TUTKIMUSTEN YHTEENVETO

Transkriptio

1 TUTKIMUSTEN YHTEENVETO HOVIRINNAN KOULU RTC VAHANEN TURKU OY Ratapihankatu 53 C, Turku, Finland Y-tunnus

2 Tutkimusten yhteenveto 2 (14) Hovirinnan koulu Sisällys 1 Tiivistelmä Tehdyt tutkimukset Kosteusmittaukset Ulkoseinien tutkimukset Alapohjan tutkimukset Merkkiainekokeet Sisäilman ja vinyylilankkujen VOC-mittaukset Ecophon akustiikkalevyt Homekoiratutkimus Mycometer-tutkimukset Sisä- ja ulkoilman sekä eri tilojen väliset paine-eromittaukset Sisäilman pölynäyte Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalikuitu- pöly- ja mikrobitutkimukset Radiotaajuinen säteily VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

3 Tutkimusten yhteenveto 3 (14) Hovirinnan koulu Tiivistelmä Hovirinnan kouluun on tehty osittainen sisäilmaselvitys vuonna 2013 ja kattava sisäilmaja kosteustekninen kuntotutkimus vuonna Nämä tutkimukset on raportoitu aikaisemmin, ja saadun tiedon mukaan tutkimuksissa havaitut puutteet ja vauriot on pääosin korjattu. Lisäksi rakennukseen on tehty koettujen sisäilmaoireilujen vuoksi useita lisätutkimuksia vuosien aikana. Näissä lisätutkimuksissa rakennuksesta on löydetty seuraavia sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Ulkoseinän eristetilasta otetuista mikrobinäytteistä noin joka toisessa katsotaan esiintyvän mikrobikasvua. Ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden kautta havaittiin ilmavuotoja sisäilmaan. Ilmavuotojen mukana rakenteiden sisältä saattaa kulkeutua mikrobeja ja muita epäpuhtauksia sisäilmaan. Tämä on todennäköisesti suurin rakennuksen sisäilmaa heikentävä tekijä. Liikuntasalin alapohjarakenteen sisällä havaittiin mikrobivaurioon viittaavaa hajua. Alapohjan lämmöneristeistä otetuissa mikrobinäytteissä katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa. Alapohjarakenteen mikrobivaurio on saattanut vaikuttaa liikuntasalin lisäksi myös ympäröivien tilojen sisäilman laatuun. Useiden tilojen lattiapäällysteenä olevista vinyylilankuissa havaittiin aistinvaraisesti hajuhaittaa ja vinyylilankkujen VOC näytteissä havaittiin kohonneita emissioita. Luokkien sisäkatoissa olevissa Ecophon- akustiikkalevyissä havaittiin aistinvaraisesti paikallisia hajuhaittoja. Ulko-ovien päällä olevissa katoksissa havaittiin aistinvaraisesti mikrobiperäistä hajua. Luokan 111 seinätasoitteessa havaittiin paikallinen mikrobivaurio. Atriumtilojen ulkoseinien yläosia ei ole koteloitu. Seinien yläosien kautta saattaa kulkeutua mineraalikuituja sisäilmaan. Tilojen siivottavuus on ruotsinkielisellä puolella huono, jonka vuoksi tilat ovat paikoitellen pölyisiä. Tilojen pölyisyys saattaa vaikuttaa merkittävästi sisäilma laatuun. Kosteusmittauksissa ei todettu rakenteissa poikkeavaa suhteellista kosteutta kolmea pientä paikallista kohtaa lukuun ottamatta. Em. kohdissa kosteuden syy tulee selvittää ja rakenteet kuivata tarvittavilta osin. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

4 Tutkimusten yhteenveto 4 (14) Hovirinnan koulu Luokassa 190 radiotajuisen säteilyn arvo oli vähintään kaksinkertainen muihin tiloihin nähden. Osa luokassa 190 koetuista oireiluista saattaa viitata säteilyaltistukseen. Kohdassa 2 tehdyt tutkimukset on selvitetty tarkemmin eri tutkimustuloksia ja erilliset tutkimusraportit ovat tämän yhteenvedon liitteinä. 2 Tehdyt tutkimukset 2.1 Kosteusmittaukset Pintakosteusilmaisimella tehdyn kosteuskartoituksen sekä viilto- ja porareikäkosteusmittausten perusteella rakennuksen alapohja- ja seinärakenteet ovat pääosin kuivia. Mittausten yhteydessä rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita eikä laajoja kastuneita alueita, joilla saattaisi olla merkittävää vaikutusta rakennuksen sisäilman laatuun. Mittauksissa havaittiin kuitenkin kolme pientä aluetta, jossa rakenteen kosteus on paikallisesti koholla. Kosteusmittauksista on tehty kaksi raporttia, jotka ovat tämän yhteenvedon liitteinä (liite 1 ja liite 2). 2.2 Ulkoseinien tutkimukset Ulkoseinien alaosiin tehtiin rakenneavauksia rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Rakenneavausten ja tehtyjen havaintojen perusteella ulkoseinät ovat tiili villa tiili -rakenteisia ja seinien kantavana rakenteena on pilari-palkki -järjestelmä. Rakenneavausten yhteydessä todettiin, että julkisivutiilen takana ei ole joka kohdassa ilmarakoa. Avausten yhteydessä rakenteiden sisältä todettiin mikrobikasvuun viittaavaa hajua neljästä avauskohdasta. Rakenneavaukset tehtiin sisäkautta ulkoseinien alaosiin. Kuva 1. leikkauskuva ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdasta. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

5 Tutkimusten yhteenveto 5 (14) Hovirinnan koulu Ulkoseinien rakenneavauksia tehtiin yhteensä 11 kpl ja jokaisesta avauskohdasta otettiin mikrobinäyte. Näytteet otettiin ulkoseinän eristeenä olevan mineraalivillan alaosasta (villan sisäpinnasta). Mikrobinäytteet tutkittiin Turun yliopiston aerobiologian yksikössä suoraviljelytekniikalla. Yliopiston testausselosteiden mukaan neljässä näytteessä katsotaan esiintyvän mikrobikasvua, kolmessa näytteessä mahdollinen mikrobikasvu ja neljässä näytteessä ei ollut mikrobikasvua. Lisäksi luokan 111 seinätasoitteesta otettiin mikrobinäyte, jossa todettiin mikrobikasvu. Näyte otettiin kohdasta, jossa seinän alaosassa todettiin maalipinnan ja tasoitteen kupruilua. Yliopiston testausselosteet ovat tämän raportin liitteenä 3. Mikrobinäytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa ja 2 ja yhteenveto kuvassa 3. Kuva 2. Ulkoseinien mikrobinäytteiden ottopaikat. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

6 Tutkimusten yhteenveto 6 (14) Hovirinnan koulu Kuva 3. Ulkoseinien ja alapohjan mikrobinäytteiden tulokset. Tehtyjen havaintojen ja otettujen mikrobinäytteiden perusteella ulkoseinien alaosien lämmöneristeet ovat paikoitellen mikrobivaurioituneet. Merkkiainekokeiden avulla todettiin, että ulkoseinärakenteiden ja niiden liitoskohtien kautta virtaa vuotoilmaa sisälle paine-erojen vaikutuksesta. Ilmavuotojen mukana huoneilmaan pääsee todennäköisesti myös epäpuhtauksia, jonka vuoksi ulkoseinärakenteiden sisällä oleva mikrobikasvu on riski sisäilman puhtaudelle. Ulkoseinien sisällä olevien mikrobivaurioiden korjaamiseksi ja sisäilman laadun parantamiseksi suosittelemme ulkopuolisen tiilimuurauksen purkamista ja lämmöneristeiden vaihtamista. Lisäksi suosittelemme ulkoseinien sisäpintojen ja niiden liitoskohtien tiivistämistä. Korjaustyöt tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti, ja korjaussuunnittelussa tulee käyttää pätevää korjausrakentamiseen erikoistunutta rakennesuunnittelijaa. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

7 Tutkimusten yhteenveto 7 (14) Hovirinnan koulu Alapohjan tutkimukset ALAPOHJAT YLEISESTI Alapohjaan tehtiin yhteensä 6 kpl rakenneavauksia rakenteiden ja niiden kunnon selvittämiseksi. Avausten perusteella alapohjan rakenteet ovat sisältäpäin lueteltuna seuraavat: - lattiapäällyste - kantava betonilaatta 240 mm - EPS-eriste 50 m (reuna-alueilla 100 mm) - tyhjä tila mm - muovi - hiekka Alapohjan betonilaatan alle on syntynyt maan painumisen seurauksena mm korkuinen tyhjä tila. Tutkimusten yhteydessä havaittiin, että tehtyjen porareikien ja rakenneavausten kautta alapohjan alta tuli paikoitellen mikrobikasvuun viittaavaa hajua sisätiloihin. Haju tulee todennäköisesti rakennuksen alla olevasta maapohjasta, jossa on aina mikrobikasvua. Merkkiainekokeiden ja merkkisavun avulla todettiin, että alapohjan alta virtaa vuotoilmaa sisälle. Vuotoilmavirtauksia havaittiin sekä alapohjan läpivientien (viemärit ja sähköjohdot), että alapohjan liikuntasaumojen kautta. Vuotoilmareittien tukkimiseksi suosittelemme alapohjan tiivistyskorjauksia tarvittavilta osin. Korjaustyöt tulee tehdä erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti, ja korjaussuunnittelussa tulee käyttää pätevää korjausrakentamiseen erikoistunutta rakennesuunnittelijaa. Alapohja on suunniteltu alun perin maanvastaiseksi rakenteeksi ja myös alapohjan lämmöneristeet on mitoitettu sen mukaisesti. Maan painumisen seurauksena (paalutettu rakennus ei painu) alapohjan ja sokkelipalkkien alle on syntynyt tyhjää tilaa. Riskinä on alapohjarakenteiden jäähtyminen ulkoseinälinjoilla maanpainumisen seurauksena. Jäähtymisen seurauksena alapohjarakenteisiin saattaa syntyä kondenssiongelmia ja mahdollisesti kosteusvaurioita. Asia tulee huomioida mahdollisessa korjaussuunnittelussa. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

8 Tutkimusten yhteenveto 8 (14) Hovirinnan koulu Kuva 4. Alapohjan rakenneavauspaikat. LIIKUNTASALIN ALAPOHJA Liikuntasalin alapohjana on maanvastainen pohjabetonilaatan päälle puukoolattu lattia. Lämmöneristeenä pohjalaatan päällä on mineraalivilla. Lämmöneristeen ja pohjabetonilaatan välissä ei ole vesieristettä. Rakenne on lämpö- ja kosteusteknisesti riskirakenne. Riskinä on lattiarakenteen sisälle syntyvät maakosteuden ja sisäilman kosteuden aiheuttavat kosteus- ja mikrobivauriot. Lattiarakenteet, joissa puukorotus ja lämmöneristeet on asennettu betonilaatan päälle, ovat erittäin kosteusvaurioherkkiä. Aistinvaraisten havaintojen ja lattiasta otetun mikrobinäytteiden perusteella pohjabetonilaatan päällä oleva mineraalivilla on mikrobivaurioitunut. Suosittelemme, että liikuntasalin lattia puretaan ja uusitaan mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä erillisen suunnitelman mukaisesti. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

9 Tutkimusten yhteenveto 9 (14) Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet Merkkiainekokeita tehtiin luokkiin 186, 192, 198 ja 202 sekä käytävätilaan rakenteiden ilmavuotokohtien kartoittamiseksi. Merkkiainekokeilla havaittiin ilmavuotoa seuraavista paikoista: Ulkoseinien ja alapohjan liitoskohdat Ikkunaliittymät Alapohjan liikuntasauma Alapohjan läpiviennit sadevesiviemärit jätevesiviemärit sähkökaapelien läpiviennit Merkkiainekokeista on tehty kaksi raporttia, jotka ovat tämän yhteenvedon liitteinä (liite 4 ja liite 5). Tehtyjen merkkiainekokeiden perusteella rakenteiden liitoskohdat eivät ole ilmatiiviitä tutkituissa tiloissa. Paine-erojen vaikutuksesta rakenteiden kautta virtaa ilmaa sisätiloihin. Merkkiainekokeiden perusteella suosittelemme rakennuksen seinien ja lattioiden liittymien sekä seinien ja ikkunoiden liitoskohtien ja muiden mahdollisten ilmavuotokohtien (esim. läpivientien) tiivistyskorjausta. Tiivistyskorjaukset tule tehdä erillisen suunnitelman mukaisesti ja korjaussuunnittelussa tulee käyttää korjausrakentamiseen erikoistunutta rakennesuunnittelijaa. Korjaustöiden laadunvarmistus tulee suunnitella jo korjausten suunnittelun yhteydessä. Suosittelemme tilojen tiivistyskorjausten valmistumisen jälkeen ilmanvaihdon tasapainottamista ja säätöä, joka osaltaan vähentää rakenteiden kautta tapahtuvia hallitsemattomia ilmavirtauksia. Ilmanvaihtoa säädettäessä tulee kiinnittää huomiota myös rakennuksen eri tilojen välisiin painesuhteisiin. 2.5 Sisäilman ja vinyylilankkujen VOC-mittaukset Luokan 190 sisäilmasta otettiin VOC-näyte luokassa koettujen sisäilmaoireilujen selvittämiseksi. Näyte tutkittiin työterveyslaitoksella. Analyysivastauksen mukaan luokan sisäilmanäytteen 2-(2-butoksietoksi)etanolin pitoisuus ylittää sille TTL:n asettaman viitearvon. Muiden yhdisteiden osalta sisäilman VOC-pitoisuudet ovat matalia. Ko. emission selvittämiseksi otettiin tilojen lattiapäällysteinä olevista vinyylilankuista materiaalinäytteet (bulk -näyte) lankkujen emissioiden selvittämiseksi. Vinyylilankkujen bulk-näytteistä mitattiin korkeita pitoisuuksia 2-etyyli-1-heksanolia, 2- butoksietanolia sekä 2-(2-butoksietoksi)etanolia. Tilasta 190 otetun vinyylilankun bulk-näytteen TVOC-arvo ylittää TTL:n käyttämän viitearvon niille PVC-tuotteille, joiden pehmittimenä on käytetty bis(2- etyyliheksyyli)ftalaattia (DEHP). Sisäilman ja vinyylilankkujen VOC-mittausten tulokset ovat tämän yhteenvedon liitteenä (liite 6). VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

10 Tutkimusten yhteenveto 10 (14) Hovirinnan koulu Hajuhaitan, koettujen oireilujen ja kohonneiden emissioiden perusteella suosittelemme vinyylilankkujen poistamista. Vinyylilankusta pohjabetonilaattaan mahdollisesti imeytyneet yhdisteet tulee tutkia vinyylilankun poistamisen jälkeen. 2.6 Ecophon akustiikkalevyt Hovirinnan uusissa alaslasketuissa katoissa on käytetty Ecophon 5 akustiikkalevyjä. Ecophon akustiikkalevyjen valmistuksessa on siirrytty uuteen kasvipohjaiseen sideaineeseen porrastetusti alkaen vuodesta Kasvipohjaisilla sideaineilla tehtyjen levyjen on joissakin kohteissa todettu aiheuttavan tilaan häiritsevää hajua, jonka voimakkuus riippuu mm. ympäristön lämpötilasta ja ilmankosteudesta. On mahdollista, että Hovirinnan koulussa on ainakin paikoitellen käytetty tätä levyä. Joissakin luokissa tilojen käyttäjät ovat havainneet mahdollisesti akustointilevyn emissioihin viittaavaa hajua. Mahdollisten emissioiden selvittämiseksi akustointilevystä otettiin näytteitä sekä VOC-tutkimuksia, että mikrobitutkimuksia varten. Akustiikkalevyjen VOC- ja mikrobitutkimusten analyysivastaukset ovat tämän yhteenvedon liitteinä (liite 7). Näytteiden perusteella Ecophon-levyt eivät ole koettujen sisäilmaongelmien aiheuttajia. Koettujen hajuhaittojen vuoksi suosittelemme kuitenkin, että mahdolliset kasvipohjaisilla sideaineilla valmistetut akustiikkalevyt poistetaan katoista mahdollisesti tulevan peruskorjauksen yhteydessä. 2.7 Homekoiratutkimus Vanhempainyhdistyksen aloitteesta Hovirinnan koulussa tehtiin koko koulun kattava homekoiratutkimus. Tutkimuksessa käytettiin kahta koiraa. Homekoirat ilmaisivat pääsääntöisesti kaikki WC-tilat sekä luokkahuoneissa lattian ja ulkoseinien rajakohtia. Homekoiratutkimuksessa koirien merkkauspaikat eivät korreloi ilmoitettujen oireilutilojen kanssa. Tämän perusteella oireilujen syynä ei ole pelkästään rakennuksen mikrobivauriot. Homekoiratutkimuksen raportti on tämän yhteenvedon liitteenä (liite 8). VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

11 Tutkimusten yhteenveto 11 (14) Hovirinnan koulu Kuva 5. Homekoiratutkimuksessa koirien ilmaisemat paikat eivät korreloi ilmoitettujen oireilutilojen kanssa. 2.8 Mycometer-tutkimukset Vanhempainyhdistyksen aloitteesta koulun sisäilman kokonaishomemassaa mitattiin Mycometer-menetelmällä yhdeksästä eri luokasta. Mittauskohteiksi valittiin sekä oireiluluokkia että luokkia joissa ei ole koettu oireiluja. Kokonaishomemassamääritys suoritettiin mittaamalla ilmanäytteissä esiintyvää sienten tuottamaa NAHA-entsyymiä. NAHA-entsyymiä tuottavat kaikki homeet ja sitä esiintyy sienten eri muodoissa (itiöissä, sienirihmastossa) sekä sienten elottomissa osissa ja kuivuneessa sienikasvustossa. Mycometer-tutkimuksen raportti on tämän yhteenvedon liitteenä (liite 9). Mycometer mittauksissa huoneilmassa ei havaittu kohonneita homemassapitoisuuksia. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

12 Tutkimusten yhteenveto 12 (14) Hovirinnan koulu Sisä- ja ulkoilman sekä eri tilojen väliset paine-eromittaukset Luokkatilojen ja ulkoilman sekä luokkatilojen ja käytävien välisiä paine-eroja seurattiin noin viikon kestävinä tallentavina paine-eromittauksina. Tehtyjen mittausten perusteella rakennuksen painesuhteet eivät ole kaikilta osin kunnossa. Joissakin tiloissa mitattiin liian suuri alipaine, ja joissakin tiloissa liian suuria paine-erovaihteluja. Suosittelemme alipaineen syyn selvittämistä sekä ilmanvaihdon toiminnan tasapainottamista ilmanvaihtoalan ammattilaisen toimesta. Mittaustulokset on esitetty tämän yhteenvedon liitteenä. (liite 10) 2.10 Sisäilman pölynäyte Iltapäiväkerhon käytävä kaapin päälle kerääntyneen pölyn koostumusta tutkittiin työterveyslaitoksen aerosolilaboratoriossa. Pölynäyte kerättiin muovipussiin pyyhintämenetelmällä, ja tutkittiin TTL:lla elektronimikroskoopilla. Näyte sisältää tavanomainen huonepöly (tekstiili- ja paperikuituja sekä hilsehiukkasia). Työterveyslaitoksen analyysivastaus on tämän yhteenvedon liitteenä (liite 11) Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalikuitu- pöly- ja mikrobitutkimukset ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MINERAALIKUITUNÄYTTEET Hovirinnan koulun tuloilmakanavistojen sisäpinnoilta otettiin viisi geeliteippinäytettä mineraalivillakuitujen kertymisen määrittämiseksi. Näytteiden tulokset on esitetty tämän yhteenvedon liitteenä (liite 10). Työterveyslaitos on asettanut tuloilmakanavan sisäpinnan viitearvoksi kuitua / cm². Työterveyslaitoksen kokemuksen mukaan tuloilmakanavan kuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia tätä viitearvoa pienemmillä pitoisuuksilla. Hovirinnan koulun kuitumittauksissa nämä viitearvot alittuvat reilusti jokaisessa mittapisteessä. Analyysitulokset eivät anna aihetta olettaa tuloilmakanavien mineraalivillakuitujen aiheuttavan tiloissa sisäilmariskiä. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PÖLYNÄYTTEET Ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnoille kerääntyneen pölyn koostumusta tutkittiin muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerättyjen pölynäytteiden avulla. Pölynäyte kerättiin muovipussiin pyyhintämenetelmällä, ja tutkittiin työterveyslaitoksella elektronimikroskoopilla. TTL:n analyysivastauksen mukaan tuloilmakanavat sisältävät tavanomaista ulkoilmapölyä, ja poistoilmakanavat sisältävät tavanomaista huonepölyä. Ilmanvaihtokanavista ei havaittu mikrobeja eikä mineraalikuituja. Työterveyslaitoksen analyysivastaus on tämän yhteenvedon liitteenä (liite 10). VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

13 Tutkimusten yhteenveto 13 (14) Hovirinnan koulu ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN MIKROBITUTKIMUKSET Ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilta otettiin mikrobinäytteitä kahdella steriilillä pumpulipuikolla Turun yliopiston aerobiologian yksikön ohjeiden mukaisesti. Otetut näytteet viljeli ja analysoi Turun yliopisto. Tutkimuksessa tarkasteltiin ilmanvaihtojärjestelmän sisällä olevaa sienilajistoja ja pesäkkeiden määriä. Näytteenoton yhteydessä tehtyjen havaintojen ja yliopiston testausselosteen mukaan tutkitut tuloilmakanavat olivat puhtaita. Poistoilmakanavasta otetussa näytteessä tavattiin vähän ulkoilman yleistä sienilajistoa, yksittäinen aktinomykeettipesäke sekä pieni määrä kosteusvaurioindikoivaa sienilajistoa. Näytetuloksia voidaan pitää tavanomaisina eivätkä ne aiheuta jatkotoimenpiteitä. Yliopiston testausseloste on tämän yhteenvedon liitteenä (liite 10) Radiotaajuinen säteily Koska luokassa 190 koetut oireet saattaisivat selittyä ainakin osin myös radiotaajuisesta säteilystä, mitattiin koulun sisätiloissa ja ulkona myös radiotaajuista säteilyä. Mittaukset teki radiotekniikan yliopettaja, DI, Radio- ja EMC-laboratorion päällikkö Reijo Ekman. Mittausraportti on tämän yhteenvedon liitteenä (liite 12). Mittausraportin mukaan luokassa 190 radiotajuisen säteilyn arvot olivat pääsääntöisesti suurempia kuin muissa tiloissa. Radiotaajuinen säteily tulee huomioida rakennuksen mahdollista peruskorjausta tai uudisrakennusta suunniteltaessa. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki VTT-C , sertifioitu kosteudenmittaaja VTT-C , Rakennusterveysasiantuntija P Liitteet 1. Alapohjan ja seinien alaosien kosteusmittaukset 2. Auditorion kosteusmittaukset 3. Ulkoseinien mikrobinäytteiden testausselosteet, Turun yliopisto 4. Luokan 186 merkkiainekokeet 5. Luokkien 192, 198 ja 202 sekä käytävien merkkiainekokeet. 6. Sisäilman ja vinyylilankkujen VOC-näytteet 7. Ecophon-levyjen mikrobi- ja VOC näytteet 8. Homekoiratutkimus 9. Mycometer-tutkimukset VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

14 Tutkimusten yhteenveto 14 (14) Hovirinnan koulu Ilmanvaihtojärjestelmän tutkimukset (paine-erot, mineraalikuidut, pöly ja mikrobit) 11. Sisäilman pölyn koostumus 12. Radiotaajuisen säteilyn mittaukset VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

15 LIITE 1

16 RAPORTTI HOVIRINNAN KOULU KOSTEUSMITTAUS RTC VAHANEN TURKU OY Ratapihankatu 53 C, Turku, Finland Y-tunnus

17 1 Tutkimuskohteen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Mittaustulos 2 (10) Hovirinnan koulu Kosteusmittaus Kohde Tilaaja Hovirinnan koulu, Kaarina Kaarinan kaupunki Tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja Lautakunnankatu Kaarina 1.2 Tutkimuksen tekijät RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C TURKU Jouni Vuohijoki Mika Reiman 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimus suoritettiin koulun tilojen alapohjan sekä seinien alaosien kosteustilanteen selvittämiseksi eri puolilta rakennusta pistokoeluonteisesti. 1.4 Tutkimusmenetelmät Pintakosteuskartoitus Pintakosteusilmaisimella kartoitettiin alapohjasta mahdollisesti kastuneita alueita. Pintakosteuskartoitus perustuu materiaalin sähkönjohtavuuseroihin ja mittaus on vain suuntaa antava. Mittaus perustuu siihen, että kastuneessa materiaalissa sähkönjohtavuus on parempi kuin kuivassa materiaalissa. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteutta enimmillään noin 2-3 cm syvyyteen asti. Menetelmällä ei siis saada selville rakenteista varsinaista rakennekosteutta, vaan mittarin tulkinta perustuu materiaalin sähkönjohtavuuseroihin. Ilmaisimesta saatu lukema riippuu kosteuden lisäksi myös tarkasteltavasta materiaalista ja esimerkiksi raudoitus tai vesiputket rakenteen pintaosissa antavat virheellisesti suuria kosteuslukemia. Pintakosteusilmaisimen lukemassa ei ole yksikköä ja eri mittareissa on yleensä erilaiset lukema-asteikot. Ilman kosteusmittaus ja viiltomittaus Ilman ja lattian pintarakenteiden alla olevaa kosteustilannetta selvitettiin rakenteen lyhytkestoisen suhteellisen kosteuden mittausmenetelmällä. Lattian pintarakenteen alla vallitsevan ilman suhteellisen kosteuden mittaus tehtiin ns. viiltomittauksena, jossa lattiapinnoitteeseen tehdään viilto halutulle kohdalle ja lattiapinnoite irrotetaan mitta- VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

18 Mittaustulos 3 (10) Hovirinnan koulu Kosteusmittaus pään vaatimalta matkalta alustastaan. Viiltoon asennetaan Vaisala Oy:n valmistama HMP42 -kosteus- ja lämpötilamittapää. Tehty viilto sekä viillon ja mittapään rajapinta tiivistetään siten, että tehty viilto on täysin vesihöyryntiivis. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla vallitseviin olosuhteisiin vähintään 15 minuuttia. Mittauksissa käytettiin Vaisala HMI41 -lukulaitetta. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja lämpötilamittapäät on kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä Rakennekosteuden mittaus porareikämenetelmällä Tutkittaviin materiaaleihin porattiin kuivamenetelmällä 16 mm poranterällä reikä, johon asennettiin ulkomitaltaan 16 mm paksu holkki. Porareiän ja putken liitos sekä putken suu tiivistettiin vesihöyrytiiviiksi. Ennen holkin asennusta reikä puhdistettiin huolellisesti porauspölystä reikään mahtuvalla suuttimella. Porauksen jälkeen reiän annettiin tasaantua yli 72 tuntia. Mittausanturien asennuksen jälkeen anturin annettiin tasaantua yli tunnin ajan putkessa vallitseviin olosuhteisiin ennen mittaustulosten lukemista. Betonirakenteiden suhteellisen kosteuden mittauksissa käytettiin Vaisala Oy:n valmistamia HMP44 -kosteus- ja lämpötilamittapäitä. Sisäilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilojen mittaukset tehtiin samalla kalustolla. Mittauksissa käytetyt kosteus- ja lämpötilamittapäät on kalibroitu Vahanen Oy:n mittapäiden kalibrointijärjestelmällä Tehdyt tutkimukset 2.1 Kosteusmittaukset Ennen viilto- ja porareikäkosteusmittauksia tehtiin lattiaan kosteuskartoitus pintakosteusilmaisimella. Kartoituksessa havaittiin pieniä paikallisia alueita, joissa pintakosteusilmaisimella saatiin kohonneita lukemia. Lattiaan tehtiin viiltokosteusmittaus kohtiin, joissa todettiin kohonneita pintakosteusarvoja sekä muutamiin kohtiin, joista homekoira oli tehnyt ilmaisun. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa 1 ja mittapisteet kuvan 1 pohjapiirroksessa. Taulukko 1. Viiltokosteusmittaukset alapohjasta lattiapinnoitteen alta Mittapiste Tilan nro / nimi Suhteellinen Lämpötila Kosteus- Anturi kosteus sisältö (%) ( C) (g/m 3 ) nro. V1 Luokka 190, ulkoseinän vierestä 69 17,4 10,3 42/1 V2 Luokka 190, ulkoseinän vierestä 64 17,8 9,6 42/2 V3 Luokka 190, allaskaapin vierestä 84 19,3 14,0 42/3 V4 Luokka 190, keskeltä luokkaa (vertailu) 51 19,4 8,6 42/1 V5 Luokka 193, luokan ,4 6,4 42/2 VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

19 Mittaustulos 4 (10) Hovirinnan koulu Kosteusmittaus V6 V7 V8 V9 V10 V11 V12 väliseinän vieressä (tekstiilimatto) Luokka 192, ulkoseinän vierestä 54 19,5 9,1 42/3 Käytävä, varaston ja wc tilojen välistä 65 19,4 10,8 42/1 Luokka 202, ulkoseinän vierestä 49 19,3 8,1 42/2 Käytävä, luokan 303 väliseinän vierestä 79 20,0 13,6 42/3 Käytävä, luokan 194 ja 188 välissä 89 19,5 14,9 42/1 Luokka 187, ulkoseinän vierestä 2 cm 57 18,7 9,2 42/2 Luokka 187, ulkoseinän vierestä 15 cm 74 18,9 12,0 42/3 Sisäilmaluokka ,7 5,9 42/1 Käytävältä mitatussa kohdassa (V10) suhteellinen kosteus muovimaton alla ylitti muovimatoille ja mattoliimoille kriittiseksi katsotun suhteellisen kosteuden arvon 85 %. Mittapisteessä V3 mitattu suhteellinen kosteus oli lähellä (84 %) kriittiseksi katsotun suhteellisen kosteuden arvon 85 %. Muissa mittauspisteistä mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivat alhaisia ja normaaliksi katsottavalla tasolla. Alapohjan kosteustilanteen selvittämiseksi lattioihin tehtiin kosteusmittauksia porareikämenetelmällä kahdeksaan eri kohtaan. Mittapisteiden P4 ja P6 mittaukset uusittiin, koska niiden tiivistykset oli poistettu ennen tulosten lukua ja niistä ensimmäisellä mittauskerralla saatuja tuloksia ei voitu pitää luotettavina. Kosteusmittaustulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Lattioiden porareikäkosteusmittaustulokset 1.6, 8.6 ja P1 P2 P3 P4 P5 P6 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. Luokka 190, allaskaapin ,7 14,7 1 vieressä ,4 14,5 2 Käytävä, atrium ,7 12,8 3 väliseinän vieressä ,9 14,6 4 Kansalaisopiston ,0 9,1 5 aula, spk vierestä ,7 9,6 6 Käytävä, auditorion ,8 11,6 1 väliseinän vieressä ,7 11,6 2 Ruokala, liikuntasalin ,1 7,8 9 siirtoseinän vie- ressä ,9 10,7 10 Käytävä, luokan ,8 14,9 7 kohdalla ,6 15,2 8 VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

20 P7 P8 Käytävä, luokan 188 kohdalla Mittaustulos 5 (10) Hovirinnan koulu Kosteusmittaus ,8 13, ,8 13, ,4 15,1 15 Liikuntasalin varasto ,3 14, ,2 13,6 14 Sisäilma ,9 4,9 13 Sisäilma ,7 9,9 3 Sisäilma ,5 10,1 18 Ulkoilma ,3 4,5 4 Ulkoilma ,0 10,2 4 Ulkoilma ,6 9,6 19 Kosteusmittausten perusteella kosteus on lievästi koholla luokan 190 lattiassa (P1) ja liikuntasalin varastossa (P8) noin neliön alueella sekä kosteus on koholla käytävän lattiassa luokan 194 edustalla (P6) noin neliön alueella. Liikuntasalin varaston ja pesuhuoneen välisessä seinässä todettiin pintakosteusilmaisimella pienellä alueella kohonneita lukemia. Kosteustilanteen selvittämiseksi väliseinän alaosaan tehtiin kosteusmittauksia porareikämenetelmällä. Kosteusmittaustulokset on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Väliseinän porareikäkosteusmittaustulokset P9 Mittapiste Tilan nro / nimi Syvyys Suhteellinen Lämpötila Kosteussisältö Anturi kosteus (mm) (%) ( C) (g/m3) nro. Liikuntasalin varasto ,4 12, ,5 15,2 13 Sisäilma ,5 10,1 18 Ulkoilma ,6 9,6 19 Väliseinän alareunan suhteellinen kosteus oli koholla 50 mm syvyydellä rakenteessa ja pintaosan suhteellinen kosteus oli tavanomaiseksi katsottavalla tasolla (P9). VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

21 Mittaustulos 6 (10) Hovirinnan koulu Kosteusmittaus V11-12 P7 V5 V2 V1 V4 V3, P1 V10, P6 V6 V8 P8-9 V9 V7 P2 P5 P4 Kuva 1. Kosteusmittauspisteiden sijainti. P3 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Pintakosteusilmaisimella tehdyn kosteuskartoituksen sekä viilto- ja porareikäkosteusmittausten perusteella rakennuksen alapohja- ja seinärakenteet ovat pääosin kuivia. Mittausten yhteydessä rakennuksessa ei silmämääräisesti havaittu kosteusvaurioita eikä laajoja kastuneita alueita, joilla saattaisi olla merkittävää vaikutusta rakennuksen sisäilman laatuun. Mittauksissa havaittiin kuitenkin muuta pieni alue, jossa rakenteen VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

22 Mittaustulos 7 (10) Hovirinnan koulu Kosteusmittaus kosteus on paikallisesti koholla. Seuraavissa kappaleissa on käyty yksityiskohtaisesti läpi kaikki ne kohdat, joissa on havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia: Käytävällä mittapisteessä V10 lattiapäällysteen alta mitattu suhteellinen kosteus ylitti muovimatoille asetetun suhteellisen kosteuden raja-arvon 85 %, jolloin riski lattiapäällysteiden ja niiden kiinnitysliimojen vaurioitumiselle ja sen seurauksena muodostuville VOC-päästöille on olemassa. Mitatussa kosteudessa mahdollistuu myös mikrobikasvun muodostumisen. Pintakosteusilmaisimella em. kohdan ympäriltä havaittiin kohonneita lukemia noin 2 3 m²:n alueelta, joten mahdollisten vaurioiden vaikutus sisäilmaan on todennäköisesti pieni. Porareikäkosteusmittaustulosten perusteella (P6) myös alapohjan betonirakenteen suhteellinen kosteus on samassa kohdassa koholla. Tehdyt mittaukset viittaavat maaperästä perustuksia pitkin rakenteisiin nousevaan kosteuteen mahdollisesti sadevesiviemärin vuodosta johtuen. Suosittelemme sadevesijärjestelmän ja salaojien toiminnan selvittämistä kuvauksella ja korjaamaan havaitut viat ja puutteet. Yleinen korjausperiaate on, että muovimatot tulee poistaa liimoineen ja tasoitteineen puhtaaseen betonipintaan asti alueille, joilla liian korkeita kosteuksia on todettu. Alapohjan betoniin mahdollisesti imeytyneet VOC-yhdisteet tulee poistaa esimerkiksi tuulettamalla ja lämmittämällä rakennetta. Perustusten kautta nouseva kosteus tulee mahdollisuuksien mukaan estää erillisen suunnitelman mukaan tai pintamateriaalit tulee valita siten, että ne kestävät vallitsevat kosteusolot. Luokan 190 lattiassa todettiin pintakosteusilmaisimella kohonneita lukemia noin 1 m²:n alueella allaskaapin läheisyydessä. Päällysteen alta mitattu viiltokosteusmittauksen V3 perusteella suhteellisen kosteuden arvo ei kuitenkaan ylittänyt kriittiseksi suhteelliseksi kosteudeksi katsotun 85 % rajaa. Saatu mittaustulokset ovat kuitenkin korkeampia kuin tämän ikäisen rakennuksen normaalit suhteellisen kosteuden arvot muovipäällysteen alla. Mittapisteessä P1 jossa viiltokosteusmittauksessa V3 oli todettu lievästi koholla olevaa suhteellista kosteutta vinyylilaatan alla, rakenteen pintaosassa (20-50 mm) ylitettiin kriittisenä pidetyn suhteellisen kosteuden (85 %) arvo. Mahdollisesti käsienpesualtaasta sattuneiden vesiroiskeiden seurauksena lattiapäällysteen alle on jäänyt kosteutta. Suosittelemme lattiaan seurantamittausta viiltomittauksena noin vuoden kuluttua. Mittapisteessä P8 rakenteen pintaosassa (20 mm) ylitettiin kriittisenä pidetyn suhteellisen kosteuden (85 %) arvo. Syvemmällä rakenteessa (100 mm) suhteellinen kosteus oli normaaliksi katsottavalla tasolla. Lisäksi väliseinän alaosassa todetun kohonneen suhteellisen kosteuden perusteella voidaan olettaa pesuhuoneen vesieristeen rikkoutuneen tai ikääntymisen johdosta johtuvaan vesivuotoon. Tehtyjen mittausten perusteella voidaan olettaa, että pesuhuoneen kautta pääsee kosteutta rakenteisiin. Tämä tulee huomioida tiloja korjattaessa. Kastuneelta alueelta tulee poistaa lattiatasoitteet puhtaaseen betonipintaan asti, koska tasoitteet ovat saattaneet vaurioitua kosteudesta. Vallitsevat kosteusolosuhteet mahdollistavat mikrobivaurioiden ja kemiallisten vaurioiden muodostumisen. Suosittelemme, että väliseinän alareunan maalaus poistetaan myös noin 0,5 metrin korkeuteen mekaanisesti ja uusitaan. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

23 Mittaustulos 8 (10) Hovirinnan koulu Kosteusmittaus Muissa kohdissa mitatut suhteellisen kosteuden arvot olivat tavanomaiseksi katsotulla tasolla lattiapäällysteen alta sekä alapohjarakenteen pintaosista mm syvyydeltä. Alapohjan betonilaatan kosteus ei rajoita lattiapäällysteen valintaa. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä tulee valita käytettävät työmenetelmät Ratu-ohjekortin mukaan (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku). Rakenteiden kuivumista ja pinnoitettavuutta arvioitaessa tulee kosteusmittauksia tehdä riittävän laajalti ja useilta eri syvyyksiltä tapauskohtaisesti. Mikäli viiltomittauksessa on todettu kosteutta lattiapäällysteen alla, tulee betonirakenteen kuivuudesta varmistua erityisesti rakenteen pintaosissa (mittaus esim. 15 tai 20 mm syvyydeltä). Mittausohjeet betonirakenteen päällystettävyyden arvioimiseksi löytyvät julkaisusta Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet, Suomen Betonitieto Oy ja Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Rakennuksen korjausten suunnittelussa ja korjaustöiden valvonnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Korjaustöiden laadunvarmistus tulee suunnitella jo korjausten suunnittelun yhteydessä. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki RKM Rakennusterveysasiantuntija VTT-C Mika Reiman RKM Rakenteiden kosteuden mittaaja VTT-C Liitteet 1. Viilto- ja porareikäkosteusmittausmenetelmien kuvaus VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

24 Liite 1 9 (10) SUHTEELLISEN KOSTEUDEN (RH) MITTAUS LATTIAPINNOITTEEN ALTA NS. VIILTOMITTAUKSELLA 1. Lattiapinnoitteeseen tehdään viilto halutulle kohdalle. 2. Lattiapinnoite irrotetaan mittapään vaatimalta matkalta alustastaan. 3. Lattiapinnoitetta kohotetaan asentamalla viiltoon korkeudeltaan 5 15 mm korotuspalat (esimerkiksi kumitulppa tai naula). 4. Viiltoon asennetaan joko Vaisala Oy:n valmistama Ø 4 mm HMP42- tai Ø 12 mm HMP44- kosteus- ja lämpötilamittapää. 5. Tehty viilto sekä viillon ja mittapään rajapinta tiivistetään esim. Mal kitillä siten, että tehty viilto on täysin vesihöyryntiivis. 6. Mittapään annetaan tasaantua päällysteen alla vallitseviin olosuhteisiin vähintään 15 minuuttia. 7. RH ja lämpötila (T) luetaan HMI41-näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen. 8. Mikäli käytetään HMP44 -kosteus- ja lämpötilamittapäitä, kirjatut RH-arvot korjataan kunkin anturin yksilöllisillä kalibrointikorjauskertoimilla. HMP42-mittapäät säädetään kalibroinnin yhteydessä kohdalleen, joten luettuihin arvoihin ei tule kalibrointikorjauksia HMP42 -kosteus- ja 4. lämpötilamittapää Lattiapinnoite Korotuspala Tiivistys (Mal -kitillä) Kaikki mittapäät kalibroidaan vähintään 6 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B- kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyllä (75 % RH ja 97 % RH) HMP233-lämpötila-kosteuslähettimellä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15-kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan Finas-akreditoitujen suolaliuosten avulla. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. 13. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44- ja HMP42-mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on 2 % RH (0 90 % RH) ja 3 % RH ( % RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

25 Liite 1 10 (10) BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN (RH) MITTAUS PORAREIÄSTÄ 1. Rakenteeseen porataan iskuporakoneella 16 mm reikä mittaussyvyydelle. 2. Reikä puhdistetaan porauspölystä imuroimalla käyttäen suutinta, joka mahtuu reikään. 3. Reikään asennetaan sivuiltaan tiivis mittausputki, joka ulottuu reiän pohjaan saakka. ( 16 mm sähköputki tai Vaisalan 19266HM-asennusputki) 4. Mittausputken ja betonin rajapinta tiivistetään esim. Mal-kitillä. 5. Mittausputki imuroidaan puhtaaksi. 6. Mittausputken pää tiivistetään esim. Mal-kitillä. 7. Tarvittaessa mittausputki suojataan Vaisalan 19268HM-asennussuojalla tai muulla tavalla. 8. Reiän annetaan tasaantua tiivistettynä vähintään 3 vrk. 9. Mittaus suoritetaan Vaisala Oy:n valmistamalla HM44-kosteusmittauslaitteistolla. Lämpötilakosteusmittapää HMP44 asennetaan mittausputkeen siten, että putken pään tiivistys avataan mittapään putkeen laittamisen ajaksi. Tämän jälkeen putken pää tiivistetään kitillä mittapään johtoon. Mittapään annetaan tasaantua mittausputkessa vähintään 1 tunti ennen lukemien ottamista. Vaihtoehtoisesti mittapää asennetaan mittausputkeen jo porauksen yhteydessä, jolloin mittapään tasaantumisaika reiässä on vähintään 3 vuorokautta. 10. RH ja lämpötila (T) luetaan HMI41-näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen. 11. Arvot korjataan kunkin anturin yksilöllisillä kalibrointikorjauskertoimilla. Poraus Puhdistus Tiivistys Mittaus Kaikki mittapäät kalibroidaan vähintään 6 kk välein Vaisala Oy:n valmistamalla HMK13B- kalibrointilaitteella. Laitteen suolaliuoskammioiden referenssikosteuspitoisuudet mitataan Vaisala Oy:n valmistamilla Vaisala Oy:n mittanormaalilaboratoriossa kuhunkin kosteuspitoisuuteen säädetyllä (75 %RH ja 97 %RH) HMP233-lämpötila-kosteuslähettimellä. Referenssilähettimien oikeellisuutta seurataan Vaisala Oy:n valmistamalla HMK15-kosteuskalibraattorilla, jossa tarkistuskosteuspitoisuudet aikaansaadaan Finas akreditoitujen suolaliuosten avulla. Vaativissa mittauksissa ainakin osa mittapäistä tarkistuskalibroidaan mittauksen jälkeen mittapäiden kalibrointitason pysyvyyden varmistamiseksi. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44-mittapään mittaustarkkuus +20 C lämpötilassa on 2 %RH (0 90 %RH) ja 3 %RH ( %RH). Lämpötilan mittaustarkkuus on 0,5 C. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

26 LIITE 2

27 RAPORTTI HOVIRINNAN KOULU / AUDITORION ALAPOHJA RAKENNEAVAUS JA KOSTEUSMITTAUS RTC VAHANEN TURKU OY Ratapihankatu 53 C, Turku, Finland Y-tunnus

28 1 Tutkimuskohteen yleistiedot 1.1 Kohde Mittaustulos 2 (5) Hovirinnan koulu Rakenneavaus ja kosteusmittaus Kohde Hovirinnan koulu, Kaarina 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijä RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C TURKU Jouni Vuohijoki 1.3 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimus suoritettiin auditorion näyttämön alapohjan kosteustilanteen selvittämiseksi. Mittaustulosta käytetään alapohjan pinnoitevalinnan tueksi. 1.4 Tutkimusmenetelmä Rakennekosteuden mittaus Alapohjabetonin suhteellisen kosteuden mittaukset tehtiin näytepalamenetelmällä. Menetelmä on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. 2 Tehdyt tutkimukset 2.1 Alapohjan rakenneavaukset Auditorion lattiaan tehtiin timanttiporalla kaksi tutkimusreikää alapohjarakenteen ja sen kunnon selvittämiseksi. Alapohjan rakenne mittauskohdassa oli ylhäältäpäin lueteltuna seuraavanlainen: - tasoite n. 10 mm - betonilaatta 160 mm - EPS eriste 50 mm - maan painumisen johdosta syntynyt tyhjä tila n. 80 mm - muovikelmu - täyttöhiekka Mittaushetkellä lattiapäällysteenä ollut kokolattiamatto oli poistettuna paikoiltaan koko auditoriosta. Tutkimusreikien kautta ei havaittu betonilaatan alle syntyneestä tilasta mikrobikasvuun viittaavaa hajua. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

29 Mittaustulos 3 (5) Hovirinnan koulu Rakenneavaus ja kosteusmittaus Kosteusmittaukset Ennen näytepalojen ottoa tehtiin lattiaan kosteuskartoitus pintakosteusilmaisimella. Kartoituksessa ei havaittu kohonneita lukemia ja lukemat olivat tasaisia koko lattian alueella. Lattiabetonin rakennekosteus mitattiin näytepalamenetelmällä. Näytepalat otettiin klo 14:30 kuvaan 1 merkitystä paikasta. Mittaustulokset luettiin klo 8:30. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Tulosten lukuhetkellä sisäilman lämpötila oli 22,9 ºC. Taulukossa anturinumero on käytetyn lämpötilan- ja suhteellisen kosteuden mittapään numero (Vaisala HMP44). Taulukossa t on lämpötila (ºC) ja RH on suhteellinen kosteus (%). Kaikki käytetyt anturit on kalibroitu Taulukko 1. Kosteusmittaustulokset Näytepalamittaustulokset Syvyys koeputki 1 koeputki 2 keskiarvo mittapiste (mm) nro anturinro RH (%) t (ºC) anturinro RH (%) t (ºC) RH (%) MP , ,2 40 MP , ,0 47 MP 1 Kuva 1. Kosteusmittauspisteen sijainti VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

30 Mittaustulos 4 (5) Hovirinnan koulu Rakenneavaus ja kosteusmittaus Johtopäätökset Alapohjan betonilaatta oli mittauspisteessä kuiva. Alapohjan betonilaatan kosteus ei rajoita lattiapinnoitteen valintaa auditorion kohdalla. Suositellaan, että remonttien yhteydessä tehdään samat tutkimukset ja mittaukset myös viereisen aulan ja muiden tilojen kohdalla. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Liitteet 1. Näytepalamenetelmän kuvaus VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

31 Näytepalamenetelmän kuvaus Liite 1 BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN MITTAUS NÄYTEPALAMENETELMÄLLÄ 1. Rakenteesta piikataan betoninmurusia koeputkeen. Muruset otetaan lyöntimeisselillä betonipinnasta, joka on 5 mm mittaussyvyyttä ylempänä. Näin menetellen muruset koostuvat betonista, joka on 5 mm mittaussyvyyttä ylempänä. Näin menetellen muruset koostuvat betonista, joka on mittaussyvyydestä 5 mm ylöspäin. Murusten betonihuokosissa vallinnut suhteellinen kosteus kehittyy tämän jälkeen koko koeputken ilmatilaan olettaen, että rakenteen kosteuspitoisuus kasvaa syvemmälle mentäessä. Näytteenottopinta työstetään betoniin kuivamenetelmällä porattujen reikien keskelle jäävän betoninkappaleen alta. Mittauspinnan yläpuolinen betoni voidaan poistaa myös kuivaporauskruunun avulla, tai kokonaan ilman sähkötyökaluja. Näytemurusia ei oteta 10 mm lähempää näytteenottomontun reunaa. Lattian pinnasta näytepalat otetaan ilman näytteenottopinnan esivalmistelua. 2. Koeputkeen tiivistetään Vaisala Oyj:n valmistama HMP44 -lämpötila- ja kosteusmittapää Mal-kitillä siten, että mittapään johdon ja koeputken suun yhtymäkohta on täysin vesihöyryntiivis. 3. Koeputket ja mittapäät kuljetetaan kohteeseen ja kohteesta +20 ºC vakio-olosuhteisiin lämpöeristetyssä kuljetuslaatikossa suurten lämpötilanvaihtelujen minimoimiseksi. 4. Putkien annetaan tasaantua vakiolämpötilassa vähintään 6 tuntia ennen kosteusarvojen lukemista. 5. Suhteellinen kosteus ja lämpötila luetaan HMI41 näyttölaitteella ja arvot kirjataan ylös mittapäänumeroineen. 6. Arvot korjataan kunkin anturin yksilöllisillä kalibrointikorjauskertoimilla. Mittalaitevalmistajan ilmoittama HMP44 mittapään mittaustarkkuus + 20 ºC lämpötilassa on ±2 % RH (0 90 %) ja ± 3 % RH (90 100%). Lämpötilan mittaustarkkuus on ± 0,5 ºC. Säännöllisellä kalibroinnilla päästään selvästi parempaan mittaustarkkuuteen. RTC VAHANEN TURKU OY Ratapihankatu 53 C, Turku, Finland Y-tunnus

32 LIITE 3

33 pc-seloste, pessi, 07/2016 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C, Turku RTC Vahanen verkkolaskutus viite: Hovirinnan koulu 1 / 4 HovirinnanKoulu_VALMAT_RTC_ Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 2 kpl (suoraviljely, Valvira 8/2016) Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu Näytteenottaja: Jouni Vuohijoki Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 3. Luokka 190, US, päätyseinä (villa) Az299 Näyte 4. Luokka 190, US (villa) Az300 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: / SES Elatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 (8/2016) mukainen menetelmä. Viljely tehdään suoraan maljoille ilman laimennusta ja se selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Menetelmä sisältää viljelyyn perustuvan suku/lajitason tunnistuksen ja semikvantitatiivisen määräarvion. Viljely tehdään Valviran ohjeen mukaisesti, mutta kahdelle rinnakkaiselle maljalle kullakin alustalla ja tulokset ilmoitetaan pesäkemääriltään runsaammalta maljalta. Tryptoni-hiivauuteglukoosi alusta (THG, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem, Reiman, 1999) ; mesofiiliset sienet Dikloranglyseroli-18-alusta (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 14 vrk Raisa Ilmanen, Sanna Pätsi, Satu Saaranen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty tulkinta tehdään Valviran (2016) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 mukaan. Tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja), ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja), +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja), pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Valviran ohjeiden mukaan Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti ( ). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Kosteusvaurioindikoivien ryhmien pesäkemäärät ilmoitetaan erikseen, mikäli kokonaiskasvu ei ole runsasta. Valviran ohjeen (2016) mukaan luokitellut mukaan kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª (luokittelu Asumisterveysoppaan, 2009 mukaan).

34 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 4 HovirinnanKoulu_VALMAT_RTC_ Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 3. Luokka 190, US, päätyseinä (villa) Az299 Bakteerit, THG -alusta) Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2 alusta Yht. + Homesienet Chaetomium *ª + 4 pes./malja Penicillium + Mesofiiliset sienet, Hagem -alusta Yht. ++ Homesienet Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma ++ Kserofiiliset sienet, DG-18 -alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ochraceus *ª + 1 pes./malja Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain kohtalaisesti elinkykyisiä mikrobeja, eikä lajistossa tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

35 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 4 HovirinnanKoulu_VALMAT_RTC_ Näyte 4. Luokka 190, US (villa) Az300 Bakteerit, THG -alusta) Yht. + Aktinomykeetit *ª + 9 pes./malja Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2 alusta Yht. ++ Homesienet Penicillium + Chaetomium *ª + 3 pes./malja Mesofiiliset sienet, Hagem -alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma + Kserofiiliset sienet, DG-18 -alusta Yht. ++ Homesienet Penicillium ++ Tritirachium * + 1 pes./malja Cladosporium + Muut ryhmät: + steriili rihma + Näytekohtainen tulkinta Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon. Näytteessä havaittiin vain kohtalaisesti elinkykyisiä mikrobeja, mutta lajistossa havaitut useat eri kosteusvaurioindikaattorit viittaavat mikrobikasvustoon. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte 3. Ei mikrobikasvustoa. Az299 Näyte 4. Tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon Az300 Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Valviran ohje 8/2016) Raporttikokonaisuudessa on mikrobikasvustoa osoittanut näyte. Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnalla voidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistusta tai esimerkiksi kosteusmittausta (Valviran ohje 8/2016).

36 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 4 HovirinnanKoulu_VALMAT_RTC_ Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä. (Valviran ohje 8/2016) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. (Asumisterveysohje, 2003) Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Suoraviljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Turussa Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira 8/2016. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss. Reiman, M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpaa L, Laitinen S, Rautiala S. The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate - Indoor Air '99, Vol. 4, pp Indoor Air '99, Edinburgh, Scotland.

37 pc-seloste, pessi, 07/2016 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely RTC Vahanen Turku Oy/Jouni Vuohijoki Ratapihankatu 53 C, Turku c/o Vahanen-yhtiöt, laskutus, Hovirinnan koulu 1 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 3 kpl (suoraviljely, Valvira 8/2016) Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu Näytteenottaja: Jouni Vuohijoki Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 5. Liikuntasalin US, vasen puoli (mineraalivilla) Az448 Näyte 6. Liikuntasalin US, oikea puoli (mineraalivilla) Az449 Näyte 7. Siistijöiden huone, US (mineraalivilla) Az450 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: / SES Elatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 (8/2016) mukainen menetelmä. Viljely tehdään suoraan maljoille ilman laimennusta ja se selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Menetelmä sisältää viljelyyn perustuvan suku/lajitason tunnistuksen ja semikvantitatiivisen määräarvion. Viljely tehdään Valviran ohjeen mukaisesti, mutta kahdelle rinnakkaiselle maljalle kullakin alustalla ja tulokset ilmoitetaan pesäkemääriltään runsaammalta maljalta. Tryptoni-hiivauuteglukoosi alusta (THG, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem, Reiman, 1999) ; mesofiiliset sienet Dikloranglyseroli-18-alusta (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 14 vrk Sirkku Häkkilä, Raisa Ilmanen, Sanna Pätsi / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty tulkinta tehdään Valviran (2016) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 mukaan. Tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja), ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja), +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja), pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Valviran ohjeiden mukaan Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti ( ). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Kosteusvaurioindikoivien ryhmien pesäkemäärät ilmoitetaan erikseen, mikäli kokonaiskasvu ei ole runsasta. Valviran ohjeen (2016) mukaan luokitellut mukaan kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª (luokittelu Asumisterveysoppaan, 2009 mukaan).

38 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 5. Liikuntasalin US, vasen puoli (mineraalivilla) Az448 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª + 12 pes./malja Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. ++ Homesienet Engyodontium * + 14 pes./malja Penicillium + Ramichloridium + Muut ryhmät: steriili rihma + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 2 pes./malja Engyodontium * + 8 pes./malja Penicillium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. +++ Homesienet Engyodontium * ++ Aspergillus ochraceus *ª + Aspergillus ryhmä Restricti * + Aspergillus versicolor *ª + Cladosporium + Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin runsaasti elinkykyisiä sieni-itiöitä. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä tavattiin lisäksi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä.

39 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Näyte 6. Liikuntasalin US, oikea puoli (mineraalivilla) Az449 Bakteerit, THG-alusta Yht. ++ Aktinomykeetit *ª pes./malja Muut bakteerit ++ Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ochraceus *ª + 2 pes./malja Aspergillus versicolor *ª + 3 pes./malja Engyodontium * + 2 pes./malja Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. ++ Homesienet Aspergillus ochraceus *ª + 4 pes./malja Aspergillus sp. + Aspergillus versicolor *ª + 2 pes./malja Cladosporium + Paecilomyces *ª + 1 pes./malja Penicillium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. ++ Homesienet Aspergillus ochraceus *ª + 8 pes./malja Aspergillus sydowii *ª + 1 pes./malja Aspergillus versicolor *ª + 2 pes./malja Cladosporium + Engyodontium * + 2 pes./malja Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon. Näytteessä havaittiin vain kohtalaisesti elinkykyisiä mikrobeja, mutta lajistossa havaitut useat eri kosteusvaurioindikaattorit viittaavat mikrobikasvustoon.

40 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Näyte 7. Siistijöiden huone, US (mineraalivilla) Az450 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª + 4 pes./malja Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aureobasidium + Cladosporium + Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Alternaria + Cladosporium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. +++ Homesienet Cladosporium ++ Aspergillus fumigatus *ª + Aspergillus sydowii *ª + Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin runsaasti elinkykyisiä sieni-itiöitä. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä tavattiin lisäksi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte N5. Mikrobikasvusto. Az448 Näyte N6. Tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon Az449 Näyte N7. Mikrobikasvusto. Az450

41 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Valviran ohje 8/2016) Raporttikokonaisuudessa on mikrobikasvustoa osoittanut näyte. Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnalla voidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistusta tai esimerkiksi kosteusmittausta (Valviran ohje 8/2016). Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä. (Valviran ohje 8/2016) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. (Asumisterveysohje, 2003) Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Suoraviljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Turussa Tuija Häkkilä FM, projektitutkija Satu Saaranen FL, laboratoriopäällikkö Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira 8/2016. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss. Reiman, M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpaa L, Laitinen S, Rautiala S. The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate - Indoor Air '99, Vol. 4, pp Indoor Air '99, Edinburgh, Scotland.

42 pc-seloste, pessi, 07/2016 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely RTC Vahanen / Jouni Vuohijoki Ratapihankatu 53 C, Turku c/o Vahanen-yhtiöt, laskutus jouni.vuohijoki@vahanen.com 1 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 3 kpl (suoraviljely, Valvira 8/2016) Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu Näytteenottaja: Jouni Vuohijoki Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 8. Luokka 198 US (mineraalivilla) Az588 Näyte 9. Luokka US (mineraalivilla) Az589 Näyte 10. Luokka 187 US (mineraalivilla) Az590 Analyysi: Menetelmä: Suoraviljely; Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 (8/2016) mukainen menetelmä. Viljely tehdään suoraan maljoille ilman laimennusta ja se selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Menetelmä sisältää viljelyyn perustuvan suku/lajitason tunnistuksen ja semikvantitatiivisen määräarvion. Viljely tehdään Valviran ohjeen mukaisesti, mutta kahdelle rinnakkaiselle maljalle kullakin alustalla ja tulokset ilmoitetaan pesäkemääriltään runsaammalta maljalta. Viljelypvm: / VK Elatusalustat: Tryptoni-hiivauuteglukoosi alusta (THG, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem, Reiman, 1999) ; mesofiiliset sienet Dikloranglyseroli-18-alusta (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet Kasvatusolosuhteet: Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 14 vrk Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä, Sanna Pätsi / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Tulosten tulkinta ja esitystapa Käytetty tulkinta tehdään Valviran (2016) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 mukaan. Tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = 1 19 pesäkettä (niukasti mikrobeja), ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja), +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja), pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Valviran ohjeiden mukaan Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti ( ). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Kosteusvaurioindikoivien ryhmien pesäkemäärät ilmoitetaan erikseen, mikäli kokonaiskasvu ei ole runsasta. Valviran ohjeen (2016) mukaan luokitellut mukaan kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª (luokittelu Asumisterveysoppaan, 2009 mukaan).

43 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 8. Luokka 198 US (mineraalivilla) Az588 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 2 pes./malja Aureobasidium + Penicillium + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ryhmä Restricti * + 3 pes./malja Aspergillus versicolor *ª + 4 pes./malja Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja, eikä lajistossa tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

44 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Näyte 9. Luokka US (mineraalivilla) Az589 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª + 2 pes./malja Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ochraceus ryhmä*ª + 3 pes./malja Penicillium + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 1 pes./malja Cladosporium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ochraceus ryhmä*ª + 3 pes./malja Aspergillus ryhmä Restricti * + 1 pes./malja Aspergillus versicolor *ª + 2 pes./malja Eurotium * + 1 pes./malja Penicillium + Scopulariopsis * + 1 pes./malja Näytekohtainen tulkinta Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja, mutta lajistossa havaitut useat eri kosteusvaurioindikaattorit viittaavat mikrobikasvustoon.

45 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Näyte 10. Luokka 187 US (mineraalivilla) Az590 Bakteerit, THG-alusta Yht. +++ Aktinomykeetit *ª +++ Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. +++ Homesienet Penicillium +++ Acremonium *ª ++ Aspergillus versicolor *ª ++ Aspergillus sydowii *ª + Engyodontium * + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. +++ Homesienet Penicillium +++ Acremonium *ª ++ Aspergillus versicolor *ª + Engyodontium * + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. +++ Homesienet Penicillium +++ Acremonium *ª + Aspergillus versicolor *ª + Engyodontium * + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin runsaasti elinkykyisiä aktinomykeettejä ja runsaasti elinkykyisiä sieni-itiöitä. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte 8. Ei mikrobikasvustoa. Az588 Näyte 9. Tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon. Az589 Näyte 10. Mikrobikasvusto. Az590 Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Valviran ohje 8/2016)

46 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Raporttikokonaisuudessa on mikrobikasvustoa osoittanut näyte. Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnalla voidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistusta tai esimerkiksi kosteusmittausta (Valviran ohje 8/2016). Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä. (Valviran ohje 8/2016) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. (Asumisterveysohje, 2003) Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Suoraviljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Turussa Tuija Häkkilä FM, projektitutkija Annika Saarto FT, yliopistotutkija Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira 8/2016. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss. Reiman, M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpaa L, Laitinen S, Rautiala S. The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate - Indoor Air '99, Vol. 4, pp Indoor Air '99, Edinburgh, Scotland.

47 pc-seloste, pessi, 07/2016 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely 1 / 5 Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: RTC Vahanen Turku Oy/Jouni Vuohijoki Ratapihankatu 53 C, Turku c/o Vahanen-yhtiöt, laskutus, viite ID 73000, Hovirinnan koulu jouni.vuohijoki@vahanen.com Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 4 kpl (suoraviljely, Valvira 8/2016) Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu Näytteenottaja: RTC Vahanen Turku Oy/Jouni Vuohijoki Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 12. US, luokka 145, musiikki (mineraalivilla) Az786 Näyte 13. US, luokka 111 (mineraalivilla) Az787 Näyte 14. US, ruokala (mineraalivilla) Az788 Näyte 15. US, luokka 111 (maali, tasoite) Az789 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: / JS Elatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 (8/2016) mukainen menetelmä. Viljely tehdään suoraan maljoille ilman laimennusta ja se selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Menetelmä sisältää viljelyyn perustuvan suku/lajitason tunnistuksen ja semikvantitatiivisen määräarvion. Viljely tehdään Valviran ohjeen mukaisesti, mutta kahdelle rinnakkaiselle maljalle kullakin alustalla ja tulokset ilmoitetaan pesäkemääriltään runsaammalta maljalta. Tryptoni-hiivauuteglukoosi alusta (THG, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem, Reiman, 1999) ; mesofiiliset sienet Dikloranglyseroli-18-alusta (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 14 vrk Tuija Häkkilä, Satu Saaranen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty tulkinta tehdään Valviran (2016) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 mukaan. Tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = 1 19 pesäkettä (niukasti mikrobeja), ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja), +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja), pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Valviran ohjeiden mukaan Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti ( ). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Kosteusvaurioindikoivien ryhmien pesäkemäärät ilmoitetaan erikseen, mikäli kokonaiskasvu ei ole runsasta. Valviran ohjeen (2016) mukaan luokitellut mukaan kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª (luokittelu Asumisterveysoppaan, 2009 mukaan).

48 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 5 Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 12. US, luokka 145, musiikki (mineraalivilla) Az786 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª + 12 pes./malja Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ochraceus ryhmä*ª + 1 pes./malja Aspergillus versicolor *ª + 1 pes./malja Penicillium + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ochraceus ryhmä*ª + 1 pes./malja Aspergillus versicolor *ª + 2 pes./malja Penicillium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus ochraceus ryhmä*ª + 1 pes./malja Aspergillus versicolor *ª + 2 pes./malja Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja, mutta lajistossa havaitut useat eri kosteusvaurioindikaattorit viittaavat mikrobikasvustoon.

49 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 5 Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Näyte 13. US, luokka 111 (mineraalivilla) Az787 Bakteerit, THG-alusta Yht. +++ Aktinomykeetit *ª +++ Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. ++ Homesienet Penicillium ++ Aspergillus versicolor *ª + 4 pes./malja Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 1 pes./malja Penicillium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Penicillium ++ Aspergillus versicolor *ª + 8 pes./malja Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin runsaasti kosteusvauriuoon viittaavia aktinomykeettejä. Näytteessä tavattiin lisäksi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näyte 14. US, ruokala (mineraalivilla) Az788 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª + 4 pes./malja Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 4 pes./malja Penicillium + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 5 pes./malja Penicillium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 8 pes./malja Penicillium + Muut ryhmät: steriili rihma + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän kosteusvaurioon liittyvää mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä sieni-itiöitä, eikä lajistossa tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

50 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 5 Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Näyte 15. US, luokka 111 (maali, tasoite) Az789 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª + 4 pes./malja Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. +++ Homesienet Aspergillus versicolor *ª ++ Penicillium + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus versicolor *ª + 4 pes./malja Chaetomium *ª + 6 pes./malja Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. ++ Homesienet Aspergillus versicolor *ª pes./malja Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa katsotaan esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin runsaasti elinkykyisiä sieni-itiöitä. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Näytteessä tavattiin lisäksi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavia aktinomykeettejä. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte 12. Tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon Az786 Näyte 13. Mikrobikasvusto. Az787 Näyte 14. Ei viljelymenetelmällä havaittavaa mikrobikasvustoa. Az788 Näyte 15. Mikrobikasvusto. Az789 Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. (Valviran ohje 8/2016) Raporttikokonaisuudessa on mikrobikasvustoa osoittanut näyte. Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnalla voidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistusta tai esimerkiksi kosteusmittausta (Valviran ohje 8/2016).

51 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5 / 5 Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Pesuhuoneen ja muiden kosteiden tilojen pinnoilla saattaa esiintyä pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei ole kyse toimenpiderajan ylittymisestä. (Valviran ohje 8/2016) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. (Asumisterveysohje, 2003) Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Suoraviljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Turussa Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Satu Saaranen FL, laboratoriopäällikkö Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira 8/2016. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss. Reiman, M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpaa L, Laitinen S, Rautiala S. The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate - Indoor Air '99, Vol. 4, pp Indoor Air '99, Edinburgh, Scotland.

52 LIITE 4

53 Raportti 1 (2) Hovirinnan koulu Luokka 186 tiivistyskorjauksen laadunvarmistus Merkkiainekoe Kaarinan kaupunki Risto Vuorinen HOVRINNAN KOULU, LUOKKA 186 / MERKKIAINEKOE, TIIVISTYSKORJAUKSEN LAADUNVARMISTUS 1 Lähtötilanne ja tutkimusmenetelmät Tiivistyskorjausten onnistumista arvioitiin merkkiainekokeella luokassa 186. Merkkiainekoe tehtiin torstaina Tutkimusmenetelmät Ilmavuotojen tutkiminen merkkiainekokeella Rakennuksessa tapahtuvia hallitsemattomia ilmavuotoja tutkittiin merkkiainekokeen avulla. Merkkiainekaasuna käytettiin vedyn (5 %) ja typen seosta. Mahdollisia ilmavuotokohtia tutkittiin merkkiaineanalysaattorilla Inficon Sensistor XRS9012. Analysaattorin ilmaisuherkkyys on säädettävissä asteikolle Tutkimuksessa herkkyytenä pidettiin asentoa 5. Riippuen mm. merkkiainekokeen toteutustavoista ja painesuhteista kaikki havaitut vuodot eivät aina edusta todellisia ilmavuotoja oleskelutilaan, vaan ne ovat keinotekoisesti tuotu esiin koejärjestelyin. Yleistä on, että merkkiainekokeen aikana sisätilat ovat tavanomaista enemmän alipaineisia, jolloin ilmavuodot sisätiloihin lisääntyvät. Paineero huonetilan ja ulkoilman välille muodostettiin koneellisesti urakoitsijan toimesta. Laadunvarmistusmenettelyllä tarkastettu tila alipaineistettiin siten, että tila oli n. 6 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kokeen aikana huoneen alipaineisuus mitattiin manometrilla Swema Air Merkkiainekokeet ja tehdyt havainnot Luokassa 186 on tehty alapohjan ja seinärakenteiden liittymien tiivistykset Ardex 8+9 vedeneristemassalla vahvikenauhaa käyttäen. Ikkuna- ja ulkoseinärakenteiden karmitiivistykset on tehty butyylinauhalla. Tiivistykset on aistinvaraisesti siistejä. Merkkiainetta laskettiin ulkoseinän julkisivumuurauksen tuuletusrakoon kolmesta kohdasta ulkopuolelta ikkunan vesipellin alta nopeudella 3 l/min / kohta. Merkkiainekokeessa ei todettu ilmavuotoa ulkoseinän ja alapohjan liittymän vedeneristeellä, eikä ulkoseinän ja ikkunakarmien butyyliteipillä tehtyjen tiivistysten kohdilla. Merkkiainekokeessa todettiin ikkunoiden karmien liitoksissa ilmavuotoa useasta kohdasta. Ulkoseinässä todettiin ilmavuotoa patteriputkien kannakkeiden kiinnityksien kohdilta. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

54 Raportti 2 (2) Hovirinnan koulu Luokka 186 tiivistyskorjauksen laadunvarmistus Merkkiainekoe Kuvat 1-2. Ulkoseinän ja ikkunakarmien liitoksien butyyliteippaukset on toteutettu hyvin ja niissä ei merkkiainekokeessa todettu ilmavuotoa. Kuvat 3-4. Ikkunakarmien liitoksien kohdilta todettiin ilmavuotoa. 3 Johtopäätökset Tiivistystyöt on tehty huolellisesti. Havaitut ikkunakarmien ja patteriputkien kannakkeiden kiinnityksien epätiiveyskohdat käytiin työmaalla olevan urakoitsijan edustajan kanssa läpi. Havaitut epätiiveydet ovat vähäisiä ja niiden perusteella ei ole syytä suositella jatkotoimenpiteitä. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Mika Reiman RKM sertifioitu kosteudenmittaaja VTT-C VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

55 LIITE 5

56 RAPORTTI HOVIRINNAN KOULU MERKKIAINEKOKEET VAHANEN OY Halsuantie 4, FI Helsinki, Finland y-tunnus

57 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) 1 Tutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde Tilaaja Hovirinnan koulu Kaarinan kaupunki Tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja Lautakunnankatu Kaarina 1.2 Tutkimuksen tekijät RTC Vahanen Turku Oy Ratapihankatu 53 C TURKU Jouni Vuohijoki Mika Reiman 2 Tutkimuksen tarkoitus Saadun tiedon mukaan koulun tiloissa on koettu sisäilmaan liitettyä oireilua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ulkoseinä- ja alapohjarakenteiden kautta ilmavuotoja huoneilmaan. 3 Tutkimusmenetelmät ja olosuhteet Ulkoseinän ja alapohjan ilmatiiviyttä tutkittiin Sensistor 9012 WRS - merkkiaineanalysaattorilla sekä siihen liitettävällä anturilla luokkatiloissa 192, 198, 202 sekä ruotsinkielisen opetussiiven käytävätilassa. Merkkiainekaasua (5 % H % N 2) päästettiin ulkoseinärakenteen ja alapohjan eristetilaan, josta se pyrkii tunkeutumaan alipaineiseen huonetilaan päin. Analysaattorilla tutkittiin rakenteen ilmatiiveyttä huoneen puolelta. Merkkiainelaiteanalysaattorin herkkyyttä voidaan säätää tasoille 1 10, joista taso 10 on herkin. Huoneen ilmatiiviyttä tarkasteltiin herkkyyksillä 5 10 siten, että ensin tarkastelu tehtiin korkealla herkkyydellä vuotokohtien havaitsemiseksi sitten pienemmällä herkkyydellä vuotokohdan sijainnin varmistamiseksi sekä vuotokohdan suuruuden arvioimiseksi. Kokemuksemme mukaan tasolla 10 tapahtuvat ilmavuodot eivät aiheuta korjaustarvetta. Tässä raportissa on raportoitu pääosin vain tasoilla 1 5 havaitut vuodot. Paine-ero luokkatilan ja tutkittavien rakenteiden välille muodostettiin sulkemalla tuloilman päätelaitteet. Paine-eromittaukset tehtiin manometrilla Swema Air 300. Alapohjan eristetilaan johdettiin merkkiainekaasua betonilaattaan tehtyjen porareikien kautta. Alapohjan eristetilan alla on maan painumisesta johtuva tyhjä tila, jon- VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

58 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) ka paksuun vaihtelee, tästä syystä merkkiainekaasun leviämisnopeus rakenteessa myös vaihtelee. Hovirinnan koulun merkkiainekokeissa otettiin käytännöksi, että kaasua johdetaan alapohjarakenteen sisään aina nopeudella 5 litraa minuutissa. Ulkoseinän eristetilaan johdettiin merkkiainekaasua sisäkautta tehtyjen porareikien kautta. Ulkoseinän eristetilaan johdettiin merkkiainekaasua 5 litraa minuutissa, jolloin kaasu ehtii levitä ja rakenne ei ylipaineistu merkkiainekokeen vaikutuksesta. Kaasua johdettiin eri rakenteiden sisään pohjakuvaan merkittyjen paikkojen kautta. 4 Merkkiainekokeet Kuva 1. Rakenneleikkauspiirustus vuodelta 1979 alapohjan ja ulkoseinän liittymästä. Punaisella nuolella merkitty alapohjan eristetilaan laskettu merkkiaine ja sinisellä ulkoseinän eristetilaan laskettu merkkiaine. 4.1 Luokka 192 (sisäpuolelta korjattu luokka) Tutkimusajankohtana paine-ero huonetilan ja ulkoseinän eristetilan välillä oli noin Pa. Merkkiainekokeen ajaksi paine-ero muodostettiin keinotekoisesti sulkemalla toinen tuloilman päätelaite, jolla paine-ero säädettiin noin 10 Pa:n suuruiseksi huonetilassa. Ulkoseinään porattujen reikien kautta havaittiin lievää kosteusvaurioon viittaavaa hajua. Merkkiainekokeella todettiin ilmavuotoja seuraavista kohdista: Ulkoseinällä patterin kannakkeen kohdat (pistemäinen vuoto). Ulkoseinän ja ikkunakarmien liitoskohdat. Ulkoseinä, patterin takana maalaamattoman tiiliseinän saumakohdat. Vuotokohdat on merkitty tarkemmin kuviin nro 2-3. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

59 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) Kuvat 2-3. Luokkatilan 192 ulkoseinästä havaittuja ilmavuotokohtia on merkitty punaisella katkoviivalla. 4.2 Luokka 198 (sisä- ja ulkopuolelta korjaamaton luokka) Tutkimusajankohtana paine-ero huonetilan ja ulkoseinän sekä alapohjan eristetilan välillä oli noin -2-3 Pa. Merkkiainekokeen ajaksi paine-ero muodostettiin keinotekoisesti sulkemalla tuloilman päätelaitteet, jolla paine-ero säädettiin noin 15 Pa:n suuruiseksi huonetilassa. Toisen ulkoseinään poratun reiän kautta havaittiin lievää kosteusvaurioon viittaavaa hajua. Alapohjaan poratun reiän kautta ei havaittu kosteusvaurioon viittaavaa hajua. Alapohjan kautta ei havaittu ilmavuotoa sisätilojen suuntaan. Merkkiainekokeella todettiin ilmavuotoja seuraavista kohdista: Ulkoseinän ja ikkunakarmien liitoskohdat. Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdat. Ulkoseinällä patterin kannakkeen kohdat (pistemäinen vuoto). Vuotokohdat on merkitty tarkemmin kuviin nro 4-6. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

60 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) Kuvat 4-6. Luokkatilassa 198 havaittuja ilmavuotokohtia on merkitty punaisella katkoviivalla. 4.3 Luokka 202 (sisäpuolelta korjaamaton, ulkopuolelta korjattu luokka) Tutkimusajankohtana paine-ero huonetilan ja ulkoseinän sekä alapohjan eristetilan välillä oli noin Pa. Ulkoseinään ja alapohjaan porattujen reikien kautta ei havaittu kosteusvaurioon viittaavaa hajua. Alapohjan kautta ei havaittu ilmavuotoa sisätilojen suuntaan. Merkkiainekokeella todettiin ilmavuotoja seuraavista kohdista: Ulkoseinän ja pilarin liittymä. Ulkoseinän tiiliseinän halkeamat sekä muuraussaumojen reiät. Ulkoseinällä patterin kannakkeen kohdat. Ulkoseinän ja ikkunakarmin liitoskohdat. Vuotokohdat on merkitty tarkemmin kuviin nro VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

61 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) Kuvat Luokkatilassa 202 havaittuja ilmavuotokohtia on merkitty punaisella katkoviivalla. 4.4 Käytävä (luokan 204 kohdalla) Tutkimusajankohtana paine-ero huonetilan ja alapohjan eristetilan välillä oli noin Pa. Alapohjaan poratun reiän kautta havaittiin vahva mikrobiperäinen haju. Merkkiainekokeella todettiin ilmavuotoja seuraavista kohdista: Liikuntasauma (merkittävä vuoto). Viemärin tuuletusputken kotelointi. Vuotokohdat on merkitty tarkemmin kuvaan nro VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

62 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) Kuvat Käytävän alapohjan eristetilaan johdettiin merkkiainekaasua. Ilmavuotoa todettiin liikuntasauman kohdalta, putkikoteloinnin ja alapohjan liittymistä, kotelon luukun reunoilta sekä koteloinnin ja alakaton liittymästä. Havaittuja ilmavuotokohtia on merkitty punaisella katkoviivalla. 4.5 Käytävä (luokan 197 kohdalla) Tutkimusajankohtana paine-ero huonetilan ja alapohjan eristetilan välillä oli noin Pa. Alapohjaan poratun reiän kautta ei havaittu poikkeavaa hajua. Merkkiainekokeessa ei todettu ilmavuotoa alapohjan kautta sisätilojen suuntaan. 5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tehtyjen merkkiainekokeiden perusteella rakenteiden liitoskohdat eivät ole ilmatiiviitä tutkituissa tiloissa. Paine-erojen vaikutuksesta rakenteiden sisältä ja läpi tulee vuotoilmaa sisätiloihin. Rakennus on rakennettu 1980-luvulla. Rakennusajankohtana ei ole kiinnitetty erityistä huomiota rakenteiden ilmatiiveyteen, jonka vuoksi em. rakennusaikakauden taloissa esiintyy tavanomaisesti ilmavuotoja mm. eri rakennusosien liittymäkohdista. Ilmavuotokohtia havaittiin myös luokkatilassa 192, jossa on saadun tiedon mukaan tehty ulko- ja alapohjan rakenneliittymien sekä ulkoseinän ja ikkunakarmien liittymien tiivistyskorjaukset. Tiivistyskorjausten työtavasta ei ole tarkempaa tietoa. Merkkiainekokeiden perusteella suosittelemme rakennuksen seinien ja lattioiden rajapintojen sekä seinien ja ikkunoiden liitoskohtien ja muiden mahdollisten esim. läpivientien ilmanvuotokohtien tiivistyskorjausta. Tiivistyskorjaukset tule tehdä erillisen suunnitelman mukaisesti ja korjaussuunnittelussa tulee käyttää korjausrakentamiseen erikoistunutta rakennesuunnittelijaa. Korjaustöiden laadunvarmistus tulee suunnitella jo korjausten suunnittelun yhteydessä. Suosittelemme tilojen tiivistyskorjausten valmistumisen jälkeen ilmanvaihdon tasapainottamista ja säätöä, joka osaltaan vähentää rakenteiden kautta tapahtuvia hallitsemattomia ilmavirtauksia. Ilmanvaihtoa säädettäessä tulee kiinnittää huomiota myös rakennuksen eri tilojen välisiin painesuhteisiin. Rakennuksen ulkoseinä- ja alapohjarakenteista on otettu materiaalinäytteitä mikrobitutkimuksia varten touko- kesäkuussa Kaikkien mikrobinäytteiden tulokset eivät VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

63 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) ole vielä valmistuneet tämän raportin allekirjoitushetkellä. Ulkoseinistä otettujen mikrobinäytteiden tulokset saattavat vielä vaikuttaa ulkoseinien toimenpidesuosituksiin. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki RKM Rakennusterveysasiantuntija VTT-C Mika Reiman RKM Rakenteiden kosteuden mittaaja VTT-C Liitteet 1 Pohjapiirros VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

64 Hovirinnan koulu Merkkiainekokeet (9) US, eristetila AP, eristetila US, eristetila US, eristetila AP, eristetila AP, eristetila AP, eristetila US, eristetila US, eristetila AP, eristetila AP, eristetila VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

65 LIITE 6

66 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Ratapihankatu TURKU VOC-analyysi ilmanäytteestä Asiakasviite: Hovirinta, ID Näytteen kerääjät: Jouni Vuohijoki Analyysin kuvaus: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet; ATD-GC-MS, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Kim Kuusisto, Helinä Hämäläinen Analysointimenetelmä Näytteet on kerätty Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen ja analysoitu kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta kyseiset aineet mukaan lukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Yksittäisiä yhdisteitä on kvantitoitu 1-40 kpl tai niin monta, että vähintään 2/3 TVOC-alueen piikkien yhteispinta-alasta on selvitetty. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden kokonaispitoisuus tolueeniekvivalenttina ja TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Tulokset (µg/m³) perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun ilmamäärään/keräysaikaan. Analyysimenetelmän mittausepävarmuus ilman näytteenottoa (luottamusväli 95 %) on aktiivinäytteille 9-59 % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 19 %. Passiivinäytteille mittausepävarmuus on vastaavasti % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 24 %. Tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden, samoin usein myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat edellä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen, ollen keskimäärin 4 ng/näyte eli 0,4 µg/m³ 10 dm³:n aktiiviselle tai 15 vrk:n passiiviselle näytteelle. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

67 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu, Kaarina Mittauskohde: Luokka 302 Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: : :39 Ilmamäärä: 7,04 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Dekaani 1 µg/m³ Nonaani 0,7 µg/m³ Undekaani 0,7 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Ksyleenit (p,m) 1 µg/m³ Ksyleeni (o) 0,7 µg/m³ Tolueeni 0,6 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET a-pineeni 0,5 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 0,5 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,5 µg/m³ Dekanaali 0,5 µg/m³ Heksanaali 0,7 µg/m³ Heptanaali 0,5 µg/m³ Nonanaali 2 µg/m³ KETONIT Asetofenoni 0,5 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 10 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

68 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu, Kaarina Mittauskohde: Luokka 190 Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: : :42 Ilmamäärä: 7,64 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Ksyleenit (p,m) 0,6 µg/m³ Tolueeni 0,6 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET 3-Kareeni 0,9 µg/m³ a-pineeni 2 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 1 µg/m³ 2-Etyyli-1-heksanoli 3 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 2 µg/m³ ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 15 µg/m³ 2-Butoksietanoli 4 µg/m³ ALDEHYDIT Dekanaali 1 µg/m³ Heksanaali 3 µg/m³ Heptanaali 0,6 µg/m³ Nonanaali 3 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 3 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT Metyyli-9-oksononanoaatti** 1 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 20 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

69 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu, Kaarina Mittauskohde: Luokka 201 Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: : :46 Ilmamäärä: 7,67 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Ksyleenit (p,m) 0,6 µg/m³ Tolueeni 0,7 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET a-pineeni 1 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 0,6 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 1 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,7 µg/m³ Dekanaali 2 µg/m³ Heksanaali 0,8 µg/m³ Heptanaali 0,7 µg/m³ Nonanaali 3 µg/m³ Oktanaali 0,7 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT 2-(2-Butoksietoksi)etyyliasetaatti 0,5 µg/m³ Texanol 1) 2 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 2 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 20 µg/m³ 1) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

70 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-adsorptioputkiin. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Näytteestä ilmoitetaan yhdisteen omalla vasteella lasketun pitoisuuden lisäksi pitoisuus tolueeniekvivalenttina niille yhdisteille, joiden pitoisuus tolueeniekvivalenttina määritettynä on lähellä tai ylittää ns. asumisterveysasetuksen [1] toimenpiderajan. [1] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

71 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Ratapihankatu 53 C TURKU VOC-analyysi materiaalinäytteestä Näytteen kerääjät: Jouni Vuohijoki Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

72 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu, Kaarina Mittauskohde: 3. Lk 190, jalkalista + liima, P:5,65g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,65 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 9 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET 3-Kareeni 4 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 18 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 19 µg/m³g MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 2 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 4 µg/m³g 2-Butoksietanoli 4 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 60 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

73 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu, Kaarina Mittauskohde: 4. Lk 190, vinyylilankku + liima,p:5,20g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,34 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 2 µg/m³g Undekaani 2 µg/m³g AROMAATTISET HIILIVEDYT Etyylibentseeni 1 µg/m³g Isopropyylibentseeni 2 µg/m³g Propyylibentseeni 1 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 1) 81 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 2) 190 µg/m³g EETTERIT Butyylieetteri** 21 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 3) 180 µg/m³g 2-Butoksietanoli 4) 220 µg/m³g 1-(2-Metoksipropoksi)-2-propanoli** 31 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 1 µg/m³g Heksanaali 16 µg/m³g Nonanaali 4 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 6 µg/m³g Asetoni 5) 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 690 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 3) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 4) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 5) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

74 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

75 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (5) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

76 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Ratapihankatu 53 C TURKU VOC-analyysi materiaalinäytteestä Näytteen kerääjät: Jouni Vuohijoki Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita, Kim Kuusisto Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

77 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu Mittauskohde: Kansalaisopisto, P:5,17g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,50 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Undekaani 1 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT Bentsyylialkoholi 1 µg/m³g 1-Butanoli 4 µg/m³g C9-C12-alkoholit** 180 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 190 µg/m³g MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 1 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 2) 150 µg/m³g 2-Butoksietanoli 3) 260 µg/m³g Dipropyleeniglykolimetyylieetterit** 40 µg/m³g Tunnistamattomat alkoholieetterit** 13 µg/m³g ALDEHYDIT Heksanaali 20 µg/m³g Nonanaali 6 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 5 µg/m³g Asetoni 4) 1 µg/m³g HAPOT 3,5,5-Trimetyyliheksaanihappo** 13 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 680 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 3) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 4) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

78 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu Mittauskohde: Luokka 192, P:4,47g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,41 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 1 µg/m³g Undekaani 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 5 µg/m³g C9-C12-alkoholit** 130 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 280 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 2) 150 µg/m³g 2-Butoksietanoli 3) 180 µg/m³g Dipropyleeniglykolimetyylieetterit** 65 µg/m³g Tunnistamattomat alkoholieetterit** 18 µg/m³g ALDEHYDIT Heksanaali 16 µg/m³g Nonanaali 4 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 5 µg/m³g Asetoni 4) 1 µg/m³g HAPOT 3,5,5-Trimetyyliheksaanihappo** 16 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 690 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 3) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 4) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

79 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu Mittauskohde: Ruokasali, P:5,03g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,26 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Undekaani 1 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 4 µg/m³g C9-C12-alkoholit** 150 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 240 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 2) 120 µg/m³g 2-Butoksietanoli 3) 270 µg/m³g Dipropyleeniglykolimetyylieetterit** 41 µg/m³g Tunnistamattomat alkoholieetterit** 13 µg/m³g ALDEHYDIT Heksanaali 46 µg/m³g Heptanaali 1 µg/m³g Nonanaali 10 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 4 µg/m³g Asetoni 4) 1 µg/m³g HAPOT 3,5,5-Trimetyyliheksaanihappo** 9 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 680 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 3) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 4) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava, yhdiste läpäisee keräimen helposti Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

80 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Tulosten tarkastelu Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkiin. Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320 µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

81 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

82 LIITE 7

83 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Ratapihankatu TURKU VOC-analyysi materiaalinäytteestä Näytteen kerääjät: Jouni Vuohijoki Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

84 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu, Kaarina LK 190 Mittauskohde: akustiikkalevy, P:1,19g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,44 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) <5 µg/m³g CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hovirinnan koulu, Kaarina LK 190 Mittauskohde: akustiikkalevy, P:0,94g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 4,32 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) <5 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

85 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

86 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

87 pc-seloste, pessi, 07/2016 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely 1 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite: RTC Vahanen Turku Oy, Ratapihankatu 53 C, Turku sama jouni.vuohijoki@vahanen.com Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 2 kpl (suoraviljely, Valvira 8/2016) materiaalinäytteitä 2 kpl (natiivitarkastelu) Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu Näytteenottaja: Jouni Vuohijoki Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 1. Luokan 190 akustiikkalevy (mineraalivilla) Az282 Näyte 2. Luokan 190 akustiikkalevy (mineraalivilla) Az283 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: / SES Elatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 (8/2016) mukainen menetelmä. Viljely tehdään suoraan maljoille ilman laimennusta ja se selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Menetelmä sisältää viljelyyn perustuvan suku/lajitason tunnistuksen ja semikvantitatiivisen määräarvion. Viljely tehdään Valviran ohjeen mukaisesti, mutta kahdelle rinnakkaiselle maljalle kullakin alustalla ja tulokset ilmoitetaan pesäkemääriltään runsaammalta maljalta. Tryptoni-hiivauuteglukoosi alusta (THG, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem, Reiman, 1999) ; mesofiiliset sienet Dikloranglyseroli-18-alusta (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 14 vrk Raisa Ilmanen, Sanna Pätsi, Satu Saaranen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty tulkinta tehdään Valviran (2016) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 mukaan. Tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = 1 19 pesäkettä (niukasti mikrobeja), ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja), +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja), pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Valviran ohjeiden mukaan Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti ( ). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Kosteusvaurioindikoivien ryhmien pesäkemäärät ilmoitetaan erikseen, mikäli kokonaiskasvu ei ole runsasta. Valviran ohjeen (2016) mukaan luokitellut mukaan kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª (luokittelu Asumisterveysoppaan, 2009 mukaan).

88 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 2 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Lisäanalyysit: Näytteistä, joiden kasvua ei voitu varmasti selvittää viljelymenetelmällä tehtiin suoramikroskopointi, mikäli se oli näytemateriaalin / näytemäärän puolesta mielekästä. Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu Näytteenottaja: Jouni Vuohijoki Näytteenottopvm: , näytteen saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 1. Luokan 190 akustiikkalevy (mineraalivilla) Az284 Näyte 2. Luokan 190 akustiikkalevy (mineraalivilla) Az285 Analyysi: Menetelmä: Analysoijat: Natiivitarkastelu; näytteen suora mikroskopointi, sienirihmaston ja itiöiden havainnointi; rajoitettu tunnistus (enimmillään sukutason tunnistus) Sirkku Häkkilä / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö

89 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 3 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 1. Luokan 190 akustiikkalevy (mineraalivilla) Az282 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Chaetomium *ª + 7 pes./malja Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Chaetomium *ª + 8 pes./malja Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Muut ryhmät: steriili rihma + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä sieni-itiöitä, eikä lajistossa tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaalissa havaittiin tummapilkkuisuutta. Varmistava natiivitarkastelu (suoramikroskopointi) samasta näytteestä: Natiivitarkastelu: Näytekappaleen pinta on silmämääräisesti tummapilkkuinen. Näytteessä ei havaittu sienirihmaa- tai itiöitä. Natiivitarkastelun perusteella näytteessä ei esiinny sienikasvua. Az284

90 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 4 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Näyte 2. Luokan 190 akustiikkalevy (mineraalivilla) Az283 Bakteerit, THG-alusta Yht. + Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit + Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Chaetomium *ª + 1 pes./malja Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Aspergillus niger ryhmä + Cladosporium + Muut ryhmät: steriili rihma + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Aspergillus versicolor *ª + 1 pes./malja Cladosporium + Muut ryhmät: steriili rihma + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä sieni-itiöitä, eikä lajistossa tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näytekohtaiset huomiot Näytemateriaalissa havaittiin tummapilkkuisuutta Varmistava natiivitarkastelu (suoramikroskopointi) samasta näytteestä: Natiivitarkastelu: Näytekappaleen pinta on silmämääräisesti tummapilkkuinen. Näytteessä ei havaittu sienirihmaa- tai itiöitä. Natiivitarkastelun perusteella näytteessä ei esiinny sienikasvua. Az285

91 Testausseloste materiaalinäyte, suoraviljely 5 / 5 HovirinnanKoulu_VALMAT_rtc_ Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte 1. Näyte 2. Ei viljelymenetelmällä havaittavaa mikrobikasvustoa. Natiivitarkastelun perusteella näytteessä ei esiinny sienikasvua. Ei viljelymenetelmällä havaittavaa mikrobikasvustoa. Natiivitarkastelun perusteella näytteessä ei esiinny sienikasvua. Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Suoraviljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Natiivitarkastelumenetelmä selvittää myös elinkyvyttömän sienirihmaston tai sieni-itiöiden esiintymisen, mutta vain preparoidun osanäytteen osalta. Edustava osanäyte onnistuu parhaiten kovilta materiaaleilta. Aktinomykeettien esiintymistä ei havaita tässä natiivitarkastelussa. Rajaukset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja. Turussa Tuija Häkkilä FM, projektitutkija Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira 8/2016. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss. Reiman, M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpaa L, Laitinen S, Rautiala S. The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate - Indoor Air '99, Vol. 4, pp Indoor Air '99, Edinburgh, Scotland.

92 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely 1 / 5 Biodiversiteettiyksikkö Aerobiologian yksikkö pc-seloste, pessi, Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Tilaaja: RTC Vahanen Turku Oy/Jouni Vuohijoki Ratapihankatu 53 C, Turku Laskutus: c/o Vahanen-yhtiöt, laskutus, viite ID Toimitusosoite: jouni.vuohijoki@vahanen.com Selosteen sisältö: materiaalinäytteitä 6 kpl (suoraviljely, Valvira 8/2016) Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu, Kaarina Näytteenottaja: RTC Vahanen Turku Oy/Jouni Vuohijoki, Mika Reiman Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 16. Luokka 203, akustiikkalevy (akustiikkalevyn pahvi) Aå106 Näyte 17. Luokka 203, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå107 Näyte 18. Luokka 201, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå108 Näyte 19. Käytävä luokan 147 vieressä, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå109 Näyte 20. Luokka 147, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå110 Näyte 21. Luokka 147, akustiikkalevy (akustiikkalevyn pahvi) Aå111 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm: / VK Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; Valviran Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 (8/2016) mukainen menetelmä. Viljely tehdään suoraan maljoille ilman laimennusta ja se selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Menetelmä sisältää viljelyyn perustuvan suku/lajitason tunnistuksen ja semikvantitatiivisen määräarvion. Viljely tehdään Valviran ohjeen mukaisesti, mutta kahdelle rinnakkaiselle maljalle kullakin alustalla ja tulokset ilmoitetaan pesäkemääriltään runsaammalta maljalta. Tryptoni-hiivauuteglukoosi alusta (THG, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset sienet Rose Bengal mallasuutealusta (Hagem, Reiman, 1999) ; mesofiiliset sienet Dikloranglyseroli-18-alusta (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri-ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio 14 vrk Satu Saaranen / Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty tulkinta tehdään Valviran (2016) Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen, Osa IV Asumisterveysasetuksen pykälä 20 mukaan. Tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = 1 19 pesäkettä (niukasti mikrobeja), ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja), +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja), pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Valviran ohjeiden mukaan Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti ( ). Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. Kosteusvaurioindikoivien ryhmien pesäkemäärät ilmoitetaan erikseen, mikäli kokonaiskasvu ei ole runsasta. Valviran ohjeen (2016) mukaan luokitellut mukaan kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª (luokittelu Asumisterveysoppaan, 2009 mukaan).

93 2 / 5 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Tulokset ja näytekohtaiset tulkinnat Näyte 16. Luokka 203, akustiikkalevy (akustiikkalevyn pahvi) Aå106 Bakteerit, THG-alusta Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. - ei kasvua Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. - ei kasvua Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. - ei kasvua Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä ei havaittu lainkaan elinkykyisiä mikrobeja. Näyte 17. Luokka 203, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå107 Bakteerit, THG-alusta Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. - ei kasvua Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. - ei kasvua Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja, eikä lajistossa tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näyte 18. Luokka 201, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå108 Bakteerit, THG-alusta Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. - ei kasvua Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. - ei kasvua Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja, eikä lajistossa tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

94 3 / 5 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Näyte 19. Käytävä luokan 147 vieressä, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå109 Bakteerit, THG-alusta Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. - ei kasvua Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. - ei kasvua Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. - ei kasvua Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä ei havaittu lainkaan elinkykyisiä mikrobeja. Näyte 20. Luokka 147, akustiikkalevyn takapinta (villa) Aå110 Bakteerit, THG-alusta Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus sydowii *ª + 1 pes./malja Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. - ei kasvua Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. - ei kasvua Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja, eikä lajistossa tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

95 4 / 5 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Näyte 21. Luokka 147, akustiikkalevy (akustiikkalevyn pahvi) Aå111 Bakteerit, THG-alusta Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet, M2-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus sydowii *ª + 1 pes./malja Penicillium + Mesofiiliset sienet, Hagem-alusta Yht. + Homesienet Penicillium + Kserofiiliset sienet, DG-18-alusta Yht. + Homesienet Aspergillus sydowii *ª + 2 pes./malja Penicillium + Näytekohtainen tulkinta Rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa. Näytteessä havaittiin vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja, eikä lajistossa tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Lausunto Yhteenveto tuloksista Näyte Mikrobikasvun esiintyminen kohteessa näytteittäin Näyte 16. Ei mikrobikasvustoa. Aå106 Näyte 17. Ei mikrobikasvustoa. Aå107 Näyte 18. Ei mikrobikasvustoa. Aå108 Näyte 19. Ei mikrobikasvustoa. Aå109 Näyte 20. Ei mikrobikasvustoa. Aå110 Näyte 21. Ei mikrobikasvustoa. Aå111 Huomioitavaa Epäillystä vauriokohdasta tehdyt havainnot ja näytteenottokohdan merkitys sisäilman kannalta on huomioitava tulkittaessa näytteen osoittamaa terveyshaittaa. Suoraviljelymenetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Rajaukset Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Valviran ohje 8/2016) kuvatun toimenpiderajan ylittyminen koskee rakennuksen sisäpintojen tai sisäpuolisten rakenteiden, muiden tilojen ja rakenteiden vaurioita, joista irtoaville epäpuhtauksille sisätiloissa oleva voi altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Ilmayhteyden osoittamisessa voidaan käyttää esimerkiksi merkkiaineita tai -savuja.

96 5 / 5 TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, Valvira, suoraviljely Biodiversiteettiyksikkö / Aerobiologian yksikkö Hovirinnan-koulu_VALMAT_RTC_ Turussa Anna-Mari Pessi FM, erikoistutkija Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Viitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Valvira 8/2016. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss. Reiman, M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpaa L, Laitinen S, Rautiala S. The characteristics of the dilution and direct plating methods for the determination of microbial flora and concentrations in building materials. Proceedings of the 8th International Conference on Indoor Air Quality and Climate - Indoor Air '99, Vol. 4, pp Indoor Air '99, Edinburgh, Scotland.

97 LIITE 8

98 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 1 HOMEKOIRARAPORTTI / Hovirinnan koulu Kaarina Homekoirat Sagulin Ky / Jaana Sagulin posti@homekoirat.fi

99 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 2 HOME-ETSINTÄRAPORTTI Asiakkaan yhteystiedot Home-etsinnän tilaaja / tutkittava kohde: Nimi Hovirinnan koulu / Tekninen isännöitsijä Mikko Salospohja / Kaarinan kaupunki Osoite Päiväläisenkatu Kaarina Puhelin / mikko.salospohja@kaarina.fi Laskutusosoite (jos eri kuin tilaaja), raportti: Nimi Kaarinan kaupunki / Tila- ja ravintopalvelut Osoite PL 31 Merkki: Hovirinnan koulu Puhelin / Helsinki Jakelu (jos muu kuin tilaaja): Nimi Osoite Puhelin / 2. Kohteen tiedot Omistusasunto: Vuokra-asunto Omakotitalo Kerrostalo Rivitalo Muu: Koulu Tutkittava pinta-ala: noin 4000 m2 Rakennusvuosi: 1980-luvun alussa Lämmitys: vesikiertoiset patterit Kerroslukumäärä: 1 Ilmanvaihto / Ilmastointi: koneellinen tulo ja poisto

100 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 3 3. Taustatiedot tutkittavasta kohteesta Hovirinnan koulussa on 10 pienopetusluokkaa ja 8 pienluokkaa. Hovirinnan koulun kanssa samassa rakennuksessa toimii myös ruotsinkielinen koulu St. Karins Svenska Skola ja Förskolan. Koulu on yksikerroksinen, betonirunkoinen, pääosin tiiliverhoiltu rakennus. Alapohja on betonilaatta ja yläpohja on pääosin ontelolaattarakenne. Rakennuksessa on tasakatto, kermikate. Rakennus sijaitsee tasamaalla, piha on asfaltoitu. Rakennuksen ympärillä on salaojat. Kohtien 1, 2, ja 3 tiedot on saatu home-etsinnän tilaajalta 4. Selostus home-etsinnästä, tulokset Tutkimuksen päivämäärä Home-etsintä suoritetaan koulutettujen homekoirien avulla. Home-etsintä tehdään yleensä yhdellä koiralla ja tarvittaessa myös toisella koiralla. Koira etsii tutkittavaksi pyydetyn alan ja tarvittaessa toinen koira tutkii ainakin ne tilat, joista ensimmäinen koira on ilmaissut. Toisen koiran käytön tarpeellisuuden ratkaisee koiranohjaaja aina tapauskohtaisesti. Koiran ilmaisu tarkoittaa sitä, että kohdasta tulee koiralle koulutettu homeen haju. Homekoirat Sagulin KY:n homekoirille on koulutettu yleisimmät kosteusvauriohomeet (ns. Indikaattorilajeja): Acremonium, Aspergillus fumigatus, Aspergillus spp, Aspergillus versicolor, Aureobasidium, Eurotium, Fusarium, Penicillium, Stachybotrys, Streptomyces, Trichoderma, Ulocladium sekä hiivat (3 erilaista) ja sädesieni. Homelajeja on kuitenkin satoja, siksi on mahdollista, että etenkin koirille tuntemattomat homelajit jäävät ilmaisematta. Jos asunnossa on ylipaine, se saattaa vaikeuttaa / estää koiran ilmaisuja. Yritys ei vastaa mahdollisesti ilmaisematta jääneistä kohdista. Home-etsintäraportin kohtien 1,2 ja 3 tiedot on saatu home-etsinnän pyytäjältä. Home-etsintäraportti antaa tietoa tutkimuspäivän tilanteesta ja raporttiin merkitään koirien ilmaisemat kohdat tai että ilmaisuja ei ole ollut. Liitteenä voi olla valokuvia ja piirustuksia. Homekoira pystyy ilmaisemaan pieniäkin pitoisuuksia ja koira ilmaisee kohdasta, josta haju tulee voimakkaimmin. Homekoirien ilmaisemien paikkojen hajun lähde voi olla kauempanakin esimerkiksi ilmavirtausten takia eli vauriokohta voi olla eri paikassa. Haju voi tulla kauempaa esimerkiksi putken läpiviennin kautta. Koiran ilmaisema home voi olla pinnassa, esim. laatoituksen saumoissa tai syvemmällä rakenteissa. Mikäli asiakkaalla ja / tai jatkotutkijalla / remontoijalla on kysyttävää homekoiratutkimuksesta, niin yrittäjään voi aina olla yhteydessä tutkimuksen jälkeen.

101 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 4 HOMEKOIRIEN ILMAISEMAT KOHDAT : Koulu tutkittiin homekoirilla Ready ja Rupert. Muutaman kohdan tutkivat molemmat koirat ja näissä molemmat koirat ilmaisivat samat kohdat. Koirien ilmaisemat kohdat on merkitty liitteenä olevaan pohjapiirustukseen ja osa on valokuvattu. Tutkimuksessa oli mukana tekninen isännöitsijä, vanhempainyhdistyksen edustaja, Vahanen Oy:n edustaja ja työsuojeluvaltuutettu. Ilmaisut on numeroitu koirien etenemisjärjestyksessä ja samat numerot on merkitty pohjapiirustukseen ja valokuviin. Työhuoneita 122 koulukuraattori ja viereinen koulupsykologin huone ei tutkittu (tilat lukittu, ei avainta) Homekoirien ilmaisemat kohdat: 1. Lk 202 ulkoseinän / lattian rajaa, enemmän noin puolesta välistä oikean puoleisten ikkunoiden kohdilla 2. Käytävällä viemäreiden tuuletusaukon kohdilla lattiaa 3. Kirjavaraston käytävällä lattiaa oven viereisen kirjahyllyn alta ja samaa kohtaa viereisen luokan puolelta ja käytävällä 3. pilarin ympäriltä lattiaa 4. Liikunnan opettajien miesten sosiaalitilassa lattiaa 5. Käytävän lattialuukkua atrium2 luokan edestä (suomenkielinen koulu) 6. Lk 185 ulkoseinän / lattian rajaa + ulkoseinustalla ylöspäin 7. Käytävän 4 x wc ( ) lattiaa, eniten istuinten vierestä ja pesualtaiden alta 8. Lk 187 ulkoseinän / lattian rajaa 9. Tuulikaapissa lattiaa jokaisen seinän vierestä ja myös käytävän puolelta tuulikaapin vierestä lattiaa 10. Lk 188 ulkoseinän / lattian rajaa pilarin vierestä ja myös pesualtaan vierestä lattiaa väliseinän vierestä 11. Käytävän liikuntasauman kohdilla lattiaa ja viemärin tuuletusputken koteloinnin ympäriltä lattiaa 12. Sis.käynti 4 tuulikaapin lattiaa ulko-oven läheltä, siivouskomeron lattiaa pesualtaan alta ja wc-tiloja tuulikaapissa ja käytävän wc-tilat tuuulikaapin vierestä 13. Tuulikaapin vieressä olevan sähkökaapin lattiaa 14. Lk ulkoseinän / lattian rajaa, eniten molemmissa nurkissa 15. Lk 199A ulkoseinän / lattian rajaa, enemmän vasemmassa nurkassa

102 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti Lk 198 ulkoseinän / lattian rajaa + pesualtaan alta lattiaa 17. Käytävän lattialuukkua 18. Lk 186 ulkoseinän / lattian rajaa 19. Lk 302 pilarin tyveltä lattiaa väliseinän vierestä 20. Käytävän 4 x wc lattiaa 21. Lk 190 ulkonurkassa pilarin ympäriltä lattiaa ja vähän matkaa nurkasta molempien ulkoseinien / lattian rajaa ja oikean puoleisessa nurkassa ulkoseinän / lattian rajaa (lopussa tila tutkittiin uudestaan siten, että lattialista oli poistettu, tulos ei muuttunut) 22. Tuulikaapissa lattiaa ulkoseinän vierestä molemmissa nurkissa x wc lattiaa 24. puutyöluokassa ulkoseinän / lattian rajaa, ulkoseinän vierestä lattiaa 25. puutyöluokan takaosa 113 ulkoseinän / lattian rajaa 26. kuumakäsittely tilassa perällä olevan kaapin aluetta 27. lk 104 atriumin puoleisen väliseinän / lattian rajaa ikkunoiden kohdilla (tässä koira etsi pitkään ja vaikutti siltä, että haju oli jotenkin poikkeava tai outo koirille, tutkittiin kahdella koiralla. Kumpikin koira teki samaan kohtaan ilmaisun ja kumpikaan koira ei ilmaissut väliseinän takana olevassa atriumissa. Atriumissa havaitsin jotain poikkeavaa hajua) 28. siivouskomeron lattiaa pesualtaan alta 29. sähköryhmäkeskuksen lattiaa 30. lk 110 Hipp-esikoulu molempien ulkoseinien / lattian rajaa 31. Hopp- esikoulu molempien ulkoseinien / lattian rajaa 32. Wc 143, 144 lattiaa 33. Käytävän lattialuukkua 34. Tuulikaapin ulkoseinän / lattian rajaa molemmissa nurkissa 35. Musiikkiluokassa ikkunaulkoseinän / lattian rajaa 36. Varaston 146 lattiaa ja sen takana olevan sähköryhmäkeskuksen lattiaa, siellä havaitsin voimakasta homeen kaltaista hajua 37. Kansalaisopiston tilassa nyk luokan viereisen wc lattiaa ja siivouskomeron pesualtaan alta lattiaa 38. Lk 160 edessä olevan käytävän lattialuukkua 39. Käytävän 2 x wc lattiaa

103 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti Ruokasalissa liikuntasalin puoleisen väliseinän vierestä lattiaa ja ruokasalin lattialuukkua ja vanhan jakelulinjaston / ulkoseinän nurkassa ulkoseinän / lattian rajaa 41. Keittiössä lattiakaivoja ja viemärin tuuletusputken kotelointia 42. Keittiön emännän toimistossa ulkoseinän / lattian rajaa ja oikealla olevaa peltistä kotelointia ja viereisessä ruokakomerossa ulkoseinän / lattian rajaa 43. Keittiön tuulikaappi 248 lattiaa ja myös ylöspäin, eniten ulko-oven lähellä 44. Tiskitilan 243 lattiakaivoa 45. Auditorion alaosassa ulkoseinän / lattian rajaa, näyttämökorokkeella korokkeiden välistä kohti lattiaa ja oven läheltä pesualtaan vierestä tuuletusputken kohdilla / vierestä lattiaa 46. Liikuntasalissa ruokasalin puoleisella seinustalla lattiaa ja ulkoseinän / lattian rajaa ja myös vähän keskemmältä lattiaa 47. Pesuhuoneessa suihkun alueella lattiaa 48. Tyttöjen pesutiloissa suihkujen alueella lattiaa ja pesualtaan alta lattiaa 49. Näyttämän takana olevassa tilassa lattiaa 50. Miesten pukuhuoneen pesuhuoneessa lattiakaivoja 51. Siivoojien taukotilassa ulkoseinän / lattian rajaa ja wc:ssä lattiaa 52. Siivoiskomerossa pesualtaan alta lattiaa ja pesukoneiden vierestä lattiaa 53. Siivouskomeron lattiakaivoa 54. Inva-wc:ssä istuimen ympäriltä lattiaa

104 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 7 5. Jatkotoimenpiteet Yrityksen suositus on, että lopullisia johtopäätöksiä ei kuitenkaan tule perustaa pelkästään homekoiratutkimukseen. Homekoiran ilmaisu tarkoittaa yleensä jatkotutkimuksen tarvetta. Jatkotutkimukset on suositeltavaa teettää kosteus- ja homevaurioihin erikoistuneella asiantuntijalla. Lajin määritys, runsaus, vaurion laajuus ja korjaussuunnitelmat eivät kuulu homekoirayritykselle. Koiran ilmoittama perustuu koiran vainuamiin, koiralle koulutettujen kosteusvaurioihin viittaavien mikrobien ilmaan vapauttamiin aineenvaihduntakaasuihin. Koirat ilmoittavat sen paikan, mistä hajut tulevat huoneilmaan. Koirat eivät ilmoita homeen tarkkaa alkuperää, ei sen laajuutta eikä vakavuutta. Kasvustot voivat olla kosteita tai täysin kuivia. Vaurion tarkempaa selvittämistä varten on otettava yhteyttä homevaurioita kartoittaviin ja korjaaviin ammattilaisiin. Homekoiraraportti ei korvaa kuntotutkimusta eikä kuntokartoitusta. 6. Päiväys ja allekirjoitus Home-etsinnän tekijä: Jaana Sagulin Homekoirat Sagulin Ky Ruohojärventie Hautjärvi, Mäntsälä gsm posti@homekoirat.fi kotisivut LIITTEET: Pohjapiirustus, valokuvia 26 kpl JAKELU: Tilaaja

105 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 8 Pohjapiirustus, vihreällä on merkitty homekoirien ilmaisut

106 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 9 VALOKUVALIITE 1 lk 202 ulkoseinusta 2 käytävä, viemärin tuuletusaukon vierestä Kirjavarastokäytävä

107 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 10 4 liikunnanopettajien sosiaalitila 5 käytävän lattialuukku atrium2- luokan edessä 6 lk 185 ulkoseinusta

108 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 11 8 lk 187 ulkoseinusta 11 käytävän liikuntasauma 21 lk 190ulkoseinusta

109 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti tuulikaappi 33 käytävän lattialuukku 35 musiikkiluokan ulkoseinusta

110 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti varasto 146, takana sähköryhmäkeskus 40 ruokasali, liikuntasalin välioven vierestä

111 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti ruokasali, ulkoseinusta / vanhan palvelulinjaston nurkka 45 auditorion alaosa, ulkoseinusta 45 auditorio, pesualtaan vierestä tuuletusputken alue

112 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti liikuntasali, ruokasalin viereinen seinusta 46 liikuntasali, ruokasalin puoleinen seinusta 46 liikuntasali, ruokasalin puoleinen seinusta

113 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti tyttöjen pesuhuone 49 näyttämön takana oleva tila

114 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 17 Ulkoseinustaa, luokat 189, 188, 187 Ulkoseinustaa, luokka 187 ulkonurkka

115 Homekoirat Sagulin Ky Home-etsintäraportti 18 Ulkoseinustaa, luokka 202 ym Ulkoseinustaa, liikuntasali ym

116 LIITE 9

117

118 Results obtained with aggressive samplingsampling A+ Mycometer air number 350 A Mycometer air number B Mycometer air number C Mycometer air number > 1700 The level of mould in the air is like that found in normal buildings with a high cleaning standards. A+ result is the acceptance criteria for a final cleaning after a mould remedation. The level of mould in the air is like that found in normal buildings with a high cleaning standards. The level of mould is higher than that found in normal buildings with normal cleaning standards. This may be due to accumulation of exogenous mould that accumulates due to poor cleaning standards. A category B results should always give rise to a more thoroughly inspection to look for a room/building related mould source. The level of mould is significately higher than that found in normal buildings. This could be due to presence of a source of mould in the room/building due to moisture problems.; but it can aso be due to a very poor cleaning standard leaving a large accumulation of external mould particles.

119 LIITE 10

120 TUTKIMUSRAPORTTI HOVIRINNAN KOULU OSITTAINEN SISÄILMASELVITYS RTC VAHANEN TURKU OY Ratapihankatu 53 C, Turku, Finland Y-tunnus

121 Tutkimusraportti 2 (6) Hovirinnana koulu Sisäilmaselvitys Sisällys 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot Kohde ja tilaaja Tekijä ja ajankohta Taustaa Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot Tutkimus Merkkiainekokeet Tallentavat paine-eromittaukset Mineraalikuitumittaukset... 5 VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

122 Tutkimusraportti 3 (6) Hovirinnana koulu Sisäilmaselvitys Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde Tilaaja Hovirinnan koulu Kaarina Kaarinan kaupunki / Mikko Salospohja 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijät RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki p jouni.vuohijoki@vahanen.com Ratapihankatu 53 C TURKU p Taustaa Kohteen kenttätutkimukset suoritettiin ja Hovirinnan koululla pidettiin sisäilmatekninen katselmus maanantaina Katselmuksen syynä oli rakennuksen käyttäjiltä tulleet ilmoitukset mahdollisista sisäilmaongelmista. Katselmusmuistio on tämän raportin liitteenä. Muistiossa on esitetty katselmuksessa tehtyjä havaintoja sekä esitetty toimenpide-ehdotuksia sisäilman laadun parantamiseksi. 1.4 Tutkimuksen tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisia sisäilman laatua heikentävät ongelmat sekä esittää toimenpide-ehdotuksia havaittujen ongelmien poistamiseksi. Tutkimus rajattiin laaditussa katselmusmuistiossa esitettyihin toimenpiteihin. 1.5 Tutkimusmenetelmät ja vertailuarvot Rakennuksen painesuhteet Luokkahuoneiden ja ulkoilman välisiä paine-eroja mitattiin n. viikon kestävänä tallentavana paine-eromittauksena. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

123 Tutkimusraportti 4 (6) Hovirinnana koulu Sisäilmaselvitys Merkkiainekokeet 2 Tutkimus Ulkoseinien sisältä mahdollisesti tapahtuvia ilmavuotoja tutkittiin merkkiainemenetelmällä johtamalla ulkoseinien sisään merkkiainekaasua päästöletkulla. Merkkiainekaasuna käytettiin vedyn (5 %) ja typen seosta. Mahdollisia ilmavuotokohtia etsittiin luokkatiloista merkkiaineanalysaattorilla Inficon Sensistor XRS9012. Analysaattorin ilmaisuherkkyys on säädettävissä asteikolle Tässä tutkimuksessa herkkyytenä pidettiin asentoa 5. Mineraalikuitunäytteet teippimenetelmällä Tuloilmakanavissa ja kanavien päätelaitteissa olevien teollisten mineraalikuitujen pitoisuutta arvioitiin ottamalla päätelaitteiden sekä tuloilmakammioiden sisäpinnoilta näytteet geeliteippimenetelmällä (BM-Dustlifter). Näytteistä suoritettiin kuitulaskenta valomikroskoopilla. Otetut teippinäytteet analysoi Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. 2.1 Merkkiainekokeet Sosiaali- ja terveysminimisteriön Asumisterveysasetuksessa (545/2015) ei ole esitetty toimenpiderajaa tuloilmakanavien kuitupitoisuuksille. Työterveyslaitos on asettanut tuloilmakanavan sisäpinnan viitearvoksi kuitua / cm². Merkkiainekokeita tehtiin pistokoeluontoisesti luokkien 186 ja 190 ulkoseiniin. Huoneistoa ei alipaineistettu tutkimuksen ajaksi, vaan tutkimus tehtiin luokkatilan ilmanvaihdon normaalissa käyttöasennossa. Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoa ulkoseinän sisältä seuraavista kohdista: Luokka Alapohjan ja ulkoseinän liitoskohdat - Ikkunoiden ja ulkoseinien liittymäkohdat Luokka Lämmityspatterien kiinnityskohdat - Ikkunoiden ja ulkoseinän liittymäkohdat Saadun tiedon mukaan luokassa 190 tiivistyskorjaukset on jo tehty. Tarkastushetkellä ikkunaliittymien listoitukset olivat paikoillaan, jonka vuoksi ilmavuotokohtia ei pystytty tarkkaan paikallistamaan. Ikkunaliittymien kautta tapahtuvat ilmavuodot saattavat tulla ikkunakarmien ja pokien välistä, jolloin vuoto on suoraan ulkoa eikä ulkoseinän eristetilasta. Mikäli näin on, ilmavuodoista ei ole merkittävää haittaa sisäilman laadulle. Lämmityspatterien kiinnityskohtien kautta tapahtuvat ilmavuodot ovat niin pieniä, ettei vuodoilla ole merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

124 Tutkimusraportti 5 (6) Hovirinnana koulu Sisäilmaselvitys Tutkimushetkellä luokan 186 tiivistyskorjauksia ei ollut vielä tehty. Suosittelemme havaittujen ilmavuotokohtien tiivistämistä erillisen suunnitelman mukaisesti. Tiivistyskorjausten laadunvarmistus tulee suorittaa merkkiainemenetelmällä jo työn aikana ennen korjattujen kohtien pinnoituksia ja listoituksia. Tällöin mahdolliset ilmavuotokohdat pystytään paikallistamaan ja korjaamaan uusia listoituksia purkamatta. 2.2 Tallentavat paine-eromittaukset Luokkatilojen ja ulkoilman sekä luokkalitojen ja käytävän välisiä paine-eroja seurattiin noin viikon kestävänä tallentavana paine-eromittauksena. Mittaustulokset on esitetty tämän raportin liitteenä. Luokan 202 mittaukset: Mittausten perusteella luokka 202 oli - Viikonloppuna 5 Pa alipaineinen käytävään verrattuna - Viikolla klo 04:00 07: Pa alipaineinen käytävään verrattuna - Viikolla klo 7:30 15:30 nollapaineinen tai 10 Pa alipaineinen käytävään verrattuna (n. 50 % ajasta kumpaakin) - Viikolla klo 15:30 22: Pa alipaineinen käytävään verrattuna - Viikolla klo 22:00 04:00 5,5 Pa alipaineinen käytävään verrattuna - Viikonloppuna Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna - Viikolla Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Luokkatilan ja ulkoilman väliset rajut paine-erovaihtelut johtuvat osittain kovasta tuulesta. Luokkatilan ja käytävän väliset paine-erovaihtelut johtuvat sekä kovasta tuulesta, että ilmanvaihtokoneiden jaksotetusta toiminnasta. Luokassa 202 on turhan suuri alipaine ulkoilmaan ja käytävään verrattuna. Suosittelemme alipaineen syyn selvittämistä sekä ilmanvaihdon toiminnan tasapainottamista ilmanvaihtoalan ammattilaisen toimesta. Luokan 190 mittaukset Mittausten perusteella luokka 190 oli viikonloppuna keskimäärin 4 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Viikolla luokan ja ulkoilman väliset painesuhteet vaihtelivat 6 Pa:n ja + 4 Pa:n välillä kovan tuulen vaikutuksesta. Atriumtila 2:n mittaukset Atrium 2 oli koko viikon keskimäärin 0 2 Pa ylipaineinen käytävään verrattuna. Luokan 190 ja Atrium 2:n kohdalla tulo- ja poistoilmavirtojen suhde on mittausten perusteella säädetty oikein. 2.3 Mineraalikuitumittaukset Hovirinnan koulun tuloilmakanavistojen sisäpinnoilta otettiin viisi geeliteippinäytettä mineraalivillakuitujen kertymisen määrittämiseksi. Näytteet otettiin luokkien 147, 193 ja 197 tuloilmakanavien päätelaitteista, sekä tuloilmakoneiden TK 1 ja TK 8 tuloilmakammioiden pohjalta. Näytteiden tulokset on esitetty taulukossa 1, ja analyysivastaus on kokonaisuudessaan liitteessä 3. VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

125 Tutkimusraportti 6 (6) Hovirinnana koulu Sisäilmaselvitys Taulukko 1. Tuloilmakanavien mineraalikuitumittausten tulokset. Työterveyslaitos on asettanut tuloilmakanavan sisäpinnan viitearvoksi kuitua / cm². Tämä tarkoittaa, että Työterveyslaitoksen kokemuksen mukaan tuloilmakanavan kuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia tätä viitearvoa pienemmillä pitoisuuksilla. Hovirinnan koulun kuitumittauksissa nämä viitearvot alittuvat reilusti jokaisessa mittapisteessä. Analyysitulokset eivät anna aihetta olettaa tuloilmakanavien mineraalivillakuitujen aiheuttavan tiloissa sisäilmariskiä. Turussa RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Liitteet 1 Tallennetun paine-eromittauksen tulokset 2 Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalikuitumittaukset VAHANEN TURKU p Ratapihankatu 53 C, Turku y-tunnus

126 Pa (Pa) Paine-ero PA PA 1, luokan 202 ja käytävän väliset paine-erot. Negatiivinen lukema tarkoittaa alipainetta luokan puolella. 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 7 tammi tammi tammi tammi tammi 2017 RTC_YHTEISET\PROJEKTIT\Kaarinan kaupunki\hovirinnan koulu\09 Korjausten jälkeiset tutkimukset\4 Raportti\Hovirinnan loggaukset\pa 1.t

127 pa (pa) paine-ero PA 2 PA 2, Luokan 202 ja ulkoilman väliset mittaukset. Negatiivinen lukema tarkoittaa alipainetta sisällä. 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 7 tammi tammi tammi tammi tammi 2017 RTC_YHTEISET\PROJEKTIT\Kaarinan kaupunki\hovirinnan koulu\09 Korjausten jälkeiset tutkimukset\4 Raportti\Hovirinnan loggaukset\pa 2.t

128 Pa (Pa) Paine-ero Pa 3 Pa 3, Atrium 2:n ja käytävän väliset mittaukset. Negatiivinen lukema tarkoittaa alipainetta luokkatilan puolella. 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 7 tammi tammi tammi tammi tammi 2017 RTC_YHTEISET\PROJEKTIT\Kaarinan kaupunki\hovirinnan koulu\09 Korjausten jälkeiset tutkimukset\4 Raportti\Hovirinnan loggaukset\pa 3.t

129 Pa (Pa) Paine-ero PA 4 PA 4, Luokan 190 ja ulkoilman väliset mittaukset. Negatiivinen lukema tarkoittaa alipainetta luokkatilassa. 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 12:00 00:00 7 tammi tammi tammi tammi tammi 2017 RTC_YHTEISET\PROJEKTIT\Kaarinan kaupunki\hovirinnan koulu\09 Korjausten jälkeiset tutkimukset\4 Raportti\Hovirinnan loggaukset\pa 4.t

130 Aerobiologian yksikkö puh Turku yliopisto ANALYYSIVASTAUS TEOLLISET MINERAALIKUIDUT Analysointimenetelmä Geeliteipiltä lasketaan stereomikroskoopin avulla kaikki yli 20 µm pituiset teolliset mineraalikuidut pintaalayksikköä kohden (kuitua/cm 2 ). Määritys on asumisterveysasetuksen mukainen (Valvira 8/2016). Teollisten mineraalikuitujen kahden viikon laskeumalle toimenpideraja on usein siivotuille pinnoille 0,2 kuitua/cm 2 harvoin siivotuille pinnoille 3 kuitua/cm 2 Ilmanvaihtojärjestelmän kuitupitoisuudelle toimenpiderajaa ei ole määritetty, mutta viitearvoksi on annettu kuitua/cm 2 Mikäli toimenpideraja ylittyy, tulee arvioida tarve kuitupitoisuuden pienentämiseen. Korjaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi mineraalivillojen pinnoitus lasikuitukankaalla tai sideaineella ilmastointi- ja ilmanvaihtoputkien puhdistaminen mineraalivillojen puhdistaminen tai vaihtaminen Analyysitulosten tulkinnassa tulee huomioida otettujen rinnakkaisnäytteiden määrä ja niiden toimenpiderajojen ylitykset.

131 Aerobiologian yksikkö puh Turku yliopisto ANALYYSIVASTAUS TEOLLISET MINERAALIKUIDUT Tilaaja: RTC Vahanen Turku Oy Laskutus: RTC Vahanen Turku Oy Toimitusosoite: Ratapihankatu 53 C, Turku Saapumispäivä: Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu, ilmanvaihtojärjestelmä Käsittelijä: Fanny Korpela Analysointipäivä: vk laskeutunut pöly Geeliteippinäyte Tulokset: Koodi Mittauskohde Huomiot Kuitua/cm Luokkahuoneen 147 tuloilmakanavan päätelaite Luokkahuoneen 193 tuloilmakanavan päätelaite Luokkahuoneen 197 tuloilmakanavan päätelaite - 3,2-3,4-1,0 TK1 Tuloilmakoneen TK 1 tuloilmakammion pohja Suurempi lukeman epävarmuus, johtuen näytteessä olevasta pölystä 6,4 TK8 Tuloilmakoneen TK 8 tuloilmakammion pohja - 3,2

132 1 / 3 TESTAUSSELOSTE pinta-/pölynäyte, suoraviljely HovirinnanKoulu_PIN_RTC_ pc-seloste, pessi, 07/2016 Tilaaja: Laskutus: Toimitusosoite.: RTC Vahanen / Jouni Vuohijoki, Ratapihankatu 53 c, Turku vahanen jouni.vuohijoki@vahanen.com Selosteen sisältö: pintanäytteitä 5 kpl Näytetiedot: Kohde: Hovirinnan koulu Näytteenottaja: Jouni Vuohijoki Näytteenottopvm: , näytteet saapuneet Näytteet: lab.tunniste Näyte 1. Tuloilmakanava vesikatolla Ay294 Näyte 2. Tuloilmakanava vesikatolla Ay295 Näyte 3. Tuloilmakanava, käytävä luokan 198 vieressä Ay296 Näyte 4. Poistoilmakanava, käytävä luokkien 204 ja 304 välissä Ay297 Näyte 5. Tuloilmakanava, käytävä luokan 191 vieressä Ay298 Analyysi: Menetelmä: Viljelypvm.: / TH Kasvatusalustat: Kasvatusolosuhteet: Analysoijat: Tulosten tulkinta ja esitystapa Suoraviljely; laboratorion sisäinen menetelmä Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus, suuntaa antava määräarvio, viljely suoraan maljoille ilman laimennusta. Menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG, Asumisterveysohje, 2003); bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet; 2 % mallasuuteagar (M2, Asumisterveysohje, 2003); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit; Dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18, Asumisterveysohje, 2003); kserofiiliset sienet (Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on aw= 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa.) Kasvatuslämpötila 25 C; kasvatusaika 7 vrk (bakteeri- ja sienipesäkkeiden määräarvio), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettipesäkkeiden määräarvio vrk Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä/ Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö Käytetty menetelmä ei sovella Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyjä ohjeita, vaan analyysissä on käytetty mikrobikasvun runsauden mukaista asteikkoa. Kasvun runsaus esitetty taulukoissa seuraavasti: - = ei kasvua, (+) = yksittäinen pesäke, + = vähän, ++ = kohtalaisesti, +++ = runsaasti, ++++ = erittäin runsaasti kasvua, y = ylikasvu). Asteikko on vain suuntaa antava. Kosteusvaurioindikoivat ryhmät on merkitty * ja mahdollisesti toksiset mikrobiryhmät ª; luokittelu Asumisterveysoppaan (2009) mukaan. Laboratorion huomioita Kertyneen pölyn mikrobeille ei ole validoitua tulosten tulkintamenetelmää. Huone- ja kanavapölynäytteille (pinta- tai pölynäytteinä) ei voida soveltaa rakennusmateriaaleille / rakenteiden pinnoille käytettyjä tulkintaperiaatteita.

133 Testausseloste pinta-/pölynäyte, suoraviljely 2 / 3 HovirinnanKoulu_PIN_RTC_ Tulokset Näyte 1. Tuloilmakanava vesikatolla Ay294 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua Näyte 2. Tuloilmakanava vesikatolla Ay295 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua Näyte 3. Tuloilmakanava, käytävä luokan 198 vieressä Ay296 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua * Kosteusvaurioindikoivat ryhmät * ª toksiset mikrobiryhmät

134 Testausseloste pinta-/pölynäyte, suoraviljely 3 / 3 HovirinnanKoulu_PIN_RTC_ Näyte 4. Poistoilmakanava, käytävä luokkien 204 ja 304 välissä Ay297 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. +++ Aktinomykeetit *ª (+) Muut bakteerit +++ Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. + Homesienet Cladosporium + Penicillium + Phoma * (+) Tunnistamaton homesieni (+) Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. + Homesienet Eurotium * + Penicillium + Näyte 5. Tuloilmakanava, käytävä luokan 191 vieressä Ay298 Bakteerit (THG-elatusalusta) Yht. - Aktinomykeetit *ª - Muut bakteerit - Mesofiiliset sienet (M2-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua Kserofiiliset sienet (DG-18-elatusalusta) Yht. - Ei kasvua * Kosteusvaurioindikoivat ryhmät * ª toksiset mikrobiryhmät Allekirjoitukset Turussa Tuija Häkkilä FM, projektitutkija Satu Saaranen FL, laboratoriopäällikkö Viitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.), Ympäristö ja Terveys-lehti, Pori ss.

135 1 (2) ANALYYSIVASTAUS Tilaus: RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Ratapihankatu 53 C TURKU Pölyn koostumus Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla Reima Kämppi Analysointimenetelmä Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiin elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS). Suodattimelta tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaan sisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkasia esiintyi enemmän kuin vähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojen käyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/tai alkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkasten analysointiin, joilla ei ole tunnusomaista muotoa. Pintapölynäytteen analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit siltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisen huonepölyn koostumuksesta. Tuloilmakanavanäytteen tuloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit. Kunkin hiukkastyypin osuus näytteessä on arvioitu silmämääräisesti kolmiportaisella asteikolla (sisältää vähäisiä määriä/sisältää/sisältää runsaasti), poikkeuksena teolliset mineraalikuidut joiden osuus on arvioitu painoprosentteina. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

136 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Tulokset AE Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Hovirinnan koulu Kaarina Mittauskohde 1: luokkien 197/198 välistä käytävä tuloilm Näyte sisältää: -Hienojakoinen ulkoilmapöly (kiviaines- ja hiekkapöly) -metallipölyä (sinkki) Mittauskohde 2: luokka 204 vierestä käytävä poistoilmak. Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Mittauskohde 3: luokka 191 vierestä tuloilmakanava Näyte sisältää: -karkeaa ulkoilmapölyä (kiviaines-, hiekka- ja siitepöly) Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Työympäristön kehittämispalvelut Esa Vanhala tutkija Helsinki Reima Kämppi erikoismittaushygieenikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

137 LIITE 11

138 1 (2) ANALYYSIVASTAUS Tilaus: RTC Vahanen Turku Oy Jouni Vuohijoki Ratapihankatu TURKU Pölyn koostumus Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla Reima Kämppi Analysointimenetelmä Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiin elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS). Suodattimelta tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaan sisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkasia esiintyi enemmän kuin vähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojen käyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/tai alkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkasten analysointiin, joilla ei ole tunnusomaista muotoa. Pintapölynäytteen analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit siltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisen huonepölyn koostumuksesta. Tuloilmakanavanäytteen tuloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit. Kunkin hiukkastyypin osuus näytteessä on arvioitu silmämääräisesti kolmiportaisella asteikolla (sisältää vähäisiä määriä/sisältää/sisältää runsaasti), poikkeuksena teolliset mineraalikuidut joiden osuus on arvioitu painoprosentteina. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus ,

139 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Tulokset AE Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Hovirinnan koulu Kaarina Mittauskohde 1: iltapäiväkerhon käytävä kaapin päältä Näyte sisältää tavanomaista huonepölyä. Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Työympäristön kehittämispalvelut Esa Vanhala tutkija Helsinki Reima Kämppi erikoismittaushygieenikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

140 LIITE 12

141 1 Radio- ja EMC-laboratorio Raportti Turun ammattikorkeakoulu SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN MITTAUKSET HOVIRINNAN KOULUSSA Paikka: Hovirinnan koulu Kaarinassa Pvm ja aika: klo ja tallentava mittaus Mittaajat: Reijo Ekman, Radiotekniikan yliopettaja, DI, Radio- ja EMC-laboratorion päällikkö Jani Auranen, projekti-insinööri, Ins (AMK) Mittauslaitteet: RF-kentänvoimakkuusmittari Narda 100 khz-3 GHz Matalataajuisten kenttien mittari Narda 10 Hz-100 khz Tallentava kentänvoimakkuumittari EME Spy, Satimo, 80 MHz-6 GHz, useita erillisiä tietoliikenteen käyttämiä taajuuskaistoja. Mittaukset tehtiin Hovirinnan koulussa klo välisenä aikana. Mittauksia tehtiin aikajärjestestyksessä seuraavissa paikoissa: Luokassa 190, 189, opettajien huoneessa, musiikkiluokassa, käytävällä musiikkiluokasta luokkaan 190, ulkona oven edessä, ulkona luokan 189 ikkunoiden edessä, luokissa 187, 195, käytävällä ja luokassa 200. Luokissa 190 ja 189 mittaukset tehtiin kahdeksassa pisteessä, joiden paikat on esitetty liitteen 1 pohjapiirustuksessa. Taulukossa 1 on esitetty vertailtavien luokkien 190 ja 189 taajuusalueen 100 khz- 3 GHz kokonaiskentänvoimakkuusarvojen maksimiarvot 2 minuutin mittausjaksolla mittauspisteissä. Taulukossa 2 on esitetty muiden sisä- ja ulkotilojen paikat ja kentänvoimakkuudet Taulukko 1. Luokkien 190 ja 189 RF-kentänvoimakkuusarvojen vertailu Mittauspiste Luokka 190 Luokka 189 RF-kentänvoimakk. V/m RF-kentänvoimakk. V/m 1 0,6 0,5 2 0,5 0,3 3 0,8 0,5 4 0,7 0,5 5 1,0 0,6 6 1,9 0,3 7 1,2 0,4 8 0,9 0,5 Tallentavan paikka Keskiarvo pisteistä 1-8 0,95 0,45

142 2 Taulukko 2. Sisä- ja ulkotilojen kentänvoimakkuusarvot Tila RF-kentänvoimakkuus V/m luokka 190 0,5-1,9 luokka 189 0,3-0,6 luokka 187 0,4-0,5 luokka 195 0,3-0,4 luokka 200 0,2 musiikkiluokka 0,3-0,4 Käytävä musiikkiluokka.luokka 190 0,3-0,5 Käytävä, jossa luokat 185 ja 195 0,2-0,3 Opettajien huone 0,3-0,4 ulkona oven edessä (luokkien 190 ja 189 2,0-3,0 välissä) ulkona luokan 189 ikkunan vieressä 1,5-2,6 ulkona luokan 190 päätyseinän kohdalla 1,7-2,3 ulkona luokan 190 sivuseinän kohdalla 1,6-3,5 ulkona luokkien 192,186,198 kohdalla 1,1-2,4 ulkona luokan 111 päädyssä 2,5-3,0 Tallentava mittauslaite EME Spy jätettiin mittaamaan luokan 190 keskiosaan pöydän päälle. Mittauslaite siirrettiin 1.6. luokka an 189, josta laite haettiin 4.6. Laite mittaa yleisimpien kännykkä-, langattomien lähiverkko-, TV- ja radio-taajuusalueiden kentänvoimakkuudet MHz:n taajuusalueella. Kaikkien mittaustaajuuskaistojen kokonaiskentänvoimakkuus on esitetty kuvassa 1 alla. Kuvissa 2-4 on esitetty voimakkaimpien mittauskaistojen 5G WLAN, 2 G WLAN ja GSM 1800 kentänvoimakkuudet. Lisää mittauskaistoja on esitetty liitteessä 2 Kuva 1. Kokonaiskentänvoimakkuus kahden vuorokauden ajalta

143 3 Kuva 2. 5 GHz:n Wlan-kaistan kentänvoimakkuus Kuva 3. 2 GHz:n WLAN-kaistan kentänvoimakkuus Kuva 4. GSM 1800-kaistan kentänvoimakkuus

144 4 Luokissa 190 ja 189 mitattiin myös matalataajuiset sähkö- ja magneettikentät. Luokasta 190 oettajain huoneeseen siirretystä naavaseinästä mitattiin myös matalataajuiset kentät. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty sähkö- ja magneettikenttien voimakkuudet taasjuusalueella Hz. Muut matalataajuisten kenttien mittaustulokset on esitetty liitteessä 3. Kuva 5. Luokan 190 matalataajuinen Hz sähkökentänvoimakkuus Kuva 6. Luokan 190 matalataajuinen Hz magneettikentänvoimakkuus

145 5 ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suomessa väestön altistumisen viitearvot ovat sähkö- ja magneettikentille on esitetty taulukossa 3 (Säteilyturvakeskuksen sivuilta kopioitu taulukko 8.6) Sähkökentänvoimakkuuden viitearvot ovat taajuusalueella MHz vakio 28 V/m, MHz nouseva V/m ja 2-300GHz vakio 61 V/m ks. taulukko 3. Mitatut kentänvoimakkuudet ovat normaaleja tukiasemien lähettyvillä esiintyviä arvoja. Ulkona mitatut arvot ovat 5 10 kertaisia verrattuna sisätiloihin. Suurin ulkona mitattu arvo luokan 190 sivuseinän kohdalla oli 3,5 V/m, joka on noin kymmenesosa väestön altistumisrajan V/m arvosta. Luokan 190 kentänvoimakkuudet taajuusalueella 100 khz- 3GHz olivat korkeammat jokaisessa mittauspisteessä kuin luokassa 189. Mittauspisteiden keskiarvo luokassa 190 (0,95 V/m) oli noin kaksinkertainen verrattuna luokan 189 pisteiden keskiarvoon (0,45 V/m) Tallentavan mittarin tuloksissa selvästi voimakkain taajuusalue oli luokassa GHz:n langattoman lähiverkon aiheuttama kentänvoimakkuus 3 4 V/m. Mittaus tehtiin oppilaspöydän päällä keskellä luokkaa, jossa kohtaa katossa on ilmeisesti (WLAN, WiFi) tukiasema. Uusimmat tukiasemat käyttävät kauemmin käytössä olleen 2 GHz:n tekniikan lisäksi 5 GHz:n lähetystä. Alemman taajuuden kentänvoimakkuus on % ylemmän kentänvoimakkuudesta. Kokonaiskentävoimakkuus on vain hieman korkeampi kuin yksistään 5 GHz:n WLANin aiheuttama, koska kaikkien muiden lähetteiden voimakkuudet ovat vain murtoosan WLANista. Luokissa 190 ja 189 mitattiin myös matalataajuiset sähkö- ja magneettikentät taajuusalueella khz. Näissä ei ole havaittavaa eroa luokkien välillä ja arvot ovat prosentin luokkaa maksimi altistusrajoista. Opettajien huoneeseen siirretyn naavaseinän lampun läheisyydessä n cm:n etäisyydellä mitattiin khz:n taajuusalueella V/m kentänvoimakkuuksia, jotka ovat n. 10% raja-arvosta. Taulukko 3.

146 6 Pitkäaikaiselle väestön altistumiselle löytyy useista Euroopan maista (mm. Itävalta, Ranska, Hollanti) suosituksia huomattavasti matalammista kentänvoimakkuusrajoista kuin ICNIRP 1998 viitearvot. Sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista ihmisten terveyteen ja suositukset matalammista raja-arvoista löytyvät julkaisusta EUROPAEM EMF Guideline 2016 for prevention, diagnosis and treatment of EMFrelated health problems and ilnesses. (Rev Environmental Health 2016;31(3): Suositukset on jaettu kolmeen luokkaan: Päiväaikaiseen (Daytime), yöaikaiseen (Nighttime) ja herkistyneen väestön (Sensitive populations) raja-arvoihin. Mitatut kentänvoimakkuudet ylittävät suosituksen raja-arvot DECT, GSM 1800, WLAN 2 ja 5 GHz-kaistoilla. Suurin ylitys on WLAN 5 GHz:n kaistalla, jossa mitattu kentänvoimakkuus ylittää suosituksen rajan kymmenkertaisesti. ICNIRP 1998 ja EUROPAEM EMF Guideline 2016 raja-arvojen ero on kertainen. Keskustelua oikeista raja-arvoista, jotka huomioivat myös muut kuin rf-kenttien lämpövaikutukset ihmisen kehossa, käydään jatkuvasti ympäri maailman. Tieteellinen tutkimus sähkömagneettisten kenttien pitkäaikaisvaikutuksista jatkuu myös maailmanlaajuisesti. Reijo Ekman Radiotekniikan yliopettaja, DI Puh

147 7 Liite 1 Mittausarvot pohjapiirustuksissa Kuva. Nardalla mitatut kentänvoimakkuudet ulkona

148 Kuva. Nardalla mitatut kentänvoimakkuudet sisällä 8

149 Liite 2. Tallentavan mittauslaitteen tulokset 9

150 10

151 11 Liite 3. Matalataajuisten sähkö- ja magneettikenttien mittaustulokset Hovirinnan koulun matalataajuiset kentät Mittaukset Luokka , Led-kattovalon alla sähkökenttä 1-100kHz, luokka 190

152 12 Led-kattovalon alla sähkökenttä Hz Led-kattovalon alla Magn.kenttä Hz Led-kattovalon alla Magn.kenttä khz

153 13 190, 120 cm korkeudella, E 1-100k E Hz, 120 cm