Aluskustannukset 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluskustannukset 2006"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/26 26 /t/vrk alustyypeittäin 4 3,5 3 /t/vrk 2,5 2 1,5 Konttialukset Konventionaaliset kuivalastialukset Kuivabulk-alukset Säiliöalukset Ro-ro-alukset 1, Syväys Helsinki 26 ISBN ISSN

2 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivääärä Tekijät (toiieliestä: toiielien nii, puheenjohtaja, sihteeri) Tapio Karvonen, Toi Solakivi, Johanna Vaiste Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskus Turun yliopisto Julkaisun laji tutkius Toieksiantaja Toiielien asettaispäivääärä Julkaisun nii 26 Tiivistelä Tutkiuksessa selvitetään Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä kulkevien lastialusten ja atkustajaautolauttojen keskiääräiset kustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Kustannuslaskelien tarkoituksena on toiia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelien pohjatietona. Edellisen kerran aluskustannukset selvitettiin vuonna 21 ja edellinen päivitys on toiinut vertailukohtana nykyiselle työlle. Tutkiuksen tavoitteena on kauppa-alusten keskiääräisten kustannusten tarkistaisen lisäksi kehittää aluskustannusallia ja tulosten herkkyystarkastelua vastaaaan ajanukaisia olosuhteita. Tässä selvityksessä on ukana suoalaisten alusten lisäksi yös Suoeen ulkoaanliikenteessä saapuneet ulkoaalaiset alukset erotuksena edelliseen päivitykseen. Matkustaja-autolauttojen lisääinen katsottiin yös tarpeelliseksi atkustaja-autolauttojen runsaan liikennöinnin vuoksi Suoen vesillä. Polttoaineen kulutuksen perusteena on käytetty arvioitua todellista konetehoa edellisessä päivityksessä käytetyn aksiitehon sijaan. Lisäksi iehityskustannuksissa on käytetty varustaojen nettokustannuksia niin, että aksetut tuet on jätetty laskelista pois. koostuvat suurelta osin pääoa- ja polttoainekustannuksista. Miehityskustannukset uodostavat kolanneksi suurian kustannuserän. Kustannusten suhteelliset osuudet vaihtelevat varsin paljon eri alustyypeillä ja kokoluokilla. Herkkyystarkastelun ukaan 3 prosentin lasku pääoakuluissa laskisi kokonaiskustannuksia eri alustyyppien osalta noin 8-13 prosenttia. Polttoainekustannusten osalta vaikutus olisi noin 9-16 prosenttia ja iehityskustannusten osalta noin 1-6 prosenttia. Tutkiuksen tulosten ukaan pääoa- ja polttoainekustannukset ovat nousseet edelliseen päivitykseen verrattuna. Pääoakustannukset ovat alustyypistä riippuen nousseet keskiäärin noin 9 prosenttia. Polttoainekustannukset ovat nousseet noin 46 prosenttia. Polttoainekustannuksia vertailtaessa tulee huoioida polttoaineen yleisen hinnan nousun lisäksi se, että selvityksessä käytettiin polttoaineen kulutuksen perusteena arvioitua todellista konetehoa aksiitehon sijaan. Miehityskustannukset näyttäisivät tulosten perusteella laskeneen noin 3 prosenttia. Lasku on selitettävissä sillä, että iehityskustannukset on laskettu nykyisen nettojärjestelän ukaisesti. Lisäksi ulkoaalaisten alusten suoalaisia aluksia edullisean kustannustason alentava vaikutus on huoioitu laskelissa. Avainsanat (asiasanat) aluskustannukset, hankearviointi, vesitieinvestoinnit, kannattavuus Muut tiedot Sarjan nii ja nuero Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/26 Kokonaissivuäärä Kieli 53 Jakaja Merenkulkulaitos suoi ISSN Hinta 2 Kustantaja Merenkulkulaitos ISBN Luottauksellisuus julkinen

3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO MERILIIKENTEEN JA ALUSKUSTANNUSTEN TAUSTATEKIJÖIDEN VIIMEAIKAINEN KEHITYS Meriliikenne Suoen ja ulkoaiden välillä Alustyyppien ja -kokojen kehittyinen Merenkulun tukitilanne Suoessa Merenkulun tukitilanne eräissä kilpailijaaissa Miehityskustannukset eräissä kilpailijaaissa Polttoainekustannukset LASKENTAPERUSTEET JA -MENETELMÄT Tutkiuksessa huoioidut alustyypit ja -koot Alustiedot Pääoakustannukset Polttoainekustannukset Miehityskustannukset Muut aluskustannukset Analyysienetelät Verojen käsittely ALUSKUSTANNUKSET Konttialukset Konventionaaliset kuivalastialukset Kuivabulk-alukset Säiliöalukset Ro-ro-alukset Matkustaja-autolautat KUSTANNUSTEKIJÖIDEN SUHTEELLINEN MERKITYS JA HERKKYYSTARKASTELU ALUSKUSTANNUSTEN KEHITTYMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET: Liite 1 alustyyppiluokittain v. 25 hintatasolla Liite 2 Herkkyystarkastelut Liite 3 Toteutuneet ja laskennalliset lähtötiedot Liite 4 Aluskäyntien lukuäärä ja jakautuinen lippuaittain eri alustyypeissä Suoen sataissa vuonna 24 1

4 1. Johdanto Tutkiuksessa selvitetään Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä kulkevien lastialusten ja atkustaja-autolauttojen keskiääräiset kustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain. Kustannuslaskelien tarkoituksena on toiia pääosin väyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyöty-kustannuslaskelien pohjatietona. Edellisen kerran aluskustannukset selvitettiin vuonna 21, ja edellinen päivitys toiii vertailukohtana nykyiselle työlle. Tutkiuksen tavoitteena on kauppa-alusten keskiääräisten kustannusten tarkistaisen lisäksi kehittää aluskustannusallia ja tulosten herkkyystarkastelua vastaaaan ajanukaisia olosuhteita. Tutkiuksessa selvitetään ensin eriliikenteen sekä aluskustannuksiin vaikuttavien tekijöiden viieaikaista kehitystä. Suoen ja ulkoaiden välistä eriliikennettä sekä alustyyppien ja -kokojen kehittyistä selvitetään viieisen kyenen vuoden ajalta. Lisäksi verrataan uusipien selvitysten pohjalta Suoen erenkulkualan tilannetta tärkeipiin kilpailijaaihin nähden erenkulun tukien ja iehityskustannusten osalta. Työssä selvitetään yös polttoainekustannusten kehittyistä viieisten vuosien aikana. Seuraavaksi ääritellään taustaselvitysten ja asiantuntijalausuntojen pohjalta aluskustannusten ajanukaiset laskentaperusteet ja -tavat kustannustekijöittäin. Aluskustannuslaskelien tulokset esitellään ensin tiiviisti oassa luvussaan ja lisäksi yksityiskohtaisesti liitteenä olevissa taulukoissa. Kustannustekijöiden suhteellista erkitystä sekä laskentatulosten herkkyystarkasteluja tutkitaan luvussa 5. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä aluskustannusten viieaikaisesta kehittyisestä. Selvityksen liitteessä 1 esitetyt yksityiskohtaiset laskelien tulokset pyrkivät kuvaaaan erityyppisten ja -kokoisten Suoeen liikennöivien sekä Suoen että uiden lippujen alla purjehtivien kauppa-alusten keskiääräisiä operointikustannuksia. Laskelien perusteena käytettyä aineistoa on kerätty useista eri lähteistä. Esitetyt kustannukset ovat ateaattisten laskentakaavojen tuloksia eivätkä inkään oleassa olevan aluksen todellisia kustannuslukuja. Selvitys tehtiin vertailun ahdollistaiseksi onin osin saojen periaatteiden ukaan kuin edellinen vuonna 21 tehty päivitys. Erotuksena edelliseen päivitykseen tässä selvityksessä ovat ukana suoalaisten alusten lisäksi yös Suoeen ulkoaanliikenteessä saapuneet ulkoaalaiset alukset. Alusten polttoaineen kulutus on nyt laskettu eri kaavalla kuin edellisessä päivityksessä. Nyt tehdyssä selvityksessä on käytetty polttoaineen kulutuksen perusteena arvioitua todellista ajossa käytettyä konetehoa (8 % aksiitehosta) aksiitehon sijaan ja alusten pääkoneiston keskiääräisenä oinaiskulutuksena on yhdenukaisuuden vuoksi käytetty kaikille alustyypeille arvoa 2 g/kwh, koska saaa arvoa on käytetty yös Suoen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelässä (MEERI 24). Miehityskustannuksissa on käytetty varustaojen nettokustannuksia niin, että aksetut tuet on jätetty laskelista pois. Näin ollen kaikki nyt esitetyt kustannukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisen päivityksen lukujen kanssa. Täänkertaiseen selvitykseen lisättiin uutena alustyyppiluokkana atkustaja-autolautat, koska niiden osuus on erkittävä Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä. Konventionaalisten kuivalastialusten tarkasteluun lisättiin 11 etrin syväysluokka aluskoon kasvun vuoksi. Lisäksi säiliöaluksista poistettiin 5 etrin syväysluokka. Tutkius tehtiin syksyn 25 aikana Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskuksessa (MKK) Merenkulkulaitoksen tilauksesta ja se luovutettiin tilaajalle taikuussa 26. Merenkulkulaitoksessa projektista vastasivat apulaisjohtaja Taneli Antikainen ja tutkija Jukka Valjakka. Merenkulkualan koulutus- ja tutkiuskeskuksessa työn toteuttaisesta vastasivat erikoistutkija Tapio Karvonen sekä tutkijat Toi Solakivi ja Johanna Vaiste. 2

5 2. Meriliikenteen ja aluskustannusten taustatekijöiden viieaikainen kehitys 2.1 Meriliikenne Suoen ja ulkoaiden välillä Tässä luvussa käsitellään lyhyesti Suoen ja ulkoaiden välisen eriliikenteen nykytilaa sekä kehitystä viieisen kyenen vuoden aikana ja erityisesti vuodesta 21 lähtien. 1 Suoalaisilla aluksilla tarkoitetaan aluksia, jotka purjehtivat Suoen lipun alla. Vastaavasti suoalainen tonnisto koostuu Suoen lipun alla olevista aluksista. Suoen erikuljetukset kasvoivat uuteen ennätykseensä vuonna 24. Sataien kautta tuotiin ja vietiin ulkoaanliikenteessä yhteensä 95,9 iljoonaa tonnia tavaraa. Suoalainen tonnisto kuljetti kaikkiaan 31,4 iljoonaa tonnia. Suoalaisen tonniston kuljettaa tonniäärä on ollut suuriillaan 33,9 iljoonaa tonnia ja pieniillään 28,9 iljoonaa tonnia vuodessa viieisen kyenen vuoden aikana (kuva 1). iljoonaa tonnia Yhteensä Suoalaisilla aluksilla Kuva 1. Merikuljetukset Suoen ja ulkoaiden välillä Suoalaisen tonniston osuuden vuonna 1999 alkanut pieneneinen jatkui edelleen vuosina Vuonna 21 osuus oli 37,4 prosenttia, seuraavana vuonna osuus oli 34,2 prosenttia, vuonna 23 osuus nousi hiean ja oli 35,4 prosenttia, kun taas vuonna 24 osuus oli 32,7 prosenttia (kuva 2). Osuus ei ole koskaan ollut vuosien välisenä aikana niin pieni kuin vuonna Lähteenä on käytetty Merenkulkulaitoksen julkaisua Ulkoaan eriliikennetilasto 24 (Merenkulkulaitoksen tilastoja 4/25). 3

6 % Kuva 2. Suoen lipun alla olevien alusten osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä Vuonna 24 erikuljetusten kuljetussuorite oli noin 182 iljardia tonnikiloetriä, joista suoalaiset alukset kuljettivat vajaa 33 iljardia tonnikiloetriä (kuva 3). Vuonna 2 kuljetussuoritteet olivat noin 16 prosenttia aleat kuin 199-luvun puolivälissä, utta kuljetussuoritteet ovat nousseet taas 2-luvulla. Vuodesta 23 vuoteen 24 kuljetussuoritteet notkahtivat jälleen noin 14 prosenttia. Suoalaisten alusten kuljetussuorite on ollut laskusuuntainen viieisen kyenen vuoden aikana: kuljetussuorite on laskenut noin 25 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 24. iljardia tk Yhteensä Suoalaiset alukset Kuva 3. Suoen ja ulkoaiden välisen tavaraliikenteen kuljetussuoritteet Suoen ja ulkoaiden välinen tavaraliikenne suoalaisten alusten kuljetussuoritteen osuudella itattuna on pysynyt suhteellisen saana 2-luvun vuosina. Vuodesta 1995 vuoteen 24 suoalaisalusten kuljetussuoritteen osuus on laskenut vajaa viisi prosenttia. Suoalaisten alusten osuus tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta oli 18,1 prosenttia vuonna 21, 16, prosenttia vuonna 22, 15,9 prosenttia vuonna 23 ja 17,9 prosenttia vuonna 24 (kuva 4). 4

7 % Kuva 4. Suoen lipun alla olevien alusten osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä kuljetussuoritteella itattuna Suoen ja ulkoaiden välillä kuljetettiin 16,2 iljoonaa atkustajaa vuonna 24. Vastaava luku vuonna 21 oli 15,6 iljoonaa atkustajaa. Suoalaisten alusten osuus Suoen ja ulkoaiden välisessä atkustajaliikenteessä on laskenut 2- luvun aikana voiakkaasti (kuva 5). Vuonna 21 suoalaisilla aluksilla kuljetettiin 62,3 prosenttia atkustajista, kun taas vuonna 24 vastaava luku oli 5,6 prosenttia. iljoonaa atkustajaa Yhteensä Suoalaisilla aluksilla Kuva 5. Suoen ja ulkoaiden välinen atkustajaliikenne Yhteenvetona voidaan todeta, että Suoen lipun alla olevien alusten kuljettaat tonniäärät eivät ole kovinkaan paljon uuttuneet viieisen kyenen vuoden aikana, utta suoalaisten alusten osuus ulkoaan tavaraliikenteessä on laskenut huoattavasti. Suoalaisten alusten tavaraliikenteen kuljetussuorite on laskenut kyenessä vuodessa noin 25 prosenttia, kun taas suoalaisalusten kuljetussuoritteen osuus vain vajaa viisi prosenttia. 5

8 2.2 Alustyyppien ja -kokojen kehittyinen Tässä luvussa käsitellään alustyypeittäin ulkoaan alusliikennettä ja Suoen lipun alla olevien alusten osuutta, Suoen kauppalaivastoa sekä alusten keskiääräisten bruttovetoisuuksien kehittyistä. 2 Matkustaja-autolauttaliikenne Suoen ja ulkoaiden välillä on kasvanut huiasti viieisen kyenen vuoden aikana Suoen sataiin saapuneiden alusten lukuäärällä itattuna. Kasvu johtuu Helsingin ja Tallinnan välisen pika-alusliikenteen voiakkaasta lisääntyisestä. Toisaalta Suoen lipun alla olevien atkustajaalusten osuus on laskenut jyrkästi. Suoen sataiin saapuneiden ro-ro-alusten, kuivabulk-alusten ja säiliöalusten lukuäärät eivät ole erityisesti uuttuneet viieisen kyenen vuoden aikana. Konventionaalisten kuivalastialusten lukuäärä on kasvanut jonkin verran. Sekä Suoen lipun alla olevien ro-ro- että säiliöalusten osuus on vähentynyt kyenessä vuodessa kupikin noin 14 prosenttia. Toisaalta taas suoalaisten kuivabulk-alusten osuus on kasvanut 35 prosenttia kyenessä vuodessa. Suoen lipun alla olevien konventionaalisten kuivalastialusten osuus Suoen sataiin saapuneista aluksista ei ole juurikaan uuttunut viie aikoina. (Kuvat 6 ja 7.) Tavarankuljetukset eritse konteissa ja uissa kuljetusvälineissä Suoen sataien kautta ovat edelleen lisääntyneet 2-luvulla. Erityisesti konttiliikenteessä on ollut voiakasta kasvua: viieisen kyenen vuoden aikana konteissa kuljetetun lastin äärä on yli kaksinkertaistunut. Tää näkyy yös Suoen sataiin saapuneiden konttialusten lukuäärän kasvaisena sekä 2-luvulla yös Suoen lipun alla olevien alusten osuuden kasvaisena sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneista aluksista lukuäärä atkustaja-autolautat konttialukset konventionaaliset kuivalastialukset ro-ro-alukset kuivabulk-alukset säiliöalukset Kuva 6. Sataien ulkoaan alusliikenne alustyypeittäin (saapuneita aluksia Suoen sataiin). 2 Lähteenä on käytetty Merenkulkulaitoksen tilastojulkaisuja Ulkoaan eriliikennetilasto 24, Meriliikenne Suoen ja ulkoaiden välillä vuosilta , Kauppalaivasto vuosilta , Kauppalaivastotilasto 24 sekä Suoen kauppalaivasto- ja kalastusalukset vuosilta

9 % atkustaja-autolautat konttialukset konventionaaliset kuivalastialukset ro-ro-alukset kuivabulk-alukset säiliöalukset Kuva 7. Suoen lipun alla olevien alusten osuus ulkoaanliikenteessä Suoen sataiin saapuneista aluksista alustyypeittäin vuosina Suoen lipun alla olevien alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneista aluksista ovat viie vuosikyenen aikana eneän tai väheän kasvaneet eri alustyypeissä lukuun ottaatta konventionaalisia kuivalastialuksia ja kuivabulk-aluksia. Selvintä nousu on ollut säiliöaluksilla ja konttialuksilla, seuraavaksi suurinta nousu on ollut atkustaja-autolautoilla ja ro-ro-aluksilla (kuva 8). Suoalaisista aluksista erityisesti atkustaja-autolautoilla ja säiliöaluksilla on huoattavasti korkeaat keskiääräiset bruttovetoisuudet kuin Suoeen liikennöivillä ulkoaan lipun alla olevilla aluksilla. Myös sataiin ulkoaanliikenteessä liikennöivien Suoen lipun alla olevien konttialusten keskiääräiset bruttovetoisuudet ovat suureat kuin ulkoaalaisilla konttialuksilla. Keskiääräinen bruttovetoisuus on suhteellisen saa Suoen ja ulkoaiden lippujen alla olevilla ro-roaluksilla, kuivabulk-aluksilla ja konventionaalisilla kuivalastialuksilla (kuva 9). 7

10 suoalaiset alukset keskiääräinen bruttovetoisuus atkustaja-autolautat konttialukset konventionaaliset kuivalastialukset ro-ro-alukset kuivabulk-alukset säiliöalukset Kuva 8. Suoen lipun alla olevien alusten keskiääräisen bruttovetoisuuden kehittyinen alustyypeittäin (Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneet alukset). ulkoaalaiset alukset keskiääräinen bruttovetoisuus atkustaja-autolautat konttialukset konventionaaliset kuivalastialukset ro-ro-alukset kuivabulk-alukset säiliöalukset Kuva 9. Ulkoaiden lippujen alla olevien alusten keskiääräisen bruttovetoisuuden kehittyinen alustyypeittäin (Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneet alukset). Suoen kauppalaivastoon on rekisteröity tässä tutkiuksessa käsiteltävistä alustyypeistä eniten konventionaalisia kuivalastialuksia, seuraavaksi eniten atkustajaautolauttoja ja kolanneksi eniten ro-ro-aluksia. Säiliöaluksia on 15, kuivabulkaluksia kahdeksan ja vuodesta 22 Suoen lipun alla on ollut yksi konttialus Containerships-varustaolla. (Kuva 1 ja taulukko 1.) Tutkiuksessa on huoioitu alukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään 1. Konventionaalisten kuivalastialusten ja säiliöalusten äärä on laskenut eniten eri alustyypeistä viie vuosina. 8

11 7 6 5 lukuäärä atkustaja-autolautat konttialukset konventionaaliset kuivalastialukset ro-ro-alukset kuivabulk-alukset säiliöalukset Kuva 1. Suoen rekisteröity kappalaivasto alustyypeittäin vuoden lopussa (bruttovetoisuus >=1). Taulukko 1. Suoen rekisteröity kappalaivasto alustyypeittäin vuoden lopussa (bruttovetoisuus >=1). Vuosi Matkustaja- Ro-ro- Kontti- Kuivabulk- Konventionaaliset Säiliöalukset Yhteensä autolautat alukset alukset alukset kuivalastialukset Vaikkakin konventionaalisia kuivalastialuksia on äärältään eniten tutkiuksessa käsiteltävistä alustyypeistä, ne ovat keskiääräiseltä bruttovetoisuudeltaan selvästi pienepiä kuin uut alukset (taulukko 2). Säiliöalukset ovat suuripia, keskiääräiseltä bruttovetoisuudeltaan yli kaksinkertaisia atkustaja-autolauttoihin ja konttialukseen verrattuna. Kuivabulk-alukset ovat seuraavaksi suuripia aluksia ja roro-alukset kolanneksi suuripia keskiääräisiltä bruttovetoisuuksiltaan. Taulukko 2. Suoen kauppalaivaston alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet alustyypeittäin vuonna 24 (bruttovetoisuus >=1). 24 Matkustaja- Ro-ro- Kontti- Kuivabulk- Konventionaaliset Säiliöalukset Yhteensä autolautat alukset alukset alukset kuivalastialukset Alusten lukuäärä bruttovetoisuus yhteensä keskiääräinen bruttovetoisuus Vuoden 25 keväällä suoalaisten ulkoaanliikenteen kauppa-alusluetteloon erkittyjen alusten keski-ikä oli alusten lukuäärän perusteella 2 vuotta. Euroopan talousalueella vastaava luku on noin 12 vuotta ja koko aailan kauppalaivas- 9

12 ton osalta noin 13 vuotta 3. Vuonna 24 kesällä suoalaisten ulkoaanliikenteen atkustaja-alusten keski-ikä oli jo noin 23 vuotta 4. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suoen lipun alla olevien alusten osuudet ulkoaanliikenteessä Suoen sataiin saapuneista aluksista ovat olleet laskusuuntaisia viieisen kyenen vuoden aikana eri alustyypeissä lukuun ottaatta kuivabulk-aluksia. Suoalaisten alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneista aluksista ovat viie vuosikyenen aikana olleet kasvusuunnassa lähes kaikissa alustyypeissä. Suoen lipun alla olevien alusten keskiääräiset bruttovetoisuudet ovat suureat kuin uiden aiden lippujen alla olevien alusten bruttovetoisuudet Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä saapuneista aluksista. Säiliöalukset ovat suuripia ja konventionaaliset kuivalastialukset pienipiä suoalaisia aluksia keskiääräisen bruttovetoisuuden ukaan. Suoalaiset alukset ovat iältään vanhepia kuin Euroopassa keskiäärin. Suoen rekisteröity kauppalaivasto oli suuriillaan tässä tutkiuksessa käsiteltävien alusten osalta viie vuosituhannen lopulla. 2.3 Merenkulun tukitilanne Suoessa Euroopan unionin suuntaviivat Euroopan koissio on tarkistanut vuonna 23 vuonna 1997 vahvistetut eriliikenteen valtiontuen suuntaviivat. Koissio on suuntaviivojen avulla pyrkinyt yhtenäistäään jäsenvaltioiden kauppalaivastojen kilpailukyvyn turvaaiseksi tarvittavia toienpiteitä. Eniillään tuki ahdollistaa sen, että erenkulkualalla ei akseta veroja eikä sosiaalikustannuksia. Tarkoituksena on parantaa alueen aiden kilpailukykyä, estää ulosliputukset sekä turvata alan työllisyys ja osaainen. Tukitoiilla pyritään pienentäään varustaojen ja erenkulkijoiden verotuksellisia ja uita kustannuksia uualla aailassa vallitsevalle tasolle 5. Suuntaviivat eivät velvoita jäsenaita aksaaan tukia. Kauppa-alusluettelosta annetun lain ukaan aksettavat suorat tuet Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 6 perusteella aksetaan suora tuki suoalaiselle erenkululle. Lastialusten, kolansien aiden välillä liikennöivien atkustaja-alusten sekä hinaajien ja työntäjien varustaoille aksetaan tukena äärä, joka vastaa erenkulkijoiden erityötulosta pidätettyä veroa, lähdeveron ja työnantajan sosiaaliturvaaksun sekä eriieseläkevakuutusaksun ja uiden lakisääteisten vakuutusaksujen työnantajaosuuksia lukuun ottaatta rajoitetusti verovelvollisten osuutta. Tuella katettavia työsuhdeperusteisia vakuutusaksuja ovat työnantajan aksaat työttöyysvakuutus-, tapaturavakuutus- ja ryhähenkivakuutusaksuja vastaavat äärät. Lisäksi tuella katetaan vapaa-ajan ryhähenki-vakuutuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan aksaaa osuutta vastaavat äärät. Vuonna 24 säädetyn lain 7 ukaan suoalaiset atkustaja-alukset saavat valtiolta tukena 97 prosenttia siitä ennakonpidätysäärästä, joka on suoritettu alusten työntekijöille aksetusta erityötulosta. Tää niin sanottu aksuvapautuslaki on väliaikainen ja on voiassa vuoden 29 loppuun. Tuen yöntää ja aksaa Merenkulkulaitos. 3 LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet Hallituksen esitys HE 72/24 5 Hallituksen esitys HE 72/24 6 Laki ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta (177/1991) 7 Laki ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uuttaisesta (542/24) 1

13 Liikenne- ja viestintäinisteriön asettaa työryhä selvitti vuoden 25 kevään aikana, kuinka hyvin erenkulun tukijärjestelä vastaa alan tarpeisiin. Työryhän ukaan pitäisi harkita kauppa-alustuen laajentaista koskeaan niitä atkustajaaluksilla työskenteleviä EU- ja ETA-aiden kansalaisia, jotka ovat Suoessa velvollisia aksaaan lähdeveroa. 8 Eduskunta on jo hyväksynyt hallituksen esityksen ulkoaanliikenteen kauppaalusluettelosta annetun lain uuttaisesta siten, että tukea voidaan jatkossa yöntää yös sellaiselle varustaotoiintaa harjoittavalle suoalaiselle työnantajalle, joka ei ole Suoeen rekisteröidyn aluksen oistaja. Tuen aksainen oli vuoden 25 lopussa ahdollista vain aluksen suoalaiselle oistajalle. Tää ns. bareboat-rahdattujen alusten tukijärjestelä odotti tuolloin vielä koission hyväksyntää 9. Tonnistoverolaki Suoessa on ollut vuodesta 22 voiassa tonnistoverolaki (476/22), jota sovelletaan kansainvälistä eriliikennettä lasti- tai atkustaja-aluksilla harjoittaviin varustaoihin. Varustao voi valita tavaroiden ja atkustajien kuljettaisen ja siihen läheisesti liittyvän toiinnan noraalin tuloverotuksen sijasta alusten nettovetoisuuden perusteella ääräytyvän tonnistoverotuksen. Varustao sitoutuu järjestelään kyenen vuotta kestäväksi tonnistoverokaudeksi. Varustaoyhtiöillä oli ahdollisuus hakeutua tonnistoverovelvolliseksi 12 kuukauden kuluessa lain voiaantulosta ( ) eli järjestelään ei voi enää hakeutua. Jos yhtiö on perustettu lain voiaantulon jälkeen, hakeus on jätettävä kolen kuukauden kuluessa yhtiön rekisteröinnistä. Saaan konserniin kuuluvien yhtiöiden on haettava hyväksyistä tonnistoverovelvolliseksi saanaikaisesti. Varustaot eivät ole ottaneet juuri lainkaan tonnistoverotusta käyttöön, vain yksi pienehkö lastialusvarustao on siirtynyt sen piiriin. Varustaojen taholta on toivottu, että Suoen tonnistoverolainsäädäntö saatettaisiin kilpailukykyiseksi suhteessa uissa EU-aissa oleviin järjesteliin nähden. Koska Suoen noraalia verotusjärjestelää pidetään suhteellisen edullisena, tonnistoverojärjestelän houkuttelevuus on pienepi kuin onissa uissa aissa. Etujen tulisi olla riittävät haittoihin nähden, jotta varustaolle olisi ielekästä siirtyä noraalista tuloverotuksesta tonnistoverotukseen. 1 Ehdotettu alushankintavarausjärjestelä Liikenne- ja viestintäinisteriön asettaa selvitysryhä on esittänyt tuoreessa raportissaan, että alusten hankintoja olisi helpotettava verotuksen avulla. Jälleenhankintavarauksen käyttöönotto on ollut harkinnassa jo lähes kaksi vuotta, utta asiasta ei ole vielä päätöstä. Alushankintojen varausjärjestelät erkitsisivät käytännössä sitä, että valtio lykkäisi alusinvestointeihin käytettyjen varojen verottaista ja kannustaisi näin varustaoja uudistaaan aluskantaansa. Varustaot voisivat varata voiton tietyn ajanjakson, esierkiksi viiden vuoden, aikana tonniston uudishankintoja varten. Jollei investointeja tehdä, varaus sisällytettäisiin noraaliin yhtiöverotukseen. Osingonjakoa verotettaisiin noraalisti ja varustaot saisivat siten kannustiia uusinvestointeihin ja olisivat väheän taipuvaisia voitonjakoon. Verotulojen lykkääntyistä ja siitä aiheutuvaa korkoenetystä tulisi verrata alusinvestoinneista saataviin hyötyihin LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet Hallituksen esitys HE 58/25 1 LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet

14 Väyläaksulainsäädäntö Voiassa oleva väyläaksulainsäädäntö perustuu erityisesti aluksen jääluokkaan ja lisäksi nettovetoisuuteen, aluksen liikenteen laatuun sekä aluskäyntien lukuäärään. Maksua peritään Suoen vesialueella kauppaerenkulkua harjoittavilta suoalaisilta ja ulkoaalaisilta aluksilta. Jääluokkiin perustuvia aksuluokkia on kuusi: 1A Super, 1A, 1B, 1C sekä II ja III. Jääluokilta perittävät aksut on alhaisiat luokassa 1A Super ja korkeiat luokissa II ja III. Väyläaksu on lisäksi porrastettu aluksen koon ukaan koleen erisuuruiseen yksikköhintaan jokaisessa jääluokassa. 12 Nykyinen järjestelä on edullinen suoalaisille aluksille, koska suoalaisilla aluksilla on keskiäärin korkeat jääluokat. Vaikka hyvät jäissäkulkuoinaisuudet nostavat osaltaan alusten hankintahintoja, alukset säästävät väyläaksuissa Suoen vesialueella liikennöidessään. Vuoden 25 lopulla hallitus esitti väyläaksulakia uudistettavaksi. Laivojen väyläaksut äärätään jatkossakin jääluokkien perusteella. 2.4 Merenkulun tukitilanne eräissä kilpailijaaissa Tässä luvussa verrataan lyhyesti Suoen erenkulun tukitoienpiteitä uutaiin tärkeisiin kilpailijaaihin (Ruotsi, Alankoaat, Tanska, Saksa) nähden uusipien tutkiusten perusteella. Liikenne- ja viestintäinisteriön asettaa työryhä teetti keväällä 25 laajan selvityksen Euroopan eri aiden käyttäistä erenkulun verotuksellisista, alushankintoja tukevista ja iehityskustannuksia alentavista tukitoienpiteistä. Selvityksen keskeiset tulokset on esitetty elokuussa julkaistussa selvitysryhän loppuraportissa Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet 13. Selvityksessä todetaan, etteivät eri aiden tukijärjestelät ole yhtenäisiä keskenään. Merenkulun suuntaviivojen salliia tukijärjesteliä käytetään vaihtelevasti ja eri aiden tukijärjestelien vertailu on hankalaa. Tukijärjesteliä voidaan luonnollisesti vertailla yleisellä tasolla yksittäisten tukiuotojen osalta sillä periaatteella, onko uissa aissa käytössä oleva tukiuoto yös Suoessa käytössä vai ei. Ruotsissa ja Tanskassa sovelletaan nettopalkkausta eli työnantaja on vapautettu eriiesten veroista ja sosiaaliturvaaksuista. Saksassa työnantaja voi jättää tilittäättä veronsaajalle 4 prosenttia palkkaverojen äärästä. Alankoaissa edun äärä on korkeintaan 4 prosenttia eriiesten bruttopalkkojen äärästä, josta käytännössä seuraa verottouus. 14 Kaikissa Suoen tärkeiissä kilpailijaaissa, paitsi Ruotsissa, on tonnistoverojärjestelä käytössä. Ruotsissakin asiaa pohditaan. Tonnistoverojärjestelän edullisuus riippuu siitä, onko kyseessä lopullinen etu vai lykkäysetu, sekä siitä, iten tonnistoverojärjestelä kattaa erilaisista toiinnoista saatavat tulot. Edun lopullisuudella tarkoitetaan sitä, että tonnistoverovelvollisen saaaan tuloon tai jakaaan voittoon ei yöhein kohdistu sellaista verotusta, joka poikkeaisi yleisistä verotussäännöistä. Suoessa varustaojen taholta ei ole tuotu esille, että veroedun lopullisuudella olisi erkitystä. Alankoaissa, Saksassa ja Tanskassa järjestelästä saatava tuki on lopullinen. Eri aiden tonnistoverojärjestelät asettavat erilaisia lippuvaatiuksia sen suhteen inkälaiset yhtiöt ja alukset voivat kuulua tonnistoverojärjestelän piiriin, tosin Tanska soveltaa tonnistoverojärjestelää ilan lippuvaatiuksia Hallituksen esitys eduskunnalle väyläaksulaiksi (Jääluokkiin perustuva). 13 Liikenne- ja viestintäinisteriön julkaisuja 6/25 14 LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet

15 Suoen tavoin yöskään Tanskassa, Saksassa ja Alankoaissa tonnistoverojärjestelä ei ole pakollinen, vaan varustao voi valita yös tavallisen yhtiöverotuksen. Yhtiöiden verotuskäytännöt vaihtelevat eri aissa. Tanskassa perus yritysveroprosentti on 3, Saksassa 45, Alankoaissa 3-34,5 (riippuen voiton äärästä). Ruotsissa varustaoja verotetaan kuten uitakin yrityksiä, yritysveroprosentti on Suoessa yritysveroprosentti on 26. Kussakin aassa on lisäksi erilaiset lait poistoille. Ruotsissa ei Suoen tapaan ole voiassa alushankintoja tukevaa järjestelää. Saksassa yönnetään tuettuja lainoja (Kreditanstalt für Wiederaufbau) ja Tanskassa yönnetään lainatakauksia alushankintoihin (Skibskreditfond). Nopeutetut veropoistot aluksista ovat ahdollisia Alankoaissa ja Tanskassa (2 % ensiäisenä vuonna, 15 % toisena vuonna ja 1 % sen jälkeisinä vuosina alkuperäisestä hankintaenosta). Jälleenhankintavarauksen aluksen yyntivoitosta voi tehdä verotuksessa Saksassa ja Alankoaissa. 17 Sekaiehistöt ovat sallittuja Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Alankoaissa, utta eri aissa on erilaisia rajoituksia sekaiehistön käytölle. Alankoaiden lipun alla kulkevan aluksen kapteenin tulee olla Alankoaissa asuva. Saksassa kapteenin ja uiden päällystöön kuuluvien tulee olla joko Saksan tai uun EU-aan kansalaisia, jos kyseessä on Saksan lipun alla kulkeva alus. Saksassa ja Alankoaissa on lastialuksille tyypillistä, että aluksen päällystö on EU-aasta ja iehistö erilaisin työehdoin kolansista aista. Tanskassa aluksen kapteenin tulee yleensä olla EUkansalainen. Ruotsissa on käytössä ns. TAP-sopiusjärjestelä, joka ahdollistaa käytännössä sekaiehistöt. Sopius ahdollistaa tietyissä tapauksissa ulkoaisen iehistön palkkaaisen tiettyä ennalta ääriteltyä ajanjaksoa varten. Vähintään puolet iehistöstä pitää olla tavanoaisen sopiuksen ukaisesti palkattu. Ruotsissa TAP-sopiusehtojen alla on alle 1 prosenttia Ruotsin lipun alla työskentelevistä erenkulkijoista. Suoessa sekaiehistön käyttö on lastialuksilla ahdollista lainsäädännön ukaan, utta niitä koskevalla työehtosopiuksella tää ahdollisuus on poistettu ainakin vuoden 28 alkuun saakka. Matkustaja-aluksilla sekaiehistöjen käyttö ei ole ahdollista lainsäädännön ukaan Miehityskustannukset eräissä kilpailijaaissa Tässä luvussa verrataan Suoen alusrekisterin kilpailukykyä iehityskustannusten osalta uutaiin tärkeisiin kilpailijaaihin nähden (Ruotsi, Saksa, Tanska ja Alankoaat) uusipien tutkiusten perusteella. Miehityskustannukset vaihtelevat kansallisten viranoaisten asettaien verojen ja sosiaaliaksujen lisäksi erenkulkijoiden äärän, koulutuksen, ja kansalaisuuden ukaan 19. Euroopan koission vuoden 22 selvitysten ukaan Suoen lippu oli tuolloin EUaiden kallein. Vertailussa tarkasteltujen lastialusten iehityskustannukset olivat Suoen rekisterissä huoattavasti kalliiat kuin Tanskassa, Saksassa, Alankoaissa ja Ruotsissa, lukuun ottaatta Tanskan rekisteriin kuuluvia nesteäisiä irtolastialuksia (bruttovetoisuus 9), joiden iehityskustannukset olivat suureat kuin vastaavan aluksen kustannukset Suoen rekisterissä (taulukko 3) 2. Lastialusten osalta Suoen tuki- ja lakitilanne ei ole uuttunut vuoden 22 jälkeen. Toisaalta on huoattava, että Ruotsissa on siirrytty nettopalkkajärjestelään selvityksen tekohetken jälkeen. Ruotsin osalta kustannusten voidaan olettaa alentuneen vuoden 22 tilanteesta. 16 Sjöfartens Analys Institut Research: European Shipping Policy LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet LVM: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet KOM(22) 23 lopullinen 2 KOM(22) 23 lopullinen 13

16 Taulukko 3. Lastialusten iehityskustannusten vertailu (euroa/kk) 21. Rekisteri Kappaletavara Kiinteä irtolasti Nesteäinen irtolasti Bruttovetoisuus 1 5 Bruttovetoisuus 3 Bruttovetoisuus 9 Suoi Ruotsi Tanska Alankoaat Saksa Tanska DIS Euroopan koission ukaan eri rekisterien väliset erkittävät kustannuserot selittyvät ennen kaikkea eri lippujen kansalaisuuteen liittyvillä vaatiuksilla 22. Säännöt eri aiden rekistereissä ovat hyvin erilaisia. Myös Suoessa on nähty, että Suoen lipun kalleuden keskeisin syy on se, että kilpailijaaiden aluksilla käytetään yleisesti kansallisten erenkulkijoiden rinnalla halvepaa kolansien aiden työvoiaa. Tään on nähty alentavan alusten kustannuksia jopa valtion tukeakin eneän 23. Suoalaisilla laivoilla käytetään siis pääasiassa vain oan aan kansalaisia kansallisilla työ-, palkka- ja sosiaaliehdoilla, lisäksi vuorottelujärjestelä erkitsee, että yhtä vakanssia kohti tarvitaan noin 2,1 työntekijää 24. Halvean ulkoaisen työvoian käyttö on tyypillistä nienoaan lastialuspuolella, sen sijaan eurooppalaisessa atkustaja-alusliikenteessä kolansien aiden työvoian käyttö on ollut vähäistä. Käytön arvioidaan kuitenkin lisääntyvän 25. Matkustaja-autolauttojen osalta erot iehityskustannuksissa olivatkin vuonna 22 pieneät kuin lastialuksilla (taulukko 4) 26. Suoen osalta tilannetta on edelleen parantanut vuonna 24 voiaantullut suoalaisia atkustaja-aluksia koskeva aksuvapautuslaki. Taulukko 4. Matkustaja-autolauttojen iehityskustannusten vertailu (euroa/ kk) 27. Rekisteri Matkustaja-autolautat Bruttovetoisuus 5 Suoi Ruotsi Tanska Alankoaat Saksa Tanska DIS Eri lähteistä riippuen on arvioitu, että virolaisten atkustaja-alusten henkilöstökustannukset ovat vain 25-5 prosenttia vastaavista Suoessa 28. Myös Ruotsissa tehdyn tutkiuksen ukaan sekä Suoen että Ruotsin lipun alla kulkevien alusten iehityskustannukset ovat noin kaksinkertaiset virolaiseen alukseen verrattuna 29. Näiden tutkiusten jälkeen Suoessa on siis otettu käyttöön atkustaja-alusten aksuvapautuslaki, utta siitä huoliatta on esitetty arvioita, että Suoen ja Viron välisessä atkustaja-alusliikenteessä suoalaisten ja virolaisten alusten kilpailutilanne on vuoden 25 lopulla edelleen sellainen, että virolaisalusten iehitys- 21 KOM(22) 23 lopullinen 22 KOM(23) 595 lopullinen 23 Ahvenanaan erenkulkutyöryhän ietintö Hallituksen esitys HE 72/24 25 Ahvenanaan erenkulkutyöryhän ietintö KOM(22) 23 lopullinen 27 KOM(22) 23 lopullinen 28 Hallituksen esitys HE 72/24 29 Sjöfartens Analys Institut Research: European Shipping Policy 24 14

17 kustannukset ovat noin 4-5 prosenttia aleat kuin suoalaisten alusten iehityskustannukset Polttoainekustannukset Polttoaineiden hinnat ovat viie vuosina kohonneet voiakkaasti. Maailanpoliittinen tilanne ja talouskasvun ansiosta voiakkaasti kasvanut kysyntä ovat aiheuttaneet polttoaineiden hintojen erkittävää kohoaista. Lisäksi viieisen vuoden aikana yös luonnoniliöistä johtuvat häiriöt tuotannossa ovat aiheuttaneet tuntuvia hintapiikkejä. Edellisessä aluskustannusarviossa käytetyt polttoaineiden hinnat olivat 117 /t (IFO 38) ja 189 /t (MDO). Viieisen vuoden aikana polttoaineiden hinnat ovat lähes kolinkertaistuneet alipien hintanoteerauksien ollessa 17 /t (IFO 38) ja 291 /t (MDO) ja korkeipien 261 /t ja 59 /t. Polttoaineiden hintakehitys on itse asiassa ollut edellä ainittuakin voiakkaapaa, utta dollarin heikentyinen on osaltaan pitänyt polttoaineen eurohintoja kurissa. Ulkopuolisten sokkien aiheuttaien hintavaikutusten vähentäiseksi tässä tutkiuksessa on päädytty käyttäään polttoaineiden osalta kolen vuoden hintakeskiarvoja, jotka ovat raskaan polttoöljyn osalta 152 /t (IFO 38) ja eridieselin osalta 281 /t (MDO). Tutkiuksessa päädyttiin käyttäään polttoaineiden hintoja Rotterdain sataassa. Rotterdain hinta on yleisesti käytetty vertailuhinta, joka kuvaa hyvin todellisen hintatason kehitystä. Svensk Sjöfarts Tidning / Scandinavian Shipping Gazette listaa polttoaineiden hintanoteeraukset Rotterdain sataassa viikoittain, joten hintakehitystä kuvaava aikasarja oli siten helpoiin luotavissa. Kuva 11 kuvaa raskaan polttoöljyn ja eridieselin hintojen kehitystä viieisen kolen vuoden aikana. Polttoaineen hintakehitys Rotterdaissa /t 3 2 Meridiesel Raskas polttoöljy Kuva 11. Raskaan polttoöljyn ja eridieselin hintojen kehitys Rotterdain sataassa kolen vuoden aikana (23 viikko 1-25 viikko 46). 3 Liikenne- ja viestintäinisteriö: Ulkoaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain uutostarpeet 25, Suoen varustaoyhdistys

18 3. Laskentaperusteet ja -enetelät 3.1 Tutkiuksessa huoioidut alustyypit ja -koot Tutkiuksessa selvitetään kuuden eri alustyypin kustannukset. Alustyyppien keskiääräiset kustannukset esitetään syväysluokittain. Aluksen syväys on aluskustannusten esittäisen kannalta tärkeä suure, koska kustannuslaskelien on tarkoitus toiia pääosin vesiväyläinvestointien hankearviointien ja niihin liittyvien hyötykustannuslaskelien aputyökaluna. Alustyypit ovat seuraavat: 1. Konttialukset Konttialusten lastitilat on varustettu erilaisilla konttijohtiilla, joita pitkin kontit lastataan ja puretaan. Konttialuksissa ei ole pääsääntöisesti lastinkäsittelylaitteita, vaan lastioperaatiot suoritetaan käyttäällä sataien erityisiä konttinostureita. 2. Konventionaaliset kuivalastialukset Konventionaalisissa aluksissa lastitila on jaettu kahdesta seitseään ruuaan ja pää- eli suojakannen lisäksi ruuissa on yleensä yksi tai kaksi välikantta ahtauksen helpottaiseksi. Lastinkäsittely tapahtuu aluksen oilla tai sataan nostolaitteilla. Alukset soveltuvat kappaletavaran ja kuivabulk-lastien kuljettaiseen. Suojakannen luukkujen päällä voidaan yleensä kuljettaa kansilastia, esierkiksi kontteja. Konventionaalisista aluksista käytetään yleisesti niitystä lo-lo-alukset (lift on lift off). 3. Kuivabulk-alukset Kuivabulk- eli irtolastialukset on rakennettu kuljettaaan suuria ääriä irtolastitavaroita. Tyypillisiä lasteja ovat esierkiksi kivihiili, alit, viljat ja lannoitteet. Bulk-aluksissa ei ole yleensä välikansia. Useiiten kuivabulk-aluksissa ei ole oia lastinkäsittelylaitteita, vaan käsittely tapahtuu sataien nostureilla ja kuljettiilla. 4. Säiliöalukset Säiliö- eli tankkialuksilla kuljetetaan nesteäisiä irtolasteja. Lastien ukaan säiliöalukset jaetaan neljään pääryhään: raakaöljy, öljytuote-, keikaali- ja kaasusäiliöaluksiin. Lastaus ja purkaus tapahtuvat putkistoja pitkin. Lastaus tapahtuu aista puppaaalla ja purkaus vastaavasti aluksen oilla pupuilla. 5. Ro-ro-alukset Ro-ro-aluksissa (roll on roll off) lastinvaihto perustuu pääosin ajoenetelään. Aluksessa voi olla useita välikansia ja lastikaistojen pituus voi olla kiloetrejä. Lastaus ja purku tapahtuu siirtäällä lasti pyöräsiirtovälineillä yleensä perä- ja keularappien kautta. Tavaran siirto eri kansille tapahtuu ajoliuskoja pitkin tai käyttäällä lastihissejä. Ro-ro-alusten sovellutuksessa, storo-aluksissa (stowable ro-ro), tavaran siirrossa käytetään ro-ro-lastinkäsittelykalustoa, utta lasti puretaan ruuassa, jolloin ro-ro-kalusto ei ole ukana eriatkan aikana. 6. Matkustaja-autolautat Suuret Suoen vesillä liikennöivät atkustaja-autolautat ottavat noin 2 5 atkustajaa ja sen lisäksi 2-3 tonnia (7-1 kaistaetriä) autoja ja uuta ro-ro-lastia. 16

19 Alukset on jaettu alustyyppien sisällä syväysluokkiin aluksen suurian ahdollisen kulkusyvyyden ukaan. Syväysluokkia on eri alustyypeissä 6-12 kappaletta. Konventionaalisiin kuivalastialuksiin on lisätty 11 etrin ja ro-ro-aluksiin 1 etrin syväysluokka erotuksena edelliseen aluskustannuspäivitykseen. Säiliöaluksilta poistettiin 5 viiden etrin syväysluokka. Alustyypit ovat saat kuin edellisessä päivityksessä lukuun ottaatta atkustajaautolauttoja, joiden lisääinen katsottiin tarpeelliseksi, koska niitä liikennöi runsaasti Suoen vesillä. Matkustaja-autolauttojen syväykset ovat tosin pieniä verrattuna isojen lastialusten syväyksiin, joten atkustaja-autolautoilla ei ole yleensä suurta osuutta väylähankearvioinneissa. 3.2 Alustiedot Tutkiuksen lähdeaineistossa ovat ukana kaikki Suoen sataiin ulkoaanliikenteessä vuonna 24 liikennöineet suoalaiset ja ulkoaalaiset lastialukset sekä atkustaja-autolautat. Edellisessä päivityksessä selvitettiin aluskustannukset vain suoalaisten alusten osalta. Nyt pidettiin tärkeänä, että ukana ovat yös ulkoaalaiset alukset, koska ulkoaalaisten alusten erkitys on suuri Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä ja se on viie vuosina edelleen kasvanut. Suoalaisten alusten osuus on kuljetetun tonniäärän perusteella noin kolasosa Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä. Tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta Suoen ja ulkoaiden välisessä tavaraliikenteessä suoalaisten alusten osuus on vajaa viidesosa. Tutkiuksen pohjana käytetyt alustiedot ovat pääosin peräisin Merenkulkulaitoksen ylläpitäästä alustietokannasta, joka perustuu Fairplayn tietokantaan. Tietokannasta on poiittu tutkiusta varten tekniset tiedot kaikista vuonna 24 Suoeen ulkoaanliikenteessä liikennöineistä aluksista. Vuonna 24 Suoen ja ulkoaiden välisessä liikenteessä Suoeen saapui yhteensä eri alusta, joista atkustajaautolauttoja 37, ro-ro-aluksia 124, kuivabulk-aluksia 66, konventionaalisia kuivalastialuksia ja konttialuksia 683 sekä säiliöaluksia 259 kappaletta (sisältää sekä öljy- että keikaalitankkerit). Loput 193 alusta olivat joko atkustaja-aluksia, risteilyaluksia tai luokkaan uut alukset kuuluvia. Alustietoja on täydennetty vuoden 23 tiedoilla sekä uista lähteistä 31 saaduilla tiedoilla erityisesti niiden alustyyppien ja -kokojen osalta, joista e. aineistossa on vähän edustajia. Tutkittavia alustyyppejä on siis kuusi. Alustyyppien keskiääräiset kustannukset on raportoitu tutkiuksessa syväysluokittain erikseen ajo- ja sataavuorokautta kohti koko alukselle ja lastiyksikölle (tonni). Otokseen perustuvia ja laskennallisia alustietoja (syväyksen ja kantavuuden välinen suhde sekä konetehon ja kantavuuden suhde) havainnollistavat kuviot ovat liitteessä 3. Aluskustannusten laskentaperusteiden vertailu- ja lähtökohtana on pidetty edellistä päivitystä. Eri kustannustekijöiden laskentaperusteet ja -tavat on ääritelty ajanukaisiksi taustaselvityksen (luku 2), kirjallisten ja tilastollisten lähteiden sekä asiantuntijalausuntojen pohjalta. 3.3 Pääoakustannukset Alusten pääoakustannukset on laskettu uusien alusten hankintahintojen, pitoaikojen ja jäännösarvojen pohjalta kuten edellisessä päivityksessä. 31 Eri laivaluettelot, varustaojen laivaluettelot ja Internetin alustietokannat. 17

20 Alusten hankintahinnat kerättiin vuosilta Svensk Sjöfarts Tidning / The Scandinavian Shipping Gazette -aikakausilehdestä. Hankintahintoja ei ollut suoraan saatavissa käytössä olleesta Fairplayn tietokannasta. Svensk Sjöfarts Tidning lehdistä aineisto kerättiin tilastosta Newbuilding contracts in the Nordic arket. Otos kattaa yhteensä 248 aluksen hankintahinnat (taulukko 5). Saasta lähteestä saatiin tiedot uusien kuivabulk-alusten ja säiliöalusten hintatasoista eri kokoluokissa neljänä ajankohtana vuodessa. Kaikki tilastoissa esiintyneet hankintahinnat uutettiin euroiksi dollarin kolen vuoden keskiääräisen valuuttakurssin (1,17) ukaan. Hankintahintojen osalta tietoja on tilastoanalyysiä varten täydennetty Lloyd s Shipping Econoist -lehdestä. Taulukko 5. Tutkiuksessa käytetyn otoksen alusten hankintahintatiedot alustyypeittäin. Alusten lukuäärä Hintahaarukka (ilj. ) Alustyyppi Konttialukset Kuivabulk-alukset Säiliöalukset Ro-ro-alukset Matkustaja-autolautat Alusten hankintahintojen ja kantavuuden suhdetta havainnollistavat kuviot ovat liitteessä 3. Vertailtaessa liitteen 3 hankintahinnoista tehtyjä kuvioita tulee huoioida, että yksi havaintopiste voi sisältää useita saanlaisia aluksia, ikä johtuu siitä, että otoksessa on useita alussarjoja. Näin ollen taulukon 5 alusten lukuäärät ja liitteen 3 havaintopisteiden äärät hankintahintojen osalta eivät ole näennäisesti yhteneväiset. Konventionaalisista kuivalastialuksista oli saatavissa niukasti hankintahintoja, utta haastatellun asiantuntijan ukaan konventionaalisten kuivalastialusten hankintahinnat ovat verrattavissa saankokoisten konttialusten hankintahintoihin. Vaihtelua toki esiintyy,. riippuen siitä, illaisilla lastinkäsittelylaitteistoilla ja koneilla alukset varustetaan. Alusten hankintahinnat on kohdistettu ensin annuiteettienetelällä vuositasolle korkotasona viisi prosenttia yleisen käytännön ukaan. Vuosikustannukset on kohdistettu edelleen vuorokautta kohti vuorokausien (365) lukuäärällä jakaalla. Aikaiseassa aluskustannuspäivityksen laskelissa alusten pitoaikana on pidetty kahtakyentä vuotta. Vaikkakin alusten pitoajat vaihtelevat eri alustyypeillä jonkin verran, asiantuntijalausuntojen ukaan pitoaikana voidaan pitää edelleen kahtakyentä vuotta ja sitä on tarpeetonta vaihdella eri alustyypeillä. Alusten jäännösarvon suuruutena laskelissa on käytetty 1 prosenttia alusten hankintahinnasta edellisen päivityksen tapaan. 3.4 Polttoainekustannukset Polttoainekustannukset on laskettu Rotterdain sataan hinnoilla (ks. luku 2.6). Rotterdain hinta on yleisesti käytetty vertailuhinta erenkulkualalla Euroopassa. Lisäksi Rotterdain hintatasosta on yleisistä lähteistä saatavilla kaikkein kattavin aikasarja, koska alan lehdistö noteeraa viikoittain sataan polttoaineen hintatason. Polttoainekustannusten pienten aikavälien suurien hintaheilahtelujen vääristävän vaikutuksen välttäiseksi laskelissa on päädytty käyttäään kolen vuoden keskiarvoa edellisessä päivityksessä käytetyn päiväkohtaisen hinnan sijasta. 18

21 Alusten keskiääräinen polttoaineen kulutus ajossa on laskettu tyyppi- ja syväysluokittain Fairplayn alustietokannasta saatujen tietojen pohjalta käyttäällä laskukaavaa <kulutus>[t/h] =,2 [2 g/kwh] *,8 *<aksiikoneteho>[kw] + 1 % [voiteluaineet]. Alusten pääkoneiston keskiääräisenä oinaiskulutuksena on laskelissa yhdenukaisuuden vuoksi käytetty kaikille alustyypeille arvoa 2 g/kwh, koska saaa arvoa on käytetty yös Suoen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelä MEE- RI 24:ssä. Laskukaava on eri kuin edellisissä päivityksissä, ikä pitää huoioida lukuja vertailtaessa. Aiein käytetyssä kaavassa aluksen nopeudella oli oa kerroinvaikutuksensa. Teoreettisten kulutustietojen oikeellisuus on tarkastettu vertailealla niitä eri alustietokantojen tietoihin 32. Alusten polttoaineen kulutustietoja ei ole laajein systeaattisesti saatavilla. Ajonaikaiset polttoainekustannukset on laskettu käyttäen raskaan polttoöljyn hintaa, koska alusten pääkoneiden polttoaineena käytetään useiiten raskasta polttoöljyä. Tärkeänä tässä päivityksessä on pidetty sitä, että alustiedoissa esitettävät nopeudet ja konetehot kuvaavat todellisuudessa käytettävää konetehoa ja tyypillistä atkanopeutta. Yleisesti on pidetty sopivana, että todellisuudessa käytettävä koneteho on 8 prosenttia tilastoissa esitetyistä aksiikonetehoista. Sataavuorokausien polttoainekulutukset on laskettu apukonetehojen perusteella e. kulutuskaavaa käyttäen. Apukonetehot on ääritetty pääkonetehojen perusteella MEERI 24:ää apuna käyttäen 33. Pieneillä aluksilla on suhteessa suureat polttoainekustannukset sataavuorokausina kuin suurilla aluksilla. Sataavuorokausina energiaa kuluu lähinnä kansirakennuksen läittäiseen, valaistukseen ys. Pienten alusten kansirakennukset (ja iehistöäärä) ovat suhteessa suureat kuin suurilla aluksilla, joten yös niiden polttoainekustannukset sataassa ovat suhteessa suuria aluksia suureat. Tässäkin on alustyyppikohtaisia eroja esierkiksi lastiruuien ja -tankkien läitystarpeesta riippuen. Sataavuorokausien polttoainekustannukset on laskettu eridieselin hinnan perusteella, koska sataassa alukset käyttävät apukoneitaan tarvitseansa energian tuotantoon ja apukoneiden pääasiallisin polttoaine on eridiesel. Voiteluaineiden kustannusten suuruus on edellisen päivityksen tapaan 1 prosenttia polttoainekustannuksista. Asiantuntijat arvioivat, että voiteluaineiden hinnat ovat nousseet paljon polttoainehintojen tapaan, utta suhdeluku lienee pysynyt saansuuntaisena. Voiteluaineiden osuus on lisätty suoraan polttoainekustannuksiin ajon aikana ja sataassa. Laskelien suorittaisessa on siis tarvittu tietoja polttoainehintojen keskiarvosta, alusten konetehoista sekä polttoaineen kulutustiedoista. Polttoaineiden dollaripohjaisten hintojen uuntaisessa euroääräisiksi on käytetty valuuttakurssin kolen vuoden keskiarvoa (1 euro = 1,17 dollaria). 32 Vapalahti, Hannu (toi.): Suoen kuvitettu laivaluettelo 25; suoalaisten ja ulkoaalaisten varustaojen Internet-sivut. 33 Mäkelä K., Tuoinen A. ja Pääkkönen E. (25). Suoen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelä MEERI 24, taulukko 1, s

22 3.5 Miehityskustannukset Miehityskustannusten laskeisen lähtökohtana ovat suoalaiset ulkoaanliikenteessä liikennöivät alukset. Laskelia varten tarvittiin tiedot keskikuukausipalkoista luontoisetuineen aattiryhittäin sekä iehitystodistuksia eri alustyypeistä ja syväysluokista. Palkka- ja iehitystietoja käyttäällä on laskettu kunkin alustyypin ja syväysluokan iehityskustannukset kuukaudessa. Lopuksi kuukausikustannus on jaettu päiväkohtaiseksi jakaalla kuukausikustannukset kalenteripäivillä (3). Meriieseläkekassalta saatiin keskikuukausipalkat luontoisetuineen vuonna 24 kaikkien varustaojen osalta ja eri aattikoodien ukaan. Keskikuukausipalkat luontoisetuineen kuvaavat kokonaispalkkoja, joiden ukaan työnantajat ovat aksaneet MEL-aksun. Palkkasuat sisältävät veron, eläkeaksut, työttöyysvakuutusaksut sekä Mepaaksut. Merenkulkulaitokselta saatiin 82 iehitystodistusta eri tyyppi- ja kokoluokkien aluksista. Alusten iehitysääränä laskelissa on pidetty alukselle ulkoaanliikenteessä asetettua vähiäisvaatiusta. Suoalaisilla aluksilla käytettävä laivahenkilöstön vuorottelujärjestelä on huoioitu laskelissa käyttäällä lastialuksilla kerrointa 2,1 ja atkustaja-autolautoilla kerrointa 2,15. Tutkiuksessa haastatellun asiantuntijan arvion ukaan edellisessä päivityksessä käytetty kerroin 2,5 on nykytilanteessa liian pieni. Uudet kertoiet kattavat sairasloapäivät, osittain vuosiloan sekä koulutuspäivät. Konttialusten osalta iehityskustannukset on arvioitu asiantuntijoiden koenttien perusteella saankokoisten konventionaalisten kuivalastialusten ukaan, koska Suoen rekisterissä ei ole tarpeeksi konttialuksia, jotta iehityskustannusten kehitystä voisi tilastollisesti arvioida. Asiantuntijoiden näkeyksen ukaan konttialusten iehitys vastaa saankokoisten konventionaalisten kuivalastialusten iehitystä, joten iehityskustannusten johtainen sitä kautta on ielekästä. Miehityskustannuksista on jätetty pois valtion aksaa suora tuki erotuksena edelliseen päivitykseen, koska tarkoituksena on selvittää todellinen tilanne, itä varustaot aksavat nettona. Koska aluskustannuksia ei enää lasketa pelkästään suoalaisten alusten osalta, tukien poisjättäinen on yös siten tarpeellista. Valtion aksaa tuki uodostuu siis erilaisista työnantajaaksuista ja tuloverosta. Näin ollen Meriieseläkekassalta saaduista kuukausipalkoista on vähennetty valtion palauttaa vero, jotta on päästy nettopalkkoihin. Laskelissa on käytetty kunnallisveroprosentin osalta Suoen keskiääräistä kunnallisveroprosenttia, joka vuonna 25 oli 18,3 % 34. Palkoista on lisäksi aattiryhittäin vähennetty noraalit kunnallis- ja valtionverotuksessa tehtävät vähennykset, kuten tulonhankkiisvähennys ja ansiotulovähennys, sekä erikseen vähennys erityötulosta. Palkkakustannukset on kohdistettu aluksille Merenkulkulaitokselta saatujen iehitystodistusten perusteella. Toteutuneitten iehityskustannusten perusteella on regressioanalyysin avulla arvioitu iehityskustannusten kehitystä alustyyppien sisällä eri kokoluokissa. Koska tutkiuksessa on selvitetty kaikkien eri lippujen alla purjehtivien Suoeen liikennöivien alusten keskiääräiset iehityskustannukset alustyypeittäin ja kokoluokittain, on iehityskustannusten suuruus ääritetty painottaalla suoalaisen aluksen iehityskustannuksia arvioilla tärkeipien lippuaitten kustannustasosta alustyypeittäin (taulukko 6). Kunkin alustyypin osalta laskelissa on otettu huoioon eri lippuaat niin, että huoioidut lippuaat kattavat säiliöaluksia lukuun ottaatta vähintään 6 prosenttia kyseisen alustyypin aluskäynneistä Suoessa 34 Kuntaliitto 25 2

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ Luk enne vira sto 41 2014 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TAPIO KARVONEN ANSSI LAPPALAINEN Alusliikenteen yksikkökustannukset 2013 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen Alusliikenteen yksikkökustannukset

Lisätiedot

Alusliikenteen yksikkökustannukset 2013

Alusliikenteen yksikkökustannukset 2013 41 214 LIIKENNEVIRASTON tutkiuksia ja selvityksiä TAPIO KARVONEN ANSSI LAPPALAINEN Alusliikenteen yksikkökustannukset 213 Tapio Karvonen, Anssi Lappalainen Alusliikenteen yksikkökustannukset 213 Liikenneviraston

Lisätiedot

Aluskustannukset 2009

Aluskustannukset 2009 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 3/2009 2009 /t/teu/ajovrk. alustyypeittäin 6,00 30 5,00 25 /t/ajovrk. 4,00 3,00 2,00 20 15 10 /TEU/ajovrk. 1,00 5 0,00 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Syväys, 0 Konv. kuivalastialukset

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna Merenkulkulaito s

Merenkulkulaitoksen tilastoja Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna Merenkulkulaito s Merenkulkulaitoksen tilastoja 711993 Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten omistamat alukset vuonna 1993 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Ulkomaille rekisteröidyt suomalaisten

Lisätiedot

Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998

Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Ulkomailla rekisteröidyt suomalaisten varustamoiden omistamat ja rahtaamat alukset 1998 Merenkulkulaitoksen tilastoja 5/1998 Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOS Toukokuu 1998 Tilastotoimisto Ulkomailla rekisteröidyt

Lisätiedot

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina

Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993. Rekisteröidyt pienalukset. vuosina nettovetoisuus alle 19. Merenkulkulaito s

Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993. Rekisteröidyt pienalukset. vuosina nettovetoisuus alle 19. Merenkulkulaito s Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1993 Rekisteröidyt pienalukset vuosina 1986-1992 - nettovetoisuus alle 19 Merenkulkulaito s MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Rekisteröidyt pienalukset vuosina

Lisätiedot

Aluskustannukset 2001

Aluskustannukset 2001 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2001 Aluskustannukset 2001 Säiliöalusten hinnat 140 000 000 120 000 000 100 000 000 USD 80 000 000 60 000 000 40 000 000 20 000 000 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Syväys Helsinki

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina

Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1982-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Lokakuu 1992 Tilastotoimisto Kauppalaivaston

Lisätiedot

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna 2015 - IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin Liikenne- ja viestintäministeriö Lolan Eriksson 1 Meriympäristön suojelua koskeva sääntely

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos

Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993. Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta Merenkullculaitos Merenkulkulaitoksen tilastoja 6/1993 Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992 Merenkullculaitos MERENKULKUHALLITUS Kesäkuu 1993 Tilastotoimisto Merimiestilasto 1992 Aikasarjoja vuosilta 1983-1992

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike Jos pudotat lyijykuulan aanpinnan läheisyydessä, sen vauhti kasvaa joka sekunti noin 9,8 etrillä sekunnissa kunnes törää aahan. Tai jos suoritat autolla lukkojarrutuksen kuivalla asvaltilla jostain kohtuullisesta

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 220/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi tonnistoverolain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 220/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi tonnistoverolain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 220/2009 vp Hallituksen esitys laiksi tonnistoverolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi tonnistoverolain muuttamisesta (HE 231/2009 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

2000-luvun alun pohjavesiolosuhteet poikkeusoloja vai ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevaisuudennäkymiä

2000-luvun alun pohjavesiolosuhteet poikkeusoloja vai ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevaisuudennäkymiä 2000-luvun alun pohjavesiolosuhteet poikkeusoloja vai ilastonuutoksen aiheuttaia tulevaisuudennäkyiä Risto Mäkinen / SYKE / AO / HYD Tio Kinnunen / UUS / YV / PVR Suoen ypäristökeskuksen pohjavesiaseat

Lisätiedot

Asia: Valtiontuki SA.35110 (2012/N) Suomi Sosiaaliturvaan ja henkilökohtaiseen tuloverotukseen liittyvän meriliikennealan tukiohjelman jatkaminen

Asia: Valtiontuki SA.35110 (2012/N) Suomi Sosiaaliturvaan ja henkilökohtaiseen tuloverotukseen liittyvän meriliikennealan tukiohjelman jatkaminen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2012 C(2012) 9525 final Asia: Valtiontuki SA.35110 (2012/N) Suomi Sosiaaliturvaan ja henkilökohtaiseen tuloverotukseen liittyvän meriliikennealan tukiohjelman jatkaminen

Lisätiedot

Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys

Lääkkeiden yhteiskunnallinen merkitys 67. Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeiden yhteiskunnallinen erkitys Lääkkeet ovat lääkärien useiin käyttää hoitokeino. Noin 75 % avohoidon potilaista lähtee lääkärin vastaanotolta reseptin kanssa.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 210/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus energiatehokkuussopius Liittyjä Tään sopiuksen kiinteänä osana ovat liittyistiedot sekä työ- ja elinkeinoinisteriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittaa Kunta-alan energiatehokkuussopius. Liittyjä

Lisätiedot

HE 115/2007 vp. ennakonpidätys sekä työnantajan maksamat sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut. Eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta

HE 115/2007 vp. ennakonpidätys sekä työnantajan maksamat sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut. Eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

HE 93/2007 vp. Uusi väylämaksulaki (1122/2005) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Lailla uudistettiin

HE 93/2007 vp. Uusi väylämaksulaki (1122/2005) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Lailla uudistettiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väylämaksulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia. Väylämaksun yksikköhintaa ja enimmäismäärää aluskäynniltä

Lisätiedot

NÖY KKIÖ NKADUN JA TK E, E S PO O

NÖY KKIÖ NKADUN JA TK E, E S PO O MELUSELVITYSMUISTIO NÖY KKIÖ NKADUN JA TK E, E S PO O M E L US E LV I T YS. Yleistä Työssä selvitettiin Espoon Latokaskessa suunnitteilla olevan katuhankkeen vaikutuksia ypäristön elutilanteeseen. Tarkastelut

Lisätiedot

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Niina Parviainen SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Tutkiusinventaari Muistiot 2012:7 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2012:7 ISBN 978-952-13-5346-8 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN

Lisätiedot

Valtiontuki N 67/2009 Suomi Muutokset olemassa olevaan meriliikenteen tukiohjelmaan

Valtiontuki N 67/2009 Suomi Muutokset olemassa olevaan meriliikenteen tukiohjelmaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 3.7.2009 K(2009) 5418 Asia: Valtiontuki N 67/2009 Suomi Muutokset olemassa olevaan meriliikenteen tukiohjelmaan Arvoisa Herra ulkoministeri, 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus energiatehokkuussopius Liittyjä Tään sopiuksen kiinteänä osana ovat liittyistiedot sekä työ- ja elinkeinoinisteriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittaa Kunta-alan energiatehokkuussopius. Liittyjä

Lisätiedot

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1 40 Luku 6 Kysyntä Edellisessä luvussa näie, että ratkaisealla kuluttajan valintaongelan pitäällä paraetrit (p, p, ) yleisinä, saae eksplisiittisen kysyntäfunktion kuallekin hyödykkeelle. Ilaisie kysyntäfunktiot

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/3722/216 13.11.217 Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kaarinan kaupungin alueella Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

HE 129/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 129/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 29/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992. Merimiestilasto Aikasarjoja vuosilta Merenkulkulaitos

Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992. Merimiestilasto Aikasarjoja vuosilta Merenkulkulaitos Merenkulkulaitoksen tilastoja 3/1992 Merimiestilasto 1991 Aikasarjoja vuosilta 1983-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Maaliskuu 1992 Tilastotoimisto MERIMIESTILASTO 1991 Aikasarjoja vuosilta 1983-1991

Lisätiedot

MELUSELVITYS HOLLIHAKA, YLIVIESKA

MELUSELVITYS HOLLIHAKA, YLIVIESKA Liite 4 1-1 Vastaanottaja Ylivieskan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Laatinut Marja Pussinen Tarkastanut Tio Korkee Päivääärä 27.3.2018 MELUSELVITYS HOLLIHAKA, YLIVIESKA Hollihaan kaavauutosalueen eluselvitys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

m 2 Osakkeiden numerot Velaton hinta Myyntihinta Lainaosuus

m 2 Osakkeiden numerot Velaton hinta Myyntihinta Lainaosuus Myyntihinnasto Voiassa toistaiseksi sunto Oy Espoon Piruetti Osoite Runoratsunkatu 3, 0600 Espoo Päivitetty 6.09.018 Huoneisto Huoneistotyyppi Pintaala hinta arvio kk Pääoavastike (koron osuus) arvio kk

Lisätiedot

Radikaali. vesiliikenne

Radikaali. vesiliikenne Radikaali vesiliikenne Vesillä liikkumiseen liittyy useita samoja haasteita kuin maalla liikkumiseen. Navigointi vesiliikenteessä vaatii vielä enemmän paikantamista ja ympäristön tuntemusta kuin maaliikenteessä.

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D051482/01 LIITE.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D051482/01 LIITE. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11144/17 ADD 1 DRS 48 ECOFIN 635 EF 159 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 6. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

HE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä. Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallitusneuvos Tiina Ranne

HE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä. Liikenne- ja viestintävaliokunta Hallitusneuvos Tiina Ranne HE 271/2016 Ateenan yleissopimuksen hyväksymisestä Liikenne- ja viestintävaliokunta 15.2.2017 Hallitusneuvos Tiina Ranne 1 Ateenan yleissopimus Matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta meritse tehty

Lisätiedot

YHDESSÄ ETEENPÄIN

YHDESSÄ ETEENPÄIN YHDESSÄ ETEENPÄIN www.ankytys.fi info@ankytys.fi Tiesitkö? Änkytys on tavallinen puheen otorisen koordinaation häiriö. Lapsista noin 5 % änkyttää vähintään kuuden kuukauden ajan, ja suurialta osalta vaiva

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Markkinointiesite 17.8. - 4.9.2009

Markkinointiesite 17.8. - 4.9.2009 Markkinointiesite 17.8. - 4.9.2009 Maaila Toipuu 2012 II Sijoituswarrantti Maaila Toipuu II 2012 Sijoituswarrantti Mikä tuote? Miksi sijoittaa? Riskit Hajautettu sijoitus Yhdysvaltojen, Euroopan ja Kiinan

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995 N:o 1615 1621 SISÄLLYS N:o Sivu 1615 Laki Etelä-Afrikan kanssa tuloveroja ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot 2013

Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot 2013 Liikenne ja matkailu 04 Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot 0 Ulkomaan meriliikenteen tulot laskivat vuonna 0 Ulkomaan meriliikenteen bruttotulot vuonna 0 olivat, miljardia euroa, mikä on neljä prosenttia

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 20.12.2011 K(2011)9396 lopullinen

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 20.12.2011 K(2011)9396 lopullinen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 20.12.2011 K(2011)9396 lopullinen Asia: Valtiontuki N:o SA.30515 (N 448/2010) Suomi Tonnistoverotusta koskevan tukiohjelman muutokset Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

MERITURVALLISUUS- MÄÄRÄYS

MERITURVALLISUUS- MÄÄRÄYS Antopäivä: 23.11.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI/31299/03.04.01.00/2010 MERITURVALLISUUS- MÄÄRÄYS Voimassaoloaika: 1.12.2010 - toistaiseksi Säädösperusta: Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta

Lisätiedot

KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI 2014

KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI 2014 POWERFLUTE OY SAVON SELLU KALLAVEDEN KELLOSELÄN ALUEEN MIXOX-HAPETTAMISEN VUOSIRAPORTTI Kuopio.. Eeva Kauppinen Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie, 7 KUOPIO Puh. 7 79 Kotipaikka: Kuopio, Y-9- tiedustelut@vesieko.fi

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40 Diskreetin ateatiikan perusteet Laskuharjoitus 4 / vko 40 Tuntitehtävät 31-32 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 35-36 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 33-34 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

Sisällys. 4. Melulaskentojen tulokset Johdanto Melulaskennan tulokset Lähtötiedot Sovellettavat ohjearvot 1. 2.

Sisällys. 4. Melulaskentojen tulokset Johdanto Melulaskennan tulokset Lähtötiedot Sovellettavat ohjearvot 1. 2. Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniei Taikuu 2008 Viite Versio 1 Pv 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Raboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755 7070

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Pöytyän kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Pöytyän kunnan alueella KUULUTUS VARELY/1583/217 14.11.217 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Pöytyän kunnan alueella Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Lineaarikobinaatioenetelät 3.5-3.7, 3.7, 3.9 Sisältö Pääkoponenttianalyysi (PCR) Osittaisneliösua (PLS) Useiden vasteiden tarkastelu Laskennallisia näkökulia Havaintouuttujien uunnokset Lähtökohtana useat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11435/17 AGRILEG 141 DENLEG 57 VETER 64 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Työ 15B, Lämpösäteily

Työ 15B, Lämpösäteily Työ 15B, Läpösäteily urssi: Tfy-3.15, Fysiikan laoratoriotyöt Ryhä: 18 Pari: 1 Jonas Ala Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Ala Mittaukset tehty:.3.000 Selostus jätetty:..000 1. Johdanto Läpösäteily

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola

Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) 7.11.2018 Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola Väliyhteisölainsäädäntö ja sen tavoite Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta tuli voimaan

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

1 Kappaleet ympärillämme 1.

1 Kappaleet ympärillämme 1. 1 1 Kappaleet ypärilläe Mitkä kappaleista ovat a) lieriöitä B, D ja F b) kartioita? A ja E A B C D E F Nieä avaruuskappale. a) b) c) d) kuutio ypyräkartio (neliöpohjainen) pallo pyraidi Kuinka onta pikkukuutiota

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Laki. tonnistoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2012

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta /2012 Laki. tonnistoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2012 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012 90/2012 Laki tonnistoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkiratkaisut 5 / vko 12

Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkiratkaisut 5 / vko 12 Diskreetin ateatiikan perusteet Esierkkiratkaisut 5 / vko 1 Tuntitehtävät 51-5 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 55-56 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 53-54 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä Wärtsilä 2004 Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005 Wärtsilä Wärtsilän strategia Ship Power ja Huolto kasvua tuotevalikoiman laajentamisen ja yritysostojen kautta Voimalat painopiste kasvavilla hajautetun

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia. a ja enimmäismäärää aluskäynniltä korotettaisiin siten, että

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 1. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät tammi maaliskuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 139/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi painelaitelain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi painelaitelain 27 :n 3 momenttia. Lain siirtymäsäännöksen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.

Ekvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden. . Hiilidioksidiolekyyli CO tiedetään lineaariseksi a) Mitkä ovat eteneisliikkeen, pyöriisliikkeen ja värähtelyn suuriat ekvipartitioperiaatteen ukaiset läpöenergiat olekyyliä kohden, kun kaikki vapausasteet

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2018 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2018, 1. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila

Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila Tutkiusraportti 11/1 3..1 Tourujoen valua-alueen vesistöjen tila Nab Labs Oy Arja Paloäki Sisällys 1 Johdanto... 3 Tarkastelualue ja vesistön yleiskuvaus... 3 3 Veden laatu ja sen kehitys... 7 3.1 Tourujoki...

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut

S , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut S-4.35, Fysiikka III (S) I välikoe 9.0.000 Malliratkaisut Tehtävä Kuution uotoisessa säiliössä, jonka särän pituus on 0,0, on 3,0 0 olekyyliä happea (O) 300 K läpötilassa. a) Kuinka onta kertaa kukin olekyyli

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

Lahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p

Lahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun

Lisätiedot