EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. huhtikuuta 2002 (23.04) (OR. en) 7330/02 PESC 100 FIN 108 PE 28 ILMOITUS: I/A-KOHTA

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 18. huhtikuuta 2002 (23.04) (OR. en) 7330/02 PESC 100 FIN 108 PE 28 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: COREPER ja NEUVOSTO Ed. asiak. nro: 7853/01 PESC 130 FIN 117 PE 27 Asia: Neuvoston vuosittainen selvitys Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon (6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohta) Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohdan mukaisesti "neuvoston puheenjohtajavaltio kuulee Euroopan parlamenttia vuosittain neuvoston laatimasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia". 2. Ulkosuhteiden neuvosten työryhmä tarkasteli kokouksissaan 8., 11. ja neuvoston pääsihteeristön esittämää selvitysehdotusta ja päätti antaa liitteenä olevan tekstin Coreperin käsiteltäväksi. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 1 DG E IX FI

2 3. Asiakirjassa on noudatettu seuraavia, aiempien selvitysten 1 mukaisia periaatteita: Siinä on rajoituttu kuvailemaan YUTP-toimia, esimerkiksi yhteisiä kantoja, yhteisiä toimintoja ja niiden täytäntöönpanosta tehtyjä päätöksiä, julkilausumia ja virallisia yhteydenottoja sekä poliittista vuoropuhelua (tarvittaessa ja silloin, kun on ollut välttämätöntä antaa laaja-alainen näkemys toiminnasta, on viitattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ulkopuolelle jääviin toimiin). Se täydentää ulkosuhteita koskevaa lukua, joka sisältyy parlamentille SEU:n 4 artiklan mukaisesti annettavaan, Euroopan unionin toteutunutta kehitystä käsittelevään vuosikertomukseen. Unionin ulkosuhteiden yleiset painopisteet, jotka on esitetty esimerkiksi Eurooppaneuvoston päätelmissä, kuuluvat ns. 4 artiklan mukaiseen kertomukseen. 4. Coreperia pyydetään vahvistamaan LIITTEESSÄ olevasta tekstiehdotuksesta vallitseva yhteisymmärrys suosittamaan neuvostolle, että se hyväksyisi A-kohtana 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitettävän asiakirjan YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista sekä niiden taloudellisista vaikutuksista yhteisöjen yleiseen talousarvioon /98 PESC 66 PE 23, 7051/99 PESC 71 FIN 91 PE 26, 5990/00 PESC 50 FIN 37 PE 8 ja 7853/01 PESC 130 FIN 117 PE /02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 2 DG E IX FI

3 LIITE 6. TOUKOKUUTA 1999 TEHDYN TOIMIELINTEN SOPIMUKSEN H KOHDAN (40 KOHTA) MUKAISESTI EUROOPAN PARLAMENTILLE ESITETTÄVÄ NEUVOSTON ASIAKIRJA YUTP:n TÄRKEIMMISTÄ NÄKÖKOHDISTA JA PERUSVALINNOISTA SEKÄ NIIDEN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA EUROOPAN YHTEISÖJEN YLEISEEN TALOUSARVIOON Taustaa 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti "neuvoston puheenjohtajavaltio kuulee Euroopan parlamenttia neuvoston asiakirjasta, jossa esitetään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia". Neuvosto hyväksyi ensimmäisen tällaisen selvityksen Se kattoi heinäkuun 1997 ja maaliskuun 1998 välillä hyväksytyt YUTP-toimet. Seuraava selvitys 2 kattoi koko kalenterivuoden 1998 (ja oli näin ollen päällekkäinen edellisen selvityksen kanssa vuoden 1998 ensimmäisen neljänneksen osalta), vuoden ja vuoden Tämä selvitys kattaa vuoden 2001 ja kuten vuosien 1999 ja 2000 selvityksissä, siinä käsitellään myös tulevia toimintanäkymiä. Selvityksessä on noudatettu seuraavia, aiempien selvitysten mukaisia periaatteita: Siinä on rajoituttu kuvailemaan YUTP-toimia, esimerkiksi yhteisiä kantoja, yhteisiä toimintoja ja niiden täytäntöönpanosta tehtyjä päätöksiä, julkilausumia ja virallisia yhteydenottoja sekä poliittista vuoropuhelua (tarvittaessa ja silloin, kun on ollut välttämätöntä antaa laaja-alainen näkemys toiminnasta, on viitattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston ulkopuolelle jääviin toimiin). Se täydentää ulkosuhteita koskevaa lukua, joka sisältyy parlamentille SEU:n 4 artiklan mukaisesti annettavaan, Euroopan unionin toteutunutta kehitystä käsittelevään vuosikertomukseen. Unionin ulkosuhteiden yleiset painopisteet, jotka on esitetty esimerkiksi Eurooppaneuvoston päätelmissä, kuuluvat ns. 4 artiklan mukaiseen kertomukseen. Neuvoston Internet-sivustolla ( on saatavilla seuraavia YUTP:tä koskevia tietoja: luettelo YUTP-alan säädöksistä, julkilausumia, tietoja EU:n erityisedustajista ja Euroopan unionin tarkkailujoukosta (EUMM), YUTP-toiminnan aikataulu mukaan lukien poliittiseen vuoropuheluun kuuluvat kokoukset kolmansien maiden kanssa sekä EU:n sotilaallisia rakenteita koskevia perustekstejä Asiak. 7087/98 PESC 66 PE 23. Asiak. 7051/99 PESC 71 FIN 91 PE 26. Asiak. 5990/00 PESC 50 FIN 37 PE 8. Asiak. 7853/01 PESC 130 FIN 117 PE /02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 3 LIITE DG E IX FI

4 I YUTP:N KESKEISET NÄKÖKOHDAT JA PERUSVALINNAT A. VUODEN 2001 TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Toimielimiin liittyvät näkökohdat Neuvoston uudet kriisinhallintayksiköt ja -rakenteet, jotka olivat toimineet väliaikaisina yksikköinä siitä lähtien kun ne perustettiin maaliskuussa 2000, muutettiin pysyviksi. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea muutettiin pysyväksi Toimenkuvansa mukaisesti komitea toimii kaikilla YUTP:n aloilla, ETPP mukaan lukien. Sillä on keskeinen tehtävä yhteisön kriisinhallinnan määrittelyssä ja seurannassa tämän kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 207 artiklan soveltamista. Lisäksi EU:n sotilaskomiteasta tuli pysyvä 9.4. kun neuvosto nimitti sille pysyvän puheenjohtajan. EU:n sotilasesikunnasta tuli pysyvä Euroopan unioni perusti kriisinhallintarakenteet ja -menettelyt, joiden avulla se voi analysoida ja suunnitella, tehdä päätöksiä, ja silloin kun NATO sellaisenaan ei ole mukana, käynnistää ja toteuttaa sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita. Neuvoston pääsihteeri vahvisti neuvoston sihteeristön sisäisiä turvallisuus- ja puolustusrakenteita: uusi rakenne sotilaspoliittisten kysymysten käsittelemiseksi perustettiin. Siihen kuuluvat puolustuskysymyksiä käsittelevä pääosasto ja siviilikriisinhallinnan pääosasto nykyisen poliittisen (ETPP) pääosaston lisäksi. Unionin poliisioperaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen helpottamiseksi perustettiin poliisiyksikkö siviilikriisinhallinnasta vastaavan pääosaston osaksi. Unionin toimintasuunnitelma Yhdysvaltoihin kohdistuneiden terrori-iskujen johdosta Yhdysvaltoihin kohdistuneilla kauhistuttavilla terrori-iskuilla oli ratkaiseva vaikutus vuoden 2001 kansainvälisiin tapahtumiin. Iskujen aiheuttamat reaktiot ja niitä seuranneet terrorisminvastaiset, muun muassa kansainvälistä liittoutumaa tukevat toimet, olivat keskeisellä sijalla unionin ulkosuhteissa. Terrorismin torjunta on enemmän kuin koskaan Euroopan unionin ensisijainen poliittinen tavoite. Välittömästi iskujen jälkeen unioni ilmaisi täyden solidaarisuutensa Yhdysvaltoja kohtaan ja tukensa toimille, myös sotilaallisille toimille, joihin Yhdysvallat oli ryhtymässä. Eurooppa-neuvosto vakuutti ylimääräisessä kokouksessaan Brysselissä päättäväisyyttään toimia yhdessä kaikissa olosuhteissa ja hyväksyi koordinoidun ja laaja-alaisen toimintasuunnitelman terrorismin torjumiseksi. Toimintasuunnitelmassa on diplomaattisia, lainsäädännöllisiä ja operationaalisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa solidaarisuutta ja yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, kehittää unionin politiikkoja terrorismin torjumiseksi, parantaa unionin kansainvälistä asemaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja osallistua monenvälisiin ja maailmanlaajuisiin toimiin YK:n johdolla sekä torjua syyskuun 11. päivän terrori-iskuista unionille ja koko maailmalle koituneet taloudelliset seuraukset. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 4 LIITE DG E IX FI

5 Sitoumus vahvistaa kansainvälisen yhteisön liittoutumaa terrorismin kaikkien muotojen torjumiseksi ilmaistiin painokkaasti uudelleen yleisten asioiden neuvostossa ja Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa Gentissä Toimintasuunnitelmaa tarkistettiin ja päivitettiin säännöllisesti yleisten asioiden neuvostossa. Suunnitelman täytäntöönpanossa edistyttiin huomattavasti kaikilta osin, ja monia konkreettisia tuloksia on jo saavutettu Eurooppa-neuvoston asettamien määräaikojen mukaisesti. Useimmilla muilla aloilla, jotka edellyttävät unionin toimintaa keskipitkällä aikavälillä, on jo tapahtunut merkittävää edistymistä. Laekenin Eurooppa-neuvostolle esitettiin asiaa koskeva selvitys. Eurooppa-neuvosto vahvisti täyden tukensa Yhdysvalloille terrorismin torjumisessa ja toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ryhdyttiin seuraaviin toimiin toimintasuunnitelman toteuttamiseksi: Solidaarisuuden ja yhteistyön lujittaminen Yhdysvaltojen kanssa Euroopan unioni ilmaisi täyden solidaarisuutensa Yhdysvaltoja kohtaan ja pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa. Solidaarisuuteen kuului täyden tuen antaminen Yhdysvalloille toimissa, joihin se on ryhtynyt terrorismin kaikkia muotoja vastaan Yhdistyneiden Kansakuntien määrittelemissä puitteissa. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö on lisääntyi merkittävästi jälkeen terrorismin torjunnan kaikilla osa-alueilla. Sitä ovat tukeneet muutamat korkean tason kokoukset, kuten ministeritroikan vierailu Washingtonissa , Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan komission puheenjohtajan ja presidentti Bushin tapaaminen Yhdysvalloissa sekä YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyt ministeritason kokoukset ja yhteydet. EU on pitänyt Yhdysvallat täysin ajan tasalla toimintasuunnitelman täytäntöönpanon etenemisestä. Unionin terrorismin vastaisten politiikkojen vahvistaminen Syyskuun 11. päivän iskut ovat vauhdittaneet monia suunniteltuja lainsäädännöllisiä ja operatiivisia toimenpiteitä muun muassa terrorismin rahoituksen sekä biologisten ja kemiallisten aseiden uhkan estämiseksi. Terrorismin torjunnan alalla toteutettiin lukuisia toimenpiteitä terroritoiminnan rahoituksen estämiseksi. Neuvosto päätti EU:n rajoittavista toimenpiteistä; esimerkkinä niistä on tietyille terrorismiin osallisille henkilöille ja yhteisöille suunnattujen varojen jäädyttäminen Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 mukaisesti. Neuvosto antoi myös direktiivin rahoitusjärjestelmien rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä. Lisäksi jäsenvaltioiden välistä koordinointia rahanpesunvastaisessa toimintaryhmässä (FATF) tehostettiin. Vastatessaan biologisten ja kemiallisten aineiden käytön uhkaan Gentin Eurooppa-neuvosto kehotti, että laadittaisiin toimintaohjelma tehostetusta yhteistyöstä bioterrorismin uhkan torjumiseksi ja nimitettäisiin Euroopan pelastuspalvelutoimien koordinaattori. Työ tällä alalla aloitettiin. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 5 LIITE DG E IX FI

6 Unionin kansainvälisen aseman parantaminen terrorismin torjunnassa Euroopan unioni tuki aktiivisesti kansainvälistä terrorisminvastaista liittoutumaa Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa. Yleisten asioiden neuvoston antamissa päätelmissä olevan viitekehyksen mukaisesti tämä asia otettiin järjestelmällisesti kolmansien maiden kanssa järjestettyjen, poliittiseen vuoropuheluun kuuluvien kokousten asialistalle kaikilla tasoilla tarkoituksena sekä tiedottaa niille Euroopan unionin toimista että saada ne vakuuttuneiksi siitä, että niiden käytännön tukea tarvitaan jatkuvasti. Asian johdosta tehtiin erityisesti useita ministeritason tai hallitusten päämiesten tason troikkavierailuja maihin, joita Afganistanin tilanne erityisesti koskee. Asialla on tärkeä merkitys arvioitaessa järjestelmällisesti unionin suhteita kolmansiin maihin. Unioni myös käytti tehokkaasti hyväkseen lukuisia tilaisuuksia ministerien välisiin keskusteluihin etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien 56. yleiskokouksen ministeriviikolla ( ). Euroopan unionin aloitteesta kutsuttiin koolle Eurooppa-konferenssiin kaikki ehdokasvaltiot, EFTA-valtiot, vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat valtiot sekä lisäksi Venäjän federaatio, Ukraina ja Moldova. Kokouksessa käsiteltiin terrorismin torjuntaan liittyviä asioita, ja sen päätteeksi annettiin julkilausuma tuesta kansainväliselle liittoutumalle. Euro Välimeri-kumppanuuden ministerikokous (5. ja ) oli toinen tärkeä tilaisuus lujittaa tukea liittoutumalle ja edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua, jonka osalta tehtiin useita aloitteita. Euroopan unionin jäsenvaltiot tukivat aktiivisesti YK:ssa kansainvälistä terrorismia koskevaa laajaalaista yleissopimusta ja pyrkivät vaikuttamaan edelleen keskeneräisten asioiden ratkaisemiseen niin, että yleissopimus voitaisiin hyväksyä mahdollisimman pian. Unioni piti ensisijaisen tärkeänä sen varmistamista, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön kaikki nykyiset asiaa koskevat YK:n yleissopimukset ja että ne tulevat voimaan mahdollisimman pian ja mahdollisimman laajalti. Tämä on erityisen tärkeää terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen osalta. Euroopan unioni teki virallisia yhteydenottoja eri puolilla maailmaa kannustaakseen sekä rakentavaa osallistumista laaja-alaista yleissopimusta koskeviin keskusteluihin että muiden asiaa koskevien YK:n yleissopimusten laajaa soveltamista. Monet tässä mainituista toimista olivat Euroopan unionin vastaus YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 mukaisiin velvoitteisiin. Päätöslauselmassa hyväksyttiin EU:n yhteinen kanta, ja nämä toimet täydensivät jäsenvaltioiden toteuttamia toimia. Päätöslauselman täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista laadittiin selvitys päätöslauselman vaatimusten mukaisesti. Afganistanin ja sen lähialueen osalta Euroopan unioni ilmoitti antavansa täyden tukensa toimille, jotka toteutetaan itsepuolustustarkoituksessa YK:n peruskirjan ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1368 mukaisesti. Unioni keräsi tukea terrorisminvastaiselle liittoutumalle ja hankki Afganistanin naapurivaltioiden osalta apua humanitaarisen avun toimittamiseksi perille. Unioni ilmaisi tyytyväisyytensä Afganistanin poliittista siirtymäkautta koskevaan sopimukseen, joka allekirjoitettiin Bonnissa ja joka mahdollisti vakaata, laillista ja demokraattista hallitusta koskevan tavoitteen toteuttamisen. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 6 LIITE DG E IX FI

7 Unioni osoitti tukevansa toimintaa, johon Afganistanin naapurivaltiot olivat jo ryhtyneet lukuisin erityistoimenpitein, joihin kuuluivat erityisesti yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen Pakistanin kanssa , sopimus mahdollisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen valmistelemisesta Iranin kanssa ja sen Keski-Aasian-maiden suhteiden uudelleenarviointi. Afganistanin osalta unionilla oli keskeinen asema humanitaarisen avun toimittajana; hätäapua toimitettiin yhteensä yli 320 miljoonan euron arvosta. Unioni tuki aktiivisesti YK:n pyrkimyksiä palauttaa Afganistaniin laajapohjainen hallinto YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1378 mukaisesti, ja se oli alusta lähtien mukana jälleenrakentamista koskevissa keskusteluissa etenkin osallistumalla ensimmäiseen asiaa käsitelleeseen kokoukseen Washingtonissa Neuvosto päätti nimittää Klaus Klaiberin erityisedustajaksi Afganistaniin. Ministeritroikka vieraili useissa maissa, jotka ovat Afganistanin naapurimaita tai joilla on välittömiä etuja Afganistanissa. Näitä ovat useat Lähi-idän valtiot, Saudi-Arabia, Pakistan ja Iran ( ) sekä Uzbekistan, Turkmenistan ja Tadžikistan ( ). Eurooppaneuvoston puheenjohtaja vieraili lisäksi yhdessä komission puheenjohtajan kanssa monissa Lähiidän maissa ( ) sekä Intiassa (toisessa huippukokouksessa) ja Pakistanissa ( ). Asesulun, aseriisunnan ja asevalvonnan alalla unioni hyväksyi toimintasuunnitelman torjuakseen tehokkaasti terrorismin uhkaa. Kohdennettu aloite edellyttää alan asiaankuuluvien välineiden tarkistamista ja lujittamista, vientivalvonnan tehostamista, muiden maiden auttamista joukkotuhoaseiden hävittämisessä sekä alan poliittisen vuoropuhelun tehostamista. B. MAANTIETEELLISET PAINOPISTEALUEET 1. LÄNSI-BALKAN a) Alueelliset näkökohdat Kuten aiempinakin vuosina, Länsi-Balkanin alue oli vuonna 2001 yksi EU:n keskeisistä painopisteistä. Unioni pani merkille, että vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat maat ovat edistyneet rohkaisevasti kohti demokratiaa, markkinataloutta ja alueellista yhteistyötä. Samalla kuitenkin alueen joissakin osissa esiintyi edelleen kriisejä sekä dynamismin puutetta yleisessä uudistusprosessissa. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 7 LIITE DG E IX FI

8 Unioni tuki edelleen kaikkia toimia alueen valtioiden tuomiseksi lähemmäksi tavoitettaan, joka on niiden integroituminen eurooppalaisiin rakenteisiin Göteborgin Eurooppa-neuvoston kesäkuussa vahvistaman vakautus- ja assosiaatioprosessia koskevan neuvoston arviointiraportin perusteella. Unioni pyrki koko vuoden toimillaan aktiivisesti estämään sen, että alueen ääriliikkeet heikentäisivät tätä prosessia. Viiden Länsi-Balkanin maan osallistuminen ensimmäistä kertaa Brysselissä pidettyyn terrorismin torjuntaa käsitelleeseen Eurooppa-konferenssiin oli tärkeä virstanpylväs. Valtioseurantoasioita koskeva puitesopimus, jonka viisi entistä Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa seuraavaa valtiota tekivät 25.5., oli historiallinen läpimurto kohti sovintoa ja normaaleja naapuruussuhteita kyseisten maiden välillä. Korkea edustaja Solana oli koko vuoden hyvin aktiivisesti läsnä alueella, vaikuttaen muun muassa siihen, että Ohridin sopimus allekirjoitettiin entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, ja käynnistäen uudelleen Belgradin ja Podgorican viranomaisten välisen vuoropuhelun Jugoslavian liittotasavallan perustuslaillisesta tulevaisuudesta. Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunta (EUMM) noudatti operatiivisessa toiminnassaan vuonna 2001 sitä koskevassa yhteisessä toiminnassa vahvistettuja periaatteita. Vuonna 2001 toiminta painottui kolmeen osittain päällekkäiseen osa-alueeseen: i ) turvallisen ympäristön luominen Etelä- Serbiaan (Presevon laakso), ii) entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa vallinneen kriisin tarkkailu ja sen jälkeen osallistuminen Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanoon ja iii) tarkkailijoiden turvallisuuteen kohdistuvat erityistoimet. Paikalle lähetettiin poikkeuksellisesti ja ainoastaan rajoitetuksi ajaksi ylimääräiset 35 väliaikaista tarkkailijaa Ohridin puitesopimuksen mukaisten lisätehtävien suorittamiseksi. Koska EUMM:n tarkkailijoita voi olla vain tietty määrä, toiminnan keskittäminen tarkkailuvaltuuskunnan vastuualueen kaakkoisosaan merkitsi sitä, että muu osa vastuualueesta oli hoidettava vähäisemmällä henkilöstöllä. EUMM:n sekä valtuuskunnan päällikön suurlähettiläs Antoin Mac Unfraidhin, joka nimitettiin toimeensa ensiksi , toimeksiantoa jatkettiin saakka. b) Vakaussopimus Neuvosto oli tyytyväinen, että Brysselissä pidetyssä vakaussopimukseen liittyvän aluepöydän kokouksessa hyväksyttiin vakaussopimuksen strategiset puitteet ja ensisijaiset painopisteet. Katsottiin kuitenkin edelleen, että vakaussopimuksen puitteissa toteutettavia toimia on vielä kohdennettava tarkemmin. Vakaussopimuksesta saadaan lisäarvoa pääasiassa siten, että se voi edistää laajempaa alueellista yhteistyötä ja parantaa vakaussopimuksen ja vakautus- ja assosiaatioprosessin keskinäistä täydentävyyttä. Erhard BUSEK nimitettiin vakaussopimuksen koordinaattorina toimivaksi Euroopan unionin erityisedustajaksi Bodo HOMBACHin sijaan sen jälkeen kun asiassa oli kuultu muita sopimuksen osapuolia. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 8 LIITE DG E IX FI

9 b) Albania Neuvosto hyväksyi korkean tason EU Albania-johtoryhmän tehtävänkuvauksen vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen valmistelujen vauhdittamiseksi. Neuvosto päätti korkean tason johtoryhmän työskentelyä koskevan komission kertomuksen pohjalta perustaa Albanian kanssa yhteisen neuvoa-antavan työryhmän. Neuvosto tunnusti, että Albania oli edistynyt huomattavasti poliittisessa ja taloudellisessa uudistusprosessissa, mutta että tapahtunut edistyminen ei ollut vielä riittävää ja että prosessia olisi tehostettava parlamenttivaalien jälkeen. Neuvosto pani merkille komission esittämän suosituksen toimeksiannoksi ja neuvotteluohjeiksi Albanian kanssa tehtävää vakautus- ja assosiaatiosopimusta varten ja pyysi neuvoston toimivaltaisia elimiä tarkastelemaan ehdotusta, jotta komissio voitaisiin valtuuttaa aloittamaan neuvottelut Albanian kanssa mahdollisuuksien mukaan jo vuoden 2002 alkupuolella. Neuvosto vahvisti jälleen tukensa Albanian pyrkimyksille saada aikaan vakautus- ja assosiaatiosopimus samalla kun se korosti, että tuleva edistyminen riippuu uudistusten jatkamisesta päättäväisesti siten, että se kykenee aikanaan täyttämään tällaisesta sopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. d) Bosnia ja Hertsegovina Sen jälkeen kun maahan muodostettiin uusi hallitus vuoden 2000 lopulla pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen, EU on useissa yhteyksissä muistuttanut uudelle hallitukselle, että sen olisi kiireellisesti pantava täytäntöön EU:n ohjeistuksessa esitetyt toimenpiteet, jotta komissio voisi tehdä toteutettavuustutkimuksen siitä, onko vakautus- ja assosiaatiosopimus neuvoteltavissa. Neuvosto tuki edelleen voimakkaasti korkeaa edustajaa Wolfgang Petritschiä Daytonin ja Pariisin sopimusten täytäntöönpanon varmistamiseksi ja tuomitsi kaikki separatismin ja kansallisen väkivallan muodot. Se kehotti korkeaa edustajaa Wolfgang Petritschiä tarkistamaan nykyisiä kansainvälisiä täytäntöönpanon siviilirakenteita Bosniassa, jotta varmistettaisiin kaikkien kansainvälisten toimijoiden toiminnan mahdollisimman tehokas koordinointi. Neuvosto päätti joulukuussa tutkia sitä mahdollisuutta, että EU jatkaisi kansainvälistä poliisioperaatiota Bosnia ja Hertsegovinassa Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisten poliisijoukkojen (IPTF) toimeksiannon päätyttyä. e) Kroatia Kroatian kanssa allekirjoitettiin vakautus- ja assosiaatiosopimus sekä väliaikainen sopimus kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä. Samalla EU ja Kroatia vahvistivat yhteisen julistuksen poliittisesta vuoropuhelusta, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tehostaa niiden keskinäisiä suhteita politiikan aloilla. Kroatian kanssa allekirjoitettu vakautus- ja assosiaatiosopimus on ensimmäinen Euroopan yhteisöjen ja Kroatian välille muodostettu kattava sopimussuhde ja sen tekivät mahdolliseksi Kroatian toteuttamat poliittiset ja taloudelliset muutokset. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 9 LIITE DG E IX FI

10 f) Jugoslavian liittotasavalta EU:n ministeritroikka vieraili Belgradissa helmikuun alussa osoittaakseen näin jälleen EU:n tukevan vastavalittua hallitusta sen pyrkimyksissä vakauttaa demokratia ja toteuttaa uudistuksia Milosevicin hallinnon jälkeen. Neuvosto korosti toistamiseen EU:n pitävän erittäin tärkeänä sitä, että maan viranomaiset toimivat saumattomassa yhteistyössä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Se olikin tästä syystä erittäin tyytyväinen siihen, että Slobodan Milosevic pidätettiin huhtikuussa ja siirrettiin Haagiin. Neuvosto vaati Jugoslavian liittotasavallan hallitusta täyttämään kaikki kansainväliset velvoitteensa ja jatkamaan kohti täyttä yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Rahoittajien konferenssi pidettiin poliittisten ja taloudellisten uudistustoimien vahvistamiseksi. EU (EY, jäsenvaltiot ja EIP) myönsi pyydetyistä 1 568,10 miljoonasta eurosta 744,02 miljoonaa euroa. EU:n ja Jugoslavian tasavallan välisen neuvoa-antavan työryhmän tehtävänkuvaus, joka on ensimmäinen askel kohti neuvotteluja vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta, hyväksyttiin Työryhmä kokoontui heinä- ja marraskuussa. i) Jugoslavian liittotasavalta / Serbia Albaanien aseellisten ryhmien väkivaltaisuudet johtivat vakavaan kriisiin Etelä-Serbiassa. Korkean edustajan Javier Solanan tiiviissä yhteistyössä Naton ja Eetyjin kanssa toteuttamien diplomaattisten toimien ansiosta saatiin aikaan tulitauko ja toteutettiin lukuisia luottamusta lisääviä toimenpiteitä, kuten demilitarisointi, monikansallisten poliisijoukkojen perustaminen, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden paluu ja albaaniväestön integrointi paikallisiin rakenteisiin sekä albaanien aseellisten ryhmittymien yksipuolinen demobilisaatio ja Jugoslavian turvallisuusjoukkojen rauhanomainen paluu turvallisuusvyöhykkeelle. EU antoi tukensa Belgradin viranomaisten sitoumukselle löytää Čovićin suunnitelman avulla rauhanomainen ja kestävä ratkaisu tilanteeseen ja kannusti heitä pyrkimään demokratian periaatteisiin ja ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja kaikkien kansalaisten ja kansallisten yhteisöjen tasa-arvon täysimääräiseen kunnioittamiseen perustuvaan rauhanomaiseen ratkaisuun. Euroopan unionin tarkkailijavaltuuskunnan toiminnan ulottaminen Presevon laaksoon oli merkittävä lisätekijä pyrkimyksissä löytää rauhanomainen ratkaisu. ii) Jugoslavian liittotasavalta / Montenegro Epävarmuus liittotasavallan tulevaisuudesta vaikutti kielteisesti Jugoslavian liittotasavallan uudistusprosessiin sekä vakautus- ja assosiaatioprosessin edistymiseen. Tästä syystä EU kehotti Belgradin ja Podgorican viranomaisia edelleen käynnistämään avoimen ja demokraattisen prosessin ja päättämään uusista, kaikkien hyväksyttävissä olevista liittovaltion eri osien välisiä suhteita koskevista perustuslaillisista järjestelyistä. EU korosti, että oli tärkeää välttää yksipuolisia toimia. Se painotti, että uusi perustuslaillinen järjestely antaisi Jugoslavian liittotasavallalle ja tasavalloille mahdollisuuden saada täyden hyödyn sekä kansainvälisestä tuesta että uudistusprosessista, erityisesti vakautus- ja assosiaatioprosessin puitteissa. Korkea edustaja Solana vieraili Belgradissa ja Podgoricassa joulukuussa vahvistaakseen uudelleen EU:n kannan ja edistääkseen vuoropuhelun jatkumista. Belgradissa ja Podgoricassa järjestettiin joulukuussa sekä teknisen että poliittisen tason kokouksia korkean edustajan Solanan ehdotusten pohjalta. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 10 LIITE DG E IX FI

11 iii) Jugoslavian liittotasavalta / Kosovo Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselman 1244 täytäntöönpano kokonaisuudessaan oli edelleen EU:n Kosovon-politiikan perusta. EU toisti antavansa täyden tukensa YK:n pääsihteerin erityisedustajana Kosovossa toimineen Bernard Kouchnerin seuraajalle Hans Haekkerupille. Se tuki täysin hänen pyrkimyksiään muodostaa lainsäädäntöpuitteet väliaikaisesti perustettavalle itsehallinnolle sekä varmistaa vähemmistöjen oikeuksia koskevat asianmukaiset takeet ennakkoedellytyksenä sille, että Kosovossa voitaisiin onnistuneesti järjestää yleiset vaalit YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti. EU oli tyytyväinen siihen, että marraskuun 17. päivän vaalit sujuivat rauhallisesti ja järjestäytyneesti, ja erityisesti siihen, että kaikki Kosovon yhteisöt, myös serbiväestö, osallistuivat vaaleihin. Se kehotti vaaleilla valittuja viranomaisia varmistamaan, että väliaikaiseen itsehallintoon tähtäävä prosessi sujuu tasapainoisesti, rauhanomaisesti ja demokraattisesti, mikä hyödyttää Kosovon ja koko alueen kaikkia yhteisöjä ja vakautta, sekä toimimaan kaikilta osin yhteistyössä sekä UNMIKin että Belgradin viranomaisten kanssa allekirjoitetun yhteisen asiakirjan mukaisesti. g) Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (EJTM) Vuoden 2001 alkupuoliskoa leimasi albaanien ääriryhmien lisääntynyt väkivallan käyttö, mikä uhkasi horjuttaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja koko alueen vakautta. Neuvosto toisti pitävänsä tiukasti kiinni kansainvälisesti hyväksyttyjen rajojen loukkaamattomuudesta alueella sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian suvereenisuudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta yhtenä monikansallisena valtiona ja tuki presidentti Trajkovskin omaksumaa rakentavaa suhtautumista kriisin ratkaisemiseksi rauhanomaisin keinoin. Vahvistaakseen EU:n läsnäoloa entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa neuvosto nimitti François Léotardin Skopjessa asuvaksi, korkean edustajan Solanan valvonnassa toimivaksi EU:n edustajaksi. Sekä korkea edustaja Solana että erityisedustaja Léotard pyrkivät intensiivisin diplomaattisin toimin ratkaisemaan kriisin ja komissio toteutti siihen liittyviä toimia oman toimivaltansa puitteissa. Heidän aktiivinen toimintansa tiiviissä yhteistyössä Naton ja Yhdysvaltain erityislähettilään kanssa oli ratkaisevaa siinä, että Ohridin puitesopimus saatiin tehtyä ja että sen johdosta tehtiin tarvittavat muutokset perustuslakiin. Neuvosto hyväksyi yhteisen toiminnan, jonka mukaisesti Alain Le Roy nimitettiin EU:n erityisedustajaksi François Léotardin sijaan. Skopjen hallituksen pyynnöstä EU lähetti 54 Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunnan tarkkailijaa, joilla yhdessä Etyjin tarkkailijoiden kanssa oli keskeinen rooli tilanteen vakauttamisessa ja luottamuksen rakentamisessa. EY ja sen jäsenvaltiot ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia allekirjoittivat 9.4. vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, joka oli ensimmäinen vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvan maan kanssa tehty tällainen sopimus. EY ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat myös kauppaa ja yhteistyötä koskevan väliaikaisen sopimuksen. Neuvosto korosti , että Euroopan unioni haluaa yhä päättäväisesti tukea maan talouden elpymistä ja vakautta myöntämällä makrotaloudellista lisätukea entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ja laajentamalla Euroopan jälleenrakennusviraston toimeksiantoa mutta että tämän tuen myöntämisen edellytyksenä oli Ohridin sopimuksen ja muiden luottamusta lisäävien toimien täysimääräinen täytäntöönpano. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 11 LIITE DG E IX FI

12 2. ITÄ-EUROOPPA JA KESKI-AASIA a) Venäjä Vuonna 2001 EU:n ja Venäjän suhteissa siirryttiin uuteen vaiheeseen, joka toi mukanaan uutta sisältöä kehittymässä olevaan strategiseen kumppanuuteen. Vuoden kuluessa yhteydenpito tiivistyi tasaisesti alkaen huhtikuussa pidetystä neljännestä yhteistyöneuvoston istunnosta ja toukokuussa järjestetystä Moskovan huippukokouksesta aina lokakuiseen Brysselissä järjestettyyn huippukokoukseen, jossa osapuolet hyväksyivät kansainvälistä terrorismia koskevan julkilausuman, julkilausuman energia-alalla käytävän vuoropuhelun suuntaamisesta tulevaisuudessa ja yhteisen julkilausuman vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämisestä poliittisissa ja turvallisuuskysymyksissä sekä päättivät perustaa EU:n ja Venäjän korkean tason ryhmän, jonka tehtävänä on kehittää yhteisen Euroopan talousalueen käsitettä. Venäjä osallistui ad hoc -pohjalta myös lokakuussa järjestettyyn erityiseen terrorismia käsitelleeseen Eurooppa-konferenssiin. Lisäksi Laekenin Eurooppa-neuvosto antoi uutta pontta Venäjän-suhteille turvallisuusasioissa (esim. järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainekaupan, terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjunnassa). Venäjän ja EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean troikan välisten kuukausittaisten kokousten käynnistäminen toi poliittiseen vuoropuheluun uuden ulottuvuuden, jonka tavoitteena on lujittaa käytännön yhteistyötä kriisien ehkäisyssä ja niiden hallinnassa. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjosi yhtenäiset puitteet kanssakäymisen lisäämiseksi kaikissa yhteistä etua koskettavissa asioissa, kuten kauppaan liittyvät kysymykset, Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa sekä Kaliningradiin liittyvät kysymykset. EU tuki edelleen Venäjällä käynnissä olevaa talousuudistus- ja demokratiakehitysprosessia. Unioni suhtautui tyytyväisyydellä presidentti Putinin kannanottoon, jossa hän vastusti kuolemanrangaistuksen ottamista uudelleen käyttöön, mutta piti riippumattomien tiedotusvälineiden vapautta kuitenkin edelleen vakavana huolenaiheena. Unioni suhtautui tyytyväisyydellä Etyjin avustusryhmän paluuseen Tšetšeniaan ja kehotti edelleen Venäjää hakemaan konfliktiin poliittista ratkaisua, parantamaan humanitaarista tilannetta erityisesti kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden osalta ja korosti, että Venäjän olisi taattava ihmisoikeuksien kunnioittaminen myös terrorismin torjunnassa. b) Ukraina EU:n ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimus toimi edelleen luotettavana mekanismina, jonka avulla voitiin varmistaa suhteiden jatkuva kehitys. Pääministeri Juštšenkon erottua virastaan huhtikuussa EU kehotti hänen seuraajaansa Anatoli Kinakhia jatkamaan talous- ja rakenneuudistusprosessia. Toukokuussa pidetyssä yhteistyöneuvoston kokouksessa ja syyskuussa järjestetyssä Jaltan huippukokouksessa päästiin sopimukseen useista asioista, kuten yhteistyö ja tiedonvaihto oikeus- ja sisäasioissa, ydinturvallisuus sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) piiriin kuuluvat toimet. Unioni osoitti haluavansa jatkaa suhteiden syventämistä Ukrainan kanssa kun Göteborgin Eurooppa-neuvosto esitti Ukrainalle kutsun osallistua laajennettuun Eurooppa-konferenssiin. Toimittajiin kohdistuneita hyökkäyksiä koskeva kiista leimasi poliittista keskustelua Ukrainassa erityisesti vuoden alkupuoliskolla ja sillä oli vaikutuksia myös kahdenvälisiin suhteisiin EU:n kanssa. EU tuomitsi tällaiset hyökkäykset ja vaati asian perusteellista tutkimista. Se käytti hyväksi yhteyksiään Ukrainan viranomaisiin saadakseen takeet tiedotusvälineiden vapaudesta ja turvallisuudesta. EU:n Kiovan-edustuston päälliköt muodostivat tätä varten neuvoa-antavan ryhmän ja järjestivät seminaarin asiasta tiedottamiseksi. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 12 LIITE DG E IX FI

13 c) Valko-Venäjä Syyskuussa järjestetyt presidentinvaalit hallitsivat EU:n ja Valko-Venäjän suhteita vuonna Vaaleja edeltäneinä kuukausina EU pyrki kaikin keinoin siihen, että Valko-Venäjän viranomaiset varmistaisivat, että vaalit ovat vapaat ja rehelliset. EU lähetti useita tarkkailijoita rajoitettua vaalitarkkailua suorittavaan kansainväliseen valtuuskuntaan, joka totesi, ettei vaaleissa noudatettu demokraattisia vaaleja koskevia Etyjin sääntöjä. EU antoi julkilausuman, jossa se pahoitteli vaalien toimitustapaa, ja toisti tukevansa Valko-Venäjän demokratiakehitystä. Vaalien jälkeen EU kehotti uutta hallitusta omaksumaan avoimemman politiikan korostaen edelleen sitä, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratiakehitys ovat keskeisiä edellytyksiä EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden kehittymiselle. EU teki selväksi, että neuvoston vuonna 1997 asettamien EU:n rajoitusten asteittainen poistaminen edellyttää konkreettisia merkkejä edistymisestä. EU tuki edelleen Etyjin avustus- ja valvontaryhmän toimia Valko-Venäjällä. d) Moldova EU oli tyytyväinen helmikuussa pidettyihin vapaisiin ja rehellisiin parlamenttivaaleihin. Vladimir Voroninin tultua valituksi presidentiksi EU pyrki nopeasti luomaan hyvät suhteet uuden johdon kanssa. Toukokuussa pidetty kolmas yhteistyöneuvoston istunto tarjosi tilaisuuden ensimmäiseen viralliseen tapaamiseen uuden pääministerin Vasile Tarlevin kanssa. Presidentti Voronin tapasi kesäkuussa Brysselissä korkean edustajan Solanan ja komission puheenjohtajan Prodin. EU korosti kaikissa näissä yhteyksissä tarvetta tehostaa uudistusprosessia. EU tuki edelleen Moldavian valintaa suuntautua Eurooppaan ja kannusti sen parempaa integraatiota kansainvälisiin rakenteisiin. Göteborgin Eurooppa-neuvosto esitti Moldovalle kutsun osallistua laajennettuun Eurooppa- konferenssiin ja samassa kuussa Moldova liittyi virallisesti vakaussopimukseen. Tämän jälkeen Moldova liittyi heinäkuussa Maailman kauppajärjestöön. EU piti myönteisenä kehitystä kohti Venäjän joukkojen vetäytymistä Moldovan alueelta. Se tuki edelleen voimakkaasti Moldovan alueellista koskemattomuutta, erityisesti tullimaksujen keruun osalta ja korosti, että Transnistrian kysymys olisi saatava pikaisesti ratkaistua. Vuoden lopulla EU arvioi Moldovan-strategiaansa tapahtuneen merkittävän kehityksen huomioimiseksi. e) Etelä-Kaukasia EU:n tätä aluetta koskevan politiikan uudelleenarviointi, joka käynnistettiin Ruotsin puheenjohtajakauden alussa, aiheutti sen, että ministeritroikka vieraili alueella ensimmäistä kertaa helmikuussa. Vierailun jälkeen neuvosto hyväksyi päätelmät tulevan toiminnan pohjaksi. Etelä- Kaukasia oli tästä syystä erityisen huomion kohteena vierailua seuranneina kuukausina. Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian ulkoministerit tapasivat toisena Luxemburgissa lokakuussa pidettyjen yhteistyöneuvostojen kokousten yhteydessä ja antoivat yhteisen julkilausuman. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 13 LIITE DG E IX FI

14 EU tuki edelleen kaikkia pyrkimyksiä ratkaista konflikti kyseisellä alueella. Toiveet Vuoristo- Karabahin konfliktin ratkaisusta kuitenkin menetettiin, mutta unioni tuki silti edelleen Etyjin Minskin ryhmän toimia. Neuvosto vahvisti uudelleen huhtikuussa antamissaan päätelmissä olevansa valmis tukemaan konkreettista edistystä jos ja kun sellaista ilmenee. Toistaiseksi EU tavoitteena oli luoda edellytykset konfliktin ratkaisulle alueellisen yhteistyön kautta. Georgiassa EU antoi edelleen tukeaan Georgian rajavartiostolle, joka suojeli Georgian ja Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian tasavallan rajalla olevaa Etyjin tarkkailijajoukkoa. EU osallistui ensimmäistä kertaa suoraan Etyjin yhteiseen valvontakomissioon Etelä-Ossetiassa. Se tuki myös YK:n Georgian tarkkailijavaltuuskunnan (MONUG) työtä Abhaasiassa Georgian alueellisen koskemattomuuden varmistamiseksi. f) Keski-Aasia EU:n huolestuneisuus poliittisen ja talouden uudistusprosessin hidastumisesta, alueellisen yhteistyön puutteesta ja terrorismin ja huumekaupan aiheuttamasta uhasta korostui entisestään Afganistanin tapahtumien johdosta. EU pyrki toimillaan Keski-Aasian maissa lujittamaan terrorismin vastaista koalitiota ja varmistamaan, että humanitaarista apua saadaan toimitettua. Marraskuun alussa ministeritason troikka vieraili Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa. EU oli edustettuna myös joulukuussa Biškekissä pidetyssä Etyjin konferenssissa, jossa käsiteltiin turvallisuuden ja vakauden edistämistä Keski-Aasiassa. EU käytti hyväkseen näitä tilaisuuksia korostaakseen tarvetta edistyä poliittisessa ja talouden uudistusprosessissa ja lujittaa alueellista yhteistyötä. Neuvosto keskusteli joulukuussa siitä, miten suhteita Keski-Aasian maihin voitaisiin edelleen kehittää. Tässä yhteydessä komissio ilmoitti, että se aikoi kaksinkertaistaa kyseisille maille suunnatun Tacis-rahoituksen. Kahdenvälinen yhteistyöneuvoston istunto järjestettiin Uzbekistanin kanssa tammikuussa ja Kazakstanin ja Kirgisian kanssa heinäkuussa. Uudelleen käyttöön otetun kauppa- ja yhteistyösopimuksen mukaisen EU:n ja Tadžikistanin välisen sekakomitean ensimmäinen kokous pidettiin Brysselissä joulukuussa. Samaan aikaan ilmoitettiin, että Tadžikistanille ryhdyttäisiin jälleen myöntämään Tacis-rahoitusta. Turkmenistanin kanssa vuonna 1998 allekirjoitetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ratifioinnissa oli vielä esteitä. 3. KESKI- JA ITÄ-EUROOPPA Poliittisia yhteyksiä Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden kanssa vahvistettiin edelleen seuraavin keinoin: valtion- ja hallitusten päämiesten sekä ulkoasiainministerien kokoukset Göteborgin ja Laekenin Eurooppa-neuvostojen yhteydessä ministeritason kokous lokakuussa Eurooppa-konferenssin puitteissa sekä assosiaationeuvostojen yhteydessä pidetyt kokoukset Viron, Latvian ja Liettuan (27.2.), Romanian (19.3.), Slovakian ja Slovenian (26.6.), Unkarin (17.7.) sekä Bulgarian, Tšekin tasavallan ja Puolan (20.11.) kanssa. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 14 LIITE DG E IX FI

15 poliittisten johtajien tason kokoukset Bratislavassa ja Ljubljanassa 25.10, kokous poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean troikan kanssa Brysselissä 28.6., troikan asiantuntijatason kokoukset, joita pidetään säännöllisesti seuraavilla aloilla: Yhdistyneet Kansakunnat, Etyj, ydinsulku, tavanomaisten aseiden vienti, Länsi-Balkan, Itä- Eurooppa ja Keski-Aasia, terrorismi, ihmisoikeudet, huumausaineet, aseriisunta ja konsuliasiat. Assosioituneet maat yhtyivät edelleenkin säännöllisesti YUTP:n alalla annettuihin julkilausumiin (130:een kaikkiaan 196:sta) ja EU:n yhteisiin kantoihin (10) julkilausumien muodossa. Vuoropuhelun tulokset näkyivät myös siinä, että assosioituneiden maiden kanssa tehtiin edelleenkin yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa ja Etyjissä. Lisäksi neuvosto pani merkille strategia-asiakirjan ja Euroopan komission kertomuksen kunkin ehdokasmaan edistymisestä liittymisvalmisteluissa. Neuvosto tuki myös aloitteita, joilla pyrittiin edistämään alueellista yhteistyötä Keski- ja Itä- Euroopassa vahvistamalla rauhaa, vakautta ja turvallisuutta sekä Euroopan yhdentymistä. Tältä osin neuvosto pani merkille, että yksi jäsenvaltio (Kreikka), komissio ja korkeana edustajana toimiva pääsihteeri osallistuivat Skopjessa pidettyyn Kaakkois-Euroopan maiden valtion- ja hallitusten päämiesten neljänteen huippukokoukseen (SEECP), joka käsittää kolme ehdokasmaata (Bulgaria, Turkki ja Romania) ja viisi EU:n vakauttamis- ja assosiaatioprosessiin osallistuvaa maata (entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Jugoslavian liittotasavalta, Albania, Bosnia ja Hertsegovina) ja Kroatian tarkkailijana, Euroopan unionin jäsenvaltiot, komissio, Euroopan parlamentti, korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, seitsemän kumppanuusmaata (Viro, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola ja Venäjän federaatio), jotkin suurimmista kansainvälisistä rahoituslaitoksista ja tarkkailijoita Yhdysvalloista ja Kanadasta osallistuivat Luxemburgissa pidettyyn toiseen ministerikonferenssiin, jossa käsiteltiin pohjoista ulottuvuutta. Tämän marraskuussa 1999 Helsingissä pidetyn ensimmäisen konferenssin seurantakonferenssin tavoitteena oli tarkastella pohjoista ulottuvuutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä poliittisen ohjauksen antamiseksi ja lisätoimien kartoittamiseksi pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 15 LIITE DG E IX FI

16 4. EUROOPPA-KONFERENSSI Göteborgin Eurooppa-neuvosto päätti, että unionin kumppanuuden vahvistamiseksi Ukrainan ja Moldovan kanssa näitä maita pyydetään myöhemmin liittymään Eurooppa-konferenssiin. 1 Eurooppa-konferenssi piti kokouksen ulkoasiainministerien tasolla Brysselissä. Kokouksessa keskusteltiin yksityiskohtaisesti 13 ehdokasvaltion, EFTA-maiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvan viiden Balkanin maan kanssa yhteistyöstä terrorismin torjunnassa. Venäjä, Ukraina ja Moldova kutsuttiin vieraina kokouksen yhteydessä järjestetylle työlounaalle. 5. KAAKKOIS-EUROOPPA a) Turkki Neuvosto hyväksyi 8.3. Turkin liittymistä valmistelevan kumppanuuden, jossa ilmoitetaan Turkin jäsenyysvalmistelujen ensisijaiset tavoitteet ja välitavoitteet. Tämä oli uusi tärkeä vaihe pantaessa täytäntöön Turkin liittymistä valmistelevaa strategiaa, jossa esitetään yksissä puitteissa painopistealat, jotka Turkin on hoidettava kuntoon ennen EU-jäsenyyttä. Liittymistä valmistelevaan kumppanuuteen, joka tuli voimaan 27.3., kuuluu etenkin vahvistettu poliittinen vuoropuhelu, jonka tavoitteena on auttaa Turkkia täyttämään liittymisen edellytyksiksi asetetut poliittiset arviointiperusteet, erityisesti ihmisoikeuksien sekä Helsingin päätelmien 4 ja 9 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen asioiden osalta. Turkki hyväksyi liittymistä valmistelevan kumppanuuden johdosta yhteisön säännöstön hyväksymistä koskevan kansallisen ohjelmansa. EY Turkki-assosiaationeuvoston 40. istunto pidettiin Luxemburgissa. Ministerit kävivät perusteellisen keskustelun EU:n ja Turkin suhteista sekä muista yhteisesti kiinnostavista aiheista. He tarkastelivat erityisesti Turkin edistymistä liittymistä edeltävän strategian täytäntöönpanossa ja selvittivät assosiaatiosopimuksen puitteissa tapahtuvan työskentelyn prioriteetteja. Kokoukseen sisältyi ministeritasolla käyty poliittinen vuoropuhelu, jossa keskityttiin liittymistä valmistelevassa kumppanuudessa esitettyihin poliittisiin arviointiperusteisiin. 1 Eurooppa-konferenssi perustettiin muun muassa tuomaan yhteen Euroopan unionin jäsenvaltiot ja ne Euroopan valtiot, jotka ovat halukkaita liittymään siihen ja joilla on yhteiset arvot EU:n kanssa, ja syventämään osallistujamaiden yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Konferenssin jäsenten on sitouduttava yhteisesti rauhaan, turvallisuuteen ja hyviin naapuruussuhteisiin. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 16 LIITE DG E IX FI

17 Vahvistetun poliittisen vuoropuhelun alalla pidettiin kokouksia poliittisten osastojen päälliköiden tasolla Tukholmassa, ja Brysselissä sekä Ankarassa. Keskustelut keskittyivät EU:n ja Turkin välisiin suhteisiin, mutta myös molempia osapuolia kiinnostavia alueellisia kysymyksiä tuotiin esiin. Lisäksi Turkki osallistui poliittiseen vuoropuheluun kuuluviin kokouksiin yhdessä muiden ehdokasvaltioiden kanssa. Näissä kokouksissa Turkkia kannustettiin pyrkimään kaikin tavoin siihen, että kaikki Kööpenhaminan arviointiperusteet täyttyisivät. Erityisesti korostettiin sitä, että Turkin olisi parannettava ihmisoikeustilannetta ja suhtauduttava rakentavasti mahdollisuuksiin löytää kokonaisvaltainen ratkaisu Kyproksen ongelmaan sekä pyrkiä panemaan täytäntöön Helsingin päätelmien 4 kohta. Neuvosto pani lokakuussa merkille Turkin parlamentin hyväksymät muutokset perustuslakiin. Joulukuussa Laekenin Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että näkymät liittymisneuvottelujen käynnistämiseksi Turkin kanssa olivat parantuneet ja että Turkin liittymistä edeltävässä strategiassa olisi siirryttävä uuteen vaiheeseen, jossa selvitetään sen valmiutta mukauttaa lainsäädäntönsä yhteisön säännöstöön. b) Kypros Neuvosto on edelleen täysin sitoutunut siihen, että Kyproksen kysymys ratkaistaan kokonaisvaltaisesti asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien pohjalta. Neuvosto tuki koko vuoden voimakkaasti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin välityspyrkimyksiä ja kehotti kaikkia osapuolia osallistumaan niihin. Puheenjohtajavaltio vahvisti tämän sitoumuksen uudelleen lokakuussa Euroopan unionin puolesta antamassaan julkilausumassa. Kyproksen kreikkalaisen ja turkkilaisen yhteisön johtajat tapasivat 4. ja ja päättivät käydä suoria neuvotteluja tammikuusta 2002 alkaen kokonaisvaltaiseen ratkaisuun pääsemiseksi kesäkuuhun 2002 mennessä. Laekenin Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen näihin kokouksiin ja kehotti johtajia jatkamaan keskusteluja. Neuvosto korosti, että osapuolten olisi käytettävä kaikin tavoin hyväksi mahdollisuutta päästä asiassa ratkaisuun ennen liittymisneuvottelujen päättymistä, ottaen huomioon, että 24 neuvottelulukua on alustavasti käsitelty loppuun Kyproksen kanssa vuoden 2001 loppuun mennessä. EY Kypros-assosiaationeuvosto piti 19. istuntonsa Brysselissä Assosiaationeuvosto tarkasteli erityisesti Kyproksen liittymisvalmistelujen edistymistä liittymiskumppanuuden perusteella. Kypros osallistui poliittiseen vuoropuheluun kuuluviin kokouksiin yhdessä muiden liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden kanssa. 6. LÄHI-IDÄN RAUHANPROSESSI Koska Israelin ja palestiinalaishallinnon suhteet vakavasti huononivat, Lähi-idän rauhanprosessi kokonaisuudessaan on edelleen vaarassa. Unioni voimisti toimiaan vastaavasti. Neuvosto seurasi tilanteen kehitystä tiiviisti ja korkea edustaja Solana piti yllä tiiviitä korkean tason yhteyksiä osapuoliin kautta vuoden. Lähi-idän rauhanprosessin EU:n erikoislähettiläs Moratinos oli läsnä alueella ja auttoi luomaan yhteyksiä osapuolten välillä (hänen toimeksiantoaan jatkettiin marraskuussa 31 päivään joulukuuta 2002 saakka). Ministeri- ja pääministeritason troikan, jäsenvaltioiden ministereiden ja korkean edustajan Solanan vierailut alueella auttoivat EU:ta pitämään yllä jatkuvaa "vuorotteludiplomatiaa". Näiden yhteyksien lisäksi Brysselissä järjestettiin kokouksia neuvoston sekä ministeri Shaathin ja ministeri Peresin välillä. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 17 LIITE DG E IX FI

18 EU piti myös yllä tiiviitä korkean tason yhteyksiä kansainvälisen yhteisön muihin pääasiallisiin osapuoliin (erityisesti Yhdysvaltoihin, Venäjän federaatioon ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin) sekä niihin arabimaihin, joita asia eniten koskee, ja toimi niiden kanssa yhteistyössä alueella. Neuvosto pani lokakuussa tyytyväisyydellä merkille presidentti Bushin lausuman, jossa tunnustettiin palestiinalaisten oikeus elinkelpoiseen valtioon sillä edellytyksellä, että Israelin olemassaolon oikeus taataan. Toukokuussa neuvosto pani myönteisesti merkille Sharm el-sheikhin tiedonkeruukomission (Mitchellin komissio), jonka työtä myös korkea edustaja Javier Solana edisti, selvityksen ja suositukset sekä Jordanian ja Egyptin yhteisen aloitteen ja ilmoitti tukevansa niitä. Mitchellin komission selvityksessä vaadittiin, että sitoutuminen nykyisiin sopimuksiin olisi vahvistettava uudelleen, väkivaltaisuudet lopetettava välittömästi, turvallisuusyhteistyötä jatkettava ja toteutettava lisää luottamusta lisääviä toimia perustaksi sille, että neuvottelut voitaisiin mielekkäästi aloittaa uudelleen kokonaisuudessaan. Göteborgin Eurooppa-neuvosto antoi kesäkuussa täyden tukensa Mitchellin komission suosituksille. Tilanteen heikkeneminen alueella johti EU:n toiminnan lisääntymiseen. Madridin konferenssin 10. vuosipäivän yhteydessä EU toisti olevansa vakuuttunut siitä, että rauhanprosessi oli ainoa keino lopettaa konflikti, ja kehotti osapuolia aloittamaan neuvottelut uudelleen tilanteen kiristyessä jatkuvasti. Laekenin Eurooppa-neuvosto ( ) antoi kattavan julkilausuman, jossa se muistutti rauhan perustana olevista periaatteista ja palautti Israelin ja palestiinalaishallinnon mieliin niiltä vaaditut sitoumukset rauhanneuvottelujen aloittamiseksi. Eurooppa-neuvosto kehotti Euroopan unionia, Yhdistyneitä Kansakuntia, Yhdysvaltoja, Venäjän federaatiota sekä niitä arabimaita, joita kysymys eniten koskee, ryhtymään välttämättä ja kiireellisesti päättäväisiin ja yhteensovitettuihin toimiin ja antoi tätä varten korkealle edustajalle Javier Solanalle tehtäväksi jatkaa asianmukaisesti yhteydenpitoa. Se piti erittäin tärkeänä Palestiinaan keskittyvää talouden elvytysohjelmaa, jolla kannustetaan rauhaan. EU:n erityisedustaja Moratinos jatkoi tukeaan EU Palestiina-turvallisuuskomitealle, jonka tehtävänä on avustaa palestiinalaishallintoa turvallisuusalueella, mutta suunniteltuja toimia jouduttiin lykkäämään alueen tilanteen heikkenemisen vuoksi. Samasta syystä myös terrorismin torjuntaan suunnatun EU:n jatkuvan avun täytäntöönpanossa on ollut ongelmia. EU myös esitti virallisen vastalauseensa siihen, että Israel tuhosi palestiinalaisten infrastruktuuria, johon kuului EU:n ja jäsenvaltioiden rahoittamia hankkeita. 7. VÄLIMEREN ALUE a) Euro Välimeri-kumppanuus Barcelonan prosessi pidetyn Marseillesin konferenssin jälkeen poliittista vuoropuhelua pyrittiin jatkamaan ja tiivistämään kumppanuuden syventämiseksi. Ministerit tunnustivat tämän Brysselissä pidetyssä ministerikonferenssissa. Libanon ja Syyria eivät osallistuneet Marseilles'ssa marraskuussa 2000 järjestettyyn Barcelona IV -konferenssiin, mutta ne osallistuivat Brysselissä marraskuussa pidettyyn Euro Välimeri-konferenssiin. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 18 LIITE DG E IX FI

19 Korkeiden virkamiesten käymässä vuoropuhelussa käsiteltiin yhteisesti kiinnostavia aiheita, kuten terrorismin torjunta, maahanmuutto ja ihmisten liikkuvuus, konfliktinesto ja ihmisoikeudet. Tietoja vaihdettiin myös turvallisuuteen liittyvästä alueellisesta kehityksestä. Ministerit toistivat, että peruskirjahanketta olisi pidettävä erityisen tärkeänä liitännäistoimena alueen vakauttamisessa ja luottamuksen rakentamisessa etenkin rauhanprosessin seurantatoimia ajatellen. He vahvistivat Marseillesissa korkeille virkamiehille annetun toimeksiannon jatkaa työskentelyä peruskirjan hyväksymiseksi heti tilanteen salliessa. Tähän liittyen pidettiin vielä yksi korkeiden virkamiesten kokous, jossa käsiteltiin maahanmuuttoa ja ihmisten liikkuvuutta ja jota edelsi kaksi pidettyä asiantuntijakokousta. Ministerit antoivat korkeille virkamiehille valtuudet jatkaa ja syventää vuoropuhelua tästä aiheesta, jonka olisi kuuluttava erottamattomana osana kolmatta osa-aluetta koskevaan alueelliseen ohjelmaan, josta 27 sopimuspuolen on tehtävä päätös. Ministerikokouksessa suhtauduttiin myönteisesti myös ihmisoikeuksia koskevan poliittisen vuoropuhelun jatkamiseen kansallisten ja alueellisten esitysten muodossa asian tekemiseksi paremmin tunnetuksi. Korkeiden virkamiesten tehtäväksi annettiin lisäksi määritellä kumppanuustoimenpiteet lujittaen samalla jo voimassaolevia toimenpiteitä (erityisesti korostettiin pilottihanketta luonnonmullistusten tai ihmisen aiheuttamien tuhojen estämiseksi, lieventämiseksi ja hoitamiseksi) sekä jatkaa toimiaan, joiden tarkoituksena on laajentaa vuoropuhelua muihin aiheisiin, joita ovat alueellinen turvallisuuskehitys, aseriisunta ja oikeusvaltion lujittamisprosessi. Heidän tehtäväkseen annettiin myös tarkastella keinoja poliittisen vuoropuhelun jäsentämiseksi paremmin. Ministerit totesivat ehdottomasti, ettei terrorismia missään tapauksessa saa samaistaa arabimaailmaan ja islamilaisuuteen Yhdysvalloissa tapahtuneiden terroritekojen johdosta, ja korostivat Barcelonan prosessin merkitystä asianmukaisena ja tunnustettuna välineenä vuoropuhelun edistämiseksi. He myös korostivat tarvetta puuttua terrorismin taustalla oleviin syihin. Lopuksi korkeiden virkamiesten tehtäväksi annettiin jatkaa vuoropuhelua terrorismista järjestämällä kolmas ad hoc -kokous mahdollisimman pian. b) Yhteinen Välimeren-strategia (hyväksyttiin Santa Maria da Feiran Eurooppaneuvostossa ) Eurooppa-neuvosto pani kesäkuussa merkille selvityksen Välimeren aluetta koskevan yhteisen strategian täytäntöönpanosta, jossa tarkasteltiin kaikkia aloitteita, joita on yhteisen strategian soveltamiseksi toteutettu Ranskan ja Ruotsin puheenjohtajakausien prioriteetteina (jotka neuvosto merkitsi tiedoksi ja ). Myös puheenjohtajavaltio Belgia teki toimistaan arvion, joka esitettiin neuvostolle Tässä yhteydessä Euroopan unioni vahvisti osaltaan halunsa lujittaa ulkosuhteidensa Välimeriulottuvuutta. Belgian puheenjohtajakaudella järjestettiin Brysselissä ministerikokous Euro Välimeri-vuoropuhelun lujittamiseksi. Kokous oli tarpeellinen välivaihe ennen Barcelonan viidettä ministerikonferenssia (Barcelona V), jonka Espanja järjestää Valenciassa. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 19 LIITE DG E IX FI

20 8. MAGHREB JA MASHREK a) Algeria Euro Välimeri-sopimus allekirjoitettiin tiiviiden neuvottelujen jälkeen Brysselissä puheenjohtaja Romano Prodin ja presidentti Bouteflikan läsnäollessa. Sopimuksen allekirjoittaminen ja voimaantulo vakiinnuttaa poliittisen vuoropuhelun ja tarjoaa mahdollisuuden kahdenväliseen yhteistyöhön monilla aloilla, mukaan lukien yhteistyö terrorismin torjunnassa. Poliittisella tasolla järjestettiin kaksi poliittiseen vuoropuheluun kuuluvaa kokousta: Algers ssa ja Brysselissä. Näissä kokouksissa osapuolet keskustelivat kahdenvälisistä suhteista, Algerian ihmisoikeustilanne mukaan lukien, sekä terrorismin torjunnasta, Lähi-idän tilanteesta ja Eurooppa Afrikka-vuoropuhelusta. Euroopan unioni vahvisti olevansa valmis tukemaan Algeriassa meneillään olevia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia. EU seurasi huolestuneena vaikeaa tilannetta Kabylian alueella. Göteborgin Eurooppa-neuvosto ( ) kehotti kaikkia Algerian vastuuhenkilöitä toimimaan nykyisten vastakkainasettelujen ja väkivallan lopettamiseksi sekä viranomaisia tekemään poliittisen aloitteen kriisin ratkaisemiseksi harjoittamalla vuoropuhelua kaikkien algerialaisten kanssa. b) Marokko Assosiaationeuvosto piti toisen istuntonsa Luxemburgissa. Samassa yhteydessä käytiin ministeritasolla poliittinen vuoropuhelu kahdenvälisistä suhteista, mukaan lukien ihmisoikeustilanne Marokossa, terrorismin torjunnasta, Barcelonan prosessista, Eurooppa Afrikkavuoropuhelusta, Länsi-Saharasta, ilman huoltajaa tulevista alaikäisistä turvapaikanhakijoista ja Lähi-idän tilanteesta. Rabatissa 6.2. pidetyssä assosiaatiokomitean ensimmäisessä kokouksessa osapuolet keskustelivat myös molempia kiinnostavista poliittisista kysymyksistä. c) Tunisia Tunisian pyynnöstä kolmannen assosiaationeuvoston istunnon pitäminen lykättiin vuoden 2002 alkuun (29.1.) asti. d) Libya Libya kutsuttiin edelleen tarkkailijana joihinkin Barcelonan prosessin kokouksiin. Puheenjohtajavaltion esittämästä erityisestä kutsusta huolimatta se ei osallistunut Brysselissä pidettyyn Euro Välimeri-konferenssiin. Libyasta tulee Barcelonan prosessin jäsen kun se hyväksyy Barcelonan prosessiin liittyvän säännöstön ehdoitta. Euroopan unioni pani merkille Libyan yhteistyön Lockerbien oikeudenkäynnissä. 7330/02 mm,joh,sj/sj,ms/pk 20 LIITE DG E IX FI