Torjutaan turvepaloja - tausta-aineisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Torjutaan turvepaloja - tausta-aineisto"

Transkriptio

1 Torjutaan turvepaloja - tausta-aineisto Luonnos

2 Lukijalle Turveteollisuusliitto ry:n paloturvallisuusjaoston aloitteesta alettiin jo vuonna 2005 valmistella turvepalontor-junnan opetusmateriaalin kokoamista. Tavoitteena oli koota kentällä ollutta hajanaista ja osin hiljaistakin tietoa yksiin kansiin. Koulutusaineiston tarve oli todettu turvetuottajilla ja koneurakoitsijoilla työntekijöineen sekä pelastusviranomaistenkin puolella. Alusta alkaen toimittiin yhteistyössä Pelastusopiston kanssa, joka otti myös projektin hakemisen ja hallinnon tehtäväkseen vuonna Keväällä 2009 julkaistun ensimmäisen Torjutaan turvepaloja -opetusmateriaalin kokoamisessa olivat tiiviisti mukana Turveteollisuusliiton jäsenyritykset, Suomen turvetuottajat ry, Koneyrittäjien liitto ry sekä pelastusvi-ranomaisia erityisesti Pohjois- ja Etelä- Pohjanmaalta. Hanketta rahoittivat Palosuojelurahasto sekä turve-tuottajat. Pelastuslain uudistuttua vuonna 2011 ilmeni tarve päivittää pari vuotta aikaisemmin kootun opetusmateriaalin laaja versio. Sisäministeriö julkaisi vuonna 2012 oppaan turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Nyt käsillä olevassa Torjutaan turvepaloja -opetusmateriaalin laajassa aineistossa alan kouluttajille, turvetuotan-toyrityksille ja eri viranomaisille pelastuslain uudistukset ja em. opas on otettu huomioon. Lisäksi materiaalia on ajantasaistettu ja joiltain osin muokattu ensimmäisen version palautteen mukaisesti. Julkaisutahokin on vaihtunut vuoden 2012 jälkeen Bioenergia ry:ksi. Tähän aineistoon on kerätty tietoa turpeen ominaisuuksista, turvetuotannon eri vaiheista, turvepalojen ris-keistä ja onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, turvepalojen sammutuksesta ja pelastustoiminnasta sekä polt-toaineiden varastoinnista. Aineisto sopii pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutukseen sekä tausta-aineistoksi turvetyöntekijöitä paloturvallisuusasioissa kouluttaville. Aihekokonaisuudet on ryhmitelty kolmeen osaan: Turvetuotanto ja turvallisuussäännökset, Riskit ja onnettomuuksien ehkäisy sekä Pelastustoiminta. Turvepalojen ennaltaehkäisyssä ja sammutuksessa avainhenkilö on koneenkuljettaja. Laajan aineiston poh-jalta laadittiin kuljettajille ja työntekijöille opas, jossa on esitetty tärkeimmät asiat, jotka jokaisen turvetuotan-nossa työskentelevän on käytännössä hallittava. Oppaan voi tulostaa osoitteesta [tarkka linkki tähän taiton yhteydessä] tai tilata suoraan jaettavaksi painoversiona omakustannushintaan Bioenergia ry:stä Kaisaniemenkatu 4 A, HELSIN- KI). Kuljettajan opasvihkoseen ei ollut tarvetta tehdä muutoksia pelastuslain uudistuttua. Koulutustilaisuuksia varten on lisäksi koottu esitysaineistoa, jossa käydään läpi keskeisiä turvepalojen torjuntaan liittyviä asioita. Tarkoitus on, että jokainen kouluttaja voi työstää kalvojen avulla oman koulutuspakettinsa ja halutessaan lisätä omaa aluettaan koskevaa aineistoa. Toivomme myös tämän päivitetyn opetusmateriaalin kuluvan käytössä. Käytännön tilanteista noussut palau-te on edelleen tervetullutta, koska pyrimme pitämään aineistoa ajan tasalla. Tärkein tavoitteemme on jatkos-sakin syttymien ja varsinaisten tulipalojen määrän minimointi ja niiden tehokas hallinta! 2

3 Bioenergia ry:n paloturvallisuusneuvottelukunta, Puheenjohtaja Juha Koskiniemi, Vapo Oy Varapuheenjohtaja Arto Lehtosaari, Turveruukki Oy Sihteeri Hannu Salo, Bioenergia ry Hanna Haavikko, Suomen turvetuottajat ry Harri Heinola, Harri Heinola Oy Antti-Jussi Isotalo, Etelä-Pohjanmaan pelastusliikelaitos Susanna Palmu, Kuopion Energia Oy Kari Kuosmanen, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Pentti Kurttila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Torjutaan turvepaloja OSA I: TURVETUOTANTO JA TURVALLISUUSSÄÄDÖKSET 1. Johdanto 2. Turpeen tuotantomenetelmät 3. Turvetuotannon turvallisuuteen liittyvät paloturvallisuussäädökset, ohjeet ja oppaat sekä muut säädökset OSA II: RISKIT JA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 4. Turvepaloihin varautuminen ja riskien pienentäminen 5. Turvepalot ja niiden syttymissyyt 6. Turvetuotannon eri työvaiheiden riskitekijät 7. Koneiden huolto ja puhdistaminen turvepaloriskin minimoimiseksi 8. Turvetuotantoalueen pelastussuunnitelma 9. Polttoainevarastot 10. Turvetuotantoalueen palokalusto ja sen kunnossapito 11. Pelastusviranomaisen valvontatehtävät turvetuotantoalueilla OSA III: PELASTUSTOIMINTA 12. Hälytysohjeet 13. Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta Säädöstaustaa Sammutuksen periaatteita Kenttäpalon alkusammutus Aumapalot Konepalot Erilaisten turvepalojen sammutus 14. Pelastustoiminnan johtaminen turvetyömaiden palotilanteissa 15. Jälkivartiointi Keskeisiä turvetuotantoon liittyviä termejä 4

5 OSA I Turvetuotanto, turvepalot ja TUrvallisuussäädökset 1. Johdanto Turvetuotannossa on aina varauduttava tulipaloriskiin. Turve syttyy helposti, ja palavan turpeen sammutta-minen on haastavaa, varsinkin kun toimitaan olosuhteissa, joissa apu voi olla kaukana. Aina on vaarana myös se, että turvetuotantoalueen palo leviää ympäröivään maastoon. Turvepaloihin, niiden ennaltaeh-käisyyn ja sammuttamiseen liittyykin monia erityispiirteitä. Turvetuotantoalueilla työskentelee nykyään usein vain 1 2 henkilöä kerrallaan, kun vielä 1990-luvun alussa työvuorossa saattoi olla 15 henkilöä. Palonalut, kydöt ja pihut onkin yritettävä saada mahdollisimman pian hallintaan omin voimin. Oikean tilannearvion ja alkusammutuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. On myös tosiasia, että laajojen pelastuslaitosten henkilöstön tietämys turvepaloista on vähäinen. Pelastus-opistossa ei ole juuri lainkaan opetusta turvetuotantoaluepaloista. Vaikka turvetuotantoalueiden paloja sattuu vuosittain eri puolilla maata, ei sellaisia välttämättä osu kokeneenkaan pelastustoimen ammattilaisen työural-le. Kun hälytys tulee, on kuitenkin osattava toimia oikealla tavalla. Turvepaloista aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä niin turvetta tuottavalle yritykselle, yrittäjille kuin yh-teiskunnallekin. Turvetuotanto keskeytyy aina sammutustöiden ajaksi, eikä tuotantoa voida jatkaa ennen kuin palo on sammutettu ja jälkivartiointi hoidettu loppuun. Turvetuotannon kannalta otollisina kesinä on yleensä myös maastopalojen riski suuri. Esimerkiksi kuivana kesäkautena 2006 sattui Suomessa kaikkiaan 6290 maasto- ja metsäpaloa, joista turvepaloja oli 417. Seu-raavana vuonna 2007 sateiset olosuhteet rajoittivat tuotantoa ja turvetuotantoaluepaloja syttyi vain neljännes edellisen vuoden huippumäärästä. Aumapaloja sen sijaan syttyi vuonna 2007 huomattavan paljon, mikä kenties johtui vuoden 2006 aumojen huonosta tiivistämisestä. Keskimäärin tuotantoalueilla sattuu vuosittain noin 150 tulipaloa johon pelastuslaitos hälytetään. Tämä tarkoittaa, että joka päivä tuotantokauden aikana jossain päin Suomea hälytetään pelastuslaitos turvetyömaalle. Vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan maastopalojen turvetuotantoalueiden palot mukaan lukien sammu-tuskustannukset saattoivat nousta jopa euroon palanutta hehtaaria kohden. Tämän päälle tulevat alueen haltijan ja toiminnanharjoittajan omat sammutuskustannukset, jälkivartioinnin kustannukset sekä mahdolliset kalustotappiot. Merkittäviä menetyksiä aiheutuu myös tuotannon keskeytyksistä. Kokemusten jakamisella ja yhteistyöllä tuloksiin Palonalkuja on saatu vähenemään tuotantokalustoa ja tuotantotekniikkaa kehittämällä. Palon syntymeka-nismeja selvittämällä on tuotantoa voitu kehittää turvallisempaan suuntaan. Suomessa on kehitetty sammutuskalustoa ja menetelmiä turvetuotantopalojen sammuttamiseen. Esimer-kiksi sammutussäiliövaunut ja tuotantoyksikköjen sammutuskalusto on kehitetty käytännön tarpeista. Samoin on opittu tuotantokaluston, kuten jyrsinten, lanojen ja tasausruuvien sekä vetokoneiden hyödyntäminen palon rajaamisessa ja sammutustehtävissä. 5

6 Kokenut turvetuotannon henkilöstö osaa kaluston hyödyntämisen ja sammutustekniikan. Turvetuotannon omalla sammutuskalustolla sammutetaankin valtaosa palonaluista. Epäedullisissa olosuhteissa pienikin palonalku voi kuitenkin olla kohtalokas. Kuivana ja tuulisena kesänä suuria turvetuotantopaloja saattaa syttyä useitakin, ja kustannukset pelastustoimelle ja turvetuotannolle saat-tavat olla huomattavat. Pelastustoimi on kokemuksen kautta oppinut turvetuotantopalojen sammutusta. Vuosien varrella on sattunut suuriakin kalustotappioita. Henkilövahingot ovat kuitenkin olleet erittäin harvinaisia. Turvetta tuottavien yritys-ten, yrittäjien ja pelastusviranomaisten kokemuksiin perustuen toimivalla yhteistyöllä ja ennalta varautumisel-la turvetuotantopaloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia on voitu vähentää. Koulutus on todettu yhdeksi tär-keimmistä ennaltaehkäisyn muodoista. Tuloksellinen ennaltaehkäisy ja sammutustehtävien tehokas hoitaminen tarvitsevat tuekseen hyvää koulu-tusmateriaalia. Mitä turve on? Suomi on maailman soistunein maa; soidemme pinta-ala on lähes kymmenen miljoonaa hehtaaria eli liki kolmannes maa-alastamme. Soiden syntyminen ja turpeen muodostuminen edellyttävät sopivan kosteaa ilmastoa, maaperän huonoa vedenläpäisevyyttä sekä maaston tasaisuutta. Turvemaita onkin eniten tasaisilla moreenista muodostuneilla vedenjakajaseuduilla. Turve on epätäydellisesti hajonneista kasvien jäännöksistä muodostunut eloperäinen maalaji. Turpeen koos-tumus ja rakenne vaihtelevat suuresti kasvilajikoostumuksen ja maatumisasteen mukaan. Kuva 1. Kosteissa ja vähähappisissa olosuhteissa kuolleet kasvin osat eivät hajoa kunnolla, jolloin turvetta kerrostuu muodostumispaikalleen Suomen tutkituista turvevaroista runsas puolet on rahkavaltaisia turpeita, jotka koostuvat pääosin eri rah-kasammallajien jäänteistä. Rahkavaltaisissa turpeissa on rahkasammalien lehtien ja varsien lisäksi yleisesti myös varpujen ja tupasvillan sekä sarojen jäännöksiä. Tyypillistä on myös puiden jäännöksien esiintyminen turpeessa. Heikosti maatunut rahkaturve on väriltään vaalean ruskeaa, kun taas maatuneempi turve muuttuu tummemmaksi ja on märkänä saippuamaisen liukasta ja muovailtavaa. Kuivuessaan rahkavaltaiset turpeet kovettuvat ja kutistuvat. Etenkin rahkavaltaiset turpeet ovat rakenteeltaan hyvin huokoisia ja reikäisiä. Rah-kasammaleen solukossa onkin runsaasti nk. vesireikiä. Turpeen kuivuessa vesi poistuu näistä rei istä, mutta turpeen höttöinen, ilmava rakenne säilyy. 6

7 Vajaa puolet Suomen turvevaroista luokitellaan saravaltaisiksi. Saraturpeet koostuvat pääosin sarojen juuris-ta, juurakoista ja tyvitupista. Turpeen murtopinnassa sarojen juuririhmasto erottuu kiharaisena. Saraturpeissa on usein runsaasti myös kortteiden jäännöksiä. Heikosti maatunut saraturve on vaaleaa, pi-demmälle maatuneena harmahtavan ruskeaa, mutta ei muovailtavaa eikä liukasta. Kuivana saravaltainen turve on huopamaista ja hajoaa hienoksi jauheeksi. Saravaltaiset turpeet sisältävät rahkaturpeita Kuva 2. Rahkasammalen solukkoa mikroskoopilla tarkasteltuna. Kuva: Tuuli Tamminen enemmän mineraaleja, kuten rautaa. Turpeen rautapitoisuudella ja toisaalta myös turpeen seassa olevilla puun jään-nöksillä voi olla yhteys turveaumojen itsesyttymiseen. Turve sopii moneen käyttötarkoitukseen. Pitkälle maatunut turve sisältää runsaasti hiiltä ja on teholliselta lämpöarvoltaan hiukan korkeampi kuin puu samassa kosteudessa. Myös turpeen tiheys kasvaa maatumisas-teen myötä. Pitkälle maatuneet, suon syvimmissä kerroksissa olevat turpeet soveltuvatkin mainiosti energi-antuotantoon. Heikosti maatuneen turpeen rakenne on hyvin huokoinen, ja siinä olevien kasvien solukko on lähes ehjä. Vähän maatuneet vaaleat turpeet eivät sovellu polttoaineiksi, mutta niitä voidaan käyttää moneen muuhun eri tarkoitukseen puutarha- ja maataloudessa sekä ympäristönhoidossa. Esimerkiksi yksi kuutiometri vaaleaa rahkaturvetta pystyy pidättämään jopa litraa nestettä, ja sitä käytetään paljon eläinten kuivikkeena. Kuva 3. Erilaisia rahkavaltaisia jyrsinturpeita maatumisasteen mukaan vasemmalta oikealle: vähän maatu-nutta, vaaleaa rahkaturvetta, keskellä maatuneempaa ja oikealla hyvin maatunutta, hyvin tummaa, rahkaval-taista turvetta. Kuva Vapo Oy 7

8 Kuva 4. Vasemmalta lukien vaaleaa kasvuturvetta, jyrsinpolttoturvetta ja palaturvetta. Kuvat Vapo Oy Turve eloperäinen maalaji, jossa epätäydellisesti hajonneita kasvien jäännöksiä. kerrostuu muodostumispaikalleen. rahkavaltaiset turpeet ovat muodostuneet pääosin rahkasammalista, tupasvil-lasta ja varvuista. saravaltaisissa turpeissa on pääasiassa sarakasvien, lehtisammalten, heinien ja ruohojen jäänteitä. pitkälle maatuneet turpeet soveltuvat energiakäyttöön, heikosti maatuneet rahkaturpeet kasvu- ja ympäristöturpeiksi. Suomalaisella turvetuotannolla pitkät perinteet Teollisen turvetuotannon aika alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella silloisten rautatehtaiden ympäristös-tä. Kuitenkin vasta 1970-luvun energiakriisit merkitsivät turveteollisuuden nousua ja tuotantopinta-alojen merkittävää kasvua. Nykyisin turvetta tuotetaan Suomessa lähes hehtaarilla ja noin 800 turvetuotantoalueella. Suomen suoalasta turvetuotannossa on noin 0,7 %. Turpeen tuottajia on Suomessa yhteensä noin 150, joista valta-osa on pieniä, yksityisiä turvetuotantoyrityksiä. Suurimpia turvetuotantoyrityksiä, Vapoa ja Turveruukkia, lukuun ottamatta kaikki muut toimivat paikallisesti yhden tai kahden maakunnan alueella. Erilaisten turvetuotteiden myynti energian tuotantoon, kuivikkeeksi, kompostointiin, maanparannukseen, kasvualustaksi ja viherrakentamiseen on noin 300 miljoonaa euroa. Energian tuotanto turpeesta johtaa mo-nikymmenkertaiseen jalostusarvon kasvuun. Vaaleaa, vähän maatunutta turvetta on vaikea korvata kuivik-keena ja kasvualustana. Monien turvetuotteiden kysyntä on viime vuosina vahvistunut. Turpeen tuotanto on painottunut Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueille sekä Savoon, mutta turvetuotantoa harjoitetaan jokaisessa Manner-Suomen maa-kunnassa. Turvetuotantoalueita on kaikkiaan 20 pelastustoimen alueella. Turvetuotanto edellyttää ympäristölupaa syksyllä 2014 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain mukaan jat-kossa myös alle 10 hehtaarin tuotantoalueilta. Turvetuotannon ympäristöluvan haltijoiden lisäksi turvetuotan-toalueita omistavat yksityiset henkilöt, metsä- ja energiateollisuuden 8

9 yritykset, valtio ja julkisyhteisöt, jotka vuokraavat alueitaan turvetuotantokäyttöön. Haltijat omistavat itse noin puolet turpeen kokonaistuotantoalas-ta. Turvetuotannolle on tyypillistä, että turvetuotannon ympäristöluvan haltijat ovat ulkoistaneet varsinaisen tur-peen noston yksityisille yrittäjille. Pääurakka on voitu edelleen jakaa aliurakoihin esimerkiksi tuotannon työ-vaiheiden mukaan. Aliurakoitsijallakin voi olla lukuisia työntekijöitä. Pienet ja keskisuuret turvetta tuottavat yritykset yleensä tekevät tuotantotyöt itse ja työllistävät suoraan omat työntekijänsä. Alan pk-yritykset toimi-vat juridisesti samalla tavoin ankaran vastuun periaatteella kuin isommatkin yhtiöt. Turvetuotanto kestää yhdellä alueella runsaat parikymmentä vuotta Yhdellä turvetuotantoalueella tuotannon kesto on keskimäärin parikymmentä vuotta tuotantoolosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Suonpohjia alkoi vapautua turvetuotannosta uusiin käyttömuotoihin merkittäviä määriä 1990-luvulla. Vuoden 2014 loppuun mennessä turvetuotannon jälkeiseen maankäyttöön on arvioitu siirtyneen kaikkiaan noin hehtaaria. Jälkikäyttövaihtoehtoja on useita. Yleisimpiä jälkikäyttömuotoja ovat metsänkasvatus ja peltoviljely. Myös suonpohjan uudelleen soistaminen ja kosteikkojen muodostami-nen ovat yleistymässä. Suomi tarvitsee turvetta Turpeella on suuri kansantaloudellinen merkitys. Turpeella tuotetun energian osuus koko Suomen energiankulutuksesta on viimeisten noin 10 vuoden aikana vaihdellut keskimäärin 4-7 % väillä eli noin TWh, mikä vastaa noin miljoonaa kuutiometriä turvetta. Varsinkin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Lapissa turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on hyvin suuri, monilla paikkakunnilla edelleen %. Tuontienergia kattaa nykyisin noin 65 % Suomen energiankulutuksesta. Energiaomavaraisuuden ja huolto-varmuuden kannalta onkin tärkeää hyödyntää omia raaka-aineita. Turvetta tarvitaan myös tulevaisuudessa sekä energiantuotantoon, maa- ja puutarhatalouteen, maanparannukseen että erilaisiin ympäristönsuojelun tarpeisiin. Turvetuotanto ja turpeen käyttö työllistävät. Turvetuotannossa työskenteleviä koneyrittäjiä on noin 600, ja kesän tuotantosesongin aikana turvetyömailla työskentelee keskimäärin työntekijää, joista huomattava osa on nuoria kausityöntekijöitä. Koko turveteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus on noin henkilötyövuotta, joista valtaosa kohdistuu maaseudulle alueille, joissa muita työtilaisuuksia on niukasti tar-jolla. Kuva 5. Turvevarat ja mm. ympäristöseikat ohjaavat turpeen tuotannon sijoittumista. Kuva GTK. 9

10 2. Turpeen tuotantomenetelmät Turpeen tuotanto ajoittuu Suomessa toukokuun alun ja elokuun lopun väliselle ajalle. Tuotantosesonki on parhaimmillaan alkukesällä olosuhteissa, jolloin päivä on pitkä ja ilman kosteus suhteellisen alhainen. Tur-peen kuivuminen perustuu auringon säteilyn, alhaisen ilmankosteuden ja tuulen vaikutukseen. Normaalikesinä turvetuotanto on mahdollista vuorokauden ajan, jolloin tuotantokentästä nostettu turve kuivuu riittävän nopeasti prosentin kosteudesta tavoiteltuun noin 40 prosenttiin. Turpeen jyrsintä tuotantokentän pinnasta on turpeen tuotantomenetelmästä riippumatta ensimmäinen tuo-tantovaihe, joka aloittaa nk. satokierron. Satokierto päättyy, kun riittävän kuiva turvesato saadaan kerättyä tuotantokentältä viimeisessä tuotantovaiheessa varastoaumaan. Jyrsinturpeen tuotanto Kuva 6. Valtaosa energiaturpeesta ja miltei kaikki ympäristö- ja kasvuturpeet tuotetaan jyrsinturpeena. Kuva: Vapo Oy Kuva 7. Jyrsin irrottaa tuotantokentän pinnasta ohuen turvekerroksen kuivumaan. Kuva: Vapo Oy Jyrsinturpeen tuotannon ensimmäisessä vaiheessa tuotantokentän pinnasta jyrsitään 2-5 cm:n paksuinen turvekerros eli jyrsös kuivumaan. Jyrsöksen paksuutta vaihdellaan ennustetun kuivumisjakson mukaan. Kuivumista tehostetaan toisessa jyrsinturpeen tuotantovaiheessa kääntämällä. Jyrsös käännetään lämpöti-lasta, ilman kosteudesta, tuulesta ja turpeen ominaisuuksista riippuen 2-5 kertaa. Turve kuivuu tuotan-tosaran pinnassa poutasäällä parin vuorokauden kuluessa riittävän kuivaksi. Vaihtoehtona imuvaunumenetelmälle kuivunut jyrsös karhetaan valliksi eli karheeksi saran keskelle, josta kuiva turve kootaan haku- tai kokoojavaunumenetelmällä. Usein karheejatraktorin perässä on vielä tuotanto-jyrsin, joka jyrsii samalla kentän pintaan uuden kerroksen kuivumaan. Karheejan jäljiltä muodostuva karhe on yleensä noin 40 cm korkea ja 80 cm leveä ja koko saran pituinen. Siihen voidaan karheta toinen ja kolmaskin sato (nk. monisatokarhe) Keruuvaiheessa turvesato kootaan karheelta kahdella vaihtoehtoisella menetelmällä. 10

11 Kuva 8. Koko tuotantosaran levyisen kääntäjän vetäminen vaatii tarkkuutta. Kuva: Vapo Oy Kuva 9. Imuvaunumenetelmässä kuiva turve kootaan imukokoojavaunuun suoraan kentän pinnasta imemällä suulakkeiden ja imuputkien kautta. Kuva Raussin Metalli Oy Kuva 10. Jyrsin-karheeja yhdistää kaksi jyrsinturvemenetelmän työvaihetta. Kuva Vapo Oy Kuva 11. Hakumenetelmässä saran keskelle koottu karhe kuormataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan peräkärryyn. Kuva Vapo Oy Kuva 12. Mekaanisella kokoojavaunulla saran keskelle koottu karhe kootaan kentältä ja ajetaan varastoau-maan. Kuva Bioenergia ry 11

12 Hakumenetelmässä kuivunut turve siirretään karheeksi keskelle tuotantosarkaa. Yleisimmin käytetään trak-torin työntämää viivotinkarheejaa. Kuiva karhe lastataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan turveperäkärryyn ja edelleen varastoaumaan kuljetettavaksi. Kokoojavaunumenetelmässä turve kootaan karheelta mekaanisen kokoojavaunun kuormatilaan vaunun etu- tai takaosassa olevalla hihna- tai kolakuljettimella. Kentältä korjattu turvesato varastoidaan tuotantokentän laidalla sijaitsevaan varastoaumaan. Auma muotoil-laan ja tiivistetään huolellisesti sekä yleensä peitetään muovilla kastumisen, kuumenemisen ja varastotappi-oiden välttämiseksi. Kuva 13. Puskuaumausta puskutraktorilla. Kuva Bioenergia ry Kuva 14. Päälleajoaumausta. Kuva Bioenergia ry Päälleajoaumauksessa turveperäkärry, imuvaunu tai mekaaninen kokoojavaunu purkaa kuormansa auman päälle ja osallistuu näin aumaukseen jokaisella purkukerralla. Puskuaumauksessa puskutraktori tai rinneko-neesta muutettu erikoiskone työntää auma-alueelle puretun turpeen aika ajoin pyramidin muotoiseen aumaan. Palaturpeen tuotanto Kuva 15. Palaturve on vaihtelevan pituista ja halkaisijaltaan 4 7 cm. Kuva Bioenergia ry Kuva 16. Kiekkotyyppinen palaturvekone tekee kapean vaon, josta nopeasti pyörivä kiekko nostaa turpeen puristinruuville ja edelleen suuttimien kautta kentälle kuivumaan. Kuva Suokone Oy 12

13 Palaturvetta nostetaan tuotantokentästä cm:n syvyydeltä kiekko- tai ruuvityyppisillä palakoneilla. Nostokone muokkaa turpeen ja puristaa sen suuttimien kautta lieriönmuotoisiksi paloiksi tai lainemaiseksi nauhaksi. Palat kuivuvat tuotantokentän pinnalla. Yksi palaturvesato vaatii säistä riippuen 2-4 viikkoa kuivumisaikaa, jotta palojen kosteus putoaisi noin 35 prosenttiin. Myös palaturvetta joudutaan kääntämään 1 2 kertaa kuivumisaikana. Palaturvesato korjataan useimmiten samaan tapaan kuin hakumenetelmässäkin eli ensin turve karhetaan ja kerätään sitten hihnakuormaajalla turveperäkärryyn, joka vie palat edelleen aumattaviksi. Palaturveauma tehdään yleensä kaivukoneella ja peitetään muovilla. Kuva 17. Palaturpeen karheamista. Kuva Turveruukki Oy Kuva 18. Palaturvekarheen keruuta hihnakuormaimella perävaunuun. Kuva Bioenergia ry Kuva 19 ja 20. Keruuvaunu kipataan auman juureen, josta kuorma aumataan kaivukoneella tai kauhakuormaajalla. Kuvat Bioenergia ry 13

14 3. Turvetuotannon turvallisuuteen liittyvät paloturvallisuussäädökset, ohjeet ja oppaat sekä muut säädökset Turvetuotantoa ohjataan Suomessa useiden lakien, asetusten ja ohjeiden kautta. Suurin osa säädöksistä ja ohjeista liittyy ympäristönsuojelukysymyksiin ja vaatimuksiin. Useat pelastuslain ja muiden lakien ja asetusten säädökset koskevat turvetuotantoalueilla harjoitettavaa toimintaa ja säädöksiä on täydennetty tarkentavilla oppailla. Seuraavassa keskitytään turvetuotantoalueen paloturvallisuutta ja pelastustoimintaa sääteleviin säädöksiin ja oppaisiin sekä ohjeeseen pelastuslaitosten valvontasuunnitelmasta. Vuonna 2011 uusitussa pelastuslaissa (379/2011) on saman-sanainen säännös turvetuotannon paloturvallisuudesta kuin edeltäneessä pelastuslaissa, mutta asetuksen anto valtuutus on poistettu laista. Turvetuotannon on katsottu aiheuttavan keskimäärin muuta tuotantotoimin-taa suuremman tulipaloriskin ja syttyneen palon sammuttaminen on vaikeaa ja pitkäkestoista sekä vaatii paljon voimavaroja, minkä vuoksi turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta huolehtimiselle on laissa sää-detty erityisiä vaatimuksia. Valtioneuvoston asetusta pelastustoimesta 407/2011 muutettiin (203/2012) lisäämällä 1 :ään vaa-timus pelastussuunnitelman laatimisesta turvetuotantoalueille ( saadokset/smur/ ). Sisäministeriön ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta ( ) on kumottu ja se on korvattu Oppaalla turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta (Sisäasianministeriön julkaisu 3/2012). Opas on tullut voimaan ja sen sisältö on pääpiirteittäin sama kuin aikaisemman ohjeen. Lisäksi eri tahoilla on laadittu oppaita mm. polttonesteiden työmailla ja maastossa tapahtuvasta varastoinnista ja tiekuljetuksista. Pelastuslaki Pelastuslain 2 luvussa on säädetty yleisistä velvollisuuksista, jotka koskevat jokaista ihmistä. Lain luvussa 3 on säädetty toiminnanharjoittajan, rakennuksen (kiinteistön) omistajan ja haltijan velvollisuuksista. Pelastuslain 14 mukainen termi Aikaisemmin käytetty vastaava termi Omistaja = Tuotantoalueen maapohjan omistava taho tai tahot Tuotantoalueen maapohjan omistaja Haltija= yritys tai yksityinen henkilö, joka vastaa turpeen tuottamisesta omalla tai vuokraamallaan alueella Vastuullinen toi-minnanharjoittaja. Tuottaja Toiminnanharjoitta-ja = tuotantoalueella toimiva kokonaisurakoitsija, joka on sopimussuhteessa haltijaan. Urakoitsija Taulukko 1. Pelastuslain ja aikaisemmin yleisesti käytettyjä käsitteitä. 14

15 Laissa säädetään pelastustoimen viranomaisten tehtävästä ohjata, neuvoa, valistaa ja valvoa ihmisten, yri-tysten ja muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden pelastuslaissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä. Edelleen pelastuslaissa säädetään pelastustoiminnasta ja pelastustoimen viranomaisten organisaatiosta, hallinnosta ja toimivallasta. Yleiset velvollisuudet Pelastuslain 2 :ssä on säädetty ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta: 1) ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia; 2) varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa; 3) rajoittaa onnettomuuksien seurauksia; 4) rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia; 5) osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen. Pelastuslain yleisissä velvollisuuksissa on säädetty toimintavelvollisuudesta (Pel 3 ), että jokainen joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätä ilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Edelleen on säädetty että jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahin-gon välttämiseksi. Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovai-suutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Kyseinen tulityötä koske-va säädös pelastuslaissa on uusi ja vaikuttaa myös turvetuotantoalueilla tehtäviin tulitöihin. Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellai-set, että metsäpalon, ruohikko palon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa. Alueen pelastusviranomainen voi perustel-lusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta pelastuslaitokselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muuta tulenkäyttöä, josta muodostuu merkittävästi savua. Muuta tulenkäyttöä koskeva ilmoitusvelvollisuus on pelastuslaissa uusi säännös, mutta on huomattava, että ilmoituksen tekeminen ei ole lupa tulen käyttöön vaan vastuu säilyy tulen sytyttäjällä. 15

16 Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen (kiinteistön) omistajan ja haltijan velvollisuudet Turvetuotantoalueen toiminnanharjoittajan, rakennuksen (kiinteistön) omistajan ja haltijan velvollisuuksista sekä tuotantoalueilla työskentelevien velvollisuuksista on pelastuslaissa säädetty muun muassa seuraavaa: Omatoimisesta varautumisesta (Pel 14 ) on säädetty pelastuslaissa aikaisempaa käskevämmässä muo-dossa seuraavaa: Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaara tilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa esim. turvetuotantoalueilla harjoitettavaa toimin-taa. Turvetuotannossa tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi turvetuotantokoneiden kuljettajat ovat saaneet asianmukaisen paloturvallisuuskoulutuksen, työkoneiden paloturvallisuusvaatimukset ovat kunnossa ja että turvetuotantoalueen kaikissa järjestelyissä on huomioitu, tulipalojen syttymiseen niiden rajaamiseen ja tulipa-lojen sammuttamiseen liittyvät näkökohdat. Turvetuotantoa koskee myös seuraava laitteiden kunnossapidosta annettu säädös (Pel 12 ): Seuraavat pelastuslaissa tai muissa säädöksissä vaaditut tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti: 1) sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto; 2) sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet; 3) palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnet tomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet; Pelastuslain 22 :ssä on säädetty turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta samalla tavalla kuin edellissä-kin pelastuslaissa. Turvetuotannossa tulee palovaaran vuoksi kiinnittää erityistä huomiota tulipalon ehkäi-semiseen. Turvetuotanto on keskeytettävä, jos tulipalon vaara on ilmeinen tuulen tai muun syyn johdosta. Em. pykälän mukaan toiminnanharjoittajan on ensisijaisesti itse harkittava, milloin turvetuotanto on kes-keytettävä, jos tulipalon vaara on ilmeinen tuulen tai muun syyn johdosta. Pelastuslaissa on säädetty pelastustoimen viranomaisten tehtävistä ja toimivallasta. Pelastuslaissa on säädöksiä pelastustoimen viranomaisille turvetuotantoon liittyen pelastustoimen tehtävien vastuista, pelastustoiminnasta, yhteistoiminnasta pelastustoimen tehtävissä ja pelastustoimen valvontateh-tävistä. 16

17 Kuva 21. Viranomaisten määräämät paloturvallisuuteen liittyvät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Kuva Bioenergia ry Lisäksi laissa on säännökset hallintopäätöksen muutoksen hausta, pakkokeinoista ja rangaistuksista sekä eräistä voimaantulosäännöksistä, jotka liittyvät myös turvetuotantoon. Turvetuotantoon liittyen pelastustoimen tehtävistä vastaa ja toimivaltaa käyttää pelastuslaitos, alueen pelas-tusviranomainen ja pelastustoiminnan johtaja. Lain 2 mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoittee na on tuli-palojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnet tomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittami-sessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnet tomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjes-telmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Useissa muilla laeissa on lisäksi säännöksiä, jotka koskevat pelastustoimenviranomaisia ja turvetuotantoa. Tarkemmin säädöksiä on käsitelty jäljempänä kunkin kohdan yhteydessä. 17

18 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 ( smur/ Sitä muutettiin (203/2012) lisäämällä 1 :ään vaatimus pelastussuunnitelman laatimisesta turvetuotan-toalueille. Asetus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta Pelastussuunnitelma tulee olla laadittuna viimeistään 1 päi-vänä tammikuuta Pelastussuunnitelman sisältö määritellään pelastuslaissa, kun se aikaisemmin mää-riteltiin asetuksen tasolla. Sisäministeriön julkaisu 31/2012 Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta Oppaassa turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta on koottu hyviä käytäntöjä turvetuotantoalueiden palo-turvallisuusjärjestelyistä. Opasta sovelletaan suunniteltaessa ja toteutettaessa turvetuotantoalueiden palo-turvallisuusjärjestelyt. Opas sisältää ohjeita turvetta tuottavalle yritykselle, yhteisölle tai yksityiselle henkilölle ja turvetuotantoalueella kunnostus-, nosto-, ja lastaustyötä suorittaville sekä ohjeita työ- ja vetokoneiden korjaustöiden suorittamiseen paloturvallisesti tuotantoalueella. Oppaassa alussa on esitetty turvetuotantoa koskeva säädöstausta sekä selkeytetty pelastuslaissa käsitteitä ja terminologiaa omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja suhteessa aikaisemmin yleisesti käytettyihin termei-hin. Oppaan alkuosan kohtien 2-7 ohjeet koskevat pääsääntöisesti tuotantoalueen perustamisvaiheeseen liittyviä toimenpiteitä. Pelastussuunnitelmakohdasta 7 kohtaan 13 saakka oppaan ohjeet koskevat pääsääntöisesti varsinaisen tuotantovaiheen aikaista toimintaa. Turvetuotantoalueiden luokitus on säilynyt oppaassa entisen mukaisena, ainoastaan on selkeytetty että luo-kitus määräytyy kulloinkin tuotannossa olevan pinta-alan mukaisesti. Turvetuotantoalueen perustamisesta on ilmoitettava alueen pelastusviranomaiselle viimeistään siinä vai-heessa, kun tuotantoalue on saanut lainvoimaisen ympäristöluvan. Ilmoituksesta tulee ilmetä, kuinka suuri turvetuotantoalue tulee olemaan sekä mihin ja milloin se perustetaan. Mukaan on liitettävä alueen haltijan yhteystiedot sekä, peruskartta 1: ja GT-kartta 1: sekä koordinaatit. Oppaassa turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta annetaan ohjeita turvetuotantoalueen yleisjärjestelyistä mm. suojavyöhykkeistä, turvetuotantoalueelle johtavan tiestön suunnittelusta, nimeämisestä, kantavuudesta, tarpeettoman kulkemisen estämisestä ja tieverkoston soveltuvuudesta pelastusyksiköiden käyttöön sekä sammutusvesijärjestelyistä. Siinä annetaan myös ohjeet aumojen sijoittamisesta, palavien nesteiden varas-toinnista ja työ- ja vetokoneiden seisontapaikoista. Oppaassa tarkennetaan pelastuslain 15 :ssä annettuja säännöksiä pelastussuunnitelman laatimisvelvoit-teesta ja suunnitelman sisällöstä. Oppaan liitteessä 1 on esitetty esimerkki turvetuotantoalueen pelastus-suunnitelman sisällöstä. 18

19 Kuvat 22 ja 23. Turvetuotantoalueen valmisteluun kuuluu ojitus, pintakasvillisuuden raivaus sekä kenttien muotoilu, Kuvat Turveruukki Oy. Turvetuotantoalueen varsinaiseen tuotantovaiheeseen liittyen oppaassa on annettu ohjeita turvetuotantoalu-eella työskentelevän koulutuksesta, turvetuotannon keskeyttämisestä tulipalovaaran vuoksi, koneiden puh-distus-, huolto- ja korjaustoiminnasta, sammutuskalustosta, yleisestä toimintavelvollisuudesta ja hälyttämi-sestä sekä vartioinnin järjestämisestä tulipalon jälkeen sekä tuotannon ja tuotantoseisokkien aikana. Oppaassa korostetaan turvetuotantotyömailla työskentelevien koulutusta, sillä oikeat työtavat vaikuttavat ratkaisevasti työmaan paloturvallisuuteen. Henkilöstölle on järjestettävä vuosittain ennen työskentelyn aloit-tamista työmaakohtaiset koulutustilaisuudet, joissa käydään läpi erilaisia riskitekijöitä, turvallisia työtapoja, toimintaa syttymien ja tulipalojen sattuessa, hälytysten ja hätäilmoituksen tekoa, alkusammutusta, työmaa-kohtaisen palokaluston käyttöä, yhteistoimintaa pelastuslaitoksen kanssa sekä vartioinnin järjestämistä. Oppaan mukaan turvetuotanto on aina keskeytettävä, jos tuulen nopeus on yli 10 metriä sekunnissa. Ympä-ristölupaviranomainen saattaa asettaa tätä alhaisempia tuulirajoituksia turvetuotannolle. Oppaassa on myös yksityiskohtaiset kuvaukset alkusammutuskalustosta sekä työmaan muusta sammutus-kalustosta. Myös sammutusveden saatavuus on ohjeistettu. 19

20 Kemikaaliturvallisuuslaki ( ) Turvetuotantoalueilla käytettävän kevyen polttoöljyn käsittely ja varastointi kuuluvat kemikaaliturvallisuuslain ja tulevan asetuksen soveltamisalaan. Pelastusviranomaiselle on tehtävä ilmoitus 10 m3:n ja sitä suurem-masta varastoinnista. Lain noudattamista valvoo alueen pelastusviranomainen. Oppaita sekä ajantasaista tietoa polttoaineiden varastoinnista löytyy linkistä Kuva 24. Varastointiin ja kuljetukseen hyväksytty IBC-pakkaus, jossa nostosannka ja käsipumppu. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos. 20

21 Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslain (738/2002) tavoitteena on parantaa työympäristöä ja -olosuhteita sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia ja muita työstä aiheutuvia haittoja. Työturvallisuuslain keskeinen sisältö turvetuotannossa työskentelevien turvallisuuden kannalta on lain 10 :n pohjalta työnantajan tekemä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Kun työskentelyolosuhteiden haitta- ja vaaratekijät on selvitetty ja, milloin niitä ei voida kokonaan poistaa, arvioitu niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle, työnantajalla on hyvä pohja perehdyttää ja opastaa työntekijät mm. turvallisiin työ- ja tuotantomenetelmiin, työpaikan olosuhteisiin, työvälineisiin ja työtapoihin. Työturvallisuuslaki velvoit-taa työnantajaa myös jatkuvaan työympäristön ja työtapojen turvallisuuden tarkkailuun ja jo toteutettujen turvallisuustoimenpiteiden vaikutusten seurantaan. Työn vaarojen arviointi antaa myös hyvät lähtökohdat toteuttaa tarvittavat ja riittävät toimenpiteet mm. poik-keavien häiriötilanteiden (esim. tulipalo) ja ensiapujärjestelyjen varalta sekä auttaa osaltaan ottamaan huo-mioon henkilökohtaisten suojavälineiden tarpeet. Turvesuolla tehtävässä työssä työnantajan on myös huo-mioitava nuorten, alle 18 -vuotiaiden työntekijöiden työntekoa koskeva lainsäädäntö (VNA 475/2006) sekä käytettävien työkoneiden ja laitteiden asianmukaisuus ja toimintakunnon varmistaminen (VNA 403/2008) 21

22 OSA II: Riskit ja onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslaki edellyttää, että turvetuotantoalueen pelastussuunnitelmassa on käsiteltävä vähintään tehdyn vaara- ja riskianalyysin tulokset onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden varalta toteutettavat turvallisuus-järjestelyt sekä annettava turvallisuus ja toimintaohjeet. 4. Turvepaloihin varautuminen ja riskien pienentäminen Asenteiden, motivaation ja perehdyttämisen merkitys Periaatteena tulee olla, että yhteistä työmaata ei tuhota eikä ympäristöä pilata. Pahin ja nopein mahdollinen tapa työmaan tuhoamiseen on tulipalo. Jokaisen työmaalla työskentelevän on omalta osaltaan hallittava tämän pahimman riskin vähentäminen ja osattava perusasiat yhteisen työpaikan paloturvallisuudesta. Onnistunut taloudellinen tulos turvetuotannossa rakentuu virheiden minimoinnista ja riskien hallitsemisesta. Se vaatii osaavaa, vastuuntuntoista työntekijäjoukkoa, jolla on hyvä yhteishenki. Turvetuotanto on aina mal-tettava keskeyttää, jos tulipalon vaara on ilmeinen tuulen tai muun syyn johdosta. Toiminnanharjoittajan vastuulla on, että turvetuotannossa työskentelee vain sellaisia työntekijöitä, jotka on perehdytetty paloturvallisuusasioihin ja joilla on riittävät käytännön taidot työskennellä paloturvallisesti. Kun työvuoro loppuu ja tuotantoalueelta poistutaan, on alueen silmälläpito ja vartiointi järjestettävä olosuh-teiden mukaan riittävän pitkäksi ajaksi. Tuotantoseisokin aikana vartiointi on järjestettävä käyntivartiointina sääolosuhteiden mukaan. Tuotantoaluetta ei saa jättää täysin valvomatta. Kuva 25. Turvepalojen riskiä voi pienentää jatkuvalla havainnoinnilla ja valppaudella - kaikkia aisteja käyttäen. Kuva Bioenergia ry. 22

23 Mikä tekee turvepaloista erikoisia? Turpeen palokäyttäytyminen vaihtelee turpeen kosteuspitoisuuden mukaan. Turve palaa pinnastaan ohuena, vain muutaman millimetrin paksuisena kerroksena. Turve on kuivana herkästi syttyvää ja vaikeasti sammu-tettavaa. Kuiva turvepöly saattaa palaa räjähdysmäisesti. Sen sijaan kostea turve palaa tyypillisesti kytemällä. Vain juuri kentästä jyrsitty turve, jonka kosteus ylittää 60 %, on palamatonta. Kostean turvekerroksen pinta saattaa lähteä kytemään ja kytöpalo säilyä turpeessa pitkään. Kertaalleen sammutettu turvepalo syttyy usein uudelleen. Yhdellä turvetyömaalla voi olla jopa kymmeniä syttymiä vuorokaudessa. Turvepalolle on myös ominaista runsas häkäkaasun muodostus. Kun turpeen kosteus on alle 30 %, on syttymän vaara suuri. Pölynä turve on räjähdysaltista jo ruokalusikal-linen kuivaa ja hienojakoista turvetta sopivana seoksena ilmassa saattaa humahtaa kipinän vaikutuksesta. Varastointikosteudessa turpeen syttymislämpötila on noin 150 celsius-astetta. Varastoaumoissa turve saat-taa kuumeta mikrobitoiminnan vaikutuksesta ja syttyä itsestään seuraavana syksynä tai talvena. Turpeen varastoaumat kuumenevat, jopa koksaantuvat sisältäpäin, mikä vaikeuttaa palon laajuuden arviointia ja sammutusta. Mikäli tällainen kuumentunut auma saa lisähappea, palo laajenee helposti. Lämpöä tuottavien koneiden käytössä ja kipinöintiä aiheuttavissa tilanteissa on aina omat riskinsä. Turvepalo voikin saada alkunsa monesta syystä. Palo voi lähteä liikkeelle koneen pakosarjasta, iskukipinästä, sähkölaitteen kipinöinnistä, kuumentuneesta laakerista, metalliosien hankautumisesta, muusta kitkasta johtuvasta lämpenemistä tai ulkopuolisesta tekijästä, kuten tupakasta. Kuvat 26 ja 27. Turvepalon sammuttamisen tekee haastavaksi runsas savunmuodostus ja häkävaara. Kuvat Vapo Oy 23

24 Palon syttyminen ja eteneminen riippuvat ratkaisevasti sääoloista: tuuli lisää ja vastaavasti sade vähentää syttymis- ja etenemisherkkyyttä. Turvepalot ovat vaikeasti sammutettavia, sillä pelkkä vesi ei pääse nopeasti imeytymään kuivaan turpeeseen. Siksi sammuttamiseen onkin käytettävä pehmennettyä vettä. Väärällä sammutustekniikalla voi jopa levittää paloa. Turvepalojen haasteellisuutta lisää vielä se, että turvetuotantoalueet sijaitsevat yleensä kaukana taajamista, joissa pelastuslaitosten vahvimmat yksiköt sijaitsevat. Tästä johtuvan pitkän avunsaantiajan (avunsaantiaika = aika hätäilmoituksesta pelastuslaitoksen tehokkaan pelastustoiminnan alkamiseen) vuoksi, avun saaminen paikan päälle saattaa turvepaloissa kestää tositilanteessa liian kauan ja seuraukset muuttuvat yhä vaka-vammiksi. Kuva 28. Turvetuotantoalueet rajautuvat yleensä metsään. Kuva Turveruukki Oy Suurin osa maamme noin 800 turvetuotantoalueesta rajoittuu ainakin joltakin reunaltaan metsään. Palon leviämisriski turvetuotantoalueelta metsäpaloksi on siten suuri. Tällaisissa tilanteissa vahingot voivat olla erittäin mittavat ja sammutuskustannukset suuret. Jälkivartioinnista aiheutuu tuotantoalueen haltijalle ankara vastuu ja lisäksi huomattavat kustannukset. Tämän vuoksi turvepalojen ennalta ehkäisyyn, alkusammutuk-seen ja yleiseen valistamiseen pitää kiinnittää huomiota. Turve syttyy kuivana erittäin herkästi. Turvepalo leviää tuulella nopeasti. Turve voi kyteä kosteana pitkään. Turvepalo sammutetaan pehmennetyllä vedellä ja sumusuihkulla. Turve syttyy sammutuksen jälkeen helposti uudelleen. 24

25 5. Turvepalot ja niiden syttymissyyt Turvetuotantoalueilla tapahtuneista maastopaloista tilastoidaan pelastusviranomaisten järjestelmään muun muassa tarkka paikkatieto, maastotyyppi, palanut maastoala, kuvaus onnettomuustilanteen kehittymisestä, omatoimiset sammutustoimenpiteet sekä arviot tulipalon syttymissyystä, aiheuttajasta ja tahallisuudesta. Järjestelmästä saadaan hyvin arvokasta tilastotietoa, jota hyödynnetään pelastustoimen suunnittelutyössä. Kipinät ja itsesyttymät ovat ylivoimaisesti tärkeimpiä turvepalojen syttymissyitä. Myös koneiden häiriötiloja ehkäisemällä ja hyvällä huollolla moni turvepalo olisi ollut vältettävissä. Taulukko Pentti Kurttila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto,

26 Viime vuosien maastopaloista turvetuotantoalueille on sijoittunut noin 5%. Taulukko Pentti Kurttila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

27 Kuva 29. Turpeen syttymisen syitä. Turpeen syttymiseen on kaksi pääsyytä: ulkoinen lämmönlähde ja itsesyttyminen. Syttymisherkkyys riippuu olennaisesti turpeen kosteudesta. Tuulisella säällä turvepalo leviää turvetuotantoalueella nopeasti ja laajenee helposti ympäröivään maastoon. Turvepalojen pääasialliset syttymissyyt yleisyysjärjestyksessä ovat: 1) Veto- tai työkoneesta lähtenyt kipinä, kytevän turpeen tai kipinöiden variseminen koneesta kentälle 2) Koneen syttyminen huollon laiminlyönnin, epäpuhtauksien tai ylikuumenemisen seurauksena 3) Iskukipinä työkoneesta koneen metallisen osan osuessa kiveen 4) Turpeen varastoauman itsesyttyminen kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten prosessien tuloksena 5) Ihmisen huolimaton toiminta: tupakointi, nuotiot, moottoriajoneuvot. 27

28 Kuvat 30, 31, 32, 33 ja 34. Turpeen syttymisen syitä. 28

29 Tuulen merkitys kenttäpaloissa Turvepaloihin vaikuttavat olennaisesti sääolosuhteet, merkittävimmin tuuli. Kuva 35. Turvetuotantoalueet ovat laajoja ja aukeita maastonkohtia; siksi niillä tuulee lähes aina jonkin verran. Kuva Bioenergia ry. Kuva 36. Tuulen nopeutta seurata myös tuulimittarilla. Kuva Bioenergia ry Kuva 37. Paloriski kasvaa. Tehosta valvontaa! Kuva 38. Tuotanto seis! 29

30 Kuva 39. Helteisen päivän nousevat ilmavirtaukset saattavat hetkittäin nostaa paikallisesti näyttäviäkin pölypilviä. Mahdollisesti kytevät palopesäkkeet lähtevät helposti laajenemaan. Kuva Bioenergia ry Kuva 40. Tuulipussin asennosta päätellen aletaan lähestyä pian tuulitauon rajaa. Kuva Bioenergia ry 30

31 Kun tuulen nopeus kasvaa, paloriski moninkertaistuu. Jos tuulen keskinopeus on 4 7 m/s, on valvontaa ja tarkkaavaisuutta tehostettava. Tuulen nopeuden edelleen kasvaessa on tiedostettava riskin lisääntyminen. Tuotanto on keskeytettävä tuulen vuoksi silloin, kun keskimääräinen tuulennopeus kasvaa yli 10 m/s:n. On tyypillistä, että tuotantoaluepalon yltyessä tuulikin yltyy ja alkaa pyöriä levittäen uusia palopesäkkeitä lähistölle. Puuskat voivat olla kovia ja tuulen suunta saattaa vaihdella nopeastikin, mikä vaikeuttaa jo sytty-neen palon rajaamista ja sammutusta. Sammutustyössä on osattava arvioida olosuhteiden vaikutus. Metsäpalovaroituksen aikana turvetuotannon paloriskit ovat yleensä suurimmillaan ja palon mahdollisen laajenemisen seuraukset vakavampia. Metsäpalovaroitus ja jo kohtalainen tuuli (4-7 m/s) ovat aina vaaralli-nen yhdistelmä. Näissä tilanteissa vaaditaan koko turvetuotantotiimiltä äärimmäistä varovaisuutta ja palotur-vallisuudesta huolehtimista, esim. tarkkaavaisuuden tehostamista metsäpalovaroituksen aikana etenkin tuu-lisella säällä. Metsäpalovaroitus perustuu Ilmatieteen laitoksen havaintoihin ja ennusteisiin sekä metsäpaloindeksiin, joka kertoo maaston pintakerroksen kosteudesta ja syttymisherkkyydestä. Metsäpaloindeksi on kuusiportainen: kun maasto on hyvin kosteaa, metsäpaloindeksi on alle 2, ja kun maapohja on kuivaa, indeksi ylittää arvon 4. Kun jollakin alueella metsäpaloindeksi nousee jollakin alueella neljään tai sen yli, Ilmatieteen laitos antaa alueelle metsäpalovaroituksen. Erittäin korkeasta syttymisriskistä varoitetaan, kun sääolosuhteet ovat otollisia metsäpalojen syttymiselle ja niiden leviämiselle. Riski annetaan kuntakohtaisesti, kun metsäpaloindeksi on kunnan alueella saavuttanut arvon 4 ja tuuli, lämpötila tai kosteusolosuhteet edistävät palovaaraa. Metsäpalovaroitus annetaan maakunnittain ja Pohjois-Suomessa myös kunnittain. Metsäpalovaroituksesta tiedotetaan mm. Yleisradion kanavilla. 31

32 6. Turvetuotannon eri työvaiheiden riskitekijät Turvetuotannon töissä on omaksuttava vastuu omasta ja toisten tekemisistä. Hyvään turvallisuuskulttuuriin kuuluu mm. seurata kaikilla aisteilla jatkuvasti omaa ja työkaverin jättämää jälkeä. Jokaisen työntekijän kuu-luu tarkkailla oman työsaran lisäksi myös naapurisarkoja ja varastoalueita. Tiedonkulku omista tekemisistä ja havainnoista on tärkeää. Syttymät sammutetaan mahdollisimman nopeasti, ja niistä on aina ilmoitettava muille, jotta niitä voitaisiin seurata useampienkin työntekijöiden aistein. Erityisen tärkeää tiedonkulun varmis-taminen on työvuorojen vaihtuessa. Kuva 41. Usein hajuaisti paljastaa kytevän palonalun ennemmin kuin silmät näkevät. Kuva Bioenergia ry Kaikissa turvetuotannon työvaiheissa on koneiden huolto ja puhdistaminen tärkeää kipinöinnin ja ylikuume-nemisen estämiseksi. Koneen eri osien kuntoa on tarkkailtava jatkuvasti ja huoltotoimenpiteet tehtävä sään-nöllisesti. On pyrittävä ennakoimaan erityisesti kuumenemiselle alttiiden osien, kuten laakereiden uusimis-tarve. Niiden rikkoutuminen aiheuttaa töiden keskeytymisen ja kuumentumisen myötä myös paloriskin kas-vun. Jyrsintä Jyrsintä kannattaa aloittaa tuulen alapuolelta ja edetä vetokoneen kannalta vastatuuleen. Koska jyrsintä tehdään usein erillään muista tuotannon työvaiheista, jyrsimen kuljettaja työskentelee yleensä yksin. Apu voi tällöin olla kaukana, ja sen saanti saattaa kestää pitkään. Jyrsimen kuljettajalta vaaditaankin varovaisuutta ja osaamista. Kivisillä alueilla jyrsiminen vaatii erityistä tarkkaavaisuutta ja olosuhteiden mukaan myös tuotannon rajoitta-mista, kuten tuulirajan alentamista. Kiviset alueet ovat pitkän poudan jälkeen vaarallisia, koska turvekenttä on kuivunut erityisen kuivaksi lämpimien kivien ympäriltä. Iskukipinät sytyttävät helposti tällaisen kohdan. 32

33 Kentän muuttumista on tarkkailtava muutoinkin tuotannon edetessä: esimerkiksi saroilla esiinnousseiden kivien merkintä ja ilmoittaminen muille työntekijöille on ensiarvoisen tärkeää. Merkityt kivet kierretään tai ne kaivetaan ja kuljetetaan pois. Jyrsimen nostaminen ennen kivistä kohtaa on usein tarpeen mataloituvilla tur-vekentillä, joilla kiviä tulee lähelle tuotantokentän pintaa kesken tuotantokauden. Jos työntekijä havaitsee irrallisia kiviä tai metallinkappaleita tuotantoalueella, hän on velvollinen kuljettamaan ne tuotantoalueen ulko-puolelle. Jyrsimessä on nopeasti pyörivänä ja liikkuvana laitteena myös paljon vaurioherkkiä laakereita ja muita osia, jotka voivat ylikuumeta tai aiheuttaa suoranaista kipinöintiä. Jyrsintä on huollettava säännöllisesti huolto-ohjeiden mukaan ja sen kuntoa on jatkuvasti tarkkailtava. Viallinen jyrsin aiheuttaa suuren paloriskin. Toisaalta jyrsin on erittäin tehokas työväline irti päässeen kenttäpalon rajaamisessa. Sillä voidaan jyrsiä te-hokkaasti märkää turvetta kentän pintaan ja näin pienentää palokuormaa. Jyrsin onkin kenttäpalotilanteessa tärkeimpiä rajausvälineitä. Hyviä kokemuksia on saatu jyrsin - karheeja yhdistelmän käytöstä palokuorman vähentäjänä. Kivisillä alueilla myös veitsijyrsimen käyttö vähentää iskukipinöintiä ja pölyräjähdyksen mahdol-lisuutta. Kuva 42. Seuraavan satokerran jyrsintä tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti karheamisen tai imuvaunulla kokoamisen jälkeen, jolloin kenttä on vielä kostea siltä kerätyn edellisen turvesadon alta. Kuva Turveruukki Oy 33

34 Kääntäminen Jyrsintää seuraava työvaihe on kääntäminen, jonka tarkoitus on nopeuttaa kentän pinnassa olevan jyrsöksen kuivumista. Jyrsinnän tavoin kääntäminenkin on yksintyöskentelyä. Kääntäjätraktorin kuljettaja voi vaikuttaa paljon sekä jyrsöksen kuivumiseen että myös paloturvallisuuteen. Sarkojen päissä käännyttäessä on vauhtia pudotettava reilusti, tarvittaessa jopa pysähdyttävä, jotta etupyö-rät eivät heittäisi kuivaa turvetta traktoriin eikä ajettaisi pölypilveen. Karheen koon kasvaessa pölyäminen lisääntyy ja samalla pölyn kertymisen riski koneisiin kasvaa. Kiviset alueet ovat tässäkin tuotantovaiheessa haastavimpia. Kääntäjä voidaan varustaa muovilavoilla ja kumipyörillä, jotta ne eivät aiheuttaisi kipinöintiä osuessaan kiviin. Kääntäjätraktorin kuljettajan on tarkkailta-va tuotantoaluetta työssään jatkuvasti, jotta mahdolliset palon alut havaittaisiin jo pieninä kytöinä. Kuva 43. Kääntäjätraktorin kuljettaja voi vaikuttaa paljon myös paloturvallisuuteen esim. vanhoilla tuotantoalueilla kiviä huolellisesti väistämällä. Kuva Bioenergia ry Karheaminen Karheaminen on mekaanisten tuotantomenetelmien paloherkin työvaihe, koska tuotantokentällä toimitaan hyvin kuivan turpeen kanssa. Karheamisvaiheessa pölyräjähdyksen ja tulipalon riski kasvaa merkittävästi, kun karhettavan turpeen kosteus alittaa 35 %. Kuiva karhe on erittäin paloherkkää ja samalla myös tuulelle alttiina. Tuulen noustessa karheamista joudu-taankin usein rajoittamaan. Työskentelyjärjestyksessä kannattaa pyrkiä sijoittamaan karhettu alue tuulen alapuolelle, jos vain mahdollista. Kivisillä alueilla vaaditaan erityistä tarkkaavaisuutta. Monisatokarheella paloriski voi olla suurempi kuin yksisatokarheella, josta turve kootaan heti karheamisen jälkeen aumaan ennen uuden jyrsöksen jyrsimistä. Karheejalla voidaan kenttäpalon uhatessa vähentää pa-lolle altista kuivan turpeen alaa ja poistaa kuiva jyrsös tai karhe kentän pinnasta esimerkiksi sarkaojaan. 34

35 Kuva 44. Karheamisessa kannattaa työskentely suunnitella niin, että karhettu alue jää tuulen alapuolelle. Kuva Vapo Oy. Kuormaus ja aumaan ajo Kuormauksessa on erityisesti huomioitava, että kuormaajan matto kulkee suorassa eikä kuumene kitkan takia. Kuormaajasta on muistettava puhdistaa erityisesti alarungon pohjalevyn ja maton väli. Kaikkien laake-reiden, pyörien ja rullien on oltava kunnossa. Työskentelyssä on lisäksi otettava huomioon tuulen suunta. Turvallisinta on sarkoihin nähden poikittain pu-haltava tuuli. Sarkojen suuntaisella tuulella on kuormattava vain vastatuuleen, ettei tuuli toisi jatkuvasti pölyä vetokoneen päälle. Kun karhetta kuormataan mekaanisella kokoojavaunulla, on kuljetin pidettävä hyvässä kunnossa, jottei se lämmetessään aiheuttaisi paloriskiä. Pölyäminen ja joissakin kokoojavaunuissa huono näkyvyys vetotrakto-rista kuljettimelle haittaavat mahdollisten syttymien havaitsemista. Kuva 45. Hakumenetelmässä kuiva turve kootaan karheelta hihnakuormaajalla turveperäkärryihin, jotka kulkevat vie-reisellä saralla. Turve ajetaan edelleen aumaan varastoitavaksi. Kuva: Bioenergia ry 35

36 Kun kuivaa turvetta kerätään imuvaunulla kentän pinnasta, on vaarana turvepölyn räjähtäminen. Sen voi aiheuttaa kipinä tai koneen osien ylikuumeneminen. Imuvaunun ylitäyttöä tulee välttää, koska tällöin paloriski kasvaa. Kuva 46. Varottava esimerkki 1990-luvun alusta: lastaaja on tuulen alapuolella ja pölypilven keskellä, mikä moninker-taistaa turvepalon riskin. Kuva turveruukki Oy. Kuva 47. Mekaaninen kokoojavaunu. Kuva Suokone Oy 36

37 Kuva 48. Imuvaunu. Kuva Raussin Metalli Oy Aumaus. Kuva 49. Päälleajoaumausta. Kuva Bioenergia ry Kuva 50. Puskuaumausta rinnekoneesta muunnetulla tampparilla. Kuva: Pudasjärven Turvetyö Oy Aumauksessa ratkaistaan pitkälle se, kuinka varastoitu turve säilyy lämpenemättä ja muutoinkin hyvälaatuisena asiakkaalle saakka. Aumausvaiheessa ja varsinkin aumaa viimeisteltäessä pitää olla huolellinen. Aumaa on tiivistettävä koko tuotantokauden ajan. Päälleajoaumauksessa auman sivuluiskat on tiivistettävä kunnolla eikä niihin saa enää lopullisen muotoilun ja tiivistämisen jälkeen kipata auman päältä löysää turvetta. Jos auman luiskat jäävät löysiksi, auman itsesyttymisvaara kasvaa. Pahimmassa tapauksessa voidaan tuhota huomattava määrä varastoitua turvetta ja aumapalo voi levitä myös tuotantoalueelle. 37

38 Jos käytetään puskuaumausta, tulee aumaus tehdä mahdollisuuksien mukaan myötätuuleen. Aumauksen aikana on valvottava mahdollisia syttymiä, tarkistettava kaikki epäilyttävä ja reagoitava välittömästi savuihin alkusammutuskalustoa käyttäen. Myös aumauksessa on omaa ja toisten työnjälkeä seurattava tarkkaan syttymien havaitsemiseksi. Kunnollisen aumauksen merkityksestä kertovat kokemukset vuodelta Ennätyksellisen hyvän turvetuo-tantokesän tulosta pienensi olennaisesti runsas aumapalojen määrä seuraavan syksyn ja talven aikana. Kuivaa turvetta tuotettiin niin nopeasti aumaan, ettei aumausta ilmeisesti kyetty tekemään riittävän huolelli-sesti ja tiivistäminen jäi vajaaksi. Jos reunat jäivät löysiksi, palo oli hyvin todennäköinen talven aikana, ja aumat syttyivät itsestään. Aumojen itsekuumeneminen ja aumapalojen ehkäisy Turveauman lämpötila on normaalistikin astetta. Riski syttymiseen kasvaa vasta, kun auman lämpö-tila nousee yli 80 asteen. Aumoja tarkkaillaan mittaamalla aumojen lämpötilaa tarvittaessa varastointikaudel-la. Kuva 51. Aumojen itsekuumenemisen aiheuttavat fysikaaliset, mikrobiologiset ja kemialliset tekijät. Mikrobiologinen toiminta homeiden, sienten ja bakteerien vaikutuksesta hajottaa turvetta aumassa tuottaen lämpöä aina 75 ºC:een saakka. Tämän jälkeen itsekuumeneminen jatkuu kemiallisena prosessina: hiilihydraatit hajoavat sokereiksi ja valkuaisaineet aminohapoiksi, jotka reagoivat keskenään tuottaen lämpöä. Olennaista on, että lämpöä kehittyy koko ajan enemmän kuin aumasta poistuu. 38

39 Kuva 52. Itsekuumenemisen viimeisen vaiheen eli kemiallisen reaktion voimakkuuteen vaikuttavat mm. auman me-kaaniset ominaisuudet tiiviys, raekoko, kaasunvirtausvastus ja aumaustekniikka. Kosteus aumassa sitoo lämpöä haihtumiseen ja kasvattaa lämpöhäviötä kohonneen lämmönjohtavuuden vuoksi. Toisaalta kosteus-erot ja -vaihtelut voivat myös nopeuttaa biologisia lahoamisreaktioita ja näin lisätä lämmöntuotantoa. Itsekuumenemisen prosessi: 1. Lämpiäminen alkaa, kun aumat ovat 1,2 2 m korkeita ja lämpöä alkaa syntyä enemmän kuin aumasta haihtuu. 2. Lämpötilan nousuvaihe kestää päivää. Nousu voi tapahtua äkillisesti, jopa 4 ºC/vrk tai sitten hi-taasti ºC:een. 3. Lämpötilan sykkimisvaihe kestää 3 8 kuukautta, jolloin lämpötila vaihtelee +/ ºC. Tässä vai-heessa esiintyy aumapaloja! 4. Lämpötilan laskuvaihe, lämpötila laskee 0,2 5 ºC/vrk. Kuiva-ainetta menetetään auman tilavuudesta lämpötilassa ºC 0,5 % /kk, mutta viittä astetta lämpi-mämmässä jo 1 2 % /kk. 39

40 Itsekuumenemista edistävät: 1) Puutteellinen tiivistäminen 2) Huono aumaustekniikka 3) Tuuliset sääolot 4) Kosteat pesäkkeet sekä kosteuden vaihtelut 5) Eri turvelajit samassa aumassa 6) Puuaines ja muut epäpuhtaudet 7) Rauta- ja rikkipitoisuus 8) Tietyt turvelajit, erityisesti vähän maatuneet saraturpeet Itsekuumenemisen ehkäisykeinoja ovat: 1) Tasalaatuinen turve 2) Aumojen kunnollinen tiivistäminen, tamppaus 3) Aumojen peittäminen muovilla 4) Turpeen keruun välttäminen kuumimpaan aikaan päivästä (hyvä periaate: ei viedä kuumaa hellepäivää aumaan ) vaan ajoitetaan keruu ja aumaus viileisiin yön tunteihin. 5) Tiedostetaan kevään ensimmäisen sadon sisältämän sieni- ja bakteerikasvuston aiheuttama riski. 6) Toimitetaan itsekuumenemiselle alttiit turpeet suoratoimituksena tai ensimmäisinä asiakkaalle. (huomioiden kuitenkin, ettei kytevää/palavaa turvetta saa toimittaa edelleen missään olosuhteis-sa!) 7) Ehkäistään hienoaineksen pääsy palaturveaumoihin ja vältetään sen rikastumista tiettyihin kohtiin aumassa. 8) Auman tasoittaminen ja kattaminen reunoilta painotetulla muovikalvolla. Kuva 53. Hehkuva palopesäke jyrsinturveaumassa. Kuva Oulu-Koillismaan pelastuslaitos 40

41 Kuvat 54 ja 55. Jyrsinturveauman yksittäisen palopesäkkeen sammuttamiseen ei tarvita sammutusvaahtoa koko auman mitalta. Kuva Suomen turvetuottajat ry Tuulen merkitys on nähtävissä selvästi myös aumapaloissa. Tuuli pääsee auman luiskiin syntyneiden hal-keamien kautta syvemmälle aumaan ja lisähappi saattaa sytyttää lämmenneen kohdan tuleen. Tätä voi estää parhaiten oikealla tuotannonaikaisella aumaustekniikalla: auman luiskat tiivistetään mahdollisimman hyvin ja joissain tapauksissa auma myös peitetään muovilla. Kuormaus aumasta kuorma-autoon Kuva 56. Turpeen kuormaus on siirtynyt huomattavalta osin autonkuljettajien tehtäväksi. Kuva: Turveruukki Oy Kuva 57. Lehtipuhallin on kätevä myös pyöräkuormaajan puhdistamisessa. Kuva Bioenergia ry Kuormauksessa tärkeää on hallita lastattavan tuotteen laatu, minimoida hävikki sekä toimia kaikin tavoin ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden mukaan ja aistit valppaina toimimalla voidaan minimoida tulipalon riskit niin itse lastauskoneen kuin auman ja kuorma-autonkin osalta. Jo ennen kuormauksen aloittamista lastauskone pitää tarkistaa silmämääräisesti, onko esimerkiksi öljyvuotoja havaittavissa koneen alla maassa. Kun kuormaus päättyy, kone on puhdistettava kaikista sellaisista kohdista, joihin kertynyt turvepöly voi kuumetessaan aiheuttaa konepalon riskin. Lopuksi kuormauskone kierretään ympäri ja haistellaan, tuntuuko palavan turpeen hajua tulevan mistään sen osasta. 41

42 Kuormattaessa on jatkuvasti tarkkailtava tuulen suuntaa. Mikäli mahdollista, kuormaussuunta autoon nähden täytyy valita niin, ettei tuuli paina turvepölyä kuormauskoneen päälle. On myös varottava kippaamasta kauhaa kuorma-auton hytin ja kuormatilan väliin. Turpeen joutuminen auton moottorin ja vaihteiston päälle aiheuttaa helposti realisoituvan paloriskin. Palavan turpeen kuormaaminen on ehdottomasti kielletty. Mikäli kuormausta tehdessä aumassa havaitaan palamista, on kuormaus lopetettava välittömästi. Pieneenkin savuun aumassa on suhtauduttava vakavasti ja siitä on ilmoitettava toimitusvastaavalle, toiminnanharjoittajalle ja tuotantoalueen haltijalle. Samalla on var-mistauduttava palopesäkkeen asianmukaisesta rajaamisesta, sammutuksesta ja raivaamisesta sekä avun hälyttämisestä tarvittaessa. Lisäksi on varmistettava, ettei palavaa turvetta ole jo joutunut kuormaan. Myös että liian kuivan (< 38%) turpeen toimittaminen käyttöpaikoille on kielletty pölyräjähdysvaaran takia 42

43 7. Koneiden huolto ja puhdistaminen turvepaloriskien minimoimiseksi Paloturvallisuuden kannalta veto- ja työkoneiden puhtaana pitäminen on erittäin tärkeä huoltotoimenpide ja oikeastaan koko työmaan paloturvallisuuden lähtökohta. Eri työkoneissa ja traktoreissa on puhdistamisen kannalta omat tärkeät kohtansa, joiden puhdistamisen oppii vain kokemuksen kautta. Kuva 58. Kaikki koneet täytyy puhdistaa turvepölystä aina tarpeen mukaan, vähintään kerran työvuorossa. Jokainen työvuoro päättyy koneiden puhdistamiseen. Uusi työvuoro aloitetaan puhdistetuilla koneilla. Kuva Bioenergia ry. Traktorit, puskukoneet, pyöräkuormaajat, kaivukoneet ja muut työkoneet puhdistetaan tarpeen mukaan ja aina työn loputtua ja työmaalta poistuttaessa. Uuden työvuoron alkaessa työkone on puhdas. Koneet on puhdistettava pölyisissä olosuhteissa useamminkin työvuoron aikana. Puhdistaminen pitää tehdä sille varatulla paikalla tukikohdassa. Auman vieressä ei saa puhdistaa. Puhdis-tuspaikka ei ole parkkipaikka. Työkoneet ja traktorit on siirrettävä seisomaan niille varatuille alueille. Koneen puhdistamisella vältytään parhaiten konepalolta! 43

44 Koneissa ei saisi olla sellaisia onteloita, koloja tai muita rakenteita, joihin turve kertyessään voisi aiheuttaa syttymisvaaran (esimerkiksi pohjapanssarit puskukoneissa). Jos työntekijänä huomaa jonkin paloturvallisuu-teen vaikuttavan mallikohtaisen vian, on jokaisen velvollisuus ilmoittaa tästä työnjohdolle. Pakosarjapuhallin tai ilmajäähdytteinen pakosarja on hyvin suositeltava varuste erityisesti aumauskoneissa. Työkoneiden mukana kulkevat irralliset osat tai työkalut pitää säilyttää niin, etteivät ne putoa tuotantokentille. Jos koneille joudutaan antamaan lisävirtaa, tulee apukaapelien irrottaminen akusta tapahtua oikeassa järjes-tyksessä mahdollisen vetyräjähdyksen välttämiseksi. Kuva 59. Vetokoneen puhdistuskohteita Kuva 60. Tärkeitä puhdistuskohteita. 44

45 Kuva 61. Väärään paikkaan ja liian lähekkäin jätetyille koneille voi käydä näin. Työkoneesta lähtenyt palo tuhosi mil-joonakaluston aivan turhaan, ja palo levisi tuotantoalueelle ja varastoaumaan. Kuva: Oulu-Koillismaan pelas-tusliikelaitos. Tulityöt Pelastuslain 5 mukaan tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolelli-sesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittä-vistä varotoimista. Koneiden korjaamista tuotantoalueella tulee välttää ja hoitaa korjaustyö asianmukaisissa korjaamotiloissa. Jos koneita on korjattava tuotantoalueella, on työt pyrittävä tekemään vain niille osoitetuilla tulityöpaikoilla kivennäismaan päällä. Ennen kuin korjattava kone siirretään tilapäiselle tulityöpaikalle, on se puhdistettava ja mieluiten pestävä kokonaan vedellä. Tulityötä tekevässä ryhmässä vastuullisena olevalta vaaditaan tulityökortti silloin, kun ollaan tilapäisellä tuli-työpaikalla. Vakuutetussa kohteessa on noudatettava vakuutusyhtiökohtaista tulityöohjetta. Finanssialan keskusliitto on julkaissut ns. mallisuojeluohjeen, joka löytyy osoitteesta Tulityömääräysten mukaisia tulitöitä ovat: kulmahiomakoneen käyttö hitsaus poltto- ja kaarileikkaus laikkaleikkaus lämmitys kaasuliekillä kuumailmapuhallus 45

46 Työkalujen kipinäsuihkuja kannattaa seurata ja kuumenneita tai hitsattuja kohtia on jäähdytettävä. Työkoneen putkien ja onteloiden sisälle jää helposti palavaa ainesta, joka korjauksen aiheuttaman lämmön vaiku-tuksesta alkaa kyteä. Näitä on tarkkailtava ja tarvittaessa sammutettava ennen kuin konetta siirretään pois korjauspaikalta. Kuva 62. Jos konetta on korjattava pakottavista syistä tuotantokentällä, turvealusta on ensin kasteltava koneen alta ja ympäriltä perusteellisesti. Kuva Bioenergia ry Jos kipinöintiä tai kuumuutta tuottavia korjauksia joudutaan tekemään turvekentällä, on alusta kasteltava laajalta alueelta ennen ja jälkeen korjauksen sekä järjestettävä vartiointi vähintään tunnin ajaksi korjaustyön jälkeen mahdollisten palonalkujen sammuttamiseksi. Tulitöissä on turvallisuussyistä hyvä olla toinenkin työntekijä mukana. Työkavereille tulee ilmoittaa mitä ja missä toimenpiteitä on tehty. Ennen korjausta kone on puhdistettava hyvin. Tuotantoalueella tulitöitä tehtäessä on otettava huomioon tuulen suunta ja nopeus, kahden 6 kg:n sammut-timen (paloluokka 34 A 183 BC) saatavuus, sammutusveden välitön saatavuus sekä ajankohta. Huolelli-suutta vaaditaan eikä turhaa kiirettä saa olla. Työkoneiden sammutusjärjestelmistä Finanssialan keskusliitto on julkaissut ohjeet, jotka löytyvät linkeistä linja-autojen_sammutusjarjestelmat.pdf ja 46

47 Varaudu turvepaloihin ja pienennä riskejä Perehdytä ja kouluta myös lyhytaikaiset työntekijät. Paloturvallinen työskentely on osa ammattitaitoa. Koneiden puhtaanapito ja huolellisuus kaikessa työssä ovat parhaita tapoja torjua tulipaloja! Pidä palokalusto kunnossa ja mukana! Ennakoi säätilan muutokset, tarkkaile työmaata jatkuvasti ja järjestä valvonta työvuorojen välillä. Jyrsintä Aloita tuulen alapuolelta ja etene vastatuuleen. Ole tarkkana kivisillä alueilla ja varo iskukipinöitä. Merkitse esiinnousseet kivet. Vie irtokivet tai metallinkappaleet tuotantoalueen ulkopuolelle. Pidä huolta jyrsinlaitteiston kunnosta (laakerit, vaihdelaatikko, pyörät). Kääntäminen Vältä pölypilvien muodostumista ja aja tarpeeksi hitaasti. Varo kiviä ja varusta kääntäjä tarvittaessa muovilavoilla ja kumipyörillä. Karheaminen Toimi varovasti kuivan turpeen kanssa. Tarkkaile tuuliolosuhteita ja ole erityisen huolellinen kivisillä alueilla. Varo iskukipinöitä. Kuormaus Huolehdi siitä, etteivät kuormaajan matto tai koneen muut osat pääse ylikuumenemaan. Puhdista erityisesti alarungon pohjalevy ja maton väli. Huolehdi kaikkien laakereiden, pyörien ja rullien kunnossapidosta. Ota huomioon tuulen suunta: turvallisinta on tehdä töitä sarkoihin nähden poikittaisella tuulella. Pidä mekaanisen kokoojavaunun kolakuljetin hyvässä kunnossa. Muista, että kuiva turvepöly voi räjähtää kipinästä. Aumaus Tiivistä erityisesti auman sivuluiskat ja yläsärmä huolellisesti. Seuraa omia ja toisten jälkiä. Tarkkaile mahdollisia kytöjä, tarkista kaikki epäilyttävä ja reagoi välittömästi. 47

48 Koneiden huolto ja puhdistus Puhdista veto- ja työkoneet aina työn loputtua, työmaalta poistuttaessa ja vähintään kerran työvuo-rossa, pölyisissä olosuhteissa useammin. Puhdista koneet aina sille varatulla paikalla tukikohdassa, ei koskaan auman lähellä. Pidä huolta siitä, ettei työkoneesta putoa irrallisia osia tai työkaluja tuotantokentille. Tee koneiden korjaus- ja huoltotyöt asianmukaisissa korjaamotiloissa ja vain välttämättömät työt työmaan tilapäisillä tulityöpaikoilla. Muista huoltotöiden aikainen turvallisuus tuotantoalueilla: tuulen suunta ja voimakkuus sekä sammu-tuskaluston ja veden välitön saatavuus. Ilmoita työkavereille huolto- ja korjaustöistä. Huolellisuus ja maltti ovat valttia! Työkoneiden säilytys työvuorojen välillä Jätä koneet kivennäismaalle niille varattuun paikkaan Pidä koneiden väli riittävänä 48

49 8. Turvetuotantoalueen pelastussuunnitelma Pelastuslain mukaan (Pel 15 ) rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheutta mien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Kuva 63. Pelastussuunnitelma on laadittava jo turvetuotantoalueen kunnostusvaiheessa ja se täydennetään ennen tuotannon aloittamista Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä eli esim. tuotantoon liittyvät oikeat työmenetelmät, tuulirajat, työkoneiden puhdistus- huolto- ja korjaustoiminta, vartioinnin ja tarkkailun järjestelyt; 2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä, eli esim. tiedot aumaalueista, sammutuskalustosta, vedenottopaikoista ja tiestöstä sekä tarvittavat kartat; 3) ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; 4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä kuten häly-tystoiminnasta, työmaan sammutusorganisaatiosta ja henkilöstön koulutuksesta ja pelastussuunnitelmaan perehdyttämisestä. 49

50 Pelastuslain 15 :n 2 momentissa säädetyn sisältövaatimuksen lisäksi pelastussuunnitelmassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö ja tilapäinen käyttötavan muu-tos. Turvetuotantoalueilla tämä voi tarkoittaa esim. väliaikaista muun bioenergian varastointia. Pelastus-suunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautumi-nen toteutetaan poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvit-tavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa pelastussuun-nitelman laadinnasta. Pelastussuunnitelmalla voidaan käytännössä osoittaa onnettomuuksiin varautuminen, niiden ennaltaehkäisy sekä riskien ja vaarojen vähentäminen. Pelastussuunnitelman laadinnan periaatteena on omaehtoisuus ja ennakoivuus, omavalvonta ja yhteistoiminta. Sen selkeyteen ja viestimiseen ennen kaikkea työntekijöille on kiinnitettävä erityistä huomiota. Liian usein pelastussuunnitelmia laaditaan vain viranomaisia varten. Toimiva pelastussuunnitelma kuluu käytössä, ja sen laadinnassa ja päivittämisessä ovat mukana kaikki alu-eella työtä tekevät. Pelastussuunnitelman joitakin osioita voidaan erityisesti suunnata tietyille kohderyhmille, esimerkiksi turvetuottajalle, koneyrittäjälle, työntekijälle ja viranomaiselle. Olennaista kuitenkin on, että pelas-tussuunnitelma kokoaa turvallisuuteen liittyvät asiat yhteisellä työpaikalla helposti käsiteltävään ja kaikkien ymmärrettävään muotoon. Pelastussuunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien oh-jeiden mukaisesti. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja aina siihen liittyvien asioiden olennaisesti muuttu-essa. Myös suunnitelman muutoksista ilmoitetaan pelastuslaitokselle ja siitä tiedotetaan työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Yrittäjä ja hänen työntekijänsä noudattavat kunkin tuotantoalueen pelastussuunnitelmaa ja palosuojelusta annettuja ohjeita ja sopimuksia. Kaikki alueella toimivat ovat myös velvollisia osallistumaan palontorjuntaan annettujen ohjeiden mukaisesti tarvittaessa myös läheisillä muilla työmailla. Yrittäjä huolehtii, että kaikki hä-nen työntekijänsä on perehdytetty paloturvallisuusasioihin ja että työntekijät hallitsevat palokaluston käytön ja alkusammutuksen. Oheisena on kuva pelastussuunnitelmaan liitettävästä tuotantoaluekartasta ja perustamisilmoituksen mitta-kaavan 1: peruskartasta. Tuotantoaluekartasta ilmenevät eritasoiset tiet, vedenottopaikat, auma-alueet ja työmaan tukikohta. 50

51 Kuva 64. Työmaakartta 1: Kuva Vapo Oy 51

52 Kuva 65. Hautasuon työmaakartan pienennös (alkuperäinen mittakaavassa 1:5000). Kuva Turveruukki Oy 52

53 Haltijana ja / tai toiminnanharjoittajana vastaat seuraavista asioista: Alueella on ajantasainen pelastussuunnitelma, joka sisältää kaikki tarvittavat ohjeet onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta. Pelastuslaitokselle on toimitettu 1: tuotantoaluekartta ja 1: GT-kartta tarpeellisine koordinaattitietoineen ja muine yksityiskohtaisine merkintöineen. Pelastussuunnitelma on saatavilla ja kaikkien työmaalla työskentelevien tiedossa. Työntekijät on perehdytetty ja koulutettu tehtäviinsä ja vastuihinsa. Palokalusto on kunnossa ja sitä on riittävästi. Alkusammuttimien tarkastuksesta on huolehdittu. Työntekijät on perehdytetty myös palokaluston hoitoon ja kunnossapitoon. Tuotantoalueen palovartiointi on järjestetty sekä tuotannon että seisokkien aikana. Jokaisella työmaalla työskentelevällä on käytössään toimiva viestintäväline. Jokainen työntekijä tietää alueen vedenottopaikat. Sammutusvesialtaissa on riittävästi vettä ja syvyyttä, ja ne on merkitty asianmukaisesti. Tuotantoalueella on selvästi merkityt alueet koneiden tankkaukselle, huolto- ja puhdistustöille, tulitöille sekä koneiden seisontaan. Työmaalle johtavilla teillä on asianmukaiset varoituskyltit. Työntekijänä osaat ja hallitset seuraavat asiat: Tiedät, mistä tarvittaessa löydät työmaan pelastussuunnitelman. Tunnet pelastussuunnitelman pääsisällön. Käytettävissäsi on aina kaikki tarvittavat yhteystiedot Tiedät vastuusi työmaalla ja pidät omalta osaltasi huolta koneiden puhtaudesta ja kipinöinnin estos-ta. Osaat käytännössä toimia paloturvallisuusriskin pienentämiseksi. Hallitset käytännössä alkusammutuskaluston, pumppujen ja säiliöperävaunun käytön. Huolehdit, että sammutusvesi- ja polttoainesäiliöt ovat täynnä. Tiedät, miten ja missä järjestyksessä toimit, jos työmaalla syttyy kenttä-, auma- tai konepalo. Osaat tehdä hälytyksen työmaalla ja hätäilmoituksen hätäkeskukseen Pidät aina mukanasi asianmukaista viestintävälinettä ja tiedät yhteystiedot. Tiedät tuotantoalueen vedenottopaikat, tankkaus-, huolto-, tulityö- ja koneiden seisontapaikat. Tiedät työmaan varoituskyltit ja pidät huolta siitä, että ne ovat aina oikeilla paikoillaan. Osaat toimia tarvittaessa asiantuntijana ja opastaa pelastuslaitoksen yksiköitä työmaalla. 53

54 9. Polttoainevarastot Turvetuotantoalueiden polttoaineiden varastosäiliöiltä edellytetään, että ne täyttävät voimassa olevat sää-dökset. Alueen pelastusviranomainen valvoo turvetuotantoalueiden polttoaineiden varastointia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä annetun lain (390/2005) nojalla. Polttonesteiden työmailla ja maastossa tapahtuvasta varastoinnista ja tiekuljetuksesta on laadittu erilliset oppaat ja Seuraavassa on muutamia keskeisiä turvetuotantoalueita koskevia ohjeita. Polttoainesäiliöiden sijoittelu ja vuodonhallinta Polttoainesäiliöt tulee aina sijoittaa vaakasuoraan kantavalle alustalle. Säiliötä ei saa sijoittaa suoraan maata vasten eikä ojien tai vesistöjen läheisyyteen. Mahdollinen polttoainevuoto on lain mukaan aina hallittava. Vuodonhallintaan kuuluu sen mahdollisimman aikainen havaitseminen. Säiliön osalta vuodon hallinta voidaan toteuttaa usealla tavalla varastointipaikasta riippuen joko kaksoisvaippasäiliönä, kiinteänä vallitilana tai tiiviinä alustana ja vuodon keruuaineilla (esim. imeytysturpeella). Säiliön ympäristö tulee siksi pitää vapaana kasvillisuudesta. Tankkausjärjestelyt tulee hoitaa niin, että turvallisuus ja ympäristöystävällisyys otetaan huomioon kaikissa tilanteissa. Polttoainesäiliön varusteet, kilpitiedot ja merkintä Kuva 66. Tyyppihyväksytty, SFS standardin mukainen polttoaineen varastosäiliö on varustettu ylitäytönestolla, tarkastusluukulla, käsipumpulla, pumppukaapilla ja noin kolmen metrin täyttöletkulla. Kuva Bioenergia ry 54

55 10. Turvetuotantoalueen palokalusto ja sen kunnossapito Turvetuotannossa työskentelevän toiminnanharjoittajan veto-, aumaus-, kaivu- ja lastauskoneisiin on hankittava seuraavat varusteet: Kuva Jauhesammutin 6 kg (34A- 183BC), joka on tarkistettava vuosittain Kuva vetoliina, vaijeri tai kettinki 5 7 m Kuva lapio Kuva Paloämpäri (metallinen tai laastisanko) Kuva Sammutusvesisäiliö, jossa on pehmennettyä vettä (ts. märkää vettä, jossa on saippuapohjaista, ympäristöystävällistä emäksistä ainetta 0,3 0,5 %:n seoksena) paineistettavassa säiliössä vähin-tään 10 litraa tai vaihtoehtoisesti sadettajalla varustetussa säiliössä 40 litraa. Usein käytetään myös reppuruiskua. 55

56 Kuva hälytysohjetarra Kuva viestiväline (kaikki kuvat 1 7 Bioenergia ry) Tuotantoyksikön yhteiset turvallisuusvarusteet ovat: 1) tuulimittari ja tuulipussi 2) 200 litran alkusammutusvesisäiliö (ei tuotantoluokassa V) 3) puhelin, jolla saa yhteyden yleiseen puhelinverkkoon Jos on hätätilanne, ei puhelimella saa olla muuta kuin hätätilanteeseen liittyvää käyttöä. Kuvat 74 ja 75. Alkusammutusvesisäiliö voi olla traktorin nokalla tai perässä työkonevarustuksen mukaan. Se voi myös olla integroituna työkoneeseen, kuten jyrsimeen tai kääntäjään. (vasen kuva, Vapo Oy, oikea kuva Bioenergia ry) 56

57 Kuvat 76 ja 77. Varmista, että säiliöperävaunun säiliö aina täynnä vettä! Säiliöperävaunun nivelakseli on pidettävä aina pai-koillaan ja pumppua testattava viikoittain! Kuva vasemmalla Vapo Oy, kuva oikealla Bioenergia ry Kuva 78. Moottoriruisku on testattava säännöllisesti. Kuva Bioenergia ry Kuva 79. Varapolttoainetta on oltava saatavilla myös kellupumpulle. Kuva Bioenergia ry Kuva 80. Säiliöperävaunun kalustolaatikot avattuina: letkua, liittimiä, vedenpehmennintä. Kuva Vapo Oy 57

58 Kunnossapito Tuotantoaikana palokalustoa on koekäytettävä vähintään kerran viikossa. Samassa yhteydessä kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää paloharjoitukset. Välittömästi käytön jälkeen kalusto on kunnostettava ja puhdistettava sekä vesi- ja polttoainesäiliöt täytettävä. Vaurioituneet tai rikkoutuneet laitteet on korvattava heti käyttökuntoisilla. Jos rikkoutuneen laitteen tilalle ei välittömästi löydy uutta, on tästä ilmoitettava työmaan esimiehelle. Kuva 81. Palokaluston toimintavalmiudesta on huolehdittava erityisesti juuri kiireisimpänä tuotantoaikana. Säiliöperä-vaunun on oltava täynnä, pumput testattava ja kaluston käyttöä myös harjoiteltava. Esimerkiksi koneiden pesun jälkeen säiliö täytetään välittömästi. Säiliötä täytettäessä imuputken on oltava veden pinnassa, jotta vältettäisiin epäpuhtauksien pääsy pumppuun. Kuva Vapo Oy. Turvetuotantoalueen letkukalustoa voidaan huoltaa sekä mahdollisesti kierrättää paikallisen pelastuslaitok-sen yksikön kanssa erikseen sopimalla. 58

59 11. Turvetuotantoalueen palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamisek-si pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä (Pel 78 ). Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perus-tuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvonta-suunnitelman toteutumista arvioidaan. Palotarkastuksia ja muita 78 :n mukaisen valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä saa suorittaa alueen pelastusviranomainen. Palotarkastus saadaan suorittaa rakennuksessa ja rakennelmassa, niihin kuuluvissa huoneistoissa ja asun-noissa sekä muissa kohteissa. Palotarkastuksen suorittaja on päästettävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin ja kohteisiin. Tarkastet tavan kohteen edustajan on esitettävä säädöksissä vaaditut suunnitelmat, muut asiakirjat ja järjestelyt. Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava alueen pelastusviranomai-selle maksutta 15 :ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma ja mahdolliset muut sellaiset kohteen palo- ja pois-tumisturvallisuudesta laaditut asiakirjat, joita alueen pelastus viranomainen tarvitsee 78 :n mukaisessa val-vontatehtävässään. Palotarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jossa tulee riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittä- Kuva 82. Palotarkastuksessa kiinnitetään huomiota polttoaineiden varastointiin ja edellytetään mm. säiliöiltä hyvyksyn-tää. Kuva Bioenergia ry 59

60 Kuva 83. Palosäiliöperävaunun varusteet tarkastetaan osana alueen palotarkastusta. Kuva Bioenergia ry Kuva 84. Tarkastuksesta kirjoitetaan aina pöytäkirja. Kuva Bioenergia ry 60

61 mä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Pöytäkirja on myös laadittava, jos alueen pelastusviranomainen muutoin valvonnan yhteydessä antaa 81 :ssä tarkoitetun korjausmääräyksen tai keskeyttää välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaraa aiheut tavan toiminnan. Pöytäkirja on viipymättä annettava tiedoksi asianosai-sille. Pelastuslaitos voi periä maksun mm. pelastuslain 79 :ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palo-tarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta ja tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi. Valvontaan liittyy keskeisesti ohjaus, valistus ja neuvonta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnet-tomuuksien ehkäiseminen. Pelastuslaitoksella on velvoite valvoa mm. sitä, miten tuotantoalueen haltija ja toiminnanharjoittaja ovat varautuneet ehkäisemään tulipalojen syttymistä, varautuneet henkilöiden, omai-suuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautuneet tulipalojen sammuttamiseen. Valvovalta pelastusviranomaiselta edellytetään riittäviä tietoja ja taitoja turvetuotannon erityisolosuhteista ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisystä sekä sammutustoiminnasta. Turvetuotantoalueen ensimmäistä palotarkastusta on pyydettävä ajoissa. Palotarkastus on toimitettava en-nen toiminnan aloittamista ja aina toiminnan olennaisesti muuttuessa. Ennen toiminnan aloittamista tehtävä palotarkastus (=erityinen palotarkastus) on pitkälle neuvonnallinen ja tärkeä erityisesti turvetuotantoa käynnistävälle yrittäjälle. Toimintaa aloittavalla ei välttämättä ole tietoa kai-kesta tarvittavasta. Siksikin pelastusviranomaisten asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Kuva 85. Turvetyömaan paloturvallisuusjärjestelyt 61

62 Ennen ensimmäistä tarkastusta on alueen pelastusviranomaisen hyvä käydä tarkastusta pyytävän asiakkaan kanssa läpi oppaassa turvetuotannon paloturvallisuudesta ilmeneviä keskeisiä vaatimuksia. Tämä nopeuttaa varsinaista tarkastusta paikan päällä ja antaa yrittäjälle mahdollisuuden jo ennalta ennen varsinaisen tuotan-non aloittamista saattaa alueen turvallisuustaso vaadittavaan kuntoon. Aikaisemmin pelastuslaissa säädettiin että palotarkastus on tehtävä ns. erityiskohteisiin kerran vuodessa, mutta nykyisen pelastuslain mukaan pelastuslaitos suorittaa valvontatehtäviä joihin sisältyy yhtenä palotar-kastus paikallisiin olosuhteisiin ja riskien arviointiin perustuen. Yleinen palotarkastus turvetuotantoalueille tehdään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritellyn aikataulun mukaan. Valtakunnallinen suositus on että tarkastus tehtäisiin kerran vuodessa. Pelastuslaitos voi muuttaa tarkastusväliä, joko tiheämmäksi tai harvemmaksi riippuen siitä miten turvalli-suusasiat turvetuotantoalueella on hoidettu. Oppaassa turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta on esitetty seikkoja, jotka ovat perusteena tarkastusvälin muuttamiselle. Esimerkiksi tarkastusväli voi olla kaksi tai jopa kolme vuotta, mikäli seuraavat seikat ovat alueen pelastusviranomaisen arvioinnin perusteella kunnossa ja hoidettu: 1) Tuotantoalueen pelastussuunnitelma päivitetään ja toimitetaan pelastuslaitok-selle keväällä hyvissä ajoin ennen tuotantokautta. 2) Pelastussuunnitelman sisältö on oppaan mukainen. 3) Tuotantoalueella omatoiminen varautuminen ylittää oppaassa esitetyn minimi-tason. 4) Tuotantoalueella on turvallisuuden laatujärjestelmä sisältäen säännöllisen dokumentoidun omavalvonnan. 5) Tuotantoalueella työskentelevien vuotuinen perehdyttäminen ja koulutus on suoritettu ja siitä on laadittu vaadittavat asiakirjat. 6) Palotarkastuksilla havaitut puutteet ovat vähäiset ja annetut korjausmääräykset ovat toteutettu määräajassa Alueen pelastusviranomaisen tulee perustella ja kirjata sähköiseen muotoon tarkastusvälin muuttaminen. Pelastuslain 79 :ssä säädettäviä muita valvontatoimenpiteitä on mm. asiakirjavalvonta, joka turvetuotan-nossa voisi tarkoittaa vuosittaisen paikalla tehdyn määräaikaisen palotarkastuksen sijaan esimerkiksi pelas-tuslaitokselle toimitetun haltijan ja toiminnanharjoittajan tekemien omavalvontaa koskevien asiakirjojen ja päivitetyn pelastussuunnitelman tarkistamista ja dokumentointia. Asiakirjavalvonnasta pelastuslaitokset ovat sopineet, etteivät ne peri toistaiseksi pelastuslain mahdollistamaa maksua. 62

63 Kuva 86. Sammutusvesiallas turvetuotantoalueella merkitään selkeästi näkyvällä valkoisella tai keltaisella merkillä. Kuva Bioenergia ry 63

64 OSA III: Pelastustoiminta 12. Hälytysohjeet Hätäilmoitus on tehtävä etupainotteisesti. Sen tekeminen ei maksa mitään. Kuva 87. Työ turvetuotantoalueella edellyttää jatkuvaa havainnointia ja kaikkien mahdollisten palon alkujen huomioi-mista. Tilannearviointi ja hälyttäminen Kun havaitset tulipalon, suorita nopea arviointi palon laajuudesta, tuulen suunnasta, voimakkuudesta ja tuo-tantotilanteesta kentällä. Hälytä muut työntekijät ja tee hätäilmoitus hätäkeskukseen mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään eli toimi etupainoisesti. Jokainen samalla työmaalla hälytyksen vastaanottanut kytkee hätävilkun tai ajovalot päälle merkiksi hälytyk-sen vastaanottamisesta. Oma puhelin on pidettävä mukana koko ajan, sillä hätäkeskus saattaa soittaa takai-sin. A. Yksittäinen palopesäke kentällä tai varastossa alle 0,5 m2 o Ilmoita palosta kaikille työvuorossa oleville ennakkoon saatujen ohjei-den mukaisesti. o Tuulisella säällä hälytä kaikki samassa työvuorossa työskentelevät. o Varmista tiedonkulku kaikille, myös kokonaisurakoitsijalle. B. Useampia pesäkkeitä tai paloalue pienehkö, yhteensä 0,5 30 m2 kentällä tai va-rastossa o Hälytä muut kuljettajat saamiesi ohjeiden mukaan. o Tee hätäilmoitus 112 o Ilmoita palosta lähimmille työmaille ja vapaavuorossa oleville. o Varmista tiedonkulku kaikille, myös kokonaisurakoitsijalle sekä tuotan-topäivystäjälle 64

65 Kuva 88. Työ turvetuotantoalueella edellyttää jatkuvaa havainnointia ja kaikkien mahdollisten palon alkujen huomioi-mista. Kuvan kohdissa A C on esitetty erilaajuisia kenttäpaloja. D on esimerkki konepalosta ja E aumapa-losta. C. Paloalue yli 30 m2 kentällä tai varastossa o Tee heti hätäilmoitus 112. o Hälytä muut kuljettajat saamiesi ohjeiden mukaan. o Ilmoita lähimmille työmaille ja vapaavuorossa oleville. o Varmista tiedonkulku kaikille, myös kokonaisurakoitsijalle sekä tuotan-topäivystäjälle o Järjestä opastus. D. Konepalo o Hälytä muut kuljettajat saamiesi ohjeiden mukaan. o Tee heti hätäilmoitus 112. E. Varastopalo varsinaisen tuotantokauden ulkopuolella o Hälytä kokonaisurakoitsija sekä turvetuottajan päivystäjä tai aluevas-taava. Tee olosuhteissa, joissa on nopea palon laajenemisen vaara - navakka tuuli, ympäristön kuivuus, varasto-aumojen läheisyys aina hätäilmoitus. Jos arvioit, ettet itse kykene alkusammuttamaan, tee hätäilmoitus mahdollisimman nopeasti, mieluummin etupainotteisesti ennen kuin tulipalo ehtii liian suureksi. Hälyttäminen ei maksa mitään! 65

66 Kuva 89. Kuva Bioenergia ry Hätäilmoituksen tekeminen: 1) Tee hätäilmoitus soittamalla 112. Hätäkeskus hälyttää pelastuslaitoksen 2) Kerro selvästi, kuka soittaa. 3) Kerro työmaan nimi, kunta, osoitetieto ja koordinaatit (merkitty traktorin hytissä tai työkoneessa olevaan hälytysohjetarraan). 4) Kerro, mikä ja missä palaa: kenttä, auma vai työkone. 5) Kerro palon laajuus, onko ihmishenkiä vaarassa ja millaiset ovat vallitsevat olosuhteet esim. tuulen suunta ja voimakkuus. 6) Kerro, miten pelastuslaitoksen yksiköidenopastus järjestetään ja kuinka lähelle paloa sammutusautoilla voi päästä. 7) Katkaise puhelu vasta, kun hätäkeskuspäivystäjä antaa siihen luvan. 8) Varaudu siihen, että hätäkeskus soittaa takaisin. Pidä puhelin mukanasi, akku ladattuna äläkä käytä puhe-lintasi yksityistarkoituksiin hätätilanteessa! 9) Ilmoita heti, jos tilanne onnettomuuspaikalla oleellisesti muuttuu. 66

67 Kuva 90. Hälytä työkaverit. Kaikkien on tiedettävä palosta. Kuva Bioenergia ry Kuva 91. Hätäkeskus kysyy tarvittavat tiedot. On tärkeää, ettet lopeta puhelua ennen kuin hätäkeskus antaa luvan. Kuva: Bioenergia ry. 67

68 Kuva 92. Opastajalla on oltava puhelin. Hänen olisi kyettävä organisoimaan tarvittaessa keinot kuljettaa palokalustoa ja miehistöä tuotantokentälle ja mahdollisesti metsän kautta paloalueelle. Raskaat pelastusajoneuvot jäävät yleensä kantavalle tielle tai pääsevät vain tukikohtaan tai aumalle saakka. Kuva Bioenergia ry Kuva 93. Pelastuslaitokselle toimitettu työmaan pelastussuunnitelma karttoineen ei välttämättä ole ensimmäisten pe-lastajien käytössä. Alueesta tulee olla työmaan tukikohdassa ajantasaisia karttoja pelastajille. Pelastussuun-nitelmaa täydentävät hyvin myös tuotantoaikana päivitetyt tiedot esimerkiksi sammutusvesialtaista. Kuva Bioenergia ry 68

69 Opastus palotilanteessa Palotilanteessa paikalle tulevat pelastusyksiköt ja muut ulkopuoliset apuvoimat tarvitsevat varmaa työmaan tuntijaa. Palotilanteessa opastukseen onkin varattava vähintään yksi henkilö, joka tuntee työmaan hyvin. Lentotähystystoiminta Maastopaloja valvotaan ilmasta käsin. Tähystyslentoja lennetään Ilmatieteen laitoksen metsäpaloindeksin perusteella. Lentotarve määräytyy vallitsevan palovaaran mukaisesti kullekin reitille erikseen määrätyn met-säpaloindeksin raja-arvon perusteella. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa lentotähystystoiminnan järjestämisestä koko maassa. Käytännössä aluehallinnon kanssa sopimuksen tehneet lentokerhot tai yrit-täjät huolehtivat lentotähystystoiminnasta. Kun ilma-alus alkaa pyöriä turvetuotantoalueen yläpuolella, niin alueella työskentelevän on tarkkailtava eri-tyisesti, missä palaa. Kuva 94. Tähystyslennolla tehdystä savuhavainnosta selvitetään mm. sen tarkka sijainti, aiheuttaja, laajuus, onko alue valvottu vai valvomaton, onko alue peltoa, metsää vai turvetuotantoaluetta ja onko palolla leviämisvaaraa. Kuva Bioenergia ry 69

70 Kuva 95. Tähystyslentokoneesta voidaan pudottaa viestikapula, jossa merkitty palopaikka. Siviilikonekin voi havaita palon ja antaa merkkejä maastossa työskentelevälle. Kuva 96. Ilmasta näkee hyvin maastopalot ja pienetkin palonalut. Kuva Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos 70

71 13. Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta Säädöstaustaa Pelastuslain 32 mukaan pelastustoimintaan kuuluu: 1) hälytysten vastaanottaminen; 2) väestön varoittaminen; 3) uhkaavan onnettomuuden torjuminen; Kaikki tuotantokentällä havaitut palonalut on sammutettava välittömästi. 4) onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen; 5) tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen; 6) 1 5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suo-jaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnet tomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. On huomattava, että jälkiraivaus ja -vartiointi eivät kuulu pelastustoimintaan vaan siitä on säädetty pelastus-laissa erikseen. Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu (Pel 34 ). Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastustoi-minnan johtaja toimii virkavastuun alaisena. Jos eri viranomaisille ja tahoille kuuluvien vastuiden ja toimivaltuuksien selkiyttämiseksi on tarpeen, pelastustoiminnan johtajan tulee tehdä pelastustoiminnan aloittamisesta tai lopet tamisesta nimenomainen päätös. Kyseinen säännös tuli voimaan Sitä ei aikaisemmin ole ollut pelastuslaissa. Päätöksestä on ilmoitettava asianosaisille heti, kun se on mahdollista. Pyydettäessä päätös on vahvistettava kirjallisesti. Jälkiraivaukseen ja -vartiointiin liittyvästä pelastustoiminnan johtajan päätöksestä lopettaa pelastustoiminta säädetään lain 40 :ssä. Lain 36 mukaan tulipalon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi sekä muun onnettomuuden torju-miseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä vaaran välttämiseksi alueen pelastusviranomaisella ja sisämi-nisteriön pelastusviranomaisella on oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista: 1) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä evakuoida ihmisiä ja omaisuutta; 2) ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimen piteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle; 3) määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pe-lastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita; 4) ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. 71

72 Jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, pelastustoiminnan johtajalla on oikeus määrätä palo- ja onnettomuuspaikalla tai sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa (Pel 37 ). Kuva 97. Pelastusviranomaisella on vastaavassa tilanteessa oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muuten ole mahdol-lista, määrätä onnettomuuskunnassa oleskelevia työkykyisiä henkilöitä viipymättä saapumaan palo- tai on-nettomuuspaikalle ja avustamaan pelastustoiminnassa. Tehtävästä on oikeus kieltäytyä vain pätevästä syys-tä. Edellä tarkoitettu määräys voidaan antaa olemaan voimassa kunnes järjestäytynyttä apua on riittävästi palo- tai onnettomuuspaikalla. Pelastustoimintaan määrätty ei saa lähteä palo- tai onnettomuuspaikalta, ennen kuin pelastustoiminnan joh-taja on antanut siihen luvan. Turvepalon sammutus lähtee oikeasta tilannearviosta, oikeista toimenpiteistä ja etupainotteisesta hälyttämi-sestä. Tavoitteena on, että kaikki turvetuotantoalueella työskentelevät osaavat nämä tehtävät myös käytän-nössä. Keskeistä on pienten syttymien pikainen sammutus, johon jokaista työntekijää on opastettava ja motivoitava. Turvetuotantoalueella paloturvallisuuden käytännön järjestelyistä vastaa pelastussuunnitelmassa nimetty henkilö. Vastuuhenkilö huolehtii siitä, että alueella kulloinkin toimiva ja paikalla oleva henkilöstö koneineen muodostaa sammutusryhmän. Sammutusryhmän sisällä pitää palon sattuessa olla käsitys tehtävistä ja vas-tuunjaosta. Tuotantoalueen pelastussuunnitelmaan tuleekin päivittää ajantasainen paloturvallisuusorgani-saatio yhteystietoineen. Pelastuslaissa (379/2011) säädetään velvoitteita omistajalle, haltijalle ja toiminnanharjoittajalle. Tässä aineis-tossa omistajalla tarkoitetaan turvetuotantoalueen maapohjan omistavaa yksityistä henkilöä, yritystä tai muu-ta yhteisöä. Haltijalla tarkoitetaan turvetuottajaa tai yksityistä henkilöä, 72

73 joka harjoittaa turvetuotantoa. Toi-minnanharjoittajalla tarkoitetaan tuotantoalueella työskentelevää urakoitsijaa, josta käytetään sopimuksissa nimeä kokonaisurakoitsija ja jolla voi olla palveluksessaan aliurakoitsijoita. Turvepalojen sammutustekniikan määrää se, onko palo turveaumassa vai turvekentällä. Kiivaan tuotannon aikana voi syttyä yleensä useita pieniä paloja, jotka saadaan hallintaan oikealla asenteella, huolellisuudella ja tuotantoalueen omaa alkusammutuskalustoa tehokkaasti käyttämällä. Sammutuksen periaatteita Kuva 98. Sammuttamisessa toimitaan pareittain. Pelastusparilla on oltava aina yhteys eikä kaveria jätetä yksin.kuva Sanomalehti Kaleva Palo sammutetaan aina sumusuihkulla. Pistesuihku levittää paloa. Paloletkut kannattaa vetää ojia pitkin ja varustaa letkut jako- ja osaliittimillä riittävän tiheästi. Ojia seuraamalla suunta säilyy, vaikka näkyvyys olisi huono. Ojia pitkin voi tarvittaessa paeta ylivoimaiseksi käyvästä tilanteesta. Ojien pohjilla on myös happirik-kain ilma. Ajoneuvokalusto siirretään tarvittaessa hätäsiirtona pois vaara-alueelta, ja pienkalusto jätetään paikoilleen. Savun ja pölyn pääsy ajoneuvojen sisälle estetään tarvittaessa ylipaineella eli avaamalla pai-neilmapullo. Jos tilanne alkaa näyttää ylivoimaiselta, ei turhia riskejä kannata ottaa. Liian suureksi muodostuneen riskin alueelta evakuoidaan ensin ihmiset, sitten autot ja muu kalusto. 73

74 Kuva 99. Sammutustyöhön osallistuvien työntekijöiden kannattaa välttää liian raskasta ja kuumaa varustusta. Kuva Kari Kuosmanen Sammuttajien kalusto: kevyitä käsityökaluja helppoa kuljettaa (esim. pieniä moottoriruiskuja) ajoneuvot kumipyöräisiä tai -telaisia, esim. mönkijöitä sangot ja lapiot metallisia sulamisvaaran takia. Myös muovinen laastisanko käy. silmänhuuhtelupullot ja tieto huuhtelupaikasta normaalit sumusuihkuputket (ei liian hienoa sumua antavia, koska tukkeutuvat ja pistesuihku levittää paloa) Kenttäpalon sammutus Kenttäpalot on helpointa sammuttaa silloin, kun ne vielä ovat kyteviä pihuja tai kytöjä. Turve palaa hyvin ohuesti, vain muutaman millin kerroksena tuotantokentän pinnassa. Palo leviää pinnanmyötäisesti usein vaihtelevan tuulen suunnan mukaisesti. Palon eteneminen tässä vaiheessa voidaan pysäyttää yksinkertai-simmillaan esimerkiksi laittamalla sanko nurin savuavan pesäkkeen päälle. Alkusammutus hoituu keräämällä kytevä turve sankoon ja viemällä se sammumaan lähimpään ojaan. Kenttäpaloa ei milloinkaan saa sammut-taa jauhesammuttimella! Sammuttimesta purkautuva kova paine vain levittää paloa laajemmalle alueelle. 74

75 Kuva 100. Kerää palopesäke varovasti vesisankoon. Kuvat 101 ja 102. Vie palopesäke sangolla ojaan, jossa on vettä. Sekoita lapiolla palopesäke veteen, ettei palo leviä ojassa. 75

76 Kuvat 103 ja 104. Kastele hyvin alue, jossa palopesäke oli. Kuvat: Bioenergia ry Kuva 105. Pieni palonalku voidaan sammuttaa työkoneessa olevalla alkusammutuskannun vedellä. Kuva Bioenergia ry Kuva 106. Korjaa tai poista syttymän aiheuttaja. Kuvat Bioenergia ry. Kuva 107. Sammutetun palon jälkivartiointi ja tarkkailu on tärkeää! Kuva Turveruukki Oy 76

77 Kenttäpalon leviäminen Kivinevalla 1990, nykyisen Siikalatvan kunnan alueella. Kuvat Jokilaaksojen pelastuslaitos. Kuva 108. Kenttäpalo alkaa Kuva 109. Kenttäpalo leviää palaturveaumaan 77

78 Kuva 110. Tuulen nopeus kasvaa Kuva 111. Pölyräjähdyksiä 78

79 Kenttäpalo täytyy ensin rajata. Tämä tapahtuu kääntämällä kosteaa turvetta pintaan jyrsimellä, kentän ta-sausruuvilla ja muilla tuotantokoneilla. Kaivukoneet ja puskutraktorit ovat myös erinomaisia, jos niitä löytyy työmaalta. Kuva 112. Karheejat ja tuotantojyrsimet ovat käyttökelpoisia kenttäpalon rajaamisessa. Kuva Vapo Oy Palo motitetaan kastelemalla reilu alue pehmennetyllä vedellä ja tekemällä paloa rajaava linja eli niin kut-suttu palokuja tarpeeksi kauas tuulen alle. Apuna käytetään tuotantokoneita tai pelastuslaitoksen erilaisia vedenkuljetusjärjestelmiä. Palokuja kastellaan kunnolla säiliöperävaunulla, moottoriruiskuilla ja isoissa pa-loissa mahdollisesti myös helikopterilla. Paloa rajaavan konemiehen turvallisuus on aina etusijalla, joten turhia riskejä on vältettävä! Kuva 113. Säiliöperävaunu kastelemassa palokujaa. Kuva Vapo Oy. Tuulen suunta vaihtelee paloalueella jatkuvasti. Tämä on otettava huomioon vetämällä sammutusrunkolinjat ojiin ja käyttämällä riittävästi jako- ja oksaliittimiä. Ojista voi hakea savun keskellä myös kulkusuuntaa. 79

80 Yleisperiaate on, että palo rajataan ensin ja sitten vasta sammutetaan. Palo pyritään sammuttamaan lopullisesti ilta- ja yöaikana, kun tuuli on tyyntynyt ja ilma on kostea. Varsinainen sammutusvaihe vaatii pal-jon sammutustyö- ja konevoimaa. Tukahduttamisessa palopesäkkeet eristetään hapelta peittämällä ne märällä turpeella tai lietteellä. Tukahdut-taminen peittämällä on mahdollista palon alussa ja sitä rajattaessa. Tukahdutetut palopesäkkeet syttyvät helposti uudelleen. Kenttäpalossa syntyy jatkuvasti uusia palonalkuja tuulen heittäessä kipinöitä ja aiheutta-essa uusia syttymiä (heitteet) varsinaisen paloalueen ulkopuolella. Alkusammutukseen onkin varauduttava jatkuvasti, vaikka laajemman kenttäpalon sammuttaminen sitoo resursseja. Sammuttaminen tapahtuu pehmennetyllä, märällä vedellä. Siihen on lisätty saippuapohjaista, ympäristöys-tävällistä emäksistä ainetta 0,3 0,5 %. Liiallinen vedenpehmentimen käyttö saattaa hankaloittaa sammut-tamista lisäten vaahdon muodostumista. Käytännössä veden pehmentäminen käy esimerkiksi lisäämällä esimerkiksi mäntyöljysaippuaa palokaivoon tai säiliöön, josta sammutusvesi pumpataan palokohteeseen. Sammutusraivauksessa pienet paloalut ja jälkisammutuksessa palopesäkkeet kerätään sankoihin ja viedään pois. Suuremmat palopesäkkeet voidaan raivata koneilla siirtäen ne ojaan tai kostealle alustalle tai pelas-tusyksiköiden kasteltavaksi. Näiden toimenpiteiden jälkeen huolehditaan riittävästä vartioinnista. Kenttien jyrsiminen niin, että märkä turve saadaan pintaan, on kenttäpalon rajaamista. 80

81 Kuva 114. Sammutustyössä työskennellään pareittain. Tässä rajataan sumusuihkulla paloaluetta. Kuva Antti-Jussi Iso-talo. Varaa työmaan tukikohtaan ajantasaisia työmaakarttoja. Kenttäpalot alkusammutetaan pehmennetyllä vedellä, ei koskaan jauhesammuttimella! Muista, että palo voi edetä tuotantokentällä tuulen mukana hyppi-en. Työmaan koneet sopivat hyvin kenttäpalojen rajaamiseen. Estä palon leviäminen ja rajaa ensin, sammuta sitten! Kenttäpalojen sammutustekniikkaa rajaaminen sammuttaminen raivaaminen jälkivartiointi 81

82 Aumapalot Auman palaessa tulee tehdä tarkka tilannearviointi, onko kyseessä jyrsinturve- vai palaturveauma ja onko kyseessä pintapalo vai auman sisäinen palo. Turveauman pintapalo tai pesäke ensin rajataan ja sammutetaan sumusuihkulla käyttäen pehmennettyä vettä. Auman kastelemista turhaan on kuitenkin vältettävä. Tärkeintä on kuumenneen kohdan jäähdyttäminen vedellä niin, että alkanut palo saadaan tukahdutettua ja palopesäkkeet myöhemmin raivattua. Jyrsinturveauman sisäinen palo pyritään sammuttamaan työkoneilla polkemalla. Tarvittaessa auman pintaa jäähdytetään kastelemalla, esimerkiksi siirtämällä kaivin- tai puskukoneella märkää turvetta tai lietettä palo-pesäkkeen päälle. Palon leviäminen auman ulkopuolelle estetään laittamalla märkää turvetta tai lietettä auman reuna-alueille. Auman halkeamat tiivistetään. Kaivukone tai puskukone on tähän työhön hyvä apuväline, ja niitä tulisikin olla aumapalotilanteessa mahdollisimman pian saatavilla. Kuva 115. Pillarilla tai muulla tela-alustaisella työkoneella tiivistäminen on hyvä keino tukahduttaa palo. Kumipyöräko-neella poljettaessa on varottava renkaiden rikkoutumista kuumuuden takia. Kuva: Oulu Koillismaan pelas-tusliikelaitos Kuva 116. Palaturveauman sisäinen palopesäke raivataan tai tarvittaessa auma katkaistaan kaivinkoneella. Palava turve siirretään märälle tai kastellulle pohjalle ja sammutetaan huolellisesti. Palava osa eristetään ja rajataan märällä turpeella tai lietteellä. Kuva Bioenergia ry. 82

83 Turpeen varastoaumat syttyvät useimmiten syksyllä tai talvella, jolloin ei yleensä ole vaaraa aumapalon leviämisestä laajaksi maastopaloksi. Talvella syttyvät aumapalot pääsevät yleensä etenemään pitemmälle kuin tuotantoaikaan havaitut. Niiden havaitsemiseen voi kulua runsaasti aikaa ja myös sammuttaminen on siten hankalampaa. Kuva 117. Vain pintapalo sammutetaan pehmennetyllä vedellä. Näin estetään palon leviäminen auman ulkopuolelle. Kuva Oulu Koillismaan pelastusliikelaitos. Aumaa ei ole tarpeen vaahdottaa, mutta joissakin tapauksissa sitä voi käyttää hyvin harkiten, esimerkiksi palopesäkkeen sammuttamiseen tai työkoneen suojaukseen. Aumapalon jälkeen auman lämpötilaa tarkkaillaan riittävän pitkään. Tuotantoalueen haltijan tulee järjestää jälkivartiointi sen jälkeen kun pelastustoiminnan johtaja on tehnyt päätöksen pelastustoiminnan lopettamises-ta ja ilmoittanut siitä haltijalle. Aumapalot hallintaan Älä kiipeä tai vedä letkuja auman päälle, sillä auman sisäinen palo on voinut syödä sen ontoksi Tee tarkka tilannearviointi. Rajaa mahdollinen pintapalo ja poista palopesäke Estä palon leviäminen auman ulkopuolelle. Käytä pehmennettyä vettä. Yritä tiivistämällä tukahduttaa palo. Jos ei onnistu, kastele auman pinta Rajaa jyrsinturveauman sisäinen palo työkoneilla polkemalla Palaturveauman palaessa kaiva palopesäkkeet esiin ja sammuta. Sisältä päin palava palaturveauma pitää katkaista. Eristä ja rajaa palava osa märällä turpeella tai lietteellä. 83

84 Konepalot Konepalossa tehdään tilannearviointi rauhallisesti. Koneella ei saa lähteä ajamaan tukikohtaan ja samalla levittämään paloa laajemmalle alueelle! Hätäilmoituksen jälkeen hälytetään työtoverit, jotka tuovat mukanaan lisää sammutuskalustoa. Alkusammutus tehdään viivyttelemättä jauhetai nestesammuttimella ja erityisesti rajataan palon leviäminen tuulisella säällä kenttäpaloksi. Pelastuslaitoksen yksiköt opastetaan paikalle. Tuo-tantoalueen haltijan tulee järjestää jälkivartiointi koneen ympäristössä sen jälkeen kun pelastustoiminnan johtaja on tehnyt päätöksen pelastustoiminnan lopettamisesta ja ilmoittanut siitä haltijalle. Kuva 118. Palavan koneen ympäristö kastellaan perusteellisesti palon leviämisen estämiseksi ja kytevien palopesäk-keiden sammuttamiseksi. Kuva Bioenergia ry Vetokoneen ja työkoneen sammuttaminen: Älä aja palavalla koneella Erota vetokone ja työkone toisistaan, jos mahdollista Pysäytä vetokoneen moottori Suorita alkusammutus Hälytä työmaan muut työntekijät Tee hätäilmoitus 112 Varmista kastelemalla, ettei palo leviä koneen ympäristöön Pidä oma puhelin mukanasi koko ajan 84

85 Erilaisten turvepalojen sammutus a) Yksittäinen palopesäke kentällä tai varastossa alle 0,5 m2 Työ keskeytetään. Palava pesäke kerätään vesisankoon tai vastaavaan ja hukutetaan vetiseen ojaan tai sekoitetaan ja tukahdutetaan märkään ojanpohjan turpeeseen. Palopesäkkeen paikka tiivistetään ja tukahdutetaan märällä turpeella. Syttymisen syy on aina selvitettävä kuka ja millä liikkunut, kiveniskemä, kone vai laiterikko. Syttymän aiheuttaja täytyy korjata tai poistaa. Havaitun ja sammutetun palopesäkkeen jälkitarkkailusta on aina sovittava ja varmistauduttava. 85

86 b) Useampia pesäkkeitä tai pienehkö paloalue 0,5 30 m2. Tuotantotoiminta keskeytetään ja siirrytään sovitussa järjestyksessä avustamaan palopaikalle. Mukana olevaa, pehmennettyä sammutusvettä käytetään paloalueen rajaami-seen. Rajaus aloitetaan tuulen alapuolelta, ja palon kärkeä lähestytään sivulta päin rajaten. Syttymisen syy on aina selvitettävä kuka ja millä liikkunut, kiveniskelmä, kone vai laiterikko. Syttymän aiheuttaja täytyy korjata tai poistaa. Havaitun ja sammutetun palopesäkkeen jälkitarkkailusta on aina sovittava ja varmistauduttava. Kun palo on sammutettu, varoitusilmoitukset puretaan, palon sammuttamisesta ilmoitetaan ja järjestetään jälkivartiointi. 86

87 c) Paloalue yli 30 m2 kentällä tai varastossa Hälytä työmaan muut työntekijät Tee hätäilmoitus 112 Pidä oma puhelin mukanasi koko ajan Pelastuslaitoksen saapuminen ja opastus paikalle varmennetaan. Sammutustyö järjestetään paikalla olevan sammutusryhmän johtajan toimesta siihen saakka kunnes pelastustoiminnan johtaja tai pelastusviranomainen on paikalla ja ottaa johtamisvastuun. Kuva 119. Jos tuotantotilanne ja sää sallivat, ryhdytään toimenpiteisiin tuulen alapuolisen alueen palokuorman pienentämiseksi. Apuna voidaan käyttää tuotantojyrsintä, karheejaa, lanaa, ojajyrsintä, puskutraktoria, kai-vinkonetta tai muotoiluruuvia. Kuva Bioenergia ry. 87

88 Sammutettaessa on huomioitava riittävä ennakko palon kärkeen ja turvallinen parityöskentely. Sammutuspariin on pidettävä yhteyttä jatkuvasti puhelimella. Auman päälle kiipeäminen tai letkujen vetäminen palavan auman päältä on riski, sillä auman sisäinen palo on voinut syödä sen ontoksi. Palopaikalta voidaan poistua vain pelastusviranomaisen luvalla. Tuotantoalueen haltijan tulee järjestää jälkivartiointi sen jälkeen kun pelastustoiminnan johtaja on tehnyt päätöksen pelastustoiminnan lopettamisesta ja ilmoittanut siitä haltijalle. d) Konepalo Tee hätäilmoitus 112. Konepalon alkusammutus suoritetaan jauhe- tai nestesammuttimella. Lähialue sammutetaan pehmennetyllä vedellä palon leviämisen estämiseksi. Tuulen alapuolinen alue kastellaan heti, kun sammutuskärry on paikalla. Palon jälkeen koneella saa lähteä ajamaan vasta, kun se on kunnolla pesty ja varmistuttu, ettei mis-sään enää pala. Myös koneen kunto tulee tarkistaa. Palon jälkeen on palopaikalle järjestettävä vartiointi. On varmistuttava, ettei palo leviä tuulen alapuolelle. e) Varastoaumapalo varsinaisen tuotantokauden ulkopuolella Jyrsinturpeen aumapalo sammutetaan tukahduttamalla ja tiivistämällä hapen saannin estämiseksi. Pieni pintapalo tai pesäke jyrsinturveaumassa voidaan kerätä ämpäriin ja tukahduttaa vedellä. Suurempi pintapalo sammutetaan sumuttamalla pehmennettyä vettä paloon ja sen ympärille. Tämän jälkeen aloitetaan tiivistäminen ja peittäminen koneella. On muistettava, että auman pinnan alla piilee vaara, jos auma on palanut sisältä päin. Älä kiipeä auman päälle tai vedä letkuja auman päältä. Jyrsinturvevaraston halkeamat tiivistetään puskutraktorilla tai kaivinkoneella hapen saannin estämi-seksi. Palaturpeen varastopalo sammutetaan poistamalla palopesäke kaivinkoneella. Palopesäke poistetaan valmiiksi kastellulle kentälle ja samaan aikaan sumutetaan pehmennettyä vettä palopesäkkeeseen leimahdus- ja kipinöintivaaran poistamiseksi. Jälkivartioinnista ja tarkkailusta on varmistuttava. 88

89 14. Pelastustoiminnan johtaminen turvetyömaiden palotilanteissa Tuotantoyksikön on otettava vastuu pelastustoiminnan johtamisesta kunnes pelastustoiminnan johtaja (=tilannepaikan johtaja) tai pelastusviranomainen ottaa johdon. Laajoissa turve- ja metsäpaloissa eri viran-omaisten määrä kasvaa helposti suureksi. Pelastustoiminnan johtamisen ja organisoinnin on alusta alkaen oltava hyvin järjestettyä. Paikalle tulee erikokoisia pelastusmuodostelmia, vakinaista ja vapaaehtoista sam-mustusväkeä, toisen työmaan työntekijöitä koneineen ja palon laajentuessa myös puolustusvoimat ja siviilejä valitettavasti myös turhaa väkeä. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen Tilannepaikanjohtaja johtaa toimintaa onnettomuuskohteessa pelastusviranomaisen ohjeiden mukaan. Pelastustoimintaa voi tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kunnes toimivaltainen pelastusviran-omainen ottaa toiminnan johtaakseen. Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa on-nettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa (Pelastuslaki 34.), jollei toisin ole sovittu. Helikopterit ja joh-tokone ovat pelastustoiminnan johtajan vahvennuksia. Kuva 120. Kari Kuosmanen johtaa sammutuskaistaa Hautasuolla vuonna Taustalla rajataan kenttäpaloa kaste-lemalla palokujaa. Kuva Sanomalehti Kaleva 89

90 Yleisjohtaminen Turvetuotantoalueet edellyttävät pelastuslaitoksilta erityistä varautumista sammutustoimintaan. Varautuminen tarkoittaa johtamistoimen järjestelyitä, riittävän suuria pelastustoiminnan muodostelmia sekä maastokel-poista kalustoa. Läheiset työmaat ovat velvollisia avustamaan palotilanteessa. Jos näyttää, ettei omin voimin työmaalla ei saada paloa hallintaan, naapurityömailta on kutsuttava apua heti hätäilmoituksen jälkeen. Pelastustoiminnan johtajan tehtävä on haastava laajalle levinneessä turve- tai maastopalossa. Tilanteessa tapahtuvat jatkuvat muutokset ja olosuhteet vaikeuttavat sammutus- ja pelastustehtävää. Pelastustoiminnan johtajan on tehtävä tilannearvio ja sen perusteella päätettävä toimenpiteistä, arvioitava resurssien riittävyys, käskytettävä pelastusyksiköitten johtajat ja valvottava tehtyjen toimenpiteiden tehoaminen. Pelastustoimin-nan johtajalla on oltava selvä tilannekuva onnettomuustilanteesta. Usein johtamisen haastetta lisää, että johdettavana ei ole yhdenmukaisesti koulutettuja ammattipelastajia, vaan joukko tehtävään määrättyjä tai siihen vapaaehtoisesti hakeutuneita, yksityisiä kansalaisia. Pelastustoiminnan johtaja määrittelee pelastus-muodostelmien sisääntulokohdan, koska turvetuotantoalueille on usein vain yksi tieyhteys. Tiedottaminen palotilanteessa Paloturvallisuudesta vastaava tai palotilanteen alkuvaiheessa sovittu muu työmaalla työskentelevä henkilö huolehtii tiedottamisesta työmaan sisällä ja edelleen työmaasta vastaavalle sekä organisoi avustavaa kalus-toa ja miehiä lähityömailta. Pelastusviranomainen johtaa tiedottamista saavuttuaan paikalle ja otettuaan joh-tovastuun. Tiedottamisvastuu kuuluu pelastusviranomaiselle, joka yleensä huolehtii tiedotustilaisuuksista palotilantees-sa. Jo ennakkoon on kuitenkin voitu suunnitella onnettomuustilanteesta tiedottaminen ja se, kuka mistäkin asiasta tiedottaa tai kuka järjestää tiedotustilaisuuden medialle. Yleensä pelastustoiminnan johtaja hoitaa tiedottamisen itse tai määrää jonkun alaisensa hoitamaan tiedottamisen. Ilma-alusten hyödyntäminen turvepalotilanteessa Kiinteäsiipistä ilma-alusta voidaan hyödyntää palotilanteen tiedustelussa, opastamisessa ja johtamisessa. Tulipalojen sammuttamiseen ja rajaamiseen käytetään helikoptereita. Jos lentotähystyskone tai muu ilma-alus havaitsee palon turvetuotantoalueella, se pystyy usein hoitamaan tiedustelutehtäviä ja opastamaan maassa toimivia pelastusyksiköitä, kunnes johtokone on saatu paikalle tai tilanne on muuten saatu hallintaan. Usein riittää, että palosta saadaan tietoa tuotantoalueelle. 90

91 Kuvat 121 ja 122. Ilmasta paloalue hahmottuu paremmin kuin maasta käsin. Kuvat Vapo Oy Jos palo näyttää vähänkään laajemmalta, pelastustoiminnan johtaja (PTJ) pyytää hälyttämään hätäkeskuk-sen kautta ilma-aluksen joko tukemaan johtamistoimintaa ja/tai suorittamaan sammutustehtävää. Todella isoihin paloihin hälytetään useampi sammutushelikopteri ja niiden tueksi usein myös johtokone ja lentosam-mutuspäällikkö. Perusteena ilma-alusten käytölle ovat saatava hyöty, vaativat olosuhteet sään (korkea metsäpaloindeksi, tuulen nopeus ja puuskaisuus), maaston muodon, sammutusveden saatavuuden tai maaston erityisen palo-alttiuden ja suojeltavien kohteiden takia, palavan turvetuotantoalueen syrjäinen sijainti, huonot kulkuyhteydet sekä pelastuslaitoksen yksiköiden pitkät toimintavalmiusajat. Kuvat 123. Tilanteen johtaminen ilmasta käsin on paljon tehokkaampaa. Kuva Vapo Oy. 91

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Torjutaan turvepaloja

Torjutaan turvepaloja Torjutaan turvepaloja Lukijalle Turveteollisuusliitto ry:n (TTL) paloturvallisuusjaoston aloitteesta alettiin jo vuonna 2005 valmistella turvepalontorjunnan opetusmateriaalin kokoamista. Tavoitteena oli

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Riskit ja onnettomuuksien

Riskit ja onnettomuuksien Riskit ja onnettomuuksien ehkäisy Riskit ja onnettomuuksien ehkäisy 1(2) Asenteet, motivaatio ja perehdytys kuntoon!! Turvepalojen syttymissyyt Riskitekijät eri työvaiheissa Koneiden huolto ja puhdistaminen

Lisätiedot

Torjutaan turvepaloja

Torjutaan turvepaloja Torjutaan turvepaloja - opas kuljettajalle Palontorjunta-asiaa koneiden kuljettajille Tämän opasvihkon tarkoituksena on auttaa Sinua pienentämään turvepalon riskiä ja toimimaan oikein, kun havaitset palonalun

Lisätiedot

HASO. Turvallisuusilta

HASO. Turvallisuusilta HASO Turvallisuusilta 30.1.2019 Ohjelma Vastuut ja velvollisuudet omistaja vs. asukas Kiinteistön Pelastussuunnitelma arjen turvallisuuden kivijalka Kodin pelastautumissuunnitelma riskianalyysi sekä toimintamallit

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA LEPPÄVIRTA 12.11.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta

Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta Sammutuksen lähtökohtana Oikea tilannearvio Oikeat toimenpiteet Etupainotteinen hälyttäminen Kenttäpalon alkusammutus 1(5) Tukahduta pieni syttymä asettamalla

Lisätiedot

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne Kirsi Rajaniemi Palonehkäisyn perinnepäivät, 25.-26.5.2011 Padasjoki 25.5.2011 1.7.2011 voimaan tulevat asetukset VN asetus pelastustoimesta (407/2011) VN asetus

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi Pohjois-Savon pelastuslaitos Kuopio 10.4.2019 Palotarkastaja Hannu Korhonen Valvontatoiminta Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät 27 PelL 1) pelastustoimelle

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

METSÄPALOT V. 1996 2009. KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi

METSÄPALOT V. 1996 2009. KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi METSÄPALOT V. 1996 2009 KULOTUS METSÄPALON AIHEUTTAJANA, Pertti Rossi Päävalikko Tiedot sisältävät suoran pääsyn asiakirjoihin Ohjeet Yleiset ohjeet Onnettomuustiedot Myös karttapohjalla Muut selosteet

Lisätiedot

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos

KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912. Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos KAINUUN MATKAILUFOORUMI 260912 Apulaispalopäällikkö Reino Huotari Kainuun pelastuslaitos Kainuun pelastuslaitos Kuva: Kainuun pelastuslaitos www.kaipe.fi Uutisaiheita Kelomökki syttyi Luostolla www.lapinkansa.fi

Lisätiedot

2 Turvetuotantoalueiden luokitus

2 Turvetuotantoalueiden luokitus SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (10) Annettu Nro 4.12.2006 SM-2006-03459/Tu-312 Voimassaoloaika 31.12.2006 - toistaiseksi Säädösperuste Pelastuslaki (13.6.2003/468) 26 Muuttaa/Kumoaa Ohjeen turvetyömaiden

Lisätiedot

Metsäpaloseminaari Vastuukysymykset. Ilpo Helismaa Hallitusneuvos Sisäministeriö, pelastusosasto

Metsäpaloseminaari Vastuukysymykset. Ilpo Helismaa Hallitusneuvos Sisäministeriö, pelastusosasto Metsäpaloseminaari 27.3.2019 Vastuukysymykset Ilpo Helismaa Hallitusneuvos Sisäministeriö, pelastusosasto Millä mandaatilla tehdään pelastusviranomaisen päätöksiä, jotka koskevat esim. metsien käytön rajoittamista

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Tämä on Valtioneuvoston asetuksen 685/2015 mukainen naapureille annettava tiedote suuronnettomuuden

Tämä on Valtioneuvoston asetuksen 685/2015 mukainen naapureille annettava tiedote suuronnettomuuden 1 YLEISÖTIEDOTE Tämä on Valtioneuvoston asetuksen 685/2015 mukainen naapureille annettava tiedote suuronnettomuuden varalta. 1.1 TOIMINNANHARJOITTAJA JA YHTEYSTIEDOT Suomen Ilotulitus Oy Rakettikaari 40

Lisätiedot

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Sisäinen turvallisuus

Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Sisäinen turvallisuus Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 31/2012 SISÄASIAINMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta

Lisätiedot

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus 16.5.2018 Pikkuparlamentti erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen 18.5.2018 1 Pelastuslaki 9 Rakennusten palo-

Lisätiedot

Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta

Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta Sivu /8 0..2006 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-2000-0073/Tu-34 Annettu 26.04.2000 Voimassa 26.04.2000 - toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (56/999) 8, 27 ja 3 Kumoaa Ohjeen turvatyömaiden

Lisätiedot

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA Palotarkastusinsinööri Tapio Stén Pirkanmaan pelastuslaitos, pvm. 27.9.2017 Pelastusviranomaisen rooli väestönsuojien

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö

Yleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ

Lisätiedot

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo

Suomen Pelastusneuvonta Oy. konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo Suomen Pelastusneuvonta Oy Turvallisuusalan koulutusta ja konsultointia Suomessa, kotipaikkana Espoo Palvelut Pelastussuunnitelmat Poistumisturvallisuusselvitykset Turvallisuuskoulutukset Konsultointi

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Kirsi Rajaniemi Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista, Tukes 8.-9.11.2011 Sisältö Voimassa olevat asetukset ja laitteita koskevat pelastuslain säännökset

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/12/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt... 2 2 Tuliesityksessä tulee

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Pelastuspäällikkö Petri Talikka Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää

Yleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Yleisötapahtuman turvallisuus Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 30.3.2017 Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Vantaa Tuusula Kerava Järvenpää Pornainen Nurmijärvi

Lisätiedot

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA 8.11.2018 KÄYNNISSÄ OLEVIA SÄÄDÖSHANKKEITA Pelastustoimen järjestämislaki Pelastuslain uudistukset Pelastustoimen laitelain uudistaminen Nuohousta koskevan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS TURVALLINEN YLEISÖTAPAHTUMA / -TILAISUUS Kirsi Arola palotarkastaja Kouvolan toimipiste Pelastuslaki 379 /2011 14 Omatoiminen varautuminen koskee myös yleisötilaisuuksia 1)

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Työturvallisuutta perehdyttämällä Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet

Lisätiedot

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

Pelastuslaki 379/2011 14 - Omatoiminen varautuminen. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma on asiakirja, joka toimii turvallisuutta kehittävän työn välineenä. Pelastussuunnitelman tulee sisältää tiedot siitä, millä tavalla vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään,

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011

TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011 TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011 AVOTULEN TEKOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1.7.2011 ALKAEN Uudessa pelastuslaissa (379/2011) tarkennetaan joiltain osin avotulen

Lisätiedot

Yritysinfo 16.9.2015

Yritysinfo 16.9.2015 Yritysinfo 16.9.2015 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Tomi Pursiainen Riskienhallintapäällikkö Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon turvallisuuden ja riskienhallinnan takaamiseksi? Toiminnanharjoittajan velvollisuudet

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen

26.11.2012. Yrityksen tapoja suhtautua turvallisuuteen Yritysturvallisuus 2012 Yritysturvallisuus Turvallisuus yrityksessä: -riskien hallinta -henkilöturvallisuus -paloturvallisuus -tietoturva -taloudellinen turvallisuus -ympäristöturvallisuus -väestönsuojelu

Lisätiedot

Turvallisuustiedote Naistenlahden voimalaitoksen lähiympäristön asukkaille 2017

Turvallisuustiedote Naistenlahden voimalaitoksen lähiympäristön asukkaille 2017 Turvallisuustiedote Naistenlahden voimalaitoksen lähiympäristön asukkaille 2017 Tällä tiedotteella haluamme kertoa Naistenlahden voimalaitoksen ympäristön asukkaille toiminnastamme sekä siitä, miten mahdollisissa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus pelastustoimen suunnitelmista Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään pelastuslain (379/2011) 47 :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa ( / ): 1 Soveltamisala

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 10.11.2014 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Matti Orrainen 2.2. 1 Säädöksissä vaaditus turvallisuusasiakirjat 2.2.1. 1 Suunnittelun ja valmistelun turvallisuusasiakirja Valtioneuvoston asetuksessa (205/2006)

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kohti yhtenäisempää säädöstulkintaa rakenteellisen paloturvallisuuden ohjauksessa

Kohti yhtenäisempää säädöstulkintaa rakenteellisen paloturvallisuuden ohjauksessa Kohti yhtenäisempää säädöstulkintaa rakenteellisen paloturvallisuuden ohjauksessa Jan Meszka 8.11.2017 Rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus ja neuvonta osana pelastuslaitoksen työtä Pelastuslaki: 27

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSONKALLION ASE- MAKAAVA-ALUE 481, MASSAS- TABILOINTI

KEVÄTLAAKSONKALLION ASE- MAKAAVA-ALUE 481, MASSAS- TABILOINTI Porvoon kaupunki KEVÄTLAAKSONKALLION ASE- MAKAAVA-ALUE 481, MASSAS- TABILOINTI Turvallisuusasiakirja KEVÄTLAAKSONTIE, NIITTYSYRJÄNTIE, PUISTOKÄYTÄVÄ 2 JA PUISTOKÄYTÄVÄ 6 Viite 1510017110 Versio URAKKALASKENTA

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Kemialliset tekijät työpaikoilla Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Asumisturvallisuuden parantaminen

Asumisturvallisuuden parantaminen Asumisturvallisuuden parantaminen - työkäytännöt sosiaali- ja terveystoimessa Anne Lounamaa, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Pelastustoimen ajankohtaisseminaari, 22.10.2012 Jyväskylä 2.6.2014 Anne Lounamaa

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9. Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.2011 Lain valmistelun lähtökohdat Tausta: Hallitusohjelman kirjaukset

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus

Lisätiedot

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötapahtuman pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Pelastuslaki 379/2011 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma Yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt

Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt 2016 Yleisötilaisuuden turvallisuus Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/12/TAa 25.1.2016 Sisältö 1 Tuliesityksen turvallisuusjärjestelyt... 2 2 Tuliesityksessä tulee

Lisätiedot

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Työturvallisuutta perehdyttämällä Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien

Lisätiedot

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA 1. Avotulella tarkoitetaan Tulta, joka voi levitä ympäristöön. Avotulta on esimerkiksi nuotio, risujen poltto, juhannuskokko

Lisätiedot

Tukesin markkinavalvonta ja asumisen paloturvallisuus

Tukesin markkinavalvonta ja asumisen paloturvallisuus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 29.8.2017 Karoliina Meurman Tukesin markkinavalvonta ja asumisen paloturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2017 1 Palovaroittimet Tukes valvoo markkinoilla olevia

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja

Komin ylikulkukäytävä, U-6514 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 16.1.2015 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jesse Lindholm A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Haluatko polttaa työpaikkasi?

Haluatko polttaa työpaikkasi? Haluatko polttaa työpaikkasi? VAHINKOKORVAUKSIA 25 2 Miljoonaa euroa 15 1 5 Palo Murto Vuoto 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 2 1 VAHINKOMÄÄRIÄ 8 7 6 1 kpl 5 4 3 2 1 Palo Murto Vuoto 88 9 92 94 96 98 2 4

Lisätiedot

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat 3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Energiapuuterminaalien paloturvallisuusopas

Energiapuuterminaalien paloturvallisuusopas Energiapuuterminaalien paloturvallisuusopas Sisällys Energiapuuterminaalien paloturvallisuusopas... 1 1 Oppaan tarkoitus... 3 2 Käsitteiden määrittely ja kohde-esimerkki... 3 2.1 Tienvarsivarasto... 3

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot