Jämtlannissa päätettiin ajaa biokaasulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jämtlannissa päätettiin ajaa biokaasulla"

Transkriptio

1 Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 13 Jämtlannissa päätettiin ajaa biokaasulla Elina Virkkunen Projektipäällikkö MTT Sotkamo Keskiruotsalainen Östersundin kunta Jämtlannissa päätti jalostaa yhdyskuntajätteet liikenteen polttoaineeksi. Kunnan ajoneuvot toimivat jo biokaasulla. Östersundissa tehtiin kymmenisen vuotta sitten poliittinen päätös luopua fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen on pyritty järjestelmällisesti. Kunnassa halutaan kehittää liikennebiokaasun lisäksi muun muassa sähköautoliikennettä. Sähkö saadaan merkittävästi jo nyt vesivoimasta ja tulevaisuudessa ehkä myös tuulimyllyistä. Biokaasun nesteytystä on kokeiltu yhdessä Sundsvallin kunnan kanssa, mutta se ei osoittautunut vielä kannattavaksi. Kunta tiennäyttäjänä Ruotsissa tavallisesti kunnat omistavat biokaasulaitokset. Tankkausasemia on kaikkiaan 138, suurin osa Etelä-Ruotsissa. Suomessa on vain 17 kaasutankkausasemaa. Jämtlannissa on yhteensä 300 biokaasuajoneuvoa, joista 100 omistaa Östersundin kunta. Tankkausasemat sijaitsevat Östersundissa. Östersundissa, kuten yleensäkin Ruotsissa, biokaasun raaka-aineena ovat yhdyskuntalietteet. Biojätteitä ei tällä hetkellä käytetä biokaasun tuotannossa. Käsittelyjäännös viedään kaatopaikan täytteeksi, jossa sille kerrottiin olevan tarvetta ainakin 15 vuodeksi. Säännökset eivät kiellä jäännöksen viemistä kaatopaikalle. Tulevaisuudessa kuntaa kiinnostaa peltobiomassan hyödyntäminen biokaasun raaka-aineena. Lähiseudulla on hehtaaria nurmen viljelyyn sopivaa peltoa, joka ei ole aktiivisessa viljelykäytössä. Peltobiomassaa käyttävän biokaasulaitoksen käsittelyjäännös kelpaisi peltolannoitteeksi ja siten takaisin kiertoon. Miten meillä? Pekka Heikkinen (oik.) ja Pasi Puhakka tankkaavat biokaasuautoa Östersundissa. Kuva Elina Virkkunen. Kainuussa käytetään vuosittain liikenteessä noin 80 miljoonaa litraa fossiilisia polttoaineita. Kainuuseen tarvitaan suunnitelma tai tiekartta liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun käynnistämiseksi. Biokaasua käyttävien autojen määrä on Suomessakin kasvussa. Kainuussa julkinen sektori voi omilla päätöksillään luoda kysyntää, jolloin kynnys biokaasun tuotannon käynnistämiseksi madaltuu. Poliittinen tahtotila on ratkaiseva asian eteenpäin viemiseksi. Tässäkin asiassa Ruotsi toimii meille suunnannäyttäjänä. Kainuulaisryhmä kävi tutustumassa Östersundin biokaasuntuotantoon viime vuoden joulukuussa. Matkan järjesti kansainvälinen Ecoregions-hanke. sivu 2 tukee aluetaloutta sivu 3 Miten lamauttaa energiansaanti? Metsäkeskuksesta neuvontaa sivu 4 Pientalo lämpiää puulla edullisesti sivu 5 Kainuulaiset liikennekaasun puhdistus- ja paineistuslaitoksella. Kuvassa on kaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto. Kuva Elina Virkkunen. Uusiutuva energia Jämtlannissa ja Kainuussa n Jämtlanti vastaa ilmastoltaan Kainuuta. n Jämtlanti on Ruotsin johtava maakunta uusiutuvan energian tuotannossa. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan maakunnassa 28 TWh/vuosi. Pääosa siitä on vesivoimaa ja puuenergiaa. n Kainuussa tuotetaan uusiutuvaa energiaa 3,3 TWh/v. Uusiutuvan energian osuus energian kulutuksesta on 62 prosenttia. n Jämtlannin kokonaispinta-ala on km 2 ja Kainuun km 2. n Jämtlannissa asukkaita , joista hieman yli puolet Östersundin kunnassa (2011) Kainuussa on noin asukasta. Nurmesta energiaa sivu 6 Terminaali tuo tehokkuutta energiapuutoimituksiin sivu 7 Säästetty euro on paras euro sivu 8

2 2 Pääkirjoitus Miten lamauttaa energiansaanti? Suomen on väitetty kestävän antautumatta vain 15 minuuttia, jos sähkönjakelumme tuhotaan. Ehkä maamme ei ihan noin helpolla kaadu, mutta asiassa on oma peränsä. Mitä keskitetympi systeemi, sitä vähemmän solmuja eli voimaloita ja muuntajia, sitä helpompi kokonaisuus on rikkoa. Myrsky, tulvat ja muut luonnonilmiöt uhkaavat energiansaantia tämän tästä, ennusteiden perusteella yhä useammin. Varaosia joudutaan hakemaan kaukaa maailmalta. Öljykriisi 1973 lamautti Suomen aika lailla. Ei tunneissa, mutta energiainvestointien aikaskaalassa vaikutus oli erittäin äkillinen. Vastaavia kriisejä on tulossa, ellemme osaa ennakoida viisaasti. Siis nyt. Öljykriisi lamautti Tanskan pahemmin kuin meidät. Maa oli lähes kokonaan tuontienergian varassa, omaa öljyä tai kaasua ei ollut vielä löydetty. Tanska päätti valjastaa tuulen energiakseen. Nyt ollaan kolmanneksen tasolla ja tavoite on puolet tarvittavasta määrästä. Kävin tutustumassa Tanskan järjestelmään ja vaikutuin. Mutta en minä energialähteeseen ihastunut, se ei ole alaani. Ihastuin myllyjen turvavaikutuksiin. Tanskassa tuulimylly on pitänyt rakentaa yhteisöpäätöksellä jo vuodesta Viidennes myllyosakkeista on tarjottava lähialueen asujille. Investointi on varma. Missä mylly, siellä on tehty yhteisöpäätöksiä. Myllyjä on paljon. Niin paljon, ettei niitä kykene sota- tai luonnonvoima tuhoamaan merkittävässä mitassa. Jos oman kylän mylly on rikki, toiset korvaavat sen. Nyt jakelu on niin verkottunut, että solmuja on valtava määrä. Tällaista on käytännössä mahdoton tuhota. Tuloillaan ovat jo yhteisöälyyn pystyvät säätäjät, jotka tasaavat häiriöitä keskenään ilman keskusohjausta. Tanska tuli tehneeksi ketjuratkaisun, jossa pääongelman selvittäminen vahvensi turvallisuutta monella eri tavalla. Kaupan päälle tulivat vihreät arvot, alhaiset hiilidioksidipäästöt ja ohjusiskun kestävyys. Energiassa on aina turvavelvoitteensa, mutta isompi turvallisuus oli vatkattu sisään kuin kananmuna kakkuun, sidosaineeksi. Suomessa riittää bio- ja tuulienergiaa. Ehkä kannattaisi rahdata raaka-aineita lyhemmin ja hajautetummin varmistuen siitä, että ketjun muutkin osat toimivat. Pelkkä kwh-pörssihinta ei kerro kaikkea. Voisiko hakevoimalastakin osoittaa tuotto-osakkeita niille, joiden nenässä savu tuoksuisi rahalta ja turvallisuudelta? Hajautetussa mallissa työkin on lähempänä ja omemman tuntuista. Laariin satavaa savua ja ilmaista turvallisuutta. Mika Hyytiäinen Sotilasprofessori, eversti Maanpuolustuskorkeakoulu Kainuu energiaomavaraiseksi Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Kainuussa käytetään energiaa 4700 gigawattituntia, josta uusiutuvan energian osuus on 62 %. Kainuu voisi maakuntana olla yliomavarainen energian osalta. Omavaraisuustarkastelu pitää tehdä taseajattelun kautta. Kun Kainuuseen tuodun energian määrä vastaa Kainuusta vietyä energiaa, on Kainuun energiatase tasapainossa ja maakunta energiaomavarainen. Kainuusta viedään puupolttoaineita kuten puubrikettiä, pellettiä, turvetta ja metsähaketta. Kainuusta viedään myös sähköä. Toisaalta Kainuuseen tuodaan öljypohjaisia polttoaineita lämpövoimaloihin ja lämpökeskuksiin sekä ajoneuvokäyttöön. Myös kivihiiltä käytetään pieniä määriä. Vuoden 2012 energiatilaston mukaan Kainuuseen tuotiin polttoaine-energiaa noin 1300 gigawattitunnin edestä. Toisaalta Kainuusta vietiin polttoaineita noin 980 gigawattituntia vastaava määrä. Miten energiatase saadaan positiiviseksi? Raskaan polttoöljyn käytön lopettamisella on suuri merkitys. Raskaalla öljyllä on tuotettu Kainuussa 190 gigawattituntia energiaa. Myös kevyen öljyn käyttö lämmityksessä vähenee, sillä kaukolämpölaitokset ja pienemmät lämpökeskukset investoivat uusiutuvan polttoaineen kattiloihin. Pientaloissa öljyn käyttö vähenee jatkuvasti. Tavoitteena tulisi ollakin, että lämmityksessä ei käytettäisi öljyä Kainuussa enää vuosikymmenen lopulla. Liikenteessä ajoneuvojen polttoaineen kulutus on vähentynyt jatkuvasti verotuskohtelun kiristyttyä. Myös autot ovat entistä vähäruokaisempia. Tulevat tuulivoimalat lisäävät sähkön tuotantomäärää ja kääntävät energiatasetta positiivisemmaksi. Bioetanolintuotanto parantaa energiatasetta ST1 bioetanolitehtaan vaikutus energiataseeseen olisi noin 100 GWh. Kainuussa tuotettu bioetanoli on tarkoitus vielä Haminaan jalostettavaksi ja jakaa ST1:n jakeluasemien kautta. Etanolista päätyisi Kainuuseen vain murto-osa, mutta energiataseeseen etanolituotannolla on vaikutusta. Uusia avauksia odotetaan myös biokaasun käytöstä liikenteessä. Valtiovalta pyrkii ohjauskeinoillaan lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Tämä johtaa samalla paikallisen energian käytön kasvuun. Sekä yksityisen että julkisen sektorin päätökset vaikuttavat polttoainevalintoihin ja tätä kautta energiaomavaraisuuden kasvuun. Energian osalta yliomavaraisuus on Kainuussa hyvinkin saavutettavissa. lehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin ammattikorkeakoulu Puh Elina Virkkunen vanhempi tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Pekka Moilanen bioenergia-asiantuntija, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuu Puh Anita Korhonen Energianeuvoja, rkm Annosol Oy Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2014 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 3 tukee taloutta ja huoltovarmuutta Antti Majava Mustarinda-seura ry:n puheenjohtaja Päästörajoitukset, energialähteiden niukkeneminen ja esimerkiksi maakaasun yhä laajamittaisempi hyödyntäminen vaikuttavat energiamarkkinoihin kaikkialla maailmassa. Mutta mitä nämä mullistukset tarkoittavat Kainuun näkökulmasta? Kysymykseen vastaa Huoltovarmuuskeskuksen johtava analyytikko Hannu Hernesniemi. - Suomen kokonaisenergian kulutuksesta katetaan noin 60 prosenttia tuontipolttoaineella, josta pääosa tulee Venäjältä, kertoo Hernesniemi. Vaikka Venäjä on ollut luotettava energian toimittaja, riippuvuuden vähentäminen on järkevää niin talouden kuin huoltovarmuudenkin näkökulmista. Kotimaisten energialähteiden nykyistä laajamittaisempi hyödyntäminen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Suomelle ja Kainuulle. Kainuun metsien ja maatalouden biomassoja voitaisiin hyödyntää vielä nykyistäkin tehokkaammin alueen omassa energiantuotannossa. Helposti kuljettavaan muotoon, kuten sähköksi tai nestemäisiksi polttoaineiksi jalostamalla biomassoista ja muusta uusiutuvasta energiasta saataisiin Kainuulle myös merkittävä myyntituote. Tämä toisi tuloja ja työpaikkoja. Pyrolyysiöljy ja nesteytetty metaani avaavat uusia uria Biomassoista voidaan lämmön ja sähkön lisäksi jalostaa pyrolyysiöljyä. Sen käyttöä pyritään Suomessa lisäämään muun muassa teollisuudessa ja laivojen polttoaineena. Pyrolyysiöljyn tuotantoon on Kainuussa erinomaiset lähtökohdat. Hernesiemi kannustaa muun muassa julkista sektoria harkitsemaan pyrolyysiöljyn käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa. Näin tuettaisiin pyrolyysiöljyn markkinoiden kehittymistä. Tornioon rakenteilla oleva ja muualle Suomeen suunnitellut nestemäisen maakaasun terminaalit avaavat suomalaisen kaasuverkoston maailmanmarkkinoille. Venäjän lisäksi kaasua voidaan tuoda kaasutankkereilla myös muualta maailmasta. Tämä laskee kaasun hintaa ja parantaa huoltovarmuutta. Kaasun käytön lisäämisestä on laajamittaiset tavoitteet niin EU:n kuin Suomenkin tasolla. Kaasuverkostoa kehittävät yksityiset yritykset, valtio ja Huoltovarmuuskeskus. Öljyä pyritään korvaamaan myös liikenteessä rakentamalla koko EU:n kattava kaasutankkausverkosto. Biomassoista jalostettua metaania voidaan siirtää ja käyttää maakaasun kanssa samassa verkostossa. Nestemäisenä kaasua kannattaa kuljettaa myös rekoilla pitkiäkin matkoja. Kainuulla paljon mahdollisuuksia Tämä avaa myös Kainuulle mahdollisuuden paitsi korvata nykyistä öljyn käyttöä omalla biokaasulla, myös myydä nesteytettyä kaasua vaikkapa Tornion kautta muualle Suomeen ja maailmalle. Hernesniemen ajatuksista välittyy kuva suuren mittakaavan kehityksestä, jossa Kainuun kannattaa olla vahvasti mukana. Mieluummin edelläkävijänä kuin perässähiihtäjänä. Kotimaisten energialähteiden hyödyntäminen tuottaakin win-win tilanteen, jossa parannetaan taloutta, ekologisuutta ja huoltovarmuutta samanaikaisesti. Alan toimijoiden toiveissa on energiapolitiikka, joka mahdollistaisi kotimaisten energialähteiden nykyistä laajamittaisemman käytön ja energiainfran pitkäjänteisen kehittämisen. Energiamurroksessa tarvitaan myös uutta toimijuutta ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Hannu Hernesniemi ja tekstin kirjoittaja osallistuivat talven aikana Sitran Uusi turvallisuus-foorumiin. Foorumissa pohdittiin laajasti keinoja vastata uusiin turvallisuushaasteisiin ja löytää niistä myös myönteisiä mahdollisuuksia. Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Strategisina tehtävinään Huoltovarmuuskeskus mm. n sovittaa yhteen elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyötä varautumisessa n hoitaa valtion varmuusvarastointia sekä turva- ja velvoitevarastointia n varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta ja turvaa kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa n seuraa kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin Aurinkoenergiaa voitaisiin hyödyntää paljon enemmän myös Kainuussa. Kuva Timo Karjalainen. Mustarinda-talo valmistautuu energiamurrokseen Laaja kirjo uusiutuvaa energiaa takaa omavaraisuuden Antti Majava Mustarinda-seura ry:n puheenjohtaja Hyrynsalmen Paljakanvaaralla toimivaan Mustarindan taidetaloon rakennetaan vuoden 2014 aikana omavaraisuuteen ja saasteettomuuteen tähtäävä energiajärjestelmä. Energiaa talon tarpeisiin kerätään auringosta, tuulesta, maaperästä ja biomassoista. Järjestelmää on suunniteltu jo tehty vuodesta 2009 alkaen. Ensin hankittiin maalämpöpumppu ja 5 kilowatin tuulivoimala. Valitettavasti tuulivoimalan kotimainen valmistaja ehti mennä konkurssiin ennen kuin voimala saatiin toimintaan. Oppia onkin saatu sekä kantapään kautta että alan parhailta asiantuntijoilta. Sähköä tuulesta ja auringosta Nyt tuulivoimalan rinnalle kytketään aurinkopaneeleita. Harkinnan mukaan käytetään joko uudesta tuuligeneraattorista saatavaa energiaa tai lähivaaroille nousevien ison mittakaavan tuulipuistojen sähköä. Tarkoitus on mennä energiantuotannon syklien ehdoilla ja sähköä ostetaan verkosta vain silloin kun tuulee. Talon älykkäät ohjausjärjestelmät ja varauskapasiteetti mahdollistavat omavaraisen toiminnan noin viikon mittaisen tuulettoman jakson ajan. Aurinkolämpöpaneeleita käytetään maapiirin nesteen esilämmitykseen, jolloin niistä ja lämpöpumpusta saadaan paras mahdollinen hyötysuhde. Aurinkosähköpaneeleita käytetään lämmön ja käyttösähkön tekemiseen. Biokaasulla ja etanolilla liikkeelle Varavoimaksi on tulossa biokaasulla, bioetanolilla, bensalla ja mahdollisesti myös puukaasulla toimiva generaattori. Mustarinda-seuran kuljetuksia hoidetaan biokaasu/bioetanoli autoilla. Pyrimmekin edistämään liikennebiokaasun tuotannon aloittamista Kainuussa. Mustarinda-talolla käynnistetään keväällä myös niin sanotun permakulttuurisen viljelyn projekti, jossa hyödynnetään energiajärjestelmän kesäajan Hyrynsalmella taiteilijoiden ja tutkijoiden käytössä oleva Mustarinda-talo tavoittelee energiaomavaraisuutta. Kuva Timo Karjalainen. ylikapasiteettia. Permakulttuuri tarkoittaa pysyvää (permanent) ja kestävää viljelyä. Suunnittelu on kokonaisvaltaista ja ekologista, eikä viljely kuluta maaperää. Energiaa varastoon Suurin haaste tuuli- ja aurinkoenergian käytölle on tuotannon epätasaisuus ja ennakoimattomuus. Emme voi varmuudella tietää onko huomenna tai viikon päästä tuulinen tai aurinkoinen ilma. Lisäksi kesän ja talven sekä energiataseissa on huima ero. Isossa mittakaavassa apuun voivat tulla esimerkiksi isot vesivarastot, joissa vettä pumpataan ylös, kun energiaa on saatavilla runsaasti, ja lasketaan generaattoreiden läpi alas kun energiasta on pulaa. Myös synteettisen metaanin tuotanto on yksi vaihtoehdoista. Kesäaikana tuuli- tai vesivoimaloiden sähköllä voidaan biokaasulaitoksen yhteydessä vapautuvasta hiilidioksidista tehdä metaania säiliöön ja metaanista edelleen sähköä tarpeen mukaan. Kiinteistökohtaisessa kausivarastossa voidaan hyödyntää esimerkiksi isoa eristettyä vesisäiliötä tai maa- ja kallio- perää. Kesän energiaa varastoituu valtavia määriä myös puuhun ja muihin biomassoihin. Tuuli-, aurinko ja bioenergian älykkäällä yhdistelmällä meillä on mahdollisuus tuottaa kaikki tarvitsemamme energia, myös liikennepolttoaineet. Kohti älykästä tulevaisuutta Tuleva kehitys tarjoaa yksittäisen kiinteistön lisäksi valtavat mahdollisuudet koko Kainuulle. Samalla paranee myös kyky selviytyä odottamattomista tilanteista kuten myrskystä tai laajemmasta energiaverkon häiriöstä. Mustarindan omavaraisuudella ei pyritä eristäytymiseen, vaan pikemminkin tarkoitus on palata kohti maaseudun perinteistä yhteisöllisyyttä. Keskitettyjen järjestelmien korvaaminen tilojen ja kylien omilla energiaratkaisuilla luo työpaikkoja ja tukee maaseudun elinvoimaisuutta. Järjestelmän rakentamisen aikana järjestetään erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Mustarinda-talo toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan projektiin, jota voi seurata osoitteessa Hanketta tukee mm. Koneen säätiö.

4 4 Matti Peltola toimii Pekka Moilasen vuorotteluvapaan sijaisena huhtikuun alusta vuoden 2014 loppuun asti. Peltola työskentelee projektipäällikkönä Suomen metsäkeskuksen Metsästä energiaa -hankkeessa Kajaanissa. Sen lisäksi hän neuvoo metsätilojen energiapuukohteissa koko maakunnan alueella. Matti Peltola on vastavalmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä metsänhoitaja. Aiemmin hän on työskennellyt Metsä Groupin puunhankinnassa tutkimuksen ja kehityksen parissa, UPM Metsällä korjuun ja logistiikan tehtävissä sekä kantaverkkoyhtiö Fingridillä omaisuudenhallinta -yksikössä. Hänet tavoittaa puhelimella numerosta tai sähköpostilla Energiapolitiikka ei suosi aluetaloutta Pekka Moilanen Projektipäällikkö, veronmaksaja (Suomussalmi) Suomen metsäkeskus Tarvitsemamme lämmön ja sähkön tuotantotavalla on suuri merkitys elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Halutessamme voimme olla omavaraisia energian suhteen. Niin valtakunnallisilla kuin paikallisillakin päätöksillä suunta on kuitenkin toinen. Hyödyt jäävät maan rajojen ulkopuolelle. Metsissä ja soilla mahdollisuudet Metsästä energiaa hankkeen projektipäällikkönä on aloittanut Matti Peltola. Metsäkeskuksesta neuvontaa metsästä energiaa Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus Kainuun metsissä on runsaasti hyödyntämätöntä energiapuuta. Lisäksi maakunnassa on paljon mahdollisuuksia metsäenergian hyödyntämiseen. Metsäenergian hyödyntäminen on tärkeää niin aluetaloudellisesti kuin ihan yksityisten metsänomistajien kannalta. Metsäkeskus edistää energiapuun käyttöä monin tavoin. Järjestämme tämän vuoden aikana työnäytöksiä yhdessä laitevalmistajien kanssa. Tiedossa on myös energia-alan tapahtuma, jossa on esillä energian tuotannon ja käytön teknologiaa. Lisäksi koulutamme metsäkonekuljettajia harvennusten energiapuunkorjuuseen liittyvien tekniikoiden ja kaluston tiimoilta. Koneista ja tekniikasta kiinnostuneet pääsevät tutkimaan alan uutuuksia elokuun lopussa järjestettävällä retkellä FinnMetkoon. Metsänomistaja löydä tilasi energiapuukohteet! Metsänomistaja saa tietoa oman metsänsä mahdollisista energiapuukohteista esimerkiksi Metsäkeskuksen ylläpitämästä Metsään. fi-palvelusta. Samasta paikasta löytyvät myös metsäalan palveluntarjoajat, jotka ostavat energiapuuta. Metsään.fi-palvelussa työmaiden suunnittelu on helppoa, kun ostajalla ja myyjällä on käytössä samat tiedot puustosta sekä selkeät kartat ja ilmakuvat. Lisäapuna metsänomistajille on mahdollisuus metsätilalla tapahtuvaan neuvontaan, jossa käydään läpi tilan mahdolliset energiapuukohteet. Tapahtumista, tilakäynneistä ja muusta neuvonnasta energiapuuhun liittyen voi tiedustella Metsäkeskuksen bioenergianeuvojalta, puh Kuntien tekemät aluelämpölaitostensa polttoaineen hankinnan päätökset vaikuttavat paikalliseen elinkeinoelämään. Lämpöä tarvitaan joka vuosi ja näin vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Tästä on esimerkkinä Suomussalmella tehty päätös hakkeen hankinnasta. Pääosa hakkeesta tulee muutaman vuoden ajan Venäjältä. Liekö otettu mallia valtakunnan energiapolitiikasta, joka suosii tuontipolttoaineita. Valtakunnallisella tasolla ajetaan turvetuotantoa alas ja samalla hakkeen käyttökin vähenee. Paikallisella tasolla ei nähdä metsäenergian tuomia työllistämismahdollisuuksia ja vaikutuksia paikallisen elinkeinoelämään. Meillä on ilmeisesti varaa tähän, vai onko? Kuka päättää? Kuntien aluelämpölaitosten polttoaineen hankinnasta päättävät useimmiten poliittisesti valitut päättäjät. Päättäjä, oletko tietoinen, millaisia vaikutuksia päätöksilläsi on? Ovatko paikalliset työpaikat niin pieni juttu, ettei sen takia kannata vaivata päätään? Väitän, että kotimaisen metsäenergian käytön lisääminen on helpoimpia työllistämistoimia kunnissa. Onko se liian helppoa ollakseen uskottavaa? Onko meillä varaa olla käyttämättä metsissä kasvavat mahdollisuudet? Suomussalmen aluelämpölaitos käyttää kiinto-m 3 haketta/v, joka suomalaisista ensiharvennusmetsistä hankittuna n työllistäisi 8 10 hlöä n aluetaloudessa kiertäisi yli 1 miljoona e n suorat verotuotot e, kerrannaisvaikutukset e (lähde: Koneyrittäjien liitto)

5 5 Pientalo lämpiää puulla edullisesti Pekka Moilanen Projektipäällikkö, bioenergianeuvoja Suomen metsäkeskus Polttopuun käyttö pientalon lämmityksessä tulee useimmiten halvimmaksi lämmöntuotanto muodoksi. Puun hinta on vakaa, puuta riittää ja saatavuus hyvä. Polttopuusta on moneksi, se sopii joko pää- tai lisälämmön lähteeksi. Käytä talosi tulisijaa Useimmissa pientaloissa on joko takka tai leivinuuni tai molemmat. Niitä kannattaa lämmityskaudella käyttää, etenkin jos talo lämpiää suoralla sähköllä. Esimerkiksi ostopilkkeellä (50 / irto-m³) saatu säästö on muutamia euroja lämmityskertaa kohden. Vuodessa säästö on jo satoja euroja. Omatoiminen polttopuun tekijä säästää jopa kaksi kertaa enemmän. Päälämmitysmuotona halvin Puu päälämmön lähteenä on edelleenkin halvimpia lämmitysmuotoja, omalla puulla halvin. Lämmitys työllistää, mutta on edullista. Nykyaikaiset kattilat toimivat hyvällä hyötysuhteella. Pinokuutio koivupilkettä vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä. Pinokuutiossa koivua on enemmän energiaa kuin muissa kotimaisissa puulajeissa. Sekapuupilke on kuitenkin halvempaa kuin koivupilke. Pinokuutio koivupilkettä vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä. 12,0 Polttoaineiden hintavertailu snt/kwh 2000 kwh/pino-m 3 Polttopuiden mittayksiköt 10, ,0 6, KIINTOkuutiometri PINOkuutiometri IRTOkuutiometri 4,0 2,0 500 Muuntoluvut (Työtehoseura) Mittayksikkö Kiinto Pino Irto Irto m 3 (klapi 330 mm) 0,4 0,6 1 Pino m 3 (klapi 330 mm) 0,67 1 1,68 0,0 polttopuu koivu, omavalmiste polttopuu koivu, osto puupelletti hake kevyt polttoöljy sähkö maalämpö 0 Koivu Mänty / Kuusi Haapa / Leppä Pino m 3 (halko 1 m) 0,62 1 1,55 Kiinto m 3 1 1,5 2,5 halkoliiteri.com polttopuiden nettipalvelu kattaa nyt koko Suomen Tervetuloa Halkoliiteriin! Osta polttopuuta! Halkoliiteristä helposti polttopuut kotiin ja mökille. Halkoliiterin Muut tuotteet ja Palvelut -hausta voit etsiä vaikkapa haketta tai pilkekoneen vuokraajaa. Infosivuilla tietoa polttopuusta, varastoinnista ja puulla lämmittämisestä.

6 6 Hevosenlannasta lannoitetta, energiaa vai molempia? Elina Virkkunen, MTT Sotkamo Elina Tampio, MTT Jokioinen Hevosenlannan suora poltto ei onnistu talleilla, koska lanta katsotaan jätteeksi ja sitä koskevat jätteenpolton määräykset. Lannasta voi saada energiaa syöttämällä se biokaasureaktoriin ja hyödyntämällä syntyvä biokaasu esimerkiksi lämpökattilassa. Hevosenlanta on sinänsä hyvä lannoite. Se muuttuu ongelmaksi, jos kuivike on puupohjaista, ja jos lantaa muodostuu paljon pienellä alueella. Yleisin tapa käsitellä lanta on kompostoida se. Lanta kompostoituu sitä hitaammin, mitä enemmän se sisältää kutterinpurua tai sahajauhoa. Olkitai turvekuivitettu lanta kompostoituu hyvin. Biokaasureaktorissa mikrobit muodostavat eloperäisestä aineesta biokaasua, joka on pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Puupohjainen kuivike ei hajoa tässäkään käsittelyssä, mutta lannan energia saadaan käyttökelpoiseen muotoon. Käsittelyjäännös sopii lannoitekäyttöön, sillä lannan sisältämä ravinteet ovat tallella jäännöksessä. Sopivaa tekniikkaa kehitetään Biokaasureaktori on tiivis säiliö, johon ei saa päästä ilmaa. Suomessa maatilareaktorit toimivat pumpattavalla materiaalilla, esimerkiksi lietelannalla. Joukkoon voidaan lisätä kuivempaakin materiaalia prosessin siitä häiriytymättä. Hevosenlanta on kuivaa, ja siinä saattaa olla kuiviketta jopa 80 prosenttia. Jos talliyrittäjä haluaisi rakentaa biokaasulaitoksen, siihen tarvitaan niin sanottu kuivamädätysreaktori. Tekniikka on jonkin verran haastavampaa kuin yleisempi märkämädätys. Kustannukset ovat kuitenkin märkämädätystä pienemmät, koska massaa on vähemmän. Kuivikelannasta ei teh- dä pumpattavaa lisäämällä sen joukkoon vettä. Tonni lantaa tuotti lähes 200 kwh MTT Sotkamossa kokeiltiin purupelletillä kuivitetun lannan biokaasutusta neljän kuutiometrin kokoisessa kuivamädätysreaktorissa. Lantaa poistettiin ja lisättiin joka päivä, ja koko reaktorin sisältöä sekoitettiin. Koe onnistui hyvin, ja lanta tuotti yllättävän paljon biokaasua. Lannan sisältämä puru ei haitannut prosessia ratkaisevasti, vaikka sekoituksessa oli toisinaan vaikeuksia. Reaktoriin syötetyn lannan kuivaainepitoisuus oli 35,5 prosenttia. Tonnista kuivitettua hevosenlantaa saatiin 19,6 kuutiometriä metaania. Sen energiasisältö on 196 kilowattituntia eli sama kuin 19,6 litran kevyttä polttoöljyä. Kainuun noin 1500 hevosen tuottama lanta sisältäisi yhteensä noin 1, 7 MWh energiaa. Sama määrä naudan kuivalantaa Purupelletillä kuivitettu hevosenlanta tuottaa biokaasua, mutta sopivaa tekniikkaa kehitellään vielä. Kuva Elina Virkkunen. tuotti vain hieman enemmän metaania, vaikka siinä oli kuivikkeena paremmin hajoava turve. Biokaasukokeet tehtiin MTT Sotkamossa vuonna 2013 osana MTT Hevostutkimuksen HorseManurehanketta. Sitä rahoittaa ympäristöministeriö ravinteiden kierrätystä edistävästä ja saaristomeren tilan parantamista edistävästä RAKI-ohjelmasta. Nurmesta irtoaa energiaa Elina Virkkunen, projektipäällikkö Pasi Laajala, asiakaspäällikkö MTT Sotkamo Vähähiilinen maatalous, energiaomavarainen maatila, ravinteiden kierrätys. Nämä termit vilisevät maatalouden ympäristötavoitteiden keskusteluissa. polttoaineeksi. Jyväskyläläinen BioGTS Oy on kehittänyt reaktorin, joka mahtuu merikonttiin ja soveltuu kiinteän massan käsittelyyn. Biokaasulaitos palvelee tutkimus- ja toimintaympäristönä, jossa eri syötteiden, mittalaitteiden ja menetelmien kokeilu on mahdollista. MTT Sotkamon tutkimusasemalla on käytössä koko ketju nurmiraaka-aineen viljelystä ja korjuusta varastointiin, biokaasutukseen sekä kaasun ja käsittelyjäännöksen hyödyntämiseen. Kaasukuutiolle muodostuva hinta ja tuotannon kannattavuus saadaan määritettyä hyvinkin tarkasti. VuoGas-hankkeen päärahoittaja on Kainuun liitto (EAKR). Lisäksi hanketta rahoittavat MTT, Senaatti-kiinteistö, ISS Palvelut ja Envitecpolis Oy. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta. Maataloudella on monia keinoja vastata tähän huutoon, ja tuottaa samalla energiaa hajautetusti. Biokaasuntuotanto lyö monta kärpästä yhdellä iskulla. Maatalouden sivuvirrat, kuten lanta, sekä peltobiomassat ovat oivaa biokaasun raakaainetta, ja biokaasuprosessin jäännös hyvää lannoitetta. Biokaasu on avain matkalla kohti maatilan energiaomavaraisuutta ja uusia myyntituotteiden kehittämistä. Kaasu voidaan jalostaa myös ajoneuvokäyttöön. Yhden peltohehtaarin tuotto riittää henkilöautolle vuoden polttoaineeksi. Energiaksi vai rehuksi? Pellon käyttö energiatarkoitukseen voi mietityttää karjatiloilla. Usein kuitenkin toinen säilörehusato jää korjaamatta, koska rehuntuotantoalaa on ylimäärin. Kainuun nurmiala on hehtaaria, josta hehtaaria on kesantoa ja luonnonhoitopeltoja. Näiltä pelloilta voi korjata sadon, vaikka niitä ei nykysääntöjen mukaan lannoiteta. Tällaiset pellot ovat nytkin ruoan ja rehun tuotannon ulkopuolella ja Havainnekuva MTT Sotkamoon rakennettavasta VuoGas-toimintaympäristöstä. Kuva: BioGTS Oy. reservissä. Käyttämätöntä viljelyalaa on myös entisillä turvesoilla. Ne sopivat hyvin nurmen kasvatukseen. Tuottoisa nurmi kasvaa pohjoisessakin Suomessa, ja sen viljelytekniikka on hallussa. Sulava nurmi sopii biokaasulaitokseen, mutta tarvittaessa sen voi käyttää eläinten rehuksi. Nurmi hillitsee ilmastonmuutosta Maanviljelijän keinot varautua ilmastonmuutokseen ovat rajalliset. Yksi mahdollisuus on nurmen viljely. Nurmi toimii hiilinieluna, koska se ottaa ilmasta hiilidioksidia omiin tarpeisiinsa. Nurmi parantaa maan kasvukuntoa. Karjattomilla alueilla se on tervetullut lisä viljelykiertoon. Se myös sitoo ravinteita ja estää niiden huuhtoutumista. Muistettakoon, että energiaa on ennenkin tuotettu Suomen pelloilla. Siitä pitivät huolen vielä 1940 luvulla yli hevosta. VuoGas tulee tarpeeseen Biokaasuntuotantoon liittyviä teoreettisia laskelmia on hyvin saatavilla. Jotta toimiala voisi kehittyä, tarvitaan lisää esimerkkeinä toimivia biokaasulaitoksia. Olemassa olevat laitokset ovat syntyneet kunkin maatilan tarpeisiin, eikä monistettavaa konseptia on vielä saatavana. Suurin maatalouden potentiaali piilee nurmibiomassoissa, mutta niitä käytetään hyvin vähän energian tuotannossa. Osaksi syynä on tekniikan kehittymättömyys. Nurmi tarvitsee erilaisen laitoksen kuin lietelanta, eikä myöskään sovellu suoraan Saksan maissireaktoreihin. MTT Sotkamoon nousee biokaasualan toimintaympäristö MTT Sotkamoon nousee tulevan kesän aikana biokaasulaitos, jossa mikrobit työstävät säilörehua biokaasuksi. Kaasu poltetaan lämpökattilassa ja myöhemmin se jalostetaan ajoneuvojen Vähähiilinen yhteiskunta: n Suositaan uusiutuvia energialähteitä, kiinnitetään huomiota energia- ja materiaalitehokkuuteen, liikkumiseen ja yhdeyskuntarakenteeseen sekä ruoantuotantoon ja ruokavalioon. Vähähiilinen maatalous: n Keinolannoitteet korvataan kierrätysravinteilla ja fossiilisen energia korvataan uusiutuvalla energialla. Pitkäikäisten nurmien viljely sitoo hiiltä peltoihin yhdessä metsien kanssa ne ovat maapallon hiilinieluja. Hiilen kierto: n Uusiutuvaa energiaa käytettäessä (puun poltto, jätteiden tai kasvimassan biokaasutus) vapautuva hiili sitoutuu kasvavaan metsään tai nurmeen ja palaa takaisin kiertoon. n Fossiilisten polttoaineiden käyttö vapauttaa ilmakehään sellaista hiiltä, joka on ollut poissa kierrosta ja varastoitunut öljyyn, kivihiileen tai maakaasuun. Kasvihuoneilmiö: n On seurausta fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Ilmakehään vapautuu maaperän hiilivarastoja. Aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Nurmi tuottaa tehokkaalla viljelyllä Kainuun korkeudellakin 10 tonnia kuiva-ainesatoa vuodessa. Kuva Heidi Kumpula.

7 7 Jäte lämmittää kotejamme Sari Komulainen neuvoja-tiedottaja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Suurin osa kodin jätteestä on energiaa. Tilavuudessa mitattuna noin 60 prosenttia kotitalouden jätteestä on laitospolttoon soveltuvaa energiajätettä kuten muovipakkauksia ja likaantuneita elintarvikepahveja ja -papereita. Niillä ei kannata sekajätepönttöänsä täyttää, koska sekajätteen käsittely on kallista. Hyödyntämällä jäte energiana vähennetään myös öljyn ja kivihiilen tuontia. Jäte on arvokasta polttoainetta Kainuulaisten asuinkiinteistöjen energiajätteestä jalostetaan kierrätyspolttoainetta Majasaaren jätekeskuksessa Kajaanissa. Tämän jälkeen polttoaine toimitetaan Kainuun Voima Oy:lle. Jätteenpoltto on savukaasupäästöjen suhteen tiukasti säädeltyä, ja siksi se on mahdollista vain Kainuun Voima Oy:n kaltaisissa suurissa laitoksissa. Ekokymppi käsittelee laitosmaisesti myös sekajätettä, minkä tuloksena syntyy muun muassa energiantuotannossa hyödynnettävää kierrätyspolttoainetta. Energiajäteastia myös omakotitalon pihaan Ekokympin jätehuoltomääräysten mukaan yli neljän huoneiston kiinteistöllä on lajiteltava biojäte, palava jäte (energiajäte) ja sekajäte. Taajama-alueiden omakotitalouksien kannattaa myös laittaa oma energiajäteastia. Tällöin tehdään sopimus astian tyhjennyksestä jätehuoltoyrityksen kanssa. Energiajätteen vastaanotto lajitteluasemalla Energiajätettä voi viedä myös lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Muovipohjainen energiajäte otetaan maksutta vastaan. Maksu peritään, jos muovin seassa on muuta polttokelpoista materiaalia kuten kartonkia ja puutavaraa. Säkillinen energiajätettä maksaa noin viisi euroa. Huolellinen syntypaikkalajittelu tärkeää Jätehuollossa oikea lajittelu on tärkeää. Biojäte on kompostoitava tai toimitettava erilliskeräykseen, koska sekajätteen joukossa se heikentäisi kierrätyspolttoaineen laatua. Kodin lasi- ja metallijäte lajitellaan ja viedään ekopisteelle, etteivät ne suotta kuormita käsittelylaitteistoa. Energiajäte lajitellaan myös entiseen tapaan. Kierrätyspolttoainetta valmistetaan Majasaaren jätekeskuksessa. Energiajätteen (palava jäte) lajitteluohje Muovipohjainen energiajäte (nuolikolmion sisällä olevalla tunnuksella 01,02,04,05,06,07 merkityt muovit): n elintarvikkeiden muovikääreet ja pakkaukset kuten viilipurkit, margariinirasiat, ketsuppipullot jne. n muovikanisterit, -sangot, -kannet ja -korkit n muovipullot kuten kertakäyttöiset mehu-, pesuaine-ym. pullot ja muoviset kertakäyttöastiat n pienet muoviesineet kuten tiskija hammasharjat n styrox ja vaahtomuovi, maatalousmuovit Energiajätteeseen kuuluva kartonki ja paperi n likaantunut, kostea pahvi ja kartonki n märkälujakartonki kuten mäyräkoiran nahat n julisteet, lahja- ja käärepaperit, karkkipaperit, tarrat n itsejäljentävä paperi, muovi- ja vahapinnoitettu paperi n kaikki pahvi ja kartonki, ellei niille ole järjestetty erillistä keräystä Käyttökelvoton tekstiili n käyttökelvottomat vaatteet ja kodin tekstiilit Energiajätteeseen kelpaava puujäte n pikinen puu, kutterinpuru, sahanpuru n puurakenteet, joissa PP- tai PSmuovia n puurakenteiset huonekalut, rakennuspuutavara Terminaalit tuovat tehokkuutta bioenergian raaka-ainetoimituksiin Jouni Tornberg Teknologiajohtaja Measurepolis Development Oy Biomassan energiakäyttö on ennusteiden mukaan lisääntymässä lähivuosina. Tämä edellyttää nykyistä tehokkaampaa raaka-ainetoimitusketjua erityisesti Etelä- Suomen käyttökeskusten energiatuotannon turvaamiseksi. Kuljetuslogistiikan ja raaka-aineterminaalien kehittäminen tarjoaa tehokkuutta ja varmuutta raaka- ainetoimituksiin. Kuljetuslogistiikka onkin jo ollut maassamme muutoksen kourissa, koska kuljetuskalusto on aiempaa painavampaa. Käyttöpaikalla ei ole usein tilaa raaka-aineen suurimittaiselle käsittelylle. Tällöin tarvitaan suurempia terminaaleja, joiden sijainnissa huomioidaan raaka-ainelähteet, kuljetus ja käyttöpaikka. On arvioitu, että biomassan maantiekuljetusten matkat ovat kilometriä käyttöpaikalta. Pidemmät matkat raaka-aineet kuljetetaan vain junalla. Raaka-aine jalostetaan terminaaleissa Terminaaliratkaisuilla voidaan parantaa raaka-aineen laatua lajittelemalla biomassa käyttökohteen ja toimitusketjun mukaan. Materiaali voidaan myös kuivata, mikä lisää suoraan raaka-aineen arvoa ja antaa edellytyksiä terminaaliliiketoiminnan kehittymiselle. Terminaali on siten kehitettävissä tehokkaaksi raaka-aineen jalostusyksiköksi arvoketjussa. Terminaaleissa voidaan tulevaisuudessa käsitellä myös maatalouden biomassoja ja mahdollisesti yhdyskuntaperäisiä raaka-aineita metsäbiomassan lisäksi. Kainuun sijainti keskeinen Suurimmat metsäbiomassan raakaainelähteet ovat Itä-Suomessa ja Kainuussa. Kainuun seutu onkin yksi potentiaalinen suurterminaalin sijaintipaikka. Terminaalin yhteyteen on periaatteessa mahdollista rakentaa myös biomassan jalostuslaitos biojalostamo. BEST-tutkimusohjelmassa (Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut - Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) luodaan yhteistä strategiaa ja tahtotilaa bioenergian tehokkaaseen käyttöön ja kehitetään vientitoiminnan edellytyksiä. Yksi ohjelman keskeisistä tavoitteista on parantaa radikaalisti bioenergian tuotannon raaka-ainetoimitusketjun kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Vuoden verran toiminutta BESTohjelmaa koordinoivat yhdessä energia- ja ympäristöalan klusteri CLEEN Oy sekä Suomen biotalousklusteri FIBIC Oy. Ohjelmaan osallistuu laaja joukko metsä-, energiaja teknologia-alan yrityksiä sekä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Ohjelman mittaustekniikka-osiossa ovat mukana Kainuusta Metso Automation Oyj, Senfit Oy, Measurepolis Development Oy ja Oulun yliopiston Cemis-Oulu.

8 8 Poliittisilla päätöksillä kohti uusiutuvaa lähienergiaa Markku Nivakoski Projektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy Puuta on käytetty Suomessa energiaksi läpi historian. Metsä- ja sahateollisuuden syntyminen ja 70-luvun öljykriisi vauhdittivat puun laajempaa energiakäyttöä. Silloin tehtyjen kuntapäätösten tuloksena syntyi yrityksiä, työtä ja hyvinvointia lähiympäristöön. Samalla valtio on edistänyt puun käyttöä tukemalla nuoren metsän hoitoa ja hakkeen tuotantoa. Kaupunkien suuret yksiköt tuottavat nyt sähköä ja lämpöä hyvällä hyötysuhteella pääasiassa uusiutuvasta kotimaisesta polttoaineesta. Puun osuutta polttoaineesta pyritään kasvattamaan entisestään. Yhtiöittäminen ratkaisuksi Poliittisia päätöksiä tarvitaan edelleen, jotta voimme vastata uuden energia- ja biotalouden haasteisiin. Tulevaisuus vaatii tekijänsä. Kunnalliset lämpölaitokset tulisi yhtiöittää soveltuvilta osin ja yhdistää alueellisesti tarkoituksenmukaisiin yksiköihin. Kunnat säilyttäisivät määräysvallan yhtiöissä suurina lämmön käyttäjinä. Yhtiöille tulisi asettaa vaatimukseksi liiketaloudellinen itsenäisyys ja toiminnalle alueellinen yhteiskuntavastuun periaate. Metsähake tulisi hankkia paikkakunnan metsistä yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Tehostuvan kaukolämpötoiminnan tuoma kustannussäästö käytettäisiin aluetalouden hyväksi. Paikallisista luonnonvaroista saatava korkeampi hinta on osa järkevää aluetaloutta ja työllisyyden hoitoa. Biopolttoaineiden logistiikkaa, laatua ja laadun valvontaa tulisi kehittää vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tähän kaikkeen me voimme vaikuttaa Kainuussa ITSE. Uusiutuva energia osa biotaloutta Metsillä ja niiden kyvyllä sitoa hiiltä on kasvava rooli ilmastomuutoksen hallinnassa. Kainuun uusiutuvat luonnonvarat ja käytettävissä oleva teknologia antavat mahdollisuuden lähteä rakentamaan tulevaisuutta kestävällä tavalla. St1:n Kajaaniin suunniteltu hanke, puun jalostaminen bioetanoliksi, on iso askel Kainuulle. Myös muita suuren mittaluokan hankkeita on vireillä. Puusta on moneksi. Halkojen käyttö kiinteistöjen lämmittämisessä on ollut merkittävää, ja jatkuu edelleen pienkiinteistöissä. Kainuun työllisyyden, hyvinvoinnin ja aluetalouden kannalta on tärkeätä tehostaa vajaakäytössä olevien puuvarojen käyttöä ja jalostamista. Toinen tarjolla oleva mahdollisuus on valmistaa biokaasua nykyisin jätteeksi menevän biomateriaalista, kuten jätevesilietteestä ja biojätteistä sekä karjanlannasta. Kaukolämmön kehitys n Vuonna 1969 kaukolämpötoiminta alkoi Oulussa n Vuonna 1974 kaukolämpötoiminta alkoi Kajaanissa n Vuonna 1977 käynnistyi Oulun Toppilan turvevoimalaitos n Kajaanissa öljyn käyttö jatkui vuoteen 1982 saakka, jolloin rakennettiin verkkoyhteys Kajaani Oy:n voimalaitokselle n Turvetta ja puuta käyttävä kirkonkylien kaukolämpö tuli kannattavaksi 1980-luvun lopulta alkaen n Kainuun Voima Oy:n nykyinen voimalaitos valmistui vuonna 1989 Säästetty euro paras euro! Jani Löhönen Asiantuntija Anno Energia -palvelut Annosol Oy Menneen talven lämpölaskut ovat hemmotelleet meitä kaikkia. Luultavasti sähkö- ja vesilaskut ovat kuitenkin muistuttaneet meitä elämän realiteeteista. Lämmön osaltakin tilanne on todennäköisesti ja toivottavasti väliaikainen, koska pakkanen kuuluu olennaisena osana Suomen ilmastoon. Ulkoilmasta riippumatta kaikkien energialaskujen suuruuteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Enemmän voi saada myös vähemmällä Liian moni meistä on totuttautunut tiettyyn kulutustasoon. Kun jokin energialaskuista tipahtaa postiluukusta, maksetaan se hampaita kiristellen ja samalla tuskaillaan laskun suuruutta. Toisaalta tieto lämmön, sähkön ja veden riittävyydestä, tuo tietyn turvallisuuden tunteen. Ei uskota eikä ymmärretä, että vähemmälläkin voi saada normaalin asumisen laadun. Samalla elämisen laatu parantuu kun laskut ovat pienempiä ja rahat voi käyttää vaikka omaan hyvinvointiin. Säästäminen käytännössä Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on litraa per asukas vuorokaudessa. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin litraa vuorokaudessa per asukas. [Lähteet: Kuva: Motivan kuva-arkisto, teksti: Ympäristöministeriön työryhmämuistio] Suurin osa kotitalouksien säästöistä saadaan muuttamalla omia käyttötottumuksia. Uusien tapojen opettelu vaatii kuitenkin aina aikaa. Nopeita säästöjä on mahdollista hakea teknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi veden kulutukseen voidaan helposti vaikuttaa vakiopaineventtiilin ja hanakohtaisten säästöporesuuttimien avulla. Vakiopaineventtiili vaikuttaa vedenkulutukseen 5-25 prosenttia. Samalla pienenee myös lämpimän käyttöveden kulutus, ja lämmityskustannukset laskevat. Mistä neuvoja säästämiseen Kainuulaisilla on, nyt jo toista vuotta peräkkäin, mahdollisuus saada ilmaista rakentamiseen, remontointiin ja asumiseen liittyvää energianeuvontaa. Energianeuvonnan verkkosivuilta löytyy esimerkiksi linkki lämmitystapavertailun simulointiohjelmaan. Neuvonta on Motivan koordinoimaa, ja sillä pyritään ohjaamaan kuluttajia energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Palvelua saat alueelliselta energianeuvojaltasi Anita Korhoselta p tai annosol.fi, ja tarvittaessa hän voi tulla antamaan opastusta ihan kotiisi asti. Keskustelua ja vinkkejä energiatehokkuusasioista löytyy myös valtakunnallisesta portaalista ja muita energiatehokkuuteen liittyviä palveluja verkkosivuilta

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Paikallisen bioenergian käytön hyödyt Yritysten energiatehokkuus- ja bioenergiaratkaisut käytännössä Kajaani 30.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Suomen energia- ja ilmastostrategia Tavoitteena

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot