PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTASUUNNITELMA Strategiaosa

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTASUUNNITELMA Strategiaosa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A153 * 2006

2 Maakuntavaltuusto Päijät-Hämeen liitto A153 * 2006 ISBN ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN RATKAISUJA TEHDÄÄN TÄNÄÄN...4 PÄIJÄT-HÄME MAAILMASSA... 4 PÄIJÄT-HÄME EUROOPASSA... 4 PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA... 4 PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄMEESSÄ JA NAAPURUSTOSSA... 4 PÄIJÄT-HÄME JA SEN PÄÄKESKUS LAHTI KEHITTYVÄT KOHTI VALTAKUNNAN OSAKESKUSASEMAA...5 MAAKUNNAN ASEMA JA TAVOITETILA...6 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN PERUSTA... 6 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET... 6 VALTAKUNNAN JOHTAVAKSI AIKUISKOULUTTAJAKSI...7 ELINIKÄINEN OPPIMINEN... 8 PÄIJÄT-HÄMEEN YLIALUEELLISESTI VERKOSTOITUNUT KORKEAKOULUYHTEISÖ... 8 MITTARIT... 8 TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN NOSTAMISEN KÄRKIMAAKUNTA...9 MAAKUNNAN AVAINTOIMIALAT JA JULKINEN TOIMINTA OVAT ALALLAAN TUOTTAVUUDELTAAN JA TEHOKKUUDELTAAN VALTAKUNNAN KORKEIMMALLA TASOLLA TUOTTAVUUS JA KILPAILUKYKY... 10

4 MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN RATKAISUJA TEHDÄÄN TÄNÄÄN Maakuntastrategia ja maakuntasuunnitelma ovat alueen tahdonilmaisu tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Päijät-Hämeen strategiset valinnat perustuvat maakunnan kehittyvään asemaan ja kasvavaan rooliin Suomessa ja maailmalla. Maakunnan tavoitteena on saavuttaa määrittelemillään alueilla ja aloilla kansallista ja valtakunnan osan johtajuutta ja vastuuta. Maakunnan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääminen ja erityisesti aikuiskoulutuksen kehittäminen valtakunnan korkeimmalle tasolle ja määrältään maakuntaa laajempaa tarvetta tyydyttäväksi on avain siihen, että alueen tuottavuus ja tehokkuus nousevat maakuntien kärkeen ja tutkimus ja teknologinen kehittäminen vauhdittuu. Maakunnan menestymisen avaintekijät ovat siirtyneet perinteisistä infrastruktuuriinvestoinneista ihmisten taitoihin ja osaamiseen investoimiseen. Väestön ikärakenteen muutos tuo uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Yhteiskunnan kyky tuottaa palveluita ja maakuntalaisten valmiudet käyttää uudella tavalla tuotettuja palveluja ovat tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä. Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys ovat muutoksen avaintekijöitä. Arvot, joille maakuntaa rakennetaan, ovat perusta tavoitteiden toteuttamisessa. Päijät-Hämeen maakunnan toiminnan perusta on seuraavissa arvoissa: maakuntalaisten tasa-arvoinen hyvinvointi elinikäinen oppiminen työ, yhteistyö ja kumppanuus muutosvalmius jatkuva kestävä kehittyminen Maakunnan tila on parantunut viime vuosina. Mikäli Päijät-Hämeen toimijat toimivat maakuntasuunnitelman yhteisen päämäärän ja tavoitteen mukaisesti ja ovat valmiita jatkuvaan muutokseen, Päijät-Häme on vuonna 2030 merkittävä kasvukeskus ja osa korkeatasoista Itämeren piirin eurooppalaista liiketoimintakeskusta. Esa Halme Maakuntajohtaja 4

5 PÄIJÄT-HÄME JA SEN PÄÄKESKUS LAHTI KEHITTYVÄT KOHTI VALTAKUNNAN OSAKESKUSASEMAA Päijät-Hämeen maakunnan strategiset valinnat perustuvat maakunnan kehittyvään asemaan ja kasvavaan rooliin Suomessa ja maailmalla. Maakunnan aseman muutos on selvästi nopeutunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja on perusteltua olettaa kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa, mikäli maakunnan toimijat toimivat edelleen yhteisen päämäärän ja tavoitteen mukaisesti ja ovat valmiita jatkuvaan myönteiseen muutokseen. PÄIJÄT-HÄME MAAILMASSA yksi maailman johtavista talviurheilukeskuksista Suomen talvinen kasvo maailmalla Lapin rinnalla maailman vetovastuu ympäristöalan tiedepuistoissa liikunnan megamaakunta huipuissa, osaamisessa ja elintavoissa PÄIJÄT-HÄME EUROOPASSA eurooppalainen maakunta, jolla on poliittiset toimielimet ja kansainvälinen puheoikeus edustus Brysselissä ja jäsenyys Itämerikomission yhteistyörenkaassa osa korkeatasoista Itämerenpiirin liiketoimintakeskusta, jolla on kahden välisiä yhteistyösuhteita eurooppalaisiin alueisiin hyvin saavutettava alue yhdistää ja kokoaa eri alojen toimijoita operoimaan täältä käsin Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Eurooppalaisen kulttuurikaupungin asema ja Pohjoisen Euroopan paras musiikkisali Itämeren alueen johtava viljaklusteritoimija PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA itsenäinen keskusalue ja merkittävä kasvukeskus, joka ottaa vastaan pääkaupunkiseudun kasvua haluaa toimia yhdistäjänä, kokoajana ja välittäjänä Helsingin ja Pietarin sekä muun Suomen välillä eteläsuomalainen työnjaossa keskusrooli työssä ja vapaa-ajassa Suomen paras saavutettavuus ja logistinen asema kansallinen aikuiskouluttaja kasvava osaamis- ja korkeakoulupaikkakunta suurin kansallinen liikunnan kouluttaja Suomen toinen muotoilukeskus yksi merkittävimmistä tapahtumakeskittymistä kesä- ja osavuosiasumisen johtava maakunta puhdas luonto ja vastuu myös pääkaupunkiseudun puhtaasta vedestä (Päijänne ja Salpausselät) PIEKSÄMÄKI JYVÄSKYLÄ VARKAUS SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI RAUMA LAHTI LAPPEENRANTA KOUVOLA HÄMEENLINNA VIIPURI UUSIKAUPUNKI KOTKA TURKU KERAVA LOHJA LOVIISA PORVOO HELSINKI PIETARI PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄMEESSÄ JA NAAPURUSTOSSA on yksi toiminnallinen kokonaisuus työssäkäyntialueena tuottaa palveluita yli maakuntarajan keskusasemaa korostavat uudet toiminnot terveydenhuollon kokoaja aikuiskoulutuksen kautta rakennemuutosta hakeva ja tukeva yliopistoja ja koulutuskeskuksia, logistiikkaa ja kauppaa, organisaatioita ja järjestöjä, markkinointia ja erikoisosaamista täyttää erikoistavarakaupan sijaintikriteerit ja tilantarpeet Tiedot, taidot osaaminen Asuminen, ympäristö Ihminen Työ, ura, tulot, vauraus Sosiaalisuus, kulttuuri Kilpailukyky, kasvu Yrittäjyys, henki Yritys Tuottavuus tekijät Yhteydet infra 5

6 MAAKUNNAN ASEMA JA TAVOITETILA Päijät-Hämeen tavoitteena on saavuttaa asema ja rooli, missä maakunnalla on määrittelemillään alueilla ja aloilla kansallista tai valtakunnan osan johtajuutta ja vastuuta. Tätä tavoitetta tehostetaan linkittymällä tehokkaasti ympäröivään maailmaan, kansainvälisiin toimijoihin, maakuntien ja niiden keskusten ja toimijoiden kanssa ja erityisesti valtakunnan pääkeskuksen Helsingin ja sitä ympäröivän metropolialueen kanssa. Linkittyminen perustuu työnjakoon, erilaisiin rooleihin ja keskinäiseen sopimiseen. Maakunta muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, missä kaikki kunnat ja toimijat ovat osa kokonaisuutta ja niillä on omat vastuualueensa. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN PERUSTA Kohti valtakunnan osakeskusasemaa Tiedot, taidot, osaaminen KESKUSROOLI Ympäristö, asuminen, sosiaalisuus Tulos, tekijät Maakunnan kehittämisen perustan muodostaa laaja ja monipuolinen avoin sektori, jonka kehittämisessä maakunta tukeutuu laadittuun elinkeinostrategiaan ja sen toimintatapaan. Elinkeinostrategia on määritellyt painopisteikseen seuraavat toimialat; ympäristö, vilja, mekatroniikka, puu ja huonekalu, muovi ja tulevaisuudessa logistiikka, matkailu, hyvinvointi ja muotoilu. Tätä täydentää laadukas ja puhdas ympäristö, erinomaiset asumisen ja elämisen mahdollisuudet kaiken ikäisille, aktiivinen sosiaalinen toimintaympäristö ja hyvin ja tehokkaasti hoidetut elämisen ja osaamisen palvelut, julkiset ja yksityiset, sekä valtakunnan johtava asema liikunnan ja kulttuurin alalla. Kytkeytyminen ympäristöön perustuu maakunnan parhaimpaan sijaintiin Suomessa ja kattavaan ja laadukkaaseen infrastruktuuriin. Kaikille kehittämisen perustan osille määritellään strategiset tavoitteet ja mittarit. MITTAREITA VALTAKUNNALLISELLE ROO- LILLE (MÄÄRITELLÄÄN ERIKSEEN MYÖ- HEMMIN): Alueelle suuntautuva työssäkäynti ja pääkeskuksen työssäkäyntialueen koko Julkisen talouden tulonsiirrot Valittujen alojen bkt:n arvonlisä suhteessa muuhun maahan Toimintakulttuurin muutos Valittujen toimintojen esiintyminen (pääkonttorit) Maine, vetovoimaisuus Merkittävyys Saavutettavuus ja infrastruktuuri Liikkua esteittä ja kuljettaa sujuvasti Luonto ja ympäristö Kokea luontoa ja vaalia ympäristöä Väestö, asuminen ja palvelut Asua hyvin ja elää turvallisesti OSAAMINEN kehittää osaamista Harrastukset, vapaa-aika ja nuoriso Kokea kulttuuria ja harrastaa liikuntaa YRITTÄJYYS tehdä palkitsevaa työtä KOHTI VALTAKUNNAN OSAKESKUS- ASEMAA Hallinto ja järjestöt Kuulua yhteisöön ja toimia lähiympäristössä Mahdollisuus vaikuttaa MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET Päijät-Hämeen kehitys edellyttää laaja-alaista kehittämistoimintaa ja kaikkien toimijoiden tiivistä samansuuntaista yhteistyötä. Toimivasta kokonaisuudesta maakunta haluaa nostaa kaksi kehittämislinjaa kehittämistyön painopisteiksi. 1. Aikuiskoulutuksen kehittäminen valtakunnan korkeimmalle laatutasolle ja määrältään selvästi maakuntaa laajempaa tarvetta tyydyttäväksi. 2. Tuottavuuden ja tehokkuuden nosto 6

7 VALTAKUNNAN JOHTAVAKSI AIKUISKOULUTTAJAKSI Osaamis- ja ammattitaitovaatimusten kasvu ja nopea sisällöllinen uusiutuminen, työvoiman ikääntyminen ja ikäpolvien väliset koulutuserot edellyttävät koulutustoiminnan rakentumista elinikäisen oppimisen periaatteelle. Koko kilpailukyky rakentuu yhä enemmän ja hyvin laajalla rintamalla tiedon ja osaamisen varaan. Erityisesti tietoon ja osaamiseen perustuvat palvelut lisääntyvät. Osaaminen mahdollistaa tiedon haun ulkomailta ja sen soveltamisen käytäntöön sekä kaupallistamisen. Maailmalle verkottumisen kautta Päijät-Häme voi olla hyvä käytännön läheinen soveltaja. Koulutustason järjestelmällinen nostaminen on kehittämisen kannalta välttämättömyys. Maakunnan aikuisväestöstä 30 prosentilla ei ole minkäänlaista perusasteen jälkeistä tutkintoa. Yritysten ja julkisenhallinnon työn sisällöt ja osaamisvaatimukset muuttuvat kaikissa ammateissa. Vaativat tehtävät tullaan tekemään hyvän osaamisen alueilla. "JOKAISELLE ASTETTA KORKEAMPI KOULUTUS" KOULUTUSJATKUMOMALLI OPISKELU TYÖ TUTKIMUS Ylialueellinen verkostoituminen Yliopistot Ammattikorkeakoulut Täydennyskoulutus II Aste: Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen aikuislukio Viljaklusteri Mekatroniikkaklusteri Muoviklusteri Ympäristöklusteri Puutuoteklusteri Hyvinvointiklusteri Kulttuurisektori Julkinen sektori Yritysten kehittäminen Yrityksiin tutkimusryhmiä Painopistealoille kansainvälisen tason tutkimusohjelmia Kutsuprofessoreja ulkomailta PÄIJÄT-HÄME VUONNA 2020 KANSAINVÄLISESTI ULOSPÄIN 3. ULOTTUVUUS, INTERVENTIOT POIKKITOIMIALAISUUS MONITIETEELLISYYS Kansallisesti johtava aikuiskoulutusalue Valtakunnan maineikkaimmat aikuiskouluttajat Korkein laatutaso Uudistuneimmat oppilaitokset Työn, opiskelun, tutkimuksen ja yrityksen kehittämisen kytkeminen kiinteästi toisiinsa parantaa sekä työntekijöiden että yritysten osaamisen tasoa. Ollakseen valtakunnan johtava aikuiskouluttaja Päijät-Häme kehittää elinikäistä oppimista tukevat koulutusjatkumot, jotka tuottavat palveluja aikuisille koko työuran ajan. Otetaan käyttöön uusia toimintamalleja, jotka mahdollistavat opiskelijoiden liikkuvuuden sekä oppilaitosten että koulutusasteiden välillä. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot palvelevat maakunnan yritysten tarpeita ja ne ovat vaihtuva-alaisia. Ammattikorkeakouluopinnoista on joustava siirtymismahdollisuus ylipisto-opintoihin. Yliopistotason koulutustarjontaa laajennetaan esim. maisteriohjelmien avulla. Koulutuksen laatua nostetaan suunnittelemalla klusteripohjaisesti optimaalinen koulutusmalli yritysten tarpeista lähtien. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä Lahden yliopistokeskus, Lamk/Koulutuskonserni ja tutkimuslaitokset (TYP) miettivät toimintatavan, jolla henkilöstö koulutetaan tulevaisuuden yritysmaailmaan. Näin saadaan lisää tehokkuutta yrityksiin ja julkiselle sektorille. Uusimman teknologian soveltamiseksi osaaminen jalkautetaan maakuntaan mm. kummiprofessorijärjestelmän avulla ja rakennetaan henkinen yhteys alueen yrityksiin. Korkeakoulujen keskeisenä kumppanina toimii Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Tutkimustoiminnassa menestystä haetaan tieteenalojen rajapinnoilta. Valtakunnallisia huippuyksikköjä (muotoilu, terveysliikunta, ympäristö) Ympäristövastuullisuus Uusimman teknologian soveltaja Vahvistunut T&K -toiminta Erikoistumisopintoja yrityksissä tapahtuvaksi koulutukseksi. Lukoiden, ammatillisen perusopetuksen, vapaan sivistystyön, ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteistyön kehittäminen ja toimintojen koordinointi. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat jokaiselle kytkettynä yrityksen kehittämiseen. Kouluttautumismahdollisuudet työssä ilman ammatillista tutkintoa oleville ja oppimisvalmiuksien päivittäminen. Painopistealat määritellään korkeakoulustrategian mukaan. Kehitetään menettelyjä omaehtoiseen, tutkintotavoitteeseen aikuiskoulutukseen osallistumisen tukemiseksi. 7

8 Miehet opiskelemaan ja suorittamaan tutkintoja tasavertaisesti naisten kanssa. Kansainväliset koulutusohjelmat Fokusoidut maisteriohjelmat Talenttien siirtyminen maakuntaan Yo-tutkinnon jälkeen opintoja jatkaa 6% pienempi osuus ikäluokasta kuin koko maassa. Tavoite vuodelle 2020: yo-tutkinnon jälkeen opintoja jatketaan kuten maassa keskimäärin. Aikuisopiskelijoista vain 3% yliopistoissa, kun koko maassa osuus on 12%. Tavoite vuodelle 2020: aikuisopiskelijoista yliopistoissa sama osuus kuin koko maassa. ELINIKÄINEN OPPIMINEN Nuoret opiskelemaan: Alueellinen väyläsopimus; toisen asteen sekä LAMKin ja DIAKin limittäiset opinnot. Yliopistokoulutusta aikuisopiskelijoille: Ammattikorkeakoulu ja avoin yliopisto sekä täydennyskoulutus väylänä tutkintoihin. Ikääntyvien taidot tehokäyttöön koulutuksella: Avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston koulutuksella ikääntyville ajankohtaista tutkimustietoa sekä mahdollisuuksia perustutkintoihin; uusia tutkintoja. % 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 AIKUISKOULUTUKSELLA KORKEIMMALLE LAATUTASOLLE KOKO MAA Jatkotutkinnoilla astetta korkeammalle PÄIJÄT-HÄME Tilanne 2003 Päijät-Hämeen tavoite ,00 0, Ikä PÄIJÄT-HÄMEEN YLIALUEELLISESTI VERKOSTOITUNUT KORKEAKOULUYHTEISÖ Alueellinen korkeakoulumalli perustuu vahvalle linkitykselle sekä alueelle että emoyliopistoihin, uudenlaisten tutkimus- ja koulutusyhdistelmien rakentamiselle sekä innovatiivisille avauksille tieteen ja elinkeinoelämän välillä hyödyntäen kansainvälistä tiedeyhteisöä tiedon haussa. MITTARIT Lahden yliopistokeskus: Tilastokeskuksen koulutustasomittain. Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Lahden ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu KOULUTUSTASO PÄIJÄT-HÄMEEN KUNNISSA 2004, 20 VUOTTA TÄYTTÄNEET Haaga ammattikorkeakoulun Vierumäen liikuntainstituutti Hämeen rykmentin maanpuolustuskorkeakoulu 0 Päijät-Häme Artjärvi Lähde: Tilastokeskus Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus

9 TUOTTAVUUDEN JA TEHOKKUUDEN NOSTAMISEN KÄRKIMAA- KUNTA Uusi maakuntasuunnitelma 2005 linjaa pääpainoa tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen läpi ihmisen elinkaaren, työelämän ja myös julkisten resurssien ohjauksessa. Tulevaisuudessa tuottavuuden parantaminen tapahtuu laajalti eri sektoreiden ja klustereiden toiminnoissa ja niiden rajapinnoissa. Tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät, että yksilöinä yhteisössä olemme yrittäjähenkisiä, kustannustietoisia ja hyödynnämme resurssit tehokkaasti. 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % MAAKUNNAN AVAINTOIMIALAT JA JULKINEN TOIMINTA OVAT ALALLAAN TUOT- TAVUUDELTAAN JA TEHOKKUUDELTAAN VALTAKUNNAN KORKEIMMALLA TASOL- LA. Julkisten ja yksityisten resurssien käyttämisen perustaksi otetaan tuottavuus ja tehokkuus. Palvelu- ja tuotemarkkinoilla on oltava pääsääntöisesti sama vaatimustaso tuottavuuden ja tehokkuuden osalta riippumatta siitä, kuka palvelun tai tuotteen tilaaja on. Yleiseksi toimintatavoitteeksi asetetaan resurssien kilpailukykyinen käyttö toimijoiden sisäisissä ja ulkoisissa prosesseissa. Tämä tarkoittaa, että nykyisten julkisten palvelujen tuottavuuden kasvua kiihdytetään olennaisesti. Tuottavuuden kiihdyttämisessä käytetään kilpailuttamista, uuden teknologian soveltamista ja uudistettavia toimintaprosesseja. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin uudet toimintamallit, verkostojen kehittyminen yhdessä T&K lisäämisen ja hyödyntämisen kanssa mahdollistavat alueella kilpailukykyisen muutoksen. Päijät-Häme hyödyntää monialaisen yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulujen ja alueen kansainvälisten yritysten huippuosaamista uusien ja uusiutuvien osaamiseen perustuvien liiketoimintojen käynnistämisessä ja uusien yritysten perustamisessa. Maakunnan vahvat klusterit antavat hyvän kasvualustan uusien teknologioiden hyödyntämiselle ja synnyttämiselle globaalilla, eurooppalaisella ja valtakunnallisella tasolla. 0% Alkutuotanto Jalostus Palvelut TOTEUTUS: Päijät-Hämeessä testataan ja toteutetaan uusia toimintamalleja julkisten resurssien käytössä ja niitä tukevissa yksityisen sektorin ratkaisuissa. Tämä tarkoittaa, että investoinnit ja palvelut rahoitetaan tehokkaalla tavalla ja sitoutunut pääoma otetaan tuottovaatimusten mukaiseen käyttöön. Alueen vahvat klusterit ja kasvuklusterit kytkeytyvät entistä tiivimpään tuottavuusja tehokkuuskehittämiseen. Alueen omaa korkeakoulutoimintaa ja tutkimusta vahvistetaan tarvittessa maakunnan rajojen ulkopuolelta aktivoimaan kehittämistä ja uuden teknologian käyttöä. Apuna käytetään innovaatiotyötä, laatutyötä, muotoilua, tuotekehitystä, yrittäjyyden aktivointia, yrityspalvelujen uudistamista ja kansainvälisten yhteyksien kehittämistä. Ympäristöosaamisesta osana palveluja ja tuotetta tehdään kilpailukykyä parantava ominaisuus. Palvelurakenteen uudistuksessa lähdetään asiakastarpeen täyttämisestä kustannustehokkaalla tavalla laadusta tinkimättä. Tehokkaammat prosessit PÄIJÄT-HÄME UUTTA TEKNOLO- GIAA JA UUDISTUNEITA PROSESSE- JA Vahvistunut T&K maakunta perinteisesti asiakasvirta kohtaa peruspalvelun osalle jatkopalvelut Tehokas prosessien uudistaja Kaupan ja palvelujen keskus Kansallisesti paras teknologian soveltaja ja innovaatioiden hyödyntäjä Kansainvälistyvä ja verkottuva Kilpailukyinen ympäristöosaamisen ja muotoilun osaamismaakunta Vetovoimaisen yrityspolitiikan edelläkävijä Ekotehokas maakunta - vähemmistä raaka-aineista ja energiasta enemmän palveluita ja hyvinvointia aktivoitu asiakas saa palvelun valituille jatkopalvelut tietoisuus, ennaltaehkäisy peruspalveluita muiden yhteydessä, sähköiset palvelut, muut tuottajat 9

10 KILPAILUKYKY Kestävä kilpailukyky perustuu teknologiselle edistymiselle ja uusille toimintatavoille. Investoinnit aineelliseen ja henkiseen pääomaan ovat vain keino hyödyntää ideoita siitä, miten raaka-aineista saadaan hyödykkeitä ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Teknologinen kehitys vaatii tietoista investoimista tutkimus-, kehitystoimintaan ja perustutkimukseen. Kehitys tarkoittaa tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua hyödyntäen osaamista ja prosessien uudistamista. ALUEEN BKT:N KASVU Päijät-Hämeen bruttokansantuote asukasta kohden on noin 94 prosenttia EU:n keskiarvosta Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen tavoitteeksi otetaan maakunnan kehittyminen ohi EU25 indeksin vuoteen 2010 ja kansallisen kärjen saavuttaminen ja selkeä kasvu vuoteen 2020 mennessä. Bruttokansantuotteen kasvu on myös kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa menestymisen ja kilpailukyvyn mittari. Tuottavuuden parantumisen myötä sama tuote tai palvelu tehdään nykyisin tehokkaammin (vähäisemmin aika- ja raharesurssein) kuin ennen. Tuottavuuden parantaminen tulee olla jatkuvaa toimintaa kaikilla toimijoilla. TUOTTAVUUS JA KILPAILUKYKY Alueen perusinfrastruktuuri on rakentumassa erinomaiseksi ja liikenne- ja tietoverkkojen palvelukyky on valtakunnan huipputasoa. Alueella on runsaasti osaavaa työvoimaa ja uusilla koulutusjatkumomallilla kyetään suhteellisesti nopeaan kouluttamiseen eri toimialojen tarpeisiin. Alueen kilpailukyky perustuu aikuisväestön tieto-taitoon ja sen soveltamiseen. Päijät-Hämeessä kehitetään toimintakulttuuria, jossa yritysklustereiden luovat ratkaisut otetaan täysimääräisesti käyttöön. Maakunta vahvistaa pk-yritysten mahdollisuuksia verkottua osaksi kansainvälistä kasvua osana yritysverkostoja. Lisäksi parannetaan toimijoiden yhteyksiä korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Maakunnassa lisätään panostuksia T&K kasvattamiseen. Kansainvälistymiseen luodaan verkostoja, joita voidaan hyödyntää kilpailukyvyn kehittämiseen. Yksityisen ja julkisen sektorin kilpailukykyä parannetaan tutkimus- ja kehitysprojekteilla, jotka organisoidaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyössä korkeakouluyksiköiden kanssa. Kuntien ja julkisen sektorin palveluiden tuottavuutta kehitetään ja vuorovaikutusta yksityisen sektorin kanssa tiivistetään. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen tarkoittaa rakenteiden muuttamista ja resurssien tehokasta käyttämistä riippumatta siitä, onko kysymyksessä julkisen tai yksityisen sektorin toimija ja prosessi. Päijät-Häme säilyttää ja turvaa puhtaan ympäristön ja monimuotoisen luonnon asumiseen, vapaa-aikaan ja yrittämiseen BKT/ASUKAS MAAKUNNITTAIN Eu25 = 100 IND. TULOJEN JA OSTOVOIMAN KASVU Päijät-Hämeen kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen taso on 90% maan keskiarvosta vuonna 2003 (Tilastokeskus), kun vuonna 1995 taso oli 95%. Käytettävissä oleviin tuloihin lasketaan ensitulot (työtulot osallistumisesta tuotantoon, yrittäjä- sekä omaisuustulot), kotitalouksien saamat sosiaalietuudet ja välittömät verot. Koko maassa käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2003 n euroa ja Päijät-Hämeessä euroa henkeä kohden. Päijät-Hämeen tuottavuuden kasvu ja tehokkuuden nosto tarkoittaa, että kotitalouksien tulojen tulisi nousta muita vastaavia maakuntia nopeammin. Oikeilla toimenpiteillä vuoteen mennessä 2010 on mahdollista saavuttaa muita maakuntia ja pidemmällä aikavälillä myös nykyisiä kasvumaakuntia suhteellisen muutoksen osalta vuoteen 2020 mennessä Koko maa Pirkanmaa Päijät-Häme tavoite 2020 Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TULO ASUKASTA KOHTI, KOKO MAA = Pirkanmaa Päijät-Häme tavoite 2020 Kanta-Häme Koko maa Päijät-Häme Satakunta 10

11

12 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Hämeenkatu 9, PL 50, LAHTI Puh. (03) , fax (03) internet: ISBN ISSN