HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Transkriptio

1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu KEHITTÄMISHANKE 2009 Tahvanainen Iris KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT OSANA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPPIMIS- JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖÄ

2 Tiivistelmä Kehittämishankkeessa on tehty suunnitelma siitä, miten Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjastoa kehitetään monipuolisten pedagogisten ratkaisujen soveltamista tukevaksi oppimisympäristöksi. Hankkeen lähtökohtana ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiset linjaukset vuosille sekä voimassa oleva oppimistoiminnan strategia vuodelta Haasteena kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämisessä ja toiminnassa on kirjastoyksiköiden suuri määrä, 12 yksikköä. Teoreettisina viitekehyksinä kehittämishankkeessa ovat konstruktivistinen oppimiskäsitys, tutkiva oppiminen ja projektioppiminen. Lisäksi tärkeän näkökulman antaa tekniikan CDIO opetussuunnitelmastandardi, jossa on määritelty ne aihealueet, jotka tiedonhankinnan opetuksen tulee kattaa. Tiedonrakentamisen periaate konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä sopii hyvin yhteen informaatiolukutaidon osaamisstandardin tavoitteiden kanssa ja antaa siten hyvän teoreettisen perustan ammattikorkeakoulun tiedonhankinnan opetukselle. Hankkeessa kootuissa toimenpide-ehdotuksissa painotetaan kirjasto- ja tietopalvelun aktiivisuutta osallistua ammattikorkeakoulun pedagogisiin kehittämishankkeisiin. Tulevaisuuden kirjasto tukee ja edesauttaa yhteisöllistä opiskelua tarjoamalla ajantasaisia aineistoja, jotka jatkossa painottuvat yhä enemmän tietoverkkoon ja joita saadaan myös kotimaisen Open Access-julkaisemisen kautta. Tiedonhankinnan opetus painottuu enemmän medialukutaidon edistämiseksi ja myös tietosisältöjen arvioinnin ja arviointitiedon tuottamisen opastamiseen. Kehittämishankkeessa on huomioitu Opetusministeriön työryhmämuistion, Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020, suositukset, joiden mukaisesti kirjasto- ja tietopalveluiden tulee entistä syvemmin sisällöllisesti integroitua korkeakoulun perustehtäviin, erityisesti opetukseen ja tutkimukseen. T&K&I-toiminnan tietopalveluiden kehittämisessä panostetaan räätälöityyn aineistonhankintaan ja henkilökunnan osaamisen lisäämiseen ja substanssin tuntemukseen. Kirjasto- ja tietopalvelut tulevat mukaan hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa. Kaiken kehityksen perustana on kirjasto- ja tietopalvelun henkilökunnan jatkuvan kouluttautumisen turvaaminen. Koulutusta tarvitaan erityisesti pedagogiikasta, verkkopalveluista ja uusien medioiden hyödyntämisestä sekä omassa työssä että kirjaston kehittämisvälineinä ja myös uusien asiakaspalveluiden mahdollistajina. Kirjastosta tulee tiedon organisoimisen ja jakamisen funktion lisäksi tiedontuottamisen edistäjä.

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 1. Taustaa Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluista 2 2. Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluille asettamat strategiset haasteet 5 3. Metropolian kirjasto- ja tietopalvelun kolme skenaariota Negatiivinen kehitys Kohtuullinen korkeakoulutaso Huipputaso 7 4. Tiedonhankinnan ja oppimisen yhteydestä, kirjasto pedagogisesta näkökulmasta Kirjasto ja konstruktivistinen oppimiskäsitys Miten kirjaston palveluissa ja tiedonhankinnan opetuksessa toteutetaan konstruktivistista oppimiskäsitystä Informaatiolukutaito Miten kirjasto- ja tietopalvelut tukevat yhteisöllisiä opetusmenetelmiä Ongelmaperustainen oppiminen ja projektioppiminen Informationskompetens CDIO opetussuunnitelma Oppimisympäristön kehittäminen Näyttöön perustuva hoitotyö Kirjasto- ja tietopalvelut T&K&I toiminnassa Projektien ja amk -tutkimustoiminnan tiedonhaun erityispiirteet Henkilökunnan osaaminen ja sen kehittäminen Toimenpiteet kirjasto- ja tietopalvelussa jatkuvan kehittymisen turvaamiseksi 25 Lähteet 27 Liite 1. Tiedonhankinnan opetuksen yhteiset tavoitetasot

4 JOHDANTO Hankkeessa suunnitellaan, miten Metropolia Ammattikorkeakoulun aloittanutta kirjastoa edelleen kehitetään uusien oppimis- ja opetusmenetelmien soveltamista tukevaksi oppimisympäristöksi. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan tässä työssä opiskeluja oppimistoiminnan edellytysten lisäksi fyysisten opiskeluun käytettävien tilojen ja välineiden, aineistojen ja palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Työ on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämistä vastaamaan Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiaa vuosille Työssä huomioidaan myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta, ja sen yhteys opetukseen ja tätä tukevat kirjasto- ja tietopalvelut. Suunnitelman lähtökohtana ovat myös kirjasto- ja tietopalvelun näkökulmasta Metropolia Ammattikorkeakoulun tukipalveluille asetetut yhteiset tavoitteet. Yhteys opetukseen erityisesti projekteissa tapahtuvassa opiskelussa pyritään huomioimaan oppimisympäristön kehittämisessä, samoin joustavat ja monipuoliset verkkopalvelut, sekä yhteisöllisyys ja eri alojen ja kulttuurien kohtaaminen. Hankkeessa on taustalla myös Metropolian T&K&I -työn suunnittelu ja erityisesti sen suhde opetukseen, oppimiseen ja kirjasto- ja tietopalveluihin. Teoreettisina viitekehyksinä ovat tutkiva oppiminen (erityisesti sosiaali- ja terveysalalla) ja projektioppiminen. Lisäksi tärkeän näkökulman antaa tekniikan CDIO opintosuunnitelma. Keskeisenä tavoitteena on pohtia kirjasto- ja tietopalvelua osana Metropolia Ammattikorkeakoulun pedagogista kehittämistä sekä kirjasto- ja tietopalvelun pedagogista roolia yleensä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on opiskelijaa yhteensä 48 koulutusohjelmassa. Toiminta tapahtuu 24 kiinteistössä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Hajautettu sijainti asettaa suuria haasteita opetuksen ja opiskelijapalveluiden järjestämiselle ja järkevälle resurssien käytölle. 1

5 1. TAUSTAA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN KIRJASTO- JA TIETOPALVELUISTA Metropolian kirjastolla on yhdeksän omaa toimipistettä ja kolme yhteistyössä ylläpidettävää kirjastoa. Esittävän taiteen, kulttuurituotannon ja viestinnän sekä Pop & Jazzin kirjastopalvelut järjestetään yhteistyössä Aralis-kirjastokeskuksessa, Taidemusiikin koulutusohjelman kirjastopalvelut järjestetään yhteistyössä Helsingin konservatorion kanssa. Lisäksi hammastekniikan, optometrian, radiografian ja sädehoidon sekä suun terveydenhuollon kirjastopalvelut ostetaan Helsingin yliopiston kirjaston Terkkokampuskirjastolta. Kirjasto- ja tietopalveluita tuotetaan 35 kirjastoammattilaisen työpanoksella. Metropolian organisaatiossa kirjasto- ja tietopalvelut kuuluvat vararehtorin alaiseen Korkeakoulupalvelut toimialueeseen, johon kuuluvat lisäksi suunnittelupalvelut, työelämäpalvelut, opetuksen kehittämispalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja T&K&Ipalvelut. Kirjasto- ja tietopalvelujen päällikkö Tekniikka Tekniikka ja liiketalous Sosiaali- ja terveysala Kulttuuri Kirjasto- ja tietopalvelun osaamistiimi Aineistotiimi E-aineistotiimi Asiakaspalvelutiimi Järjestelmätiimi Tiedonhankinnan opetus tiimi Verkkopalvelu- ja viestintätiimi Kuva 1. Kirjasto- ja tietopalveluiden organisaatio 2

6 Kirjasto- ja tietopalvelun operatiivinen toiminta tapahtuu yksikkötiimeissä, joihin jokainen työntekijä kuuluu. Toimintojen kehittämistä tehdään edustuksellisissa toimintokohtaisissa osaamistiimeissä kuvan 1. mukaisesti: - tiedonhankinnan opetuksen osaamistiimi - aineistotiimi - e-aineistotiimi - asiakaspalvelutiimi - verkkopalvelu- ja viestintätiimi - järjestelmätiimi Osaamistiimien toimeksiannot vaihtelevat tarpeen mukaan ja tiimit käyttävät myös asiantuntijajäseniä tarvittaessa. Myös tiimien jäsenyyksiä tarkistetaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Matriisimaisen organisaation suurin haaste on tiedonkulku, mutta toisaalta organisaatiorakenteella pyritään tehokkaaseen toimintaan ja henkilökunnan osaamisen mahdollisimman laajaan käyttöön ja osaamisen jakamiseen sekä jokaisen vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen alakohtaisen edustuksellisuuden kautta. Ylätasolla kirjasto- ja tietopalvelun toimintaa linjaa ja ideoi johtoryhmän asettama ja klusterijohtajan vetämä osaamistiimi, jossa ovat edustettuna kaikki Metropolian opetusklusterit ja tietohallinto. Osaamistiimissä on myös opiskelijoiden edustaja. Metropolian toiminta-ajatukseksi v konsernistrategiassa on määritelty: Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen ja strategisiksi päämääriksi: - Suomen korkein läpäisyaste - asiakaslähtöiset ja tehokkaat prosessit - Suomen paras opetus - paras työpaikka korkeakoulusektorilla - olemme haluttu strateginen kumppani - osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle - taloudellinen liikkumavara korkeakouluautonomian säilyttämiseksi Arvoiksi on määritelty: - korkea laatu - yhteisöllisyys - avoimuus ja asiantuntijuus Kirjasto- ja tietopalvelun omassa arvotyöskentelyssä määriteltiin kirjaston Metropolian 3

7 arvoja täydentäviksi arvoiksi lisäksi: - luottamus - avoin vuorovaikutus - työn ilo - suvaitsevaisuus - kestävä kehitys Metropoliassa on meneillään oppimistoiminnan strategian päivittäminen, voimassa olevassa oppimistoiminnan strategiassa linjataan seuraavasti osaamistavoitteiksi: - opiskelijoista kasvaa omaa toimintaansa arvioivia, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä osaajia. heillä on motivaatio oppia ja työskennellä tavoitteellisesti sekä itsenäisesti että osana verkostoja. - Metropoliasta valmistunut hallitsee koulutusalansa ydinosaamisen. Hänellä on kilpailukykyistä erityisosaamista ja laajat yleiset työelämävalmiudet. - Metropoliasta valmistunut kykenee toimimaan asiantuntijana alansa työtehtävissä ja hallitsee keskeiset työprosessit. - Asiantuntijana hän osaa hankkia tietoa ja soveltaa sitä kriittisesti ja luovasti työtehtävissään ja oman ammatillisen kehittymisensä edistämiseksi. Opetusmenetelmistä oppimistoiminnan strategiassa sanotaan seuraavasti: - Metropolian avoin oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisten pedagogisten ratkaisujen soveltamisen. Uusien menetelmien kokeiluun ja käyttöönottoon kannustetaan. - opetusmenetelmät valitaan asetettujen osaamistavoitteiden mukaisesti. Tunnistettuja hyviä käytänteitä vahvistetaan. Opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista hyödynnetään opinnoissa. - Metropoliassa opetus pyritään toteuttamaan laajoina eri osaamisalueita yhdistävinä kokonaisuuksina. Erityisesti työelämäläheisessä innovaatioprojektissa yhdistetään opetusta ja T&K-toimintaa uutta luovalla tavalla - hyvien työelämäläheisten pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen kannustetaan - ennakoiva ja reflektoiva osallistuminen ja toiminta ovat Metropolian pedagogiikassa keskeisiä. Niitä hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa jatkuvasti. 4

8 - v mennessä pyritään kaikilla koulutusaloilla siirtymään osaamispohjaisiin opetussuunnitelmiin Lisäksi opetuksen tukipalveluiden strategisiksi linjauksiksi on sovittu: - tasavertainen kumppanuus organisaatiossa - korkeatasoinen ja tunnettu toiminnan laatu, henkilöstön asiantuntijuus ja osaaminen Metropolian kilpailukyvyn lähtökohdiksi on lisäksi määritelty: - erottautuu uudenlaisilla toimintakonsepteilla korkeakoulusektorilla - kouluttaa laaja-alaisesti elämänlaajuisen oppimisen kaarella - tavoitteena olla uudistumiskykyisin oppimisyhteisö Edellä läpikäydyt tavoitteet määrittävät lähtökohdat kirjasto- ja tietopalvelun tulevaisuudelle ja ovat kirjasto- ja tietopalvelun kehittämisen perusta. Kirjasto- ja tietopalvelun toiminta-ajatuksena on olla innostava ja yhteisöllinen oppimis- ja tutkimusympäristö, joka tarjoaa parhainta korkeakoulutasoa olevat aineistonsa ja palvelunsa asiakkailleen Metropolian strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Metropolian toiminta-ajatus sopii erinomaisesti kirjasto- ja tietopalvelun toiminnan periaatteeksi, kirjasto tarjoaa osaamista mahdollistavia aineistoja, välineitä ja palveluita sekä erilaisten asiakkaiden, eri alojen ja kulttuurien kohtaamisen mahdollistavan työskentely-ympäristön. 2. METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN KIRJASTO- JA TIETOPALVELUILLE ASETTAMAT STRATEGISET HAASTEET Metropoliassa kirjasto- ja tietopalvelut on toteutettu korkeakoulun profiilia noudattaviksi. Metropolian kirjasto- ja tietopalvelun vahvuuksiksi on henkilökunnan strategiatyön SWOTanalyysissä kirjattu mm.: - henkilökunnan osaaminen ja oppimishalukkuus - hyvä asiakaspalaute - toimivat peruspalvelut ja -prosessit - monipuoliset e-aineistot - kattavat kokoelmat ja kokoelmien liikkuvuus - keskitetty organisatorinen asema ammattikorkeakoulun sisällä Heikkouksiksi on todettu mm.: 5

9 - ehditäänkö ja osataanko vastata alan muutoksiin - yhteistyö opetushenkilökunnan kanssa vaihtelevaa - yhden - kahden henkilön kirjastoyksiköiden haavoittuvuus - joidenkin yksiköiden tilat - riippuvuus tietohallinnosta ja tietohallinnon resurssit palvella kirjastoa - e-aineistojen käyttö - yhteistyö T&K -projekteissa Uhkia ovat mm.: - resurssien kehitys tulevaisuudessa - sisäisten palvelusopimusten (tilaaja-tuottaja mallin) käyttöönotto ammattikorkeakoulun sisällä - pystyykö kirjasto turvaamaan asemansa mahdollisissa uudistiloissa - resurssien hukkaaminen liian monen toimipisteen organisaatiossa - yhteistyökirjastojen asema ja tulevaisuus - organisaation ja tiimien toimimattomuus - henkilökunnan väsyminen jatkuvissa muutoksissa Mahdollisuuksia ovat mm.: - ison ammattikorkeakoulun potentiaali myös kirjasto- ja tietopalvelussa - henkilökunnan innovatiivisuus - ylätason osaamistiimityöskentelyn tulokset - aktiivisuus verkkopalveluiden kehittämisessä - hyvä tietotekniikkaosaaminen Metropolian tietohallinnossa 3. METROPOLIAN KIRJASTO- JA TIETOPALVELUN KOLME SKENAARIOTA 3.1 Negatiivinen kehitys Negatiiviseksi kehitykseksi riittää jo nykyinen euromääräinen taloudellinen tilanne ja 2,6 % osuus ammattikorkeakoulun kokonaismenoista, jos kirjaston toimipisteiden lukumäärä säilyy nykyisessä yhdeksässä omassa ja kolmessa yhteistyökirjastossa. Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen työryhmämuistio suosittaa kirjastoyksiköiden vähentämistä puoleen nykyisestä vuoteen 2020 muodostamalla suurempia yksiköitä. Nykyinen kirjastorakenne aiheuttaa niin suuren kiinteän peruskuorman, että kehittämiseen ei jää resursseja. Nykyisten aukioloaikojen turvaaminen 6

10 nykyisissä 12 yksikössä vie henkilöresursseista hiukan vajaa 50 %, ja AMKIT-konsortion luettelointikyselyn alustavien tulosten mukaan aineistojen luettelointi, sisällönkuvailu ja käyttöön saattaminen n. 30 %. Joten muuhun kirjastotyöhön, tiedonhankinnan opetukseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen ja osaamistiimityöhön sekä kehittämiseen jää vain 25 %. Jo pelkästään ajan tasalla pysyminen ja uusissa valtakunnallisissa hankkeissa mukana oleminen, esim. KDK:n, Kansallinen digitaalisen kirjaston, räätälöinti ja käyttöönotto v ja kirjastojärjestelmän päivitykset ja muut välttämättömät ylläpitotoimet vaativat ison osan nykyisistä kehitysresursseista. Opetusministeriön raportti suosittaa myös eri organisaatioiden yhteistyökirjastoja, mutta käytäntö on osoittanut, että henkilökunta yhteiskirjastoissa tulee huomattavan kalliiksi maksullisen palvelutoiminnan kustannuksin. Yhteiskirjastoista täytyy saada merkittävää hyötyä muuta kautta, esim. yhteisten tilojen ja synergisten palveluiden kautta. Yhteiskirjastoissa täytyy panostaa erityisesti minun, sinun, meidän palveluiden rajojen häivyttämiseen siinä määrin kuin esim. e-aineistojen lisenssiperiaatteet sallivat. Suomalaiskansallisista kirjaston paikalliskäyttäjän oikeuksista on pidettävä kiinni lisenssisopimuksia neuvoteltaessa ja myös uusia sopimuskäytäntöjä tarvitaan yhteiskirjastoja varten. /Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2010/ 3.2 Kohtuullinen toiminnan taso Opm:n kirjastojen rakenteellisen kehittämisen raportissa suositetaan, että korkeakoulukirjastot integroituvat jatkossa yhä tiiviimmin kehysorganisaatioidensa opetusja tutkimustoimintaan, mutta kuitenkin organisatorisen itsenäisyytensä ja talousvastuunsa sekä oman budjettivastuullisen johtohenkilön säilyttäen. Keskivertoa tasoa on, että kirjaston ei tarvitse perustella olemassaolonsa oikeutusta tiukassakaan taloustilanteessa ja että kirjaston asema osana opetusta, oppimista ja tutkimustoimintaa tunnustetaan läpi koko korkeakoulun. Riittävä resurssitaso tähän olisi laskelmieni mukaan n. 3,5 % Metropolian ennustettavista kokonaismenoista nykytoiminnalla. Tällöin jo pystyttäisiin lisäämään kirjaston kehittämistoimintaa ja lisäämään opiskelijoiden tiedonhankinnan henkilökohtaista ja ryhmäohjausta esim. opiskeluprojekteissa. Tähän tasoon päästäisiin helpommin, jos jokaisessa kirjastoyksikössä olisi vähintään kaksi työntekijää. Yhden hengen ylläpitämät kirjastoyksiköt pystyvät vain perustoimintoihin ja ovat erittäin haavoittuvia. Kohtuullisella tasolla kirjasto pystyisi myös lisäämään kokonaan uusien palveluiden, erityisesti omien verkkopalveluiden ja -aineistojen määrää ja käytettävyyttä. Myös kirjastojärjestelmän toimivuutta ja palveluita parantava räätälöinti mahdollistuisi. 3.3 Huipputaso Amk -kirjaston huipputasolla voidaan edellyttää, että kirjasto- ja tietopalveluilla on 7

11 vakiintunut asema osana oppimisympäristöä ja tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon opetusta on kaikissa koulutusohjelmissa integroidusti ja riittävästi vähintään kolmessa vaiheessa opiskelua, sekä lisäksi luonnollisena osana projektimaisessa opiskelussa. Julkisrahoitteisilta tutkimushankkeilta edellytetään, että jo tutkimus- ja rahoitussuunnitelmissa huomioidaan tutkimuksen tarvitseman erityisen kirjastoaineiston rahoitustarve / Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2010/. Amk-kirjastojen tilastovertailussa Metropolian kirjastohenkilökunnan määrä tuhatta opiskelijaa kohti oli v yksi kirjastoammattilainen 447 opiskelijaa kohti. Tämä on neljänneksi huonoin luku kaikista ammattikorkeakouluista ja erityisesti luvun huonoutta painottaa kirjastoyksiköiden suuri lukumäärä. Paras suhde oli Humanistisessa ammattikorkeakoulussa 166 opiskelijaa yhtä kirjastoammattilaista kohti. Ns. suurista ammattikorkeakouluista luku oli paras Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, yksi kirjastoammattilainen 259 opiskelijaa kohti /Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta/. Erityisesti tiedonhankinnan opetuksen lisääminen ja varsinkin lisääminen integroidusti opiskelijan muihin opintoihin samoin kuin ohjauksen osuus, neuvontatyöpajat, opinnäyteryhmät, vaatii henkilökuntapanosta. Opetuksen valmistelu räätälöidysti, aineistojen kokoaminen, opiskelijoiden projektiaiheisiin ja niiden tiedonhankintahaasteisiin perehtyminen vaativat aikaa. Aineistojen kokoaminen, niiden ylläpito ja jatkuva päivittäminen on vaativaa ja aikaa vievää. Materiaalit ja ohjausaineistot voidaan koota kullekin koulutusalalle omiksi kokonaisuuksikseen integroituina ko. koulutusohjelmien intranetiin, eli nykyisin Metropolian Tuubi-intranetiin. Huipputason korkeakoulukirjastossa pystytään tekemään jo merkittävää järjestelmien kehittämistyötä oman korkeakoulun tarpeita vastaavaksi. Myös kansainvälistä yhteistyötä ja vaihtoa olisi mahdollisuus saada aikaan nykyistä huomattavasti enemmän. Opetusministeriö ottaa v alkaen ammattikorkeakoulujen palautteisiin yhdeksi arviointikohteeksi kirjasto- ja tietopalveluiden resursoinnin. Kirjasto- ja tietopalvelut ovat mukana myös Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamassa ammattikorkeakoulujen arvioinnissa. Metropolian kirjasto on hyvin varautunut arviointiin. Toiminnan dokumentointi on hyvällä tasolla osittain perusteellisen Metropolia-valmistelutyön jäljiltä. Kirjastot keräävät paljon palautetta toiminnastaan, mm. joka toinen vuosi tehtävällä valtakunnallisella käyttäjäkyselyllä ja useilla paikallisilla kyselyillä ja valmistuvien opiskelijoiden Opala-kyselyllä. Metropoliassa kirjasto- ja tietopalvelut olivat toinen toiminto, joka sai v valmistujilta arvosanan 3,3 (maksimi on 4). Huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän siihen, miten palautteeseen reagoidaan käytännön 8

12 toiminnassa ja miten tästä viestitään asiakkaille. Huipputason saavuttaminen edellyttää pääsyä yli 4 % osuuteen ammattikorkeakoulun kokonaismenoista kustannusten ja kokonaismenojen nykytasolla. Yliopistoissa kustannusosuus on yleisesti 5 % tasolla. Ei tietenkään ole niin, että prosentti itsessään ratkaisisi mitään, vaan sen antaman resurssin käyttö ja kohdennus. Nykyiseen Metropolian kirjastoresursointiin verrattuna lisäresurssia kohdennettaisiin eri alojen erityisaineistoihin, opettajien aineistoihin sekä henkilökunnan koulutukseen ja yhteistyöhön sekä opetuksen kanssa tapahtuvan integroitumiskehityksen edistämiseen. Kirjasto tarvitsisi myös ehdottomasti lisätiloja ja niiden varustamista monimuotoiseksi ja muunneltavaksi oppimisympäristöksi. Erityisesti tarvitaan muunneltavia ryhmätyötiloja nykyaikaisine välineineen ja ohjelmistoineen, tilaa hiljaiseen työskentelyyn sekä neuvottelutiloja. Tätä pyritään edesauttamaan osallistumalla Metropolian tulevan tilastrategian jatkosuunnitteluun ja -toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulun johdon ja opetusklustereiden yhteinen myönteinen näkemys ja suhtautuminen kirjaston kehittämiseen on kaiken edellytys. Tieteellisten kirjastojen tilastoinnin antamien v tilastotietojen mukaan Metropolian kirjasto- ja tietopalvelut ovat keskiarvoa huonommin resursoituja mitattuna kirjaston käyttömeno-osuudella organisaation kokonaismenoista sekä henkilöstösuhteella. Kirj.kok.kulut/ org. kok.kulut, % Kirj. kulut/ kohdeväestö, Kohdeväestö/ kirj.henk.kunta Työsk.paikat+ työasemat/ 1000 opisk. Kirjastokäynnit/ kohdeväestö Lainat/ kohdeväestö Jyväskylän amk Haaga- Heliaamk Laureaamk Kemi- Tornion amk Tampereen amk Diakoniaamk Metropolia amk Oulun seudun amk 3,3 3,3 3,8 5,4 2,6 6,0 2,6 2, Taulukko 1. Ammattikorkeakoulukirjastojen tilastollisia tunnuslukuja, v /Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta/ Metropolian pienehköt lainausluvut kohderyhmää kohti selittyvät osittain suurella tekniikan koulutusalalla, missä amk-tasolla ei ole kirjojen tenttimisen perinnettä. Myös iso kulttuuriala vaikuttaa samaan suuntaan. Kirjastokäyntejä ja lainausta voi jatkossa tulla 9

13 vähentämään lisääntyvät erityisesti amk-tasoiset verkkoaineistot, joista nykyisin on vielä kova puute. 4. TIEDONHANKINNAN JA OPPIMISEN YHTEYDESTÄ, KIRJASTO PEDAGOGISESTA NÄKÖKULMASTA 4.1. Kirjasto ja konstruktivistinen oppimiskäsitys Informaatiotutkimus on rajannut näkökulmansa tiedonhakuun ja tiedonlähteiden keräilyvaiheeseen. Oppimiseen kohdistuva tutkimus taas ei ole ollut riittävän kiinnostunut oppijan itsenäisen tiedonhaun valmiuksista ja niiden kehittämisen kysymyksistä./sormunen, Poikela/. Niinpä kirjaston kehittäminen pedagogian näkökulmasta on toistaiseksi melko kokeilevaa ja erilaisten esimerkkien analysointiin perustuvaa. Metropolian kirjasto- ja tietopalvelun pedagogisena viitekehyksenä on konstruktivistinen tiedonrakentaminen, jonka jokaiseen vaiheeseen opiskelija voi saada kirjastosta tukea. Kirjastoa voidaan ajatella oppijan eri tarpeisiin soveltuvien systeemien muodostamaksi rakenteeksi, ts. kirjasto pystyy tarjoamaan erilaisessa tilanteessa olevalle oppijalle juuri hänen tarvitsemansa palvelukonseptin. Palvelukonseptin sisällöt muodostuvat mm. kirjastohenkilökunnan osaavasta neuvonnasta ja ohjauksen asiantuntemuksesta, eri tasoisista ja eri tarpeisiin soveltuvista tiedonlähteistä, tiedon analysointiin ja esittämiseen tarvittavista ohjelmistoista, ja oppijoiden väliseen vuorovaikutukseen tarvittavista tiloista. Kirjasto- ja tietopalvelun kehittämistyössä pitää aina muistaa yhtenä lähtökohtana tiedonrakentamisen periaate. Oppimisen mahdollistaminen on korkeakoulukirjaston päätehtävä. Metropolian tahtotila: Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen soveltuu hyvin konstruktiiviseen viitekehykseen. Aihekokonaisuusajattelun mukainen oppimissykli kuvaa konstruktivistista viitekehystä hyvin kirjasto- ja tietopalvelun näkökulmasta, koska siinä opiskelija uuden tiedon avulla kehittää omaa malliaan tiedollistoiminnallisen ristiriidan käsittelemiseksi ja selittävän mallin löytämiseksi /kuva 2. Alanko - Turunen/. Amk - pedagogiikkaan sopii hyvin, että tätä kautta päädytään todellisten ongelmien ratkaisemiseen, missä uudet ajattelumallit lopulta testataan. Malliin sisältyy löydetyn tiedon ja oman oppimisen arviointi, eli tätä kautta saadaan kytkös informaatiolukutaidon prosessiin, josta myöhemmin lisää luvussa

14 Kuva 2. Aihekokonaisuusajattelun mukainen oppimissykli /Alanko-Turunen, 2007/ Metropolian tahtotila: Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen soveltuu hyvin konstruktiiviseen viitekehykseen Miten kirjaston palveluissa ja tiedonhankinnan opetuksessa toteutetaan konstruktivistista oppimiskäsitystä Oppijan aikaisemman tiedon huomioonottaminen Kysymystä on käsitelty seuraavassa P. Tynjälän käsitysten pohjalta / Tynjälä /. Opetuksen lähtökohdiksi otetaan oppijan aikaisempi tieto ja osaaminen. Se on perusta uuden oppimiselle. Kirjastossa tämä voidaan huomioida erilaisten aineistojen tarjonnassa. Joillakin opiskelijoilla voi olla tarve täydentää perustietojaan alalta. Kirjastoaineistoissa täytyy olla myös opetettavien alojen perusaineistoja ja toisen asteen koulutuksen aineistoja. Myös käsitteitä selvittävää ja teoreettista aineistoa pitää olla. Yksi näkökulma; erityisesti aikuiskoulutuksessa on tullut mukaan AHOT (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen) käytännöt ja erilaiset näyttösuoritukset. Tätä voidaan hyödyntää myös tiedonhankinnan opetuksessa siten, että alaa jo jostain näkökulmasta hallitsevan opiskelijan annetaan osaltaan neuvoa tai pitää esitys osaamisalueeltaan ja vastaavasti heille voidaan tarjota syvempää tietoa, esim. erityisalojen tietokannoista tms. Myös 11

15 opetusta monipuolistaa ja opettajaakin auttaa, kun opiskelijoiden joukosta jonkin alan valmiimpi osaaja voi kertoa opetettavaan asiaan liittyvästä tiedostaan /Tynjälä/. Erilaisten tulkintojen käsittely Kirjaston täytyy olla monipuolinen ja poikkialainen ja siten mahdollistaa uudenlaisten ajatusten ja innovaatioiden syntyminen. Metakognitiivisten taitojen kehittäminen Hyvät välineet itsenäiseen tiedonhakuun ja analysointiin sekä riittävä ohjaus näissä edistävät opiskelijan kypsymistä asiantuntijan itseohjautuvuuteen. Tiedon tarjonta ja hyvä löytyvyys herättää opiskelijan kokemaan oppimisen houkuttelevana mahdollisuutena. Oppimisen ja ajattelun aktivointi Opiskelijoille ei pelkästään esitetä tietoa, vaan heidät haastetaan aktiivisesti analysoimaan ja soveltamaan sitä. Kirjasto- ja tietopalvelun tavoitteena on toimia myös kirjastojen alkuperäisen sivistystehtävän mukaisesti tarjoten asiakkailleen inhimillisen elämän eväitä ja virikkeitä. Tätä kautta voi nousta myös aivan uusia näkökulmia innovatiiviseen tiedon analysointiin ja reflektointiin. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen Kirjasto oppimisympäristönä on oiva paikka sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseen, ja Metropolian yhteisöllisyys arvon mukainen. Tämän vuoksi kirjaston pitäisi tiloiltaan olla mahdollisimman monimuotoinen, ryhmätyötilaa, hiljaiseen opiskeluun soveltuvaa tilaa, hyvillä välineillä varustettua tilaa, eli monipuoliset tietotekniset välineet helposti käytettävissä, monipuolisia ryhmätyövälineitä unohtamatta, eli fläppitaulut, dataprojektorit, elektroniset piirustustaulut, opastusta ja neuvontaa aina tarjolla, monipuoliset aukioloajat, laaja oheisaineisto ja hyvä lehtitarjonta sekä painettuna että e-muodossa. Kirjastossa pitää olla mahdollisuus järjestää pieniä keskustelutilaisuuksia ja näyttelyitä, aineistoesittelyjä, myös posteriesityksiä jne. Kirjaston ei sinänsä tarvitse olla viihdekeskus, vaan tiedon äärellä voi myös viihtyä, uuteen tietoon perehtyminen voi olla elämyksellistä, se voi herättää uudenlaista poikkialaista tiedon yhdistelyä. Tiedon oppimisen ja tiedon käytön kytkeminen toisiinsa EVTEK-ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijoista tehdyn tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat kokevat, että yhteistoiminnallinen tiedonrakentelu vähentää opiskelun 12

16 aiheuttamaa stressiä ja uupumusta. Opiskelussa tarvittavien perustaitojen puute, kuten osaamattomuus tiedon haussa, taas lisää ahdistusta /Tuomola/. Oppimisen arvioinnin kiinnittäminen oppimisprosessiin eikä pelkästään oppimisen tuloksiin Huomion kiinnittäminen oppimisprosessiin eikä pelkästään oppimisen toimintajärjestelmään Yllä oleviin näkökulmiin liittyen kirjastot tarvitsevat laadullisia mittareita, joilla kirjasto- ja tietopalveluiden vaikuttavuutta voidaan mitata. Näiden kehittämistä pyritään edistämään mm. Kansalliskirjaston ja korkeakoulukirjastojen vaikuttavuusryhmässä. Jonkin verran tällaista aineistoa saadaan myös kansallisessa kirjastojen käyttäjäkyselyssä, missä kysytään sekä eri palveluiden tärkeyttä että kirjastojen onnistumista niissä Informaatiolukutaito Nykyisin tiedonhankinnan käsitteen sijaan puhutaan ja on puhuttava laajemmasta Information literacy käsitteestä. Tälle ei ole oikein onnistunutta suomennosta. Puhutaan informaatiolukutaidosta, joka sisältää myös löydettävän tiedon arvioinnin ja analysoinnin. Arviointi on tullut aikaisempaa tärkeämmäksi postmodernissa maailmassamme, jossa olemme tiedonpuutteen sijaan karsintaa vaativassa tietotulvassa. Alla esitettävä Carol Kulthaun kehittämä tiedonhankinnan prosessimallikaan ei ulotu näin pitkälle, vaan jää vajaaksi tiedon analysoinnin ja aikaisempaan tietämykseen yhdistämisen osalta. Eli Kulthaun ajattelusta puuttuu oppimisen sykli /Haasio, Savolainen/. Tiedonhankintaprosessin kuusi vaihetta Kulthaun mukaan: Aloitus (Invitation) - Tuntemukset ja ajatukset epävarmoja Aiheenvalinta (Selection) - Optimismi, ajatustasolla moniselitteisyys leimaa-antavaa Tunnustelu (Exploration) - Tuntemustasolla seuraa hämmennys, turhautuminen ja epävarmuus Tiedonhankintaa vaikeuttaa tiedonhakijan ajatusten moniselitteisyys ja esimerkiksi hakutermien määrittäminen voi olla vaikeaa. Muotoilu (Focus formulation) - Tuntemukset selkeytyvät - Kiinnostus kasvaa 13

17 - Ajatukset muuttuvat spesifimmiksi Informaation keruu (Collection) - Tuntemustasolla havaittavissa luottavaisuutta ja päämäärätietoisuutta. Informaatiota kerätään yhä tiheämpää seulaa käyttäen. Tulosten esittäminen (Presentation) - Tuntemustasolla lopputuloksena tyytyväisyys tai pettyneisyys. Tulokset esitetään joko suullisesti tai kirjallisesti. /Haasio, Savolainen/ Informaatiolukutaidon osaamisstandardien mukaan informaatiolukutaitoinen opiskelija kykenee - määrittelemään tarvittavan tiedon luonteen ja laajuuden - hakemaan tarvittavaa tietoa tehokkaasti - arvioimaan tietoa ja sen lähteitä kriittisesti sekä liittämään valitun tiedon omaan tietopohjaansa ja arvojärjestelmäänsä - käyttämään tietoa tehokkaasti, joko itsenäisenä tai osana ryhmää, saavuttaakseen tietyn päämäärän - ymmärtämään tiedon käyttöön liittyviä taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä toimimaan eettisesti ja laillisesti hakiessaan ja käyttäessään tietoa. / Gaunt, Morgan, Somers, Soper, Swain/ Informaatiolukutaito osana reflektointitaitoa on elinikäisen oppimisen edellytys. Oppimisessa, samoin kuin sitä edeltävässä tiedon hankinnassa, on affektiivinen, sosiaalinen ja fyysinen puolensa. Tunne on tärkeä, se edistää luovuutta ja uuden löytämistä. Tiedolla täytyy olla merkitys, ennen kuin se muuttuu reflektoinnin kautta oppimiseksi. Merkityksen löytäminen jää vajaaksi hätäisessä leikkaa/liimaa tiedonhaussa, puhumattakaan plagioinnista. Siinä oppija tekee hallaan omalle oppimiselleen, eikä pelkästään riko opiskelun eettisiä periaatteita. Informaatio on vasta potentiaalista tietoa, merkitys muuttaa sen tiedoksi. Tiedonkäytön ja oppimisen tutkimuksessa tarvitaan informaatiotutkimuksen, pedagogiikan ja psykologian yhteisiä ponnistuksia. Yhteisille hankkeille voisi tarjota lähtökohdan koulutusinformatiikka (educational informatics). Tämä tutkimusalue käsittää oppimista palvelevan tiedonhankinnan, tiedonkäytön ja tiedon välittämisen tarkastelun siten, että tarkastelu kohdentuu erityyppisten tiedonlähteiden valinnan ja hyödyntämisen 14

18 prosesseihin /Sormunen, Poikela/. Liitteessä 1. on Metropolian tiedonhankinnan opetuksen minimitavoitetasot, joita on räätälöity koulutusaloittaisissa ja koulutusohjelmakohtaisissa sovelluksissa. Minimitasojen huomioimisella opetussuunnitelmissa on tavoitteena koota opiskelijalle tiedonhaun ja informaatiolukutaidon kumuloituva opintopolku. 5. MITEN KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT TUKEVAT YHTEISÖLLISIÄ OPETUSMENETELMIÄ Ammattikorkeakouluissa, myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa, käytetään paljon yhteisöllisiä opetusmenetelmiä ja niiden erilaisia sovelluksia sekä näiden yhdistämistä perinteisempään luentomuotoiseen opetukseen. Sosiaali- ja terveysalalla kuten tiedekorkeakoulujen lääketieteen opetuksessa käytetään paljon ongelmaperusteista oppimista ja opetusta (PBL, Problem Based Learning). Tekniikan alalla opetusmenetelmänä simuloidaan yrityksissä yleistä projektitoimintaa projektin muotoon kytkettynä opiskelu- ja opetusmuotona. Laajalla ja monimuotoisella kulttuurialalla opiskellaan myös erilaisissa projekteissa; niissä tehdään draama- ja musiikkiproduktioita, vaatesuunnittelua, elokuvia ja mm. todellisia kulttuurikohteiden konservointiprojekteja Ongelmaperustainen oppiminen ja projektioppiminen Tähän problematiikkaan liittyvät ainakin kysymykset: - kirjaston aineistohankintojen oikea suuntaaminen - millaisia erityisvaatimuksia projektiopiskelu asettaa tiedonhankinnan neuvonnalle ja opetukselle, myös opettajille suuntautuva neuvonta, tiedotus ja koulutus - miten saadaan myös informaationlukutaitoa edistetyksi, ei pelkästään tiedonhankintataitoja - millaisia erityisvaatimuksia projektiopiskelu asettaa kirjaston henkilökunnan osaamiselle - miten saada kirjaston henkilökunnan ja opettajien välille hedelmällinen yhteistyö PBL:ssä - miten kirjaston tilat ja muu infrastruktuuri tukevat yhteistoiminnallista opiskelua - projektien dokumentoinnin ja raportoinnin työvälineet kirjastossa Erilaisissa tutkivan oppimisen lähestymistavoissa opiskelijoiden itsenäinen tai ryhmissä tapahtuva tiedonhaku on tärkeä osa opiskelua. Tiedonhaku taas ei voi onnistua ilman tiedonhakutaitoja ja tietoa vähintään oman alan keskeisistä tiedonlähteistä. Myös tiedon 15

19 luotettavuuden ja relevanttiuden arviointi on tärkeää osata. PBL-menetelmässä kokemuksellinen ja reflektiivinen oppiminen nivoutuvat yhteen tajuamisen, ymmärtämisen, kokeilun ja pohdinnan vaiheitten kautta. Samanaikaisesti informaatiota on yllin kyllin, mutta sen kulussa oppijan käsitysmaailmaan voi olla tukoksia ja katkoksia. Informaatioon liittyy sosiaalinen merkityksenanto, jolla on vuorostaan yhteys ongelmaperustaiseen pedagogiikkaan. Kun sanotaan, että tieto ei kulje, niin sen merkitys on, ettei pystytä suodattamaan tietoa /Hakala, Puttonen/. Ongelmaperustaisessa opiskelussa on perimmiltään kysymys siitä, että pyritään hyödyntämään ihmisen psykodynaaminen taipumus ylläpitää sisäistä tasapainoaan ulkoisen maailman muuttuessa /Sormunen, Poikela/. Esim. kun opiskelija saa ratkaistavakseen opiskelussa ongelman, se aiheuttaa muutoksen tarvetta hänen sisäisessä maailmassaan ja rakentamassaan tietopohjassa ja uusi ongelma on saatava ratkaistua siten, että ratkaisu ei jätä sisäistä ristiriitaa aikaisemman tietokonstruktion kanssa. Syy oppimiseen ei siis ole sisällöissä vaan oppijassa itsessään. 5.2 Informationskompetens Ruotsissa Linköpingin yliopiston kirjastossa on erityinen pedagoginen yksikkö, jossa kehitetään informationskompetens käsitteeseen (tiedonhakutaitoja ja informaatiolukutaitoa kattavampi käsite) pohjautuvaa tiedonhaun opetusta. Informationskompetens muodostuu teknisestä osaamisesta, tietolähteiden tuntemuksesta, synteesistä, tiedon soveltamisesta ja arvioinnista. Tämä on hyvin lähellä sitä, miten PBL:ssa täytyy osata tietoa käsitellä. Edellä mainitut taidot pitää PBL:ssä osata vielä yhdistää käsillä olevan ongelman ratkaisun vaiheisiin. Pedagogisen yksikön toiminnan myötä Linköpingissä on onnistuttu kehittämään kirjastohenkilökunnan pedagogista osaamista ja sen myötä myös yhteistyötä opetushenkilökunnan kanssa. Tämä oli yksi keskuksen tarkoituskin alun perin. Informationskompetenssia opetetaan nykyisin myös pitkillä 15 op:n opintojaksoilla, jotka ovat hyvin suosittuja /Paasio, Rissanen/. Nykyiset opiskelijat ovat usein hyvin tietoteknisesti orientoituneita ja osaavia ja ovat itse sitä mieltä, että tiedonhaku on hyvin hallinnassa ja opetus tarpeetonta, kun osaa Googlen. Tämän ennakkoasenteen voittaminen on suurin haaste tiedonhankinnan opetuksessa. Googlen osaajille on erityisen tärkeää saada viestityksi löydetyn tiedon arvioinnin tärkeys, samoin kuin että ainoastaan hakukoneita käytettäessä paljon tärkeää aineistoa voi jäädä löytymättä. Myös tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetuksessa itsessään voidaan käyttää PBL-menetelmää /Smith-Macklin/. 16

20 PBL-menetelmässä tiedonhaun opetus voidaan integroida sisään PBL-opintojakson vaiheisiin, jolloin opetus nivotaan suoraan opiskelijan omiin tiedonhaun ongelmiin. Tiedekuntainformaatikot ovat toimineet PBL-ryhmien tutoreina ja fasilitaattoreina yhdessä opetushenkilökunnan kanssa /Eldredge, 2004/. Tämä on kiinnostava näkökulma, mutta vaatii informaatikolta hyvää opiskeltavan alan hallintaa. Laurea-ammattikorkeakoulussa hanketyöskentelyyn ollaan kehittämässä ideaa hankeinformaatikosta, joka osallistuu aktiivisesti Learning by Developing opetussuunnitelman mukaisen hankeprosessin eri vaiheisiin. Tiedonhaun ohjauksen lisäksi hän voi osallistua hankkeen sekä opetussuunnitelman valmistelu- ja suunnittelutyöhön /Hakala, Puttonen/. Yhteistyön kehittäminen opetushenkilökunnan kanssa vaatii vanhojen asenteiden ja rajaaitojen purkamista ja yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien sisäistämistä, sitä että ohjausta ja opetusta tehdään moniammatillisissa tiimeissä entisen yksilöopettajan sijasta. Kirjasto saa jaetun asiantuntijuuden kautta tietoa toimintaympäristön tarpeista ja muutoksista oman toimintansa ja palveluidensa kehittämiseen. 5.3 CDIO- opetussuunnitelma Metropolian tekniikan opetussuunnitelma perustuu CDIO standardiin, Conceiving Designing Implementing Operating real-world systems and products, joka on erityisesti tekniikan opiskeluun suunniteltu projektiopiskelukonsepti. Kirjasto- ja informaatiopalveluita koskeva osuus on selkeästi määritelty CDIO-opintosuunnitelmassa. Tiedonhankinnan opetuksen täytyy sisältää seuraavat osa-alueet: painetun ja elektronisen aineiston hakeminen, tiedonhaun strategiat, tiedonhaun ja paikallistamisen menetelmät kuten kirjastojärjestelmistä tapahtuva haku, tietokannat sekä hakukoneet ja tietoverkot, tiedon järjestely ja luokittelu, tiedon relevanttiuden ja luotettavuuden arviointi, olennaisen sisällön ja innovatiivisuuden löytäminen, tutkimuskysymysten löytäminen ja kirjallisuusviitteiden tekeminen./ Tämä määrittely antaa hyvän pohjan tiedonhaun opetuksen tehostamiselle, koska tekniikan ala on ollut tiedonhaun opetuksen järjestämisessä toistaiseksi passiivisin. Tutkimuksen ja kokemuksen mukaan tekniikan opiskelijoiden viitteiden käyttö opinnäytetöissä on erittäin puutteellista. Lähteiden käyttö oli parasta sosiaali- ja terveusalan opinnäytteissä /Jaatinen/. CDIO-standardi tuo huomattavasti lisää painoarvoa ns. metataitojen oppimiselle. CDIO:n tiedonhankinnan kokonaisuus noudattelee hyvin 17