Roudan seuranta-asemat painorajoitussuunnittelun tukena
|
|
- Taisto Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Roudan seuranta-asemat painorajoitussuunnittelun tukena Diplomityö Marko Kelho Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa professori Terhi Pellisen valvonnassa tehty diplomityö
2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta TIIVISTELMÄ Tekijä: Marko Kelho Diplomityö: Roudan seuranta-asemat painorajoitussuunnittelun tukena Päivämäärä: Sivumäärä: Professuuri: Tietekniikka Koodi: Yhd-10 Valvoja: Professori Terhi Pellinen, Teknillinen korkeakoulu Ohjaaja: Diplomi-insinööri Tuovi Päiviö-Leppänen, Tiehallinto Avainsanat: Roudan seuranta-asema, kelirikko, painorajoitus Diplomityön tavoitteena oli tutkia roudan seuranta-asemien tuottamaa tietoa ja arvioida tiedon käytettävyyttä painorajoitussuunnittelun tukena. Lisäksi tutkittiin, miten aseman sijainti vaikuttaa mittaustuloksiin ja näkyykö toteutunut kelirikko asemien tuottamassa tiedossa. Tutkimusaineistona olivat kelirikko- ja painorajoitustilastot sekä roudan seurantaasemien vuosina tuottama tieto. Asemat mittaavat tierakenteesta lämpötilaa sekä tierakenteen vesipitoisuutta kuvaavia sähköisiä ominaisuuksia eli dielektrisyyttä ja sähkönjohtavuutta. Mittaustietoa analysoitiin ja kuvattiin graafisesti sekä verrattiin kelirikko- ja painorajoitustilastoihin. Lisäksi diplomityössä haastateltiin tiepiirien kelirikkoyhdyshenkilöitä sekä muita kelirikkoasiantuntijoita. Sähköiset ominaisuudet kuvaavat lämpötilaa tarkemmin tierakenteen routaantumista ja roudan sulamista. Kuitenkin sähköisten ominaisuuksien arvot ovat lämpötilaa enemmän paikallisia ja riippuvat aseman sijainnista. Sähköisten ominaisuuksien perusteella ei siten voida välttämättä päätellä roudan sulamisen alueellista etenemistä. Sitä vastoin tierakenteen ylimpien kerrosten lämpötila on sidoksissa ilman lämpötilaan ja asemien tuottamaa tietoa voidaan luotettavammin yleistää säähavaintojen ja ilman lämpötilan kuin sähköisten ominaisuuksien muutosten perusteella. Inventoidun runkokelirikon vuosittainen vaihtelu ei näkynyt kaikkien asemien tuottamassa tiedossa; joillain asemilla, kuten Kuorevedellä, muutokset olivat kuitenkin selvästi havaittavissa. Niinä syksyinä, joiden jälkeisinä keväinä kelirikkoa havaittiin enemmän kuin muulloin tutkimusaikana, tierakenteen jäätyminen eteni muita syksyjä hitaammin. Päätelmien tekemistä vaikeuttavat monet syyt: kelirikon vuosittainen vaihtelu ja esiintyminen olivat vähäisiä; lisäksi kelirikon tarkastelu tiepiireittäin kuvaa vain likimääräisesti aseman edustaman alueen kelirikkoa. Haastattelututkimuksen mukaan roudan seuranta-asemien suurin hyöty liittyy tällä hetkellä painorajoitusten poistamisen ajankohtaan, jota on voitu aikaistaa jopa muutamalla viikolla, kun aseman tuottama tieto on osoittanut tierakenteen kuivuneen riittävästi. Tiepiireillä ei kuitenkaan ole resursseja mittaustiedon analysointiin, joten tarvitaan valmiit raportit asemien tuottamasta tiedosta. Kevätkelirikon seurannan lisäksi asemien tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös syys- ja talvikelirikon seurannassa sekä kelirikkokorjausten ajankohtaa määritettäessä. Tietoa pystyttäisiin käyttämään myös lähtötietona kelirikkoa tai tierakenteen routaa ennustavissa malleissa. Ennuste tierakenteen kosteudesta ja roudasta esitettäisiin teemakarttojen avulla Internetissä. Tiedon käytettävyyttä lisäävät mittauksen jatkuvuus ja aseman sijainnin pysyvyys sekä tiedon vuosittainen vertailu. Mittaustavan yhtenäistäminen helpottaisi asemien tuottaman tiedon vertailtavuutta. Asemat tulisi sijoittaa tiepiirien rajoista riippumattomien kelirikkoalueiden mukaisesti ja asemien lukumäärän tulisi olla nykyistä selkeämmin suhteessa kelirikon esiintymiseen.
3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE Faculty of Engineering and Architecture MASTER THESIS Author: Marko Kelho The use of frost monitoring stations for imposing truck weight Master Thesis: restrictions Date: Number of Pages: Professorship: Highway Engineering Code: Yhd-10 Supervisor: Professor Terhi Pellinen, Helsinki University of Technology Instructor: M.Sc. Tuovi Päiviö-Leppänen, Finnish Road Administration Keywords: Frost monitoring station, thaw weakening, weight restriction The aim of the study was to investigate monitoring data produced by frost monitoring stations located at different parts in Finland. Furthermore, it was studied whether the collected data could be utilized more effectively for imposing truck weight restrictions. The study material included records of visual inspection of thaw weakening, records of imposed truck weight restrictions, and the monitoring data produced by the stations during years The collected data included temperature measurements and measurements of electrical properties of soil such as dielectric values and electrical conductivity. These electrical properties are used to determine water content in soil and pavement structure. The data were studied by graphical inspection, analysing variables and comparing data to the field observations. In addition, road district engineers and experts on thaw weakening were interviewed. The freeze and thaw of road structure is better captured by the electrical properties of soil compared to the measurements of temperature gradient. However, the electrical properties are to some extent affected by the pavement structure and location of ground water table; therefore, the electrical properties are more local than global and cannot be used easily for forecasting. As the pavement surface temperature is affected by the ambient air temperature, it is easier to use weather forecasts and local air temperature information in addition to pavement temperature gradient to predict the progression of freeze and thaw around the monitoring stations. There were some discrepancies between field observations of thaw weakening and monitoring data, although at some stations measurements matched very well. In addition, measurements at some stations suggest that the decreased rate of frost penetration in the pavement layers indicates increased thaw weakening in the spring. There are, however, several reasons for the lack of clear tends when comparing monitoring data and filed observations; visual inspections of thaw weakening are dependent of the observer; in road district, the amount of thaw weakening in a specific location was assessed using the total amount of thaw weakening in the road district; and the overall amount of thaw weakening and its yearly variation was very small during the years the monitoring data were collected. The frost monitoring data could be used more effectively for mitigating fall and winter freeze-thaw cycles, planning of frost repairs could be enhanced by better timing, and the data could also be used to develop freeze-thaw prediction models. Furthermore, the forecasts of presence of water and frost in the pavement structure could be placed in the Internet by the help of various theme maps. Other important things to consider are the continuity of obtaining monitoring data and the steadiness of monitoring locations. Also, standardization of data analysis methods could enhance interpretation of the data and stations should be located according to the severity of freeze-thaw observations, which may be independent of the location of road district boarders. When purchasing new stations, they should be placed to the areas of observed and potential severe freeze-thaw activity.
4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Tiehallinnon asiantuntijapalvelujen tilauksesta. Työn valvojana toimi Teknillisen korkeakoulun tietekniikan professori Terhi Pellinen ja työn ohjaaja oli diplomi-insinööri Tuovi Päiviö-Leppänen Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Työn ohjausryhmään kuuluivat lisäksi dosentti Jarkko Valtonen Teknillisestä korkeakoulusta sekä diplomi-insinööri Tuomas Toivonen Tiehallinnon asiantuntijapalveluista. Kiitän diplomityön ohjausryhmää työn valvomisesta ja ohjaamisesta. Kiitän myös Tiehallinnon asiantuntijapalveluja, Pirjo Ekmania, Esko Hätälää, Ulf Lindströmiä, Tuula Rytilää ja Ulla Purasta. Kiitokset haastatteluista tiepiirien kelirikkoyhdyshenkilöille ja asiantuntijoille sekä Jouko Beltille (Oulun yliopisto), Timo Saarenkedolle ja Tapio Inkeröiselle (Roadscanners Oy) ja Sami Ylöselle (FinMeas Oy). Espoossa Marko Kelho
5 KÄYTETYT LYHENTEET AB ABK BCI Hk KaM KVL PETA PTM PTM ikä Sa SCI Si sihk SiMr SMA SOP Sr SrM SrMr T&M-Sora TDR Tv Asfalttibetoni Kantavan kerroksen asfalttibetoni Base Curvature Index. Tien päällysrakenteen alaosan kantavuutta kuvaava arvo ( m), joka määritetään pudotuspainolaitteella. Hiekka Kalliomurske Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (ajoneuvoa/vuorokausi). PTM-mittauksessa tien poikittaista epätasaisuutta kuvaava tunnusluku. Liikenteen seassa tapahtuva tien kunnon mittaus, jossa lasermittaustekniikalla mitataan useita eri tunnuslukuja, kuten poikittainen epätasaisuus ja harjanne. PTM-mittausvuoden ja päällystystoimenpiteen vuoden erotus. Savi Surface Curvature Index. Tien päällysrakenteen pintaosan kantavuutta kuvaava arvo ( m), joka määritetään pudostuspainolaitteella. Siltti Silttinen hiekka Silttinen moreeni Kivimastiksiasfaltti Soratien pintaus. Soratien kulutuskerrokseen bitumisella sideaineella liimattu ohut murskekerros. Sora Soramurske Soramoreeni Tiehallinnon sorateiden kunnossapidon hallintajärjestelmä. Time Domain Reflectometer. Sähköisiä impulsseja lähettävä tutka. Turve
6 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 ALKUSANAT 4 KÄYTETYT LYHENTEET 5 1 JOHDANTO 10 2 ROUDAN VAIKUTUKSET TIESTÖLLÄ Yleistä Routa ja routiminen Routimisen edellytykset ja maalajien routivuus Roudan syvyys Roudan sulaminen Kelirikko Kelirikkotyypit Kelirikon syntyyn vaikuttavat tekijät Kelirikkokorjaukset ja niiden kannattavuus Painorajoitukset Yleistä Tiehallinnon painorajoitusmenettely Kelirikosta ja painorajoituksista tiedottaminen liikennemerkeillä Minnesotan painorajoitusmenettely 36 3 KELIRIKKO JA PAINORAJOITUKSET SUOMEN TIESTÖLLÄ Tiestön luokittelu, tieverkon pituus ja liikennemäärät Kelirikko Suomen tiestöllä Painorajoitukset Suomen tiestöllä Painorajoitusten pituus ja määrä kelirikkoon verrattuina 41 4 KELIRIKON SEURANTA Kelirikon seurannassa tarkkailtavat muuttujat 42 vi
7 4.2 Kelirikon seuranta sähköisten ominaisuuksien avulla Dielektrisyys kelirikon seurannassa Sähkönjohtavuus kelirikon seurannassa Lämpötilan seuranta-asemat Vaasan tiepiirin lämpötilan seuranta-asemat Uudenmaan tiepiirin lämpötilan seuranta-asemat Percoasemat 53 5 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Yleistä Kelirikko- ja painorajoitustilastot Roudan seuranta-asemien tuottama tieto Yleistä Lämpötilan seuranta-asemat Percoasemat Haastattelut 63 6 TUTKIMUSTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Roudan seuranta-asemien tuottama tieto lämpötila-, dielektrisyys- ja sähkönjohtavuusprofiilien avulla tarkasteltuna Roudan seuranta-asemien tuottama tieto verrattuna kelirikkoon ja painorajoituksiin Kelirikko ja painorajoitukset tiepiireissä Lämpötilan seuranta-asemien tuottama tieto verrattuna kelirikkoon ja painorajoituksiin Percoasemien tuottama tieto verrattuna kelirikkoon ja painorajoituksiin Kuoreveden ja Javaruksen Percoasemien tuottama tieto verrattuna asemien ympäristöissä vuosina 2005 ja 2006 inventoituun kelirikkoon Roudan seuranta-asemien tuottaman tiedon yleistettävyys Alle 200 km etäisyydellä toisistaan sijainneiden roudan seuranta-asemien tuottaman tiedon vertailu Percoaseman sijainnin muutoksen vaikutukset aseman tuottamaan tietoon Tierakenteen ja sään vaikutukset roudan seuranta-asemien tuottamaan tietoon Tiepiirien kokemuksia roudan seuranta-asemista ja painorajoitussuunnittelusta Yleistä Haastattelut Tutkimusaineiston ja -menetelmien luotettavuuden arviointi Kelirikko- ja painorajoitustilastot ja niiden vertaaminen roudan seuranta-asemien tuottamaan tietoon Roudan seuranta-asemien tuottama tieto 95 vii
8 6.6 Pohdintaa Tierakenteen roudan seuranta sähköisiä ominaisuuksia mittaamalla Roudan seuranta-asemien tuottaman tiedon monipuolinen käyttö 99 7 YHTEENVETO 102 LÄHDELUETTELO 108 LIITTEET 116 Liite 1. Tiepiirit, inventoitu runkokelirikko ja painorajoitukset vuosina (kartta) 116 Liite 2. Inventoitu runkokelirikko vuosina Liite 3. Maanteiden painorajoitukset vuosina Liite 4. Kelirikon ja painorajoitusten suhteellinen pituus vuosina Liite 5. Kelirikon ja painorajoitusten määrä vuosina Liite 6. Kelirikko Kuoreveden Percoaseman ympäristössä vuosina Liite 7. Kelirikko Javaruksen Percoaseman ympäristössä vuosina Liite 8. Vaasan tiepiirin lämpötilan seuranta-asemien lämpötilaprofiilit 128 Liite 9. Uudenmaan tiepiirin lämpötilan seuranta-asemien lämpötilaprofiilit 131 Liite 10. Percoasemien mittaaman dielektrisyyden maksimit lämpötilan funktiona 134 Liite 11. Percoasemien mittaaman dielektrisyyden maksimit lämpötilan funktiona 138 Liite 12. Percoasemien mittaaman sähkönjohtavuuden maksimit ajan funktiona 142 Liite 13. Percoasemien mittaaman sähkönjohtavuuden maksimit lämpötilan funktiona 146 Liite 14. Percoasemien lämpötilaprofiilit 150 Liite 15. Percoasemien dielektrisyysprofiilit 157 Liite 16. Percoasemien sähkönjohtavuusprofiilit 161 Liite 17. Percoasemien mittaama dielektrisyys ajan funktiona (viivadiagrammit) 168 Liite 18. Percoasemien mittaama sähkönjohtavuus ajan funktiona (viivadiagrammit) 175 Liite 19. Muita Percoasemien tuottamasta tiedosta piirrettyjä diagrammeja 182 Liite 20. Lämpötilan seuranta-asemien sijainti (kartta) 183 Liite 21. Percoasemien sijainti (kartta) 184 viii
9 Liite 22. Tierakenne Uudenmaan tiepiirin lämpötilan seuranta-asemilla 185 Liite 23. Tierakenne Percoasemilla 186 Liite 24. Kuvia tierakenteista Percoasemilla 188 Liite 25. Kuvia lämpötilan seuranta-asemilta 189 Liite 26. Kuvia Percoasemilta 190 ix
10 1 Johdanto 1 JOHDANTO Kelirikkoa esiintyy erityisesti vähäliikenteisillä rakentamattomilla sorateillä. Niiden kautta kuitenkin kulkee paljon metsä- ja rakennusteollisuuden kuljetuksia. Kuljetusten lisäksi kelirikko ja painorajoitukset haittaavat myös maaseudun pienyrittäjien toimintaa sekä liikkumisen tasa-arvon toteutumista. Vaikka inventoidun kelirikon pituus on lyhentynyt viime vuosina, ei kelirikosta ja painorajoituksista aiheutuva haitta ole vähentynyt. Kelirikkoa hallitaan tienpitäjän toimesta kelirikon seurannalla ja kelirikkokorjauksilla sekä vaikuttamalla liikennekuormitukseen painorajoituksilla ja yhteistyöllä tienkäyttäjien kanssa. Tierakenteen routaantumista sekä roudan syvyyttä ja sulamista on tiepiireissä aikaisemmin arvioitu mittaamalla tierakenteen lämpötilaa routamittareilla. Viime vuosina tiepiireihin on perustettu mittausantureilla ja ohjauskeskuksella varustettuja tierakenteen lämpötilaa ja kosteutta mittaavia roudan seuranta-asemia. Asemien tuottamaa tietoa on käytetty painorajoitussuunnittelun tukena sekä roudan sulamisesta tiedotettaessa. Asemia on kuitenkin hyvin vähän suhteessa Suomen pintaalaan ja tiestön pituuteen. Tähän mennessä asemien tuottaman tiedon analysointia ei ole systemaattisesti tehty. Diplomityön tavoitteena oli tutkia roudan seuranta-asemien tuottamaa tietoa ja arvioida tiedon yleistettävyyttä. Lisäksi tutkittiin, miten aseman sijainti vaikuttaa mittaustuloksiin ja näkyykö toteutunut kelirikko asemien tuottamassa tiedossa. Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, miten asemien tuottamaa tietoa voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin painorajoitussuunnittelun tukena sekä tarkasteltiin vaihtoehtoa käyttää pelkkää lämpötilatietoa roudan seurantaan ja painorajoitusten asettamiseen. Tutkimusaineistona olivat kelirikko- ja painorajoitustilastot sekä roudan seurantaasemien vuosina tuottama tieto. Asemien tuottamaa tietoa verrattiin inventoituihin kelirikkoihin, sillä ne kuvaavat kelirikko-ongelmaa painorajoituksia paremmin, sillä painorajoituksiin vaikuttavat kelirikon lisäksi tiepiirien painorajoituskäytännöt. Yksityisteiden kelirikkoa ja vuotta 2000 aikaisempia kelirikkoja painorajoitustilastoja ei tutkittu. Roudan seuranta-asemien tuottamaa tietoa tarkasteltiin kuvaamalla mitattuja muuttujia graafisesti, laskemalla muun muassa keskiarvoja valituista muuttujista ja vertaamalla asemien mittaustietoa kelirikko- ja painorajoitustilastoihin. Asemien tuottamaa tietoa käsiteltiin Excel-ohjelmistolla ja kelirikkotilastojen tutkimisessa käytettiin myös T&M-Sora- ja ArcGIS-ohjelmistoja. Lisäksi diplomityössä haastateltiin tiepiirien kelirikkoyhdyshenkilöitä sekä muita kelirikkoasiantuntijoita. 10
11 2 ROUDAN VAIKUTUKSET TIESTÖLLÄ 2.1 Yleistä 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Tierakenne Tierakenne koostuu alus- ja päällysrakenteesta (Taulukko 1). Alusrakenteeseen kuuluvat pohjamaa, pengertäyte, pohjavahvistukset sekä leikkaus- ja pengerluiskat. Päällysrakenne koostuu useasta kerroksesta, joista osa on sitomattomia ja osa voi olla sidottuja. Päällysrakenne antaa tasaisen alustan liikennettä varten sekä ottaa vastaan liikennekuorman ja jakaa sen alusrakenteelle. (Järvinen, 1991) (Parantainen, 1982) (Tielaitos, 1991) (Tiehallinto, 2004a) Taulukko 1. Tierakenne. (Hartikainen & Jämsä, 1986) (Järvinen, 1991) (Parantainen, 1982) (Tiehallinto, 2004a) (Tielaitos, 1991) Päällysrakenne Alusrakenne Päällystetty tie Päällystekerrokset Sitomattomat kerrokset Kulutuskerros Muodostaa tasaisen ja kulutusta kestävän alustan liikenteelle sekä riittävän kitkan renkaan kanssa Ehkäisee veden tunkeutumista alempiin kerroksiin Bitumilla sidotut kerrokset (taipuisa rakenne) Kantavan kerroksen sidottu yläosa Käytetään, kun tarvitaan suurta kantavuutta Saa olla liikenteessä 1-3 vuotta ennen kulutuskerroksen rakentamista Murske Soratie Kulutuskerros Muodostaa tasaisen ja kulutusta kestävän alustan liikenteelle sekä riittävän kitkan renkaan kanssa Ehkäisee veden tunkeutumista alempiin kerroksiin Murske Sidekerros Sorateillä ei ole kantavaa kerrosta, mutta kulutuskerroksen alapuolella voi olla sidekerros Parantaa kantavuutta ja sitoo kosteutta Kulutuskerrosta karkeampi murske Kantavan kerroksen sitomaton alaosa Lisää tien kantavuutta Muodostaa pohjan päällystekerroksille Murske Jakava kerros Jakaa kuorman alemmille kerroksille ja lisää kantavuutta Kuivattaa tierakennetta ja katkaisee veden kapillaarisen nousun Luonnon kiveä tai mursketta Suodatinkerros Estää päällys- ja alusrakenteen sekoittumista Ehkäisee veden kapillaarista nousua ja routimista Suodatin hiekka, sora tai murske; tarvittaessa käytetään suodatinkangasta Pohjamaa tai pengertäyte Ehkäisee epätasaisia painumia ja routanousuja Vaikuttaa tien kantavuuteen ja kestävyyteen Pengertäyte ei saa sisältää savea, kiviä eikä lohkareita 11
12 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Tiet jaetaan kulutuskerroksen perusteella kestopäällyste-, kevyt päällyste- sekä sorateihin. Sorateiden tierakenne on hyvin vaihteleva. Suomessa se koostuu yleensä kulutus- ja sidekerroksesta sekä jakavasta kerroksesta ja suodatinkerroksesta. Kulutuskerros on tärkein soratien kuntoon sekä ajettavuuteen vaikuttava rakenneosa. Osa sorateistä on rakentamattomia teitä eli niillä ei ole kulutuskerroksen lisäksi muita rakennekerroksia. Rakentamattomat tiet on tehty kasaamalla tieuralle tien reunoilta ja ojista kaivumaata ja vain ylin kerros on rakennettu routimattomasta materiaalista. (Lappalainen, Eerola & Patrikainen, 1985) (Nyman, 1997) (Saarelainen & Törnqvist, 2004) (Tielaitos, 1995) Tien kantavuus Merkittävin tien päällysrakenteeseen kohdistuva kuorma on liikennekuorma, joka on luonteeltaan dynaamista kuormitusta. Alusrakennetta kuormittavat lisäksi yläpuoliset kerrokset. Kuormitus aiheuttaa tierakenteessa muodonmuutoksen, joka koostuu kimmoisesta eli palautuvasta sekä plastisesta eli pysyvästä osasta. Muodonmuutoksia tapahtuu sekä päällys-, että alusrakenteessa. Tien kantavuudella tarkoitetaan tierakenteen kuormituskestävyyttä eli kykyä kestää kuormitusta ilman, että rakenteeseen syntyy murtumia tai pysyviä muodonmuutoksia. Kantavuus ilmaistaan yhdellä koko tien rakennetta kuvaavalla kimmokertoimella (Kaava 1) (Belt, Ehrola & Piippo, 1986) (Järvinen, 1991) (Parantainen, 1982): = (1) jossa E on kimmokerroin (kn/m 2 ) jännitys (kn/m 2 ) suhteellinen muodonmuutos Maarakenteiden kantavuus määräytyy pääasiassa maan leikkauslujuuden perusteella (Kaava 2) (Ehrola, 1996) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982): = + (2) jossa τ f on leikkauslujuus (kn/m 2 ) c tehokas koheesio (kn/m 2 ), kitkamaalajeilla c = 0 σ tehokas normaalijännitys eli raepaine (kn/m 2 ) tehokas kitkakulma ( ), koheesiomaalajeilla = 0 12
13 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Tehokas normaalijännitys saadaan kokonaisjännityksen ja huokosveden paineen erotuksena (Kaava 3) (Ehrola, 1996) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982): = (3) jossa σ on tehokas normaalijännitys (kn/m 2 ) σ kokonaisjännitys (kn/m 2 ) u w huokosveden paine (kn/m 2 ) Vesipitoisuus vaikuttaa tien sitomattomien rakennekerrosten ja pohjamaan kantavuuteen. Huokosveden paineen kasvu pienentää maan tehokasta normaalijännitystä ja siten myös leikkauslujuutta. Hyvin vettä läpäisevillä maalajeilla ei yleensä synny leikkauslujuutta alentavaa huokosveden painetta. Jos vesipitoisuus kasvaa suuremmaksi kuin 80 % ja tiehen kohdistuu kuormitusta, niin leikkauslujuus pienenee merkittävästi. (Ehrola, 1996) (Suhonen, 2005) Hienorakeisten maalajien leikkauslujuus puolestaan riippuu hyvin voimakkaasti vesipitoisuudesta ja hienorakeisilla maalajeilla kantavuus laskee jyrkästi maaperän vesipitoisuuden kasvaessa. Keväällä tierakenteen vesipitoisuuksissa on suuria eroja pienelläkin alueella. Kantavuus saattaa vaihdella huomattavan paljon lyhyelläkin tieosuudella kevään aikana. (Ehrola, 1996) (Jämsä, 1985) (Järvinen, 1991) (Pihlamäki, 1987) (Suhonen, 2005) Ympäristötekijöillä on suuri vaikutus tierakenteen kantavuuteen ja kestävyyteen. Tärkeimmät niistä määräytyvät tien alusrakenteen, pohjaveden pinnan ja ilmaston perusteella. Tien jäätyessä sen kantavuus kasvaa moninkertaiseksi, mutta keväällä roudan sulaessa kantavuus saattaa olla vain puolet syksyn kantavuudesta. (Ehrola, 1991) (Huhtala M., 1979) (Huhtala R., 1985) (Järvinen, 1991) Veden esiintyminen maaperässä Maaperä on kallioperän päällä olevaa irrallista orgaanisten ja ei-orgaanisten ainesten muodostamaa materiaalia. Sen aineksena on maa eli maa-aines, joka on rakennustekniikassa yleinen ainekäsite. Maa-aines koostuu maalajeista, joiden muodostuminen on eräs geologisen kehityksen vaihe kallioperän kiertokulussa. Kallioperä koostuu mineraaliseoksista eli kivilajeista. (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) Luonnonkosteassa maaperässä on maa-aineksen lisäksi vettä ja ilmaa. Vesi on maarakeiden välisessä huokostilassa sekä kalliota halkovissa raoissa. Veteen vaikuttaa fysikaalisia voimia, kuten painovoima, pintajännitys ja sähköstaattiset voimat. Näiden voimien vaikutuksesta vesi voi esiintyä (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982): 13
14 2 Roudan vaikutukset tiestöllä vapaana eli gravitaatiovetenä, kapillaari- eli viskoosivetenä ja adsorptio- eli vaippavetenä. Gravitaatiovesi liikkuu huokosissa painovoiman vaikutuksesta. Kapillaarivesi on maarakeiden väliin kapillaaristen voimien, kuten pintajännityksen vaikutuksesta kiinnittynyttä vettä. Kapillaarivesi esiintyy kahdessa kerroksessa siten, että ulompi kerros pysyy kiinni pintajännityksen ja kolloidisten voimien avulla ja sisempänä vaikuttavat ainoastaan kolloidiset voimat. Adsorptiovesi on maahiukkasten ja vesimolekyylien välisten sähköstaattisten voimien maarakeiden pinnalle sitomaa vettä. Hydroskooppinen vesi on ilman vesihöyrystä maarakeiden pinnoille ohuiksi kalvoiksi tiivistynyttä adsorptiovettä. Pohjavesi on hienorakeisissa maaperässä lähinnä adsorptiovettä, mutta karkearakeisessa maaperässä gravitaatiovettä. Pohjavesivyöhyke päättyy vettä läpäisemättömään maa- ja kalliokerrokseen. Maaperän huokostila ja kallioraot voivat olla osittain tai kokonaan veden täyttämiä. Kyllästysasteen, veden paineen, liikkuvuuden ja sitoutuneisuuden mukaan maaperä jaetaan neljään vesivyöhykkeeseen (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) (Saarenketo, 1998) (Suhonen, 2005): Juurivyöhyke, Vajovesivyöhyke (alaspäin liikkuva gravitaatiovesi), Kapillaarivyöhyke ja Pohjavesivyöhyke. Veden kapillaarinen nousukorkeus Nesteellä on taipumus tunkeutua ohuisiin huokosiin nesteen ja sitä ympäröivän seinämän aiheuttaman vetovoiman sekä nesteen pintajännityksen vaikutuksesta. Kapillaarinen nousukorkeus voidaan laskea yhtälöstä (Kaava 4) (Syed, Scullion & Randolph, 1999): h = 2 (4) jossa h on kapillaarinen nousukorkeus (m) pintajännitys (N/m) veden ja pinnan kosketuskulma ( ) r kapillaariputken läpimitta (m) w nesteen tiheys (kg/m 3 ) g maan vetovoiman kiihtyvyys (m/s 2 ) 14
15 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Maaperässä pohjavesi pyrkii nousemaan veden pintajännityksen, maa-aineksen ja vesimolekyylien välisen vetovoiman vaikutuksesta maahuokosiin pohjaveden pinnan yläpuolelle. Kohoaminen jatkuu, kunnes vesimassaan kohdistuva painovoima ja kapillaarivoimat ovat tasapainossa. Maaperässä kapillaarinen nousukorkeus on siten pohjaveden pinnan ja kohonneen vedenpinnan välinen etäisyys. Jos yhtälöön (Kaava 4) sijoitetaan veden tiheys (1 000 kg/m 3 ) ja maan vetovoiman kiihtyvyys (9,81 m/s 2 ) sekä maa-aineksen ja veden välinen pintajännitys (0,073 N/m) ja kosketuskulma ( 1 ), niin yhtälö saadaan muotoon (Kaava 5) (Suhonen, 2005) (Syed, Scullion & Randolph, 1999): 1, h (5) jossa r on kapillaariputken läpimitta (m) Maaperässä veden kapillaarinen nousukorkeus on siis kääntäen verrannollinen kapillaariputken sisäläpimittaan. Maan kapillaariputkiston keskimääräinen halkaisija on puolestaan verrannollinen maan raekokoon, joten veden kapillaarinen nousukorkeus on kääntäen verrannollinen maalajin raekokoon. Kapillaarisuuden riippuvuutta maalajin raekoosta ja tiiveydestä kuvataan malleilla, joissa on mukana maalajikohtaisia kokeellisia kertoimia. (Ehrola, 1996) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) (Suhonen, 2005) (Syed, Scullion & Randolph, 1999) Veden jäätyminen maaperässä Maassa oleva vesi ei välttämättä jäädy, vaikka sen lämpötila laskisi nollan alapuolelle. Tämä johtuu muun muassa jäätymisvyöhykkeeseen kohdistuvista puristuksista ja kuormituksista ja veden sisältämistä epäpuhtauksista. Maa-aineksen jäätymislämpötilaa alentavat huokosveden sisältämät suolat ja kolloidit. Veden jäätymiseen vaikuttavat maaperän rakenneosien suhteet sekä vedenläpäisevyys. Maaveden jäätyminen saattaa kestää jopa kuukausia, vaikka maan lämpötila olisi nollaa alhaisempi. Talvikuukausinakin maavesi on pääasiassa sulaa ja vesi liikkuu maaperässä. (Belt, 2007) (Hänninen, Venäläinen & Sutinen, 2005) (Roadscanners Oy, 2001) (Ryynänen, 2000) (Saarelainen, 1990) 15
16 2.2 Routa ja routiminen Roudan seuranta-asemat painorajoitussuunnittelun tukena Routimisen edellytykset ja maalajien routivuus 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Routa Roudaksi kutsutaan maakerrosta, joka on kovettunut maakerroksessa olevan veden jäätymisen johdosta. Roudan syntymiseen vaikuttavat ilman lämpötila, maan vesipitoisuus, rakeisuus, maakerrokseen kohdistuva kuormitus sekä routaantumisnopeus. Roudan paksuutta nimitetään roudan syvyydeksi ja sen alapintaa routarajaksi. Jos roudan muodostumisen eli routaantumisen yhteydessä maaperän vesipitoisuus ja tilavuus kasvavat ja syntyy pinnan kohoilua eli routanousua, tapahtumaa sanotaan routimiseksi. Routiminen johtuu veden kapillaarisesta noususta kerrosroudan jäämuodostumiin. Kaikki maalajit ovat routaantuvia, mutta routimista tapahtuu vain routivissa maalajeissa. (Hartikainen, 2000) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) (Järvinen, 1991) (Suhonen, 2005) (Parantainen, 1982) (Tielaitos, 1991) Routaa esiintyy pinta-, onkalo- ja kerrosroutana sekä massiivisena routana. Pintarouta muodostuu pystysuorista jääneulasista, joiden yläpäässä on ohut maakerros. Onkalorouta syntyy maan pintakerroksen onkaloiden seinämiin jäätyneestä vedestä. Kerrosroudassa vuorottelevat vaakasuorat jääkerrokset sekä -linssit sulan tai massiivisesti routaantuneen maakerroksen kanssa. Kerrosroudan yhteydessä tapahtuu aina routanousua ja sitä muodostavia maalajeja sanotaankin routiviksi. Routivia maalajeja on % Suomen maaperästä. Massiivista routaa muodostavia maalajeja sanotaan routimattomiksi, sillä niiden tilavuudessa ei tapahdu muutoksia routaantumisen yhteydessä. (Ehrola, 1973) (Huhtala M., 1991) (Järvinen, 1991) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) 16
17 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Routiminen Maarakeisiin sitoutuneella vedellä on maakerroksessa vallitsevan paineen vuoksi vapaata vettä alhaisempi jäätymispiste, joten lämpötilan laskiessa ensimmäiseksi maaperässä jäätyy vapaa vesi. Lämpötilan laskiessa myös sitoutuneen veden molekyylit liittyvät jääkiteeseen. Maarakeisiin sitoutuneeseen vesivaippaan syntyy molekyylivajaus, jonka vaippa pyrkii täyttämään imemällä sulina olevista huokosista vesimolekyylejä poistuneiden tilalle. Huokoset täyttyvät pohjavedestä niihin syntyneen alipaineen ja kapillaarivoimien vaikutuksesta. Jääkide kasvaa, kunnes veden saanti katkeaa. Kiteistä kasvaa jääkerroksia ja -linssejä. Veden jäätymisen aiheuttama tilavuuden kasvu tapahtuu suurimmaksi osaksi ylöspäin, jossa vastustava voima on yleensä pienin. Routimisen aiheuttama maakerroksen tilavuuden kasvu on 5 20 %. Routivan maakerroksen syntyyn vaikuttavat maan rakeisuus, lämmönjohtavuus ja vesipitoisuus, pohjaveden sijainti, routaantumisnopeus sekä routivan kohdan kuormitus. Mitä suurempi on routaantumisnopeus, sitä vähemmän ja ohuempia jääkerroksia ehtii muodostua. Jos routaraja pysyy kauan paikallaan, esimerkiksi leudon talven vuoksi, niin syntyy paksu jääkerros. (Ehrola, 1996) (Ehrola, 1973) (Järvinen, 1991) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) (Hartikainen, 2000) (Suhonen, 2005) Routimisen edellytyksenä ovat seuraavat tekijät (Anderson, 1989) (Roadscanners Oy, 2001): 1. routimisherkän maalajin esiintyminen, 2. maalämpötila < 0 C ja 3. veden saatavuus. Maalajien routivuuteen vaikuttaa eniten maalajin vedenläpäisevyys ja kapillaarisuus, siis maalajin raekoko. Routivilla maalajeilla kapillaarinen nousukorkeus on yli metrin ja erittäin routivilla yli kaksi metriä. Murskeiden ja sorien routivuutta ei voida luotettavasti määrittää kapillaarisen nousukorkeuden avulla. Savella on suuri kapillaarisuus, mutta sen vedenläpäisevyys on heikko; hiekka on hyvin vettä läpäisevää, mutta sillä on pieni kapillaarisuus. Routimattomia ovat hiekka ja sitä karkeammat maalajit. Voimakkaimmin routivia ovat siltti, silttimoreeni sekä laiha savi. Tierakenteen routimiseen vaikuttavat pohjamaan routivuusominaisuudet, päällysrakenteen paksuus ja veden saatavuus. Tierakenteen routiminen tarkoittaa sitä, että rakenne vaurioituu joko routanousun tai roudan sulamisen vaikutuksesta. (Hartikainen, 2000) (Järvinen, 1991) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) (Parantainen, 1982) (Suhonen, 2005) (Tielaitos, 1993; Tielaitos, 1991) 17
18 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Roudan syvyys Roudan syvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötilan alhaisuus, pakkasen kestoaika, maaperän rakeisuus, lämmönjohtokyky ja vesipitoisuus sekä kasvi- ja lumipeite. Määräävimmät näistä ovat lämpötilan alhaisuus ja pakkasen kesto. Roudan syvyyttä voidaankin arvioida pakkasmäärän avulla (Kaava 6). Roudan syvyys lisääntyy niin kauan kuin pakkassumma kasvaa eli usein huhtikuulle saakka. (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) = (6) jossa z f on roudan syvyys (m) C kerroin (0,0090 0,0115) F pakkasmäärä (h C) Roudan sulaminen Roudan sulaminen alkaa pääasiassa maan pinnalta ja aukeilta paikoilta ulkoilman lämpenemisen johdosta. Maan ja ulkoilman väliseen lämpötasapainoon vaikuttavat pinnan ja ilman välisen lämpötilaeron lisäksi maassa vaikuttavat lämpötilavirtaukset ja maan lämmönjohtavuus. Sulaminen tapahtuu yhtä aikaa roudan ylä- ja alapuolelta ja sulamisrintamat kohtaavat sulamisen päätyttyä. Sulamisesta % tapahtuu ylhäältä päin. Kerrosroudan sulaessa pinnan alapuolella oleva vettä läpäisemätön kerros estää veden poistumisen alaspäin ja sulanut kerros muuttuu ylikosteaksi. Tapahtumaa kutsutaan routapehmenemiseksi. Jos sulaneeseen kerrokseen kohdistuu esimerkiksi liikenteen aiheuttamaa kuormitusta ja tärinää, niin maakerros vetelöityy. Ilmiö esiintyy erityisesti keväisin vanhoilla sorateillä ja siitä käytetään nimitystä kelirikko. Tierakenteessa routa sulaa nopeimmin tien reunassa ja ylhäältä päin. Kelirikon aikana tien kantavuus tilapäisesti heikkenee. (Ehrola, 1996) (Jääskeläinen, Rantamäki & Tammirinne, 1982) (Palolahti, Slunga, Saarelainen & Orama, 1993) (Ryynänen, 2000) (Suhonen, 2005) 18
19 2.3 Kelirikko Kelirikkotyypit Roudan seuranta-asemat painorajoitussuunnittelun tukena 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Pintakelirikko Keväisin esiintyvässä pintakelirikossa tien pintaosa sulaa cm syvyyteen ja sulamisesta vapautunut vesi pehmentää tien pinnan. Pintakelirikon vaikeus riippuu sulamisen aikaisesta säästä, liikennekuormituksesta, kulutuskerroksen rakeisuudesta ja hienoainespitoisuudesta sekä tierakenteen routaantumisnopeudesta ja vesipitoisuudesta routaantumisen aikana. Kulutuskerroksen korkeaan hienoainespitoisuuteen liittyvä kelirikko on yleensä aina pintakelirikkoa. Pintakelirikkovaiheelle on tyypillistä tien ylimpien kerrosten suuri sähkönjohtavuus. Vaihe kestää yleensä yhdestä kahteen viikkoon, jona aikana ei yleensä tarvita painorajoituksia. Sateet ja sulamisvedet vaikeuttavat pintakelirikkoa. (Aho, 2004) (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Launonen & Turunen, 1995) (Saarenketo & Aho, 2005a) (Strandvall, 2006) (Suhonen, 2005) (Tiehallinto, 2007a) Runkokelirikko Tierakenteen roudan sulamisen edetessä syvemmällä rakenteeseen voi seurata runkokelirikko. Silloin tien pinta on mahdollisesti jo kuivunut ja kovettunut, mutta tien runko on pehmeä. Jäälinsseistä sulanut vesi ei pääse poistumaan tien sivuille tai alaspäin, sillä vielä jäässä olevat huonosti vettä läpäisevät kerrokset estävät veden poistumisen. Liikenteen kuormituksen seurauksena huokosveden paine kasvaa ja se pienentää maarakeiden välistä tehokasta jännitystä ja tierakenteen kantavuutta. (Aho, 2004) (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Launonen & Turunen, 1995) (Strandvall, 2006) (Suhonen, 2005) (Tiehallinto, 2007a) Syyskelirikko Roudan sulamisen lisäksi kelirikon syntyyn vaikuttavat runsaat sateet. Sateisiin liittyvä kelirikko esiintyy pääasiassa syksyllä, minkä vuoksi siitä käytetään nimitystä syyskelirikko. Syyskelirikko on pääosin pintakelirikkoa. Leutoina talvina voi esiintyä syyskelirikon kaltaista talvikelirikkoa. (Aho, 2004) (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Launonen & Turunen, 1995) (Tiehallinto, 2007a) (Strandvall, 2006) (Suhonen, 2005) 19
20 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Kelirikkovaiheet Kelirikkotyyppien lisäksi vuoden aikana esiintyvää kelirikkoa voidaan tarkastella prosessina, jossa on viisi vaihetta (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Saarenketo & Aho, 2005a): 1. Syksyn jäätymis-sulamispehmeneminen 2. Pintakelirikko 3. Rakennekelirikko 4. Pohjamaan kelirikko 5. Syyskelirikko. Jäätymis-sulamisvaihe esiintyy myöhään syksyllä. Jäätymis-sulamissyklin aikana tien ylimmät kerrokset jäätyvät muutamiksi päiviksi, mutta sulavat lämpötilan noustessa. Jäätymis-sulamissyklien seurauksena vettä imeytyy pohjamaasta tien päällysrakenteen ylimpiin kerroksiin. Kulutuskerros saattaa vettyä ja muuttua plastiseksi. Syksyn jäätymis-sulamissyklit vaikuttavat kevään kelirikko-ongelmien vaikeuteen varsinkin, jos niiden yhteydessä muodostuu tierakenteeseen kerrosroutaa. (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Saarenketo & Aho, 2005a) Rakennekelirikkovaiheessa sulamisrintama etenee tien pinnasta cm syvyyteen, mutta pohjamaa on edelleen routainen. Jos tierakenne routii ja on huonolaatuista materiaalia, niin kohonnut vesipitoisuus yhdessä liikennekuormituksen kanssa heikentää tien kantavuutta. Erityisesti SOP teillä kelirikosta aiheutuvat vauriot liittyvät pinta- ja rakennekelirikkoon. (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Saarenketo & Aho, 2005a) Pohjamaan kelirikkovaihe alkaa, kun sulamisrintama saavuttaa pohjamaan yläpinnan. Silloin esiintyvien kelirikkovaurioiden vakavuus riippuu pohjamaan routivuudesta sekä tien rakennekerrosten paksuudesta ja jäykkyydestä. Pohjamaan kelirikon aikana tien kuntoon vaikuttavat tietä käyttävän raskaan liikenteen kuormitus ja liikennöintitaajuus. Tien kantavuus on heikoimmillaan, kun routa on kokonaan sulanut. (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Saarenketo & Aho, 2005a) 20
21 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Kelirikon syntyyn vaikuttavat tekijät Kelirikon syntymisen edellytykset Roudan sulamisesta johtuvan kelirikon syntymisen edellytykset ovat tierakenteessa olevan routivan maa-aineksen jäätyminen, sulamisen aikana vapautuvan veden jääminen tierakenteeseen ja samaan aikaan tapahtuva kuormitus (Kuva 1). (Aho, 2004) (Aho Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Launonen & Turunen, 1995) Routivan maa-aineksen lämpötila laskee ja routarajalla on riiitävästi vettä saatavissa Roudan sulaessa vapautuva vesi jää tierakenteeseen Tietä kuormitetaan roudan sulamisen aikana Kuva 1. Kelirikon syntymisen edellytykset. (Launonen & Turunen, 1995) Kelirikon syntyyn vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat liikenne- ja ympäristökuormitus sekä kohteen olosuhdetekijät (Taulukko 2). Kelirikkoa esiintyy eniten rakentamattomilla sorateillä, mutta myös rakennetuilla sorateillä sekä sirotepinta- ja öljysorateillä. (Aho, 2004) (Aho Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Launonen & Turunen, 1995) Taulukko 2. Kelirikon syntymiseen vaikuttavat tekijät. (Aho, 2004) (Aho, Saarenketo& Kolisoja, 2005) Olosuhdetekijät Ympäristökuormitus Liikennekuormitus Kuivatusolosuhteet Tien ja ympäristön topografia Kuivatusrakenteet Tierakenne Rakennekerrosten laatu, paksuus ja sekoittuneisuus Pohjamaa Maalaji ja sen routivuus Sää ja hydrologiset tekijät Lämpötila Pohjaveden pinnan korkeus Sadanta Routa Raskas liikenne Ajoitus Määrä Akselikuorma Rengaspaine Palautumisaika Sään vaikutus kelirikon vaikeuteen Kelirikon vaikeuteen vaikuttavat syksyn sademäärä, alkutalven lämpötila (routaantumisaika), talven pakkasmäärä sekä sulamiskauden lämpötila (sulamisaika), sademäärä ja yöpakkaset (Taulukko 3). Sateinen syksy lisää tierakenteen ja pohjamaan kosteutta. Leutona alkutalvena maahan sitoutuu enemmän vettä kuin kylmänä. Jos tierakenne routaantuu nopeasti, niin routaraja estää veden kulkeutumista ja rakenteeseen syntyy vain ohuita jääkerroksia. Jos lämpötila vaihtelee syksyllä paljon ja routaantuminen on hidasta, niin tierakenteeseen muodostuu paksu jääkerros. Usein vaikea kelirikko ilmenee leudon talven jälkeen. (Belt, Lämsä, Ehrola, Ernvall & Seppälä, 1999) (Hartikainen, 2000) (Suhonen, 2005) 21
22 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Sulamiskauden korkea lämpötila nopeuttaa roudan sulamista ja kelirikon poistumista, mutta jos routa sulaa nopeasti, niin vettä vapautuu enemmän kuin tierakenteesta pystyy poistumaan ja rakenteeseen voi kerääntyä paljon kosteutta. Sateet nopeuttavat roudan sulamista, mutta lisäävät kosteuden määrää rakenteessa. Yöpakkaset lieventävät kelirikkoa, sillä kun pintaosan lämpötila laskee, nousee kosteus sulaneesta kerroksesta lähelle tien pintaa. Pakkasyön jälkeen päivä on usein aurinkoinen, joilloin kosteuden haihtuminen tien pinnan kautta on voimakasta. Varjoisat tien kohdat sulavat yleensä muita kohtia hitaammin. Niissä kohteissa kelirikko ilmenee myöhemmin ja kestää pidempään kuin muualla. (Belt, Lämsä, Ehrola, Ernvall & Seppälä, 1999) (Launonen & Turunen, 1995) (Pirinen, 2007) (Saarenketo, 2007) (Suhonen, 2005) Taulukko 3. Sääolosuhteiden vaikutus kelirikon vaikeuteen. Sääolosuhde Sateinen syksy Leuto alkutalvi ja lämpötilan vaihtelu Nopeasti etenevä lämmin sulamiskausi Sateinen kevät Pakkasyö ja sitä seuraava aurinkoinen päivä sulamiskautena Vaikutus tierakenteen routaantumiseen ja roudan sulamiseen Tierakenteeseen kertyy paljon kosteutta. Hidas rountaantuminen aiheuttaa paksun jääkerroksen. Tierakenteen routa sulaa nopeammin kuin tie ehtii kuivua. Nopeuttaa roudan sulamista, mutta lisää kosteutta tierakenteessa ja hidastaa kosteuden poistumista. Nostaa kosteutta tierakenteesta kohti tien pintaa ja jos seuraava päivä on aurinkoinen, niin kosteus haihtuu. Vaikustus kelirikkoon Lisää vaikean kelirikon mahdollisuutta. Yleensä pahentaa kelirikkoa. Vähentää kelirikkoa ja kelirikkoajan kestoa. Liikennekuormituksen vaikutus kelirikkoon Raskaan liikenteen aiheuttamaan liikennekuormitukseen vaikuttavat metsäyhtiöiden kuljetusreitit, suuret rakennushankkeet sekä raskaiden ajoneuvojen nopeudet. Alhainen ajonopeus (< 40 km/h) lisää liikennekuormituksen vaikutusta. Kuormitus voi olla myös toispuoleista, sillä raskas liikenne saattaa käyttää vain tien toista puolta. Liikenteen käyttämän puolen kantavuus paranee roudan sulamisen jälkeen kevyesti kuormitettua puolta huomattavasti hitaammin. (Kurkela, 2007) (Pirinen, 2007) (Saarenketo, 2007) Pohjamaan ja tien topografian vaikutus kelirikkovaurioihin Kallio ja moreeni Rinnekohteissa kallio saattaa padota roudan kanssa virtaavaa pohjavettä tien alle, joka jäätyessään muodostaa tierakenteeseen routaa (Kuva 2A). Sivukaltevissa rinteissä, joissa pohjaveden pinta on lähellä tien pintaa, kelirikko esiintyy yläpuolisen rinteen puolella (Kuva 2B). Rinteen kautta tierakenteeseen virtaava pohjavesi muodostaa jäätyessään jäälinssejä, jotka aiheuttavat routimista tien ylärinteen puoleisella reunalla. (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Saarenketo & Aho, 2005a) 22
23 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Alavassa maastossa kelirikko esiintyy koko tien poikkileikkauksen alalla. Moreenikumpareen alueella kelirikko sijaitsee kohdassa, jossa tie siirtyy penkereeltä kumpareelle. Jos kyseiset kohteet routivat, pehmenee tie koko poikkileikkauksen alalta. Kelirikko liittyy koveralla pystygeometriaosuudella sijaitsevaan paksuun kulutuskerrokseen, joka on syntynyt tiehöylän vuosien aikana siirtämästä materiaalista. (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Saarenketo & Aho, 2005a) A B Kuva 2. Kelirikkovaurion syntyminen sivukaltevassa rinteessä, kun pohjamaa on kallio (2A) tai moreeni (2B). (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) Savi- ja silttipohjamaat sekä turvemaat Notkelmassa tai tasaisella alueella sijaitsevien tien kohtien kelirikko liittyy usein rakennekerrosten epähomogeenisuuteen. Routiminen aiheuttaa halkeamia tien reunoilla ja ohuiden rakennekerrosten tapauksessa myös keskellä tietä. Silloin esiintyy routasilmäkkeitä, joissa pohjamaa pursuaa liikennekuormituksen vaikutuksesta pintaan tien reunoilta ja keskeltä (Kuva 3A). Savi- ja silttimailla esiintyvään kelirikkoon liittyy usein tien poikkileikkauksen leventymistä. Sivukaltevissa rinteissä routiminen ja kelirikko ovat ajoradalla yläpuolisen rinteen puolella. Turvepohjamailla vauriot ovat yleensä kohdissa, joissa pohjamaa vaihtuu mineraalimaasta turpeeksi. Turv la sijaitsevilla kelirikkokohteilla on heikot reunat (Kuva 3B). (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Saarenketo & Aho, 2005a) A B Kuva 3. Savi- ja silttipohjamailla esiintyy routasilmäkkeitä tien keskellä (3A). Kelirikkokohteiden reunat ovat heikot, jos pohjamaa on turve, savi tai siltti (3B; poikkileikkaus). Lähteestä mukailtu. (Saarenketo & Aho, 2005a) 23
24 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Kelirikkokorjaukset ja niiden kannattavuus Kelirikko on painorajoituksia suurempi haitta ja kustannusten aiheuttaja, sillä se aiheuttaa lisäkustannuksia ja haittaa myös sellaisille yrityksille ja yksityishenkilöille, joiden toimintaa painorajoitukset eivät suoraan vaikeuta. Kustannuksia syntyy muun muassa aika- ja polttoainekustannuksista sekä ajoneuvon nopeammasta kulumisesta. Kelirikkoon varautumisesta seuraa myös lisäkustannuksia. Hoitokustannukset ovat kelirikkoteillä muita teitä korkeammat. Suurin osa (60 80 %) tievaurioista syntyy kelirikkoaikana. (Saarenketo, 2007) (Strandvall, 2006) Kelirikko aiheuttaa metsäteollisuudelle lisäkustannuksia estäessään puun korjuuta ja kuljetuksia jopa 100 M vuosittain. Niitä syntyy muun muassa kuljetuskaluston ylikapasiteetista keväällä, kun talven kausihuippua varten varatulle kalustolle ei löydy käyttöä kelirikkoaikana. Kelirikon aikainen puunsaanti turvataan kasvattamalla varastoja. Siitä seuraa lisäkustannuksia raaka-aineen laadun heikkenemisen ja varastoihin sitoutuneen pääoman takia. Varastoinnin aiheuttamiksi kustannuksiksi on arvioitu noin 40 M /vuosi. Metsäteho Oy:n, Tiehallinnon ja Destian selvityksessä arvioitiin kelirikkokorjausten kannattavuutta Kainuun, Koillismaan, Savo-Karjalan, Keski-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueilla. Näiden alueiden yleisten teiden kelirikkokorjauksiin laskettiin tarvittavan 44 M ; tällä investoinnilla saataisiin yhdessä vuodessa puunhankinnassa noin 40 M kustannussäästö. (Metsäteollisuus, 2006) (Väkevä, 2007) Painorajoituksia noudattaa vain osa kuljetuksista ja jos painorajoitus ei muutenkaan suojaa tietä kelirikolta, niin kelirikkokorjaus täytyy tehdä joka tapauksessa tehdä elintärkeiden kuljetusten turvaamiseksi. Kelirikkokorjaukset täytyy tehdä riittävän pitkällä matkalla. Kelirikkokorjauksilla ei saavuteta yleensä tavoiteltua hyötyä, jos samalla ei paranneta kuivatusta. Korjausten yhteydessä täytyy aina varmistaa kuivatusjärjestelmän toimivuus. Kuivatuksen parantaminen on yleensä tehokkain menetelmä kelirikkotilanteen helpottamiseksi. (Aho, Saarenketo & Kolisoja, 2005) (Strandvall, 2006) (Perälä, Valkeisenmäki, Weckström & Penttinen, 2006) (Tiehallinto, 2006a) 24
25 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Runkokelirikon lisäksi pintakelirikko kasvattaa tien hoidon ja käyttäjien kustannuksia. Syyskelirikon kesto on pidentynyt leutojen talvien vuoksi ja nykyisin Etelä-Suomessa on myös talvikelirikkoa. Pintakelirikon aikainen tien käyttö ei vahingoita tietä, sillä pintakelirikon aikana tien kantavuus voi olla jopa parempi kuin kesällä. Pintakelirikko heikentää kuitenkin ajomukavuutta, pidentää matka-aikoja, likaa ajoneuvoja ja puutavaran kuljetuksia. Eniten pintakelirikon kestoon ja vaikeuteen vaikuttaa kevään sää, mutta myös hoitotoimenpiteissä käytetyn murskeen laatu ja hienoainespitoisuus. Pintakelirikkokorjaukset tulee suorittaa tarpeeksi pitkällä osuudella ja aloittaa riittävän ajoissa. Tärkeimmät toimenpiteet ovat tien kuivatuksesta huolehtiminen, lanaus sekä kelirikkomurskeiden käyttö. (Niittyvuori, 2007) (Suhonen, 2005) 2.4 Painorajoitukset Yleistä Sääolosuhteiden lisäksi kelirikon syntyyn ja vaikeuteen vaikuttaa sulamiskautena tapahtuva liikennekuormitus. Kuormitukseen voidaan vaikuttaa tienpitäjän toimesta yhteistyöllä (tiedotus, yhteydenpito ja tien käytöstä sopiminen kelirikkoaikana) tienkäyttäjien kanssa sekä painorajoitusten avulla. Painorajoitusten tarkoituksena on ehkäistä kelirikkoa, turvata elintärkeät kuljetukset minimitasolla ja vähentää kunnossapidon kohtuutonta lisääntymistä. Liikennekelpoisuus minimitasolla tarkoittaa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla ja että elintärkeät kuljetukset on mahdollista suorittaa. Runkokelirikon lisäksi painorajoituksia voidaan asettaa tarvittaessa myös vaikean pintakelirikon vuoksi. (Tiehallinto, 2007a) (Suhonen, 2005) Elintärkeitä kuljetuksia ovat muun muassa (Tiehallinto, 2007a): hälytysajoneuvo tienpitoajoneuvo linja-auto reittiliikenteessä työmatkaliikenne energia- ja jätehuollon sekä kaupan ja maatalouden välttämättömät kuljetukset Painorajoitus tarkoittaa suurinta maantiellä sallittua ajoneuvon massaa tai ajoneuvoluokkaa. Painorajoituksia käytetään maanteiden lisäksi muun muassa lautoilla ja huonokuntoisilla silloilla. Painorajoitussuunnittelussa ennakoidaan tulevaa kelirikkoa ja sen aiheuttamia painorajoituksia. (Päiviö-Leppänen, 2007) 25
26 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Kelirikkoon liittyvässä painorajoituksessa on kaksi painorajoitusluokkaa (Tiehallinto, 2007a): 1. Suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän massa on 12 tonnia 2. Liikenne sallittu vain henkilöautoille, joiden suurin sallittu massa on 4 tonnia. Näistä yleisempi on 12 tonnin rajoitus, jota voidaan kiristää, jos 1 2 vaurioluokan kelirikon pituus on yli 2 km/tieosa. Painorajoitus asetetaan yleensä liittymien väliin, mutta jos rajoitusta tarvitseva osuus on pitkän liittymävälin keskellä tai toisessa päässä, niin rajoitus voidaan asettaa vain sitä vaativalle osuudelle. Painorajoituksia asetetaan sorateille, soratien pintauksille sekä päällystetyistä teistä lähinnä öljysorapäällysteille ja asfalttipäällysteille, joissa sideaineena on käytetty pehmeää bitumia. (Tiehallinto, 2007a) Painorajoitukset eivät koske edellä mainittuja elintärkeitä kuljetuksia. Muihin kuljetuksiin tiepiiri voi myöntää kertaluontoisen poikkeusluvan. Kuljetuksia, joilta vaaditaan poikkeuslupa, ovat muun muassa metsä- ja rakennusteollisuuden kuljetukset. (Tiehallinto, 2007a) Tiehallinnon painorajoitusmenettely Painorajoitusmenettelyn vaiheet Tiehallinto määrittää syksyllä tieosien kelirikkoluokat kelirikkoalttiuden ja liikenteellisen merkittävyyden perusteella. Sorateiden kelirikkoalttius arvioidaan aiempien vuosien vaurioiden perusteella. Päällystettyjen teiden kelirikkoalttius perustuu tien poikittaisen epätasaisuuden arvoihin. Tiepiirit antavat marraskuussa ennakkotiedotteen seuraavan kevään kelirikoista (Kuva 4). Tiedotuksen tarkoituksena on parantaa kuljetusten tarvitsijoiden ja suorittajien valmiuksia varautua tulevan kevään kelirikkoon. Maaliskuun aikana lähetetään kelirikkotiedote, kun kelirikon vaikeusennuste on valmistunut ja tiepiirit ovat laatineet painorajoitusennusteen. Tiedotteeseen sisältyvät myös tiedot painorajoitusyhdyshenkilöistä ja poikkeuslupamenettelyistä. (Belt, 2007) (Lämsä & Belt, 2007) (Päiviö-Leppänen, 2007) (Tiehallinto, 2007a) 26
27 2 Roudan vaikutukset tiestöllä Kelirikkoluokkien määrääminen Kelirikon ennakkotiedotus Painorajoitusennuste (helmikuu) Painorajoitusennuste Kelirikkotiedote iikk i d Painorajoitusten asettamien, muuttaminen ja poistaminen Tiedotus Internetissä Kelirikkoinventoinnit Kelirikon ennakointi (marraskuu) Painorajoitukset (maalis kesäkuu) Kuva 4. Painorajoitusmenettelyn vaiheita. (Tiehallinto, 2007a) Kelirikkoalttius toimii lähtökohtana painorajoitusennusteen laadinnassa. Kelirikon ennustemallissa Suomi on jaettu maantieteellisiin alueisiin. Malli ennustaa alkutalven ilmastotekijöiden perusteella runkokelirikon suhteellisen pituuden eri hoitourakkaalueilla. Kelirikon vaikeutta arvioidaan toteutuneen kelirikon suhteellisen pituuden avulla. Painorajoitusuhanalaiset eli todennäköisesti painorajoitettavat tiet määritetään tien kelirikkoalttiuden, -luokan sekä kelirikon vaikeusennusteen perusteella (Kuva 5). (Belt, 2007) (Lämsä & Belt, 2007) (Päiviö-Leppänen, 2007) (Tiehallinto, 2007a) Painorajoituksen asettamisesta päättää tiepiiri ottamalla huomioon painorajoitusennusteen, paikalliset olosuhteet ja hoitourakoitsijan näkemyksen. Tiepiiri seuraa kelirikon kehitystä ja muuttaa painorajoituksia kelirikon kehityksen ja liikennekuormituksen mukaan. Painorajoitus voidaan poistaa, kun roudan sulaminen on edennyt yli 80 cm ja tien pintaosassa on kuiva kantava kerros. (Tiehallinto, 2007a) Kelirikkoalttius Tien liikenteellinen merkitys Kelirikkoluokka Kelirikon vaikeusennuste Painorajoitusennuste Kuva 5. Painorajoitusennusteen vaihteet. (Tiehallinto, 2007a) 27
Hydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotVOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen
VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.
LisätiedotMiksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma
Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Kun tien liikennemäärä on pieni ja alemman tieverkon kuntoon kohdennettava rahoitus rajallista, voidaan päällystetty tie joutua muuttamaan soratieksi.
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotXPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA
XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA 1 DIPLOMITYÖ 2 ESITYKSEN RUNKO Työn tausta ja tavoitteet Päällysrakenteen mitoituksen periaatteet Mitä tehtiin Tulokset Johtopäätökset
LisätiedotLISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN?
LISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN? Jarkko Pirinen Soratiepäivä 16.5.2019 MIKSI SORATEITÄ PITÄÄ KUIVATTAA? Sorateiden osuus Suomen maantieverkon pituudesta noin 35
LisätiedotVAAJREJVTb/\JuJ. g 7-1EL/ Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen. Tielaitos. Suositus yhtenäisestä käytännöstä tielaitoksessa. Kunnossapidon ohjaus
5g ;_ Tielaitos Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen Suositus yhtenäisestä käytännöstä tielaitoksessa Kunnossapidon ohjaus Helsinki 1994 Liikenteen palvelukeskus g 7-1EL/ VAAJREJVTb/\JuJ Kelirikkoteiden
LisätiedotPudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus
Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -
LisätiedotKELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET
KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS KÄYTTÖOSASTO TVH 714321L 1982 KELIRI KKOTEIDEN KPYTUN RAJOITTAMINEN Sisa1 tö: 1. JOHDANTO 2. KELIRIKKOTEIDEN KYTtN RAJOITTAMINEN 2.1
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotOhje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.
1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotHydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako
Hydrologia L7 Maavedet Maanpinnan alaisten vesien jako Maavesi, vedellä kyllästymätön vyöhyke juurivesi välivyöhyke kapillaarivesi Pohjavesi, vedellä kyllästetty vyöhyke 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotKelirikkokorjausten suunnittelu ja rakentaminen
Saara Aho, Timo Saarenketo ja Pauli Kolisoja Kelirikkokorjausten suunnittelu ja rakentaminen Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito -tutkimusohjelma Tiehallinnon selvityksiä 64/2005 Saara Aho,
LisätiedotUudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy
Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotEPS koerakenne E18 Muurla
EPS koerakenne E18 Muurla Leena Korkiala-Tanttu Aalto yliopisto Sisältö Taustaa ja tavoitteet Koekohde Kohteen suunnittelu ja rakentaminen Käyttäytyminen EPS lohkot Rakennekerrokset Pintamittaukset Johtopäätökset
LisätiedotVäyläviraston materiaalihyväksyntä
Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn
LisätiedotMaaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja
Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja
LisätiedotTietoa tiensuunnitteluun nro 43
Tietoa tiensuunnitteluun nro 43 Julkaisija: Tielaitos Tie- ja liikennetekniikka 17.5.1999 LOIVLUISKISTEN TEIEN KUIVTUS Johdanto Perinteisistä luiskakaltevuuksista (1:1,5 ja 1:3) ollaan siirtymässä loivempiin
LisätiedotNäin pidät yksityistiesi
Näin pidät yksityistiesi kunnossa Kun olet hankkinut OTSO:lta upouuden tien, tai jos olemassa oleva tiesi on juuri laitettu kuntoon, siitä kannattaa pitää huolta. Tien säännöllinen hoitaminen pidentää
LisätiedotRunkokelirikkokorjausten suunnittelu ja toteutus
1 Runkokelirikkokorjausten suunnittelu ja toteutus S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Aarno Valkeisenmäki 2 Esitys perustuu raporttiin ja kalvosarjaan: Saara Aho, Timo Saarenketo ja Pauli
LisätiedotTIEHÖYLÄN ROOLI TEIDEN KUNNOSSAPIDOSSA
TIEHÖYLÄN ROOLI TEIDEN KUNNOSSAPIDOSSA Soratiepäivä Jyväskylä 16.5.2019 / Esa Halttunen Veekmas Oy VEEKMAS OY on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja ja tiehöyläteknologian edelläkävijä, joka on erikoistunut
LisätiedotKelirikon takia asetettavien painorajoitusten hyödyt ja haitat
Diplomityö, Hanne Strandvall: Kelirikon takia asetettavien painorajoitusten Työn tavoite 2 Tavoitteena oli selvittää: Painorajoitusten, eli: - Minkälaisia käytännön ongelmia ja lisäkustannuksia painorajoitukset
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotMetsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke
Yksityistien vuosittainen kunnossapito Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Vuosittainen kunnossapito on tieosakkaiden avaintehtävä. Kunnossapitotöiden
LisätiedotSorateiden pintakunnon määrittäminen
Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua
LisätiedotLIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
361 NOPEUSRAJOITUS Mitat (mm): c suuri 900 normaali 640 pieni 400 Yleistä Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotLumen teknisiä ominaisuuksia
Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotAjoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto
Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino
LisätiedotROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ
ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotMartti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]
Martti Heikkinen Tielaitos Havupuuhake pengertäytteenä Käyttökokeilun seurantatulokset Oulu 1993 Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I] Havupuuhake pengertäytteenä RAKENNE 1 RAKENNE Keski-Pohjanmaan tiepiirissä
LisätiedotCLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan
CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu (lukuun ottamatta
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotOKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ
OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se
LisätiedotILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie
TYÖSELITYS 3575 14.8.2012 ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 KULLAANMÄENTIE
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotHoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste 31.1.2011. 1. InfraRYL 21120 Suodatinkankaat
Hoidon ja ylläpidon alueurakat Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 31.1.2011 1. InfraYL 21120 Suodatinkankaat 2. InfraYL 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 3. akenteilla
Lisätiedot1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE
1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,
LisätiedotMÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET
HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät
LisätiedotROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja
LisätiedotKUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017
REISJÄRVEN KUNTA KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017 85900 Reisjärvi 08 776 -tunnus: 0189548-3 Sisällysluettelo 1. Perustiedot...3 2. Halosen- ja Toivontie...3 2.1. Lähtötiedot...3 2.2.
LisätiedotTurvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotKuivatussuunnittelu. Miten vähäliikenteisiä teitä ylläpidetään taloudellisesti? Seminaari Helsinki Taina Rantanen Sito Tampere oy
Kuivatussuunnittelu Miten vähäliikenteisiä teitä ylläpidetään taloudellisesti? Seminaari 30.08.2006 Helsinki Taina Rantanen Sito Tampere oy 2 Esitys pohjautuu projektin S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotMitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu
Mitä tiet kestävät ovatko massat maksimissaan? Leena Korkiala-Tanttu 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Uusimpia tutkimustuloksia Paripyörä yksittäispyörä Kokonaismassat Akselimassatutkimukset Huokosvedenpaineen
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotSoratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen
Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen Viiteaineistomoniste 14.1.25 1. TYLT: Penger- ja kerrosrakenteet, TIEH 2217-v-4, sivut 7-8 2. TYLT: Murskaustyöt, TIEL 221289-98, sivut 18-2 3. Rakenteilla
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotKevään 2007 kelirikon vaikeusennuste
Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 17/2007 Teuvo Ryynänen, Jouko Belt Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja
LisätiedotTurvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira. Jari Ala Ilomäki
Turvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira Jari Ala Ilomäki Luonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Maarintie 6, 21 Espoo jari.ala ilomaki@luke.fi Metsätieteen päivä, 26.11.218 Turvemaat
LisätiedotMt 941 Männikkövaara
TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 994 - Kohderaportti TPPT 4 Mt 94 Männikkövaara Mika Ahonen Teuvo Holappa Eero Huttunen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Espoo, 4.. Mt
LisätiedotKarstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018
Raportti 1(12) Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018 Tuhkatiehankkeen yleiskuvaus Tapion, Aalto-Yliopiston, Suomen metsäkeskuksen ja Keski-Suomen ELY:n yhteishankkeessa vuosina 2011 2014
LisätiedotKELIRIKON TAKIA ASETETTAVIEN PAINORAJOITUSTEN HYÖDYT JA HAITAT
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto KELIRIKON TAKIA ASETETTAVIEN PAINORAJOITUSTEN HYÖDYT JA HAITAT Hanne Strandvall Diplomityö, joka on tehty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotEspoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.
Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotLÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy
LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET Mika Tulimaa Rudus Oy Ilmaston muutos Ilmastonmuutosta ei tiedeyhteisössä ole enää kyseenalaistettu. Oletus on, että sademäärät lisääntyvät Suomessa 20-40 % (v. 2100). Sateiden lukumäärä
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotVÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA
S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotPäivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ
LisätiedotPuuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Puuhuollon kausivaihtelu ja normit Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 6.10.2017 Selvitys kausivaihtelun vaikutuksista Vuosittaisesta puunhuollon kausivaihtelusta huolimatta puun korjuun ja kuljetuksen henkilöstö-
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotMARJA ISOHAKA VEDEN SAATAVILLA OLON VAIKUTUS RADAN ROUTIMISEEN. Diplomityö
MARJA ISOHAKA VEDEN SAATAVILLA OLON VAIKUTUS RADAN ROUTIMISEEN Diplomityö Tarkastajat: professori Antti Nurmikolu, diplomi-insinööri Kari Pylkkänen. Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tuotantotalouden ja rakentamisen
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotSelvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä
Timo Saarenketo ja Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden syistä Tiehallinnon selvityksiä 44/2002 Timo Saarenketo Jani Riihiniemi Selvitys Kemi-Tornio moottoritien epätasaisuuden
LisätiedotYrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta
West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista
LisätiedotROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 15.6.2011 Viite 82132293 ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
LisätiedotHelminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12
VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotMetsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet
Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Meolo-workshop, Luke, Vantaa 13.9.2016 Taustaa Maan kantavuus
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
LisätiedotKauniaisten kaupunki Kuntatekniikka. YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma
YLEISSUUNNITELMASELOSTUS KASAVUORENTIE Katusuunnitelma Infrasuunnittelu Oy D1010 19.5.2014 RAKENNUSSUUNNITELMA SISÄLLYS YLEISTÄ 1 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 1.1 Kustannusarvio 1 2 MITOITUS JA LIIKENTEELLINEN
LisätiedotKuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).
138 LIITE 5 KENTTÄMITTAUSTEN TULOKSIA 1. Yleistä Malmiradan poikkileikkauksen 1280+360 kohdalla on tehty pysty- ja vaakasuoria muodonmuutosmittauksia sekä huokospainemittauksia joulukuussa 1995, tammikuussa
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
Lisätiedot