Talous-, hallinto- ja tukipalvelut Työryhmän väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talous-, hallinto- ja tukipalvelut Työryhmän väliraportti 17.9.2014"

Transkriptio

1 Talous-, hallinto- ja tukipalvelut Työryhmän väliraportti Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi, Luoto, Kruunupyy, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Työn eteneminen ja tehtävän rajaukset KONSERNIHALLINTO Nykytilanne kunnissa Uuden kunnan yleishallinto KIINTEISTÖOMAISUUS UUSI KUNTAKONSERNI IT-TOIMINNOT / - HALLINTO YHTEISESSÄ KUNNASSA Tietojärjestelmät ja ohjelmat Kustannukset Tavoitetila Yhteinen ICT-organisaatio Tilaaja tuottaja -malli yhteisen kunnan IT-toiminoissa Riskit Yhteenveto TUKIPALVELUT Tausta ja tehtävä Eri osa-alueiden nykytila Siivouspalvelut Ruokapalvelut Kiinteistöjen kunnossapito Muut kunnossapitotyöt Konekanta Johtopäätös yhteinen Resurssi Oy? Henkilöstöresurssit

3 LIITE I LIITE II LIITE III Talousselvitys Konsernikuva Konekantataulukko 2

4 1 JOHDANTO Väliraportin tavoitteena on kuvata hallinnon ja tukipalvelujen järjestämistavat Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvityksen kuudessa kunnassa. Nykytila analyysin kautta kuvataan mahdollisuuksia kohdata tulevat haasteet itsenäisinä kuntina sekä mahdollisuudet luoda uusi koko Pietarsaaren seudun kattava noin asukkaan kunta. Ryhmän tehtäväantoon kuului myös isona osana kuntatalous. Kuntatalouden osalta ohjausryhmä päätti jo kesäkuun alussa, että talousselvityksen tekee ulkopuolinen taho. Talousselvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy ja HTT Eero Laesterä. Tässä väliraportissa ei oteta kantaa talousselvitykseen, mutta se on tämän väliraportin liitteenä. Talousselvitys on kattava kokonaisuus ja siinä jokaista kuntaa tarkastellaan erikseen ja kunnista muodostetaan samansisältöinen ja yhteismitallinen kuvaus nykyisestä talouden tilanteesta. Yhdistämällä kuntakohtaiset analyysit voidaan liitoslaskelman avulla arvioida ja suunnitella uuden kunnan talouden kehitystä. Tässä väliraportissa on käyty läpi nykytila jokaisessa kunnassa osa-alueittain sekä otettu alustavasti kantaa siihen miten kyseinen osa-alue tai toiminta hoidettaisiin uudessa kunnassa. Tässä väliraportissa ei kuitenkaan esitetä minkäänlaisia ehdotuksia tai loppupäätelmiä hyväksyttäväksi. Syvällisemmät analyysit ja vertailut jäävät loppuraportissa esitettäviksi. 1.1 Työn eteneminen ja tehtävän rajaukset Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa huhti-syyskuun 2014 aikana. Väliraportti on saatu valmiiksi Vuoden loppuun mennessä valmistuu aikataulun mukaisesti ryhmän loppuraportti. Ohjausryhmän hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti talous, henkilöstö ja tukipalveluttyöryhmä käsittelee työssään seuraavat kokonaisuudet: 1. Kuntatalous 2. Konsernirakenne, omistajapolitiikka, kuntien yhteistoiminta 3. Hankinnat 4. Kiinteistöomaisuus 5. Tietohallinto 6. Siivouspalvelut 7. Ruokahuolto Kuntarakenneselvityksen talous-, hallinto- ja tukipalvelutyöryhmän jäsenet: Evijärvi: Lasse Vertanen Sabah Samaletdin, puheenjohtaja 3

5 Kruunupyy: Elisabeth Hagström Pamela Kjellman Luoto: Pedersöre: Pietarsaari: Uusikaarlepyy: Åsa Björkman Carola Löf Johanna Överfors Jan-Erik Backa Owe Sjölund Jonny Wallsten Milla Kallioinen, sihteeri Maria Palm Gunilla Lillbacka 2 KONSERNIHALLINTO Selvityksessä mukana olevien kuuden kunnan osalta kaikissa on samantyyppinen organisaatio ja palveluiden tuottamisrakenne. Hallintohenkilöstöä on jokaisessa kunnassa sekä keskushallinnossa että eri hallintokunnissa. Yleensä talous- ja henkilöstöpalvelut tuotetaan keskushallinnon toimesta. Kunnat tuottavat palvelut pääsääntöisesti itse. Ainoastaan perintä on ulkoistettu kolmessa kunnassa. Lisäksi Evijärvi on ulkoistanut palkanlaskennan ja kirjanpidon. Selvitysalueen kuntien palveluksessa oli vuonna 2013 yhteensä 4665 henkilöä ja henkilöstökulut olivat 176,4 miljoonaa euroa. 2.1 Nykytilanne kunnissa Evijärvi Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 4 henkilöä ja tähän sisältyy kunnanjohtaja ja 3 työntekijää. Käännöstyöt Evijärvi on yksikielinen kunta. Käännöspalveluja ostetaan tarvittaessa. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Taloushallinto Evijärvellä ei taloushallinnossa varsinaisesti nimettyä henkilökuntaa. Osastot kirjaavat menokohdat itse ja laskuttavat laskunsa itse. Palkkakirjanpito 4

6 Palkkakirjanpito on ulkoistettu Järvinet Oy:lle. Hankinnat Kunnalla ei ole hankinta-asiantuntijaa. Osastot kilpailuttavat pääasiassa ostot itse. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista konsulttia. Luoto Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 3,5 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö ja vaihdepalvelu. Käännöstyöt Ei erillistä osastoa. Kuuluu yleishallintoon. Osa käännöksistä hoidetaan omana työnä, ja loput ostetaan palveluna tarpeen mukaan. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnon tehtäviä hoitaa 2,5 työntekijää. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on henkilöstöpäällikkö plus kaksi osa-aikaista palkanlaskijaa. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Pietarsaari Yleishallinto Yleishallinto-osastolle eli kaupunginkansliaan kuuluu noin 20 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö, vaihdepalvelu (sekä kaupunki että yhteinen sosiaali- ja terveysvirasto), talous- ja velkaneuvoja ja kielenkääntäjät. Käännöstyöt Pietarsaaren kaupunki on kaksikielinen kunta ja kääntää lähestulkoon kaiken materiaalin. Lisäksi Pietarsaari hoitaa isäntäkuntana yhteisen sosiaali- ja terveysviraston tarvitsemat käännökset. Palveluksessa on kolme kielenkääntäjää. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy kaupunginkansliaan. Matkailutoimistossa työskentelee lisäksi kolme henkilöä, jotka organisatorisesti kuuluvat kaupunginkansliaan. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Osastolla on 20 työntekijää. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävien hoitoon käytetään 14 henkilötyövuotta. Henkilöstöhallinnossa työskentelee yhteensä noin 20 henkilöä. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Keskushallinnossa on kuitenkin muutama henkilö, jotka hoitavat hankintoja osa-aikaisesti. Päätöksenteko on keskitetty keskushallintoon. Sosiaali- ja terveysalueen kilpailutukset hoidetaan täysin Pietarsaaren kaupungin keskushallinnon 5

7 kautta. Tekninen palvelukeskus hoitaa osittain omat hankintansa alusta loppuun. Lisäksi osassa hankinnoista käytetään Kuntahankintojen kilpailuttamia sopimuksia. Pietarsaari on tehostamassa hankintoja ja on ottanut käyttöön sähköisen hankintapalvelujärjestelmän. Liikelaitokset eivät sisälly Pietarsaaren lukuihin, mutta käyttävät osittain konsernihallinnon palveluja. Pedersöre Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 5 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö ja vaihdepalvelu. Käännöstyöt Ei erillistä osastoa. Käännöstyöt hoitaa oman toimensa ohella hallinto-osastoon kuuluva kielenkääntäjä. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Yksi työntekijä. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnon tehtäviä hoitaa 4,5 työntekijää. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on 2 palkanlaskijaa ja henkilöstösihteeri. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Hankintatehtävät hoitaa OTO-tehtävänä taloushallintoon kuuluva työntekijä. Uusikaarlepyy Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 5,8 henkilöä. (Kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri, kaksi kanslistia, puhelinvaihdehenkilö ja yhteispalvelutoimistohenkilö). Käännöstyöt Kunnanvaltuuston listat kokonaisuudessaan liitteitä lukuunottamatta ostetaan ulkopuoliselta kielenkääntäjältä. Muut käännöstyöt hoidetaan oman henkilökunnan toimesta. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa eikä henkilökuntaa Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnnon tehtäviä hoitaa 3 työntekijää (Kamreeri, pääkirjanpitäjä ja kanslisti). Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on 2,7 palkanlaskijaa ja henkilöstösihteeri. Hankinnat 6

8 Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Kruunupyy Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 5 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö ja vaihdepalvelu. Käännöstyöt Ei erillistä osastoa. Käännöstyöt hoitaa yleishallintoon kuuluva henkilö. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnon tehtäviä hoitaa 4 työntekijää. Energialaitos ei ole luvuissa mukana. ICT-vastaava henkilö kuuluu taloushallintoon. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on 4 työntekijää. Energialaitos ei ole luvuissa mukana. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. 2.2 Uuden kunnan yleishallinto Hallinnon näkökulmasta mahdollinen yhdistyminen ei tuota ongelmaa, suurin haaste on saada palveluverkosta kustannustehokas ja kuntalaisia palveleva. Muissa kunnissa lukuun ottamatta Pietarsaarta on ohut keskushallinto ml. talous- ja henkilöstöosastot. Pietarsaaressa alueen keskuskuntana ja sosiaali- ja terveysalueen isäntäkuntana on laajempi organisaatio. Isommassa kunnassa henkilöstön olisi helpompaa erikoistua yhteen tai muutamaan tehtävään, saada vertaistukea kollegoilta sekä sijaisjärjestelyiden hoitaminen olisi helpompaa. Kaikissa kunnissa on suunnilleen samanlaiset tietojärjestelmät, mikä osaltaan helpottaisi yhdistymistä ja vähentäisi kustannuksia. Monella kunnalla on juuri nyt samanlainen tilanne, ja ohjelmistokanta esim. palkanlaskennassa tulisi uudistaa. Tällaiset investoinnit tulisivat edullisemmaksi tehdä yhden kunnan toimesta. Yleensä suuremmat volyymit pienentävät yksikkökustannuksia myös hallinnon tukitoimien osalta. Tietojärjestelmäkustannukset ovat pienemmät työntekijää tai asukasta kohden. Palvelupaletti ja palveluiden kattavuus kasvaa ja palvelu on tasalaatuisempaa. Esimerkiksi isommassa kunnassa voidaan järjestää asiakaspalvelupisteen aukiolo joustavasti, on resursseja panostaa sähköisiin palveluihin ja palveluiden kehittämiseen sekä mahdollisuus hyödyntää kattavasti tietojärjestelmiä. Onnistuminen edellyttää, että hallinnosta ei rakenneta liian raskasta ja että tehtävät ja toimenkuvat mietitään tarkasti. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio luodaan tarkoituksenmukaisiksi. Yhdistyneen kunnan henkilöstöllä on tämän hetkisen lainsäädännön mukaan viiden vuoden irtisanomissuoja taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Organisaation ja tehtävien uudelleenjärjeste- 7

9 lyillä, eläkepoistuman hyödyntämisellä sekä tarvittavalla henkilöstön uudelleenkoulutuksella voidaan saavuttaa potentiaalisia hyötyjä jo suoja-ajan kuluessa. Suoja-aika on kuitenkin myös organisaation kehittämistä ehkäisevä tekijä, vaikka henkilöstön suoranaiseen vähentämiseen ei olisikaan tarvetta. Tässä vaiheessa ei myöskään ole otettu kantaa siihen miten ja missä uuden kunnan yleishallinto- ja asiakaspalvelut toimisivat. Palkkaharmonisointi Selvitysalueen kunnista mikään ei ole ns. palkkajohtaja. Palkkaeroja löytyy kuitenkin varmasti useassa verraten isossa ammattiryhmässä. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkkajärjestelmä edellyttää, että yhtä vaativissa tehtävissä olevilla henkilöillä on sama tehtäväkohtainen palkka. Palkkaerot tulisi harmonisoida erikseen päätettävällä aikataululla. Eläkepoistuman hyödyntämisellä, täsmennetyillä tehtävänkuvauksilla ja hallinnon tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan vaikuttaa myös palkkamenoihin ja palkkaharmonisoinnin tarpeeseen. Eläkepoistumaa hyödyntämällä ja palvelutarjontaa järkeistämällä voidaan toisaalta saada aikaan merkittävää säästöä. 3 KIINTEISTÖOMAISUUS TAUSTA Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvityksen työryhmä 2 vastuualueena on mm. talouden, kiinteistöjen tietohallinnon ja hallinnon selvittäminen. Työryhmän kokouksessa sovittiin tehtävien jaosta työryhmä päätti arvioida kiinteistöomaisuuden organisoinnin mahdollisuudet uudessa kunnassa jakamalla kiinteistöt viiteen eri ryhmään. Ryhmät ovat seuraavat: Opetus, SOTE, toimistot, asunnot sekä muut. Ensimmäisen ryhmän tarkastelua rajoittaa toisen asteen koulutukseen liittyvät epävarmuudet. Toisen ryhmän tarkastelua rajoittaa SOTE uudistukseen liittyvä merkittävä palveluiden organisointiin liittyvä epävarmuus. Viimeiseen ryhmään kuuluvat myös ne kiinteistöt, jotka olisivat mahdollisia muokata muuhun omaisuusarvomuotoon. Selvitystä tehtäessä uuden kunnan strategian selvittäminen on kesken. Tämän tähden kiinteistöihin liittyvät arviot ja ehdotukset jatkoselvityksiksi tulee pitää hyvin alustavina. NYKYTILA Kuntarakenneselvityksessä mukana olevat kunnat ovat Evijärvi, Kruunupyy,Uusikaarlepyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto. Kunnilta on pyydetty kiinteistöihin liittyviä tietoja, jotta saataisiin alustava kuva uuden kunnan kiinteistöistä sekä mahdollisesta kiinteistöstrategiasta. Evijärvi käyttää kuntayhtymä kaksineuvoisen palveluita SOTE toiminnoissa ja Kruunupyy hankkii SOTE palvelunsa Kokkolan isäntäkunnalta. Riippuen mahdollisesta uuden kunnan SOTE tilojen tarpeesta ja organisoinnista, on SOTE kiinteistöjen kehittämistarpeet hyvinkin erilaiset. Kunnat ovat 8

10 organisoineet kiinteistöihin liittyviä toimintojansa useammalla tavalla ja siten yhteismitallisuus ei ole aina mahdollista. Vastaava tilanne toistuu siinä, miten kustannukset on jaoteltu. Kiinteistöt Toimistokannassa, johon kuuluu niin rakennuskanta kuten myös siihen tarkoitetut kiinteistöreservi, voi olla kulttuuriperimän tai rahoituksellisten ratkaisujen kannalta kohteita, joita kaupungin tulee omistaa. Muutoin omistuksella ei ole operatiivista merkitystä. Luoto omistaa yhden toimistohotellin, joka on hyvä esimerkki siitä kuinka kaupunki voi täyttää markkina-aukon, jos yksityinen sektori ei sitä tee. Nyt se on täytetty eikä omistuksella ole operatiivista merkitystä. Koska julkisella sektorilla on yksityisiin toimijoihin nähden rahoituksellinen etu, veronmaksajien kannalta kaupungin omistus on usein viisain ratkaisu. SOTE ryhmässä kaikkien kuntien osalta varallisuuden optimaalista hoitamista ei ole pidetty tärkeimpänä osa-alueena. Tärkeimpänä on ollut laadukkaan palvelun facilitointi huomioiden taloudelliset rajoitteet. Aivan vastaava tilanne on opetus ryhmän kiinteistöjen kanssa. Kummankaan edellä mainitun ryhmän osalta kunnan omistajuuden operatiivista hyötyä ei ole nähtävillä, mutta rahoituksellinen etu on ilmeinen korkoeron sekä rahoituksen saatavuuden johdosta. Kummankin yllä mainitun ryhmän kiinteistökannassa, kun käsitellään tulevaa organisointia, on mukana kummallekin tarkoitetut rakennukset, tonttireservit ja mahdolliset osuuksien omistukset yksittäisissä kiinteistökohteissa. Voi olla myös kulttuuriperimän tai rahoituksellisten ratkaisujen kannalta kohteita, joita kaupungin tulee omistaa. Asunnot ryhmän kiinteistöissä, jossa tulevaa organisointia käsiteltäessä muodostuu nykyisestä kiinteistökannasta, osakkuuksista sekä nimenomaan sosiaaliseen asumiseen varatuista tonteista, ei kaikilta osin voida puhua elinkaariajattelun tulleen esille korjaustoiminnan pitkäjänteisyyden osalta. Asuntokannassa näkyy myös keskimääräisen perhekoon pienentymisen tuoma ongelma. Kysyntää olisi suuremmallekin määrälle yksiöitä kun taas kolmioiden kysyntä on vähäisempää kuin tarjonta. Asuntokannassa kuntien omistuksen - nimenomaan rajoitusten alaisten asuntojen - rahoituksellinen etu on pienempää. Muut kiinteistöt ryhmään kuuluvat hallit jne., kiinteistöt ja tontit ovat hyvinkin erilaisia. Niiden kuntoa ei tässä selvityksessä ole tarkistettu, mutta se voi olla suositeltavaa kuntarakenneselvityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Kiinteistöt voidaan erotella myös asiakkaiden määrän ja asiakassuhteen aikajänteen mukaan. SO- TE, toimisto ja opetuskiinteistöjen asiakkaat ovat pitkäaikaisia ja asiakkaiden määrä on yhdestä muutamaan. Sen sijaan asuntokiinteistöjen asiakkaiden lukumäärä on selkeästi korkeampi ja asiakassuhteen pituus on selkeästi lyhempi. Nämä tekijät ovat niin merkittävät, että ne vaikuttavat kuinka hyvin toimiva hallinnointiorganisaatio on muodostunut ja millainen organisaatiokulttuuri muodostuu. Organisointi ja henkilöstö 9

11 Nykytilanteessa yhdelläkään kunnalla ei ole kiinteistöomaisuuden hallintaan ja kehittämiseen keskittyvää organisaatiota. Ylläpitämiseen liittyvä resursointi on kuitenkin osana kunnan muuta organisaatiota, eikä yksikään kunta ole käyttänyt merkittävästi ulkoistamismahdollisuuksia. Kuntien operatiivisena muotona on ollut toimia itsenäisesti niin itse kiinteistöomaisuuden omistuksen kuin myös siihen liittyvän operatiivisten palveluiden osalta. Riskit Kiinteistöjen riskeistä voidaan nostaa: - Kaupungin tavoitteet omistajana eivät ole kristallisoituneet, joten toiminnan kehittäminen jää puutteelliseksi. Tämä koskettaa kaikkia kiinteistöryhmiä. - Omistajaohjaus ei onnistu kunnolla, jolloin organisaation tavoitteet eivät välttämättä ole täysin yhtenevät kaupungin tavoitteiden kanssa. Tämä ilmeisesti kohdistuu ennen kaikkia ryhmiin Muut sekä SOTE kiinteistöt. - Lyhytaikainen säästäminen vahingoittaa kiinteistöjen elinkaaren arvoa. Tämä koskettaa kaikkia kiinteistöryhmiä. - Sisäilmaongelmien ilmentyminen keskimääräistä enemmän, eikä kunnalla ole mahdollisuutta löytää korvaavaa tilaa nykyisestä kiinteistökannastaan. Tämä kohdistuu kaikkiin ryhmiin, muta asuntokannan suuruuden johdosta riski palvelutarjonnan riittämättömyydestä on pienin. Yhteenveto Kiinteistöomaisuuden hoito on perinteiseen tyylin mukaisesti hoidettu kunkin kunnan toimesta. Kunnat ovat pitäneet tärkeämpänä pitää ohjauskykynsä asuntotarjonnan hinnan ja määrän osalta kuin etsiä kustannussäästöjä skaalaetujen hankkimisella. Skaalaetuja on mahdollista hankkia yhdistämällä nykyiset toiminnot tai siirtää osan kiinteistöistä valtakunnallisten tai alueellisten toimijoiden alle. Kuntien välillä on myös selkeitä kustannuseroja. Tästä esimerkkinä on Isännöitsijäkulujen osuus vuokratuloista, joka vuoden 2013 luvuilla Pietarsaaressa oli 5 % ja Evijärvellä 6 %. Kuntien kiinteistöjen korollinen velka neliötä kohden voi olla erilainenkin, mutta silti kiinteistösalkun kyky lyhentää lainoja voi olla yhtäläinen. Kuntalaisen näkökulmasta hyödyllistä on tietää pystyykö nykyinen kiinteistökanta lyhentämään korollista velkaansa siinä määrin kun se tarpeen. Tätä kyky voi mitata arvioimalla kuinka monta vuotta kestää, ennen kuin rahoitustulokselle velka on maksettu pois. Rahoitustulos saadaan kun käyttökatteesta maksetaan pois nettorahoituskulut. Kyseisen mittarin mukaan Pietarsaaren kiinteistöjen lainakannan maksuun menee 59 vuotta vuoden 2013 numeroiden perusteella. Tämä kuitenkin vaatii, että kiinteistöihin ei tule lainakannan kasvattamista vaativia peruskorjauksia, korkotaso ei nouse seuraavan 59 vuoden aikana jne. Siinä tapauksessa kaupunki voi joutua takaamaan kiinteistösalkkua tai myöntämään sille lainoja, tämä sillä oletuksella, että kiinteistösalkun kiinteistöt kokonaisuutena eivät vaadi korkeampaa vuokraa. Vastaava luku Evijärvelle on negatiivinen kuvastaen vuokrien riittämättömyyttä. Näin ollen voitaneen sanoa, että Evijärven ja Pietarsaaren kiinteistöjen taloudelliseen asemaan sisältyy selkeä taloudellinen riski. 10

12 Riskiä voi pienentää selkeällä vuokrien korotuksella, kiinteistömassa muokkaamisella vähemmän velkaiseksi tai kaupungin myöntämällä pääomittamisella. ALUSTAVA ORGANISOINTI Työryhmä on lähtenyt kiinteistöstrategiassa oletuksesta, että suunniteltu Palvelu Oy toteutuu ja kiinteistöjen toiminta nojautuu edellä mainitun yrityksen palveluihin. Näin ollen toimintaan tarvittavat huolto, isännöinti ja taloushallintopalvelut hankitaan Palvelu Oy:ltä. Toiminnan organisointi tukisi tilaaja- tuottajamallin toimeenpanoa uuden kunnan toiminnoissa. Kiinteistöjä, asuntotoimintaa sekä omistusmuodoltaan muokattavia kiinteistöjä lukuun ottamatta, johdettaisiin toimintaan erikoistuneen pienen hallinnollisen organisaation puitteissa. Asuntojen kysyntädynamiikan ja sosiaalisen asumisen lainsäädännön johdosta saattaa hyvinkin olla parasta eriyttää hallinnollinen osa asukasvalinnalla lisättynä muusta kiinteistötoiminnasta mahdollisimman sopivan organisaatiokulttuurin luomiseksi. Tällöin tulisi myös selvittää lähimaakuntien alueelta muiden kuntien kiinnostusta synnyttää sosiaalisen asumisen yhtiö, kasvattaen edelleen skaalaetuja. Kaupungin pääkonttoriosaamisen kannalta olisi tällöin erinomaista pitää pääkonttori Pietarsaaren seudulla. Jos uuden kaupunkistrategian tukemiseksi on muokattava yhdistyvän kaupungin eri omaisuusluokkia, toiminta on tehokkaampaa siihen keskittyvässä organisaatiossa. Tällöin jatkoselvityksen arvoista on tutkia olisiko syytä siirtää edellä mainitun organisaation hoidettavaksi myös osa kiinteistöistä. Vaihtoehdon toteutuessa, työryhmä pitää suositeltavana kaikkien muokattavien omaisuuserien keskittämistä kyseiseen organisaatioon. Vuokra-asuntomassa on uudessa kaupungissa merkittävä toimija. Tämä velvoittaa kuntaa toimimaan siten, että se ei järkytä vuokra-asuntomarkkinoiden tasapainoa. Asuntojen määrä kuitenkin mahdollistaa yhtiön käyttämistä alustana, jos maakunnan alueella syntyy halu muodostaa suurempi toimija. Koulu ja SOTE kiinteistöjen osalta vastaavaa markkinahäiriötä ei voi syntyä. Toimistokiinteistöjen osalta tämä on mahdollista. Saattaa olla parasta siirtää kaikki ne toimistokiinteistöt muokattavien kiinteistöjen organisaatioon, jotka eivät ole kaupungille operatiivisesti kriittisiä. Näin mahdollinen markkinatasapainon häiriö pienenee ja samalla uuden kaupungin kehittäminen toteutuu ilman kaupungin talouden rasittamista. Tämä mahdollistaa ratkaisuja, jotka muutoin saattaisivat jäädä toteutumatta. Koska uuden kaupungin kiinteistöomaisuuden muoto muodostuu toimintalinjoiltaan erilaisten kuntien yhdistymisestä, ei näin syntyvä kiinteistöportfolio välttämättä ole optimaalinen uuden kaupungin tavoitteille. Täten työryhmän alustavana ajatuksena on siirtää niitä kiinteistöportfolion osia, joiden siirtäminen parantaa portfolion optimaalisuutta, uuteen erilliseen organisaatioon muokattavaksi. Portfolioon kuuluu niin tontit, vähemmistö- ja enemmistöomisteiset kiinteistöt sekä osakeomistukset. Kyseisen organisaation tulee olla innovatiivinen ja nopea, jotta uuden kaupungin kiinteistöportfolio olisi mahdollisimman nopeasti sopusoinnussa kaupungin tavoitteiden kanssa. Organisaation ei välttämättä tarvitse keskittyä pelkästään tietyn kiinteistöryhmän muuttamiseksi omaisuusmuodoltaan likvidimpään muotoon vaan siihen voisi sijoittaa myös muita omaisuuseriä, joita uusi kaupunki haluaa muuttaa likvidimpään muotoon. Tarvittavat toimintaan liittyvät isännöinti, taloushallintopalvelut jne. olisivat Palvelu Oy:n tuottamia. 11

13 Jos tähän ryhmään siirretään muista ryhmistä operatiivisesti vähemmän tärkeät kiinteistöt, ryhmän kiinteistöarvo voi hyvinkin nousta niin suureksi, että erillinen organisaatio on motivoitua. Kiinteistön määrä riippuu täysin siitä, miten myöhemmin päätetään uuden kaupungin strategiasta ja omistajapolitiikasta. Riskit Kiinteistötoimintaan liittyvistä riskeistä voidaan nostaa seuraavaa: - Jos ryhmään kuuluvia kiinteistöjä sekä osakkeita siirretään erillisen yhtiöön, ei ole varmaa, että kaupungin taseessa ei tulisi joitain alaskirjauksia. - Koska yksittäiset kiinteistöt eivät ole kaupungin taseessa merkittävä erä, jäävät ne helposti ilman tarvitsemaansa huomiota eikä niille allokoida resursseja investointien aikaansaamiseksi. - Kaupungin tavoitteet omistajana eivät ole kristallisoituneet, joten toiminnan kehittäminen jää puutteelliseksi. - Omistajaohjaus ei onnistu kunnolla, jolloin organisaation tavoitteet eivät välttämättä ole täysin yhtenevät kaupungin tavoitteiden kanssa. - Haluttomuus korjata vuokrat tarvittavalle tasolle johtaa korjausvelan kasvuun MAHDOLLISUUDET Jos uusi kunta päätyy aktiivisesti kasvattamaan kiinteistöyhtiöiden tasetta myös apporttiomaisuuden puitteissa, on kasvavan organisaation hallintotoimintojen kasvattaminen luonnollista. Tämä taas vahvistaa koko kaupungin näkökulmasta pääkonttoritoimintokompetenssien syventämistä. Tätä osaamisen syventymistä kaupunki voi käyttää houkutellessaan uusia yrityksiä alueelleen. Kaupungilla on vahvuutena kaksikielinen osaaminen. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota maakunnalliselle tai valtakunnalliselle toiminnalle kaksikielisen osaajajoukon ja siten mahdollistaa kunta- ja kolmannen sektorin mukaan ottamisen omistajina kiinteistötoiminnan skaalaetuja hyödyttämään. Palvelu Oy:n kiinteistötoimintaan liittyvien toimintojen tuottaminen on vähemmän häiriöherkkää kuin Pietarsaaren seudun pienempien kuntien. Tämä mahdollistaa paremman asiakastyytyväisyyden ja sitäkin kautta paremman asiakasuskollisuuden, jos ei peräti voimistuvan yhteisöllisyyden tunteen asiakkaiden keskuudessa. YHTEENVETO Jatkoselvitys Alla on esitetty joukon jatkokysymyksiä, joihin perehtyminen on suotavaa siinä tapauksessa, että kunnat päättävät jatkaa kuntarakenneselvitystä toiseen vaiheeseen. Kysymykset ovat seuraavat: 12

14 - Löytyykö lähimaakunnista kuntia tai kolmannen sektorin toimijoita, jotka olisivat kiinnostuneita yhdistämään juuri asuntojen ja asunto osakkeiden omistuksia tehokkuuden kasvattamiseksi. - Ryhmän Muut kiinteistömassan kehittäminen ja toiminta on suunnitelmassa erilainen muiden ryhmien kiinteistöomaisuuden hoitamiseen nähden. Siten optimaalinen hoitaminen vaatinee muuhun kiinteistönhoitamiseen nähden erilaista organisaatiokulttuuria. Onko tarvittava toimintatapa helpommin toimeenpantavissa laajentamalla hallituksen jäsenistöä myös luottamushenkilöiden ulkopuolelle kuitenkin niin, että uuden kaupungin KJ toimisi hallituksen puheenjohtajana. - Onko Ryhmän Muut osalta tähdellisintä omaisuusmuodon nopea muuttaminen likvidimpään muotoon, jotta näin tuetaan mahdollisimman paljon uuden kaupungin elinvoimaa lisääviä investointeja? - Onko kiinteistöyhtiöiden vähemmistöomistukseen liittyvä omaisuuden hoito tehokkaimmin hoidettu mahdollisessa uuden kaupungin omaisuuserien hallinnointiin erikoistuneessa organisaatioissa vai itse kiinteistöorganisaatioiden toimesta? 4 UUSI KUNTAKONSERNI Kuntakonserniin voi kuulua tytäryhtiöitä, kuntayhtymiä, osakkuusyhtiöitä, yhteisomistuksessa olevia yhteisöjä sekä säätiöitä ja yhdistyksiä. Konsernin perustana on kehittää kaikilla tulostasoilla johtamisprosessi, joka mahdollistaa hyvän taloudenpidon. Toiminnan tavoitteet ja resurssit, tilitys, seuranta ja arviointi sekä sisäinen tarkastus myötävaikuttavat kunnan talouden ja toiminnan ohjauksessa. Hyvä taloudenpito luodaan tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla toiminnalla. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman oikeudellisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. Konserniohje ohjaa tytärorganisaatioiden päätöksiä ja valvontaa. Konserniohjeet ovat yleisiä ohjeita, joiden tarkoituksena on toisaalta edistää yhteisen näkemyksen synnyttämistä konsernia koskevien valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi, toisaalta antaa tarkennettu tehtäväkuvaus konsernin johtoon liittyvistä kunnan eri toiminnoista. Tytäryhtiö Yhteisö, jossa kunnalla on määräämisvaltaa, on kunnan tytäryhteisö. Kunta ja tytäryhteisöt muodostavat kuntakonsernin. Myös säätiön, jossa kunnalla on määräämisvaltaa, katsotaan kuuluvan kuntakonserniin. Uusi kunta saa valvottavakseen merkittävän konsernirakenteen. Konsernirakenne koostuu 35 tytäryhtiöstä, näistä 23 on kiinteistöyhtiöitä, 10 kunnallisteknistä yhtiötä ja 2 muuta. Suurin osa on toiminut aikaisemminkin tytäryhtiöinä, mutta uusia tytäryhtiötä syntyy viisi: Pietarsaaren jäähalli, Kruunupyyn Lentohalli, Katternö Ab, Kovjoki Vatten Ab ja Concordia Oy. 13

15 Kiinteistöyhtiöt Kunnan uusista tytäryhtiöistä olisi siis suurin osa kiinteistöyhtiöitä, jotka tarjoavat pääosin asuntoja, mutta myös toimitiloja sekä julkisiin että yksityisiin palveluihin. Kiinteistöyhtiöistä 10 on 100 %:sti uuden kunnan omistuksessa ja kaksi uutta tytäryhtiötä muodostuu. Kunnallistekniset yhtiöt Uudella kunnalla olisi yhdeksän lämpö-, vesi- ja viemärijakelun sekä sähköjakelun hoitavaa tytäryhtiötä (liite x). Energiayhtiö Katternö Ab:stä tulisi kunnan tytäryhtiö yhdessä kokonaan kunnan omistuksessa olevan Nykarleby kraftverkin ja Kruunupyyn Sähkölaitoksen kanssa (liikelaitos). Nykarleby Kraftverk toimittaa myös vesi- ja viemäripalveluja, joten Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Kruunupyyn vesihuolto hoidettaisiin suurimmilta osin yhtiömuotoisena. Nykarleby Kraftverk ja Pedersöre Lämpö tuottavat myös kaukolämpöä biomassalla. (hake). Muut Muita tytäryhteisöjä ovat Pietarsaaren Vanha Satama Oy, joka omistaa Jakobstads Wapenin, ja Juthbacka Säätiö, joka hallinnoi Juthbacka Herrgårdia. Concordia Oy tarjoaa elinkeinoelämän kehityspalveluja ja yhtiöstä tulisi kunnan kokonaan omistama tytäryhtiö. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöiden joukossa on useita yhtiöitä, jotka on perustettu elinkeinoelämän edellytysten edistämistarkoituksessa, kuten Baltic Boat Yard, Teknologiakeskus BTC, Fab Fresh Pedersöre ja Pohjanmaan Biokaasu. Aikakauslehti Coastlinea julkaisevasta Guldkusten Ab:sta tulisi kunnan osakkuusyhtiö. Muiden osakkuusyhtiöiden kärjessä ovat kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, jotka on perustettu asuntojen ja toimitilojen tarpeen tyydyttämiseksi. Näihin kuuluvat myös Pedersören ja Uudenkaarlepyyn jäähallit sekä Kronoby Konstis Oy. Kronoby Energiandelslag, Katternö Kraft ja Pohjanmaan Biokaasu edustavat energiapoliittisia panostuksia, kun taas Aspegrenin puutarhasäätiö on perustettu kulttuuriperinnön hallinnoimiseksi. Muut yhtiöt, omistusosuus alle 20 % Muut yhtiöt, joissa uuden kunnan omistusosuus olisi 20 % tai vähemmän, edustavat sekä kiinteistö-, sähkö- että teleyhtiöitä, ja joukossa on myös yksi kunnallisille toimialoille datajärjestelmiä toimittava yhtiö. Kuntayhtymä Kuntayhtymät perustetaan kuntien välisellä perustussopimuksella. Kuntayhtymä on jäsenkuntiin nähden erillinen ja itsenäinen, julkisoikeudellinen henkilö. Uusi kunta toimisi jäsenenä 15 eri kuntayhtymässä, jotka liittyvät pääosin koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä edunvalvontaan. Koulutus Uusi kunta saa merkittävää vaikutusvaltaa, sillä kunta saisi yli 80 % enemmistön sekä koulutuksen järjestäjä Optimassa että Kvarnenissa. Muut koulutus- ja/tai kulttuuripalveluja hoitavat kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä, ovat Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Kes- 14

16 kipohjanmaan koulutusyhtymä, Järviseudun koulutusyhtymä ja Keksi-Pohjanmaan koulutusyhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuolto Malmin kiinteistöt on ainoa kuntayhtymä, jonka kohdalla uudella kunnalla olisi perustussopimus itsensä kanssa, sillä mitkään muut kunnat eivät ole sen jäsenkuntia. Malmin kiinteistöt tarjoaa tänä päivänä tilat Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolle. Evijärvi on yhdessä Lappajärven ja Kauhavan kanssa jäsen Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa, jonka tehtävänä on hoitaa olemassa olevien kuntakeskusten asukkaiden perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Uudesta kunnasta tulee kolmen sairaanhoitopiirin jäsen: Vaasan sairaanhoitopiirin, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsen. Lisäksi uudesta kunnasta tulee jäsen Kårkullan kuntayhtymässä ja Eskoon sosiaalipalvelun kuntayhtymässä. Edunvalvonta Kuntayhtymät, jotka hoitavat osittain uuden kunnan edunvalvonnan, ovat sekä Pohjanmaan liitto että Etelä-Pohjanmaan Liitto. 5 IT-TOIMINNOT / - HALLINTO YHTEISESSÄ KUNNASSA Tausta Kuntarakenneselvityksen työryhmän 2 (Talous ja hallinto) vastuualueina ovat mm. kuntatalous, hankinnat, kiinteistöomaisuus, tietohallinto, tilahallinto. Työryhmän kokouksessa päätettiin jakaa työtehtävät siten, että kunnat saavat omia vastuualueita. Kruunupyyn kunta sai tehtäväkseen analysoida, miten IT-toiminnot järjestetään parhaiten yhteisessä kunnassa (kuntaliitoksessa). Työryhmä on kerännyt tietoja erilaisten "kotitehtävien" muodossa. Lisäksi kuntien ITvastaavat ovat antaneet tietoja nykytilasta. Kyseisiä tietoja on käytetty pohjana tässä selvityksessä. Tässä vaiheessa ei ole tehty taloudellisia vertailuja /-laskelmia, vaan nykytila-analyysissa on yhteenveto kaikkien kuntien kustannuksista. Lukuja voi käyttää pohjana tulevissa keskusteluissa, yhteisissä tarjouspyynnöissä jne. Yhteisen ITyksikön mahdollisen perustamisen yhteydessä on tehtävä huolellinen selvitys käyttämällä ulkopuolista apua, jolla on riittävästi resursseja kokonaisselvityksen tekemiseen, jossa tavoitteena on löytää kokonaisratkaisu, jotta olemassa olevia resursseja voi hyödyntää optimaalisella tavalla. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltosektorit eivät ole mukana tämän selvityksen kaikissa vertailuissa. Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä ja Larsmossa päämiehenä toimii Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto. Kruunupyyssä sosiaali- ja terveydenhuollon päämiehenä toimii Kokkolan kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköillä on omat IT-organisaationsa. Evijärven sosiaali- ja terveydenhuoltoa hoitaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Nykytila 15

17 Kuntarakenneselvitykseen osallistuvat Kruunupyy, Larsmo, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Evijärvi. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi nykytilasta kuntia on pyydetty antamaan perustietoja ICT:stä. Alla on yhteenveto kuntien ICT -toimintojen nykytilasta. Työntekijät Yhteensä 14 henkilöä työskentelee ICT-tehtävissä. He jakautuvat kunnittain seuraavasti: - Pietarsaari 7 kpl (sosiaali- ja terveyshuollon IT-henkilökunta mukaan luettuna, paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon sovellusasiantuntijat") - Pedersöre 3 kpl - Uusikaarlepyy 2 kpl - Larsmo 1 kpl - Kruunupyy 1 kpl - Evijärvi 0 kpl Evijärvellä käytetään Järvinetiä ylläpitoon, omaa henkilökuntaa ei ole. Muissa kunnissa on oma IThenkilöstö. Tietokoneiden, palvelimien ja tablettien määrä Tässä kuntarakenneselvityksessä mukana olevilla kunnilla on tietokoneita, tabletteja ja palvelimia seuraavasti. Tiedot perustuvat kuntien antamiin tietoihin: Kunta Tietokoneet Tabletit Palvelimet Pietarsaari Pedersöre Kruunupyy Larsmo Evijärvi Uusikaarlepyy Yhteensä HUOM! Lukumäärään ei ole laskettu mukaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon tietokoneita. Suurin osa tabeleista on ipadeja, mutta myös Android tabletteja löytyy. Kruunupyyssä on myös Win 8 tabletteja/hybridejä. Näitä ei ole laskettu mukaan tietokoneiden kokonaislukumäärään. 16

18 Kunnissa on yhteensä 186 palvelinta ja 3968 tietokonetta ja noin 1000 tablettia. Virtualisointialusta. Pietarsaaressa on eniten palvelimia ja siellä käytetään (Microsoft) Hyper-V:tä virtualisointialustana. Kaikki muut kunnat käyttävät Vmwarea. Koska Vmware on useimpien kuntien käytössä, pätevyyttä löytynee paljon. Järvinet hoitaa kunnan virtuaalialustaa Evijärvellä. Useimmat palvelimet ovat nykyisin virtualisoituja. Tämä merkitsee sitä, että ne ovat helposti esim. siirrettävissä tarpeen vaatiessa. Fyysisiä palvelimia voi muuntaa virtuaalisiksi. Lisäksi vmware palvelin voi muuntaa/migroida Hyper-V:ksi tarpeen vaatiessa(ja toisin päin). Palvelin/tunnistusalusta Evijärvellä, Pietarsaaressa, Kruunupyyssä ja Larsmossa on käytössä Windows Active Directory verkkoalustana ( ja tunnistamiseen). Sekä Novell että Windows AD ovat käytössä Pedersöressä, kun taas Uudessakaarlepyyssä käytetään Novell netwarea. Sähköpostipalvelin Pietarsaaressa käytetään Office 365 sähköpostijärjestelmää (nk. pilvipalvelua). Kruunupyyssä on Exchange2010 ja Larsmossa sekä Exchange2010 että Exchange2012. Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä käytetään Novell GroupWisea kun taas Evijärvellä käytetään vmware Zimbraa. Internet palveluiden tarjoaja (ISP) Evijärvellä käytetään APO:ta (Alajärven puhelinosuuskunta). Kruunupyy käyttää Anviaa, kun taas Pedersören ja Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren Internet palveluiden tarjoajana toimii PSP (Pietarsaaren seudun puhelin). Puhelinviestintä Fast telefoni Mobiltelefoni Kommun / Stad Telefonister Växelsystem Undernr. Antal abonnemang Kopplade till växelsystemet Operatör Jakobstad 2 Aastra MX-One Ja (469 st) DNA Pedersöre 1 Aastra MX-One NEJ DNA Kronoby JA / FullMobile Merex/Mobicentrex SONERA Larsmo 1 Ericsson MD NEJ DNA Evijärvi 0 Alcatel OmniPCX Enterprise NEJ SONERA Nykarleby 1 Aastra MX-One NEJ ELISA Totalt Kunnissa on yhteensä 6 puhelinvaihteenhoitajaa (Malmin 2 puhelinvaihteenhoitajaa ja P:saaren 2 taksinvälittäjää ei ole laskettu mukaan). Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä tehdään jo nyt yhteistyötä vaihteen toimintojen osalta, puheluita voi ohjata molempiin suuntiin. Ratkaisu perustuu Aastra MX-Oneen ja Voip on käytössä. Larsmossa on analoginen vaihde (Ericsson MD110) ja Evijärvellä on käytössä Alcatel OmniPCX Enterprise. Pietarsaaren vaihderatkaisu perustuu Aastra MX-Oneen, johon on integroitu voip sekä matkapuhelimia. Pietarsaaressa on 2 vaihdetta - 1 kaupungintalossa ja 1 Malmilla (2 puhelunvälittäjää molemmissa). 17

19 Kruunupyyssä on Full Mobile vaihde, ts. käytetään ainoastaan matkapuhelimia ja sovelletaan "1nro/henkilö" periaatetta. Sonera toimii operaattorina. Kunnissa on kiinteitä alanumeroita yhteensä 1578 kpl. Matkapuhelinliittymien määrä on 1430 kpl. Useimmissa kunnissa matkapuhelimia ei ole integroitu osaksi vaihdetta. Tämä merkitsee sitä, että kustannuksia syntyy puheluista omien kiinteiden puhelimien ja omien matkapuhelimien välillä. Pedersöressä, Pietarsaaressa ja Larsmossa operaattorina toimii DNA. Evijärvellä ja Kruunupyyssä käytetään Soneraa kun taas Uudessakaarlepyyssä käytetään Elisaa. 5.1 Tietojärjestelmät ja ohjelmat Kunnat ovat laatineet luettelot tietokoneohjelmista ja -järjestelmistä. Tiedoista käy ilmi, että kuntien/kaupunkien välillä on sekä suuria yhtäläisyyksiä että suuria eroja. Kruunupyyssä, Pedersöressä, Pietarsaaressa ja Larsmossa on käytössä melkein identtiset järjestelmät (pääosin Abilitaa), kun taas Uusikaarlepyy ja Evijärvi käyttävät hieman toisenlaisia ratkaisuja. Kaikki kunnat käyttävät Primusta, Kurrea ja Wilmaa oppilas- ja opiskelijarekisterinä. Asianhallintajärjestelmänä käytetään Kuntatoimistoa kaikissa organisaatioissa (paitsi Evijärvellä). Pedersöressä, Pietarsaaressa, Larsmossa, Kruunupyyssä ja Uudessakaarlepyyssä käytetään Abilita Geminia kirjastoissa. Evijärvi käyttää Axiell Auroraa. Taloushallinnossa käytetään Abilitan ratkaisuja Pietarsaaressa, Kruunupyyssä, Pedersöressä ja Larmossa. Uudessakaarlepyyssä käytetään Aditron ratkaisuja (Intime Plus, Personec Regimer, Personec linki), Evijärvellä taas käytetään CGI:n ratkaisuja (ProEconomica, Pegasos). KuntaNet on rakennusvalvonnan käytössä ainakin Kruunupyyssä, Pedersöressä, Larsmossa ja Pedersöressä. Pietarsaari käyttää Tekla/Tribea. Microsoft Office on käytössä Pietarsaaressa, Pedersöressä, Evijärvellä ja Kruunupyyssä. Larsmossa käytetään Open Officea oppilaiden tietokoneilla ja Uudessakaarlepyyssä käytetään LibraOfficea (MS Office tarveharkinta). Pietarsaari ja Kruunupyy käyttävät Microsoft Sharepointia intranetalustana. Kaikissa organisaatioissa on F-securen virustorjuntaohjelma. Liite 1: Luettelo ohjelmista ja tietojärjestelmistä (Liite 1 Tietojärjestelmä.pdf) 5.2 Kustannukset Jokaisella organisaatiolla on omat tapansa kirjata, budjetoida ja jakaa ICT-kustannuksia. Tämä merkitsee, että tilinpäätöksen/talousarvion luvut eivät ole suoraan verrattavissa keskenään. Tietyt kustannuspaikat ovat kuitenkin kaikkien käytössä ja suurin osa organisaatioiden IT-kustannuksista löytyy luultavasti sieltä. Organisaatiot ovat lähettäneet tietonsa ja alla on yhteenveto. Taulukon alla on selitykset kustannuspaikkojen sisältöihin: 18

20 Kustannuspaikka Summa 2013 Selitys Henkilöstökustannukset * Kuntien IT-henkilöstön /-yksikön palkkakustannukset yhteensä (sis. palkan sivukulut) IT-palvelut ja sopimukset * Kaikki kustannukset ylläpitosopimuksista ja lisensseistä - Muut lisenssikustannukset (esim. F-secure, Symantec, Vmware, MS, sertifioinnit yms.) - Ulkopuoliset ostopalvelut (esim. konsultoinnit, kunnossapitokustannukset esim. palomuurin hallinnosta, hostaukset, backup-palvelut jne.) Tietoliikenneyhteydet * Kaikki tietoyhteydet kunnan kaikkiin toimipisteisiin (vuokrayhteydet, sekä xdsl että kuitu) - Internetyhteydet (operaattorin kautta) Ylläpito * Hankinnat, jotka liittyvät IT-toiminnan kunnossapitoon Esim. tulostinvärit, kaapelit ja "IT-tarvikkeet", kaikenlaiset hankinnat. Uushankinnat * Tietokoneiden ja oheisvarustuksen uushankinnat (tietokoneet, kannettavat, tulostimet, tabletit, switchit, palvelimet jne.) Noin /vuosi Leasingkustannukset * ,63 - IT-laitteiden leasing-kustannukset (jos kunta vuokraa laitteita) ICT-kustannukset yhteensä, kaikki kunnat HUOM! Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelun kustannukset IT-palveluista ja sopimuksista (noin 1 M ) ei ole otettu mukaan yo. koosteeseen. Jos ne lasketaan mukaan, IT-kustannukset ovat yhteensä Selitykset yo. tietoihin: *Henkilöstökustannukset: Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon IT-henkilökunta on laskettu mukaan, sosiaali- ja terveydenhuollon nk. sovellusasiantuntijat eivät. Evijärvellä ei ole omaa henkilökuntaa, palvelua ostetaan Järvinet Oy:ltä, jonka kustannukset ovat mukana IT-palvelut ja sopimukset-osiossa. 19

21 *IT-palvelut ja sopimukset: Pietarsaaren ja Evijärven tietoliikenneyhteydet ovat mukana tämän kustannuspaikan tiedoissa. *Tietoliikenneyhteydet Ks. IT-palvelut ja sopimukset, ts. Pietarsaaren ja Evijärven kustannukset tietoliikenneyhteyksistä eivät ole mukana. Ne ovat ITpalvelut ja sopimukset-osiossa. *Ylläpito Pietarsaaren luvut puuttuvat ylläpitokustannuksista, koska kustannukset kirjataan suoraan käyttäjälle. *Uushankinnat Pietarsaaren luvut puuttuvat uushankinnoista, koska kustannukset kirjataan suoraan käyttäjälle. *Leasing-kustannukset Vain Pietarsaari ja Uusikaarlepyy vuokraa IT-laitteita. 5.3 Tavoitetila Yhteinen ICT-organisaatio Kaikissa kunnissa on suurin piirtein samat tarpeet, tehtävät, velvoitteet ja ydinprosessit. Se helpottaa ITyksikköjen/-toimintojen mahdollista yhdistämistä. Kuntien ei välttämättä tarvitse tuottaa kaikkia tulevia ITpalveluita itse, vaan toimintaa voi yhtä hyvin yhtiöittää. Valitusta mallista riippumatta kaikki tiedonhallintapalvelut tulee hoitaa yhteistoiminnassa. Jotta yhteisestä organisaatiosta saadaan maksimaalinen hyöty irti, pyrkimyksenä tulee olla: - yhtenäiset ohjelmat, järjestelmät ja rutiinit - keskitetyt hankinnat - yhteinen palvelininfrastruktuuri - yhteinen tietoverkko ja yhteiset puhelinratkaisut Yhteinen IT-yksikkö merkitsee, että roolien määrittely on helpompaa ja rutiineista tulee selkeitä ja yhtenäisiä, esim. työhöntulorutiinit, ohjelmien ja laitteiden standardoinnit. ICT- toimintaa on helpompi kehittää ja yhteiselle henkilöstölle on helpompi asettaa (ja saavuttaa) yhteisiä tavoitteita. Jos ICT-organisaatio on yhteinen, on helpompaa/mahdollista rakentaa vastuu-/asiantuntijayksikköjä, jotka vastaavat omista alueistaan. Suuremman organisaation myötä työhuippujen, lomajärjestelyjen jne. järjestäminen on myös helpompaa. Suuren organisaation onnistumisen edellytyksenä on, että kaikki työskentelevät saman tavoitteen eteen ja että organisaatiolla on selkeä ja keskitetty johto. Kuntien ei välttämättä tarvitse tuottaa IT-palveluita itse, vaan toimintaa voi yhtiöittää. Riippumatta siitä ohjaako kunta/kaupunki vai erillinen yhtiö IT-toimintaa, pyrkimyksenä voisi olla "Tilaaja-tuottaja" periaatteen soveltaminen toiminnassa. Näin saadaan joustava ratkaisu, joka on helpommin toteutettavissa uusissa organisaatioissa (esim. kuntaliitoksissa, yhteistoimintaorganisaatioissa, kuntayhtymissä jne.) 20

22 Meidän on myös pohdittava, minkä tyyppistä palvelutasoa haluamme ylläpitää. Pitääkö IT-toimintojen olla fyysisesti lähellä asiakasta (jokaisessa kunnassa) vai kehitetäänkö Help-Desk tyyppistä toimintaa ja sijoitetaan suuri osa henkilöstöstä keskuksiin? Täytyykö kaikki toiminnot olla kaksikielisiä? Kuntien kannalta ei näytä olevan suurempaa väliä sillä, vuokrataanko vai omistetaanko laitteet ja ohjelmistot. Tämä käy ilmi kuntien vastauksista kysymykseen. Uuden yhteisen IT-organisaation mahdollisen perustamisen yhteydessä kannattaa ottaa leasing-vaihtoehto huomioon. Tilanteita löytyy, kun leasing ei ole kaikista suotuisin vaihtoehto, mutta uutta organisaatiota perustettaessa ja rakentaessa (palvelimien ja työpisteiden uushankinnat) kannattaa aina selvittää leasingvaihtoehto. Laitteistojen vuokraaminen on helppo ja hyvä tapa pitää konekanta up-to- date. Nykytila-analyysistä käy ilmi, että kunnissa/kaupungeissa on yhteensä 186 palvelinta. Kuntaliitoksessa lienee mahdollista vähentää palvelimien kokonaismäärää merkittävästi. Useimmat palvelimet ovat nykypäivänä virtualisoituja, joten ylläpitoon ja huoltoon tarvitaan huomattavasti vähemmän resursseja verrattuna fyysisiin palvelimiin. Tästä huolimatta kannattaa ehkä ulkoistaa esim. backup-toimintoja sillä tavalla, että varmuuskopioiden/palvelimien palautuksia testataan säännöllisesti. Kun uusia ohjelmia hankitaan on myös selvitettävä, voiko ohjelman hankkia palveluna. Näin olemassa olevat resurssit voi suunnata muuhun toimintaan kuin huoltoon, päivityksiin, tukeen jne. Kunnissa on noin 1600 kiinteää puhelinta ja 1500 matkapuhelinliittymää. Mahdollisessa kuntaliitoksessa (yhteistä IT-yksikköä perustettaessa) on tehtävä selvitys, jonka tavoitteena on vähentää joko kiinteiden liittymien tai mobiililiittymien lukumäärää. Voi myös pohtia sitä, löytyykö käyttäjiä, joille yksi numero riittää. 5.4 Tilaaja tuottaja -malli yhteisen kunnan IT-toiminoissa Kuntien vastausten perusteella edellytykset yhteisen IT-hallinnon muodostamiseen ovat olemassa. Kaikki kunnat ovat yhtä mieltä siitä, että suuremmasta organisaatiosta on sekä hyötyjä että haittoja, samalla nähdään riski, että organisaatio kasvaa (liian) isoksi. Mahdollisessa kuntaliitoksessa on tehtävä kuntien IT-yksikköjen automaattinen konsolidointi. Kuntien ITtoimintojen pitäminen erillään ei ole tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista. Kuten edellä on käynyt ilmi, jonkinlainen "tilaaja-tuottaja"-järjestely voisi toimia mallina. Asiakkaana toimii kunta ja palvelun tuottajana toimisivat yhteinen IT-hallinto yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteisen IT-yksikön mahdollinen organisaatiomalli: Lähtötilanne Asiakas Tuottaja suhde. Asiakkaana toimivat kunnat ja palvelun tuottajana toimii IT-yksikkö ( yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa). Jos valintana on yhtiöittäminen, niin toimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä mahdolliset yhtiöhallitukset. 21

23 Uutta kuntaa perustettaessa ja esim. uuden hallintosäännön läpikäynnin yhteydessä on pyrittävä siihen, että IT-päällikkö (tai vastaava) kuuluisi kunnan/kaupungin uuteen johtoryhmään. IT on useimmiten osa useimpia prosesseja, joten se pitää ottaa huomioon varhaisessa vaiheessa. IT hallinnon palvelut ja organisaatio Seuraavassa on esimerkki siitä, miltä uusi IT-organisaatio voisi näyttää. IT-yksikön palveluja voisi jakaa loogisesti esimerkiksi neljään eri alueeseen. Tällä tavalla on mahdollista muodostaa asiantuntijayksikköjä, jotka palvelisivat koko organisaatiota (asiakkaat = kunnat/kuntayhtymät) Yksikköjen fyysinen sijainti tulee selvittää tarkasti ja on mietittävä, mitä toimintoja halutaan keskittää tai hajauttaa kuntiin. Jaon ei tarvitse olla yo. mukainen, vaan toimintoja voi jakaa kuntien taitojen tai pätevyyden mukaan. 22

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

HALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS

HALLINTOHENKILÖSTÖ/ 1000 AS 1(6) Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys HALLINTO- JA TUKIPALVELUT -RYHMÄN RAPORTTI 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS Hallinto- ja tukipalvelujen nykytilanteen kuvaus toteutettiin liitteenä olevilla lomakkeilla.

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013

Kunta- ja palvelurakennemuutosten. Lahden seutu. Tommi Oikarinen 29.10.2013 Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT tuki Lahden seutu Tommi Oikarinen 29.10.2013 Muutosprosessi ja ICT-muutostuki Yhdistymispäätös Yhdistymissopimuksen hyväksyntä Uuden kunnan päätöksentekojärjestelmän

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA KEMPELE-KONSERNIN KONSERNIOHJEET 1. KEMPELE-KONSERNIN MÄÄRITELMÄ Kempele-konserniin kuuluvat Liitteessä 1 mainitut tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, jotka vastuutetaan tehtäviensä perusteella

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

K O N S E R N I O H J E

K O N S E R N I O H J E K O N S ERNIOHJE KEMIÖNSAAREN KUNTA Valtuusto hyväksynyt 7.12.2011 1. KONSERNIOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014

KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS. Tekniset palvelut. Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 KOKKOLAN SEUDUN KUNTARAKENNESELVITYS Tekniset palvelut Työryhmän loppuraportti 14.10.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Uuden kunnan muodostaminen... 2 3 Yhteistyön syventäminen... 5 4 Yhteenveto ja johtopäätökset...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti.

19.3.2015. 3 Väliraportin käsittely, Liite Hyväksyttiin väliraportin runko oheisen liitteen mukaisesti. Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 19.3.2015 PoSoTe talous ja rahoitus työryhmä/ 2. kokous Aika keskiviikko 18.3.2015 klo 13.00 13.55 Paikka Läsnä Poissa KYS/ rak. 10, 1. krs. hallituksen kokoushuone Vesa Lötjönen

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö 11-3-2015/tl Kurikka-Jalasjärvi palvelujen järjestämissuunnitelman ja myöhemmin tehdyn päätöksen mukaan yhdistyneen kaupungin konsernitalous, palkkahallinto,

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) 1265 Valtakunnallisen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkeiden merkitseminen HEL 2013-012906 T 00 00 00 Päätös päätti puolesta latausoperaattoriyhtiön

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous

PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousmuistio 23.02.2015 PoSoTe, Tilatyöryhmän kokous Kokousaika: 20.02.2015 klo 13.30-15.00 Kokouspaikka: Läsnä: Poissa: Pohjois-Savon liitto Juha Piiroinen (Suonenjoki), puheenjohtaja Mikko Hollmén (KYS)

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ

POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ Väliraportti 04.05.2015 PUHEENJOHTAJA PETTERI RISTIKANGAS, TERVO SIHTEERI HANNA HELASTE, KEITELE 1 (8) Sisällysluettelo Siivous-,

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset Kaupunginhallituksen konsernijaosto 6 16.02.2015 Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset 952/00.00.01.12/2014

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58 Voimaantulo: 1.1.2009 LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE Valtuusto kunnan ylimpänä päätöksentekijänä määrittelee kunnan tavoitteet ja

Lisätiedot

Tukipalvelukeskustyöryhmä. 5.2.2015/tl

Tukipalvelukeskustyöryhmä. 5.2.2015/tl Tukipalvelukeskustyöryhmä 5.2.2015/tl Työryhmien tilannekatsaus Palvelusopimukset Alustavia malleja on käyty lävitse. Päätetty viime kokouksessa, että sopimusneuvotteluihin ja sopimusten valmisteluun sekä

Lisätiedot

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus 1. Tampereen seutukunta 2. Volyymit 3. Miksi hankkia yhdessä 4. Seudullinen tietohallintoyhteistyö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä. SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012 Jukka Ehto tietohallintopäällikkö Kankaanpään kaupunki Pohjois Satakunta n. 24 000 asukasta Tietohallinnon organisointi Kankaanpäässä tietohallintopäällikkö,

Lisätiedot

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 DIAARI:237/2010 41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Taustaa PPSHP:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 7/2010 89 Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KPK THH

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2

Vuores Palvelu Oy. Jouni Honkanen 3.2.2015. Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Jouni Honkanen 3.2.2015 Vuores-talo Rautiolanrinne 2 Vuores Palvelu Oy Perustaja ja pääomistaja Tampereen kaupunki Kaupungin omistusosuus tällä hetkellä noin 60 % Omistus siirtyy vähitellen

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot