Jämtlannissa päätettiin ajaa biokaasulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jämtlannissa päätettiin ajaa biokaasulla"

Transkriptio

1 Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 13 Jämtlannissa päätettiin ajaa biokaasulla Elina Virkkunen Projektipäällikkö MTT Sotkamo Keskiruotsalainen Östersundin kunta Jämtlannissa päätti jalostaa yhdyskuntajätteet liikenteen polttoaineeksi. Kunnan ajoneuvot toimivat jo biokaasulla. Östersundissa tehtiin kymmenisen vuotta sitten poliittinen päätös luopua fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen on pyritty järjestelmällisesti. Kunnassa halutaan kehittää liikennebiokaasun lisäksi muun muassa sähköautoliikennettä. Sähkö saadaan merkittävästi jo nyt vesivoimasta ja tulevaisuudessa ehkä myös tuulimyllyistä. Biokaasun nesteytystä on kokeiltu yhdessä Sundsvallin kunnan kanssa, mutta se ei osoittautunut vielä kannattavaksi. Kunta tiennäyttäjänä Ruotsissa tavallisesti kunnat omistavat biokaasulaitokset. Tankkausasemia on kaikkiaan 138, suurin osa Etelä-Ruotsissa. Suomessa on vain 17 kaasutankkausasemaa. Jämtlannissa on yhteensä 300 biokaasuajoneuvoa, joista 100 omistaa Östersundin kunta. Tankkausasemat sijaitsevat Östersundissa. Östersundissa, kuten yleensäkin Ruotsissa, biokaasun raaka-aineena ovat yhdyskuntalietteet. Biojätteitä ei tällä hetkellä käytetä biokaasun tuotannossa. Käsittelyjäännös viedään kaatopaikan täytteeksi, jossa sille kerrottiin olevan tarvetta ainakin 15 vuodeksi. Säännökset eivät kiellä jäännöksen viemistä kaatopaikalle. Tulevaisuudessa kuntaa kiinnostaa peltobiomassan hyödyntäminen biokaasun raaka-aineena. Lähiseudulla on hehtaaria nurmen viljelyyn sopivaa peltoa, joka ei ole aktiivisessa viljelykäytössä. Peltobiomassaa käyttävän biokaasulaitoksen käsittelyjäännös kelpaisi peltolannoitteeksi ja siten takaisin kiertoon. Miten meillä? Pekka Heikkinen (oik.) ja Pasi Puhakka tankkaavat biokaasuautoa Östersundissa. Kuva Elina Virkkunen. Kainuussa käytetään vuosittain liikenteessä noin 80 miljoonaa litraa fossiilisia polttoaineita. Kainuuseen tarvitaan suunnitelma tai tiekartta liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun käynnistämiseksi. Biokaasua käyttävien autojen määrä on Suomessakin kasvussa. Kainuussa julkinen sektori voi omilla päätöksillään luoda kysyntää, jolloin kynnys biokaasun tuotannon käynnistämiseksi madaltuu. Poliittinen tahtotila on ratkaiseva asian eteenpäin viemiseksi. Tässäkin asiassa Ruotsi toimii meille suunnannäyttäjänä. Kainuulaisryhmä kävi tutustumassa Östersundin biokaasuntuotantoon viime vuoden joulukuussa. Matkan järjesti kansainvälinen Ecoregions-hanke. sivu 2 tukee aluetaloutta sivu 3 Miten lamauttaa energiansaanti? Metsäkeskuksesta neuvontaa sivu 4 Pientalo lämpiää puulla edullisesti sivu 5 Kainuulaiset liikennekaasun puhdistus- ja paineistuslaitoksella. Kuvassa on kaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto. Kuva Elina Virkkunen. Uusiutuva energia Jämtlannissa ja Kainuussa n Jämtlanti vastaa ilmastoltaan Kainuuta. n Jämtlanti on Ruotsin johtava maakunta uusiutuvan energian tuotannossa. Uusiutuvaa energiaa tuotetaan maakunnassa 28 TWh/vuosi. Pääosa siitä on vesivoimaa ja puuenergiaa. n Kainuussa tuotetaan uusiutuvaa energiaa 3,3 TWh/v. Uusiutuvan energian osuus energian kulutuksesta on 62 prosenttia. n Jämtlannin kokonaispinta-ala on km 2 ja Kainuun km 2. n Jämtlannissa asukkaita , joista hieman yli puolet Östersundin kunnassa (2011) Kainuussa on noin asukasta. Nurmesta energiaa sivu 6 Terminaali tuo tehokkuutta energiapuutoimituksiin sivu 7 Säästetty euro on paras euro sivu 8

2 2 Pääkirjoitus Miten lamauttaa energiansaanti? Suomen on väitetty kestävän antautumatta vain 15 minuuttia, jos sähkönjakelumme tuhotaan. Ehkä maamme ei ihan noin helpolla kaadu, mutta asiassa on oma peränsä. Mitä keskitetympi systeemi, sitä vähemmän solmuja eli voimaloita ja muuntajia, sitä helpompi kokonaisuus on rikkoa. Myrsky, tulvat ja muut luonnonilmiöt uhkaavat energiansaantia tämän tästä, ennusteiden perusteella yhä useammin. Varaosia joudutaan hakemaan kaukaa maailmalta. Öljykriisi 1973 lamautti Suomen aika lailla. Ei tunneissa, mutta energiainvestointien aikaskaalassa vaikutus oli erittäin äkillinen. Vastaavia kriisejä on tulossa, ellemme osaa ennakoida viisaasti. Siis nyt. Öljykriisi lamautti Tanskan pahemmin kuin meidät. Maa oli lähes kokonaan tuontienergian varassa, omaa öljyä tai kaasua ei ollut vielä löydetty. Tanska päätti valjastaa tuulen energiakseen. Nyt ollaan kolmanneksen tasolla ja tavoite on puolet tarvittavasta määrästä. Kävin tutustumassa Tanskan järjestelmään ja vaikutuin. Mutta en minä energialähteeseen ihastunut, se ei ole alaani. Ihastuin myllyjen turvavaikutuksiin. Tanskassa tuulimylly on pitänyt rakentaa yhteisöpäätöksellä jo vuodesta Viidennes myllyosakkeista on tarjottava lähialueen asujille. Investointi on varma. Missä mylly, siellä on tehty yhteisöpäätöksiä. Myllyjä on paljon. Niin paljon, ettei niitä kykene sota- tai luonnonvoima tuhoamaan merkittävässä mitassa. Jos oman kylän mylly on rikki, toiset korvaavat sen. Nyt jakelu on niin verkottunut, että solmuja on valtava määrä. Tällaista on käytännössä mahdoton tuhota. Tuloillaan ovat jo yhteisöälyyn pystyvät säätäjät, jotka tasaavat häiriöitä keskenään ilman keskusohjausta. Tanska tuli tehneeksi ketjuratkaisun, jossa pääongelman selvittäminen vahvensi turvallisuutta monella eri tavalla. Kaupan päälle tulivat vihreät arvot, alhaiset hiilidioksidipäästöt ja ohjusiskun kestävyys. Energiassa on aina turvavelvoitteensa, mutta isompi turvallisuus oli vatkattu sisään kuin kananmuna kakkuun, sidosaineeksi. Suomessa riittää bio- ja tuulienergiaa. Ehkä kannattaisi rahdata raaka-aineita lyhemmin ja hajautetummin varmistuen siitä, että ketjun muutkin osat toimivat. Pelkkä kwh-pörssihinta ei kerro kaikkea. Voisiko hakevoimalastakin osoittaa tuotto-osakkeita niille, joiden nenässä savu tuoksuisi rahalta ja turvallisuudelta? Hajautetussa mallissa työkin on lähempänä ja omemman tuntuista. Laariin satavaa savua ja ilmaista turvallisuutta. Mika Hyytiäinen Sotilasprofessori, eversti Maanpuolustuskorkeakoulu Kainuu energiaomavaraiseksi Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu Kainuussa käytetään energiaa 4700 gigawattituntia, josta uusiutuvan energian osuus on 62 %. Kainuu voisi maakuntana olla yliomavarainen energian osalta. Omavaraisuustarkastelu pitää tehdä taseajattelun kautta. Kun Kainuuseen tuodun energian määrä vastaa Kainuusta vietyä energiaa, on Kainuun energiatase tasapainossa ja maakunta energiaomavarainen. Kainuusta viedään puupolttoaineita kuten puubrikettiä, pellettiä, turvetta ja metsähaketta. Kainuusta viedään myös sähköä. Toisaalta Kainuuseen tuodaan öljypohjaisia polttoaineita lämpövoimaloihin ja lämpökeskuksiin sekä ajoneuvokäyttöön. Myös kivihiiltä käytetään pieniä määriä. Vuoden 2012 energiatilaston mukaan Kainuuseen tuotiin polttoaine-energiaa noin 1300 gigawattitunnin edestä. Toisaalta Kainuusta vietiin polttoaineita noin 980 gigawattituntia vastaava määrä. Miten energiatase saadaan positiiviseksi? Raskaan polttoöljyn käytön lopettamisella on suuri merkitys. Raskaalla öljyllä on tuotettu Kainuussa 190 gigawattituntia energiaa. Myös kevyen öljyn käyttö lämmityksessä vähenee, sillä kaukolämpölaitokset ja pienemmät lämpökeskukset investoivat uusiutuvan polttoaineen kattiloihin. Pientaloissa öljyn käyttö vähenee jatkuvasti. Tavoitteena tulisi ollakin, että lämmityksessä ei käytettäisi öljyä Kainuussa enää vuosikymmenen lopulla. Liikenteessä ajoneuvojen polttoaineen kulutus on vähentynyt jatkuvasti verotuskohtelun kiristyttyä. Myös autot ovat entistä vähäruokaisempia. Tulevat tuulivoimalat lisäävät sähkön tuotantomäärää ja kääntävät energiatasetta positiivisemmaksi. Bioetanolintuotanto parantaa energiatasetta ST1 bioetanolitehtaan vaikutus energiataseeseen olisi noin 100 GWh. Kainuussa tuotettu bioetanoli on tarkoitus vielä Haminaan jalostettavaksi ja jakaa ST1:n jakeluasemien kautta. Etanolista päätyisi Kainuuseen vain murto-osa, mutta energiataseeseen etanolituotannolla on vaikutusta. Uusia avauksia odotetaan myös biokaasun käytöstä liikenteessä. Valtiovalta pyrkii ohjauskeinoillaan lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Tämä johtaa samalla paikallisen energian käytön kasvuun. Sekä yksityisen että julkisen sektorin päätökset vaikuttavat polttoainevalintoihin ja tätä kautta energiaomavaraisuuden kasvuun. Energian osalta yliomavaraisuus on Kainuussa hyvinkin saavutettavissa. lehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin ammattikorkeakoulu Puh Elina Virkkunen vanhempi tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Pekka Moilanen bioenergia-asiantuntija, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuu Puh Anita Korhonen Energianeuvoja, rkm Annosol Oy Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2014 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 3 tukee taloutta ja huoltovarmuutta Antti Majava Mustarinda-seura ry:n puheenjohtaja Päästörajoitukset, energialähteiden niukkeneminen ja esimerkiksi maakaasun yhä laajamittaisempi hyödyntäminen vaikuttavat energiamarkkinoihin kaikkialla maailmassa. Mutta mitä nämä mullistukset tarkoittavat Kainuun näkökulmasta? Kysymykseen vastaa Huoltovarmuuskeskuksen johtava analyytikko Hannu Hernesniemi. - Suomen kokonaisenergian kulutuksesta katetaan noin 60 prosenttia tuontipolttoaineella, josta pääosa tulee Venäjältä, kertoo Hernesniemi. Vaikka Venäjä on ollut luotettava energian toimittaja, riippuvuuden vähentäminen on järkevää niin talouden kuin huoltovarmuudenkin näkökulmista. Kotimaisten energialähteiden nykyistä laajamittaisempi hyödyntäminen tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Suomelle ja Kainuulle. Kainuun metsien ja maatalouden biomassoja voitaisiin hyödyntää vielä nykyistäkin tehokkaammin alueen omassa energiantuotannossa. Helposti kuljettavaan muotoon, kuten sähköksi tai nestemäisiksi polttoaineiksi jalostamalla biomassoista ja muusta uusiutuvasta energiasta saataisiin Kainuulle myös merkittävä myyntituote. Tämä toisi tuloja ja työpaikkoja. Pyrolyysiöljy ja nesteytetty metaani avaavat uusia uria Biomassoista voidaan lämmön ja sähkön lisäksi jalostaa pyrolyysiöljyä. Sen käyttöä pyritään Suomessa lisäämään muun muassa teollisuudessa ja laivojen polttoaineena. Pyrolyysiöljyn tuotantoon on Kainuussa erinomaiset lähtökohdat. Hernesiemi kannustaa muun muassa julkista sektoria harkitsemaan pyrolyysiöljyn käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa. Näin tuettaisiin pyrolyysiöljyn markkinoiden kehittymistä. Tornioon rakenteilla oleva ja muualle Suomeen suunnitellut nestemäisen maakaasun terminaalit avaavat suomalaisen kaasuverkoston maailmanmarkkinoille. Venäjän lisäksi kaasua voidaan tuoda kaasutankkereilla myös muualta maailmasta. Tämä laskee kaasun hintaa ja parantaa huoltovarmuutta. Kaasun käytön lisäämisestä on laajamittaiset tavoitteet niin EU:n kuin Suomenkin tasolla. Kaasuverkostoa kehittävät yksityiset yritykset, valtio ja Huoltovarmuuskeskus. Öljyä pyritään korvaamaan myös liikenteessä rakentamalla koko EU:n kattava kaasutankkausverkosto. Biomassoista jalostettua metaania voidaan siirtää ja käyttää maakaasun kanssa samassa verkostossa. Nestemäisenä kaasua kannattaa kuljettaa myös rekoilla pitkiäkin matkoja. Kainuulla paljon mahdollisuuksia Tämä avaa myös Kainuulle mahdollisuuden paitsi korvata nykyistä öljyn käyttöä omalla biokaasulla, myös myydä nesteytettyä kaasua vaikkapa Tornion kautta muualle Suomeen ja maailmalle. Hernesniemen ajatuksista välittyy kuva suuren mittakaavan kehityksestä, jossa Kainuun kannattaa olla vahvasti mukana. Mieluummin edelläkävijänä kuin perässähiihtäjänä. Kotimaisten energialähteiden hyödyntäminen tuottaakin win-win tilanteen, jossa parannetaan taloutta, ekologisuutta ja huoltovarmuutta samanaikaisesti. Alan toimijoiden toiveissa on energiapolitiikka, joka mahdollistaisi kotimaisten energialähteiden nykyistä laajamittaisemman käytön ja energiainfran pitkäjänteisen kehittämisen. Energiamurroksessa tarvitaan myös uutta toimijuutta ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Hannu Hernesniemi ja tekstin kirjoittaja osallistuivat talven aikana Sitran Uusi turvallisuus-foorumiin. Foorumissa pohdittiin laajasti keinoja vastata uusiin turvallisuushaasteisiin ja löytää niistä myös myönteisiä mahdollisuuksia. Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta. Strategisina tehtävinään Huoltovarmuuskeskus mm. n sovittaa yhteen elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyötä varautumisessa n hoitaa valtion varmuusvarastointia sekä turva- ja velvoitevarastointia n varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien toimivuutta ja turvaa kriittistä tavara- ja palvelutuotantoa n seuraa kansainvälistä kehitystä ja pitää yhteyttä ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin Aurinkoenergiaa voitaisiin hyödyntää paljon enemmän myös Kainuussa. Kuva Timo Karjalainen. Mustarinda-talo valmistautuu energiamurrokseen Laaja kirjo uusiutuvaa energiaa takaa omavaraisuuden Antti Majava Mustarinda-seura ry:n puheenjohtaja Hyrynsalmen Paljakanvaaralla toimivaan Mustarindan taidetaloon rakennetaan vuoden 2014 aikana omavaraisuuteen ja saasteettomuuteen tähtäävä energiajärjestelmä. Energiaa talon tarpeisiin kerätään auringosta, tuulesta, maaperästä ja biomassoista. Järjestelmää on suunniteltu jo tehty vuodesta 2009 alkaen. Ensin hankittiin maalämpöpumppu ja 5 kilowatin tuulivoimala. Valitettavasti tuulivoimalan kotimainen valmistaja ehti mennä konkurssiin ennen kuin voimala saatiin toimintaan. Oppia onkin saatu sekä kantapään kautta että alan parhailta asiantuntijoilta. Sähköä tuulesta ja auringosta Nyt tuulivoimalan rinnalle kytketään aurinkopaneeleita. Harkinnan mukaan käytetään joko uudesta tuuligeneraattorista saatavaa energiaa tai lähivaaroille nousevien ison mittakaavan tuulipuistojen sähköä. Tarkoitus on mennä energiantuotannon syklien ehdoilla ja sähköä ostetaan verkosta vain silloin kun tuulee. Talon älykkäät ohjausjärjestelmät ja varauskapasiteetti mahdollistavat omavaraisen toiminnan noin viikon mittaisen tuulettoman jakson ajan. Aurinkolämpöpaneeleita käytetään maapiirin nesteen esilämmitykseen, jolloin niistä ja lämpöpumpusta saadaan paras mahdollinen hyötysuhde. Aurinkosähköpaneeleita käytetään lämmön ja käyttösähkön tekemiseen. Biokaasulla ja etanolilla liikkeelle Varavoimaksi on tulossa biokaasulla, bioetanolilla, bensalla ja mahdollisesti myös puukaasulla toimiva generaattori. Mustarinda-seuran kuljetuksia hoidetaan biokaasu/bioetanoli autoilla. Pyrimmekin edistämään liikennebiokaasun tuotannon aloittamista Kainuussa. Mustarinda-talolla käynnistetään keväällä myös niin sanotun permakulttuurisen viljelyn projekti, jossa hyödynnetään energiajärjestelmän kesäajan Hyrynsalmella taiteilijoiden ja tutkijoiden käytössä oleva Mustarinda-talo tavoittelee energiaomavaraisuutta. Kuva Timo Karjalainen. ylikapasiteettia. Permakulttuuri tarkoittaa pysyvää (permanent) ja kestävää viljelyä. Suunnittelu on kokonaisvaltaista ja ekologista, eikä viljely kuluta maaperää. Energiaa varastoon Suurin haaste tuuli- ja aurinkoenergian käytölle on tuotannon epätasaisuus ja ennakoimattomuus. Emme voi varmuudella tietää onko huomenna tai viikon päästä tuulinen tai aurinkoinen ilma. Lisäksi kesän ja talven sekä energiataseissa on huima ero. Isossa mittakaavassa apuun voivat tulla esimerkiksi isot vesivarastot, joissa vettä pumpataan ylös, kun energiaa on saatavilla runsaasti, ja lasketaan generaattoreiden läpi alas kun energiasta on pulaa. Myös synteettisen metaanin tuotanto on yksi vaihtoehdoista. Kesäaikana tuuli- tai vesivoimaloiden sähköllä voidaan biokaasulaitoksen yhteydessä vapautuvasta hiilidioksidista tehdä metaania säiliöön ja metaanista edelleen sähköä tarpeen mukaan. Kiinteistökohtaisessa kausivarastossa voidaan hyödyntää esimerkiksi isoa eristettyä vesisäiliötä tai maa- ja kallio- perää. Kesän energiaa varastoituu valtavia määriä myös puuhun ja muihin biomassoihin. Tuuli-, aurinko ja bioenergian älykkäällä yhdistelmällä meillä on mahdollisuus tuottaa kaikki tarvitsemamme energia, myös liikennepolttoaineet. Kohti älykästä tulevaisuutta Tuleva kehitys tarjoaa yksittäisen kiinteistön lisäksi valtavat mahdollisuudet koko Kainuulle. Samalla paranee myös kyky selviytyä odottamattomista tilanteista kuten myrskystä tai laajemmasta energiaverkon häiriöstä. Mustarindan omavaraisuudella ei pyritä eristäytymiseen, vaan pikemminkin tarkoitus on palata kohti maaseudun perinteistä yhteisöllisyyttä. Keskitettyjen järjestelmien korvaaminen tilojen ja kylien omilla energiaratkaisuilla luo työpaikkoja ja tukee maaseudun elinvoimaisuutta. Järjestelmän rakentamisen aikana järjestetään erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia. Mustarinda-talo toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan projektiin, jota voi seurata osoitteessa Hanketta tukee mm. Koneen säätiö.

4 4 Matti Peltola toimii Pekka Moilasen vuorotteluvapaan sijaisena huhtikuun alusta vuoden 2014 loppuun asti. Peltola työskentelee projektipäällikkönä Suomen metsäkeskuksen Metsästä energiaa -hankkeessa Kajaanissa. Sen lisäksi hän neuvoo metsätilojen energiapuukohteissa koko maakunnan alueella. Matti Peltola on vastavalmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteri sekä metsänhoitaja. Aiemmin hän on työskennellyt Metsä Groupin puunhankinnassa tutkimuksen ja kehityksen parissa, UPM Metsällä korjuun ja logistiikan tehtävissä sekä kantaverkkoyhtiö Fingridillä omaisuudenhallinta -yksikössä. Hänet tavoittaa puhelimella numerosta tai sähköpostilla Energiapolitiikka ei suosi aluetaloutta Pekka Moilanen Projektipäällikkö, veronmaksaja (Suomussalmi) Suomen metsäkeskus Tarvitsemamme lämmön ja sähkön tuotantotavalla on suuri merkitys elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Halutessamme voimme olla omavaraisia energian suhteen. Niin valtakunnallisilla kuin paikallisillakin päätöksillä suunta on kuitenkin toinen. Hyödyt jäävät maan rajojen ulkopuolelle. Metsissä ja soilla mahdollisuudet Metsästä energiaa hankkeen projektipäällikkönä on aloittanut Matti Peltola. Metsäkeskuksesta neuvontaa metsästä energiaa Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus Kainuun metsissä on runsaasti hyödyntämätöntä energiapuuta. Lisäksi maakunnassa on paljon mahdollisuuksia metsäenergian hyödyntämiseen. Metsäenergian hyödyntäminen on tärkeää niin aluetaloudellisesti kuin ihan yksityisten metsänomistajien kannalta. Metsäkeskus edistää energiapuun käyttöä monin tavoin. Järjestämme tämän vuoden aikana työnäytöksiä yhdessä laitevalmistajien kanssa. Tiedossa on myös energia-alan tapahtuma, jossa on esillä energian tuotannon ja käytön teknologiaa. Lisäksi koulutamme metsäkonekuljettajia harvennusten energiapuunkorjuuseen liittyvien tekniikoiden ja kaluston tiimoilta. Koneista ja tekniikasta kiinnostuneet pääsevät tutkimaan alan uutuuksia elokuun lopussa järjestettävällä retkellä FinnMetkoon. Metsänomistaja löydä tilasi energiapuukohteet! Metsänomistaja saa tietoa oman metsänsä mahdollisista energiapuukohteista esimerkiksi Metsäkeskuksen ylläpitämästä Metsään. fi-palvelusta. Samasta paikasta löytyvät myös metsäalan palveluntarjoajat, jotka ostavat energiapuuta. Metsään.fi-palvelussa työmaiden suunnittelu on helppoa, kun ostajalla ja myyjällä on käytössä samat tiedot puustosta sekä selkeät kartat ja ilmakuvat. Lisäapuna metsänomistajille on mahdollisuus metsätilalla tapahtuvaan neuvontaan, jossa käydään läpi tilan mahdolliset energiapuukohteet. Tapahtumista, tilakäynneistä ja muusta neuvonnasta energiapuuhun liittyen voi tiedustella Metsäkeskuksen bioenergianeuvojalta, puh Kuntien tekemät aluelämpölaitostensa polttoaineen hankinnan päätökset vaikuttavat paikalliseen elinkeinoelämään. Lämpöä tarvitaan joka vuosi ja näin vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Tästä on esimerkkinä Suomussalmella tehty päätös hakkeen hankinnasta. Pääosa hakkeesta tulee muutaman vuoden ajan Venäjältä. Liekö otettu mallia valtakunnan energiapolitiikasta, joka suosii tuontipolttoaineita. Valtakunnallisella tasolla ajetaan turvetuotantoa alas ja samalla hakkeen käyttökin vähenee. Paikallisella tasolla ei nähdä metsäenergian tuomia työllistämismahdollisuuksia ja vaikutuksia paikallisen elinkeinoelämään. Meillä on ilmeisesti varaa tähän, vai onko? Kuka päättää? Kuntien aluelämpölaitosten polttoaineen hankinnasta päättävät useimmiten poliittisesti valitut päättäjät. Päättäjä, oletko tietoinen, millaisia vaikutuksia päätöksilläsi on? Ovatko paikalliset työpaikat niin pieni juttu, ettei sen takia kannata vaivata päätään? Väitän, että kotimaisen metsäenergian käytön lisääminen on helpoimpia työllistämistoimia kunnissa. Onko se liian helppoa ollakseen uskottavaa? Onko meillä varaa olla käyttämättä metsissä kasvavat mahdollisuudet? Suomussalmen aluelämpölaitos käyttää kiinto-m 3 haketta/v, joka suomalaisista ensiharvennusmetsistä hankittuna n työllistäisi 8 10 hlöä n aluetaloudessa kiertäisi yli 1 miljoona e n suorat verotuotot e, kerrannaisvaikutukset e (lähde: Koneyrittäjien liitto)

5 5 Pientalo lämpiää puulla edullisesti Pekka Moilanen Projektipäällikkö, bioenergianeuvoja Suomen metsäkeskus Polttopuun käyttö pientalon lämmityksessä tulee useimmiten halvimmaksi lämmöntuotanto muodoksi. Puun hinta on vakaa, puuta riittää ja saatavuus hyvä. Polttopuusta on moneksi, se sopii joko pää- tai lisälämmön lähteeksi. Käytä talosi tulisijaa Useimmissa pientaloissa on joko takka tai leivinuuni tai molemmat. Niitä kannattaa lämmityskaudella käyttää, etenkin jos talo lämpiää suoralla sähköllä. Esimerkiksi ostopilkkeellä (50 / irto-m³) saatu säästö on muutamia euroja lämmityskertaa kohden. Vuodessa säästö on jo satoja euroja. Omatoiminen polttopuun tekijä säästää jopa kaksi kertaa enemmän. Päälämmitysmuotona halvin Puu päälämmön lähteenä on edelleenkin halvimpia lämmitysmuotoja, omalla puulla halvin. Lämmitys työllistää, mutta on edullista. Nykyaikaiset kattilat toimivat hyvällä hyötysuhteella. Pinokuutio koivupilkettä vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä. Pinokuutiossa koivua on enemmän energiaa kuin muissa kotimaisissa puulajeissa. Sekapuupilke on kuitenkin halvempaa kuin koivupilke. Pinokuutio koivupilkettä vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä. 12,0 Polttoaineiden hintavertailu snt/kwh 2000 kwh/pino-m 3 Polttopuiden mittayksiköt 10, ,0 6, KIINTOkuutiometri PINOkuutiometri IRTOkuutiometri 4,0 2,0 500 Muuntoluvut (Työtehoseura) Mittayksikkö Kiinto Pino Irto Irto m 3 (klapi 330 mm) 0,4 0,6 1 Pino m 3 (klapi 330 mm) 0,67 1 1,68 0,0 polttopuu koivu, omavalmiste polttopuu koivu, osto puupelletti hake kevyt polttoöljy sähkö maalämpö 0 Koivu Mänty / Kuusi Haapa / Leppä Pino m 3 (halko 1 m) 0,62 1 1,55 Kiinto m 3 1 1,5 2,5 halkoliiteri.com polttopuiden nettipalvelu kattaa nyt koko Suomen Tervetuloa Halkoliiteriin! Osta polttopuuta! Halkoliiteristä helposti polttopuut kotiin ja mökille. Halkoliiterin Muut tuotteet ja Palvelut -hausta voit etsiä vaikkapa haketta tai pilkekoneen vuokraajaa. Infosivuilla tietoa polttopuusta, varastoinnista ja puulla lämmittämisestä.

6 6 Hevosenlannasta lannoitetta, energiaa vai molempia? Elina Virkkunen, MTT Sotkamo Elina Tampio, MTT Jokioinen Hevosenlannan suora poltto ei onnistu talleilla, koska lanta katsotaan jätteeksi ja sitä koskevat jätteenpolton määräykset. Lannasta voi saada energiaa syöttämällä se biokaasureaktoriin ja hyödyntämällä syntyvä biokaasu esimerkiksi lämpökattilassa. Hevosenlanta on sinänsä hyvä lannoite. Se muuttuu ongelmaksi, jos kuivike on puupohjaista, ja jos lantaa muodostuu paljon pienellä alueella. Yleisin tapa käsitellä lanta on kompostoida se. Lanta kompostoituu sitä hitaammin, mitä enemmän se sisältää kutterinpurua tai sahajauhoa. Olkitai turvekuivitettu lanta kompostoituu hyvin. Biokaasureaktorissa mikrobit muodostavat eloperäisestä aineesta biokaasua, joka on pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Puupohjainen kuivike ei hajoa tässäkään käsittelyssä, mutta lannan energia saadaan käyttökelpoiseen muotoon. Käsittelyjäännös sopii lannoitekäyttöön, sillä lannan sisältämä ravinteet ovat tallella jäännöksessä. Sopivaa tekniikkaa kehitetään Biokaasureaktori on tiivis säiliö, johon ei saa päästä ilmaa. Suomessa maatilareaktorit toimivat pumpattavalla materiaalilla, esimerkiksi lietelannalla. Joukkoon voidaan lisätä kuivempaakin materiaalia prosessin siitä häiriytymättä. Hevosenlanta on kuivaa, ja siinä saattaa olla kuiviketta jopa 80 prosenttia. Jos talliyrittäjä haluaisi rakentaa biokaasulaitoksen, siihen tarvitaan niin sanottu kuivamädätysreaktori. Tekniikka on jonkin verran haastavampaa kuin yleisempi märkämädätys. Kustannukset ovat kuitenkin märkämädätystä pienemmät, koska massaa on vähemmän. Kuivikelannasta ei teh- dä pumpattavaa lisäämällä sen joukkoon vettä. Tonni lantaa tuotti lähes 200 kwh MTT Sotkamossa kokeiltiin purupelletillä kuivitetun lannan biokaasutusta neljän kuutiometrin kokoisessa kuivamädätysreaktorissa. Lantaa poistettiin ja lisättiin joka päivä, ja koko reaktorin sisältöä sekoitettiin. Koe onnistui hyvin, ja lanta tuotti yllättävän paljon biokaasua. Lannan sisältämä puru ei haitannut prosessia ratkaisevasti, vaikka sekoituksessa oli toisinaan vaikeuksia. Reaktoriin syötetyn lannan kuivaainepitoisuus oli 35,5 prosenttia. Tonnista kuivitettua hevosenlantaa saatiin 19,6 kuutiometriä metaania. Sen energiasisältö on 196 kilowattituntia eli sama kuin 19,6 litran kevyttä polttoöljyä. Kainuun noin 1500 hevosen tuottama lanta sisältäisi yhteensä noin 1, 7 MWh energiaa. Sama määrä naudan kuivalantaa Purupelletillä kuivitettu hevosenlanta tuottaa biokaasua, mutta sopivaa tekniikkaa kehitellään vielä. Kuva Elina Virkkunen. tuotti vain hieman enemmän metaania, vaikka siinä oli kuivikkeena paremmin hajoava turve. Biokaasukokeet tehtiin MTT Sotkamossa vuonna 2013 osana MTT Hevostutkimuksen HorseManurehanketta. Sitä rahoittaa ympäristöministeriö ravinteiden kierrätystä edistävästä ja saaristomeren tilan parantamista edistävästä RAKI-ohjelmasta. Nurmesta irtoaa energiaa Elina Virkkunen, projektipäällikkö Pasi Laajala, asiakaspäällikkö MTT Sotkamo Vähähiilinen maatalous, energiaomavarainen maatila, ravinteiden kierrätys. Nämä termit vilisevät maatalouden ympäristötavoitteiden keskusteluissa. polttoaineeksi. Jyväskyläläinen BioGTS Oy on kehittänyt reaktorin, joka mahtuu merikonttiin ja soveltuu kiinteän massan käsittelyyn. Biokaasulaitos palvelee tutkimus- ja toimintaympäristönä, jossa eri syötteiden, mittalaitteiden ja menetelmien kokeilu on mahdollista. MTT Sotkamon tutkimusasemalla on käytössä koko ketju nurmiraaka-aineen viljelystä ja korjuusta varastointiin, biokaasutukseen sekä kaasun ja käsittelyjäännöksen hyödyntämiseen. Kaasukuutiolle muodostuva hinta ja tuotannon kannattavuus saadaan määritettyä hyvinkin tarkasti. VuoGas-hankkeen päärahoittaja on Kainuun liitto (EAKR). Lisäksi hanketta rahoittavat MTT, Senaatti-kiinteistö, ISS Palvelut ja Envitecpolis Oy. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja fossiilisista polttoaineista luopuminen on ainoa mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta. Maataloudella on monia keinoja vastata tähän huutoon, ja tuottaa samalla energiaa hajautetusti. Biokaasuntuotanto lyö monta kärpästä yhdellä iskulla. Maatalouden sivuvirrat, kuten lanta, sekä peltobiomassat ovat oivaa biokaasun raakaainetta, ja biokaasuprosessin jäännös hyvää lannoitetta. Biokaasu on avain matkalla kohti maatilan energiaomavaraisuutta ja uusia myyntituotteiden kehittämistä. Kaasu voidaan jalostaa myös ajoneuvokäyttöön. Yhden peltohehtaarin tuotto riittää henkilöautolle vuoden polttoaineeksi. Energiaksi vai rehuksi? Pellon käyttö energiatarkoitukseen voi mietityttää karjatiloilla. Usein kuitenkin toinen säilörehusato jää korjaamatta, koska rehuntuotantoalaa on ylimäärin. Kainuun nurmiala on hehtaaria, josta hehtaaria on kesantoa ja luonnonhoitopeltoja. Näiltä pelloilta voi korjata sadon, vaikka niitä ei nykysääntöjen mukaan lannoiteta. Tällaiset pellot ovat nytkin ruoan ja rehun tuotannon ulkopuolella ja Havainnekuva MTT Sotkamoon rakennettavasta VuoGas-toimintaympäristöstä. Kuva: BioGTS Oy. reservissä. Käyttämätöntä viljelyalaa on myös entisillä turvesoilla. Ne sopivat hyvin nurmen kasvatukseen. Tuottoisa nurmi kasvaa pohjoisessakin Suomessa, ja sen viljelytekniikka on hallussa. Sulava nurmi sopii biokaasulaitokseen, mutta tarvittaessa sen voi käyttää eläinten rehuksi. Nurmi hillitsee ilmastonmuutosta Maanviljelijän keinot varautua ilmastonmuutokseen ovat rajalliset. Yksi mahdollisuus on nurmen viljely. Nurmi toimii hiilinieluna, koska se ottaa ilmasta hiilidioksidia omiin tarpeisiinsa. Nurmi parantaa maan kasvukuntoa. Karjattomilla alueilla se on tervetullut lisä viljelykiertoon. Se myös sitoo ravinteita ja estää niiden huuhtoutumista. Muistettakoon, että energiaa on ennenkin tuotettu Suomen pelloilla. Siitä pitivät huolen vielä 1940 luvulla yli hevosta. VuoGas tulee tarpeeseen Biokaasuntuotantoon liittyviä teoreettisia laskelmia on hyvin saatavilla. Jotta toimiala voisi kehittyä, tarvitaan lisää esimerkkeinä toimivia biokaasulaitoksia. Olemassa olevat laitokset ovat syntyneet kunkin maatilan tarpeisiin, eikä monistettavaa konseptia on vielä saatavana. Suurin maatalouden potentiaali piilee nurmibiomassoissa, mutta niitä käytetään hyvin vähän energian tuotannossa. Osaksi syynä on tekniikan kehittymättömyys. Nurmi tarvitsee erilaisen laitoksen kuin lietelanta, eikä myöskään sovellu suoraan Saksan maissireaktoreihin. MTT Sotkamoon nousee biokaasualan toimintaympäristö MTT Sotkamoon nousee tulevan kesän aikana biokaasulaitos, jossa mikrobit työstävät säilörehua biokaasuksi. Kaasu poltetaan lämpökattilassa ja myöhemmin se jalostetaan ajoneuvojen Vähähiilinen yhteiskunta: n Suositaan uusiutuvia energialähteitä, kiinnitetään huomiota energia- ja materiaalitehokkuuteen, liikkumiseen ja yhdeyskuntarakenteeseen sekä ruoantuotantoon ja ruokavalioon. Vähähiilinen maatalous: n Keinolannoitteet korvataan kierrätysravinteilla ja fossiilisen energia korvataan uusiutuvalla energialla. Pitkäikäisten nurmien viljely sitoo hiiltä peltoihin yhdessä metsien kanssa ne ovat maapallon hiilinieluja. Hiilen kierto: n Uusiutuvaa energiaa käytettäessä (puun poltto, jätteiden tai kasvimassan biokaasutus) vapautuva hiili sitoutuu kasvavaan metsään tai nurmeen ja palaa takaisin kiertoon. n Fossiilisten polttoaineiden käyttö vapauttaa ilmakehään sellaista hiiltä, joka on ollut poissa kierrosta ja varastoitunut öljyyn, kivihiileen tai maakaasuun. Kasvihuoneilmiö: n On seurausta fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Ilmakehään vapautuu maaperän hiilivarastoja. Aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Nurmi tuottaa tehokkaalla viljelyllä Kainuun korkeudellakin 10 tonnia kuiva-ainesatoa vuodessa. Kuva Heidi Kumpula.

7 7 Jäte lämmittää kotejamme Sari Komulainen neuvoja-tiedottaja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Suurin osa kodin jätteestä on energiaa. Tilavuudessa mitattuna noin 60 prosenttia kotitalouden jätteestä on laitospolttoon soveltuvaa energiajätettä kuten muovipakkauksia ja likaantuneita elintarvikepahveja ja -papereita. Niillä ei kannata sekajätepönttöänsä täyttää, koska sekajätteen käsittely on kallista. Hyödyntämällä jäte energiana vähennetään myös öljyn ja kivihiilen tuontia. Jäte on arvokasta polttoainetta Kainuulaisten asuinkiinteistöjen energiajätteestä jalostetaan kierrätyspolttoainetta Majasaaren jätekeskuksessa Kajaanissa. Tämän jälkeen polttoaine toimitetaan Kainuun Voima Oy:lle. Jätteenpoltto on savukaasupäästöjen suhteen tiukasti säädeltyä, ja siksi se on mahdollista vain Kainuun Voima Oy:n kaltaisissa suurissa laitoksissa. Ekokymppi käsittelee laitosmaisesti myös sekajätettä, minkä tuloksena syntyy muun muassa energiantuotannossa hyödynnettävää kierrätyspolttoainetta. Energiajäteastia myös omakotitalon pihaan Ekokympin jätehuoltomääräysten mukaan yli neljän huoneiston kiinteistöllä on lajiteltava biojäte, palava jäte (energiajäte) ja sekajäte. Taajama-alueiden omakotitalouksien kannattaa myös laittaa oma energiajäteastia. Tällöin tehdään sopimus astian tyhjennyksestä jätehuoltoyrityksen kanssa. Energiajätteen vastaanotto lajitteluasemalla Energiajätettä voi viedä myös lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Muovipohjainen energiajäte otetaan maksutta vastaan. Maksu peritään, jos muovin seassa on muuta polttokelpoista materiaalia kuten kartonkia ja puutavaraa. Säkillinen energiajätettä maksaa noin viisi euroa. Huolellinen syntypaikkalajittelu tärkeää Jätehuollossa oikea lajittelu on tärkeää. Biojäte on kompostoitava tai toimitettava erilliskeräykseen, koska sekajätteen joukossa se heikentäisi kierrätyspolttoaineen laatua. Kodin lasi- ja metallijäte lajitellaan ja viedään ekopisteelle, etteivät ne suotta kuormita käsittelylaitteistoa. Energiajäte lajitellaan myös entiseen tapaan. Kierrätyspolttoainetta valmistetaan Majasaaren jätekeskuksessa. Energiajätteen (palava jäte) lajitteluohje Muovipohjainen energiajäte (nuolikolmion sisällä olevalla tunnuksella 01,02,04,05,06,07 merkityt muovit): n elintarvikkeiden muovikääreet ja pakkaukset kuten viilipurkit, margariinirasiat, ketsuppipullot jne. n muovikanisterit, -sangot, -kannet ja -korkit n muovipullot kuten kertakäyttöiset mehu-, pesuaine-ym. pullot ja muoviset kertakäyttöastiat n pienet muoviesineet kuten tiskija hammasharjat n styrox ja vaahtomuovi, maatalousmuovit Energiajätteeseen kuuluva kartonki ja paperi n likaantunut, kostea pahvi ja kartonki n märkälujakartonki kuten mäyräkoiran nahat n julisteet, lahja- ja käärepaperit, karkkipaperit, tarrat n itsejäljentävä paperi, muovi- ja vahapinnoitettu paperi n kaikki pahvi ja kartonki, ellei niille ole järjestetty erillistä keräystä Käyttökelvoton tekstiili n käyttökelvottomat vaatteet ja kodin tekstiilit Energiajätteeseen kelpaava puujäte n pikinen puu, kutterinpuru, sahanpuru n puurakenteet, joissa PP- tai PSmuovia n puurakenteiset huonekalut, rakennuspuutavara Terminaalit tuovat tehokkuutta bioenergian raaka-ainetoimituksiin Jouni Tornberg Teknologiajohtaja Measurepolis Development Oy Biomassan energiakäyttö on ennusteiden mukaan lisääntymässä lähivuosina. Tämä edellyttää nykyistä tehokkaampaa raaka-ainetoimitusketjua erityisesti Etelä- Suomen käyttökeskusten energiatuotannon turvaamiseksi. Kuljetuslogistiikan ja raaka-aineterminaalien kehittäminen tarjoaa tehokkuutta ja varmuutta raaka- ainetoimituksiin. Kuljetuslogistiikka onkin jo ollut maassamme muutoksen kourissa, koska kuljetuskalusto on aiempaa painavampaa. Käyttöpaikalla ei ole usein tilaa raaka-aineen suurimittaiselle käsittelylle. Tällöin tarvitaan suurempia terminaaleja, joiden sijainnissa huomioidaan raaka-ainelähteet, kuljetus ja käyttöpaikka. On arvioitu, että biomassan maantiekuljetusten matkat ovat kilometriä käyttöpaikalta. Pidemmät matkat raaka-aineet kuljetetaan vain junalla. Raaka-aine jalostetaan terminaaleissa Terminaaliratkaisuilla voidaan parantaa raaka-aineen laatua lajittelemalla biomassa käyttökohteen ja toimitusketjun mukaan. Materiaali voidaan myös kuivata, mikä lisää suoraan raaka-aineen arvoa ja antaa edellytyksiä terminaaliliiketoiminnan kehittymiselle. Terminaali on siten kehitettävissä tehokkaaksi raaka-aineen jalostusyksiköksi arvoketjussa. Terminaaleissa voidaan tulevaisuudessa käsitellä myös maatalouden biomassoja ja mahdollisesti yhdyskuntaperäisiä raaka-aineita metsäbiomassan lisäksi. Kainuun sijainti keskeinen Suurimmat metsäbiomassan raakaainelähteet ovat Itä-Suomessa ja Kainuussa. Kainuun seutu onkin yksi potentiaalinen suurterminaalin sijaintipaikka. Terminaalin yhteyteen on periaatteessa mahdollista rakentaa myös biomassan jalostuslaitos biojalostamo. BEST-tutkimusohjelmassa (Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut - Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) luodaan yhteistä strategiaa ja tahtotilaa bioenergian tehokkaaseen käyttöön ja kehitetään vientitoiminnan edellytyksiä. Yksi ohjelman keskeisistä tavoitteista on parantaa radikaalisti bioenergian tuotannon raaka-ainetoimitusketjun kustannustehokkuutta ja joustavuutta. Vuoden verran toiminutta BESTohjelmaa koordinoivat yhdessä energia- ja ympäristöalan klusteri CLEEN Oy sekä Suomen biotalousklusteri FIBIC Oy. Ohjelmaan osallistuu laaja joukko metsä-, energiaja teknologia-alan yrityksiä sekä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Ohjelman mittaustekniikka-osiossa ovat mukana Kainuusta Metso Automation Oyj, Senfit Oy, Measurepolis Development Oy ja Oulun yliopiston Cemis-Oulu.

8 8 Poliittisilla päätöksillä kohti uusiutuvaa lähienergiaa Markku Nivakoski Projektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy Puuta on käytetty Suomessa energiaksi läpi historian. Metsä- ja sahateollisuuden syntyminen ja 70-luvun öljykriisi vauhdittivat puun laajempaa energiakäyttöä. Silloin tehtyjen kuntapäätösten tuloksena syntyi yrityksiä, työtä ja hyvinvointia lähiympäristöön. Samalla valtio on edistänyt puun käyttöä tukemalla nuoren metsän hoitoa ja hakkeen tuotantoa. Kaupunkien suuret yksiköt tuottavat nyt sähköä ja lämpöä hyvällä hyötysuhteella pääasiassa uusiutuvasta kotimaisesta polttoaineesta. Puun osuutta polttoaineesta pyritään kasvattamaan entisestään. Yhtiöittäminen ratkaisuksi Poliittisia päätöksiä tarvitaan edelleen, jotta voimme vastata uuden energia- ja biotalouden haasteisiin. Tulevaisuus vaatii tekijänsä. Kunnalliset lämpölaitokset tulisi yhtiöittää soveltuvilta osin ja yhdistää alueellisesti tarkoituksenmukaisiin yksiköihin. Kunnat säilyttäisivät määräysvallan yhtiöissä suurina lämmön käyttäjinä. Yhtiöille tulisi asettaa vaatimukseksi liiketaloudellinen itsenäisyys ja toiminnalle alueellinen yhteiskuntavastuun periaate. Metsähake tulisi hankkia paikkakunnan metsistä yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Tehostuvan kaukolämpötoiminnan tuoma kustannussäästö käytettäisiin aluetalouden hyväksi. Paikallisista luonnonvaroista saatava korkeampi hinta on osa järkevää aluetaloutta ja työllisyyden hoitoa. Biopolttoaineiden logistiikkaa, laatua ja laadun valvontaa tulisi kehittää vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tähän kaikkeen me voimme vaikuttaa Kainuussa ITSE. Uusiutuva energia osa biotaloutta Metsillä ja niiden kyvyllä sitoa hiiltä on kasvava rooli ilmastomuutoksen hallinnassa. Kainuun uusiutuvat luonnonvarat ja käytettävissä oleva teknologia antavat mahdollisuuden lähteä rakentamaan tulevaisuutta kestävällä tavalla. St1:n Kajaaniin suunniteltu hanke, puun jalostaminen bioetanoliksi, on iso askel Kainuulle. Myös muita suuren mittaluokan hankkeita on vireillä. Puusta on moneksi. Halkojen käyttö kiinteistöjen lämmittämisessä on ollut merkittävää, ja jatkuu edelleen pienkiinteistöissä. Kainuun työllisyyden, hyvinvoinnin ja aluetalouden kannalta on tärkeätä tehostaa vajaakäytössä olevien puuvarojen käyttöä ja jalostamista. Toinen tarjolla oleva mahdollisuus on valmistaa biokaasua nykyisin jätteeksi menevän biomateriaalista, kuten jätevesilietteestä ja biojätteistä sekä karjanlannasta. Kaukolämmön kehitys n Vuonna 1969 kaukolämpötoiminta alkoi Oulussa n Vuonna 1974 kaukolämpötoiminta alkoi Kajaanissa n Vuonna 1977 käynnistyi Oulun Toppilan turvevoimalaitos n Kajaanissa öljyn käyttö jatkui vuoteen 1982 saakka, jolloin rakennettiin verkkoyhteys Kajaani Oy:n voimalaitokselle n Turvetta ja puuta käyttävä kirkonkylien kaukolämpö tuli kannattavaksi 1980-luvun lopulta alkaen n Kainuun Voima Oy:n nykyinen voimalaitos valmistui vuonna 1989 Säästetty euro paras euro! Jani Löhönen Asiantuntija Anno Energia -palvelut Annosol Oy Menneen talven lämpölaskut ovat hemmotelleet meitä kaikkia. Luultavasti sähkö- ja vesilaskut ovat kuitenkin muistuttaneet meitä elämän realiteeteista. Lämmön osaltakin tilanne on todennäköisesti ja toivottavasti väliaikainen, koska pakkanen kuuluu olennaisena osana Suomen ilmastoon. Ulkoilmasta riippumatta kaikkien energialaskujen suuruuteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa. Enemmän voi saada myös vähemmällä Liian moni meistä on totuttautunut tiettyyn kulutustasoon. Kun jokin energialaskuista tipahtaa postiluukusta, maksetaan se hampaita kiristellen ja samalla tuskaillaan laskun suuruutta. Toisaalta tieto lämmön, sähkön ja veden riittävyydestä, tuo tietyn turvallisuuden tunteen. Ei uskota eikä ymmärretä, että vähemmälläkin voi saada normaalin asumisen laadun. Samalla elämisen laatu parantuu kun laskut ovat pienempiä ja rahat voi käyttää vaikka omaan hyvinvointiin. Säästäminen käytännössä Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on litraa per asukas vuorokaudessa. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin litraa vuorokaudessa per asukas. [Lähteet: Kuva: Motivan kuva-arkisto, teksti: Ympäristöministeriön työryhmämuistio] Suurin osa kotitalouksien säästöistä saadaan muuttamalla omia käyttötottumuksia. Uusien tapojen opettelu vaatii kuitenkin aina aikaa. Nopeita säästöjä on mahdollista hakea teknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi veden kulutukseen voidaan helposti vaikuttaa vakiopaineventtiilin ja hanakohtaisten säästöporesuuttimien avulla. Vakiopaineventtiili vaikuttaa vedenkulutukseen 5-25 prosenttia. Samalla pienenee myös lämpimän käyttöveden kulutus, ja lämmityskustannukset laskevat. Mistä neuvoja säästämiseen Kainuulaisilla on, nyt jo toista vuotta peräkkäin, mahdollisuus saada ilmaista rakentamiseen, remontointiin ja asumiseen liittyvää energianeuvontaa. Energianeuvonnan verkkosivuilta löytyy esimerkiksi linkki lämmitystapavertailun simulointiohjelmaan. Neuvonta on Motivan koordinoimaa, ja sillä pyritään ohjaamaan kuluttajia energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Palvelua saat alueelliselta energianeuvojaltasi Anita Korhoselta p tai annosol.fi, ja tarvittaessa hän voi tulla antamaan opastusta ihan kotiisi asti. Keskustelua ja vinkkejä energiatehokkuusasioista löytyy myös valtakunnallisesta portaalista ja muita energiatehokkuuteen liittyviä palveluja verkkosivuilta

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Timo Saarelainen Toimitusjohtaja Green Fuel Nordic Kestävästi hoidettujen metsien uusiutuva puu on raaka-aine, jolle riittää käyttöä ja käyttäjiä,

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot