Talous-, hallinto- ja tukipalvelut Työryhmän väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talous-, hallinto- ja tukipalvelut Työryhmän väliraportti 17.9.2014"

Transkriptio

1 Talous-, hallinto- ja tukipalvelut Työryhmän väliraportti Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi, Luoto, Kruunupyy, Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Työn eteneminen ja tehtävän rajaukset KONSERNIHALLINTO Nykytilanne kunnissa Uuden kunnan yleishallinto KIINTEISTÖOMAISUUS UUSI KUNTAKONSERNI IT-TOIMINNOT / - HALLINTO YHTEISESSÄ KUNNASSA Tietojärjestelmät ja ohjelmat Kustannukset Tavoitetila Yhteinen ICT-organisaatio Tilaaja tuottaja -malli yhteisen kunnan IT-toiminoissa Riskit Yhteenveto TUKIPALVELUT Tausta ja tehtävä Eri osa-alueiden nykytila Siivouspalvelut Ruokapalvelut Kiinteistöjen kunnossapito Muut kunnossapitotyöt Konekanta Johtopäätös yhteinen Resurssi Oy? Henkilöstöresurssit

3 LIITE I LIITE II LIITE III Talousselvitys Konsernikuva Konekantataulukko 2

4 1 JOHDANTO Väliraportin tavoitteena on kuvata hallinnon ja tukipalvelujen järjestämistavat Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvityksen kuudessa kunnassa. Nykytila analyysin kautta kuvataan mahdollisuuksia kohdata tulevat haasteet itsenäisinä kuntina sekä mahdollisuudet luoda uusi koko Pietarsaaren seudun kattava noin asukkaan kunta. Ryhmän tehtäväantoon kuului myös isona osana kuntatalous. Kuntatalouden osalta ohjausryhmä päätti jo kesäkuun alussa, että talousselvityksen tekee ulkopuolinen taho. Talousselvityksen tekijäksi valittiin Perlacon Oy ja HTT Eero Laesterä. Tässä väliraportissa ei oteta kantaa talousselvitykseen, mutta se on tämän väliraportin liitteenä. Talousselvitys on kattava kokonaisuus ja siinä jokaista kuntaa tarkastellaan erikseen ja kunnista muodostetaan samansisältöinen ja yhteismitallinen kuvaus nykyisestä talouden tilanteesta. Yhdistämällä kuntakohtaiset analyysit voidaan liitoslaskelman avulla arvioida ja suunnitella uuden kunnan talouden kehitystä. Tässä väliraportissa on käyty läpi nykytila jokaisessa kunnassa osa-alueittain sekä otettu alustavasti kantaa siihen miten kyseinen osa-alue tai toiminta hoidettaisiin uudessa kunnassa. Tässä väliraportissa ei kuitenkaan esitetä minkäänlaisia ehdotuksia tai loppupäätelmiä hyväksyttäväksi. Syvällisemmät analyysit ja vertailut jäävät loppuraportissa esitettäviksi. 1.1 Työn eteneminen ja tehtävän rajaukset Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa huhti-syyskuun 2014 aikana. Väliraportti on saatu valmiiksi Vuoden loppuun mennessä valmistuu aikataulun mukaisesti ryhmän loppuraportti. Ohjausryhmän hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti talous, henkilöstö ja tukipalveluttyöryhmä käsittelee työssään seuraavat kokonaisuudet: 1. Kuntatalous 2. Konsernirakenne, omistajapolitiikka, kuntien yhteistoiminta 3. Hankinnat 4. Kiinteistöomaisuus 5. Tietohallinto 6. Siivouspalvelut 7. Ruokahuolto Kuntarakenneselvityksen talous-, hallinto- ja tukipalvelutyöryhmän jäsenet: Evijärvi: Lasse Vertanen Sabah Samaletdin, puheenjohtaja 3

5 Kruunupyy: Elisabeth Hagström Pamela Kjellman Luoto: Pedersöre: Pietarsaari: Uusikaarlepyy: Åsa Björkman Carola Löf Johanna Överfors Jan-Erik Backa Owe Sjölund Jonny Wallsten Milla Kallioinen, sihteeri Maria Palm Gunilla Lillbacka 2 KONSERNIHALLINTO Selvityksessä mukana olevien kuuden kunnan osalta kaikissa on samantyyppinen organisaatio ja palveluiden tuottamisrakenne. Hallintohenkilöstöä on jokaisessa kunnassa sekä keskushallinnossa että eri hallintokunnissa. Yleensä talous- ja henkilöstöpalvelut tuotetaan keskushallinnon toimesta. Kunnat tuottavat palvelut pääsääntöisesti itse. Ainoastaan perintä on ulkoistettu kolmessa kunnassa. Lisäksi Evijärvi on ulkoistanut palkanlaskennan ja kirjanpidon. Selvitysalueen kuntien palveluksessa oli vuonna 2013 yhteensä 4665 henkilöä ja henkilöstökulut olivat 176,4 miljoonaa euroa. 2.1 Nykytilanne kunnissa Evijärvi Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 4 henkilöä ja tähän sisältyy kunnanjohtaja ja 3 työntekijää. Käännöstyöt Evijärvi on yksikielinen kunta. Käännöspalveluja ostetaan tarvittaessa. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Taloushallinto Evijärvellä ei taloushallinnossa varsinaisesti nimettyä henkilökuntaa. Osastot kirjaavat menokohdat itse ja laskuttavat laskunsa itse. Palkkakirjanpito 4

6 Palkkakirjanpito on ulkoistettu Järvinet Oy:lle. Hankinnat Kunnalla ei ole hankinta-asiantuntijaa. Osastot kilpailuttavat pääasiassa ostot itse. Tarvittaessa käytetään ulkopuolista konsulttia. Luoto Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 3,5 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö ja vaihdepalvelu. Käännöstyöt Ei erillistä osastoa. Kuuluu yleishallintoon. Osa käännöksistä hoidetaan omana työnä, ja loput ostetaan palveluna tarpeen mukaan. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnon tehtäviä hoitaa 2,5 työntekijää. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on henkilöstöpäällikkö plus kaksi osa-aikaista palkanlaskijaa. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Pietarsaari Yleishallinto Yleishallinto-osastolle eli kaupunginkansliaan kuuluu noin 20 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö, vaihdepalvelu (sekä kaupunki että yhteinen sosiaali- ja terveysvirasto), talous- ja velkaneuvoja ja kielenkääntäjät. Käännöstyöt Pietarsaaren kaupunki on kaksikielinen kunta ja kääntää lähestulkoon kaiken materiaalin. Lisäksi Pietarsaari hoitaa isäntäkuntana yhteisen sosiaali- ja terveysviraston tarvitsemat käännökset. Palveluksessa on kolme kielenkääntäjää. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy kaupunginkansliaan. Matkailutoimistossa työskentelee lisäksi kolme henkilöä, jotka organisatorisesti kuuluvat kaupunginkansliaan. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Osastolla on 20 työntekijää. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävien hoitoon käytetään 14 henkilötyövuotta. Henkilöstöhallinnossa työskentelee yhteensä noin 20 henkilöä. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Keskushallinnossa on kuitenkin muutama henkilö, jotka hoitavat hankintoja osa-aikaisesti. Päätöksenteko on keskitetty keskushallintoon. Sosiaali- ja terveysalueen kilpailutukset hoidetaan täysin Pietarsaaren kaupungin keskushallinnon 5

7 kautta. Tekninen palvelukeskus hoitaa osittain omat hankintansa alusta loppuun. Lisäksi osassa hankinnoista käytetään Kuntahankintojen kilpailuttamia sopimuksia. Pietarsaari on tehostamassa hankintoja ja on ottanut käyttöön sähköisen hankintapalvelujärjestelmän. Liikelaitokset eivät sisälly Pietarsaaren lukuihin, mutta käyttävät osittain konsernihallinnon palveluja. Pedersöre Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 5 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö ja vaihdepalvelu. Käännöstyöt Ei erillistä osastoa. Käännöstyöt hoitaa oman toimensa ohella hallinto-osastoon kuuluva kielenkääntäjä. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Yksi työntekijä. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnon tehtäviä hoitaa 4,5 työntekijää. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on 2 palkanlaskijaa ja henkilöstösihteeri. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Hankintatehtävät hoitaa OTO-tehtävänä taloushallintoon kuuluva työntekijä. Uusikaarlepyy Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 5,8 henkilöä. (Kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri, kaksi kanslistia, puhelinvaihdehenkilö ja yhteispalvelutoimistohenkilö). Käännöstyöt Kunnanvaltuuston listat kokonaisuudessaan liitteitä lukuunottamatta ostetaan ulkopuoliselta kielenkääntäjältä. Muut käännöstyöt hoidetaan oman henkilökunnan toimesta. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa eikä henkilökuntaa Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnnon tehtäviä hoitaa 3 työntekijää (Kamreeri, pääkirjanpitäjä ja kanslisti). Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on 2,7 palkanlaskijaa ja henkilöstösihteeri. Hankinnat 6

8 Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. Kruunupyy Yleishallinto Yleishallinto-osastolle kuuluu 5 henkilöä ja tähän sisältyy hallintohenkilöstö ja vaihdepalvelu. Käännöstyöt Ei erillistä osastoa. Käännöstyöt hoitaa yleishallintoon kuuluva henkilö. Kehittäminen, viestintä ja markkinointi Ei erillistä osastoa. Budjetti sisältyy yleishallinnon budjettiin. Taloushallinto Taloushallintoa hoidetaan omana toimintana. Taloushallinnon tehtäviä hoitaa 4 työntekijää. Energialaitos ei ole luvuissa mukana. ICT-vastaava henkilö kuuluu taloushallintoon. Palkkakirjanpito Palkkakirjanpitoa hoidetaan omana toimintana. Palkanlaskentatehtävissä on 4 työntekijää. Energialaitos ei ole luvuissa mukana. Hankinnat Kunnalla ei ole täysipäiväistä hankinta-asiantuntijaa. 2.2 Uuden kunnan yleishallinto Hallinnon näkökulmasta mahdollinen yhdistyminen ei tuota ongelmaa, suurin haaste on saada palveluverkosta kustannustehokas ja kuntalaisia palveleva. Muissa kunnissa lukuun ottamatta Pietarsaarta on ohut keskushallinto ml. talous- ja henkilöstöosastot. Pietarsaaressa alueen keskuskuntana ja sosiaali- ja terveysalueen isäntäkuntana on laajempi organisaatio. Isommassa kunnassa henkilöstön olisi helpompaa erikoistua yhteen tai muutamaan tehtävään, saada vertaistukea kollegoilta sekä sijaisjärjestelyiden hoitaminen olisi helpompaa. Kaikissa kunnissa on suunnilleen samanlaiset tietojärjestelmät, mikä osaltaan helpottaisi yhdistymistä ja vähentäisi kustannuksia. Monella kunnalla on juuri nyt samanlainen tilanne, ja ohjelmistokanta esim. palkanlaskennassa tulisi uudistaa. Tällaiset investoinnit tulisivat edullisemmaksi tehdä yhden kunnan toimesta. Yleensä suuremmat volyymit pienentävät yksikkökustannuksia myös hallinnon tukitoimien osalta. Tietojärjestelmäkustannukset ovat pienemmät työntekijää tai asukasta kohden. Palvelupaletti ja palveluiden kattavuus kasvaa ja palvelu on tasalaatuisempaa. Esimerkiksi isommassa kunnassa voidaan järjestää asiakaspalvelupisteen aukiolo joustavasti, on resursseja panostaa sähköisiin palveluihin ja palveluiden kehittämiseen sekä mahdollisuus hyödyntää kattavasti tietojärjestelmiä. Onnistuminen edellyttää, että hallinnosta ei rakenneta liian raskasta ja että tehtävät ja toimenkuvat mietitään tarkasti. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio luodaan tarkoituksenmukaisiksi. Yhdistyneen kunnan henkilöstöllä on tämän hetkisen lainsäädännön mukaan viiden vuoden irtisanomissuoja taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Organisaation ja tehtävien uudelleenjärjeste- 7

9 lyillä, eläkepoistuman hyödyntämisellä sekä tarvittavalla henkilöstön uudelleenkoulutuksella voidaan saavuttaa potentiaalisia hyötyjä jo suoja-ajan kuluessa. Suoja-aika on kuitenkin myös organisaation kehittämistä ehkäisevä tekijä, vaikka henkilöstön suoranaiseen vähentämiseen ei olisikaan tarvetta. Tässä vaiheessa ei myöskään ole otettu kantaa siihen miten ja missä uuden kunnan yleishallinto- ja asiakaspalvelut toimisivat. Palkkaharmonisointi Selvitysalueen kunnista mikään ei ole ns. palkkajohtaja. Palkkaeroja löytyy kuitenkin varmasti useassa verraten isossa ammattiryhmässä. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkkajärjestelmä edellyttää, että yhtä vaativissa tehtävissä olevilla henkilöillä on sama tehtäväkohtainen palkka. Palkkaerot tulisi harmonisoida erikseen päätettävällä aikataululla. Eläkepoistuman hyödyntämisellä, täsmennetyillä tehtävänkuvauksilla ja hallinnon tarkoituksenmukaisella järjestämisellä voidaan vaikuttaa myös palkkamenoihin ja palkkaharmonisoinnin tarpeeseen. Eläkepoistumaa hyödyntämällä ja palvelutarjontaa järkeistämällä voidaan toisaalta saada aikaan merkittävää säästöä. 3 KIINTEISTÖOMAISUUS TAUSTA Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvityksen työryhmä 2 vastuualueena on mm. talouden, kiinteistöjen tietohallinnon ja hallinnon selvittäminen. Työryhmän kokouksessa sovittiin tehtävien jaosta työryhmä päätti arvioida kiinteistöomaisuuden organisoinnin mahdollisuudet uudessa kunnassa jakamalla kiinteistöt viiteen eri ryhmään. Ryhmät ovat seuraavat: Opetus, SOTE, toimistot, asunnot sekä muut. Ensimmäisen ryhmän tarkastelua rajoittaa toisen asteen koulutukseen liittyvät epävarmuudet. Toisen ryhmän tarkastelua rajoittaa SOTE uudistukseen liittyvä merkittävä palveluiden organisointiin liittyvä epävarmuus. Viimeiseen ryhmään kuuluvat myös ne kiinteistöt, jotka olisivat mahdollisia muokata muuhun omaisuusarvomuotoon. Selvitystä tehtäessä uuden kunnan strategian selvittäminen on kesken. Tämän tähden kiinteistöihin liittyvät arviot ja ehdotukset jatkoselvityksiksi tulee pitää hyvin alustavina. NYKYTILA Kuntarakenneselvityksessä mukana olevat kunnat ovat Evijärvi, Kruunupyy,Uusikaarlepyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto. Kunnilta on pyydetty kiinteistöihin liittyviä tietoja, jotta saataisiin alustava kuva uuden kunnan kiinteistöistä sekä mahdollisesta kiinteistöstrategiasta. Evijärvi käyttää kuntayhtymä kaksineuvoisen palveluita SOTE toiminnoissa ja Kruunupyy hankkii SOTE palvelunsa Kokkolan isäntäkunnalta. Riippuen mahdollisesta uuden kunnan SOTE tilojen tarpeesta ja organisoinnista, on SOTE kiinteistöjen kehittämistarpeet hyvinkin erilaiset. Kunnat ovat 8

10 organisoineet kiinteistöihin liittyviä toimintojansa useammalla tavalla ja siten yhteismitallisuus ei ole aina mahdollista. Vastaava tilanne toistuu siinä, miten kustannukset on jaoteltu. Kiinteistöt Toimistokannassa, johon kuuluu niin rakennuskanta kuten myös siihen tarkoitetut kiinteistöreservi, voi olla kulttuuriperimän tai rahoituksellisten ratkaisujen kannalta kohteita, joita kaupungin tulee omistaa. Muutoin omistuksella ei ole operatiivista merkitystä. Luoto omistaa yhden toimistohotellin, joka on hyvä esimerkki siitä kuinka kaupunki voi täyttää markkina-aukon, jos yksityinen sektori ei sitä tee. Nyt se on täytetty eikä omistuksella ole operatiivista merkitystä. Koska julkisella sektorilla on yksityisiin toimijoihin nähden rahoituksellinen etu, veronmaksajien kannalta kaupungin omistus on usein viisain ratkaisu. SOTE ryhmässä kaikkien kuntien osalta varallisuuden optimaalista hoitamista ei ole pidetty tärkeimpänä osa-alueena. Tärkeimpänä on ollut laadukkaan palvelun facilitointi huomioiden taloudelliset rajoitteet. Aivan vastaava tilanne on opetus ryhmän kiinteistöjen kanssa. Kummankaan edellä mainitun ryhmän osalta kunnan omistajuuden operatiivista hyötyä ei ole nähtävillä, mutta rahoituksellinen etu on ilmeinen korkoeron sekä rahoituksen saatavuuden johdosta. Kummankin yllä mainitun ryhmän kiinteistökannassa, kun käsitellään tulevaa organisointia, on mukana kummallekin tarkoitetut rakennukset, tonttireservit ja mahdolliset osuuksien omistukset yksittäisissä kiinteistökohteissa. Voi olla myös kulttuuriperimän tai rahoituksellisten ratkaisujen kannalta kohteita, joita kaupungin tulee omistaa. Asunnot ryhmän kiinteistöissä, jossa tulevaa organisointia käsiteltäessä muodostuu nykyisestä kiinteistökannasta, osakkuuksista sekä nimenomaan sosiaaliseen asumiseen varatuista tonteista, ei kaikilta osin voida puhua elinkaariajattelun tulleen esille korjaustoiminnan pitkäjänteisyyden osalta. Asuntokannassa näkyy myös keskimääräisen perhekoon pienentymisen tuoma ongelma. Kysyntää olisi suuremmallekin määrälle yksiöitä kun taas kolmioiden kysyntä on vähäisempää kuin tarjonta. Asuntokannassa kuntien omistuksen - nimenomaan rajoitusten alaisten asuntojen - rahoituksellinen etu on pienempää. Muut kiinteistöt ryhmään kuuluvat hallit jne., kiinteistöt ja tontit ovat hyvinkin erilaisia. Niiden kuntoa ei tässä selvityksessä ole tarkistettu, mutta se voi olla suositeltavaa kuntarakenneselvityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Kiinteistöt voidaan erotella myös asiakkaiden määrän ja asiakassuhteen aikajänteen mukaan. SO- TE, toimisto ja opetuskiinteistöjen asiakkaat ovat pitkäaikaisia ja asiakkaiden määrä on yhdestä muutamaan. Sen sijaan asuntokiinteistöjen asiakkaiden lukumäärä on selkeästi korkeampi ja asiakassuhteen pituus on selkeästi lyhempi. Nämä tekijät ovat niin merkittävät, että ne vaikuttavat kuinka hyvin toimiva hallinnointiorganisaatio on muodostunut ja millainen organisaatiokulttuuri muodostuu. Organisointi ja henkilöstö 9

11 Nykytilanteessa yhdelläkään kunnalla ei ole kiinteistöomaisuuden hallintaan ja kehittämiseen keskittyvää organisaatiota. Ylläpitämiseen liittyvä resursointi on kuitenkin osana kunnan muuta organisaatiota, eikä yksikään kunta ole käyttänyt merkittävästi ulkoistamismahdollisuuksia. Kuntien operatiivisena muotona on ollut toimia itsenäisesti niin itse kiinteistöomaisuuden omistuksen kuin myös siihen liittyvän operatiivisten palveluiden osalta. Riskit Kiinteistöjen riskeistä voidaan nostaa: - Kaupungin tavoitteet omistajana eivät ole kristallisoituneet, joten toiminnan kehittäminen jää puutteelliseksi. Tämä koskettaa kaikkia kiinteistöryhmiä. - Omistajaohjaus ei onnistu kunnolla, jolloin organisaation tavoitteet eivät välttämättä ole täysin yhtenevät kaupungin tavoitteiden kanssa. Tämä ilmeisesti kohdistuu ennen kaikkia ryhmiin Muut sekä SOTE kiinteistöt. - Lyhytaikainen säästäminen vahingoittaa kiinteistöjen elinkaaren arvoa. Tämä koskettaa kaikkia kiinteistöryhmiä. - Sisäilmaongelmien ilmentyminen keskimääräistä enemmän, eikä kunnalla ole mahdollisuutta löytää korvaavaa tilaa nykyisestä kiinteistökannastaan. Tämä kohdistuu kaikkiin ryhmiin, muta asuntokannan suuruuden johdosta riski palvelutarjonnan riittämättömyydestä on pienin. Yhteenveto Kiinteistöomaisuuden hoito on perinteiseen tyylin mukaisesti hoidettu kunkin kunnan toimesta. Kunnat ovat pitäneet tärkeämpänä pitää ohjauskykynsä asuntotarjonnan hinnan ja määrän osalta kuin etsiä kustannussäästöjä skaalaetujen hankkimisella. Skaalaetuja on mahdollista hankkia yhdistämällä nykyiset toiminnot tai siirtää osan kiinteistöistä valtakunnallisten tai alueellisten toimijoiden alle. Kuntien välillä on myös selkeitä kustannuseroja. Tästä esimerkkinä on Isännöitsijäkulujen osuus vuokratuloista, joka vuoden 2013 luvuilla Pietarsaaressa oli 5 % ja Evijärvellä 6 %. Kuntien kiinteistöjen korollinen velka neliötä kohden voi olla erilainenkin, mutta silti kiinteistösalkun kyky lyhentää lainoja voi olla yhtäläinen. Kuntalaisen näkökulmasta hyödyllistä on tietää pystyykö nykyinen kiinteistökanta lyhentämään korollista velkaansa siinä määrin kun se tarpeen. Tätä kyky voi mitata arvioimalla kuinka monta vuotta kestää, ennen kuin rahoitustulokselle velka on maksettu pois. Rahoitustulos saadaan kun käyttökatteesta maksetaan pois nettorahoituskulut. Kyseisen mittarin mukaan Pietarsaaren kiinteistöjen lainakannan maksuun menee 59 vuotta vuoden 2013 numeroiden perusteella. Tämä kuitenkin vaatii, että kiinteistöihin ei tule lainakannan kasvattamista vaativia peruskorjauksia, korkotaso ei nouse seuraavan 59 vuoden aikana jne. Siinä tapauksessa kaupunki voi joutua takaamaan kiinteistösalkkua tai myöntämään sille lainoja, tämä sillä oletuksella, että kiinteistösalkun kiinteistöt kokonaisuutena eivät vaadi korkeampaa vuokraa. Vastaava luku Evijärvelle on negatiivinen kuvastaen vuokrien riittämättömyyttä. Näin ollen voitaneen sanoa, että Evijärven ja Pietarsaaren kiinteistöjen taloudelliseen asemaan sisältyy selkeä taloudellinen riski. 10

12 Riskiä voi pienentää selkeällä vuokrien korotuksella, kiinteistömassa muokkaamisella vähemmän velkaiseksi tai kaupungin myöntämällä pääomittamisella. ALUSTAVA ORGANISOINTI Työryhmä on lähtenyt kiinteistöstrategiassa oletuksesta, että suunniteltu Palvelu Oy toteutuu ja kiinteistöjen toiminta nojautuu edellä mainitun yrityksen palveluihin. Näin ollen toimintaan tarvittavat huolto, isännöinti ja taloushallintopalvelut hankitaan Palvelu Oy:ltä. Toiminnan organisointi tukisi tilaaja- tuottajamallin toimeenpanoa uuden kunnan toiminnoissa. Kiinteistöjä, asuntotoimintaa sekä omistusmuodoltaan muokattavia kiinteistöjä lukuun ottamatta, johdettaisiin toimintaan erikoistuneen pienen hallinnollisen organisaation puitteissa. Asuntojen kysyntädynamiikan ja sosiaalisen asumisen lainsäädännön johdosta saattaa hyvinkin olla parasta eriyttää hallinnollinen osa asukasvalinnalla lisättynä muusta kiinteistötoiminnasta mahdollisimman sopivan organisaatiokulttuurin luomiseksi. Tällöin tulisi myös selvittää lähimaakuntien alueelta muiden kuntien kiinnostusta synnyttää sosiaalisen asumisen yhtiö, kasvattaen edelleen skaalaetuja. Kaupungin pääkonttoriosaamisen kannalta olisi tällöin erinomaista pitää pääkonttori Pietarsaaren seudulla. Jos uuden kaupunkistrategian tukemiseksi on muokattava yhdistyvän kaupungin eri omaisuusluokkia, toiminta on tehokkaampaa siihen keskittyvässä organisaatiossa. Tällöin jatkoselvityksen arvoista on tutkia olisiko syytä siirtää edellä mainitun organisaation hoidettavaksi myös osa kiinteistöistä. Vaihtoehdon toteutuessa, työryhmä pitää suositeltavana kaikkien muokattavien omaisuuserien keskittämistä kyseiseen organisaatioon. Vuokra-asuntomassa on uudessa kaupungissa merkittävä toimija. Tämä velvoittaa kuntaa toimimaan siten, että se ei järkytä vuokra-asuntomarkkinoiden tasapainoa. Asuntojen määrä kuitenkin mahdollistaa yhtiön käyttämistä alustana, jos maakunnan alueella syntyy halu muodostaa suurempi toimija. Koulu ja SOTE kiinteistöjen osalta vastaavaa markkinahäiriötä ei voi syntyä. Toimistokiinteistöjen osalta tämä on mahdollista. Saattaa olla parasta siirtää kaikki ne toimistokiinteistöt muokattavien kiinteistöjen organisaatioon, jotka eivät ole kaupungille operatiivisesti kriittisiä. Näin mahdollinen markkinatasapainon häiriö pienenee ja samalla uuden kaupungin kehittäminen toteutuu ilman kaupungin talouden rasittamista. Tämä mahdollistaa ratkaisuja, jotka muutoin saattaisivat jäädä toteutumatta. Koska uuden kaupungin kiinteistöomaisuuden muoto muodostuu toimintalinjoiltaan erilaisten kuntien yhdistymisestä, ei näin syntyvä kiinteistöportfolio välttämättä ole optimaalinen uuden kaupungin tavoitteille. Täten työryhmän alustavana ajatuksena on siirtää niitä kiinteistöportfolion osia, joiden siirtäminen parantaa portfolion optimaalisuutta, uuteen erilliseen organisaatioon muokattavaksi. Portfolioon kuuluu niin tontit, vähemmistö- ja enemmistöomisteiset kiinteistöt sekä osakeomistukset. Kyseisen organisaation tulee olla innovatiivinen ja nopea, jotta uuden kaupungin kiinteistöportfolio olisi mahdollisimman nopeasti sopusoinnussa kaupungin tavoitteiden kanssa. Organisaation ei välttämättä tarvitse keskittyä pelkästään tietyn kiinteistöryhmän muuttamiseksi omaisuusmuodoltaan likvidimpään muotoon vaan siihen voisi sijoittaa myös muita omaisuuseriä, joita uusi kaupunki haluaa muuttaa likvidimpään muotoon. Tarvittavat toimintaan liittyvät isännöinti, taloushallintopalvelut jne. olisivat Palvelu Oy:n tuottamia. 11

13 Jos tähän ryhmään siirretään muista ryhmistä operatiivisesti vähemmän tärkeät kiinteistöt, ryhmän kiinteistöarvo voi hyvinkin nousta niin suureksi, että erillinen organisaatio on motivoitua. Kiinteistön määrä riippuu täysin siitä, miten myöhemmin päätetään uuden kaupungin strategiasta ja omistajapolitiikasta. Riskit Kiinteistötoimintaan liittyvistä riskeistä voidaan nostaa seuraavaa: - Jos ryhmään kuuluvia kiinteistöjä sekä osakkeita siirretään erillisen yhtiöön, ei ole varmaa, että kaupungin taseessa ei tulisi joitain alaskirjauksia. - Koska yksittäiset kiinteistöt eivät ole kaupungin taseessa merkittävä erä, jäävät ne helposti ilman tarvitsemaansa huomiota eikä niille allokoida resursseja investointien aikaansaamiseksi. - Kaupungin tavoitteet omistajana eivät ole kristallisoituneet, joten toiminnan kehittäminen jää puutteelliseksi. - Omistajaohjaus ei onnistu kunnolla, jolloin organisaation tavoitteet eivät välttämättä ole täysin yhtenevät kaupungin tavoitteiden kanssa. - Haluttomuus korjata vuokrat tarvittavalle tasolle johtaa korjausvelan kasvuun MAHDOLLISUUDET Jos uusi kunta päätyy aktiivisesti kasvattamaan kiinteistöyhtiöiden tasetta myös apporttiomaisuuden puitteissa, on kasvavan organisaation hallintotoimintojen kasvattaminen luonnollista. Tämä taas vahvistaa koko kaupungin näkökulmasta pääkonttoritoimintokompetenssien syventämistä. Tätä osaamisen syventymistä kaupunki voi käyttää houkutellessaan uusia yrityksiä alueelleen. Kaupungilla on vahvuutena kaksikielinen osaaminen. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota maakunnalliselle tai valtakunnalliselle toiminnalle kaksikielisen osaajajoukon ja siten mahdollistaa kunta- ja kolmannen sektorin mukaan ottamisen omistajina kiinteistötoiminnan skaalaetuja hyödyttämään. Palvelu Oy:n kiinteistötoimintaan liittyvien toimintojen tuottaminen on vähemmän häiriöherkkää kuin Pietarsaaren seudun pienempien kuntien. Tämä mahdollistaa paremman asiakastyytyväisyyden ja sitäkin kautta paremman asiakasuskollisuuden, jos ei peräti voimistuvan yhteisöllisyyden tunteen asiakkaiden keskuudessa. YHTEENVETO Jatkoselvitys Alla on esitetty joukon jatkokysymyksiä, joihin perehtyminen on suotavaa siinä tapauksessa, että kunnat päättävät jatkaa kuntarakenneselvitystä toiseen vaiheeseen. Kysymykset ovat seuraavat: 12

14 - Löytyykö lähimaakunnista kuntia tai kolmannen sektorin toimijoita, jotka olisivat kiinnostuneita yhdistämään juuri asuntojen ja asunto osakkeiden omistuksia tehokkuuden kasvattamiseksi. - Ryhmän Muut kiinteistömassan kehittäminen ja toiminta on suunnitelmassa erilainen muiden ryhmien kiinteistöomaisuuden hoitamiseen nähden. Siten optimaalinen hoitaminen vaatinee muuhun kiinteistönhoitamiseen nähden erilaista organisaatiokulttuuria. Onko tarvittava toimintatapa helpommin toimeenpantavissa laajentamalla hallituksen jäsenistöä myös luottamushenkilöiden ulkopuolelle kuitenkin niin, että uuden kaupungin KJ toimisi hallituksen puheenjohtajana. - Onko Ryhmän Muut osalta tähdellisintä omaisuusmuodon nopea muuttaminen likvidimpään muotoon, jotta näin tuetaan mahdollisimman paljon uuden kaupungin elinvoimaa lisääviä investointeja? - Onko kiinteistöyhtiöiden vähemmistöomistukseen liittyvä omaisuuden hoito tehokkaimmin hoidettu mahdollisessa uuden kaupungin omaisuuserien hallinnointiin erikoistuneessa organisaatioissa vai itse kiinteistöorganisaatioiden toimesta? 4 UUSI KUNTAKONSERNI Kuntakonserniin voi kuulua tytäryhtiöitä, kuntayhtymiä, osakkuusyhtiöitä, yhteisomistuksessa olevia yhteisöjä sekä säätiöitä ja yhdistyksiä. Konsernin perustana on kehittää kaikilla tulostasoilla johtamisprosessi, joka mahdollistaa hyvän taloudenpidon. Toiminnan tavoitteet ja resurssit, tilitys, seuranta ja arviointi sekä sisäinen tarkastus myötävaikuttavat kunnan talouden ja toiminnan ohjauksessa. Hyvä taloudenpito luodaan tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla toiminnalla. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman oikeudellisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä. Konserniohje ohjaa tytärorganisaatioiden päätöksiä ja valvontaa. Konserniohjeet ovat yleisiä ohjeita, joiden tarkoituksena on toisaalta edistää yhteisen näkemyksen synnyttämistä konsernia koskevien valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi, toisaalta antaa tarkennettu tehtäväkuvaus konsernin johtoon liittyvistä kunnan eri toiminnoista. Tytäryhtiö Yhteisö, jossa kunnalla on määräämisvaltaa, on kunnan tytäryhteisö. Kunta ja tytäryhteisöt muodostavat kuntakonsernin. Myös säätiön, jossa kunnalla on määräämisvaltaa, katsotaan kuuluvan kuntakonserniin. Uusi kunta saa valvottavakseen merkittävän konsernirakenteen. Konsernirakenne koostuu 35 tytäryhtiöstä, näistä 23 on kiinteistöyhtiöitä, 10 kunnallisteknistä yhtiötä ja 2 muuta. Suurin osa on toiminut aikaisemminkin tytäryhtiöinä, mutta uusia tytäryhtiötä syntyy viisi: Pietarsaaren jäähalli, Kruunupyyn Lentohalli, Katternö Ab, Kovjoki Vatten Ab ja Concordia Oy. 13

15 Kiinteistöyhtiöt Kunnan uusista tytäryhtiöistä olisi siis suurin osa kiinteistöyhtiöitä, jotka tarjoavat pääosin asuntoja, mutta myös toimitiloja sekä julkisiin että yksityisiin palveluihin. Kiinteistöyhtiöistä 10 on 100 %:sti uuden kunnan omistuksessa ja kaksi uutta tytäryhtiötä muodostuu. Kunnallistekniset yhtiöt Uudella kunnalla olisi yhdeksän lämpö-, vesi- ja viemärijakelun sekä sähköjakelun hoitavaa tytäryhtiötä (liite x). Energiayhtiö Katternö Ab:stä tulisi kunnan tytäryhtiö yhdessä kokonaan kunnan omistuksessa olevan Nykarleby kraftverkin ja Kruunupyyn Sähkölaitoksen kanssa (liikelaitos). Nykarleby Kraftverk toimittaa myös vesi- ja viemäripalveluja, joten Uudenkaarlepyyn, Pedersören ja Kruunupyyn vesihuolto hoidettaisiin suurimmilta osin yhtiömuotoisena. Nykarleby Kraftverk ja Pedersöre Lämpö tuottavat myös kaukolämpöä biomassalla. (hake). Muut Muita tytäryhteisöjä ovat Pietarsaaren Vanha Satama Oy, joka omistaa Jakobstads Wapenin, ja Juthbacka Säätiö, joka hallinnoi Juthbacka Herrgårdia. Concordia Oy tarjoaa elinkeinoelämän kehityspalveluja ja yhtiöstä tulisi kunnan kokonaan omistama tytäryhtiö. Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöiden joukossa on useita yhtiöitä, jotka on perustettu elinkeinoelämän edellytysten edistämistarkoituksessa, kuten Baltic Boat Yard, Teknologiakeskus BTC, Fab Fresh Pedersöre ja Pohjanmaan Biokaasu. Aikakauslehti Coastlinea julkaisevasta Guldkusten Ab:sta tulisi kunnan osakkuusyhtiö. Muiden osakkuusyhtiöiden kärjessä ovat kiinteistö- ja asuntoyhtiöt, jotka on perustettu asuntojen ja toimitilojen tarpeen tyydyttämiseksi. Näihin kuuluvat myös Pedersören ja Uudenkaarlepyyn jäähallit sekä Kronoby Konstis Oy. Kronoby Energiandelslag, Katternö Kraft ja Pohjanmaan Biokaasu edustavat energiapoliittisia panostuksia, kun taas Aspegrenin puutarhasäätiö on perustettu kulttuuriperinnön hallinnoimiseksi. Muut yhtiöt, omistusosuus alle 20 % Muut yhtiöt, joissa uuden kunnan omistusosuus olisi 20 % tai vähemmän, edustavat sekä kiinteistö-, sähkö- että teleyhtiöitä, ja joukossa on myös yksi kunnallisille toimialoille datajärjestelmiä toimittava yhtiö. Kuntayhtymä Kuntayhtymät perustetaan kuntien välisellä perustussopimuksella. Kuntayhtymä on jäsenkuntiin nähden erillinen ja itsenäinen, julkisoikeudellinen henkilö. Uusi kunta toimisi jäsenenä 15 eri kuntayhtymässä, jotka liittyvät pääosin koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä edunvalvontaan. Koulutus Uusi kunta saa merkittävää vaikutusvaltaa, sillä kunta saisi yli 80 % enemmistön sekä koulutuksen järjestäjä Optimassa että Kvarnenissa. Muut koulutus- ja/tai kulttuuripalveluja hoitavat kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä, ovat Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Kes- 14

16 kipohjanmaan koulutusyhtymä, Järviseudun koulutusyhtymä ja Keksi-Pohjanmaan koulutusyhtymä. Sosiaali- ja terveydenhuolto Malmin kiinteistöt on ainoa kuntayhtymä, jonka kohdalla uudella kunnalla olisi perustussopimus itsensä kanssa, sillä mitkään muut kunnat eivät ole sen jäsenkuntia. Malmin kiinteistöt tarjoaa tänä päivänä tilat Pietarsaaren kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolle. Evijärvi on yhdessä Lappajärven ja Kauhavan kanssa jäsen Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa, jonka tehtävänä on hoitaa olemassa olevien kuntakeskusten asukkaiden perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Uudesta kunnasta tulee kolmen sairaanhoitopiirin jäsen: Vaasan sairaanhoitopiirin, Etelä-Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsen. Lisäksi uudesta kunnasta tulee jäsen Kårkullan kuntayhtymässä ja Eskoon sosiaalipalvelun kuntayhtymässä. Edunvalvonta Kuntayhtymät, jotka hoitavat osittain uuden kunnan edunvalvonnan, ovat sekä Pohjanmaan liitto että Etelä-Pohjanmaan Liitto. 5 IT-TOIMINNOT / - HALLINTO YHTEISESSÄ KUNNASSA Tausta Kuntarakenneselvityksen työryhmän 2 (Talous ja hallinto) vastuualueina ovat mm. kuntatalous, hankinnat, kiinteistöomaisuus, tietohallinto, tilahallinto. Työryhmän kokouksessa päätettiin jakaa työtehtävät siten, että kunnat saavat omia vastuualueita. Kruunupyyn kunta sai tehtäväkseen analysoida, miten IT-toiminnot järjestetään parhaiten yhteisessä kunnassa (kuntaliitoksessa). Työryhmä on kerännyt tietoja erilaisten "kotitehtävien" muodossa. Lisäksi kuntien ITvastaavat ovat antaneet tietoja nykytilasta. Kyseisiä tietoja on käytetty pohjana tässä selvityksessä. Tässä vaiheessa ei ole tehty taloudellisia vertailuja /-laskelmia, vaan nykytila-analyysissa on yhteenveto kaikkien kuntien kustannuksista. Lukuja voi käyttää pohjana tulevissa keskusteluissa, yhteisissä tarjouspyynnöissä jne. Yhteisen ITyksikön mahdollisen perustamisen yhteydessä on tehtävä huolellinen selvitys käyttämällä ulkopuolista apua, jolla on riittävästi resursseja kokonaisselvityksen tekemiseen, jossa tavoitteena on löytää kokonaisratkaisu, jotta olemassa olevia resursseja voi hyödyntää optimaalisella tavalla. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltosektorit eivät ole mukana tämän selvityksen kaikissa vertailuissa. Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä ja Larsmossa päämiehenä toimii Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto. Kruunupyyssä sosiaali- ja terveydenhuollon päämiehenä toimii Kokkolan kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköillä on omat IT-organisaationsa. Evijärven sosiaali- ja terveydenhuoltoa hoitaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Nykytila 15

17 Kuntarakenneselvitykseen osallistuvat Kruunupyy, Larsmo, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Evijärvi. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi nykytilasta kuntia on pyydetty antamaan perustietoja ICT:stä. Alla on yhteenveto kuntien ICT -toimintojen nykytilasta. Työntekijät Yhteensä 14 henkilöä työskentelee ICT-tehtävissä. He jakautuvat kunnittain seuraavasti: - Pietarsaari 7 kpl (sosiaali- ja terveyshuollon IT-henkilökunta mukaan luettuna, paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon sovellusasiantuntijat") - Pedersöre 3 kpl - Uusikaarlepyy 2 kpl - Larsmo 1 kpl - Kruunupyy 1 kpl - Evijärvi 0 kpl Evijärvellä käytetään Järvinetiä ylläpitoon, omaa henkilökuntaa ei ole. Muissa kunnissa on oma IThenkilöstö. Tietokoneiden, palvelimien ja tablettien määrä Tässä kuntarakenneselvityksessä mukana olevilla kunnilla on tietokoneita, tabletteja ja palvelimia seuraavasti. Tiedot perustuvat kuntien antamiin tietoihin: Kunta Tietokoneet Tabletit Palvelimet Pietarsaari Pedersöre Kruunupyy Larsmo Evijärvi Uusikaarlepyy Yhteensä HUOM! Lukumäärään ei ole laskettu mukaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon tietokoneita. Suurin osa tabeleista on ipadeja, mutta myös Android tabletteja löytyy. Kruunupyyssä on myös Win 8 tabletteja/hybridejä. Näitä ei ole laskettu mukaan tietokoneiden kokonaislukumäärään. 16

18 Kunnissa on yhteensä 186 palvelinta ja 3968 tietokonetta ja noin 1000 tablettia. Virtualisointialusta. Pietarsaaressa on eniten palvelimia ja siellä käytetään (Microsoft) Hyper-V:tä virtualisointialustana. Kaikki muut kunnat käyttävät Vmwarea. Koska Vmware on useimpien kuntien käytössä, pätevyyttä löytynee paljon. Järvinet hoitaa kunnan virtuaalialustaa Evijärvellä. Useimmat palvelimet ovat nykyisin virtualisoituja. Tämä merkitsee sitä, että ne ovat helposti esim. siirrettävissä tarpeen vaatiessa. Fyysisiä palvelimia voi muuntaa virtuaalisiksi. Lisäksi vmware palvelin voi muuntaa/migroida Hyper-V:ksi tarpeen vaatiessa(ja toisin päin). Palvelin/tunnistusalusta Evijärvellä, Pietarsaaressa, Kruunupyyssä ja Larsmossa on käytössä Windows Active Directory verkkoalustana ( ja tunnistamiseen). Sekä Novell että Windows AD ovat käytössä Pedersöressä, kun taas Uudessakaarlepyyssä käytetään Novell netwarea. Sähköpostipalvelin Pietarsaaressa käytetään Office 365 sähköpostijärjestelmää (nk. pilvipalvelua). Kruunupyyssä on Exchange2010 ja Larsmossa sekä Exchange2010 että Exchange2012. Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä käytetään Novell GroupWisea kun taas Evijärvellä käytetään vmware Zimbraa. Internet palveluiden tarjoaja (ISP) Evijärvellä käytetään APO:ta (Alajärven puhelinosuuskunta). Kruunupyy käyttää Anviaa, kun taas Pedersören ja Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren Internet palveluiden tarjoajana toimii PSP (Pietarsaaren seudun puhelin). Puhelinviestintä Fast telefoni Mobiltelefoni Kommun / Stad Telefonister Växelsystem Undernr. Antal abonnemang Kopplade till växelsystemet Operatör Jakobstad 2 Aastra MX-One Ja (469 st) DNA Pedersöre 1 Aastra MX-One NEJ DNA Kronoby JA / FullMobile Merex/Mobicentrex SONERA Larsmo 1 Ericsson MD NEJ DNA Evijärvi 0 Alcatel OmniPCX Enterprise NEJ SONERA Nykarleby 1 Aastra MX-One NEJ ELISA Totalt Kunnissa on yhteensä 6 puhelinvaihteenhoitajaa (Malmin 2 puhelinvaihteenhoitajaa ja P:saaren 2 taksinvälittäjää ei ole laskettu mukaan). Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä tehdään jo nyt yhteistyötä vaihteen toimintojen osalta, puheluita voi ohjata molempiin suuntiin. Ratkaisu perustuu Aastra MX-Oneen ja Voip on käytössä. Larsmossa on analoginen vaihde (Ericsson MD110) ja Evijärvellä on käytössä Alcatel OmniPCX Enterprise. Pietarsaaren vaihderatkaisu perustuu Aastra MX-Oneen, johon on integroitu voip sekä matkapuhelimia. Pietarsaaressa on 2 vaihdetta - 1 kaupungintalossa ja 1 Malmilla (2 puhelunvälittäjää molemmissa). 17

19 Kruunupyyssä on Full Mobile vaihde, ts. käytetään ainoastaan matkapuhelimia ja sovelletaan "1nro/henkilö" periaatetta. Sonera toimii operaattorina. Kunnissa on kiinteitä alanumeroita yhteensä 1578 kpl. Matkapuhelinliittymien määrä on 1430 kpl. Useimmissa kunnissa matkapuhelimia ei ole integroitu osaksi vaihdetta. Tämä merkitsee sitä, että kustannuksia syntyy puheluista omien kiinteiden puhelimien ja omien matkapuhelimien välillä. Pedersöressä, Pietarsaaressa ja Larsmossa operaattorina toimii DNA. Evijärvellä ja Kruunupyyssä käytetään Soneraa kun taas Uudessakaarlepyyssä käytetään Elisaa. 5.1 Tietojärjestelmät ja ohjelmat Kunnat ovat laatineet luettelot tietokoneohjelmista ja -järjestelmistä. Tiedoista käy ilmi, että kuntien/kaupunkien välillä on sekä suuria yhtäläisyyksiä että suuria eroja. Kruunupyyssä, Pedersöressä, Pietarsaaressa ja Larsmossa on käytössä melkein identtiset järjestelmät (pääosin Abilitaa), kun taas Uusikaarlepyy ja Evijärvi käyttävät hieman toisenlaisia ratkaisuja. Kaikki kunnat käyttävät Primusta, Kurrea ja Wilmaa oppilas- ja opiskelijarekisterinä. Asianhallintajärjestelmänä käytetään Kuntatoimistoa kaikissa organisaatioissa (paitsi Evijärvellä). Pedersöressä, Pietarsaaressa, Larsmossa, Kruunupyyssä ja Uudessakaarlepyyssä käytetään Abilita Geminia kirjastoissa. Evijärvi käyttää Axiell Auroraa. Taloushallinnossa käytetään Abilitan ratkaisuja Pietarsaaressa, Kruunupyyssä, Pedersöressä ja Larmossa. Uudessakaarlepyyssä käytetään Aditron ratkaisuja (Intime Plus, Personec Regimer, Personec linki), Evijärvellä taas käytetään CGI:n ratkaisuja (ProEconomica, Pegasos). KuntaNet on rakennusvalvonnan käytössä ainakin Kruunupyyssä, Pedersöressä, Larsmossa ja Pedersöressä. Pietarsaari käyttää Tekla/Tribea. Microsoft Office on käytössä Pietarsaaressa, Pedersöressä, Evijärvellä ja Kruunupyyssä. Larsmossa käytetään Open Officea oppilaiden tietokoneilla ja Uudessakaarlepyyssä käytetään LibraOfficea (MS Office tarveharkinta). Pietarsaari ja Kruunupyy käyttävät Microsoft Sharepointia intranetalustana. Kaikissa organisaatioissa on F-securen virustorjuntaohjelma. Liite 1: Luettelo ohjelmista ja tietojärjestelmistä (Liite 1 Tietojärjestelmä.pdf) 5.2 Kustannukset Jokaisella organisaatiolla on omat tapansa kirjata, budjetoida ja jakaa ICT-kustannuksia. Tämä merkitsee, että tilinpäätöksen/talousarvion luvut eivät ole suoraan verrattavissa keskenään. Tietyt kustannuspaikat ovat kuitenkin kaikkien käytössä ja suurin osa organisaatioiden IT-kustannuksista löytyy luultavasti sieltä. Organisaatiot ovat lähettäneet tietonsa ja alla on yhteenveto. Taulukon alla on selitykset kustannuspaikkojen sisältöihin: 18

20 Kustannuspaikka Summa 2013 Selitys Henkilöstökustannukset * Kuntien IT-henkilöstön /-yksikön palkkakustannukset yhteensä (sis. palkan sivukulut) IT-palvelut ja sopimukset * Kaikki kustannukset ylläpitosopimuksista ja lisensseistä - Muut lisenssikustannukset (esim. F-secure, Symantec, Vmware, MS, sertifioinnit yms.) - Ulkopuoliset ostopalvelut (esim. konsultoinnit, kunnossapitokustannukset esim. palomuurin hallinnosta, hostaukset, backup-palvelut jne.) Tietoliikenneyhteydet * Kaikki tietoyhteydet kunnan kaikkiin toimipisteisiin (vuokrayhteydet, sekä xdsl että kuitu) - Internetyhteydet (operaattorin kautta) Ylläpito * Hankinnat, jotka liittyvät IT-toiminnan kunnossapitoon Esim. tulostinvärit, kaapelit ja "IT-tarvikkeet", kaikenlaiset hankinnat. Uushankinnat * Tietokoneiden ja oheisvarustuksen uushankinnat (tietokoneet, kannettavat, tulostimet, tabletit, switchit, palvelimet jne.) Noin /vuosi Leasingkustannukset * ,63 - IT-laitteiden leasing-kustannukset (jos kunta vuokraa laitteita) ICT-kustannukset yhteensä, kaikki kunnat HUOM! Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelun kustannukset IT-palveluista ja sopimuksista (noin 1 M ) ei ole otettu mukaan yo. koosteeseen. Jos ne lasketaan mukaan, IT-kustannukset ovat yhteensä Selitykset yo. tietoihin: *Henkilöstökustannukset: Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon IT-henkilökunta on laskettu mukaan, sosiaali- ja terveydenhuollon nk. sovellusasiantuntijat eivät. Evijärvellä ei ole omaa henkilökuntaa, palvelua ostetaan Järvinet Oy:ltä, jonka kustannukset ovat mukana IT-palvelut ja sopimukset-osiossa. 19

21 *IT-palvelut ja sopimukset: Pietarsaaren ja Evijärven tietoliikenneyhteydet ovat mukana tämän kustannuspaikan tiedoissa. *Tietoliikenneyhteydet Ks. IT-palvelut ja sopimukset, ts. Pietarsaaren ja Evijärven kustannukset tietoliikenneyhteyksistä eivät ole mukana. Ne ovat ITpalvelut ja sopimukset-osiossa. *Ylläpito Pietarsaaren luvut puuttuvat ylläpitokustannuksista, koska kustannukset kirjataan suoraan käyttäjälle. *Uushankinnat Pietarsaaren luvut puuttuvat uushankinnoista, koska kustannukset kirjataan suoraan käyttäjälle. *Leasing-kustannukset Vain Pietarsaari ja Uusikaarlepyy vuokraa IT-laitteita. 5.3 Tavoitetila Yhteinen ICT-organisaatio Kaikissa kunnissa on suurin piirtein samat tarpeet, tehtävät, velvoitteet ja ydinprosessit. Se helpottaa ITyksikköjen/-toimintojen mahdollista yhdistämistä. Kuntien ei välttämättä tarvitse tuottaa kaikkia tulevia ITpalveluita itse, vaan toimintaa voi yhtä hyvin yhtiöittää. Valitusta mallista riippumatta kaikki tiedonhallintapalvelut tulee hoitaa yhteistoiminnassa. Jotta yhteisestä organisaatiosta saadaan maksimaalinen hyöty irti, pyrkimyksenä tulee olla: - yhtenäiset ohjelmat, järjestelmät ja rutiinit - keskitetyt hankinnat - yhteinen palvelininfrastruktuuri - yhteinen tietoverkko ja yhteiset puhelinratkaisut Yhteinen IT-yksikkö merkitsee, että roolien määrittely on helpompaa ja rutiineista tulee selkeitä ja yhtenäisiä, esim. työhöntulorutiinit, ohjelmien ja laitteiden standardoinnit. ICT- toimintaa on helpompi kehittää ja yhteiselle henkilöstölle on helpompi asettaa (ja saavuttaa) yhteisiä tavoitteita. Jos ICT-organisaatio on yhteinen, on helpompaa/mahdollista rakentaa vastuu-/asiantuntijayksikköjä, jotka vastaavat omista alueistaan. Suuremman organisaation myötä työhuippujen, lomajärjestelyjen jne. järjestäminen on myös helpompaa. Suuren organisaation onnistumisen edellytyksenä on, että kaikki työskentelevät saman tavoitteen eteen ja että organisaatiolla on selkeä ja keskitetty johto. Kuntien ei välttämättä tarvitse tuottaa IT-palveluita itse, vaan toimintaa voi yhtiöittää. Riippumatta siitä ohjaako kunta/kaupunki vai erillinen yhtiö IT-toimintaa, pyrkimyksenä voisi olla "Tilaaja-tuottaja" periaatteen soveltaminen toiminnassa. Näin saadaan joustava ratkaisu, joka on helpommin toteutettavissa uusissa organisaatioissa (esim. kuntaliitoksissa, yhteistoimintaorganisaatioissa, kuntayhtymissä jne.) 20

22 Meidän on myös pohdittava, minkä tyyppistä palvelutasoa haluamme ylläpitää. Pitääkö IT-toimintojen olla fyysisesti lähellä asiakasta (jokaisessa kunnassa) vai kehitetäänkö Help-Desk tyyppistä toimintaa ja sijoitetaan suuri osa henkilöstöstä keskuksiin? Täytyykö kaikki toiminnot olla kaksikielisiä? Kuntien kannalta ei näytä olevan suurempaa väliä sillä, vuokrataanko vai omistetaanko laitteet ja ohjelmistot. Tämä käy ilmi kuntien vastauksista kysymykseen. Uuden yhteisen IT-organisaation mahdollisen perustamisen yhteydessä kannattaa ottaa leasing-vaihtoehto huomioon. Tilanteita löytyy, kun leasing ei ole kaikista suotuisin vaihtoehto, mutta uutta organisaatiota perustettaessa ja rakentaessa (palvelimien ja työpisteiden uushankinnat) kannattaa aina selvittää leasingvaihtoehto. Laitteistojen vuokraaminen on helppo ja hyvä tapa pitää konekanta up-to- date. Nykytila-analyysistä käy ilmi, että kunnissa/kaupungeissa on yhteensä 186 palvelinta. Kuntaliitoksessa lienee mahdollista vähentää palvelimien kokonaismäärää merkittävästi. Useimmat palvelimet ovat nykypäivänä virtualisoituja, joten ylläpitoon ja huoltoon tarvitaan huomattavasti vähemmän resursseja verrattuna fyysisiin palvelimiin. Tästä huolimatta kannattaa ehkä ulkoistaa esim. backup-toimintoja sillä tavalla, että varmuuskopioiden/palvelimien palautuksia testataan säännöllisesti. Kun uusia ohjelmia hankitaan on myös selvitettävä, voiko ohjelman hankkia palveluna. Näin olemassa olevat resurssit voi suunnata muuhun toimintaan kuin huoltoon, päivityksiin, tukeen jne. Kunnissa on noin 1600 kiinteää puhelinta ja 1500 matkapuhelinliittymää. Mahdollisessa kuntaliitoksessa (yhteistä IT-yksikköä perustettaessa) on tehtävä selvitys, jonka tavoitteena on vähentää joko kiinteiden liittymien tai mobiililiittymien lukumäärää. Voi myös pohtia sitä, löytyykö käyttäjiä, joille yksi numero riittää. 5.4 Tilaaja tuottaja -malli yhteisen kunnan IT-toiminoissa Kuntien vastausten perusteella edellytykset yhteisen IT-hallinnon muodostamiseen ovat olemassa. Kaikki kunnat ovat yhtä mieltä siitä, että suuremmasta organisaatiosta on sekä hyötyjä että haittoja, samalla nähdään riski, että organisaatio kasvaa (liian) isoksi. Mahdollisessa kuntaliitoksessa on tehtävä kuntien IT-yksikköjen automaattinen konsolidointi. Kuntien ITtoimintojen pitäminen erillään ei ole tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista. Kuten edellä on käynyt ilmi, jonkinlainen "tilaaja-tuottaja"-järjestely voisi toimia mallina. Asiakkaana toimii kunta ja palvelun tuottajana toimisivat yhteinen IT-hallinto yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteisen IT-yksikön mahdollinen organisaatiomalli: Lähtötilanne Asiakas Tuottaja suhde. Asiakkaana toimivat kunnat ja palvelun tuottajana toimii IT-yksikkö ( yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa). Jos valintana on yhtiöittäminen, niin toimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä mahdolliset yhtiöhallitukset. 21

23 Uutta kuntaa perustettaessa ja esim. uuden hallintosäännön läpikäynnin yhteydessä on pyrittävä siihen, että IT-päällikkö (tai vastaava) kuuluisi kunnan/kaupungin uuteen johtoryhmään. IT on useimmiten osa useimpia prosesseja, joten se pitää ottaa huomioon varhaisessa vaiheessa. IT hallinnon palvelut ja organisaatio Seuraavassa on esimerkki siitä, miltä uusi IT-organisaatio voisi näyttää. IT-yksikön palveluja voisi jakaa loogisesti esimerkiksi neljään eri alueeseen. Tällä tavalla on mahdollista muodostaa asiantuntijayksikköjä, jotka palvelisivat koko organisaatiota (asiakkaat = kunnat/kuntayhtymät) Yksikköjen fyysinen sijainti tulee selvittää tarkasti ja on mietittävä, mitä toimintoja halutaan keskittää tai hajauttaa kuntiin. Jaon ei tarvitse olla yo. mukainen, vaan toimintoja voi jakaa kuntien taitojen tai pätevyyden mukaan. 22

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 Tid / Aika: 27.5.2014 kl./klo 16.00 Plats / Paikka: Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby Närvarande / Läsnä: Sabah Samaletdin, ordf./pj

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA KONSERNIRAKENNE Kaupunginvaltuusto Päättää talousarviossa verot, määrärahat ja tavoitteet KONSERNIJOHTO, Hallitus ja kaupunginjohtajat -vastaavat valmistelusta, täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 31.10.2016 PÖYTÄKIRJA Nro 7/2016 KOKOUSAIKA Maanantai 31.10.2016 klo 12 13.45 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka 59 Kokouksen

Lisätiedot

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2. Konserniohjeen soveltamisala 3. Konserniohjaus ja -johtaminen 4. Taloudenhoitoon ja konsernitilinpäätöksen laadintaan

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnonpalvelukeskus Esitys Etelä-Pohjanmaan maakunnan SOTEMAKU-seminaarissa 18.11.2016 Esitys perustuu hallituksen 29.6.2016 antamiin Sote- ja maakuntalakiehdotuksiin

Lisätiedot

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät Maakuntauudistus Järjestämistehtävät 31.1.2017 Keskeiset muutokset lausuntokierroksen jälkeen, maakuntalaki (1/4) Maakunnan palvelulaitos korvattiin maakunnan liikelaitossääntelyllä Maakunnan tehtävät:

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU kuntaseminaari Kuntatalo 15.12.2011 Pentti Meklin emeritusprofessori Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. II vaiheen keinot a. Johtamisjärjestelmä rakenne ja toiminta

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki

Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja palvelurakennemuutosten selvitysvaiheen ICT tuki Loppuraportti: ICT ympäristön yleiskuvaus ja kehitystarpeet Tampereen kaupunkiseudun 9 kuntaa (Hämeenkyrö, Kangasala,

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

KUNNANHALLITUKSEN KOKOUS 1/2013,

KUNNANHALLITUKSEN KOKOUS 1/2013, KUNNANHALLITUKSEN KOKOUS 1/2013, 7.1.2013 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja kunnanhallitus päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjan tarkastajiksi

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ 1 TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ 1. Tavoitteet Selvityksen tavoitteena on: 1. Luoda kuva siitä, millainen olisi 1.1. Teuvan kunnan ja Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.

TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A. TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 7.10.2016 Ilkka Luoma Tj, sote-muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUS Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus Sote Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöterveydenhuolto 13.10.2016 Maakunnallinen näkökulma 1 Lyhyt

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut / Hallinnon tarkastaminen

Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut / Hallinnon tarkastaminen Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Siilinjärven kunta Tilintarkastus 2015 Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut /

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä:

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä: 21.9.2016 SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Esiselvitystä valmisteleva tr A. Järjestäytyminen ja valmisteluprosessi sekä toimintaympäristö Varmistaa ryhmän toiminnan käynnistyminen, riittävä vuorovaikutus ja viestintä

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo 24.1.2017 johtava lakimies Kirsi Mononen, Suomen Kuntaliitto Maakunnat 18 maakuntaa Valtuustot,

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille

Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille Mitä sairaalan laajennus maksaa ja miten se rahoitetaan? Seminaaripäivä kuntapäättäjille 27.3.2014 Talousjohtaja Elisa Kusmin Perustamiskustannukset Laajennusosan kustannukset Investoinnin suunnittelukustannukset

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

APULAISKAUPUNGINSIHTEERIN REKRYTOINTI JA KONSERNIHALLINNON UU- DELLEENJÄRJESTELY. Stpj , 10

APULAISKAUPUNGINSIHTEERIN REKRYTOINTI JA KONSERNIHALLINNON UU- DELLEENJÄRJESTELY. Stpj , 10 APULAISKAUPUNGINSIHTEERIN REKRYTOINTI JA KONSERNIHALLINNON UU- DELLEENJÄRJESTELY Stpj 15.3.2012, 10 Liite A Pietarsaaren kaupunki on rekisterinpitäjänä useilla hallinnonaloilla, joissa edellytetään tietosuojan

Lisätiedot

Jämsän kaupungin konserniohje. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto Voimaantulo:

Jämsän kaupungin konserniohje. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Jämsän kaupungin konserniohje Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 18.2.2013 14 Voimaantulo: 25.2.2013 Jämsän kaupunki Kaupunginvaltuusto 18.2.2013 Sisällysluettelo 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen SuPer 27.2.2016 Perustuslakivaliokunnan antamat vaihtoehdot soten etenemiseen 1/3 JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTAA SUUREMMILLE ALUEILLE Maakuntamallissa

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/2 10.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/2 10.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 44/2012 1 (6) 1420 Virastopäälliköiden ja osastopäälliköiden kokonaispalkkajärjestelmä 1.1.2013 alkaen HEL 2012-014362 T 01 02 00 00 Päätös Käsittely Korjattu 25.1.2013 AV

Lisätiedot