Kuusiston linna pysähdyspaikan myös retkeilijälle

Transkriptio

1 R- Itella Oyj Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 6/ tarjoaa Piispan suojaksi rakennettu Kuusiston linna pysähdyspaikan myös retkeilijälle Sää on 7 16 Turussa kesät talvet. 10 kesän kuumin puheenaihe. Reijo Mäki ei haikaile mökille hyttysjahtiin. Historia, konst och unik miljö på nära avstånd

2 Nautitaan lahjasta Me suomalaiset olemme talven jälkeen kotiluolastamme kömpiviä pessejä, valossa silmiään siristeleviä peikkoja. Joka kevät hämmästymme yhtä paljon sitä, että kesä tulee ja meillä on lupa nauttia siitä ilman pitkiä kalsonkeja. Tämä vuodenaika ihmeellisine väreineen, kukkineen ja lintuineen on kuin joka päivä uudelleen avattava lahja, jonka Taivaan Isä on meille antanut. Sen kun tarttuu nauhoihin ja vetää paketin auki! Perheemme pojat ovat kumpikin vuorollaan löytäneet linnuista mukavan harrastuksen. Tähän harrastukseen on kelpuutettu mukaan jopa äiti, tapahtuuhan se metsässä ja rannoilla, riittävän kaukana sivilisaatioista. Tunnelma lintutorneissa on rento ja harras. Harmaahaikaraa, joutsenpariskuntaa ja Kuten luontokin, kirkko rauhoittaa hätäisen mielen. tylliä tuijotetaan pitkään, kokemuksia ja kaukoputkia jaetaan. Luonnossa liikkujan täytyy malttaa pysähtyä ihmettelemään luonnon ilmiöitä. Metsien, meren ja niittyjen ihanuudet avautuvat hitaasti. Luontoon ei ole pikakurssia eikä se ole räjähtävän hauska huvipuisto. Luonnon hengitys kulkee sielulle hyvässä rytmissä. Siksi siellä koettu jää syvällisesti mieleen, rentouttaa ja auttaa suhteuttamaan oman elämän osaksi suurta kokonaisuutta ja vuoden kiertoa. Maariankämmekkä, mukulaleinikki tai puolisoa huhuileva uuttukyyhky ovat tarjolla vain, kun arvostamme niitä ja arvotamme ne korkeammalle kuin hosumisemme. Hosuleille voi suositella myös pysähtymistä kirkkoon. Kuten luontokin, kirkko rauhoittaa hätäisen mielen. Kirkon sanoma avautuu, kun sallimme itsellemme oikeuden pyhyyden kokemukseen. Kaupungissa kesää viettävä pääsee seurakuntien kesäkahviloihin, joita on tarjolla niin aikuisille kuin lapsiperheillekin. Domcafé on päivittäin avoinna oleva keidas Tuomiokirkon porrastasanteella. Hennalan upea seurakuntakoti Satavassa on avoinna keskiviikkoisin klo 15 saunojille ja uimareille. Kesäkahviloita on myös Nummen seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo 13-15, Runosmäen seurakuntakodissa arkisin klo 9-15 ja Mikaelin seurakuntakodissa maanantaisin klo Tapulikahvio Paattisten kirkon kellotapulissa on avoinna tiistaisin klo ja puoli tuntia musiikkihetken jälkeen. Sokerina pohjalla on Aurelian sommarcafé keskiviikkoisin klo 13. Leppäkertun kesäkolo -kahviloita lapsille on Piikkiön seurakuntakeskuksessa saakka klo , Nuortentalolla Eerikinkatu 1:ssä saakka ja Runosmäen seurakuntakodissa 3.7. saakka klo Kaarinan Papinholman seurakuntakodilla pääsee takaisin lapsuuden kesiin joka keskiviikko klo Katso tarkemmat tiedot ja lisää seura- ALUKSI kuntien kesänvietosta netistä Rauhoitetaan mielemme rantakivillä ja kirkkojen lempeässä viileydessä. Hyvää kesää! Paula Heino SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU En ol tehny viäl tähä mennes elämä kaikki niit virhei, mitä voi, mut pikaste laskuje mukka kahreksa virhet kymmenest kuitenkin. En ol ylppiä niist, täl järjel tekissin toisel taval, jotta olen oppinukki. Ei mul silti olis voimi sihe, et nee levitetä lentolehtisin ympärs maat ja vaarita munt viareil ihmisil selittämä, mitä ja kui. Runoilija Heli Laaksonen, Kotiliesi 10/2009 Kun seksuaalisuutta ei nähdä ensi sijassa lisääntymisen vaan yksinäisyyden murtamisen kautta, avautuu sekin näkymä, jossa keskeinen seksuaalisuuden tehtävä ihmisen elämässä voi toteutua myös homoseksuaalisessa parisuhteessa. Piispa Kari Mäkinen, Kotimaa 20/2009 Vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia. Asioiden täytyy jo alun alkuaan olla aika hyvin, että ihminen jaksaa kiinnostua toisista. Lisäksi vapaaehtoistyössä ihminen unohtaa omat itsekkäät tarpeensa, ja työ itsessään tuottaa onnellisuuden kokemuksia. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, Vantaan Lauri 20/2009 KANNEN KUVAT Kuusiston linnan raunioilla voi tunnelmoida keskiaikaiseen tyyliin. Toinen mahdollisuus aikamatkailuun on osallistua kesäkuun lopussa Keskiajan Turku tapahtumaan, jossa esitetään muun muassa Miraakkelinäytelmä. Kuva Jussi Vierimaa KUUKAUDEN SANA Savusaunan ylistys On kaunis synnyinmaamme, maat, metsät, järvet sen. Me Luojan töitä saamme katsella kiittäen. Yli kolmekymmentä vuotta sitten saavuin perheineni Itä-Suomesta Turkuun juhannuksen jälkeen kesällä Viimeisenä Pohjois- Karjalan juhannuksena ilma oli viileä, jopa suorastaan kolea. Seurakunnan kesäkodilla pidetyssä juhannusjuhlassa piti olla paksut vaatteet, lapsilla pipo päässä. Sen jälkeen olen saanut kokea lämpimämpiä juhannusaikoja täällä Varsinais- Suomessa, missä olen viettänyt juhannusta säännöllisesti muutamaa Pietarin Pyhän Marian seurakunnan juhannusta lukuun ottamatta. Juhannuksena Pietarin suomalainen pappi on osallistunut inkeriläisten kesäjuhlille Keltossa, Skuoritsassa, Tuuterissa. Hän on halunnut myös mennä saunaan juhannussaattona saadakseen tuntea keskikesän juhlan aidon kosketuksen: tuoreen koivuvastan puhdistavan ja rauhoittavan tuoksun mielessään ja sielussaan. Muistan nuoruusvuosieni savusaunan ihanan löylyn ja lempeän kuumuuden mikä tummaksi paahtuneessa saunassa viipyi. Pienen matkan päässä saunasta sijaitsi kirkasvetinen lähdekaivo, ja siitä saunavedet otettiin ja puhdasta tuli! T imo Jakonen Lähteestä pulppuaa yhä raikasta vettä: nyt Jumalan Sanan ehtymättömästä virrasta. Vanhenemiseen sisältyy useita murhehuolia, mutta jos kerran jo varhain on löytänyt taivaalliset aarteet, niin yhä jatkuvasti voi palata turvalliselle armolähteelle ja rakentaa elämänsä Kristus-kalliolle. Kesä on lupausten aikaa. Nuoret parit sitoutuvat rakastamaan toisiaan myötä- ja vastamäessä, rippikoululaiset perehtyvät kirkon uskon perusasioihin, tutustuvat Raamattuun, katekismukseen ja siihen miten niiden mukaan tulisi elää oikein. Turun Katariinanseurakunnan kesäjumalanpalvelukset ovat miltei kaikki konfirmaatiomessuja, jolloin Pyhän Katariinan kirkko täyttyy ääriään myöten. Arkipäivisin (ma-pe klo 11 16) tiekirkkoon kannattaa tulla katselemaan, hiljentymään ja rukoilemaan sekä viipymään hautausmaalla. Monen ihmisen kesä on työn ja voimainponnistuksen aikaa. Ei elämää kuin peltoa voi ylittää (Boris Pasternak). Sairaalat toimivat, vanhainkodeissa tehdään vaativaa työtä, teollisuuslaitokset paahtavat täydellä teholla, palveluammateissa paneudutaan asiakkaiden toiveisiin. Matkailu ja festivaalit edellyttävät isoja valmisteluja. Kesätapahtumat ympäri maata kutsuvat vapaaehtoisia kantamaan yhteistä vastuuta. Urheilijat kilpailevat äärirajoillansa ja monet meistä harrastavat kuntonsa kehittämiseksi eri palloilulajeja kuten tämän kirjoittaja lentopalloa hyvässä seurassa. Herätysliikkeiden juhlat kokoavat Jumalan valtakunnan elopelloille tuhatmäärin uskovaista kansaa. Tänä kesänä lestadiolaisen herätysliikeen valtauoma yltää Aurajoen rantamille kun Suviseurat pidetään Oripäässä. Sanan saarnaajat saapuvat rikastuttamaan jumalanpalveluselämää myös yhtymämme seurakuntakirkkoihin. Martti Hirvonen Katariinanseurakunnan kirkkoherra vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava Kustantaja Förläggare Kotimaa-yhtiöt Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman Päätoimittaja Chefredaktör Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen, mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Patricia Bruun, Juho Niemelä, Minna Vesanto Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Erkki Kiiski ja Kotimaa-yhtiöt Painopaikka Tryckeri Hansa-print, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy Jakeluhuomautukset puh Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, Turku puhelin (02) turku.tiedotus@evl.fi TAIVAAN MERKIT Ei paljasta pintaa Kirkossa katse harhailee, erottaa tuttuja merkkejä ja symboleita, tunnistaa apostolin kuvan, muistaa tarinan pätkän. Ja jää sitten seuraamaan tyylitellyn köynnöskasvin kaarta, joka liittyy toiseen ja taas kolmanteen, koukeroiden haarautuessa ja täyttäessä koko pinnan. Herkkien viivojen pyörteilevä rytmi ilmaisee iloa ja juhlavuutta tavalla, joka saa mielen hapuilemaan vanhan virren sanoja: Nyt ylös sieluni, mullasta nouse tästä... Koristetaide eli ornamentiikka on ikivanha kuvailmaisun muoto. Ihmisen koristelun tarpeen miettiminen vie väistämättä taiteellisen ilmaisun alkulähteille, jossa uskonnollinen ulottuvuus on niin ikään läsnä. Vanhoissa kulttuureissa koris- T imo Jakonen teltiin työläästi ornamenteilla kaikkea sellaista, minkä haluttiin erottuvan arkisesta ja tavanomaisesta, ilmaisevan pyhän kohtaamista. Ornamentti onkin nähty inhimillisen ja jumalallisen rajapinnan korostamisena. Islamilaisessa kulttuurissa ornamenttien ilmaisurikkaus on kehitetty huippuunsa, geometrisista kuvioista muodostuvien monimutkaisten pintojen sisältäessä symbolisia piiloviestejä, joita uskonnollisten käsitysten vuoksi ei voi kuvin esittää. Länsimaissa teollisen massatuotannon myötä ornamentiikka levisi kaikkialle ja menetti mahdollisen symbolisen ilmaisukyvyn rippeetkin. Uutta, uljasta tulevaisuutta luoville modernisteille erityisesti rakennusten koristelu edusti pelkästään huonoa, kehittymätöntä makua. Arkkitehtuuriin tuli puhtauden ihanne, joka on näkynyt kirkoissakin tilan, valon ja materiaalien luomien vaikutelmien korostamisena. Myös värien käyttö tuntuu olleen pannassa aivan viime vuosiin asti. Oman kansallisen historiamme kunnioituksen myötä vanhoissa kirkoissa on sentään kaivettu esille vanhat koristemaalaukset, jotka teologisen puhdasoppisuuden nimissä oli välillä kalkittu piiloon, jo kauan ennen arkkitehtien paljaan pinnan ihanteiden syntymistä. Minkä turkulaisen kirkon viehkoja kiehkuroita oheisessa kuvassa on? Vastaus sivulla 5. Erkki Kiiski

3 Leirikeskukset täyttyvät sadoista rippikoululaisista Kesän 2009 rippikoululaiset saavat ensimmäistä kertaa Turun ja Kaarinan seurakuntien alueella maksuttoman rippileirin. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti viime vuoden marraskuussa, että seurakuntayhtymän rippileirit ja päiväkerhot muuttuvat maksuttomiksi vuoden 2009 alusta lukien. Maksuton rippikoulu koskee myös kirkkoon kuulumattomia nuoria, joita kesän leireille osallistuu vajaa 60. Turun ja Kaarinan seurakunnat ovat tiettävästi ensimmäinen seurakuntayhtymä Suomessa, joka vapauttaa perheet niin rippikoulumaksuista kuin päiväkerhomaksuistakin. Aikaisemmin rippikouluun osallistuminen on maksanut nuorta kohti noin sata euroa. Jatkossa rippikoulut rahoitetaan seurakuntien varoista. Maksuttomuudesta kertyy seurakunnille kustannuksia euroa. Rippileiri suosituin Rippikoulun aloittaa vuosittain noin 1650 Turussa, Kaarinassa ja Piikkiössä asuvaa nuorta. Rippikoulu tavoittaa nuoret, sillä kirkkoon kuuluvista noin 97 prosenttia käy riparin. Koko ikäluokasta rippikoulu tulee tutuksi 82 prosentille. Tavallisen leiririppikoulun rinnalla järjestetään myös ilta- tai päivärippikouluja. Suosituin on kuitenkin edelleen perinteinen leiririppikoulu. Tavallisten rippikoulujen lisäksi järjestetään myös harraste- ja erityisrippikouluja. Nuorisosihteeri Jani Käsmän mukaan suosituinta rippikouluryhmää on vaikea nimetä. Moni nuorista haluaisi kuitenkin päästä rippileirille alkukesästä. Nuori voi itse vaikuttaa mihin rippikouluryhmään haluaa osallistua tekemällä toiveita kavereiden ja leirin suhteen. Pitää olla hyvät perustelut, jos haluaa saada toiveensa läpi. Tungoksesta huolimatta löytyy aina kuitenkin myös niitä, joille rippikoulun ajankohdalla ei ole mitään väliä, Käsmä muistuttaa. Tule sellaisena kuin olet Joillekin rippikoulun käymisessä on kyse perinteestä ja suvun tavasta. Toisille syy osallistumiseen voi olla henkilökohtaisempi. Myös väestörekisteriin kuuluvat vanhemmat ovat olleet yhteydessä ja kyselleet, että voiko heidän lapsensa osallistua rippileirille. Se, että ei kuulu kirkkoon, ei ole este rippikoulun käymiselle, Käsmä kertoo. Uskonnolliset kysymykset kiinnostavat monia nuoria. Käsmä kannustaakin lähtemään rippikouluun uteliain ja avoimin mielin. Ripari tuo esiin evankelisluterilaista näkökulmaa, uskon elävyyttä ja sitä mihin me uskomme. Ripari jättää jäljen Käsmän mukaan rippikoulukokemus on yleensä niin hieno, että se kantaa pitkään. Siellä ollaan yhdessä ja saadaan uusia kavereita. Ripari on osa nuoruutta ja aikuistumista. Riparista puhuminen tuo aikuisillekin mieleen erilaisia tilanteita ja hetkiä, omia rakkaita tai vähemmän rakkaita riparimuistoja, Käsmä virnistää ja jatkaa. Rippikouluun ovat tervetulleita myös aikuiset, joille järjestetään yksityis- ja aikuisrippikouluja. Vuonna 1995 syntyneet voivat odottaa riparipostia saapuvaksi perinteisesti elokuun viimeisellä viikolla. Kaikki tiedot löytyvät myös netistä osoitteesta: Leena Koski J a n i K ä s m ä Tästä vuodesta lähtien kaikki seurakuntayhtymän rippileirit ovat olleet maksuttomia. Näiden viime kesän rippileiriläisten vanhemmat joutuivat vielä maksamaan keskimäärin sadan euron leirimaksun. Unohda lippulaput, ilmoittaudu netissä! Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ottaa käyttöön sähköisen ilmoittautumisjärjestelmän vuoden 2009 aikana. Oppia ja kokemuksia on haettu muutamista muista suurista seurakuntayhtymistä, joissa sähköinen ilmoittautuminen on käytössä. Sähköisen järjestelmän avulla esimerkiksi rippikouluun ilmoittautuja voi hoitaa koko ilmoittautumisrumban internetin kautta eikä paperilappuja tarvitse enää täytellä ja lähetellä. Aluksi kyse onkin vain rippikouluilmoittautumisista, mutta myöhemmin mukaan saadaan myös varhaiskasvatuksen toiminta, kuten kerhot ja muskarit. Rippikouluilmoittautuminen aukeaa seurakuntayhtymän nuorten verkkopalvelussa jossa ilmoittautuminen alkaa syyskuun alusta lähtien. Lähtökohtana on ollut helpottaa seurakuntalaisten mukaantuloa erilaisiin toimintamuotoihin. Sähköinen ilmoittautumisjärjestelmä tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia hoitaa yhteydenpitoa ryhmän kanssa. Pappi voi lähettää nuorille viestejä sähköpostilla tai vaikka tekstiviestein, nuorisosihteeri Jani Käsmä kertoo. Juho Niemelä Jätteiden lajittelu etenee hautausmailla Radio Deissä ekoasiaa kesän aikana Kompostoitavan jätteen lisäksi hautausmailta kertyy monenlaista muutakin jätettä. Hautausmaiden jätteidenlajittelujärjestelmä muuttuu ensi syksynä, jolloin polttokelpoinen jäte sekä lasi ja metalli saavat omat keräysastiansa. Turun hautausmailla jätteidenlajittelujärjestelmä muuttuu. Nykyisen lasi-muovi-metalli-astian tilalle tulee polttokelpoinen jäte. Sinne voidaan laittaa kaikki palavat tuotteet, kuten muovikynttilät steariineineen sekä muoviset kukkaruukut että paperit. Turun hautaustoimen päällikön Markku Mannerkorven mukaan toiseksi jäteastiaksi tulee uusi kaksiosainen pönttö, jossa toisella puolella on tila lasille ja toisessa metallille. Metalliseen voi laittaa kaikki hautakynttilähatut. Hautakynttilöissä käytetään lämpökäsiteltyä lasia, joka ei kelpaa kierrätykseen vaan päätyy kaatopaikalle. Asia sai sysäyksen, kun Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto teki tammikuussa tarkistuskäynnin Turun hautausmaalle. Määräykset ovat sellaiset, että jos muu kuin asuinkiinteistö tuottaa yli 10 kg metallijätettä viikossa, on jätteelle oltava oma astia, selventää Turun hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi. Ensimmäiset uudet jätteidenlajitteluastiat tulevat Turun hautausmaalle ensi syksynä. Tämän jälkeen vanhat astiat vaihdetaan uusiin myös muilla Turun ja Kaarinan seurakuntien hautausmailla. Leena Koski K a t r i S a a r e l a Radio Deissä alkaa kesäkuussa ajankohtaisiin ympäristöasioihin paneutuva teemasarja Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta. Pärskeitä-sarja ottaa näkökulmia ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen ja antaa samalla vinkkejä arjen ekoteoiksi. Kesän mittaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kustantamassa ohjelmasarjassa puhutaan asiantuntijoiden kanssa muun muassa kaupunkiluonnosta, ekologisemmasta lomanvietosta, kesäisen kaupungin kipupisteistä, metsistä ja vesistöistä. Ilmastonlämpenemisen ohella ekologisen jalanjäljen suuruus on ollut yksi puhuttavimmista ympäristöteemoista. Nykyisen elintason ylläpitämiseen tarvittaisiin neljä maapalloa. Syksyn alussa Pärskeissä muun muassa etsitään sopivia ekologisen jalanjäljen mittareita. Osana ympäristökasvatusta Pärskeitä-ohjelmasarja liittyy Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä tehtävään ympäristökasvatustyöhön. Seurakunnan ympäristökasvatuksen tulee tukea seurakuntalaisten sitoutumista ekologiseen elämäntapaan ja tarjota heille kristillisestä perinteestä nousevia voimanlähteitä elämäntavan muutoksiin, todetaan luterilaisen kirkon viime vuonna julkistetussa ilmastoohjelmassa. Ympäristökasvatus on keskeinen painopistealue Kirkon ympäristödiplomissa, joka on kirkon oma ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on sitoutunut järjestelmään vuodesta Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmat kuullaan Radio Deissä 107,3 MHz maanantaisin klo sekä perjantaisin klo elokuun loppuun saakka. MV

4 HyvinvointiTV hellii kehoa ja mieltä J u s s i V i e r i m a a Vuorovaikutteinen HyvinvointiTV tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ikäihmisten ja omaishoitajien arjen piristämiseen. Se taipuu myös hengelliseen sisältöön. HyvinvointiTV on uusi tapa kohdata seurakuntalaisia. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan sovellu, esimerkiksi surutyössä fyysinen kohtaaminen on edelleen ykkösvaihtoehto, pastori Petri Laitinen sanoo. Turun Kotikunnaassa on tunnelma kuin pienessä kisakatsomossa, kun asuin- ja hoivakodin asukkaat ovat kokoontuneet aamupäivällä television ääreen. Parhaat paikat isolta sohvalta on jo hyvissä ajoin viety. Televisioruutu kertoo, että saman tekevät katsojat ainakin Vantaalla, Laitilassa, Espoossa ja Salossa. Luvassa on HyvinvointiTV:n lähetys. Lähetys alkaa aivan pikapuolin, sanoo Kotikunnaan projektityöntekijä Tarja Norrbacka. Kellon lyödessä kymmenen jaetulle kuvaruudulle ilmestyvät muiden katsojien joukkoon myös Petri Laitinen ja Hanna Sirén istumassa Turun ammattikorkeakoulun studion muhkealla sohvalla. Huomenta kaikille. Kesä tulee kovaa vauhtia, ja ajattelinkin, että tänään voisimme muistella kevätjuhlia. Minkälaisia muistoja kevätjuhlat tuovat mieleenne, Henrikinseurakunnan pastorina työskentelevä Laitinen kysyy. Kevätjuhla muistuttaa monista mukavista asioista. Juhlia varten sain aina uuden kevätmekon. Niin, ja olihan vielä tietysti todistusten jako. Se oli aina yhtä jännittävää, muistelee Ulla Saarinen. Oliko teillä muuten suosikkiaineita koulussa, Laitinen tiedustelee. Keskustelu kouluaineista alkaa nopeasti. Monipuolista sisältöä HyvinvointiTV on Laurean ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteisessä pilottikokeilussa, ja sitä on kehitetty yli neljän vuoden ajan. Pääosin EU:n aluekehitysrahaston rahoittaman hankkeen pääyhteistyökumppaneina ovat Varsinais-Suomessa Turun, Laitilan ja Salon kaupungit. Kokeiluun osallistuu uusia asiakkaita näistä kaupungeista laiteasennusten edetessä. Tekijät tähtäävät siihen, että HyvinvointiTV:n ympärille rakennetaan laajempi alueellinen toimijaverkosto. HyvinvointiTV on palvelukokonaisuus, jonka tarkoituksena on parantaa ikäihmisten elämänlaatua vuorovaikutteisten televisiolähetysten avulla. Ohjelmaa lähetetään arkipäivisin, yleensä kaksi tai kolme kertaa päivässä. Interaktiivisen television ehdoton vahvuus on, että se mahdollistaa monipuolisen sisällön. Jumpat ja tietokilpailut pitävät yllä toimintakykyä, ja ne ovatkin olleet erityisen suosittuja ohjelmia. Ajankohtaisten tapahtumien kautta voidaan hauskalla tavalla muistella menneitä. Television kautta voidaan myös tavata toisia muistisairaudesta kärsiviä, ja näin saada vertaistukea, hankkeen tutkimuksesta vastaava Elina Vuorio luettelee ohjelmasisältöjä. Katsojat saavat vaikuttaa ohjelmien sisältöön. Ohjelmia suunnitellaan ja toteutetaan toimintatutkimuksen perusteella huomioiden sekä käyttäjien että hoiva-alan työntekijöiden näkemykset. Ulla Saarisen mielestä hyödyllisimpiä ohjelmia ovat olleet ne, joissa on ollut mukana asiantuntijoita. Varsinkin ohjelmat, joissa lääkärit ja hoitajat ovat kertoneet tarpeellisia tietoja muun muassa lääkeasioista, ovat olleet mieluisia. Tekniikka kuulostaa monimutkaiselta, mutta todellisuus on toisenlainen. HyvinvointiTV:n lähetystä seuraavat leppoisasti Tarja Norrbacka (takana vasemmalla), Elina Vuorio sekä Kotikunnaan asukkaat Ulla Saarinen, Mirjami Mäenala ja Eeva-Liisa Virtanen. Eeva-Liisa Virtanen toivoo enemmän historiaa käsitteleviä esitelmiä. Sellaista asiapitoista ohjelmaa. Meitä on niin moneksi, toinen pitää toisesta ja toinen toisesta. Minulle radio ja kirjallisuus ovat aina olleet lähellä sydäntä, Virtanen pohtii. Helppokäyttöisyys tärkeää Seuraavaksi voisimmekin laulaa suvivirren. Sen kaikki varmasti osaavat, Laitinen kannustaa. Laulu täyttää huoneen. Lähetysten vastaanottamiseen tarvitaan television tai muun päätelaitteen lisäksi kosketusnäyttö, laajakaistayhteys, kamera ja mikrofoni. Järjestelmä on suunniteltu niin helppokäyttöiseksi, jotta sitä voi käyttää myös kotona. Kun on kyse televisiosta, kynnys aloittamiseen ei ole niin iso. Televisio on monelle tuttu ja turvallinen, sanoo sisällöntuotantovastaava Hanna Sirén. HyvinvointiTV:n avulla esimerkiksi Salossa omaishoitajat pystyvät kommunikoimaan näppärästi toisten omaishoitajien kanssa. Lisäksi he voivat television välityksellä keskustella ja pyytää neuvoa ammatti-ihmisiltä. Tähtäämme siihen, että syksystä alkaen omaishoitajat voisivat olla yhteydessä omaishoidon yhdyshenkilöön jokaisena arkiaamuna, Elina Vuorio sanoo. HyvinvointiTV:llä halutaan tuoda valoa myös yksinäisten ikäihmisten arkeen. Moni kokeilussa mukana oleva asuu yksin. Tiedän, että yksinäiset ihmiset pitävät mittaan yhteyttä toisiinsa ja keskustelevat. Tämän kautta on luotu jopa ystävyyssuhteita. On se sitten ihmeellistä tekniikkaa, Ulla Saarinen ihmettelee. Myöskään ikäihmisten kanssa työskentelevälle uusi tekniikka ei ole mikään rasite. Tarja Norrbackan työhön Kotikunnaassa HyvinvointiTV on tuonut aivan uusia ulottuvuuksia. Tämä on päinvastoin tuonut aivan uudenlaista sisältöä omaan työhön ikäihmisten parissa. On ollut ilo huomata, kuinka paljon asukkaat ovat tästä saaneet apua. Monet ovat kokeneet, että yksinäisyyden tunne on vähentynyt. Tämä on oiva apuväline hoitotyössä, hän sanoo. Henrikinseurakunta innolla mukana Henrikinseurakunta on maaliskuusta lähtien ollut mukana kolmessa lähetyksessä. Toiminta sai alkunsa, kun Turun ammattikorkeakoulu otti yhteyttä seurakuntaan. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Henrikinseurakunta pyrkii hankkeen kautta omalta osaltaan tukemaan ikääntyvien elämänlaatua ja tuomaan raikkaan evankeliumin ikääntyville tuttujen sekä ajankohtaisten aiheiden kautta. Olemme käsitelleet lähetyksissä esimerkiksi kinkereitä ja pääsiäistä. Keskustelutyyppiset ohjelmat antavat hyvän lähtökohdan käsitellä myös hengellisiä asioita, Petri Laitinen sanoo. Hänen mukaansa HyvinvointiTV antaa seurakunnan työntekijöille tavan päästä toteuttamaan laaja-alaisesti omaa osaamistaan ja saada tietoa siitä, mikä ikäihmisiä askarruttaa. Sillä tiedolla on myös tavallisessa diakoniatyössä käyttöä. Haluamme oppia hyödyntämään uutta tekniikkaa. Tällaiselle toiminnalle on olemassa selkeästi tilausta. Pyrimme siihen, että syksyn aikana saisimme Henrikinseurakunnalle oman pc-yhteyden, jotta voimme osallistua lähetyksiin entistä aktiivisemmin. Laitinen kuitenkin korostaa, että esimerkiksi surutyön keskellä fyysinen läsnäolo on aina ehdottomasti ensisijainen kohtaamisen muoto. Seuraava HyvinvointiTV: n lähetys Henrikiseurakunnan kanssa on elokuussa. Seurakunnan kanssa tehtäviä lähetyksiä on suunnitelmissa laajentaa muun muassa siten, että pappiin tai diakoniatyöntekijään voisi olla henkilökohtaisesti yhteydessä television välityksellä. Olemme huomanneet, että mitä enemmän on aktiivisia käyttäjiä, sitä enemmän toivotaan myös yksilöllisiä tapaamisaikoja, Hanna Sirén toteaa. Puolen tunnin mittainen lähetys lähenee päätepistettään. Minkälaisen sääennusteen annatte tulevalle kesälle, Laitinen kysyy lopuksi. Silloin on kolme viikkoa kaunista ja lämmintä, kun sudenkorento tulee pihalle, katsojat vastaavat. Joonas Josefsson

5 POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, Turku faksi (02) Elokuun lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään ma J u s s i V i e r i m a a Sanoja suven suloon Pimeä talvi on takana. Lama painaa mieltä, sen myötä ihmisten kovuus kasvaa? Miten paljon taloustilanne vaikuttaa käytökseemme toista ihmistä kohtaan? Miten kummassa muun muassa maahanmuuttokritiikolla on mahdollista perustella töykeyttä, rasistista käytöstä ja karkeita puheita rahan vähyydellä vierellämme elävää ihmistä kohtaan? Miltä pohjalta vimmainen muukalaisviha kumpuaa? Mitä omatunto sanoo talouden ja ihmisyyden vertaamisesta? Minulle on opetettu, että omatunto käskee, omatunto kieltää. Omatunto vartioi ja pistää katumaan. Sympatia ja empatia perustuvat omaantuntoon. Omatunto on monille Jumalan ääni. Omatunto erottaa hyvän pahasta. Omatunto on auttajamme, kun mietimme miten meidän tulisi toimia. Hukkuuko omantunnon ääni muun tärkeämmän alle? Suvaitsevaisuus ja omatunto liittyvät tiiviisti yhteen. Unescon julistuksessa suvaitsevaisuus määritellään maailmamme rikkaan moninaisuuden kunnioittamiseksi, hyväksymiseksi ja arvostamiseksi. Julistuksen mukaisesti suvaitsevaisuus on sopusointuista erilaisuutta. Suvaitsevaisuus ja sopu mahdollistavat rauhan ja auttavat korvaamaan sotakulttuurin rauhankulttuurilla. Suvaitsevaisuus on sitä, että tunnustetaan toisten yleismaailmalliset ihmisoikeudet, perusvapaudet ja oikeus tulevaisuuteen. Missään tapauksessa sen nojalla ei voida puolustaa näihin perusarvoihin kohdistuvia loukkauksia. Tämmöisiä pohdiskelen lamakesänä Jotain lama ei kuitenkaan vie: Kesäaamun raikas, yönjälkeinen kasteinen ilma. Aavistus tulevan päivän lämmöstä, vielä vähän vilu, kuppi kahvia parvekkeella. Orvokkien tuoksu, oranssit tuoksuvat eniten. Kadulla heräävän päivän ääniä. Kesämekko päälle ja paljaat varpaat sandaaleihin. Torilla vastapoimitut vihannekset, salaattia, uusia perunoita ja mansikoita. Pöydät kukkuroillaan kesän ihanuuksia. Kahvin ja pullan tuoksu, soittaja torin kulmalla laulaa Ystävän laulua. Rantahiekassa pienen jalan varpaan jäljet. Puut korskean vihreinä, voikukkien keltainen meri. Ojien pientareet täynnä valkoista koiranputkien vaahtoa. Kesäriemuinen vaaleanpunaisen, sinisen ja violetin eri sävyissä loistava lupiinipelto. Mitä jos sininen taivas täyttyykin pilvistä, mitä jos ukkonen yllättää. Ilma viilenee ja aurinko Raija Ala - Lipasti KOLUMNI peittyy pilviin. Sateen ropina sateenvarjoon, lämmin vesi valuu ja puhdistaa. Kesäsateen tuoksu ja maku. Sateen jälkeen rauhallista kuin sade olisi vaimentanut äänet, tyyneys ja rauha. Ja ne lämpimät maidonvalkeat yöt. Nyt on huvi halpaa! Syksy ja pimeys kaukana. Aurinko lämmitää kaikkia suloisen suvaitsevaisesti. Raija Ala-Lipasti Seurakuntien päiväkerhot ovat tärkeä osa lasten uskontokasvatusta. Leikkien, laulujen ja askartelun ohessa lapsi tutustuvat kirkkovuoteen ja luonnon ihmeisiin sekä Raamatun opetuksiin. Ateismin vaaravyöhyke Kiitos viime numerossa olleesta tärkeästä kannanotosta ateismin tavoitteisiin, eli Jumalan olemassaolon ja kristillisten arvojen kieltämiseen. Se väite, että jokainen lapsi syntyy ateistina ja vasta uskonnollinen pakkosyöttö tekee heistä uskonnollisia, on pohjaa vailla. Jokaisella ihmisellä on sisäänrakennettuna omatunto, jonka kautta Jumala puhuu ihmiselle, enkä halua uskoa, ettei ateisteilla olisi tätä. Tällaisen väitteen esittäminen sotisi Jumalan luomisjärjestystä vastaan. Lapsi ei siis synny ateistina vaan on päinvastoin jumalakielteisessä perheessä juuri pakkosyötön tuote. Ateistien ja vapaa-ajattelijoiden elämänfilosofia on paradoksaalista: toisaalta heillä pitää olla vapaus ajatella, puhua ja toimia kuten haluavat, mutta toisin ajattelevilta he kieltävät tämän oikeuden. Luin kerran viisauden, joka kyllä kuulostaa melko lohduttomalta: Tietoa on se, että tietää, ettei tiedä mitään. Ateismin periaatteen voisi ehkä muokata tämän suuntaisesti näin: Uskoa on usko, ettei ole mitään uskoa tai uskontoa. Tätä ideologiaa voi kyllä opettaa lapsilleen, mutta se ei valitettavasti poista Jumalaa olemasta. Hän on aina ollut, on nyt ja tulee aina olemaan. Ateistit kuulemma väittävät, että uskonnolla on kielteistä vaikutusta ihmisten elämään. Muistaakseni Karl Marx on sanonut, että Uskonto on oopiumia kansalle. Tämä on kai tulkittava siten, että uskonasiat toimivat kuin huume. Jos näin on, niin tämä huume on tyystin erilaista kuin ekstaasit ja amfetamiinit. Sanoisinpa, että tämä huumekokeilu kannattaa ja on suorastaan lottovoitto jäädä siihen koukkuun. Mikään muu vaikutus ei voi sitä korvata. Siinä löytyy elämä ja rauha Jumalan kanssa. Suokoon Kaikkivaltias Jumala, että vielä löytyy uskovia opettajia ja kasvattajia, jotka tuovat Jumalan sanaa rohkeasti, välittämättä painostuksesta ja toppuutuksista. Tuula Okkola S a s k i a S y r j ä n e n Grace & Peace Zazen. No I havent gone crazy, I am not out of my mind or speaking in tongues (even though I am writing this 2 days before the Pentecost). Zazen is the sitting position where we practised our Christian meditation in Berget (the mountain), the oldest Christian retreat and meditation center Sweden. To do nothing, just to sit for 10, 15 or 20 minutes. Still. Not that easy. Thoughts gallop around in your head, your back becomes soar, your nose is itching and yet so soothing, so relaxing! What is the difference between meditation and praying? Or is there a difference? I d say no, but I realise there are people who distinguish these two. I d call meditation to wordless prayer, a prayer with your body. We westeners tend to forget the body always, we neglect it in many ways. But your body tells you an awful lot. Is it easy to breath? Do you have a tension neck? Is your body aching all the time? How about your Gallup FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Zazen stomach? We should pay more attention to our bodies, listen to the body more carefully. It has a lot to say to us if we dare to stop. It is much wiser than our mind! So this is about stopping, letting go. Eva, the other leader, is a physiotherapist and she gently guides us to right sitting positions where breathing is easier. We do a lot of relaxing exercises and the body starts to remember more and more every day. You sense fatigue and compassion fatigue in your body, feelings are trying to find their way to the surface, to the skin from somewhere deep inside of you the body has stored too much, too many sad memories, too much work, too many losses, too many activities, too few stops. Meditation is a cleaning process, emptying process. I realised how much emptyness I need around me at the moment. The room where we had our meditations was rectangular and we sat around it and the center was always empty, the idea was not even to walk across. No candles. No flowers. No icons. No words. The direction was clear towards God and his love and care. We started the meditation with simple words like: God, show your love in my heart. But you didn t meditate these words like mantras. That would have been too intellectual already. Your whole body was praying. That was enough! The other leader was Per Mases, the director of the retreat center, an older and wise man, smiling calmly all the time. He shared his wisdom and knowledge about the history of Meditation and Mystics. He radiated some inner Peace, was it Love? I am sure it was. And it was genuine, not fake... Mitä teet kesällä? Summer is here. Some of us are already on vacation and some are about to start it. This is the time when we can stop and relax, think over. What is it that I really want? We are usually loaded with expectations for the summer as if the time ended after summer or after Midsummer here in Finland (days start to get shorter, don t forget that!) Dare to create an empty space around you. It can be just 5 minutes but these 5 minutes are only for yourself. The story tells that a mother of small kids didn t have any time for herself but she was creative and had her 5 minutes in the toilet! Zazen, to sit into silence. We will never be perfect in sitting into silence. Eva and Per never said they knew how to meditate. They were practising it. Let us allow ourselves this attitude of learning. Have a blessed summer. Sit into silence. Outi Ruohola Saskia Syrjänen Taivaan merkit: Sivun 2 kuvassa on katkelma Pyhän Katariinan kirkon kuori-ikkunaa reunustavasta ornamentista luvun lopulla tehdyksi arvioitu kuorin kalkkimaalauskoristelu aaltoilevine kasviornamentteineen on tyylillisesti liitetty ns. Taivassalon ryhmään tai Kalannin koulukuntaan. Mielenkiintoisen vertailukohdan näille ammattitaiteilijan maalauksille antavat Aurajoen toisella puolella sijaitsevan Maarian kirkon ns. rakentajamaalaukset. Eveliina Ylitalo Kesä vierähtää töissä ja kesäleirillä partiolippukunnan kanssa. Lisäksi suunnitelmissa on mökkeilyä. Antti Nummela Kesäsuunnitelmat ovat vielä auki, suunnistaminen on kuitenkin kesällä mukavaa. Piti myös opiskella, mutta kursseille on kovasti halukkaita tulijoita. Johanna Kervinen Vielä en tiedä, miten vietän kesäni. Kööpenhaminaan olisi kuitenkin tarkoitus mennä sekä pelata ultimatea ja lenkkeillä. Matti Sipilä Tänä kesänä matkustelen poikkeuksellisesti vain kotimaassa. Syyskuussa menen Italiaan.

6 J u s s i V i e r i m a a Kaupungin korkein rakennus, historiallinen maamerkki, arkkitehtuurin helmi ja hengellisen elämän keskus. Kirkkoa parempaa nähtävyyttä saa usein hakea sekä meillä että maailmalla. Kirkot kutsuvat kesäturisteja Tuomiokirkon ympäristössä liikkuvat turkulaiset ovat tottuneet matkailijaryhmiin. Joskus katedraalin ympäristössä on hiljaisempiakin hetkiä, vaikka yksin toukokuussa kirkossa vieraili yli turistia. Turistit ovat aktiivisia kirkossa kävijöitä. Monen ulkomaanmatkaajan rituaaleihin kuuluukin ainakin pikainen pistäytyminen lomakohteen kirkossa. Osa viipyy holvien alla kauemminkin kuunnellen, katsellen ja eläytyen vieraan paikkakunnan pyhimpään tilaan. Kirkko on kaupunkinsa symboli ja ehkäpä juuri sen vuoksi moni turisti haluaakin siellä vierailla joko pikaisesti tai tarkemmin, pohtii markkinointipäällikkö Tomi Karjalainen Turku Touringista. Turussa massiivinen 700- vuotias Tuomiokirkko on luonnollisesti ykkösnähtävyys ylitse muiden. Sen ainutlaatuinen historia ja asema Suomen tärkeimpänä uskonnollisena rakennuksena houkuttelevat paikalle vuosittain noin vierailijaa. Varsinais- Suomessa enemmän turisteja vuosittain kokoaa vain Muumimaailma. Tuomiokirkossa turisteja kiehtoo ennen kaikkea sen historia, massiivinen arkkitehtuuri sekä tietysti myös kristilliset arvot, Karjalainen summaa. Kansallispyhäkössä vieraileva turisti voi halutessaan tutustua myös etelälehterin Tuomiokirkkomuseoon tai nauttia kahvihetkestä kirkon kivijalassa sijaitsevassa vilpoisassa lähetyskahvila Domcaféssa. Tiistaiiltaisin ja keskiviikkoisin puoliltapäivin kirkossa voi hemmotella itseään myös tasokkaalla konserttielämyksellä. Tuomiokirkko vetää venäläisturisteja Kansallispyhäkön kesäsesonki on tänäkin vuonna alkanut vauhdikkaasti. Kevään kuluessa Tuomiokirkon jylhiä holveja ovat jo ehtineet ihmetellä lukuisat luokkaretkeläisten ryhmät eri puolilta Suomea. Kes- kikesällä on kuitenkin kaikkein vilkkaimman turistisesongin aika. Turun kansallispyhäkkö vetää väkeä joka puolelta maailmaa, mutta yksi ryhmä heidän joukossaan on ylitse muiden. Venäläisturistien virta kirkkoon on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta, ja kesäiltana kirkon edustalla saattaakin nähdä koko joukon laivalle matkalla olevia turistibusseja. Venäläisiä käy kirkossa alkuillasta usein valtavasti. Parhaimmillaan kirkon ympärillä voikin olla toistakymmentä turistibussia, Tuomiokirkon vahtimestari Liselotte Hellberg kertoo. Pikavisiittiä pidempään kaupungissa viipyvät venäläisturistit poikkeavat Tuomiokirkossa usein vaikkapa vastapainoksi kylpylälomalle. Käynti kansallispyhäkössämme kuuluu nykyään myös kiinteänä osana venäläisille turistiryhmille tarjottaviin jokirannan kävelykierroksiin. Vierailu Tuomiokirkossa lisättiin osaksi näitä kierroksia nimenomaan turisteilta saamamme palautteen perusteella. Eli kyllä Tuomiokirkko on siis todella toivottu käyntikohde venäläisten keskuudessa, Tomi Karjalainen vahvistaa. Innokkaimmat kirkkoturistit eivät tyydy Turussa pelkästään VENETSIA Tuomiokirkon tutkimiseen. Moni arkkitehtuurista kiinnostunut suuntaa askeleensa myös lähellä keskustaa sijaitsevaan Mikaelinkirkkoon, jonka yksityiskohdissa riittää tarkasteltavaa vaikka pidemmänkin visiitin ajaksi. Kesäkaupungin turisteja houkuttelevat Tuomiokirkon ja Mikaelinkirkon ohella tiekirkkoina myös Pyhän Katariinan kirkko ja Maarian kirkko. Molemmat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat sesonkiaikaan avoinna joka arkipäivä. Lisätietoja Turun kirkoista ja niiden aukioloajoista löytyy internetistä sekä kaikista Suomen tiekirkoista myös www. tiekirkot.fi. Vihille pääsee vaikka Thaimaassa Kirkot kutsuvat holviensa suojiin myös ulkomailla vierailevia suomalaisia. Suosituimmissa lomakohteissamme hiljentymisen mahdollisuuksia löytyy jopa omalla kotikielellämme. Espanjan Aurinkorannikolla, Kanariansaarilla, Rhodoksella, BARCELONA Kyproksella, Virossa ja Thaimaassa työskentelevät luterilaisen kirkon turistipapit kulkevat matkailijoiden mukana sekä ilon että surun hetkillä. Suomalaiset ovat löytäneet hyvin tiensä jumalanpalveluksiin ulkomailla. Ehkäpä kynnys tulla kirkkoon on matalampi ulkomailla kuin kotimaassa, pohtii luterilaisen kirkon turistityöstä vastaava pastori Leena Märsylä. Ulkomailla järjestettävissä luterilaisissa jumalanpalveluksissa poikkeavat niin lyhyellä lomamatkalla olevat turistit, maassa pidempään vierailevat kausituristit kuin ulkomailla pysyvämmin asuvat suomalaisetkin. Alle tunnin mittaisessa jumalanpalveluksessa kansallistunne sykkii usein FIRENZE Matkoilta napatut kirkkokuvat ovat kotialbumeiden klassikoita, sillä turistit haluavat ikuistaa hankalasti kuvattavia kirkkoja omilla kameroillaan. K u v a t S u h o s t e n p e r h e a l b u m i s t a. LLORET DE MAR ANTWERPEN vahvasti. Tilaisuudet huipentuvat joka viikko kirkon ulkopuolella laulettavaan tuttuun Maa on niin kaunis -virteen. Jumalanpalvelusten ja hartaushetkien ohella turistipappeja ja -kanttoreita työllistävät myös vihkimiset, kasteet ja muut kirkolliset toimitukset. Vihkimisiä on tiuhaan erityisesti Rhodoksella ja Thaimaassa. Monet vihkipareista haluavat välttyä ylimääräiseltä häähässäkältä järjestämällä mieluummin pienimuotoiset häät kaukana kotoa, Märsylä kertoo. Ilon hetkien lisäksi vapaaehtoisina kohdemaissaan toimivat turistipapit auttavat myös surun ja ahdistuksen hetkillä. Turistipapit vierailevat esimerkiksi sairaaloissa ja auttavat matkailijoita mitä erilaisimmissa ongelmatilanteissa. Lomalla saattaa tulla mieleen myös asioita, joita on siirtänyt arjen kiireissä pois mielestään. Tällaisissakin kriiseissä tarvitaan keskustelukumppania ja sielunhoitajaa, Märsylä toteaa. Lisätietoa turistipappien työstä ja kirkollisista toimituksista ulkomailla saa internetistä SIENA Rita Suhonen

7 Suomalainen lataa kesälomaansa työvuoden aikana kerryttämänsä vinon pinon odotuksia, tarpeita ja täyttymättömiä toiveita. Ei siis ihme, että taakka kasvaa helposti kohtuuttomankin suureksi. Kun kesälomaa on yleensä vain muutama viikko, on suunnittelu ja karsiminenkin usein välttämätöntä kaikkien lomatoiveiden yhteensovittamiseksi. Loistavia lomanviettotapoja löytyy Turustakin aivan kotinurkilta, mutta yhteen asiaan kukaan lomalainen ei kuitenkaan voi itse vaikuttaa: säähän. Helle yksillä, kesä kaikilla Parisenkymmentä astetta lämmintä, aurinkoa ja poutaa. Tähän kiteytyy monen lomanviettäjän haave täydellisestä lomasäästä. Mutta milloin lomansa kannattaisi pitää, jos haluaa varmistaa parhaat lomakelit? Auringonpalvojalle paras vaihtoehto on usein kesäkuu, lämpimintä taas on yleensä heinäkuussa. Elokuussa puolestaan uimavedet ovat lämpimimmillään. Eli jokaisessa lomakuukaudessa on omat hyvät puolensa, pohtii meteorologi Lea Saukkonen Ilmatieteen laitokselta. Sääennusteet kirvoittavat vuodesta toiseen runsaasti yhteydenottoja. Päivystävän meteorologin sääarvioita kaipaillaan erityisesti juhlapyhien alla. Kesäloma on suomalaisille odotettua aikaa, ja siksi myös odotukset sään suhteen paisuvat usein kohtuuttomankin suuriksi. Nykypäivän ihmiset ovat hyvin vaativia kaiken suhteen jopa sään. Usein tulee sellainen olo, että ihmiset yrittävät ennusteen kysymisen sijaan pikemminkin tilata meiltä sopivaa lomasäätä omalle paikkakunnalleen, Saukkonen kummastelee. Pitkälle kehittyneessä yhteiskunnassa on tarjolla myös monia pitkälle jalostettuja sääpalveluja. Kännykkään tilattavat täsmäsäätiedot voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi maanviljelijöille, puutarhureille, rakentajille ja purjehtijoille, mutta toki myös tuiki tavallisille mökkeilijöille. Ihan kaikkea eivät säätieteilijätkään kuitenkaan pysty etukäteen kertomaan. Edes konkarimeteorologi Saukkonen ei uskalla näet kertoa, säilyykö kokkoa ihaileva veneilijä kuivana Kultarannan edustalla mittumaarina kello Vaikka voimme ennustaa sadealueita alueellisesti, emme pysty silti tarkkaan etukäteen kertomaan, mihin pisteeseen sadekuuro milloinkin osuu. Tätä nykyihmisten on joskus vaikea ymmärtää, Saukkonen toteaa. Kauppatorilla paistaa aina aurinko Satoi tai paistoi, kesäinen Turku tarjoaa kaupungissa lomaansa viettäville joka tapauksessa monia elämyksiä. Tutkimusmatka kesäkaupunkiin alkaa usein itseoikeutetusti Kauppatorilta. Mansikoiden tuoksun ja kukkaloiston keskellä voi pienelläkin budjetilla nauttia kesän huumaavista tuoksuista, väreistä ja mauista. Torilla riittää nähtävää ja asiakkaita kesällä säällä kuin säällä. Paras torisää on kuitenkin varmasti 20-asteinen ja puolipilvinen. Helteellä ihmiset ovat usein huonolla tuulella ja tuskastuvat jonotukseen nopeammin, kertoo 37 vuotta vihannesliikettä perheensä kanssa torilla pyörittänyt Tarja Loikas. Torikauppias ei ehdi sesonkiaikana paljoa hengähtää saati sitten lomailla, sillä kojujen järjestely alkaa aamuviideltä ja myynti torilla jatkuu iltakuuteen. Työmäärästä huolimatta Loikas jaksaa vuodesta toiseen riemuita kesäisen kauppatorin iloisista kasvoista. Ihmiset ovat kesällä avoimia ja juttelevat paljon. Ja onhan se ihanaa lähteä töihin joka aamu lintujen laulun säestämänä. Mökiltäkin pääsee kirjastoon Sadekuuron yllättäessä mukava suoja lomailijalle löytyy uuden pääkirjaston katon alta. Lukutoukat viihtyvät siellä yhtä hyvin muinakin kesäpäivinä. Ihmiset hamstraavat alkukesällä kirjoja ja palauttavat niitä sitten lomien jälkeen, kertoo taideosaston osastonjohtaja Taina Ratia. Keskikesällä kirjastoa käyttävät ahkerasti myös lähialueen asukkaat, mökkeilijät ja turistit. Monilla pienemmillä paikkakunnilla kirjasto sulkee ovensa parhaaseen lukuaikaan heinäkuussa, mutta Turun pääkirjasto palvelee tiedonjanoisia läpi koko kesän. Mökkeilijät käyvät lukusalissa tutkimassa kotiseudun sanomalehtiä, ulkomaiset päiväturistit puolestaan selaamassa nettiä ja tarkistamassa sähköpostinsa, Ratia kertoo esimerkkejä pääkirjaston monipuolisista käyttötavoista. Kesäaikaan koko Aurajokiranta elää omaa aurinkoista elämäänsä, ja tämä heijastuu myös kirjaston toimintaan. Päiväkävelyllä olevat turkulaiset saattavat poiketa kirjastossa ohikulkumatkallaan, ja erilaiset kesätapahtumat näkyvät niin ikään myös kirjaston arjessa. Myös kirjasto itse järjestää tulevana kesänä turkulaisille monenlaisia tapahtumia sekä sisällä talossa että ulkoilmassa valoisalla sisäpihalla. Rantasaunaan nollabujdetilla Tervetullutta viilennystä kesähelteeseen tarjoavat myös lukuisat Turun seudun kirkot ja seurakuntien ylläpitämät kesäkahvilat. Esimerkiksi Tuomiokirkon kivijalassa sijaitseva Domcafé palvelee kaupunkilaisia arkisin kello ja viikonloppuisin kello Lapsiperheet ovat tervetulleita leikkimään, kahvittelemaan ja puuhastelemaan päivittäin peräti kolmessa eri osoitteessa toimivaan Leppäkertun kesäkoloon. Turun keskustassa, Runosmäessä ja Piikkiössä sijaitsevista, kaikenikäisille lapsiperheille avoimista perhekahviloista löytyy lisätietoa internetistä www. kirkonrotta.fi. Vilvoittavaan meriveteen voi kahvittelun lomassa pulahtaa keskiviikkoisin Papinholman ja Hennalan seurakuntakodeilla. Kaarinan Papinholmassa rantasauna lämpiää kello 12 15, Satavan Hennalassa puolestaan kello 15 alkaen. Kauniin varsinaissuomalaisen merimaiseman keskellä sijaitsevien kesäkeitaiden ovet ovat avoinna maksutta kaikille virkistystä kaipaaville. Kesäkahviloista ja muusta seurakuntien kesätoiminnasta ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuilta Rita Suhonen E r k k i K i i s k i

8 Piknikille piispan Kuusiston linna oli keskiajan komein rakennus iisikko-kirjoissa mennään aina retkelle vanhoille linnanraunioille ja vähän ennen kuin törmätään salakuljettajiin syödään välipalaksi hiukan tomaattia, paahtopaistia, tuoreita munia, leipää, salaattia, piirasta, kinkkua, maitoa, suklaalevyjä sekä kermakakku. Se kuulostaa hauskalta ehkä niitä salakuljettajia lukuun ottamatta. Paha vain, ettei Suomessa sellaisia paikkoja ole vaivaksi asti. Varsinais-Suomessakin tasan yksi: Kaarinan Kuusistossa. Mutta se kyllä sitten sopiikin mitä parhaiten tomaatin, paahtopaistin, tuoreiden munien jne. syömiseen. Kuusiston keskiaikaisen piispanlinnan rauniot ovat nimittäin retkikohde, jonka veroista saa etsiä. Paraisten tieltä sinne on kuuden kilometrin oivallinen pyörämatka. Perillä odottaa linnanraunioiden ohella luontopolku sekä Kuusiston kartano. Nykyään paikka on kaikkiaan hyvin hoidettu ja hienossa kunnossa sikäli kuin kivikasat voivat olla hienossa kunnossa. Aina ei ole ollut niin. Vielä 1960-luvulla, kun linnan historiaa sittemmin ikänsä harrastanut kaarinalainen Arto Niinimäki pikkupoikana ensimmäisen kerran näki rauniot, linnapihalle ei edes päässyt, kun se oli niin täynnä koiranputkea ja pensaita. Nykyään kulku on esteetöntä, muureja on kaivettu lisää esiin ja korjailtu. Siellä on grillipaikka, pöytiä sekä vessa. Se ensimmäinen näky linnasta ei kuitenkaan ole Niinimäeltä unohtunut: Olimme veneellä kulkemassa Kuusiston ympäri ja silloin näin rauniot ensimmäisen kerran. Puut olivat pienempiä, joten se näkyi merelle paremmin kuin nykyään. Se teki suuren vaikutuksen minuun edelleen seuraan tarkasti mitä esimerkiksi arkeologit sieltä löytävät, Niinimäki kertoo. Vuosi sitten Niinimäki keräsi kaiken lukemansa pieneksi kirjaseksi nimeltä Kuusiston piispanlinna. Hän oli hyvin ajan hermolla, sillä ihan vastikään on raunioista ilmestynyt toinenkin, Museoviraston julkaisema kirja. Turvasatama piispalle Mikä sen kivikasan tarina sitten oikein on? Miksi ihmeessä siellä keskellä ei-mitään on sijainnut linna? Miksipä ei, Kuusisto on itse asiassa strategisesti ihan fiksu paikka linnalle. Niinimäki kertoo, että homma meni suurin piirtein näin: Katolinen kirkko oli alun perin ottanut jalansijakseen Nousiaisen 1200-luvulla, mutta siirtyi sieltä Maskuun, jossa sillä oli linnake, sekä Turkuun, johon Koroisiin nousi ensimmäinen kirkko. Kuusisto oli siihen aikaan eräänlainen piispan ruoka-aitta, jossa piispalla oli myös kartanoita. Ensimmäinen varsinainen historiallinen fakta Kuusiston ja piispan omistussuhteista löytyy vuodelta 1295, jolloin piispa Maunu I lähetti Kuusistossa päivätyn kirjeen tuolloin hän kuitenkin oleili ilmeisesti kartanossaan, varsinaista linnaa tuskin vielä oli. Kun sitten novgorodilaiset ryöstivät ja polttivat Turun 1318 ja siinä sivussa löysi- Vaikka Kuusiston linna on kiehtonut Arto Niinimäkeä 1960-luvulta saakka, se kätkee edelleen salaisuuksia. Tutkittavaa riittää siis vielä tulevillekin vuosikymmenille. vät tiensä myös Kuusistoon ja polttivat sieltäkin kaiken, kirkko huomasi, että Koroinen ei ollut järin hyvin puolustettavissa oleva paikka. Päätettiin siis rakentaa piispalle turvallisempi paikka Kuusistoon. Niinimäen mukaan on mahdollista, että jo aiemmin siellä olisi ollut jotain linnakkeen tapaista, mutta varsinainen rakentaminen alkoi vuoden 1318 jälkeen. Sitten sitä rakennettiinkin pitkään ja hartaasti: Kun rakennustyöt aloitettiin, ei vielä ollut pelkoa tykeistä, mutta sittemmin linnaa laajennettiin ja parannettiin kestämään myös tuliaseiden hyökkäyksiä. Viimeiset parannukset tehtiin niinkin myöhään kuin 1520-luvun tietämissä, vain vähän ennen kuin Kustaa Vaasa määräsi linnan revittäväksi alas. Se tapahtui Keskiajan upein residenssi Pahuksen Kustaa Vaasa: kun kuuntelee Niinimäen tarinaa siitä, millainen linna loistonsa hetkinä oli, ei olisi lainkaan hullumpaa, jos se olisi edelleen olemassa. Piispanlinna oli pienempi kuin Turun linna, mutta loistonsa päivinä se oli hienompi: Se oli parasta, mitä siihen aikaan saattoi saada. Sinne tulivat kaikki Euroopan uutuudet ensimmäisenä: oli ikkunalasia, kullattuja nahkatapetteja, J u s s i V i e r i m a a A r t o N i i n i m ä k i Tutkija osaa nähdä Kuusiston linnan raunioiden taakse. Arto Niinimäen hahmottelema keskiaikainen Kuusiston linna oli aikansa komein rakennus, jossa asumismukavuus oli huippuluokkaa. Ikkunalasit, kullatut tapetit ja kaakeliuunit kuuluivat linnan varustukseen.

9 linnaan Käy myös luontopolulla ja kartanossa Pari sataa metriä ennen varsinaisia linnanraunioita matkailija ohittaa varsin poikkeuksellisen talon. Se on selkeästi kartano, mutta hiukan erilainen kuin monet muut ehkä aavistuksen pienempi, ja lautakattoineen myös vanhemman oloinen kuin mitä moiset kartanot Suomessa tapaavat olla. Näin onkin. Kuusiston kartano vuodelta 1738 on maamme vanhimpia puisia asuinrakennuksia. Itse paikka on vielä paljon vanhempi, sillä keskiajalla siinä sijaitsi latokartano, joka huolehti piispanlinnan maataloudesta. Kartano on kesäisin avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo Sieltä saa paitsi pientä virvoketta myös tietoa piispanlinnan vaiheista, raunioiden restauroinnista sekä tietenkin myös itse kartanon historiasta. Yhdessä näyttelyistä kerrotaan Kuusiston monipuolisesta luonnosta, jota pääsee ihailemaan myös luontopolulla. Kartanon mailla kasvaa useita hyöty-, rohdos- ja koristekasveja. Kartanon pihapiirissä kukoistavat suuret vuohenputkikasvustot. Tätä vanhaa rohdoskasvia käytettiin lievittämään kihtiä ja ruuansulatusvaivoja. Sen keväiset lehdet ovat myös erinomaisia salaattiainesta. Kuusistossa yleinen vanha rohdoskasvi on myös keltamo. Isohirvenjuuri on jopa parin metrin mittaiseksi kasvava, vanha lääke- ja koristekasvi. Se on harvinainen viljelyjäänne ja puutarhakarkulainen, jonka kuivattua juurta on käytetty mm. keuhkotautien ja katarrien hoitoon. Erikoisin Kuusiston kasveista on uhanalainen isotakiainen, jota tavataan vanhan kulttuurin seuralaisena. Kuusisto on isotakiaisen vanhin ja tunnetuin kasvupaikka. Sen siemeniä on löydetty Kuusiston linnan keskiaikaisista kerroksista. RL muototiiliä, lasitettuja tiiliä, jopa kaakeliuuneihin viittaavia löydöksiä on tehty sellaisia ei Turun linnassa ollut, Niinimäki kertoo. Kuten Turun linnakin, myös Kuusiston linna sijaitsi siihen aikaan pienellä saarella, kun vesi oli kolme metriä nykyistä korkeammalla. Varsinkin Nykyisen Kaarinan puolella kalliot ovat korkeat, joten muureiksi riitti vähän matalampikin niin kauan kuin hyökkääjät olivat alle kymmenmetrisiä ja yleensä olivat. Toisen puolen rantakaislikosta on puolestaan löydetty massiivinen puolustusvarustus: tuhansia pystyyn asetettuja puukeppejä, joiden tarkoitus oli estää tai ainakin hankaloittaa laivojen kulkua ja maihinnousua. Linnan ympärillä oli myös pieni kyläyhteisö ja varusväkeä parhaimmillaan satakunta ja lisäksi vielä heidän perheensä. Ja sitten se kaikki vain purettiin pois! Ei kahta linnaa vieretysten Syitä Kuusiston tuhoon oli ilmeisesti useampia. Kustaa Vaasa oli pihi mies, joten kahta linnaa ei tarvittu vierekkäin. Sitä paitsi Kuusiston linna oli ilmeisesti huonossa kunnossa: ruotsalaiset itse olivat ampuneet siihen reikiä taistellessaan tanskalaisia vastaan, jotka pitivät sitä vähän aikaa sillanpääasemanaan. Meren pinnan lasku ja vanhalle merenpohjalle perustetut ulkomuurit kallistelivat ja ylipäänsä katolisen kirkon mahtiaseman muistikuvat piti kitkeä maasta. Joten ei kun linna nurin; tosin se jatkaa edelleen elämäänsä muun muassa Turun linnassa, jonne rahdattiin melkoinen määrä Kuusiston linnan kiviä ja tiiliä. Kuten moneen muuhunkin paikkaan, esimerkiksi monet paikalliset maajussit ovat hakeneet sieltä navettoihinsa rakennusmateriaalin, ilmeisesti myös Piikkiön kirkkoon on haettu kiviä Kuusistosta. Loppujen lopuksi kävi sitten niin, että vuosisatojen kuluessa linna enemmän tai vähemmän unohtui ja luonto valtasi sen luvun loppupuolella siitä ei puiden ja maa-aineksen alta näkynyt kuin muurin korkein kohta luvulla Suomen tiedeseura kuitenkin kiinnostui asiasta ja ryhtyi kaivamaan linnaa esiin. Nykyarkeologien kauhuksi maa-aines kipattiin pois sitä sen kummemmin tutkimatta ja samalla menetettiin paljon tietoja linnan vaiheista. Kun linnan muurit oli saatu näkyviin, valtioarkiston perustaja Reinhold Hausen teki linnasta sinänsä pätevät piirrokset, mutta jätti sen jälkeen linnan rapautumaan oman onnensa nojaan. Tietoa on jo paljon Hausenin kaivauksista alkoi kuitenkin linnan toinen elämä. Vähän myöhemmin, vuosisadan vaihteessa, pari arkkitehtia jatkoi kaivauksia ja 1930-luvulta saakka sitä on restauroitu ja tutkittu paljon - tutkitaan edelleen. Tietoa tulee tasaiseen tahtiin ja paljon on saatu selville linnan eri osien käyttötarkoituksista. Sitä tietoa on kerätty viereiseen Kuusiston kartanoon, joka sekin on itsessään oiva tutustumiskohde. Edelleen linnassa on silti asioita, joista ei oikein tiedetä, mitä ne ovat - esimerkiksi linnan sisäänmenoaukon muurissa olevat pienet syvennykset olisivatko koiria varten? Mene tiedä. Lattiahirsiä varten tehdyt syvennykset ja portaiden tukirakenteiden ulokekivet toki näkyvät. Niinimäessä on taiteilijan vikaa, joten hän on piirtänyt linnasta kuvan, jollainen se on ehkä ollut: Se oli varmasti samantapainen kuin muut sen aikaiset linnat ja kun katsoo esimerkiksi korkeimman tornin rakennustapaa, on luultavaa, että sen ylin osa oli puuta yksinkertaisesti siksi, että puu on kevyempää kuin kivi, ja tornin perustukset ovat aika kevytrakenteiset. Entä se maa-aines, joka heivattiin pellolle mahtaisiko sieltä löytyä aarteita? Tuskin kauhean suuria kumminkaan: Olen haastatellut alueen maanviljelijöitä, jotka kertoivat, että joku tykinkuula sieltä on löytynyt, ei juuri muuta. Se on aika vähäistä verrattuna vaikka siihen rojuun, mitä on löytynyt Suomen sodassa käydyn Lemunniemen taistelun jäljiltä. Roope Lipasti

10 10 KYRKOHERDEN Skapelsens söndag På en söndag i maj-augusti bör en församling fira Skapelsens söndag. Skapelsens söndag vill inspirera oss till tacksamhet för Guds goda skapelse, men denna söndag vill också påminna oss om vårt ansvar för skapelsen. I Åbo svenska församling firas Skapelsens söndag i år den 7 juli. Då samlas vi till gudstjänst på Aurelias innergård kl. 12. Himlars rymd sin Konung ärar Vår nationalskald Johan Ludvig Runeberg har diktat en psalm som var mycket populär i äldre tider. Jag minns hur vi i skolan sjöng Himlars rymd sin Konung ärar utan att förstå psalmens alla uttryck. Runeberg diktade denna psalm utgående från ord i Psaltaren: Himlen förkunnar Guds härlighet, himlavalvet vittnar om hans verk. Dag talar till dag därom och natt undervisar natt. Det är inte tal, det är inte ljud, deras röster kan inte höras, men över hela jorden når de ut, till världens ände deras ord. Där har han rest ett tält åt solen, den liknar en brudgum som lämnar sin kammare, en hjälte som gläds åt att löpa sin bana. Den stiger vid himlens ena ände och når i sitt kretslopp den andra. Ingenting är gömt för dess glöd. (Psalt. 19) Psaltarpsalmen handlar om det som sker i naturen. Men i det självklara finns också något stort och hemlighetsfullt. Skapelsens söndag vill hjälpa oss att tänka på Guds storhet och beundra skapelsens skönhet. Gud har skapat allting I vår kyrkas katekes kan vi läsa som kommentar till trosbekännelsens första artikel som handlar om Gud Fader och skapelsen: Gud har skapat allting. Med sitt ord har han danat hela universum. Den vetenskapliga forskningen försöker lösa gåtan om jordens uppkomst och reda ut hur naturen och människan har utvecklats. Tron litar på att Guds skapande vilja och hans kärlek till skapelsen står bakom allt. Vi har verkligen orsak att tacka Gud för den goda skapelsen. Såhär på sommaren kan vi bli stilla ute i naturen, i skogen, på ängen, i trädgården, vid havsstranden ja överallt kan vi glädja oss över Guds goda skaparverk. Som människor har vi ansvar för skapelsen Gud har skapat allting och Gud uppehåller sin skapelse. Men Gud vill använda oss som sina medarbetare. Det är vår skyldighet att förvalta och vårda Guds värld. Inför vår Skapare står vi till svars för hur vi skött denna uppgift. I vår tid har vi på olika sätt vaknat upp inför allt det som kan förstöra Guds goda skapelse. Vi är medvetna om vad som hotar vår miljö och vi talar mycket om föroreningarna i luften och vattnet, hoten mot olika sällsynta djur- och växtarter, förstörelsen av regnskogarna, de alltför snabba klimatförändringarna, samt om allt som är katastrofala följder av miljöförstöringen. Då vi firar skapelsens söndag påminns vi inte bara om Skaparens godhet och skapelsens skönhet utan vi påminns framför allt om vårt ansvar för skapelsen och miljön. En medeltida förebild Den helige Franciskus ( ) är i dag känd överallt i världen. Franciskus var en mystiker i allra högsta grad: Han spekulerade inte över Guds existens, utan han kände och upplevde Guds närvaro överallt. Franciskus betonade att alla skapade varelser, både människor och djur, hade sitt ursprung i Gud. De är alla skapade för sin särskilda uppgift. Livet betyder gemenskap. Till denna stora gemenskap hör allt det som lever. Varje del av skapelsen har en för helheten livsviktig uppgift. Om balansen i gemenskapen blir rubbad, är följderna katastrofala. Det är inte alls märkligt att Franciskus i modern tid har utnämnts till ekologins skyddspatron. Franciskus betonade gemenskapen mellan människan och den övriga skapelsen. Han samtalade med fåglar och vargar. Och den naturliga solen förde hans tankar till Jesus Kristus, Rättfärdighetens sol, ett tema som också finns i våra sommarpsalmer. Med önskan om en fin sommar Eero Sepponen Unik miljö och historia St Marie kyrka i stadsdelen Räntämäki i Åbo är en unik miljö där olika århundraden flätas in i varandra. Ett besök bjuder på många överraskningar. Kyrkan hör till nätverket vägkyrkor och är ett bra utflyktsmål under sommaren. Det är lummigt och luften är stinn av försommar. Tunga syrenhäckar böjer sig mot marken och mitt emot kyrkan ligger prästgården och det som en gång var Pehr Kalms trädgård. Sista trädet från den tiden föll i en storm för inte så länge sedan. Idag består trädgården av äppelträd och gräsmatta. Forskaren och kulturhistorikern Hannu Laaksonen väntar i skuggan utanför kyrkan. Han berättar att prästgården var den första i landet som byggdes helt i sten. Byggnaden uppfördes under Gustaf III:s sextonde regeringsår, kan man läsa på framsidan av huset. Viktig plats, bördigt land Står man på kyrkans västra sida, där huvudingången nu finns, och tittar åt vänster ser man domkyrkans torn. Fotografier från 100 år tillbaka visar hur åker ligger vid åker så långt ögat når. Fälten där risiga stormarknader, landsvägar och järnvägar nu korsar varandra var bördigt landskap. Det här var en central plats, förklarar Laaksonen. Det var välbärgade trakter och kyrkan och församlingen var på sin tid stora. Församlingsmedlemmarna kom också från Åbos öar, bland annat Runsala och Hirvensalo. St Marie kyrka är sannolikt byggd i början av 1400-talet efter att kyrkan i Korois hade bränts ner Man har använt sten från Koroiskyrkan för bygget. Det är också från Korois man har flyttat Åbos äldsta gravsten från slutet av runt hörnet 1200-talet. Den avlidna hette Ingigerd. I kyrkan finns dessutom landets äldsta dopfunt i massiv sten. Dopfunten är fortfarande i användning. Unika takmålnigar St Marie kyrka har många säregna drag. Mest utmärkande är kanske de medeltida kalkmålningarna i taket. I hela Finland finns bara en annan kyrka med liknande målningar, säger Laaksonen Korpo kyrka. Målningarna här togs fram och restaurerades för 100 år sedan efter att ha målats över Alla bilder är stiliserade och naiva, där finns geometriska figurer och symboler. På fem olika ställen i taket avbildas skepp med besättningar: människans liv var en seglats fylld av faror, tolkar Laaksonen. Där finns Kristusfigurer, riddare till häst, en djävulsfigur alla i samma naivistiska stil. Vi vet inte varför man har målat så, säger Laaksonen. Det finns vissa teorier, men inga entydiga svar. Medeltida träskulpturer Laaksonen går upp mot altaret. I taket ovanför altarkoret Ciceron. Kulturhistoriker Hannu Laaksonen har skrivit om St Marie kyrka en fascinerande historisk helhet med många särdrag. hänger ett fyra meter högt krucifix i trä från början av talet. Altartavlan är ett altarskåp med målade träfigurer i relief från mitten av 1400-talet. Tittar man noga ser man att några av figurerna saknas. De stals på 1800-talet. Tjuvarna blev fast, men figurerna återfanns aldrig, säger Laaksonen. Predikstolen från 1662 är byggd som en kopia av predikstolen i Åbo domkyrka - skapad i målat trä med figurer i relief, färgerna är skimrande blått och rött. På cykelavstånd. St Marie kyrka är uppförd nångång kring början av 1400-talet. Före det kan här ha stått en träkyrka. Unik miljö. Prästgården var den första som byggdes i sten i hela landet. Idag används den av församlingen för olika tillställningar. Bredvid står det äldre prästgårdshuset, sannolikt det äldsta bevarade trähuset i Åbo från slutet av 1600-talet. A n n e K i i s k i L e e n a K o s k i Här har många kända män i historien mött sin församling. Laaksonen började ursprungligen intressera sig för St Marie kyrka och omgivningen just på grund av att en lång rad historiskt kända personer var sammankopplade med kyrkan - Mikael Agricola, Pehr Kalm och Jacob Tengström är bara några av dem. I ett brev till ärkebiskopen i Uppsala berättar Kalm att prästgårdens trädgård för honom var ett verkligt paradis. Kalm som dog i Åbo 1779 var förutom präst bland annat botaniker och lärjunge till Carl von Linné. Prästgården ligger ett stenkast från kyrkan. Vi slinker in mellan stenbyggnaden och en rödmyllad vägg inte vilken vägg som helst. Det här är Åbos äldsta bevarade träbyggnad från slutet av 1600-talet. Här bodde prästen innan stenhuset byggdes. Inne på gården står vi omslutna av seklerna. Bagarstuga, medeltida källare, gårdsbyggnad och på andra sidan portgången skymtar stallet, syrenerna och sandvägen Sankt Henriks väg. Patricia Bruun Naivt och stiliserat. Takmålningarna i St Marie kyrka är från medeltiden. Endast Korpo kyrka har liknande naiva målningar. M a r t t i P u h a k k a R o b e r t S e g e r

11 11 Sielun nöyryyttä, huumoria ja dramatiikkaa Miraakkelinäytelmä ja muu Keskiajan Turku vie neljäksi päiväksi vuoteen 1439 Turku pukeutuu keskiaikaan tuttuun tapaan kesäkuuta. Tällä kertaa Keskiajan Turku -tapahtumassa siirrytään vuoteen Tuomiokirkossa elettiin tuolloin Turun piispa Maunu II Tavastin toimeliasta aikaa. Vuodessa 1439 elää myös joukko Mikael-teatterin näyttelijöitä, joiden muodostama Pyhän Nikolauksen kilta kiertää kärryineen Turun linnalla, Aboa Vetuksella, Suurtorilla ja Tuomiokirkon luona kertomassa hurskaan Constancen ah, niin traagista tarinaa, jossa kohtalo koettelee ja taivaalliset ihmeet kantavat. Kauppiaiden kirkollista elämää Pyhän Nikolauksen kilta ei ole ihan hatusta vedetty juttu. Sen niminen kauppiaiden kilta toimi Turussa jo 1355 ja ylläpiti Tuomiokirkossa Pyhän Nikolauksen alttaria nykyisen Pormestarin kuorin liepeillä. Keskiaikaiset killat muun muassa esittivät hengellisiä näytelmiä. Tiettävästi papit ovat kielitaitoisina kääntäneet ja ohjanneet näytelmiä käsityöläisten ja kauppiaiden esitettäväksi, kertovat ohjaajat Emmi Louhivuori ja Ilmari Kuivala, jotka ovat turkulaisille tuttuja jo Tuomiokirkon pääsiäisnäytelmästä. Louhivuori on myös dramatisoinut miraakkelinäytelmän Geoffrey Chaucerin tekstin pohjalta. Miraakkelinäytelmä on keskiaikaisen uskonnollisen draaman muoto. Siinä tapah- Keskiajan uskonnollisissa näytelmissä komiikalla pilkattiin pahaa ja viihdytettiin väkeä, kertoo ohjaaja Emmi Louhivuori. tuu taivaallisia ihmeitä, joissa Jumala, Neitsyt Maria ja Jeesus auttavat hädän hetkellä, määrittelee Louhivuori. Kansankieliset miraakkelinäytelmät opettivat ja viihdyttivät. Niihin kirjoitettiin mukaan sulavasti elämänkatsomuksellista opetusta ja rentoa komiikkaa. Tapahtumat ovat suuria ja voimakkaita, esitystapa perustuu karikatyyreille ja henkilöhahmot ovat kuin lasimaalauksia. Louhivuori kertoo, että Chaucerin 1300-luvulla kirjaama Constancen tarina kuuluu keski-eurooppalaiseen kirkolliseen tarinakuvastoon. Tarina alkaa Roomasta. Sen keisarin kuvankauniiseen tyttäreen hallitsijat rakastuvat ja anopit sydämistyvät. Juonet punotaan, kalpa vilahtaa ja onni kaikkoaa ihmismailta. Ihmeet pelastavat ja mielenrauha tulee taivaallisista. Rakkautta ja kuolemaa kahdessakymmenessä minuutissa Elä kohtuudessa, muista sielun pyhyys ja rukoile. Maallinen nautinto on turhuutta, Kuivala tiivistää näytelmän opetuksen. Ajatuksia antavaa. Miraakkelinäytelmää esitetään Tuomiokirkon portailla Domcáfen edessä Keskiajan Turku -tapahtuman aikana joka päivä klo 17. Myös musiikilla 1400-luvulle Sisällä 700-vuotiaassa Tuomiokirkossa keskiajalle vievät paitsi tietysti tunnelma myös museoon sijoitetut pyhimyspatsaat ja alttarivälineet sekä kappelit, kalkkimaalaukset ja aidot vanhat rauta-aidat luvulta on peräisin myös kalkkikivinen kastemalja kirkon takaosassa. Kirkon opastetaulut kertovat kirkkosalin keskiaikaisista yksityiskohdista. Tuomiokirkon holveissa kaikuu musiikki vuosisatojen takaa. Perjantai-iltana vanhan musiikin yhtye Milargon konsertista voi odottaa monipuolista elämystä halki keskiajan ja renessanssin maisemien. Ammattilaisyhtye esittää vanhaa musiikkia omina raikkaina sovituksinaan. Lauantai-iltana turkulainen, vanhaan musiikkiin perehtynyt lauluyhtye Camerata Aboensis esittää musiikkia eri puolilta luvun Eurooppaa sekä lauluja Suomessa keskiajalta lähtien lauletusta Piae Cantiones kokoelmasta. Perjantain urkuri Pétur Sakari päättää konserttinsa keskiajan tyyliä mukailevaan urkuimprovisaation. Keskiajan Turku -tapahtuman aikana kansainvälisessä kirkossa hiljennytään neljällä kielellä keskiajan ihmisillekin tutuissa messuissa ja hetkirukouksissa. Kynttilähetkissä Agricolan kappelissa lastenohjaajat kertovat koko perheelle raamatunkertomuksia ja laulattavat lastenlauluja. Pöytäteatteri Mukula esittää Agricolan kappelissa näytelmää tuhlaajapojasta. Keskiaikaisella kirkkopolulla torstaina ja perjantaina klo koko perhe oppii lasten elämästä keskiajalla kissan käpälän jälkiä seuraillen. Myös aimo annos dramatiikkaa: avio-onnea ei kestä kauaa, kun jo anoppi tarttuu aseisiin, ja ritarikin suivaantuu pahan kerran, kun ei neito suostu viekotelluksi. T imo Jakonen Kaunis Constance (Tuula Rahunen) jättää suruisat jäähyväiset isälleen Rooman keisarille sekä äidilleen. Näin kaihoisasti alkaa Pyhän Nikolauksen killan (Mikael-teatteri) miraakkelinäytelmä Keskiajan Turku -tapahtumassa. Keskiajalle voi astua myös Domcaféseen. Domcafé on kirkon kivijalassa pienessä holvatussa tilassa, joka keskiajalla on toiminut tuomiokapitulin suola- ja viljavarastona. Tapahtumatorstaina Domcaféssa voi bongata Paula-tytön. Minna Vesanto Keskiajan Turku Tuomiokirkossa Torstai klo 12 Keskipäivän ehtoollinen Pormestarin kuorissa klo 19 Veckomässa i klo 20 Kaikuja keskiajalta Vanhan musiikin yhtye Milargo. Ohjelma 10 Perjantai klo 20 Urkumusiikin helmiä Pétur Sakari, urut Ohjelma 5 Lauantai klo 12 Betstunde auf Deutsch klo 18 Iltaehtoollinen Kaikkien pyhien kappelissa eli pääkuorissa klo 20 Turku Eurooppa: musiikkia 1400-luvulta Lauluyhtye Camerata Aboensis. Ohjelma 10 Sunnuntai klo 10 Konfirmaatiomessu klo 12 Högmässa klo 16 Holy Communion Service klo 18 Päätösvesper Lapsille ja lapsiperheille Agricolan kappelissa Torstai klo 10 Lauluhetki klo 11 Kynttilähetki klo 13 Pöytäteatteri Mukula klo 15 Kynttilähetki Perjantai klo 10 Pöytäteatteri Mukula klo 11 Kynttilähetki klo 13 Lauluhetki klo 14 Kynttilähetki klo keskiaikainen kirkkopolku koko perheelle Keskiaikaa museossa ja Domcaféssa Tuomiokirkkomuseoon kirkon etelälehterillä on tapahtuman aikana vapaa pääsy Domcafé on avoinna tapahtuman aikana to-pe klo sekä la-su klo Mikael-teatterin miraakkelinäytelmä Domcafén edessä klo 17 Kansainvälisiä säveliä laivareittien varrelta Heinäkuun lopun suuri purjelaivatapahtuma The Tall Ships Races Baltic 2009 tuo kansainvälistä väriä Turun kesään. Samana viikonloppuna kuullaan Mikaelinseurakunnassa musiikkia laivareittien varrelta Etelä-Amerikasta Pohjois- Amerikan kautta Eurooppaan. Perjantaina klo 19 kuullaan Turun linnan kirkossa Musiikkia Atlantin takaa. Cuarteto nuevamerica esittää argentiinalaisen Astor Piazzollan, brasilialaisen Heitor Villa-Lobosin sekä johtajansa, perulaissyntyisen, nykyään Suomen kansallisoopperan orkesterissa viulua soittavan Luis Fiestasin sävellyksiä. Fiestasin uusi teos, Vals triste, kuullaan tulevana kesänä ensimmäistä kertaa. Helsinkiläisen jousikvartetin mukana laulaa myös mezzosopraano Sanna Mansikkaniemi joka on tehnyt Villa-Lobosin lauluista omat sovituksensa. Lauantaina klo 22 monikulttuurisuus valtaa Mikaelinkirkon, kun ekumeenisessa musiikkihartaudessa vieraat eri kirkkokunnista lukevat Raamatun tekstejä seitsemällä eri kielellä. Suomen, ruotsin ja englannin lisäksi kuullaan puolaa, espanjaa, saksaa ja venäjää. Musiikista Amerikkojen tyyliin vastaavat Sanna Mansikkaniemi (laulu ja viulu), Mikko Helenius (piano ja bandoneon) sekä Marko Hakanpää (urut). Musiikillinen laivamatka päättyy sunnuntaina klo 18 kun Katri Vesanen soittaa Mikaelinkirkon urkukonsertissa kolmen saksalaisen säveltäjän, Brahmsin, Schumannin ja Bachin musiikkia. Nuori urkutaiteilija voitti huhtikuussa 2009 toisen palkinnon Kotkan kansainvälisessä urkukilpailussa. Iltapäivisin torstaista lauantaihin voi Mikaelinkirkon urkuihin tutustua myös urkuri Marko Hakanpään seurassa. Urkuvarttien yhteydessä hän esittelee urkuja eri kielillä. LK

12 12 AALLON PITUUKSILLA tv radio netti Seurapuheessa elämästä ja tekemisestä Seurapuheessa puhutaan elämästä, maailmankatsomuksesta ja tekemisen motiiveista meidän ihan tavallisten ihmisten näkökulmista. Kesän aikana Seurapuheita pidetään Turun Radiossa 94,3 MHz lauantaiaamuisin klo Toivon päivä Radio Deissä Radio Dein 107,3 MHz arki-iltapäivää vietetään luterilaisten seurakuntien Toivon päivän merkeissä klo Toivon päivän aluksi Deissä sukelletaan ympäristöaiheisiin Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmassa kesämaanantaisin klo Ohjelmasta lisää sivulla 3. Perjantaisin Toivon päivässä katsastetaan uutuusleffoja Maija Hangiston Kinoteekissä klo Heinäkuun Kinoteekki-ohjelmissa tutkitaan scifi-leffoja. Maija Hangisto kurottaa avaruuteen ja ottaa näkökulmia muun muassa koneiden ylivaltaan elokuvissa. Heinäkuun elokuvista etsitään myös seikkailua, romantiikkaa ja jännitystä. Pärskeitä ja Kinoteekki lähetetään uusintoina perjantaisin klo alkaen. Traput-menovinkkiohjelma on kesätauolla elokuun loppuun. Lisää Toivon päivästä Toivo2000:ssa rauhaa ja yhteisöllisyyttä Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 MHz sunnuntaiaamuissa Toivo2000-ohjelmassa heti kymmenen jälkeen. Kesän aikana Toivo2000-ohjelmissa rakennetaan rauhaa ja suojellaan kulttuuriympäristöä, tavataan muun muassa sukututkija, kirjailija ja kesäteologi sekä pohditaan mediayhteisöllisyyttä ja uutiskuvan vaikuttavuutta. Loppukesästä Toivo2000-ohjelmassa keskustellaan perheen muodostumisesta sekä opetellaan elämän realismia pitkää elämänkokemusta kuunnellen. Toivo2000 -makasiiniohjelmassa ohjelmaisäntä Huppe Hurme avaa näkökulmia pyhäpäivän kirkolliseen teemaan. Kirkollinen uutispaketti kuullaan uusintana keskiviikkona klo ja Toivon vieras tavataan uudemman kerran perjantaina klo Soittoradiot netissä * - lauluja kaipuusta, toivosta ja täyttymyksestä * - laadukasta kirkkomusiikkia * - parasta afro-amerikkalaista Yhtymä mukana DBTL:ssä Kristillisen metallin pioneeri Deuteronomium esittää DBTL:ssä melodista thrashia ja deathmetallia. Seurakuntayhtymän Kasvatusasiain keskus ja Turun Kesäjuhlat Ay/DBTL solmivat yhteistyösopimuksen keväällä Sopimus antaa seurakuntayhtymälle näkyvyyttä tapahtuman mainosprinteissä ja itse tapahtuma-alueella jättiscreenillä. Lisäksi seurakuntayhtymä osallistuu ohjelmavalintoihin. Tapahtuma-alueella on esiintymässä mm. CMX, Bass n Helen ja Deuteronomium. DBTL järjestetään Bass n Helen on pitkän historiansa, musiikillisten ansioidensa ja runsaan keikkailun ansiosta yksi tämän hetken laajimmin yli rajojen tunnetuista kristillisen rock-musiikin yhtyeistä Suomessa. CMX liikkuu progressiivisen rokin ja vaihtoehtometallin saralla. Deuteronomium on kristillisen metallin pioneeri, joten luvassa on melodista thrashia ja deathmetallia. Ritva Uhinki, turkulainen psykoanalyytikko ja retriitinohjaaja osallistui 30-päiväiseen henkilökohtaisesti ohjattuun hiljaisuuden retriittiin Espanjan Loyolassa viime syksynä. Kun hän kyseli neuvoa ohjaajaltaan tämä vastasi: Älä minulta kysy, kysy Jumalalta! Vastaus kuulostaa tylyltä mutta ei ole sitä. Se antaa ihmiselle luvan heittää pois toisten ajatukset, selitykset ja teoriat Jumalasta ja kuunnella omia mielikuviaan ja omia tunteitaan. Siksi ensi marraskuussa Tammilehdossa järjestettävän nelipäiväisen henkilökohtaisesti ohjatun retriitin osallistuja saattaa saada saman vastauksen ohjaajaltaan. Kysy Jumalalta, kuuntele omaa sisintäsi -vastaus kuvaa henkilökohtaisesti ohjatun retriittin luonnetta hyvin mutta vain yhtä osaa siitä. Tämä ei ole väsyneen lepoa siten kuin tavanomainen retriitti voi olla, vaan tietyllä tavalla kurinalaista työskentelyä. Osallistuja sitoutuu paitsi hiljaisuuteen myös hänelle annettujen lyhyiden Raamatun tekstien lukemiseen omassa aikataulussaan, Ritva Uhinki sanoo. Hän vertaa tätä maahan kaivetun aarteen etsimiseen - aarteen löytämiseksi on tehtävä työtä! Aarre on psykoanalyytikon mukaan hyvä kuva ihmisen alitajunnasta. Ennakolta ei voi tietää mitä sieltä löytyy Henkilökohtaisesti ohjattu Bändien lisäksi pe klo järjestetään Metallimessu Mikaelinkirkossa. Messun liturgina on Haka Kekäläinen ja saarnaajana Heikki Arikka. Messuun vapaa pääsy. retriitti perustuu 1500-luvun Espanjassa eläneen Ignatius Loyolan hengellisiin harjoituksiin. Loyola oli Lutherin aikalainen ja taisteli tämän tavoin henkensä uhalla silloisen katolisen kirkon uudistamiseksi. Kuinka ne kasvavat! Suomessa on puolisensataa ignatiaanisen retriitin ohjaamiseen koulutettua henkilöä. Kaikki Tammilehdon marraskuisen retriitin ohjaajat ovat saaneet kyseisen koulutuksen. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti on nelipäiväinen eli vuorokauden pitempi kuin tavanomaiset retriitit. Rakenteeltaan se eroaa näistä siinä, että rukoushetkiä on vain aamuin ja illoin, mutta ehtoollista vietetään joka päivä. Jokainen osallistuja tapaa ohjaajan päivittäin puolen tunnin mittaisessa keskustelussa. Näiden keskustelujen pohjana on lyhyt Raamatun teksti, esimerkiksi tuttu Paimenpsalmi 23, joka annetaan luettavaksi kaikille osallistujille ensimmäisenä iltana. Keskustelujen Osoitteessa on kilpailu, jossa palkintona vapaalippuja ikärajattomalle The Alueelle (pe-la). Lippuja jaossa 30 kappaletta, joten tsekkaa ja osallistu! Älä minulta kysy, kysy Jumalalta! Luonto on tärkeä Ritva Uhingille. Luonnon läheisyys antaa sisältöä myös hiljaisuuden retriitille K y l l i k k i K r a p i n o j a myötä kullekin tulee lisää tekstikohtia, joita luetaan ja pohditaan oman huoneen hiljaisuudessa, kappelissa tai yksinäisellä kävelyretkellä luonnossa. Tämä lukeminen on täysin muuta kuin kiireinen tiedon hotkiminen, mikä on arkiselle lukemiselle ominaista. Raamatun tekstin ääressä viivytään ja pysähdytään, kuunnellaan ja märehditään puoli tuntia, jopa tunti. Tavoitteena ei ole teologinen tai älyllinen ymmärtäminen vaan se, että lukija kohtaa Sanan ja Jumalan rakkauden sydämellään ja koko olemuksellaan. Tämä voi tuntua niin ruumiillisena kokemuksena kuin mielikuvana - ja joskus ei tunnu miltään, Ritva Uhinki tietää. Kyllikki Krapinoja Henkilökohtaiseti ohjattu retriitti Rymättylän Tammilehdossa to-su Ohjaajina psykoanalyytikko Ritva Uhinki, rovasti Leena Rantakokko, psykiatri Peppi Sievers. Kesämusiikkia kirkoissa Turun tuomiokirkko Iltamusiikki tiistaisin klo Kalevi Kiviniemi, Lahti Juhani Romppanen, Pori 7.7. Mikael Wahlin, Ruotsi Andres Uibo, Viro Rudolf Kelber, Saksa Markus Wargh, Ruotsi 4.8. Marko Hakanpää, Turku Ekaterina Melnikova, Venäjä Susanne Kujala, Helsinki Markku Hietaharju, Turku Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Kesämusikkia Katedraalissa keskiviikkoisin klo Vuokko Ahtila, harppu Mirja Harjula-Karttunen, klavikordi 1.7. Lisbet Klockars, sopraano 8.7. Kolme selloa Samuli Takkula, baritoni Sanna Mansikkaniemi, mezzosopraano Eveliina Kilpijärvi, alttoviulu 5.8. Eija Huhtala, sello Bach-konsertti, Yhteistyössä Turun musiikkijuhlien kanssa, kesto 1 h, vapaa pääsy Sauli Hannuksela, baritoni Mikko Leistola, harppu Musiikihetkien jälkeen kirkon opastus. Vapaa pääsy Paattisten kirkko Kesäillan musiikkihetket tiistaisin klo Laulumusiikkia kesäillassa. Mikko Laiho, laulu, Tapani Saarinen, piano Keskiaikaista kirkkolaulua. Lauluyhtye Schola Cantorum Aboensis 7.7. Klassista harmonikalla. Marko Valtonen Harmonie du soir Illan harmoniaa.ranskalaista musiikkia renessanssin ja impressionismin aikakausilta. Marja Springfeldt, sopraano, Anu Honkanen, huilu, Iina Kivimäki, harppu Gospelia a cappella. Laulukvintetti Salibändi Tapulikahvio avoinna puoli tuntia ennen ja jälkeen musiikkihetken klo 19 Iltahartaus Pamauksen majalla. Mukana Heikki Lehtonen, kitara ja basso, Outi Rantala, haitari ja huilu. Pamaus tarjoaa kahvit klo 19 Hengellisten toivelaulujen ilta Tortinmäen kerhohuoneella. Marttojen kahvitarjoilu. Ylösnousemuskappeli musiikkituokiot ja opastukset torstaisin klo Olli-Pekka Laakkonen. Piispakierros, rovasti Jouko Hallia 9.7. Hanna Pelkonen. Taidetta ja taiteilijoita, Seija Virtanen Solja Virta, sopraano, Helena Markula, urut. Tunnettuja turkulaisia hautausmaalla, Leena Tiusanen 6.8. Aapo Korhonen, tenori, Helena Markula, urut. Monikulttuurisuus hautausmaalla, Airi Forssell Musiikkituokio 20 min. Hautausmaakierros Turun matkailuoppaiden opastuksella kestää 1 1/2 tuntia. Järj. Henrikinseurakunta. Kakskerran kirkko Suvimusiikit Su klo 17 Virsijamit musisoidaan yhdessä, Kalevi Rothberg, piano, Erkki Välilä, klarinetti ja saksofoni, Ari Hakulinen, kontrabasso, Jukka Kuninkaanniemi, melodika ja juonto Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa To 9.7. klo 19 Brinkhall soi 2009, kirkkokonsertti, Bachin sonaatteja, Mikko Perkola, viola da camba, Aapo Häkkinen, cembalo, liput 12/7 euroa, ovelta, lippupalvelu, Brinkhallin kahvila La klo 19 Brinkhall soi 2009, Kamariorkesteri Refucium Musicum joht. Tuomas Rousi, ohj. mm. Bach, Mendelssohn, Wagner, liput 12/7 euroa, ovelta, lippupalvelu, Brinkhallin kahvila Su klo 19 (huom! aika) Suvimusiikkia, Herra on paimeneni, Mikko Salakari, laulu, Vesa Kajava, urut Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Su klo 17Aariasta kehtolauluun Sakari Pulkkinen, laulu, Risto Pulkkinen, marimba, Ilari Lehtinen, huilu, Jukka Kuninkaanniemi, urkupositiivi ja urut Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Maarian kirkko Kesäkonsertit torstaisin klo Ulla Vuola, urut Timo Korhonen, kitara -J.S.Bach 6.8. Heikki Rainio, tenori Marko Autio, piano -F.Schubert: Die schöne Müllerin Vapaa pääsy konsertteihin Mikaelinkirkko Su 5.7. Urkuvartti ja urkujen esittely, Marko Hakanpää To klo 18 Urkukonsertti, Katri Vesanen, Sanna Mansikkaniemi, mezzosopraano, ohjelma 5 euroa Su klo 18 Konsertti Mendelsohn 200 vuotta, Ilpo Laspas, urut, Sanna Mansikkaniemi, mezzosopraano. Ohjelma 5 euroa. Kuusiston kirkko Pe klo 21 Kuusiston piispanpäivien konsertti, Volante-kvartetti soittaa suomalaista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa

13 13 Seurakuntien yhteinen JUHANNUSAATON JUHLA perjantaina klo 18 Maarian kirkossa ja pappilan pihapiirissä Juhla alkaa lipunnostolla ja lippulaululla. Lipunnoston jälkeen siirrymme Maarian kirkkoon, jossa vietämme Kansanlaulukirkkoa. Kirkon jälkeen tarjoilua (maksuton) Maarian Pappilassa ja Tallissa. Tarjoilun jälkeen juhla jatkuu Pappilan pihapiirissä (sateella sisällä). Luvassa kesäistä ohjelmaa! Juhannusjuhlassa ovat mukana mm. pastori Eija Kalliala ja kanttori Olli-Pekka Laakkonen sekä pastori Toni Pätsi. Juhlaan on maksullinen bussikuljetus (5 e) seuraavan listan mukaisesti. Bussit lähtevät pääteasemilta klo 17. Paluu juhlan jälkeen (n. klo 21). Bussimaksu maksetaan väliajalla. Bussien reitit: Auto 1 Mikaelinkirkko Nuutinkatu- Iso-Heikkilän ympyrä Kanslerintie Pansiontie Suikkilantie Vienola Messukentäntie Pernontie Hyrköistentie Artukaistentie Suikkilantie Talinkorventie Kustavintie Vakka-Suomentie Kansallinen palvelutalo Maarian pappila. Auto 2 Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankartu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Tammitie Halistentie Gregorius IX:n tie Maarian pappila. Auto 3 Köydenpunojankatu (kioski) Bilmarkinkatu Satakunnantie Viilarinkatu Myllykodin pysäkki Markulanti Kuninkojantie Aurorankatu Eskonkatu Varkkavuorenkatu (liikekeskus) Tammispaltantie Parrantie Mullintie (Taskulan seurakuntakoti) Maarian pappila. Auto 4 Jäkärlän tori Asematie Kylmäalhonkatu Talolankatu Tampereen valtatie Moisio ST1 Tampereen valtatie Runosmäki (Pohjoiskaari, Signalistinkatu, Majoitusmestarinkatu, Nostoväenkatu, Varusmestarintie Kaerlantie Kärsämäentie Maarian pappila. Auto 5 Lauste Lehmusvalkama Saga Luolavuorentie Peltolantie Eteläkaari Ispoisten Puistotie Ispoisten seurakuntakoti Askaistentie Martinkirkko- Itäinen Rantakatu Uudenmaankatu- Aninkaistenkatu Maarian pappila. Järj. Maarian seurakunta ja Henrikinseurakunta KESÄKAHVILAT Lähetyskahvila Domcafé avoinna ma-pe klo ja la-su klo Paula-tyttö vierailee Domcaféssa torstaina klo Nummen kesäkahvila avoinna lähetyksen hyväksi keskiviikkoisin klo Nummen seurakuntatalo, Papinkatu 2 Runosmäen seurakuntakoti, Munterinkatu 15 kesäkahvila maanantaista perjantaihin klo ( ) Hennalan seurakuntakoti, Hennalantie 10, Satava Keskiviikkoisin klo 15, (ei eikä 5.8.) Kesäkahvila on kaikille avoin tapahtuma, hartaus, ohjelmatuokio, rantasauna, uintimahdollisuus meressä (huom. syvä ranta). Bussit 14 ja 15. Kesäkahvila Mikaelin seurakuntakodissa maanantaisin klo ( ) Kesäkahvila Koivulan seurakuntakodissa, Sävelkuja torstaisin klo 13 Tapulikahvio Paattisten kirkon kellotapulissa tiistaisin klo ja puoli tuntia musiikkihetken jälkeen. Sommarcafé alla onsdagar kl. 13 i Aurelia, Auragatan 18 vån.1 TIEKIRKOT Tuomiokirkko Suomen kansallispyhäkkö Avoinna päivittäin klo 9-20 Sisäänpääsy Tuomiokirkkomuseoon 2/1. Mikaelinkirkko Puistokatu 16 Avoinna kesällä La klo ( ) Ma-pe klo 9-17 ( ) opas paikalla Su klo ( ) Pyhän Katariinan kirkko Kirkkotie 46 Avoinna, opas paikalla ma-pe klo Maarian kirkko Maunu Tavastinkatu 2 Avoinna, opas paikalla ma-pe klo URKUVARTTI ja urkujen esittely eri kielillä Mikaelinkirkossa, To klo 13 suomi, klo 14 svenska Pe klo 13 suomi, klo 14 English La klo 13 Deutsch Marko Hakanpää, urut Vapaa pääsy. Tuomiokirkon Kamarikuoro NOVA aloittaa syyskauden keskiviikkona klo 18 Eerikinkatu 3, II kerros. Tiedustelut: Jukka Pietilä Kesäinen Ruissalo kutsuu SUVIHARTAUS Ruissalon leirikirkossa Joka toinen su klo 18 ( ) Honkapirtin viereisessä metsikössä. Viitoitus perille. Kesä- heinäkuussa nautitaan hartauden jälkeen kesäiset kahvit. Kahvien tuotolla tuetaan diakoniatyötä. KESÄPÄIVÄT Ruissalossa kesäistä yhdessäoloa kaikenikäisille. Saunomista ja uintia, yhteislauluja, kesähartaus, pelejä, kesäistä tarjoilua ym. Maksuton. Mukana myös Mikaelinseurakunnan työntekijöitä. Kesäkohteina: Ykköspirtti (Ruissalon puistotie 629, Y-hovin jälk. tienhaara oik.), veturimiesten kesäpaikka Leppälä Kuuvannokassa. Bussi nro 8 tuo perille molempiin. Lisätietoja puh ma ja to klo To ja klo Ykköspirtti. To 2.7. ja klo Leppälä Mikaelinseurakunta NUORTEN AIKUISTEN KESÄ Tuomiokirkkoseurakunnassa Kesäkuun kesälenkit ja klo Lähtö Tuomiokirkon portailta. Reipasta ulkoilua ja yhdessäoloa. Mukaan myös hauvat ja sauvat. Ja miksei myös vauvat. Kesä-Sillat 20.7./24.8. klo Nuortentalo, Eerikinkatu 1 Jaetaan lomakuulumisia, arjen iloja ja haasteita ja viedään niitä rukouksessa Pyhän Jumalan hoitoon. Myös kesäinen kiitos raikukoon runsaana! Iltapäiväreissu Kuhankuonolle su klo 14 n.19 Matkataan kimppakyydeillä nauttimaan kesän viime säteistä, ulkoilusta ja yhdessäolosta Kuhankuonon retkeilyreiteille. Kyyditysten järjestämiseksi ilmoittaudu mennessä kaisa.lunden@evl.fi. Ex tempore kesäohjelmista kuulet liittymällä nuorten aikuisten sähköpostilistalle! Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Hartaus torstaisin klo 18, Martinseurakunta Huomioi yksityistilaisuudet. Avoinna ma-pe klo 11-16, to , la-su Seiskarinkatu 35, Hirvensalo puh. (02) Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Humalistonkatu 7b Suljettu Avoinna kesä ja elokuussa ma-pe klo puh. (02) HELMIJUTTU Noin nelikymppisten naisten kymmenen kerran keskustelu- ja kasvuryhmä Yrjänän seurakuntakodissa, Itäinen Pitkäkatu 49 tiistaisin klo alkaen 8.9. Keskustelun aiheina mm. ruumis, sielu, henki, perhe, ystävät, oma rakas, naisena yhteiskunnassa, naisena kirkossa, naisena maailmassa, Jumala, Jeesus. Ilmoittautuminen lähetyssihteeri Mirja Metsolle p Ryhmään otetaan max. 12 osallistujaa. KESÄHARTAUS KOROISTEN RISTILLÄ torstaina 2.7. klo 18 Pastori: Mikko Laurén Kanttori: Ulla Vuola Juontaja: Mika Ketola Historiallisen katsauksen pitää Museoviraston edustaja Järj. Maarian srk / evankelioimistoimikunta ja Museovirasto/ maakuntamuseo Martinseurakunta METSÄKIRKON hartaus lauantaina klo 18 Hirvensalon Syvälahden kalliolla, viitoitus Toijaistentieltä. Martinseurakunta Lyhty Lähimmäisenavunvälitys tauolla Suljettu Kesällä ei asianajoneuvontaa. Avointen ovien kesäpäivät kaikenikäisille Papinholman seurakuntakodilla, Käräjäkalliontie keskiviikkoisin klo Kahvitarjoilu, mahdollisuus uida, saunoa ja grillata omia eväitä Juhannusjuhla. Tervetuloa! Kaarinan seurakunnan diakoniatyö KAKSKERRAN KIRKKO kesällä Jumalan hoidossa meren äärellä - sunnuntaisin klo 17 (26.7. klo 19) Tilaisuuden päätteeksi kirkkokahvit paitsi ei suvimusiikissa Kesäillan ehtoollinen Suvimusiikki 5.7. Riparilaulukirkko Kesäillan kirkkohetki Kesäillan ehtoollinen klo 19 Suvimusiikki 2.8. Hengellisten laulujen kirkko 9.8. Hiljaisuuden lauluja kirkko Kansanlaulukirkko Kesäillan ehtoollinen Suvimusiikki Martinseurakunta Kesäseurat sunnuntaina klo 15 Maarian pappilassa, Sorolaisenkatu 4 Puhujat: Matti Paavonperä, Seppo Kolkka ja Timo Rantanen, mukana Elävät kivet lauluryhmä. Kahvitarjoilu Maarian seurakunta PELTOLAN siirtolapuutarhan SUVIKIRKKO sunnuntaina 5.7. klo 12 Heikki ja Leena Suominen, Anssi Miettinen Bussit 18 ja 61. Henrikinseurakunta S1NKKUTOIMINTAA TYÖIKÄISILLE yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville To klo Peli-ilta Purokadun pikkukentällä. Sijainti Purokadun ja Kunnallissairaalantien välissä. Mm. jalka/ pesäpalloa, frisbeen heittelyä. Omia pelivälineitä voi ottaa mukaan. Peli-iltojen vetäjänä Santeri. Peli-illat jatkuvat joka torstai asti. Pe Sinkkujen juhannusaaton retki Lohjan Vivamoon. Lähtö klo 13 Tuomiokirkon edestä. Ohjelma: tulokahvit, Juhannussaunat, päivällinen, lipunnosto, sinkkutreffit, Juhannusjuhla ja kokko. Mukaan uikkarit, pyyhe ja lämmintä vaatetta illaksi. Reissun hinta 25e (sis. bussikuljetuksen, päiväkahvin ja päivällisen). Mahd. ostaa pientä purtavaa. Kysy peruutuspaikkoja p Paluu n. klo Retkivastaavat Piritta ja Kaija. Ti klo Kesäkahvila Nummen seurakuntakodin pihapiirissä, Papinkatu 2. Idyllinen umpipiha, yhdessäoloa, teema-aiheita, pihapelejä (mölkky, petankkia, sulkapalloa, tikanheittoa), yhteislaulua, makkarangrillausta. Iltahartaus noin klo 20. Kahvilaillat tiistaisin: 30.6., 7.7. (Pihakirppis. Mahd. ostaa/ myydä. Paikat alk. klo 17) 14., 21. ja Kesäkauden päätös Ke 8.7. Kesäteatteriretki Laitilan Kaivolan kesäteatteriin. Putkinotko -näytös, joka kertoo Juutas Käkriäisen elämästä. Lähtö Tuomiokirkon edestä klo Katettu katsomo. Väliajalla kahvitarjoilu. Näytös kestää 2,5 h ja paluu Turkuun n. klo Retken hinta 20 euroa kerätään bussissa. Ilm. viim. ti p Vapaaehtoiset retkenvetäjät Ruth ja Marja. Pe Yöllistä kuutamouintia! Samppalinnan maauimalassa. Uintia, vesijuoksua, ponnahduslauta. Pääsymaksu 4 euroa, ei kausikortilla tai lippuviholla. Pukukaapit toimivat 50 sentin kolikolla. Rahan saa takaisin. Muista uikkarit, pyyhe, laudeliina. Kahvikioski avoinna. Treffit klo maauimalaan menevän mäen alla portailla. Mukana Taina ja Lars. La Naantalin Kultaranta ja lounas Merisalissa. Lähtö Tuomiokirkon edestä klo 10, paluu klo 15. Hinta 20e sis. opastuksen ja lounaspöydän sekä bussikuljetuksen. Ilm. viim. ma p Vapaaehtoiset retkenvetäjät Unelma ja Jukka. Ke Retki Bengtskärin majakalle. Lähtö Tuomiokirkon edestä klo 8, Kasnäsistä klo 11. Bengskäristä niin, että Kasnäsissä ja takaisin Turussa n Hinta 53e sis. keittolounaan ja opastuksen Hiittisissä + kimppakyydit Turku-Kasnäs-Turku n. 10e/hlö. Matka toteutuu, jos väh. 3 tulee mukaan. Ilm. viim Vilkun aulapäivystäjälle p Mukana Lars. Ma-su klo Sinkkujen Mökkiviikko Hennalan seurakuntakodissa, Hennalantie 10 (Satavan saari). Bussi nro 14 ja 15. Uimapukusauna klo Uimista. Auringonottoa. Yhdessäoloa. Ulko/sisäpelejä. Omat eväät. Grillaamista. Kahvia/mehua tarjolla. Jääkaappi käytettävissä. Iltahartaus joka ilta klo Tule vaikka joka päivä! To Turun Taiteiden Yö. Treffit Aboa Vetus&Ars Novan edessä klo Tapahtumia ympäri kaupunkia. Kuljetaan yhdessä ja erikseen mielenkiinnon mukaan. Ti Aurajoki kävely + Kahvila Koroinen. Lähtö Eerikink.3 edestä klo 18. Kesto n. 2½ tuntia. Varaa kahviraha 3e. Kovalla sateella retki peruuntuu. Mukana Sirkka ja Ingmar. La Kesäretki - Saariston luontoa ja viikinkihistoriaa. Lähtö klo 9 Tuomiokirkon edestä. Paluu n. klo 19. Hinta 35 e sis. bussikuljetuksen, opastukset Sinisimpukan luontokeskus Kasnäsissa ja Rosalan Viikinkikeskuksessa sekä lounaan Westergrannasin kahvituvassa ja kahvit Taalintehtaan Strandhotellissa. Ilm. viim p /diakoniakeskus. Vapaaehtoiset retkenvetäjät Marja ja Timo. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyöntekijä Kaija Jokinen. p tai Sinkkutiedotteen voi noutaa Tuomiokirkosta klo 9-20.

14 14 TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa keskustelua varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna ma-pe ja la-su Ryhmätilaukset p Alk ma-pe klo 18 Rukoushetki. Jumalanpalvelukset klo 10 La Juhannuspäivän messu: Pajunen, Hokkanen, Pietilä, Suokivi, harpisti Vuokko Ahtola. Su Sanajumalanpalvelus: Hokkanen, Pajunen, Pietilä, Suokivi, harpisti Ahtola. Su Konfirmaatiomessu (radioidaan YLE 1): Lehti, Simonen, Pietilä, Åberg, trumpetti Juhani Listo. Su 5.7. Konfirmaatiomessu: Mäkitalo, Santala, Pietilä, Suokivi, viulu Juhani Forsman. Su Messu: Hokkanen, Bäckman, Pietilä, Suokivi, kamariorkesteri Refugium musicum, joht. Jukka Jokitalo. Su Sanajumalanpalvelus: Varhiala, Hokkanen, Aapo Korhonen, Hietaharju, sello Eija Huhtala. Su Messu: Varhiala, Bäckman, Hietaharju, Samuli Takkula. Su Mäkitalo, Pajunen, Mika Mäntyranta, Hietaharju, Ilmajoen kirkkokuoro, joht. Sinikka Pekkanen. Su 9.8. Sanajumalanpalvelus: Lehti, Varhiala, Kaisa Takkula, Hietaharju, trumpetti Jari Virta. Su Turun Musiikkijuhlien 50-v. juhlamessu: Varhiala, Heikola, Pietilä, Hietaharju, Turun Musiikkijuhlien kvartetti. Su Messu: Mäkitalo, Lehti, Åberg, Heikki Suokivi, viulu Maija Kontunen. VIIKKOMESSUT arkisin Aamuehtoollinen ke klo 8. Keskipäivän ehtoollinen to klo 12. Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18 (alkoholiton viini). MUSIIKKIA Iltamusiikki kesätiistaisin klo 20 kirkossa. Kts. ilm. s. 12 Kesämusiikkia katedraalissa keskiviikkoisin klo 14, jonka jälkeen kirkon opastus. Kts. ilm. s. 12 KESÄRAAMIS Kaikille avoin kesäraamis joka ke klo Nuortentalon juhlasalissa (Eerikink. 1) Hokkanen, Pajunen, 1.7. Varhiala, 8.7. Bäckman, Hokkanen, Bäckman, Pajunen, 5.8. Varhiala, Heikola, Lehti, Hokkanen. PERHETYÖ Lasten kynttilähetket arkisin klo 9-16 kirkossa. Avoimet eroillat Hennalassa Hennalantie 10 klo 18: 30.6., 21.7., PIENRYHMÄT kesälomalla DIAKONIATYÖN ajanvarausaika kesä-elokuussa Eerikinkatu 1. ti ja to klo p MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Mikaelinkirkko on avoinna La klo ( ) Su klo ( ) Ma-pe klo 9-17 ( ), kesäopas Ke klo 18 Iltamessu, Ahlamo, Hakanpää La klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Klemi, Winter, Paajanen Su klo 10 Messu, Kokko, Paakkanen, Paajanen. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Mansikkaniemi Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Hanttu, Paajanen, Mansikkaniemi klo 14 Konfirmaatiomessu, Sankamo, Paajanen Ke 1.7. klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Mansikkaniemi Su 5.7. klo 10 Messu, Paakkanen, Jaakkola, Hakanpää, Mansikkaniemi. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Kimppabussi: klo 9.15 Kans.palv. talo-vakka-suomentie-kustavintie- Talinkorventie-Suikkilantien. klo 9.20-Artukaistentie- Hyrköistentie-Pernontie n. klo 9.30-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35 Iso-Heikkilän ymp.- Nuutinkatu-Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo klo 12 Urkuvartti ja urkujen esittely Ke 8.7. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Paakkanen, Ahlamo, Hakanpää. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi. Ke klo 18 Iltamessu, Klemi, Hakanpää Su klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 605), Seivästö, Mansikkaniemi Ke klo 18 Iltamessu, Jaakkola, Mansikkaniemi To ja pe Urkuvartti ja urkujen esittely (suomi), (svenska), (English), kts. s. 13 La klo 13 Urkuvartti ja urkujen esittely (Deutsch) - klo 22 Ekumeeninen musiikkihartaus, Raamatun tekstejä (suomi, ruotsi, englanti, espanja, puola, saksa ja venäjä) sekä musiikkia Amerikoista. Järj. Turun Mikaelinseurakunta ja Turun Merimieskirkko Su klo 10 Messu, Sankamo, Klemi, Hakanpää, Mansikkaniemi. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi klo 18 Urkukonsertti, kts. s. 11 Ke klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Su 2.8. klo 10 Konfirmaatiomessu (ryhmä 606), Paakkanen. Kimppabussi (ks. reitti 5.7.) klo 12 Urkuvartti ja urkujen esittely klo 14 Konfirmaatiomessu (ryhmät 607/608), Jaakkola Ke 5.8. klo 18 Iltamessu, Kokko, Paajanen Su 9.8. klo 10 Messu, Klemi, Kokko, Paajanen, Mansikkaniemi. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi Ke klo 18 Iltamessu, Hanttu, Mansikkaniemi Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Jaakkola, Hanttu, Paajanen, Mansikkaniemi Ke klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Mansikkaniemi Su klo 10 Messu, Paakkanen, Lehikoinen, Paajanen, Mansikkaniemi. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi klo 18 Konsertti Mendelsohn 200 vuotta, kts.s. 12 Kesäkohtaamispaikka Sanan ja rukouksen iltapäivä Su klo 17 Mikonmökissä Su 9.8. klo 17 Mikaelin srk-kodissa Kesäkahvila Mikaelin srk-kodissa maanantaisin klo ( ) - Alkuhartaus, kahvittelua ja mukavaa yhdessäoloa. Suvihartaus Ruissalon leirikirkolla Joka toinen su klo 18, kts. s. 13 Kesäpäivät Ruissalossa - kesäistä yhdessäoloa kaikenikäisille, katso erillinen ilmoitus s. 13. Petankkia ja mölkkyä Mannerheiminpuistossa Ti klo (-7.7. asti) Erityisesti eläkeläisille,. Uudet harrastajat opetetaan pelien saloihin. Kahvi- ja mehutarjoilu, vapaaehtoinen kahviraha Lepo ja hemmotteluleiri Sinapin leirikeskuksessa. Hinta 83 kuljetuksineen. Ilm. viim ma ja to klo 9-11 p Retki New Winen kesäjuhlille Himos Rautaista opetusta ja nuorekasta menoa järvimaisemassa. Hinta Ilm./tied. pasi. jaakkola@evl.fi MARTINKIRKKO, Huovinkatu To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Tuomo Norvasuo, Mikko Salakari La klo 18 (huom! aika) Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Lasse Mustonen, Liisa Kuusela, Pirjo Mäntyvaara Su klo 10 Messu, Kuusela, Matti Vuolanne, Salakari, Kansanlähetyksen kirkkopyhä To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Seppo Riihimäki, Mäntyvaara Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Riihimäki, Ilona Hägglund-Viljanen, Mäntyvaara, Jukka Kuninkaanniemi To 2.7. klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Kuusela, Mäntyvaara Su 5.7. klo 10 Messu, Mustonen, Riihimäki, Mäntyvaara, Salakari To 9.7. klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Mustonen, Pekka Elo Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Hannele Tenhu, Jukka Hildén, Salakari, Elo To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Tenhu, Elo Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Hildén, Riihimäki, Mäntyvaara, Elo klo 14 Konfirmaatiomessu, Riihimäki, Kuusela, Mäntyvaara, Elo To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Riihimäki, Elo Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Norvasuo, Tenhu, Salakari, Elo To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Mäntyvaara Su 2.8. klo 10 Messu, Norvasuo, Hannu Jaatinen, Mäntyvaara, Kuninkaanniemi To 6.8. klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Norvasuo, Elo Su 9.8. klo 10 Messu, Hägglund-Viljanen, Norvasuo, Kuninkaanniemi, Elo To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Hägglund-Viljanen, Mäntyvaara Su klo 10 Messu, Hildén, Tenhu, Mäntyvaara, Elo To klo 19 Kesäillan ehtoollinen, Tenhu, Elo Su klo 10 Messu, Jaatinen, Norvasuo, Mäntyvaara, Kuninkaanniemi Ilpoisten piiri, sanan, rukouksen ja ylistyksen ilta tiistaisin klo 19 KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 Suvimusiikit, katso ilm. s. 12 HUOM! Kirkko auki keskiviikkoisin kesä-elokuussa klo tutustumista varten esim. vihkiparit Su klo 17 Kesäillan ehtoollinen, Mustonen, Mäntyvaara, kirkkokahvit Su 5.7. klo 17 Riparilaulukirkko ja kirkkokahvit, Riihimäki, Mäntyvaara, kirkkokahvit tarjoaa Kakskertaseura Su klo 17 Kesäillan kirkkohetki, kirkkokahvit Su klo 17 Kesäillan ehtoollinen, Hildén, Elo, kirkkokahvit Su 2.8. klo 17 Hengellisten laulujen kirkko, Norvasuo, Mäntyvaara, kirkkokahvit Su 9.8. klo 17 Hiljaisuuden lauluja-kirkko, Hägglund-Viljanen, Mäntyvaara, kirkkokahvit Su klo 17 Kansanlaulukirkko, Tenhu, Mäntyvaara, kirkkokahvit Su klo 17 Kesäillan ehtoollinen, Jaatinen, Elo, kirkkokahvit HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 To klo 18 Rukouspysäkki, paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa, Kuusela To 2.7. klo 18 Rukouspysäkki La klo 18 Hirvensalon metsäkirkko, Syvälahden kalliolla, viitoitus Toijaistentieltä, Hägglund-Viljanen Su klo 10 Hirvensalo-päivien sanajumalanpalvelus, Jaatinen, lipunnosto klo 9.45, jumalanpalveluksen jälkeen päätösjuhla ja kirkkokahvit MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1 La klo 18 Israel-ilta, Esa Keuru HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10 Ke klo 15 Kesäkahvila, Larkela Ke klo 15 Kanttorin kahvila, Kuninkaaniemi Ke 1.7. klo 15 Kesäkahvila, Lena Sundén Ke 8.7. klo 15 Kesäkahvila, Sundén Ke klo 15 Kesäkahvila, Tenhu Ke ei kesäkahvilaa Ke klo 15 Kanttorin kahvila Ke klo 15 Kesäkahvila, Tenhu PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Torstaisin klo 18 hartaus Norvasuo, Salakari Riihimäki, Mäntyvaara 2.7. Kuusela, Mäntyvaara 9.7. Mustonen, Elo Tenhu, Elo Riihimäki, Elo Hildén, Mäntyvaara 6.8. Norvasuo, Elo Hägglund-Viljanen, Mäntyvaara Tenhu, Elo PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus; Vesti, Paatere, Kerokoski, kirkkobussi lähtö klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankatu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Tammitie Hakapellonkatu P. Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä noin klo su klo 10 messu; Paatere, Vesti, Kerokoski su klo 10 konfirmaatiomessu; Viirros, Toljamo (av), Salmenkorva (av), Kerokoski su klo 14 konfirmaatiomessu; Toljamo, Kerokoski su 5.7. klo 10 konfirmaatiomessu; Paatere, Laaksonen (av), Kerokoski su 5.7. klo 14 konfirmaatiomessu; Laaksonen, Forsström (av), Kerokoski su klo 10 messu; Hirvonen, Forsström, Kerokoski su klo 10 konfirmaatiomessu; Vesti, Hirvonen (av), Lautjärvi su klo 10 konfirmaatiomessu; Laaksonen, Hirvonen (av), Lautjärvi su 2.8. klo 10 messu; Kiviniemi- Rosqvist, Hirvonen, Lautjärvi su 9.8. klo 10 messu; Juhana Markkula, Laukkanen, Lautjärvi su klo 10 messu; Laukkanen, Heikki Suominen, Lautjärvi su klo 10 messu; Viirros, Forsström, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO Kesäraamattupiiri klo 17 joka keskiviikko su klo 12 messu; Paatere, Vesti, Kerokoski su klo 12 sanajumalanpalvelus; Kiviniemi-Rosqvist, Ilari Kinnunen Rauhanyhdistyksestä, Kämärä ti klo 13 kesäkahvila su 5.7. klo 12 messu; Forsström, Vesti, Kämärä su klo 12 sanajumalanpalvelus; Hirvonen, Forsström, Kerokoski ti klo 13 kesäkahvila su klo 12 messu; Paatere, Hirvonen, Kämärä su klo 12 s sanajumalanpalvelus; Sirkka-Liisa Vappula, Kämärä ti klo 13 kesäkahvila su 2.8. klo 12 messu; Kiviniemi- Rosqvist, Hirvonen, Kämärä su 9.8. klo 12 s sanajumalanpalvelus; Juhana Markkula, Laukkanen, Kämärä su klo 12 messu; Laukkanen, Heikki Suominen, Kämärä su klo 12 sanajumalanpalvelus; Viirros, Forsström, Kämärä ke klo 18 Iso J -gospelkuoron harjoitus NUMMEN SRK-KOTI lähetyksen kesäkahvila klo 13 joka keskiviikko: ti klo 10 perhekerho (Punainen tupa) ti klo lähetyspiiri MAARIAN KIRKKO Ma-pe kirkko auki ja opas paikalla klo (7.8. asti) Pe klo 18 juhannusaaton kansanlaulukirkko, Pätsi yhd. Henrikinsrk:n kanssa La klo10 juhannuksen messu, Paavonperä, Elina Tirkkonen, Haikka Su klo 10 messu, Sirén, Tuomas Vaura, Niemi La klo 12 konfirmaatio(410), Anna meille rauhasi Kuusiston Piispanpäivien pieni pyhiinvaellus su Lemun taistelun muistolehdosta Kuusiston kirkkoon Lähtöhartaus klo 8.45 Lemun taistelun muistolehdossa Kasarminmäentiellä Piispanristillä, Pirjo Vahtola. Pysähdys Koriston aittojen luona, josta mahdollisuus liittyä mukaan klo 10 tai Papinholmasta klo 11. Kuusiston kirkossa piispanpäivien juhlajumalanpalvelus klo 12, saarna piispa Kari Mäkinen, liturgia kappalainen Tatu Kuoppala, kanttorina Olli-Heikki Husso, nokkahuilu Sunniva Fagerlund, kirkkokahvit ja piispanmunkit kanttorilassa. Vaellukselle ilmoittautumiset seurakuntasihteerille mennessä p. (0) Tarvittaessa kuljetus Kaarinan kirkolta Lemuun. Tervetuloa vaeltamaan kauniiseen Kaarinaan! Kaarinan seurakunta ja Piispanpäivät-hanke KOULUUN! Maarian lapsi- ja perhetyön syyskauden startti-ilta Ti klo Maarian pappilan tallissa ja piha-alueella. Mukana Kas kummaa- nukketeatteriesitys, laulua, leikkiä ja pieni iltapala. Illassa saat tietoa syksyn kerhotoiminnasta ja tapahtumista Maariassa. Tervetuloa mukaan! Maarian srk:n lapsityön väki ja lastenohjaajat. Su klo 18 KOULUUN LÄHTEVIEN SIUNAUSKIRKKO Pallivahan kirkossa, Paltankatu 2 La Isovanhempien ja lastenlasten Turku-kierros. Muutama paikka vielä vapaana. Tied. ja ilm. Anne Saarnille puh (tekstiviestillä) tai anne.saarni@evl.fi LASTEN SIUNAUSKIRKKO Koivulan seurakuntakodissa, Sävelkuja 3 sunnuntaina klo 17 Tervetuloa koko perhe mukaan! Henrikinseurakunnan lapsi- ja perhetyö DIAKONIAKESKUS KEHITYSVAMMAISTYÖ Musiikkikerhon syyskausi alkaa ma klo Mikaelin srk-kodissa, Puistokatu 13, jatkuen joka toinen maanantai. Tulossa: kehitysvammaisten lasten ja nuorten viikonloppuleiri Sinapissa n vuotiaille. Leirille otetaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Hinta 35 /hlö. Tarkempaa tietoa alkusyksystä. Tied. ja ilmoitt. viim : vammaistyön diakoni Tarja Mäntyvaara ta tarja.mantyvaara@evl.fi VAMMAISTYÖ Ti Retki Naantalin Kultarantaan. Lähtö klo 14 linja-autoaseman tilausajolaituri 15. Opastettu kierros Kultarannassa. Hinta 15 /henkilö. Ilmoitt. viim aulaisännälle p (02) tai Helville p. (02) Vammaistyön yhteisleiri Sinapissa. Ohjelmassa mm. kansanlääkinnästä luento, erilaisten kädentaitojen opettelua (esim. haarukkapitsi, naulakkoharppu, Rosen-tekniikka jne). Ilmoitt. viim aulaisännälle. Lisätietoja Helviltä. Hinta 52,20 /henkilö. Opintopiiri Kiinni elämässä alkaa 3.9. lisätietoja elokuun Kirkko ja me -lehdestä. Helvi Lähteenmäki, vammaistyön diakonissa, Diakoniakeskus, Puutarhakatu 22, puh. (02) tai tai helvi.lahteenmaki@evl.fi

15 15 K.Rinne, Vuola Su klo 10 konfirmaatio (411), Tirkkonen, Haikka Su 5.7. klo 10 messu, Loukiala, Kokkola, Vuola Su klo 10 konfirmaatio (413), Pätsi, Haikka Su klo 10 konfirmaatio (414), Alaranta, Rainio Su klo 10 messu, Tirkkonen, K.Rinne, Niemi Su 2.8. klo 10 konfirmaatio (415), Alaranta, Rainio Su 9.8. klo 10 konfirmaatio (417), Pätsi, Niemi Su klo 10 messu, Törmä, Paavonperä, Rainio Su klo 10 messu, Tirkkonen, H.Rinne, Vuola PALLIVAHAN KIRKKO Su klo 18 messu, Paavonperä, Haikka Su klo 11 Suviseurojen jumalanpalvelus, Loukiala, Kari Palomaa, Vuola Su 5.7. klo 18 messu, H.Rinne, Haikka Su klo 18 messu, K.Rinne, Vuola Su klo 18 messu, Kokkola, Haikka Su klo 18 messu, H.Rinne, Rainio Su 2.8. klo 18 messu, Törmä, Niemi Su 9.8. klo 18 messu, Tirkkonen, Rainio Su klo 18 perhekirkko, Sirén, Niemi, kouluunlähtevien siunaus Su klo 11 messu, Alaranta, K.Rinne, Rainio su 12 kirkonmäellä RUNOSMÄEN SRK-KOTI Ma-pe klo 9-15 kesäkahvila (26.6. asti) KOROISTEN RISTILLÄ To 2.7. klo 18 Maarian päivän hartaus, Laurén, Tirkkonen, Vuola, yhd. maakuntamuseon kanssa PAPPILAN PIHAPIIRI Su klo 15 kesäseurat pappilassa, Timo Rantanen, Seppo Kolkko, Paavonperä HENRIKINKIRKKO Remontin vuoksi Henrikinkirkolla ei järjestetä mitään seurakunnan toimintaa. YLÖSNOUSEMUSKAPPELI, Hautausmaantie 21 Su klo 10 Messu, Anssi Miettinen, Olli-Pekka Laakkonen. Su 5.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Kirsi Perämaa, Hanna Pelkonen. Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Anneli Salenius, Pelkonen Su klo 14 Konfirmaatiomessu, Salenius, Pelkonen Su klo 10 Konfirmaatiomessu, Miettinen, Helena Markula. Su 9.8. klo 10 Messu, Eija Kalliala, Markula. TERVEYDENHOITO-OPPILAITOS, Ruiskatu 8 Su klo 10 Messu, Miettinen, Laakkonen, kirkkokahvi. Su klo 10 Messu, Perämaa, Laakkonen, kirkkokahvi. TÄHKÄPUISTO Su klo 11 (huom.aika) Ruusukirkko, Heikki Mäntylä, Markula. KOIVULAN SEURAKUNTAKOTI, Sävelkuja 3 To klo 13 Kesäkahvila, Aira Putkonen. La klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Perämaa, Laakkonen, kirkkokahvi. To klo 13 Kesäkahvila, Miettinen. Su 2.8. klo 10 Messu, Heikki Mäntylä, Markula, kirkkokahvi. Ti klo 9.30 Vauvakahvila alkaa Pe klo 9.30 Perhekerho alkaa LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI, Maistraatinpolku 11 To klo 10 Perhekerho alkaa ISPOISTEN SEURAKUNTAKOTI, Kaarlentie 2 Ma klo 9.30 Perhekerho alkaa LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 15.7 klo 13 Hartaus, Miettinen, Markula Ke klo 13 Hartaus, Perämaa, Laakkonen Ke klo 13 Hartaus, Miettinen, Markula PELTOLAN SIIRTOLAPUUTARHA Su 5.7. klo 12 Suvikirkko, Heikki ja Leena Suominen, Miettinen. Juhannusjuhla Maarian pappilassa 20.6., katso erill. ilmoitus 13. Pappi tavattavissa kauppakeskus Skanssissa keskiviikkoisin klo PAATTISTEN KIRKKO Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Outi Tukia-Takala, Mikko Laiho Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Tukia-Takala, Laiho Su 5.7. klo 10 Messu, Tukia-Takala Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Tukia-Takala Su klo 10 Messu, Tukia-Takala Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Tukia-Takala Su 2.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Tukia-Takala Su 9.8. klo 10 Messu, Tukia-Takala Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Jukka Järvensivu Su klo 10 Sanajumalanpalvelus, Tukia-Takala Kesäillan musiikkihetket kirkossa tiistaisin klo 19, kts. ilm. s. 12 MUUTA Metsäkirkko juhannuspäivänä klo 18 Luontopolun laavulla. Lasten kesäkerho seurakuntatalolla arkisin 3.7. asti, 4-6-vuotiaat klo 9-12, 1-2-luokkalaiset klo Lisätiedot lastenohjaajilta. Naisten porinalenkit torstaisin klo 18. Kokoontuminen aluetalon edessä. Nuorten avoimet kesäillat Pappilassa torstaisin klo 18-20; 2., 9., 16. ja Tied. Outi Tukia- Takala Nuorten leiri Ilm. Outille p viim Naisten saunalenkki Kuhankuonon Rantapihassa klo 14 KAARINAN KIRKKO su klo 10 Messu, Nuotio- Niemi, Lautjärvi su klo 10 Konfirmaatiomessu, Heino su 5.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Nuotio-Niemi -klo 13 Konfirmaatiomessu, Ostela su klo 10 Konfirmaatiomessu, Kesti su klo 10 Konfirmaatiomessu, Heino su klo 10 Konfirmaatiomessu, Kesti -klo 13 Konfirmaatiomessu, Auer su 2.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, Nuotio-Niemi, Husso su 9.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, Pesonen su klo 10 Messu, Ostela, Nuotio-Niemi, Kaarina Peltonen su klo 10 Messu, Nuotio- Niemi, Pesonen, Kaarina Peltonen KUUSISTON KIRKKO to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Ostela, Lautjärvi la klo 10 Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus, Heino, Lautjärvi, linja-autokuljetus to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Heino, Lautjärvi su klo 10 Messu, Kuoppala, rovasti Jorma Niinikoski (saarna), linja-autokuljetus to 2.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Kesti, Lautjärvi su 5.7. klo 12 Messu, Vahtola, linja-autokuljetus to 9.7. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Vahtola, Lautjärvi su klo 12 Messu, Pesonen, linja-autokuljetus to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Nuotio-Niemi su klo 12 Messu, Vahtola, linja-autokuljetus to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Heino su klo 12 Messu, Pesonen, linja-autokuljetus to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Auer su 2.8. klo 12 Messu, Kuoppala, Husso, linja-autokuljetus to 6.8. klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Kuoppala su 9.8. klo 12 Messu, Ostela, linja-autokuljetus to klo 19 Suvi-illan ehtoollinen, Auer, Husso pe klo 21 Kuusiston piispanpäivien konsertti, Volante-kvartetti soittaa suomalaista musiikkia, vapaa pääsy, ohjelma 5 su klo 12 Piispanpäivien juhlajumalanpalvelus, Kuoppala, piispa Kari Mäkinen (saarna), Husso, kirkkokahvit ja piispanmunkit kanttorilassa. Pyhiinvaellus kirkkoon, ks. erillisilmoitus s. 14. PAPINHOLMAN SEURAKUNTAKOTI keskiviikkoisin asti klo Avointen ovien kesäpäivä kaikenikäisille. Mahdollisuus uida, saunoa ja grillata omia eväitä, kahvitarjoilu Juhannusjuhlat to klo 12 Lähetyspiirien syyskauden avaus POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO ma klo 17 Naistenillan korttitalkoot ti klo 9.30 Perhekerho kl Sommarcafé i Aurelia alla onsdagar (Aurag.18 vån.1) Öppet för alla! to kl.19 Mässa i lö kl. 12 Högmässa i Kustö kyrka, Mullo, Stöckell. Kyrkbussen startar från Ortodoxa kyrkan (torget) kl (rutt: Kaskisgatan- Kaskisvägen-Nylandsvägen- Skärgårdsvägen). Retur efter gudstjänsten. sö kl.12 Högmässa i. Mullo, Stöckell. to kl. 19 Mässa i sö kl. 12 Högmässa i, Mullo. to. 2.7 kl. 19 Mässa i lö. 4.7 Dagsutfärd till Senaps. Start kl från Ortodoxa kyrkan (torget), avfärd från Senaps kl. 15. Pris 12 /person (lunch och eftermiddagskaffe ingår), reseledare Mary Aho och Johan Mullo. Möjligt att simma eller bada bastu. Anmälan till församlingssekreteraren senast 18.6 tel sö. 5.7 kl. 12 Högmässa i, Sepponen, Ellfolk. to. 9.7 kl. 19 Mässa i sö kl. 12 Högmässa i, Sepponen, Ellfolk. to kl. 19 Mässa i sö kl. 12 Högmässa i, Portin, Ellfolk. to kl. 19 Mässa i sö kl. 12 Högmässa i Domkyrkans högkor, Sepponen, Mullo, Hätönen. to kl. 19 Mässa i sö. 2.8 kl. 12 Högmässa i, Sepponen, Ellfolk ti. 4.8 Halvdagsutfärd. Vi besöker några intressanta medeltida kyrkor i Åbonejden. Pris 20 /person, i priset ingår kaffe och kaffebröd i Virmo. Start med buss från Ortodoxa kyrkan (torget) kl. 13, bussen är tillbaka i Åbo kl. 18. Vi besöker Rusko, Masku, Nousis och Virmo kyrkor Reseledare Eero Sepponen. Anmälningar till församlingssekreteraren senast tel to. 6.8 kl. 19 Mässa i sö. 9.8 kl. 12 Högmässa i, Mullo, Ellfolk. to kl. 19 Mässa i sö kl. 12 Högmässa i, Bäck, Forsman må kl. 18 Välsignelse inför skolstarten i Domkyrkan, Bäck, Forsman to kl. 19 Mässa i sö kl. 12 Högmässa i, Portin, Forsman. PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 La klo 10 Sanajumalanpalvelus, Tapio Määttä, Juha Viljanen. Su klo 10 Messu, Määttä, Viljanen. Su klo 10 Messu, Pekka Tuomikoski, Määttä, Viljanen. To 2.7. klo 18 Kesäillanhartaus, Antti Ijäs, Elina Haavisto-Virtanen. Su 5.7. klo 10 Konfirmaatiomessu RK III, Henna-Riikka Antila, Riikka Saloranta, Elina Haavisto-Virtanen. To 9.7. klo 18 Kesäillanhartaus, Antila, Viljanen. Su klo 10 Messu, Antila, Viljanen. To klo 18 Kesäillanhartaus, Antila, Viljanen. Su klo 10 Konfirmaatiomessu RK IV, Ijäs, Saloranta, Viljanen. To klo 18 Kesäillanhartaus, Antila, Viljanen. Su klo 10 Messu. Suomen Koivisto-Seuran pitäjänjuhlan juhlajumalanpalvelus, Eero Heino, Ijäs, Viljanen. To klo 18 Kesäillanhartaus, Ijäs, Viljanen. Su 2.8. klo 10 Messu, Ijäs, Viljanen. To 6.8. klo 18 Kesäillanhartaus, Määttä, Viljanen. Su 9.8. klo 10 Messu, Määttä, Viljanen. To klo 18 Kesäillanhartaus, Määttä, Viljanen. Su klo 10 Messu, Ijäs, Viljanen. Su klo 10 Messu, Määttä, Haavisto-Virtanen. Kirkkokuljetukset Kuusiston kirkkoon Kaarinan kirkolta la 20.6., ja joka sunnuntai Piispanristiltä 12.7., ja 9.8. klo Piispanristin Prisma Poikluomantie Pyhän Katariinan tie Vaakunatie Kartanontie Hovirinnantie klo Kaarinan kirkko Oskarinaukio Paraistentie Kuusiston kirkko. Paluu n. klo alkaen samaa reittiä sama reitti kuin edellä klo 9.15 Piispanristin Prisma - klo 9.30 Kaarinan kirkko. Paluu noin klo Ravattulasta la klo 9 Ravattulan Citymarket- Kaarinantie- Menninkäisenkatu- Vanha Littoistentie- Monitoimitalo- Littoistentie- Verkakaari- Kaarinantie klo 9.15 Littoisten kyläkaupan pysäkki- Krossinkatu Nummenniityntie- Jumpurintie- Kaarinantie- Oskarinaukio klo 9.30 Kaarinan kirkko- Hovirinnantie- Kartanontie Paraistentie- Kuusiston kirkko. Paluu noin klo samaa reittiä. su 5.7., ja 2.8. sama reitti kuin edellä, klo 11 Ravattulan Citymarket - klo Littoisten kyläkaupan pysäkki - klo Kaarinan kirkko. Paluu noin klo PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS, Hepojoentie 4 Ke ja 8.7. klo 18 Miestenpiiri. Sauna lämpimänä klo Ti klo 18 Sanan ja rukouksen ilta ma-pe Perhekahvila Leppäkerttu päiväkerhotiloissa. MUUALLA Pe klo 19 Juhannusjuhla Pyölinrannan kesäkodilla Harvaluodossa. Ke 22.7, 5.8. ja klo 18 Miestenpiiri Pyölinrannan rantasaunalla Harvaluodossa. VIIKOITTAIN toistuvaa toimintaa: Torstaisin Oivaltajat-ryhmä Vanhalla seurakuntatalolla klo DIAKONIATOIMISTO Asiointi ja ajanvarausaika To klo 9-10 p (huom. lankapuhelin). Osoite Hepojoentie 4, ovi paloaseman puolella. Suljettu Diakoniatyöntekijä Katri Elonheimo p Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p , , atte. airaksinen@evl.fi Iltaretki Paraisille tiistaina (lähtö klo Mikonkatu) Tutustumme Lofsdalin kartanoon, jossa myös kahvit. Maksu 15 euroa. Ilmoitt.ja kyselyt: Soile Salonen p Mikaelinseurakunta YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p , peter. ti klo Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p , to klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p YLIOPISTOPAPPI Outi Ruohola p , outi.ruohola@evl. fi, ti klo Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonk. 4-6 B, ke klo Kasvatusasiain keskus, Eerikink. 3 A, 5. krs., p Every Sunday a Holy Communion Service in the Tarkk ampuja Chapel of the Cathedral at 4 pm. NOTE: NO Family Services during the summer. Pastor Outi is on vacation June 29 Aug 2. If needed contact pastor Peter Gustavson, peter.gustavson@evl.fi or (on vacation till July 5). HAVE A NICE SUMMER! Contact persons: Rev. Outi Ruohola, outi.ruohola@evl.fi, tel and reader Geoffrey Phillips, tel :30 Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle m it anschliessendem Kirchkaffe in der Kaskenkatu 1. Es predigt Seemannspastor Wolfgang Pautz- Wilhelm :30 Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle mitan schliessendem Kirchkaffe in der Kaskenkatu 1. Lähetyksen retkipäivä la Sinapin leirikeskuksessa. Klo 8.15 Yhteiskuljetus Martinkirkolta, paluu n. klo 19. Ohjelmassa Matti Korpiahon raamattutunti, kuulumisia lähetyskentiltä, hyvää ruokaa ja mahdollisuus saunomiseen. Hinta aikuisilta 15 e, 7-17 v. 12 e ja 2-6 v. 9 e. Ilmoittautumiset klo 15 mennessä Martin seurakuntasihteerille p. (02) Virkistysviikonloppu eläkeikäisille Sinapin leirikeskuksessa Yhteiskuljetus Kaarinan kirkolta. Hinta 35 e/hlö. Majoitus kahden hengen huoneissa. Ilmoittautumiset viim Railimaria Lehto p Viikonloppu toteutuu jos osallistujia on vähintään 20. Kaarinan seurakunta Retki vanhuksille torstaina Helsinkiin. Tutustuminen eduskuntaan, Temppeliaukion kirkkoon sekä Tuomiokirkkoon. Hinta 40 euroa Ilmoitt. ja kyselyt: Diakoniakeskus puh. (02) Diakoniakeskuksen vanhustyö ILTA LAPSENSA MENETTÄNEILLE ke 2.9. klo Aureliassa, Aurakatu 18 Illan kuluessa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia saman kokeneiden vanhempien ja isovanhempien kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu niin pienen kuin aikuisenkin lapsen menettäneille. Illan aikana ammatti-ihmiset kertovat, millaista apua ja tukea sureville on tarjolla. Järj. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Käpy ry, Lounais- Suomen Mielenterveysseura ry, Feeniks-projekti ja Turun Kaupunkilähetys ry/ Senioripysäkki ILTA LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Ke 8.7. ja klo 18 Kabinetti, Aninkaistenk.1, II krs Mahdollisuus keskustella läheisen kuoleman herättämistä ajatuksista. Tule jakamaan kokemuksia surusta ja lohdutuksesta. Mukana pastorit Anna-Liisa Varhiala ja Antti Pajunen. Tuomiokirkkoseurakunta

16 16 Sigyn innoitti kirjailija Reijo Mäen raamatulliseen suoritukseen, sillä mies lohkaisi laivan kannella yhdennentoista käskyn. T imo Jakonen Hyttyssuontie 13 ei kiinnosta Reijo Mäki viihtyy kesän kaupungissa Kirjailija Reijo Mäkeä pidetään yleisesti vastuuttomana hahmona, joka ei tee koskaan töitä ja istuu kaiket päivät kapakassa. Huhut ovat kuitenkin vahvasti liioiteltuja. Taskussa on peräti ABC-kortti sen merkkinä että joskus on ajeltu isompaakin autoa, minkä lisäksi viimeisen parinkymmenen vuoden ajan on ilmestynyt kolmisenkymmentä kirjaa, mikä on saavutus joka ei onnistu, ellei koskaan ole koneen ääressä työskentelemässä. Tätäkin haastattelua tehtäessä on melko aikainen aamu, mutta takana on jo työpäivää se verran, että kun valokuvaaja vie Mäkeä kuvattavaksi Sigynin ruorille, sanat vääntyvät kirjailijan suussa notkeasti: 11. käsky, älä tee ruorin! Mäkeä nimittäin hiukan ihmetyttää, miksi kirkollinen lehti haluaa haastatella sellaista jumalatonta ihmistä. Toisaalta onhan kirkollinen kuvasto usein mukana Mäen elämässä, hänhän on muun muassa sanonut, ettei mielellään poistu Turussa niin kauaksi, etteikö taksin takaikkunasta kuitenkin näkyisi Tuomiokirkon torni. Silloin nimittäin tietää olevansa turvallisesti kartalla. Kesällä kaupunki on parhaimmillaan Kuten taksiesimerkki osoittaa, Mäki ei ole kovin innokas matkailija, mutta varsinkin kesällä hän kertoo viihtyvänsä erityisen hyvin kotinurkilla: Kaupunki on kesällä parhaimmillaan ja saaristo tuossa vieressä ihan mahtava. Täällä on kaikki mitä tarvitaan viihtymiseen. Ainoastaan juhannus tulee vietetyksi perinteisesti Kurikassa, jossa vaimon suku kokoontuu saunomaan ja puhumaan pesäpallosta ja painista, ja nälvimään jalasjärviläisiä. Mökkeily ei sitten ilmeisesti ole kirjailijan heiniä? Olen kai hieman sellainen kärsimätön luonne, niin ettei jossakin mökin verannalla istuskelu osoitteessa Hyttyssuontie 13 oikein ole tuntunut meikäläisen jutulta. Vaikka kuka tietää, ehkäpä sitä iän myötä viisastuu. Tällä kertaa Mäki tosin on lähdössä kaukomatkalle, vaikka yleensä pysytteleekin visusti kaupunkilaisena. Matka vie aina kauas Ruotsin Tukholmaan saakka, jossa vietetään kokonainen päivä. Sitten palataan takaisin Turkuun. Kaukomatka on ikään kuin hengähdyshetki ennen kuin uuden Vareskirjan markkinointi alkaa. Vuoden työrytmi menee niin, että viimeistään toukokuussa on aloitettava kirjoittaminen, kuten nytkin olen tehnyt. Kirjan ensimmäinen versio on valmis syksyllä ja tammikuussa vien valmiin teoksen kustantajalle. Sitten on pari kuukautta vähän hiljaisempaa, sellaista suunnitteluaikaa ja toukokuussa taas uusi kierros. Ainakin Tall Ships Race ja Booktori Kesä kuluu siis työn merkeissä, niin Mäellä kuin hänen yksityisetsivällään Jussi Vareksella. Kesäkuussa ilmestyvä uusi kirja on jo 20. Vares, Valkovenäläinen nimeltään. Heti alkuun se vie päähenkilön kirkollisiin tunnelmiin Ylösnousemuskappeliin, jossa siunataan haudan lepoon Vareksen kaveri, dekkarikirjailija Oxbacka: Oxbackalle kävi kalpaten Aurajoen länsirannalle rakennetulla uudella lankkuraitilla, siinä suurin piirtein Tuomiokirkkoa vastapäätä. Ja nyt Vareksen pitää selvittää, kuka sen teon teki ja miksi? Vareksen selvitellessä Oxbackan murhaa, Mäki kirjoittaa siis jo uutta, ensi kesänä ilmestyvää teosta: Täällä on kaikki mitä tarvitaan viihtymiseen. Se puolestaan merkitsee sitä, että Jussi Vares joutuu jäljittämään pitkin kaunista kesää täällä toreilla ja turuilla Kolmijalkaista miestä. Se on turkulaisen taiteilijan Otto Mäkilän ehkä kuuluisimman taulun kopio. Alkuperäinen Kolmijalkainen oli Mika Waltarin suosikkitaulu. Ja tämä kadoksissa oleva kopio taas liittyy olennaisesti yhteen hyvin mittavaan rikosvyyhtiin. Oletan, että nämä asiat alkavat aueta siinä vaiheessa, kun novellikirjailija Luusalmi revitään suoraan Uuden Apteekin pöydästä pariksi viikoksi Kupittaalle kuivumaan, ja hän tapaa samalla osastolla erään mielenkiintoisen hiipparin, joka haluaa avautua, Mäki kertoo. Mutta se siis ensi kesänä. Tänä kesänä Mäki aikoo kirjoittamisen lisäksi osallistua ainakin Tall Ships Raceen, joka on hänen mielestään ilman muuta kesän kohokohta. Kirjallisista tapauksista hän mainitsee heinäkuisen Puutorin Booktorin. Ja sitten on vielä pari läheistä paikkaa: Aurajokiranta on kokonaisuudessaan tietysti hulppea. Kuuvan kalliot Ruissalossa ovat semmoinen paikka, johon me pyöräilemme pari kertaa kesässä piknikille. Ja Uusi Apteekkihan on aina yhtä viilee eli cool. Sinne pääsee varjoon suojaan alta polttavan auringon. Vares-kierroksilla dekkaritunnelmissa Turismin näkökulmasta Mäki on varsin ajankohtainen, sillä Turussa on tovi järjestetty oikein Vares-kierroksia. Idea lähti ihan Turun kaupungin matkailutoimistosta. Minä tietenkin suostuin siihen oitis. Ja hyvänä apuna tässä asiassa oli toimittaja Ruuhion (Markku Haapion) työstämä Vareksen Turku -kirja. Tosi hieno fakta-teos, muuten. Ilmeistä Tieto-Finlandia ainesta! Mäki itse ei ole kierroksille kehdannut lähteä: Sen sijaan olen usuttanut vaimoa ja sen siskoa menemään mukaan, jotta voisivat sitten kertoa minulle, että minkälaiset ovat tunnelmat. Saa nähdä lähtevätkö. Vareksen reitit vaihtelevat jonkin verran. Idea joka tapauksessa on, että vieraillaan Vareksen eri asuinpaikoilla, kantakapakoissa ja sellaisissa paikoissa jossa Varekselle, tai jollekin muulle, on tapahtunut kauheita taikka mukavia. Vaan entä jos järjestettäisiin Vareksen kierroksen sijaan Mäki-kierros, missä silloin kuljettaisiin? Eivätköhän ne etapit ja rastit olisi pitkälti yhtäläisiä näiden Vareksen polkujen kanssa, Mäki arvelee. Jos hänen sen sijaan pitäisi nimetä yksi paikka, missä turistin ehdottomasti pitäisi vierailla, vastaus on selvä: Lausteella kannattaa käydä niin kauan kuin sinne vielä pääsee ilman viisumia. Roope Lipasti