Nokian kaupunki. Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nokian kaupunki. Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2009"

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 Nokian kaupunki Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma

3 Kannen kuvat: Maria Mäntynen Taitto: Marita Gröndahl Painopaikka: Nokian kaupungin keskustulostamo 2007

4 SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT 5 1. Visio Nokia Kehittämisstrategiat 5 3. Vision ja strategioiden toteutumisen seuranta 8 4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot vuodelle II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Lopputulos numeroina Talousarvion sitovuus Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Hallintokeskus 23 Tampereen aluepelastuslaitos Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Kulttuurikeskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma 98 Sivu LIITTEET: Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet

5 I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Nokian kaupungin strategiaa uudistettiin vuoden 2005 aikana. Strategiatyö on antanut jo suuntaviitat vuoden 2007 talousarviolle ja lähivuosien taloussuunnitelmalle. 1. Visio Nokia 2016 Nokia on vetovoimainen ja taloudellisesti vakaa kaupunki, jonka menestys perustuu vahvaan teollisuuteen ja yritystoimintaan. Nokialaiset asuvat viihtyisässä kaupungissa, jossa hyvää elämää tukevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Nokia on elinvoimainen ja aktiivinen yhteistyökumppani kuntakentän muutoksissa. 2. Kehittämisstrategiat 2.1 Kustannustehokkaasti tuotetut palvelut Nykytila Tampereen seutukunnalla ollaan siirtymässä palveluiden tuottamisessa vaiheeseen, missä seutuhallinto koordinoi palveluyhteistyön kehittämistä. Seutuyhteistyö kehittää samalla kunnan omaa palvelutuotantoa vertailujen ja vuorovaikutuksen avulla. Seutuyhteistyö lisää myös edellytyksiä palveluiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen käyttöönotolle. Seutuyhteistyötä palveluiden tuottamisessa kehitetään kuntien tarpeista käsin. Seutukunta nähdään myös luontevana palvelumarkkinoiden kehittämisalueena. Palveluiden tuottamismalli voi muuttua kesken strategiakauden kunta- ja palvelurakenne muutosten käynnistyttyä. Strategiakautena palveluiden kehittämiseen kohdistuu kovia kehittämispaineita; hallituksen suunnittelema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus toteutunee tämän ajanjakson aikana. Sen lisäksi tulee huomioida kuntien oma tarve muuttaa palveluiden tuottamistapoja kustannus- ja tehokkuussyistä. Kuntien tehtävä on tulevaisuudessakin vastata palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Palveluiden tuottaja voi olla jokin muukin kuin kunta. Yksityiset palvelualan yritykset ja kolmas sektori on kannustettava nykyistä laajemmin tuottamaan palveluita. Tulevaisuudessakin palveluiden kustannusten vertaaminen ja palveluiden tilaaminen pysyy kunnan 5 omassa kontrollissa. Tämä edellyttää kunnissa tilaajaosaamisen vahvistamista. Johtamisen kohteet 1. Asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluita järjestetään seudullisesti yhteistyössä, lähipalvelut tuotetaan paikallisena tuotantona 2. Seutuyhteistyö perustuu tasavertaisuuteen, ja osallistuminen eri hankkeisiin pohjautuu kunnan omaan tarpeeseen 3. Palvelumarkkinoita kehitetään seudullisesti 4. Luodaan seudullinen seurantamalli, missä kiinnitetään erityisesti huomiota kustannustehokkuuteen. Mallin avulla saadaan ennakointitietoa palvelujen tuotantotapojen kannattavuudesta. Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka Sisäasiainministeriön kaavailema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus vauhdittavat kuntayhteistyön järkiperäistämistä. Verkostojärjestelmän kehittäminen kuntien välillä on tärkeää. Samalla on pohdittava, miten kuntien välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa taloudellisesti niin, etteivät yhteistyön hyödyt huku hallinnoimisesta ja verkostoitumisesta aiheutuneisiin kuluihin. Visiokauden loppuun mennessä on saatu aikaan toimiva järjestelmä tuottaa keskeisiä kuntien palveluita yhteistyössä. Yhteistyöllä on saavutettu säästöjä hajautettuun järjestelmään verrattuna. Kustannusten kehitystä toimintojen osalta pystytään seuraamaan ja vertaamaan. 2.2 Osaaminen Tässä strategiassa osaamisen tarkastelu on rajattu kaupunkiorganisaatioon. Nykytila Nokian kaupungissa on aloitettu strateginen ohjaus, mutta se ei ole vielä täysin jalkautunut valmiutena strategiseen ajatteluun kaikilla organisaatiotasoilla. Organisaatiorakenne on ollut vuosia lähes muuttumaton, joten uuden toimintakult-

6 tuurin mukanaan tuomiin haasteisiin ei ole ollut tarvetta vastata. Nykytilanteessa tarvittava osaaminen on hallinnassa, mutta tulevaisuudessa tarvittavaa visioon pohjautuvaa osaamista ei ole määritelty. Ei myöskään sitä, mitä toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan. Henkilöstön osaamistason kartoitus on aloitettu muun muassa atk-osaamisen alueella ja sen perusteella on järjestetty koulutusta. Tämänkaltainen toiminta ei ole kuitenkaan riittävän laajaa ja kaikkia osaamisalueita kattavaa. Kaupungissa on myös aloitettu henkilökohtaiset arvioinnit, joilla vaikutetaan henkilöstön palkkaukseen. Tämä työ on vasta alkuvaiheessa ja osaamisen palkitseminen ei vielä saavuttanut sitä mittaa, että järjestelmää voitaisiin pitää kannustavana. Johtamisen kohteet: 1. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky aloitteellisuus ja työtyytyväisyys 2. Organisaation rakenteiden, prosessien ja kulttuurin kehittäminen strategisena kokonaisuutena, strategioiden jalkauttaminen käytäntöön 3. Tulevaisuuden osaamisvaateiden tunnistaminen ja henkilöstökoulutuksen tehostaminen 4. Ydintoimintoihin liittyvän hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja uudistuminen Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka: 6 Organisaatio ja henkilöstö ovat kyenneet irrottautumaan vanhasta ja henkilöstö toimii hyvässä vuorovaikutussuhteessa uudessa toimintaympäristössä. Osaamisen ylläpito ja laajentaminen joustavat palvelutarpeiden ja toimintaympäristöjen muuttuessa. Nokian kaupunkiin on luotu johtamis- ja ohjausjärjestelmä, joka kehittää osaamista jatkuvasti ja joka tukee myös henkilöstön itseohjautuvuutta. Strategiset tavoitteet osaamistarpeiden osalta asetetaan yhteistyössä virkamiesten ja luottamusmiesten kanssa. Organisaatiossa osataan käyttää tehokkaasti prosesseja hyödyksi siten, että kuntalaiset saavat palvelunsa edullisemmin ja tehokkaammin. Toiminnan ja arviointijärjestelmän mittaamisessa käytetään tasapainotettua mittaristoa. Koulutuksessa ja muissa toimintaympäristöissä on ymmärretty yrittäjyyskasvatuksen merkitys työntekijöiden osaamisen ja yritystoiminnan kehittämisen tukijana. Kansainvälistymisestä aiheutuvat muutostarpeet osataan ottaa huomioon palveluita järjestettäessä. Visiokauden lopussa organisaatiossa on lisätty strategisen ajattelun valmiuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Lisäksi on kartoitettu mitä ja miten kuntalaisten palveluja aiotaan tulevaisuudessa järjestää ja kehittää. Osa palveluista järjestetään seudullisina palveluina hyödyntäen olemassa olevaa osaamista sekä osaamista kehitetään uudistuvan palvelutarjonnan vaatimusten mukaisesti. 2.3 Kaupunkiympäristö Nykytila Nokia on entistä selkeämmin osa Tampereen seutua. Työmatkaliikenne seutukunnalla on vilkasta. Tällä hetkellä seudun liikenneverkon taso ei ole tyydyttävä, mutta siihen on tulossa korjausta. Nokia on viime vuosina kasvanut voimakkaasti: Nokian uudet asuinalueet ovat tavoiteltuja, tonttien hakijoita on aina huomattavasti enemmän kuin tontteja on tarjolla. Uudet asuinalueet ovat viimeisteltyjä ja korkeatasoisia, myös vanhoja alueita kunnostetaan määrärahojen puitteissa. Asukasluvun kasvun ja vilkkaan elinkeinoelämän seurauksena liikenne on kasvanut ja siihen verrattuna liikenneturvallisuus Nokialla ei ole tyydyttävällä tasolla. Tällä hetkellä suurelta osaa haja-asutusaluetta puuttuu vesihuolto. Vesihuollon kehittämiseksi on hyväksytty vesihuollon kehittämissuunnitelma. Tampereen seudun jätevedet puhdistetaan useassa puhdistamossa. Luonnonympäristö on Nokian suuri vetovoimatekijä. Ympäristön tila on hyvin kartoitettu ja arvokkaimmat kohteet ovat suojelun piirissä. Ilman laatu on hyvä tilapäisiä hajuhaittoja lukuun ottamatta. Johtamisen kohteet 1. Suunnitellusti toteutettu teollisuusja asuntotonttitarjonta 2. Valtatie-3:n infrastruktuurin rakentaminen 3. Liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen 4. Vesihuollon kehittäminen

7 Tavoitteet johtamisen kohteille Väkiluvun kehitys on rajattu noin prosenttiin vuodessa. Tämä on merkinnyt noin 300 asukkaan vuosittaista muuttovoittoa. Kaupunki on pystynyt luovuttamaan noin 50 omakotitonttia vuosittain. Lisäksi kaavoituksella on turvattu myös kerrostalotonttien tarjonta. Yksityisten omistamaa maata on kaavoitettu yhdyskuntarakennetta tiivistävillä alueilta. Liike- ja teollisuustontteja on luovutettu Porintien pohjoispuoliselta alueelta, josta on tullut seudun vetovoimaisin elinkeinoalue. Liikenne Tampereen seudulla on sujuvaa. Valtatie-3 ja siihen liittyvät kokoojakadut on rakennettu. Liikenneturvallisuudessa on panostettu erityisesti kevyenliikenteen turvallisuuteen ja liittymien toimivuuteen. Liikenneturvallisuuden parantuminen on osaltaan tulosta hyvin tehdystä asennekasvatustyöstä. Tätä työtä on tehty yhdessä koululaitoksen, poliisin ja liikennesuunnittelun kanssa. Kaavoituksessa on otettu johdonmukaisesti huomioon myös joukkoliikenteen tarpeet. Vesistöjen tilaan ja ilman laatuun kiinnitetään huomiota. Kaupungin yleisilme on huoliteltu ja kaikessa rakentamisessa huomioidaan esteetön kulku. Myös rantojen siisteyteen on panostettu. Haja-asutusalueet ovat vesijohdon piirissä. Seudullista vesihuoltoyhteistyötä on tiivistetty naapurikuntien kanssa, millä taataan puhtaan veden riittävyys ja jätevesien asianmukainen puhdistaminen. 2.4 Teollisuus ja yritystoiminta Nykytila Nokia profiloituu seutukunnalla vahvana teollisuuskaupunkina. Teolliset työpaikat ovat viimeisen kolmen vuoden aikana vähentyneet ja palveluiden työpaikat lisääntyneet. Työpaikkojen yhteismäärä on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana. Yritysten määrä on koko seutukunnassa kasvussa. Suurten yritysten liiketoiminta on kehittynyt myönteisesti, mutta työpaikkamäärät ovat jonkin verran laskeneet. Nokialla on ollut muihin Tampereen ympäristökuntiin verrattuna huomattavasti suurempi työpaikkaomavaraisuusaste, mutta se on suuren muuttovoiton johdosta viime vuosina laskenut. Kaupan toimitiloja on rakennettu ja tullaan rakentamaan huomattavasti lisää. Näin ollen palvelutyöpaikat lisääntyvät. Nokian keskustan kehittymiseen on kaupungin toimesta kiinnitetty 7 erityistä huomiota kehittämissuunnitelman laatimisen jälkeen. Kaupungin investoinnit keskustassa ovat vilkastuttaneet yksityisten kauppa- ja asuntorakentamisinvestointeja. Kilpailukykyisiä yritystontteja ei ole pystytty riittävästi kaavoittamaan. Moottoritien rakentamispäätös lisäsi yritystontti kysyntää Kankaantakana. Nokian ja Tampereen kaupungit ovat päättäneet rakentaa yhteisen yli 500 hehtaarin Kolmenkulman yritysalueen Kankaantaan ja Myllypuron väliselle kaupunkien raja-alueelle. Johtamisen kohteet 1. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen 2. Uusien yritysalueiden käynnistäminen 3. Keskustan kehittäminen yhteistyössä keskusyrittäjien kanssa. 4. Elinkeinopoliittinen seutuyhteistyö Tavoitteet johtamisen kohteille Visiokauden loppuun mennessä Kolmenkulman alueesta on tullut uusi suuri työpaikka-alue, jonne on sijoittunut monipuolista yritystoimintaa. Pitkäniemen alueelle on syntynyt monipuolista ammatti- ja aikuiskoulutusta ympäristörakentamisen koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen (VERTE) myötä. Pitkäniemen alueelle on sijoittunut myös uusia yrityksiä ja yliopistojen tutkimustoimintaa. Keskustassa ja Saviselän alueella kauppapalvelut ovat voimakkaasti lisääntyneet ja kehittyneet. Samalla myös palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet. Edellä kuvattujen muutosten myötä myös työpaikkaomavaraisuusaste on saatu uudelleen nousuun. Seudullisessa yhteistyössä on laadittu yhteisesti hyväksytty elinkeinopoliittinen ohjelma ja on pystytty kehittämään nykyistä konkreettisempia yhteistyömuotoja työvälineiksi kentälle. 2.5 Vetovoima ja elämänlaatu Nykytila Nokia on osa voimakkaasti kasvavaa Tampereen kaupunkiseutua. Vuotuinen väestökasvu on viime vuosina ollut jopa 500 henkilöä. Seudun muuttolukuja vertailtaessa voi todeta, että muut Tampe-

8 reen ympäristökunnat ovat houkutelleet asukkaita Nokiaa enemmän. Tämä selittyy osittain Nokian tonttipolitiikalla. Nokia-nimen ja kansainvälisen Nokiakonsernin yhteys kiinnostaa jatkuvasti tiedotusvälineitä ja matkailijoita. Kaupungissa ei kuitenkaan ole paikkaa, jossa asiaa voitaisiin esitellä. Nokian monipuolinen luonto on asukkaille itsestäänselvyys, mutta sen suomat virkistäytymismahdollisuudet tunnetaan huonosti. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistäjänä korostuu muuttovoittoisilla paikkakunnilla. Tässä vihreässä teollisuuskaupungissa on tehdasyhteisön alusta lähtien harrastettu aktiivisesti kulttuuria ja liikuntaa. Yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot auttavat muodostamaan paikallisidentiteettiä, joka perusnokialaisilla on selvä. Nokia hoitaa palvelunsa mallikkaasti, mutta itsestään ääntä pitämättä. Johtamisen kohteet 1. Strategiaa tukeva viestintä 2. Kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 3. Nokialle ominaisten piirteiden esille tuonti kaupunkikuvassa 4. Luovuus ja innovatiivisuus Tavoitteet johtamisen kohteille Pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu kasvuseudulla, jossa on useita kuntia tarjoamassa samankaltaisia asuinmahdollisuuksia. Kaupungin strategisia tavoitteita tukeva viestintäohjelma on laadittu ja sitä käytetään tehokkaasti. Kaikki kaupungin kannalta tärkeät kohderyhmät ja heille suunnatut kohdennetut perusviestit on määritelty. Kaupungin palvelutuotannossa on sisäistetty asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaisen kontaktin merkitys. Uusien asukkaiden asettumista on edistetty tarjoamalla erityisesti lapsiperheille ja nuorille suunnattuja kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita. Lapsille suunnatut palvelut kokoaa yhteen Lasten Nokia - brändi, joka tunnetaan koko maassa.. Kaupunkilaisten luovuutta ja innovatiivisuutta edistetään sekä järjestämällä tähän tähtäävää ohjattua toimintaa kaikenikäisille että tarjoamalla asukkaille toimivia vaikutuskanavia. Nokialle ominaisten maisemallisten ja rakennetun ympäristön piirteitä on korostettu kaupunkikuvassa inventoimalla keskusta-alue ja eri aikoina syntyneet omaleimaiset kaupunginosat, laatimalla ajantasaiset asemakaavat säilyttävine merkintöineen ja laatimalla korjaustapaohjeet. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista on kannustettu kiinnittämällä huomiota kohtauspaikkojen ja kevyen liikenteen väylien viherrakentamiseen. Uuden kirjastorakennuksen yhteydessä on edistetty teollisen perinnön tallentamista ja saavutettavuutta kokoamalla teollisuusperinteeseen painottuva tutkijoille avoin kotiseutuarkisto, johon yhdistyy näyttelytila. Tilassa esitellään Nokian kehitystä teollisuuspaikkakuntana ja tarjotaan mahdollisuus tutustua kaupungin taidekokoelmasta kulloinkin esillä olevaan näyttelyyn. 3. Strategian seuranta Strategian kehittämisstrategiat, johtamisen kohteet ja tavoitteet ovat suoraan linkitetty talousarvion ja suunnitelman tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Seurantajärjestelmänä käytetään tasapainoisen onnistumisen (balance scorecard) menetelmää, jolla varmistetaan tarkastelunäkökulmien monipuolisuus. Nokia 2016 strategian tarkastelunäkökulmat ovat: - palveluiden asiakasvaikuttavuus - prosessit ja rakenteet - henkilöstö ja osaaminen sekä - talous Jokaiselle tarkastelunäkökulmalle on määritelty menestystekijät, joissa tulee onnistua, jos kaupunki aikoo kehittyä strategian mukaisesti. Tarkastelunäkökulmat ja kahdeksan menestystekijää on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Menestystekijöille määritellään vuosittain mitattavia ja luotettavasti arvioitavissa olevia johtamisen kohteita, jotka toimivat menestystekijän saavuttamisen mittarina. Johtamisen kohteena olevalle toiminnalle määritellään lopuksi tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Menestystekijät, johtamisen kohteet sekä tavoitetasot ovat valtuustoon nähden sitovia. 8

9 9

10 4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot 2007 TALOUS 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Nokian palvelurakenteen kilpailukykyisyys seudulla Virtanen On koottu ajantasainen, palvelukohtainen vertailuaineisto palveluiden kustannuksista kehittämisen pohjaksi. Paras-hankkeen palveluselvitys Rahikkala mennessä on laadittu kuntakohtainen selvitys 1.9. mennessä on laadittu kuntayhtymävetoisesti maakuntakeskusalueilta edellytetty selvitys 2. Yritysten toimintaedellytykset Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Työpaikka-alueiden kaavoittaminen Verten toimintaedellytysten luominen Latva Moisio Riihimäki Moisio Riihimäki Kolmenkulman alueella on saatu 25 ha tonttimaata rakentamisvalmiuteen. Harjuniityn tyhjiä teollisuustontteja on hankittu kaupungille. Luovutusehdot on hyväksytty. Asemakaava ja luovutusehdot on hyväksytty. Alue on liitetty kaupungin viemäriverkkoon. PROSESSIT JA RAKENTEET 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Toimistotyökartoitus Mäenpää Kaupungin toimistotyöstä on tehty nykytilaselvitys sekä ohjelma uudistamistyöstä. Lasten ja nuorten palveluiden aluemalli Sivonen Marjamäki Verkostoituvan yhteistyön toimintatapa on otettu käyttöön Etelä-Nokialla aluemallin alue 5:llä. Teknisen toimen tilaaja-tuottajamalli Latva Kiinteistöjen hoito, katujen ja puistojen kunnossapito on tuotteistettu keskeisiltä osin. 10

11 4. Prosessien suorituskyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Talous- ja henkilöstöhallinnon sovellusmuutos Vapaa-aikapalvelujen uusi organisaatiomalli Prosessien suorituskyvyn tehostaminen Perusturvan palvelukeskuksen yhteiset prosessit Virtanen Koskinen Kirkko-Jaakkola Nieminen Haataja palvelukeskusten johtajat Marjamäki Haataja Talous- ja henkilöstöhallinnossa on yhteiset seudulliset toimintatavat. Uusi malli valmistellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2008 alussa keskeisen prosessin tehoa on nostettu 10 %. Toiminta on varmistettu viiden keskeisen prosessin osalta (päihde- ja mielenterveyspalvelut, lasten ja nuorten palvelut, kotihoito, talouspalvelut ja johtaminen). PALVELUIDEN ASIAKASVAIKUTTAVUUS 5. Toimivat lähipalvelut Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Verkkoasioinnin ja palveluiden kehittäminen Hammashoitopalveluiden kehittäminen Päivähoitopalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Kirjastotalohanke Tuhkio Marjamäki Sivonen Kirkko-Jaakkola Ketonen Kaupungin internet-sivut on uudistettu. Sivut tarjoavat uusia verkkoasiointimahdollisuuksia, joista osa on kehitetty seudullisesti. Toimivalla hoidonporrastuksella jonotusaika on lyhentynyt lain edellyttämään 6 kuukauteen. Aamu- ja iltapäivähoidon integrointi päivähoitoon ja koulutoimeen. Talon toiminnallinen sisältösuunnitelma on tehty. 6. Asukkaiden elinympäristö Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Puistot hyvinvoinnin kehittäjiksi Seudullisen vesihuollon kehittäminen Rakennetun ympäristön hoidon tehostaminen Nieminen Marjamäki Lehtimäki Latva Menonen Latva Toiminen Moisio Puistoissa kohdataan -hankkeella muutetaan 2-3 puistoa hyvinvointipuistoiksi. Nokia on mukana seudullisen jätevesipuhdistamon suunnittelussa. Katselmuksissa painotetaan ympäristön siisteyttä ja käytetään valtuuksia tehokkaasti. Teollisuuskiinteistöjen omistajille annetaan opastusta. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidossa toimitaan hyväksyttyjen hoitoluokitusten mukaisesti. 11

12 HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 7. Uudistuminen ja työkyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Osallisuus palvelustrategian toteutukseen Työyhteisöjen hyvinvoinnin parantaminen Koskinen Haataja Virtanen Koskinen Palvelustrategian toteutumista tuetaan muutoskoulutuksilla. Haastatteluilla hankitaan työntekijöiden ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Työyhteisöjen omilla kehittämispäivillä keskitytään oman työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. Tavoitteena on käydä kaikilla työpaikoilla avointa keskustelua hyvinvoinnin parantamisesta. 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Henkilöstöhallinnollisen esimiestyön osaamistason kehittäminen Henkilöstökoulutusmallin kehittäminen Koskinen Koskinen Haataja Sääntö- ja esimiestyökoulutuksella kehitetään valmiuksia uuden sovelluksen käyttöönottoa varten. Koulutuksissa keskitytään palvelustrategian toteutumista tukeviin sekä sovellusten käyttöön ottoon liittyviin koulutuksiin. Kokonaisvaltaista, vuonna 2008 käyttöönotettavaa koulutustarjotinta suunnitellaan vuoden 2007 aikana. 12

13 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut Yleiset talousnäkymät Kuntaliiton arvion mukaan kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2006 odotettua ripeämmin. Jo keväällä kasvulukuja korjattiin ylöspäin. Kasvu on kuitenkin jatkunut niin voimakkaana, että kansantuotteen määrän arvioidaan kohoavan jopa viitisen prosenttia. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2007, mutta tuotannon määrä kasvanee kuitenkin kolmisen prosenttia. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan puolisentoista prosenttia. Ensi vuonna inflaatio pysynee maltillisena, tämän vuoden keskimääräisellä tasolla. Korkotason arvioidaan kohoavan euroalueella vielä ensi vuonnakin. Mahdollinen tulopoliittinen ratkaisu vaikuttaa ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2006 ja 2007 yhteensä prosenttiyksikön. Keskimääräinen työttömyysaste on siten ensi vuonna 7,4 %. Kuntatalouden näkymät Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes kuusi prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien henkilöstökulut kohosivat 3½ prosenttia. Palvelujen ostot lisääntyivät lähes 8 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt lähes neljän prosentin vuosivauhtia kuluvana vuonna. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu jonkin verran. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2007 kolmisen prosenttia. Tulopoliittinen sopimus päättyy Sopimus ei sisällä kunta-alan yleiskorotuksia vuodelle Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan ensi vuonna keskimäärin 2,5 %. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut 3½ prosentin luokkaa vuosina Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa yli seitsemän prosenttia. Nopeaa kasvua selittävät muun muassa yleinen taloudellinen toimeliaisuuden vilkastuminen ja sen mukanaan tuoma ansiotulojen odotettua parempi lisäys sekä kesäkuussa toteutetut kuntaryhmän jako-osuuksien korotukset. Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 7 % edellisestä vuodesta. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia ansiotulojen kasvun sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksen johdosta. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2006 runsaat 1,2 miljardia euroa. Yhteisövero kasvanee myös ensi vuonna, vaikka talouden kasvu jonkin verran hidastuukin. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna neljä prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä yli 15 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat keskimäärin viisi prosenttia. Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Nokian kaupungin koko tämän vuosituhannen jatkunut alijäämäinen talous näyttää saavan jatkoa myös taloussuunnitelmavuodet. Alijäämäisyys on säilynyt, vaikka sekä verotulot että valtionosuudet ovat kehittyneet myönteisesti. Toiminnan eli käyttötalouden menojen kasvuvauhti on kuitenkin ollut nopeampaa. Kasvukuntana Nokian investointitarpeet ovat suuret. Heikko vuosikate aiheuttaa sen, että investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella kuin osittain. Tarkastuslautakunta kiinnittikin huomiota vuoden 2005 tilinpäätöstä käsitellessään siihen, että edes positiivinen tulos ei tuota Nokian kaupungin taloudelle tasapainoa. Todellinen investointitaso ylittää poistotason lähes kaksinkertaisesti. Seurauksena on ollut kaupungin rahavarojen hupeneminen sekä nopea velkaantuminen. Tämä talousarvio ei kuitenkaan sisällä kunnallisveron korotusta. Käynnissä olevalla palvelustrategiatyöllä pyritään minimoimaan veronkorotuspaineet. Mahdollinen suunnitelmakauden aikana tehtävä veronkorotus tulee perustumaan vuosien 2006 ja 2007 tilinpäätöstietoihin. 13

14 2. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Kunnallisveron taso pysyy talousarviovuotena entisenä eli 18,00 prosenttina. Tämä taso ei riitä tasapainottamaan tuloslaskelmaa saati sitten rahoittamaan investointeja. Käynnissä olevalla palvelustrategiatyöllä pyritään minimoimaan korotustarve suunnitelmavuosille. Vuoden 2007 verotuloarviot ovat erittäin optimistiset. Ne perustuvat Tampereen kaupunkiseudun myönteiseen kehitykseen, voimakkaaseen väestökasvuun, elinkeinoelämän vireyteen sekä alentuneeseen työttömyyteen. Kehitysarvio on saman suuntainen kuin muissa Tampereen kehyskunnissa. Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan noin 13 % verrattuna edelliseen tilinpäätökseen eli vuoteen Vuositason kasvuksi tulee näin noin 6,5 %. Kunnallisveron tasoa nostaa myös ns. valtion pakkolainan palauttaminen kunnille vähennysjärjestelmää muuttamalla. Optimistinen arvio sisältää kuitenkin riskin talousarvion toteutumiselle. Kiinteistöveroista vakituiseen asuntoon kohdistuvaa veroprosenttia korotetaan maltillisesti samalle tasolle kuin Nokian naapurikunnissa Tampereen kaupunkiseudulla. Yhteisöverojen kasvun uskotaan olevan kunnallisveron tapaan voimakasta nykysuhdanteen perusteella. Valtionosuuksien kasvua hidastaa ammattikoulun siirtyminen koulutuskonsernille sekä verotulotasauksen kasvu. Nokian kaupunki maksaa muille kunnille tasausta ensi vuonna arviolta 3,1 miljoonaa euroa. Määrä vastaa lähes 0,75 prosenttiyksikön tuottoa kunnallisverossa. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunnan arvioiden mukaisina. Maksutuloissa korotuksia on vesi- ja jätevesimaksuissa. Tonttimyyntitulojen on arvioitu kaavoitustilanteen ja tiedossa olevien kauppojen perusteella entistä tarkemmin. Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu vain 1,5 prosenttia kesäkuun 2006 palkkoihin verrattuna. Opettajien palkkoihin on tehty 1 % korotus. Nämä varovaiset korotukset eivät mahdollista talousarvion toteutumista jos uusissa, vuoden 2007 neuvotteluissa tulee uuden sopimuskauden alkuun syksylle 2007 korotuksia. Henkilöstömuutosten kanssa henkilöstömenot kasvavat kokonaisuudessaan noin 2 %: Muissa menoerissä talousarvion laadintaohjeena oli kuluvan vuoden taso eli indeksikorotuksia ei tehty kuin palkkausmenoihin. Kuitenkin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavarahankintoihin tuli kasvua peräti 4,2 %. Suurin kasvu on jälleen palveluiden ostoissa, joissa kasvua on lähes 10 % viimeiseen tilinpäätökseen 2005 verrattuna. Pääsyynä on etenkin kuntayhtymiltä ostettavat palvelut. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu valtion peruspalvelubudjettiselvityksen lukujen mukaisesti. Nokian kaupungin valtionosuudet SM STM OPM Tasaus Maksetaan Vuoden 2006 tiedot lähes lopulliset, vuodelta 2007 ennakkotieto, sen jälkeiset ennusteita. 14

15 Arvioitu verotulo TILIVUOSI 2004 TP-2005 TA-2006 TA-2007 TS-2008 TS-2009 Verolaji Kunnallisvero Muutos % 4,3 6,1 3,1 9,8 4,2 5,3 Osuus yhteisöveron tuot Muutos % 39,4 43,3 1,9 17,3 1,6 11,3 Kiinteistövero Muutos % 1,2 5,4 8,8 20,9 3,7 2,4 VEROTULO yht Muutos % 5,3 8,7 3,2 10,7 4,0 5,5 Arvioitu verotulo t Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero TP TP TA TA TS TS

16 Henkilöstömuutokset Henkilöstön määrää lisätään vuosina kunnan tarpeita vastaavasti. Tarvetta on erityisesti kasvatus- ja opetuskeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Vuonna 2007 uusia päivähoidon vakansseja tulee mm. Lähdekorven, Pajakadun ja Siuron päiväkoteihin. Kouluille lisätään vakansseja oppilasennusteen mukaisesti. Toisaalta on paineita myös vakinaisten tuntiopettajien ja koulunkäyntiavustajien sekä erityisopettajien lisäämiseen. Myös kaivatulle toiselle koulupsykologille on näytetty vihreää valoa. Perusturvakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa. Vanhainkodin ja kotihoidon sijaistarpeita paikataan varahenkilöitä lisäämällä ja terveydenhoitajien sekä hammashuollon voimavaroja vahvistetaan. Vuoden 2006 aikana on selvitetty perusturvan toimistoresursseja. Palvelustrategian mukaan vuoden 2007 aikana jatketaan toimistoresurssien selvittämistä. Vuoden 2007 alusta Nokian kaupungin henkilöstöä siirtyy muiden työnantajien palvelukseen: työterveyden henkilöstö Ylöjärven, terveystarkastajat ja eläinlääkäri Pirkkalan sekä Nokian ammattioppilaitoksen henkilöstö Pirkanmaan koulutuskonsernin palvelukseen. Syksyn 2006 alussa maaseututoimisto muutti Lempäälään ja vuoden 2007 vakanssipaketin mukana lakkautetaan maaseutuasiamiehen virka. Talousarvioehdotus vuodelle 2007 sisältää seuraavat uudet virat tai työsuhteet (lisäksi nimikkeiden muutokset) sekä järjestelyjen kustannusvaikutukset (palkka yhdellä henkilökohtaisen lisän vuosidonnaisella lisällä/palvelulisällä) ensi vuonna: Hallintokeskus: Hallintokeskukseen otettiin lukien tiedotussihteeri matkailuasiamiehen vakanssille. Viime vuodet tiedotustoimintaa on hoitanut määräaikainen tiedotussihteeri, ja nykyisen toimen haltijan määräaikainen palvelussuhde päättyy Toimintaa on tarkoitus jatkaa jälkeen siten, että lukien matkailuasiamiehen toimi muutetaan tiedottajan toimeksi. Ei lisäkustannuksia vuoteen 2006 verrattuna. Työllisyysasiamiehen nimike muutetaan prosessiasiantuntijaksi, ei lisäkustannusta. Ruokapalveluyksikköön perustetaan yksi ruokapalvelutyöntekijän (keittiöapulaisen) vakanssi Lisäkustannus euroa. Ruokapalveluyksikön henkilöstön nimikkeet uudistetaan kokonaisvaltaisesti siirtymällä ruokapalvelualkuisiin, nykyaikaisiin tai yhtenäisiin nimikkeisiin: yksi ravitsemuspäällikön vakanssi muutetaan ruokapalveluesimieheksi, neljä emännän vakanssia ruokapalveluesimiehen vakansseiksi, yksi keittäjäemännän vakanssi ruokapalveluesimiehen vakanssiksi, kolme keittäjän vakanssia emännän vakansseiksi, kolmetoista keittäjän vakanssia kokin vakansseiksi, kolmekymmentäseitsemän keittiöapulaisen vakanssia sekä yksi keittiöapulainensiivoojan, yksi keittäjän ja yksi keittiölaitosapulaisen vakanssi ruokapalvelutyöntekijän vakansseiksi. Tekninen keskus: Liikuntapaikkojen hoitajat siirtyvät tekniseen keskuksen aluetuotantoon. Yksi liikuntapaikan hoitaja on toiminut määräaikaisilla sopimuksilla. Vakanssi tullaan vakinaistamaan vuoden 2007 alusta lukien. Jäähallin henkilökunta siirtyy teknisen keskuksen tilatuotantoon lukien. Teknisen keskuksen tilatekniikkaa vahvistetaan lukien LVIA-asiantuntijan toimella, mikä tulee olemaan kiinteistöjen LVIAjärjestelmien asiantuntijana rakentamisessa ja ylläpidossa. Vakanssin haltija voi toimia myös kaupungin edustajana energian säästösopimuksissa. Lisäkustannukset ovat euroa. Tilatekniikkaan perustetaan lukien rakennustöiden valvojan virka rakennuttamisen jatkuessa edelleen vilkkaana. Tehtävää on hoitanut nykyinen asuntoisännöitsijä omasta virastaan vapautettuna määräaikaisilla sopimuksilla vuodesta 2000 lukien, ja viimeisin sopimus päättyy vuoden 2006 lopussa. Ei lisäkustannuksia. Samassa yhteydessä kanslistin toimi (vakanssinumero ) lakkautetaan ja kanslistin toimen vakinainen hoitaja siirtyy vapautuneeseen asuntoisännöitsijän virkaan. Yksi työnjohtajan virka muutetaan sen vapautuessa toimeksi, ja samalla nimike muutetaan rakennusmestariksi. Lisäkustannukset euroa. Teknisen keskuksen uuden organisaation myötä varastopäällikön nimike muutetaan lukien varikkopäälliköksi ja siivoustyönjohtaja siivouspäälliköksi. ATK-kehityksen myötä kahden kartanpiirtäjän vakanssit muutetaan lukien. Kartanpiirtäjien nimikkeet muutetaan karttakäsittelijän nimikkeiksi. Pysäköinninvalvontaapulaisten nimikkeet muutetaan pysäköinnintarkastajiksi. Teknisen keskuksen voimaan tulevilla nimikemuutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia. Kasvatus- ja opetuskeskus: Päivähoidon puolelle perustetaan lukien Lähdekorven päiväkotiin päiväkodin johtajan virka ja varataan määrärahat kahdeksan lastentarhanopettajan sekä seitsemän lastenhoitajan palkkaamiseen. Lisäkustannukset: päiväkodin johtaja euroa, lastentarhanopettajat euroa ja lastenhoitajat euroa. Lisäksi lukien Pajakadun päiväkotiin varataan suuruinen määräraha neljän lastentarhanopettajan ja euron määräraha kahden lastenhoitajan palkkaamisiin. Siuron päiväkodin esiopetukseen otetaan lukien 16

17 kaksi lastentarhanopettajaa, euroa ja yksi lastenhoitaja, euroa. Päiväkodin johtajien ja päivähoidon ohjaajien virkojen nimikkeet muutetaan lukien varhaiskasvatusyksikön johtajien viroiksi ja kiertävien lastentarhanopettajien virat konsultoiviksi varhaiskasvatuksen erityisopettajiksi. Nimikemuutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia. Toinen koulupsykologi palkataan lukien. Kustannukset euroa. Perusopetuksen puolelle perustetaan lukien kolme luokanopettajan virkaa, koska oppilasennusteen mukaan opetusryhmiä on lukuvuonna kolme enemmän kuin lukuvuonna Lisäkustannukset euroa/luokanopettaja vuonna Lisäksi perustetaan lukien yksi englannin ja ruotsin kielen päätoiminen tuntiopettajan virka, yksi äidinkielen ja kirjallisuuden päätoiminen virka sekä Nokianvirran kouluun yksi maantiedon ja biologian tuntiopettajan virka. Kaikkien kolmen tuntiopettajan palkkamäärärahat ovat olleet jo talousarviossa, ei lisäkustannuksia. Perusopetuksen ja lukion yhteisen liikunnan lehtorin nimike muutetaan lukien perusopetuksen liikunnan ja terveystiedon lehtoriksi. Nimikemuutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Koulunkäyntiavustajien pysyvä tarve on lisääntynyt, mistä syystä on perusteltua, että kuusi määräaikaista avustajan työsuhdetta vakinaistetaan lukien. Yhden koulunkäyntiavustajan vuosikustannus ilman sivukuluja on euroa. Koska määräaikaisesti palkattujen koulunkäyntiavustajien palkkaukseen on varattu määräraha, vakinaistamismenettely ei aiheuta lisäkustannuksia. Nokian koulun opetusryhmään perustetaan lukien erityisluokanopettajan virka. Erityisluokanopettajan tehtävää on hoitanut päätoiminen tuntiopettaja. Palkkamääräraha on talousarviossa, ei lisäkustannuksia lukien yksi sairaalakoulun päätoiminen tuntiopettajan virka tulee muuttaa erityisopettajan viraksi. Tehtävän määräraha on kasvatus- ja opetuskeskuksen talousarviossa. Sairaalakoulun kustannukset laskutetaan nuorten kotikunnilta. Oppimateriaalikeskuksessa toimivan auditorion hoitajan nimike muutetaan lukien ATKtukihenkilöksi ja työaika muutetaan 20 tunnista/viikko täydeksi työajaksi 38,25 tuntiin/viikko. Lisäkustannukset euroa. Palveluita myydään seudullisesti. Perusturvakeskus: Uudet virat ja toimet perustetaan perusturvakeskukseen. Seuraavassa on mainittu virkojen ja toimien ensimmäinen sijoituspaikka. Vuoden 2007 alusta sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät ja perusturvakeskus aloittaa toimintansa. Vakinaisten varahenkilöiden määrää lisätään lukien sairaus- ja vuosilomia sijaistamaan. Vihnuskotiin palkataan kuusi lähihoitajien varahenkilöä ja kaksi sairaanhoitajien varahenkilöä sekä kotipalveluun kolme kodinhoitajien varahenkilöä. Sijaismäärärahoista tehdään tarvittava varahenkilöstön palkkakustannuksia vastaava siirto. Vanhainkotiin palkataan yksi lähihoitaja sekä yksi sairaanhoitaja lukien. Lisäkustannus euroa. Lisäksi perustetaan geriatrin vakanssi, lisäkustannus euroa. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveysneuvontaa vahvistetaan lukien kolmella terveydenhoitajalla. Lisäkustannukset yhteensä euroa. Hammashuollon resursseja parannetaan kahdella suuhygienistillä. Lisäkustannukset vuonna 2007 yhteensä euroa. Vuonna 2008 tullaan palkkaamaan hammaslääkäri ja hammashoitaja työpari. Vuodeosasto 1:n vakansseja lisätään kolmella sairaanhoitajan toimella lukien. Lisäkustannukset euroa. Päihdetyön asumisyksikköön tarvitaan toinen vakinainen ohjaaja lukien. Ei lisäkustannuksia. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on vakiinnuttanut työverkon toiminnan, ja vuonna 2006 alkoi työmarkkinatuen aktivointi, jossa ammattitaitoisen ohjaajan panos on välttämätön. Vakinainen ohjaaja palkataan lukien. Ei lisäkustannuksia. Psykologisten tutkimusten tekemiseen tarvitaan lukien vakinaista psykologia (50 %). Ei lisäkustannuksia. Perhekeskukseen palkataan lukien vakinainen psykologi (50 %). Määräraha psykologin palkkaamiseen saadaan siirtämällä raha sijaismäärärahasta. Mielenterveyskeskukseen vakinaisia resursseja lisätään palkkaamalla kuntoutuksen työntekijä lukien. Lisäkustannukset euroa. Perusturvassa yhtenäistetään nimikekäytäntöä. Vihnuskodin hoitajien nimikkeet muutetaan perustai lähihoitajiksi. Kotipalvelusta siirtyi vuoden 2006 alussa kaksi vakanssia lastensuojelun perhetyöhön. Näiden vakanssien nimikkeet muutetaan lukien perhetyöntekijöiksi. Ei kustannusvaikutuksia. Lastenkodin yövalvojan vakanssi muutetaan ohjaajaksi toiminnallisesta syystä. Yhteensä edellä esitetyt henkilöstölisäykset ja muun järjestelyn lisäykset ovat ensi vuonna noin euroa ja vuositasolla noin euroa. 17

18 Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2007 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Hallintokeskus Ruokapalveluiden toimistotyöntekijän tointa ei perusteta vaan asia ratkaistaan vuonna 2007 tehtävän toimistotyöselvityksen yhteydessä. Tekninen lautakunta Suunnitteluinsinöörin toimea ei perusteta. Kiinteistönhoitajan toimi hoidetaan sisäisin järjestelyin. Kaavoituksen asiantuntijapalveluista poistettiin rakennusinventointeihin varattu euroa. Kulttuurilautakunta Ei virka- tai toimilisäyksiä vuodelle Pitkänniemen kirjaston lakkautumisesta tulevia säästöjä ei siirretä pääkirjastolle. Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimen avustukset pidetään vuoden 2005 tilinpäätöksen tasolla. Leiritoiminta jatkuu euron nettobudjetilla. Perusturvalautakunta Vakanssilisäyksiä vuodelle 2007 seuraavasti: kaksi suuhygienistiä, kaksi terveydenhoitajaa kouluille (aluemalli), Vihnuskotiin ja vuodeosasto 1:lle yksi sairaanhoitaja kumpaankin (1/vuosi henkilöstösuunnitelman mukaisesti). Kustannuksia aiheuttamattomat vakanssimuutokset, kuten varahenkilöstö, hyväksytään. Muut lautakunnan vakanssiesitykset eivät sisälly talousarvioon. Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 3. Lopputulos numeroina Vuoden 2007 talousarvio osoittaa tiettyä vakautta. Vuosikate on samalla tasolla kuin viimeisessä tilinpäätöksessä. Samoin on investointitaso pysynyt vakaana. Ongelmana on vain, että tilanne on vakiintunut alijäämäisele tasolle, jossa investoinneista voidaan tulorahoituksella rahoittaa alle puolet. Käyttötalousmenojen vertailua hankaloittaa ammattikoulun toiminnan siirtyminen koulutuskonsernille sekä teknisen palvelukeskuksen siirtyminen tilaaja-tuottaja -malliin. Käyttömenojen kasvu näyttäisi olevan 9,7 % verrattuna talousarvioon 2006 ja 15,9 % verrattuna viimeiseen tilinpäätökseen. Mikäli ammattikoulun siirtymisen vaikutus oikaistaan luvuista, on toimintamenojen kasvuprosentit vielä pari prosenttiyksikköä suuremmat. Toimintakate (käyttömenojen ja tulojen erotus) ei kuitenkaan kasva aivan näin paljoa, vaan kasvuprosentit ovat vuoden 2006 talousarvioon verrattuna 5,7% ja vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna 11,3%. Nämä kateluvut kuvaavatkin todellista tilannetta paremmin. Suuret toiminnan kasvuluvut on pyritty kattamaan arvioimalla ennen kaikkea verotulot erittäin optimistisesti. Tähän on kuitenkin olemassa perustelut kaupungin työttömyyden vähenemisessä, muuttovoitossa sekä elinkeinoelämän hyvissä suhdannenäkymissä. Lisäksi ns. valtion pakkolaina maksetaan kunnille vuonna 2007 verojen vähennysjärjestelmää muuttamalla. Sen vaikutuksen voidaan arvioida olevan Nokialla noin miljoona euroa verokertymää kasvattavana. Valtionosuudet jäänevät vuoden 2005 tasolle. Syynä tähän ovat verotulotasauksen maksuosuuden kasvaminen eurolla ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden poistuminen kaupungin tuloista. Vuosikatteeksi kertyy 6,9 miljoonaa euroa, joka kattaa 79% poistoista ja vain puolet investoinneista. Suunnitelmakaudella vuosikate paranee hiukan, jos palvelurakenteeseen tehdään toimintaa tehostavia muutoksia. Viime vuosien runsaat investoinnit ovat nostaneet myös poistojen määrää. Nyt kasvua on yli euroa verrattuna viimeiseen tilinpäätökseen. Alijäämää kertyy 1,8 miljoonaa euroa. Se vastaa yli 1/3 tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Myös muut taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä. Kaupungin tuloksen tulisi olla huomattavasti ylijäämäinen, jotta investointeja ei jouduttaisi rahoittamaan lainarahalla. Heikko vuosikate ja runsaat investoinnit aiheuttavat kaupungin radikaalin velkaantumisen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaisi 22,6 miljoonaa euroa eli nykyinen lainakanta kaksinkertaistuisi. 18

19 4. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2007 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. Tapsan Tahtien ja vesilaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Investoinneissa: - Rakennusten osalta erikseen mainitut investointikohteet. - Kuljetusvälineiden osalta erikseen mainitut hankintakohteet. - Muiden koneiden ja kaluston osalta toimielinten loppusummat. - Maa- ja vesirakenteiden sekä vesihuoltoinvestointien osalta loppusummat. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot m 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,

20 Nokian kaupunki Menot toiminnoittain %, yht. 177,4 Rahoitusmenot 2,4 % Investoinnit 8,8 % Yleishallinto 7,1 % Tekninen, ympäristötoimi ja aluepelastus 16,5 % Perusturva 36,3 % Koulutuspalvelut 25,7 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 3,2 % Nokian kaupunki Tulot lajeittain 2007, %, yht. 176,3 Korko ym rahoitustulot 0,5 % Vuokrat ja muut tulot 13,5 % Investointien tulot 0,6 % Lainanotto 5,4 % Maksut ja myyntitulot 15,2 % Kunnallisvero 45,5 % Yleinen valtionosuus 0,3 % OPM:n valtionosuus 1,2 % STM:n valtionosuus 11,9 % Yhteisövero Kiinteistövero 3,5 % 2,3 % 20

Nokian kaupunki. Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011

Nokian kaupunki. Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011 NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.12.2008 Nokian kaupunki Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011 Kannen kuva: Kotikaupunki kasvaa kanssasi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Nokian kaupunki. Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010

Nokian kaupunki. Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010 NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 3.12.2007 Nokian kaupunki Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma 2008-2010 Kannen kuva: Koskenmäen koulun peruskorjausta,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne Kunnanhallitus 79.0.0 Kunnanhallitus 0 0.0.0 Perusturvalautakunta 8.0.0 Vuoden 0 talousarvion ja vuosien 07-08 taloussuunnitelman laadintakehys (kv) 8/0.0.00/0 Kunnanhallitus.0.0 79 Kuntalain (8, ) mukaan

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto Yhteenveto Henkilöstösuunnitelman yhteenveto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TASU 2017 TASU 2018 Yleishallinto htv htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. Vakinaiset Yleishallinto 54,31 50,83

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 ltjk 5.10.2016 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 tpjk 28.9.2017 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus Liite

LAPIN LIITTO Hallitus Liite LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 39 07.10.2016 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2020 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 07.10.2016 39

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys. Yleinen taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys. Yleinen taloudellinen tilanne Kunnanhallitus 179 25.05.2015 Kunnanhallitus 202 01.06.2015 Kunnanvaltuusto 60 15.06.2015 Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintakehys 528/02.02.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja

KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja. 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot