Vuosikatsaus Lastensuojelun Keskusliitto. Armfeltintie 1, Helsinki puh. (09)

Transkriptio

1 Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus 2011 l a s t e n s u o j e l u n k e s k u s l i i t t o Armfeltintie 1, Helsinki puh. (09) toimisto@lskl.fi

2 Sisällysluettelo Toiminnanjohtajalta...2 Toimintaympäristö vuonna Lastensuojelun toimiala...4 Lastensuojelun neuvottelukunta...7 Ehkäisevän työn toimiala...7 Ehkäisevän työn neuvottelukunta...8 Varhaiskasvatuksen kansainvälinen yhteistyö...8 Lapsiperheiden eropalveluiden kehittäminen...9 Lapsen oikeudet, lapsipolitiikan ja kansainvälisen lasten suojelun toimiala...10 Lapsen oikeudet ja kansainvälinen lasten suojelu- neuvottelukunta...11 Kansainvälinen lasten suojelu...12 Selvitys ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmästä...12 Lähialueyhteistyö Karjalassa...12 Emma & Elias-ohjelman koordinointi...13 Viestintä...14 Lapsen Maailma - liiton lehti...15 Kirjasto, tietopalvelu ja julkaisutoiminta...17 Talous ja rahoitus...19 Kiinteistö...20 Henkilöstö...20 Hallinto...21 Näkymät ja riskit...22 Liitteet...23 Jäsenyhteisöt... Hallitus Työvaliokunta Neuvottelu- ja toimikunnat... Kotimainen yhteistyö... Jäsenyys kotimaisissa yhteisöissä... Edustus kotimaisissa yhteisöissä... Jäsenyys kansainvälisissä yhteisöissä... Lausunnot, kannanotot, kuulemiset ja vaikuttajatoiminta... Koulutustilaisuudet, tapahtumat ja vierailut... Julkaisut... Huomionosoitukset... Henkilökunta... Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

3 Toiminnanjohtajalta Lastensuojelun Keskusliitto osallistui yhdessä järjestödelegaation kanssa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräaikaisraportointiin ja siihen liittyvään kuulemistilaisuuteen. LOS-raportoinnissa yhteisenä huolena on lasten eriarvoistuminen. Myös lapsikysymysten koordinaation järjestäminen valtionhallinnossa nousi esille kuulemisen yhteydessä. Lastensuojelun Keskusliiton rooli koordinoinnissa toimi hyvin. Erityisesti jäsenyhteisöjen viesti vahvistui. Lastensuojelun Keskusliiton uudet neuvottelukunnat, lasten suojelun-, ehkäisevän työn-, ja lapsen oikeudet ja kansainvälisen lasten suojelun neuvottelukunnat käynnistivät työnsä alkukeväästä. Uudet neuvottelukunnat kokoavat n. 150 asiantuntijaa keskusliiton työn tueksi. Vuoden aikana tehtiin strategisia linjauksia, jotka vaikuttavat lähivuosien työskentelyyn ja painopistealueisiin merkittävästi. Liitto luopui lapsitiedon kehittämishankkeesta, joka jatkaa paikallisena Turun seudulla. Hankeen hyvät näkymät eivät toteutuneet käytettävissä olevien toimintamahdollisuuksien mukaisesti. Liitto neuvotteli menestyksekkään ja käytännössä tarpeelliseksi osoittautuneen Neuvokeskusken (RAY-projekti ) siirron avoimen keskustelun kautta Ensi- ja turvakotien liitolle. Hanke sai valtakunnallisen toimijaverkoston tuen. Toiminnan vakiinnuttaminen edellytti myös uuden hallintomallin löytämistä. Keskusliiton kirjasto on sekä historiallinen että toiminnallinen osa keskusliiton arkea. Erityiskirjaston tulevaisuus ei toteudu ilman sen päivitystä tähän aikaan. Perusteellisen pohdinnan tuloksena on päätetty siirtää painopistettä enemmän tietopalvelun suuntaan. Kokoelmat puolitetaan ja työntekijäresursseja vahvistetaan merkittävästi. Kohderyhminä jatkossa ovat ensisijaisesti jäsenyhteisöt, omat asiantuntijat, media ja päättäjät. Kirjasto toimii jatkossakin avoimena tule ja kysy -periaatteella. Emma ja Elias ohjelma on Raha-automaattiyhdistyksen laaja ja pitkä ohjelmakokonaisuus jonka koordinointi on sovittu keskusliiton tehtäväksi. Hanke on haastava ja se tulee huomioida myös keskusliiton muussa toiminnassa. Tehtävä on erityisen sopiva keskusliitolle. Aiemmin työnimellä Lapsen turvallinen elämä- ohjelma kulkenut kehittämiskokonaisuus nimettiin toimintavuoden aikana Emma & Elias-ohjelmaksi. Keskusliiton säännöt olivat myös täydellisessä tarkastelussa. Ne siirtyivät työvaliokunnan, hallituksen ja liittokokouksen kautta Patentti ja rekisterihallituksen käsittelyyn. Ajantasaistamisen lisäksi haluttiin selkeyttää hallituksen ja työvaliokunnan rooleja. Keskusliiton kiinteistö on merkittävä omaisuus. Vastuu siitä lasten suojelun suurlähetystönä ja jäsenyhteisöjä palvelevana paikkana on merkittävä. Talon pitkään lykätty ikkunaremontti ja lyijylasimaalausten konservointi toteutettiin. Samassa yhteydessä toteutettiin myös muuta työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä asioita, muun muassa ilmastoinnin puhdistus ja laaja riskikartoitus. Tätä katsausta käsiteltäessä on keskusliiton juhlavuosi. Vuonna 2012 Lastensuojelun Keskusliitto täyttää 75 vuotta. Historian kirjoittaminen ja valmistautuminen juhlavuoteen on työllistänyt merkittävästi liittoa. Juhlavuotenaan keskusliitto haluaa osoittaa Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

4 tukensa ja arvostuksensa vastaanottokeskuksissa tehtävälle työlle toimimalla yhteistyökumppanina Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön Vastaanotto-projektissa. Esitysten tarkoituksena on tuoda ilon, kauneuden ja keskittymisen kokemuksia vastaanottokeskusten arkeen. Edellä kuvattujen päätösten lisäksi vahvistettiin tutkimuksellisen tiedon ja tutkimukseen pohjautuvan kehittämistyön asemaa järjestöissä. Lastensuojelun Keskusliitto halusi vahvistaa oikeudellista asiantuntijuutta toiminnassaan. Oikeudellista asiantuntemusta edellyttävien tehtävien toteuttamiseen rekrytoitiin juristi. Jatkossa selvitetään, miten hänen työpanostaan voidaan tarjota jäsenyhteisöille. Keskusliiton asiantuntijoiden työtä ja vaikuttamistoimintaa on haluttu tehdä entistä näkyvämmäksi ja avoimemmaksi. Tämä on edellyttänyt työn uudelleen järjestämistä sekä kokonaisvaltaisen arviointitoiminnan kiinnittämistä osaksi arkipäivän työtä. Seppo Sauro Toiminnanjohtaja Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

5 Toimintaympäristö vuonna 2011 Toimintavuonna valmistunut Suomen hallitusohjelma korostaa tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kuitenkin eriarvoisuus on lisääntynyt väestön ja erityisesti lasten keskuudessa. Lapsiköyhyyden lisääntyminen nousi keskusteluihin toimintavuoden aikana. Merkittävänä eriarvoisuutta lisäävänä tekijänä näyttäytyi peruskoulun käyneiden nuorien jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Näitä nuoria tilastoitiin olevan noin Eriarvoisuuden vahvistuminen arjessa nousi esiin muun muassa keskustelussa lähikouluista ja siitä, tulisiko maahanmuuttajataustaisten lasten määrää rajoittaa koululuokissa. Eriarvoisuus johtaa lapsen ja nuoren elämässä elinympäristön kaventumiseen, rajoittaa mahdollisuuksia harrastaa itselle mieluisia asioita sekä solmia sosiaalisia kontakteja. Lastensuojelun toimintaympäristössä asiakasmäärien kehityksessä ei tapahtunut edelleenkään merkittäviä muutoksia. Vaikka huostaanottojen määrän kasvu pysähtyi, lisääntyivät lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät entisestään. Erityisen huolestuttavana kehityskulkuna voidaan pitää lastensuojelun kiireellisten sijoitusten määrän suurta (21 %) kasvua. Huolestuttavaa on myös vastentahtoisten, nk. pakkotoimenpiteiden, lisääntyminen. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu kohdentuu edelleen vuotiaisiin nuoriin. Sijaishuollossa yksityiset palveluntuottajat tuottavat entistä enemmän sijaishuollon palveluita. Kaikille lastensuojelun toimijoille löytyy tehtäviä ja yhteistyön tiivistäminen mahdollistaa entistä paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin vastaamisen. Lainsäädännössä merkittäviä uudistuksia olivat toimintavuoden aikana lakimuutos sijaishuoltopaikan valinnasta ja perhehoidon ensisijaisuudesta, uuden adoptiolainsäädännön viimeistely sekä isyyslainsäädännön avaaminen. Euroopan tasolla merkittävänä voidaan pitää Lapsen oikeuksien sopimuksen raportoinnin ohella valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista liittyen lasten myyntiin, lapsiprostituutioon ja lapsipornografiaan. YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi ja ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu edistävät tärkeitä asioita, nostaen samalla esiin huolen yleisen asenneilmapiirin kiristymisestä. Lastensuojelun toimiala Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Valtakunnalliset sijaishuollon päivät järjestettiin lokakuussa Vaasassa. Päivien teemana oli Kumppanuus sijaishuollon uudistajana yhteistyössä lapsen ja perheen tukena. Päivät järjestettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Sosiaalijohto ry:n kanssa. Päivien valinnaisuutta lisättiin alaseminaarien teemaseminaareilla. Edellisen vuoden tavoin osallistujien oli mahdollisuus osallistua koko tapahtumaan tai mille tahansa valitsemalleen kahdelle tai yhdelle päivälle. Ensimmäisenä päivänä osallistujia oli 640, toisena 735 ja kolmantena 550. Yhteensä päiville osallistui 770 henkilöä. Sijaishuollon päivien yhteydessä järjestettiin yksi kuudesta Lapsiasiavaltuutetun toimiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Pesäpuu ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamista Uskomme Sinuun Usko Sinäkin (USUS)-kiertueen tapahtumista. Kiertue toteutettiin kesän ja syksyn 2011aikana. Kiertueella kuultiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia lastensuojelusta. Kiertue vieraili kuudella paikkakunnalla ja tapasi vuotiaita lapsia ja nuoria laitoshoidon ja perhehoidon piiristä. Vaasan lisäksi Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

6 kiertuepaikkakunnat olivat Espoo, Kuopio, Pori, Oulu ja Helsinki. Kiertueen tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 150 lasta ja nuorta. Kiertueelta saadut viestit julkaistaan kevään 2012 aikana. Sijaishuollon päivillä julkaistiin Uskomme sinuun Usko sinäkin. Eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille. Opas on tarkoitettu yli 10-vuotiaille kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille. Sen suunnittelivat ja toteuttivat Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin nuoret. Käsikirjan valmisteluun osallistui myös lapsiasiavaltuutetun toimisto. Opas julkaistiin Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön rahoituksen turvin. Oppaan suosio oli sen ilmestyessä merkittävä ja siitä otettiin suuren kysynnän vuoksi kaksi lisäpainosta melko pian ilmestymisen jälkeen. Sijaishuollon päivien yhteydessä järjestettiin vapaamuotoinen keskustelutilaisuus keskeisten yksityisten palveluntuottajayritysten edustajien kanssa. Sijaishuollon päivien yhteydessä julkaistiin myös ohjelmajohtaja Hanna Heinosen kokoama selvitys Sadoissa verkoissa sukkulointia kumppanuudet sijaishuollossa. Julkaisu pohjautuu toukokuussa toteutettuun kyselyyn, jonka avulla selvitettiin sijaishuollossa toimivien asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten lasten ja nuorten tarpeet vaikuttavat sijaishuollon muotoutumiseen ja millaisia ovat sijaishuollon kumppanuudet. Lasten suojelun kesäpäivät Valtakunnallisten päivien lisäksi järjestettiin toista kertaa maakunnallinen koulutustapahtuma, lasten suojelun kesäpäivät. Mikkelissä järjestetyn kaksipäiväisen seminaarin teemana oli Kohtaamisia vai törmäyksiä moninaisuus lastensuojelussa. Keskusliitto järjesti seminaarin yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Kasvun Yhteisöjen kanssa. Seminaari koostui yhteisistä pääluennoista ja molempina päivinä järjestetyistä työpajoista. Yhteensä päiville osallistui 221 henkilöä. Lastensuojelu.info Edellisenä vuonna toteutettua Lastensuojelu.info -sivuston kehittämistä sekä tunnetuksi tekemistä jatkettiin. Materiaalia on levitetty mahdollisimman laajalti palvelujärjestelmässä ja järjestöissä, myös muiden kuin lastensuojelun asiakkaiden ja toimijoiden tietoon. Sivuston esitteitä levitettiin valtakunnallisesti sekä postin että sähköpostin välityksellä. Maahanmuuttajille ja heidän kanssaan toimiville työntekijöille järjestettiin kaksi koulutus/keskustelutilaisuutta lastensuojelusta ja lasten oikeuksista Suomessa. Varsin laajasta tiedottamisesta huolimatta toinen tilaisuuksista jouduttiin peruuttamaan osanottajien puuttumisen johdosta ja toiseen osallistui vain neljä maahanmuuttajien kanssa työskentelevää suomalaista ja yksi maahanmuuttajataustainen järjestötyötä tekevä henkilö. Koulutukset ja tilaisuudet Laatuvalmennuskoulutusta jatkettiin. Keskusliitto järjesti kaksi verkostotapaamista aiemmin laatuvalmentajakoulutukseen osallistuneille jäsenyhteisöjen asiantuntijoille. Tapaamisissa käsiteltiin kokemuksia koulutuksen hyödyntämisestä, sekä tarjottiin uusia välineitä laatutyöskentelyyn. Sovittiin, että tapaamisia jatketaan vuonna Joulukuussa järjestettiin keskustelutilaisuus sijaishuoltopaikasta luvatta poistuneiden lasten ja nuorten tilanteesta. Tilaisuuteen osallistui 14 keskusliiton ja sen jäsenyhteisöjen, Kuntaliiton ja THL:n edustajaa. Keskustelussa kartoitettiin nuorten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita ja palvelujärjestelmän toimintaan sekä toimivalta- ja yhteistyökysymyksiin liittyviä ongelmia. Keskustelun pohjalta alettiin suunnitella selvitystä sijaishuoltopaikoista luvatta poistumisten ja katoamisten yleisyydestä ja syistä sekä eri viranomaisten ja toimijoiden toiminnasta em. tilanteissa. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

7 Selvitykset ja julkaisut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Salla Jäntin ja Saila Lahden opinnäytetyönä tekemä selvitys valmistui. Opinnäytetyö käsitteli valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteerien (ns. Laituri-kriteerien) juurtumista ja käyttökokemuksia. Valtakunnallisten sijaishuollon päivien yhteydessä järjestettiin laatukriteerit tuottaneen Laituri-projektin avainhenkilöiden tapaaminen, jossa sovittiin yhteistyöstä kriteerien päivittämiseksi. Työn pohjaksi tehdään selvitys Laituri-kriteerien vastaavuudesta niiden valmistumisen jälkeen julkaistuihin kansainvälisiin laatustandardeihin ja ohjeisiin, sekä uudistuneeseen lastensuojelulakiin ja lastensuojelun kansallisiin laatusuosituksiin. Pohjoismaiden sijaishuollon tasoa ja rakennetta koskevan selvityksen toteuttaminen jouduttiin siirtämään vuoden 2012 puolelle tilastolähteissä olevien ongelmien johdosta. Kansainvälisten Quality4Children -laatustandardien suomenkielinen käännös tarkastettiin. Vastaava työhön ryhdyttiin myös YK:n sijaishuollon linjausten ja ohjeiden osalta. Keskusliiton edustaja osallistui kansainväliseen Quality4Children -konferenssiin huhtikuussa ( ) Prahassa. Muuta Suomalais-venäläisiä lastensuojelukiistojen tilannetta käsiteltiin lukuisissa keskusliitossa ja sen ulkopuolella pidetyissä tilaisuuksissa. Keskusliiton edustajat osallistuivat kansainväliseen lapsi- ja perheoikeuden konferenssiin Helsingissä (maaliskuu), Integraatiofoorumiin Helsingissä (toukokuu), Pohjoismaat-Venäjä-kansalaisjärjestöfoorumiin Pietarissa (marraskuu) sekä lasten huoltokysymyksiä käsitelleeseen suomalais-venäläiseen seminaariin Moskovassa (joulukuu). Solmittiin yhteydet Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liittoon. Keskusliitto osallistui FICE-Romanian delegaation toukokuussa Suomeen tehdyn opintomatkan toteuttamiseen. Suurimmaksi osaksi delegaation ohjelmasta ja isännöinnistä huolehtivat keskusliiton jäsenet ja yhteistyökumppanit (Sippolan koulukoti ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu). Lokakuulle suunniteltu vastavierailu jouduttiin peruuttamaan osanottajien vähyyden vuoksi. Keskusliiton edustaja osallistui FICE:n liittoneuvoston kokouksiin Prahassa huhtikuussa (8.4.) ja Bukarestissa lokakuussa ( ) sekä Eurochildin sijaishuollon työryhmän kokoukseen Prahassa huhtikuussa (7.4.).Erityisasiantuntija Martti Kemppaiselle myönnettiin FICEn kunniajäsenyys pitkäaikaisesta toiminnasta FICEn hyväksi. Toiminnanjohtaja osallistui IFCW kokouksiin Singaporessa ( ) ja Melbournessa ( ). Suunnittelutyöt vuodelle 2012 Tukholmassa järjestettävien Pohjoismaisten lastensuojelupäivien valmistelut aloitettiin yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kongressin järjestää Stiftelsen Allmänna Barnhuset ja Suomen vastuutahona on Lastensuojelun Keskusliitto. Päivien teemaksi vahvistui Goda livsvillkor för alla barn barnavården som kompenserande kraft / Lastensuojelu hyviä elinolosuhteita vahvistamassa. Helsingissä lokakuussa 2012 järjestettävien Valtakunnallisten lastensuojelupäivien sekä Iisalmessa kesäkuussa 2012 järjestettävien lasten suojelun kesäpäivien valmistelutyöt käynnistettiin. Erityisasiantuntija Reetta Peltonen kokosi oikeusturvakeinoista lastensuojelussa aineistoa, joka julkaistaan vuonna Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivän tilaisuuden suunnittelu- ja valmistelutyöt käynnistettiin. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa. Tilaisuuden tarkoituksena on Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

8 tehdä tunnetuksi YK:n yleiskokouksen vuonna 2007 nimeämää teemapäivää (20.2) tutuksi ja nostaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus yhdeksi lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen näkökulmaksi. Lastensuojelun neuvottelukunta Lastensuojelun neuvottelukunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin lastensuojelulainsäädännön ja adoptiolainsäädännön ajankohtaisia asioita, suomalais-venäläisten lapsikiistojen tilannetta, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lastensuojelun valvontaohjelmia, sijaishuoltopaikoista luvatta poistuvien lasten tilannetta ja poliisihallituksen ohjeluonnosta koskien poliisin virka-apua lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten tavoittamiseksi sekä YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmiä ja suosituksia suomen 4. määräaikaisraportin pohjalta. Ehkäisevän työn toimiala Keskusliitto vahvisti edelleen osaamista ehkäisevän työn toimialalla. Varhaiskasvatuksen kehittämistarpeisiin vastattiin rekrytoimalla varhaiskasvatuksen asiantuntija. Ehkäisevän työn toimialalla seurattiin entistä järjestelmällisemmin nuorten hyvinvointiin, pahoinvointiin ja elinoloihin liittyviä näkökulmia. Ehkäisevän lastensuojelun käsitettä ja toimintakäytäntöjä kuvattiin Suojele-Tue-Toimimateriaalissa. Materiaali suunnattiin varhaiskasvatuksen työntekijöille ja sen tarkoituksena on edistää lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä edistää keskusteluyhteyttä ehkäisevää lastensuojelua toteuttavien toimijoiden kesken. Materiaali sisältää päiväkoteihin toimitetun huoneentaulun sekä verkkomateriaalin, jossa kuvataan esimerkkitapausten avulla ehkäisevän lastensuojelun käytäntöjä päivähoidossa. Materiaali valmistui joulukuussa Yhteistyötä Itämeren maiden kanssa jatkettiin osallistumalla expert-groupin kokoukseen Berliinissä 20.1 sekä Norjan tasa-arvoministerin ja Itämerenmaiden neuvoston tilaisuuteen Trafficking in Children A criminal act calling for a child protection response Oslossa Keskusliitto on ollut myös yhteistyökumppanina valmisteltaessa ISPCAN (International Society for the Prevention of Child Abuse and Neglect) Euroopan seminaaria Tampereelle. Seminaari järjestettiin Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöaloitteesta osallistuttiin Expert Group for Cooperation on Children at Risk (EGCC) kokoukseen Prahassa Keskusliiton Tyynen rauhallisesti julkaisu käännettiin viroksi ja venäjäksi. Oppaiden julkaiseminen tapahtui Viron Lastekaitseliitin seminaarissa Kuritusväkivalta ja sitä koskevat asenteet Suomessa. Keskusliitto nosti keskusteluihin poikien ympärileikkaukseen liittyviä kysymyksiä ja edisti Sexpo-säätiön ympärileikkausprojektin käynnistymistä. Vuoden 2012 lasten suojelun kesäpäivien valmistelutyöt käynnistettiin marraskuussa. Seuraavat kesäpäivät järjestetään Iisalmessa yhteistyössä Ylä-Savon SOTE:n ja Savoniaammattikorkeakoulun kanssa. Päivien teemana on ehkäisevä työ. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

9 Ehkäisevän työn neuvottelukunta Ehkäisevän työn neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kokouksien läpileikkaavina teemoina olivat Suomen hallitusohjelma, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä lapsen oikeuksien komitean Suomen neljänteen määräaikaisraporttiin antamat suositukset ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Ehkäisevän työn neuvottelukunnan kokouksissa esiteltiin myös Tampereen kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ehkäisevän työn yksikön toimintaa. Lisäksi perehdyttiin Tampereen matalan kynnyksen palveluihin ja tukihenkilötoimintaan. Neuvottelukunta paneutui myös koulusosiaalityön kysymyksiin, pohtien koulusosiaalityön roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamisessa. Suomen Vanhempainliiton Vanhempien barometri 2011-kouluviihtyvyyskyselyn tulokset olivat myös esillä neuvottelukunnan kokouksissa. Kevään järjestäytymiskokouksessa perustettiin varhaiskasvatuksen työryhmä, jonka tehtävänä oli edistää varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyötä. Työryhmä kokoontui kolme kertaa ja se osallistui aktiivisesti Suojele-Tue-Toimi-materiaalin ja verkkosivujen sisällön toteuttamiseen Neuvottelukunta piti tärkeänä asiana nostaa keskusteluihin oppilashuollon kysymyksiä sekä edistää oppilashuollon lainsäädäntötyötä. Neuvottelukunta valmisteli kannanoton oppilashuoltolain etenemiseksi ja yhdenvertaisten psykososiaalisten palvelujen saamiseksi Suomessa. Kannanotto julkaistiin helmikuussa Varhaiskasvatuksen kansainvälinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö OMEP:in Suomen toimikunta on aiemmin ollut keskusliiton varhaiskasvatukseen ja ehkäisevään lastensuojeluun sisällöllisesti paneutuneen toimi- / neuvottelukunnan alainen. Suomen OMEP -toimikunta haluttiin kuitenkin irrottaa omaksi erilliseksi toimikunnakseen. Tämän tarkoituksena on toimia asiantuntijoiden työvaliokuntana joka pohtii toiminnan tavoitteita ja muotoja. Odotuksia asetettiin toiminnan uudistamiselle. Toimikuntaan pyydettiin varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan asiantuntijoita. Poikkeuksellisesti puheenjohtaja nimettiin keskusliiton jäsenistön ulkopuolelta. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Keskusteluissa nousi esille erityisesti OMEP:in tunnettuus: miten tehdä varhaiskasvatuksen piirissä tätä maailmanlaajuista järjestöä ja sen toimintaa tunnetuksi maassamme ja miten tähän verkostoon saadaan mukaan suomalaisia varhaiskasvattajia / asiantuntijoita. Toiminnan liittäminen keskeiseen teemaan ja OMEP:in tunnetuksi tekeminen nähtiin tärkeimmäksi lähtökohdaksi. Kestävä kehitys -teema on OMEP:in piirissä tämän hetken painopisteenä ja tämä nähtiin luonnollisena aihekokonaisuutena myös Suomen OMEP:in piirissä. Lisäksi päätettiin koota yhteen varhaiskasvatuksesta erilaista tietoa, muun muassa mitä keinoja käytännön työssä olevat voivat käyttää hyväkseen vaikuttamistoiminnassaan. Tiedon aktiivisempaan välittämiseen kiinnitettiin huomiota. Suomen varhaiskasvatuksen asioista viestitään OMEP:ille, erityisesti OMEP:in Euroopan alueen Newsletteriin. Konkreettinen toiminta siirtyi seuraavaan vuoteen. Toimikunnan puheenjohtaja osallistui OMEP:in Euroopan alueen kokoukseen ja konferenssiin Nicosiassa Kyproksella ( ). Puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat maailmankokoukseen ja konferenssiin Hongkongissa ( ). Erityisasiantuntija Pirjo Honkavaaralle myönnettiin maailmankokouksessa OMEP:in kunniajäsenyys pitkäaikaisesta työstä maailmanjärjestön hyväksi. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

10 Lapsiperheiden eropalveluiden kehittäminen Neuvokeskus-projektin ( ) vuoden 2011 keskeisenä tavoitteena oli vakituisten hallintorakenteiden löytäminen Neuvokeskukselle. Asiasta käytiin keskusteluja monien järjestötahojen kanssa. Neuvottelujen lopputuloksena Neuvokeskuksen tulevaisuuden organisointitahoksi valikoitui Ensi- ja turvakotien liitto. Toiminnan vakiinnuttamisen lisäksi keskeistä toiminnassa oli Neuvokeskuksen toimintamallin pilotoiminen pääkaupunkiseudulla ja toimintamallin edelleen kehittäminen yhdessä järjestökumppaneiden kanssa. Neuvokeskuksen toimintamallissa järjestöt keskittävät kehittämiään lapsiperheen eropalveluja saman katon alle niin, että asiakkaan on mahdollisimman helppo löytää palvelujen piiriin. Yhteisen tiedotuksen ja palveluohjauksen kautta pyritään rakentamaan eroauttamisen palvelujärjestelmä eri toimijoiden keskuudessa. Tavoitteena on eroperheen kokonaisvaltainen huomioiminen sekä eroperheiden vanhempien ja lasten saattaminen varhaisen tuen piiriin. Ryhmämuotoisissa palveluissa hyödynnetään koulutettujen vapaaehtoisten tarjoamaa sekä asiakkaiden keskinäistä vertaisuutta ja vertaistukea. Valtakunnallisena tavoitteena oli Neuvo-koulutusten ja asiantuntijaluentojen onnistunut markkinointi ja toteuttaminen, sekä lapsen edun mukaisen perhe- ja ammattikulttuurin edistävän ajattelun esillä pitäminen lähinnä medioissa ja alan koulutustapahtumissa. Koulutukset ja palvelut Neuvokeskuksen palvelutarjontaan kuului vuoden 2011 aikana kertaluontoisia Eroneuvotilaisuuksia (yhdessä Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien kanssa), Vanhemman neuvo ryhmiä, lasten ryhmiä, aikuisten eroryhmiä ja lasten Taikuri-ryhmiä. Lisäksi Neuvokeskuksessa järjestettiin muuan muassa teemaluentoja ja keskustelutilaisuuksia, Pasilan Syyssuhinat perhetapahtuma Neuvokeskuksen koordinoimana sekä syksystä alkaen perjantaiiltaisin vapaaehtoisten vetämänä Neuvokahvila-toimintaa. Vanhemman neuvo menetelmäkoulutuksista valmistui toimintavuoden aikana 19 uutta Vanhemman neuvo -ohjaajaa. Eroneuvo-tilaisuuksia toteutettiin vuoden aikana kahdeksalla eri paikkakunnalla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Janakkala, Somero, Turku, Kaarina ja Salo). Uusia Eroneuvo-vetäjiä valmistui 3 henkilöä. Yhteensä tilaisuuksia toteuttamassa oli 19 koulutettua vetäjää. Loppuvuodesta käynnistyivät Rovaniemellä Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo menetelmäkoulutukset, joiden avulla nämä palvelut leviävät myös pohjoisimpaan Suomeen. Kolmas Erofoorumi järjestettiin marraskuussa yhdessä Tasa-arvoa erovanhemmuuteen Esr-hankkeen ja eduskunnan Lapsen puolesta ryhmän kanssa Säätytalolla. Tilaisuuteen osallistui 175 alan asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää ja median edustajaa. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminta Tärkeitä osatavoitteita oli lapsiperheitä erotilanteessa tukevan vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan sekä toimivan palveluohjausmallin kehittämistyön käynnistäminen. Vapaaehtoistyötä laajennettiin Eroneuvo-toiminnasta Neuvokahvila-toimintaan sekä Neuvokeskuksen avustaviin tehtäviin ja ryhmien ohjaamisen tehtäviin. Myös Taikuri-ryhmiin otettiin vapaaehtoisia avustajia. Vapaaehtoisten ohjaamana ryhmätoimintana toteutui Lukunurkka Neuvokahvilan yhteydessä sekä Luomisen polulla lapsi-vanhempi parimaalauspaja. Eurooppalaiseen Vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tapahtumiin osallistuttiin järjestämällä seminaareja ja osallistumalla kymmeneen vapaaehtoistyön messutapahtumaan. Neuvokeskuksen toiminnassa oli vuoden aikana mukana 30 koulutettua vapaaehtoistyöntekijää. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

11 Palveluohjauksen kehittäminen Palveluohjaus oli kansalaistoiminnan ohella Neuvokeskuksen toinen kehittämisalue. Eroauttamisen palvelutilannetta kartoitettiin haastattelemalla lastenvalvojia, perheneuvolan työntekijöitä ja Kirkon perheasioiden neuvottelukeskuksen työntekijöitä. Palveluohjauksellisia menetelmiä testattiin osana Neuvokeskuksen koulutuksia. Neuvokeskus jalkautui kertomaan palveluistaan muun muassa perheneuvoloiden, kirkon diakoniatyön, leikkipuistojen ja lastenneuvoloiden tiimeihin. Asiakkaiden palveluohjausta on vahvistettu Neuvokeskuksen omien palvelujen (Eroneuvotilaisuudet, Neuvokahvila, kumppanuusyhteistyö) sisällä ja muiden järjestöjen ja kuntatoimijoiden kanssa. Erotilanteessa olevien perheiden asiakasyhteydenottoihin (puhelut ja sähköpostit) on vastattu. Samalla on kerätty tietoa eroauttamisen haasteista ja palvelurakenteen pirstaleisuudesta asiakasnäkökulmasta käsin lopulla aloitettiin ammattikorkeakoulun kanssa neuvottelut eropalveluohjaustyökalun rakentamisesta Neuvokeskuksen kotisivuille. Lapsen oikeudet, lapsipolitiikan ja kansainvälisen lasten suojelun toimiala Määräaikaisraportointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta hallitsi työtä toimialalla koko alkuvuoden. Helmikuussa Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen nimeämä järjestövaltuuskunta osallistui kuulemiseen YK:n lapsen oikeuksien komitean istunnossa Genevessä. Ensimmäistä kertaa osana määräaikaisraportointia järjestettiin suomalaisten lasten ja nuorten kuuleminen. Kuuleminen toteutettiin lapsiasiavaltuutetun toimistossa Jyväskylässä, jonne Suomen raportoinnista vastaava lapsen oikeuksien komitean jäsen, unkarilainen Maria Herczog, kutsuttiin Myös Suomen UNICEF oli mukana tapahtuman järjestelyissä. Maria Herczog tapasi Jyväskylässä liki 20 lasta ja nuorta, jotka edustivat saamelais- ja romaniväestöä, Selviytyjät-nuoria, Suomen Lasten Parlamenttia, lapsiasiavaltuutetun nuoria neuvonantajia, Suomen Lukiolaisten Liittoa ja Keski-Suomen alueella toimivia nuorisovaltuustoja. Raportointiprosessi sai päätöksensä kesäkuussa, jolloin Suomen valtion delegaatio oli YK-komitean kuultavana. Kesäkuun lopussa Suomi sai YK-komitean suositukset ja loppupäätelmät. Niiden perusteella voitiin päätellä, että järjestöjen vaikuttamistyö, mukaan lukien lasten ja nuorten kuuleminen olivat onnistuneet hyvin: keskeiset huolenaiheet oli otettu komiteassa vakavasti ja Suomi sai niitä koskevia suosituksia. Loppupäätelmiä ja suosituksia käsiteltiin keskusliiton kaikissa neuvottelukunnissa. Näissä sovittiin työnjaosta neuvottelukuntien kesken suositusten täytäntöönpanon seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Suositukset kiinnostivat myös keskusliiton yhteistyötahoja, muun muassa EAPN-Fin lapsiköyhyystyöryhmää, jonka kokouksessa niitä esiteltiin. LOS-suosituksia käsiteltiin eduskunnassa lokakuussa järjestetyssä seminaarissa, joka kokosi liki 140 kuulijaa. Seminaarissa Miten lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa? Keskustelua YK:n lapsen oikeuksien komitean palautteista Suomelle seminaari rakentui kahden asiantuntijapaneelin pohjalle, ja se järjestettiin yhteistyössä eduskunnan lapsen puolesta ryhmän, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön, ulkoasianministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, lapsiasiavaltuutetun, Lapsuuden tutkimuksen seuran ja Suomen UNICEFin kanssa. Keskusliiton työntekijöille järjestettiin kaksiosainen koulutus Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

12 Espoon kaupungin Lapsen oikeus palveluihin työryhmää konsultoitiin lapsen oikeuksien näkökulmasta. Onnistunut järjestöraportointi sai tunnustusta loppuvuodesta, keskusliiton edustaja oli Luxemburgissa kertomassa prosessistaraportin tekemisestä ja kuulemiseen valmistautumisesta. Lastensuojelun Keskusliitto jatkoi yhteistyötä kansallisen viestintästrategian edistämiseksi. Lapsen oikeuksien päivää vietettiin kasvatus-teemalla. Päivää varten julkaistiin esite Kasvata ilolla, jonka keskusliitto toteutti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Yhteistyökumppanit esitteessä olivat Kuntaliitto, lapsiasiavaltuutetun toimisto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi, Poikien ja Tyttöjen Keskus, Suomen Lasten Parlamentti, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen UNICEF, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Vanhempainliitto. Loppuvuodesta lausuttiin Suomen toisesta raportista YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallista määräaikaistarkastelua (Universal Periodic Review). Raportit toimitettiin sekä YK:n ihmisoikeusneuvostolle että ulkoasiainministeriölle. Lastensuojelun Keskusliitto osallistui myös kansallista ihmisoikeustoimintaohjelmaa varten perustettuun kansalaisjärjestöpaneeliin. Lopullinen toimintaohjelma valmistuu tammikuussa Erityisen aktiivisesti osallistuttiin toisen lapsi- ja nuorisopolitiikkaa koskevan kehittämisohjelman (LANUKE) valmisteluun koko toimintavuoden ajan Edunvalvontatyössä on tehty tiivistä yhteistyötä pakolaisjärjestöjen ja Monikulttuurisen Lapsen Etu -verkoston kanssa. Keskeisiä kohteita olivat uusi vastaanottolaki ja kotouttamislaki, jotka astuivat voimaan syyskuun alusta. Liitto oli aktiivistesti vaikuttamassa lakien sisältöön valmisteluvaiheessa, muun muassa vastaanottolakihankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Ohjausryhmässä oli vahvasti esillä ajatus ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanoton järjestämisestä uudelleen lähemmäksi lastensuojelua, mutta aikataulun tiukkuuden vuoksi asiaa ei ehditty valmistella. Hallituksen esityksessä todetaan, että asia jäi erillisen hankkeen selvitettäväksi, mutta aika ei ollut vielä kypsä asian saamiseksi hallitusohjelmaan. Myös ulkomaalaislain muutoksia on seurattu tiiviisti. Vuoden lopussa osallistuttiin perheenyhdistämisestä käytävään keskusteluun mm. järjestämällä toimittajatapaaminen (mukana myös Etu ry, Pakolaisneuvonta, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti ja Väestöliitto). Lapsen oikeudet ja kansainvälinen lasten suojelu- neuvottelukunta Lapsen oikeudet ja kansainvälinen lasten suojelu neuvottelukunta kokoontui toimintavuonna kolme kertaa, ja kokousten aiheet olivat seuraavat: Lastensuojelun Keskusliiton työ lapsen oikeuksia koskevissa kysymyksissä ja kansainvälisen lasten suojelun alueella, neuvottelukunnan toiminta, sen tavoitteet ja työskentelymuodot vuosina Hallitusohjelma ja LOS-suositukset LANUKE- ja Kaste-ohjelmat Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimiston edustaja kertoo jokaisessa kokouksessa omat kuulumisensa. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

13 Kansainvälinen lasten suojelu Yhteistyö Eurochildin kanssa jatkui. Keskusliiton edustaja osallistui politiikkaohjausryhmän (Policy Steering Group) työskentelyyn alkuvuodesta. Tämä osallistuminen päättyi, kun edustaja valittiin Eurochildin hallitukseen Brysselissä kesäkuussa pidetyssä liittokokouksessa. Osallistuttiin Eurochildin vuosiseminaariin, joka järjestettiin Cardiffissa Englannissa teemalla Tackling child poverty through supporting and strenghtening families. Komissio hyväksyi EU:n lapsen oikeuksien agendan helmikuussa. Agendan sisältö ei vastaa eurooppalaisten lapsijärjestöjen toivetta kattavan lapsen oikeuksien strategian laatimiseksi. Lapsiköyhyyden osalta keskusliitto osallistui Eurochildin kansallisten muutosohjelmien arviointiin arvioimalla Suomen ohjelman EU-komissiolle. Toimintasuunnitelmassa luvattu vihkonen lapsen oikeuksista Euroopassa siirrettiin sellaiseen vaiheeseen, jolloin EU:lla on selkeä strategia lapsen oikeuksista. Yhteyksien luominen EU:ssa lapsikysymyksissä toimiviin suomalaisvirkamiehiin on käynnistynyt hitaasti, ja sitä jatketaan vuonna Monacossa järjestettiin konferenssi, jossa keskusteltiin strategiasta Euroopan neuvoston lapsiohjelmalle Building a Europe for and with children vuosiksi Keskusliiton edustaja oli mukana konferenssissa. Strategian toteutumisen seuraamista sen neljällä tavoitealueella jatketaan. Euroopan neuvoston lasten ja nuorten osallisuutta koskevan pilotin loppupäätelmiä ei lähdetty jalkauttamaan, koska projektin loppuraportin suomennos saatiin vasta loppuvuodesta. Selvitys ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmästä Selvitys ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmän kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista Suomessa (RAY ) käynnistyi kesäkuussa. Selvityksen tarkoitus on kuvata, miten Suomen edustajajärjestelmä on toiminut, millaisia kokemuksia siitä on saatu ja millaisia puutteita havaittu. Se asetetaan eurooppalaiseen viitekehykseen vertailemalla järjestelmiä ja hyviksi havaittuja toimintamalleja muutamassa maassa. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmää ryhdytään arvioimaan uudelleen ja kehittämään entistä paremmin lapsen edun mukaiseksi. Vuoden 2011 aikana haastateltiin laajasti edustajia, lapsia ja muita lasten ja edustajien kanssa toimivia tahoja, kuten vastaanottokeskusten ryhmäkotien sosiaalityöntekijöitä ja lakimiehiä. Tämän ohella kartoitettiin edustajajärjestelmää koskevaa tietoa lainsäädäntödokumenteista, viranomaislähteistä, aiemmista projekteista ja tutkimuksista, niin kansallisista kuin kansainvälisistäkin. Lähialueyhteistyö Karjalassa Vuonna 2011 jatkettiin edellisen vuoden syksyllä käynnistettyä lähialueyhteistyöhanketta Menestyksen avaimet ennalta ehkäisevän lastensuojelun kehittämisen tukeminen Karjalan tasavallassa. Keskeistä hankkeessa oli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laadintaan perehtyminen, lasten ja nuorten hyvinvointi-indikaattorien työstäminen, hyvinvointisuunnitelmien pohjaksi koottavien kyselytutkimusten suunnittelu sekä koulutustoiminta. Hankkeen opintomatkalle Suomeen ( ) osallistui 10 henkilöä Karjalan tasavallan Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

14 kuuden eri piirin alueelta. Delegaation ohjelmassa oli tutustuminen Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lastensuojelutarpeen arviointiin ja suunnitelmalliseen asiakastyöhön, ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen tukemiseen sekä Luotsi-toimintaan, kumppanuustalo Betanian nuorisotyöhön sekä perhepaikka Betanian toimintaan. Hanke on suunniteltu päättyväksi vuoden 2012 lopussa. Emma & Elias-ohjelman koordinointi RAY:n rahoittaman Emma & Elias -ohjelman ( ) päämääränä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelman avulla halutaan löytää, vahvistaa ja monipuolistaa yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Ohjelmaan valittavien toimintojen ja hankkeiden avustuspäätösten valmistelusta ja muista avustusten käyttöön, maksatukseen, valvontaan ja seurantaan liittyvistä asioista vastaa RAY:n avustusosasto. Ohjelman toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto. Aloite lasten ja perheiden hyvinvointiin kiinnittyvän ohjelman käynnistämisestä tuli Raha-automaatti yhdistykseltä marraskuussa Viisi isoa järjestöä kutsuttiin ideoimaan ohjelman tavoitteita ja sisältöä. Ohjelman sisällöllistä suunnittelutyötä tehtiin vuodenvaihteessa Lastensuojelun Keskusliitto sai koordinointivastuun ohjelmakokonaisuuden suunnitteluvaiheesta ja toteutti sitä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Suunnitteluvaiheessa koottiin tietoa lapsen elämää uhkaavista riskeistä sekä suojaavista tekijöistä sekä selvitettiin sitä, miten järjestöt voisivat parhaiten omalla toiminnallaan edistää lapsen turvallista elämää. Keskusliiton koordinoiman taustatyön pohjalta RAY jäsensi ohjelmakokonaisuuden keskeiset teemat ja julkisti ohjelman huhtikuussa Haku ohjelmaan päättyi toukokuussa. Keskusliittoon palkattiin syyskuun alusta ohjelmapäällikkö vastaamaan ohjelman koordinoinnista. Lisäksi yksi keskusliiton asiantuntija siirtyi ohjelmakoordinaattoriksi ja viestintäpäällikkö toimi viestinnän asiantuntijana. Syksyn aikana ohjelmatiimi suunnitteli yhdessä RAY:n edustajien kanssa ohjelman toteuttamista ja tapasi ohjelman kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita. Ohjelma sai nimekseen Emma & Elias. Ohjelmaan esitettiin kolmetoista (13) hanketta ja toimintoa eri järjestöistä. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

15 Viestintä Sosiaalinen media Keskusliitto otti toimintavuotena aktiivisemman roolin sosiaalisessa mediassa. Keskusliiton blogi uusittiin ja sitä alettiin julkaista kerran viikossa. Työntekijöille järjestettiin aiheesta myös koulutusta. Syksyllä keskusliitto avasi tilit sekä facebookissa (facebook/lastensuojelunkeskusliitto) että twitterissä (LSKL.fi). Valtakunnallisten sijaishuollon päivien markkinoinnissa käytettiin myös hyväksi facebookia. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimalle LOS-viestinnän yhteistyölle avattiin oma facebook-tili (facebook/lastenoikeudet). Verkkoviestintää tehostettiin julkaisemalla keskusliiton verkkosivut lyhennettyinä ruotsiksi ja englanniksi. Uutiskirjeet Keskusliiton toimittamien uutiskirjeiden tilaajamäärät kasvoivat reilusti vuoden aikana. Postia kentältä lastensuojelussa tapahtuu -kirjeellä on 1192 tilaajaa, Uutisia maailmalta -kirjeen tilaajia on 796 kpl ja Kirjaston ja tietopalvelun uutisia -kirjeen tilaajia 425 kpl. Uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 44 kpl. Uutiskirjeistä onkin muodostunut tärkeä viestintäkanava liitolle. Mediaseuranta Keskusliiton rooli julkisuudessa muuttui entistä aktiivisemmaksi. Keskusliiton saama julkisuus oli positiivista ja toimittajien lisääntyneet yhteydenotot kertovat keskusliiton asiantuntijaroolin vakiintumisesta. Keskusliiton asiantuntijat esiintyivät julkisuudessa aikaisempaa useammin. Myös asiantuntija-artikkeleita ja mielipidekirjoituksia kirjoitettiin aktiivisesti. Koulutus Viestinnän koulutusta tehostettiin julkaisemalla Opas lasten haastattelijoille ja kuvaajille yhdessä Journalistiliiton ja Aikakauslehtien liiton kanssa. Opas on tarkoitettu avuksi toimittajille sekä kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvien käytännön kysymysten ja eettisten seikkojen pohdintaan. Myös jäsenjärjestöille järjestettiin viestintäkoulutuspäivä yhdessä Sosiaalitieto-lehden ammattilaisten kanssa. Muuta Keskusliiton viestinnän ohjeistuksia kehitettiin ja viestintäsuunnitelma sekä graafinen ohjeisto saatiin julkaisukuntoon vuodelle Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

16 Lapsen Maailma - liiton lehti Lapsen Maailman tulos oli jälleen hyvä, vaikka sen levikki laski 3.7 % ja oli (LT 2011). Levikkimarkkinointiyritys Foxmedia jäi vuositavoitteestaan, mutta tilausten laatu parani: rekisterissä oli tilauksia kpl, joista kestotilauksia kpl eli 46 % rekisterissä oli tilauksia kpl, joista kestotilauksia kpl eli 80 %. Lapsen Maailman levikin kehitys Lapsen Maailma osallistui edelleen KMT Lukija -tutkimukseen (Kansallinen Mediatutkimus). Lehden kuukausittaiseksi lukijamääräksi mitattiin 63 00, joten kasvua edellisvuodesta oli 1,6 %. Se on edelleen profiililtaan toiseksi luetuin vuotaiden naisten keskuudessa. Yleisesti suomalaisten aikakauslehtien lukijamäärä laski viime vuonna 3,6 %. Lehden ilmoitusmyyntitulot kasvoivat 23 % (2010: 8,5 kun yleisölehtien mainostulot kaikkiaan pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Lehden teemat vuonna 2011 olivat: * Valta vauvoille! * Ei jätetä nuorta yksin * Valoa näkyvissä! * Liiku & liikutu! * Tulevaisuuden toivot * Hauskaa & huokeaa * Suun & sielun ravintoa * Hidastetaan hiukan * Juhlanumero Lapsen Maailman 70. vuosikerta * Terveydeksi! * Juhlista jaloin Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

17 Vuoden 2011 tärkeitä aihepiirejä olivat mm. nuorten ja lasten osallistuminen, lapset tutkimuksen kohteina, monikulttuurisuus ja Suomen kansainvälistyminen, ekologinen elämäntapa, taloudellisen taantuman vaikutus lapsiin sekä perheiden entistä haastavammat elämäntilanteet. Uutena juttutyyppinä lanseerattiin loppuvuodesta laajempi reportaasi, jossa aiheina olivat: * Nuoren perheen köyhyys * Myllykosken paperitehtaan vaikutus perheisiin. Kansainvälistyminen jatkui vahvana. Lapsen Maailma maailmalla -sarjan myötä käytiin mm. * Saksassa tutustumassa siihen, kuinka kulttuurin keinoin ehkäistään nuorten syrjäytymistä * Keniassa adoptiomatkalla sekä perehtymässä Digital Storytelling -projektiin * Puolassa koulukirjastossa * Ugandassa tutustumassa United Against Child Sacrifice -järjestöön, joka taistelee lapsiuhrauksia vastaan * Espanjassa tapaamassa romanilapsia, jotka pyrkivät kohti valoisampaa tulevaisuutta maansa Romaniasioiden keskuksen järjestämän Minusta tulee isona -kampanjan avulla Vapaaehtoistoiminnan teemavuoden hengessä Tietotulva-palstalla esiteltiin vapaaehtoistyön muotoja lasten ja lapsiperheiden parissa. Maaliskuussa käynnistyneessä sarjassa esiteltiin: * Eroneuvon vertaistyöntekijöitä * toimintaa * SPR:n nuorten turvatalojen vapaaehtoisia * Pelastakaa Lapset ry:n vapaaehtoistoimintaa * Kotosukka-työtä * LäksyHelppi-käytäntöä * Unicefin Anna ja Toivo -nukkeja * Miessakit ry:n toimintaa Keskusliiton työntekijät ovat osallistuneet lehden tekemiseen entistä aktiivisemmin. Kolumnisteina jatkoivat Heikki Hiilamo ja Riina Katajavuori ja uutena aloitti Johanna Korhonen. Lapsen Maailma osallistui Aikakausmedian järjestämään Koulujen aikakauslehtiviikkoon toimittamalla kouluille lehtiä. Medialle ja lukijoille ei lähdetty julkaisemaan uutiskirjettä. Tätä toimintaa korvaavat Keskusliiton uutiskirje ja jäsentiedote. Lapsen Maailman verkkosivujen keskimääräinen kuukausittainen kävijämäärä oli n Kertomusvuonna lehti oli mahdollista tilata myös verkkopankkitunnuksilla. Sivumäärä kasvoi: se on normaalisti 64 ja kesä heinäkuun kaksoisnumerossa 68 sivua. Keväällä Lapsen Maailma osallistui suuren julkisuuden saaneeseen Kultti ry:n julkaiseman Iso Numero -lehden toimittamiseen. Siinä julkaistiin uusintana Lapsen Maailmassa (5/2011) julkaistu Sirpa Palokarin kirjoittama ja Karoliina Ekin kuvaama Onni löytyy kestävästä arjesta -juttu, jossa haasteltiin Ajatushautomo Demos Helsingin perustajaa Aleksi Neuvosta. Isoa Numeroa myytiin Helsingissä ja muutamassa muussa suuressa kaupungissa kesäkuussa. Sen tuotto meni sitä myyneille, ja jakelua koordinoi Vailla vakinaista asuntoa ry. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

18 Levikkimarkkinoinnista vastasi edelleen puhelinmyyntiyritys Foxmedia, jonka saama palaute lukijoilta oli hyvää. Vaasan Sijaishuollonpäiville osallistujille jaettiin syyskuun Lapsen Maailma. Päivien palautuskyselyssä osallistujat vastasivat nyt jo kolmatta kertaa myös lehteä koskeviin kysymyksiin. Vastaajista lähes 90 %:lle lehti oli tuttu ennestään. Heistä 75 % antoi sille arvosanaksi vähintään 4 (asteikko 1 5). Yli 50 % piti sen sisältöä työnsä kannalta hyvänä tai erittäin hyvänä. Neljännes vastaajista kertoi säilyttävänsä lehden ja yli 60 %:ia laittoi sen kiertoon. Irtonumeromyynnissä lehti vaihtoi Lehtipisteestä yhteistyökumppanikseen Helsingin Akateemisen Kirjakaupan. Lapsen Maailman toimitusneuvosto kokoontui toimintavuonna kerran. Toimituspäällikkö kävi lisäksi kahdenkeskisiä neuvonpitoja useammankin alan toimijan kanssa. Juhlavuosi Lapsen Maailman 70. vuosikertaa juhlistava vuosi sujui suunnitellusti. Se huipentui lokakuussa 84-sivuiseen juhlanumeroon, jossa julkaistiin myös jokunen vanha juttu (muun muassa Liikennevalistusta Lapsi ja nuoriso -lehdestä vuodelta 1951) ja muutama seurantajuttu. Lehden historiaa tarkasteli runsaasti kuvitetussa artikkelissa keskusliiton historian kirjoittaja FT Marko Paavilainen. Uusinta uutta edusti Tuomas Kyrön satu Ihan älytön siivooja. Juhliin Kilta-salissa osallistui yli 100 henkilöä, mm. lehden avustajia, levikkimarkkinoijia ja tilausrekisterin hoitajia. Lapsen Maailman pitkäaikaiselle kirjallisuuskriitikolle Ismo Loivamaalle luovutettu Lukutikku-palkinto ylitti hienosti julkisuuskynnyksen lasten- ja nuortenkirjallisuutta seuraavissa piireissä. Lapset juttusilla -sarjasta koottua kirjaa ei nähty tarpeelliseksi toteuttaa. Lehden 70-vuotisesta taipaleesta koottu juhlanäyttely oli juhlien lisäksi esillä Sijaishuollonpäivillä Vaasassa. Kirjasto, tietopalvelu ja julkaisutoiminta Kirjasto- ja tietopalvelun uudistamista varten asetettiin vuodeksi 2011 työryhmä. Työryhmän ideoiden ja keskustelujen pohjalta laadittiin loppuvuodesta esitys, jonka mukaan Lastensuojelun Keskusliiton kirjasto jatkossa muotoutuu Lastensuojelun Keskusliiton tietopalveluksi. Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelussa hyödynnetään olemassa olevia kirjaston- ja tietopalvelun rakenteita sekä Lapsitiedon keskuksessa tehtyä kehittämistyötä. Lapsitiedon keskuksen kehittämistyö päättyi vuonna Tietopalvelu toimii jatkossa suunnitelman pohjalta kokonaisuutena, jossa perinteisillä kirjastopalveluilla on merkittävä rooli, mutta tämän ohella tietopalvelu vahvistaa olemassa olevia tiedon tuottamiseen, luokittelemiseen ja jäsentämiseen liittyviä toimintoja sekä kehittää toimintaa uusilla sisällöillä ja kiinnittyy entistä vahvemmin tiimiksi keskusliiton viestintäpalvelujen kanssa. Samalla suunnataan tietopalvelun toiminta entistä selkeämmin jäsenyhteisöjen palvelemiseen. Aiemmassa, vuonna 2009 laaditussa kirjastostrategissa asetettiin lainauksen tavoitteeksi 5 % vuosikasvu, mikä ei kertomusvuonna toteutunut. Lainausten määrä päinvastoin väheni edellisvuoteen verrattuna. Myös uusien käyttäjien 5 % kasvutavoite jäi saavuttamatta. Tämä käyttötilastoissa näkyvä aleneminen johtui siitä, että kirjaston uutta kehittämissuunnitelmaa rakennettaessa ja kohderyhmää pohdittaessa ei panostettu kirjaston markkinointiin. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

19 lainat / - ed hankinnat lehtikats Kirjasto kokosi Lapsen Maailma -lehden vuosittaisen sisällysluettelon sekä luetteloi ja asiasanoitti lehden artikkelit kirjaston tiedostoon, mikä on myös netin kautta kaikkien halukkaiden käytettävissä. Julkaisutoiminta Lastensuojelun Keskusliiton julkaisutoiminnassa vuoden 2011 merkittäviä tuotoksia olivat Uskomme Sinuun- Usko Sinäkin opaskirjanen, joka on yli 10-vuotiaille kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille tarkoitettu opas, jonka suunnittelivat ja toteuttivat Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin nuoret. Käsikirjan valmisteluun osallistui myös lapsiasiavaltuutetun toimisto. Syksyllä käynnistettiin myös nuorille suunnattuun oppaaseen kiinnittyvän aikuisten oppaan valmistelutyöt. Adoption keskeisiä kysymyksiä lapsen oikeuksien ja etiikan näkökulmista käsittelevän kirjan toimittaminen aloitettiin. Kirjan ensimmäiset kirjoittajatapaamiset järjestettiin syksyllä Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa -kirjan 13. painosta ryhdyttiin tekemään keväällä Kirjan ohjausryhmään valittiin Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta, Tarja Pösö Tampereen yliopistosta ja Joel Kivirauma Turun yliopistosta. Kirjaa kirjoittaa 28 lastensuojelun ja erityispedagogiikan asiantuntijaa. Kirja valmistuu toukokuussa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa tehtiin myös yhteistyötä lasten ja nuorten ihmisoikeuksien rajapintoja käsittelevän selvityksen valmistelemiseksi keväällä Sijaishuollon päivien yhteydessä julkaistiin ohjelmajohtaja Hanna Heinosen kokoama selvitys Sadoissa verkoissa sukkulointia kumppanuudet sijaishuollossa. Julkaisu pohjautuu toukokuussa toteutettuun kyselyyn, jonka avulla selvitettiin sijaishuollossa toimivien asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten lasten ja nuorten tarpeet vaikuttavat sijaishuollon muotoutumiseen ja millaisia ovat sijaishuollon kumppanuudet. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43

20 Talous ja rahoitus Yhdistyksen taloudellinen tilanne pysyi hyvänä koko toimintavuoden. Tilikauden alijämäksi muodostui kuitenkin euroa. Tilikauden alijäämän muodostumiseen vaikutti kiinteistössä suoritetut peruskorjausmenot. Alkuvuodesta suoritettu palo- ja rikosilmoitinjärjestelmän uusiminen ( euroa) sekä yli puoli vuotta kestänyt ikkunoiden kunnostaminen ( euroa) aiheuttivat suuret kulut, jotka on kirjattu tuloslaskelman kuluiksi. Muuten toiminta taloudelliselta kannalta katsottuna oli edellisvuoden kaltainen. Varsinaisen toiminnan tuotot tilikaudella olivat euroa, lisäystä edellisvuoteen 8,3 %. Tuottojen lisäystä kertyi eniten Lapsen Maailma -lehden tilausmaksuista ja Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista. Lapsen Maailma -lehden levikki lähti hienoiseen laskuun, mutta tulos pysyi edellisvuoden tasolla. Omat koulutuspäivät Vaasassa ja kesäpäivät Mikkelissä onnistuivat hyvin myös taloudellisti vaikka tuotot jäivätkin edellisvuotta pienemmiksi. Varainhankinnan merkittävin tulolähde on Lasten Päivän Säätiön avustus (Linnanmäki). Varainhankinnan tuotot olivat yhteensä euroa, nousua edellisvuoteen 3 %. RAY:n yleisavustus pysyi samana ja RAY-projektiavustuksiin saatiin enemmän rahaa käytettäväksi. Muut avustukset ovat pysyneet lähes samoina Lapsen Maailma -lehti RAY-avustukset, projektit Muut tuotot Varainhankinta RAY, yleisavustus Satunnaiset tuotot Tuotot yhteensä Varsinaisen toiminnan kulut olivat euroa. Kulut kasvoivat 22,7 %. Kulujen nousu johtui mittavasta ikkunaremontista. Asiantuntijaorganisaatiossa kulut ovat pääasiassa henkilöstökuluja, muita merkittäviä kulueriä ovat yhteistyöhön ja vaikuttamiseen liittyvät kulut. Henkilöstökulujen nousuun vaikutti lähinnä se että Raha-automaattiyhdistyksen projekteissa työskenteli suurempi henkilömäärä kuin edellisvuonna. Muut varsinaiseen toimintaan liittyvät kulut pysyivät lähes samoina Henkilöstökulut / toiminnan tuotot % 39,1 40,4 42,6 39,9 45,6% Muut kulut / toiminnan tuotot % 58,0 56,8 52,7 50,4 59,0% Tilikauden yli/alijäämä (1000 ) Keskusliitolla ei ole rahalaitos- tai muita lainoja. Maksuvalmius säilyi hyvänä koko toimintavuoden. Keskusliiton rahastosijoituksia hoitaa Sampo Pankki täyden valtakirjan varainhoitosopimuksella. Sijoittamista ohjaavana periaatteena on riskien minimoiminen. Eettisen sijoittamisen periaatteita on tutkittu ja todettu, että SRI -politiikan perussääntöjen mukaisesti tietyt yhtiöt on eettisin perustein suljettu näiden rahastojen sijoitustoiminnan ulkopuolelle ja näin voidaan todeta, että eettisyys on otettu Lastensuojelun Keskusliiton sijoitustoiminnassa huomioon. Vuoden alussa korkosijoituksista siirrettiin osakesijoituksiin euroa. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /43