MUISTIO. PÄÄRATA seminaari PÄÄRATA -seminaari Järvenpäässä Järvenpää-talon Juhani Ahon salissa klo 9 12

Transkriptio

1 MUISTIO 2013 PÄÄRATA -seminaari Järvenpäässä Järvenpää-talon Juhani Ahon salissa klo 9 12 PÄÄRATA seminaari 2013 Pro Rautatie ry järjesti Järvenpäässä 20.9 PÄÄRATA - seminaarin, jossa arvioitiin Pääradan kehitystä 2000 luvulla ja keskusteltiin radan ja junaliikenteen tulevista kehittämistoimenpiteistä erityisesti HHT-akselin (Helsinki Hämeenlinna Tampere) näkökulmasta. Pro Rautatie on ollut mukana tätä Suomen tärkeintä rataosuutta koskevissa useissa selvityksissä ja se on ollut esillä seminaareissamme HHT akselin kehittäminen Suomen ainoana eurooppalaista tasoa edustavana liikenne- ja kasvukäytävänä on saamassa uutta vauhtia yhteistyön vahvistuessa ja uuden HHT - kehittämisohjelman toteutuksen alkaessa. Pääradan rautatieliikenteeseen liittyviä hankkeita on vireillä paljon alkaen Pisara-raiteesta ja radan kehittämishankkeista aina asemien ja niiden palvelujen kehittämiseen. Junaliiken-teen kehitys on ollut tasaista ja tulevaisuudessa kasvava kysyntä avaa mahdollisuuksia nopeiden IC- ja Pendolinoyhteyksien lisäksi myös taajamajunaliikenteen kehittämiselle. Vahvaan rautatieyhteyteen ja hyviin tieyhteyksiin tukeutuva maankäytön ja kaupunkirakenteen kehittyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia koko Etelä- Suomen alueelle. HHT yhteistyö Vuosina valmistuneiden 9 raportin pohjalta sovittiin HHT kehittämisohjelmasta ja jatkotoimenpiteistä. Uusin yhteistyöohjelma valmistui syksyllä Alustuksissa ja käydyssä keskustelussa korostui Pääradan suuri merkitys koko maan rautatieliikenteelle ja HHT - kasvualueen tärkeä asema Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä.

2 Päärata seminaari Järvenpäässä Puheenjohtajana kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Seminaarin avaus Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Kahdeksan kunnan kaupunkiselvitys Kuuma-alueen kuntien yhdistymisestä on käynnistynyt ja mahdollisesti jo joulukuussa 2014 valtuustoissa päätetään asiasta.liikenneyhteydet ja rata keskeisiä yhdistäviä tekijöitä. Uusi maankäyttö mahdollisuus. Näiden kuntien alueella asukasluku nyt ennuste 2035 n Päärataselvityksen tuloksena v oli nerokas ratkaisu, joka mahdollistaisi sujuvan liikenteen pääradalla ja yhdyskuntien kasvun sen vaikutusalueella. Selvityksen esittämät lisäraideratkaisut ovat nyt toteutumassa Kerava Riihimäki ratapaketin 1. vaiheessa.

3 Pro Rautatie ja Päärata 2000-luvulla Reijo Lehtinen, toiminnanjohtaja Pro Rautatie Pääradan historiallinen aloite tehtiin jo v Hämeenlinnan kaupungin ja suurtilallisten esityksenä. Aloite kuitenkin hylättiin. Mutta jo 1856 Keisari Aleksanteri II määräsi sisämaan yhteyksien selvittämisen käynnistettäväksi. Sen tuloksena ensimmäinen juhlajuna ajoi jo tammikuun lopulla 1862 Hämeenlinnaan. Pro Rautatie on ollut aktiivinen Pääradan kehittämisaloitteissa ja keskustelussa. Osin tämä johtuu siitä, että merkittävä osa Pro Rautatien jäsenistä toimii pääradan varressa. Mutta ennen kaikkea syynä on Pääradan suuri merkitys koko Suomen junaliikenteelle ja sen palvelukyvylle. Pro Rautatie on ollut aktiivisesti mukana monissa Päärataa koskevissa selvityksissä ja sitä on käsitelty laajalti Pro Rautatien projekteissa mm. Päärataselvityksissä , Laajan Via Baltica Nordica Development Zone projektin raideliikenneosiossa, jota Pro Rautatie koordinoi, taajamajunaliikenteen ja Kanta-Hämeen maakunnan junaliikenteen selvityksissä. Päärata on ollut esillä myös useissa Pro Rautatien v järjestämissä neljästäkymmenestä seminaarista. Pääradan ja sen asemien nykyinen kapasiteetti ja palvelukyky ei vastaa edes nykyisiä tarpeita puhumattakaan tulevaisuudesta. Menossa ja valmisteilla olevat kehittämistoimenpiteet mahdollistavat kuitenkin toivottavasti junaliikenteen kehittämisen kasvavia tarpeita vastaavasti. Ongelmana on Suomen selvästi alimitoitettu infrarakentamisen rahoitus. Tulevaisuudessa rahoitukseen olisi saatava lisäresursseja. Joka tapauksessa Pääradan kohdalla tulisi maankäytön suunnittelussa varautua radan kehittämisen vaatimiin tilaratkaisuihin.

4 Pääradan menossa ja valmisteilla olevat ratahankkeet Ylijohtaja Kari Ruohonen, Liikennevirasto Liikennevirasto uusi organisaationsa Uudistuksen tavoitteena on selkeä hankkeiden ohjaus ja tehokas toteuttaminen luvun liikenteen investoinneissa on rautateiden kehittämiseen panostettua aiempaan enemmän. Ilmalan perusparannuksella varmistetaan eri yrittäjien tilat, kun kilpailu tulee junaliikenteeseen. Muut menossa olevat isot hankkeet kuten Keski-Pasila lisää pääradalle raiteita. Tikkurila keskus liittyen Kehärataa vahvistaa pääradan palvelua. Riihimäen kolmioraide rakennetaan Helsingin rautatieaseman kehittäminen mahdollistaa junaliikenteen kehittämisen myös Pääraalla. Jatkossa PISARA-hanke parantaa vielä tilannetta. Vuosina sille laaditaan uudet lähtökohdat ottaen huomioon myös bussiliikenteen muutokset. Keski-Pasilan kehittyminen käynnistyy (YIT Tripla). Jatkossa pitää entistä paremmin sopia yhdessä maankäyttöön, infraan ja liikennöintiin liittyvät ratkaisut samanaikaisesti.. Asemanseudut ovat isoja kasvupisteitä. Raidehankkeiden rahoitus olisi saatava pitkäjänteisemmäksi ja sen olisi pohjaa laajennettava. Kaupunkien kasvusopimukset lisäävät mahdollisuuksia ohjata raidesolmupisteet maankäytön kehittämiskohteiksi. Kokonaisuuden suunnittelu on netistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Kysymyksiä - Oikeat tie- ja raideliikenteen solmukohdat - Maankäyttö asemanseudulle - Pohjoinen ulottuvuus radat Lapin kaivoshankkeet Mrd investointitoiveet - Rakennetaanko Pääradan 2. vaihe ennen kuin PISARA on valmis? molemmat tärkeitä 1. vaiheen jälkeen jää pullonkauloja olisi pitänyt päättää samalla, koska rahoitustaso pienenee. Seuraava hallitusohjelma määrittänee toiminnan. - Helsinki Riihimäki välityskyvyn parantaminen Keski-Pasila rakentaminen alkaa Helsinki Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen ensimmäinen toteutusvaihe: Tikkurilan vaihde- ja raiteistomuutokset Keravan tavaraliikenteen lisäraide Vuosaaren ja Sköldvikin raiteelle Kyrölän ja Purolan välinen lisäraide Hyvinkään vaihdejärjestelyt Riihimäen henkilöratapihan vaihde- ja raiteistomuutokset sekä laiturimuutokset Pisara 2017?

5 Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen, VR Group Oy Päärata on junaliikenteen valtasuoni matkustajamäärien kuvan pitäisi olla esillä aina kun investoinneista päätetään. Matkustajaliikenteen kasvu keskittyy Pääradalle. Tämän hetken panostukset ovat oikeansuuntaisia ja palvelevat päärataa.lisätarjonnan esteenä olevat pullonkaulat ovat pääradalla ja Helsingin asemalla. Palvelutaso-ongelmia on, koska kapasiteetti ei riitä häiriöttömään liikenteen hoitoon. Täsmällisyyskehitys ie ole ollut hyvä, Syynä ovat radan kapasiteetti ja vaikeat talvet sekä erityisesti kapasiteetin rajoilla toimimisesta aiheutuva häiriöherkkyys. Lumi routavauriot jne. mutta myös ratatyöt (kesä 2013) heikentävät täsmällisyyttä. Lähiliikenteessä erityisesti ruuhkajunat kärsivät kapasiteetin puutteesta. Tampere on Helsingin jälkeen tärkein solmukohta junaliikenteessä. Ruuhka-aikana Hki -Tre välille pitäisi saada lisää junia (nykyisin 2 IC ja pendolino ja taajamajuna ruuhkatuntina). Vakioaikataulukaaviolla on saatu vaihdot sujuvaksi hyvät vaihtoyhteydet. Mittava kalustouudistus on menossa - 40 IC2 vaunua on toimitettu ja lisäksi tulee 27 ravintolavaunua sekä 25 ohjausvaunua, jotka on tilattu (toimitettu 10 ohjausvaunua, ravintolavaunut marraskuusta alkaen). Ohjausvaunu parantaa ratakapasiteettia mm. Hgin ratapihalla, kun veturinvaihdot jäävät pois. Myös laajamittainen veturihankinta on käynnissä. SR 1 korvataan uusilla vetureilla. Yksinoikeussopimuksen jatkaminen 2025 antanut mahdollisuuden/uskon laajaan kalustouudistukseen. Kysyntälähtöinen hinnoittelu, tarjouskampanjat ja veturi-kanta-asiakasohjelma ( rekisteröitynyttä kanta-asiakasta) parantavat lippuhinnoittelun mahdollisuuksia. Investoinnit ovat välttämättömiä: - Pasila Rmäki: - Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa Lahti Hml Tre liikenteen - Helsingin ratapiha - PISARA - Lentorata valtasuoni toiselle tasolle 2020-luvulla Kysymyksiä: - Kysyntään perustuvan hinnoittelun vaikutus pakollisten työmatkojen kustannuksiin? Kilpailu bussiliikenteen ja henkilöauton kanssa pitää hinnat kohtuullisina.

6 HHT- kasvukäytävä Helsinki Hämeenlinna - Tampere Anna-Mari Ahonen, uuden HHT - ohjelman projektijohtaja Esityksessä siirrytään liikenteestä muuhun toiminnallisuuteen. HHT kasvukäytävä, jonka perustana on hyvä saavutettavuus ja taajamarakenne, on keskeinen alue myös kansallisen kilpailukyvyn kannalta: Suomen bkt:sta 45 % tuotetaan tämän valtasuonen varrella työpaikoista n. 40 % sijaitsee kasvukäytävällä Suomen väestöstä n. joka kolmas asuu kasvukäytävän varressa vienti, osaaminen, maahanmuuton keskittymä jne. merkittävä osa kansallisesta koulutustarjonnasta ja innovaatiotoiminnasta keskittynyt akselille maan sisäisestä muuttoliikkeestä suuri osa keskittynyt viime vuosina akselille Taustalla on hyvä liikenneinfra. Työpaikkakeskittymien ohella asumisen ja 2. asumisen vyöhyke.. HHT nousee eri kriteereillä aina positiivisesti esiin kasvualueena. Saavutettavuus aikaetäisyytenä on hyvä ja ajalla on oleellinen merkitys. Taajamien välinen työssäkäynti mahdollistaa osaamisammattien harjoittamisen ja parantaa koko perheen työssäkäyntimahdollisuuksia. HHT-käytävään liittyvät myös liikenteen hyvät jatkoyhteydet. Kasvukäytävä vahvistuu automaattisesti, mutta kokonaisuuden ohjaus ja kilpailu globaalilla tasolla vaatii tietoista toimintaa. Kasvun harmonisointi kasvukäytävän sisällä vaatii ohjausta. Kuntien ja kaupunkien yhteinen verkosto maakuntaliitojen tuella on järjestäytynyt ja 1.9 alkaen sisältöhanke on ollut käynnissä. Kaupungit ja kunnat sekä maakuntaliitot toimijoina. Hämeenlinna koordinoi toimintaa laaja-alaisen ohjausryhmän johdolla. Aiesopimus ja yhteistyösopimus allekirjoitetaan syksyn aikana..

7 Mitä tehdään: - kasvukäytävän kokonaiskuva visualisointi - rakennemallien yhteensovittaminen ja yhteinen rakennemalli - uuden kasvun vahvistaminen ja suuntaaminen rakenteen sisällä - asumisen preferenssit ja varautuminen kysynnän muutokseen - yhteiset asemien ja asemanseutujen kehittämishankkeet - arkkitehtikilpailut ja aluerakentamiskohteet - energiaresurssit ja yhteinen energiatuotanto tavoitteena kasvukäytävän energiaomavaraisuus Kasvukäytävä on yhtenäinen työmarkkina-alue ja yhteinen arjen ympäristö. Ikärakenteen muutos voi jatkossa yllättää, vaikka nykyinen ikärakenne on keskimääräistä nuorempi. Pitkä metropoli (H. Penttilä) kuvaa käsitteenä HHT -kasvualuetta hyvin.. Tavoitteena on myös nauhakaupunkilaisten osallistaminen ja nauharakenteen hyötyjen ulosmittaaminen. Kasvukäytäväalue alisuorittaa (T. Reina) mahdollisuuksia on enemmän kuin käytetään. Liikkumisessa pendelöinti kasvaa ja matkaketjuajattelun edistäminen on tärkeää. Asemanseudulta pitäisi kaikki saada matkaan liittyvät palvelut ostokset, lastenhoito,.. Liikkumisen häiriötekijät ja epävarmuus häiritsevät joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia.. HHT -kasvualue mahdollistaa yhteisen ja paikallisen hyödyn optimoinnin. Avainasemassa on paikallinen yrittäjyys ja sen vahvistaminen. Rail Baltica laajentaa HHT-akselin ulottuvuuksia Eurooppaan ja tätä kytkentää pitää vahvistaa. Infrassa avainasemassa ovat solmukohdat. Elinkeinot ja verkostojen kehittäminen ovat toiminnallisen kehittämisen ytimessä. PK -yritysten mukaan saaminen ongelmallista. Suuryritykset haluavat ja pääsevät helpommin mukaan. Keskinäinen verkostoituminen, kuntayhteistyö, tilakysymykset ja maankäyttövaraukset ovat keskeisiä toiminnassa. Aiesopimus allekirjoitetaan marraskuussa. Alueelliset työpajat järjestetään loppuvuonna ja niissä määritellään esille nostettavat teemat sekä edunvalvonnan tavoitteet. Talousseminaarissa vuodenvaihteen tienoilla tarkastellaan asiaa myös tulotalouden näkökulmasta.

8 Paneelikeskustelu "HHT kasvukäytävä ja raideliikenteen kehittäminen" (käytyyn keskusteluun perustuvia muistiinpanoja, jotka sisältävät sekä yleisön että panelistien ajatuksia) Tarkoitus oli yhdessä yleisön kanssa avata pääradan ja HHT -kasvukäytävän tulevaa kehittämistä. Paneelissa olivat mukana: - Erkki Kukkonen puheenjohtajana - Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja AnnePevkur - HHT- hankkeen koordinaattori Anna-Mari Ahonen - Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme - Kanta-Hämeen maankuntajohtaja Timo Reina, - VR kaukoliikenne, projektipäällikkö Sami Hovi - Limowa ry, johtaja Jorma Härkönen - Pro Rautatie, toiminnanjohtaja Reijo Lehtinen (kirjurina) HHT käytävä on monimuotoinen ja sitä voidaan tarkastella eri näkökulmista mm. tavaroiden siirto väylänä, HHT kasvukäytävänä, läheisenä omana liikkumisväylä tai Eurooppalaisena liikenne- ja kasvukäytävä. Pääradan jatkuvasti ajankohtainen ongelma on liityntäliikenne. Yhteydet linja-autolla ja liityntäpysäköinti odotavat edelleen ratkaisuja. Esim. Järvenpäässä tila tekee tiukkaa ja ongelmaa lisää junalippujen vyöhykeraja, joka lisää painetta pääasemalle toivottavasti poistuu lähitulevaisuudessa. Henkilöauto on liityntäliikenteessä tärkeä. Ainakin pienemmillä asemilla bussiliikenteen sovittaminen junaliikenteeseen on osoittautunut ongelmaksi. Liityntäliikenteessä tärkeitä ovat matkan molempien päiden liityntäyhteydet. Kotipäässä liityntäyhteydet yleensä on helpompi järjestää. Ongelma on usein matkan kohteessa. Helpointa olisi jos tärkeät kohteet kuten työpaikat ja palvelut sijaitsisivat asemien lähistöllä. Matkaketjujen kehittämisessä myös junayhteyksien kehittäminen esim. pääradan kytkentä Hanko Hyvinkää rataan antaa uusia mahdollisuuksia. Liityntäyhteydet kaikilla kulkumuodoilla ovat keskeinen osa matkaketjun kehittämistä. Kehityskohteena voisi olla pendelöijän palvelukonsepti, jonka kehittäminen voisi liittyä Tampereen kaupungin vetämän INKA ohjelman teemaan älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Tätä tukisivat myös erilaisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittelu ja aluevaraussuunnittelu HHT kasvualueella. Liityntäliikenne ja pysäköinti ongelman ratkaisemisen tekee vaikeaksi osapuolten suuri määrä ja erilaiset intressit. Asemien ympäristön maanomistus edellyttää yhteistyötä ja selkeä kehittämisvastuu pitäisi olla jollain taholla esimerkiksi Saksassa rautatieyhtiöllä DB oma pysäköintiyhtiö, joka vastaa liityntäpysäköinnin kehittämisestä. - Suomessa intermodaaliliikenne on olematonta. Rautatie palvelee satamia rajatuissa tuoteryhmissä. Suuressa osia satamia radan merkitys on pieni ja maantiekuljetuksen osuus on %. Suuret kaupan logistiikkakeskukset toimivat pelkästään tiekuljetusten varassa vaikka sijaitsisivatkin radan varressa. Euroopassa logistiikkakeskukset tukeutuvat yleensä vahvasti junakuljetuksiin - pitäisikö Suomessakin muuttaa kehityksen linjaa. Ratainfra on auttamatta jäljessä ja myös VR:n valitsema kokojunastrategia edistää tiekuljetusten käyttöä. Tavararautatieliikennettä ei Suomessa edistetä. Tästä kehityksestä on hyvä esimerkki 200 miljoonan euron investointi, Vuosaarin tunneli, jonka käyttö sataman kuljetuksissa on melko vaatimattomalla tasolla. Sekä logistiikan että matkustajapalvelujen kannalta risteysasemien ja niiden ympäristön luonnetta tulisi kehittää liikenteen solmukohta-ajattelun pohjalta. Mielenkiintoiseksi HHTvyöhykkeen roolin Suomessa tekee se, että Uudenmaan alueen kauppatasevaje 23 Mrd, kun taas kaikki muut alueet ovat vientivoittoisia. Vienti niiltä on noin kaksi kertaa tuonnin määrä. Tämä kuvastaa myös tuontilogistiikan ja siihen liittyvin keskusten keskittymistä Uudellemaalle. Suomi jakaantuu siis Kulutus- ja Vienti-

9 Suomeen. Helsinkiin keskittyvät palvelut ja hallinto. Ihmisten koti sijoittuu työn ja liikkumismahdollisuuksien perusteella. Tavaravirrat ovat verkostomaisia. Kyetäänkö käsittelemään vientisuomea rataverkossa? Tavaraliikenne tulisi nostaa voimakkaammin esiin raideliikenteen kehittämisessä. Pendelöinti on arjen elämää. Siihen liittyen työmatkalaisten matkojen optimointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Palvelujen saanti ja työmatkat tulisi kytkeä yhteen. Niinkin pieni asia kuin Matkalaisen kioski asemalaiturille on osoittautunut vaikeaksi paljon turhaa byrokratiaa. Miksei asemalaitureille voisi saada palvelupisteitä. Matkakeskusten toteutuksessa esim. Toijalan asemalla julkisen sektorin yhteistyö on avainasemassa. Tarvittaisiinko koko HHT-alueelle HHT-kaava ja oma sijoitusyhtiö toteuttajaksi? Matkalaisen kioski ja nauhakaupunkilaisuus tulisi nähdä asian, jossa arkeen liittyvät maksujärjestelmät, häiriötilanteiden käsittely, palvelut ja niiden toteuttamispuitteet tietojärjestelmiä myöten muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Asemanseudut ovat HHT-kasvukäytävähankkeessa esillä ja niiden maanomistuksen pirstaleisuus on tiedostettu. HHT - ohjelma ja myös HHT-kaava liittyvät toisiinsa. Selkeä tavoite on alueen alisuorittamisen ja turhien päällekkäisyyksien poistaminen Kaavoitus tulisi toteuttaa spray-mallilla, jolla luodaan näkemyksellinen yhteinen kuva. Yksityiskohtaiseen kaavaan tarvitaan paikallista ketteryyttä, jos halutaan toimivia ja ajan tasalla olevia kaavoja. HHT- ajattelussa haetaan näkemyksellisyyttä ja yhteisen etenemisen organisointia. Tuloksena on toiminnallisesti yhtenäinen arjen käytävä toinen E 18 käytävä. Keskeiset asiat alkavat nousta esille. Tuloksena odotetaan rakennemallityyppistä visiointia, johon liittyy elinkeinoyhteistyön kehittäminen ja yhteisen nimittäjän hakeminen. Seudulliset yhteiset rakenteet kasvavat jatkossa HHT-kokonaisuudeksi. Asemaseutujen kehittämisessä on monta kokkia ja iso soppa. Asemaseudut tulisi nostaa kansalliseksi kehittämisteemaksi, mutta jo 1985 alkanut HHT yhteistyö tarjoaa hyvän yhteisen kehitysympäristön. Suunnittelu saamassa hyvän roolin ja perustuu todellisuuteen ja oikeisiin mahdollisuuksiin, joissa on mukana asiakasnäkökulma ja elinkeinoelämän ääni. HHT kaava voisi olla kevyt, yhteinen visiokuva? Sillä poistettaisiin liiat päällekkäisyydet ja sovittaisiin vahvuuksiin perustuvat toisiaan tukevat eri alueiden roolit. Miltä virrat näyttäisivät ellei kapasiteettirajoituksia olisi? Pääradan ratakapasiteetti rajoittaa selvästi junatarjontaa ja junien käyttöä koko valtakunnan tasolla. Myös VR:n kalusto on luonnollisesti mitoitettu ratakapasiteetin antamiin mahdollisuuksiin. Jos ratakapasiteettia sallisi voitaisiin junatarjontaa lisätä kysyntähuippujen aikana, mikä vaatisi lisää kalustohankintoja. Kauppakamareiden ohella myös Suomen Yrittäjäjärjestö pitäisi saada mukaan pk-yritysten edustajana? Kauppakamareilla on vahvaa oma toiminta ja asiantuntijuus myös liikenneasioissa sekä laaja yhteistyö yrittäjien kanssa. EU tukee raideliikennettä, vihreää logistiikkaa ja kuljetuskäytäviä. Suuret rahoitusohjelmat suomalaiset olleet heikkoja. Lisättävä. Eri tahojen vietävä poliitikoille aisaa ja kokonaispanostuksen tärkeyttä. EU on Rail Baltica kehitystyössä mukana. HHT akseli liittyy Rail Balticaan sen luonnollisena jatkeena

10 Suomessa infrastruktuuri ei saisi rapistua, kun muut kehittävät. Investoinnit tulisi valtion taloudessa käsitellä selvästi erillään käyttötalousmenoista. Investoinnit sekä uusiin rataratkaisuihin että korvaavaan ylläpitoon luovat pohjaa Suomen kilpailukyvylle. HHT -kasvukäytäväsopimus on lähdössä heti liikkeelle. Sillä haetaan myös uskottavuutta ja tietoisuutta. Yhtenä tavoitteena voisi olla antaa pohjaa seuraavaan hallitusohjelmaan ja lisätä päättäjien sitoutumista HHT alueen hankkeisiin. Yhdessä voidaan löytää tehokkaimmat toimenpiteet, joilla parannetaan alueen mahdollisuuksia kaikilla alueilla. Pääradan toimivuus on osa Suomen kilpailukykyä. HHT yhteistyö mahdollistaa myös liiallisen sektoroitumisen haittojen vähentämisen. Lähtökohtana työlle ja kehittämiselle on tosiasioiden tunnustaminen Seminaarin yhteenveto ja päätössanat kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Pääradan kehitys on lähtenyt siihen suuntaan, jota Päärataselvityksillä jo v viitoitettiin. Konkreettiset kehittämistoimet ovat jo alkaneet ja tulevaisuus näyttää Pääradalla valoisalta. Tämä heijastuu myös sen vaikutusalueille. Tällä parannetaan elämisen laatua että vahvistetaan kilpailukykyä. Kiitokset kaikille osanottajille. Seminaarin osanottajat (33 henkilöä): 1 Ahonen Anna-Mari HHT-kunnat / Hämeenlinnan kaupunki 2 Borgman Jarl NJS-lehti 3 Halme Esa Pirkanmmaan liitto 4 Hovi Sami VR 5 Härkönen Jorma Limowa 6 Karasmaa Nina Hamk 7 Koivisto Miika SITO Oy 8 Koskela Jouni Pirkanmaan liitto 9 Kukkonen Erkki Järvenpää 10 Kähkönen Seppo Anseri-Konsultit Oy 11 Laakkonen-Pöntys Karoliina Pirkanmaanliitto 12 Lehtinen Reijo Pro R 13 Lehtonen Annukka Hyvinkää 14 Leinonen Jaakko Akaa 15 Mantila Atte Line konsultit Oy 16 Matsson Jouni Järvenpää 17 Palokoski Marita Lempäälä 18 Pevkur Anne Riihimäki-Hyvinkää kauppakamari 19 Pitkänen Risto Anseri-Konsultit Oy 20 Pyy Markku Liikennevirasto 21 Ratia Kurt Indomiehet Ky 22 Reina Timo Hämeen liitto 23 Ronkainen Kyösti Vantaa 24 Ronni Seppo RIL 25 Rumpunen Heino eläkeläinen 26 Ruohonen Kari Liikennevirasto 27 Tanttu Anneli Kohateam Oy 28 Tast Maunu SITO Oy 29 Toikka Jaakko NJS 30 Tuorila Veikko NJS 31 Vanhanen Ari VR 32 Vasama Markku Hämeenlinna 33 Veijovuori Seppo SITO Oy