Kuntarahoitusta aurinkohankintoihin. FinSolar työpaja: Aurinkoenergiaa Tampereen kaupungin kiinteistöihin

Transkriptio

1 Kuntarahoitusta aurinkohankintoihin FinSolarin kuntatyöryhmän kokouksessa käsiteltiin eri rahoitusvaihtoehtoja kunnallisiin aurinokenergiahankintoihin. Kokouksessa käsiteltiin eri hankinta- ja rahoitusmalleja aurinkoenergialle. Kuntarahoituksen edustaja esitteli heidän vaihtoehtojaan aurinkoenergiajärjestelmien hankinnalle. Kuntarahoituksen palvelut ovat avoinna ainoastaan kunnille ja kunnallisille organisaatioille. FinSolar työpaja: Aurinkoenergiaa Tampereen kaupungin kiinteistöihin FinSolar ja Tampereen kaupunki järjestävät tilaisuuden, jonka tarkoitus on kartoittaa keinoja lisätä kaupungin aurinkoenergiahankintoja. Tampereen kaupungilla on jo kaksi pilottikiinteistöä, jotka tuottavat aurinkoenergiaa omaan käyttöön. Vuores-talossa on erittäin onnistunut aurinkovoimala, joka on saanut paljon positiivista huomiota. Nyt on oikea hetki keskustella aurinkoenergian roolista Tampereen kaupungin kiinteistöissä. ECO2-projekti kutsuu sinut kuulemaan ja keskustelemaan uusista tavoista hankkia ja rahoittaa uusiutuvan energian kiinteistökohtaista tuotantoa. Tilaisuudessa esitellään myös viimeisimpiä tietoja aurinkoenergian kannattavuudesta, joita on selvitetty Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa. Ohjelma: Osa I: Aurinkoenergian taloudellinen kannattavuus klo 13-14:15 13:00 Aurinkoenergian taloudellinen kannattavuus FinSolar-hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 13:20 Case aurinkosähköä Tampere-taloon

2 Projektiasiantutija Elina Seppänen, Tampereen kaupunki 13:45 Kysymyksiä ja keskustelua 14:15 Osio I päättyy / tauko 15 min Osa II: Uusiutuvan energian rahoitus- ja hankintamallit klo 14:30-16:00 14:30 Kuntien rahoitusmallit ja hankintaohje FinSolar-hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 14:45 Leasing-rahoitus kunnille Daniel Eriksson, Kuntarahoitus 15:00 Järjestelmätoimittaja rahoittajana: Pitkäaikainen aurinkoenergian ostosopimus (PPA-malli) Esa Areva, Salosolar Oy 15:15 Joukkorahoitus Jukka Kajan, Joukon Voima 15:30 Keskustelua: Mitkä ovat eri hankintamallien vahvuudet ja heikkoudet? Millaiset hankintamallit voisivat sopia Tampereen kaupungille? 16:00 Tilaisuus päättyy Tilaisuus on tarkoitettu Tampereen kaupungin edustajille sekä uusiutuvan energian yrityksille sekä rahoitus- ja hankinta-asiantuntijoille. Tilaisuus on jaettu kahteen osaan, joista voit osallistua toiseen tai molempiin. Lämpimästi tervetuloa! Tilaisuus järjestetään tiistaina klo , Tampereen tilakeskus liikelaitos, Frenckellinaukio 2 K, Neuvotteluhuone Valvomo.

3 Ilmoittaudu mennessä Lotta Liuksialalle: lotta.liuksiala(at)aalto.fi, Aalto-yliopisto. Kerrothan viestissä kumpaan osioista osallistut (Osio I, Osio II tai molemmat). Aurinkoenergiajärjestelmän hankintapolku: Taloyhtiöt Aurinkoenergia taloyhtiössä voi tarkoittaa sekä aurinkolämmön että sähkön tuotantoa. Yhtiö voi joko tuottaa sähköä omiin käyttösähkötarpeisiin ja/tai hyödyntää aurinkolämpöä käyttöveden ja/tai kiertoveden lämmitykseen. Suomalaisissa taloyhtiöissä asuntojen lämmityksestä vastaa yleensä yhtiö, ja näin ollen aurinkolämmön käyttäminen osana lämmitysratkaisua alentaa ostoenergian määrää. Suoraviivaisin tapa aurinkoenergiajärjestelmä hankintaan on toteuttaa investointi taloyhtiövetoisesti siten että taloyhtiö omistaa ja kontrolloi järjestelmää hyödyntää tuotannon kompensoimaan kiinteistösähkön ja -lämmön kulutusta. Hankintaprosessissa on syytä tarkastella energiaratkaisua kokonaisvaltaisesti, minkä pohjalta yhtiö päättää rakentaa joko aurinkosähköjärjestelmän, -lämpöjärjestelmän tai molemmat kiinteistön energiankulutusta kattamaan. Päätös investoinnista on helppo tehdä taloyhtiössä, jos yhtiön kulut pienenevät ja tätä kautta yhtiövastike välittömästi laskee. Tällöin investointi on myös perusteltavissa yhtiön kaikille osakkaille yhtiökokouksessa. Hyötyjä tulee myös energian hinnan vaihteluiden vähenemisestä. Hintavakaudellakin on arvonsa. Aurinkoenergian tuotannon tulevaisuuden kustannukset ei ole riippuvaisia energian markkinahintojen muutoksista. Esimerkki aurinkoenergiajärjestelmän hankintapolkusta taloyhtiössä: Katso myös: Taloyhtiön asukkaat aurinkosähkön tuottajina Pohjoisessakin riittää auringonpaistetta Senaatti-kiinteistöt ovat selvittäneet aurinkosähkön tuotantotehoja ja kannattavuuksia eri kaupungeissa. Aurinkoenergian tehoja on verrattu kolmessa kaupungissa: Inari, Jyväskylä ja Hanko. Mittaustulosten mukaan maantieteelliset erot Suomessa eivät aiheuta merkittävää vaihtelua aurinkopaneelien tehossa. Vaikka Pohjois-Suomessa aurinko ei kesä-aikana laske, sen säteily tulee öisin paneelien kannalta väärästä suunnasta, pohjoisesta. Lisäksi säteilyn matala kulma laskee paneelien tehoa jonkin verran. Inarissa tuotto keskittyy kevätkuukausiin ja yltää maalis-huhtikuussa jopa Jyväskylää ja Hankoa ko-

4 rkeammille tasoille. Vuonna 2013 Inariin valmistuneen järjestelmän tuottoa on mitattu nyt lähes kaksi vuotta ja kokemukset ovat olleet pitkälti positiivisia. Tekniikka toimii ja tuotanto on jopa hieman ylittänyt tuotto odotukset. Maantieteellistä sijaintia tärkeämpää aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa onkin asennus optimaaliseen paikkaan ja oikeaan kulmaan. Näillä on sijaintia suurempi vaikutus taloudelliseen kannattavuuteen. Lisätietoja: Kehityspäällikkö Esa Halmetoja, Senaatti-kiinteistöt Aurinkoenergia tuo lisäarvoa liiketoimintaan

5 FinSolar järjesti työpajan, jossa selvitettiin aurinkoenergian hyötyjä taloudellisten mittareiden lisäksi. Aurinkoenergia voi tuoda brändiarvoa, viestiä omistajansa vastuullisuudesta sekä esimerkiksi tuottaa henkilöstöetuja sähköauton latauspisteiden muodossa. FinSolar -tutkija Heli Nissilä kertoi esimerkkejä kansainvälisistä menestyjistä, jotka ovat integroineet aurinkoenergian osaksi liiketoimintaansa. Suomalaisista toimijoista SOK on ottanut aurinkoenergian agendalleen ja suunnittelee nyt monikanavaista lähestymistapaa. SOK:n toiminnan laajuuden vuoksi aurinkoenergia sopii moneen kohtaan osuuskunnan liiketoimintaa: kuluttajatuotteisiin, kiinteistönhuoltoon, energiantuotantoon ja osaksi vastuullisuusstrategiaa. Tässä Lea Rankisen esitys: Tuusulan Rykmentinpuiston alueen Tuomo Sipilä visioi aurinkoenergian käyttöä osana innovatiivista asuinaluetta. Aalto yliopistokiinteistöjen Tiina Sekki ja Satu Kankaala esittelivät Otaniemi energiaomavaraiseksi hanketta ja mahdollisuuksia aurinkoinvestointeihin sen puitteissa. Työpajan tarkoituksena oli laajentaa keskustelua aurinkoenergiasta taloudellisten argumenttien ulkopuolelle. Taloudellinen kannattavuus on mahdollistaja teknologian leviämiselle, mutta aurinkoenergiasta on myös muuta hyötyä. Sitä kannattaakin hyödyntää liiketoiminnan strategisilla osa-alueilla laajasti. Katso tästä linkistä perusteita aurinkoenergian hyödyntämiseen. Lisätietoja:

6 Aurinkoenergiaa Helsingin kouluihin! FinSolar -hanke järjesti yhteistyössä Helsingin kaupungin virastojen kanssa työpajan, jossa pohdittiin vaihtoehtoisia malleja hankkia aurinkoenergiaa. Tilaisuuden aloitti FinSolar hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen, joka esitteli FinSolar hankkeen sekä tuloksia kunnallisten hankintamallien selvityksestä. Esityksessä avattiin, miten aurinkoenergiahankinnan voi hoitaa taloudellisesti kannattavasti. Mitä eri vaihtoehtoja aurinkoenergian hankintaan ja rahoitukseen kunnilla on? Katso myös Helsingin kaupungin hankintapolku aurinkoenergiainvestoinneissa täältä. Tilaisuuden kohokohtana Helsingin Ressun peruskoulut oppilaat esittivät projektinsa, jossa tavoitteena on hankkia koulun katolle aurinkosähkövoimala. eelit-ressuun Sirpa Eskelinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta kertoi Aurinkolahden koulun aurinkojärjestelmästä. Hän myös kuvasi Helsingin kaupungin kannalta lupaavimpia hankinta- ja investointimalleja. Arkkitehti Pirjo Pekkarinen-Kanerva Helsingin kaupungilta esitteli rakennusmääräysten reunaehtoja energian pientuotantoon rakennuksissa.

7 Lisätietoja: HSY ja Aalto hakevat diplomityöntekijää: aurinkoenergian liiketoimintamallit teollisuussähköverkossa Tehtäväsi on selvittää kannattavaa aurinkoenergian investointimallia HSY:n Ämmässuon alueelle. Diplomityössä selvitetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY:n) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen soveltuvuutta aurinkoenergiainvestoinnille. Diplomityössä selvitetään ja dokumentoidaan teollisuussähköverkossa tapahtuva aurinkosähköinvestointi teknisestä, hallinnollisesta ja kaupallisesta näkökulmasta. Lisäksi analysoidaan, onko alueelle suunnitteilla olevaan Ekoteollisuuskeskukseen kehitettävissä taloudellisesti kannattava toimintamalli alueen toimijoiden aurinkoenergian yhteisinvestoinnille. Selvityksessä arvioidaan investointimallien (esim. osuuskunta) toteuttamiskelpoisuutta taloudellisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta. Juridisena taustana selvityksessä käytetään yleistä julkista tahoa koskevaa lainsäädäntöä jättäen tarkempi HSY:tä koskeva juridiikka selvityksen ulkopuolelle. Projektissa hyödynnetään Aalto-yliopiston FinSolar -hankkeessa tuotettua tietoa aurinkoenergian kannattavuudesta sekä erilaisista omistus- ja investointimalleista. Selvityksen lähtökohdat Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksessa: Alueella toimitaan HSY:n omistamassa sähköverkossa, jossa on myös muuta sähköntuotantoa Hyvät edellytykset uusille yrityksille, hyvä sähkön kanta- ja alueverkko HSY:n omilla toiminnoilla on jatkuva sähkönkulutuksen pohjakuorma Taustaselvitys aurinkoenergiapotentiaalista on laadittu: alueella on otolliset olosuhteet aurinkosähkölle ja rakennuksia, joiden kattopintoja voisi hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon Erityispiirteenä suuri lokkikanta HSY:n tavoitteena on Ekoteollisuuskeskuksen alueellisten symbioosien synnyttäminen ja kehittäminen. HSY on mukana Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa, jonka tavoitteena on aurinkoenergiainvestointien edistäminen Suomessa. Lopputyöntekijältä odotamme: kiinnostusta aurinkoenergiaa kohtaan

8 ymmärrystä sähköverkon toiminnasta, sähkömarkkinoista sekä investointien kannattavuuslaskennasta erinomaisia kirjallisia sekä suullisia kommunikointitaitoja aktiivista ja aloitteellista työskentelyasennetta sekä kykyä itsenäiseen työhön hyviä yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia tutkimusryhmän jäsenenä ja sidosryhmien edustajien kanssa Tarjoamme: mahdollisuuden keskittyä aidosti lopputyön tekemiseen korkealaatuista ohjausta lopputyön toteuttamiseksi 6kk määräajassa ohjaajina HSY:n puolelta projektipäällikkö Kirsi Karhu ja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoululta FinSolar-hankkeen vetäjä Karoliina Auvinen (lisätietoja puh ) työtä tuetaan ja seurataan HSY:n FinSolar-projektiryhmässä ja Aallon FinSolar-tutkimustiimissä Tehtävän kesto: 6 kk, aloitus toukokuun aikana Palkkio: Palkkio maksetaan diplomityöntekijälle apurahana Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiön kautta. Apuraha on veroton, mutta vaikuttaa opintotukeen. Palkkion suuruus pohjautuu HSY:n palkkausohjeeseen ja on 1940 /kk. Hakuohjeet: Lähetä vapaamuotoinen sähköpostihakemus perjantaihin mennessä osoitteeseen karoliina.auvinen(at)aalto.fi. Liitä mukaan opintorekisteriote sekä ansioluettelosi. Teemme haastattelut ja valinnan mennessä. FinSolar-hankkeesta lisätietoja: Aurinkoenergiajärjestelmän hankintapolku: case Helsingin kaupunki Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa analysoitiin case-esimerkkinä Helsingin kaupungin aurinkoenergian hankintapolkua osana kuntien hankinta- ja rahoitusmallien selvitystyötä. Alla olevassa kaaviossa esitetty Helsingin kaupungin hankintapolku kuvaa aikajärjestyksessä toimenpiteitä, joita aurinkosähköinvestointiprojektin läpivienti edellyttää kaupungin organisaation sisällä. Kaavio: Helsingin kaupungin aurinkosähköjärjestelmän tyypillinen ja yksinkertaistettu päätöksenteko- ja hankintapolku olemassa olevaan rakennukseen

9 3. Yhteydenotto TEMiin ja tunnustelu, onko investointituen saaminen hankkeelle mahdollista ja millä tukiosuudella.

10 2. Omistajavirasto, joka on tyypillisesti Kiinteistöviraston tilakeskus, antaa selvitysluvan.

11 1. Jokin kaupungin virasto, kuten varhaiskasvatus, opetus-, rakennusvirasto tai kiinteistöviraston tilakeskus tekee investointiehdotuksen.

12 6. Tehdään tarjouskyselykierros avaimet käteen periaatteella tai mahdollisesti osissa, jos koko yli 10 kw.

13 5. Rakennuttajavirasto tekee tai teettää yleensä alustavat investointilaskelmat.

14 7. Kun edullisin tarjous on selvillä, TEM:lle laaditaan energiatukihakemus.

15 8. Jäädään mahdollisesti odottamaan TEM:n investointitukipäätöstä (käsittelyn kesto noin 1-6 kk).

16 9. Rakennuttajavirasto esittää investointipäätöstä.

17 10. Hyväksynnän jälkeen kaupungin hankintajuristi käy tarjouksen ja hankintasopimuksen muodollisesti läpi.

18 11. Tilataan aurinkoenergia-järjestelmä ja ym. talotekniset toimet sisältävä rakennusurakka(t).

19 12. Voimala rakennetaan.

20 13. Urakan tilaava(t) virasto(t) maksavat laskut. Maksaja allokoi kulut päätöksenteko-vaiheessa sovitun jaon mukaisesti eri virastoille.

21 15.Maksatusanomuk-sen tarkistus tilataan tilintarkastajalta ennen sen toimittamista TEM:lle kaikkien kuluerien hyväksyttämiseksi.

22 14. Tehdään TEM:lle maksatusanomus, jossa eritelty kaikki kulut toteutuneiden mukaisesti.

23 16. TEM:ltä saattaa tulla lisäselvitys-pyyntöjä.

24 17. TEM tekee maksatuspäätöksen ja myönnetty energiatuki maksetaan hakijalle.

25 4. Kohteeseen tehdään talotekniset selvitykset ja suunnitelmat.

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42 Kommentteja ja tarkennuksia hankintapolkuun: Prosessi etenee eri tavalla kaupungin organisaatiossa esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, kun investoinnin tekijänä on Pelastuslaitos tai Liikuntavirasto (ks. kohta 1). Kohta 6: Kaupungin tarjouskysely toteutetaan yleensä avaimet käteen periaatteella alle 10 kw:n tapauksissa, mutta sitä suuremmat voimalainvestoinnit tehdään rakennuskohteen tarpeiden mukaisesti yhtenä tai useampana hankintana. Investoinnissa on mahdollisesti mukana tarvittavia taloteknisiä elementtejä, kuten automaatiojärjestelmän laajennustyöt energian tuotanto- ja kulutustietojen seuraamiseksi. Kohta 9: Olemassa oleviin rakennuksiin aurinkoenergiainvestoinnista pyritään päättämään kohteen energiaremontin yhteydessä. Remonttien kokonaisbudjetti on yleensä päätetty jo aiemmin kaupungin vuosibudjetin laadinnan yhteydessä. Helsingin kaupungin tapauksessa yksittäisen hankkeen ja sen rahoituksen hyväksyminen voi edellyttää useamman viraston myönteistä päätöstä. Jokainen hankinta tai investointipäätös voi edellyttää erilaista käsittelytapaa. Investointiprojektin vetäjältä kuluu koordinointiin aikaa, koska päätöksenteon ja investointiprosessin toteutus jakautuu usein monen eri hallinnollisen yksikön välille. Tyypillisesti yhdellä kaupungin virastolla on kiinteistön omistus, toinen virasto toimii kyseisen kiinteistön käyttäjänä ja kolmas voi toimia asiantuntijana energiahankinnoissa. Julkinen hankintalaki asettaa lisähaasteita hankinnan toteuttamiseen. Projektin talouden hallinnointi voi myös tapahtua usean eri talousyksikön toimesta. Investointien koordinointi edellyttää hyvää kuntaorganisaation sisäistä tuntemusta. Case-analyysin perusteella voidaan yleisesti todeta, että työntekijöiden ajalliset resurssit ja heiltä edellytettävä monialainen osaaminen voivat olla cleantech-hankintoja rajoittava tai hidastava tekijä kunnissa. Laatinut: DI Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto Päivitetty: Lähteet Eskelinen Sirpa, HKR, Helsingin kaupunki. 11/2014 3/2015. Haastattelut ja sähköpostit. Miten toimii kotitalous energiantuottajana? FinSolar tutkija Jouni Juntunen kirjoittaa Sähköala-lehdessä energiantuotannon murroksesta. Kotitalouksien rooli on muuttumassa passiivisesta energiankulutuksesta kohti aktiivista yhteistuotantoa.

43 Vastikään valmistuneessa tutkimuksessaan Juntunen kuvaa kotitalouksien, yhteisöjen ja teknologioiden suhdetta. Useilla energian pientuottajilla on erinomainen taito ja intohimo energiateknologian ja järjestelmien kehittämiseen. Tekeminen on hyvin verkostoitunutta ja käyttäjät jakavat kokemuksiaan ja ideoitaan mm. erilaisten Internet-yhteisöjen kautta. Tutkimus avaa myös energian pientuotannon ratkaisuja suhteessa tulevaisuuteen. Koska pientuotanto kytkeytyy pitkän aikavälin kiinteistöinvestointeihin, on tärkeää huomioida tulevaisuuden mahdollisuudet energian pientuotannossa. Eri tuotantomuotojen kannattavuutta pitkällä aikavälillä on mahdotonta arvioida, joten järjestelmää suunnitellessa on tärkeää ottaa huomioon modulaarisuus. Energian pientuotanto on vielä murroksessa ja siksi monelta taholta on vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi olemassaolevia älymittarointi-laitteistoja ei hyödynnetä tarpeeksi avoimen datan ja tuotekehityksen hyväksi. Myös kuntakohtaiset erot esim. aurinkosähköjärjestelmien asentamisessa hidastavat energian pientuotannon kehitystä. Lue koko artikkeli tästä. FinSolar-hanke selvitti: saako aurinkosähköä siirtää verottomasti kiinteistörajan yli?

44 Verottoman sähkön pientuotannon rajan nostaminen 100 kva:n tehoon ja pientuotantona pidettävän vuosituotannon rajan nostaminen 800 MWh:iin kasvattaa merkittävästi aurinkosähkön paikallisia hyödyntämismahdollisuuksia. Esiin on kuitenkin noussut kysymyksiä siitä, saako pientuotantoa harjoittaa useamman kiinteistön alueella ja siirtää verottomasti kiinteistörajan yli. Voiko kiinteistö A käyttää viereisellä kiinteistöllä B tuotettua aurinkosähköä? Valmisteveroja määräävän tullin kanta asiaan on seuraava. Pientuotantoa on asetettujen ylärajojen alle jäävä tuotanto, eikä asiaan vaikuta se, miten sähkö käytetään. Tuotetun sähkön voi siis käyttää itse, siirtää naapurikiinteistölle tai syöttää verkkoon ilman, että tuotanto muuttuisi verotettavaksi. Selkeyden vuoksi sanottakoon, että kaikesta alueellisen jakeluverkon kautta siirrettävästä sähköstä kannetaan siirtohintojen yhteydessä kwh-pohjainen huoltovarmuusmaksu ja sähkövero. Olen keskustellut asiasta tullin valmisteveroneuvonnan Sami Suomisen kanssa. Tullin asiakastiedote selventää asiaa. Vaikka pientuotantolaitteistojen tuotantoa siis saa verotusteknisesti siirtää kiinteistöltä toiselle, asiaa sääntelee myös sähkömarkkinalaki. Lain 13 pykälän mukaan yhtenäinen kiinteistöverkko on mahdollista rakentaa, jos kysymyksessä on kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäinen verkko tai jos alueellisen jakeluverkon haltija antaa toiselle suostumuksen. Kiinteistöryhmän käsitettä laki ei määrittele. Tiedustelujeni mukaan virkamiestulkinta (TEM Arto Rajala ja Energiavirasto Martti Hänninen) asiasta on, että ryhmällä tarkoitetaan hallintaoikeudeltaan yhtenäistä, fyysisesti toisiinsa rajautuvaa kokonaisuutta. Jos siis halutaan muodostaa 13 :ssä tarkoitettu verkko, jossa siirretään sähköä kiinteistöltä A naapurikiinteistölle B, niillä on joko oltava sama omistaja tai maanvuokrasopimus, joka siirtää kiinteistöjen hallintaoikeuden samalle taholle. Energiaviraston verkkoluvanhakuohje täsmentää tulkintaa kiinteistöryhmästä. Kiinteistöjen rajalla kulkeva tie tai rautatie ei rajoita siirtomahdollisuutta. Vuokrasopimus, jolla kiinteistön A omistaja maksaa kiinteistön B omistajalle oikeudesta tuottaa aurinkosähköä kiinteistöllä B ei vielä täytä hallintaoikeuden siirtymisen edellytyksiä. Toisin sanoen hallintaoikeuden siirrolla tarkoitetaan maanvuokrasopimukseen perustuvaa kiinteistön hallintaa. Kiinteistöllä voi kuitenkin tästä huolimatta olla rakennuksia tai toimintaa, joiden omistaja on eri kuin maanvuokrasopimuksen kautta hallintaoikeuden saanut taho. Hallintaoikeuden yhtenäisyyden voi ilmeisesti saavuttaa kolmas taho, joka vuokraa kummatkin kiinteistöt. Aiemman tietomme mukaisesti aurinkopaneelien omistus ei vaikuta verotuskäytäntöön. Toisin sanoen kiinteistöllä A tai naapurikiinteistöllä B sijaitsevat aurinkopaneelit voivat olla kolmannen osapuolen (esim. rahoitusyhtiön) omistuksessa ilman, että tämä vaikuttaa verotuskäytäntöön tai sähkömarkkinalain antamiin mahdollisuuksiin siirtää sähkö naapurikiinteistöille. Verovelvollisuusasiaan palatakseni pidän melko selvänä sitä, että pientuotannon

45 ylärajat koskevat myös yhtenäistä kiinteistöryhmää. Toisin sanoen, jos kiinteistöllä A jo tuotetaan maksimimäärä 800 MWh, sille ei voi kiinteistöryhmän sisäisellä siirtoyhteydellä siirtää enempää sähköä tulematta samalla verovelvolliseksi. Tutkija Mikko Jalas Aalto-yliopisto, FinSolar-hanke