Onkin hyvin myönteistä, että neljä oppilaitosta aloittaa vuonna 2007 aivan uuden kivitekniikan perustutkinnon opetuksen. Uuteen tutkintoon tähtäävää koulutusta järjestetään Joensuussa, lahdessa, Vammalassa ja Pyhäjärvellä. Luonnonkivestä ja kivialasta saa tietoa kiviportaalista:

5 3

6 4

7 JYRKI SALMI Kaivososaston päällikkö, Kemin kaivos Kaivoskierros Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksella Taustaa Kaivostoiminta Kemissä on siirtynyt avolouhoksesta kokonaan maanalle. Maanalainen tuotanto alkoi vuonna 2003, jolloin malmia nostettiin tonnia. Vuoteen 2008 mennessä maanalaisen kaivoksen tuotanto kasvaa reiluun 1.2 miljoonaan tonniin, joka on Kemin kaivoksen suunniteltu täyden tuotannon taso tänäkin päivänä. Avolouhinta päättyi vuoden 2005 lopussa kestettyään kaikkiaan 39 vuotta. Viimeiset malmit avolouhoksen 216-tasolta louhittiin maanpinnan välivarastoihin nopeutetussa tahdissa kattopuolen seinämän liikuntojen riskin kasvamisen takia. Näitä välivarastoja käytetään vielä vuoden 2007 toukokuulle saakka osana rikastamon syöttöä. Maanalaisen kaivoksen rakentaminen käynnistyi vuonna 1999 vinotunnelin peränajotöillä ja päättyi vuoden 2006 huhtikuussa maanalaisen liikkuvan kaluston pesupaikan valmistumisen yhteydessä. Ensimmäinen malmikappa kaivoksesta maanpinnalle nostettiin Suunniteltu kaivoksen nimelliskapasiteetti on 2.7 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotannon kasvattaminen suunniteltuun määrään edellyttäisi kuitenkin sekä rikaste- että ferrokromituotannon kasvattamista nykyisestä tasosta. Maanalaisen kaivoksen rakentamiskustannus oli 66 miljoonaa euroa. Kemin maanalainen kaivos Työsuojelu Turvallisuuteen ja työsuojeluun satsataan paljon ja se on näkyvästi esillä koko ajan. Kaikista ilmoitetuista vaaratilanteista tehdään kirjallinen tutkinta. Vuonna 2006 vaaratilanteita tullaan ilmoittamaan pelkästään kaivososastolla toista sataa. Samoin myös kaikista tapaturmista tehdään kirjallinen tutkinta. Henkilöstö Kaivososaston vahvuus on 56 henkilöä, joista 26 on kaivosmiehiä, 14 oppisopimuskoulutettavia ja 16 toimihenkilöitä. Urakoitsijoiden henkilöstöä kaivoksessa on lähes 40 henkeä lastaus- ja kuljetustöissä, varustelutöissä, panostustöissä ja metallirakennetöissä. Kaivoksen normaalityövuorot ovat aamuvuorot maanantaista perjantaihin ja iltavuorot maanantaista torstaihin. 5 Malmit Kemin kromimalmiesiintymä sijaitsee 2.4 miljardia vuotta vanhassa kerrosintruusiossa, joka on lähes pystyssä asennossa, noin 70 asteen kulmassa maanpintaan nähden. Kromimalmin muodostumakivi on heikkoa talkkikarbonaattikiveä, jossa malmin kattokontakti on terävä mutta jalkapuolella kromipitoisuus pienenee vaiheittain malmin ja muodostumakiven kontaktia lähestyttäessä. Kemin kromiesiintymä muodostuu kaikkiaan 11 mineralisaatiosta 4.5 kilometriä pitkällä vyöhykkeellä, jossa malmin paksuus vaihtelee metrin välillä keskimääräisen paksuuden ollessa 40 metriä. Malmi jatkuu syvyyksiin - mahdollisesti jopa 1000 metriin - syvimmän kairareiän ulottuessa 750 metriin. Vuoden 2006 alussa kokonaismineraalivaranto oli 134 miljoonaa tonnia cut-off pitoisuudella 22% Cr2O3. Malmivaroja maanalaisessa kaivoksessa 500-tason ja avolouhok-

8 Kemin kromimalmiot sen pohjan välillä on 41 miljoonaa tonnia pitoisuudella 24.5% Cr2O3. - Mineraalivarantoja on lisäksi 86 miljoonaa tonnia pitoisuudella 29.1% Cr2O3. Kaikkiaan avolouhoksista louhittiin malmia lähes 31 miljoonaa tonnia pitoisuudella 25.4% Cr2O3 ja sivukiveä yli 131 miljoonaa tonnia. Maanalainen kaivos Vinotunneli on pääasiassa 8 metriä leveä ja 5.5 metriä korkea kaltevuudella 1:7. Se ulottuu 600-tasolle saakka nostokuilun pohjalle ja on asfaltoitu suurimmalta osaltaan. Huoltopaikkoja on kolme, 115-, 350- ja 500-tasolla. Viimeksi mainittu on kaivoksen päähuoltopaikka muiden paikkojen ollessa luovutettuja urakoitsijoiden käyttöön. Päähuoltopaikan yhteydessä sijaitsevat myös automaattiset pesupaikat sekä pienautoille että kaivoskoneille. Pääpumpaamo sijaitsee 350-tasolla ja sen kapasiteetti on 2 x 250 m3/h. Slurry-pumput pumppaavat kaivosvettä maanpinnalle 360 metrin nostokorkeuteen. Kaksi muuta suurempaa pumppaamoa sijaitsevat 500- ja 580-tasoilla. Tuuletusjärjestelmä käsittää yhden 4 metriä halkaisijaltaan olevan raitisilmanousun ja kaksi 3.5 metriä halkaisijaltaan olevaa poistoilmanousua. Raitisilmakapasiteetti on 190 m3/s ja poistoilmakapasiteetti 250m3/s. Talvikautena kaivokseen puhallettava ilmavirta lämmitetään polttamalla siinä nestekaasua. Paikallispuhaltimia ollaan muuttamassa kaukokäyttöisiksi Wlan verkkoon tukeutuen. Murskaamo sijaitsee 560-tasolla ja siellä sijaitsee karamurskain, jonka kapasiteetti on 1000 t/h. Murskainta syötetään kahdella tärysyöttimellä halkaisijaltaan kahdeksan metrisistä kaatonousuista, jotka ulottuvat jokaiselle tuotantotasolle. Lisäksi malmia voidaan syöttää murskaimelle kuorma-autoilla vaunusyöttimen avulla suoraan 550-tasolta. Murskauksen jälkeen malmi johdetaan hihnakuljettimella 500 metrin päässä oleville esimurskesiiloille odottamaan nostoa. Peränajo Maanalaisen kaivoksen pelkistetty pituusleikkaus, jossa on esitetty keskeisimmät päärakenteet. 6 Peränajo on yksi kaivoksen kriittisimmistä työvaiheista. Perää ajetaan vuonna 2006 noin 3500 metriä kuukausitavoitteen ollessa noin 300 metriä. Määrä tulee nousemaan yli viiden kilometrin vuonna Kaikkien kulkureittien peräkoko on 5.3x5 metriä (lxk) ja 25 m2 ja louhintaperien peräkoko 7.6x5.3 metriä ja 32 m2. Molempiin porataan 61 reikää. Porauskaaviot siirretään tällä hetkellä langattoman verkon välityksellä koneiden ohjaamoon porarin käytettäväksi. Käytössä on Atlas Copcon kaksipuominen Boomer L2C, joista toinen saapuu kaivokselle joulukuussa Jalkapuolen graniitti on hyvin pysyvää mutta paljon peränajon aikaista tuentaa joudutaan tekemään muodostumakivessä, jossa kaikki perät systemaattisesti pultataan paisuntakuoripulteilla ja ruiskubetonoidaan teräskuitumassalla. Panostukseen sekä perissä että louhoksilla käytetään emulsioräjähdysainetta. Käytössä on kaksi panostusajoneuvoa. Malmin tuotanto Louhinta tapahtuu 25 metrin tasovälein. Louhokset louhitaan kohtisuoraan malmin kulkua vastaan. Ensimmäisen vaiheen kovettuvalla täytöllä täytettävät louhokset ovat 15 metriä ja toisen vaiheen raakkutäyttöiset louhokset 20 metriä leveitä. Tyypillinen louhoskoko on tonnia.

9 Pitkäreikäporaus tehdään huonoista kiviolosuhteista johtuvista turvallisuussyistä alakätisenä. Reikäkoko on 51 mm ja etu 2 metriä. Käytössä on kaksi Atlas Copcon Simbaa M6C ja L7C. Koneissa on yhden reiän porausautomatiikka. Suunnitelmissa on viedä porausta autonomisempaan suuntaan ja ottaa mahdollisesti käyttöön viuhkanporausautomatiikkaa. Poraussuunnitelmat siirretään tällä hetkellä langattoman verkon välityksellä koneiden ohjaamoon porarin käytettäväksi. Koneen keräämät porauksen aikaiset tiedot palautuvat samaa tietä kaivoksen tietokantaan. Louhokset tuetaan vaijeripulteilla. Lisäksi peräajon aikana asennetaan louhintaperiin verkot paisuntakuoripulteilla ja ruiskubetonoidaan kahteen kertaan. Vaijeripultitukseen käytetään Atlas Copcon kaksipuomista Cableteciä poraus- ja pultituspuomilla, verkotukseen Atlas Copcon kaksipuomista Boltecia porausja verkonkäsittelypuomilla ja ruiskubetonointiin Normetin Spraymeciä. Kovettuva täyttöliete, joka sekoitetaan maanpinnan sideaineliettämöllä ja pumpataan kaivokseen putkilinjaa pitkin, koostuu sementistä, masuunikuonasta ja lentotuhkasta. Liete johdetaan täyttönousun alapäähän kivikasaan, jossa se sekoitetaan sivukivilouheeseen, lastataan kuorma-autoihin ja ajetaan täytettävään ensimmäisen vaiheen louhokseen. Kahden kovettuvatäyttöisen ensimmäisen vaiheen louhoksen välistä louhittava toisen vaiheen louhos täytetään pelkällä peränajosta ja maanpinnan sivukivikasoista täyttönousun kautta saatavalla sivukivellä. Ensimmäisen vaiheen louhosten louhinta etenee aina tasoväliä ylempänä kuin toisen vaiheen louhokset. Pengerlouhinta Tyypillinen peräajon layout tuotantotasolla. 500-tasolta ylöspäin tapahtuva pengerlouhinta on päälouhintamenetelmänä. Tuotanto tapahtuu tällä hetkellä 450- ja 500-tasojen välissä. Sekä ensimmäisen että toisen vaiheen louhoksia on jo louhittu. Vuositasolla louhoksia tulee olemaan noin 50 kappaletta täyden tuotannon aikaan. Ominaisporaus on noin 10 m/t ja ominaispanostus noin 120 g/t. Louhosten avausreiät porataan Atlas Copcon Simballa M4C, joka on asennettu kuorma-auton rungolle. Laitteella saadaan porattua halkaisijaltaan 305 mm reikää. Tällä hetkellä pengerlouhinnasta ja peräajosta muodostuva nosto on tonnia kuukaudessa. Loput tuotannosta tonnia tulee levylouhinasta ja avolouhoksen välivarastoista. Louhoksen a) tukemis- ja b) porausmalli Levylouhinta 210- ja 225-tasoilla tehtävää levylouhintaa Elijärven avolouhoksen länsipään alapuolella on toteutettu testimielessä vuoden 2006 aikana. Tulokset varsinkaan ylimmän 210-tason louhinnan suhteen eivät ole olleet houkuttelevia louhinta- ja täyttöteknisten ongelmien takia. Alempi taso tullee kuitenkin osoittautumaan helpommin louhittavaksi. Levylouhintalalue tultaneen kuitenkin jatkossa valmistelemaan reserviin päätuotannon tullessa pengerlouhinnasta. 7

10 WLAN WLAN-verkko kaivoksessa saadaan valmiiksi kevään 2007 aikana. Tällöin otetaan myös käyttöön internet-puhelimet ja -puhelut. Kaikki kaivoksen tietoliikenne tulee tämän myötä jatkossa siirtymään langattomaan lähiverkkoon. Louhintaperiaate ensimmäisen ja toisen vaiheen louhoksilla. 8

11 9

12 HEINO ALANISKA, JYRKI KORTENIEMI, JUHA RIIKONEN AGNICO- EAGLE Kittilän kaivos uonna 1986 Geologian tutkimuskeskus löysi Kittilän kun- Vnasta Kiistalan kylän pohjoispuolelta kultaesiintymän, joka nimettiin Suurikuusikon esiintymäksi. GTK tutki esiintymää aina vuoteen 1998 asti, jolloin se luovutti tutkimusaineiston Kauppa- ja teollisuusministeriölle. KTM myi esiintymän valtausoikeudet julkisen tarjouskilpailun perusteella ruotsalaiselle Tukholman pörssissä listatulle Riddarhyttan Resources AB:lle. Toronton ja New Yorkin pörsseissä listattu kanadalainen Agnico-Eagle Mines Ltd teki keväällä 2005 Riddarhyttanin osakkeenomistajille julkisen osakkeiden vaihtotarjouksen. Vuoden 2005 loppuun mennessä oli 97% Riddarhyttanin osakkeista vaihdettu Agnico-Eaglen osakkeiksi ja Riddarhyttan oli siirtynyt osaksi Agnico-Eagle Mines Ltd:ä. Kesäkuun alussa 2006 Agnico-Eagle teki kaivoksen rakentamispäätöksen, ja tässä yhteydessä Suurikuusikon esiintymää hyödyntämään rakennettava kaivos nimettiin Kittilän kaivokseksi ja rakennustyöt käynnistettiin välittömästi. Kaivosalueella työskentelee tällä hetkellä tutkimus- louhinta- ja rakennustöissä yhteensä noin 130 henkilöä. Kaivoksen tunnetut malmivarat ovat noin 14 milj. tonnia, ja suunniteltu vuosituotanto noin 1 milj. tonnia malmia vuodessa. Kittilän kaivoksen tuotanto käynnistyy vuonna 2008 ja kultaa tuotetaan vuosittain noin 4,700 kg. Animaatiokuva kaivosalueesta Geologia 10 Suurikuusikon kultamalmi sijaitsee Keski-Lapin Vihreäkivivyöhykkeen keskiosassa - kahden, pääosin basalttisyntyisen kivilajimuodostuman (Vesmajärven ja Kautoselän muodostumat) välissä. Malmivyöhykkeen kivet kuuluvat nk. Porkosen muodostumaan, jossa kivilajit ovat hyvin vaihtelevia ja alkuperältään sekä sedimenttejä että vulkaniitteja. Yleisesti esiintyy mm. grafiittiliuskeita, lasimaista kvartsia ja sulfidisia rautamuodostumia (BIF). Kivilajimuodostumien ikä on n. 2 miljardia vuotta. Malmivyöhykkeelle ovat tyypillisiä hyvin voimakkaat pohjois-eteläsuuntaiset ja lähes pystyt hiertovyöhykkeet. Näissä ruhjeissa ja breksioissa kivi on yleensä grafiittirikasta ja paikoin hyvin rikkonaista. Suurikuusikon ruhjevyöhyke on ilmeisesti hyvin vanha ja se on ollut aktiivinen jo pitkään. Tästä ovat merkkinä vyöhykkeen reunoilla olevien kivien muuttuminen kuumien hydrotermisten fluidien vaikutuksesta. Yleisiä muuttumistyyppejä Suurikuusikossa ovat varsinkin albiittiutuminen ja karbonaattiutuminen. Hydrotermiseen muuttumiseen liittyy myös malminmuodostus, joka ilmenee arseeni- ja rikkikiisun määrän kasvuna. Yli 90 % kullasta esiintyy mikroskooppisen pienenä arseeni- ja rikkikiisun atomihilassa. Kullasta n. 75 % on arseenikiisussa ja 21 % rikkikiisussa ja vain noin 4 % on nk. vapaata kultaa. Suurikuusikon kultamalmi esiintyy 3-5 rinnakkaisessa vyöhykkeessä, jotka ovat pohjois-eteläsuuntaisia ja paksuudeltaan keskimäärin 5-10 m. Vyöhykkeille on tyypillistä malmin paksuuden voimakas vaihtelu kaikissa suunnissa. Malmin pitoisuus sen sijaan vaihtelee vähemmän, keskipitoisuuden ollessa 5 ppm. Huippupitoisuudet ovat harvoin yli 30 ppm. Suurikuusikon malmivarat ovat 14 miljoonaa tonnia, jossa oleva kultamäärä on 2.4 miljoonaa unssia. Tämä on enemmän kuin Suomessa louhittujen kultamalmien (Haveri, Orivesi, Pahtavaara ja Saattopora) yhteenlaskettu kultamäärä.

13 yhdessä SAG-myllyssä ja jauhetusta malmista erotellaan vaahdottamalla rikki- ja arseenikiisut. Kullan ns. refraktorinen esiintymistapa aiheuttaa sen, että vaahdotusrikasteen sulfidimineraalit on ensin hajotettava autoklaavissa ja sitten liuotettava syanidilla kullan talteen saamiseksi. Liuotettu kulta erotetaan elektrolyysissä, sulatetaan ja valetaan harkoiksi, joiden kultapitoisuus on noin 95 %. Aikataulu, kustannukset, henkilöstö Vinotunnelin avoleikkauksen tuentaa Kaivoksen rakentaminen alkoi kesäkuussa 2006 ja tuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2008 aikana. Rakentamisvaiheen kustannusarvio on noin 110 miljoonaa euroa. Louhinta Malmivaroista noin 4 miljoonaa tonnia louhitaan avolouhintana ja loput maanalaisena louhintana. Avolouhinta keskittyy Suurikuusikon päämalmioon, mutta myöhemmin alueelle on tulossa muitakin pienempiä avolouhoksia. Kaikki avolouhintaan liittyvät irrotus- maansiirtotyöt urakoidaan. Tällä hetkellä E.Hartikainen Oy suorittaa tarvekiven louhintaa alueen teiden ja rikastushiekka-altaiden patorunkojen rakentamiseen. Pääavolouhoksen maanpoisto suoritetaan kesällä 2007 ja sivukiven louhinta alkaa syksyllä Maanalainen kaivos avataan tuotantovalmiuteen seuraavien noin 5 vuoden aikana. Vinotunnelin ajo alkoi lokakuun lopulla YIT-Rakennus Oy:n toimesta ja tavoitteena on ajaa vinotunnelia noin 2 km vuoden 2007 loppuun mennessä. Vuoden 2007 syksyllä käynnistellään myös omaa peränajoa omalla kalustolla ja miehistöllä. Maanalainen louhintamenetelmäksi on kaavailtu pengertäyttölouhintaa m tasovälillä, mutta edessä on vielä paljon kairaustarvetta ja kalliomekaanisten olosuhteiden Rikastamon perustukset lokakuussa 2006 todentamista. Ensimmäisen vaiheen louhokset tullaan täyttämään kovettuvalla täytöllä, mihin yhtenä vaihtoehtona selvitellään pastatäyttöä. Malmi tullaan nostamaan trukkinostona ja esimurskaus tapahtuu maan päällä. Rikastus Rikastamon syöttö tulee olemaan noin miljoona tonnia malmia vuodessa. Esimurskattu malmi jauhetaan Tuotantovaiheessa Kittilän kaivos tulee työllistämään noin 200 henkeä. 11

14 12

15 JUKKA KAIKKONEN Forcit Ab Perustietoa räjähdelainsäädännöstä 2006 PANOSTAJALUOKAT JA KÄYTTÖRAJOITUKSET Suomessa olivat aikaisemmin käytössä seuraavat panostajaluokat: räjäyttäjä, nuorempi panostaja, vanhempi, panostaja ja ylipanostaja. Muutama vuosi sitten säännökset (Valtioneuvoston asetus 122/02) muuttuivat siten, että nyt ovat voimassa ainoastaan seuraavat luokat: räjäyttäjä, panostaja ja ylipanostaja. Samaan aikaan annetulla toisella valtioneuvoston asetuksella (123/02) muutettiin VNp räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista. Muutoksessa on mm. eri panostajaluokkien käyttömäärät uusittu. Eri panostajille sallitut räjähteiden käyttömäärät ovat seuraavat: Käytettävä määrä Asutulla alueella Muualla Yli 500 kg/vrk ja yli 10 kg/panostila Ylipanostaja Panostaja Enintään 500 kg/vrk ja enint. 10kg/ Panostaja Panostaja panostila Koulutus ja lupakirjat Samaan aikaan annettiin vielä STM:n asetus panostajan pätevyyskirjan myöntävästä viranomaisesta ja pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavasta koulutuksesta (124/02). Panostajan peruskurssi kestää 280 oppituntia (aikaisemmin 216) ja ylipanostajan kurssi 160 tuntia (aik. 120). Räjäyttäjien peruskurssin vähimmäispituus määräytyy räjäyttäjäryhmittäin. Panostajan lupakirja on edelleen kerrallaan voimassa 10 vuotta mutta loppuu kuitenkin 65 vuoden iässä.. Uusimisen yhteydessä edellytetään kertauskurssilla käymistä. Kurssin pituus on 8 oppituntia eli siis yksi päivä. Kertauskurssille pitää ilmoittautua kaksi kuukautta ennen pätevyyskirjan vanhentumista. Panostajan lupakirjat myöntää jatkossa Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Tampereella. Oheisena ote kyseisen työsuojelupiirin kotisivuilta: PANOSTAJAN PÄTEVYYSKIRJAN HAKEMINEN Pätevyyskirjan saamiseksi tulee toimittaa seuraavat asiakirjat: Kirjallinen hakemus, jossa ilmoitetaan seuraavat tiedot: täydellinen nimi ja henkilötunnus kotiosoite sekä tarvittaessa erillinen toimitusosoite ( esim. joku muu maksaa pätevyyskirjan) puhelinyhteystiedot omakätinen allekirjoitus Lääkärintodistus suositellaan enintään kolme kuukautta aiemmin suoritettua terveystarkastusta, josta ilmenee, että hakija on terveydeltään panostajan tehtäviin sopiva (suositellaan lääkärin käyttävän T- lomaketta). Kurssitodistus (jäljennös) hyväksytysti suoritetusta kurssista. Kuulustelutodistus (jäljennös) enintään kaksi vuotta aikaisemmin hyväksytystä tutkinnosta. Työtodistukset tai työselvitys vaadittavasta työkokemuksesta, joista ilmenee; - Minä ajankohtana työkokemus on hankittu? - Missä työt tehty? (kohde) - Millaisia räjäytystöitä tehty? - Kenelle? ( työnantajalta/ työn teettäjiltä todistus.) 13

16 Yksityinen urakoitsija tai muuten itsenäisesti työskentelevä räjäyttäjä/ panostaja voi tehdä työselvityksen itse, mutta todistuksessa tulee olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitus (ei lähiomainen). - Kuka toiminut räjäyttäjänä/panostajana? (kenen alaisuudessa työt on tehty?) Pätevyyskirjan hinta: Panostajan pätevyyskirja 110 e Panostajan uusi kortti 40 e (esim. kadonneen tilalle) Toimitusosoite: Lisätietoja tarvittaessa: Hämeen työsuojelupiiri toimistosihteeri PL 272 Sirpa Stenvik TAMPERE puh. (03) Panostajien kuulusteluoikeuksia on tällä hetkellä seuraavilla henkilöillä: Timo Etelämäki, Kouvola, , Seppo Janhunen, Järvenpää, , Kauko Jokela, Kuopio, , Timo Kinnunen, Outokumpu, Kari Lavikainen, Joensuu, Pentti Sainio, Helsinki, , Arvo Tolmunen, Koria, , Raimo Vuolio, Helsinki, Siirtotodistus EU:n mukana tuli Suomessa käyttöön räjähteiden siirtotodistus. Nimi johtaa osittain harhaan, kyseessä ei ole mikään kuljetukseen liittyvä todistus vaan luovutukseen liittyvä lupatodistus, jota haetaan Turvatekniikan Keskukselta (TUKES). Jotta esim. kauppias voi myydä räjähteitä käyttäjäfirmalle (louhintaliike), pitää louhintaliikkeen toimittaa kopio siirtotodistuksesta. Siirtotodistuksen haku on sinänsä yksinkertaista. Hakemuskaavake löytyy mm. TUKESin kotisivuilta ( sen käsittely vie muutaman päivän ja se on normaalisti voimassa viisi vuotta. Todistuksen hinta on tällä hetkellä 66 eur. TUKESin puhelinnumero on Kuljetukset Vaarallisia aineita koskevat kuljetusmääräyksiö päivitetään Euroopan tasolla (ns. ADR-järjestelmä) kahden vuoden välein. Tämän hetken tilanne on seuraava. Vapaarajat Vapaarajaa pienempiin kuljetuksiin ei tarvita muita erikoisvaatimuksia kuin rahtikirja ja sammutin Vapaarajat tavallisimmille louhintaräjähteille ovat seuraavat: Anfo, dynamiitti ja sukulaisaineet, Aniitti, Kemix, 50 kg Räjähtävä tulilanka, 20 kg Aikatulilanka, ei rajoitusta Räjäytysnallit 20 kg (= kpl nalleja) Yli vapaarajan menevien määrien kuljettamiseen vaaditaan katsastettua ajoneuvoa ja kuljettajalta ADR-tutkintoa. Seuraavassa on vaatimukset, jotka koskevat enintään 1000 kg:n kuljetuksia. Lähes normaali dieselkäyttöinen pakettiauto (esim. VW Transporter, Toyota Hiace, Ford Transit) riittää mutta on syöpymisvaaran vuoksi on hyvä olla esim. vanerointi. Asioita yksinkertaistaa, jos tavaratilassa ei ole ikkunoita (kannattaa keskustella etukäteen paikallisen katsastusmiehen tai muun asiantuntijan kanssa) Varusteet - kaksi 2 kg sammutinta tai jos kokonaismassa ylittää 3,5 tonnia yksi 2 kg ja yksi 6 kg sammutin - riittävän iso pyöräkiila, peräkärrylle omansa - kaksi heijastavaa kolmioita tai kartiota tai merkkilamput - varoitusliivi jokaiselle miehistön jäsenelle 14

17 - taskulamppu (esim. kumipäällysteinen) jokaiselle miehistön jäsenelle - merkinnät (pommikyltti edessä ja takana) - liukkaan kelin aikana käytettävä nastarenkaita tai lumiketjuja Asiakirjat - rahtikirja - kuljettajan ajolupa - kirjalliset turvaohjeet (kuljettajanpuoleinen sivutasku) - ajoneuvon katsastustodistus (mikäli tarpeen) - siirtotodistus Peräkärry Peräkärryissä ei saa kuljettaa kuin 50 kg räjähteitä, jollei niissä ole vetoauton kanssa yhteinen jarrujärjestelmä. Nallien ja räjähdysaineiden ja nallien kuljettaminen samassa kuormassa on pääsääntöisesti kiellettyä. Kuitenkin on mahdollista kuljettaa enintään 300 kg (tarkkaan ottaen 299,5 kg) räjähdysaineita ja 500 nallia samassa kuormassa jos nämä on erotettu selvästi toistaan vähintään metrin etäisyydelle esim. käyttäen 10 mm muottivanereja. Säilytys ja varastointi Ensin termeistä. Säilytyksellä tarkoitetaan varastointia, johon ei tarvita viranomaisen antamaa lupaa. Työmailla voi panostaja säilyttää (siis myös yön yli) 60 kg mutta edellytyksenä on, että räjähteet pidetään standardin SFS 4398 tai TUKESin (Turvatekniikan keskus) tyyppihyväksymässä varastosuojassa. Tämän hetken tyypillinen käytännön ratkaisu on suoja-aitauksella varustettu eristetty kontti. Suojaetäisyysvaatimukset ovat lyhyet; asutuista rakennuksista ja teistä 10 metriä, naapurin rajasta 5 metriä. Työmaalle voidaan tuoda kentän tarvitsema räjähdemäärä tai jos kyseessä on pieniä kenttiä, päivän tarve. Jos räjähteitä ei jaeta suoraan rei ille, on ne säilytettävä standardin SFS 4398 tasoisessa ratkaisussa. Yleensä työsuojeluviranomaiset ovat katsoneet, että esim. eristetty kontti ilman aitausta täyttää tämän vaatimuksen. Isoilla työmailla, jotka ovat esim. taajamien ulkopuolella, voi tulla kyseeseen tilapäinen varastointi. Lupaa haetaan TUKESilta. Yleensä tilapäisessä varastoinnissa käytetään kontteja, joita on esim 8, 10 ja 20 jalkaisia. Jalkamäärä kuvaa kontin pituutta (1 jalka = n. 30 cm), joten esim 20 jalkainen kontti on n. 6 metriä pitkä. Yleensä 8 jalan kontissa voidaan varastoida 1000 kg, 10 jalan 2500 kg ja 20 jalan kontissa 5000 kg. Edellytys on, että suojaetäisyydet täytetään. Seuraavassa taulukossa on valmiiksi laskettu eräitä etäisyyksiä: Räjähdemäärä Etäisyys asunnoista, teistä yms kg 150 m 2500 kg kg kg 256 Kontit on ympäröitävä 2,4 metriä korkealla aidalla. Käytännössä tilapäisessä varastoinnissa käytetään elementtiaitauksia. Aitauksen on oltava sivuilta ja takaa vähintään 0,5 metrin etäisyydellä kontista.. Edessä tilaa on oltava säännösten mukaan vähintään metri jo käytännön syistä reilusti enemmän (ovien aukeaminen). Varasto on myös merkittävä. Seuraavat merkit vaaditaan tilapäisessä varastoinnissa: pommin kuva, avotulen ja tupakanpolton kieltvä taulu, vastaava hoitajan nimi ja osoite (kännykkänumero), Räjähteitä, Eksplosiva varor kyltti. 15

18 16

19 KALEVI LAAKKONEN Taustoja ja historiaa kaivosmiehen työstä Outokummussa (60 ja 70 vuotta sitten) utokumpu-yhtiön menestys riippui Outokummun kaivoksen Otuloksesta ja siksi yhtiön johto yritti kaikin voimin edesauttaa menestymisen edellytyksiä. Noina aikoina ja erikoisesti sota-aikana oli kaikki kiinni ammattitaitoisesta kaivosmiehestä, ammattimiehiä jouduttiin korvaamaan työvelvollisilla ja jopa sotavangeilla. Sotavankeja oli enimmillään 120. Heidän leirinsä oli Räsälänmäen rinteessä n. 200 metriä yhtiön pääkonttorista. Sama matka oli myös kotiini, joten paikka tuli tutuksi. Leiri käsitti kaksi parakkia. Samanlaisissa lähistöllä asui kaivosmiehiä perheineen. Parakit olivat ympäröity piikkilangoin ja vartioituja. Me pikkupojat olimme tietenkin uteliaina tutustuneet paikkaan ja jopa teimme vaihdantaa asukkien kanssa. Kohteena oli kessu, jota viljeltiin kompostin takana. Vaihtona saatiin taidokkaita pienesineitä. Vankien työntekoa ovat aikalaiset kuvanneet varsin tehokkaaksi, osasyynä lienee ollut raskaan työn ruoka-annokset, jotka olivat isompia. Ruuasta oli tuolloin yleisesti puutetta, myös siviiliväki oli aliravittua. Vangit kuljetettiin muodostelmassa kaivokseen ja vuoron päätyttyä takaisin. Työ kaivoksessa oli olosuhteista johtuen verrattain vapaata. Ammattitaidottomasta työvoimasta, ankarista olosuhteista, kovasta työtahdista ja tavoitteista johtuen tapaturmien määrä kasvoi. Kaivosmiesten vaihtuvuus oli melkoinen, moni kävi kokeilemassa ja jätti uransa yhteen vuoroon, kaivoslegendat tietävät kertoa lyhyemmistäkin ajoista. Hyvä esimerkki vaihtuvuudesta on vuodelta 1945, jolloin yhtiöön otet- tiin työhön 1388 henkeä ja lopputilin otti 1128 henkeä. Yhtiöllä oli todella vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa. Tapaturma-altis ja raskas kaivostyö ei kiinnostanut. Lisäksi silikoosin pelko sai jättämään kaivostyöt sikseen. Hyljeksintään vaikutti edellisten seikkojen lisäksi ammattikoulutuksen ja ylpeyden puute. Oli aika parantaa oloja. Kaivosammattikoulu perustettiin Perustamista edelsi jo 1930-luvulla yhtiön johdon taholta pohdittu kaivosammattikoulutuksen aloitus Outokummussa. yhtiön varasi tontinkin koululle, mutta hanke jäi asuntojen ja tehdasrakentamisen jalkoihin. Näin jälkeenpäin katsoen päätös tuli kalliiksi. Maanalainen kaivostyö pysyi pitkään liki muuttumattomana, työ vaati paljon lihasvoimaa, oli raskasta ja kuluttavaa. Kaivosmiehiä, etenkin porareita, vaanivat monet vaarat, irtoavat kivet, räjähtämättä jääneet dynamiitit ja monet muut. Pahinta oli kuivaporauksessa syntyvät kivipöly, joka sisälsi kvartsia. Tämä pöly hengitettäessä kulkeutui keuhkoihin ja asettui keuhkorakkuloihin tuhoten ne vähitellen, aiheuttaen hitaan tukehtumisen ja ennen pitkään kuoleman. 35 vuoden ikäisenä oli kaivosmiehen ura lopussa ja loppuelämä vuotta tehtiin työtä maanpäällä kevyissä ja myös kevyemmin palkatuissa töissä. Vasta vuonna 1938 ryhdyttiin porauksessa käyttämään vettä huuhteluaineena, tämän mahdollisti porakoneiden ja porien teknillinen kehittyminen. Pölyongelma oli aivan yhtä vakava myös käsinlastauksessa, joka oli tavallinen tapa tyhjentää 17 ammuttu kivikasa perästä, samoin louhoksen puhdistus tapahtui käsin. Ammuttu kivikasa pölysi sekä kivipölystä että räjähdyskaasuista. Kaasut olivat erittäin myrkyllisiä. Ohjeiden mukaan kasa pitää kastella, mutta kuivien kivien lastaaminen oli helpompaa kuin liejuisten. ei myöskään ymmärretty näitä näkymättömiä uhkia. Vuosina todettiin keskimäärin 12 silikoositapausta vuodessa, se oli 2 % kaivoksen maanalaisesta työvoimasta. Kaivosmiehen työasuna oli alkuaikoina 40-luvulle saakka vanhat ja kuluneet arkivaatteet: työn kovuus, pölyisyys ja hikisyys kuluttivat vaatteita. Tavallinen asu oli takki-pusakka, housut ja nahkasaappaat. Takki oli tehty vahvasta kankaasta ja kyllästetty öljyllä. Päässä oli huopalierihattu tai lippalakki. Työasu alkoi muuttua 40-luvulla kun työturvallisuuteen kiinnitettiin enemmän huomiota. Haalarit yleistyivät, nahkasaappaat vaihtuivat kumisiin. Bakeliittiset kypärät otettiin käyttöön, vaikka kaivosmiehet nurisivat niiden painon ja hankalan istuvuuden vuoksi. Yhtiö jakoi työasuja maksua vastaan. Porarit saivat kumiset suoja-asut, kankeat ja raskaat, mutta pysyihän ainakin alkuvuoron kuivana. Työn luonne ja rasittavuus muuttuivat työvaiheiden mekanisoinnin myötä, mutta kaivosmies oli edelleen prosessin osa.