Lahden TALOT Oy. Miljoonakylästä. matalaenergiataloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden TALOT Oy. Miljoonakylästä. matalaenergiataloon"

Transkriptio

1 Lahden TALOT Oy Miljoonakylästä matalaenergiataloon

2 Miljoonakylästä matalaenergiataloon

3 Miljoonakylästä matalaenergiataloon Lahden Talot Oy Toimittanut Teija Horppu Lahden Talot Oy

4 Lukijalle Kannen kuvat Takakannen teksti Kannen suunnittelu, kirjan graafinen suunnittelu ja taitto Tapparakatu 2 8 eli Kansakoulukatu 3 ja 4, ns. Miljoonakylä Lahden kaupungin kuva-arkisto, kuvaaja Eino Mäkinen 1954 Lanssikatu 3 ja 5, ns. matalaenergiatalot kuvaaja Juha Kortelainen 2014 Teija Horppu Juha Kortelainen ISBN Painopaikka Aldus Oy Lahti 2014 Lahden Talot Oy täytti 15 vuotta , ja toukokuussa 2013 yhtiön hallitus päätti käynnistää historia- ja juhlakirjan valmistelun. Tavoitteena oli saada koottua yhtiön siihenastinen historia yksiin kansiin. Julkaisun toinen keskeinen tavoite oli tehdä Lahden Talojen nykyistä toimintaa tunnetuksi sidosryhmille. Haluttiin myös, että julkaisu olisi helposti luettava ja selailuun kannustava. Teoksen aineistot perustuvat useisiin eri lähteisiin: yhtiön toiminta- ja vuosikertomuksiin, strategioihin, pöytäkirjoihin, vuosien varrella ilmestyneisiin Asukasviesti-lehtiin ja lukuisiin henkilöhaastatteluihin. Aineistoja on myös Lahden kaupungin historioista, kaupungin strategioista, omistajaohjauksen dokumentaatioista ja muista kaupungin johtoelinten päätöksistä. Koska kyseessä ei ole tieteellinen julkaisu, lähteitä ei ole kirjattu tekstin yhteyteen. Lähdeluettelo on kuitenkin kattava ja löytyy kirjan lopusta. Kun julkaisu on nyt valmis, voi todeta, että projekti oli yllättävän työläs. Erityisesti vanhimmista ajoista oli vaikea saada tietoja. Esimerkiksi kaksi vanhinta hallituksen puheenjohtajaa ei ollut enää keskuudessamme; samaten monet muut vaikuttajat olivat jo poissa. Myös alkuvuosien dokumentit kuten toimintakertomukset olivat melko suppeita ja kuva-aineistot vähissä. Mitä lähemmäksi nykypäivää tultiin, sitä paremmin aineistoja oli käytettävissä. Valmistunut teos ei ole lähimainkaan täydellinen. Esimerkiksi aravajärjestelmää olisi voitu kuvata yhtiön toimintojen taustoittamiseksi, käytännön asukasvalintaa olisi voitu valaista, ja talotason asukastoiminnasta olisi varmaan saatu mielenkiintoista tietoa. Rajaus piti kuitenkin tehdä, ja se oli 100 sivua. Toivottavasti lopputulos on kuitenkin kohtuullisen hyvä! Ainakin se on niin hyvä, kuin näillä resursseilla, aikataululla ja toimintatavalla muun työn ohessa oli mahdollisuus saavuttaa. Kirjan toimitti ja valtaosan teksteistä kirjoitti toimittaja Teija Horppu. Suuret kiitokset hänelle ahkerasta, sitkeästä, mutta tuloksekkaasta suurtyöstä! Ilman häntä kirja ei olisi valmistunut. Työ lienee ollut raskasta, sillä välillä tiedot ja kommentit asianomaisilta piti nyhtää puoliväkisin, kaikkia suostuttelun keinoja käyttäen. Välillä piti tehdä salapoliisin työtä aineistojen ja valokuvien hankinnassa. Kiitos Teija, että jaksoit! Tekstit ovat laadukkaita, ammattilaisen käsialaa. Toinen kirjan tekemisen avainhenkilö oli graafikko Juha Kortelainen, joka hoiti teoksen graafisen suunnittelun, taiton ja kuvien käsittelyn. Juha oli aktiivisesti mukana suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Hänen luovaa otettaan ja ammattitaitoaan oli ilo seurata. Kiitos Juha! Kirjaan on otettu melko värikkäitäkin muisteluita. Kertomuksia ei ole sensuroitu kyseessä ovat eri henkilöiden muistikuvat ja käsitykset asioiden kulusta. Haluan kiittää kaikkia muistelijoita ja haastattelujen antajia. Teidän panoksenne kirjan synnylle on ollut ratkaisevan tärkeä. Ehkä kiintoisinta informaatiota ja näkemyksiä saimme yhtiön puheenjohtajilta ja Lahden kaupungin edustajilta. Lämpimät kiitokset avustanne, puheenjohtajat Jari Salonen, Juha Peltonen, Jarkko Nissinen ja Riitta Erviä sekä konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen ja asuntoasianpäällikkö Ari Juhanila! Isot kiitokset ahkeroinnista myös niille lukuisille Lahden Talojen toimihenkilöille, jotka ovat muistelleet, kaivaneet tietoa, tarkistaneet faktoja ja oikolukeneet tekstejä. Nyt on luotu perusta Lahden Talojen historian dokumentoimiseksi. Toivottavasti työ jatkuu ja jossain vaiheessa tälle kirjalle saadaan jatko-osa! Lahdessa Juhani Jokelainen toimitusjohtaja

5 Sisältö Lukijalle Sisältö Tämä on Lahden Talot 3 Lahden kaupungin vuokratalotoiminta ennen Lahden Talot Oy:tä Asuntopulasta aktiiviseen rakentamiseen 4 Paperihakemuksia ja uhkailevia asiakkaita 7 Kaupungin kiinteistöomistuksen erikoisuus 9 Vuokrataloyhtiöissä talous ja isännöitsijä tiukoilla 10 Olavinlinna, arvokohteiden lippulaiva 12 Milkki, lapsistaan kuuluisa vanha kiinteistö 14 Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja vertaistukea 15 Monivaiheinen prosessi kohti vuokrataloyhtiöiden fuusiota Pikkujoulukeskustelusta kaupparekisterimerkintään 16 Asukasaktiivien taistelu fuusiota vastaan 18 Tiukkatahtinen urakka fuusio-oppaan turvin 20 Rakenteiden ja yhtiöjohtoisen vuokra-asumisen luomisen vuodet Asukastyytyväisyyttä ja maltillisia vuokrankorotuksia 21 Käytännön asioiden organisointia hartiavoimin 22 Toiminnan tukipilarit kuntoon 24 Henkilöstö ja hallitus kulttuurimuutoksessa 26 Perusparantamisen kulttuuri myös uuteen yhtiöön 27 Puttien perusparannus kaupunkikuvallinen uroteko 30 Varavankilasta Mukkulan helmeksi 31 Pääomatalouden ja strategian kehittämisen kausi luvun alkupuoli vakiinnutti toiminnan ja toi yhtiöön uuden toimitusjohtajan 32 Kohti asiakasystävällisempää palvelua 34 Kiinteistökauppoja ja ylläpidon kehittämistä 36 Kiinteistönhuollon kehittämisen vuodet 39 Merkittävien muutosten ja tulevaisuuteen katsomisen vuodet Uudella yhtiörakenteella ja strategialla alan edelläkävijäksi 40 Erityisasumisen kehitys toteuttajien silmin 42 Palvelutalojen ja erityisasuntojen omistajaksi 44 Yhtiöityksellä arava- ja palveluasuminen eri yhtiöihin 46 Selväpiirteinen prosessi kaikkien eduksi 48 Yhtiön johdolla ja omistajalla luontevaa yhteistyötä 49 Ympäristöasiat ja kestävä kehitys kaiken toiminnan keskiöön 52 Edellisen hallituksen linjavalintojen vakauttamisen vuodet Rohkeita ratkaisuja kiinteistökaupoista rakennuttamiseen 54 Vuosi vuodelta vilkkaampaa rakennuttamista 56 Uusia palvelu- ja erityisasuntokohteita kuin sieniä sateella 57 Onnenkoto teki Lahden Taloista seudullisen 58 Vanhoista taloista uudiskohteen veroisia 59 Huoneistojen kunto järjestelmälliseen seurantaan 61 Kiinteistönhuolto ja siivous siirtyivät aluemalliin 62 Timo Hiltunen on aluehuoltomiesten ykkönen 65 Asiakaspalvelun määrätietoista kehittämistä 66 Katse määrätietoisesti kohti tulevaisuutta Lahden Taloissa energiatehokkuudella pitkä perinne 68 Käytännöt yhtenäisiksi, tavoitteena myös oikeudenmukaisuus 70 Vuosi vuodelta aktiivisempaa tiedottamista 73 Ad-toiminnassa asukkaiden ääni kuuluviin 75 Konkari tyytyväinen asukasdemokratian kehitykseen 77 Tulevaisuuden painopisteenä puurakentaminen ja kohtuuvuokrat 78 Lahden Talot kaupungin vuokra-asuntopalveluiden tuottajana 81 Lahden Talot vahva edelläkävijä talouden realiteeteissa 82 Liitteet Lahden Talot Oy organisaatio 1998 Lahden Talot Oy konserni 2013 Lahden Talot Oy organisaatio 2013 Lahden Talot -konsernin vakinainen henkilöstö Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n asukashallitukset Lahden Talojen hallitukset Lahden Talojen kiinteistöt talotyypeittäin Lahden Talojen vuokratalokiinteistöt valmistumis- ja perusparannusvuosittain Lahden Talojen erityisasunnot käyttäjäryhmittäin Lahden Talot -konsernin saamat investointiavustukset Lahden aravavuokria /m²/kk vuosina 2002, 2008 ja 2013 Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden tietoja 2013 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 1998 Lahden Talot Oy:n tase 1998 Konsernituloslaskelma 2012 ja 2013 Konsernitase 2012 ja 2013 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 2012 ja 2013 Lahden Talot Oy:n tase 2012 ja 2013 Lähteet Haastattelulähteet Kirjalliset lähteet Internet-lähteet Valokuvat

6 Tämä on Lahden Talot Lahden Talot -konserni on Lahden seudun suurin vuokranantaja, jonka tehtävänä on rakennuttaa, omistaa, ylläpitää ja tarjota vuokra-asuntoja. Lahden Talot Oy aloitti toimintansa vuonna 1998, jolloin siihen fuusioitiin Lahden kaupungin omistamat itsenäiset vuokrataloyhtiöt. Lahden Talot -konserni on Lahden kaupungin toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna 2013 oli 41 miljoonaa euroa ja tase 257 miljoonaa euroa. Lahden Talojen asema Lahden alueella on vankka: konserni omistaa yhteensä noin asuntoa, joissa asuu lähes lahtelaista. Lahden Talot -konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy ja Lahden Palveluasunnot Oy sekä Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36. Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan ja liikehuoneistot. Emoyhtiö myös toimii hallinnointi- ja managementyhtiönä, joka vastaa kiinteistöjen ylläpidosta ja isännöinnistä, rakennuttamispalveluista ja taloushallinnon palveluista. Sen palveluksessa on pääosa konsernin 30 hengen henkilöstöstä. Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy on aravalainsäädännössä tarkoitettu yleishyödyllinen yhtiö, joka omistaa konsernin arava-asuntokannan ja suurimman osan konsernin asunnoista. Lahden Asuntojen tehtävänä on tarjota turvallisia ja kohtuuhintaisia vuokraasuntoja sosiaalisin perustein. Myös Lahden Palveluasunnot Oy on yleishyödyllinen yhtiö. Se omistaa ja vuokraa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja. Lahden Talot -konserni on tehnyt 2000-luvun alkuvuosista lähtien tiivistynyttä yhteistyötä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja rakennuttanut lukuisia uusia palvelutaloja vanhuksille ja muille erityisryhmille, muun muassa vammaisille. Yhden palvelutalon, palvelukoti Onnenkodon, Lahden Talot on rakennuttanut Hollolan kunnalle Salpakankaalle. Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 on vapaarahoitteinen vuokrataloyhtiö, jonka osakekannan Lahden Talot osti vaiheittain vuosina Talossa on yhteensä 45 asuntoa. 2 3

7 Lahden kaupungin vuokratalotoiminta ennen Lahden Taloja Asuntopulasta aktiiviseen rakentamiseen Lahden kaupungin asuntotuotantolautakunta ja asuntotoimen edustajia 1970-luvun alussa otetussa kuvassa: Tenho Iikkanen (vas.), Väinö Pässilä, Genadi Pallaskari, Olavi Rantala, Raino Koskinen, Veikko A. Leinonen, Sauli Vauramo ja Teuvo Majander. Lahden kaupungin vuokratalotoiminta alkoi jatkosodan aikana yli 50 vuotta ennen Lahden Talot Oy:n perustamista. Aktiivisin vuokra-asuntojen rakentaminen alkoi 1970-luvulla. Jatkosodan vuosina Lahdessa rakennettiin asuntoja kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, muun muassa Kivistönmäellä sijaitsevaan kartanon talliin. Vuonna 1944 Launeelle rakennutettiin 35 tehdasvalmisteista puutaloa, ns. pulatalot. Vuonna 1944 perustettiin Lahden perheasunnot Oy rakennuttamaan neljä 3-kerrok sista suurperheisten vuokrataloa. Vuosina valmistuivat Kansakoulukadulle kerrostalot, jotka lahtelaisten suussa saivat nimen Miljoonakylä eli Milkki. Samoihin aikoihin Päivärinteenkadulle valmistuneet puukerrostalot on jo ehditty purkaa ja paikalle rakentaa uusia taloja. Sen sijaan edelleen käytössä ovat vuonna 1948 valmistuneet Päivärinteenkatu 17, 19 ja 21, tosin talot eivät enää ole Lahden Talojen omistuksessa. Kivistönmäellä sijaitsevat Mukkulankatu 1, 3 ja 5 puolestaan valmistuivat vuonna 1949 kaupungin työntekijöiden asuintaloiksi. Läpi sodanjälkeisen ajan aina 1970-luvulle saakka Lahdessa vallitsi kova asuntopula. Vuoden 1949 Arava-laki ja vuoden 1953 asuntotuotantolaki paransivat rahoitustilannetta ja virittivät rakennustoimintaa. Vuosina Lahden kunnallinen asuntotuotanto oli kuitenkin muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna vähäistä ja sen vaikutus kaupungin asuntokantaan lähes merkityksetön luku: Virkailijataloja ja puolikunnallista tuotantoa Jälleenrakennuskauden jälkeen Lahti luopui lähes kokonaan kunnallisesta asuntorakentamisesta, koska kaupungin oli keskitettävä varansa koulu-, sairaala-, sosiaali- ja muiden palveluiden luomiseen nopeasti kasvavalle väestölle. Vuosina kunnallisia asuntoja tuotettiin lähinnä suurperheisille sekä kaupungin omaan käyttöön luvun alussa rakennettiin kaupungin virkailijoiden asuintaloksi Olavinlinna Aleksanterinkadun ja Savonkadun (nyk. Kauppakadun) kulmaan ja toinen virkailijatalo Hevosmiehenkadulle (nyk. Hollolankatu 3). Muutoin asuntotuotanto painottui puolikunnalliseen rakentamiseen. Hollolankatu 10 rakennettiin vuonna 1956, ja Lahdenkadun varren rakentaminen alkoi syksyllä Vuosina puolikunnallisten aravalainoitettujen talojen rakentaminen painottui Kivimaalle, Niemeen ja Kiveriöön. Alueille rakennettiin yhteensä 18 taloa, joista kolme oli vanhustentaloja. Puolikunnallisella talolla tarkoitettiin valtion lainoittamaa omistusaravakohdetta, jonka rakennuttajana toimi kunta ja johon kunta myönsi täydennyslainoja. Puolikunnallisen asunnon rahoitus koostui valtion aravalainasta, noin 20 prosentin suuruisesta kaupungin myöntämästä lainasta sekä omarahoitusosuudesta. Puolikunnallisen rakentamisen tarkoituksena oli madaltaa omistusasunnon kynnystä aikana, jolloin omarahoitusosuudesta pidettiin tiukasti kiinni ja pankkisuhde vaikutti suuresti asunnon saantiin luku: Vanhusten asuntosäätiö ja asuntotuotantolautakunta Puolikunnallisesta ja vuokratalotuotannosta huolehti alkuun erillinen luottamusmiestoimikunta, jonka tilivirastona oli kansliaosasto. Kansliaosastolle kuului myös kaupungin omistamien pientalojen ja kaupungin virkamiestalojen isännöinti. Vanhustentaloja hallinnoimaan perustettiin vuonna 1963 Lahden vanhusten asuntosäätiö. Kaupunki rakennutti vanhustentalot, omisti tontit ja talot sekä huolehti niiden korjauksista. Säätiö valitsi asukkaat ja huolehti palveluista ja kunnossapidosta. Näin toimittiin vuoteen 1991 saakka, jolloin säätiölle siirrettiin myös talojen omistus. Asuntotuotantolautakunta toimi vuo- sina Sen tehtävänä oli hoitaa kaupungin omaa asuntorakennustoimintaa rakennuttamalla vanhusten ja perheellisten vuokrataloja ja puolikunnallisia asunto-osaketaloja. Lautakunta myös valitsi asukkaat kaupungin hallitsemiin asuinhuoneistoihin ja huolehti niiden asuinrakennusten isännöinnistä, jotka omisti tai joita hallitsi kaupungin perustama yhteisö, esimerkiksi vanhusten asuntosäätiö. Asuntolaina-asioita hoiti kansliaosasto luvun jälkipuoliskolla kaavoitettiin monet tunnetut lahtelaislähiöt, muun muassa Liipola vuonna Kaavoitus näkyi asuntotuotannossa: vuosina kaupunki tuotti peräti uutta huoneistoa. Asuntotoimen edustajia kuvattuna vuonna 1989: Takarivi vas. Ari Juhanila, Reijo Sinisalo, Hannu Kittelä, Antti Laukkanen ja Osmo Mäkinen. Toiseksi taain rivi vas. Sinikka Sinkkonen, Senja Huttunen, Hilkka Turtiainen, Pirkko Mäkelä, Kaija Peltola, Ella Toivanen, Kalle Kärkkäinen ja Tauno Palmi. Keskirivi vas. Sirkka Siitonen, Mirja Karppinen, Satu Kiuru, Marja Kinnunen, Anne Kuusterä, Anni Mikkola ja Pirjo Saarinen. Eturivi vas. Eila Tiainen, Matti Koivunen, Terttu Karppinen, Väinö Jokela ja Heli Rask luvut: Asuntolautakunnan ja -toimiston vuodet Vuoden 1979 alusta lukien asuntotuotantolautakunta muuttui asuntolautakunnaksi, ja sen toimialasta rakennustoiminnan tekninen puoli, muun muassa valvonta, siirtyi teknilliselle lautakunnalle. Uusina tehtävinä asuntolautakunnalle siirtyivät asuntolaina- ja asumistukiasiat sekä energiataloudellinen neuvonta ja avustukset. Vuosina asuntotoimiston toimistopäällikkönä toimi Teuvo Majander ja asuntoasiainpäällikkönä Pirkko Korpinen. Muita johtavassa asemassa olevia virkamiehiä olivat asuntoasiainsihteeri ja asuntoasiamies. Asuntolautakunta suunnitteli kaupungin asuntotuotannon, hoiti hankkeiden lainoituksen, vastasi kohteiden rakennusaikaisesta isännöinnistä ja perusparannushankkeista sekä myönsi asunto- ja perusparannuslainoja ja energia-avustuksia. Lisäksi se hyväksyi muiden toimijoiden kuten VVO:n ja Saton arava-asuntojen asukasvalinnat ja valvoi niiden vuokria. Viimeisinä toimintavuosinaan asuntolautakunta myös hoiti muun muassa rakennuskohteiden aravatarkastukset ja hyväksyi asumisoikeusasuntojen asukkaat. 4 5

8 Ella Toivanen muistelee asuntotoimiston aikoja: Paperihakemuksia ja uhkailevia asiakkaita Lahden kaupungin toinen virkailijatalo rakennettiin 1950-luvun alussa Hevosmiehenkadulle. Talon nykyinen osoite on Hollolankatu 3. Asuntotoimisto vastasi vuokra-asuntotiedusteluihin, otti vastaan hakemukset ja valmisteli asukasvalinnat asuntolautakunnalle, joka valitsi asukkaat. Vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtaja-isännöitsijät kuuluivat asuntotoimiston henkilöstöön, ja kaupunki maksoi heidän palkkansa. Vuokrataloyhtiöt puolestaan maksoivat talonmiesten, siivoojien ja korjausmiesten palkat. Kaupungin julkisia rakennuksia, eräitä vuokrataloja kuten virkailijataloja Aleksanterinkatu 29, Hollolankatu 3 ja Mukkulankatu 1, 3 ja 5, suurta joukkoa muita rakennuksia sekä satoja mökkejä isännöi teknisen viraston isännöitsijän toimisto. Virkailijatalojen isännöinti siirtyi asuntotoimistolle vuonna luvuilla kaupungin asuntotuotanto oli vilkasta: Lahden Talojen nykyisestä sadasta kohteesta 1970 luvulla valmistuneita on 17, 1980-luvulla valmistuneita 21 ja 1990-luvulla valmistuneita 30. Vuokrataloja alettiin peruskorjata järjestelmällisesti 1990-luvun alkuvuosina. Vuodesta 1993 lähtien asuntorahaston myöntämien perusparannuslainojen määrät nousivat uudelle tasolle ja hyvin nopeasti useisiin kymmeniin miljooniin markkoihin vuodessa. Runkohallitus ja kaksi asukasjäsentä Kun uusi vuokratalo oli valmistunut, se luovutettiin isännöitsijälle, joka toimi kiin- teistöyhtiön toimitusjohtajana ja hoiti kiinteistöyhtiön asioita hallituksen valvonnassa luvun puolivälissä isännöitsijöitä oli kolme, vuonna 1997 juuri ennen Lahden Talot Oy:n toiminnan alkamista viisi. Kiinteistöyhtiöitä oli noin 80, kutakin isännöitsijää kohti. Kunkin kiinteistöyhtiön hallitus koostui ns. runkohallituksesta eli joko kolmesta tai viidestä kaupungin nimeämästä jäsenestä sekä kahdesta asukasjäsenestä. Runkohallituksen jäsenet oli valittu puoluepoliittisin perustein, ja samat henkilöt muodostivat jokaisen kiinteistöyhtiön hallituksen rungon, vain asukasjäsenet vaihtelivat kiinteistöyhtiöittäin. Niin sanotuissa Ay-taloissa ja muissa yhtiöissä, joiden omistajina oli kaupungin lisäksi muitakin tahoja, osalla runkohallituksen paikkoja oli myös muiden omistajien edustajia. Ay-taloiksi sanottiin niitä kaupungin kiinteistöyhtiöitä, joista pienen osuuden omistivat ammattiliitot. Runkohallituksen pitkäaikaisia jäseniä olivat Osmo Mäkinen, Kalle Kärkkäinen, Eino Ruhanainen ja Tauno Palmi. Runkohallituksen jäsenenä oli myös Pirjo Saarinen, myöhemmin Antti Kuokkanen ja Pertti Merenluoto. Asuntotoimisto siihenastisessa muodossaan sekä asuntolautakunta lakkautettiin vuoden 1997 lopussa ja suuri osa asuntotoimiston henkilökunnasta siirtyi perustetun kaupungin vuokrataloyhtiön Lahden Talot Oy:n palvelukseen. Ella Toivanen palveli asunnonhakijoita myös asuntotoimiston palvelutiskillä. Sihteerit alkoivat tuntea olonsa hieman aiempaa turvallisemmaksi, kun tiskille saatiin liukulasit ja asiakkaita alettiin palvella niiden takaa. Kuva 1990-luvulta. Aivan loppuvuosia lukuun ottamatta asuntotoimistossa ei ollut tietokoneita, vaan kaikki kirjoitettiin kirjoituskoneilla. Kuva Ella Toivasesta asuntotoimistossa 1990-luvun alussa. Lahden kaupungin asuntotoimisto oli asuntosihteerin työpaikkana toisenlainen kuin Lahden Talojen toimisto. Asukasvalinnat teki asuntolautakunta, ja työssä oli epäsosiaalisen asiakaskunnan uhkailua, jota nykyisin on vain vähän. Asuntotoimiston henkilöstömäärä oli vajaat 30. Lahden Talojen asuntosihteeri Ella Toivanen aloitti työt asuntotoimistossa vuonna 1980 ja siirtyi asukasvalintoihin vuonna Toisena henkilönä asukasvalintoja valmisteli Anne Kuusterä, joka tuli asuntotoimistoon myöhemmin 1980-luvulla. Toivasen ja Kuusterän esimies oli isännöitsijä Pirkko Mäkelä. Sihteerit käsittelivät asuntohakemukset ja tekivät asuntolautakunnalle esitykset asukasvalinnoista. Koska 1980-luvulla ei ollut tietokoneita eikä internetiä, kaikki hakemukset liitteineen käsiteltiin paperilla. Asukkaaksi esitettävän henkilön tiedot täytettiin paperilomakkeelle. Lautakunnan esityslistat ja asuntosihteereiden esitykset kirjoitti konekirjoittaja. Asiakaspalvelussa olivat valtavat kaapit, joissa hakemukset säilytettiin aakkosjärjestyksessä, Ella Toivanen muistelee. Asuntolautakunta kokoontui keskimäärin joka toinen viikko, joten asunnon saaminen kesti vähintään kaksi viikkoa. Yleensä hakijalle kelpasi se asunto, jota tarjottiin toisin kuin 2000-luvulla joten asuntojen käyttöaste oli usein sata. Asunnonhakijoiden kirjo kattoi sekä lapsiperheitä että yksinäisiä. Ns. epäsosiaalista aineista oli paljon ja tämän asiakaskunnan uhkailut ja pelottelut arkipäivää. Monta kertaa joutui pelkäämään. Kerran löysimme wc:stä valtavan puukon! Ella Toivanen kertoo. Eräs tapaus on jäänyt elävästi hänen mieleensä: Miesasiakas tuli toimistoon ja halusi tavata Pirkko Mäkelän, mutta Mäkelällä oli toinen asiakas. Mies alkoi riehua ja huutaa ja meni Mäkelän huoneeseen väkisin, minkä johdosta Mäkelä pakeni huoneesta. Miehen riehuessa huoneessa Mäkelän puhelin soi ja mies vastasi siihen. Ilmeisesti soittaja tiedusteli Mäkelää, sillä mies huusi puhelimeen, että perkele, sitähän tässä odotetaan. Puhelun jälkeen mies poistui riehumaan käytävälle. Jossakin vaiheessa saimme palvelutiskille liukulasit ja aloimme palvella asiakkaita niiden takaa, Ella Toivanen kertoo. Suuri ja merkittävä muutos oli tietokoneiden tulo 1990-luvulla. Atk:n käyttömahdollisuuksia selvitettiin jo 1980-luvulla vuokra-asuntohakemusten käsittelyn ja kortistoinnin tarkoituksenmukaistamista tutkivassa työryhmässä, johon Ella Toivanen kuului. Työryhmän kokouksen muistioon on kirjattu tietoja, joita Pirkko Mäkelä oli saanut eri kaupunkien tavoista käsitellä ja kortistoida vuokra-asuntohakemuksia. Muistion mukaan Tampereen asuntotoimistossa oli todettu, ettei siellä koskaan tulla siirtymään atk:n käyttöön. Työryhmän näkemykseksi muistioon on kirjattu, että Lahdessa atk tulisi käytettäväksi tilastotietoja ja kortistoa varten eikä valintaperusteisiin, mutta ei myöskään pelkästään tilastoja varten. Saimme tietokoneet vuonna Ne olisivat muutoin ehkä tulleet jo aiemmin, mutta niitä kohtaan ilmeni myös vastustusta, Ella Toivanen kertoo. 6 7

9 Lahden Kiinteistöhallinta Oy Kaupungin kiinteistöomistuksen erikoisuus Asumiseen liittyvät vanhat ohjeet kertovat omaa tarinaansa 1950-luvun elämästä. Lahden kaupungin itsenäisten vuokrataloyhtiöiden aikakaudella ja yhdeksän vuotta Lahden Talot Oy:n rinnalla toimi Lahden Kiinteistöhallinta Oy. Yhtiö perustettiin aikanaan valtionosuuksien varmistamiseksi, ja se omisti erityiskohteita kuten päiväkoteja, kirjaston ja palvelutaloja. Vuodesta 1985 sen toimitusjohtajana toimi isännöitsijä Reijo Sinisalo. Lahden Kiinteistöhallinta omisti Mukkulan sivukirjaston, lastenneuvolan ja nuorisotilat, Huovilankadun palvelutalon, Keijupuiston päiväkodin ja Ainonpuiston päiväkodin osakkeet sekä vanhusten palvelutalona toimineen Asunto Oy Yli-Köllin. Hallinnoimansa tilat Kiinteistöhallinta oli vuokrannut Lahden kaupungille. Kiinteistöjen vuokralaiset eivät olleet asukkaita, mikä osin helpotti isännöitsijän työtä. Muuta ruljanssia oli kuitenkin paljon, koska omistuksessa olleessa kiinteistössä Mukkulassa kävi usein murtovarkaita. Tiloihin pitikin asennuttaa hälyttimet ja sopia vartiointijärjestelyt, Reijo Sinisalo kertoo. Lahden Kiinteistöhallinta oli velkainen yhtiö, joka ei pystynyt lyhentämään lainojaan käytännöllisesti katsoen lainkaan. Esimerkiksi vuonna 2002 velkaa oli noin 2,2 miljoonaa euroa, mutta lyhennyksiä tehtiin vain reilut euroa. Lahden Kiinteistöhallinta toimi kaupungin vuokrataloyhtiöiden ns. emoyhtiönä, sillä sen hallituksen jäsenet muodostivat kaupungin vuokrataloyhtiöiden runkohallituksen. Vuokrataloyhtiöiden fuusiointihankkeen alussa ajateltiinkin, että vuokrataloyhtiöt olisi fuusioitu Kiinteistöhallintaan. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin. Lahden Kiinteistöhallinnan kautta voitiin kierrättää esimerkiksi atk-kuluja, joita ei haluttu kaupungin kirjanpitoon. Yhtiön varoista Reijo Sinisalo osti joulukukat kaikkien isännöimiensä kiinteistöjen talonmiehille, ja yhtiön eli Sinisalon tehtävänä oli järjestää pikkujoulut runkohallitukselle ja isännöitsijöille. Käytännössä tämä tapahtui siten, että Sinisalo haki pikkujoulujen sponsoriksi muun muassa peruskorjausten urakoitsijoita. Jäykkyytensä vuoksi kaupunkiorganisaation oli vaikea palkata uutta henkilöstöä. Kun Lahdessa 1990-luvun alussa alettiin selvittää vuokratalokiinteistöjen perusparannustarpeita ja suunnitella niitä, työhön palkattiin rakennusmestari Matti Savolainen. Työsopimus tehtiin Lahden Kiinteistöhallinnan kanssa, palkkakulut menivät perusparannuskohteille. Reijo Sinisalo jatkoi Lahden Kiinteistöhallinnan toimitusjohtajana ja sen kohteiden isännöitsijänä vielä siirryttyään Lahden Talojen palvelukseen. Kiinteistöhallinnan purkamista alettiin valmistella 2000-luvun puolivälissä, selvitysmiehenä toimi Lahden kaupungin nykyinen kiinteistötaloussuunnittelija Jorma Lehikko. Si- Kun Lahden Kiinteistöhallinta Oy:tä alettiin purkaa, sen omaisuudesta Asunto Oy Yli-Köllin osakkeet myytiin Lahden Taloille. Nykyisin Yli-Köllissä toimii kehitysvammaisten asumisyksikkö. nisalo valmisteli vielä Kiinteistöhallinnan vuoden 2006 talousarvion, mutta luovutti yhtiön asiakirjat Lehikolle joulukuun lopussa Kiinteistöhallinnan omaisuudesta Yli-Köllin osakkeet myytiin Lahden Talot Oy:lle vuonna 2006, muu omaisuus siirtyi Lahden kaupungin suoraan omistukseen. Kaupparekisteristä yhtiö poistettiin tammikuussa

10 Vuokrataloyhtiöissä talous ja isännöitsijät tiukoilla Ennen vuotta 1998 vuokra-asuntotiedustelut oli Lahdessa keskitetty asuntotoimistoon. Asukasvalinnat teki asuntolautakunta. Lahden kaupungin asuntolautakunta ja asuntotoimiston henkilökuntaa vuonna 1992 otetussa kuvassa: edessä vasemmalta Hannu Laurila, Liisa Partanen, Jaakko Jokinen ja Anna-Liisa Apiala, takana vasemmalta Juha-Pekka Keskiaho, Ari Juhanila (aivan takana), Kauko Heinonen, Pirkko Korpinen, Onerva Keto ja Pekka Oinonen. Ennen Lahden Talot Oy:tä itsenäisten vuokrataloyhtiöiden pääomakustannuksia ei ollut tasattu kaikkien kiinteistöyhtiöiden kesken eikä suuriin remontteihin saanut kerätä rahaa etukäteen, vaan taloudenpito pyöri tiukalla omakustannusperiaatteella. Peruskorjaukset piti rahoittaa lainarahalla ja laina merkitsi vuokrankorotuksia, joten asukkaat vastustivat suuria korjauksia. Vuokratasoon vaikuttivat myös talon rakennuskustannukset ja rahan hinta. Kahden keskenään samanlaisen talon vuokrataso saattoi olla hyvin erilainen, jos toinen talo oli rakennettu kalliiden rakennuskustannusten ja kalliin rahan aikana ja toinen edulliseen aikaan. Lisäksi vuokrasääntely oli voimassa vappuun 1995 saakka. Seurauksena tästä kaikesta olivat ylläpito- ja korjauskuluihin nähden liian alhaiset vuokrat. Vuokra-asuntotiedustelut oli keskitetty asuntotoimistoon ja asuntolautakunnalle, joka myös valitsi asukkaat. Kaupungin vuokra-asunnon myöntämisessä sovellettiin tulorajoja, jotka vahvistettiin vuosittain. Tulorajoja sovellettiin tiukasti: asuntoa ei voinut saada, jos hakija ansaitsi hiemankin enemmän kuin tulorajat sallivat. Asuntolautakunnalla saattoi yksittäistapauksessa olla suuri vaikutusvalta, koska aina ei ollut yksiselitteistä, kuka oli ollut se eniten asunnon tarpeessa oleva, vähävarainen, jolle asunto olisi pitänyt myöntää. Tosin useimmiten lautakunta valitsi asukkaaksi henkilön, jota asuntotoimistossa asiaa valmistelleet sihteerit esittivät. Isännöitsijä oli toimitusjohtaja Vuokratalokiinteistöjen isännöitsijöinä toimivat kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajat, jotka usein valittiin poliittisin perustein. Isännöitsijöiltä ei välttämättä edellytetty kiinteistön ylläpidon tai kaupallisen alan koulutusta, joten isännöinti ja kiinteistön ylläpito eivät aina olleet ammattimaista. Vaikka isännöitsijät olivat kaupungin asuntotoimiston palkkalistoilla, asuntotoimistolla ei ollut valtaa yksittäisen kiinteistöyhtiön asioihin, vaan isännöitsijä hoiti asioita kiinteistöyhtiön hallituksen valvonnassa. Yhteistyökumppanit kohtelivat isännöitsijöitä toimitusjohtajina. Kyllähän kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja oli aikamoinen herra ja hidalgo nykyiseen verrattuna, sanoo Lahden Talot Oy:n eläkkeellä oleva isännöitsijä Reijo Sinisalo. Runkohallitus antoi joitakin yhtenäisiä ohjeita ja rajat, joissa isännöitsijä pystyi ilman hallituksen päätöstäkin esimerkiksi tekemään korjauksia, kertoo niin ikään eläkkeellä oleva isännöitsijä Antero Ampuja. Vanhan käytännön hyvänä puolena Ampuja pitää sitä, että isännöitsijä sai käskyttää huoltomiehiä. Omat hyvät puolensa liittyivät siihenkin, että kiinteistöyhtiöiden hallituksessa oli myös asukasjäseniä. Talojen hankalat asukkaat hieman pelkäsivät niitä ja käyttäytyivät paremmin. Jotkut asukasjäsenet saattoivat tosin olla aikamoisia pikkudiktaattoreita. Toimitusjohtaja monen tulen välissä Jokaisella toimitusjohtaja-isännöitsijällä oli vastuullaan useita vuokratalokiinteistöjä. Esimerkiksi Reijo Sinisalo isännöi isännöintiuransa alussa vuonna :tä kiinteistöä. Enimmillään kohteita oli 19, eli työmäärä kasvoi yli 70 prosenttia. Toimitusjohtaja-isännöitsijää työllistivät monenlaiset asiat. Vuokrankorotusilmoituksia piti tehdä niin monta kuin oli isännöitäviä talojakin, ja silloin, kun runkohallitus saatiin koolle, kiinteistöyhtiöiden hallitusten kokouksia pidettiin peräjälkeen ja samana iltana jopa toistakymmentä hallitusten kokousta. Ison kokonaisuuden muodostivat henkilöstöasiat, sillä kiinteistöyhtiöillä olivat omat talonmiehensä ja siivoojansa, joista kaikille toimitusjohtaja-isännöitsijän piti järjestää kesälomien, pekkaspäivien ja sairaslomien sijaiset. Lisäksi yhtiöiden palkkalistoilla olivat kiertävät remonttimiehet, jotka tekivät huoneistokorjauksia ja muita kiinteistöremontteja. Henkilöstön päihdeongelmatapauksissa isännöitsijä joutui myös hoitamaan irtisanomiset, Reijo Sinisalo kertoo. Joskus henkilöstökysymysten hoitaminen sääteli isännöitsijän vapaa-ajan viettoakin. Eräänä kesäisenä viikonloppuna Antero Ampuja oli matkalla kesämökilleen. Vääksyn kohdalla hän sai tiedon, että talonmiehen tuuraaja oli sairastunut. Ei auttanut kuin kääntyä takaisin Lahteen tuuraajan tuuraajaa etsimään, Ampuja kertoo. Yleisen käsityksen mukaan talonmies oli sitä parempi, mitä suurempi perhe hänellä oli, koska myös perheenjäsenet osallistuivat töihin. Monet talonmiehet olivat kyllä sellaisia itsevaltiaita, ettei isännöitsijällä ollut mitään valtaa, Antero Ampuja kertoo. Erilaisia hankintoja talonmiehet saivat tehdä tietyn budjetin rajoissa varsin vapaasti. Käytäntö johti siihen, että joidenkin talonmiesten työkaluvalikoima olisi laajuutensa ja monipuolisuutensa puolesta riittänyt kaikkien Lahden Taloihin fuusioitujen kiinteistöjen tarpeisiin. Ns. pistepalkka-tessin ansiosta ison kiinteistön talonmies pääsi huippupalkalle. Työehtosopimuksen mukaan kukin kiinteistö pisteytettiin asuntojen lukumäärän, porraskäytävien lukumäärän ja ulkoalueiden laajuuden mukaan. Yhden pisteen hinta määriteltiin sopimuksen palkkaliitteessä. Koska iso kiinteistö sai pisteytyksessä enemmän pisteitä kuin pieni kiinteistö, Lahden Talot Oy:n aloittaessa toimintaansa Kiinteistö Oy Sipurankulman talonmiehen palkka oli lähes sama kuin yhtiön toimitusjohtajan palkka. Pistepalkkauksessa joidenkin talonmiesten palkkakustannukset nousivat niin korkeiksi, että kiinteistöyhtiöt alkoivat siirtyä käyttämään kiinteistöhuoltofirmoja, kertoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Joka neljäs yhtiö alijäämäinen Kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajalla ei ollut tuuraajaa, joten hän saattoi pitää lomaa enintään kaksi viikkoa kerrallaan. Talouden pyörittämiseen meni paljon aikaa, sillä kiinteistöyhtiöiden taloutta kiristivät muun muassa lainojen tiukat lyhennysohjelmat; monet talot oli rakennettu lähes kokonaan lainarahalla ja liian pienillä osakepääomilla. Esimerkiksi Mukkulan Puttien osakepääoma oli vain markkaa. Eihän se riittänyt mihinkään, Reijo Sinisalo sanoo. Pankissa oli käytävä miltei joka päivä ja tilin saldoa seurattava tiiviisti. Isännöitsijällä saattoi olla laatikossaan kahdenkin kuukauden laskut, joita hän maksoi sen mukaan, mihin rahat riittivät. Pisin aika, jonka Sinisalo lykkäsi laskun maksamista, oli puoli vuotta. Ajan saatossa hän loi oman laskujenmaksamisjärjestyksensä. Sen mukaan Lahti Energian lasku maksettiin aina ajallaan, koska siinä oli korkein viivästyskorko. Osa talousvaikeuksissa painineista yhtiöistä otti lyhytaikaista lainaa pankista tai vippasi toisesta yhtiöstä, joidenkin yhtiöiden osakepääomaan kaupunki satsasi lisää rahaa. Vuokrataloyhtiöiden fuusioimista selvit täneen työryhmän mietinnön mukaan vuoden 1994 tilinpäätökset osoittivat, että kaupungin vuokrataloyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 70 miljoonaa markkaa ja kassavarat 18 miljoonaa markkaa. Noin joka neljäs yhtiö oli alijäämäinen. Vuokrarästejä yhtiöillä oli 2,36 miljoonaa markkaa ja luottotappioita reilut 1,12 miljoonaa markkaa. Antero Ampuja toimi isännöitsijänä jo Lahden kaupungin asuntotoimiston aikana ja siirtyi asuntotoimistosta Lahden Talot Oy:n palvelukseen. Eläkkeelle hän jäi vuonna

11 Olavinlinna, arvokohteiden lippulaiva Olavinlinnan kulmauksen ikkunatorni näkyy kauas Aleksanterinkadulle ja korosti kaupunginjohtajan asuintalon arvovaltaa. Lahden Taloilla on neljä kulttuurihisto - rial lisesti arvokasta kiinteistöä, joista Aleksanterinkatu 29, lahtelaisittain Olavinlinna, eittämättä on kaikkien arvokohteiden lippulaiva. Sotien jälkeisinä jälleenrakennuksen vuosina Lahden asukasmäärä kasvoi nopeasti ja kaupungissa vallitsi vaikea asuntopula. Vuokra-asunto, jonka kaupunki pystyi tarjoamaan virkamiehilleen ja toimihenkilöilleen, oli kilpailussa varsinainen valttikortti. Arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema Aleksanterinkatu 29 oli lajissaan ensimmäinen virkailijatalo, johon muuttivat sekä kaupunginjohtaja että apulaiskaupunginjohtaja, opettajia, kaupunginteatterin näyttelijöitä, teknisen viraston työntekijöitä ja kaupunginsairaalan lääkäreitä. Kaupunginjohtaja Olavi Kajalan mukaan taloa alettiin kutsua Olavinlinnaksi. Olavinlinnan julkisivun Ojonen suunnitteli rauhalliseksi, mutta Aleksanterinkadun ja Kauppakadun kulmaus korkeine ikkunaramppeineen muovautui poikkeuksellisen upeaksi. Ikkunatorni näkyy kauas Aleksanterinkadun länsipäähän saakka ja korosti kaupunginjohtajan asuintalon arvovaltaa. Sisustuksellisina keinoina talossa olivat terrastirappaus, kiillotettu graniitti, kupari ja tammi. Yhteisissä tiloissa oli aistikkaita kädensijoja ja ovenripoja, pääportaissa suuri lattiamosaiikki. Olavinlinnan ominaispiirteisiin kuuluivat lukuisat saunat, sekä perhesaunat että suuri yhteissauna. Niistä kaikista oli käynti kattoterassille. Pääosa Olavinlinnan huoneistoista oli alkovillisia yksiöitä tai kaksioita. Talon viidenteen ja kuudenteen kerrokseen suunniteltiin kookkaita, noin 150-neliöisiä asuntoja, joista osa varustettiin soveltumaan lääkärin vastaanottotiloiksi. Suurimmissa huoneistoissa olivat palvelijanhuoneet ja päivällistarjoilussa käytettävät väliköt sekä taidokkaasti suunnitellut takat. Aikana jolloin vain seitsemällä prosentilla suomalaisista oli kodissaan lämmin vesi, Olavinlinnan varustelutaso kylpyhuoneineen oli varsin korkea. Lisäksi virkailijatalon jokaisessa asunnossa oli sähköliesi. Kaupunginjohtajan suuri huoneisto sijoittui talon kahteen ylimpään, 6. ja 7. kerrokseen ja käsitti sekä yksityistilat että edustustilat. Kiinteään sisustukseen kuuluivat muun muassa 7. kerroksen työhuoneen koivu ja tähti -aiheella koristeltu takka, jalavasta rakennettu suurikokoinen kaapisto ja valtava kattoikkuna hiottuine Aleksanterinkatu 29 Vuonna 1951 valmistunut asuin- ja liikekiinteistö, jossa 78 asuntoa. Kiinteistö nimettiin Olavinlinnaksi silloisen kaupunginjohtaja Olavi Kajalan mukaan. Hollolankatu 3 Vuonna 1951 valmistunut kivitalo, jossa 47 asuntoa. Talo rakennettiin aikanaan kaupungin virkamiesten ja toimihenkilöiden asuintaloksi. Kansakoulukatu 3 ja 4 Vuosina valmistuneet neljä kerrostaloa, joissa 108 asuntoa. Talot rakennettiin helpottamaan Lahteen muuttaneen siirtoväen asuntopulaa. varjostimineen. Edustustiloista tähän kaupunginjohtajan yksityiseen työhuoneeseen parven kautta johtivat käsin veistetyt tammiset kierreportaat. Kaupunginjohtajan asunnon keittiöissä olivat koko talon ainoat jääkaapit, joiden hankkimiseen kaupunginhallitus antoi erillisen luvan. Lahden Talojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Mukkulankatu 1, 3 ja 5 Vuonna 1949 valmistuneet kolme kerrostaloa, joissa 69 asuntoa. Talot on suunnitellut arkkitehti Pauli Salomaa. Ne ovat osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta Mukkulankadun alkupään aluetta. Onnelantien pienkerrostalot Kolme puurakenteista pienkerrostaloa, jotka rakennettu vuosina 1928, 1930 ja1935. Jokaisessa talossa 5 6 asuntoa. Onnelantien puutaloalue on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Olavinlinnassa sijaitsevan kaupunginjohtajan asunnon parvelta avautui hieno näkymä alemman kerroksen edustustiloihin luvulla tavalliseksi vuokrataloksi Olavinlinna oli Lahden ensimmäinen aravatalo. Se valmistui vuonna 1951 kaupungin suoraan omistukseen, ja sen hallinnointi hoidettiin teknisestä virastosta. Kaupungin asuntotoimistolle talo siirtyi vuonna 1993, jolloin Olavinlinnasta ja Hollolankatu 3:sta perustettiin Kiinteistöosakeyhtiö Lahden Virkamiestalot ja talot muuttuivat tavallisiksi vuokrataloiksi. Kaupunginjohtajan huoneistoa pilkottiin vuonna Asunnosta jäljellä oleva suurin, kolmen huoneen, keittiön ja parven asunto on 112-neliöinen. Asunnossa ovat asuneet muun muassa Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ja Lahden Talojen hallituksen puheenjohtaja ( ) Juha Peltonen. Lopuista tiloista muodostettiin kaksi pienempää asuntoa. Myös talon isot, lääkärin vastaanottotiloilla varustetut huoneistot on pilkottu pienemmiksi. Lisäksi vuoden 1996 perusparannuksessa talon ylimpiin kerroksiin rakennettiin neljä terassiasuntoa. Perusparannuksessa yllätyksiä aiheuttivat erityi- sesti sähkö- ja lvi-työt. Johtojen ja putkien tilatarve oli kasvanut siitä, millaisiksi ne oli rakennusvaiheessa mitoitettu, ja tästä aiheutui ongelmia. Asukkaat ja liikehuoneistojen yritykset kokivat, että perusparannuksesta oli ollut haittaa asumiselle ja liiketoiminnalle, ja vaativat vuokrahyvityksiä. Olavinlinnan peruskorjaus vuonna 1996 ja Hollolankatu 3:n peruskorjaus vuonna 1997 toteutettiin Arava-rahoituksella, joten kiinteistöjen aravarajoitukset päättyvät vasta 2040-luvun alussa

12 Milkki, lapsistaan kuuluisa vanha kiinteistö Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea Alkujaan Miljoonakylän eli Milkin osoite oli Tapparakatu 2 8, nykyisin se on Kansakoulukatu 3 ja 4. Kuvassa talot vuonna (Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto, Eino Mäkinen) Yksi vanhimmista ja lahtelaisittain tunnetuimmista Lahden Talojen kiinteistöistä on Kansakoulukatu 3 ja 4, lahtelaisittain Miljoonakylä eli Milkki. Se muodostuu Helsingintien ja Tapparakadun kulmauksessa sijaitsevasta neljästä kerrostalosta, jotka Lahden kaupunki rakennutti helpottamaan lähinnä siirtoväen asuntopulaa. Talot suunnitteli ja piirsi arkkitehti Hilding Ekelund, ja ne valmistuivat vuosina Ulkoisesti alue muistuttaa Helsingin Olympiakylää. Kaikki neljä taloa ovat samanlaisia 3-kerroksisia, julkisivuiltaan vaaleiksi rapattuja. Talojen loiva satulakatto oli alkujaan sementtitiiltä ja sokkelit betonia. Kaikkien talojen pohjaratkaisut olivat samanlaiset. Talot koostuivat kolmesta vierekkäisestä identtisestä lamellista, joissa kussakin oli kolme pientä huoneistoa. Viimeisenä rakennetun talon puoliksi maan alla olevaan pohjakerrokseen rakennettiin kaksi myymälähuoneistoa. Milkin talot rakennettiin lapsiperheiden tarpeisiin. Asunnot ovat 50-neliöisiä kaksioita sekä 37,5-neliöisiä huoneen ja keittiön asuntoja. Asuntoihin tuli kylmä vesi, ja keittiöissä olivat puuhellat, 1960-luvulta lähtien kaasuhellat. Suihkut, lämmin vesi ja sähköliedet tulivat 1980-luvun alun perusparannuksessa, johon asukkaat eivät olleet kaikilta osin tyytyväisiä, vaan perusparannus aiheutti jonkin verran jälkipyykkiä. Vuosien perusparannuksen jälkeen taloissa tehtiin useita pienempiä korjauksia: 1990-luvun alussa tiilikatto vaihdettiin peltikatoksi, vuonna 1996 remontoitiin keittiöt, vuonna 2001 korjattiin parvekkeet. Toisessa laajassa perusparannuksessa vuosina asunnot, yhteiset tilat ja ulkopuoli uudistuivat 2000-luvun vaatimusten mukaisiksi. Samalla säilyttiin vanhaa henkeä ja palautettiin talojen alkuperäistä ulkoasua, joka osin hävisi 1980-luvun alun perusparannuksessa. Lisäksi kahdesta isosta asunnosta tehtiin alkuperäisen huoneistojaon mukaisesti neljä pientä asuntoa ja yhdeksän kaksiota muutettiin väliseinän poistolla huoneen ja tupakeittiön asunnoiksi. Perusparannuksen suunnittelussa kuultiin sekä asukkaiden että Lahden kaupunginmuseon näkemyksiä. Kaupunginmuseo piti perusparannuksen lopputulosta onnistuneena. Erityistä kiitosta saivat ratkaisut, joilla taloihin palautettiin niiden alkuperäistä ulkoasua, esimerkiksi ulkoseinissä sisäänkäyntejä ympäröivät tiililaattaratkaisut. Lahtelaisten suussa Kansakoulukatu 3:n ja 4:n talot tunnettiin Miljoonakylänä, Milkkinä, koska talojen perheissä oli paljon lapsia. Asukkailleen Milkki tarjosi ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Taloudellisesti oli tiukkaa, mutta Milkissä näki, että muilla oli yhtä tiukkaa. Toinen toisiltamme saimme vertaistukea, muistelee Edith Pulkkinen, joka perheineen asui Kansakoulukatu 4 E:ssä vuosina Saman talon kaikki asukkaat tunsivat toisensa, ja naapurilta voitiin käydä vaikka lainaamassa rahaa. Yhteisöllisyys oli osa Milkin elämää vielä myöhemminkin. Hyvä esimerkki yhteishengestä on rahankeräys, joka vuonna 1986 järjestettiin työkyvyttömyyseläkkeelle jääneelle asukkaalle. Asukkaat myös järjestivät hiihtokilpailuja, lauluiltoja ja teatterimatkoja, ja vilkas kerhotoiminta jatkui 2000-luvulle saakka. Milkki tunnettiin lapsista. Yksistään Pulkkisten porraskäytävän perheillä oli yli 30 lasta. Joissain perheissä oli jopa 10 lasta, muistelee Juhani Pulkkinen, Edith Pulkkisen poika, joka oli noin 10-vuotias perheen muuttaessa Milkkiin. Lapset pitivät meteliä, ja joskus leikeissä tai riidoissa joku loukkasi itsensä pahastikin, mutta asiat kuin asiat sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Vapaasta kasvatuksesta ei tiedetty mitään. Kun voitin itseäni pari vuotta vanhemman pojan pitkässäpallossa ja kaveri suutuspäissään veti minua turpiin, pojan äiti tuli ulos ja antoi pojalleen selkään! Lähialueilla Milkin poikia hieman pelättiin. Joskus eteläisen Lahden pojat kävivät talojen välisiä sotia tyyliin Milkki vastaan Hennala ja Milkki vastaan Asemantausta. Milkin pojat tappelivat keskenäänkin, Juhani Pulkkinen kertoo. Ne olivat reiluja tappeluita: elleivät omat nyrkit riittäneet, lähdettiin karkuun! Samoihin aikoihin Pulkkisten kanssa, vuosina , Milkissä asui myös Marja-Liisa Jokela. Lapsuutensa ja nuoruutensa Milkistä hän muistaa lähellä sijainneet Länsiharjun koulun sekä kentän, jolla kesäisin pelattiin pallopelejä ja talvisin luisteltiin. Usein tytöt ja pojat pelasivat ja leikkivät yhdessä: pesäpalloa, neljää maalia, kymmentä tikkua laudalla, mustaa miestä. Nykyisten Keijupuiston kerrostalojen paikalla oli Marolan metsä, yksi lasten suosima leikkipaikka, Kullankukkulalla taas heinälato, jonka heinäkasoissa oli hauska pomppia. Helsingintietä rullanneesta juhannuksen menoliikenteestä laskettiin autoja, uimassa käytiin Mytäjäisissä ja Häränsilmässä. Tekemistä riitti, koskaan ei valitettu äidille, että mitä mä tekisin! Vain se harmitti, että meillä elettiin jämptiä elämää, johon kuuluivat lasten varhaiset kotiintuloajat. Niitä noudatettiin, vaikkei olisi huvittanut, kun toiset lapset jäivät vielä ulos. Vuonna 2012 Marja-Liisa Jokela koki mieluisan paluumuuton perusparannettuun Kansakoulukatu 4:ään. Marja-Liisa Jokelalla on paljon mukavia muistoja lapsuutensa ja nuoruutensa Milkistä. Edith ja Juhani Pulkkinen muistelevat lämmöllä Milkin asukkaiden yhteisöllisyyttä. Kun joku talon äideistä oli pesutuvassa pyykillä, toinen saattoi viedä pyykkärille kahvit

13 Monivaiheinen prosessi kohti vuokrataloyhtiöiden fuusiota Pikkujoulukeskustelusta kaupparekisterimerkintään Uudenvuoden aattona 1997 Pirkko Korpinen ja Pertti Merenluoto hakivat kaupparekisteristä tiedon Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusion merkitsemisestä rekisteriin. Sen kunniaksi järjestettiin juhlat. Lahti ei vuokrataloyhtiöiden fuusioinnissa toiminut kansallisessa eturintamassa. Suomen kahdeksasta isosta kunnallisesta vuokrataloyhtiöstä enää kaksi, Lahden Talot Oy ja Espoon Asunnot Oy, oli vuonna 1997 perustamatta. Ensimmäiset kappaleet Lahden Talot Oy:n historiaa kirjoitettiin fuusioimisesta käydyn keskustelun aikana jo vuosia ennen fuusion toteutumista. Ensimmäisen kerran kaupungin omistamien vuokrataloyhtiöiden fuusiointia tunnusteltiin jo vuosina , mutta tuolloin hankkeesta vielä luovuttiin. Uudelleen asia nousi esille Lahden Kiinteistöhallinta Oy:n järjestämissä pikkujouluissa joulukuussa Keskustelimme siitä, onko siinä mallissa, jolla toimintaa tuohon aikaan pyöritettiin, mitään järkeä, kertoo Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto. Pieniä yhtiöitä, joihin aravavuokratalokanta oli hajaantunut, pidettiin epätarkoituksenmukaisia. Hajanaisuus vaikutti haitallisesti kiinteistöjen ylläpitoon, koska yhtiöiden hallinnon, talouden ja kiinteistöjen hoito oli järjestetty vaihtelevan tasoisesti. Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusioon johtanut prosessi ensimmäisestä keskustelusta Lahden Talot Oy:n merkitsemiseen kaupparekisteriin kesti joulukuusta 1993 joulukuuhun Asiasta virisi vilkas keskustelu, jonka seurauksena Lahden Kiinteistöhallinta vuonna 1994 tilasi vuokrataloyhtiöiden fuusiointia koskevan selvityksen. Sen teki Kiinteistöhallinnan toimitusjohtajan, isännöitsijä Reijo Sinisalon poika Petri Sinisalo diplomi-insinööriopintojensa erikoistyönä. Työtä ohjasivat Ympäristöministeriön ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö ja Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Eero Hiltunen. Selvityksen mukaan toiminnan fuusiointi yhteen isoon yhtiöön toisi suuret taloudelliset säästöt, ja yhdessä isossa yhtiössä varojen käyttö olisi merkittävästi tehokkaampaa kuin pienissä yhtiöissä. Tammikuussa 1995 ensimmäinen työryhmä alkoi pohtia fuusiointia. Puheenjohtajana oli asuntoasiainpäällikkö Pirkko Korpinen, sihteerinä Reijo Sinisalo ja jäseninä vuokrataloyhtiöiden runkohallitusten puheenjohtaja Osmo Mäkinen ja jäsen Pertti Merenluoto. Selvityksessään työryhmä esitti, että kaupungin itsenäiset vuokrataloyhtiöt yhtä asunto-osakeyhtiötä lukuun ottamatta fuusioitaisiin yhdeksi osakeyhtiöksi. Lautakunta ja asukkaat mukaan selvittelyyn Heinäkuussa 1995 työryhmää laajennettiin, ja siihen tulivat mukaan apulaiskaupunginsihteeri Mirja Ollikainen (siht.), asuntolautakunnan jäsenet Marja Helander ja Veijo Nurminen sekä asukkaiden edustajat Hilkka Leppänen ja Kari Kettunen. Kettusella oli työryhmässä neljä roolia: hän oli samanaikaisesti kaupungin vuokratalon asukas, vuokrataloyhtiön sivutoiminen talonmies, pääluottamusmies sekä kaupunginvaltuutettu. Kun Lahden Talot Oy aloitti toimintansa, Kettusesta tuli yhtiön hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Työkaluna työryhmällä oli Petri Sinisalon selvityksen pohjalta edelleen kehitetty tarkastelu, jossa usean kymmenen kiinteistöyhtiön mallia verrattiin yhden yhtiön malliin, alueyhtiöiden malliin ja yhtiön ns. klusterimalliin. Mallien hyviä ja huonoja puolia arvioitiin 15 kriteerin kautta. Erityistarkasteluun otettiin asukasdemokratia, ja vuokratalojen yhteishallinnosta teetettiin perusteellinen selvitys. Elokuussa 1995 kävimme tutustumassa Oulun Sivakan järjestelmään. Kotimatkalla eräs mukana ollut asukasaktiivi kehui järjestelmää kovasti. Nukuttuaan yön ylitse ja ilmeisesti saatuaan asiaa koskevaa valistusta hän käänsikin takkinsa ja tyrmäsi Oulun järjestelmän kokonaan, kertoo fuusiotyöryhmän jäsen Reijo Sinisalo, joka toimi isännöitsijänä jo Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden aikana. Muistiossaan työryhmä esitti, että kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa olevat vuokrataloyhtiöt fuusioidaan yhdeksi osakeyhtiöksi ja vuokralaisten edustajien ehdotukset asukasdemokratian toteuttamisesta hyväksytään jatkovalmistelun pohjaksi. Fuusion eduiksi työryhmä mainitsi muun muassa kiinteistökannan kunnossapidon turvaamisen, isännöinnin ja huollon tehtävien tehokkaan järjestämisen, hallinnon kevenemisen, asuntojen välityksen nopeutumisen, maksuvalmiuden paranemisen, rakennuttamiskorvausten saamisen yhtiölle ja luottotappioiden vähenemisen. Lisäksi työryhmä katsoi, että yhden osakeyhtiön mallissa voitaisiin muodostaa korjausrahasto perusparannusluonteisia korjauksia varten, periä uusilta vuokralaisilta vakuusraha ja vaihtaa vanhat kalliit aravalainat edullisempiin pankkilainoihin. Työryhmä arvioi, että mikäli fuusiointia ei tehtäisi, kaupunki joutuisi joko korottamaan joiden vuokrataloyhtiöiden osakepääomaa, alentamaan tontinvuokraa tai antamaan yhtiölle lainaa sekä lisäämään asuntotoimen henkilöstöä. Kaupungin asuntoasiainpäällikkö valmistelemaan fuusiota Marraskuussa 1995 apulaiskaupunginjohtaja Kari Salmi määräsi Pirkko Korpisen laatimaan selvityksen niistä toiminnoista, joilla kaupunki ylläpitää tai toteuttaa asuntotoimintoja. Selvityksen piti toimia pohjana kaupungin asuntopoliittisille linjauksille ja mahdollisille organisaatiomuutoksille. Korpisen selvitys valmistui Lahden kaupunginvaltuusto teki fuusiointia koskevan periaatepäätöksen , päätös syntyi äänin (2 tyhjää). Huhtikuussa 1996 Kari Salmi määräsi Pirkko Korpisen valmistelemaan fuusiota. Valmistelutyötä seuraamaan perustettiin työryhmä, johon kuuluivat Osmo Mäkinen (pj), valmistelusihteeri Onerva Keto (siht.) sekä Pirkko Korpinen, Pertti Merenluoto, Jaakko Jokinen (as.lautak. ed.), Antero Ampuja (henk. ed.) ja Marja Kelo (asukk. ed.). Lokakuun lopussa 1996 jättämässään selvityksessä Pirkko Korpinen esitti, että fuusioitu yhtiö aloittaisi toimintansa Joulukuun alussa 1996 asuntolautakunta hyväksyi esityksen, että fuusiosopimuksella Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöt perustavat Lahden Talot Oy:n. Vuosi 1997 oli tiivistä Lahden Talot Oy:n toiminnan valmistelun aikaa. Perustettavan yhtiön lukuun valittiin 5-jäseninen hallitus, johon kuuluivat Ismo Enqvist, Marja Kelo (asukk. ed.), Osmo Mäkinen, Pertti Merenluoto ja Paula Kurki-Suonio. Syyskuussa Merenluoto siirtyi Lahden Talojen talouspäälliköksi ja ylimääräinen yhtiökokous valitsi hänen tilalleen hallituksen Kari Kettusen. Huhtikuussa 1997 yhtiön organisaatiorakenne oli luotu ja kesäkuun alkuun mennessä Pirkko Korpinen valittu toimitusjohtajaksi. Syyskuussa Lahden Talojen talouspäällikkönä aloitti Pertti Merenluoto. Syyskuun 8. päivä 1997 Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksen, että kaupungin asuntotoimen tehtävät siirretään lukien rahatoimistoon, sosiaali- ja terveysvirastoon ja Lahden Talot Oy:lle. Ensimmäiset juhlat pidettiin , kun asuntoasiainpäällikön ja tulevan toimitusjohtajan Pirkko Korpisen kanssa toimme kaupparekisteristä tiedon fuusion merkitsemisestä rekisteriin, Pertti Merenluoto kertoo. Ensi vaiheessa Lahden Taloihin fuusioitiin 62 kiinteistöyhtiötä, joissa oli asuntoa. Lisää yhtiöitä fuusioitiin lähes vuosittain, esimerkiksi vuoden 1998 lopussa 14 uutta yhtiötä, mikä nosti asuntojen määrän 4 465:een. Fuusiointiprosessi jatkui aina vuoteen 2001 saakka. Lahdessa ilmestyvät sanomalehdet uutisoivat itsenäisten vuokrataloyhtiöiden fuusioimisprosessin etenemistä ja prosessin käänteitä

14 Asukasaktiivien taistelu fuusiota vastaan Heinäkuun alussa 1995 Lahden kaupungin vuokratalojen asukasaktiivit järjestivät vuokrataloyhtiöiden fuusioimista vastustavan mielenosoituksen. (Kuva: Etelä-Suomen Sanomat/Vesa Tapiola ) Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusiointi yhdeksi suureksi yhtiöksi ei ollut kaikille vuokralaisille mieluisa hanke. Lahden Talot Oy:n arkistoista löytyy fuusiota vastustaneiden asukasaktiivien kirjelmiä ja kannanottoja, joista osa on asian painokkuuden korostamiseksi kirjoitettu tolppakirjaimin. Ensimmäinen, apulaiskaupunginjohtaja Kari Salmelle osoitettu kirjelmä on päivätty Siinä kyseenalaistetaan aiem min kesäkuussa selvityksensä jättäneen fuusiotyöryhmän työ, moititaan asian valmistelua salassa ja tuodaan esille asukkaiden vahva fuusiovastaisuus. Fuusioon liittyviä pelkoja ja fuusion vastaisia argumentteja kirjattiin asukkaille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa : Fuusiointi ei alenna hallintokuluja. Yhdessä yhtiössä vuokralaisdemokratia ei toimi ja on liian raskas kahdelle asukasedustajalle. Fuusion tarkoituksena on järjestää työpaikkoja virkamiehille, toimitusjohtajan valinta on poliittinen. Yhdessä yhtiössä henkilökunnan palkkataso nousee. Vuokrat tasataan eli joidenkin vuokrat nousevat tuntuvasti. Hyvät ja huonot vuokrataloyhtiöt olisi fuusioitava erikseen. Esitetyt parannukset voidaan toteuttaa myös vanhassa kiinteistöyhtiömallissa. Miksi kiinteistöyhtiömallissa ei saada lisättyä henkilökuntaa? Ei pitäisi valita asukkaiksi vuokranmaksukyvyttömiä. Tiedottamista on lisättävä, tiedotuksen oltava talokohtaista. Vuosikorjaukset olisi priorisoitava. Rakennusaikaisia virheitä on jätetty vuokralaisten vastattavaksi. Vuokratalojen pääomakulut eivät johdu vuokralaisista kaupungin pitäisi hoitaa ne kuntoon. Kirjelmöintiä ja yleisönosastokirjoittelua Asukasaktiivien kirjelmöinti ja yleisönosastokirjoittelu muun muassa Etelä- Suomen Sanomissa sekä Uusi Lahti ja Omalähiö -lehdissä jatkuivat koko fuusiovalmistelun ajan. Monien kirjelmien allekirjoittajina olivat Liipolassa Kiinteistö Oy Kerinkalliossa asuva Hilkka Leppänen ja Hennalassa Lahden Perhetalot Oy:ssä eli Milkissä asunut, nyt jo edesmennyt Anja Lahenius. Leppänen oli toisena asukkaiden edustajana fuusiota selvittäneessä työryhmässä vuonna 1995 ja saneli eriävän mielipiteensä muutoin yksimielisen työryhmän muistioon. Ennen kokousta, jossa kaupunginvaltuuston oli määrä tehdä vuokrataloyhtiöiden fuusiota koskeva periaatepäätös, asukasaktiivit jättivät fuusion vastaisen vetoomuksen, jonka oli allekirjoittanut vuokralaista. Vetoomus ei johtanut asukasaktiivien toivomaan tulokseen, vaan valtuusto päätti, että osa kaupungin omistamista vuokrataloista fuusioidaan yhdeksi yhtiöksi. Päätös ei lopettanut taistelua fuusiota vastaan. Parinkymmenen aktiivin joukko kirjelmöi, kanteli ja valitti muun muassa Asuntorahastoon, Etelä-Suomen lääninhallitukseen ja Ympäristöministeriöön, sanoo Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto. Kirjoituskoneen jäljestä näki, kuka valituksen oli kirjoittanut, vaikka allekirjoittajan nimi vaihteli, kertoo Lahden kaupungin asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila, joka ennen fuusiota työskenteli Lahden kaupungin asuntoasiainsihteerinä. Asukasaktiivien epäilyjä ja katkeruutta Osa asukkaiden vastustuksesta oli tavanomaista muutosvastarintaa ja johtui ilmeisestä tietämättömyydestä. Pertti Merenluodon arvion mukaan osalla epäilyistä oli myös todellisuuspohja. Esimerkiksi käsitys vaikutusvallan kaventumisesta oli oikea, sillä omissa vuokrataloyhtiöissään asukkailla oli enemmän sanavaltaa kuin olisi yhdessä yhtiössä. Valitus- ja julkisuuspaineet olivat kovat. Jotta pitkältä valitusrumbalta olisi vältytty, asukkaille luvattiin aika paljon, Merenluoto sanoo. Tehdessään fuusiota koskevan periaatepäätöksen kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen, että asian jatkovalmisteluissa turvataan asukkaiden asema kaikissa tilanteissa. Välittömästi periaatepäätöksen jälkeen Hilkka Leppänen ja Anja Lahenius kirjelmöivät Ympäristöministeriöön. Kirjelmässä keskiöön otettiin yhteistoimintalaki ja asukasdemokratia. Kirjelmän mukaan asukasaktiivit liittivät nipun aiemmin kirjoitettuja kirjelmiä ja kannanottoja. Vastauksessaan Ympäristöministeriö totesi, että fuusioidussa yhtiössä asukasdemokratiamalli luodaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Näin myös tapahtui. Siitä huolimatta fuusion valmistelu ja toteutuminen jättivät syvät haavat, epäilyn ja katkeruuden joidenkin asukasaktiivien mieleen. Tämä heijastui vielä 15 vuotta Lahden Talot Oy:n toiminnan alkamisen jälkeen uudistusten vastustamisena, valitusten sekä oikaisu- ja tutkimuspyyntöjen tekemisenä sekä äänekkäänä purnaamisena lehtien yleisönosastoissa. Kaikki vuokralaiset eivät ole sisäistäneet sitä, että Lahden Talojen henkilöstö ei saa mitään ylimääräistä itselleen, vaikka vuokrat kaksinkertaistettaisiin. Henkilöstön ainoa tarkoitus on pitää asunnot hyvässä kunnossa ja vuokrat kilpailukykyisinä, sanoo Jari Salonen (Lahden Talojen hall. pj ). Pienen vähemmistön toiminta luo Lahden Taloista todellisuutta huonomman kuvan. Lahden Taloja on johdettu ammattitaitoisesti ja yhtiön toiminta on kehittynyt hyvin, sanoo Irmeli Lehikoinen (Lahden Talojen hall. jäs ). Aggressiivisuutta ja perätöntä syyttelyä Asukkaiden fuusiovastaisuus sai myös ikäviä ilmenemismuotoja. Fuusion valmistelussa mukana olleista henkilöistä levitettiin perättömiä juoruja, heitä kohtaan esitettiin perusteettomia syytöksiä, ja joskus fuusion vastustajien käytös sai aggressiivisia piirteitä. Marja Kelo edusti asukkaita yhdessä fuusiotyöryhmässä sekä perustettavan yhtiön eli Lahden Talojen lukuun valitussa hallituksessa. Myös hän vastusti fuusiota, mutta vierasti aggressiivista toimintaa ja riitelyä. Fuusiotyöryhmässä ei riidelty, vaan keskusteltiin asiallisesti ja sovussa. Vaikka Pirkko Korpinen ja minä emme olleet samaa mieltä, näkemyserot eivät vaikuttaneet yhteistyöhön, vaan Korpinen oli minua kohtaan asiallinen. Kelo kokosi työryhmälle esityksen vuokranantajan ja vuokralaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Koska fuusio näytti toteutuvan joka tapauksessa, ainoa vaihtoehto oli tehdä lopputuloksesta mahdollisimman hyvä, hän sanoo. Kelo vastusti fuusiota, koska katsoi sen vähentävän asukkaiden vaikutusvallan olemattomiin. Lisäksi pelkona oli, että pääomat tasataan ja taloudeltaan terveiden talojen asukkaat joutuvat maksamaan talou deltaan heikkojen talojen lainoja. Nämä kaksi asiaa toteutuivat kuten pelkäsimmekin, Kelo sanoo. Häntä harmittaa myös se, etteivät omakustannusvuokrat ole toteutuneet fuusiointivaiheessa luvatulla tavalla, vaan nykyisin emoyhtiö Lahden Talot laskuttaa Lahden Asuntojen kiinteistöiltä enemmän kuin palvelun ja hankintojen todellisen hinnan. Lahden entinen apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginjohtaja Kari Salmi muistaa hyvin fuusiointiin liittyvän poliittisen keskustelun värikkyyden ja raadollisuuden. Asenteet ja ilmapiiri, henkinen vastustus ja epäluulo vaikeuttivat fuusion toteuttamista, hän sanoo. Myrskyn silmässä oli asuntoasiainpäällikkö, Lahden Talojen toimitusjohtaja Pirkko Korpinen. Hän selviytyi erittäin vaativasta tehtävästään hyvin. Tulinkohan koskaan riittävästi kiittäneeksi häntä tehdystä työstä? Fuusiointiin liittyvistä tapahtumista yhtä Pertti Merenluoto muistelee huvittuneena: Asukasaktiivit kirjoittivat fuusion vastaisia kirjelmiä ja kannanottoja ahkerasti. Eräs fuusiota henkeen ja vereen vastustanut asukasaktiivi uskoi vahvasti, että Lahden Talot Oy tekee konkurssin alle viidessä vuodessa. Olin toista mieltä. Koska yhteistä näkemystä ei syntynyt, löimme asiasta vedon. Sovimme, että hävinnyt osapuoli maksaa voittajalle liput Pelicansin otteluun ja tarjoaa väliajalla kahvit. Kuten historia osoitti, asukasaktiivi hävisi vedon. Hän kuitenkin laisti häviämänsä vedon maksusta, eli Pelicansin otteluun ja väliaikakahveille en koskaan päässyt, Merenluoto kertoo

15 Fuusioprosessin valmistelussa asuntoasiainpäällikkö Pirkko Korpisen oikeana kätenä toimi valmistelusihteeri Onerva Keto. Tiukkatahtinen urakka fuusio-oppaan turvin Pertti Merenluoto osallistui itsenäisten vuokrataloyhtiöiden fuusioprosessiin Lahden Kiinteistöhallinta Oy:n hallituksen ja Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden runkohallituksen jäsenenä. Lahden Talot Oy:n palveluksessa hän on ollut alusta lähtien, ensin talouspäällikkönä ja vuodesta 2000 lähtien hallintojohtajana. Kuntaliiton julkaisema Aravavuokratalojen fuusio-opas oli asuntoasiainpäällikkö Pirkko Korpisen ja valmistelusihteeri Onerva Kedon työkaluna Lahden vuokrataloyhtiöiden fuusioimisessa. Käsityksen Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusioinnin vaatimasta työmäärästä saa, kun tarkastelee heinäkuussa 1995 työnsä aloittaneen työryhmän työtä. Työryhmään kuului yhdeksän jäsentä, joista kaksi oli asukkaiden edustajia, ja se työskenteli heinäkuusta lokakuuhun. Kolmen kuukauden aikana työryhmä kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Pelkästään heinäkuussa se piti kolme 2 3 tuntia kestänyttä kokousta, ja elokuun loppuun mennessä kokouksia oli pidetty viisi. Sinä kesänä ei kesälomasuunnitelmia tarvinnut tehdä, sanoo Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto, yksi työryhmän jäsen. Aikaa käytettiin tehokkaasti, rahaa säästeliäästi. Pertti Merenluoto kertoo esimerkiksi elokuussa 1995 Ouluun suuntautuneesta matkasta, jonka tarkoituksena oli, että työryhmä tutustuu Oulun Sivakka Oy:n toimintamalliin ja asukasdemokratiaan: Matkustimme Ouluun bussilla, ja starttasimme Lahdesta aamulla kukonlaulun aikaan. Menomatkalla pidimme kokouk sen ja valmistauduimme oululaisten tapaamiseen. Perillä Oulussa ohjelmassa oli kolmen tunnin palaveri Oulun Sivakan edustajien kanssa. Sen jälkeen lähdimme kotimatkalle, ja perillä Lahdessa olimme iltamyöhällä. Pertti Merenluoto ei ollut Lahden kaupungin asuntotoimiston palveluksessa, vaan tuli valituksi fuusion valmistelutyö- hön Lahden Kiinteistöhallinta Oy:n hallituksen ja Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden runkohallituksen jäsenyyksien johdosta. Sittemmin Merenluoto palkattiin Lahden Talojen palvelukseen, ensin talouspäälliköksi ja myöhemmin hallintojohtajaksi. Työryhmätyön lisäksi oli paljon muitakin tehtäviä, sillä osakeyhtiölain mukainen fuusiointiprosessi on tarkkaan säädelty ja aikataulultaan tiukka. Suurin osa valmistelu- ja selvittelytyöstä oli Lahden kaupungin asuntoasiainpäällikön Pirkko Korpisen vastuulla. Hänen oikeana kätenään toimi valmistelusihteeri Onerva Keto. Tämä kaksikko hoiti prosessin Kuntaliiton Fuusiointioppaan sekä osakeyhtiölain turvin. Toki juridisena taustatukena oli hallituksen puheenjohtaja Osmo Mäkinen. Vuosi 1997 oli työntäyteinen, sillä perustettavan yhtiön lukuun oli tehtävä paljon asioita. Kaikki tuli hoidetuksi pitkälti sen ansiosta, että Pirkko Korpinen delegoi rutiinityönsä asuntotoimiston henkilöstölle, täsmällinen ja tarkka Onerva Keto piti asiat ja paperit järjestyksessä, ja kaikkien keskinäinen yhteistyö sujui. Pirkon ja minun välit olivat aina hyvät, mikä auttoi viemään asioita eteenpäin ja jaksamaan kovassakin ryöpytyksessä niin Lahden Talot Oy:n toiminnan valmisteluvaiheessa kuin yhtiön ensimmäisinä toimintavuosina, Pertti Merenluoto kertoo. Rakenteiden ja yhtiöjohtoisen vuokra-asumisen luomisen vuodet Asukastyytyväisyyttä ja maltillisia vuokrankorotuksia Tavallisen vuokralaisen elämä ei muuttunut, kun vuokratalotoiminta siirtyi Lahden kaupungilta Lahden Talot Oy:lle. Vuokrataso pysyi ennallaan, ja kiinteistöhuollosta vastasivat pääosin samat henkilöt kuin aiemminkin. Uutta oli vuokranantajan satsaus asukastyytyväisyyteen. Alusta lähtien Lahden Talot halusi panostaa asukastyytyväisyyteen ja alkoi vuosittain toteuttaa asukastyytyväisyyskyselyjä. Kyselyihin vastanneiden enemmistö piti yhtiön palvelua melko hyvänä. Esimerkiksi Asukasviesti-lehdissä 3/1999 ja 3/2000 asukastyytyväisyyskyselyn tuloksia esiteltiin kokonaisen tabloid-sivun laajuudelta. Asukastyytyväisyys oli myös omistajan eli Lahden kaupungin intresseissä, kuten Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Kurki-Suonio (Lahden Talot Oy:n hall. jäsen ) kertoi Asukasviesti-lehden 1/1999 haastattelussa. Kaupungin virkamiesjohto oli tyytyväinen Lahden Talojen tapaan hoitaa asioita. Asukasviestin 1/2000 haastattelussa kaupunginjohtaja Kari Salmi toi esille julkishallinnon vastuun vuokra-asuntojen tarjoajana. Vaikka nykyisin on jo muitakin vastuullisia rakennuttajia, julkishallinto edustaa edelleen turvallisuutta asukkaisiin nähden. Kaupunkiin kohdistuu myös lain velvoitteita asuntoasioiden järjestämisessä. Lahdessa toiminnot on yhtiöitetty Lahden Talot -yhtiöön, ja se on osoittautu nut oikeaksi ratkaisuksi. Lahdessa asiat hoi - detaan hyvin ja vertailukaupunkeihin nähden tehokkaasti. Vuokratasokin on pysynyt varsin alhaisena, Salmi totesi haastattelussa. Ensimmäisinä toimintavuosinaan Lahden Talot julkaisi kaikkien kohteidensa neliövuokrat Asukasviesti-lehdessä. Koska pääomavuokrien tasausta ei vielä ollut toteutettu, vuokraerot olivat isot ja korkeimmat neliövuokrat yli kaksinkertaiset verrattuna alhaisimpiin neliövuokriin. Vuonna 1998 Huippukatu 2:n neliövuokra oli 22,20 mk (3,73 euroa), Ryylinraitti 8:n 47,50 mk (7,99 euroa). Keskivuokra oli 33,74 mk/m² (5,67 euroa); lähimpänä sitä olivat Kortepohjankatu 6:n vuokra 33,80 mk/m² (5,68 euroa) ja Jahtikatu 3:n vuokra 33,63 mk/m² (5,66 euroa). Vuokria nostettiin alkuvuosina maltillisesti. Vuosina inflaatio oli Suomessa 1,5 prosentin tuntumassa. Vuosien 1999 ja 2000 vuokrankorotukset olivat keskimäärin 2,6 prosenttia ja 1,9 prosenttia. Vaikka vuonna 2000 alettiin vuokran yhteydessä periä niin sanottua korjausrahaa 0,30 mk/m² (0,05 euroa), lähes joka toisen vuokranmääritysyksikön vuokria ei korotettu lainkaan. Jopa maaliskuun 2001 vuokrankorotukset olivat vain keskimäärin 3,8 prosenttia, vaikka vuoden 2000 inflaatiovauhti oli ollut 3,4 prosenttia. Vuonna 1999 Lahden Talot otti käyttöön vuokravakuuden. Sen suuruus oli 1 500,00 markkaa (252,30 euroa), ja se perittiin vain uusilta vuokralaisilta. Asukasaktiivit vastustivat vakuuden käyttöönottoa. Asukkaiden vaihtuvuus oli vuonna prosentin tuntumassa. Asuntojen käyttöaste oli korkea; esimerkiksi vuonna 1999 asuntoja oli tyhjillään vain lyhytaikaisesti asukkaan vaihtumisen yhteydessä. Lahden Talojen alkuvuosina käyttöaste laskettiin tyhjien asuntojen lukumäärästä, myöhemmin laskentatapaa muutettiin budjetointipohjaiseksi. Kysytyimpiä olivat yksiöt ja kaksiot sekä uudet, keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat asunnot Alkuvuosina Lahden Talot julkaisi talojensa neliövuokrat vuosittain Asukasviesti-lehdessä. Lahden Talot Oy:n toiminnan alkuvuosina asunnonhakijoihin sovellettiin tiukkoja tulo- ja varallisuusrajoja. Tulorajat poistuivat luvun puolivälissä

16 Käytännön asioiden organisointia hartiavoimin Toimintansa alkajaisiksi järjestämänään avointen ovien päivänä Lahden Talot Oyn toimiston henkilöstö asettui ryhmäkuvaan. Istumassa vas. hallintosihteeri Onerva Keto, vuokravalvoja Sinikka Sinkkonen ja toimitusjohtaja Pirkko Korpinen. Seisomassa vas. isännöitsijät Antero Ampuja, Eija Urpelainen ja Reijo Sinisalo, asuntosihteeri Anne Kuusterä, isännöitsijä Antti T. Laukkanen, asuntosihteeri Ella Toivanen, talouspäällikkö Pertti Merenluoto, isännöitsijä Pirjo Mikkonen, toimistosihteeri Hilkka Turtiainen, perintätoimihenkilö Tuula Lehtonen, vuokravalvoja Terttu Karppinen, kirjanpitäjä Mirja Dufva, arkkitehti Uolevi Leppänen ja kiinteistöpäällikkö Eero Lukkarinen. Lahden Talot Oy:n toiminnan käynnistyminen merkitsi monien uusien toimintojen luomista ja käyttöön ottoa. Tietojärjestelmät ja puhelinnumerot muuttuivat, samoin toimenkuvat osalla henkilöstöä. Keskiössä oli organisoida toiminnot mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti sekä kehittää taloushallinnon järjestelmien toimivuutta. Uudet atk-järjestelmät aiheuttivat jonkin verran päänvaivaa, mutta enemmän paineita aiheutti lähestyvä vuosi tuhannen vaihe, johon yhtiössä valmistauduttiin huolella. Ympäristö, erityisesti asukkaat, kohdistivat itsenäisten vuokrataloyhtiöiden fuusioitumiseen ja Lahden Talojen toiminnan käynnistymiseen kovia ennakko-odotuksia, paineita ja haasteita. Niiden kohteina olivat sekä yhtiön hallitus että operatiivinen johto, joka joutui muun muassa laatimaan vastineita asukkaiden toistuviin kirjelmiin Lahden kaupunginhallitukselle, Araan ja ministeriöihin sekä vastaamaan lehtien yleisönosastoissa julkaistuihin yksilöimättömiin syytöksiin ja perättömiin väitteisiin. Yhtiön ensimmäinen hallituskausi, erityisesti vuodet , olivat työntäyteistä aikaa, sillä ratkaistavana oli suuri määrä käytännön asioita, jotka siihen asti oli hoidettu erillisissä vuokrataloyhtiöissä. Lähes viikoittain yhtiön johtoryhmä käsitteli tilannekatsauksia, seurantaa, suunnitelmia ja henkilöstökysymyksiä. Henkilöstöllä asemaan katsomatta oli uusia asioita hoidettavanaan ja ongelmia ratkaistavanaan. Työtä tehtiin intensiivisesti oli tekemisen draivia! kertoo Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto. Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarisen mukaan kaikilla oli halu näyttää ja kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Alkuvuodet olivat kovaa työtä ja työpäivät joskus todella pitkiä, jotta asiat saatiin rullaamaan, hän kertoo. Säästöjä laina- ja henkilöstöjärjestelyillä Lahden Taloihin fuusioiduilla itsenäisillä vuokrataloyhtiöillä oli korkotasoltaan ja ehdoiltaan hyvin epäedullisia aravalainoja. Lainojen yhdistäminen edullisemmiksi ja muut lainakannan järjestelyt aloitettiin heti vuonna 1998, ja niillä saavutettiin miljoonien markkojen säästöt. Huomattavia taloudellisia säästöjä saavutettiin myös muilla uudelleenjärjestelyillä kuten kilpailuttamisella. Pelkästään hissihuollon kilpailuttaminen tuotti kymmenientuhansien eurojen vuosisäästöt. Joidenkin ratkaisujen vaikutukset tuntuivat heti, joidenkin todellinen merkitys konkretisoitui vasta 3 4 vuoden jälkeen, Pertti Merenluoto sanoo. Lahden Talot Oy:n hallitus vuonna 1998: Istumassa vas. Jukka Kalliokuusi, Onerva Keto (siht.), Kari Kettunen (pj), Pirkko Korpinen (tj), Osmo Mäkinen (vpj) ja Anne Hakamo. Seisomassa vas. Inkeri Anttonen, Risto Turunen, Juha Peltonen, Henry Wahlstén, Paula Kurki-Suonio, Aira Halme, Ismo Enqvist ja Pertti Merenluoto (tal.pääll.). Alkuvuosien henkilöstöjärjestelyt kohdistuivat ensisijassa kiinteistöhuoltoon ja huoneistokorjauksiin. Talonmiehet, siivoojat ja korjausmiehet siirtyivät yksittäisten yhtiöiden palveluksesta Lahden Talojen palvelukseen. Näille henkilöstöryhmille muutos oli vaikeampi kuin kaupungin palveluksesta siirtyvälle toimistohenkilöstölle. Tuohon aikaan kiinteistöhoitoalalla oli käytössä kaksi työehtosopimusta: pisteytykseen perustuva talonmiehentyötä ja siivousta koskeva työehtosopimus sekä kiinteistöhoitoalan työehtosopimus. Yksittäisissä yhtiöissä käytössä oli ollut ns. pistepalkka-tes, jossa talonmies teki töitä vain yhdelle vuokrataloyhtiölle ja hänen palkkansa määräytyi kiinteistön koon mukaan. Lahden Talot halusi organisoida henkilöstön tehokkaampaan käyttöön, minkä vuoksi talonmiehet siirrettiin vuonna 2001 pistepalkkasopimuksesta kiinteistönhoitoalan työehtosopimuksen piiriin. Vuonna 1999 aloitettu muutos ei tapahtunut helposti, vaan sitä edelsi pitkä ja monivaiheinen neuvotteluprosessi sekä käräjäoikeuskäsittely, joka kuitenkin päättyi osapuolten välisen sopimukseen. Uuden sopimuksen piirissä talonmiehistä tuli huoltomiehiä, ja heidän työkenttänsä laajeni koskemaan useampaa kiinteistöä. Vastaavanlaiset muutokset koskivat myös siivoojia. Itsenäisten vuokrataloyhtiöiden aikana jokaisella isännöitsijällä oli ollut oma korjausmiehensä, joka oli tehnyt isännöitävien kohteiden huoneistokorjaukset. Kiireiset korjaustyöt oli teetetty ns. pienurakalla, jossa huoneiston remontoinnista vaaditussa aikataulussa oli maksettu ylimääräinen korvaus. Lahden Talojen palveluksessa korjausmiehiä alettiin käyttää yhtiön kaikkien kohteiden korjauksissa, eikä työn tekemisestä vaaditussa aikataulussa maksettu lisäkorvauksia. Pertti Merenluoto arvioi, että kiinteistönhoidon ja huoneistokorjausten uudelleenjärjestelyt toivat yhtiölle satojentuhansien markkojen säästöt. Yhtiön rooli kaupunkikonsernissa vakiintuu Ensimmäisen toimintavuoden alussa Lahden Taloihin kuului 62 vuokranmääritysyksikköä eli entistä Lahden kaupungin itsenäistä vuokrataloyhtiötä, vuoden lopussa yhtiöön sulautettiin 14 uutta yhtiötä. Fuusiointiprosessi jatkui vuoteen Jo Lahden Talojen perustamisvaiheessa keskusteltiin kysymyksestä, pitäisikö yhtiön tulouttaa rahaa omistajalleen Lahden kaupungille. Ajatus saatiin torjutuksi, olihan fuusio vielä tuore ja keskeneräinen. Lisäksi kaupunki oli Lahden Taloja perustettaessa päättänyt, ettei se halunnut yhtiöstä tuottoja, muttei myöskään aikonut tukea sitä. Asukasviestin 1/1999 haastattelussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Kurki-Suonio (Lahden Talojen hallituksen jäsen 1998) totesi omistajan intressinä olevan vain asukastyytyväisyys; yhtiön ei ollut tarkoitus tuottaa omistajalleen voittoa. Ensimmäisen hallituskauden aikana nou- si esille ajatus Lahden Talot Oy:n mahdollisesta myymisestä. Loppuvuonna 2000 kaupunginjohtaja Kari Salmi pyysi selvittämään Lahden Talojen hinnan ja mahdollisen myynnin vaikutukset. Myymisestä keskusteltiin aika-ajoin vielä vuosina , mutta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi se ei noussut. Selvittäminen nimittäin osoitti, ettei yhtiöstä saataisi sen todellista arvoa vastaavaa hintaa, koska suurin osa asunnoista oli Aravan käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä. Lisäksi kaupunki piti Lahden Taloja strategisesti tärkeänä työkaluna, asuihan yhtiön asunnoissa noin 10 prosenttia kaupunkilaisista. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana toimi Kari Kettunen. Hän oli Lahden Talojen ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana toimi Kari Kettunen. asukkaiden edustajana ollut mukana jo vuokratalo yhtiöiden fuusion valmistelussa, mutta oli alusta lähtien nähnyt fuusion tuomat hyödyt. Vuoden 1998 Asukasviestilehtien haastatteluissa hän toi vahvasti esille muun muassa fuusion tuomia taloudellisia hyötyjä sekä asukasdemokratiaa, joka yhtiön toiminnan alussa puhutti asukkaita paljon. Kari Kettusen kunto heikkeni vuoden 2000 aikana, ja hän kuoli tammikuussa Varapuheenjohtaja Osmo Mäkinen oli runkohallitustaustansa puolesta hyvin perillä asioista, joten hänen oli helppo ottaa puheenjohtajuus hoitoonsa hallituskauden viimeisiksi kuukausiksi

17 Toiminnan tukipilarit kuntoon Lahden Talojen alkuvuosina toimistosihteerinä työskennellyt Hilkka Turtiainen sai tehtäväkseen tehdä yhtiön ensimmäiset kotisivut. Ensimmäisen hallituskauden aikana Lahden Talot käynnisti useita yhtiön perustoimintaa tukevia toimintoja. Tiedottamista yhtiö kehitti aloittamalla asukaslehden julkaisemisen ja kokoamalla asukasoppaan. Alkuvuosien ponnistuksiin kuului myös yhtiön ensimmäisten wwwsivujen tekeminen. Asukaslehti ilmestyi vuodesta 1998 alkaen kolme kertaa vuodessa. Ensimmäisessä numerossa julistettiin lehden nimikilpailu, ja toisesta numerosta lähtien lehti ilmestyi Asukasviesti-nimisenä. Lehden päätoimittajana toimi toimitusjohtaja Pirkko Korpinen. Sisällön kokosi henkilökunnasta muodostettu toimitusneuvosto, jutut tehtiin pääosin omin voimin. Lehden sisältö oli informatiivinen: ensimmäisessä numerossa esiteltiin Lahden Talojen organisaatiota ja asukasdemokratiaa, käsiteltiin jätehuoltoa, lajittelua ja sisä ilmaongelmia sekä muun muassa neuvottiin, kuinka ilmastointiventtiilit puhdistetaan. Ensimmäisissä numeroissa ilmestyi myös asunnonvaihtopalsta ja julkaistiin Lahden Talojen kaikkien kiinteistöjen neliövuokrat. Alkuvuosina Asukasviesti-lehti oli tabloid-kokoinen, 8-sivuinen ja pääosin mustavalkoinen julkaisu, värikuvia saatettiin käyttää yhdellä tai kahdella aukeamalla. Vuonna 2000 lehden sivukoko suureni aavistuksen, painopaperiksi vaihtui kiiltäväpintainen paperi, ja lehti muuttui kokonaisuudessaan neliväriseksi. Vuonna 1998 koottiin myös asukasopas, joka jaettiin kaikkiin huoneistoihin. Oppaan tarkoituksena oli tutustuttaa vuokralaiset oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa sekä opastaa asumiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opas oli 24-sivuinen ja sisälsi ohjeita ja neuvoja muun muassa muuttamisesta ja vuokrasopimuksen teosta, vuokranmaksusta, häiriötilanteiden hoitamisesta ja sekä oman asunnon että yhteisten tilojen käytöstä. Yleisten asioiden lisäksi asukasoppaassa oli tietoa muun muassa asukasdemokratiasta, jätteiden lajittelusta, energiansäästöstä ja lemmikkieläinten pitämisestä. Ensimmäinen logo Lahden Taloilla oli käytössä heti toiminnan alkaessa vuonna Yhtiön ensimmäiset www-sivut teki asuntosihteeri Hilkka Turtiainen, joka yhtiön alkuvuosina työskenteli toimistosihteerinä ja vastasi monenlaisista kirjoitustöistä. Sivujen tekoon hän perehtyi kahdessa FrontPage-koulutuksessa vuonna Sivut otettiin käyttöön vuoden 2000 alusta lukien. Kotisivuille Hilkka Turtiainen kehitteli sloganin Turvallista ja viihtyisää asumista, joka ajan saatossa lyheni muotoon Turvallista asumista. Kotisivut sisälsivät yleistietoa Lahden Taloista sekä yhtiön asuntokannan esittelyn alueittain ja asuntotyypeittäin. Sivuilla annettiin asunnon hakua koskevat ohjeet, mutta ohjelma ei mahdollistanut sähköistä hakemusta, koska hakemukseen vaadittiin erillisiä liitteitä. Asuntohakemuksen uusiminen onnistui internetin välityksellä. Sivuilta löytyivät yhtiön koko henkilöstön nimet ja puhelinnumerot. Yleistä palautejärjestelmää ei ollut, mutta työntekijän nimeä klikkaamalla pääsi antamaan henkilökohtaista palautetta. Lahden Talot on tuottanut julkaisuja asukkailleen ja sidosryhmilleen toimintansa alusta alkaen. Lahden Talojen ensimmäinen logo otettiin käyttöön heti toiminnan alkaessa vuonna Kotisivuille kehitelty slogan Turvallista ja viihtyisää asumista lyheni ajan saatossa muotoon Turvallista asumista

18 Henkilöstö ja hallitus kulttuurimuutoksessa Lahden Talojen alkuvuodet aktiivista rakennuttamista ja ylläpidon kehittämistä Perusparantamisen kulttuuri myös uuteen yhtiöön Lahden Talojen isännöitsijät vuodelta 1998: istumassa Reijo Sinisalo, seisomassa Pirjo Mikkonen (vas.), Eija Urpelainen, Antti T. Laukkanen ja Antero Ampuja. Siirtyminen kaupungin asuntotoimistosta osakeyhtiön palvelukseen merkitsi henkilöstölle monia muutoksia. Yhtiön toimitusjohtajan tehtävät, valtuudet ja vastuu olivat erilaiset kuin kaupungin asuntoasiainpäällikön. Isännöitsijöiltä fuusio vei toimitusjohtajan aseman, ja isännöitsijöil- Lahden Talot Oy:n toiminta alkoi aktiivisella rakennuttamisella. Ensimmäisinä toimintavuosinaan yhtiö jatkoi asuntotoimiston aikana alkanutta kiinteistöjen perusparantamista, ja myös uudiskohteita rakennettiin. Lisäksi ensimmäisenä toimintavuoden 1998 lopussa Lahden Taloihin fuusioitiin kolme vastavalmistunutta vuokratalokohdetta Hirsimetsäntie 71, Raamikatu 3 ja Vähäntalonkatu 21. Ensimmäisellä hallituskaudella rakennuttiin kolme uudiskohdetta. Vuonna 1999 valmistui Luiskakatu 2:n pienkerrostalo ja vuosituhannen vaihteessa Metsäpellontie 26:een kahdessa vaiheessa uudiskohde, joka koostui neljästä kerrostalosta ja kolmesta rivitaloista. Vuonna 2001 valmistui kolmesta kerrostalosta ja yhdestä rivitalosta koostuva Päivärinteenkatu 22, 24, 26 ja 28. Alkuvuosina yhtiön velkaantuneisuusaste oli korkea, koska 1990-luvulla vuokrataloja oli rakennettu vilkkaasti ja suurin osa hankkeista oli toteutettu kokonaan velkarahalla. Syynä oli se, että kun itsenäisten vuokrataloyhtiöiden fuusioimista yhdeksi yhtiöksi alettiin valmistella, Lahden kaupunki lakkasi satsaamasta rahaa uusien vuokratalojen rakentamiseen. Siihen asti kaupunki oli sijoittanut uudiskohteisiin omia varojaan enemmän kuin osakepääoman minimin. Koska velkaantuminen haluttiin saattaa kuriin, uudisrakentaminen pysäytettiin 2000-luvun alussa ja painopiste siirrettiin siihenastistakin vahvemmin perusparantaläkin oli esimies, Lahden Talojen toimitusjohtaja. Kaikkien isännöitsijöiden ei ollut helppo hyväksyä muutosta. Asuntotoimiston aikaan isännöitsijät olivat toimitusjohtajia, suuria herroja, joilla oli paljon valtaa. Lahden Taloissa piti tarkkaan harkita, mitä kirjoitti tai sanoi, koska asukkaat valittivat herkästi ylemmälle johdolle. Toisaalta taas tiukoissa häätötapauksissa isännöitsijä sai johdon tuen, isännöitsijä Reijo Sinisalo kertoo. Sinisalolle oli helpotus vapautua huolista, joita vuokrataloyhtiöiden heikon talouden hoitaminen oli aiheuttanut. Lisätyötä ja stressiä aiheutti atk, koska uudet järjestelmät eivät alkuvaiheessa toimineet toivotulla tavalla. Isännöitsijä Pirjo Mikkosen muistikuvissa merkittävä muutos oli yhtiökokousten ja hallitusten kokousten jääminen pois isännöitsijöiden tehtävistä. Asukasdemokratiaan taas alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, hän kertoo. Lahden Taloissa isännöitsijä pystyi asuntosihteereiden kanssa järjestämään vuokralaisten toivomia asunnonvaihtoja. Asuntotoimiston aikana Reijo Sinisalon pyytämät vaihdot eivät olleet järjestyneet. Vuosina Lahden Taloilla oli asuntosihteereiden ja isännöitsijöiden muodostama asunnonjakotyöryhmä. Asukasvalintoja koskevat pöytäkirjat se toimitti tiedoksi yhtiön johtoryhmälle. Ella Toivaselle siirtyminen asuntotoimistosta Lahden Talojen asuntosihteeriksi toi vastuuta ja uusia haasteita, koska asukasvalinta siirtyi asuntosihteereille. Itsenäinen työ kasvatti motivaatiota, Ella Toivanen sanoo. Erityisesti asukkaat mielsivät Lahden Talot Oy:n erillisten vuokrataloyhtiöiden summaksi, eivät yhdeksi yhtiöksi. Asiakkailla myös kesti aikansa sisäistää, että si mietittävä tarkkaan, missä järjestyksessä työt tehdään, kun asukkaat asuivat asunnoissaan. Vaikka perusparannukset olivat laajoja, paljon jouduttiin jättämään tekemättä. Kattona oli, että neliövuokrat saivat nousta korkeintaan viisi markkaa. Tältä pohjalta laskettiin, mitä voitiin tehdä. Perusparannuksia ei siis voitu tehdä niin laajasti, kuin olisi ollut tarve, Eero Lukkarinen sanoo. Lahdessa aloitettu vuokratalokiinteistöjen peruskorjaaminen oli johdantoa Valtion asuntorahaston (ARA) vuosina toteuttamalle valtakunnalliselle lähiöprojektille. Liipola oli yksi ARAn lähiöuudistushankkeisiin valituista kohteista. Toinen lähiöprojektiin valittu lahtelaisasunto järjestetään heti, kun sopiva löytyy. Vielä kymmenen vuotta Lahden Talojen toiminnan alkamisen jälkeen asuntosihteereiltä saatettiin kysyä, milloin asunnon myöntämisestä päätettäisiin. Toimintakulttuurin muutosta edistivät uudet, entiseen verrattuna siistit tilat kaupungin ydinkeskustassa. Puitteet vaikuttivat asiakkaisiinkin: uhkaava käytös väheni, ja moni asiakas totesi, että niin, tehän ette ole enää kaupungin työntekijöitä. Myös hallitustyöskentely muuttui, kun monen yhtiön runkohallitusjärjestelmästä siirryttiin yhden hallituksen järjestelmään. Ensimmäisellä hallituskaudella hallituksessa oli 11 jäsentä, joista peräti viisi asukkaiden edustajia. Hallitus kokoontui lähes kuukausittain ja käsitteli alussa myös sellaisia, lähinnä operatiivisia kysymyksiä, jotka eivät olisi sille kuuluneet. Hallitukselle asioita valmisteli ja keskeiset asiat kävi ennakkoon läpi työvaliokunta, johon kuuluivat hallituksen puheenjohtajat, toimitusjohtaja, kiinteistöpäällikkö, talouspäällikkö ja yksi asukasjäsen. Hiljalleen hallitustyöskentelyä käännettiin osakeyhtiömäiseen suuntaan. Asukasjäsenille osakeyhtiön hallitustyöskentely ja toimintakulttuuri olivat uutta. Salissa asioista oltiin samaa mieltä, mutta lehtien yleisönosastoista saatiin lukea aivan muuta, kertoo hallintojohtaja Pertti Merenluoto. Suurin vääntö hallituksessa käytiin vuokranmäärityksistä. Myös vuokravakuus ja pääomien tasaus aiheuttivat alkuvuosina kritiikkiä. miseen. Toinen uudisrakentamishaluja vähentänyt seikka oli muuttovirran vähäisyys muualta Suomesta Lahteen. Uudisrakentamiseen tuli vuosien tauko, jonka jälkeen ensimmäinen uudiskohde oli vuoden 2009 alussa valmistunut Kilpiäisten palvelukeskus ja ensimmäinen vuokra-asuntokohde keväällä 2011 valmistuneet Lanssikadun matalaenergiatalot. Perusparantamisen pohja asuntotoimiston aikana Vuokratalokiinteistöjensä kuntoarviot ja suunnitelmallisen perusparantamisen Lahden kaupunki aloitti 1990-luvun alussa, jolloin Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen toimi asuntotoimistossa asuntoasiamiehenä. Lukkarinen näki, ettei toiminta voi jatkua siten, että vuokrataloyhtiöt itsenäisesti hoitavat asioitaan, vaan kiinteistöjen kunnossapitoon tarvittiin suunnitelmallinen ote. Vuonna 1992 Lahden Kiinteistöhallinta Oy palkkasi rakennusmestari Matti Savolaisen tekemään perusteelliset kuntoarviot kaikista yli 15 vuotta vanhoista vuokratalokiinteistöistä. Kuntoarvioiden pohjalta laadittiin Perusparannus ohjelma, jonka mukaisesti suuria korjauksia alettiin toteuttaa 3 4 kiinteistön vuosivauhdilla. Peruskorjauskohteita oli yhteensä 20, ja niissä noin asuntoa. Ensimmäiseksi, vuonna 1993, perusparannettiin Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14. Seuraavaksi olivat vuorossa Hirsimetsäntie 58, 60, 62 ja Viherlaaksontie 13, 15, 17, sitten Katajakatu 5. Lahden Talot Oy:n ensimmäinen perusparannuskohde oli Kivimaan kaupunginosassa sijaitseva Mukkulankatu 1, 3 ja 5. Vuonna 1998 toteutettu perusparannus oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja onnistui hyvin. Muutaman ensimmäisen vuoden perusparannuksissa asukkaat asuivat asunnoissaan koko korjauksen ajan. Järjestely todettiin hankalaksi ja vaaralliseksi. Siitä luovuttiin Eteläinen Liipolankatu 1:n perusparannuksen valmistuttua vuonna 1996, ja myöhemmistä kohteista asukkaat muuttivat korjaustöiden ajaksi pois luvun alkupuolella Lahti kulki korjausrakentamisen valtakunnallisessa eturintamassa, sillä vastaavanlaisia perusparannuksia oli Suomessa tehty vähän. Betonikorjauksia koskevaa tietoa ei juuri ollut, ja vähäkin tieto oli vaikeasti saatavissa. Aikamoista opettelua se oli, Matti Savolainen kertoi Asukasviesti-lehden 1/2010 haastattelussa. Oli esimerkik

19 Vuosituhannen vaihteessa Metsäpellontie 26:een rakentui kahdessa vaiheessa vuokratalokohde, joka koostuu neljästä kerrostalosta ja kolmesta rivitalosta. lähiö oli Mukkula. Liipolan uudistamista koskevassa puitesopimuksessa Lahden kaupunki sitoutui huolehtimaan yleisten alueiden uudistamisesta ja perusparantamisesta samanaikaisesti asuntoyhtiöiden perusparannustöiden kanssa. ARA puolestaan sitoutui osoittamaan lähiön kohentamiseen tarvittavaa valtion asuntosektorin tukea. Liipola-projektin yhteydessä järjestettiin myös asukastoimintaa ja tapahtumia. Tarvelähtöisyyttä ja toimintojen yhtenäistämistä Kun Lahden Talot Oy perustettiin, Eero Lukkarisesta tuli uuden yhtiön kiinteistöpäällikkö ja Matti Savolainen pestattiin yhtiöön jatkamaan Perusparannus ohjelman mukaisia korjauksia. Kivimaalla Mukkulankatu 1, 3 ja 5:n perusparannus vuonna 1998 oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja onnistui hyvin. Vuosina perusparannettiin myös Huippukatu 2, Kaviokatu 1, Suitsikatu 11 ja 13, Törmäkatu 6, 8 ja 10, Uotilankatu 5, 7, 9, 11 ja 15, Törmäpolku 6, 8 ja 10, Lapakatu 2, Ritaniemenkatu 5, Ruolankatu 6, 8, 10, 12 ja 14, Urpupolku 3, 5 ja 7 sekä Ilveskatu 2, 4 ja 6. Kustannuspaineissakin Eero Lukkarinen halusi kääntää perusparannusten suunnittelun tarvelähtöiseksi. Jotta laajat korjaukset eivät nostaisi minkään kohteen vuokria kohtuuttomasti, alettiin valmistella pääomien tasausta. Sen käyttöön otto vuonna 2003 oli merkittävä parannus erityisesti pienille vuokratalokohteille, jotta niille ei aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Jo tätä ennen, vuonna 2000, oli vuokrien yhteydessä alettu periä erillistä korjauksia varten rahastoitavaa korjausmarkkaa 0,30 markkaa neliötä kohti. Heti yhtiön ensimmäisenä toimintavuonna Lahden Talot Oy:n hallitus aloitti tutustumiskierrokset peruskorjattuihin Lahden Talojen huoneistokorjaajille järjestettiin ja uusiin kiinteistöihin. Hallitus piti vuonna 1998 kylpyhuoneen kunnostamiseen liittyvä koulutus- ja asennuspäivä. kiinteistö kierroksia hyödyllisinä, joten niitä tehtiin vuosittain. Hallitus ja myöhemmin myös Lahden Talojen henkilöstö tutustuivat myös valtakunnallisiin asuntomessuihin. Lahden Talojen alkuvuosina uudisrakentamisen ja perusparantamisen rinnalla kiinteistöjen ylläpitoa kehitettiin tiiviisti; Päivärinteenkatu 22, 24, 26 ja 28:aan valmistui vuonna 2001 kolmesta kerrostalosta ja yhdestä rivitalosta koostuva uudiskohde. kehittämistyö oli kiinteistöpäällikkö Eero Lukkarisen vastuulla. Asioita priorisoitiin, toimintoja ja toimintatapoja yhtenäistettiin, ja yhtiössä aloitettiin kiinteistökannan inventointi sekä kunto-arvioiden teko. Kuntoarvioiden pohjalta tehtiin pts-ohjelmia. Lisäksi esimerkiksi hisseille laadittiin uudet huolto-ohjelmat. Yhtiömäisen toimintatavan mukaisesti huoneistokorjauksia alettiin kilpailuttaa, huoneistokorjaajia ja siivoojia kouluttaa ja työmenetelmiä yhtenäistää. Tärkeään rooliin nousi työsuojelu: esimerkiksi siivouksessa alettiin käyttää tarkasti määriteltyjä tuotteita, joiden käyttöön annettiin Eero Lukkarinen koulutus. Luiskakatu 2:n uudiskohde valmistui vuonna Huippukatu 2:n perusparannus valmistui vuonna Kaivokatu 1:n perusparannus valmistui vuonna

20 Puttien perusparannus kaupunkikuvallinen uroteko Varavankilasta Mukkulan helmeksi Putit erottuivat Mukkulan kaupunkikuvassa muista kerrostaloista, sillä kolmea taloa yhdisti matala osa, eräänlainen yhteiseteinen, josta lähtivät käytävät jokaiseen taloon. (Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuvaarkisto, Arno Forsius) Lahden Talot teki lahtelaisittain kaupunkikuvallisen uroteon, kun se vuosituhannen alussa perusparansi Mukkulan Putteina tunnetut Ritaniemenkatu 5:n kerrostalot ja hajotti talojen epäsosiaalisen, osin rikollisenkin asukasjoukon eri puolille kaupunkia. Mukkulan Putit rakennettiin asunnoiksi teollisten työpaikkojen perässä Lahteen muuttaville, ja ne valmistuivat vuosina Mukkulan sijainti oli hyvä, koska esimerkiksi Isku oli yksi muuttoväkeä palkanneista yrityksistä luvun alussa Lahden ensimmäisen golf-kentän tiiauspaikka sijaitsi Ritaniemenkadun ja Mukkulankadun kulmauksen tuntumas- Mukkulan Putit perusparannettiin vuonna Talojen nimestä järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti isännöitsijä Reijo Sinisalon ehdotus Ritatornit. rannusta näytön paikaksi. Kyseessä oli todellinen suursaneeraus, jossa vanhasta jäivät jäljelle vain talojen kantavat rungot. Perusparannus siirsi Mukkulan kaupunkikuvan kertaheitolla 2000-luvulle, koska sen ansiosta Ritaniemenkatu 5:n ympäristö siistiytyi nopeasti. Jokaisesta kolmesta kerrostalosta tuli erillinen talo, kun taloja yhdistänyt matala yhdysosa purettiin. Kaikkiin asuntoihin rakennettiin parvekkeet, mikä antoi talojen julkisivuille uuden ilmeen. Myös sisäosiltaan talot muuttuivat täydellisesti, kun huoneistojako uudistettiin. Muutos ankeista Puteista ajanmukaisiksi kerrostaloiksi pienensi asuntojen lukumäärän 183:sta 91:een. Kahteen vuokrataloon tehtiin yhteensä 66 asuntoa, joista 37 on huoneen ja tupakeittiön asuntoja ja 29 kolmen huoneen ja keittiön asuntoja. Kolmanteen taloon, joka perusparannettiin palvelutaloksi, asuntoja tuli 25. Myös piha-alueet uudistettiin. Uuden ilmeen lisäksi talot saivat uuden nimen Ritatornit, joka oli talojen isännöitsijän Reijo Sinisalon ehdotus. Muihin nimiehdotuksiin kuului Pirkkola, jota Eero Lukkarinen esitti perusparannusajan toimitusjohtajan Pirkko Korpisen mukaan. Ritaniemenkatu 5:n asukkaat Lauri Säynätkari (vas.) ja Jorma Mattila istuvat kiinteistön grillikatoksessa, jonka asukkaat ovat maalanneet talkoilla. Kun Reijo Sinisalo vuonna 1985 aloitti Lahden kaupungin isännöitsijänä, hän sai isännöitäväkseen muun muassa Mukkulan Putit, Mukkulan varavankilan, kuten taloja niiden hurjan maineen vuoksi kutsuttiin. Meno oli värikästä eikä isännöitsijän kannalta helppoa. Olin aina ollut vähempiosaisten puolella, joten ensimmäistä häätöä toimeenpannessa omatunto soimasi. Sen aikaisessa työssä häädöt tuntuivat kaikkein pahimmalta. Häätöjä tuli usein, ja yhden ansiosta Reijo Sinisalo päätyi sensaatiolehti Seiskaan. Informoin sosiaalitointa häädöstä ja pyysin järjestämään rollaattorilla liikkuvalle asukkaalle katon pään päälle. Pyyntöäni ei täytetty. Asukas meni mielenosoituksellisesti asumaan telttaan Kujalan kaatopaikan lähelle, mistä Seiska repäisi sensaatiojutun. Sen jälkeen asunto järjestyi. Puttien ikkunoita rikottiin viikoittain. Ovien ikkunoiden rikkominen loppui vasta, kun Sinisalo asennutti niihin teräsverkot. Kerran oli lämmönjakohuoneen ovi karmeineen irrotettu. Talopesuloihin murtauduttiin tämän tästä ja pesulan käytöstä kertyneet rahat varastettiin. Myös talonmiehen työkalut olivat haluttuja. Talojen yhteiseteinen toimi seurustelupaikkana, joka keräsi myös ulkopuolista väkeä ja jossa tehtiin kaikkea sitä, mitä elämässä yleensäkin myös harrastettiin seksiä. Myös surmatyöt kuuluivat Puttien arkeen. Kerran joku lähti Lahdesta toiselle puolelle Suomea asetta hakemaan, tuli sitsa, mikä antoi kimmokkeen nimetä Ritaniemenkatu 5:n kerrostalot Mukkulan Puteiksi. Putti on golf-termi, joka tarkoittaa viheriöllä maata pitkin lyötyä lyhyttä lyöntiä reikään tai hyvin lähelle sitä. Putit erottuivat Mukkulan kaupunkikuvassa muista kerrostaloista, sillä kolmea taloa yhdisti matala osa, eräänlainen yhteiseteinen, josta lähtivät käytävät jokaiseen taloon. Talojen porraskäytävistä kuljettiin teräsovien kautta pitkiin suoriin käytäviin, joiden molemmin puolin olivat asuntojen sisäänkäynnit. Asunnot olivat pieniä, eikä niissä ollut parvekkeita. Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen luonnehtii Puttien peruspaten takaisin ja ampui, Sinisalo kertoo. Putit pysyivät Sinisalon isännöitävänä myös Lahden Taloissa. Perusparannusta suunniteltaessa päätettiin etsiä asukkaille uudet asunnot eri puolilta kaupunkia. Talojen piti olla tyhjät vuoden 1999 loppuun mennessä. Uudenvuodenaattona Reijo Sinisalo ja talonmies kiersivät tarkistamassa, että kaikki asunnot olivat tyhjät. Yhdessä asunnossa mies makasi lattialla tyhjien pullojen ympäröimänä. Kopautin jalalla lattiaan, mutta mies ei havahtunut. Sitten sanoin herätys ja ravistelin. Silloin huomasin, että mies olikin kuollut ja aivan jäykkä, Reijo Sinisalo muistelee. Tavallisia vuokralaisia ja kehitysvammaisia Nykyisin Ritaniemenkatu 5 A, B ja C ovat siisti vuokratalo- ja palvelutalokiinteistö, jota liioittelematta voi kutsua Mukkulan helmeksi. A- ja B-talot ovat tavallisia vuokrataloja, C-talo on vuokrattu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Aluksi talo toimi vanhusten palvelutalona, nykyisin se tarjoaa ohjattua asumista kehitysvammaisille. Taloissa jo Puttien aikana asunut Aili Aalto on tyytyväinen taloissa tehtyihin muutoksiin. Hienoina parannuksina hän pitää jokaiseen asuntoon rakennettua parveketta sekä isoa wc:tä ja vaatehuonetta, samoin sitä, että taloja yh- Mukkulan Puttien, sittemmin Ritatornien isännöitsijänä Reijo Sinisalo sai osakseen asukkaiden arvostuksen. Kun Sinisalo vuonna 2010 jäi eläkkeelle, asukkaat Aili Aallon (takana vas.) johdolla tarjosivat Sinisalolle kakkukahvit. Sama toistui, kun Sinisalo vuonna 2013 täytti 70 vuotta. distänyt ja häiritsijöitä houkutellut yhteiseteinen purettiin. Nykyisin asukkaat tukevat kiinteistönhoitajan työtä keräämällä roskia ja järjestämällä haravointi- ja siivoustalkoita, lisäksi asukkaat ovat maalanneet grillikatoksen ja sen penkit sekä muita pihan kalusteita ja aidanteita. Kiinteistön siisteys saa kiitosta myös ulkopuolisilta. Myös muu toiminta on aktiivista. Talvimaanantaisin kerhohuoneessa kokoontuu Aili Aallon pyörittämä Viisasten kerho. Kesäajaksi kerhon toiminta siirtyy kerhohuoneesta ulos grillikatokseen. Ritatorneissa on hyvä asua, sillä asukkaiden kesken vallitsee hyvä henki, Aili Aalto sanoo

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) 349 V Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Helena Sopen-Luoma www.helsinki.fi/yliopisto.23.5.2011 1 Asunto- ja majoituspalvelut Rehtorin päätös 12/2009, vuonna 2010 voimaan. - asumispalveluilla tuetaan

Lisätiedot

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja

Muut osallistujat Kilpeläinen Veijo kaupunginhallituksen edustaja. Poissa Piispanen Eero varapuheenjohtaja -1, TELA 18.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Hynninen Raimo puheenjohtaja Päätöksentekijät Qvarnström Rauno Eero Piispasen varajäsen Ahvenainen Petra jäsen Hanhela Seppo Hentunen Kari Kekkonen Olli Liljasto

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kohtuuhintainen asuminen Kuopiossa

Kohtuuhintainen asuminen Kuopiossa Kohtuuhintainen asuminen Kuopiossa Asuntoreformiyhdistys 10.8.2010 Kari Keränen Niiralan Kulma Oy -Yhtiö perustettu 13.12.1949 - Joulukuussa vietettiin 60-vuotisjuhlat -100 % Kuopion kaupungin omistama

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2740/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 176 16.6.2014 92 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014

Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet. Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintialan näkymät ja osaamistarpeet Heikki Kauranen Kehityspäällikkö Isännöintiliitto 29.1.2014 Isännöintiala on osa kiinteistö- ja rakentamisalaa Koko kiinteistö- ja rakentamisklusteri: - Työllistää

Lisätiedot

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila

Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014

Lisätiedot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot

Asuntohakemus. Vuokra-asunnot Asuntohakemus Vuokra-asunnot Asuntohakemus Uusi hakemus Jatkohakemus Sisäinen vaihto Täyttömalli Kaikki tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia ja ne tulee täyttää. Emme voi käsitellä puutteellisesti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.9.2014 29.10.2014 1 Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuokra-asuntomäärä kasvoi ja Lumo laajensi asumisen palveluita Liikevaihto 1.1. 30.9.2014 miljoonaa euroa +7,5%

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä

Asukastoiminta. Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminta Osallistumista Vaikuttamista Viihtymistä Asukastoiminnan tärkeimpiä tehtäviä Asumisviihtyvyyden lisääminen asuinkiinteistössäsi Osallistumista Olet asumisesi paras asiantuntija - voit vaikuttaa

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA

SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA 1 (5) SATON ASUNTOJEN VUOKRAUSTILANNE PARANTUNUT JA OMISTUSASUNTOJEN KYSYNTÄ EDELLEEN KORKEA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2006 SATO-konsernin liikevaihto oli 214,0 miljoonaa euroa (213,4 M, 1.1.- 30.9.2005).

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi

Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki PUNKALAITUMEN KUNNAN VUOKRA-ASUNTOYHTIÖIDEN SELVITYS 2014 Lähtötilanne Punkalaitumen kunnassa on vuonna 2013 tehty asuntopoliittinen

Lisätiedot

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

Päätös: Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Joutsan kunnanhallitus 167 09.06.2008 Kunnanvaltuusto 52 30.06.2008 Joutsan kunnanhallitus 202 07.07.2008 Joutsan kunnanhallitus 233 25.08.2008 Joutsan kunnanhallitus 92 16.03.2009 Kunnanvaltuusto 33 30.03.2009

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen

Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen Tilinpäätösinfo 2012 Jani Nieminen 1 Sisältö VVO yrityksenä Toimintaympäristö ja vuokraasuntomarkkina VVO katsauskaudella 2012 2 VVO yrityksenä 3 VVO yrityksenä VVO on maanlaajuinen, vuonna 1969 perustettu

Lisätiedot

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007

INTERAVANTI OYJ PÖYTÄKIRJA Y1/2007 1(6) Aika 1.3.2007 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 18 osakasta edustaen yhteensä 9 164 964 osaketta ja ääntä, joka on 94,4 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa

Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 8 Tekninen lautakunta 26.6.2014 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 26.6.2014 klo 16.00 18.00 Pyhäniemi Petteri Wiinamäki Satu Hoffren Irja Keskinen Toni Aho

Lisätiedot

Mitä koulun jälkeen?

Mitä koulun jälkeen? Tietoa asumisesta Mitä koulun jälkeen? Yhteishaku Lukio/ammattikoulu/opisto Muutto edessä? Valmistumisen jälkeen työelämän tai jatkoopintojen haasteet Ajankohtaiseksi tulee oman paikan hankinta Asumismuoto

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi

Sivu 1 / 5 TARJOUS 21.5.2014. YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki. Realia Management Oy Juha Kivelä. juha.kivela@realia.fi Sivu 1 / 5 YIT Rakennus Oy Panuntie 11 00620 Helsinki TARJOUS 21.5.2014 Realia Management Oy Juha Kivelä juha.kivela@realia.fi Hallintorakennus 31, Sipoo, Nikkilä Kiitämme mahdollisuudesta tarjota Sipoon

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 60 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 72 29.09.2014 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt 354/10.01.02/2013 KSJ 60 Vs. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2013 Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Talon osoite Postitoimipaikka

Lisätiedot

Night People Finland Graafinen Ohjeistus 10.5.2011

Night People Finland Graafinen Ohjeistus 10.5.2011 Night People Finland Graafinen Ohjeistus 10.5.2011 Night People konserni tarjoaa asiakkaille parhaita mahdollisia elämyksiä kustannustehokkaasti turvallisessa ja laadukkaassa ympäristössä. NIGHT PEOPLE

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1284 V Lainan myöntäminen Stadion-säätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen HEL 2012-000290 T 02 05 03 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää ää kehitystä edistämäss ssä tiistai 3..00 Hotel Arthur Asukasosallisuuden kehittäminen vuokrataloyhtiöss ssä Terhi Toppinen-Häyrinen

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot