RAUMA-EURAN KUNTARAKENNESELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUMA-EURAN KUNTARAKENNESELVITYS"

Transkriptio

1 RAUMA-EURAN KUNTARAKENNESELVITYS FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen LUONNOS

2 Työvaliokunnan elinvoima-tarkastelu Kuntien elinvoima voidaan nähdä kattavan laajemmin eri elementtejä kuin perinteinen elinkeinopoliittinen näkökulma. Elinvoima-näkökulmassa jäsennetään tekijöitä, joista elinvoima koostuu ja syntyy, ja jotka määrittävät kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tiivistettynä voidaankin todeta, että elinvoimainen kunta on synonyymi elinvoimaiselle paikallistaloudelle. Tällöin kunta toimii aktiivisesti kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena ja palveluiden järjestäjänä/tuottajana. Kuntarakenneselvitykseen liittyen työvaliokunnalle annettiin tehtäväksi elinvoima-kysymyksen pohtiminen uuden kaupungin näkökulmasta. Toimeksiannon mukaisesti työvaliokunnan oli määrä pohtia alueen kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa eli millaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä tuetaan kasvua elinkeinotoiminnassa sekä näin vahvistetaan alueen tulopohjaa. Työvaliokunta tarkasteli elinvoimapolitiikan ulottuvuuksia Eero Holstilan kehittämän tarkastelukehikon kautta. Kehikon tavoitteena oli korostaa tekijöitä, jotka (1) vaikuttavat eniten kunnan taloudelliseen menestykseen ja (2) joihin kunta voi aidosti omilla toimillaan vaikuttaa. Taulukko X. Uuden kaupungin elinvoiman tarkastelukehikko Kohde 1 Saavutettavuuden varmistaminen 2 Sijaintietujen hyödyntäminen ja rajan hyödyntäminen 3 Houkutteleva kunta (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen, ilmapiiri, asukasrakenne) 4 Osaava työvoima (koulutus ja rekrytointi, avainhenkilöt) Uusi kunta (+) (-) Toiminnallinen kokonaisuus. Eurasta Rauman seudun itäisen osan teollisuus- ja palvelukeskus. Selkeämpi edunvalvonta ja havaittavuus. Edunvalvonta ja uskottavuus nykytilannetta parempi. Kansainväliset kärkiyritykset /tunnettuisuus. Koulutusmahdollisuuksien ja talousalueen erityisvahvuuksien pelkistäminen ja profilointi helpottuu. Monipuolistuvat tontti- ja asuntomarkkinat. Mahdollisuudet sekä asumisen, yrittämisen että vapaa-ajan osalta paranevat. Sote; Rauman seudun kuntajohtoinen tuotantoalue ( asukasta). Olemassa olevia rakenteita voidaan kehittää nykyistä paremmin erilaistuviksi (pois päällekkäisistä toiminnoista). Luonnon ja maiseman monimuotoisuus lisääntyy (mm. Pyhäjärvi). Mahdollistaa asukkaille tasalaatuiset kuntapalvelut Monipuolinen kuntarakenne. Kokonaisuuden hahmottaminen ja vaihtoehdot paranevat. Pyhäjärvi-instituutti: tutkimus- ja kehittämiskeskus (elintarvikeklusteri, vesiympäristö). Uuden kunnan alueella osaava koulutuksen ja tutkimuksen verkosto (eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkosto, joka koordinoidaan uuden kunnan toimesta). Osa-alueittainen optimointimahdollisuus heikkenee. Uuden kunnan fyysinen koko on haaste sekä etäisyyksien että aluerakenteenkannalta. Ei suuria muutoksia. Haasteena asukkaiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet.

3 Uusi kunta luo henkilöstölle paremmat urakiertomahdollisuudet. 5 Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen 6 Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Yhdistyneellä kunnalla isommat resurssit tehdä tulevaisuuspanostuksia. Uuden kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Ammattiosaaminen ja tasalaatuisuus korostuvat. Uudella kunnalla resursseja hoitaa oman toiminnan asiat. Kunnan toimintaprosessien uudistamispotentiaali/hyvä henkilöstöpolitiikka ja kuntatalouden hallinta. Alueen elinkeinotoiminnan edistäminen koko kuntaorganisaation tehtäväksi. Palveluprosessien jatkuva kehittäminen kuntaorganisaation sisällä. Toimintakulttuurien yhdenmukaistaminen haaste. on Kohde Uusi kunta 7 Yrittäjyyden edistäminen (yrittäjäkasvatus, sukupolvenvaihdokset, yleinen yrittäjäaktiivisuus) 8 Edunvalvonta 9 Seudun elinkeinostrategian painopisteet ja toteuttaminen (+) (-) Palvelut pääosin kaupungin omana toimintana. Selkeä painopiste kunnan toiminnassa. Elinkeinopolitiikka on selkeä painopiste uuden kunnan toiminnassa. Maankäytön-, asumisen ja liikenteen MAL laajempi ja kokonaisvaltaisempi suunnittelu. Verkostojen laatu ja määrä kasvaa. Yhdistymisen kautta painoarvo ja havaittavuus kasvavat. Kuntaliitoksen palveluiden järjestämissuunnitelmassa voidaan edellyttää myös valtiovallan sitoutumista ydinkysymyksiin (sote-ratkaisu, työssäkäyntialueisiin perustuva tuleva kuntarakenne, keskeiset infraratkaisut). Yhteistyökumppaneille selkeämpi ja kokonaisuutta hallitseva toimija. Teollinen ja pitkiin tuotantoketjuihin perustuva seudullinen tuotantorakenne. Yhdistyneellä kunnalla isommat resurssit tehdä tulevaisuuspanostuksia. Vahvat toimialat (metsä-, metalli-, meriklusteri, elintarvike-, logistiikka) tukevat kokonaisuuden kehitystä ja tasapainottavat suhdannevaihteluita. Uuden kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 100

4 %. Palvelualojen kehittyminen on keskeinen osa teollisuuden kilpailukykyä ja alueen kokonaismenestystä. 10 Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen 11 Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen 12 Organisoituminen Kyky olla varteenotettava yhteistyökumppani elinkeinopolitiikassa. Matala ja selkeä päätöksentekoorganisaatio. Monipuolisuus kasvaa. Laajempi mahdollisuus erityisosaamisen ja erikoistumisen hyödyntämiseen. Uuden kunnan on ansaittava yritysten luottamus. Perinteinen lähialuetarkastelu heikkenee. Työryhmä katsoi, että uudessa kaupungissa voitaisiin edistää alueen kansallista kilpailukykyä monipuolisella osaamisella, jolle tulisi uudessa kaupungissa nykyistä suurempi painoarvo, sekä alueen brändäyksellä. Elinkeinojen kehittäminen ja elinkeinopalvelut hoidettaisiin uudessa kunnassa omana palvelutuotantona, jota täydennettäisiin tarvittavin ostopalveluin. Uusi kaupunki eheyttäisi alueen ja olisi yhteistyötahoille monipuolisempi, suurempi kumppani. Lähidemokratiaa toteutettaisiin uudessa kunnassa kylä- ja asukasyhdistysten kautta sekä lisäämällä yhteistyötä. Uuden kaupungin yhdistymisen keskeiset periaatteet ja tavoitteet ovat kyky tuottaa julkiset palvelut pääosin omatoimisesti oman kunnan asukkaille, julkisen hallinnon tehokkuus ja nykyaikaan sopiva palvelurakenne, modernit toimintatavat ja tulevaisuuspanostusten mahdollisuus. Työryhmän näkemyksen mukaan kuntarakennemuutoksen keskeiset edut ovat uuden kaupungin kyky omatoimiseen palvelutuotantoon, sen toiminnan ammattimaisuus ja luotettavuus sekä se, että uusi kaupunki olisi uskottava toimija kansallisessa edunvalvonnassa. Merkittävin haaste kuntarakennemuutoksessa on lähidemokratian toteutuminen. Työryhmä katsoo, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai edistäisi muuten kunnan toimintakykyä tai alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkotyössä pitää huolehtia, että kaikki päätöksentekijät saavat tarvitsemansa ja tasapuolisen tiedon selvitystyöstä. Uuden kaupungin elinvoiman keskeiset osatekijät: 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan joka tapauksessa jossain vaiheessa, joten on viisaampaa tehdä asiat itse kuin ajautua muutokseen. 2. Syntyy taloudellisesti kantokykyinen ja itsenäisesti kehittämiseen kykenevä kuntayksikkö. 3. Syntyy väestöllisesti yli asukkaan kunta, joka mahdollistaa oman ja tasalaatuisen kuntalaisille suunnatun palvelutuotannon. 4. Uusi kunta on riittävän kokoinen sote-tuotantoalueeksi ja mahdollistaa sote-palveluiden tuottamisen koko Rauman seudulle. 5. Kansallisen ja kansainvälisen kilpailun ja yhteistyön kannalta uusi kunta on riittävän kilpailukykyinen yksikkö Turun ja Porin välissä ja siten edistää seudun yhtenäisyyttä. 6. Kuntien nykyinen henkilöstörakenne luo hyvät edellytykset kuntarakenteiden nyt tapahtuvalle muuttamiselle. 7. Sekä Raumalla että Eurassa on hyvät kokemukset aikaisemmista kuntaliitoksista. 8. Uusi kunta on elinkeinorakenteellisesti yhtenäinen ja monipuolinen: teollisuuden merkitys painottuu ja palveluelinkeinot ovat monipuoliset.

5 Palvelut ja asiakkaat Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksessä viranhaltijoille annettiin kaksiosainen valmistelutehtävä. Toimeksiannossa edellytettiin, että I-osio sisältää nykytilan kuvauksen, joka sisältää seuraavat osiot: Palvelujen järjestämistapa Palveluverkko ja palvelut toimipisteittäin, keskeiset huomiot palveluverkosta ja palveluista Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle Keskeiset huomiot kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista Sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä (Sote-työryhmä) kokoontui kolme kertaa: , ja Rauman sosiaali- ja terveysviraston organisaatio- ja palveluverkkoa voidaan pitää perinteisenä sektoriorganisaationa. Organisaatiota ollaan parhaillaan muuttamassa lähemmäs monialaista, sektorirajat ylittävää rakennetta. Lasten ja nuorten palveluita yhdistetään uuteen perhekeskukseen. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan peruspalveluiden vahvistamista ja korjaavien palveluiden supistamista. Tavoitteena on edistää ja vahvistaa kaupunkilaisten itsenäistä selviytymistä mm. kotihoidon kehittämisellä, työttömien osallistamisella ja perhetyöllä. Euran perusturvapalvelujen palvelumuotoilussa painopisteeksi on otettu ehyen ja kuntalaisten arjessa hyvin toimivan lähipalvelukokonaisuuden muodostaminen. Euran sosiaali- ja terveyspalvelut on mallinnettu kuntalaisen näkökulmasta neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen elinkaarimallia osittain soveltaen: Ikäkeskukseen, Perhekeskukseen, Terveyskeskukseen ja (erityisryhmien) Toimintakeskukseen. Palvelutuotannossa kohdistetaan resurssit varhaiseen vaiheeseen ja palvelut annetaan riittävän räätälöityjen hoito-, palvelu- ja asiakassuunnitelmien pohjalta. Tavoitteena on päästä hyvään tuloksellisuuteen ja kuntalaisten omien voimavarojen taitavaan hyödyntämiseen. Rauman ja Euran organisaatiot poikkeavat toisistaan. Rauman sosiaali- ja terveyspalveluiden omana tuotantona toteutettu palvelujärjestelmä on kattava ja sisältää merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita. Eura järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Sekä Rauman että Euran pääasiallinen erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Lisäksi osa kuntien, erityisesti Rauman, erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan Rauman aluesairaalassa, jolloin tuottajana on Rauman kaupunki. Rauma ja Eura käyttävät myös jonkin verran Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita. Euran perusturvasta ei potilaita lähetetä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin suoraan, vaan potilaat ohjautuvat Varsinais-Suomeen Satakunnan sairaanhoitopiirin lähettäminä erityistason ostoina. Molempien kuntien organisaatioita voidaan pitää ainakin osin perinteisinä sektoriorganisaatioina, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut on eriytetty toisistaan. Toisaalta kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioista on myös löydettävissä elämänkaarimaisia palveluiden organisoinnin piirteitä. Elämänkaarimallin mukainen palveluiden organisointitapa näkyy erityisesti Eurassa. Rauma ja Eura tukeutuvat omaan julkiseen tuotantoon.

6 RAUMA EURA Tulosalue Vakanssit (lkm) Tulosalue / vastuualue Vakanssit (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 37 Hallinto- ja talous 10 Ympäristöterveydenhuolto 27 Terveyspalvelut 92 Avoterveydenhuolto 255 vanhus- ja vammaispalvelut 165 Sosiaalipalvelut 121 Sosiaalityö 10 Vanhuspalvelut 368 Terveyskeskussairaala 87 Rauman aluesairaala 169 Yhteensä Taulukko: Henkilöstöt kunnittain RAUMA EURA Tulosalue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Tulosalue / vastuualue 60 vuotta täyttänyt henkilöstö (lkm) Talous- ja hallintopalvelut 8 Hallinto- ja talous 2 Ympäristöterveydenhuolto 3 Terveyspalvelut 12 vanhus- ja Avoterveydenhuolto 29 vammaispalvelut 15 Sosiaalipalvelut 11 Sosiaalityö 0 Vanhuspalvelut 30 Terveyskeskussairaala 8 Rauman aluesairaala 15 Yhteensä Taulukko: Lähellä eläkeikää olevan henkilöstön lukumäärä kunnittain Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa lähellä eläkeikää olevan henkilöstön määrä suhteessa vakanssien määrään on 12 ja Eurassa kymmenen prosenttia. Yhteensä eläkeikää lähestyviä on Raumalla 132 ja Eurassa 29 henkilöä. FCG:n arvioiden mukaan eläköityvien määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 Raumalla 30 ja Eurassa yhdeksän henkilöä. Vuonna 2020 eläköityviä on Raumalla 32 ja Eurassa seitsemän henkilöä. FCG arvioi henkilöstötarpeen lisäyksen olevan nykyisellä tuottavuudella aikavälillä Raumalla 50 ja Eurassa viisi henkilöä. Puolen prosentin tuottavuuden kasvuolettamalla henkilöstötarpeen ennakoidaan olevan samalla aikavälillä Raumalla 18 ja Eurassa kaksi henkilöä. Kuntien henkilöstömäärä poikkeaa toisistaan merkittävästi. Raumalla henkilöstömäärä on reilu 1 000, Eurassa n Henkilöstön eläköitymistä tapahtuu molemmissa kunnissa, ja tätä henkilöstön poistumaa voidaan hyödyntää joustoelementtinä palveluiden uudelleenorganisoinneissa. Selvityksessä mukana olevien kuntien organisaatioissa työskentelee yhteensä 161 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta Rauma 0,64 0,73 0,80 0,83 0,85 Eura 0,70 0,79 0,86 0,89 0,91 Taulukko: Väestöllinen huoltosuhde Kuntien väestöllisellä huoltosuhteella kuvataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhdetta työikäiseen (15 64-vuotiaaseen) väestöön. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa siis karkeasti iän perusteella työelämän ulkopuolella olevan väestön suhdetta työikäiseen väestöön. Huoltosuhteen kasvu merkitsee työikäisen väestön hyvinvointivastuun kasvua. Kuntien huoltosuhteen kehitys osoittaa työikäisen väestön osuuden vähenevän molemmissa kunnissa. Pitkittäistarkastelusta voidaan havaita, että Raumalla huoltosuhde on edullisempi kuin Eurassa.

7 Rauma Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talous- ja hallintopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Avoterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Vanhuspalvelut Terveyskeskussairaala Rauman aluesairaala Erikoissairaanhoito Yhteensä Eura Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hallinto ja talous Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Vanhusten- ja vammaisten pal Sosiaalityö Yhteensä Taulukot: Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kunnittain, tilinpäätös 2013 Nettokustannukset, euroa/asukas vuonna 2012 Vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot, euroa/asukas vuonna 2011 Rauma Eura Koko Suomi 3453 Taulukko: Sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kustannukset kunnittain Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Nettokustannukset ovat Eurassa suuremmat kuin Raumalla. Tarvevakioidut menot ovat Raumalla suuremmat kuin Eurassa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavat eroavat toisistaan. Rauma ja Eura vastaavat suurimmasta osasta peruspalveluiden järjestämisestä itse. Rauma järjestää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi merkittävässä määrin erikoissairaanhoidon palveluita omassa aluesairaalassaan. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustasot vaihtelevat. Kuntien kokoerot palveluverkoissa ja kustannuksissa ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat molemmissa kunnissa sektoriorganisaatioon, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut on erotettu omiin tulos- tai vastuualueisiin. Elämänkaarimallin mukainen tai elinvaiheisiin perustuva organisaatio toteutuu selvemmin Eurassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa molemmissa kunnissa. Kasvu johtuu väestön ikärakenteen muutoksesta. Kuten muuallakin Suomessa, myös selvityksessä olevien kuntien väestö ikääntyy nopeasti ja tarve vanhuspalveluiden lisäämiseksi kasvaa. Muiden ikäryhmien koko vastaavasti pienenee. Tästä voidaan päätellä, että muiden kuin ikääntyneiden kuntalaisten palvelutarpeet pysyvät vakaina tai jopa pienenevät. Ennusteet väestörakenteen muutoksista ja henkilöstötarpeista osoittavat yksiselitteisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksen ja kehittämisen suunnan. Mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää, on hillittävä muun kuin vanhusväestön palveluiden kokonaiskustannusten kasvua ja samalla kohdennettava kaikki siirrettävissä olevat voimavarat ikääntyneiden palveluihin. Samalla tulee etsiä keinoja ja toimeenpanna uudistuksia, joilla parannetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Mitä heikompi kunnan taloustilanne on, sitä akuutimpi ja suurempi on tarve optimoida resurssien kohdentamista sekä tehdä tuottavuutta parantavia palvelujärjestelmän uudistuksia.

8 Uuden kunnan malli Sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnan elinvoimaisuus Kunnan elinvoimaisuuden taustalla vaikuttavat monet eri tekijät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kunnan elinvoiman kehittäjänä ja turvaajana on osittainen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä taso ja kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin edesauttaa positiivisen mielikuvan syntymistä kunnasta. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut voivat houkutella uusia asukkaita ja toimia kunnan yhtenä vetovoimatekijänä. Kuntaliitoksen merkitys sosiaali- ja terveyspalveluissa korostuu hypoteettisesti työvoiman parempana saatavuutena. Suuremmat palveluntuottajat houkuttelevat pienempiä palveluntuottajia enemmän erityisosaajia. Kuntaliitos mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa osaamisen vahvistamista ja tätä kautta kuntaliitos turvaa myös työssäkäyvän väestön pysymistä alueella. Suurempi kuntakoko ja suuremmat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisorganisaatiot lisäävät seudun painoarvoa valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa. Vaikuttamismahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa suuremman kuntakoon myötä lisääntyvät. Edelleen kuntakoon kasvu lisää osaamisen syvenemisen rinnalla organisaation innovointipotentiaalia. Erilaisten uudistusten vaikuttavuus ja skaalautuvuus lisääntyy kuntakoon kasvaessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen Rauman ja Euran sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus osoittaa, että väestörakenteen muutokset molemmissa kunnissa ja sitä seuraavat kustannusten kasvupaineet edellyttävät palveluiden uudistamista. Kuntien mahdollinen yhdistäminen pakottaa kunnat arvioimaan organisaatioitaan ja tuotantotapojaan ja kehittämään uusia innovatiivisia palveluita ja työprosesseja, joilla palvelutarpeisiin on mahdollista vastata kustannustasoa alentaen. Sekä Rauman että Euran osalta on todettu, että uudistamisen yksi lähtökohta voi olla palveluiden organisointi nykyistä voimakkaammin elämänkaarimallin mukaisesti. Näin järjestetyssä organisaatiossa tavoitteena on irtautua ainakin osittain ammattihierarkioihin perustuvista palveluiden tuotantotavoista. Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiossa korostuu moniammatillisuus sekä eri väestöryhmien tarpeista lähtevä palveluiden tuottaminen. Työryhmän keskusteluissa on lisäksi painotettu rohkeutta ja jopa pientä riskinottoa palveluiden uudistamisessa. Uudessa kunnassa puntaroitavaksi tulevat mm. sähköisten palveluiden nykyistä laajempi käyttöönotto sekä liikkuvien palveluiden hyödyntäminen kunnan eri osissa. Lähipalvelut halutaan turvata sote-hengen mukaisesti koko yhdistyneen kunnan alueella. Henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö uuden kunnan sisällä nähdään hyödyllisenä sekä palvelun käyttäjille että kunnan taloudelle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous ja tuottavuus Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskehitys tulevaisuudessa määrittää pitkälle kuntien taloudellista kestävyyttä. Paineet palveluiden kokonaiskustannusten nousuille ovat merkittävät mm. väestörakenteen muutoksen, kehittyvien kalliiden hoitomenetelmien ja kuntalaisten kasvavien odotusten ja laatuvaatimusten takia. Julkisuudessa ratkaisuksi on usein esitetty kuntaliitoksia. Kuntaliitosten kustannussäästöpotentiaalin taustalla on nähty olevan mahdollisuudet supistaa julkista hallintoa. Edelleen on arvioitu, että suurempi väestöpohja tuottaa palveluissa skaalahyötyjä. Olettamat kuntaliitosten taloudellisista vaikutuksista eivät kuitenkaan saa aukottomasti tukea tehdyistä tutkimuksista. Hallintohenkilöstön määrä suhteessa kunnan väestömäärään on yleensä suurempaa isoissa kunnissa kuin pienissä kunnissa. Edelleen voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollossa hallinnon osuus kokonaiskustannuksista on Suomessa keskimäärin n. 2-3 prosenttia. Edes hallinnon poistaminen kokonaan ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun ongelmaa. Edelleen sosiaalija terveyspalveluiden skaalahyödyt vaihtelevat palvelumuodoittain ja yhtä yksi-selitteistä arvioita kuntaliitosten vaikutuksista yksittäisten palveluiden kustannuksista ei voida tehdä. Kuntaliitoksen talousvaikutukset ovat sidoksissa siihen, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan kuntaliitoksen jälkeen. Pitäytyminen aikaisemmissa tavoissa toimia ei todennäköisesti ainakaan lisää tuottavuutta. Kuntaliitoksen hyödyt taloudellisesta näkökulmasta voivat realisoitua, mikäli kuntaliitoksessa sitoudutaan kehittämään palveluprosesseja ja muuttamaan tapoja organisoida

9 palveluita. Kuntaliitoksen rinnalla tarvitaan rohkeutta, vahvaa innovaatiotoimintaa sekä henkilöstön ja päättäjien sitoutumista asetettuihin taloudellisiin tavoitteisiin. Mikäli kuntaliitos toteutetaan Rauman ja Euran välillä, rohkeus muutosten toteuttamisessa on talouden ja tuottavuuden näkökulmasta välttämätöntä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät Kuntaliitoksen lähtökohtana tulee olla kuntalaisten saama hyöty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödyt voivat näkyä onnistuneen muutostyön jälkeen taloudellisina sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantumisina. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on lähivuosina lisätty mahdollisuuksia käyttää palveluita yli kuntarajojen. Muussa kuin kotikunnassa toteutettava palveluiden käyttö on kuitenkin hankalaa. Muun muassa terveyspalveluissa kiireettömissä tapauksissa palveluiden käyttäjän on ilmoitettava halusta käyttää palveluita muualla kuin kotikunnassa. Sitoumus sitoo palvelun käyttäjää vuodeksi kerrallaan. Järjestely on byrokraattinen ja kaukana asiakaslähtöisyydestä. Kuntien yhdistyminen mahdollistaa palveluiden käytön laajemmalla maantieteellisellä alueella. Työssäkäyntialueella tapahtuvat kuntaliitokset perustuvat kuntalaisten luontaisiin liikkumisalueisiin ja lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön valinnanvapautta kunnallisten palveluiden sisällä. Mikäli kuntaliitokset toteutetaan rohkeasti hyödyntäen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen hyviä käytäntöjä ja innovatiivisia palveluita, hyötyy palvelun käyttäjä kuntaliitoksista parempien tarjolla olevien palveluiden kautta. Edellytys kuitenkin on, että kuntaliitoksessa pureudutaan aidosti toiminnan sisältöihin. Pelkkä kunnan rajojen loitontaminen ei ole tae asiakaslähtöisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Taulukko X. Kuntaliitoksen edut ja haitat sote-palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet Osaamisen lisääntyminen Henkilöstön rekrytoinnin helpottuminen Palveluiden turvaaminen, toiminnan haavoittuvuuden pieneneminen, monipuolisempi palvelurakenne Kehittämispotentiaalin merkittävä lisääntyminen Palvelut käytettävissä asukkaiden luontaisilla liikkumisalueilla, Rauman ja Euran kuntaraja ei esteenä Tuottavuuden lisääntyminen edellytyksellä, että kuntaliitoksen yhteydessä kehitetään ja muutetaan palveluiden tuotantotapoja Yhdistyneen kunnan vaikutusvallan kasvu alueellisten ja valtakunnallisten sote-asioiden valmisteluissa Haitat, heikkoudet, riskit Riski paikallistuntemuksen vähenemiselle Palveluiden byrokratisoituminen Palvelutuotannon hallittavuuden heikkeneminen Hallinnon määrän säilyminen nykyisellään tai kasvu Kustannusten kasvu, jos palveluita ei olla valmiita kuntaliitoksen yhteydessä uudistamaan Mahdollisen palkkaharmonisoinnin tuomat lisäkustannukset Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoo kuntaliitoksen etujen ja haittojen analyysin osoittavan, että kuntaliitoksella saavutettavat hyödyt ovat potentiaalisesti haittoja suuremmat. Samalla tulee kuitenkin tiedostaa, että hyöty-haitta analyysi on spekulatiivinen. Kuntaliitoksen lopulliset vaikutukset ovat sidoksissa tapaan, jolla kuntaliitos toteutetaan. Oleellista on, että kuntaliitoksen yhteyteen sisällytetään palveluiden sisältöön ja palvelurakenteisiin sisältyviä tuottavuutta sekä palveluiden laatua ja saatavuutta parantavia uudistuksia. Lopuksi on tiedostettava, että kuntaliitoksen rinnalla toteutetaan sote-uudistusta. Sote-uudistuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voida vielä vetää johtopäätöksiä. On kuitenkin todettavissa, että sote-uudistus todennäköisesti muuttaa toimeenpanon jälkeen merkittävästi kuntien asemaa ja roolia. Tästä syystä myös kuntaliitosten merkitykset kunnille voivat sote-uudistuksen jälkeen olla nyt arvioiduista poikkeavat.

10 Opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Kuntarakenneselvityksen tekemiseksi nimetty työryhmä aloitti toimintansa ensimmäisessä vaiheessa kuvaamalla sivistystoimen nykytilaa ja hahmottamalla alustavasti kunnittain palvelurakenteeseen liittyvät merkittävimmät huomiot ja tulevaisuuden haasteet. Käsiteltäviä osa-alueita olivat tehtävämäärittelyn mukaisesti talous- ja hallinto, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, kulttuuri ja kirjasto, nuoriso sekä liikunta ja vapaa-aika (opistot). Nykytilan tiedot kerättiin alatyöryhmittäin samalla periaatteella molemmista kunnista. Työikäiset, % 1-6-vuotiaat päivähoidossa, % (lkm) vuotiaat, % vuotiaat, % Väestökehitys 2029 mennessä, % Eura (-48) Rauma (-115) Taulukko: Väestönmuutosennakoinnit ja palvelutarpeet tulevaisuudelle (tukena ART-malli) Vuoteen 2029 ulottuvan ennusteen mukaan väestö vähenee molemmissa kunnissa, ja työikäisten määrä vähenee merkittävästi. Päivähoidossa olevien lasten määrä näyttäisi vähenevän pitkällä aikavälillä. Tähän kuitenkin vaikuttavat lainsäädännön muutokset (esim. kotihoidon tuen muutokset), jotka saattavat lisätä päivähoidon tarvetta. Peruskouluikäisten määrä näyttäisi vähenevän Eurassa. Lukio- ja ammattikouluikäisten määrä vähenee sekä Eurassa että Raumalla. Vakinaiset Määräaikaiset ja työllistetyt Eura Rauma Yhteensä Taulukko: Henkilöstö kunnittain Opetushenkilöstö Päivähoito ja esiopetus Kulttuuri ja vapaaaika Eläköityminen , opetus Eläköityminen , päivähoito + esiopetus Eläköityminen , kuva Eura Rauma Yhteensä Taulukko: Eläköityminen kunnittain Toimintakate, TA 2014, euroa Eura Rauma Yhteensä Taulukko: Sivistys-toimialueen talous kunnittain Talouden ja hallinnon haasteet ovat hyvin samansuuntaisia, vaikka kunnat ovat erikokoisia ja sivistyksen talouden ja hallinnon henkilöstömäärät hyvin erilaisia. Kouluverkko asettaa haasteita molemmille kunnille. Verkkokysymys liittyy oleellisesti perusopetuksen alatyöryhmän alueeseen, mutta koskettaa merkittävällä tavalla myös sivistyspuolen taloutta ja hallintoa. Varsinaisen verkkorakenteen ohella myös rakennusten kunto huolestuttaa. Yleisesti kunnissa on ongelmana organisaation ohuus ja työajan riittävyys, kun kuntiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat ja resurssit samalla tiukentuvat. Resursseja pitäisi riittää myös suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mutta nyt pystytään monesti tekemään vain pakolliset tehtävät. (mahd. johtopäätöksiin). Varhaiskasvatuksessa päivähoitopaikat jakautuvat siten, että Raumalla noin 80 prosenttia päivähoitopaikoista on päiväkotipaikkoja. Eurassa vastaava luku on 63 prosenttia. Omassa kodissa tapahtuvan perhepäivähoidon arvioidaan vähenevän, ja tämä saattaa olla suuntaus myös

11 selvityskunnissa. Vuorohoitoa on tarjolla molemmissa kunnissa. Raumalla vuorohoitopaikkoja on noin 200 ja Eurassa noin 30. Esiopetusta järjestetään Eurassa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen alaisuudessa. Siksi esiopetuksen henkilöstöä on sekä OVTES:n että KVTES:n mukaisissa virka- tai työsuhteissa. Raumalla esiopetuksen järjestäjänä toimii varhaiskasvatus. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on sekä Eurassa että Raumalla. Eurassa avoin päiväkoti Omppu tarjoaa perhekerhoa, parkkihoitoa sekä kerhotoimintaa kolme vuotta täyttäneille sekä kaksivuotiaille. Yksityisessä päivähoidossa ja esiopetuksessa on Raumalla noin 190 lasta. Tämä on noin 11 prosenttia kunnan kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Eurassa yksityisessä päivähoidossa on 30 lasta, mikä on noin 7,5 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Molemmissa kunnissa yksityistä päivähoitoa tuetaan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisällä. Kotihoidontukeen on tulossa muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki jaetaan molempien vanhempien kesken. On arvioitu, että muutos lisää alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää entisestään. Kotihoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan lasten kotihoitoa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan Raumalla. Varhaiskasvatuksessa haasteina voidaan nähdä rakennuskannan osittain huono kunto ja mittava peruskorjaustarve. Oppivelvollisuusiän mahdollinen laskeminen tuo pohdittavaa ja lisäkustannuksia. Lastentarhanopettajien, etenkin erityislastentarhanopettajien, riittävä saanti on ollut ongelma viime aikoina. Yleinen trendi on, että lasten kotihoito vähenee ja päivähoitopaikkojen ja -mahdollisuuksien tarve kasvaa. Edellä mainittu onkin ristiriidassa ART-mallin tietojen kanssa, jossa päivähoidon tarpeen todetaan vähenevän. Erityisen tuen tarve hoitolapsilla kasvaa, ja monipuolisen palvelurakenteen ylläpitäminen sekä lähipalvelujen turvaaminen talouden tiukentuessa on haastavaa. Erityyppisten palvelumuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksen toiminnoissa on todella tärkeää, sillä kuntien täytyy löytää uusia toimintamalleja kustannustehokkaampaan toimintatapaan. Esimerkkinä mainittakoon yksityisen päivähoidon kehittäminen ja tukeminen. (mahd. johtopäätöksiin). Perusopetuksessa Euran väestöennuste näyttää merkittävää laskua vuoteen 2029 mennessä (-10 %). Raumalla 7-15-vuotiaiden lukumäärä pysyy kutakuinkin nykytasolla. Molemmilla kunnilla on käytössä sama perusopetuksen tuntijako pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuntikehyksen tunnusluvut poikkeavat toisistaan, mitä selittävät ryhmäkokojen erot. Viikkotuntimäärät ovat lähes samat. Raumalla erityisen tuen piirissä olevia oppilaita on suhteellisesti enemmän. Tähän on syynä naapurikuntien oppilaat, jotka suorittavat oppivelvollisuuttaan erityiskouluissa Raumalla. Rauma järjestää maahanmuuttajille suunnattua valmistavaa opetusta ja lisäopetusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oppilaita on suhteellisesti enemmän Raumalla kuin Eurassa. Palvelu tuotetaan molemmissa kunnissa pääosin omin voimin. Rauma järjestää koululaisten kesätoimintaa. Iltapäivätoiminnassa kasvu on ollut voimakasta varsinkin Raumalla. Perusopetuksen haasteena on resurssien niukkeneminen. Henkilöstön määrä vähenee ja tuntivälyksiä on jouduttu tiukentamaan. Opetusryhmien pienentämiseen kohdistetun kuntien saaman valtionavustuksen merkitys on ollut todella suuri. Toiminta vaikeutuu huomattavasti, mikäli avustus lakkaa. Muut haasteet liittyvät kouluverkkoon, koulurakennusten kuntoon sekä maahanmuuttajaoppilaiden tukemiseen ja opetuksen järjestämiseen. Perusopetuksen keskeisimpien haasteiden on nähty liittyvän opetukseen (pedagogiset haasteet, erilaiset oppijat) sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten lukumäärän lisääntymiseen ja koulujen riittämättömiin mahdollisuuksiin vastata kasvaneisiin tukitarpeisiin. Oppilashuollon kehittäminen vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksia, opetussuunnitelmatyö, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen ovat niin ikään erittäin merkittäviä tulevien vuosien kehittämistyössä. (mahd. johtopäätöksiin). Lukiokoulutuksessa on Eurassa 187 ja Raumalla 748 opiskelijaa. Peruskoulun päättävistä nuorista lukioon menevien osuus on Raumalla 58 ja Eurassa noin 50 prosenttia. Kurssien ryhmäkoot vaihtelevat. Yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat Eurassa 8068 euroa (vos 6363 euroa) ja Raumalla 6555 euroa (vos 6118 euroa). Rauman Lyseon lukiossa toimii myös iltalinja. Lukiokoulutuksessa suurin tulevaisuuden haaste on lukioiden mahdollinen minimikoko (keskusteluissa on esiintynyt 500 opiskelijan raja). Taustalla on lukiokoulutuksen järjestäjäverkon

12 uudelleentarkastelu ja karsiminen. Samalla uudistetaan lukioiden valtionosuusjärjestelmää. Merkittäviä uudistuksia ja kehittämiskohteita ovat myös sähköiset ylioppilaskirjoitukset, opetussuunnitelmauudistus sekä opiskelijahuollon kasvava merkitys lakiuudistuksineen. Rauman seudulla ammatillista tutkintoon johtavaa koulutusta järjestää WinNova. WinNova on monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa voi opiskella perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon sekä saada ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. WinNova toimii Raumalla, Porissa ja Laitilassa sekä useissa muissa toimipisteissä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueella. WinNovan taustalla on koulutusyhtiö Länsirannikon Koulutus Oy, jonka pääomistajina ovat Porin, Rauman ja Laitilan kaupungit. Alueen toisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimii Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja sillä on useita toimipaikkoja maakunnassa. Raumalla on Sataedun toimipiste, Eura on kuntayhtymän jäsenkunta. Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), jota ylläpitää samanniminen osakeyhtiö. Kaikki selvityskunnat ovat osakkaina. Rauma on yksi ammattikorkeakoulun neljästä koulutuspaikkakunnasta. SAMK toimii Raumalla kolmella toimialalla: liiketoiminta, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja merenkulku. Satakunnan AMK ja Turun AMK ovat muodostaneet yhteisen Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL:n, jonka puitteissa ne ovat sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä usealla koulutussektorilla. Turun yliopisto järjestää yliopistokoulutusta Rauman kampuksella. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä tarjotaan kasvatustieteen opintoja luokanopettajan, käsityön aineenopettajan ja lastentarhanopettajan koulutusohjelmissa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan sektorilla hallinto on erikseen sekä Eurassa että Raumalla. Hallinnon kustannukset ovat Raumalla suuremmat Taidemuseon, teatterin ja Merimuseon avustusten vuoksi. Kulttuurin ja vapaa-ajan sektoreilla tietojen keruun ja etenkin yhtenäisen esitystavan ongelmana ovat kuntien erilaiset toimintamallit ja organisaatiot. Euran kansalaisopisto toimii Euran alueella. Rauman kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taitava ovat osa Rauman kansalaisopiston järjestämää taiteen perusopetusta. Vuoden 2014 alusta Länsi-Suomen kesäyliopiston toiminta siirrettiin osaksi Rauman kansalaisopistoa. Rauman musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajaa oppimäärää antava opisto, joka toimii alueellisena musiikkiopistona. Sopimuskunnat ovat Eura, Eurajoki ja Pyhäranta. Liikuntapalvelujen palvelutarjonta vaihtelee. Sekä Eurassa että Raumalla on uimahalli sekä jäähalli. Omistuspohja vaihtelee. Eniten kustannuksia aiheuttaa ylläpito. Eura hyödyntää kolmannen sektorin palveluja liikuntapalveluissa enemmän kuin Rauma. Nuorisopalveluissa molemmat kunnat panostavat nuorten toiminnallisiin palveluihin. Myös nuorisotiloja löytyy molemmista. Nuorisopalveluissa on tarjolla muun muassa leiri-, retki- ja tapahtumatoimintaa, pienryhmätoimintaa, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Kulttuuripalveluissa toiminta on monipuolista. Rauma avustaa yhteisöjen ja järjestöjen toimintaa enemmän kuin Eura. Eura tarjoaa tiloja tai muuta palvelua järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön. Kirjastoja on molemmissa kunnissa. Pääkirjastojen lisäksi kunnissa on myös lähikirjastoja. Kirjastoautoja on niin ikään sekä Eurassa että Raumalla. Museoille tarkoitettua valtionosuutta saa vain Rauma. Eurassa museotoiminta hoidetaan pääosin järjestö- ja vapaaehtoispohjalta. Kansalaisopistojen suurimpana tulevaisuuden haasteena on valtionosuusjärjestelmän muutos, mikä lisää kuntien maksuosuutta. Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa kannattaisi katsoa kokonaisuutena koko seutukunnalla tällä hetkellä toimijoita on useita. Molemmissa riittää palvelukysyntää. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle vahvuus. Kansalaistoiminnan tukemisesta ja yhteistyöstä kunnan ja yhdistysten kesken tulee huolehtia. Liikunta, nuorisotyö ja kulttuuri ovat enenevässä määrin koko väestön hyvinvointitekijä, mikä on huomioitava palvelutuotannossa. Nuorisotyössä korostuvat uudenlaiset painotukset ja moniammatillinen yhteistyö. Vapaa-aikapalveluiden haasteina ovat palveluiden säilyminen lähellä kuntalaisia, saavutettavuus, talous, määrärahojen suuruus sekä tilojen, paikkojen ja välineiden kunto ja taso. Vapaa-aikatoimi on kaikissa kunnissa pieni yksikkö. Tehtäväkirjo on laaja ja eri kunnissa tehdään samoja asioita pienellä henkilöstömäärällä. Kirjasto toimii jo nykyisellään maakuntamallin mukaisesti. Kirjastopalveluiden sähköiset järjestelmät on harmonisoitu. Kuntakohtaisia kirjastoverkkoja on arvioitava.

13 Kuntien palveluiden yhtäläisyyksistä ja eroista voidaan todeta yhteenvetona seuraavaa. Jokaisella sivistyspalveluiden osa-alueella on toimintojen järjestämisessä kuntakohtaisia eroja. Tiiviimpää yhteistyötä olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän. Vaikka varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on selvä valtakunnallinen normi- ja informaatio-ohjaus, kuntien toimintakulttuurit ja -periaatteet ovat erilaisia. Lukion merkitys yläkoululle (yhteiset opettajat) on kunnissa suuri. Lukioon hakeutumisessa on eroja kuntien välillä: perusopetuksen päättäneistä lukioon hakeutuvien osuus vaihtelee. Liikuntapalvelujen investointeja tulisi katsoa yhtenäisesti, esimerkiksi liikunta-, uima- ja jäähallien peruskorjausten yhteydessä. Uuden kunnan malli Euran ja Rauman muodostaman uuden kunnan asukasluku on noin , työntekijöitä on sivistyssektorilla noin ja yhteenlaskettu budjetti on noin 90 miljoonaa euroa. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennallaan, vaikka joitakin yhtenäistämistoimenpiteitä tarvitaankin. Etenkin erityisjärjestelyjä ja asiantuntemusta vaativissa ja pienemmille kohderyhmille suunnatuissa toiminnoissa suuremmasta kunnasta on hyötyä ja toiminnot pystytään järjestämään taloudellisemmin ja asiantuntijoita riittää paremmin niiden toteuttamiseen. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin eikä välttämättä ainoastaan euroissa tarkasteltuna. Uuden kaupungin hallinto-organisaatiossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista kehittämisessä, koulutuksessa, rekrytoinnissa ja asiantuntemuksessa, kun organisaatio ei ole niin ohut kuin nykytilanteessa. Erityispalvelut, jotka suuntautuvat pienille kohderyhmille, pystytään suuremmassa kunnassa järjestämään järkevämmin ja kattavammin kuin pienemmissä kunnissa. Kuntaliitoksen opetuspalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa X. Taulukko X. Kuntaliitoksen edut ja haitat opetuspalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Varhaiskasvatus Suurempi kokonaisuus mahdollistaa tehokkaamman resurssien käytön. Perheiden valintamahdollisuudet päivähoidossa paranevat, kun käytettävissä on enemmän vaihtoehtoja ja esim. vanhempien työmatkoja pystytään aiempaa paremmin ottamaan huomioon hoitopaikkoja määriteltäessä. Yöhoitoa järjestetään tällä hetkellä kummassakin kunnassa yhdessä toimipisteessä, iltahoitoa useammassakin paikassa, joten vuorohoitoa voitaisiin miettiä suurempana kokonaisuutena. Perusopetus Ei merkittäviä muutoksia palvelurakenteessa. Suurempana kokonaisuutena nykyisten opetusresurssien turvaaminen helpottuu. Lapin alueelta mahdollista joiltain osin hyödyntää nykyisen Euran palveluja. Erityisopetuksessa toimintojen keskittäminen mahdollista ja näin asiantuntemusta voidaan hyödyntää entistä paremmin. Maahanmuuttajien opetuksen ja erityisesti valmistavan opetuksen järjestäminen tehostuu. Suurempana yksikkönä pätevän henkilöstön rekrytoiminen on helpompaa (tuntimäärät riittäviä). Kuljetuksiin liittyvät järjestelyt/kysymykset on Haitat, heikkoudet, riskit Tarkennuksia palveluverkkoihin ja peruspalveluihin mahdollisesti tulee, mutta niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Haasteena uudessa kunnassa tulevat olemaan palveluverkon fyysiset tilat ja niiden ylläpitäminen, mikä on keskeinen pohdinnan kohde jo nykyisissäkin kunnissa. Haasteellista on myös uuden organisaatiorakenteen muodostaminen, koska vaarana on liika keskittyminen nykyisiin viranhaltijoihin, vaikka lähtökohtana tulisi olla toimivien palvelujen järjestäminen. Alueellisen tasapainon säilymiseen tulee kaikilta osin kiinnittää huomiota. Ratkaisevaa palvelutarjonnassa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Perhepäivähoitajia eläköityy sekä Eurassa että Raumalla. Kehitys näyttäisi menevän lievästi päiväkotihoidon suuntaan. Eurassa on saatu melko hyvin rekrytoitua uusia eläköityneiden tilalle, mutta Raumalla perhepäivähoitajien kokonaislukumäärä on laskenut. Lukiotoiminnan rahoitusjärjestelmän muutokset eivät ole vielä selvillä. Koululaisten uimaopetuksessa on jonkin verran eroa, joten toimintaa on sopeutettava. Raumalla kaikki alaluokkalaiset uivat 4-6 kertaa lukuvuodessa uimaopettajien johdolla.

14 helpompi hoitaa suurena toimijana. Opetussuunnitelmien uudistus teettää runsaasti työtä ja hoituu helpommin virtuaalikunnassa isommalla joukolla, kun asiantuntemusta ja tekijöitä on enemmän. Kouluverkkoa on lähivuosina saneerattu sekä Eurassa että Raumalla. Lukio Kahden lukion malli on järkevä uudessa kunnassa. Lukioissa yleisesti pohtimista ja lisätyötä aiheuttavat ylioppilastutkinnon muutokset, opetussuunnitelman uudistuminen, uusi opiskeluhuoltolaki ja mahdolliset muutokset valtion rahoitusjärjestelmässä. Suurempana kokonaisuutena lukio-opetuksen järjestäminen tuo uusia mahdollisuuksia ja tehostaa resurssien käyttöä. Kaksi lukiota tarjoaa mahdollisuuden profiloida toimintaa, jolloin markkinoinnilla tulee olemaan aiempaa enemmän merkitystä (voidaan tarjota selkeästi kahta erityyppistä lukiota). Virtuaali- ja etäopetusta voidaan hyödyntää entistä laajemmin. Suuremmassa kunnassa opiskelijahuollon hoitaminen on helpompaa/taloudellisempaa Opiskelijoiden erityistarpeisiin pystytään vastaamaan erillisiä kuntia paremmin. Kiinteistöinvestoinnit Kuntaliitokseen sisältyy etuja ja haittoja myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen näkökulmasta. Nuorisopalveluissa työpajatoimintaa on taloudellisesti järkevää keskittää, muuten nuorisopalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutostarpeita. Nuorisotalojen käyttöaste näyttää yleisesti olevan laskusuunnassa, joten tilannetta täytyy seurata. Uuden kunnan alueella toimii yksi yhteinen kansalaisopisto jonka tuntimääriin ja toimipaikkoihin kuntaliitoksella ei ole suurta vaikutusta. Ratkaisevaa palvelutarjonnan suunnittelussa on kuitenkin se, kuinka paljon kysyntää kultakin alueelta löytyy. Rauman musiikkiopisto tuottaa palvelut koko uuden kunnan alueelle. Sisällöllisesti toiminta ei muutu, lähiopetusta järjestetään vastaavalla tavalla kuin nykyisinkin. Selvitysalueen kirjastoverkko on tällä hetkellä hyvinkin kattava. Nykyisen lähikirjastoverkon ylläpitäminen on taloudellisesti haastavaa, ja kirjaston toimipisteitä on vähennettävä. Kulttuuri- ja museotoiminta on organisoitu kunnissa hieman eri tavoin ja vaatii yhdenmukaistamista. Sisällöllisesti palvelutuotannossa ei ole suuria muutostarpeita. Raumalla museon hallinnassa on liikaa kiinteistöjä, Eurassa ei ole tarvetta tältä osin muutoksiin. Raumalla kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin hallintopalvelut tarjotaan keskitetysti, mikä on käyttökelpoinen malli uudessa kunnassakin. Lähiliikuntapaikkojen osalta ei tapahdu merkittäviä muutoksia uudessa kaupungissa, niitä tarvitaan erityisesti koulujen läheisyydessä. Myös liikuntasalit sijaitsevat koulujen yhteydessä. Taksat ja avustukset hoituvat samalla tavalla kummassakin kunnassa ja ne ovat sovitettavissa pienillä muutoksilla vastaamaan toisiaan. Uimahalli toimii kummassakin kunnassa. Rauman halli vaatii peruskorjausta, Euran halli on uusi. Rauman erityisliikunnanohjaaja on uudessa kaupungissa hyödynnettävissä nykyistä laajemmin eli palveluja pystytään tarjoamaan isommallekin kohderyhmälle. Rauman jäähallien lisäksi myös Eurassa (Paneliassa) toimii yhdistyspohjainen jäähalli, jonka talous on kunnossa (kunta mukana). Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä suhtautuu kuntaliitokseen erityisen myönteisesti. Valtionosuuksien ja kuntatalouden kehityksen kannalta yhdistymisratkaisu tuntuu ainoalta oikealta ja mahdolliselta ratkaisulta. Laajempaa resurssipohjaa tarvitaan jokaisella osa-alueella. Suunnittelun etenemisen kannalta olisi oleellista saada ratkaisut aikaan mahdollisimman nopeasti. Onnistuessaan liitokset olisivat myös

15 yleinen positiivinen signaali sivistyssektorin kehittämisessä, koska nykyisen palvelurakenteen ylläpitäminen kuntatalouden tiukentuessa on haasteellista. Isompi kunta tarjoaa paremmat mahdollisuudet järjestää toiminta ja palvelut tehokkaammin sekä laadukkaammin eikä ainoastaan talouden näkökulmasta tarkasteltuna. Peruspalveluissa ei ole nähtävissä suuria muutoksia kuntalaisen kannalta eli lähipalvelut säilyvät jokseenkin ennalleen. Joitakin tarkennuksia lähipalveluihin on tehtävä joka tapauksessa, koska niiden tarve on olemassa ilman kuntaliitostakin. Varhaiskasvatuksen palvelujen säilymistä tulevaisuudessakin lähipalveluina ja myös vuorohoidon (ilta- ja yöhoito) turvaamista kummankin nykyisen kunnan alueella pidetään kuitenkin järkevänä (perusteluina hyvä työllisyystilanne ja vuorohoitoa vaativien työpaikkojen määrä). Suurimmat muutokset koskevat hallinto-organisaatiota, jossa pystytään aiempaa paremmin hyödyntämään erityisosaamista ja erikoistumista. Nykyinen Euran ja Rauman organisaatiorakenne ei ole tähän antanut riittäviä mahdollisuuksia. Jatkotoimenpiteenä on tehtävä yksityiskohtaisempi tarkastelu uuden kunnan palvelurakenteesta eri toimialoilla. Oleellista on tietää, mitkä kunnat ovat mukana uuden kunnan toimintamalleja suunniteltaessa. Teknisen ja ympäristötoimen palvelut Nykytila Ostopalvelujen ja oman työn suhde eroaa sekä selvityskunnissa että niiden yksiköiden välillä. Rauma tuottaa isomman kokonsa tähden enemmän teknisen toimen palveluja omana työnä kuin Eura, joka käyttää paljon ostopalveluja. Kaavoitus, ympäristötoimen palvelut ja rakennusvalvonta hoidetaan Raumalla omana työnä ja Eurassa ostopalveluna. Kaksi jälkimmäistä palvelua Eura hankkii Säkylän kunnalta, joka toimii isäntäkuntana Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa. Suurin osa kiinteistö- ja mittauspalveluista hoidetaan kummassakin kunnassa omana työnä, samaten rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapito. Raumalla rakennusten ja kiinteistöjen varsinainen suunnittelutyö hankitaan pääosin ja uudisrakentaminen kokonaan ostopalveluna. Siivouksen osalta oman työn osuus on Raumalla 64 prosenttia ja ostopalvelun osuus 36 prosenttia. Eurassa puhtauspalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Kunnallistekniikassa Rauman oman suunnittelun ja ostopalveluiden suhde on 60/40 ostopalveluiden hyväksi. Rauman katutoimessa katujen ja vesihuollon rakentaminen hoidetaan puoliksi omana työnä ja puoliksi ostopalveluna ja katujen ja yleisten alueiden talvi- ja kesäkunnossapito pääosin omana työnä. Eurassa kunnallistekniikan henkilötyö hoidetaan kunnan omalla henkilöstöllä ja teiden ja katujen kunnossapito hankitaan ostopalveluna. Rauma tuottaa omana työnä myös puistojen ja yleisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon sekä liikuntapaikkojen ylläpidon. Valtaosa (98 %) Rauman talousvedestä valmistetaan Äyhön vesilaitoksella. Lisäksi Lapin alueella on pohjavesilaitos. Rauman yhdyskuntajätevedet puhdistetaan kaupungin ja paikallisen metsäteollisuuden yhteispuhdistamolla. Rauman ja Euran vesijohto- ja jätevesiverkostot ovat yhteydessä toisiinsa. Eurassa vesihuoltolaitos vastaa puhtaan veden tuottamisesta ja jätevesien johtamisesta puhdistettavaksi. Jätevesien puhdistamisen hoitaa Euran kuntakonserniin kuuluva JVP- Eura Oy. Vesihuoltolaitoksen vastuulla on siis vain jätevesiverkosto. Rauman jätehuollosta vastaa Rauman Seudun Jätehuoltolaitos, joka on osana Rauman kaupungin organisaatiota toimiva Rauman ja Eurajoen yhteinen kunnallinen liikelaitos. Euran jätehuolto hoidetaan ostopalveluna. Käytössä olevat tietojärjestelmät vaihtelevat kunnittain. Taulukko X. Selvitysalueen kuntien teknisen toimen henkilöstö ja eläköityminen Rauma Eura Nykyinen henkilöstö (+3,35) Eläköityminen vuoteen 2020 mennessä Työryhmän arvion mukaan eläköityvien työntekijöiden tilalle on tarpeen valita uudet työntekijät, mikäli nykyinen palvelutaso halutaan säilyttää. Käytännössä tulevaisuudessa on siis mahdotonta

16 ylläpitää nykyistä palvelutasoa, mikäli henkilöstömäärä vähenee. Eläköitymistä hyödyntämällä voidaan poistaa työtehtävien päällekkäisyyksiä. Haasteena teknisellä toimialalla on jatkuvasti laajenevan infran hoito ja kunnossapito yhä pienemmällä rahoituksella. Rahoitusvajeen suuruutta lisää se, että rakennukset varustetaan yhä monimutkaisemmalla talotekniikalla, mikä osaltaan kasvattaa kunnossapidon kustannustasoa. Myös erityisosaajien rekrytointi on vaikeaa. Haasteena on niin ikään hyvälaatuisen talousveden tuottaminen. Huoli on merkittävä erityisesti Euran alueella, missä elintarviketeollisuuden vaatimukset veden laadun ja määrän osalta ovat poikkeukselliset. Raumalla talousvesi puhdistetaan pintavedestä, mikä osaltaan luo painetta laitoksen talouden hallintaan ja veden laatuun. Uuden kunnan malli Uuden kaupungin mallissa kummankin kunnan teknisen toimen hallintotehtävät (henkilöstö, talous) keskitettäisiin saman katon alle Raumalle. Ns. asiantuntijahenkilöstö (kaavoitus, paikkatietopalvelut, maaomaisuuden hallinta, talotoimen ja kunnallistekniikan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät) keskitettäisiin pääosin Raumalle ja välitön työnjohto sijoittuisi alueellisiin tukikohtiin Euraan ja Raumalle. Pääosa tekijöistä jäisi hoitamaan tehtäviään nykyisille toimipaikoilleen. Tavoitteena on minimoida työnsuoritukseen liittyvät matkat. Kaluston hallinnointi keskitettäisiin yhdelle varikolle, mutta se sijoitettaisiin tarpeen mukaan alueellisiin tukikohtiin. Asiakaspalvelua (mm. rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto, tonttipalvelut, vuokra-asuntohakemukset, asiakirjojen ja suunnitelmien nähtävillä olo jne.) tarjottaisiin Euraan perustettavassa yhteispalvelupisteessä. Rauman Vesi ja Rauman Seudun Jätehuoltolaitos vastaisivat toimialojensa mukaisesti liikelaitosten tehtävistä, olemassa olevat yhteistyösopimukset (mm. JVP ja yhteispuhdistus) huomioiden. Koko kaupungin alueella olisi käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Uusi kaupunki irtaantuisi Pyhäjärviseudun ympäristötoimistosta ja mm. rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon toiminnat keskitettäisiin Raumalle, kuitenkin siten, että tarpeen mukaan myös Euraan sijoittuisi osa henkilöstöstä. Aluetoimisto voisi erikoistua tiettyyn erityisosaamista edellyttävään osa-alueeseen koko kunnan alueella. Taulukko X. Kuntaliitokset edut ja haitat teknisten palvelujen näkökulmasta Edut, vahvuudet, mahdollisuudet 1. Hallintotehtävien (lautakunnat ja henkilöstö) yhdistäminen tuo kustannussäästöä henkilöstön eläköityessä. Arvion mukaan Rauman tevin nykyinen henkilöstö (+ mahd. yhden henkilön lisäys) pystyy hoitamaan yhdistyvän kunnan tekniseen toimialaan liittyvät hallintotehtävät. 2. Isompi organisaatio mahdollistaa töiden uudelleen organisoinnin ja suppeammat tehtäväkuvat. 3. Voimien yhdistäminen lisää tieto-taitoa. 4. Käytössä olevien tietojärjestelmien käyttö laajenee ja tehostuu. 5. Hankinnat tehostuvat 6. Rakennusten käyttö tehostuu toimintoja tiivistettäessä. Ehtona, että kaupungin ydintoiminnoista vapautuvat tilat myydään pois. 7. Yhdyskuntarakenteen muodostamiseen syntyy uusia mahdollisuuksia. 8. Otetaan oppia molempien kuntien hyvistä menettelytavoista. 9. Vesihuollon yhdessä olevat verkostot voidaan ottaa täysimääräisesti käyttöön ja edelleen kehittää. Nykyinen viemäriyhteys ei Haitat, heikkoudet, riskit 1. Toiminta-alueen laajentuminen vaikeuttaa tehokasta toimintaa (työhön liittyvät matka-ajat pitenevät). 2. Kuntalaisten palvelutaso osaksi heikkenee saavutettavuuden heiketessä. 3. Toimintojen täysimittaista keskittämistä rajoittaa Rauman kaupungintalon tila-ahtaus. Em. syystä yhdistyneen kaupungin toimintoja joudutaan alkuvuosina hajasijoittamaan toivottua enemmän. 4. Uhkana korjausvelan kasvu jos/kun kunnossapitoon osoitettavien määrärahojen yhteenlaskettu määrä pienenee.

17 mahdollista merkittävää jätevesien siirtoa yli kuntarajan. 10. Mahdollistaa sisäisen joukkoliikenteen kehittämisen Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmän näkemyksen mukaan yhdistynyt kunta parantaa teknisen toimialan toiminnallista ja taloudellista kykyä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Jatkossa selvitettäviä asioita ovat mm. alueellisten päätäntäelinten perustamistarve (mm. rakennusluvat sekä osayleiskaavojen ja kyläsuunnitelmien hyväksyminen), Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston asema, yhdyskuntajätteiden hoitoon liittyvien vastuiden hoito (Satakierto Oy:n asema?), henkilöstön tehtäväkuvat ja sijoittuminen, taksojen ja maksujen harmonisointi, määräysten ja ohjeiden harmonisointi, jossa täytyy huomioida alueelliset erityistarpeet tarvittaessa sekä tietojärjestelmien sekä valvonta- ja ohjausohjelmien harmonisointi. Työryhmä katsoo, että toiminnan todellinen tehostaminen edellyttää kuntaliitoksen toteutumista. Kuntien välisellä yhteistyöllä ei saada merkittävää parannusta kustannustehokkuuteen. Hallinto- ja tukipalvelut sekä elinkeinopalvelut Nykytila Raumalla elinkeinopalveluiden organisoinnista vastaa kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelut tarjoaa yritysneuvontaa sekä yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Tehtäviin kuuluvat myös mm. kaupunki- ja yrityssuhteet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä elinkeinopoliittinen edunvalvonta. Euran kuntaan on keskitetty elinkeinopalvelut vuoden 2011 aikana (?), jolloin (?) palveluja myydään Säkylälle ja Köyliölle. Elinkeinopalvelut sisältävät muun muassa yritys- ja elinkeinoneuvonnan, kunta- ja yrityssuhteet sekä -yhteistyön, yhteistyön muiden toimijoiden kanssa, elinkeinopoliittisen edunvalvonnan sekä erilaisia projekteja ja hankkeita. Raumalla hankintapalvelut on organisatorisesti ja toiminnallisesti oma johdettava kokonaisuutensa, joka kilpailuttaa Rauman kaupungin hankinnat keskitetysti. Poikkeuksena ovat pienhankinnat, jotka virastot voivat kilpailuttaa itse. Tarjouskilpaluja varten on käytössä Cloudia Oy:n toimittama sähköinen kilpailutusjärjestelmä. Hankintojen johtamisen työkaluina on mm. hankintastrategia ja hankintaohjeet. Eurassa hankinnat suoritetaan pääosin hajautetusti hallintokunnittain. Myös Euralla on olemassa hankintaohjeet. Tietohallintopalvelut kilpailuttavat ja hankkivat tietohallintoon liittyvät asiat. Raumalla lainopillisten palveluiden tehtävänä on koko kuntakonsernin oikeudellinen neuvonta ja lainopillisten toimeksiantojen hoitaminen. Yksikkö hoitaa keskitetysti kaupungin lakiasiat. Päivittäisten eri hallintokuntien konsultointiavun lisäksi lakimiehet hoitavat kartellioikeudenkäynnit sekä muut merkittävät oikeudenkäynnit, merkittävimpien kauppojen ja sopimusten valmistelun ja valvonnan sekä avunannon pienemmissä sekä kaupunkiin kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten ratkaisemisen (40 60 kpl/v). Lakimiehet toimivat myös kaupungin kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden hallitusten jäseninä ja asiantuntijoina niissä (n. 30 kpl) sekä kaavoitusjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteereinä. Euralla lainopilliset palvelut ostetaan tai tuotetaan itse. Oikeudellisten asioiden vastuuhenkilö on hallinto- ja henkilöstöpäällikkö, jolla on juristin koulutus. Raumalla asiahallinta/asiakirjahallinnassa on siirrytty pitkälti sähköiseen toiminatatapaan. Käytössä on asianhallintajärjestelmä Kuntatoimisto, josta käytössä ovat mm. Diaari asianhallintajärjestelmä, liitteiden hallinta, EPJ esityslista-pöytäkirjajärjestelmä, Ktweb ja PDFjulkaisu, luottamushenkilöportaali (asteittainen käyttöönotto menossa), TPH työpöydän hallinta, VIPS viranhaltijapäätökset sekä päätösarkisto ja Arkki - arkistosovellus.

18 Eurassa on käytössä Dynasty-ohjelmisto asiakirjahallinnossa. Ohjelmisto sisältää myös tiedonohjausjärjestelmän, mutta sitä ei ole vielä otettu käyttöön. Ohjelmisto sisältää myös sopimushallinnan ja yhteystietorekisterin. Esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan kunnan kotisivuilla. Suunnitelmissa on siirtyä luottamuselimien kokouksissa sähköiseen kokouskäytäntöön. Tarkoitus on aloittaa hallituksesta, mutta tarkempi aikataulutus on vielä päättämättä. Raumalla on kaksi kaupungin palvelupistettä. Kaupungintalon neuvontapisteessä hoidetaan sisäiset palvelut, kuten puhelinvaihde, postitus ja kokouspalvelut, kulunvalvonta, henkilökorttien tekeminen sekä asiakasohjaus. Kaupungin puhelinkeskuksessa hoidetaan vaihteen kautta kulkeva sisäinen ja ulkoinen puhelinliikenne sekä ylläpidetään puhelinnumerotietoja. Toisessa palvelupisteessä (Pyyrman) palvellaan asiakkaita kaikissa kaupunkiin liittyvissä asioissa hallintokuntaan katsomatta. Palvelupisteessä toimivat asiakaspalvelupiste (kaupungin kassapalvelut), matkailupalvelut, maahanmuuttopalvelut sekä rakennusvalvonnan päivystys. Lisäksi siellä on esillä kaupungin nähtävillä pidettäviä karttoja, kuulutuksia ja suunnitelmia yms. Eurassa on keskitetty asiakaspalvelu kunnanvirastolla virallisine ilmoitustauluineen, puhelinvaihde, käyntiasiakkaat jne. Sekä Raumalla että Euralla on omaa atk-henkilöstöä. Raumalla vakituista atk-henkilöstöä on eniten, yhteensä 8 kpl + sotessa 1 hlö atk-tukitehtävissä. Eurassa it:stä vastaa muutama henkilö. Raumalla tietohallinto hoitaa keskitetysti hallinnon järjestelmien lisäksi myös opetustoimen palvelimien, yhteyksien ja oppilaskoneiden ylläpidon ja hallinnan. Eurassa hoitavat pääsääntöisesti koulut itse ja koulujen atk-vastaavat hoitavat koulujen järjestelmät ja oppilaskoneet. Pääasiassa kaikki ylläpito ja hallinta tehdään omana työnä kummassakin kunnassa, mutta asiantuntijapalveluja ostetaan tarvittaessa. Tietoliikennepalveluja ostetaan paikallisilta operaattoreilta. Raumalla ja Euralla on useita eri ohjelmistoja eri versioita. Mitään yhtenäisyyttä ei kunnilla pääasiassa ole. Ainoa yhteinen, samaan toimittajaan ja tekniikkaan perustuva ohjelmisto kummallakin on kirjastojärjestelmä. Haasteena kummallakin on järjestelmien laajentuminen, monimutkaistuminen ja sitä kautta atk-henkilöstön osaamisen ylläpitäminen riittävällä tasolla, koska järjestelmien ylläpito, hallinta ja käyttäjätuki vievät lähes kaiken ajan. Asiakkaalle ja kehittämiseen ei aikaa tahdo riittää. Sähköisiä (itse)palveluita pitäisi ottaa käyttöön sekä kuntalaisille että organisaatioiden sisäisille käyttäjille. Sekä Raumalla ja Eurassa taistellaan tietohallinnon saralla samojen asioiden kanssa ja tehdään samoja asioita vähän eri tavoilla ja eri ohjelmistoilla. Resursseja menee turhaan päällekkäisiin ja epäolennaisiin tehtäviin. Nykytekniikalla ja tietoliikenneyhteyksillä palvelimet ja muu tekniikka voidaan keskittää yhteen paikkaan. Järjestelmien ja ohjelmistojen yhtenäistämisellä ja automatisoinnilla saavutetaan säästöjä hallinnassa ja ylläpidossa. (Mahdollinen Uuden kunnan maantieteellinen laajuus aiheuttaa omat haasteensa esim. lähitukipalvelujen tuottamiselle. Kuntien hallintokuntien operatiivisten ohjelmistojen (kuten esim. taloushallinnon-, palkka- ja henkilöstöhallinnonjärjestelmien, karttajärjestelmien jne) erilaisuudella tai samanlaisuudella ei tässä vaiheessa ole suurtakaan merkitystä. Tietojen siirtäminen kahden samankin ohjelmiston välillä onnistuu harvoin suoraan, koska ohjelmiston tietosisältö on sitä käyttävän organisaation mukainen (esim. samat asiakasnumerot, erilaiset ohjaustiedot jne). Päätökset mahdollisen Uuden kunnan toiminnoista ja toimintatavoista tulevat määrittelemään mitä järjestelmiä tarvitaan, missä ja miten niitä käytetään. Sen jälkeen kaikki on käytävä yksityiskohtaisesti läpi ja suunniteltava tuleva toimintatapa, joka tulee viemään aikaa.) Ruokapalvelut on Raumalla oma taseyksikkönsä, kun taas Eurassa se on organisoitu keskushallintoon omaksi vastuualueeksi. Raumalla palvelukeittiöitä ja toimituspisteitä on koulupäiväkotisektorilla yhteensä neljäkymmentäkolme. Kokopäivähoitolaitoksissa Rauman ruokapalveluilla on kolme palvelukeittiötä ja kuusi toimituspistettä. Eurassa on kahdeksan valmistuskeittiötä, kahdeksan palvelukeittiötä ja kymmenen toimituspistettä. Uuden kaupungin malli Hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluissa hallinnon keskittäminen yhteen paikkaan toisi lisää tehokkuutta, sillä asiantuntemus olisi yhdessä ja samassa paikassa ja tilakustannukset pienenisivät. Henkilöstön eläköityessä hallinnolliset palvelut (lomakkeet, päätösotteet ym.) muuttuvat yhä enemmän sähköisiksi, sillä ne ovat suurelta osin sellaisia, joita keskivertokuntalainen tarvitsee vähän. Asia- ja teemakohtaisesti on mahdollista tuoda asiakaspalvelua kunnan eri osa-alueisiin, ml. Euraan ja kyliin, esim. palvelubussilla, sovituilla asiointipäivillä ja asiakaspalvelupisteellä.

19 Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu hanke velvoittaa (lakiehdotus tulossa keväällä 2015) Satakunnan kunnat ml. Rauman organisoimaan vuoden 2017 alusta yhden yhteisen asiakaspalvelupisteen, jossa mukana ovat myös valtionhallinnon palvelut; valtiovarainministeriön suunnitelmassa palvelupisteet ovat sekä Raumalla että Eurassa. Uusi kuntalaki tulee edellyttämään vahvaa kuntalais- ja lähidemokratiaa. Tämä auttaa turvaamaan kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja tasavertaisuuden uudessa kaupungissa. Myös sähköiset palvelut kehittyisivät uudessa kaupungissa. Rauma ja Eura ovat mukana valtiovarainministeriön Asiointitili-hankkeessa, jossa kuntalainen saa suoraan päätökset ja muut kunnan tuottamat asiakirjat ns. sähköisen asiointitilin kautta. Lisäksi Rauma ottaa käyttöön luottamushenkilöiden tiedonvälityksessä ja esityslistojen jakelussa ns. luottamushenkilöportaalin syksyn 2014 aikana; tieto on saatavissa TWeb-selaimen kautta sähköisessä tietoturvallisessa ympäristössä (Rauma hankkii ipadit kaikille luottamushenkilöille). Eurassa on myös vastaava hanke suunnitteilla. Kuntaliitoksen myötä Rauma ja Eura voivat oppia toistensa parhaista käytännöistä. Uuden kaupungin laaja ja monialainen kuntakonsernirakenne on mahdollisuus, sinne voidaan perustaa uusia toimintoja. Myös rahoituksen suunnittelussa ja järjestämisessä voidaan ottaa käyttöön uusia tapoja ja malleja, mm. leasing. Haasteen kuntaliitoksessa muodostaa uuden kaupungin laaja alue, johon on vaikeaa luoda oikeudenmukainen palvelurakenne. Haittapuolena kuntalaisten kannalta on myös, etteivät palvelurakenteet tule kuntaliitoksessa säilymään nykyisellään, vaan muutoksia tulee tapahtumaan. Uuden kaupungin palvelukokonaisuuden rakentaminen edellyttää vahvaa tahtotilaa kun on tahtoa, ratkaisut löytyvät. Pelkona on byrokratian lisääntyminen. Euralaisten kannalta riskinä on, että hallinnon keskittäminen hankaloittaa henkilökohtaisen palvelun saantia Euran suunnalla. Hallinto saattaa etääntyä tavallisesta kuntalaisesta, ja riskinä on, etteivät kaupungin työntekijät tunne riittävän hyvin koko uutta kaupunkia. Hallinnon ollessa kahdessa paikassa koordinointi ja johtaminen on vaikeaa. Kuntaliitoksen myötä vapautuville tiloille on löydyttävä uutta käyttöä, ja toisaalta voi syntyä satunnaisesti tilantarvetta. Lähidemokratiasäädösten lisääntyessä liian laajat ja monialaiset kunnanosademokratiaelimet ja/tai lautakunnat voivat heikentää uuden kaupungin päätöksentekokykyä. Kuppikuntaisuus ja erilaiset heimot saattavat lisääntyä. Myös kuntakonsernirakenteen yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista. Muut kuntaliitoksen hallinto-, tuki- ja elinkeinopalveluihin liittyvät edut ja haitat on esitetty taulukossa X. Taulukko X. Kuntaliitoksen edut ja haitat hallinto-, tuki- ja elinkeinopalvelujen kannalta Edut, hyödyt, mahdollisuudet Henkilöstö - Hallinnon tehtävissä eläköityminen suurta (Rauma ja Eura); erityisesti talous- ja palkkahallinnon henkilöstö, asiantuntijatehtävät hyvä mahdollisuus muutokseen ja kuntaliitoksen toteutukseen - Raumalla laaja-alaisesti eri hallinnollisia tukipalveluja ja erityisasiantuntijoita; henkilöstöhallinto/osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, juridiikka, hankinnat, viestintä ja markkinointi, logistiikkasuunnittelu jne. Olemassa olevat sujuvat prosessit helppo laajentaa koskemaan suurempaa henkilöstömäärää/toimintojen tehostuminen - Uusi kunta alueensa suurin työnantaja; houkuttelee paremmin hyviä työnhakijoita ja osaajia. Sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöönotto koko uudessa kunnassa tehostaa rekrytointien läpimenoa ja on osaltaan Haitat, heikkoudet, riskit Henkilöstö - Henkilöstöllä pelko, löytyykö Uudessa kunnassa mielekästä työtä, mikä on minun kohtaloni?; henkilöstön työnkuvan muutokset ja mahdolliset osaamisvajeet esim. tietojärjestelmien käytössä ym. - Palkkojen ja nimikkeiden synkronoinnit vaativat resursseja. Harmonisoimattomuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. - Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen haasteellista; perehdyttämiseen varattava aikaa ja resursseja - Pelkona voi olla palvelussuhteen ehtojen heikentyminen (esim. henkilöstön muistaminen, tukeminen, toimintatavat ja käytännöt eri tilanteissa, vapaat jne.) - Liitosprosessiselvittelyn aika ei saa venyä liian pitkäksi; aiheuttaa henkilöstölle epätietoisuutta

20 varmistamassa osaavien hlöiden saamista kunnan palvelukseen ja mahdollistaa työkierron - Raumalla vahva perinne henkilöstön edustajien osallistumisesta aktiivisesti kaupungin johtoryhmiin ym.; lisää sitoutumista ja mahdollisuuden laajentaa toimintakulttuuri Uuteen kuntaan Tietohallinto - Uudessa kunnassa yhdet järjestelmät riittävät, isommalla volyymilla suurempi painoarvo esim. hankinnoissa (tehokkuus, taloudellisuus) - Tehokkaat tietojärjestelmät mahdollistavat palveluprosessien kehittämisen; sähköiset palvelut (pilvipalvelut) ovat tulevaisuutta - Uudessa kunnassa vahvempi tietohallintoosaaminen; uudella sukupolvella laajempi osaaminen hyödyntää IT:tä (työntekijät, kuntalaiset) Hankinnat - Uudessa kunnassa hankintavolyymit kasvavat; mahdollisuus keskittää hankintoja entistä enemmän edullisemmat hankinnat - Uuden kunnan vahvempi hankintaosaaminen Ruokapalvelu - Raumalla kahden valmistuskeittiön malli, hyödynnetään sähköistä reseptiikka- ja tilausjärjestelmää (Aromi- ohjelmisto) - Uudessa kunnassa Rauman mallia voidaan hyödyntää; lisää tehokkuutta, ruuanvalmistuksen tasalaatuisuus ja asiakkaiden tasavertaisuus eri yksiköissä, erityisosaamisen hyödyntäminen, henkilöstöllä mahdollisuus haastavampiin tehtäviin/työkierto - Uudessa kunnassa vahvempi ruokapalvelun osaaminen Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Elinkeinopalveluilla laajaa yhteistyötä ja verkostoja Pyhäjärviseudun kuntien kanssa jo nyt; toimintatapojen ja hankkeiden laajentuminen; vahvan ja monipuolisen yrityspohjan laajentuminen lisää kilpailukykyä - Viestintä- ja markkinointiosaamisen yhdistäminen Uudessa kunnassa, uusia mahdollisuuksia ja painotuksia; uutta potkua uusia asukkaita/yrittäjiä ja lisää demotivaatiota Tietohallinto - Tietojärjestelmien synkronointi on haasteellista ja kallista, tarvitaan resursseja - Tietojärjestelmät eivät heti toimi; ongelmia palvelusektoreille - Tietohallinnon toimialue on Uudessa kunnassa laaja; haaste tietohallinnon tukipalvelujen hoitamiselle - Tietohallinnon volyymit kasvavat; joudutaanko laajaan kilpailuttamisprosessiin (vaatii resursseja)? Hankinnat - Keskitetyn hankintatoiminnan laajentuminen edellyttää asenteen ja toimintakulttuurin muutosta Ruokapalvelu - Keskitetty ruokapalvelu; palvelukeittiöiden määrä kasvaa; henkilöstön työn luonne muuttuu (laajempi työkenttä + yhdistelmätyöntekijöitä) - Asiakkaiden rooli muuttuu tilaajapainotteiseen suuntaan, onko tilaajalla osaamista; kulttuurimuutos!; yksikkökohtaisia toiveita vaikeampi toteuttaa - Ruokapalvelun logistiikka muuttuu haasteellisemmaksi; laaja toiminta-alue - Volyymit kasvavat, valmistus- ja palvelukeittiöiden uusinta- ja korjausinvestoinnit vaativat resursseja (niitä vaaditaan nykytilanteessakin) Elinkeinopalvelut, viestintä- ja matkailulliset palvelut - Uuden kunnan alueen tarpeiden ja yrittäjien tuntemus vaatii työtä ja uudenlaista asennoitumista - Palvelun etääntyminen; uudet henkilöt, yrityskentän luottamus ansaittava - Viestinnässä ja markkinoinnissa haasteena alueen laajuus ja monipuolisuus; tasapuolisuus? Yhteenveto ja johtopäätökset Työryhmä katsoi, että kuntajaon muutos parantaisi kunnan toiminnallisia ja taloudellisia kykyjä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä edistäisi kunnan toimintakykyä ja alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita. Jatkossa tulee selvittää yksityiskohtaisesti uuden kunnan talouden tunnusluvut ja laskelmat, henkilöstörakenne, palvelussuhteet, osaamisrakenne, eläköitymistilanne ja konsernirakenne

21 lopullista kuntarakenneselvitystä varten. Lisäksi pitää tehdä hallinnon tilaselvitys ja käydä läpi toimivaltasuhteet sekä säännöt ja sopimukset.

22 Talous Yleinen kuntatalouden tila Suomessa ja selvitysalueella Kuntatalouden tilanne koko maassa on ollut viime vuosina erittäin haasteellinen. Kuntien menot ovat kasvaneet selvästi kun samanaikaisesti yleisen taloustilanteen ja valtion julkisen talouden sopeuttamistoimien takia tulokasvu ei ole vastannut toimintakatteen heikkenemistä. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty vuosittain ja kunnat ovat joutuneet kiristämään kunnallisverotusta. Kuntien vuosikate on heikentynyt vuodesta 2010 lähtien kuitenkin siten, että vuonna 2013 se kääntyi nousuun. Tähän olivat vaikuttamassa poikkeukselliset verotulotilitykset, kiristynyt kunnallisverotus sekä aikaisempia vuosia alhaisempi menokasvu. Toimintakate heikkeni 3,4 prosenttia kun se vuosina heikkeni keskimäärin 5,2 prosenttia vuosittain. Vaikka käyttötalouden heikkenemiskierrettä saatiin hieman oikaistua, niin kuntien velkaantuminen jatkui velkamäärän kasvettua noin 13 prosenttia. Vuonna 2014 ennustetaan kuntatalouden taas heikkenevän ja vuosikatteen jäävän poistojen tasoa alhaisemmaksi. Myös vuoteen 2018 ulottuvassa peruspalveluohjelman ennusteessa kuntatalous heikkenisi, mihin vaikuttaa yleinen taloustilanne, hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sekä väestön ikääntymisestä johtuvat kustannusten kasvupaineet. Vuoden 2014 tasosta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä yli miljardin euron verran. Vaikka samanaikaisesti verokehitykseen ennustetaan kasvua, niin kuntatalous tulisi pysymään alijäämäisenä koko ennustekauden. Taulukossa X esitettyjen tunnuslukujen perusteella Rauman talouden tila on parempi kuin Euran. Rauman kaupunkikonsernin tilanne on erityisen hyvä suhteessa sen kokoon. Taulukko X. Kuntien talouden nykytilanne tunnuslukujen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella (Rauma ilman satamaa) TUNNUS- LUVUT TP 2013 Toimintakate /as. Verot /as. Valt.os. /as. Verorahoitus yht. /as. Vuosikate /as. Vuosikate %:a poistoista Lainakanta /as. Omavarai -suus-% Kertynyt yli- /alijäämä /as. Konsernin lainakanta /as. Konsernin omavaraisuus -% RAUMA , , EURA , ,8 355 Manner- Suomi keskimäärin , Rauman seutu Satakunta , , Konsernin kertynyt yli- /alijääm ä, /as. Asukasta kohden mitattuna Raumalla on Euraa parempi toimintakate (suurin nettomeno tulee kattaa muulla rahoituksella kuin omalla toiminnan tulorahoituksella). Valtakunnallisiin lukuihin verrattuna toimintaa rahoitetaan molemmissa kunnissa verorahoituksella enemmän kuin toiminnan tulorahoituksella. Rauma kerää verotuloja enemmän kuin Eura. Raumalla kertyy enemmän verotuloja kuin valtakunnassa ja Satakunnassa keskimäärin, Eurassa taas vähemmän. Rauma saa valtionosuuksia selvästi vähemmän kuin Eura ja vähemmän kuin Manner-Suomen ja Satakunnan kunnat keskimäärin. Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) kertyy Eurassa enemmän kuin Raumalla, ja molemmissa kunnissa yli valtakunnallisen keskiarvon. Vuosikate on Raumalla kaksinkertaisesti korkeampi kuin Eurassa, jossa se on alle valtakunnallisen keskiarvon. Rauman asukaskohtainen lainakanta on hyvin alhainen, eikä Eurankaan lainakanta ylitä maan keskiarvoa. Kunnan omavaraisuusaste on Raumalla yli ja Eurassa alle valtakunnallisen arvon. Taulukossa X olevien lukemien mukaan kummallakaan kunnalla ei ole kertynyttä ylijäämää yli valtakunnallisen arvon (Rauman virallinen luku on kuitenkin yli valtakunnallisen keskiarvon, /as.). Kuntakonsernin lainakanta on Raumalla huomattavasti pienempi kuin Eurassa ja konsernin omavaraisuusaste on korkeampi. Kuntakonsernin omavaraisuusaste on alle 50 prosentin suosituksen Eurassa. Raumalla on myös konsernin kertynyttä ylijäämää selvästi enemmän kuin Eurassa.

23 Valtakunnallisessa vertailussa, jossa taloutta arvioidaan 9 tunnusluvulla, Rauma on kahden mittarin osalta 10 parhaimman kunnan joukkoon. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus Taulukossa X esitetyssä laskelmassa on palvelujen tuottamisen vaikutuksessa otettu huomioon ainoastaan se, että Raumalla on Eurasta poiketen satamaliiketoimintaa. Satamaliikelaitoksen kaikki tulot ja menot on otettu pois laskelmasta, mutta nykyinen tuloutuskorvaus pääomasta on laskelmassa, koska samansuuruinen tuloutus yhtiöitettäessä tulee säilymään. Tästä syystä Rauman tässä esitetyt luvut poikkeavat virallisesta tuloslaskelmasta. Rauman luvut sisältävät siis Eurasta poiketen myös Rauman aluesairaalan kulut. Taulukko X. Toiminnan tulos ja toiminnan rahoitus (Rauman luvut ilman satamaliikelaitosta) TULOSLASKELMA TP 2013 RAUMA Tunnusluku EURA Tunnusluku TOIMINTAKATE VEROTULOT % % VALTIONOSUUDET % % rahoitustuotot ja kulut yht % % VUOSIKATE Poistot ,4 % ,3 % Satunnaiset tuotot 0 0 TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lisäys (-) / vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ Satama mukana tilikauden ylijäämä /as. Tilikauden tulos vuonna 2013 oli positiivinen Euralla 19 /as. ja negatiivinen Raumalla -25 /as. (Rauman virallinen tulos ml. Satama +75 /as.). Taulukko X. Kuntien rahoituslaskelma 2013 (Rauma ilman satamaa) Rauma Eura Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yht Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarat/as Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 72,4 33,2 Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan molempien kuntien toiminnan ja talouden rahavirta on ollut negatiivinen (tunnusluvun positiivisuus ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen luku ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa). Negatiivisesta luvusta huolimatta Rauma on kattanut sen ilman lainanottoa. Rahavarat ovat tilikauden lopussa vähentyneet molemmilla kunnilla. Rahavarat asukasta kohden ovat Raumalla 462 euroa ja Eurassa 44 euroa. Rauma Toiminnan tulos

24 Rauman kaupungin tulos on esitetty tässä selvityksessä poiketen virallisista tilinpäätöslaskelmista. Toiminnan tulos on esitetty jättämällä satamaliikelaitos laskelmista pois ja ottamatta huomioon omistajatuloutusta. Rauman toimintatulot olivat 61,2 milj. ja ne kattoivat toimintamenoista 23,3 prosenttia. Toimintatulot asukasta kohden olivat Toimintamenot olivat 262,1 milj.. Toimintamenot asukasta kohden olivat Raumalla hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitova erä toimintakate. Kaupungin toimintakate oli 200,9 milj. eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate oli 18,1 ja se ei riittänyt kattamaan 19,2 milj. poistoja. Tilikauden tulos oli - 1,1 milj. alijäämäinen ja asukasta kohden se oli -27. Tilikauden tulos poikkeaa normaalivuodesta johtuen verotulojen tilitysjärjestelmän muutoksesta; verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin jo joulukuun 2013 tilityksessä. Verotulojen tilitysjärjestelmän aikataulumuutos ja veroperustemuutosten tulosta parantava vaikutus oli 3,2 milj.. Ilman tätä kertaerää ja ilman satamaa Rauman kaupungin tulos olisi -4,3 milj. alijäämäinen. Toiminnan rahoitus ja rahoitustilanne (Toiminnan rahoitus kerrottu tässä selvityksessä rahoituslaskelman mukaan ilman satamaliikelaitosta, virallisen Rauman kaupungin tilinpäätöksen rahoituslaskelmaluvut on esitetty suluissa) Rauman kaupungin toiminnan rahavirta oli 17,8 milj. (24,3 milj. ). Investointien rahavirta eli nettomenot olivat -24,4 milj. (-26,4 milj. ). Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli 6,6 milj. (-2,0 milj. ), josta rahoituksen rahavirta kattoi 3,8 milj. (4,1 milj. ). Kaupungin rahavarat vähenivät -2,7 milj. vuonna 2013 (2,0 milj. ). (Sataman vaikutus kaupungin rahavarojen lisääntymiseen virallisessa tilinpäätöksessä on +4,7 milj. ). Kaupungin rahavarat ilman satamaa olivat vuoden 2013 tilikauden lopussa noin 18,5 milj. ja ne vähenivät 2,7 milj. johtuen korkeasta investointitasosta. Rauman peruskaupungin rahoitustilanne ilman liikelaitoksia on viisi miljoonaa alijäämäinen. Tämä johtuu siitä, että investointien nettomenot ovat -19,6 milj., joista toiminnan rahavirta kattaa +13,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä peruskaupungilla on -5,7 milj., josta rahoituserät kattavat noin 0,7 milj., jolloin vaikutus maksuvalmiuteen on edellä mainittu - 5,0 miljoonaa euroa. Kassa- ja rahoitusvarallisuus sekä mahdollinen sijoitustoiminta Kaupungin virallisen tilinpäätöksen, jossa on peruskaupunki sisältäen taseyksiköt ja kaikki liikelaitokset oli 73,9 milj. euroa. Kaupungin kassavaroista peruskaupungin osuus ilman liikelaitoksia oli 20,8 milj., taseyksiköt yhteensä 2,5 milj. ja liikelaitokset yhteensä 49,7 milj.. Sataman rahavarojen osuus oli suurin, 55,4 milj., jätehuoltoliikelaitoksen rahavarat 1,9 milj. ja vesi- ja viemäriliikelaitoksella oli kassa-alijäämää -7,6 milj.. Eura Toiminnan tulos Euran toimintatulot kattoivat toimintamenoista 13,9 prosenttia. Toimintatulot asukasta kohden olivat 853 ja toimintamenot asukasta kohden Eurassa hallintokunnilla on valtuustoon nähden sitovana eränä tulosalueen brutto- ja nettomeno. Kunnan toimintakate eli nettomenot asukasta kohden olivat Vuosikate oli ja se riitti kattamaan poistot. Tilikauden tulos oli ja asukasta kohden se oli 19,4. Tilikauden tulos ei poikennut normaalivuodesta. Euran tulosta paransi kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän muutos, joka paransi tulosta noin 1,0 milj.. Toiminnan rahoitus on hoidettu sekä kassavaroilla että kuntatodistusohjelmalla. Vuoden 2013 lopussa kassavaroja oli euroa ja lyhyttä maksuvalmiuden turvaamiseksi otettua lainaa 6,0 milj.. Euralla ei ole sijoitettavia rahavaroja.

25 Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä -6,5 milj.. VUODEN 2014 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA ARVIO TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLE Rauma Rauman kaupungin vuoden 2014 talous hallintokuntien toiminnan osalta näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluna toteutettavat erikoissairaanhoidon menot tulevat ylittymään budjetoidusta noin 1,5 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvio toteutunee peruskaupungin osalta 1,4 miljoonan euron tulokseen. Tulosennuste koko kaupungin osalta tullee olemaan ylijäämäinen noin 8,9 miljoonaa euroa, mikäli sataman yhtiöittämisen vaikutus (noin 20 milj. ) tulee kirjattavaksi tilikaudelle Verokertymän arvioidaan jäävän noin 5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Eura Euran kunnan vuoden 2014 talousarvio näyttää toteutuvan lähes budjetin mukaisesti lukuun ottamatta sitä, että vuoden 2014 tilinpäätös on arviolta 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verokertymän arvioidaan oleva noin 0,8 miljoonaa euroa budjetoitua suurempi. Vuosien talouskehitykseen vaikuttavat verotulokertymät ja valtionosuudet. Euran kuntatalouden haasteena on myös käyttötalouden menojen hallinta. Suunnitelmavuosien tilinpäätökset ovat alijäämäisiä nykyisillä veroprosenteilla. Kuntien talouden tasapainottamistarpeet ja suunnitelmat Talouden tasapainottamisohjelmat Rauma Rauman peruskaupungilla ei ole talouden tasapainottamisohjelmaa. Rauman suurimmat haasteet liittyvät valmistautumiseen valtionosuuksien alenemiseen sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen kassa-alijäämän (-7,6 milj. ) kaventamiseen pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen kassa-alijäämäisyys on johtunut suurista investoinneista, joita ei ole kyetty kattamaan tulorahoituksella. Merkittävä investointitahti tulee jatkumaan. Liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt suunnitelman liikelaitoksen talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Tässä selvityksessä Rauman kaupungin tuloslaskelma ja tase on esitetty ilman Satamaliikelaitosta, mikä vaikuttaa merkittävästi Rauman kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan. Tässä selvityksessä ei ole otettu vielä huomioon sitä, että jatkossa alustavien suunnitelmien mukaan Rauman kaupungilla on ns. omistajatuloutusta vuosittain noin 4 milj. riippuen valittavasta toimintamallista. Vastaavasti Rauman kaupunki tullee myöntämään yhtiölle lainaa yhtiön tekemien merkittävien investointien vuoksi. Nettotuloutukseksi on tällä hetkellä arvioitu yhteensä vuosina noin kolme miljoonaa euroa. Rauman kaupungin maksuvalmiuden ylläpito saattaa merkitä sekä lyhytaikaista että pitkäaikaista velanottoa johtuen peruskaupungin voimakkaista investoinneista ja sataman yhtiöittämisestä. Rauman kaupungin velanottotarve on riippuvainen myös tulevasta verotulokehityksestä. Eura Eura on tehnyt talouden vakauttamisohjelmia. Seuraava kytkeytyy uuteen kuntastrategiaan, jonka tekeminen aloitetaan kuluvana vuonna. Euran talouden suurimmat haasteet kohdistuvat käyttötalouden tasapainoiseen kehitykseen ja mittaviin investointeihin otettujen lainojen hoidon hallintaan. Valtionosuuksien väheneminen ja verotulokehitys ovat myös lähitulevaisuuden riskitekijöitä. Taseen ylijäämä oli vuoden 2013 lopussa 8,0 milj.. Kassavaroja ei käytännössä ole vaan maksuvalmiutta hoidetaan lyhytaikaisilla luotoilla.

26 Rakennemuutosohjelmat Rauma Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei ole laadittu, mutta toiminnallisia organisaatiomuutoksia on käynnissä. Rauman kaupunki on päättänyt perustaa osakeyhtiön nykyisestä Satamaliikelaitoksesta alkaen. Lisäksi valmistelun alla on ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisen selvittämiset johtuen lakimuutoksesta, joka velvoittaa yhtiöittämään kunnallisen toiminnan, joka toimii kilpailluilla markkinoilla ja jolla on merkittävästi kaupungin ulkopuolisia asiakkaita. Lisäksi Rauman kaupunki valmistelee parhaillaan talotoimen muuttamista taseyksiköksi. Rauman kaupunki on tilannut ja tulee saamaan vuoden 2014 aikana Kunnan Taitoa ja Tiera Oy:iltä yhteisselvityksen valtakunnallisesta KuntaERP:stä ja taloushallinnon prosesseista ja vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä tiedolla johtamisen toimintamallista. Eura Varsinaisia rakennemuutosohjelmia ei vuotuisten vakauttamisohjelmien lisäksi ole laadittu, mutta valmisteilla on kouluverkon rakennetta koskeva ohjelma. Perusturvapalveluiden toimintamallia kehitetään parhaillaan sekä toiminnan että talouden osalta. Yhteenveto tasapainottamistarpeista ja välttämättömistä rakennemuutoksista Talouden tasapainottaminen Kummallakaan kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää Raumalla varaudutaan valtionosuuksien vähentymiseen (-5,1 milj. ), maksuvalmiuden ylläpitoon investointitason jatkuessa korkeana Euralla on talouden vakauttamisohjelma, tavoitteena käyttötalouden tasapainottaminen, investointilainojen hallinta, valtionosuusuudistukseen varautuminen ja verotulokehitys Välttämättömät rakennemuutokset: Raumalla lähinnä toiminnallisia muutoksia: Sataman yhtiöittäminen, Ympäristölaboratorion ja työterveyshuollon yhtiöittämisselvitykset käynnissä. Talotoimi-taseyksikön perustaminen. Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n perustaminen. KuntaERP-selvitykset taloushallinto- ja tietojärjestelmistä Euralla kouluverkko-ohjelma ja perusturvapalveluiden toimintamalli Valtionosuudet

27 Taulukko X. Valtionosuuksien erittely TP 2013 Rauma Eura Valtionosuudet Peruspalveluiden valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuudet/asukas Verotulotasauksen määrä asukasta kohden 102,82 Rauman kaupunki on vanhassa järjestelmässä maksanut verotuloihin perustuvaa tasausta noin - 10,2 milj.. Eura on saanut tasauslisää noin 13 /as. EURAN TEKSTISSÄ JA TAULUKOSSA OLEVAT LUVUT EIVÄT TÄSMÄÄ! Taulukko X. Rakennepaketin ja VOS-uudistuksen vaikutus selvitysalueen kunnissa NYKYINEN Esitys vuoden 2014 tasolla MUUTOS Asukasluku euroa euroa /as. Koko maa ,18 Rauma Eura Rakennepaketin*) vaikutus: 1 Mrd = 186 /as. TAVOITE euroa TAVOITE VOS-muutos +rakennepaketti yhteensä /as. euroa /as. Koko maa Rauma Eura *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla Tulevat investointitarpeet Investoinnit on rahoitettu tähän mennessä Raumalla ilman velanottoa. Eura on ottanut investointien rahoittamiseen lainaa. Taloussuunnitelmakaudella (3-5 vuotta) molemmat kunnat tullevat tarvitsemaan lainarahoitusta investointeihin. Rauma

28 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Maa-alueet Muut investointihankkeet Irtain käyttöomaisuus Perusparannuskohteet Uudiskohteet Kuvio X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Rauman merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat talonrakennuksen osalta Uotilan koulun peruskorjaus, Pohjoisen alueen päiväkoti ja koulu, Yhtenäiskoulu Nanu sekä uimahalli ja kunnallistekniikan osalta keskustan kehittäminen, Lakarin alue, Luostarinkylän eritasoliittymä, siltakorjaukset sekä vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit. Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Rauma Peruskaupungin investoinnit TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Uudiskohteet Perusparannuskohteet Irtain käyttöomaisuus Muut investointihankkeet Maa-alueet Valtionosuudet /muut inv.tulot Nettoinvestoinnit Taseyksiköiden nettoinvestoinnit Ruokapalvelut Pienvenesatamat Winnova/SAMK PERUSKAUPUNKI YHT: Liikelaitosten nettoinvestoinnit Vesi-ja viemäriliikelaitos Jätehuoltoliikelaitos Satamaliikelaitos Rauman peruskaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 11 milj., joista uudiskohteet olivat 6,5 milj., peruskorjauskohteet 2,3 milj., irtaimen käyttöomaisuushankinnat 1,2 milj. ja muut investointikohteet yhteensä 1,1 milj.. Rauman kaupunki osti maa-alueita 0,3 milj.. Investointitulot olivat vajaat 0,5 milj.. Merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2013 kunnallistekniikassa 10,9 milj. ja talotoimessa 4,9 milj. sekä vesi- ja viemäriliikelaitos 4,8 milj.. Peruskaupungin merkittävimmät investoinnit olivat yhteensä 15 milj. vuonna 2013 (merkittäväksi lueteltu yli 0,5 milj. investointikohteet). Taulukko X. Rauman kaupungin investoinnit taloussuunnitelmakaudella Koillinen teollisuusalue 3,6 milj.

29 Pohjoiskehä 1,5 mil. Maa-alueet 1,2 milj. Winnova/SAMK kiinteistöt 1,0 milj. Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,9 milj. Kaivopuiston päiväkoti 0,9 milj. Yhtenäiskoulu 0,9 milj. Ulkovalaistusverkko 0,9 milj. Nikulanmäki 0,9 milj. Peruskunnostusohjelma 0,8 milj. Linnavuoren palvelukeskus 0,7 milj. Keskustan kehittäminen 0,6 milj. Teknisen ltk, irtain 0,6 milj. Jäähalli 0,5 milj. Yht. 15 milj. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella investointiohjelman mukaan vuodelle 2014 on budjetoitu 19,7 milj., 27,9 milj. vuodelle 2015 ja 22,3 milj. vuodelle Taseyksiköiden investoinnit Taseyksiköiden yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,6 milj.. Talousarviossa vuodelle 2014 on budjetoitu 1,7 milj. ja vuodelle ,7 milj.. Taseyksiköiden investoinnit aiheutuvat pääosin Winnova/SAMK taseyksikön investoinneista. Liikelaitosten investoinnit Liikelaitosten, ml. satama, yhteenlasketut investoinnit olivat vuonna ,7 milj.. Vuoden 2014 talousarviovuodelle on budjetoitu 32,6 milj., vuodelle ,7 milj. ja vuodelle ,2 milj.. Tässä on huomioitava että suurin osa em. investoinneista taloussuunnitelmakaudella ovat sataman investointeja. Investointien rahoitus Kaupungin investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 kassavaroin ilman lainanottoa. Rauman kaupunki on ottanut viimeksi lainaa vuonna 1998 jäähallin peruskorjaukseen. Rauman kaupungin investointien tulorahoitusprosentti ilman satamaa vuonna 2013 oli 72,4 prosenttia. (virallisen tilinpäätöksen mukainen 91,2 %) Toisin sanoen kaupungin peruskaupungin 12,6 milj. investoinneista noin 5 milj. rahoitettiin kassavaroin. Kokonaisuudessaan mukaan lukien muut liikelaitokset paitsi satama kaupungin 17,4 milj. euron kokonaisnettoinvestoinneista katettiin 4,8 milj. kassavaroin. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -20,5 milj. (TP ,0 milj. ). Taloussuunnitelmakaudelle on strategiassa, Rauma tarinassa linjattu, että investointien rahoittamiseen voidaan tarvittaessa suunnitelmallisesti ottaa lainaa.

30 Eura Kuvio X. Euran kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella Euran merkittävimmät investoinnit taloussuunnitelmakaudella ovat terveyskeskuksen/vanhainkodin laajennus ja peruskorjaus, autististen asuntola sekä vesihuoltoverkoston saneeraus. Taulukko X. Euran kunnan investoinnit taloussuunnitelmakaudella Eura Tp 2013 Ta 2014 TS 2015 Ts 2016 Investointikohteet Uudiskohteet Perusparannuskohteet Irtain käyttöomaisuus Muut investointihankkeet Maa-alueet Valtionosuudet /muut inv. Tulot Nettoinvestoinnit Merkittävin investointikohde vv on terveyskeskuksen laajennus ja peruskorjaus. Hankkeen kustannusarvio on 14,2 milj. euroa. Yhtä merkittävä hanke on vuonna 2013 valmistunut Euran Uima- ja urheiluhallin 12,3 milj. peruskorjaus ja laajennus, minkä pääomakuluista kunta vastaa. Kunnan investoinnit rahoitettiin vuonna 2013 suurimmaksi osaksi lainoituksella. Taloussuunnitelmakaudella investoinnit rahoitetaan suurimmaksi osaksi uutta lainaa ottamalla. Toiminnan ja Investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on -11,5 milj.. Merkittävimmät varat ja velat Taulukko X. Selvitysalueen kuntien ottolainat TP 2013 ottolainat Rauma /as. Eura /as. Lainat rahoitus- ja vakutuuslaitoksilta Lainat kuntarahoitukselta Lainat muilta Ottolainat yhteensä

RAUMA-LAITILAN KUNTARAKENNESELVITYS

RAUMA-LAITILAN KUNTARAKENNESELVITYS RAUMA-LAITILAN KUNTARAKENNESELVITYS Yhdistymisselvitys FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Antti Kuopila, Anna Laiho, Jussi Kukkonen LUONNOS Työvaliokunnan elinvoima-tarkastelu Kuntien elinvoima voidaan nähdä

Lisätiedot

RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS

RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS TYÖRYHMIEN NYKYTILAKUVAUKSIIN PERUSTUVA LUONNOS RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen 1 Palvelut ja asiakkaat 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Tekniset palvelut Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Uuden kunnan muodostaminen... 2 3 Yhteistyön syventäminen... 5 4 Yhteenveto ja johtopäätökset...

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 2 1. Johdanto Keski-Satakunnan kuntajakoselvitystä varten perustettiin kuusi valmistelevaa

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Työryhmien toimeksianto Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Käynnistystilaisuudet 26.5.2014 Varkaudessa Klo 10 Demokratiaryhmä Klo 12 Palvelutyöryhmät Jarkko Majava FCG Konsultointi etunimi.sukunimi@fcg.fi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Vapaa-aikatoimen palvelut

Vapaa-aikatoimen palvelut Vapaa-aikatoimen palvelut 1. Johtopäätökset ryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista Edut/vahvuudet/mahdollisuudet: - Vapaa-aikapalvelut ovat keskeinen osa kuntien ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS

RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS TYÖRYHMIEN NYKYTILAKUVAUKSIIN PERUSTUVA LUONNOS RAUMA-EURAJOKI-PYHÄRANNAN KUNTARAKENNESELVITYS FCG KONSULTOINTI OY Mikko Kenni, Anna Laiho, Jussi Kukkonen 1 Palvelut ja asiakkaat 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot