LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN
|
|
- Jari Ahonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3, Anna-Maija Taimisto 4 ja Seija Jaakkola 2,5 1 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti, matts.nysand@mtt.fi, 2 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen, 3 MTT Tietohallinto, Jokioinen, 4 Valio Oy Tutkimus ja tuotekehitys, Helsinki, 5 nykyinen osoite Helsingin yliopisto Kotieläintieteen laitos, Helsinki Johdanto Perinteisesti on suositeltu, ettei säilörehunurmille levitetä korjuuvuosina lantaa. Näin on pyritty välttämään riskiä, että rehuun ja maitoon siirtyy haitallisia lantaperäisiä mikrobeja. Nämä voivat heikentää rehun ja maitotuotteiden laatua. Esimerkiksi voihappobakteerit ja niiden itiöt voivat aiheuttaa virhekäymistä säilörehussa. Navetassa itiöt voivat siirtyä maitoon, ja aiheuttaa juuston valmistuksessa virhekäymistä. Bacillus cereus on nykyisin tärkein pastöroidun maidon säilyvyyttä rajoittava bakteeri. Kuitenkin yhä useamman laajentavan karjatilan vilja-ala supistuu tai viljanviljelystä luovutaan kokonaan, joten paine lannan levittämiseksi nurmelle kasvaa. Esikuivatun säilörehun teossa suosituksena on, että niitettyä rehua ei pöyhitä tai karhoteta, vaan että niittomurskaimen tekemät karhot saavat kuivua koskematta, kunnes ne noukitaan korjuukoneella. Haravoinnin riskiksi oletetaan, että harava laahaa rehua maata vasten ja lisäksi piikit voivat raapia maata, jolloin rehuun voi joutua haitallisia maamikrobeja. Esimerkiksi voihappobakteeri-itiöitä on luontaisesti maassa ilman lannan käyttöäkin. Tämänkin suosituksen noudattaminen käy yhä vaikeammaksi, kun niittokoneiden työleveydet suurenevat, jolloin niiden tekemät karhot paksuuntuvat. Paksu karho kuivuu hitaasti ja epätasaisesti. Ratkaisuna on ns. täysleveä niitto, jossa rehu jää koko työleveydelle kuivumaan. Tämä vaatii erillisen karhotuksen ennen korjuuta. Tämä menettely aiheuttaa rehun kontaminaatioriskin paitsi rehun liikuttamisen kautta myös siitä, että traktorin pyörät tallaavat rehun maata vasten sekä täysleveässä niitossa että karhotuksessa. Myös korjuukoneet suurenevat, esimerkiksi ajettavat silppurit ja suuret noukinvaunut ovat alkaneet yleistyä. Suurten korjuukoneiden kapasiteetin hyödyntäminen vaatii, että useamman niittomurskainleveyden rehut karhotetaan yhteen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lietelannan levitys nurmelle ja rehun karhottaminen esikuivausvaiheessa vaikuttavat rehun laatuun. Lisäksi tavoitteena oli selvittää täysleveän niiton vaikutus rehun kuivumisnopeuteen ja korjuutappioihin. Tutkimusmenetelmät Esikokeessa vuonna 2002 koetekijänä oli vain haravointi. Vuosina koetekijöinä olivat liete ja haravointi, ja vuonna 2004 myös säilöntäaine. Vuosina tehtiin kaikki rehut ilman säilöntäainetta. Kaikkina vuosina rehu korjattiin pyöröpaaleina, jotka käärittiin 750 mm:n valkoiseen RaniWrap-kiristemuoviin. Vuonna 2004 muovimäärä oli 6 kerrosta. Vuonna 2003 tarkoitus oli myös kääriä 6 kerrosta, mutta koneen säätövirheen takia todellinen muovimäärä oli 10 kerrosta. Vuonna 2002 määrä oli 8 kerrosta. Koeala jaettiin kolmeen lohkoon, joissa käsittelyinä olivat: 1. väkilannoite molemmille sadoille, 2. liete keväällä ja väkilannoite toiselle sadolle sekä 3. väkilannoite ensimmäiselle ja liete toiselle sadolle. Käytetty liete oli käsittelemätöntä naudan lietelantaa. Sitä levitettiin hajalevitysvaunulla molempina vuosina 46 m 3 /ha, josta tuli liukoista typpeä 74 kg/ha. Tätä täydennettiin väkilannoitteella niin, että jokainen käsittely ja sato saivat yhteensä 90 kg/ha liukoista typpeä. Kasvustona oli kaikkina vuosina timotei-nurminata. 14
2 Taulukko 1. Yleisiä tietoja koevuosista Vuosi Sato Lietteenlevitys Kasvuston korkeus levityksessä, cm Niitto Paalaus Sadetta niiton - paalauksen välisenä aikana, mm Sadetta lietelevityksen - seuraavan sadon välillä, mm Nurmen ikä 3. vuosi 1. vuosi 2. vuosi 2. vuosi Jokaisesta kolmesta lohkosta puolet niitettiin perinteisesti karholle ja puolet siten, että niittomurskain levitti luo on tasaiseksi matoksi koko työleveydelle. Tämä rehu karhotettiin juuri ennen paalausta pystysuoran akselin ympäri pyörivällä roottoriharavalla eli karhottimella (Krone KS 4.61/13). Karhotinroottorin halkaisija oli 3,6 m ja karhottimen piikit säädettiin 4 cm korkeudelle maasta. Esikuivausaika oli yleensä noin vuorokausi. Varisemistappiot määritettiin paalauksen jälkeen imuroimalla pellolle jääneet heinät, kolmelta paikalta á 1,25 m 2 kunkin käsittelyn alueelta. Näytteitä otettiin kasvustosta niiton yhteydessä, karholta juuri ennen paalausta haravoinnin jälkeen sekä pyöröpaaleista helmi-maaliskuussa. Karhonäytteet otettiin siten, että kerättiin karhon koko poikkileikkaus, pohjasta pintaan, ja sullottiin saaviin. Saavista otettiin 4 6 pistoa näytteenottokairalla. Näytteenottovälineet desinfioitiin 70 % etanolilla jokaisen näytteen jälkeen, jotta mikrobeja ei siirtyisi näytteestä toiseen. Näytteistä analysoitiin kemiallinen koostumus MTT Eläinravitsemuksen laboratoriossa ja mikrobiologiset määritykset tehtiin Valio Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset Rehujen mikrobimäärät esitetään taulukoissa 2 6 ja käymislaatu taulukossa 2 ja Korjuutappiot esitetään taulukossa 11. Taulukoissa haravointi tarkoittaa täysleveää niittoa ja sitä seuraavaa karhotusta. Mikrobimäärän yksikkö pmy/g tarkoittaa pesäkkeen muodostavaa yksikköä grammassa rehua. MPN/g tarkoittaa Most Probable Number, todennäköistä mikrobien lukumäärää grammassa rehua. Tulokset on ilmoitettu määrän kymmenkantaisena logaritmina. Kirjain P tarkoittaa keskiarvojen erojen tilastollista merkitsevyyttä, joka ilmaistaan tähdillä seuraavasti: *** = merkitsevä ero, P < 0,1% ** = merkitsevä ero, 0,1 % < P < 1,0 % * = merkitsevä ero, 1,0 % < P < 5,0 % ei merkintää = ei tilastollisesti merkitsevä ero, P > 5,0 % Jos ero ei ole tilastollisesti merkitsevä, niin havaittu koejäsenten välinen ero on suurella todennäköisyydellä kokonaan sattumasta johtuvaa. Tällöin ei voida varmuudella osoittaa, että vertailtavat koejäsenet vaikuttavat todellisuudessa tutkittavaan ominaisuuteen. Keskiarvon keskivirheen (SEM) puuttuessa ei ole tehty tilastollista analyysiä, koska se ei ole arvojen pienten erojen takia tarpeen tai se ei ole arvojen epätarkkuuden takia mahdollista. Lietelannan vaikutus rehun mikrobiologiseen laatuun Lietelannan levitys korjattavalle sadolle lisäsi tilastollisesti merkitsevästi jokaisessa sadossa klostridien ja aerobisten bakteerien itiöiden määriä sekä karholla että säilörehussa. Tilastollista merkitsevyyttä ei voi kuitenkaan automaattisesti pitää käytännön kannalta merkittävänä. Ero voi olla tilastollisesti merkitsevä, mutta kuitenkin absoluuttisesti niin pieni, että sen käytännön merkitys on 15
3 pieni. Rajojen asettaminen säilörehun eri mikrobien pitoisuuksille on vaikeaa. Klostridi-itiöiden osalta kokemus on kuitenkin osoittanut, että moitteettomassa säilörehussa niitä on grammassa alle 10 kpl (logaritmilukuna alle 1), hyvässä alle 100 kpl (logaritmina alle 2) ja tyydyttävässä alle 1000 kpl (logaritmina alle 3) kpl/g alkaa jo olla iso luku, ja kpl/g (logaritmina 4) on jo selvästi liikaa (Nousiainen 2006, Manninen 2006). Ruotsalaisenkin suosituksen mukaan katsotaan klostridimäärä 1000 kpl/g suurimmaksi hyväksyttäväksi määräksi (Spörndly 2003). Lietteen levitys korjattavalle sadolle lisäsi klostridipitoisuuksia logaritmilukuina tason 3 tuntumaan vuoden 2003 ensimmäisessä sadossa, yli 3 toisessa sadossa, ja yli 4 vuoden 2004 molemmissa sadoissa. Taso ilman lietettä oli kaikissa sadoissa merkittävästi alhaisempi, ero logaritmina oli vastaavassa järjestyksessä 2,3, 2,8, 1,6 ja 2,1, siis karkeasti satakertainen. Sundberg (2002) esittää, että nousun ollessa vähintään kymmenkertainen, voidaan puhua selvästä kontaminaatiosta. Siten voidaan todeta, että lietteen levitys korjattavalle sadolle lisäsi klostridimääriä haitallisen paljon. Lietteen kevätlevitys ei nostanut toisen sadon klostridimääriä yhtä systemaattisesti. Vain vuonna 2003 liete lisäsi säilörehun klostridimäärää satakertaisesti ja tilastollisesti merkitsevästi lähelle logaritmilukua 3. Aerobisia bakteereita saa ruotsalaisen suosituksen mukaan olla enintään 1000 kpl/g eli logaritmina 3 (Spörndly 2003). Tutkimuksessamme liete lisäsi molemmissa kevätsadoissa aerobisten bakteeriitiöiden määrän yli tämän tason, arvoiksi 4,9 ja 3,9 arvosta noin 2,5. Myös molemmissa kesäsadoissa liete lisäsi määrät lukemaan noin 4,8, vaikka silloin arvo ilman lietettäkin ylitti rajan, 3,7 ja 3,1. Nousu oli kesäsadoissa kuitenkin vähintään kymmenkertainen, joten sitä voidaan pitää lietteestä johtuvana kontaminaationa. Siten voidaan pitää lietteen levitystä korjattavalle sadolle haitallisena myös aerobisten bakteeri-itiöiden osalta. Toisessa sadossa kevätlevitys ei vaikuttanut vuonna Vuonna 2004 kevätlevitys vaikutti tilastollisesti merkitsevästi vielä toiseen satoon, mutta vaikutus oli suuruudeltaan vähäinen. Lietteen vaikutus enterokokkeihin ei ollut yhtä selvä. Kolmessa sadossa neljästä karholla ja säilörehuissa oli runsaaasti enterokokkeja ilman lietettäkin, logaritmilukuna tasoa 4 6, eikä liete sitä korottanut. Vain vuoden 2003 ensimmäisessä sadossa liete nosti lukemaa selvästi, arvosta 3,8 arvoon 5,0. Liete ei myöskään lisännyt homeita tai hiivoja säilörehussa. Lietelannan vaikutus säilörehun kemialliseen koostumukseen Lietteen levitys korjattavalle sadolle vähensi rehun raakavalkuaispitoisuutta vuonna Todennäköinen syy oli kesän suhteellisen kuiva sää, josta johtuen suuri osa lietteen typestä haihtui. Typen haihtuminen saattaa olla osasyynä lietettä saaneen toisen sadon korkeampaan kuiva-ainepitoisuuteen, siten että pienempi typen saanti on vähentänyt satoa, jolloin se on kuivunut niiton jälkeen nopeammin. Toinen syy on se, että kyseinen pellon osa oli kasvukunnoltaan muuta peltoa heikompi, mikä oli havaittavissa jo ennen lietteen kesälevitystä. Joka tapauksessa tämän lietelohkon korkeampi kuivaainepitoisuus on vähentänyt rehun valkuaisen hajoamista ja ammoniakin muodostumista. Rehu oli ammoniakin suhteen tyydyttävä ilman lietettä ja hyvä, kun liete oli levitetty toiselle sadolle. Rehujen kuivuuden (ka %) vuoksi myös voihappopitoisuudet ovat pysyneet hyvän säilörehun tasolla, vaikka liete onkin niitä nostanut. Vuonna 2004 liete ei vähentänyt rehun raakavalkuaispitoisuutta. Poikkeuksellisen runsaat sateet ilmeisesti rajoittivat typen haihtumista. Toisen sadon lietelohkon kasvusto oli selvästi lietteettömiä lohkoja kuivempi myös vuonna Tähän voi hakea selitystä siitä, että koepellon kasvusto sattui olemaan vähän heikompi lietteen kesälevityslohkolla kuin muilla lohkoilla jo ennen lietteen kesälevitystä. Voihapon perusteella ensimmäisen sadon märät paalirehut (ka %) olivat huonoja ilman lietettäkin. Toisen sadon kuivemmassa rehussa (ka 38 %) kesällä levitetty liete toisaalta lisäsi 16
4 voihappopitoisuutta, vaikka ammoniakin suhteen rehu oli hyvää. Muuten lietteen vaikutus käymislaatuun oli kaikissa sadoissa pieni. Täysleveän niiton ja karhotuksen vaikutus rehun laatuun Täysleveä niitto ja haravointi lisäsivät tilastollisesti merkitsevästi mikrobimäärää vain neljässä tapauksessa, ja niissäkin niin vähän, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Vuoden 2003 toisessa sadossa haravointi lisäsi karhon klostridipitoisuutta, mutta vain lukuun 17 MPN/g (logaritmina 1,25). Samassa sadossa haravointi myös lisäsi säilörehun hometta, mutta vain lukuun 42 pmy/g (1,62). Vuoden 2004 ensimmäisessä sadossa haravointi lisäsi enterokokkipitoisuutta, mutta lisäys oli pieni. Neljännessä tapauksessa haravointi nosti aerobisten itiöiden määrää vuoden 2004 toisessa sadossa, mutta vain kolminkertaiseksi. Kuten aiemmin todettu, nousun pitäisi olla kymmenkertainen, jotta voidaan puhua selvästä kontaminaatiosta. Täysleveän niiton käyttöä perustellaan sillä, että se nopeuttaa kuivumista. Tässä tutkimuksessa täysleveä niitto nopeutti kuivumista vain kahdessa sadossa. Vuoden 2003 toisessa sadossa näin niitetty ruoho oli paalattaessa noin 3 %-yksikköä kuivempaa. Vuoden 2004 toisessa sadossa se oli noin 6 %- yksikköä kuivempaa. Menetelmävertailua vaikeutti tässä tutkimuksessa kuitenkin kolmessa korjuussa tulleet sateet (taulukko 1) ja yllä mainitut rehevyyserot kasvustossa. Täysleveän niiton ja haravoinnin vaikutukset käymislaatuun johtuvat lähinnä kuiva-ainepitoisuuden eroista. Täysleveän niiton ja karhotuksen vaikutus korjuutappioihin Haravointi vaikutti korjuutappioihin vain yhdessä sadossa viidestä. Silloin se lisäsi tappiota 2,8 prosenttiyksikköä (Taulukko 11). Tämän perusteella haravoinnin tappioita lisäävä vaikutus olisi siten tilastollisesti pitkällä aikavälillä keskimäärin vain puoli prosenttiyksikköä. Taulukko 11. Korjuutappiot, % kokonaissadon kuiva-aineesta Vuosi ja sato Ei haravointia Haravointi SEM P 2002 sato 2 5,3 4,1 1, sato 1 7,5 6,5 0, sato 2 1,9 1,5 0, sato 1 1,3 4,1 0,58 ** 2004 sato 2 2,6 3,3 0,50 Säilöntäaineen vaikutus rehun laatuun Säilöntäaine oli koetekijänä vuonna Säilöntäaineena käytettiin esikuivatulle rehulle (ka>30%) suositeltua AIV Pro:ta, jossa on 43 % muurahaishappoa, 30 % ammoniumformiaattia, 10 % propionihappoa ja 2 % bentsoehappoa. Annostelutavoite oli 5 l/rehutonni tuorepainoa, mutta toteutunut annostelu oli keskimäärin 4,5 l/t ensimmäisessä ja 4,0 l/t toisessa sadossa. Säilöntäaineen vaikutus mikrobiologiseen laatuun oli pieni. Se vähensi ensimmäisen sadon klostridi-itiöitä hieman, keskimäärin kaikissa liete- ja haravointikäsittelyissä luvusta 3,4 lukuun 2,9. Happo ei vaikuta suoraan itiöihin, mutta voi rajoittaa vegetatiivisten klostridien kasvua ja sitä kautta uusien itiöiden muodostumista. Toisessa sadossa säilöntäaine vähensi enterokokkeja luvusta 5,9 lukuun 5,6. Vähennys on hyvin pieni ja enterokokkimäärä oli senkin jälkeen korkea. Rehujen käymislaatua säilöntäaine paransi selvästi. Se ilmeni lähinnä valkuaisen hajoamisessa, jossa säilöntäaineen käyttö muutti ammoniakkitasoa huonosta tyydyttävän ja hyvän väliselle rajalle ensimmäisessä sadossa, ja tyydyttävästä hyvään toisessa sadossa. Säilöntäaine myös vähensi 17
5 voihappokäymistä tuntuvasti. Sekä ensimmäisessä että toisessa sadossa oli liikaa voihappoa ilman säilöntäainetta, mutta säilöntäainetta käytettäessä rehu oli voihapon suhteen hyvä useimmissa koejäsenissä (taulukoissa ei esitetä yksittäisten koejäsenien tuloksia). Säilöntäaine laski myös ph:ta, toisessa sadossa kuitenkin vain aavistuksen verran, ja ph oli hapotuksen jälkeenkin liian korkea ainakin märässä ensimmäisessä sadossa. Tosin annostelu oli varsinkin toisessa sadossa vähän tavoiteltua pienempi. Säilöntäaine säästi myös sokeria. Säilörehupaalien laadun aistinvarainen arviointi Molempina koevuosina helmi-maaliskuussa säilörehunäytteiden porauksen yhteydessä tarkastettiin jokaisesta paalista näkyvän pintahomeen ja -hiivan määrä. Paalit myös halkaistiin paaliveitsen avulla ja pöyhittiin läpi hangolla. Eläinrehuksi kelpaamaton rehu eroteltiin ja punnittiin. Vuoden 2003 paaleissa ei ollut ollenkaan näkyvää hometta, hiivaa tai muuten pilaantunutta rehua. Syynä hyvään laatuun oli todennäköisesti osittain paalien runsas muovimäärä. Vuonna 2004 oli hieman enemmän näkyvää pilaantumista, mutta ei niin että olisi ollut mitään koejäsenten välisiä eroja. Merkittävin havainto oli se, että oli silmin nähtäviä lietelannan jäännöksiä niissä paaleissa, jotka tulivat lohkoilta, joille oli levitetty lietettä kyseiselle sadolle. Näiltä lohkoilta tehdyissä paaleissa oli vuonna 2004 näkyviä lietteen jäännöksiä 75 prosentissa paaleista. Lisäksi oli joitakin paaleja, joissa oli vaikea arvioida, oliko kysymys lietteen jäännöksistä vai jostakin muusta. Vuonna 2003 havaittiin myös lietteen jäännöksiä. Lietteen hajua ei voitu havaita kumpanakaan vuonna ulkona pakkasessa, mutta kun näytteet sulatettiin laboratoriossa, havaittiin lietteen haju. Tämäkin osoittaa, että rehuun oli päässyt lietteen jäännöksiä. Johtopäätökset Koevuosiin sattui sekä kuiva kesä (2003) että märkä kesä (2004). Tämä lisää tulosten luotettavuutta, koska on oletettavissa, että koetekijöiden vaikutus varsinkin rehun mikrobiologiseen laatuun riippuu kosteusoloista. Tutkimuksen mukaan liete levitettynä kyseiselle sadolle vaikutti haitallisesti klostridien ja aerobisten bakteeri-itiöiden määrään sekä kuivana että märkänä kesänä. Kevätlevitys vaikutti yhtenä vuonna klostridi-itiöiden määrään haitallisesti vielä toisessa sadossa. Kevätlevitys ei vaikuttanut toisen sadon aerobisten bakteeri-itiöiden määrään kumpanakaan vuonna. Enterokokkien määrää liete lisäsi vain yhdessä sadossa neljästä. Lietteestä jäi näkyviä jäännöksiä suureen osaan paaleista ainakin vuonna Kangas (2006) vertasi samoina kesinä 2003 ja 2004 lietelannan hajalevitystä, letkulevitystä ja sijoitusta kiekkovantailla väkilannoitteella lannoittamiseen. Lietettä levitettiin molempina vuosina noin 30 m 3 /ha muutaman päivän sisällä ensimmäisen sadon jälkeen, kun nurmi ei vielä ollut lähtenyt kasvuun. Toisen sadon rehusta määritettiin Escherichia coli, sulfiittia pelkistävät klostridit ja Clostridium perfringens. Riippumatta levitysmenetelmästä lietelanta ei korottanut näiden bakteerien tasoja pyöröpaalisäilörehussa kumpanakaan koevuonna. Mahdollista yhdysvaikutusta rehun haravoinnin kanssa ei tutkittu. Regina (2006) ym. eivät todenneet lisääntyneitä mikrobimääriä kasvustossa vaikka levitysmäärä oli suurempi kuin meidän tutkimuksessamme, noin 50 m 3 /ha. Levitysajankohta oli muutaman päivän sisällä ensimmäisen sadon jälkeen, eli kasvusto oli vain sängellä. Meidän tutkimuksemme ja viitattujen tutkimusten valossa vaikuttaa siltä, että kasvuston korkeus levityshetkellä on tärkeä. Pellon kantavuus keväällä ja sateet kesällä viivästyttivät levitystä tutkimuksessamme, joten kasvusto oli noin cm korkea, kun edellä mainituissa tutkimuksissa se oli sängellä. Päätelmänä voidaan esittää, että lietelantaa ei pidä ainakaan hajalevittää, kun nurmi on yli cm korkea. Kasvuston ollessa korkea, lietteen haittavaikutus saattaa olla pienempi käytettäessä pienempää levitysmäärää kuin meidän käyttämämme. Lisäksi muut levitystekniikat kuin hajalevitys, kuten sijoitus ja letkulevitys, saattaisivat vähentää riskejä pitkään kasvustoon levitettäessä. 18
6 Täysleveä niitto ja haravointi eivät vaikuttaneet rehun laatuun. Tulos on yhtenevä Sundbergin (2002) tutkimuksen kanssa. Haravoinnin aiheuttamat korjuutappiot olivat vähäiset. Kokeissamme tappioiden lisäys oli keskimäärin vain puoli prosenttiyksikköä. Säilöntäaine vaikutti hyvin vähän rehun mikrobiologiseen laatuun. Siitä huolimatta sen käyttöä on suositeltava, koska se yleensä varmistaa sen, että rehuun joutuneet haittamikrobit eivät ainakaan tuota uusia yksilöitä. Ennen kaikkea se on suositeltavaa, koska se paransi tässäkin tutkimuksessa rehun käymislaatua. Pyöröpaalisäilörehun käymislaatua parantaa myös riittävä esikuivaus. Riskien pienentämiseksi lietteen levittämisestä ja karhotuksesta voidaan antaa seuraavat suositukset: Lietelanta: Lietettä ei pidä hajalevittää jos kasvusto on korkeampi kuin cm. Levitysmäärä kannattaa pitää kohtuullisena, enintään kuutiometriä hehtaarille. Lietelätäköiden syntymistä pellolle pitää välttää käynnistämällä ja pysäyttämällä pumppaus ajettaessa. Jos se tehdään paikalla seisoen, liete valuu helposti vaunusta lätäköksi. Säilöntäaineen käyttö ja esikuivaus. Pellot on pidettävä tasaisina, jotta niittokone ei niitä paikoin liian lyhyeen sänkeen tai jopa haukkaa maata, eivätkä haravan piikit mene liian lähelle maata. Pyöränjälkien syntyä pitää välttää käyttämällä riittävän suuria renkaita ja välttämällä levitystä märissä oloissa. Lietteen levittämistä useana vuonna peräkkäin samalle pellolle kannattaa välttää. Näidenkin suositusten mukaan levitettynä liete on periaatteessa mahdollinen hygieniariski. Jos omalla tilalla ei ole riittävästi muuta levitysalaa kuin nurmea, kannattaa ensisijaisesti selvittää mahdollisuutta järjestää levitysala naapureilta. Täysleveä niitto ja karhotus: Haravointiin pitää käyttää vaakatasossa (pystysuoran akselin ympäri) pyörivää haravaa tai vaakasuoran akselin ympäri pyörivää kelapöyhintä, ei heinän pöyhimiseen tarkoitettua pyöröpöyhintä, koska sen piikit raapivat maata. Haravan tai kelapöyhimen piikit on säädettävä noin neljän senttimerin korkeudelle maasta. Kirjallisuusviitteet Manninen, E Itiöt kuriin puhtaudella. Nauta 1: Spörndly, R. (toim.) Fodertabeller för idisslare. SLU Inst. f. husdjurens utfodring och vård. 96 s. Sundberg, M Bredspridning av vallfoder vid slåtter. Summary: Spreading of ley crops during mowing. JTI-rapport Lantbruk & Industri 291:1 32. Henkilökohtaiset tiedonannot Kangas, T Maatalouden uudet teknologiat -hanke, Haapajärvi Nousiainen, J Valio Oy, Helsinki Regina, K MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen 19
7 Taulukko 2. Mikrobiologinen laatu ja säilörehun kemiallinen koostumus Ensimmäinen sato Toinen sato Ei harav. Haravointi SEM P Ei harav. Haravointi SEM P Raaka-aine niitto (n) (4) (4) Klostridi-itiöt, kpl/g (log) < 2 < 2 Aerob. bakteeri-itiöt, kpl/ml (log) 3,7 < 2 Homeet, kpl/g (log) 4,4 4,6 Hiivat, kpl/g (log) 4,8 4,7 Mikrobien kokonaismäärä, kpl/g (log) 5,4 6,0 Raaka-aine ennen paalausta (n) (4) (4) (4) (4) Klostridi-itiöt, kpl/g (log) < 2 < 2 < 2 < 2 0,13 Aerob. bakteeri-itiöt, kpl/ml (log) < 2 < 2,5 < 2 < 2,2 0,09 Homeet, kpl/g (log) 5,1 5,1 0,16 5,0 4,8 0,21 Hiivat, kpl/g (log) 5,4 5,7 0,20 4,5 4,9 Mikrobien kokonaismäärä, kpl/g (log) 6,1 6,3 0,24 6,0 6,0 Valmis säilörehu (n) (4) (4) (4) (4) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 1,33 2,16 0,585 0,54 0,83 0,193 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 4,3 3,6 0,27 4,5 3,8 0,29 Homeet, pmy/g (log) 1,8 4,1 0,79 3,3 3,6 0,39 Hiivat, pmy/g (log) 1,9 3,6 0,52 5,0 4,9 0,38 ph 5,59 5,66 0,046 6,15 6,13 0,054 Kuiva-aine, g/kg , ,3 Titrattu sokeri, g/kg ka < 75 < 100 < 50 < 50 Ammonium-N, g/kg N , ,8 Maitohappo, g/kg ka 18,0 15,3 1,37 6,8 7,5 0,91 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka 5,0 4,0 0,29 * 3,8 3,3 0,48 Liukoinen N, g/kg N , ,3 D-arvo, g/kg ka , ,3 Raakavalkuainen, g/kg ka , ,2 NDF, g/kg ka , ,5 20
8 Taulukko 3. Ensimmäisen sadon mikrobiologinen laatu 2003 koetekijöittäin (liete ja haravointi). n on sama paalauksessa ja säilörehussa. Liete Haravointi Ei lietettä Liete SEM P Ei harav. Haravointi SEM P Raaka-aine niitto (n) (8) (4) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,48 0,48 Aerob. Bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 1,10 1,30 0,12 Enterokokit, pmy/g (log) 1,00 1,00 Raaka-aine ennen paalausta (n) (22) (16) (18) (18) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,55 2,53 0,078 *** 1,26 1,16 0,084 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 2,51 3,82 0,145 *** 3,07 2,84 0,157 Enterokokit, pmy/g (log) 1,62 2,66 0,182 *** 2,14 1,79 0,197 Valmis säilörehu Hiiva, pmy/g (log) 3,26 1,91 0,267 ** 2,41 3,21 0,289 Home, pmy/g (log) 1,06 1,12 0,047 1,10 1,06 0,050 Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,61 2,95 0,101 *** 1,44 1,35 0,110 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 2,46 3,87 0,101 *** 3,01 2,85 0,110 Enterokokit, pmy/g (log) 3,83 5,01 0,109 *** 4,33 4,13 0,118 Taulukko 4. Toisen sadon mikrobiologinen laatu 2003 koetekijöittäin. n on sama paalauksessa ja säilörehussa. Liete Haravointi Ei Keväällä Kesällä SEM P Ei vs Kevät P Ei vs Kesä Ei Harav. SEM P Raaka-aine niitto (n) (4) (4) (4) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,48 0,48 0,51 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 2,56 2,37 3,43 0,16 ** Enterokokit, pmy/g (log) 1,08 1,00 1,12 Raaka-aine ennen paalausta (n) (12) (12) (14) (20) (18) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,52 0,82 1,88 0,099 * *** 0,89 1,25 0,077 ** Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 3,64 3,91 4,73 0,116 *** 4,15 4,03 0,091 Enterokokit, pmy/g (log) 5,22 4,79 4,70 0,169 * 5,38 4,42 0,132 *** Valmis säilörehu Hiiva, pmy/g (log) 1,31 1,17 1,67 0,184 1,28 1,48 0,144 Home, pmy/g (log) 1,36 1,56 1,37 0,104 1,23 1,62 0,081 ** Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,80 2,88 3,60 0,114 *** *** 2,43 2,42 0,089 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 3,72 4,07 4,75 0,109 *** 4,08 4,28 0,085 Enterokokit, pmy/g (log) 6,10 5,97 5,88 0,071 * 5,96 6,01 0,056 21
9 Taulukko 5. Ensimmäisen sadon mikrobiologinen laatu 2004 koetekijöittäin. Liete Haravointi Happo Ei Kyllä SEM P Ei Kyllä SEM P Ei Kyllä SEM P Raaka-aine niitto (n) (8) (4) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,48 2,85 0,094 *** Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 1,77 4,28 0,182 *** Enterokokit, pmy/g (log) 1,15 2,95 0,195 *** Raaka-aine ennen paalausta (23) (16) (20) (19) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,5 3,3 0,08 *** 1,6 1,6 0,07 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 2,1 5,1 0,13 *** 3,3 3,3 0,12 Enterokokit, pmy/g (log) 1,1 3,4 0,11 *** 2,0 2,1 0,10 Valmis säilörehu (23) (16) (20) (19) (24) (15) Hiiva, pmy/g (log) 1,40 1,00 1,37 1,03 1,03 1,37 Home, pmy/g (log) 1,63 1,28 0,26 1,42 1,42 0,29 1,39 1,45 0,29 Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 2,66 4,28 0,11 *** 3,74 2,63 0,12 *** 3,42 2,94 0,12 ** Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 2,28 4,94 0,13 *** 3,17 3,14 0,15 2,97 3,35 0,15 Enterokokit, pmy/g (log) 4,34 2,82 0,13 *** 3,40 3,93 0,15 *** 3,58 3,75 0,15 Taulukko 6. Toisen sadon mikrobiologinen laatu 2004 koetekijöittäin Liete Haravointi Happo Ei Keväällä Kesällä SEM P Ei vs Kev P Ei vs Kes Ei Kyllä SEM P Ei Kyllä SEM P Raaka-aine niitto (n) (4) (4) (4) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 1,03 0,73 2,23 0,342 * Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 3,45 3,48 3,77 0,317 Enterokokit, pmy/g (log) 2,25 2,55 2,64 0,310 Raaka-aine ennen paalausta(n) (16) (8) (16) (20) (20) Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 0,9 1,3 3,3 0,13 *** 1,8 2,0 0,12 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 4,4 4,5 4,8 0,12 * 4,6 4,5 0,11 Enterokokit, pmy/g (log) 2,3 2,5 3,4 0,17 *** 2,5 2,9 0,16 Valmis säilörehu (n) (16) (8) (16) (20) (20) (16) (24) Hiiva, pmy/g (log) 1,31 1,31 1,20 0,25 1,23 1,50 0,16 1,51 1,26 0,36 Home, pmy/g (log) 1,62 1,40 1,72 0,26 1,63 1,70 0,16 1,79 1,67 0,36 Klostridi-itiöt, MPN/g (log) 2,05 2,51 4,15 0,18 *** 3,07 2,92 0,11 3,13 3,10 0,13 Aerob. bakteeri-itiöt, pmy/g (log) 3,08 3,70 4,76 0,15 ** *** 3,68 4,13 0,09 ** 3,99 3,92 0,10 Enterokokit, pmy/g (log) 5,76 5,72 5,47 0,13 5,71 5,79 0,08 5,90 5,62 0,09 * 22
10 Taulukko 7. Ensimmäisen sadon säilörehun kemiallinen koostumus 2003 koetekijöittäin. Yksiköt ovat g/kg ka, ellei muuta mainita. Liete Haravointi (n) Ei lietettä (11) Liete (8) SEM P Ei harav. (18) Haravointi (18) SEM P Kuiva-aine, g/kg ,8 *** ,1 *** Tuhka 85,9 87,7 0,73 86,6 86,4 0,79 Raakavalkuainen ,2 *** ,4 NDF ,7 * ,9 ph 5,13 4,94 0,021 *** 5,12 5,01 0,023 ** Sokeri 77,4 76,1 1,28 81,4 72,5 1,39 *** Maitohappo 19,6 28,4 0,57 *** 20,0 25,0 0,62 *** Etikkahappo 7,68 9,05 0,189 *** 8,13 8,13 0,205 Propionihappo 0,13 0,11 0,032 0,08 0,16 0,35 Voihappo 0,24 0,50 0,033 *** 0,29 0,35 0,036 Isovaleriaanahappo 0,07 0,08 0,002 * 0,07 0,07 0,002 Etanoli 6,44 8,74 0,243 *** 6,94 7,48 0,263 Ammonium-N, g/kg N 29,1 37,1 0,63 *** 30,5 33,0 0,69 * Taulukko 8. Toisen sadon säilörehun kemiallinen koostumus 2003 koetekijöittäin. Yksiköt ovat g/kg ka, ellei muuta mainita. Liete Haravointi (n) Ei (12) Keväällä (12) Kesällä (14) SEM P Ei vs Keväällä 23 P Ei vs Kesällä Ei harav. (20) Haravointi (18) Kuiva-aine, g/kg ,3 *** ,4 Tuhka ,6 97,2 1,39 *** *** ,1 ** Raakavalkuainen ,1 *** ,6 ** NDF ,0 * ,5 ** ph 5,36 5,23 5,04 0,035 * *** 5,07 5,34 0,028 *** Sokeri 68,4 67, ,54 *** 77,9 81,8 2,77 Maitohappo 31,1 32,0 24,2 1,16 *** 33,0 25,1 0,90 *** Etikkahappo 10,2 9,75 9,80 0,239 10,5 9,33 0,187 *** Propionihappo 0,09 0,13 0,14 0,009 * *** 0,11 0,12 0,007 Voihappo 0,16 0,73 0,84 0,073 *** *** 0,46 0,69 0,057 ** Isovaleriaanahappo 0,08 0,09 0,15 0,007 *** 0,11 0,10 0,006 Etanoli 12,7 15,7 13,8 0,53 *** 11,2 16,8 0,42 *** Ammonium-N, g/kg N 90,6 93,7 59,4 2,51 *** 78,9 83,6 1,96 SEM P
11 Taulukko 9. Ensimmäisen sadon säilörehun kemiallinen koostumus 2004 koetekijöittäin. Yksiköt ovat g/kg ka, ellei muuta mainita Liete Haravointi Happo Ei Kyllä SEM P Ei Kyllä SEM P Ei Kyllä SEM P n Kuiva-aine, g/kg ,8 * ,1 *** ,1 Tuhka 97,1 95,9 1,00 96,7 95,1 1,11 99,4 92,4 1,11 *** Raakavalkuainen 1) ,73 ** , ,05 ** NDF ,8 ** , ,4 ph 4,96 4,45 0,028 *** 4,73 4,65 0,031 ** 4,81 4,57 0,031 *** Sokeri 43,0 37,5 2,54 41,2 55,3 2,84 18,8 77,7 2,84 *** Maitohappo 37,5 57,0 1,89 *** 51,4 45,0 2,11 *** 55,0 41,5 2,11 *** Etikkahappo 13,9 15,8 0,58 * 15,0 14,0 0,64 * 16,6 12,4 0,64 *** Propioinihappo 1) 0,94 1,25 0,19 1,03 0,35 0,21 1,17 0,21 0,21 ** Isovoihappo 0,06 0,09 0,020 0,07 0,01 0,022 0,07 0,01 0,022 Voihappo 10,2 13,8 1,82 14,2 2,33 2,03 13,3 3,2 2,03 ** Isovaleriaanahappo 0,12 0,23 0,021 ** 0,17 0,06 0,023 0,16 0,07 0,023 * Valeriaanahappo 1,67 0,10 1,69 0,01 0,06 1,63 Kapronihappo 0,37 0,64 0,11 0,49 0,05 0,12 0,45 0,09 0,12 Etanoli 23,7 18,3 0,75 *** 20,9 17,7 0,84 25,0 13,6 0,84 *** Ammonium-N, g/kg N 1) ,3 3,31 *** ,8 3, ,1 3,71 *** 1) Hapotettujen paalien raakavalkuais-, propionihappo- ja ammoniumtyppiarvoista on laskennallisesti vähennetty säilöntäaineessa lisätty. 24
12 Taulukko 10. Toisen sadon säilörehun kemiallinen koostumus 2004 koetekijöittäin. Yksiköt ovat g/kg ka, ellei muuta mainita Liete Haravointi Happo Ei Keväällä Kesällä SEM P Ei vs Kev P Ei vs Kes Ei Kyllä SEM P Ei Kyllä SEM P n Kuiva-aine, g/kg 30,9 30,5 38,1 0,92 *** 30,4 37,4 0,58 *** 35,0 34,5 0,65 Tuhka ,00 ** ,63 ** ,71 * Raakavalkuainen 1) ,25 *** , ,30 NDF , ,85 ** ,19 * ph 4,89 4,92 4,70 0,031 *** 4,81 4,95 0,02 *** 4,93 4,80 0,022 *** Sokeri 63,1 58,6 59,9 4,81 53,3 57,7 3,04 48,0 61,5 3,40 ** Maitohappo 30,7 32,0 28,7 1,91 35,6 31,1 1,21 * 37,7 29,7 1,35 *** Etikkahappo 11,8 11,6 10,5 0,52 12,3 11,5 0,33 12,7 11,2 0,36 ** Propioinihappo 1) 0,17 0,12 1,40 0,23 *** 0,94 1,20 0,15 1,83 0,79 0,17 *** Voihappo 0,43 1,65 4,08 0,58 *** 3,03 2,68 0,37 4,06 2,25 0,41 ** Isovaleriaanahappo 0,12 0,13 0,13 0,007 ** 0,13 0,13 0,00 0,14 0,13 0,005 Etanoli 9,73 12,69 6,50 1,01 * * 11,2 8,6 0,64 ** 10,3 8,1 0,72 * Ammonium-N, g/kg N 1) 84,3 91,2 60,8 4,87 ** 92,9 74,6 3,08 *** 91,1 72,6 3,44 *** 1) Hapotettujen paalien raakavalkuais-, propionihappo- ja ammoniumtyppiarvoista on laskennallisesti vähennetty säilöntäaineessa lisätty. 25
Karjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotHevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti
Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti antti.suokannas@mtt.fi Historiaa ei kannata unohtaa Tapio Heikkilä www.welger.com www.nh.com Niitto Kuivumisnopeus
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotSäilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun
TUTKIMUSRAPORTTI Säilöntäaineen ( ) vaikutus rehun käymislaatuun MTT / Eläinravitsemus 31600 JOKIOINEN TUTKIJAT: Seija Jaakkola, Eeva Saarisalo 18.11.2003 2 SÄILÖNTÄAINEEN (BONSILAGE PLUS) VAIKUTUS REHUN
LisätiedotNIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN
NIITTOMURSKAIMEN VAIKUTUS REHUN KUIVUMISNOPEUTEEN JA TAPPIOIHIN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3 ja Seija Jaakkola 2,4 1 MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotMAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA?
MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA? Seija Jaakkola 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Matts Nysand 2, Antti Suokannas 2, Anna-Maija Taimisto 3 ja Maarit Mäki 4 1 Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotSäilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen
Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
LisätiedotKarjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Nupit Kaakkoon- hankkeen NURMIVILJELYN
LisätiedotRehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company
Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotSäilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato
Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki
LisätiedotSäilöntähaasteiden hallinta
Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
LisätiedotSäilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut
Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Säilöntäaineen levitys: noukinvaunu,
LisätiedotLevitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen
Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotVetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?
Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotBiologinen rehunsäilöntä
Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja
LisätiedotSäilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot
Säilörehuksi korjattavan härkäpavun korjuutappiot Antti Suokannas 1), Kaisa Kuoppala 2) ja Katariina Manni 3) 1 Luke, Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Vakolantie 55, 03400 Vihti, antti.suokannas@luke.fi
LisätiedotHavaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, elintarvikkeet Kuopion laboratorio Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833:2003 Anaerobiset
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotHARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela
HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotVähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342
1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab
LisätiedotErilaiset säilöntäaineet
Erilaiset säilöntäaineet Mustiala 23.1.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita
LisätiedotHEVOSTEN NURMIREHUJEN KORJUUTEKNIIKKA RUOHOSTA REHUKSI
HEVOSTEN NURMIREHUJEN KORJUUTEKNIIKKA RUOHOSTA REHUKSI Antti Suokannas MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti, antti.suokannas@mtt.fi Johdanto Esikuivatun säilörehun, säilö- ja kuivaheinän korjuu on taitolaji,
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotProf. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen
ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Vaasantie 1 C SEINÄJOKI Puh.
1 SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristö Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2013 Ei maitotuotteet
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotLietelannan happokäsittelyllä typpi talteen
Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotSILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI
SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 49/04. Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.7.2004 - toistaiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 49/04 Pvm Dnro 23.6.2004 2917/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.7.2004 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Rehulain (396/1998) 26 Vastaavat EY-säädökset
LisätiedotRavinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä
Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö
23.8.2010 6842/961/2006 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kuopio Elintarvikeyksikkö Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotKoneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?
Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Antti Suokannas Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljelyteknologia Vakola, Vihti 14.11.2013 Yleistä taustaa Rehua on vaikea
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotMyymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia
Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi
Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta
LisätiedotSILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön
SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä
LisätiedotMiksi mitata lohkokohtaisia satoja?
Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotTehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura
Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
Lisätiedot1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA
Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio 1. ELINTARVIKKEET Hinta alv 0 % Hinta alv. 24 % 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 16,58 20,56 Campylobacter spp. 38,53 47,78 Clostridium perfringens
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotSäilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain
Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotRuokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa
Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
Lisätiedot