IDA Early Stage Building Optimization (ESBO) Käyttöopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IDA Early Stage Building Optimization (ESBO) Käyttöopas"

Transkriptio

1 IDA Early Stage Building Optimization (ESBO) Käyttöopas Versio 1.09, Joulukuu 2013

2 Sisältö Mikä on IDA ESBO?... 3 IDA ESBOn käyttö... 3 IDA ESBO käyttöliittymä... 6 Huoneet-välilehti... 6 Rakennus-välilehti...30 Käynnistä simulointi-välilehti...59 Oletusjärjestelmien tekninen kuvaus...61 Oletusjärjestelmien teknisen kuvauksen tarkoitus...61 Oletusvaraajamallit...62 Esimerkki generoidusta järjestelmästä

3 Mikä on IDA ESBO? IDA ESBO on optimaalisen rakennussuunnittelun simulointiohjelma. Sen avulla voit kokeilla erilaisia rakennussuunnitteluratkaisuja ja arvioida niiden vaikutuksia elinkaarikustannukseen, energiankulutukseen ja viihtyisyyteen. IDA ESBOsta on kaksi versiota: ilmaisella standardiversiolla voidaan säädellä kaikkia muita muuttujia paitsi rakennuksen geometriaa. Valittavissa on useita valmiita mallirakennuksia. Maksullisella ESBO-täysversiolla onnistuu myös rakennuksen geometrian muokkaaminen. ESBO sovellus ei huomioi huoneiden välisten ilmavirtojen tai lämmönsiirron vaikutuksia. Niissä projekteissa, joissa näiden vaikutukset ovat oleellisia rakennuksen toimivuuden kannalta, tulee käyttää IDA ICE sovelluksen täysversiota. Seuraavassa tarkastellaan käyttöä yleisesti. Tämän jälkeen käydään läpi tärkeimmät syöttöikkunat selityksineen suurin piirtein käytön mukaisessa järjestyksessä. IDA ESBOn käyttö Standardiversiossa tyypilliset huoneet ja geometria ovat valmiiksi valittuna. On suositeltavaa kuitenkin jatkaa lukemista ja selvittää itselleen ohjelman toimintaperiaate. Ensimmäinen tehtävä on määritellä rakennuksen tyypilliset huoneet. Tämä tehdään Huoneet välilehdellä. Tyypillisillä huoneilla oletetaan olevan erilaisia sisäilmasto tai taloteknisiäjärjestelmiä. Jos kyseessä on esimerkiksi rakennus, jossa on 100 samanlaista etelään suunnattua toimistohuonetta, riittää, että mallinnetaan vain yksi tällainen huone. Jos mallinnettavana on pieni rakennus, voidaan määritellä rakennuksen kaikki huoneet erikseen. Suurissa kohteissa ei kuitenkaan ole järkevää mallintaa kaikkia huoneita, vaan on aina parempi mallintaa vain tyyppihuoneita, kuten esimerkiksi yhden hengen toimistohuone eteläsivulla, yhden hengen toimistohuone pohjoissivulla, avokonttori, kokoushuone, käytävätila jne. Tyypillisten huoneiden geometrian määrittelyn jälkeen syötetään Huoneet-välilehden alaosan taulukkoon jokaisen huonetyypin todelliset kokonaislattia-alat, kunnes rakennuksen kokonaislattiaala on saavutettu. Ohjelma laskee automaattisesti rakennuksen muut tärkeät kokonaisalat. Ikkunaaloja muuttamalla tai lisäämällä ulkoseinien pinta-alaa, päädytään malliin, joka vastaa todellista rakennusta tärkeimpien arvojen osalta: ikkunoiden kokonaisala, ulkoseinien, katon ja maapinnan kokonaisala. Nämä tärkeimmät pinta-alat eivät saisi poiketa rakennuksen todellisista pinta-aloista muutamaa prosenttia enempää. 3

4 Tämän osuuden jälkeen standardi- ja täysversio ovat identtisiä. Rakennuksen tyypillisten huoneiden määrittelyn jälkeen syötetään jokaisen tyypillisen huoneen sisäiset lämpökuormat valitsemalla (mahdollisesti myös muokkaamalla) käyttöprofiili yleisimpien profiilien joukosta. Samalla tavalla valitaan jokaiselle huonetyypille sisäympäristön asetusarvot. Seuraavaksi siirrytään Rakennus-välilehdelle, jossa ensimmäinen tehtävä on valita rakennuksen sijainti alasvetovalikosta. Tämän jälkeen avataan Oletusarvojen lomake, jossa määritellään tyypilliset rakenteet sekä ikkunat. Huomattakoon, että oletusasetukset ovat voimassa kaikkialla rakennuksessa, paitsi huoneissa, joiden asetukset on määritelty erikseen. Mallirakennusten tapauksessa muita erityisiä rakenteita tai ikkunoita ei ole valittu, joten oletusarvoiset valinnat ovat voimassa. Nyt kaksoisnäpäytetään rakennuksen Ilmanvaihtoa. Oletusarvoisesti on valittuna poistoilman lämmöntalteenotolla sekä lämmitys- ja jäähdytystoiminnolla varustettu iv-kone. Mikäli lisäsäätöjä ei tarvita, asetetaan lämmönsiirtimen hyötysuhde, tulo- ja poistopuhaltimien (tai SFP-luku) paineenkorotus sekä tuloilman lämpötilan asetusarvo. Jos halutaan toisentyyppistä järjestelmää, se yksinkertaisesti raahataan paletista. Huomaa, että huoneiden ilmavirrat on jo valittu Huoneetvälilehdellä. Keskitetty oletusjärjestelmä pystyy jakamaan kuinka paljon lämmintä ilmaa tahansa. Jos tyypillisten huoneiden ilmanvaihdoksi on valittuna vain poistoilmanvaihto (tai painotettu tulo- ja poisto), tarvittava korvausilma saadaan vaipan läpi. Rakennus-välilehdellä määritellään myös lämpimän käyttöveden kulutus ja vuotoilmavirta. Näiden jälkeen voidaan suorittaa ensimmäinen simulointi. Rakennuksen huoneet on lähtökohtaisesti varustettu ideaalisilla lämmitys- ja jäähdytysyksiköillä eli ns. yleisellä lämmitys- tai jäähdytyslaiteilla. Nämä lämmittävät ja jäähdyttävät huoneita pitäen lämpötilat vaatimusten mukaisina, mutta niitä ei ole kytketty vesipohjaisiin järjestelmiin, jotka on määritelty rakennusvälilehdellä. Nämä tuottavat tehonsa suoraan jostain energiasta, esimerkiksi sähköstä, polttoaine taikka kaukolämmitys- ja jäähdytys). Rakennusvälilehdellä olevat järjestelmät tuottavat kuitenkin aina lämpö- taikka jäähdytystä vesikiertoisten järjestelmien välityksellä ilmanvaihtokoneen pattereille. Siksi oletuksena rakennusvälilehdellä on vakio hyötysuhteilla toimivat lämmön ja jäähdytyksen tuottolaitteen. Mikäli koneellista jäähdytystä ei tarvita, poistetaan Rakennus-välilehdeltä keskitetty jäähdytysjärjestelmä ja jokaisen tyyppihuoneen jäähdytysjärjestelmät. Kylmävaraajasäiliö on pakollinen, mutta sitä ei käytetä, ellei huoneen iv-kone ole varustettu vesikiertoisella jäähdytysjärjestelmällä. Lähes joka tapauksessa on parasta ensin tehdä ideaalisilla järjestelmillä karkeita laskelmia, jotta voidaan arvioida muiden laitteiden tehovaatimuksia. 4

5 Seuraavaksi siirrytään Simulointi-välilehdelle. Ensin simuloidaan mitoittava talvipäivä (Lämmitystarpeen laskenta). Ohjelma laskee lämmitystarpeen jokaisessa huoneessa, mistä on hyötyä myöhemmin valittaessa ei-ideaalisia huoneyksiköitä ja keskitettyjä järjestelmiä. Vastaavasti, jos halutaan mitoittaa jäähdytysjärjestelmä tai tarkistaa kesän ylilämpeneminen, suoritetaan kesäpäiväsimulaatio (Jäähdytystarpeen laskenta). Projektin alkuvaiheessa, jolloin ei vielä ole päätetty tuloilmajärjestelmää, voidaan suorittaa kokovuoden energiasimulointi. Näin voidaan ensin optimoida rakennuksen vaippa ja sen jälkeen paneutua järjestelmän yksityiskohtaisemmin. Ennen kokeilua erilaisten järjestelmän komponenttien parissa, on mentävä takaisin Rakennusvälilehdelle. Täällä asetetaan lämpimän ja/tai kylmän veden mitoituslämpötilat. Seuraavaksi Huoneet-välilehdellä korvataan ideaaliset huoneyksiköt esim. radiaattoreilla, puhallinkonvektoreilla tai lattialämmityksellä. Jotta radiaattori tai vastaava laite voidaan valita, täytyy tietää sekä huoneen lämmitystarve että järjestelmän mitoituslämpötilat. Huomaa, että useimpien komponenttien (esim. radiaattori) mitoitusteho ilmoitetaan mitoitustilanteen mukaan. Mikäli todelliset lämpötilaolot poikkeavat mitoitusoloista, luovutettu maksimiteho ei vastaa annettua arvoa. Yleensä mitoitusolot ovat oletusarvoisesti standardisoituja ja ne vastaavat laitteiden teknisiä suoritusarvoja. Jos maksimitehon halutaan vastaavan jotain tiettyä arvoa, voidaan mitoitusolot asettaa vastaamaan simuloinnissa käytettyjä veden ja ilman lämpötiloja. 5

6 IDA ESBO käyttöliittymä Huoneet-välilehti Kuva 1 Työn ollessa auki Huoneet-välilehti on aktiivinen. Välilehdellä on määriteltynä tyypilliset huoneet. Nämä voivat olla muodoiltaan suorakulmaisia, särmiömäisiä tai erilaisia mittasuhteiltaan. Standardiversiossa kaikilla huoneilla on lukittu särmiömäinen geometria. Ruudun vasemmassa reunassa oleva valikko sisältää objekteja, joita voidaan käyttää korvaamaan huoneen oletusarvoisia objekteja. Toisia objekteja, kuten ikkunoita ja ovia, voidaan asettaa raahaamalla ne suoraan 3D-näkymään. LVI-järjestelmän objektit ja asetukset voidaan raahata suoraan vastaavaan kohtaan lomaketta. Useimmat oletusarvoisista objekteista voidaan joko poistaa esimerkiksi voidaan poistaa yleinen jäähdytyslaite, jotta voidaan tutkia huonetta ilman jäähdytystä tai korvata ne toisilla eri ominaisuuksien objekteilla. Tässä ohjeessa määritellyt yleiset objektit ovat aina saatavilla. Lisäksi saattaa olla objekteja, jotka esittävät tiettyjen valmistajien tuotteita. Myös voi esiintyä yhdistelmäobjekteja, jotka palvelevat useampaa kuin yhtä toimintoa esimerkiksi 4- putkinen puhallinkonvektori, jota voidaan käyttää sekä huoneen lämmitykseen että jäähdytykseen. 6

7 Huonetaulukko Uusi huone. Lisää uusi suorakulmainen 4 x 2,5 x 2,6 m huone, jonka sisäseinäpinnat ovat oletusrakennetta. Huoneen geometriaa voidaan tarkastella 3D-näkymässä ja huoneen ominaisuudet esitetään yläpuolisissa kentissä. Ei mukana standardiversiossa. Nimeä. Nimeä valittuna oleva huone uudelleen. Kopioi. Lisää valittuna olevan huoneen kopio. Ei mukana standardiversiossa. Poista. Poista valittuna oleva huone. Ei mukana standardiversiossa. Huoneiden yhteenvetotaulukko. Taulukossa esitetään rakennuksen jokainen huone ja niiden tärkeimmät ominaisuudet. Lattia-alaa ja huonekerrointa voidaan muuttaa. Kun yhtä näistä arvoista muutetaan, muut arvot päivittyvät automaattisesti. Huoneen kokonaisarvot esitetään taulukon alareunassa, jonne rakennuksen tärkeimmät, todelliset kokonaisarvot voidaan syöttää helpottamaan vertailua. Huoneen ollessa taulukossa valittuna, huoneen ominaisuudet ja itse huone näkyvät ruudussa. Suurenna taulukko Huonetaulukko avautuu erilliseen suurennettavaa ikkunaan, jonka avulla on helppo tarkastella useitakin huoneita. 3D-näkymä 3D-näkymän ohje painike näyttää seuraavan ohjeen: Hiiren vasen näppäin: Valitse objekti napsauttamalla. Valittu objekti muuttuu punaiseksi. Hiiren vasen näppäin: paina alas ja pyöritä rakennusta liikuttamalla hiirtä. Hiiren keskimmäinen näppäin (tai tavallisessa hiiressä molemmat näppäimet): paina alas ja liikuta rakennusta liikuttamalla hiirtä. Hiiren oikea näppäin: paina alas ja zoomaa liikuttamalla hiirtä. zoomataksesi lähemmäs, liikuta hiirtä ylös ja zoomataksesi kauemmas, liikuta hiirtä alas. Näppäimet x+, x-, y+, y-, z+, z- muodostavat leikkauksen huoneesta. Kun leikkaus on aktivoitu, paina Ctrl, klikkaa punaisen kehyksen sisäpuolelle ja liikuta hiirtä liikuttaaksesi leikkausta. Ikkuna, ovi tai pinnan osa voidaan raahata uuteen paikkaan. Kun ikkuna, ovi tai pinnan osa objekti on valittuna, paina Ctrl-näppäin alas klikkaa objektia ja liikuta hiirtä liikuttaaksesi objektia. Palauta oletusnäkymä Zoomaa ja liikuttaa rakennusta, kunnes rakennus palautuu kokonaan näkyviin. 7

8 x+ Leikkaa rakennuksen 3D-näkymää poistaen kaiken muodon x-akselin positiiviselta puolelta. x- Leikkaa rakennuksen 3D-näkymää poistaen kaiken muodon x-akselin negatiiviselta puolelta. y+ Leikkaa rakennuksen 3D-näkymää poistaen kaiken muodon y-akselin positiiviselta puolelta. y- Leikkaa rakennuksen 3D-näkymää poistaen kaiken muodon y-akselin negatiiviselta puolelta. z+ Leikkaa rakennuksen 3D-näkymää poistaen kaiken muodon z-akselin positiiviselta puolelta. z- Leikkaa rakennuksen 3D-näkymää poistaen kaiken muodon z-akselin negatiiviselta puolelta. Hiiren toiminnot Hiiren vasen näppäin: Valitse objekti napsauttamalla. Valittu objekti muuttuu punaiseksi. Hiiren vasen näppäin: paina alas ja pyöritä rakennusta liikuttamalla hiirtä. Positiivinen z-akseli osoittaa aina ylös. Hiiren vasen näppäin: Leikatessa pidä Ctrl-painike pohjassa, klikkaa punaisen kehyksen sisälle ja pidä hiiren vasen näppäin pohjassa samalla kun liikutat hiirtä. Leikkaa taso. Hiiren keskimmäinen näppäin (tai tavallisessa hiiressä molemmat näppäimet): paina alas ja liikuttaa rakennusta liikuttamalla hiirtä. Liikuta rakennusta ylös, alas, oikealle tai vasemmalle. Hiiren oikea näppäin: klikkaa ja valikko avautuu. Hiiren oikea näppäin: paina alas ja zoomaa liikuttamalla hiirtä. Zoomataksesi lähemmäs, liikuta hiirtä ylös ja zoomataksesi kauemmas, liikuta hiirtä alas. Hiiren oikean näppäimen valikko: Aseta fokusointipiste. Aseta piste, jonka ympäri rakennusta voidaan kiertää ja zoomata. Hiiren oikean näppäimen valikko: Zoomauksen suuruus. Zoomaa ja panoroi rakennusta, jotta se on kokonaan näkyvissä. Geometria Pituus. Huoneen pituus, sisämitta [m]. Suorakulmaisten huoneiden mitat on muokattavissa. Leveys. Huoneen leveys, sisämitta [m]. Suorakulmaisten huoneiden mitat on muokattavissa. Korkeus. Huoneen korkeus, sisämitta [m]. Suorakulmaisten sekä särmiömäisten huoneiden mitat on muokattavissa. Muokkaa. Käynnistä 2D-editori särmiömäisen huoneen muokkaamiseen. Huoneiden, joilla on lukittu geometria, muotoa ei voi muokata. 8

9 Tuo. Tuo mielivaltaisia polygoneista rakentuvia geometrioita. Tuotu geometria lukittuu eikä sitä voida muokata. Standardiversiossa ei ole Tuo-painiketta. Suuntaus. Huoneen suuntaus suhteessa pohjoiseen [ ]. Ei mukana standardiversiossa. Rakennusvälilehdellä voidaan kiertää kaikkia huoneita yhdessä. Suuntaus. Aseta huoneen suuntaus valitsemalla vastaava painike. Ei mukana standardiversiossa. Huonejärjestelmät ja asetukset Sisäiset kuormat. Raahaa Sisäiset kuormat-objekti valikosta Huoneet-välilehteen. Avaa kaksoisnäpäyttämällä Sisäiset kuormat-objektia, Kuva 5. Sisäympäristöasetusarvot. Raahaa valikosta Sisäympäristöasetusarvot-objekti Huoneet-välilehdelle. Avaa kaksoisnäpäyttämällä Sisäympäristöasetusarvot-objektia, Kuva 6. Lämmitys. Raahaa valikosta Lämmitys-objekti Huoneet-välilehdelle. Avaa kaksoisnäpäyttämällä Lämmitys-objektia, Kuva 8. Poista klikkaamalla roskakoria. Ilmanvaihto. Raahaa valikosta Ilmanvaihto-objekti Huoneet-välilehdelle. Avaa kaksoisnäpäyttämällä Ilmanvaihto-objektia, Kuva 14. Poista klikkaamalla roskakoria. Jäähdytys. Raahaa valikosta Jäähdytys-objekti Huoneet-välilehdelle. Avaa kaksoisnäpäyttämällä Jäähdytys-objektia. Poista klikkaamalla roskakoria. Jäähdytyksen poistaminen merkitsee huonekohtaisen jäähdytyksen poistamista, mutta huoneeseen voi silti tulla koneellisesti jäähdytettyä ilmaa. Jos halutaan poistaa kaikki jäähdytys, tulee poistaa Jäähdytys myös Rakennus-välilehdeltä (mutta ei Kylmävaraajaa). 9

10 Kuva 2 Ikkuna. Raahaa vasemman reunan valikosta uusi ikkuna huoneen 3D-näkymään, Kuva 2. Valikon saa näkyviin esim. klikkaamalla työkalurivin -painiketta. Avaa Ikkuna-objekti kaksoisnäpäyttämällä, Kuva 24 ja Kuva 25. Poista klikkaamalla oikeaa näppäintä ja valitsemalla poista. Kopioi ikkuna hiiren oikealla näppäimellä ja valitse kopioi. Uusi ikkuna ilmestyy alkuperäisen viereen. Kun uusi ikkuna on lisätty pintaan, jolla on sisäseinä, pinta saa ulkoseinien oletusrakenteen. Valittuna olevaa ikkunaa voidaan siirtää pitämällä Ctrl pohjassa ja raahaamalla ikkuna uuteen paikkaan, joka voi olla kokonaan toisella seinällä. Ovi. Raahaa vasemman reunan valikosta uusi ovi huoneen 3D-näkymään. Avaa Ovi-objekti kaksoisnäpäyttämällä, Kuva 26. Poista klikkaamalla oikeaa näppäintä ja valitsemalla poista. Kopioi ovi hiiren oikealla näppäimellä ja valitse kopioi. Uusi ovi ilmestyy alkuperäisen viereen. Kun uusi ovi on lisätty pintaan, jolla on sisäseinä, pinta saa ulkoseinien oletusrakenteen. Valittuna olevaa ovea voidaan siirtää pitämällä Ctrl pohjassa ja raahaamalla ovi uuteen paikkaan, joka voi olla kokonaan toisella seinällä. Pintaosa. Erilaisen rakenteen tai rajaehdon sisältävä pinnan osa. Raahaa vasemman reunan valikosta Pintaosa huoneen 3D-näkymään, Kuva 3. Avaa Pintaosa-objekti kaksoisnäpäyttämällä, Kuva 27. Poista klikkaamalla oikeaa näppäintä ja valitsemalla poista. Kopioi hiiren oikealla näppäimellä ja valitse kopioi. Uusi Pintaosa ilmestyy alkuperäisen viereen. Valittuna 10

11 olevaa objektia voidaan siirtää pitämällä Ctrl pohjassa ja raahaamalla se uuteen paikkaan, joka voi olla kokonaan toisella seinällä. Nämä toiminnot eivät ole saatavilla Standardi-versiossa. Kuva 3 Seinärakenne. Raahaa vasemman reunan valikosta uusi Seinärakenne-objekti huoneen 3Dnäkymään. Avaa Seinärakenne valikko kaksoisnäpäyttämällä 3D-näkymän pintaa. Poista seinärakenne klikkaamalla oikeaa näppäintä ja valitsemalla poista. Kun seinärakenne poistetaan, pinta saa sisäseinien oletusrakenteen, ellei pinnalla ole ikkunaa tai ovea. Mikäli pinnalla on jo ovi tai ikkuna, pinta saa ulkoseinien oletusrakenteen. Aseta haluttuun pintaan ulko- tai sisäseinien tai maaperän oletusrakenne raahaamalla kyseinen oletusrakenne vasemman reunan valikosta. 11

12 Huoneen muokkaus Kuva 4 Huoneen muokkaus valikko suorakulmaisen huoneen muokkaamiseen. Valikko avautuu klikkaamalla Huoneet-välilehden Muokkaa-painiketta. Huoneen raja näkyy kuvassa murtoviivana. Murtoviiva koostuu janoista ja kulmapisteistä, jotka on merkitty pienillä neliöillä. Murtoviivaa voidaan muokata seuraavasti. Huoneen kulmia merkitseviä kulmapisteitä voidaan siirtää raahaamalla. Huoneen seiniä merkitseviä janoja voidaan siirtää raahaamalla. Lisää uusi kulmapiste klikkaamalla viivan päällä tai lähellä viivaa. Poista kulmapiste klikkaamalla sitä. Tylppiä kulmia voidaan lisätä pitämällä Ctrl pohjassa ja klikkaamalla janaa. 12

13 Sisäiset kuormat Kuva 5 Huoneen sisäisten kuormien valikko. Laite. Huoneen laitteiden kuiva, konvektiivinen lämmitysteho [W/m²]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Aikataulu. Aikataulu, jonka mukaisesti laite on toiminnassa [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Henkilöt. Huoneessa oleskelevien lukumäärä [lkm/m²]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Aikataulu. Aikataulu, jonka mukaisesti henkilöt ovat läsnä [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Valaistus. Huoneen valaistuksen mitoitettu ottoteho [W/m²]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Aikataulu. Aikataulu, jonka mukaan valaistus on päällä [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. 13

14 Sisäympäristön asetusarvot Kuva 6 Valikko, jossa voidaan muokata huoneen sisäympäristön asetusarvoja. Lämmityksen asetusarvo. Lämmityslaitteen ylläpitämä ilman lämpötila [ C]. Jäähdytyksen asetusarvo. Jäähdytyslaitteen ylläpitämä ilman lämpötila [ C]. Ohjaustapa. Ilmanlaadun määrittelytapa [CO 2 -raja] CO 2 -raja CO 2 :n enimmäispitoisuus. Raja. Ilmanlaadun asetusarvo. 14

15 Yleinen lämmityslaite Kuva 7 Yleisellä lämmityslaiteella on oletusarvoisesti rajoittamaton enimmäisteho. Sitä käytetään yleensö ensimmäisissä laskelmissa mitoitustehon löytämiseksi. Oletusarvoisesti 40 % luovutetusta tehosta on pitkäaaltoista säteilyä. Osuutta voidaan muuttaa Rakennus-välilehden oletusarvo kohdasta. Se lämmittää huonetta suoraan käyttäen annettua energialähdettä eli se ei ole riippuvainen Rakennusvälilehdellä määritellystä keskitetystä järjestelmästä.. The generic heater is normally used in the initial stages, to find required system capacity. By default, 40% of the heat is emitted as long wave radiation. This ratio can be changed in the Building defaults form. Vesikiertoinen patteri tai konvektori Kuva 8 Laitetyyppi. Patterin tai konvektorin tyyppi [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Koko. Patterin/konvektorin koko [teho, otsapinta] 15

16 Teho. Tehonluovutus mitoitusolosuhteissa [W/m²]. Kopioi. Kopioi aikaisemman huoneyksikön lämmityslaskenta. Mitoitusteho esitetään (harmaassa) syöttökentässä ja tätä vastaava pinta-ala esitetään (harmaassa) otsapinnan kentässä. Otsapinta. Patterin/konvektorin otsapinta-ala [m²]. Patterin mitoitusolosuhteet. Kuva 9 Huoneen ja veden lämpötilat, joissa patteri luovuttaa annetun tehon. Huomaa, että patterin todellinen teho riippuu suuresti näistä arvoista. 16

17 Ilma-ilma, ei kanavoitu, lämpöpumppu Kuva 10 Ilma-ilma, suoran paisunnan on/off lämpöpumppumalli huoneilman lämmitykseen. Annetuissa mitoitusoloissa (klikkaa painiketta nähdäksesi) malli luovuttaa sovitun tehon ja suorituskertoimen. Mitoitetun tilanteen ulkopuolella suorituskykyyn vaikuttavat tietyt lisätyt parametrit. Nämä ovat mitattavissa olevia lukuarvoja, mutta markkinoilla ei välttämättä ole vastaavanlaisia pumppuja. Mikäli parametrit on määritelty vastaamaan oikean laitteen mittaustuloksia, malli arvioi tehon koko toiminta-alueella muutaman prosentin (yleensä yhden) tarkkuudella. 17

18 Lattialämmitys Kuva 11 Lattialämmitysjärjestelmä peittää oletusarvoisesti huoneen koko lattia-alan. Nettomassavirran mitoitusarvo lämminvesivaraajasta järjestelmään ilmoitetaan mitoitustehon ja lämpötilaeron avulla. Huomaa, että kaikkea tästä tehosta ei ehkä saada huoneessa käyttöön, jos putkisto esimerkiksi sijaitsee keskellä eristekerrosta. Jos lämminvesivaraajan (Rakennus-välilehti, Lämmitysjärjestelmä) vesi on lämpötilaltaan liian korkea suoraan siirrettäväksi lattialämmitysjärjestelmään, oletusarvoksi tulisi valita vakiomassavirtavaihtoehto. Lattialämmitysputkiston sijainti laatassa voi olla kriittinen tekijä lämmönluovutuksen kannalta. Kokonaislämmönsiirto putkista ympäröivään materiaaliin riippuu H-water-pipe-fin parametristä. Lomakkeessa on annettu joitakin likiarvoja. Tarkemmissa simuloinneissa tulee käyttää mittaus- tai laskennallisia tuloksia. 18

19 Lämmityspalkki Kuva 12 Vedestä saadaan määrätty teho lämpötilojen vastatessa mitoitusolosuhteita ja ilmavirran vastatessa mitoitusilmavirtaa. Tiettyä tehonluovutusta tapahtuu, vaikka ilmavirta olisi nolla, koska muutoin mallista voisi tulla epävakaa. Mikäli mitoitusilmavirta on pienempi kuin kokonaistuloilmavirta huoneeseen, ylimääräinen ilma saapuu huoneeseen ilman palkkia. Kuva 13 Yleinen ilmanvaihto Kuva 14 19

20 Ikkuna, jossa voidaan määritellä huoneen ilmanvaihto. Tyyppi. Ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi [vakioilmamäärä, muuttuva ilmamäärä]. Tuloilma. Koneellinen tuloilmavirta vakioilmamääräjärjestelmässä [l/sm²]. Poistoilma. Koneellinen poistoilmavirta vakioilmamääräjärjestelmässä [l/sm²]. min. Vähimmäisilmavirta muuttuvan ilmamäärän järjestelmässä [l/sm²]. maks. Enimmäisilmavirta muuttuvan ilmamäärän järjestelmässä [l/sm²]. Ohjaus. Muuttuvan ilmamäärän järjestelmän ohjaus [CO 2, lämpötila, lämpötila + CO 2 ]. Yleinen jäähdytyslaite Kuva 15 Yleisellä jäähdytyslaitteella on oletusarvoisesti rajoittamaton enimmäisteho. Se jäähdyttää huonetta konvektion avulla ja käyttäen annettua energialähdettä. Tätä käytetään yleensä ensimmäisissä laskemissa mitoitustehon laskennassa. Se ei siis ole riippuvainen asetetuista keskitetyistä järjestelmistä. Oletusarvoisesti yleinen jäähdytyslaite pitää huoneen ilman lämpötilaa 15 C:ssa ja se voi poistaa ilmankosteutta. Tätä lämpötilaa voidaan muuttaa Rakennus-välilehden kohdassa oletusarvot. 20

21 Vesikiertoinen jäähdytyslaite Kuva 16 Laitetyyppi. Jäähdytyslaitteen tyyppi [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Koko. Muuta jäähdytyslaitteen kokoa [tehoa, otsapinta-alaa]. Teho. Luovutettu teho [W/m²]. Kopioi. Kopioi aikaisemman huoneyksikön jäähdytyslaskenta. Mitoitusteho esitetään (harmaassa) syöttökentässä ja tätä vastaava pinta-ala esitetään (harmaassa) otsapinnan kentässä. Otsapinta. Jäähdytyslaitteen otsapinta-ala [m²]. Mitoitusolosuhteet. Kuva 17 Lämpötilaolosuhteet, jolloin laite poistaa säädetyn määrän lämpöä. 21

22 Ilma-ilma, ei kanavoitu, lämpöpumppu Kuva 18 Ilma-ilma, suoran paisunnan on/off lämpöpumppumalli huoneilman jäähdytykseen. Annetuissa mitoitusoloissa (klikkaa painiketta nähdäksesi) malli luovuttaa sovitun tehon ja suorituskertoimen EER (jäähdytyksen COP). Mitoitetun tilanteen ulkopuolella suorituskykyyn vaikuttavat tietyt lisätyt parametrit. Nämä ovat mitattavissa olevia lukuarvoja, mutta markkinoilla ei välttämättä ole vastaavanlaisia pumppuja. Mikäli parametrit on määritelty vastaamaan oikean laitteen mittaustuloksia, malli arvioi tehon koko toiminta-alueella muutaman prosentin (yleensä yhden) tarkkuudella. 22

23 Kuva 19 Oletusarvoiset mitoitusolosuhteet standardin EN mukaisesti. Lattiajäähdytys Kuva 20. Ks. lattialämmityksen ohje sivulla

24 Jäähdytyspalkki Kuva 21 Vedestä saadaan määrätty teho lämpötilojen vastatessa mitoitusolosuhteita ja ilmavirran vastatessa mitoitusilmavirtaa. Pientä tehonluovutusta tapahtuu, vaikka ilmavirta olisi nolla numeerisista syistä. Mikäli mitoitusilmavirta on pienempi kuin kokonaistuloilmavirta huoneeseen, ylimääräinen ilma saapuu huoneeseen ilman palkkia. Kuva 22 24

25 Lattialämmitys-/jäähdytys Kuva 23 Yhdistetty lattialämmitys ja jäähdytys. Ks. lattialämmityksen ohje sivulla

26 Ikkuna Kuva 24 Ikkunan määrittely. Karmin osuus. Ikkunan lasittamaton osuuden suhde koko ikkuna-alaan [%]. Lasirakenne. Lasin rakenteen valinta (sisältää ikkunan g-, T, Tviz sekä U-arvon) [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Integroitu suojaus. Aurinkosuojaverhojen ja kaihtimien valinta [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Ulkopuolinen aurinkosuojaus. Lisää ikkunan ulkopuolisen aurinkosuojauksen. Valittuna ikkunan kuvaan ( Kuva 24) tulee mukaan markiisi (Kuva 25). Aukon ohjaus. Erilaisia ikkunan aukon ohjausvalintoja. [Aikataulu, PI lämpötilaohjaus + aikataulu] 26

27 Aikataulu Aukkoa ohjataan aikataulun mukaan (tai ei ollenkaan) PI lämpötilaohjaus + aikataulu Aukko ohjataan ilman lämpötilan (sisä ja ulko) mukaan täysin kiinni asennosta (0) asentoon, joka on annettu aikataulussa. Aukon aikataulu. Ikkuna-aukon avautumisen aikataulu. 0 = täysin kiinni, 1 = täysin auki. x Asema x-suunnassa [m] y Asema y-suunnassa [m] Leveys. Ikkunan leveys x-suunnassa (karmin ulkomitat) [m]. Korkeus. Ikkunan korkeus y-suunnassa (karmin ulkomitat) [m]. Ikkunasyvennys. Ikkunan ulkopuolisen lasin ja julkisivun ulkopinnan välinen etäisyys [m]. Markiisin leveys. Markiisin kokonaisleveys [m]. Ks. Kuva 25. Markiisin korkeus. Markiisin kokonaiskorkeus [m]. Ks. Kuva 25. Markiisin pituus. Markiisin enimmäispituus julkisivusta [m]. Ks. Kuva 25. Markiisin asennusetäisyys ikkunan yllä. Markiisin ja ikkunasyvennyksen välinen etäisyys [m]. Ks. Kuva

28 Kuva 25 Ovi Kuva 26. Oven määrittely. 28

29 Rakenne. Oven rakenne [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. x Asema x-suunnassa [m] y Asema y-suunnassa [m] Leveys. Oven leveys x-suunnassa [m]. Korkeus. Oven korkeus y-suunnassa [m]. Pintaosa Kuva 27 Pintaosan määrittely. Rakenne. Pintaosan rakenne [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. x Asema x-suunnassa [m] y Asema y-suunnassa [m] Leveys. Pintaosan leveys x-suunnassa [m]. Korkeus. Pintaosan korkeus y-suunnassa [m]. 29

30 Rakennus-välilehti Kuva 28 Rakennus-välilehteä käytetään määrittelemään yleistä informaatiota sekä simuloinnista että rakennusta palvelevista LVI-järjestelmistä. Vastaavasti kuin Huone-välilehdellä (sivu 6) voidaan oletuksena olevia objekteja vaihtaa vasemman reunan valikosta. Useimmat LVI-järjestelmien kombinaatiot yhdistetään automaattisesti tarkoituksenmukaisiin järjestelmiin. Ks. sivu 61, jossa esitetään yksityiskohtainen tekninen selostus generoitavista järjestelmistä. Projektin tiedot Projektin tiedot. Klikkaa auki projektin tiedot (simuloinnin dokumentointi ja valitut parametrit). Projektin tiedot kirjataan raportteihin jne. Yleiset tiedot Sijainti. Rakennuksen sijainti [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Objekti sisältää viittauksen sijainti ja säätiedostoihin. Hyperlinkistä pääsee sijaintivalikkoon. Tuuliprofiili. Tuuliprofiilin valinta [valikoima saatavilla olevien resurssien perusteella]. Yksityiskohtaiset asetukset löytyvät hyperlinkistä. Kierrä rakennusta. Rakennuksen asteittainen kiertäminen [ ]. 30

31 Myötä. Kierrä rakennusta myötäpäivään valitun kulman verran. Vastapäivään. Kierrä rakennusta vastapäivään valitun kulman verran. Oletusarvot. Klikkaa avataksesi oletusarvojen sivun, joka sisältää jokaisen huoneen oletusarvot (Kuva 29). Kylmäsillat. Klikkaa avataksesi kylmäsiltojen sivu, joka sisältää huoneiden kylmäsiltojen laskennalliset häviökertoimet (Kuva 30). Maaperän arvot. Klikkaa avataksesi maaperän arvojen sivu, joka sisältää rakennuksen maaperän mallit ja lämpöolojen parametrit (Kuva 31). Vuotoilma. Klikkaa avataksesi vuotoilman sivu, joka sisältää rakennuksen vuotoilmavirran toimintatavan ja parametrit (Kuva 32). Lisäenergia ja häviöt. Klikkaa avataksesi lisäenergia ja häviöt sivu, joka sisältää tiedot rakennuksen lisäenergiasta, joka ei osallistu rakennuksen lämpötaseeseen (esim. ulkopuolinen valaistus). (Kuva 33). Rakennuksen 3D ja varjostus. Klikkaa avataksesi rakennuksen 3D ja varjostus sivu (Kuva 41, Kuva 42 ja Kuva 43). 31

32 Oletusarvot Kuva 29 Oletusarvoja käytetään ellei huoneisiin tai alijärjestelmiin ole asetettu muita arvoja. Ulkoseinät. Ulkoseinien rakenne (ellei ole määritelty huoneessa) Sisäseinät. Sisäseinien rakenne (ellei ole määritelty huoneessa) Sisälattiat. Sisälattioiden rakenne (ellei ole määritelty huoneessa) 32

33 Katto. Katon rakenne (ellei ole määritelty huoneessa) Ulkopuolinen lattia. Ulkopuolisten lattioiden rakenne (ellei ole määritelty huoneessa). Maaeristekerroksen katsotaan normaalisti kuuluvan maaperän rakenteeseen. Lasi. Ikkunoiden lasi (ellei ole määritelty ikkunassa erikseen). Oven rakenne. Ovien oletusrakenne. Oletusasetuksena tälle parametrille on [käytä seinärakennetta], mikä tarkoittaa, ettei seinämateriaalia käsitellä erikseen. Ikkunan integroitu suojaus. Ikkunan oletusarvoinen aurinkosuojaustapa. Oletuslämmitys. Käytettävien lämpölaitosten ja ideaalisten huoneyksiköiden oletustyyppi. Lämmityksen COP-arvo. Lämmityksen oletushyötysuhde. Oletusjäähdytys. Käytettävien jäähdytyslaitosten ja ideaalisten huoneyksiköiden oletustyyppi. Jäähdytyksen COP-arvo (EER). Jäähdytyksen oletushyötysuhde. Ideaalisen jäähdytyspatterin lämpötila. [ C]. Ideaalisen lämmityslaitteen säteilyn osuus. Ideaalisen lämmityslaitteen luovutuksen hyötysuhde. Ideaalisen jäähdytyslaitteen luovutuksen hyötysuhde. IDA-resurssit. Aikaisemmin tässä projektissa käytetyt IDA-resurssit. Tietokanta. Avaa IDA-tietokannan. 33

34 Kylmäsillat Kuva 30 Kuvan kertoimia käytetään huoneiden kylmäsiltojen häviöiden laskemiseen. Huoneen kokonaishäviökerroin on eri rakenteiden kylmäsiltojen häviökertoimien summa. Kertoimet esitetään lukuarvona per elementtiyksikkö (usein 1/m). Elementtien koot lasketaan huoneen geometrian perusteella 34

35 Maaperän arvot Kuva 31 Maakerros kellarin lattian alapuolella. Maakerrokset kellarin lattialaatan alla vakiolämpötilassa. Maakerros perusmuurin ulkopuolella. Perusmuurin ulkopuoliset maakerrokset ympäristön maaperän pinnan lämpötilassa. Kellarikerroksen alapuolinen maakerros on vakiolämpötilassa, joka on säätiedostosta saatava ilman keskilämpötila. Julkisivua ja kellaria ympäröiviä kerroksia yhdistää ryömintätila, jota pidetään maaperän pinnan lämpötilassa. Huomaa, ettei näitä kytkentöjä ole mallinnettu 2D tai 3D:nä. Vuotoilma Kuva 32 Vuotoilma-ikkunan asetuksia käytetään määrittelemään rakennuksen tiiviyden mukainen vuotoilmanmäärä ilman, että vuotoilmavirtoja täytyisi määritellä jokaisessa huoneessa erikseen. Tässä esitellään julkisivun ja huoneiden väliset vakioilmavirrat. 35

36 Lisäenergia ja häviöt Kuva 33 Tässä ikkunassa määritellään lisäenergian käyttö (esim. ulkopuolinen valaistus) sekä LVIjakelujärjestelmien häviöt. Jakelujärjestelmien häviöt määritellään häviöinä rakennuksen putkistoista ilman että täytyisi määritellä putkistojen tarkkaa reittiä tai niiden eristeiden ominaisuuksia. Vesiputkistoille luku on positiivinen, kun huonetta lämmittävät lämmin käyttövesi ja lämpö, ja positiivinen, kun jäähdytetään kylmävesiputkistoilla. Ilmanvaihtokanaviston häviöt luokitellaan positiivisiksi, kun kanava on viileämpi kuin huone. Kanavahäviöt sisältävät sekä lämpöhäviöt että vuotoilmahäviöt, vaikka todellista häviötä kanavan seinämästä ei mallinneta. Kanavahäviöt ottavat huomioon kanaviston ja huoneiden todellisen lämpötilaeron, kun taas vesiputkistojen häviöt ovat riippumattomia todellisista lämpötiloista. Lämmön- ja kylmänjaon yksiköitä on mahdollista vaihtaa. Häviöiden tasoa voidaan säätää karkeasti liukusäätimillä, mutta nämä tasot vaihtelevat suuresti eri maiden välillä. Annettu prosenttiosuus lämpöä (tai kylmää) jokaisesta jakelujärjestelmästä tulee huoneen lämpötaseeseen. Jäljelle jäävä lämpö yksinkertaisesti poistuu ympäristöön. Mikä tahansa määrä Lisäenergian käyttäjiä voidaan määritellä (klikkaa oikeaa näppäintä ja nimeä uudelleen). Tämä on energiaa, joka pitäisi ottaa huomioon kokonaisenergian määrässä, mutta joka ei 36

37 vaikuta rakennuksen lämpötaseeseen. Esimerkkinä tästä on ulkovalaistuksen jäänpoistolaitteiden energiankulutus. Jokaiselle kohteelle voidaan määritellä kulutus absoluuttisena ja per lattia-alana. Molempien yhteissumma esitetään. Jokaisen kohteen tulee myös viitata kaavioon ja energiamittariin. Jakelujärjestelmät Ilma. Raahaa ilmanjakelujärjestelmä vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi ilmanjakelujärjestelmä (Kuva 34). Kuva 34 Ilmanjakojärjestelmän kuvaus sisältää koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän yleiset asetukset. Nämä parametrit sisältyvät myös valitun iv-koneen asetuksiin. Niitä voidaan myös käyttää muualla. Lämpö. Raahaa lämmönjakelujärjestelmä vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi lämpö (Kuva 35). 37

38 Kuva 35 Lämmin käyttövesi sisältää vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän yleiset asetukset. Näitä parametreja käytetään primäärisen mallin generoimiseen. Menoveden lämpötilakäyrälle voidaan asettaa kolme pistettä ympäristön lämpötilasta riippuvana. Jokaisen huoneen vesikiertoiseen lämmityslaitteeseen syötetään samanlämpöistä vettä. Ilmastointilaitteeseen on mahdollista lisätä erillinen lämpimän veden asetusarvo. Jäähdytys. Raahaa jäähdytys-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi jäähdytys (Kuva 36). 38

39 Kuva 36 Kylmävesiverkosto sisältää vesikiertoisen jäähdytysjärjestelmän yleiset asetukset. Näitä parametreja käytetään primäärisen mallin generoimiseen. Menoveden lämpötilakäyrälle voidaan asettaa kolme pistettä ympäristön lämpötilasta riippuvana. Jokaisen huoneen vesikiertoiseen jäähdytyslaitteeseen syötetään samanlämpöistä vettä. Ilmastointilaitteeseen on mahdollista lisätä erillinen kylmän veden asetusarvo. Lämmin käyttövesi Raahaa lämmin käyttövesi-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi lämmin käyttövesi (Kuva 37). Kuva 37 39

40 Lämpimän veden käyttö voidaan ilmoittaa eri yksikköinä. Huomaa, että käytettäessä yksikköä, joka sisältää henkilöiden lukumäärän, vastaava henkilöiden lukumäärä tulee ilmoittaa myös. Henkilöiden lukumäärä-kenttä on oletuksena sidottu kaikkien henkilöiden lämpökuormien summaan. Monissa tapauksissa tämä luku kuitenkin poikkeaa suuresti vettä käyttävästä henkilöstä. Esimerkiksi kokoushuoneeseen voi mahduttaa monen henkilön kuorma, joilla kuitenkin on normaali kuormansa jossakin toisessa huoneessa. Energia Sähköhinta. Raahaa sähköhinta-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti (Kuva 38). Polttoainehinta. Raahaa polttoainehinta-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti (Kuva 38). Huomaa, että hinnoittelu ilmoitetaan suhteessa polttoaineen lämpöarvoon, ei poltettuun massaan tai tilavuuteen. Kaukolämpöhinta. Raahaa kaukolämpöhinta-objekti vasemman reunan valikosta Rakennusvälilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti (Kuva 38). Kaukojäähdytyshinta. Raahaa kaukojäähdytyshinta-objekti vasemman reunan valikosta Rakennusvälilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti (Kuva 38). Kuva 38 CO2-kerroin. Raahaa CO2-kerroin-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti (Kuva 39). 40

41 Kuva 39 CO 2 -kertoimia käytetään ilmaisemaan se käytetyn energialähteen energiamäärä, joka pääsee ympäristöön. Polttoaineen kohdalla energia ilmaistaan polttoaineen lämpöarvona. Energiamuotojenkertoimet. Raahaa energiamuotojenkertoimet-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti (Kuva 40). Kuva 40 Energiamuotojenkertoimilla ilmaistaan jokaisen yksikön käyttämä primäärienergia. Monet valtiot ovat määrittäneet primäärienergiakertoimia, joita käytetään erilaisten järjestelmien ympäristövaikutusten vertailussa. Keskitetyt järjestelmät Aurinkolämpö. Raahaa aurinkolämpö-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Aurinkosähkö. Raahaa aurinkosähkö-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. 41

42 Ilmanvaihto. Raahaa ilmanvaihto-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Lämpövaraaja. Raahaa lämpövaraaja-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Kylmävaraaja. Raahaa kylmävaraaja-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Topup-lämmitys. Raahaa Topup-lämmitys -objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Peruslämmitys. Raahaa peruslämmitys -objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Jäähdytys. Raahaa jäähdytys-objekti vasemman reunan valikosta Rakennus-välilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Ulkolämmönsiirto. Raahaa ulkolämmönsiirto-objekti vasemman reunan valikosta Rakennusvälilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Maalämmönsiirto. Raahaa maalämmönsiirto-objekti vasemman reunan valikosta Rakennusvälilehteen. Kaksoisklikkaa avataksesi objekti. Poista klikkaamalla roskakoria. Kaikki ulkoilma ja maalämmönsiirtimet on kytketty nestepiiriin, jotka on aina kytketty varaajien lämmönsiirtimiin (eli ns. kierrukaan). Näin olleen esimerkiksi maapiiri voi suoraan jäähdyttää jäähdytysvaraajaa ilman jäähdytyksentuottoyksikköä eli chilleriä. Liuos-vesi-jäädytyslaiteen lauhduttimen kytketään liuosvirtaan, joka voi olla lämpötilatasoltaan sopiva myös lämmitysvaraajaan lämmittämiseen Kahden tai useamman keskitetyn järjestelmän ollessa graafisesti kytkettyinä, lisätty järjestelmä kattaa molempien toiminnot. Valitset tuottojärjestelmä yksityiskohtaisemmat tulosteet Simulointi-välilehdeltä nähdäksesi tarkemmin tuottojärjestelmän toiminnan eri ajanhetkinä Rakennuksen 3D ja varjostus Rakennuksen 3D ja varjostus ikkuna avautuu klikkaamalla Rakennus-välilehden Rakennuksen 3D ja varjostus painiketta. 42

43 Huoneet Rakennuksen 3D ja varjostus ikkunassa huoneille voidaan määritellä todellisen rakennuksen kolmiulotteinen asema. Raahaa huoneita Huoneet-välilehden taulukosta Rakennuksen 3D ja varjostus ikkunaan (Kuva 41). 3D näkymässä huone on liikuteltavissa x ja y suunnissa. Liikutellaksesi huonetta z-suunnassa pidä shift-painike pohjassa. Sijoittaaksesi huone uudelleen, valitse se, pidä ctrl-painike pohjassa ja raahaa. Oletusarvoisesti jokainen huone sijoitetaan origoon. Huoneet eivät varjosta ikkunoita tai aurinkopaneeleja. Kuva 41 Varjostusobjektit Rakennuksen 3D ja varjostus ikkunassa varjostus-objekteja voidaan lisätä varjostamaan ikkunoita ja aurinkopaneeleja. Raahaa varjostus-objekteja valikosta Rakennuksen 3D ja varjostus ikkunaan (Kuva 42). Poista klikkaamalla oikeaa näppäintä ja valitsemalla poista. Kopioi hiiren oikealla näppäimellä valitsemalla kopioi. Uusi objekti ilmestyy alkuperäisen viereen. Valittuna olevaa objektia voidaan siirtää pitämällä Ctrl pohjassa ja raahaamalla se uuteen paikkaan. Objektia voidaan liikutella x ja y suunnissa. Liikutellaksesi objektia z-suunnassa pidä shift-painike pohjassa. Varjostus-objektin muokkaus tapahtuu valitsemalla muokkaa hiiren oikean näppäimen valikosta (Kuva 43). 43

44 Kuva 42 Kuva 43 44

45 Kun valittuna on muokkaustila (Kuva 43), varjostusobjekteja voidaan muokata seuraavasti. - Muokkaa varjostusobjektin muotoa ja paikkaa asettamalla hiiren osoitin pallukan päälle, klikkaa hiiren vasenta näppäintä ja raahaa pallukkaa. - Siirrä koko varjostusobjektia asettamalla hiiren osoitin varjostusobjektin päälle kahden pallukan väliin ja klikkaa hiiren vasenta näppäintä ja raahaa objektia. Varjostusobjekti seuraa kursoria x ja y-suunnissa, mutta ei z-suunnassa. - Liikuttele varjostusobjektia z-suunnassa asettamalla hiiren osoitin varjostusobjektin päälle ja liikuttele hiirtä shift painettuna alas. - Kierrä varjostusobjektia z-akselin ympäri asettamalla hiiren osoitin varjostusobjektin päälle, paina alas shift ja hiiren keskimmäinen painike ja liikuta hiirtä. - Skaalaa varjostusobjektia (siirrä pallukat lähemmäs/kauemmas toisistaan) asettamalla kursori varjostusobjektin päälle, pidä shift ja hiiren oikea painike alaspainettuna ja liikuta hiirtä. - Lisää uusi pallukka klikkaamalla hiiren vasemmalla samalla pitäen ctrl-painike pohjassa. - Poista pallukka asettamalla kursori pallukan päälle, pidä ctrl pohjassa ja klikkaa hiiren oikeaa painiketta. Poistu muokkaustilasta klikkaamalla hiiren oikeaa painiketta ja valitsemalla valikosta OK tai Peruuta. Aurinkopaneeli Mikäli rakennukseen on lisätty aurinkolämpö tai sähköjärjestelmä, aurinkopaneelit ovat valittavissa Rakennuksen 3D ja varjostus ikkunassa (Kuva 44). Aurinkopaneelit voidaan sijoittaa 3D-näkymässä pitämällä ctrl alhaalla ja raahaamalla paneeli uuteen kohtaan. Paneeli liikkuu x-y-tasossa. Liikuta paneelia z-suunnassa pitämällä shift-painike pohjassa. Muut varjostusobjektit varjostavat aurinkopaneeleja. Aurinkopaneelit varjostavat myös toisia aurinkopaneeleja sekä ikkunoita, mikäli niiden paikkaa origosta on siirretty. 45

46 Kuva 44 3D-näkymän ohje painike näyttää seuraavan ohjeen: Hiiren vasen näppäin: Valitse objekti napsauttamalla. Valittu objekti muuttuu punaiseksi. Hiiren vasen näppäin: paina alas ja pyöritä rakennusta liikuttamalla hiirtä. Hiiren keskimmäinen näppäin (tai tavallisessa hiiressä molemmat näppäimet): paina alas ja liikuta rakennusta liikuttamalla hiirtä. Hiiren oikea näppäin: paina alas ja zoomaa liikuttamalla hiirtä. zoomataksesi lähemmäs, liikuta hiirtä ylös ja zoomataksesi kauemmas, liikuta hiirtä alas. Näppäimet x+, x-, y+, y-, z+, z- muodostavat leikkauksen huoneesta. Kun leikkaus on aktivoitu, paina Ctrl, klikkaa punaisen kehyksen sisäpuolelle ja liikuta hiirtä liikuttaaksesi leikkausta. Huone, varjostusobjekti tai aurinkopaneeli voidaan raahata uuteen paikkaan. Kun huone, varjostusobjekti tai aurinkopaneeli on valittuna, paina Ctrl-näppäin pohjaan, klikkaa objektia ja liikuta objektia liikuttamalla hiirtä. Objekti liikkuu x ja y suunnissa. Liikutellaksesi objektia z- suunnassa pidä shift-painike pohjassa. Kun valittuna on muokkaustila, objektia voidaan muokata seuraavasti. 46

47 Muokkaa objektin muotoa ja paikkaa asettamalla hiiren osoitin pallukan päälle, klikkaa hiiren vasenta näppäintä ja raahaa pallukkaa. Siirrä koko objektia asettamalla hiiren osoitin objektin päälle kahden pallukan väliin, klikkaa hiiren vasenta näppäintä ja raahaa objektia. Objekti seuraa kursoria x ja y-suunnissa. Liikuta objektia z- suunnassa pitämällä shift pohjassa. Kierrä objektia x- ja y-tasossa asettamalla hiiren osoitin objektin päälle, paina alas shift ja hiiren keskimmäinen painike ja liikuta hiirtä. Skaalaa objektia (siirrä pallukat lähemmäs/kauemmas toisistaan) asettamalla kursori objektin päälle, pidä shift ja hiiren oikea painike alaspainettuna ja liikuta hiirtä. Lisää uusi pallukka klikkaamalla hiiren vasemmalla samalla pitäen ctrl-painike pohjassa. Poista pallukka asettamalla kursori pallukan päälle, pidä ctrl pohjassa ja klikkaa hiiren oikeaa painiketta. Palauta oletusnäkymä Zoomaa ja liikuta mallia, kunnes koko malli palautuu kokonaan näkyviin. x+ Leikkaa 3D-näkymää poistaen kaiken muodon x-akselin positiiviselta puolelta. x- Leikkaa 3D-näkymää poistaen kaiken muodon x-akselin negatiiviselta puolelta. y+ Leikkaa 3D-näkymää poistaen kaiken muodon y-akselin positiiviselta puolelta. y- Leikkaa 3D-näkymää poistaen kaiken muodon y-akselin negatiiviselta puolelta. z+ Leikkaa 3D-näkymää poistaen kaiken muodon z-akselin positiiviselta puolelta. z- Leikkaa 3D-näkymää poistaen kaiken muodon z-akselin negatiiviselta puolelta. 47

48 Yleinen aurinkolämmitys Kuva 45 Valitse aurinkokeräinmalli alasvetovalikosta. Valittavissa on joko kokonaispinta-ala tai yksiköiden lukumäärä. Yleinen aurinkosähkö Kuva 46 48

49 Aurinkosähkö voidaan ilmaista kokonaispinta-alan ja -hyötysuhteen avulla. Kaikki tuotettu sähkö näkyy negatiivisena tuodun energian raportissa. Vakio IV-kone Kuva 47 Vakioilmanvaihtojärjestelmä muodostuu seuraavista osista (Kuva 47): tuloilman lämpötilan asetusarvon säätö (1), Poistopuhallin (2), lämmönsiirrin (3), lämpöpatteri (4), jäähdytyspatteri (5), tuloilmapuhallin (6), molempien puhaltimien käyttöaikataulu (7) sekä lämmönsiirtimen aikataulu (8). Yksikkö tuottaa halutun lämpöistä ilmaa tietyssä paineessa. Yksittäisten osien tärkeimpiä parametreja on esitetty lomakkeessa; avaa muokattavaksi. Tuloilman lämpötilan asetusarvo määritellään ilmanjakojärjestelmän ikkunassa, joka avataan tuplaklikkaamalla ilmanjakojärjestelmän ohjausboksia. 49

50 Poistoilmakone Kuva 48 Ks. kappale Vakio IV-kone. IV-kone sähkölämmityspatterilla Kuva 49. Ks. kappale Vakio IV-kone. 50

51 Yleinen topup-lämmityslaite Kuva 50 Topup-lämmityslaitetta käytetään lämminvesivaraajan lämpötilan laskiessa 2 C alle vaaditun korkeimman lämpötilan. Voidaan valita sekä energialähde että COP-hyötysuhde. Enimmäisteho voi valinnaisesti olla rajoittamaton. 51

52 Ilma-vesilämpöpumppu Kuva 51 On/off ilma-vesilämpöpumpun malli. Määrätyissä mittausolosuhteissa (klikkaa painiketta nähdäksesi) malli antaa säädetyn kokonaistehon ja hyötysuhteen (COP). Mitoitetun tilanteen ulkopuolella suorituskykyyn vaikuttavat tietyt lisätyt parametrit. Nämä ovat mitattavissa olevia lukuarvoja, mutta markkinoilla ei välttämättä ole vastaavanlaisia pumppuja. Mikäli parametrit on määritelty vastaamaan oikean laitteen mittaustuloksia, malli arvioi tehon koko toiminta-alueella muutaman prosentin (yleensä yhden) tarkkuudella. 52

53 Kuva 52 Liuos-vesi-lämpöpumppu Kuva 53 On/off liuos-vesi-lämpöpumpun malli. Määrätyissä mittausolosuhteissa (klikkaa painiketta nähdäksesi) malli antaa säädetyn kokonaistehon ja hyötysuhteen (COP). Mitoitetun tilanteen ulkopuolella suorituskykyyn vaikuttavat tietyt lisätyt parametrit. Nämä ovat mitattavissa olevia lukuarvoja, mutta markkinoilla ei välttämättä ole vastaavanlaisia pumppuja. 53

54 Mikäli parametrit on määritelty vastaamaan oikean laitteen mittaustuloksia, malli arvioi tehon koko toiminta-alueella muutaman prosentin (yleensä yhden) tarkkuudella. Kuva 54 Yleinen lämminvesivaraaja Kuva 55 Jonkinlainen lämminvesivaraaja on pakollinen ESBO-simuloinnissa. Ks. lisätietoa varaajista ja ESBO järjestelmien malleista sivulla 61. Jos vesisäiliötä ei tarvita, asetetaan vesitilavuus pieneksi suhteessa mallinnettavaan järjestelmään. Näin ollen säiliö esittää putkiston ja siihen liitettyjen laitteiden yleistä massaa. Jos säiliön koko on liian pieni, siitä seuraa todennäköisesti laskennallisia ongelmia. 54

55 Yleinen kylmävesivaraaja Kuva 56 Jonkinlainen kylmävesivaraaja on pakollinen ESBO-simuloinnissa. Ks. lisätietoa varaajista ja ESBO järjestelmien malleista sivulla 61. Jos vesisäiliötä ei tarvita, asetetaan vesitilavuus pieneksi suhteessa mallinnettavaan järjestelmään. Näin ollen säiliö esittää putkiston ja siihen liitettyjen laitteiden yleistä massaa. Jos säiliön koko on liian pieni, siitä seuraa todennäköisesti laskennallisia ongelmia. Yleinen jäähdytyslaite Kuva 57 Voidaan valita sekä energialähde että EER (jäähdytyksen COP)-arvo. Enimmäisteho voi valinnaisesti olla rajoittamaton. 55

56 Liuos-vesi-jäähdytyslaite Kuva 58 Liuos-vesi-jäähdytyslaitteen malli veden jäähdytykseen. Annetuissa mitoitusoloissa (klikkaa painiketta nähdäksesi) malli luovuttaa sovitun tehon ja EER-arvon (jäähdytyksen COP). Mitoitetun tilanteen ulkopuolella suorituskykyyn vaikuttavat tietyt lisätyt parametrit. Nämä ovat mitattavissa olevia lukuarvoja, mutta markkinoilla ei välttämättä ole vastaavanlaisia laitteita. Mikäli parametrit on määritelty vastaamaan oikean laitteen mittaustuloksia, malli arvioi tehon koko toiminta-alueella muutaman prosentin (yleensä yhden) tarkkuudella. Liuos-vesi lämpöpumpun höyrystin kytketään automaattisesti liuospiiriin. Useimmissa tapauksissa myös ulkoilma taikka maalämmönsiirrin on lisättävä järjestelmään lämmönlähteeksi. Tämä tehdään vetämällä komponentti omalle paikalleen komponenttipaletista. Lämpöpumpun kylmäpuoli kytketään aika jäähdytysvaraajaan vapaajäähdytyksen saamiseksi aina kun se on mahdollista. 56

57 Kuva 59 Lämmönsiirto annetulla lämmönlähteellä Kuva 60 Käytetään määrittelemään lämmönsiirron vaihtoehto käytännössä rajoittamattomasta lämmönlähteestä kuten merivedestä tai joissakin approksimaatioissa maaperästä. Vakiolämpötilan sijaan voidaan määritellä aikataulu, jonka mukaisesti lämpötila muuttuu ajan mukaan. Tehoa, lämpötilaeroa ja painehäviötä käytetään lämmönsiirtimen ja siihen liittyvien pumppujen ja putkien koon määrityksessä. Pumppuja pidetään teholtaan säädettävinä nollailmavirtaan asti ja vakiohyötysuhteisina. 57

58 Kuiva tai kostea ilma liuoslämmönsiirtimeen Kuva 61 Puhallinavusteisen ulkoilmalämmönsiirtimen malli. Koska lämmöntuotto-moodissa saattaa esiintyä kondensaatiota, tarvitsee määritellä kostean patterin mitoituspiste. Hyötysuhde määritellään suhteessa laitteen kastepisteeseen, joka on liuoksen meno- ja paluulämpötilan keskiarvo. Kosteasta patterista lähtevän ilman tila on psykrometrisen asteikon suoralla alkutilan ja laitteen kastepisteen välissä. Hyötysuhde on dimensioton välimatka tällä suoralla. 58

59 Käynnistä simulointi-välilehti Kuva 62 Tulokset Pyydetty tulostustieto - Valitse. Avaa valikko, jossa voidaan valita simuloinnin aikana tulostettavat kuvaajat ja raportit. Huomaa, että lämmöntuottojärjestelmä, yksityiskohtaiset tulosteissa on tarkemmat tulosteet koko järjestelmän toiminnasta. Simulointi Lämmitystarpeen laskenta - Asetukset. Avaa valikko, jossa voidaan valita tärkeimmät laskennan parametrit. Lämmitystarpeen laskenta - Suorita. Suorita lämmitystarpeen laskenta. Jäähdytystarpeen laskenta - Asetukset. Avaa valikko, jossa voidaan valita tärkeimmät laskennan parametrit. Jäähdytystarpeen laskenta - Suorita. Suorita jäähdytystarpeen laskenta. Energia Asetukset. Avaa valikko, jossa voidaan valita tärkeimmät laskennan parametrit. Energia - Suorita. Suorita energiasimulointi. 59

60 Vakiovyöhyke Saatavilla vain, mikäli IDA ICE:n täysversio on asennettuna. Rakenna malli. Klikkaa rakentaaksesi malli. Järjestelmän IDA ICE malli avautuu tulokset välilehdelle. Kuva 63 Tulokset taulukko. Taulukkoon tulostuu jokaisen huoneen tulokset. Voit vaihtaa näkymiä valitsemalla yhteenveto, lämmitys- tai jäähdytystarpeen laskennan tulokset. Raportti. Tulokset taulukko tulostuu Excel-muotoon. Laajennettu taulukko. Tulokset taulukko avautuu erilliseen, helposti luettavaan ikkunaan. Yksityiskohtaiset tulokset. Listaus kaikista simuloinnissa mukana olevista kohteista. Muokattu. Päiväys, jolloin mallia on viimeksi muutettu. Näytetään vain, mikäli mallia on muutettu viimeksi tehdyn simuloinnin jälkeen. Tallennettu. Edellisen tallennuksen päiväys. Simuloitu. Edellisen simuloinnin päiväys. Luo raportti. Syöttötiedot ja tulokset tulostuvat Word-dokumentiksi (dokumentin avaamiseen vähintään Office 2000). 60

61 Oletusjärjestelmien tekninen kuvaus Rakennus-välilehdellä voidaan määritellä monia erilaisia konfiguraatioita raahaamalla välilehdelle eri komponentteja. Näihin perustuen järjestelmät generoituvat automaattisesti IDA ICEn standardiversiossa. IDA ICEn täysversiossa näitä järjestelmiä voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti. Expert-versiossa, järjestelmiä voi lisäksi kytkeä uudelleen ja konfiguroida. Tässä kappaleessa esitellään oletusjärjestelmien rakentamisen ja ohjauksen periaatteet. Huomaa, että eri yhdistelmät (esim. aurinkokeräin + varaaja tietyltä valmistajalta) voivat johtaa kokonaan toisenlaiseen järjestelmän konfiguraatioon, joka voi olla yhteensopimaton saatavissa olevien yleisten komponenttisarjojen kanssa. Esimerkiksi, jos aurinkokeräin+varaaja- yhdistelmä mahdollistaa vain sisäänrakennetun sähköisen topup-lämmityksen, sekä lämminvesivaraaja, aurinkolämpö, peruslämmitys että topup-lämmityksen sarakkeet täyttyvät yhdistelmäjärjestelmällä, eikä mikään muu järjestelmä voi kytkeytyä lämminvesivaraajaan. Tässä selosteessa pitäydytään standardi-version mukaisiin järjestelmän skemaattisiin diagrammeihin. IDA ICEn täysversiossa näihin päästään Rakenna malli painikkeen kautta. Avaa Primäärijärjestelmä Yleislomake-välilehdeltä. Oletusjärjestelmien teknisen kuvauksen tarkoitus Energiatehokkaissa todellisissa järjestelmissä on tehtävä monia kompromisseja. Venttiilien, pumppujen ja liityntöjen lukumäärien on oltava kohtuullisia ja ohjauslogiikka ei saa olla monimutkainen. Tähän nähden ESBOn oletusjärjestelmien tarkoituksena on hyödyntää kaikki merkittävät energiavirrat perustuen käyttäjän antamiin minimaalisiin syöttötietoihin, ja vaikka fyysiset osaset eivät olisikaan tarkoituksen mukaisia todellisissa järjestelmissä. Generoituneet järjestelmät ovat teknisesti realistisia, mutta voivat ainakin pienimmissä asennuksissa sisältää liian monta osasta, jotta ne olisivat hintansa puolesta houkutteleva vaihtoehto tosielämässä. Ohjausjärjestelmät ovat lisäksi poikkeuksellisen hajautettuja. Jotta ei tarvitsisi määritellä keskitettyä ohjausjärjestelmää jokaiselle mahdolliselle järjestelmäratkaisulle, jokainen alijärjestelmä on maksimaalisesti autonominen. Esim. maalämpöpiirin virtausmittari tarkistaa vain milloin on mahdollista tuottaa lämpöä (tai kylmää) ja tekee tätä niin kauan kuin se on taloudellisesti kannattavaa (ts. kunnes pumppauskustannukset ylittävät saatavan hyödyn). Pitkän välin ohjausstrategiat (esimerkiksi lämpövaraston tasapainon säilyttäminen vuodenaikojen vaihtuessa) eivät kuulu automaattisesti generoituihin oletusjärjestelmiin. Aina kun jotain virtausta voidaan käyttää hyödyksi lyhyellä aikavälillä, virtaus aktivoituu. 61

62 Oletusvaraajamallit Kaikki oletuksena generoituvat järjestelmät keskittyvät kahden kerroksellisen vesivaraajan (lämminja kylmävesi) ympärille. Nämä kaksi varaajaa ovat pakollisia useimmille järjestelmille, vaikka todellinen järjestelmä ei sisältäisikään varaajaa. Varaajat ovat lisäksi varustettuja venttiileillä, jotka mahdollistavat meno- ja paluuvirtojen kytkennät optimaalisella korkeudella säiliössä. Tällä tavalla minimoidaan veden nosteesta johtuva sekoittuminen. On olemassa samalla tavalla toimivia todellisia varaajia, jotka hyödyntävät esim. tulistinteknologiaa. Jos varaaja ei ole osa tutkittavaa konseptia, voidaan varaajan tilavuus asettaa pieneksi (ei kuitenkaan nollaksi) suhteessa ympäröiviin järjestelmiin. Varaajia voidaan siten pitää lämpötilan kytkentätauluina, jotka minimoivat lämpötilan sekoittumista järjestelmässä. Varaajan tilavuus esittää tällöin todellisen LVI-järjestelmän lämpömassaa. Varaajan korkeus/halkaisija-suhde (muotokerroin) on oletuksena 5 kuvaten melko korkeaa säiliötä, jolla vastaavasti on vain pieni konduktio vesikerrosten (10 kerrosta = oletus) välillä. Muotokerroin voidaan asettaa pienemmäksi, jolloin tuloksena on vähemmän ideaalinen säiliö, joka lähestyy täydellisesti sekoittunutta säiliötä. Tällöin kerrosten väliset lämpötilaerot tasoittuvat. Advance tasolla on mahdollista kytkeä pois varaajan tulistinominaisuus ja valita kiinteät korkeussuuntaiset yhteet. Sen jälkeen malli laskee automaattisesti nosteesta aiheutuvan sekoittumisen. Esimerkki generoidusta järjestelmästä Kuva 64 on esimerkki mallien täyttämästä Rakennus-välilehdestä. Muut mallit on valittu jokainen kutakin mahdollista toimintoa varten. Liuos-vesi-höyry kompressiolaitteet on määritelty peruslämmitykseen sekä jäähdytykseen. Määriteltynä ovat myös maalämmönsiirto ja lämmönsiirto ulkoilmasta. 62

63 Kuva 64 Kuva 65 esittää generoitua järjestelmää IDA ICEn advance tasolla. Seuraavassa selitetään jokainen tärkeä alijärjestelmä. 63

64 Kuva 65 Lämmin- (ylempi) ja kylmävesivaraajan (alempi) välille rakentuva putkistokaavio. Oikealla ylhäällä on lämpimän käyttöveden piiri. Lämmin käyttövesi otetaan lämminvesivaraajasta vasemmanpuoleisesta PMT (paine-massalämpötila) linkistä, jossa on massavirtasignaali, joka antaa vaaditun massavirran lämpimälle käyttövedelle. Oikeanpuoleinen PMT-linkki huolehtii veden syötöstä päävesiverkosta sekä syötetystä lämpötilasta (joka on laskennallisesti vuosittainen keskiarvo viimeisestä säätiedostosta). Jokainen aliputkisto (tämä mukaan lukien) syöttää lämpötilan asetusarvoa varaajaan. Tässä tapauksessa tämä on lämpimän käyttöveden asetusarvo (55 C). Yksinkertaisuuden vuoksi lämpimälle käyttövedelle ei ole oletuksena määritelty erillistä varaajaa varaajan sisälle. Lämmönsiirtoa lämpimän käyttöveden ja ympäröivän veden välillä pidetään viiveettömänä. Mittareita oikealla ylhäällä käytetään tallentamaan lämpimän käyttöveden tuoton tuloksia. Alempana on IV-koneen lämminvesipiiri, joka on yhdistetty pumpulla IV-koneeseen. Piiri tuottaa IVkonetta vasten lämmintä vettä annetussa paineessa ja lämpötilassa. Vastaavasti lämpimän käyttöveden piirin asetusarvo (esimerkissä 60 C) ilmoittaa varaajalle tarvittavasta lämpötilasta. IVkoneen kentässä on myös on/off-kytkin, jolla voidaan katkaista lämmin vesi sekä IV-koneeseen että 64

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat

Sen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO jouni.laaksonen@olfellows.net www.olfellows.net olfellows www.olfellows.net

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti

2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti 2.1 Yksinkertaisen geometrian luonti Kuva 2.1 Tiedon portaat Kuva 2.2 Ohjelman käyttöliittymä suoran luonnissa 1. Valitse Luo, Suora, Luo suora päätepistein. 2. Valitse Pystysuora 3. Valitse Origo Origon

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje

Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Uutiskirjesovelluksen käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Johdanto... 1 Päänavigointi...

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Käyttöopas RoofCon Viewer

Käyttöopas RoofCon Viewer Käyttöopas RoofCon Viewer Sisällysluettelo Käyttöopas RoofCon Viewer... 1 Sisällysluettelo... 2 Asennus... 3 Merkitse objekti... 3 Zoomaa... 3 Mittaa etäisyys... 3 Työkaluvalikko ja Piirustusvaihtoehdot...

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN 1. KIRJAUDU Navigoi osoitteeseen www.mukaanpartioon.fi. Aloita kirjautumalla: käyttäjätunnus: salasana: lippukunta HpL1Ka KUVA 1: Kirjautumislinkki

Lisätiedot

Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas. Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika

Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas. Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika Sisälämpötilalaskennan pikakäyttöopas Sisälämpötilalaskennan julkinen testiversio: https://www.energiajunior.fi/kesaaika 23.5.2013 Tästä oppaasta Tässä pikakäyttöoppaassa opit käyttämään Energiajunior

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)

6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) 6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren

Lisätiedot

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1

1 Asentaminen. 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus 12/2006 1.1.1 1 Asentaminen...2 2 Yleistä ja simuloinnin aloitus...2 2.1 PI-säätimet...3 2.2 Trendit...4 3 Lämpölaitoksen ohjaus...5 4 Voimalan alkuarvojen muuttaminen...6 5 Tulostus...8 6 Mahdollisia ongelmia...8 6.1

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon

Lisätiedot

1 Funktiot, suurin (max), pienin (min) ja keskiarvo

1 Funktiot, suurin (max), pienin (min) ja keskiarvo 1 Funktiot, suurin (max), pienin (min) ja keskiarvo 1. Avaa uusi työkirja 2. Tallenna työkirja nimellä perusfunktiot. 3. Kirjoita seuraava taulukko 4. Muista taulukon kirjoitusjärjestys - Ensin kirjoitetaan

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA 1 (6) MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA TEEMU SALORIUTTA 17.6.2012 Päivitetty 28.6.2013 1. Avaa Maanmittauslaitoksen latauspalvelu osoitteesta https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta.

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

CEM DT-3353 Pihtimittari

CEM DT-3353 Pihtimittari CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu

Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelu RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 06.10. Jouko Pakanen Nollaenergiatalon määrittelyä Nollaenergiatalon energiataseen laskenta voi perustua useisiin erilaisiin kriteereihin

Lisätiedot

FinZEB-kustannuslaskenta

FinZEB-kustannuslaskenta FinZEB-kustannuslaskenta Kustannusten muodostuminen Asuinkerrostalo ja toimisto 20.11.2014 Optiplan Oy 1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, hajautettu Asuinkerrostalo Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 69 %

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc

1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Käyttöohje Vallox MagiCAD konfiguraattori

Käyttöohje Vallox MagiCAD konfiguraattori Käyttöohje Vallox MagiCAD konfiguraattori Version 2011.9.1 Sisältö Vallox Konfiguraattori... 1 Konfiguraattorin asentaminen... 1 Tarvittavat ohjelmat... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistäminen... 2 Konfiguraattorin

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

1 Yleistä Kooste-objektista... 3. 1.1 Käyttöönotto... 3. 2 Kooste-objektin luominen... 4. 3 Sisällön lisääminen Kooste objektiin... 4. 3.1 Sivut...

1 Yleistä Kooste-objektista... 3. 1.1 Käyttöönotto... 3. 2 Kooste-objektin luominen... 4. 3 Sisällön lisääminen Kooste objektiin... 4. 3.1 Sivut... Kooste 2 Optima Kooste-ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Kooste-objektista... 3 1.1 Käyttöönotto... 3 2 Kooste-objektin luominen... 4 3 Sisällön lisääminen Kooste objektiin... 4 3.1 Sivut... 5 3.2 Sisältölohkot...

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

PARASOL. PARASOL Tekninen opas. ADAPT Parasol. Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin. www.swegon.fi

PARASOL. PARASOL Tekninen opas. ADAPT Parasol. Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin. www.swegon.fi PARASOL Tekninen opas TM Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin PARASOL VAV PARASOL www.swegon.fi ADAPT Parasol Ratkaisu kaikkiin tarpeisiin Alla olevassa kuvassa on esimerkki siitä,

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Uutisten päivitys

UpdateIT 2010: Uutisten päivitys UpdateIT 2010: Uutisten päivitys Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com 2 Sisällys Uutisen lisääminen... 1

Lisätiedot

Älykäs huoneyksikkö. Tekniset tiedot: Mittaustarkkuus Mittauselementti Näyttö Käyttöjännite Virrankulutus Tiiveysluokka Mitat

Älykäs huoneyksikkö. Tekniset tiedot: Mittaustarkkuus Mittauselementti Näyttö Käyttöjännite Virrankulutus Tiiveysluokka Mitat Tekniset tiedot: Mittaustarkkuus Mittauselementti Näyttö Käyttöjännite Virrankulutus Tiiveysluokka Mitat +0.5 C NTC-10 LCD 24 VAC +10%, 50 Hz / 60 Hz 1 VA IP 20 (kuivat tilat) K = 86 mm S = 23 mm L = 86

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS Tämä opas ei ole täydellinen asennusopas. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden asennusohjeista. NIBE PILP OPAS 1437-1 1 NIBE F370

Lisätiedot

Pikanäppäin Yhdistelmiä. Luku 6 Pikanäppäimet

Pikanäppäin Yhdistelmiä. Luku 6 Pikanäppäimet Luku 6 Pikanäppäimet Pikanäppäimet ovat näppäinyhdistelmiä, jotka mahdollistavt ZoomTextin komennot ilman ZoomTextin käyttäjäliittymän aktivointia. Pikanäppäin komentoja on melkein jokaisella ZoomTextin

Lisätiedot

MICROSOFT EXCEL 2010

MICROSOFT EXCEL 2010 1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut 2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Posterin teko MS Publisherilla

Posterin teko MS Publisherilla Posterin teko MS Publisherilla Ensimmäisenä avaa MS Publisher 2010. Löydät sen Windows valikosta - All programs - Microsoft Office. Publisheriin avautuu allaolevan kuvan mukainen näkymä. Mikäli et näe

Lisätiedot

LiuneDoor GDL-LIUKUOVIOBJEKTI

LiuneDoor GDL-LIUKUOVIOBJEKTI LiuneDoor GDL-LIUKUOVIOBJEKTI LIUNE GDL-OBJEKTI Liune GDL-liukuoviobjekti on suunnittelijan työväline, jota käytetään ArchiCAD 13 tai sitä uudemmassa Windows- tai Macintosh-ohjelmaversiossa. Kirjastontoimivuus

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille

Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille OneNote OPS OHJE Pikaohjeita OneNote OPS:in käyttäjille Vinkki: Jos et löydä hakemaasi, voit painaa F1-painiketta, joka avaa OneNote-ohjeen, josta voit hakea hakusanoilla vastausta kysymyksiisi liittyen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot