SISÄLLYSLUETTELO. 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...1

Transkriptio

1

2

3 TASEKIRJA 2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Sipoon kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalouden tilanne Kuntatalouden tilanne Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sipoon kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilipäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus ja selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin tilikauden tuloksen muodostuminen Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin toiminnan rahoitus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset Konsernitase ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 31

4 2 Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosa Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta Kunta yhteensä Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon nähden Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosa Rahoitusosa Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilikauden aikana käytetyt tilikirjat, raportit ja kortistot Tase-erittely

5 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Sipoon valtuustossa oli 43 jäsentä: vuoden 2014 päättyessä 28 miestä ja 15 naista. Seuraavat ryhmät olivat vuoden 2014 lopussa edustettuina valtuustossa: Suomen ruotsalainen kansanpuolue (17 jäsentä), Kokoomus (9 jäsentä), Sosialidemokraatit (5 jäsentä), Keskusta (4 jäsentä), Yhteinen Sipoomme (3 jäsentä), Vihreät (3 jäsentä) ja Perussuomalaiset (2 jäsentä). Valtuuston puheenjohtajana toimi Christel Liljeström (RKP) ja varapuheenjohtajina toimivat Heikki Vestman, Kasper Nyberg ja Sini-Pilvi Saarnio. Kunnanhallituksen puheenjohtaja oli Ari Oksanen (Kok.). Kunnanvaltuutettu ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Bengt Wiik menehtyi Kuluneen vuoden aikana valtuustoryhmien välillä tapahtui voimasuhteiden muutoksia. Tammikuussa 2014 valtuutetut Maarit ja Timo Rope ilmoittivat siirtyneensä Perussuomalaisten valtuustoryhmästä Yhteinen Sipoomme -valtuustoryhmään. Marraskuussa valtuutetut Petri Haikonen, Sami Virpiö, Maarit ja Timo Rope sekä varavaltuutettu Monika Hämäläinen ilmoittivat jättäneensä Yhteinen Sipoomme - ryhmän ja siirtyneensä perustamaansa Keskustan valtuustoryhmään. Uusi kuntarakennelaki edellyttää, että kunnat selvittävät kuntaliitosmahdollisuuksia, ja tämän lain pohjalta Sipoo päätti toukokuussa 2013 aloittaa kaksi rinnakkaista, tasavertaista kuntarakenneselvitystä. Toiseen selvitykseen osallistuvat Sipoon lisäksi keskiuusmaalaiset kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ja toiseen itäuusmaalaiset kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Porvoo. Tämän lisäksi Sipoo otettiin vasten tahtoaan mukaan valtionvarainministeriön asettamaan metropolikaupungin erityiseen kuntajakoselvitykseen, johon kuuluvat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa. Selvitysten loppuraportit valmistuivat seuraavasti: Keski-Uudenmaan kuntajakoselvitys syyskuussa ja metropolikaupungin sekä Itä-Uudenmaan kuntajakoselvitykset joulukuussa. Metropolikaupungin selvitykseen sisältyy myös esitys yhdistymissopimukseksi, johon valtuuston tulee ottaa virallinen kanta. Sipoo on myös osana metropolihallinnon lainvalmistelua sekä kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen lainvalmistelua. Toimintakulujen kasvettua liian nopeasti vuonna 2013 ja suhdannenäkymien edelleen heiketessä kunnassa käynnistettiin keväällä 2014 talouden tasapainottamis- ja toiminnan kehittämisohjelma Operaatio Kattilankansi. Tällä pyritään varmistamaan kuntastrategian valtuustokauden kolmannen strategisen tavoitteen, talouden kattilankansiperiaatteen, toteutuminen vaarantamatta liikaa valtuustokauden kolmen muun strategisen tavoitteen toteutumista. Operaatio Kattilankannella tavoitellaan vähintään 10 miljoonan euron pysyvää toimintatuottojen ja -menojen välisen erotuksen parantamista niin, että suurin osa näistä tavoitteista saavutetaan vuoteen 2017 mennessä ja loput, rakenteellisesti haasteellisemmat, vuoteen 2020 mennessä. Valtuusto linjasi syyskuussa tasapainottamistoimenpiteitä yli 5 miljoonan euron edestä. Kunnan tilikauden 2014 tulos oli 2,5 miljoonaa euroa tappiollinen, mutta se oli kuitenkin 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tuloslaskelman vuosikate oli 6,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden alijäämä oli 1,3 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat ainoastaan 0,3 %, mikä oli 0,1 % alle tiukaksi budjetoidun kustannuskehityksen sekä alle inflaatiotason, joka oli 1,0 %. Henkilöstökulut kasvoivat 0,3 % ja ostopalvelut 0,5 %. Verotulojen kasvu oli 1,7 %, mikä oli 0,8 % koko maan keskiarvoa heikompi, mutta vastasi verotulojen kehitystä Uudellamaalla. Kunnan lainamäärä vuoden lopussa oli euroa/asukas, mikä oli 507 euroa/asukas pienempi kuin vuonna Talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen lopetti Sipoon kunnan palveluksessa Kunnan uudeksi talous- ja hallintojohtajaksi valittiin Pekka Laitasalo, joka aloitti virassaan Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka erosi kunnan palveluksesta Hänen tilalleen valittiin Kurt Torsell, joka aloitti virassaan vuodenvaihteessa. Mikael Grannas 1

6 1.1.2 Sipoon kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Maankäyttöjaosto Nuorisovaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYS- VALIOKUNTA SIVISTYS- VALIOKUNTA TEKNINEN VALIOKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- VALIOKUNTA Yksilöjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Lupajaosto Ruotsinkielinen koulutusjaosto Ympäristönsuojelujaosto Vapaa-ajanjaosto 2

7 Viranhaltijaorganisaatio KUNNANJOHTAJA Johtoryhmä KEHITYS- JA KAAVOITUS- KESKUS Hallinto- ja suunnitteluyksikkö Mittaus- ja kiinteistöyksikkö Yleiskaavayksikkö Kaavoitusyksikkö TALOUS- JA HALLINTO- KESKUS Talouspalvelut Hallintopalvelut IT-palvelut Henkilöstöpalvelut Yhteiset asiakaspalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SIVISTYS- OSASTO TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO Hallinto ja talous Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työikäisten palvelut Ikääntyneiden palvelut Ruokapalvelut Hallintopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Talous ja hallinto Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Katu- ja viheralueet Vesihuolto Toimitilat Luottamuselinten kokoonpano sekä osastojen johtavat viranhaltijat Valtuusto, 43 jäsentä Puheenjohtaja Christel Liljeström (RKP) 1. varapuheenjohtaja Heikki Vestman (Kok.) 2. varapuheenjohtaja Kasper Nyberg (YSI) 3. varapuheenjohtaja Sini-Pilvi Saarnio (Vihr.) Valtuuston voimasuhteet Suomen ruotsalainen kansanpuolue Kokoomus Sosialidemokraatit Keskusta Vihreät Yhteinen Sipoomme Perussuomalaiset 17 paikkaa 9 paikkaa 5 paikkaa 4 paikkaa 3 paikkaa 3 paikkaa 2 paikkaa 3

8 Kunnanhallitus, 11 jäsentä Ari Oksanen, puheenjohtaja (Kok.) Kaj Lindqvist, 1. varapuheenjohtaja (RKP) Clara Lindqvist, 2. varapuheenjohtaja (YSI) Rolf Björkell (RKP) Anders Backström (RKP) Kicka Lindroos (RKP) Anna Abrahamsson (RKP) Kjell Grönqvist (SDP) Eva Kuntsi (SDP) Marja Manninen-Ollberg (Kok.) Timo Rope (Kesk.) Esittelijä: Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Henkilöstöpäällikkö Tietohallintopäällikkö Kunnankamreeri Palvelupäällikkö Vs. kunnansihteeri Varajäsenet Juhani Rantala (Kok.) Mari Berg (RKP) Sami Virpiö (Kesk.) Richard Sundman (RKP) Christer Silén (RKP) Maria Liljeström (RKP) Stefan Sandström (RKP) Tapio Virtanen (SDP) Mia Suominen (SDP) Mandi Alaterä (Kok.) Maarit Rope (Kesk.) Mikael Grannas Pekka Laitasalo Anne Iijalainen Sam Allén Sture Lindqvist Susanne Fredriksson Heidi Träskelin Maankäyttöjaosto, 7 jäsentä Varajäsenet Sami Virpiö, puheenjohtaja (Kesk.) Gustav Tallqvist (YSI) Maria Liljeström, 1. varapuheenjohtaja (RKP) Anders Backström (RKP) Christel Liljeström (RKP) Kicka Lindroos (RKP) Juhani Rantala (Kok.) Mari Viita (Kok.) Mandi Alaterä (Kok.) Juha Kopra (Kok.) Eva Kuntsi (SDP) Mia Suominen (SDP) Bob Myrberg (PS) Jari Hursti (PS) Kunnanhallituksen edustajat: Kaj Lindqvist ja Heikki Vestman Esittelijä: Kehitysjohtaja Vt. kehitysjohtaja Yleiskaavapäällikkö Kaavoituspäällikkö Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tarkastuslautakunta, 5 jäsentä Linda Karhinen, puheenjohtaja (Kok.) Pentti Sittnikow, varapuheenjohtaja (PS) Hans-Peter Lindgren (RKP) Vesa Lepistö (YSI) Päivi Mäkelä-Bengs (SDP) Pekka Söyrilä Kaisa Yli-Jama Matti Kanerva Pekka Söyrilä Varajäsenet Virpi Karjalainen (Kok.) Maarit Virtanen (PS) Johan Isaksson (RKP) Patrick Lindman (YSI) Jari Vaahterikko (SDP) Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastaja Outi Koskinen, KHT, JHTT Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä Gustav Wikström, puheenjohtaja (RKP) Sami Siltaloppi, varapuheenjohtaja (SDP) Margareta Rintala (Kok.) Marko Takalo (YSI) Anna Salmensaari (Vihr.) Sosiaali- ja terveysvaliokunta, 9 jäsentä Janica Sundbäck, puheenjohtaja (RKP) Petri Haikonen, varapuheenjohtaja (Kesk.) Agneta Enroth-Jusslin (RKP) Christer Silén (RKP) Varajäsenet 1. Gunilla Eklöf (RKP) 2. Merja Siltala (SDP) 3. Eero Heiman (Kok.) 4. Jukka Jaatinen (YSI) 5. Sirpa Möller (Vihr.) Varajäsenet Thomas Elfgren (RKP) Tiia Rautio (YSI) Ari Juselius (RKP) Annette Laaksonen (RKP) 4

9 Juha Salo (Kok.) Annika Johansson-Rytkönen (RKP) Suvi Vuoksenranta (Kok.) Kadir Turan (Kok.) Marketta Mattila (Kok.) Liisa Jankkari (Kok.) Juha Huotari (SDP) Eva Kuntsi (SDP) Kunnanhallituksen edustaja: Marja Manninen-Ollberg Esittelijä: Sosiaali- ja terveysjohtaja Yksilöjaosto, 3 jäsentä Eva Kuntsi, puheenjohtaja (SDP) Thomas Elfgren, varapuheenjohtaja (RKP) Pirkko Buddas (Kok.) Sosiaali- ja terveysjohtaja Palvelujohtaja Johtava lääkäri Vanhustyön päällikkö Ruokapalvelupäällikkö Sivistysvaliokunta, 9 jäsentä Juha Suuronen, puheenjohtaja (Kok.) Richard Sundman, varapuheenjohtaja (RKP) Antti Skogster (RKP) Mari Berg (RKP) Laura Paunonen (Kok.) Virpi Karjalainen (Kok.) Markku Metsoila (YSI) Maarit Rope (Kesk.) Henrik Möller (Vihr.) Kunnanhallituksen edustaja: Kjell Grönqvist Esittelijä: Sivistysjohtaja Suomenkielinen koulutusjaosto, 5 jäsentä Maarit Rope, puheenjohtaja (Kesk.) Valtteri Piri, varapuheenjohtaja (Kok.) Kari-Matti Syrjäläinen (RKP) Anne Peisanen (Kok.) Maija Kuntsi (SDP) Kunnanhallituksen edustaja: Eva Kuntsi Esittelijä: Opetusjohtaja Ruotsinkielinen koulutusjaosto, 5 jäsentä Antti Skogster, puheenjohtaja (RKP) Christel Stenius, varapuheenjohtaja (YSI) Annette Laaksonen (RKP) Margareta Rintala (Kok.) Kjell Grönqvist (SDP) Kunnanhallituksen edustaja: Kicka Lindroos Esittelijä: Opetusjohtaja Vapaa-ajanjaosto, 5 jäsentä Henrik Möller, puheenjohtaja (Vihr.) Juha Kopra, varapuheenjohtaja (Kok.) Johan Granqvist (RKP) Cathrine Jipp (RKP) Johanna Saxén (YSI) Kunnanhallituksen edustaja: Timo Rope Esittelijä: Tulosyksikön päällikkö Varajäsenet Kjell Grönqvist (SDP) Pekka Viertomies (RKP) Suvi Vuoksenranta (Kok.) Leena Kokko Bodil Grön Anders Mickos Helena Räsänen Birgit Mäkilä Varajäsenet Anne Peisanen (Kok.) Kaj Kaiser (RKP) Annika Bröckl (RKP) Annette Laaksonen (RKP) Juha Salo (Kok.) Valtteri Piri (Kok.) Christel Stenius (YSI) Taru Tikkanen (PS) Rauno Haapaniemi (Vihr.) Varajäsenet Taru Tikkanen (PS) Laura Paunonen (Kok.) Erika Hildén (RKP) Sami Alasara (Kok.) Janne Nickström (SDP) Varajäsenet Anders Wickström (RKP) Patrick Lindman (YSI) Daniela Suomi (RKP) Jaana Korkeila-Långsjö (Kok.) Nancy Lökfors (SDP) Varajäsenet Matti Hyhkö (Vihr.) Kari Helenius (Kok.) Serdar Abali (RKP) Alli Liljeström (RKP) Kukka-Maaria Nenonen (YSI) 5

10 Vt. sivistysjohtaja Opetusjohtaja Päivähoidon päällikkö Kulttuurijohtaja Tekninen valiokunta, 9 jäsentä Rainer Boman, puheenjohtaja (SDP) Jari Hursti, varapuheenjohtaja (PS) Jyri Jalas (RKP) Stefan Sandström (RKP) Gunilla Holmberg (RKP) Hannele Backström (RKP) Mari Viita (Kok.) Jani Björn (Kok.) Monika Hämäläinen (Kesk.) Kunnanhallituksen edustaja: Rolf Björkell Esittelijä: Tekninen johtaja Rakennus- ja ympäristövaliokunta, 7 jäsentä Tim Kankfelt, puheenjohtaja (RKP) Sini-Pilvi Saarnio, varapuheenjohtaja (Vihr.) Johanna Ullberg (RKP) Bodil Weckström (RKP) Kimmo Virtanen (Kok.) Kristiina Ovaskainen (PS) Ari Tamminen (YSI) Kunnanhallituksen edustaja: Clara Lindqvist Esittelijä: Tulosyksikön päällikkö Tekninen johtaja Ympäristönsuojelupäällikkö Vesihuoltopäällikkö Kuntatekniikan päällikkö Tilapalvelupäällikkö Rakennusvalvontapäällikkö Anne Laitinen Hannu Ollikainen Mervi Keski-Oja Anne Laitinen Varajäsenet Tarmo Ojala (SDP) Cia Antell (PS) Lars-Göran Blomstedt (RKP) Mikael Bergdal (RKP) Benita Lipponen (RKP) Marianne Andersson-Lindqvist (RKP) Pirkko Buddas (Kok.) Jani Nieminen (Kok.) Karoliina Koljonen (YSI) Varajäsenet Anna Abrahamsson (RKP) Riitta-Kaisa Kosonen (Vihr.) Peter Granqvist (RKP) Anna-Karin Nygren (RKP) Matti Mehtola (Kok.) Antti-Matti Laitala (Kok.) Tapio Virtanen (SDP) Ilari Myllyvirta Christel Kyttälä Matti Huttunen Risto Hautsalo Juha Pohjonen Ulla-Maija Upola 6

11 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalouden tilanne Suomen talouden kasvu edelleen vaisua Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Maailmantalouden kasvun kiihtymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Venäjän on vaikea välttää taantumaa vuosina 2014 ja 2015, vaikka valtio voikin matalan velkaantuneisuutensa vuoksi elvyttää. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat edelleen teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Suomen talouden kasvun ennustetaan olevan hienoisesti positiivinen vuonna Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 % ja samalla kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien ja t&k-investointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee vuoden 2015 aikana ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Vuoden 2015 inflaatio jää alle prosenttiin muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan laskun seurauksena. Myös korkotason pysyminen ennätyksellisen matalalla pitää hintapaineet alhaalla. Heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta Julkinen talous on pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi edelleen alijäämäinen, vaikka tällä vaalikaudella päätetyt sopeutustoimet ovat hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Julkisen velan suhteen kokonaistuotantoon arvioidaan vuonna 2015 ylittävän EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin rajan. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus. Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema uhkaa myös poiketa tavoitteestaan. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja. Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön syyskuussa 2014 tehdyn arvion mukaan noin 4 % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna noin 9 mrd. euroa vuoteen 2018 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Myös edelleen heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. Lähde: Valtiovarainministeriön budjettikatsaus tammikuu Kuntatalouden yleinen tilanne Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimpiä ovat koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla, joita kertyy kunnallisverosta (86 % verotuloista), kiinteistöverosta (7 % verotuloista) sekä osasta yhteisöveron tuottoa (7 % verotuloista). Kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 21,7 mrd. euroa vuonna 2015, mikä on noin 3 % edellisvuotta enemmän. Ansiotulojen verotukseen tehdään sekä keventäviä että kiristäviä muutoksia, joiden 7

12 arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 156 milj. eurolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaava kompensaatio. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien verotuottoa 48 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavansuuruinen leikkaus. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille kompensoidaan 75 milj. eurolla korottamalla yhteisöveron jako-osuutta. Vuonna 2015 valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen (laskennalliset valtionosuudet ja muut avustukset) kautta yhteensä 9,9 mrd. eurolla. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,0 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin 0,9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 0,5 mrd. eurolla vuodesta Valtionosuuksia alentaa peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus. Lisäksi säästöjä kohdistuu mm. lukio- ja ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen sekä harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Myös ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot alentavat valtionapujen tasoa. Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen välinen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v niukasti kattamaan poistot, mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden tila ei kohene lähivuosina, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Myös valtionavut vähenevät vuosina mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kolmannes kunnista nostaa kunnallisveroprosenttiaan vuonna 2015, mikä lisää verotuottoa noin 100 milj. eurolla. Paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen lähivuosina on tuntuva. Lähde: Valtiovarainministeriön budjettikatsaus tammikuu Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. 8

13 Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Lähde: Kuntaliiton tilinpäätöstiedote Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Yleinen kehitys Kehitys % Väestö ,7 % Kuntien välinen nettomuutto ,4 % Nettomaahanmuutto ,1 % Syntyneitä ,2 % Kuolleita ,0 % Työllisyysaste v ja ,2 74,8-0,5 % Työttömyysaste, % 5,9 % 6,6 % 11,9 % Työttömien määrä Sipoossa ,2 % Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä ,7 % Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömät ,4 % Avoimet työpaikat ,3 % Työvoiman määrä, henkilöä ,0 % Myönnetyt rakennusluvat ,1 % Toimenpideluvat ,3 % Viime vuosien tasainen n. 1 %:n väestönkasvu taantui hieman vuonna Kunnan työllisyystilanne heikkeni vuoden takaisesta noin 0,5 %. Sipoon työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 6,6 %, kun koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 13,9 %. Kuntaan perustettiin yli 100 uutta yritystä nettolisäyksen ollessa n. 70. Rakentamisen painopiste on jatkossa Etelä-Sipoossa, jossa asemakaava-alueille rakentaminen on vilkastunut; kuntaan on tulossa mm. useita kerrostaloja. Bastukärrin alueella käynnissä oleva teollisuusrakennushanke on laajuudeltaan kunnan historian suurin. Kuntarakenneselvitykset veivät osansa kaikkien osastojen resurssien käytöstä. Työ painottui pitkälti kevääseen Selvitysten nyt valmistuttua on jatkossa mahdollisuuksia käyttää aikaa enemmän toiminnan kehittämiseen. Uuden sosiaali- ja terveysaseman täysimittainen toiminta käynnistyi tilivuoden alussa. Uusia toimintatapoja on hiottu vuoden aikana ja mm. moniammatillista yhteistyötä on lisätty. 9

14 Sopeutus- ja tehostamisohjelma Kattilankansi käynnistettiin helmikuussa Lähtökohtana on alusta pitäen ollut se, että vältämme irtisanomiset ja lomautukset tehostamalla toimintaa muilla tavoilla mm. uusimalla toimintatapoja ja työkaluja. Kehitysohjelman puitteissa henkilöstö on osallistunut aktiivisesti ideointiin ja toimeenpanoon. Sivistysosaston organisaatiomuutoksesta päätettiin kesällä ja muutos tuli voimaan Osastolla käynnistettiin lokakuussa 2014 myös palveluverkkosuunnitelman teko; suunnitelma valmistuu kevään 2015 aikana. Tekniikka- ja ympäristöosaston toimintaa on kehitetty edelleen vuoden aikana. Uusi, 10 vuodelle ulottuva investointiohjelma INTO on otettu käyttöön. Osasto on tehnyt myös selvitystyön, salkutuksen, kunnan kiinteistöistä ja tämän työn yhteydessä määritellyt myytävissä olevat kiinteistöt ja rakennukset. Seuraavan kahden vuoden aikana suurin investointihanke tulee olemaan uusi Nikkilän Sydän -koulukeskus, jonka rakentaminen alkoi lokakuussa 2014 ja jonka suunniteltu valmistumisajankohta on ennen syyslukukauden 2016 alkua. Helsingin seudun liikenteen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen järjestämä joukkoliikenne alkoi Sipoossa elokuussa. Uusien joukkoliikenteen järjestelyjen myötä bussivuorojen määrä kasvoi useilla reiteillä. Kunnan sisäiset yhteydet paranivat huomattavasti ja ns. koululaislinjoja voidaan aikaisempaa paremmin hyödyntää myös työmatkoihin Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen yleisen taloudellisen kehityksen arvioidaan edelleen olevan varsin vaisua. Kunnan taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2014, vaikka tilinpäätös muodostuikin negatiiviseksi. Tämä oli toinen peräkkäinen negatiivinen tilivuosi ja vuoden 2015 tavoitteena onkin kääntää talous taas plusmerkkiseksi. Vuoden 2015 talousarvio perustuu maltilliseen tulojen kasvuun ja tiukkaan kulukehitykseen. Verotulojen kasvun oletetaan olevan 2,7 % ja toimintamenojen vastaavan kehityksen alle 1 %. Vuoden 2015 toiminnan suunnitteluun vaikuttaa olennaisesti sote-kokonaisuuteen liittyvät ratkaisut, jotka eivät ole selvillä tätä kirjoitettaessa. Nämä tulevat vaikuttamaan olennaisesti suunniteltaessa kunnan toimintaa vuodesta 2016 eteenpäin. Kustannusten hallinnan apuvälineenä tullaan ottamaan käyttöön hankinta-/kilpailutusohjelmisto. Kilpailutuksen kohteina ovat mm. koulukuljetukset, vakuutukset, hoitopalvelut sekä investointeihin liittyvät rakennusurakat. Kattilankansi-ohjelma jatkuu ja siinä tullaan keskittymään sekä johtamisen että toimintatapojen ja työkalujen muuttamiseen kustannussäästöjä ja lisätuottoja unohtamatta. Tavoitteena on kaudella saavuttaa lisätehostamista n. 5 milj. euron edestä jo aiemmin tehtyjen toimenpide-ehdotusten lisäksi. Kunnan tilat tulevat aiempaa tehokkaampaan käyttöön ns. Virtuaalisen Sipoo-talo -hankkeen käyttöönoton myötä. Järjestelmän puitteissa kunnan tiloja on mahdollista varata sähköisesti myös kuntalaisten ja yritysten/yhteisöjen käyttöön. Kevään aikana valmistuu myös selvitys Etelä-Sipoon keskuskeittiöhankkeesta. Tekniikka- ja ympäristöosaston salkutushankkeen 2. kierros toteutetaan. Kunnan investointitahti jatkuu vahvana, vuosina on suunniteltu vuosittaiseksi bruttoinvestointitarpeeksi milj. euroa. Tavoitteeksi asetettu lainakannan pysyminen vuoden 2013 tasolla tulee olemaan haastavaa mm. investointiohjelmasta johtuen. 10

15 1.1.6 Sipoon kunnan henkilöstö Henkilötyövuosi, joka kuvaa henkilöstön työpanosta muutettuna kokoaikaiseksi työpanokseksi, otettiin yhdeksi jatkuvasti seurattavaksi avainluvuksi kunnassa vuonna Sipoon kunnassa työt tuotettiin vuonna 2014 yhteensä henkilötyövuoden voimin. Kun tätä verrataan edellisen vuoden vastaavaan henkilötyövuosilukuun 1 121, voidaan todeta, että työt tuotettiin 0,6 % tehokkaammin. Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa henkilöä, eli 14 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstömäärä jakautui seuraavasti: Määraikaiset Työllistämistuella palkatut Vakituiset Yhteensä Talousarvioon oli vuodelle 2014 budjetoitu palkkoja ja palkkioita yhteensä euroa, budjetoidut palkka- ja palkkiokulut alittuivat 1,6 %:lla ja ylittivät vuoden 2013 toteutuman ainoastaan 0,1 %:lla. TILI TOT tammijoulukuu 2014 TA 2014 TOT-% TOT tammijoulukuu 2013 Muutos-% 2014/ Vakinaisten palkat , , Sijaisten palkat , , Opettajien palkat , , Opettajien sijaiset , ,6 Muita palkkoja , ,0 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,1 htv 1 114, , ,0-0,6 Htv, vuositasolla Laskennallinen keskipalkka/ /kk/htv Keskimääräinen vuosipalkka /v/htv Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sipoon kunnan tavoitteita uhkaavia riskejä on syksyllä 2013 kartoitettu hallintokunnittain. Kunnan johtoryhmä tunnisti, priorisoi ja laati tärkeimmille riskeille toimenpidesuunnitelman. Merkittäviksi riskeiksi tunnistettiin hallintokuntien välinen yhteistyö, raskas kulurakenne ja osaamisen vastaamattomuus tarpeisiin nähden. Hallintatoimenpiteinä on määritelty mm. sopeuttamisohjelma, kustannusrakenteen läpinäkyvyys, hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistäminen sekä myytävien palveluiden markkinointi. Vuonna 2014 onnistuttiin pysäyttämään nouseva kustannuskehitys. Vuonna 2015 haasteena on säilyttää tämä kehityssuunta. Tähän liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat lähinnä henkilökunnan mukaan saaminen ja motivoiminen toimintansa kehittämiseen sekä johdon kyky viedä muutoksia läpi. 11

16 Suhdannetilanteesta johtuen myös kuntasektorilla irtisanomisten ja lomautusten määrä on kasvanut. Erityistä huomiota vaatii sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä kustannuskehitys, mikä johtuu mm. erikoissairaanhoidon alati kasvavista kustannuksista, toimeentulotukea saavien henkilöiden lukumäärän ja maksettavan toimeentulotuen euromäärän kasvusta. Vuoden 2014 aikana toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä oli 486, kasvua edellisvuodesta 15 %. Toimeentulotuen euromäärä kasvoi 19 % ja oli siten vuonna euroa. Vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli lähes 30 % sekä talouksien lukumäärässä että euromäärissä. Nikkilän Sydämen investointiohjelmaan liittyviä mahdollisia riskejä pyritään pienentämään tarkalla aikataulu- ja kustannusseurannalla. Henkilökunnan jaksamiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Rahoitus-, korko- ja luottoriskit eivät ole merkittäviä, vaikka erääntyneiden saatavien kehitys suhteessa koko tilisaatavakantaan onkin mennyt negatiivisempaan suuntaan. 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan sisäisen valvonnan perusteista. Valtuustolle tuodaan vuoden 2015 aikana hyväksyttäväksi Sipoon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kunnanhallituksen vastuulla on kuntalain mukaan sisäisen valvonnan järjestäminen. Sisäisen valvonnan toimijat ja vastuut on kuvattu Sipoon kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Päätösvalta on tarkemmin kuvattu hallintosäännössä, osastojen toimintasäännöissä sekä kunnanhallituksen ja valiokuntien päätöksissä. Kunnanhallituksen on tilinpäätöksen yhteydessä annettava selvitys siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa sekä riskienhallintaa on tarkoitus kehittää. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuus rakentuu hallinnon järjestämisestä, johtamisvastuista, valvontatoimenpiteistä, raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteena on jatkuva, vuosittain kehittyvä prosessi toimintatapojen edistämiseksi. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus toimii kunnanjohtajan alaisuudessa ja raportoi kunnanjohtajalle sekä kunnanhallitukselle. Sisäistä valvontatehtävää suorittaa kunnan oma organisaatio ja esimiehet. Lisäksi BDO Audiator Oy:n kanssa on tehty määräaikainen sopimus sisäisen tarkastuksen palveluiden tuottamisesta. Sipoon kunnalla ei ole palveluksessaan erillistä sisäistä tarkastajaa. Sisäiselle tarkastukselle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, joka koordinoidaan yhdessä tarkastuslautakunnan, JHTT-tilintarkastajan, sisäisen tarkastusyhteisön, kunnanjohtajan sekä talous- ja hallintojohtajan kanssa muun muassa ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen päällekkäisyyksien välttämiseksi. Sisäisen tarkastuksen toimesta aloitettiin tilikauden 2014 aikana kahden toimintakokonaisuuden arviointi ja varmistustehtävä. Sisäisten veloitusten osalta raportti valmistui vuoden 2014 lopussa ja tarvittavat toimenpiteet suoritetaan vuoden 2015 aikana. Tilikauden aikana aloitettiin myös laskutukseen liittyvä kokonaisselvitys, joka oli tilivuoden vaihtuessa kesken. Tämänkin kokonaisuuden analysointi ja tarpeelliset tehostamistoimenpiteet on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2015 aikana. 12

17 Rahoitus- ja korkoriskit Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata kuntaa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kunnan lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeen johdannaissopimusten käytöstä Sipoon kunnan korko- ja velkasalkun hallinnassa. Näiden ohjeiden mukaan on suojattu mm. korkoasemaa. Vahinkoriskit Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Kunnan käyttämä vakuutusyhtiö on Folksam. Niiltä osin kuin kunnan vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan kyseisen tulosalueen määrärahasta. Vuoden 2014 aikana ei ole tapahtunut merkittäviä vahinkoja. Oikeudenkäynnit ja hallinto-oikeusprosessit Sipoon kunnalla on Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa vireillä yksi tonttikauppaan liittyvä riita-asia. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsittelyssä kolme kaavoihin tai kiinteistöihin liittyvää asiaa. Näistä kaksi koskee Bastukärrin aluetta ja yksi Eriksnäsin aluetta. Helsingin hallinto-oikeudessa on käsittelyssä työsuhteen päättymisen etuihin liittyvä valitus. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta ei ole tilikauden 2014 aikana ilmennyt laiminlyöntejä tai muuta virheellistä menettelyä. Takausvastuiden osalta riskejä ei ole toteutunut vuoden 2014 aikana. Sopimustoiminta Sopimukset on laadittava kunnan edut turvaten ja jokaiselle sopimukselle on nimettävä valvontavastuussa oleva taho. Sopimuksia koskevia sitovia ohjeita on sekä hankintaohjeissa, toimintasäännöissä että talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Sopimusrekisterin päivitystä on edelleen tehty tilivuoden aikana. Käytössä oleva sopimushallintajärjestelmä ja sen käyttö ei kuitenkaan kaikilta osin tyydytä sopimushallintaan liittyviä tarpeita. Riskien hallinnassa korostamme sopimushallinnan merkitystä ennen varsinaisten sopimusten allekirjoitusta/hyväksymistä. Sosiaali- ja terveysosasto on sovitun mukaisesti käynyt lukuisia valvonta- ja yhteistyöpalavereja sopimuskumppaneiden kanssa. Joidenkin kuntien kanssa on sovittu myös yhteistyöstä valvonnan osalta. Palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat, toimintakertomukset, tilinpäätökset ym. tarpeelliset asiakirjat ovat kunnan käytettävissä valvontaa suoritettaessa. Olennaisimmat huomiot Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen liittyviä varsinaisia puutteita ei ole tilikauden 2014 aikana ilmennyt. 13

18 Sosiaali- ja terveysosastolle myönnettiin tilivuoden aikana euron lisämääräraha. Ylitysuhat olivat näkyvissä jo ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä ja niistä on raportoitu vuoden aikana talousraporttien yhteydessä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tuleva kehitys Kunnanjohtaja on nimennyt riskienhallintatyöryhmän kehittämään ja koordinoimaan kunnan riskienhallintaa. Työryhmän valmistelema sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty kunnanhallituksessa. Erityisesti toiminnallisten riskien arviointia tulee jatkossa huomattavasti kehittää ja saada arviointi liitettyä tavanomaiseen valmistelutyöhön. Myös riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät menettelytavat vaativat edelleen kehittämistä. Osa osastojen toimintasäännöistä päivitettiin vuoden 2013 alusta. Kaikkien osastojen toimintasäännöt tullaan tarkistamaan ja uusimaan tarpeellisilta osin vuoden 2015 aikana. Hallintosääntöön tehdään myös tarpeelliset muutokset. Toimivaltuuksien selventämistä jatketaan edelleen viranhaltijoiden osalta. Kunnan normaalia kuukausiraportointia kehitetään edelleen. Yhteenvetoraporttiin otetaan mukaan aiemman osastotasoisen informaation lisäksi yksikkötasot ja niihin liittyviä tunnuslukuja. Vuoden 2015 taloudelliset tavoitteet ovat tiukkoja ja seurannalla pyritään mahdollistamaan näiden tavoitteiden saavuttaminen. Vuoden aikana julkaistiin tietoturvan itseopiskelukurssi. Peruskurssin suoritti 29 % käyttäjistä. Vuoden 2015 tavoitteena on, että kaikki tietotekniikkaa käyttävät henkilöt ovat suorittaneet tämän kurssin. Työturvallisuuteen liittyen vuoden 2015 aikana tavoitteena on ottaa käyttöön helppokäyttöinen sähköinen läheltä piti -tilanteiden ilmoituslomake ja siten sekä helpottaa että tehostaa läheltä piti -ilmoitusten tekemistä. Sisäisen tarkastuksen vuoden 2015 yhdeksi painopistealueeksi on sovittu hankintatoimi ja siihen liittyvät menettelytavat. Tämä tarkastustehtävä on aloitettu alkuvuodesta Tarkastuksen aikana on havaittu joitakin puutteita hankintoihin sekä henkilöstön sivutoimi-ilmoituksiin liittyen. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Hankintaohjeita tullaan myös päivittämään ja tarkentamaan vuoden 2015 aikana. 14

19 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 101 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Yli-/(ali)jäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate /Poistot Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,2 17,7 Vuosikate prosenttia poistoista 72,2 74,9 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät, eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Sipoon kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 121,8 milj. euroa. Tuottojen määrä väheni edellisestä tilikaudesta 0,1 milj. euroa (0,1 %). Toimintatuotot vähenivät 0,5 milj. euroa (-2,4 %), samoin kuin myös valtionosuudet 1,0 milj. euroa (-6,2 %). Kunnan merkittävimmät tulot, verotulot, lisääntyivät 84,9 milj. eurosta 86,2 milj. euroon (+1,7 %). Verotulojen kasvu johtui sekä kunnallisveron että kiinteistöveron lisäyksistä. 15

20 2014 Ulkoiset tuotot yhteensä 121,8 milj. euroa Rahoitustuotot; 0,3 Valtionosuudet; 15,6 Myyntituotot; 4,6 Maksutuotot; 7,1 Tuet ja avustukset; 2,0 Muut tuotot; 6,0 Verotulot; 86, Ulkoiset tuotot yhteensä 121,9 milj. euroa Myyntituotot; 4,2 Maksutuotot; 6,6 Valtionosuudet; 16,7 Tuet ja avustukset; 1,2 Muut tuotot; 8,1 Rahoitustuotot; 0,3 Verotulot; 84,9 Vuonna 2014 Sipoon kunnan kulujen kokonaismäärä oli 124,4 milj. euroa, ja se lisääntyi edelliseen tilikauteen verrattuna 0,2 milj. euroa (0,2 %). Varsinaisten toimintakulujen kasvu oli 0,3 milj. euroa (0,3 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2014 oli yhteensä 51,4 milj. euroa (44,9 % kokonaiskuluista). 16

21 2014 Ulkoiset kulut yhteensä 124,4 milj. euroa Aineet,tarvikkeet ja tavarat; 7,2 Muut kulut; 2,6 Avustukset; 1,8 Poistot; 9,1 Rahoituskulut; 0,9 Palvelujen ostot; 47,3 Henkilöstökulut; 51, Ulkoiset kulut yhteensä 124,2 milj. euroa Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2014 toimintakulujen lisääntymisen vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 0,7 milj. euroa (-0,8 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna ,2 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon myös verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vuosikate vuonna 2014 oli 6,6 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 384 euroa. Vuosikate heikkeni 0,3 milj. euroa (-3,8 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen paranemisen, lisääntyneiden verotulojen ja alhaisempien rahoituskulujen vuoksi vuosikate toteutui budjetoitua parempana. 17

22 Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot sekä satunnaiset erät, mutta ei tilinpäätössiirtoja. Tilikauden tulos on vuonna ,5 milj. euroa negatiivinen, kun vastaava välitulos vuonna 2013 oli 2,3 milj. euroa negatiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen alijäämä vuodelta 2014 muodostui 1,3 milj. euroksi, kun vuoden 2013 alijäämä oli 1,9 milj. euroa. 18

23 1.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 43 7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 1 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, t.euroa Investointien tulorahoitus, % 55,7 38,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 31,9 24,6 Lainanhoitokate 0,8 0,7 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 19

24 Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin, eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät. Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Toiminnan rahavirran määrä oli +3,4 milj. euroa vuonna Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu investointimenoista, rahoitusosuuksista ja luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2014 yhteensä 11,8 milj. euroa, mikä on 6,2 milj. euroa edellisen vuoden määrää pienempi. Toiminnan rahavirran ja investointien rahavirran erotuksena laskettu välitulos oli tilikaudella 5,1 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2013 vastaava määrä oli 10,0 milj. euroa negatiivinen. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Rahoituksen rahavirta oli vuonna 2014 yhteensä 1,8 milj. euroa. Suuri ero edelliseen vuoteen johtui siitä, että pitkäaikaisia lainoja ei vuonna 2014 nostettu lainkaan. Pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 9,3 milj. euroa. Kunnalla oli kassavaroja vuoden alussa 8,2 milj. euroa ja lopussa 5,0 milj. euroa. Maksuvalmius on ollut hyvä koko tilikauden ajan. Käyttämättömiä, valmiiksi neuvoteltuja luottolimiittejä oli vuoden lopussa 17,9 milj. euroa. 20

25 1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas Omavaraisuusaste, % 60,6 58,0 Suhteellinen velkaantuneisuus,-% 55,0 63,0 Lainakanta , milj. 43,5 52,8 Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, ,9 6,3 Asukasmäärä Kertynyt yli-/alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 21

26 Taseen omavaraisuusaste parani hieman 58 %:sta 60,6 %:iin. Myös velkaantuneisuus laski hieman, samoin kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä, joka on nyt 43,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten saamisten erissä muut saamiset pienenivät 11 milj. euroon johtuen Helsingin kaupungin kanssa tehdyn maakaupan kauppahinnan maksamisen jaksotuksesta kolmelle vuodelle ja viimeisen maksuerän ajoittumisesta joulukuun loppuun. Pitkäaikaisen lainakannan kehitys m 22

27 1.5 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa muut taseyksiköt on yhdistetty rivi riviltä. Kunnan kokonaismenot vuonna 2014 olivat 135,9 milj. euroa ja kokonaistulot 121,5 milj. euroa. Kokonaistulot alittivat kokonaismenot 14,4, milj. euroa. Koska rahoituslaskelman ulkopuoliset muut maksuvalmiuden muutokset olivat 11,1 milj. euroa, muodostui rahavarojen vähennykseksi 3,3 milj. euroa TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 1 1 Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot 0 0 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 43 7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset -31 Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 101 Korkokulut Muut rahoituskulut -5-4 Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulojen ja kokonaismenojen -laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja -menojen erotus (14,4 milj. euroa) on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman Muut maksuvalmiuden muutokset ja Rahavarojen muutos -erien itseisarvojen summa, silloin kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa samanmerkkiset. Rahoituslaskelmassa: Muut maksuvalmiuden muutokset itseisarvoltaan Rahavarojen muutos itseisarvoltaan Summa 11,1 milj. euroa 3,3 milj. euroa 14,4 milj. euroa 23

28 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Sipoon kunnan konserniin kuului vuoden 2014 lopussa kaksi tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Voimassa olevien määräysten mukaisesti kunta laati täydellisen konsernitilinpäätöksen. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Kuntayhtymät 9 Osakkuusyhteisöt 5 2 Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä

29 Sipoon kunnan konsernirakenne 2014, omistusosuus Tytäryhteisöt Kunnan omistusosuus, % Tulos ennen tilinpäätössiirtoja, 1000 Asunto Oy Sipoon Tiltaltti - Bostads Ab Sibbo Gransångaren 100,00 15,1 Oy Sipoon Jäähalli - Sibbo Ishall Ab 51,60 20,7 Kunnan konserniinvestoinnit, 1000 Osakkuus- ja muut omistusyhteysyhteisöt % Asunto Oy Sipoon Mäntykangas - Bostads Ab Sibbo Tallmo 50,00 0,0 Bostads Ab Sibbo Vintergröna - Sipoon Talvikki Asunto Oy 29,60 1,8 Bostads Ab Sato-Talma Asunto Oy 23,80 0,0 Fastighets Ab Elsie - Kiinteistö Oy Elsie 12,50 78,8 Kiinteistö Oy Sipoon Pellavatie 3 50,00 0,0 Kiinteistö Oy Söderkulla Tallbacka Fastighets Ab 33,51 187,3 Borgå folkakademi Ab 12,00 122,0 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 25,60 652,4 Kuntayhtymät % Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1, ,0 Eteva kuntayhtymä 0, ,7 Kårkulla samkommun 4,37-742,3 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 7,16 363,8 22,7 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 4, ,2 Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland 16,33-247,7 51,0 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 1, ,7 Uudenmaan liitto 1,19 44,6 Tuusulan seudun vesilaitos 15,70 299, Konsernin toiminnan ohjaus ja selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kuntalain sekä kunnanvaltuuston vahvistamien konserniohjeiden mukaan konsernia johtaa ja ohjaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta. Kunnanhallitus valvoo, että yhteisöt noudattavat kunnan tavoitteiden ja tarkoitusten mukaisia ohjeistuksia. Nämä toteuttavat saamaansa tehtävää ja niiden tavoitteena on hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja taloudellisesti kunnanjohtajan alaisuudessa. Konserniohjauksen kehittäminen käynnistettiin vuoden 2014 aikana ja sitä jatketaan vuoden 2015 puolella. Konsernivalvonnasta vastaa kunnan johto, johon kuuluvat kuntalain mukaan kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Kuntalain 13 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Lisäksi valtuusto päättää kuntakonsernin strategisista tavoitteista, jotka ohjaavat konsernin johtoa sekä tytäryhteisöjä. Sipoon valtuusto päättää kunnan omistajapoliittisista linjauksista ja konserniohjeista, joita tulee noudattaa tytäryhteisöjen lisäksi soveltuvilta osiltaan osakkuusyhteisöissä. 25

30 Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Tavoitteena on, että myös kuntayhtymissä ja osakkuusyhteisöissä konserniohjauksen periaatteita noudatetaan. Konserniohjeiden mukaan merkittäviä toimenpiteitä koskevista kannanotoista päättää kunnanhallitus. Tytäryhteisöjen hallinnossa toimivien tulee noudattaa konsernijohdon antamia ohjeita, jotka voidaan yksilöidä valtakirjalla tai pöytäkirjanotteella tai erillisellä päätöksellä. Valvontavastuuhenkilö huolehtii siitä, että omistajan kannanotot toimitetaan tytäryhteisöille ja että kannanotot tehdään konserniohjeissa säädetyllä tavalla. Tytär- ja osakkuusyhteisöjen tavoitteiden asettaminen yhteistyössä ao. yhteisön kanssa tullaan selvittämään konserniohjeita uudistettaessa vuoden 2015 aikana. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Konsernin tytäryhteisöt voidaan katsoa lähinnä operatiivisiksi tytäryhteisöiksi. Tilikauden aikana ei tytäryhtiöiden toiminnassa ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Kunta ei ole tilikauden aikana asettanut tytäryhtiöiden toiminnalle tavoitteita. Kunta on valvonut etujaan lähinnä yhtiökokousten ja -hallitusten kautta. Tytäryhteisöjen toimintaa ja taloutta seurattiin tilikauden aikana ja yhteisöt raportoivat toiminnastaan ja taloudestaan Talouspalvelut-yksikköön. Omistajapoliittisia linjauksia on kunnanhallituksen käsityksen mukaan noudatettu tilikauden aikana. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisön hallituksen on huolehdittava siitä, että yhtiön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Konserniyhteisöllä tulee olla hallituksen hyväksymät riskienhallintaohjeet. Rahoitusriskien hallinnan osalta tulee olla erillisiä rahoitusriskien hallintaa koskevia ohjeita. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan tytäryhteisöjen riskienhallinta on toteutettu asianmukaisesti. Merkittäviä riskejä ei toteutunut tilikauden aikana Konsernin tilikauden tuloksen muodostuminen Konsernin toimintatuotot olivat 64 milj. euroa. Toimintatuotoista kunnan osuus oli 19,6 milj. euroa ja ulkopuolisten osuus 44,4 milj. euroa. Ulkopuolisten osuudesta kaksi suurinta oli HUS 25,4 milj. euroa sekä HSL 9,5 milj. euroa. Toimintatuottojen kasvu oli konsernin osalta 0,8 milj. euroa, joka tuli kokonaan ulkopuolisilta. Toimintatuottojen kasvun osalta ulkopuolisten keskinäisissä osuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua. Konsernin toimintakulut olivat 156 milj. euroa. Toimintakuluista kunnan osuus oli 114,4 milj. euroa ja ulkopuolisten osuus 41,6 milj. euroa. Ulkopuolisten osuudesta kaksi suurinta oli HUS 23,7 milj. euroa sekä HSL 9,3 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli konsernin osalta 1,7 milj. euroa, josta kunnan osuus oli 0,4 milj. euroa ja ulkopuolisten osuus 1,3 milj. euroa. Toimintakulujen kasvun osalta ulkopuolisten keskinäisissä osuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua. Konsernin toimintakate oli milj. euroa. Tästä ulkopuolisten osuus paransi katetta 2,8 milj. eurolla. Kokonaisuudessaan ulkopuolisten vaikutus konserniin oli kuitenkin paljon pienempi, koska ulkopuolisten omat poistot vähensivät loppupäässä toimintakatteen vaikutusta. Poistojen jälkeen ulkopuolisten alijäämää vähentävä vaikutus konserniin oli 0,2 milj. euroa. 26

31 1.6.4 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -1 Satunnaiset erät -2 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 3-11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 41,1 41,1 Vuosikate/Poistot, % 80,5 84,7 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

32 1.6.5 Konsernin toiminnan rahoitus Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 6 milj. euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääosin kunnan omasta toiminnasta. Ulkopuolisten investointitahti pysyi miltei samalla tasolla kuin vuonna Investointien omahankintamenosta 53,3 % katettiin tulorahoituksella. Konsernin korolliset velat vähenivät 9,3 milj. euroa. Eniten konsernivelkaa vähensi kunta, jonka osuus vähennyksestä oli 8,8 milj. euroa Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 Antolainasaamisten vähennykset 9 2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 62,2 46,6 Lainanhoitokate 0,8 0,8 Kassan riittävyys, pv

33 1.6.7 Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset Konsernin sijoitukset vähenivät edellisvuodesta 3,3 milj. euroa, josta kunnan osuus oli 2,5 milj. euroa. Konsernin lainakanta vuoden päättyessä oli 50,7 milj. euroa (60,2 milj. euroa v. 2013). Vähennys oli 9,5 milj. euroa. Konsernin lainat asukasta kohden olivat euroa (3 182 euroa v. 2013). Kuntayhtymien osuus lainakannasta oli 10,5 %, tytäryhteisöjen osuus 3,7 % ja emoyhteisön eli kunnan osuus oli 85,8 %. Konsernin koko vieraan pääoman määrä vuoden lopussa oli 94,0 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 9,3 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste ei ole merkittävästi muuttunut edellisvuodesta ollen 54 % (54,9 % v. 2013). Konsernin käyttötuloista tarvittaisiin 56,6 % konsernin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Konsernitaseen loppusumma oli 205,4 milj. euroa, vähennystä edellisvuodesta 11,2 milj. euroa eli -5,1 %. 29

34 1.6.8 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1 000 ) (1 000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 57,1 54,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 49,1 55,2 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

35 1.7 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä tarvittaessa talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen vapaaehtoisia varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnan tilikauden tulos on ,35 euroa alijäämäinen. Tulos poikkeaa arvonalennuksista huolimatta positiivisesti vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä ennakoidusta. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,96 euroa tuloutetaan loppuerä Nikkilän terveysaseman laajennuksen investointivarauksesta, ,84 euroa, ja tehdään kohteeseen liittyvä poistoerolisäys, ,84 euroa tuloutetaan uusien kaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamista varten tehdystä investointivarauksesta, ,32 euroa, ja tehdään kohteeseen liittyvä poistoerolisäys, ,32 euroa kirjataan loput ,39 euroa taseeseen tilikauden alijäämäksi. Kunnanhallitus toteaa, että kunnan taseessa ei esiinny aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä, jotka olisi kuntalain velvoittamassa merkityksessä katettava suunnitelmakaudella

36 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ulkoisten ja sisäisten kulujen jakautuminen toimialoittain vuosina 2014 ja 2013 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 13 % 2014 Hallinto 8 % Sivistyspalvelut 37 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 42 % Tekniikka ja Ympäristöpalvelut 13 % 2013 Hallinto 8 % Sivistyspalvelut 37 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 42 % 32

37 2.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Taulukoiden lukuohje Talousarvio 2014 TA-muutos 2014 TA + muutos Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 = Alkuperäinen talousarvio = Valtuuston hyväksymät muutokset talousarvioon = Alkuperäinen talousarvio + valtuuston hyväksymät muutokset talousarvioon = Tilinpäätös = Toteuma-% muutettuun talousarvioon = Tilinpäätösarvojen ero muutettuun talousarvioon = Edellisen vuoden tilinpäätös = Muutos edellisestä vuodesta ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,4 Suunnitelmapoistot ,0 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 69,8 69,8 65,0 93,1-4,8 62,9 3,3 1) Tulot ovat plusmerkkisiä ja menot miinusmerkkisiä 2) Poikkeama-sarake = Toteuma - Talousarvio + Muutos Tuottojen ylitys + alitus - Kulujen ylitys - alitus + Toiminnan kuvaus Toiminta-ajatus ja tehtävät Määrien ylitys + alitus - Tavoitteet ja seuranta Talousarviovuoden tavoitteet ja niiden seuranta Tunnusluvut Sitovat talousarvioon otetut määrätavoitteet ja niiden toteutuminen sekä mahdollisia muita tunnuslukuja perusteluiksi ja informaatioksi aikaisemmilta vuosilta. Perustelu poikkeamalle Toteumatietojen lisäksi selvitetään valtuuston asettamien tavoitteiden ja toteutuneen toiminnan merkittävimpien erojen syyt sekä määrärahan ylitykset ja tuloarvion alitukset. Arvio tulevasta kehityksestä sekä mahdollisesti tilikauden aikana ja sen jälkeen tapahtuvat toimintaa koskevat olennaiset asiat (esim. lainsäädännön muutokset). Lisäksi toimialoittain Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Lyhyt kuvaus vuoden 2014 merkittävimmistä tapahtumista toimialan kaikkien sektoreiden toiminnassa. 33

38 2.1.1 Toimiala: Keskusvaalilautakunta VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot ,8 4 Toimintamenot , ,6 Toimintakate Europarlamenttivaalit toimitettiin vuonna Toimiala: Tarkastuslautakunta VASTUUALUE: TILINTARKASTUS VASTUUHENKILÖ: Lautakunnan puheenjohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot Toimintamenot -46, , ,3 Toimintakate -46, , ,3 Tilikauden tulos , ,3 Tarkastuspäiviä , ,2 Tarkastuslautakunta on kuntalain mukaisesti valmistellut hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuustolle sekä arvioinut valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta on arvioinut toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnanvaltuustolle annetussa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta on toimintavuonna 2014 kokoontunut 10 kertaa. Arviointitehtävänsä toteuttamiseksi lautakunta on kuullut kokouksissaan viranhaltijoita. Erityisenä arvioinnin kohteena on ollut Nikkilän Sydän -projekti. Lisäksi tarkastuslautakunta on seurannut tilintarkastuksen tarkastussuunnitelman toteutumista. 34

39 2.1.3 Toimiala: Kunnanhallitus VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,5 Toimintakate , ,5 Suunnitelmapoistot ,0 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 69,8 69,8 65,0 93,1-4,8 62,9 3,3 Toiminta-ajatus Kunnanjohtaja johtaa kunnan organisaatiota valtuuston ja kunnanhallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Talouden kattilankansiperiaate Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Toimintakatteen toteuma oli -94,7 milj. euroa, talousarviossa toimintakate oli -96,9 milj. euroa. Kunnan tasolla tavoite saavutettiin. Talouden kattilankansiperiaate Sopeutusohjelma Sopeutusohjelma laadittu jokaisella osastolla ja tulokset näkyvät vuoden 2015 talousarviossa Kattilankansi-toimenpide-ehdotukset vuosille hyväksyttiin valtuuston kokouksessa Näiden toimenpiteiden vaikutukset on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. 35

40 Jatkuva parantaminen Keskijohdon tukeminen Suunnitelma ja toteutus keskijohdon tukemiseksi valmis Keskijohdon coaching-ohjelma on toteutettu vuoden 2014 aikana. Ohjelmaan kuului kolme tapaamista valmentajan johdolla. Vuoden 2014 viimeisessä tapaamisessa lanseerattiin itseoppivan asiantuntijaorganisaation konsepti. Osallistujia oli yhteensä 33 kunnan työntekijää. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILIKAUDEN AIKANA Vuoden alussa käynnistettiin kunnan tehostamis- ja sopeuttamisohjelma, jonka tavoitteena on saada pysyviä parannuksia tuloslaskelman rakenteeseen 10 milj. euron edestä. Kunnanhallituksen vastuualueeseen kuuluvat ulkoiset toimintatuotot olivat n. 0,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua suuremmat, mikä johtui kuntaselvityksiin saaduista avustuksista sekä työllistämistuen kasvusta. Ulkoisissa toimintakuluissa toteuma oli n. 0,15 milj. euroa alle talousarviotason, mikä johtui Kehitys- ja kaavoituskeskuksen säästöistä. Tulosyksikkö: Kunnanviraston johto VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,6 Suunnitelmapoistot Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 1,0 1,0 1,0 100,0 1,0 Tuotot koostuivat suurelta osin myyntivoitosta, sisäisistä vuokrista ja kuntaselvitysten rahoitusosuuksista. Toimintamenojen suurimmat erät olivat palvelujen ostot ja niissä asiantuntijapalvelujen ostot ja yhteistoimintaosuudet. 36

41 Tulosyksikkö: Talous- ja hallintokeskus VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,3 Toimintakate , ,9 Suunnitelmapoistot Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 48,5 48,5 44,9 92,6-3,6 41,9 7,1 IT-toiminta Toimintatulot , ,1 Toimintamenot , ,7 Toimintakate 16, , ,5 Toiminta-ajatus Talous- ja hallintokeskus tukee valtuustoa, kunnanhallitusta ja kuntalaisille palveluja tuottavia osastoja näiden tehtävissä. Talous- ja hallintokeskus tuottaa toimisto-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja itpalveluja ja vastaa kunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskevista yhteisistä linjauksista ja ohjauksesta. Lisäksi keskus vastaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille suunnatusta ulkoisesta viestinnästä ja kunnan ulkoisten asiakkaiden yhteisestä asiakaspalvelusta. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Johdon mittariston käyttöönottaminen Selkeät, mittaristoon liittyvät talousarviotavoitteet asetetaan. Vuoden 2015 talousarviossa koko kuntaa koskevien, mittaristoihin liitettävien tavoitteiden asettaminen Mittariston valmistelu on käynnistynyt syksyllä Valmistuu helmikuun 2015 kuukausiraportoinnin yhteydessä. 37

42 It-palvelujen hallinnan parantaminen Sisäiset it-sopimukset otetaan käyttöön ja sisäistä laskutusta kehitetään. Sisäiset sopimukset käytössä Sisäisiä it-sopimuksia ei ole otettu käyttöön, sen sijaan osallistuimme 10 kunnan/kaupungin it-toimintojen benchmarktutkimukseen, jonka tulosten perusteella It-palveluille on laadittu kehityssuunnitelma. Sisäisissä it-tilauksissa on muutettu hyväksymiskäytäntöä; tilaaja ja It-palvelut vahvistavat kirjallisesti keskenään tilauksen. Vuoden 2014 aikana toteutettiin selvitystyö BDO Oy:n kanssa kunnan sisäisten veloitusten (ml. it-veloitukset) kehittämisestä. Selvitys valmistui loppuvuodesta. Tarpeelliset muutostarpeet selvitetään vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ja toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Asiakaspalauteprosessin kehittäminen Luodaan ja otetaan käyttöön prosessi, jolla asiakaspalautteet käsitellään. Järjestelmä käytössä Palauteprosessi on luotu ja palautejärjestelmä on otettu käyttöön kunnan www-sivuilla, näkyvyyttä on lisätty, ensimmäiset käyttökokemukset on saatu ja niitä on analysoitu. Palautetta analysoidaan säännöllisesti. Tällä perusteella jatketaan kehittämistä. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2015 aikana kehitetään voimakkaasti taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon toimintatapoja ja raportointia. Tavoitteena on osaltaan virtaviivaistaa ja tehostaa hallinnon toimintatapoja ja samanaikaisesti luoda osastoille ja yksiköille entistä paremmat edellytykset ohjata omaa toimintaansa. Tämän seurauksena mm. ohjelmistokustannukset kasvavat jonkin verran. It-palveluiden organisaatiomuutos toteutettiin vuoden 2014 lopussa. Yksikkö koostuu nyt kahdesta osasta: toisaalta tietohallinnosta, joka keskittyy ohjelmistojen ja ratkaisujen kehittämiseen, ja toisaalta teknisestä osasta, jossa hoidetaan laitekantaan ja verkkoihin liittyvät asiat. Tietohallinnon tehtävänä on tuoda ratkaisuja osastojen operatiivisen toiminnan haasteisiin. Uusi toimintatapa ajetaan sisään vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 aikana toteutetaan myös toimistotarvikevaraston toimintatapamuutos. Perusvalikoimaa supistetaan ja vaihto-omaisuuskirjanpidosta luovutaan kustannusten alentamiseksi. 38

43 Tulosyksikkö: Kehitys- ja kaavoituskeskus VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,2 Toimintakate , ,2 Suunnitelmapoistot ,0 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 20,3 20,3 19,1 94,0-1,2 20,0-4,5 Toiminta-ajatus Kehitys- ja kaavoituskeskus toimii suoraan kunnan johdon alaisuudessa maankäytön ja liikenteen suunnitteluyksikkönä. Keskuksen tehtäviin kuuluvat myös käytännön maapolitiikan hoito, kiinteistönmuodostus ja mittaus- ja paikkatietotehtävät sekä elinkeinopolitiikkaa ja matkailua koskevat asiat. Keskus seuraa aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja pystyy reagoimaan niihin tehokkaasti. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kunnan kasvun kannalta tärkeiden alueiden yleiskaavoittaminen Sibbesborgin osayleiskaavoitus Nikkilän kehittäminen Tavoite on toteutunut osittain. Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos nähtäville Jokilaakson asemakaavan ja Nikkilän keskustan kaavamuutosten hyväksyminen Nikkilän kehityskuvan päivitys Sibbesborgin osayleiskaavaluonnos on asetettu nähtäville vuoden 2015 alussa. Sipoon Jokilaakson asemakaava on ollut nähtävillä. Pääosa Nikkilän asemakaavamuutoksista on hyväksytty. Nikkilän kehityskuvan päivitys on meneillään. 39

44 Nikkilän Kulttuurikäytäväprojektiin osallistuminen Yhteistoiminnan kehittäminen kulttuuritoimen kanssa Tulosten hyödyntäminen Nikkilän kehityskuvan päivittämisessä Tavoite on toteutunut. Nikkilän taideohjelman laatiminen yhteistyössä Kulttuuripalvelutyksikön kanssa on käynnistetty. Harava-kyselyn tulokset on analysoitu ja aineisto on käytettävissä. Maapoliittisten pelisääntöjen selkeyttäminen Maapoliittisen ohjelman päivittäminen Ohjelma hyväksytty Tavoite ei ole toteutunut. Asian valmistelu on edelleen kesken. Päivitystä jatketaan vuonna Tavoitteena on saada päivitys valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Elinkeino-ohjelman laatiminen Ohjelman valmistuminen. Tavoite on toteutunut. Ohjelma hyväksytty valtuustossa Kunnanhallitus on hyväksynyt Sipoon kunnan yritysohjelman Käydyn keskustelun perusteella katsottiin, ettei ohjelmaa tarvitse viedä valtuustoon. Tehokas tiedottaminen elokuussa 2014 tapahtuvista suurista joukkoliikennemuutoksista, jotta siirtyminen uuteen joukkoliikennejärjestelmään olisi matkustajan kannalta mahdollisimman sujuvaa Viestintäsuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen yhteistyössä HSL:n ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa Tavoite on toteutunut. Eri tiedotuskanavien monipuolisen hyödyntämisen seurauksena bussien uudet reitit, lipputuotteet ja aikataulut ovat yleisesti tiedossa Viestintäsuunnitelma on laadittu. Esitteitä on jaettu talouksiin. Joukkoliikennemuutoksista on tiedotettu myös kunnan nettisivuilla. 40

45 Matkailun yhteismarkkinoinnin kehittäminen Markkinointiorganisaation luominen yhteistyössä alan yrittäjien kanssa Lisääntyneet matkailumäärät sekä Sipoon tunnettuus Tavoite on osittain toteutunut. Alkuvaiheessa suunniteltiin kunnallisen matkailun markkinointiorganisaation synnyttämistä, mutta resurssipula esti sen. Sitä paitsi Sipoon matkailuyritykset pitivät parempana vaihtoehtona yrityspohjaista mallia. Tämä malli toteutettiin. Kunta ei kerää erikseen liikevaihtotietoja matkailuyrityksistään ja toisaalta liikevaihdon muutoksiin vaikuttavat monet seikat, eivät pelkästään yhden myyntiorganisaation markkinointitoimet. Kunta on mukana matkailualan messuilla (vene-, kongressi- ja minimessut) yhteistyössä sipoolaisten yrittäjien kanssa. Messujen vaikutusta on vaikea mitata, mutta yrittäjien mukanaolo todistaa niiden tarpeellisuuden. Kunta on sopinut sipoolaisyrityksen kanssa kansainväliseen markkinointiin liittyvästä yhteistyöstä. Varsinaista organisaatiota ei ole luotu, mutta kunnan ja paikallisten yritysten yhteinen matkailutyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Elinkeinopäällikkö on järjestänyt vuosittain kaksi laajaa matkailutilaisuutta. Hän hoitaa lisäksi toimensa puolesta säännöllisesti yhteyksiä matkailualan yrityksiimme. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Määrätavoitteet Asemakaavoja, uudet alueet, ha ,5 Asemakaavamuutoksia, kpl Kyläosayleiskaavoja, kpl Strategisia osayleiskaavoja, kpl Tonttien myyntipäätöksiä, kpl Maanhankinta, ha Maanmyynti, ha ,5 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Sipoon kunta onnistui vuonna 2014 hankkimaan lisää raakamaata. Kaavoituksessa keskitytään kunnan omien maiden kaavoitukseen. Asemakaavoituksen painopiste on Söderkullan alueella sekä Nikkilässä. Sekä Söderkullan että Boxin työpaikka-alueiden asemakaavoja on valmisteilla. Strategisia osayleiskaavoja viedään eteenpäin. Talman osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa alkuvuodesta Tavoitteena on, että Sibbesborgin ja Eriksnäsin osayleiskaavat viedään valtuustoon vuoden 2015 aikana. Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaavassa haetaan uusia ratkaisuja kylien kehittämiseen sekä kyläalueiden tiivistämiseen. Kaavatyö alkaa vuoden 2015 aikana. Selvitystyö Kerava Nikkilä-radan avaamiseksi henkilöliikenteelle on meneillään. Työssä ovat mukana Sipoon kunnan lisäksi Keravan kaupunki, Helsingin seudun liikenne, Uudenmaan liitto ja Liikennevirasto. Selvitystyö valmistuu syksyllä

46 Sipoonlahden eritasoliittymän perusparannusta selvitetään Liikenneviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Helsingin seudun liikenteen kanssa. Asuintontteja myydään mm. Taasjärven, Pähkinälehdon, Kartanonrinteen ja Jokilaakson alueilta. Söderkullan keskustan alueella järjestetään tontinluovutuskilpailu Toimiala: Sosiaali- ja terveysvaliokunta VASTUUALUE: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot , ,8 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 319,1 319,1 328,0 102,8 8,9 326,4 0,5 Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävänä on yhdessä muiden hallintokuntien kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tehtävä toteutetaan suunnitelmallisella vaikuttamisella hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin ja ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti asiakkaan valinnanvapautta ja osallisuutta lisäten yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa teknologian ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Vuodelle 2014 asetetut sitovat tavoitteet toteutuivat yhtä tavoitetta ja yhtä osatavoitetta lukuun ottamatta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa perhehoidon kehittämisen osalta valmistui perhehoitajille suunnattu opas Sipoon kunnan tarjoamasta tuesta ja avusta. Kehittämistyöryhmän neljästä vuosittaisesta kokouksesta ehdittiin vuoden 2014 puolella pitää vain yksi. 42

47 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILIKAUDEN AIKANA Sosiaali- ja terveysosaston toimintakatteeseen ennustettiin osavuosikatsauksen perusteella kohdistuvan 0,9 milj. euron ylitysuhka. Suurimmat ylitysuhkat kohdistuivat toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen ja erikoissairaanhoitoon. Toimeentulotukikustannukset lisääntyivät työllisyystilanteen huononemisen myötä noin 18 %. Samaan aikaan työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset nousivat edellisvuoteen verrattuna noin 26 %. Valtuusto päätti joulukuussa sosiaali- ja terveystoimen talousarvion toimintamenojen lisäämisestä 0,8 milj. eurolla. Vuoden aikana talousarvioon tehtiin tekninen korjaus, jolloin Sosiaali- ja terveysosastolle hyvitettiin 0,2 milj. euroa sisäisiä siivouskuluja. Erikoissairaanhoitoon varattiin talousarviossa 0,8 milj. euroa HUS:n esittämää palvelusuunnitelmaa vähemmän, ts. 18 milj. euroa. Kunnan lopulliseksi maksuosuudeksi tuli 18,650 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakatteen toteuma oli 49,1 milj. euroa eli talousarviototeumaksi tuli 99 %. Toteuma on seurausta mm. määrätietoisesta rakennemuutosten johtamisesta, prosessien kehittämisestä, toimintatapojen muutoksista ja motivoituneen henkilöstön sitoutumisesta tilanteessa, jossa asiakasmäärät ovat lisääntyneet ja resurssit ovat niukentuneet. Osaston toimintayksiköt ottivat Operaatio Kattilankannen ja mm. talousarvioon vuoden aikana kohdistuneen ylitysuhan tosissaan. Kattilankannen säästöt toteutuivat osittain jopa arvioitua paremmin. Tulosyksikkö: Hallinto ja talous VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot ,4 Toimintamenot , ,7 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 9,4 9,4 9,9 105,6 0,5 10,1-1,7 Toiminta-ajatus Yksikön tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita vastaamaan kuntalaisten muuttuvia tarpeita, johtaa toimintaa ennakoivasti tietoon perustuen ja huolehtia palveluiden kustannustehokkuudesta. 43

48 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Valtuuston päätöksen mukaisesti kunta vastaanotti kesäkuussa 23 iranilaista kiintiöpakolaista. Uusien kuntalaisten kotouttamistyötä on tehty kunnan Kotouttamisohjelman mukaisesti monialaisena yhteistyönä mm. kunnan eri toimialojen, TE-toimiston ja kolmannen sektorin kanssa. Kotouttamistyön monialaisesta koordinoinnista on vastannut määräaikainen maahanmuuttokoordinaattori ja alkuvaiheen ohjausta on tehostettu osa-aikaisen pakolaisohjaajan avulla. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Kuntalaiset ja asiakkaat otetaan enenevässä määrin mukaan kehittämään ja arvioimaan palveluja. Toimivat asiakas- ja omaisraadit (kpl) sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen (kertoja/v) Sosiaali- ja terveysosastolla toimi vuoden aikana 13 asiakas- ja omaisraatia sekä Toimintakeskus Risteyksen asiakastiimi. Kokemusasiantuntijoita hyödynnettiin 38 kertaa toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Palveluiden kustannustehokkuuden varmistaminen Osallistutaan keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailuun Kustannusten pysyminen viime vuosien maltillisella tasolla Kuntaliiton Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna raportissa Sipoon sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset (sis. varhaiskasvatuksen) olivat 19 vertailukunnan kuudenneksi pienimmät. Ilman varhaiskasvatusta ikävakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat kolmanneksi pienimmät. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Ikävakioidut sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut, euroa/asukas Huom. Vuoden 2014 ikävakioidut toimintakulut ovat saatavilla Suomen Kuntaliiton kesäkuun 2015 julkaisusta. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Suunnitellaan ja toteutetaan Operaatio Induktiolieden hankkeet ja saatetaan loppuun Operaatio Kattilankannen vielä kesken olevat toimenpiteet. Yhdessä muiden hallintokuntien kanssa vastataan huonon työllisyystilanteen tuomiin haasteisiin. Seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen etenemistä ja osallistutaan aktiivisesti palveluiden toteutuksen suunnitteluun. 44

49 Tulosyksikkö: Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen VASTUUHENKILÖ: Palvelujohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,9 Toimintakate , ,4 Suunnitelmapoistot Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 34,0 34,0 34,3 100,9 0,3 34,4-0,3 Toiminta-ajatus Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toiminta-ajatuksena on pyrkiä edistämään kunnan lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia tarjoten oikea-aikaisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja painottaen ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen siirtyminen Nikkilän uuden sosiaali- ja terveysaseman tiloihin lisäsi yhteistyötä sekä Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sisällä että Työikäisten palveluiden kanssa ja mahdollisti mm. moniammatillisten asiakasprosessien kehittämisen. Lastensuojelussa vastaanotettiin vuonna 2014 lastensuojeluilmoituksia 514 kpl. Edelliseen vuoteen verrattuna ilmoitusten määrä kasvoi 26 %, (v kpl). Uusia lastensuojeluasiakkaita vastaanotettiin 161. Kodin ulkopuoliseen hoitoon oli eripituisia jaksoja sijoitettuna 46 lasta ja nuorta, joista 25 oli sijoitettuna perhehoitoon. Perhehoito ensisijaisena sijoitusvaihtoehtona lisääntyi vuoden aikana 108 %:lla (v lasta, v lasta). Toisaalta 25 kodin ulkopuoliseen hoitoon sijoitettua lasta ja nuorta muutti takaisin kotiin tai itsenäiseen asumiseen. Asiakasmäärän kasvusta huolimatta palvelurakennemuutos ja mm. Operaatio Kattilankansi vaikuttivat talousennusteeseen positiivisesti ja tulosyksikkö alitti sille varatut määrärahat. Perhetyössä asiakkuudet ovat olleet vaativia ja edellyttäneet entistä erikoistuneempaa osaamista. Vuonna 2014 perhetyön resursseja on tarvittu niin ikään pakolaisten vastaanottamiseen ja tukemiseen. Perhetyössä panostettiin entistä enemmän ennalta ehkäisevään työskentelyyn (esim. yöhoitokokeilu) ja järjestöyhteistyötä lisättiin. Terveysneuvonnassa etsittiin uusia toimintatapoja, joista esimerkkinä kouluterveydenhoidon kesäpäivystys. Kesäpäivystyksen tavoitteena oli lisätä matalan kynnyksen ja oikea-aikaisen auttamisen palveluja ja ennaltaehkäistä enemmän hoitoa vaativien tarpeiden syntymistä. Vastasyntyneiden määrä väheni 43:lla edellisvuoteen verrattuna, jolloin syntyvyys oli poikkeuksellisen suurta. Suuri syntyvyys vuonna 2013 vaikuttaa neuvolakäyntien määrään tulevina vuosina. Vuoden 2014 aikana syntyi 193 lasta. Kuntaan on perustettu oma kriisiryhmä. Kriisiryhmä on antanut akuuttia kriisiapua traumaattisissa kriisitilanteissa, kuten äkillisissä kuolemantapauksissa ja muissa onnettomuuksissa. 45

50 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakasohjauksen tarkentaminen perhepalvelukeskuksessa Perhepalvelukeskuksen prosessit kuvataan. Prosessikuvaukset ja asiakkuuden kriteerit selkiytyvät ja asiakasohjaus toimii paremmin ja oikeudenmukaisemmin. Palveluiden prosessikuvauksia on selkeytetty kaikilla Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vastuualueilla ja lisäksi kriisityön ja psykososiaalisten palveluiden osalta yhteistyössä Työikäisten palveluiden kanssa. Selkeiden prosessikuvausten johdosta asiakasohjaus toimii tarkoituksenmukaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Asiakaslähtöisyyden lisääminen Perhepalvelukeskuksen työskentelyssä siirrytään asteittain pidennettyyn aukioloon. Perhepalvelukeskus on yhtenä päivänä viikosta avoinna klo 18:aan saakka. Perhepalvelukeskuksen nimestä on luovuttu uuden sosiaali- ja terveysaseman käyttöönoton myötä. Palvelua on saatavilla vähintään yhtenä päivänä viikossa klo 18:aan saakka. Tarvittaessa palveluita on järjestetty illalla jopa klo 21:een asti ja aamulla klo 6:sta alkaen. Kouluterveydenhoidon kehittäminen Kouluterveydenhoitajien kesäpäivystys otetaan vaiheittain käyttöön. Päivystys toteutuu. Kouluterveydenhuollon kesäpäivystys otettiin käyttöön Nikkilän sosiaali- ja terveysasemalla. Päivystystä järjestettiin myös koulujen syys- ja joululomalla. Perhehoidon kehittäminen Perhehoidon kehittämistyöryhmä perustetaan. Perhehoitoperheiden avunsaanti turvataan myös virka-ajan ulkopuolella. Työryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Perhehoitajille kootaan opas Sipoon kunnan tarjoamasta tuesta ja avusta. Perhehoitajille on koottu opas tarjolla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Perhehoitajista koostuva kehittämistyöryhmä on perustettu ja sitä tullaan vielä laajentamaan. Ryhmä kokoontui kerran vuoden 2014 aikana. 46

51 Esikoululaisten koulutarkastusten kehittäminen Koulutarkastukset siirretään vaiheittain neuvolasta kouluterveydenhoitoon. Tehtyjen terveystarkastusten määrä Esikoululaisten koulutarkastusten siirtyminen neuvolasta kouluterveydenhoitoon on käynnistynyt, mutta tarkastuksia on tehty vasta joitakin yksittäisiä. Koko ikäryhmän tarkastukset tehdään keväällä 2015 kouluun ilmoittautuneille. Vuonna 2009 syntyneitä lapsia on 15 koulussa yhteensä noin 250. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Lastensuojelun ikävakioidut kustannukset, euroa/asukas Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,76 0,63 0,98 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Epävakaa taloudellinen tilanne heijastuu perheiden hyvinvointiin ja lastensuojelullisten toimenpiteiden tarpeen kasvun ennustetaan jatkuvan. Lastensuojelutyössä painopiste on perheiden sosiaaliohjauksessa, johon on varattu lisäresursseja. Ennalta ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi pyritään ylläpitämään uutta palvelurakennetta, jossa ostopalveluiden määrää on vähennetty. Lastensuojelun kustannukset näkyvät kuitenkin laajemmalti kuin pelkästään lastensuojelun toimialueella. Esimerkiksi lastensuojelun asiakkaiden päihdekatkaisuhoidot ja kuntoutukset sekä lasten ja nuorten psykiatriset tutkimukset ja hoidot näkyvät päihdehuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Valmisteilla oleva uusi perhehoitolaki rajoittaa voimaan tullessaan sijoitettujen lasten määrän neljään/perhehoitoperhe, mikä heikentää kriisiperhepaikkojen saatavuutta. Sipoo pyrkii yhteistyössä muiden kuntien kanssa kehittämään perhehoitoa ja lisäämään perhehoitosijoitusten määrää omana työnä. Sipoo sitoutuu järjestämään perhehoidosta kiinnostuneille perheille alkuvalmennusta ja valmennetut perheet ovat myös yhteistyökuntien käytössä. Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulo velvoittaa kuntia tarjoamaan entistä enemmän ennalta ehkäiseviä palveluja lapsiperheiden tueksi. Tämän ennustetaan kasvattavan perhetyön asiakkaiden määrää. Uusi turvakotilainsäädäntö kansalaisten turvakotipalveluista rajoittaa kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa turvakotisijoituksien kestoon, koska asiakkaan turvakotiasumisen keston ja tarpeen arviointi on siirretty pois kunnalta turvakodin henkilökunnalle. Korvaukseksi kunta voi vuoden 2015 osalta periä valtiolta takaisin joitakin turvakotisijoituskustannuksia. 47

52 Tulosyksikkö: Työikäisen väestön toimintaedellytysten vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen VASTUUHENKILÖ: Johtava lääkäri Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,5 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,4 Suunnitelmapoistot ,2 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 113,0 113,0 115,6 102,3 2,6 112,4 2,8 Erikoissairaanhoito Toimintatulot 1 1 Toimintamenot , ,1 Toimintakate , ,1 Toiminta-ajatus Työikäisten palveluiden toiminta-ajatuksena on edistää aikuisten, työiässä olevien kuntalaisten, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä ennaltaehkäistä sairauksia ja syrjäytymistä. Kuntalaisten omat voimavarat aktivoidaan osallistamalla potilaat oman terveytensä hoitoon ja tukemalla kuntalaisia ja heidän perheitään oman elämänsä hallinnassa. Palveluissa painotetaan moniammatillista työotetta ja ennaltaehkäisyä. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vaikuttavasti. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Vuodenvaihteessa käyttöönotettu Nikkilän uusi sosiaali- ja terveysasema todettiin varsin toimivaksi taloksi, joistakin alkuvaiheen teknisistä ongelmista huolimatta. Uudessa yhteisessä talossa moniammatillinen yhteistyö lisääntyi vuoden aikana toivotulla tavalla. Vuoden 2014 alussa tuli voimaan perusterveydenhuollon valinnanvapaus, jonka myötä runsaat 500 ulkopaikkakuntalaista siirsi hoitovastuun Sipoon kunnalle. Kun samanaikaisesti vain alle 30 sipoolaista siirsi hoitonsa muualle, tarkoitti tämä hoidettavan väestön kasvua. Tällä oli varmasti omalta osaltaan vaikutusta kiireettömän hoidon jonojen kasvuun vuoden 2014 aikana. Muita jonoihin vaikuttavia tekijöitä olivat mm. neuvola-asetuksen noudattamiseksi tehty lääkäriresurssin siirto kouluterveydenhuoltoon, akuutti- ja kuntoutusosaston toiminnan tehostumisen vaatima lisääntynyt lääkärintarve, tiukentuneet sijaismääräykset ja luopuminen paikallisen jononpurkusopimuksen käytöstä. Suun terveydenhuollon puolella uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto hidasti toimintaa syksyllä 2014, mikä sekin pidensi jonoja. Taloustilanne osoittautui vuonna 2014 haastavaksi Työikäisten palveluiden osalta, pääosin erikoissairaanhoidon kustannusten sekä kunnan työllisyystilanteen huononemisen takia. Osasyynä erikoissairaanhoidon kustannusten talousarvioylitykseen oli se, että Sipoon talousarviossa oli tietoisesti budjetoitu erikoissairaanhoidon kustannuksia alhaisemmiksi kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) oli palvelusuunnitelmassaan ehdottanut. Koko maan työllisyystilanteen huonontuessa myös työttömien sipoolaisten määrä kasvoi. Tästä syystä toimeentulotuen kustannukset kasvoivat noin 18 %:lla ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset noin 26 %:lla edellisvuoteen verrattuna. Työttömyyden lisääntyminen ja taloudellinen epävarmuus näyttävät lisänneen myös muiden kunnallisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kysyntää. 48

53 Monen yksikön kohdalla kustannuksia lisäsivät myös hoitotarvikkeiden ja palveluiden yksikköhintojen korotukset vuoden aikana. Asiakkaiden ottaminen mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen oli tärkeä tavoite vuodelle 2014 ja sen saavuttamisessa onnistuttiin hyvin. Asiakasraateja perustettiin useampaan yksikköön ja asiakkaita oli mukana kokemusasiantuntijoina monessa työryhmässä ja palaverissa. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Moniammatillisen työotteen vahvistaminen ja työnjaon kehittäminen avosairaanhoidon vastaanotoilla ja suun terveydenhuollossa Työparityöskentelyä vahvistetaan ja eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään paremmin. Hoitoprosesseja kehitetään. Hoitohenkilökunnan käyntien lisääntyminen suhteessa lääkäreiden/hammaslääkäreiden käynteihin. Saatavuuden pysyminen hyvällä tasolla. Hoitohenkilökunnan vastaanottokäyntien määrä kasvoi selvästi vuoteen 2013 verrattuna sekä suun terveydenhuollon että avosairaanhoidon puolella. Hoitohenkilökunnan käyntimäärät lisääntyivät sekä absoluuttisesti että suhteessa hammaslääkäreiden ja lääkäreiden käyntimääriin. Suun terveydenhuollossa hoitohenkilökunnan käyntien osuus kaikista käynneistä kasvoi 24 %:sta 30 %:iin (lisäys runsaat 600 käyntiä) ja avosairaanhoidossa hoitajakäyntien osuus kasvoi 35 %:sta 38 %:iin (lisäys runsaat 800 käyntiä). Vuoden lopussa kiireettömän hoidon jonot lääkärille ja hammaslääkärille venyivät johtuen mm. tilapäisestä henkilöstövajeesta, mutta palvelujen saatavuus pysyi silti hyvällä tasolla. Asiakkaan aseman vahvistaminen ja asiakkaiden ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun Kutsutaan asiakkaita mukaan kehittämään sekä terveyspalveluiden että sosiaalityön toimintaa. Tämä toteutetaan osin perustamalla asiakasraateja, mutta myös kutsumalla yksittäisiä asiakkaita kokemusasiantuntijoiksi toimintoja kehittäviin työryhmiin. Asiakasraateja on perustettu vähintään kahden eri toimintakokonaisuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kokemusasiantuntijoita on osallistunut vähintään viiteen kehittämistilaisuuteen tai työryhmään. Asiakasraadit perustettiin vuoden 2014 aikana avosairaanhoitoon, aikuissosiaalityöhön ja kuntoutusyksikköön. Kokouksissaan raadit pääsivät osallistumaan kyseisten yksiköiden kehittämiseen. Asiakkaita oli vuoden 2014 aikana mukana myös kokemusasiantuntijoina mm. Green Care -projektiryhmässä, edunvalvontaprojektin useammassa ryhmässä, nuorisotakuutyöryhmässä, avosairaanhoidon päivystyspalaverissa ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten suunnittelussa. 49

54 Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Perusterveydenhuollon ikävakioidut toimintakulut, euroa/asukas Erikoissairaanhoidon ikävakioidut toimintakulut, euroa/asukas Toimeentuloturvan ja työllistämisen ikävakioidut toimintakulut, euroa/asukas T3, vapaa kiireetön aika lääkärille, vrk T3, vapaa kiireetön aika hammaslääkärille, vrk Toimeentulotukea saaneita henkilöitä vuoden aikana, % asukkaista 2,23 3,6 2,61 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Työikäisten palveluiden kehittämistä jatketaan, tavoitteena ovat mahdollisimman tehokkaat, asiakaslähtöiset ja asiakasta voimaannuttavat prosessit, joissa hukkatyö on minimoitu. Palveluissa käytetään keinoina mm. moniammatillista yhteistyötä, tarkoituksenmukaista työnjakoa ja uusia sähköisiä ratkaisuja. Vähitellen venyneitä ajanvarausjonoja pyritään lyhentämään prosesseja kehittämällä, koska tämänhetkinen henkilöstömäärä ja taloustilanne eivät mahdollista jonojen nopeaa lyhentämistä muilla keinoin. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja työllistymisen tukeminen ovat jatkossa keskeisiä tavoitteita, joihin tarvitaan apua myös kunnan muilta osastoilta. Näin voidaan parantaa monen sipoolaisen elämäntilannetta ja samalla vähentää sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvaa painetta. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa kehitetään tulevaa sote-uudistusta ennakoiden. Esimerkkinä tästä on ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen perustaminen Porvoon sairaalan tiloihin vuoden 2015 alussa. Tulosyksikkö: Ikäihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistäminen VASTUUHENKILÖ: Ikääntyneiden palvelujohtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,8 Suunnitelmapoistot ,9 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 128,7 128,7 131,8 102,4 3,1 131,6 0,1 Toiminta-ajatus Neuvoa, tarjota ja tuottaa ikääntyneiden ja vammaisten kuntalaisten yksilöllisiin tarpeisiin monipuolisia ja vaikuttavia palveluita hyvän ja oman näköisen elämän tueksi. Palveluiden toimintaperiaatteina ovat ikäihmisen osallisuus häntä itseään koskevissa asioissa sekä omien voimavarojen hyödyntäminen. 50

55 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Vammaispalveluissa talousarvio ylittyi reilut euroa pääosin uusien asiakkuuksien johdosta. Kotihoidossa ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä (Sateenkaari, Suvirinne, Suvituuli ja Suvikuja) vuosikate 2014 oli yhteensä noin euroa pienempi kuin vuonna 2013 siitä huolimatta, että käyntejä kertyi noin enemmän kuin edellisvuonna. Kotihoito siirtyi keväällä 2014 aikaperusteiseen laskutukseen ja pitkäaikaishoidon yksikkö Suvirinne muutettiin keväällä tehostetun palveluasumisen yksiköksi, nämä muutokset selittävät tuloksesta yhteensä euroa. Näissä yksiköissä on saatu aikaan erinomainen tulos hyvällä johtamisella sekä määrätietoisella omien toimintatapojen ja rakenteiden tarkastelulla. Kokonaisuudessaan Ikääntyneiden palveluiden (sis. vammaispalvelut) vuosikate 2014 oli noin euroa pienempi kuin vuonna Kattilankansi-toimenpiteet (esim. omaishoidontuen alimman tuen lopettaminen, kuljetustuen muuttaminen tulosidonnaiseksi sekä Palvelutalo Elsien ruokasalitoiminnan lopettaminen) toivat säästöä noin euroa. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Yhteisen asiakas- ja omaisraadin perustaminen jokaiseen yksikköön Kootaan raadit ja ne kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Asukas- ja omaisraadit ovat kokoontuneet neljä kertaa vuodessa. Raadit on koottu ja ne ovat kokoontuneet neljä kertaa vuodessa. Pitkäaikaisyksikössä omaisraadit toteutettiin omaisten iltojen muodossa. Lisäksi Sateenkaaren yksikössä jokaisen omaisen kanssa on käyty erillinen keskustelu hoidollisista asioista. Ympärivuorokautisessa hoidossa asukasraateja pidetään päivittäisen hoitotyön lomassa. Asukkaat ovat saaneet vaikuttaa mm. toiveruokaviikon ruokalistaan, tulevien retkien kohteisiin sekä osastolla tapahtuvaan toimintaan. Kotihoito järjesti omais- ja asiakastapaamisia Etelä- ja Pohjois- Sipoossa yhteensä 8 kertaa. 51

56 Hoitohenkilökunnan kokonaisvaltaisen yhdessäolon ja osallistumisen lisääminen asukkaiden arjessa ja elämässä Järjestetään päivittäin yhteiset iltapäiväkahvit asukkaiden kanssa. Asukkaat ovat mukana arjen toiminnassa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Asukkaiden ja henkilökunnan yhteisistä iltapäiväkahveista on tullut osa toimintakulttuuria. Toimintatavan muutos varmistetaan tekemällä asukkaille ja omaisille kysely yksiköittäin neljä kertaa vuodessa. Päivittäiset yhteiset kahvihetket ovat vakiintuneet osaksi toimintakulttuuria kaikissa yksiköissä. Asukas on mukana oman hoito- ja toimintasuunnitelmansa laadinnassa, suunnitelmaan kirjataan asukkaan kyky ja halu osallistua yksikön arjen toimintoihin. Toimintatapa on varmistettu keräämällä palautetta omaisilta ja asukkailta suullisesti neljä kertaa vuodessa. Järjestöjen, päiväkeskuksen, Elsie-kahvilan ja Risteyksen välisen yhteistyön vahvistaminen Kartoitetaan mahdolliset uudet toimijat ja luodaan yhdessä heidän kanssaan uusia toimintamalleja (mm. kylätalkkari). Ikäihmisten päivätoimintaan on syntynyt uusia toimintatapoja ja -ryhmiä: ryhmien määrä ja kävijämäärät ryhmissä, kylätalkkaritoiminta on käynnistynyt jossain muodossa. Sipoon Palveluasumisen tuki ry on aloittanut kahvilatoiminnan Palvelutalo Elsien tiloissa kahdesti viikossa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistys siirsi lapsi vanhempi-kahvilansa Elsien tiloihin. Erilaiset ryhmät, mm. kuntosaliohjausryhmät, ovat aloittaneet toimintansa päiväkeskuksessa. Omaishoitajien tukemiseksi omaishoidon koordinaattori on järjestänyt virkistysiltapäiviä säännöllisesti yhteistyössä Sipoon seurakuntien kanssa. Toimintakeskus Risteyksen kanssa suunniteltu Kylätalkkaritoiminta ei ole vielä käynnistynyt, koska siihen ei ole ollut osoittaa tehtävään sopivaa henkilöä. Tätä puutetta on tilannekohtaisesti paikattu yhteistyössä Risteyksen ja Sipoon työttömien kanssa. 52

57 Green Care -ideologian vahvistamien jokaisessa asumisyksikössä Järjestetään eläin- ja luontoelämyksiä asiakkaille vähintään kerran kuukaudessa. Asukkaille on järjestetty jokaisessa yksikössä eläin- ja luontoelämyksiä kerran kuukaudessa. Halikoirat ovat vierailleet yksiköissä useamman kerran kuukaudessa, samoin erään yksikön työntekijän ja yhden vapaaehtoisen koirat ovat olleet säännöllisesti mukana yksiköissä asukkaiden ilona. Kesäkanat hauskuuttivat asukkaita kesällä. Asukkaat istuttivat kesäkukkia ja tomaatteja, joiden kasvua seurattiin aktiivisesti. Asukkaiden ulkoilua lisättiin ja kesällä toteutettiin suunnitellut kesäretket mm. Porvoon jokirantaan ja Korkeasaareen. Myös päiväkeskuksessa vieraili säännöllisesti muutama vapaaehtoinen, joilla on kissoja tai koiria. Seniorikeskuksen uuden pihan avajaiset järjestettiin elokuun lopussa. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Vanhuspalveluiden ikävakioidut toimintakulut, euroa/asukas Vammaisten ikävakioidut toimintakulut, euroa/asukas Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 91,6 92,3 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kotihoidossa siirrytään vuonna 2015 mobiilikirjaukseen asiakkaan kotona ja valmistellaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Kotihoidon henkilöstön kuntoutusosaamista vahvistetaan edelleen. Tavoitteena on pystyä hoitamaan entistä laadukkaammin yhä useampi ikäihminen omassa kodissaan. Pelkkä kotihoidon panos ei siihen riitä, vaan tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä omaisten kanssa sekä lisää vapaaehtoisia myös kotona asuvien tueksi. Ikääntyneiden palvelut käynnistää yhdessä Sipoon seurakuntien kanssa valtakunnallisen internetpohjaisen vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelun Suurella Sydämellä. Ympärivuorokautisessa hoidossa panostetaan yhä enemmän Sipoon seniorikeskuksen asukkaiden pihan käyttöön, Green Care -ideologiaan (eläinvierailut, kasvimaan hoito ym.) ja kulttuuritoiminnan edelleen kehittämiseen jokaisessa yksikössä. Varaudutaan todennäköisesti vuoden 2016 alusta voimaan tulevan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistymisen kunnalle tuomiin uusiin haasteisiin. Uudessa laissa vahvistuu mm. vammaisen oikeus henkilökohtaiseen apuun. 53

58 Tulosyksikkö: Ruokapalvelut VASTUUHENKILÖ: Ruokapalvelupäällikkö Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,4 Toimintakate , ,4 Suunnitelmapoistot Lask.erät ,3 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 34,0 34,0 36,4 107,1 2,4 37,8-3,8 Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tehtävänä on tukea eri hallintokuntien ydintehtävän onnistumista tuottamalla ruokapalveluita Sivistysosastolle sekä Sosiaali- ja terveysosastolle. Tavoitteena ja lähtökohtana on tuottaa laadukkaita ateriapalveluita kaikille asiakasryhmille. Ruokapalvelut palvelee asiakkaita kaikissa elämänkaaren vaiheissa. Ruoan tulee olla maukasta ja laadukasta. Ruokapalvelut edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia noudattamalla eri asiakasryhmien ravintosuosituksia ja ohjaamalla terveellisten valintojen tekemiseen arjessa. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Palkka- ja elintarvikekustannukset vähenivät vuoteen 2013 verrattuna Operaatio Kattilankannen säästötoimenpiteiden johdosta. Myös suoritteiden, eli tilattujen ja valmistettujen aterioiden, määrät pienenivät päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Ostopalveluaterioiden hinta nousi kilpailuttamisen jälkeen 5 %. Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Oppilaiden ohjaaminen terveellisten ruokavalintojen tekemiseen kouluruokailussa Henkilökunnalle tehdyn osaamiskartoituksen perusteella laaditaan jokaiselle Ruokapalveluiden työntekijälle yksilöllinen koulutussuunnitelma. Koulutuskokonaisuuden ensimmäisenä tavoitteena on ravitsemuspassin suorittaminen. Jokainen työntekijä on suorittanut ravitsemuspassin. Jokainen työntekijä on suorittanut ravitsemuspassin. 54

59 Ruokaraatien perustaminen jokaisen koulun keskuskeittiön yhteyteen Raadin jäsenet valitaan yhteistyössä koulutoimen kanssa. Raadit on perustettu ja ne kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Raadit on perustettu ja ne ovat kokoontuneet säännöllisesti. Vuonna 2014 raadit kokoontuivat kaksi kertaa, lukuun ottamatta Talman ruokaraatia, joka kokoontui vain yhden kerran, koska osa koulun oppilaista oli väistötiloissa Gesterbyssä. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Elintarvikkeiden hankinnoissa suositaan myös tulevaisuudessa lähi- ja luomuruokaa niiden saatavuuden ja hinnan mukaan. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman vähän lisäaineita sisältävää ruokaa. Elintarvikekustannuksista ei enää jatkossa ole mahdollista säästää sen näkymättä asiakkaan lautasella. Ruoanvalmistus on keskitetty viiteen valmistuskeittiöön elämänkaarimallin mukaisesti. Sipoon kunnan keittiötoiminnan järjestämisvaihtoehtoja tutkitaan kevään 2015 aikana. Ruokapalveluiden tavoitteena on siirtyä yhä suurempiin valmistusyksiköihin, jolloin säästöjä saadaan lähinnä henkilöstökuluista Toimiala: Sivistysvaliokunta VASTUUALUE: KOULUTUS, VARHAISKASVATUS JA VAPAA-AJANTOIMINTA VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja Taloudellinen tulos ) 2) Talousarvio TA muutos 2014 TA + Muutos 2014 Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,1 Toimintamenot , ,0 Toimintakate , ,5 Suunnitelmapoistot ,2 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 638,1 638,1 599,4 93,9-38,7 604,7-0,9 Toiminta-ajatus Sivistysosasto tarjoaa monipuolisia ja korkeatasoisia, helposti eri kohderyhmien saavutettavissa olevia varhaiskasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita omina palveluina, ostopalveluina tai tuettuina toimintoina. Kuntalainen on itse mukana vaikuttamassa palveluita suunniteltaessa. Lasten ja nuorten kasvun, kehityksen, oppimisen ja viihtymisen kautta annamme eväät hyvään elämään. 55

60 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet ovat toteutuneet erittäin hyvin, ainoastaan liikuntapalvelujen osalta eräiden tavoitteiden toteuttaminen on vielä kesken, mikä johtuu viranhaltijan vaihdoksesta toimintavuoden aikana. Sivistysosaston vuosikate oli euroa parempi kuin vuoden 2014 talousarviossa. Kesällä Sivistysosastolle asetettiin säästövelvoite, joka oli haastava varsinkin Koulutuspalvelut-tulosyksikön osalta, koska lukuvuoden henkilöstömenot oli jo sidottu. Säästötavoite saavutettiin ja jopa ylitettiin tiukalla talouskurilla ilman, että toiminnan laadusta ja tavoitteista jouduttiin merkittävästi tinkimään. Tilikauden ylijäämä oli poistojen ja arvonalentumisten jälkeen euroa. Lisäksi irtaimen määrärahasta säästyi euroa. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILIKAUDEN AIKANA Kunnanhallitus päätti sivistystoimen organisaatiouudistuksesta. Organisaatiouudistuksen sekä henkilöstövaihdosten johdosta sivistystoimeen rekrytoitiin vakinaisiin virkoihin sivistysjohtaja, ruotsinkielinen opetuspäällikkö sekä liikuntapalvelupäällikkö. Näistä viranhaltijoista kaikki muut paitsi sivistysjohtaja aloittivat työnsä sivistystoimessa jo syksyn aikana, sivistysjohtaja Sivistysosasto on valmistellut uuden organisaation edellyttämät muutokset sekä ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta organisaatio olisi toimintavalmis vuodesta 2015 alkaen. Kattilankansi-projekti toteutettiin sivistystoimessa valtuuston päättämällä tavalla. Sivistystoimi saavutti toimialallensa asetetut tavoitteet, mikä merkitsee, että sivistystoimen vuoden 2014 tulos pysyi annetun kehyksen puitteissa. Kuntarakenneuudistukseen liittyviä selvityksiä tehtiin myös sivistystoimessa sekä KUUMA-kuntien että Itä-Uudenmaan kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi ovat yhteistyössä toteuttaneet voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijalain vaatimat muutokset, perustaneet lain edellyttämät yhteistyöelimet ja käynnistäneet niiden toiminnan. Sivistystoimi käynnisti marraskuussa palveluverkkoselvityksen, joka liittyy olennaisesti investointiohjelman päivitykseen ja jonka on määrä valmistua keväällä Toiminnassa vuoden aikana tapahtuneet muutokset on esitetty tarkemmin jäljempänä kunkin yksikön kohdalla. Tulosyksikkö: Hallintopalvelut VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja/Talous- ja hallintojohtaja Taloudellinen tulos ) 2) Talousarvio TA muutos 2014 TA + Muutos 2014 Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot Toimintamenot , ,5 Toimintakate , ,5 Suunnitelmapoistot ,9 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 9,5 9,5 6,7 70,2-2,8 7,4-9,3 56

61 Toiminta-ajatus Tulosyksikkö hoitaa keskitetysti hallinto- ja toimistopalvelut, kuten palvelutoiminnan tukipalvelut, hankintapalvelut, tilasto- ja suunnittelupalvelut, sekä valmistelee ja toimeenpanee sivistysvaliokunnan, vapaa-ajanjaoston, suomen- ja ruotsinkielisten koulutusjaostojen päätökset. Hallintopalvelut toimii myös asiantuntijayksikkönä. Tavoitteena on luoda laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita, joissa lähtökohtana on asiakaslähtöinen palvelu. Myös maksuliikenne ja laskutus sekä rekrytointeihin liittyvä valmistelu ovat osa Hallintopalveluiden työtä. Toimintaa ohjaavat erilaiset säädökset päivähoidosta, opetustoimesta, liikunta- ja nuorisotoimesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, hankintatoimesta ja hallintomenettelystä. Muun muassa keskitettyä oppilasrekisteriä ja oppilaskuljetuksia hallinnoidaan tulosyksikössä. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyys Sisäistä asiakaspalautetta kerätään sekä analysoidaan ja hyödynnetään kehittämistyössä jatkuvasti asiakaspalautejärjestelmän mukaisesti. Yksi sisäinen asiakaspalautekysely/vuosi, analysointi sekä kehittämistoimet kirjattu Asiakaspalautekysely toteutettiin aiempaa laajempana joulukuussa Kyselyyn vastasivat Sivistysosaston johtoryhmä, rehtorit, päiväkodinjohtajat sekä koulu- ja opintosihteerit. Asteikolla 1 5 kyselyn kokonaistulokseksi muodostui 3,1. Asiakaspalvelun kehittämisessä nähtiin eniten kehittämistarpeita. Seuraavan vuoden tavoitteeksi päätettiin asettaa 3,5. Toiminnan tehokkuus Omaa palvelutoimintaa kehitetään edelleen prosessien läpikäymisen kautta asiakaspalautteita hyödyntäen. Vähintään kolmen prosessin kuvaus, läpikäynti ja tarvittavien muutosten tekeminen Yhdeksän prosessikuvausta osaston eri toimialojen toiminnoista on tehty ja analysoitu. Toimintatapojen muutoksiin ja prosessien muokkaamiseen vaikuttavat Hallintopalvelut-tulosyksikön lisäksi Sivistysosaston muiden tulosyksiköiden tarpeet ja vaatimukset. Prosessien analysointi jatkuu vuonna 2015 ja muutoksia tehdään tarvittaessa. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Hallintopalvelut-yksikön prosessikuvauksia analysoidaan ja niihin tehdään tarpeelliset muutokset ottaen huomioon automatisointi- ja digitalisointitarpeet. Koulukuljetusprosessista tehdään kuvaus 1. vuosineljänneksen aikana. Yksikkö jatkaa myös Operaatio Kattilankanteen ja Operaatio Induktiolieteen liittyvien kehittämistoimenpiteiden toimeenpanemista. Kehittämisen painopistealueena on asiakastyön jatkuva parantaminen. 57

62 Sipoon kunta on vuoden 2015 alusta siirtynyt keskitettyyn rekrytointipalveluun ja osa Hallintopalveluiden aiemmin suorittamista tehtävistä hoidetaan jatkossa henkilöstöhallinnossa. Uusi toimintatapa edellyttää hyvää yhteistyötä Hallintopalveluiden ja rekrytointipalvelun kesken. Tulosyksikkö: Varhaiskasvatuspalvelut VASTUUHENKILÖ: Varhaiskasvatuspäällikkö Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,9 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot ,6 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 262,4 262,4 236,2 90,0-26,2 244,2-3,3 Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelut-tulosyksikkö tarjoaa sekä lakisääteistä, laadukasta ja monipuolista päivähoitoa ja esiopetusta että avointa leikki- ja kerhotoimintaa. Vanhemmat saavat valita joko suomen- tai ruotsinkielisen päivähoidon mahdollisuuksien mukaan. Myös varhaiserityiskasvatuksen ja varhaiskasvatuksen perhetyön avulla luodaan kattavat palvelut alle kouluikäisten lasten perheille. Palveluvalikkoa laajentavat kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet ja kuntalisät. Toiminnan tarkoituksena on tarjota virikkeellistä ja laadukasta varhaiskasvatusta sipoolaislapsille. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyys Lapsen kielellisen kehityksen tukeminen Seikkailuliikunta-projektin toteuttaminen yhdessä liikuntatoimen kanssa Kielellisen kehityksen tukitoimien käyttäminen/ päiväkotiryhmä Osallistuvien lasten määrä Kielellisen kehityksen toimintatavoitteisto laadittiin tammikuussa 2014 yhteistyössä varhaiserityiskasvatuksen kanssa. Kaikissa päiväkotiryhmissä on vuoden 2014 aikana kokeiltu tavoitteiden mukaisia kielellisen kehityksen tukitoimia. Seikkailuliikunta-projekti päättyi Projektiin osallistui 800 lasta lapsesta. 58

63 Toiminnan tehokkuus Päiväkotien varajohtajien toimenkuvan määrittäminen johtamiskäytäntöjen tukemiseksi Varajohtajan tehtävänkuvaus Päiväkotien varajohtajille laadittiin tehtävänkuvaus joulukuussa Koko kylä kasvattaa Varhainen puuttuminen lasten ja perheiden tukemiseksi Avoimen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon perhetyön käyttäjämäärät lisääntyneet ja palveluista saadut kokemukset selvitetty Avoimen varhaiskasvatuksen kävijämäärä lisääntyi vuoden aikana 19 %. Varhaiskasvatuksen perhetyön käyttäjämäärä pysyi lähes samana, mutta asiakaskäyntien määrä perheissä lisääntyi 48 %. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden käytöstä kerättiin palautetta käyttäjiltä. Palautteen mukaan toiminta nähdään erittäin tärkeäksi, perheitä tukevaksi ja sitä toivotaan lisää. Palvelusetelin käyttöönoton selvittäminen Selvityksen tekeminen Selvitys valmis vuoden loppuun mennessä Palvelusetelin käyttöönottoa selvitettiin, ja selvitys esiteltiin sivistysvaliokunnalle Tulevaisuudessa, kun väestönkasvu on riittävää, palveluseteli voi olla varteenotettava vaihtoehto järjestää ja lisätä yksityisen päivähoidon toimintaa myös Sipoossa. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Päivähoito: käyttökustannukset, euroa/kaikki 0 6-vuotiaat Esiopetus: käyttökustannukset, euroa/esikoululainen Alle 3-vuotiaiden määrä/1 000 asukasta vuotiaiden määrä/1 000 asukasta Kunnallinen päivähoito: käyttökustannukset, euroa/0 6-v Ostopalvelupäivähoito: käyttökustannukset, euroa/0 6 v **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Varhaiskasvatuspalveluiden positiivinen taloudellinen tulos on seurausta palveluverkon tiivistämisestä osana Kattilankansi-säästöprojektia, ruokailukustannusten arvioitua pienemmistä menoista sekä säästäväisyydestä henkilöstökuluissa. 59

64 Varhaiskasvatuksen lapsimäärän ei ennusteta lähitulevaisuudessa merkittävästi muuttuvan ennen koko kunnan voimakkaampaa väestönkasvua. Viime vuonna suljettiin kolme pientä ja osin huonokuntoista päivähoitoyksikköä (Martinkylän päiväkoti, Runebergin päiväkoti ja Vita Paviljongen). Näiden päiväkotien lapset sijoitettiin Nikkilän ja Söderkullan jo olemassa oleviin päivähoitoyksiköihin. Tulevalle vuodelle haastetta asettaa lähinnä Pohjois-Sipoon päivähoitopaikkojen riittävyys. Etelä-Sipoossa on edelleen kahden ryhmän tilat käyttämättömänä Mäntymäen ja Hansaksen päiväkodeissa. Esiopetus muuttui velvoittavaksi Sipoolla on kuitenkin riittävät resurssit esiopetuksen järjestämiseen, eikä lain voimaantulo siten aiheuta uusia toimenpiteitä kunnassa. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyötä jatketaan edelleen tiiviissä yhteistyössä Koulutuspalveluiden kanssa. Pedagogisesti Varhaiskasvatuspalveluissa keskitytään edelleen lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen sekä lapsia innostavan liikuntakasvatuksen järjestämiseen. Varhaiskasvatuspalvelut osallistuu yhteistyöhankkeena Helsingin yliopiston järjestämään Orientaatio-projektiin, jonka tavoitteena on mm. selvittää, mitä varhaiskasvatuksessa todella tapahtuu ja löytää keinoja vaikuttaa myönteisesti löydettyihin ilmiöihin. Yliopisto järjestää keväällä 2015 havainnointikoulutusta projektiin osallistuvien yksiköiden henkilöstölle. Varhaiskasvatuksen sähköisiä käyttöjärjestelmiä ollaan uudistamassa ja kehitystyötä tehdään yhteistyössä It-palveluiden kanssa. Tulosyksikkö: Koulutuspalvelut VASTUUHENKILÖ: Opetusjohtaja Taloudellinen tulos 1) 2) Talousarvio TA muutos TA + Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,9 Suunnitelmapoistot ,0 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 316,5 316,5 307,2 97,0-9,4 302,8 1,4 Toiminta-ajatus Tulosyksikön tarkoituksena on antaa kuntalaisille korkeatasoista opetusta kouluissa, joissa on osaavat opettajat, ylläpitää viihtyisiä ja turvallisia kouluja, tarjota mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen myös rinnakkain lukiokoulutuksen kanssa ja vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa. Toisin sanoen lapsille, nuorille ja aikuisille tarjotaan eväät hyvään elämään. Toimintaa tarjotaan sekä keskeisesti sijaitsevilla alueilla että kylissä ja pyritään siten vaikuttamaan monipuolisen yhdyskunnan rakentamiseen. 60

65 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyys Kielikylvyn toimenpidesuunnitelma vuosiluokille 7 9 tehdään toukokuuhun mennessä. Kehitetään kielikylpyopetusta ja Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan yhteistyökäytänteitä. Sähköisten oppimateriaalien ja palveluiden lisääminen ja käytön tehostaminen kouluissa. Toimenpidesuunnitelma valmis Sähköisten oppimateriaalien käytön seuranta (Webmie-seuranta ja ohjelmien lokitiedot) Kielikylvyn toimenpidesuunnitelma vuosiluokille 7 9 on tehty. Se esiteltiin jaostoille kesäkuussa Webmie-seuranta ei ole Sipoossa käytössä. Kuuma TVThankkeen yhteydessä kehitetyn yhteisen Edisonoppimisympäristön koekäyttö alkoi syksyllä Toiminnan tehokkuus Hyvinvoiva työyhteisö Koulujen toimintakulttuurin kehittäminen Varhaisen puuttumisen toimintakäytännöt käyttöön sairauspoissaolojen seurannassa Johtamisen tukeminen ja työkalut Oppilaiden luvattomien poissaolojen vähentyminen Hyvinvointiprofiili henkilökunnalle Henkilökunnan poissaolojen vähentyminen Rehtoreiden osallistuminen koulutuksiin ja erilaisten työkalujen käytön laajuus Oppilaiden poissaolojen seurantaan on kehitetty yhteinen toimenpidemalli. Mallin kehittämistä jatketaan vuoden 2015 aikana ja mallin toimivuutta aletaan seurata järjestelmällisesti. Rehtorit ovat osallistuneet koulutuksiin ja käyttävät erilaisia työkaluja johtamisen tukena. Sinettiä on kehitetty niin, että se tukee rehtoreiden työtä paremmin. 61

66 Koko kylä kasvattaa Oppilaiden ja perheiden osallistamisen sekä viihtyvyyden parantaminen Hyvinvointiprofiili oppilaalle Kysely vanhemmille Tulosten hyödyntäminen työsuunnitelmia laadittaessa Opetussuunnitelmatyöhön liittyvä VESO-koulutuspäivä on järjestetty vanhemmille, oppilaille ja henkilökunnalle. Kouluissa on tehty kyselyitä, joita hyödynnettiin kouluittain lukuvuoden työsuunnitelmia laadittaessa. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Perusopetus Käyttökustannukset euroa/oppilas Oppilasmäärä/1 000 asukasta Tunteja/oppilas ,74 Lukio: Käyttökustannukset euroa/opiskelija Oppilasmäärä/1 000 asukasta Kursseja/lukio-opiskelija ,52 1,61 1,86 **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Koulutuspalveluiden osalta normi- ja lainsäädäntöuudistukset jatkuvat sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Perusopetuksessa paikallisen opetussuunnitelman uudistaminen on aloitettu ja uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön Myös lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat tulee uudistaa mennessä. Toisen asteen koulutuksenjärjestäjien tulee hakea uudet järjestämisluvat syyskuuhun 2015 mennessä. Myös toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rahoituslakeja uudistetaan. Sipoo on tehnyt selvityksiä sekä KUUMA-kuntien että Itä-Uudenmaan kuntien kanssa. Itä-Uudenmaan selvitystyö on kesken, mutta valmistunee keväällä Nikkilässä rakennetaan Nikkilän Sydän -koulukeskusta, rakennuksen on arvioitu valmistuvan elokuuhun 2016 mennessä. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat vaiheittain syksystä 2016 alkaen. Tämä vaatii sekä pedagogisen osaamisen että teknisen valmiuden tarkastamista. Sipoo on yhteistyössä KUUMA-kuntien kanssa aloittanut Edison-oppimisalustan käyttöönottoa. Käyttöönottoprosessia ja sisältöä tullaan edelleen kehittämään vuoden 2015 aikana. 62

67 Tulosyksikkö: Liikunta- ja nuorisopalvelut VASTUUHENKILÖ: Liikuntatoimenjohtaja Taloudellinen tulos 1) 2) Talousarvio TA muutos 2014 TA + Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,3 Toimintakate , ,9 Suunnitelmapoistot ,8 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 26,4 26,4 25,06 94,9-1,3 25,56-2,0 Toiminta-ajatus Liikuntapalveluiden tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle sipoolaiselle mieleinen liikuntaharrastus, yksin tai yhdessä ja organisoidusti tai oma-aloitteisesti. Liikuntapalveluiden tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kunnan liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita tarkoituksenmukaisen, monipuolisen ja turvallisen liikuntaharrastuksen mahdollistamiseksi ottaen huomioon sekä terveysliikkujat että huipulle tähtäävät urheilijat. Varsinaisen liikuntatoiminnan lisäksi liikuntapalvelut vastaa ulkoilualueiden ylläpidosta tarjoten kuntalaisille mahdollisuuden vapaa-ajanviettoon ja rentoutumiseen. Liikuntapalveluiden kohderyhmänä ovat yhtä lailla yksittäiset kuntalaiset, seurat ja yhdistykset sekä koulut ja päiväkodit. Uusia liikuntapaikkoja rakennetaan väestönkasvu ja kuntalaisten liikuntaharrastuksen lisääntyminen huomioon ottaen ja palveluita kohdistetaan erityisryhmille sekä niille, jotka ovat vaarassa jäädä paikoilleen ja pudota seuratoiminnan ulkopuolelle. Seurat ja yhdistykset vastaavat kuitenkin suurimmasta osasta Sipoon liikuntapalveluista ja näitä tuetaan olosuhteiden luomisen lisäksi maksamalla avustuksia aktiivisille toimijoille. Liikuntapaikkoja voidaan rakentaa ja ylläpitää myös yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Nuorisopalveluiden toiminta-ajatuksena on nuorten vaikutusmahdollisuuksien ja hyvinvoinnin edistäminen, toiminnan järjestäminen Nikkilän ja Söderkullan taajamissa seitsemän vuotta täyttäneille lapsille ja teini-ikäisille sekä erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, edellytysten luominen kolmannen sektorin harjoittamalle nuorisotoiminnalle ja sen tukeminen. 63

68 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Toiminnan tehokkuus Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen Liikuntapalveluiden henkilökunnan koulutussuunnitelma laaditaan ja säännöllistä koulutusta toteutetaan. Koulutussuunnitelma valmis. Henkilökunnan osallistuminen kursseihin, seminaareihin ja messuille Koulutussuunnitelma on tehty ja sitä toteutetaan (vuosittainen vesiturvallisuuskoulutus vesiliikuntaohjaajille, EA 1/kertauskoulutus, liikuntapaikkojen hoitoon liittyvät ammattimessut ja -seminaarit, ohjaajien ideapäivät). Asiakaslähtöisyys Etsivän nuorisotyön toiminnan kehittäminen Etsivää nuorisotyötä kehitetään ja toiminta tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret tehokkaasti ja nopeasti. Ikäihmisten määrän lisääntyminen tulisi jatkossa huomioida kehitettäessä asiakaslähtöisyyttä. Etsivä nuorisotyöntekijä tapaa nuoret viikon kuluessa yhteydenotosta Etsivällä nuorisotyöllä oli vuoden 2014 aikana yhteensä 86 asiakasta. Heistä 69 oli uusia asiakkaita. Etsivä nuorisotyö pystyi vuoden aikana tapaamaan 76 asiakasta viikon kuluessa yhteydenotosta. Asiakkailla oli yhteensä 105 palvelujaksoa vuoden 2014 aikana. Koko kylä kasvattaa Kehitys- ja liikuntarajoitteisten nuorten toiminnan kehittäminen Vapaa-ajantoimintaa kehitys- ja liikuntarajoitteisille nuorille suunnitellaan ja se aloitetaan. Säännöllinen toiminta alkanut Nuorisopalvelut on yhdessä vammaisneuvoston kanssa suunnitellut ja järjestänyt toimintaa kohderyhmälle Nikkilän nuorisotalolla. Säännöllisen toiminnan järjestäminen jatkuu vuonna

69 Koko kylä kasvattaa Oma-aloitteisen liikunnan mahdollisuuksien parantaminen Oma-aloitteista liikuntaa tuetaan ja kehitetään yhdessä seurojen kanssa. Mietitään yhdessä seurojen kanssa, miten seuratoiminnan ulkopuolelle jääneitä voidaan liikuttaa ja rohkaista liikkumaan. Kunnan tiloja avataan vapaasti käytettävissä olevia vuoroja varten silloin, kun varaukset antavat siihen mahdollisuuden. Monitoimihallissa on entistä enemmän aikaa yksilöharjoittelulle ja vapaalle pelailulle varaustilanteen sen salliessa. Paikallisten yhdistysten kanssa on aloitettu suunnitelmallinen yhteistyö oma-aloitteisen liikunnan edistämiseksi. Liikuntasalien korkean varausasteen vuoksi yleisövuoroja tarjotaan erityisesti koulujen loma-aikoina. Seurayhteistyötä ei ole vielä aloitettu. Liikuntatoimen, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön lisääminen kuntalaisten terveyden ylläpitämiseksi Valitaan yksi väestöryhmä (esim. työikäiset tai ikäihmiset) ja laaditaan heidän terveytensä ylläpitämiseksi/parantamiseksi toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmaa ei ole tehty. Toimintasuunnitelma valmis ja esitetty valiokunnan hyväksyttäväksi ja toimeenpantavaksi Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Liikunnan ja ulkoilun käyttökustannukset, euroa/asukas Liikuntatoimen avustukset, euroa/asukas Nuorisotoimen käyttökustannukset, euroa/asukas Nuorisotoimen avustukset, euroa/asukas 2,49 2,45 2,58 **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Sivistysosaston organisaatio uudistuu vuoden 2015 alusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikayksikkö muodostaa vuoden alusta kokonaisuuden, johon kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä kansalaisopisto. Toiveena on, että yhteistyö tiivistyy ja että uusia toimintatapoja ja synergiaetuja saavutetaan. Liikuntapalveluista vastaava viranhaltija vaihtui syyskuussa Henkilövaihdoksen myötä eräät kehittämishankkeet ovat edelleen vireillä, mutta niiden toteutus siirtyy. Vuosi 2015 tulee olemaan toiminnan kehittämisen aikaa, jossa keskeisimpänä on työtehtävien ja -prosessien arviointi. Nykyaikaisten sähköisten palveluiden käyttöä lisätään mm. manuaalisia työvaiheita sisältävissä toimistotyön prosesseissa sekä liikuntapaikkojen huollon ja ylläpidon seurannassa ja suunnittelussa. Yhteistyötä kunnan eri toimialojen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistetaan entisestään ja yhteistyössä pyritään löytämään ratkaisuja erityisesti vähän liikkuvien kuntalaisten aktivoimiseksi. 65

70 Tulosyksikkö: Kulttuuripalvelut VASTUUHENKILÖ: Kulttuurijohtaja Taloudellinen tulos 1) 2) Talousarvio TA muutos 2014 TA + Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,1 Toimintakate , ,2 Suunnitelmapoistot ,7 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 23,3 23,3 24,4 104,5 1,1 24,8-1,6 Toiminta-ajatus Kulttuuripalveluilla on tärkeä sosiaalinen merkitys kuntalaisille. Toiminnan kautta kuntalaiset voivat kehittää itseään ja kokea yhteenkuuluvuutta. Kulttuuri lisää hyvinvointia ja kunnan vetovoimaisuutta. Kulttuuritoiminnan tarkoituksena on yhteistyössä paikallisten yhdistysten, taiteilijoiden ja taiteenharrastajien kanssa tarjota monipuolisia kulttuurielämyksiä kaikenikäisille. Tehtäviin kuuluu vaalia paikallista identiteettiä ja perinteitä ja välittää niitä myös uusille kuntalaisille. Esteettinen ja viihtyisä ympäristö on myös osa hyvinvointia. Kirjasto edustaa tiedon ja kulttuurin kokonaisuuden saatavuutta. Kaikenikäiset voivat kohdata Nikkilän ja Söderkullan kirjastoissa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Kirjaston verkkopalvelut ovat kaikkien saatavilla vuorokauden ympäri. Kirjastoautovierailujen, erilaisten projektien ja tapahtumien kautta innostetaan lapsia lukemisen pariin. Kansalaisopisto edustaa elinikäistä oppimista. Toiminta tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja tarjoaa sosiaalisen viitekehyksen. 66

71 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyys Asiakaskyselyllä selvitetään nuorten kurssi- ja harrastamistoiveita. Kysely toteutetaan yhteistyössä Liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. Kansalaisopiston kurssitarjonnan nuorille suunnattujen kurssien määrän lisääntyminen lukuvuonna Kansalaisopisto on jo loppuvuodesta 2013 kerännyt toiveita nuorille suunnatuista kursseista. Nuorisovaltuusto on tehnyt kyselyn yläkoululaisille ja lukiolaisille. Tulokset olivat selvillä joulukuussa. Nuorten toiveita on kerätty opinnäytetyönä haastatteluin keväällä Opinnäytetyö valmistuu vasta alkuvuodesta Nuorille suunnattujen kurssien määrä on lisääntynyt 8 %. Selvitetään kurssitarjonnan hyödynnettävyyttä toisen asteen opinnoissa. Vuoden 2014 loppuun mennessä laaditaan erillinen selvitys toisen asteen koulutukseen soveltuvista kansalaisopiston järjestämistä kursseista. Toisen asteen opiskelijat tietoisia opintosuorituksina hyväksyttävistä kursseista Kansalaisopisto ja lukiot ovat laatineet selvityksen kurssitarjonnasta ja kursseja on tarjottu lukiolaisille (19 kpl). Toiminnan tehokkuus Asiakkaiden itsepalvelua parannetaan. Aineiston esittelyyn ja opasteisiin kiinnitetään huomiota ja lapsille tarkoitettuja lainausautomaatteja otetaan käyttöön. Lainausautomaatista lainattujen teosten määrän lisääntyminen Kirjaston opasteita on uusittu. Erillistä lainausautomaattia ei hankittu säästövelvoitteiden takia. Lapsiryhmille on opastettu lainausautomaatin käyttöä koululaisvierailujen yhteydessä. Lainaukset lainausautomaatista ovat lisääntyneet Söderkullan kirjastossa 18,8 % vuonna 2013 ja 22,03 % vuonna Pääkirjastossa automaattilainaus on pysynyt ennallaan (13,4 %), mikä johtuu mm. siitä, että lainausautomaatti oli päivityksen jälkeen kesällä epäkunnossa. 67

72 Koko kylä kasvattaa Nikkilän kehityskuvan päivittäminen (ensimmäinen vaihe) toteutetaan yhteistyössä Kehitys- ja kaavoituskeskuksen kanssa Kulttuurikäytävä-hankkeen puitteissa. Aiheeseen liittyviä tapahtumia 4. Taidekaava. Aiheeseen liittyviä tapahtumia on järjestetty viisi. Nikkilän taidesuunnitelman laadinta aloitettiin elokuussa 2014 ja se valmistuu suunnitelmien mukaisesti elokuussa Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimen avustukset, euroa/asukas 2,04 2,03 1,81 Kirjasto Lainausten määrä, kpl/asukas 15,7 15,8 15,79 Käyttökustannukset, euroa/asukas Kansalaisopisto Käyttökustannukset, euroa/asukas Opetustunteja/asukas 0,57 0,57 0,54 **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Sivistysosaston organisaatio uudistuu vuoden 2015 alusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikayksikkö muodostaa vuoden alusta kokonaisuuden, johon kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä kansalaisopisto. Toiveena on, että yhteistyö tiivistyy ja että uusia hyviä toimintatapoja ja synergiaetuja saavutetaan. Söderkullan kirjastossa otetaan käyttöön omatoimikirjastokonsepti viimeistään syksystä Kirjaston aukioloaika tulee silloin noudattamaan samassa talossa sijaitsevan kaupan aukioloaikoja. Kirjaston henkilökunta on paikalla lähes samoina aikoina kuin ennenkin ja asiakkaat voivat kirjautua kirjastoon muina aikoina omalla kirjastokortillaan ja tunnusluvulla. Omatoimikirjasto tulee toivottavasti lainausmäärien osalta kompensoimaan syyslukukaudesta tapahtuvaa kirjastoautotoiminnan lakkauttamista. Sipoon kirjastoissa lainaukset ovat lisääntyneet tasaisesti, vaikka valtakunnallisesti on nähtävissä loivaa laskua. Nikkilään valmistuu taidesuunnitelma, joka tukee Nikkilän kehityskuvan laadintaa. Taidesuunnitelma toteutetaan Ympäristötaiteen säätiön tuella. Taiteen ja tapahtumatuotannon avulla pyritään lisäämään Nikkilän viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Kansalaisopiston tulevat valtionosuudet määräytyvät vuoden 2015 kurssitarjonnan perusteella. Vuoden 2015 alusta kansalaisopisto on keskittänyt osan toiminnastaan omiin erillisiin toimipisteisiin, jotka sijaitsevat Söderkullassa, Nikkilässä ja Talmassa. 68

73 2.1.6 Toimiala: Tekninen valiokunta, Rakennus- ja ympäristövaliokunta VASTUUALUE: TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ VASTUUHENKILÖ: Tekninen johtaja Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,3 Suunnitelmapoistot ,3 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 145,0 145,0 121,8 84,0-23,2 127,0-4,1 Toiminta-ajatus Osasto tarjoaa kuntalaisille viihtyisän, turvallisen ja toimivan elinympäristön rakennuttamalla ja ylläpitämällä Sipoon kunnallistekniikkaa ja toimitiloja sekä ohjaamalla ja valvomalla kunnassa tapahtuvaa rakentamista sekä koordinoimalla kunnan investoinnit. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Tekniikka- ja ympäristöosaston (TEKY) toimintakate oli 1,5 milj. euroa parempi kuin talousarvio. Toimintamenot alittuivat 0,9 milj. eurolla ja toimintatulot ylittyivät 0,57 milj. eurolla. Toimintatulojen lisääntyminen johtui pääosin SOK:n logistiikkakeskuksen ja uusien kerrostalojen satunnaisista rakennuslupamaksuista, jotka ovat vain kertaerä, ja vesihuollon 0,1 milj. euroa arvioitua suuremmista tuotoista. Tekniikka- ja ympäristöosaston organisaatio on uudistunut vuoden 2014 aikana. Toimintamenojen pieneneminen aiheutui osaston ja erityisesti yksiköiden paremmasta, yhteen hiileen puhaltavammasta ja vuorovaikutteisemmasta johtamisesta, sisäisen laskennan uudistamisesta ja talousseurannasta sekä henkilöstökulujen alittumisesta. Tulevaisuudessa osaston ja yksiköiden ensisijaisena tarkoituksena on jatkaa toimintansa kehittämistä samaan suuntaan. Osaston johtaminen, toimintatapa ja organisaatio on uudistettu ja otettu käyttöön kaikissa yksiköissä. Uudessa toimintatavassa yksiköt kohdistavat työt välttämättömään, jättävät tarpeetonta tekemättä ja lisäävät työnteon sujuvuutta sopimalla ja kuvaamalla yhteiset toimintaprosessit ja tavoitteet sekä seuraamalla toteutunutta kehitystä. Osaston henkilöstökulujen alittuminen johtui Katu- ja viheralueet, Toimitilat, Rakennusvalvonta sekä Talous ja hallinto -yksiköiden rekrytointien aiheuttamien viiveiden synnyttämästä henkilöstövajeesta. Teknisessä toimessa asiantuntijoiden palkkaaminen sijaisiksi on mahdollista vain rajoitetusti ja tästä syystä henkilöstövaje johtaa siihen, että työt joudutaan usein priorisoimaan uudelleen olemassa olevalle henkilöstölle. Teknisen valiokunnan osalta Katu- ja viheralueet, Vesihuolto, Toimitilat sekä Talous ja hallinto -yksiköissä uusi toimintatapa, toiminnan tehostuminen sekä kustannusten väheneminen ovat tapahtuneet mm. investointihankkeiden paremman suunnittelun ja kohdentamisen, materiaalihankintojen ja ulkoa ostetun palvelun vähentymisen, hankintojen järkeistämisen sekä oman tehokkuuden nousun seurauksena. 69

74 Infran ja Toimitilojen osalta toimintakulut pienenivät 4,1 % (0,71 milj. euroa) talousarviosta ja vähenivät noin 0,23 milj. euroa vuoden 2013 tillinpäätökseen verrattuna siitä huolimatta, että velvoitteet olivat lisääntyneet. Sen sijaan toimintatuotot kasvoivat jonkin verran budjetoiduista lähinnä Toimitilojen muun laskutuksen ansiosta. Rakennus- ja ympäristövaliokunnan osalta (Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu -yksiköt) toimintamenot alittivat talousarvion 9 % (0,12 milj. euroa) ja olivat reaalisesti vuoden 2013 tilinpäätöksen tasolla. Sen sijaan toimintatuotot kasvoivat noin 50 % (0,34 milj. euroa) vuodesta 2013 ja myös talousarviosta. Tämä johtui rakennuslupamaksujen tuottojen kasvusta, joista suurimman erän muodostivat SOK:n logistiikkakeskuksen ja uusien kerrostalojen rakennuslupamaksut. Osastolla oli yhteensä 14 sitovaa tavoitetta, joista 11 tavoitetta saavutettiin. Saavutetut tavoitteet on esitetty yksityiskohtaisesti yksiköiden tavoitetaulukoissa. Saavuttamatta jäi vain kolme tavoitetta perustelluista syistä: Rakennusvalvonnassa ei saavutettu tavoitetta Uuden selkeän ja kasvua tukevan rakennusjärjestyksen laatiminen, koska Rakennusvalvonta-yksikön rekrytointi oli käynnissä ja työt priorisoitiin siten, että lupaprosessin hoitaminen asetettiin kehittämistoiminnan edelle ja ko. tavoitteesta luovuttiin heti vuoden alussa. Ympäristönsuojelussa ei saavutettu tavoitetta Ajantasaiset ja selkeät ympäristönsuojelumääräykset, koska uuden lainsäädännön voimaantulo, johon määräykset perustuvat, viivästyi 9 kuukautta. Katu- ja viheralueiden osalta ei saavutettu tavoitetta Katurekisterin täydentäminen vastaamaan suunnitelmallisen ja ennakoivan yllä- ja kunnossapidon vaatimuksia, koska yksikössä oli vuoden aikana henkilöstövajausta ja yksikön päällikkönä toimi sijainen. Tällöin työt jouduttiin priorisoimaan uudelleen asettamalla arjen prosessit edelle ja hidastamaan ko. kehittämistavoitteen toteuttamista. Yksiköiden osalta toiminnan tulos on esitetty tarkemmin ao. yksikön kohdalla. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILIKAUDEN AIKANA Tekniikka- ja ympäristöosaston organisaatio on uudistunut vuoden 2014 aikana. Organisaation uudistumisessa on painotettu erityisesti toimintatapaa ja johtamista. Toimintatapa pohjautuu ensisijaisesti prosessiajatteluun ja työnteko tulevaan vastuualueiden määrittelyyn, jossa keskeisenä päämääränä on suunnitelmallinen ja ennakoiva toiminta ja yhteistoiminnan paraneminen. Toimintatavan muutoksissa korostuu funktionaalisessa organisaatiossa tehtävien muuttaminen yksiköitä tai tehtäviä palveleviksi toiminnoiksi työn sujuvuutta ja yhteistyötä korostaen. Keskeisimmät muutokset toimintatavassa ja organisaatiossa ovat: 1. Toimitilat-yksikön toimintatapa ja vastuualueet on uusittu. Toiminnan asiakaspalvelu ja vuotuiset asiakastapaamiset, kunnossapitotoiminnan johtaminen ja huollon tehtävät ovat olleet kehityksen kohteina, jolloin osa toiminnoista on muutettu yksikön tehtäviä palveleviksi tehtäviksi. Vuonna 2015 toimintatavan kehittäminen jatkuu. 2. Talous ja hallinto -yksikön tehtävät on muutettu osaston yksiköitä palveleviksi tehtäviksi ja yksikölle on siirtynyt myös operatiivisen toiminnan tehtäviä. Talous ja hallinto -yksikköön on vuoden 2014 aikana keskitetty tehtäviä ja resursseja muista yksiköistä ja hallinnon tehtävien laajentaminen ja toimintatavan toteuttaminen jatkuu vuonna Investointien kokonaishallinta ja toimintojen kehittäminen on suunniteltu toteutettavaksi palvelevana matriisissa toimivana tehtäväkokonaisuutena. Kokonaishallinnasta on otettu käyttöön investointiohjelman prosessi ja kehitetty sitä varten INTO-työkalu. Investointien kokonaishallinta otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuonna

75 Toimintatavan ja johtamisen ohessa yksiköt ovat vieneet läpi useita kehittämishankkeita. Keskeisimmät kehittämishankkeet on luetteloitu ohessa ja ne ovat tarkemmin luettavissa ao. yksiköiden kohdalta. Talouden sisäisen laskennan kehittäminen ja käyttöönotto Investointien kokonaishallinta ja INTO-työkalun kehittäminen Sipoo talo-konseptin kehittäminen Lupapiste.fi:n käyttöönotto ja hyödyntäminen Rakennus- ja huoneistorekisterin parantaminen Vesihuollon talousmallin luominen ja taksan tarkistaminen Vesihuollon kehittämissuunnitelman viimeistely Kiinteistöjen kiinteistösalkun luominen ja toimenpideohjelman laatiminen Toimitilojen uuden toimintatavan ja johtamisen käyttöönotto Kiinteistöhuollon toiminnan kehittäminen yhteisöllisen oppimisen menetelmällä ja asiakastapaamisprosessin käynnistäminen. Kaikki kehittämishankkeet on suunniteltu tukemaan uuden toimintatavan muodostamista ja talouden positiivista kehitystä sekä Operaatio Kattilankantta. Kehittämishankkeiden osalta yksiköissä on keskitytty välttämättömään ja jätetty kaikki muu pois, jotta kehittämiseen jää aikaa. Yksi keskeinen talouteen vaikuttava tekijä on investointien kokonaishallinta, jota Tekniikka- ja ympäristöosasto on kahden viime vuoden ajan määrätietoisesti kehittänyt. Sen avulla voidaan vaikuttaa oleellisesti paitsi tulevien investointien suuruuteen, niitä pienentäen, myös tulevan tuloksen parantamiseen pienentämällä poistoja sekä tehostamalla käyttöä ja ylläpitoa. Kokonaisinvestointien hallinnassa yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja infran investoinnit sekä ylläpito vastaavat noin puolesta investoinneista ja säästöpotentiaalista ja palveluiden kehittäminen ja tuottaminen sekä rakennusten investoinnit ja ylläpito vastaavat toisesta puolesta säästöpotentiaalista ja investoinneista. Vuonna 2014 vietiin läpi Operaatio Kattilankannen 1. vaihe, johon Tekniikka- ja ympäristöosasto osallistui ja toteutti merkittävän osan koko kunnan tulevista käyttötalousarvion tehostamistavoitteista. Lisäksi osasto osallistui Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitykseen ja toimi Muut palvelut -ryhmän sekä jäsenenä että sihteerinä ja osallistui Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen MALYET-ryhmään sekä jäsenenä palveluiden digitalisointiryhmän työhön MALYET:n (maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö, elinkeinot ja tekniikka) osalta. Tulosyksikkö: Talous ja hallinto VASTUUHENKILÖ: Hallintosihteeri Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,1 Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,7 Suunnitelmapoistot ,4 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 7,0 7,0 5,2 74,6-1,8 4,9 5,9 Toiminta-ajatus Tulosyksikkö huolehtii osaston talous- ja hallintotehtävistä, palvelee valiokuntaa sekä tekee asukasvalinnat Kunta-asunnot Oy:n omistamiin asuntoihin. Yksikön määrärahaan sisältyvät myös pelastustoimintaan varatut määrärahat. 71

76 Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Asuntoasiat Asukkaiden valinta Kunta-asunnot Oy:n asuntoihin (kpl) Pelastustoimi Käyttökustannukset, euroa/asukas** **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi 2014 on ollut Talous ja hallinto -yksikölle muutosten ja muutoksiin valmistautumisen aikaa. Talous ja hallinto -yksikön vetäjänä toimivan hallintosihteerin toimessa aloitti syyskuussa 2014 uusi vakinainen työntekijä. Samalla hallintosihteerin toimenkuvaa muutettiin entistä laaja-alaisemmaksi. Osaston johtoryhmä päätti loppuvuodesta 2013 aloittaa siirtymän kohti keskitetympää mallia osaston hallintopalveluiden järjestämisessä. Uutta, entistä tasapuolisempaa, selkeämpää ja tehokkaampaa mallia rakennettiin yhdessä koko osaston hallintopalveluhenkilöstön kesken. Uudistuksen seurauksena vesihuoltosihteeri ja kiinteistösihteeri siirtyivät Vesihuolto ja Toimitilat -yksiköistä osaksi Hallinto-yksikköä. Näin muodostetun hallintoryhmän toimintatavan ja -mallin uudistustyö ajoittuu kevääseen Vuonna 2013 aloitettu Virtuaalinen Sipoo-talo sai vuoden 2014 aikana aiempaa konkreettisemman muodon ja siitä alettiin rakentaa Talous ja hallinto -yksikköön kuuluvaa toimintoa. Projektin vastuuhenkilöinä toimivat hallintosihteeri ja tilakoordinaattori. Sipoo-taloksi nimetty toiminto vastaa keväästä 2015 lähtien kunnan tilojen lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta sekä teknisestä tapahtumien järjestämisestä. Tiloja voi jatkossa varata sähköisestä portaalista, jossa on esillä myös sipoolaisten yhdistysten tiloja. Sipoo-talon tavoitteena on tarjota sipoolaisille laadukasta ja helppoa tilavuokrausta sekä runsaampaa tilavalikoimaa, nostaa tilojen käyttöastetta ja keventää vuokrausten hallinnointiin liittyvää työtä. Sipoo-talon vahtimestariryhmä koostuu tilakoordinaattorista ja kahdesta kevään 2015 aikana Toimitilat-yksiköstä siirtyvästä vahtimestarista. Vahtimestariryhmä toimii yksikön hallintoryhmän tavoin hallintosihteerin alaisuudessa. Tulosyksikkö: Rakennusvalvonta VASTUUHENKILÖ: Rakennusvalvontapäällikkö Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,3 Toimintakate , ,7 Suunnitelmapoistot -12 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 11,0 11,0 9,6 87,2-1,4 10,3-6,5 72

77 Toiminta-ajatus Rakennusvalvonta toimii Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunnan alaisena rakennusvalvontaviranomaisena. Rakennusvalvonnan tehtävänä on tuottaa terveellistä, turvallista rakentamista ja hyvää kuntakuvaa sekä viihtyisää elinympäristöä. Rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvat myös rakentamisen ohjaus, neuvonta, valvonta sekä rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsitteleminen. Rakennusvalvonta huolehtii rakentamismääräysten noudattamisesta ja kaavoituksen toteutumisesta sekä valvoo myös rakennettua ympäristöä. Rakennusvalvonnan toimintaa ohjaavat mm. maankäyttö- ja rakennuslaki, maankäyttö- ja rakennusasetus, Sipoon kunnan rakennusjärjestys, Suomen rakentamismääräyskokoelma sekä kaavat ja niiden määräykset. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Ympäristöministeriön rahoittamaan ja johtamaan SADeohjelmaan (lupa-asioinnin sähköistäminen) osallistuminen Osallistuminen SADe-pilottiin (sähköinen lupa-asiointi) Sähköisiä lupahakemuksia käsitellään vuoden viimeisellä neljänneksellä samassa tahdissa paperisten lupahakemusten kanssa. Sähköiset lupahakemukset käsitellään samassa tahdissa paperisten lupahakemusten kanssa. Tavoite on saavutettu. Rakennus- ja huoneistorekisterin perusparannus Hankesuunnittelu ja hankkeen käynnistäminen Tiedostojen automaattikorjaukset tehty Rakennusrekisterin laadun parannushanke on käynnistetty ja Väestörekisterikeskuksen ja kunnan välillä rekisteritiedot on yhdenmukaistettu. Tavoite on saavutettu. Uuden selkeän ja kasvua tukevan rakennusjärjestyksen laatiminen Valmistelu- ja laatimistyön jatkaminen Ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi päätetty asettaa nähtäville Tavoite ei ole toteutunut. Katso selitys sivulla

78 Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Rakennusvalvonta, käyttökustannukset, euroa/asukas Myönnettyjä rakennuslupia Myönnettyjä toimenpidelupia Poikkeamispäätöksiä, suunnittelutarveratkaisuja ja lausuntoja Rakennuslupien käsittelyaika 80 %:n osalta, kk 1,5 2 1,8 Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika 80 %:n osalta 3,5 4 5,5 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Rakennusvalvonnan positiivinen tulos on seurausta poikkeuksellisen vireästä rakentamisen vuodesta erityisesti kerrostalojen ja rivitalojen osalta Söderkullan taajama-alueella; lisäksi laaja logistiikkakeskushanke on kasvattanut tuloja neliöperusteisten lupamaksujen poikkeuksellisen suuren osuuden vuoksi. Viranomaistehtävien hoitamisen ohella Rakennusvalvonta on lähtenyt kehittämään toimintaansa. Rakennusvalvonnan henkilöstö on ottanut aktiivisesti käyttöön sähköisen lupa-asioinnin (Lupapiste.fi) ja ollut jatkuvasti mukana ko. asiointivälineen kehittämisessä. Myös suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset on mahdollista hakea Lupapiste fi:n kautta. Rakennusrekisterin laadunparannushanke on käynnistetty loppuvuodesta 2014: Väestörekisterikeskuksen ja kunnan rekisteritiedot on pääosin yhdenmukaistettu. Vuonna 2015 lähdetään sähköisen lupa-asioinnin rinnalla luomaan sähköistä käyttöarkistoa ja vanhan, vuonna 2007 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen uudistamistyö saatetaan luonnosvaiheeseen. Lupapisteen katselmus-/valvontaosio otetaan käyttöön sen valmistuttua. Rakennusrekisterin laadunparannushanke jatkuu kiinteistökohtaisella tarkastelulla. Tulosyksikkö: Ympäristönsuojelu VASTUUHENKILÖ: Ympäristönsuojelupäällikkö Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,1 Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 8,0 8,0 5,5 69,0-2,5 4,5 24,0 Toiminta-ajatus Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii rakennus- ja ympäristövaliokunta. Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa kunnassa alan valvonnasta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä huolehtii siitä, että ympäristönsuojelusta annettua lainsäädäntöä ja määräyksiä noudatetaan. Yksikkö valmistelee ympäristönsuojelua koskevat lupahakemukset kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäviksi. Yksikön määrärahaan sisältyvät myös alueellisesti hoidetun maaseutuhallinnon tehtäviä varten varatut määrärahat. 74

79 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen Ajantasaiset ja selkeät ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen valmis Tavoite ei ole toteutunut. Määräysten uudistamistyö ei ole ollut mielekästä ennen uuden lain voimaantuloa. Tämä viivästyi ennakoidusta noin 9 kk, joten määräysten uudistaminen on aloitettu vasta loppuvuodesta Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Myönnettyjä lupia Lausunnot Ympäristötoimi, käyttökustannukset, euroa/asukas** **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tilikauden menot jäivät hieman arvioidusta, mikä johtui palvelujen oston alituksesta. Syynä tähän on ensisijaisesti se, että maataloushallinnon palvelun tuottaminen oli ennakoitua edullisempaa. Lisäksi teettämisuhkaan varattuja varoja ei ole tarvinnut käyttää. Myöskään vesistöjen tilan selvityksiin ei kulunut varattua määrärahaa, koska selvitykset on järkevää tehdä tietyssä järjestyksessä ja ne ovat osittain sidoksissa sääoloihin, minkä vuoksi aikataulu ei ole kaikilta osin edennyt alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojelun sitova tavoite jäi toteutumatta, koska ympäristönsuojelumääräyksien uudistamista ei ollut tarkoituksenmukaista viedä eteenpäin ennen lakimuutosta. Heti uuden lain voimaantultua syksyllä 2014 yksikkö on määrätietoisesti ryhtynyt määräysten uudistamistyöhön. Työ jatkuu vuonna Jätevesirekisterin laatimistyö on aloitettu vuonna 2014 ja se jatkuu vuonna Asiakaspalvelun parantamiseksi yksikkö on vuonna 2014 päivittänyt ja uudistanut lomakkeensa. Asiakaspalvelun sujuvoittamiseksi yksikkö osallistuu vastaisuudessa sähköisen lupa-asioinnin (Lupapiste.fi) kehittämiseen ympäristönsuojelun osalta. Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma päättyy vuoden 2015 lopussa, joten vuoden 2015 aikana on laadittava uusi suunnitelma seuraavalle valvontakaudelle. Samalla huomioidaan lakimuutos, joka mahdollistaa suunnitelmallisen valvonnan maksullisuuden. Maksujen perimiseksi myös taksa on päivitettävä. Vuonna 2015 vesistöjen seuranta- ja kunnostushankkeet jatkuvat ainakin Taasjärvellä, Savijärvellä ja Sipoonjoella. 75

80 Tulosyksikkö: Katu- ja viheralueet VASTUUHENKILÖ: Kuntatekniikan päällikkö Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,0 Toimintakate , ,3 Suunnitelmapoistot ,7 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 16,5 16,5 13,3 80,4-3,2 14,6-9,4 Toiminta-ajatus Tulosyksikkö huolehtii katujen, puistojen ja muiden kunnan yleisten alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. Lisäksi yksikkö huolehtii kunnan metsien hoidosta sekä jätelain, romuajoneuvolain ja yksityisistä teistä annetun lain mukaisten kunnan tehtävien hoidosta. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Katurekisterin täydentäminen vastaamaan suunnitelmallisen ja ennakoivan ylläja kunnossapidon vaatimuksia Suoritetaan katukohtainen kuntokartoitus ja tiedot täydennetään katurekisteriin. Luodaan katukohtainen huoltokirja, johon sisältyvät korjaushistoria sekä ennakoivan huollon toimenpiteet aikataulutettuina. Katukohtaisen huoltokirjan sisältämä katurekisteri käytettävissä ennakoivaan huoltoon Katukohtainen kuntokartoitus on aloitettu ja osa tiedoista on tallennettu hyödynnettäväksi katukohtaisessa huoltokirjassa. Sitovan tavoitteen aikataulu on kuitenkin venynyt yksikön päällikön poissaolon johdosta, joten katurekisteri ja huoltokirja työtä ohjaavine vaikutuksineen valmistuvat syksyllä Tavoitetta ei saavutettu. 76

81 Kustannusten ja toiminnan seurannan kehittäminen vastaamaan kustannustehokkaan toiminnan vaatimuksia Kustannusten tiliöintiä muokataan niin, että se palvelee kustannusseurantaa. Luotettavat kuukausittaiset kustannusraportit ennusteineen käytössä Tekniikka- ja ympäristöosastolla on alkuvuodesta otettu käyttöön uusi toimintopohjainen kustannusten seurantajärjestelmä, jota on täydennetty marraskuussa Tällä hetkellä kuukausiraportit ovat käytössä ja niitä käsitellään johtoryhmän kokouksissa. Tavoite on saavutettu. 10 vuoden investointiohjelma Otetaan käyttöön investointien priorisoinnin sisältävä investointiohjelmaprosessi, jossa huomioidaan asukasennuste sekä palveluverkkosuunnitelma. 10 vuoden investointisuunnitelma käytössä Investointiohjelma 10 vuodelle on laadittu. Tavoite on saavutettu. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Liikenneväylät käyttökustannukset, euroa/asukas**, josta poistot euroa/asukas uusinvestoinnit, euroa/asukas* perusparannusinvestoinnit, euroa/asukas* Puistot ja yleiset alueet käyttökustannukset, euroa/asukas**, josta poistot euroa/asukas uusinvestoinnit, euroa/asukas* perusparannusinvestoinnit, euroa/asukas* *Investointiluvut bruttolukuja **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Katu- ja viheralueet -yksikön taloudellinen tulos käyttötalouden osalta alittui vuoden 2014 talousarvion mukaisesta tasosta. Alituksia ilmeni henkilöstökuluissa, mikä johtui koko yksikköä koskevasta henkilöstövajeesta. Myös aineita, tarvikkeita ja tavaroita koskevat kulut sekä muut toimintakulut alittivat talousarvion. Kiristyneestä taloustilanteesta johtuen Sipoon kunnassa on etsitty toteutettavia säästökohteita mm. Operaatio Kattilankannen avulla. Katu- ja viheralueet -yksikössä tämä on otettu huomioon mm. omaa toimintaa tehostamalla, energiaa säästämällä ja kilpailutusta parantamalla. Oman toiminnan tehostaminen osaltaan perustuu reaaliaikaiseen tietoon niistä yllä- ja kunnossapitotehtävien kohteista ja määristä, jotka ovat kulloinkin ajankohtaisia suorittaa. Tällä tavalla toimien on korjausvelan hallitseminen mahdollista, kun otetaan huomioon myös katujen ja puistojen elinkaariajat. 77

82 Tämä päämäärä pyritään saavuttamaan katu- ja puistorekisteriä täydentämällä siten, että kohteiden todellinen kunto tulee vertailukohtaisesti esille. Oikealla tavalla tehty katu- ja puistorekisteri yhdessä uuden toimintopohjaisen kustannusseurannan kanssa auttavat siten ohjaamaan yllä- ja kunnossapitotehtäviä yksikön vastuualueilla. Energian säästämiseksi on ryhdytty vaihtamaan elohopeapolttimoilla varustetut valaisimet uusiin LEDvalaisimiin, jolloin sähköenergiaa kuluu 60 % vähemmän. Sähkökeskusten uusimisen yhteydessä kehitetään myös ulkovalaistuksen päälläoloaikoja ja valaistusvoimakkuutta lisäsäästöjen aikaansaamiseksi. Yksikössä ollaan myös laatimassa selvitystä hulevesien johtamisesta ja hulevesimaksun käyttöönotosta. Hulevesimaksulla katetaan mm. sadevesiviemäreiden ja niihin liittyvien viivytys- ja selkeytysaltaiden käyttö- ja rakentamiskustannukset. Tulosyksikkö: Vesihuolto VASTUUHENKILÖ: Vesihuoltopäällikkö Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,3 Suunnitelmapoistot ,6 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 11,5 11,5 8,9 77,4-2,6 9,6-7,1 Toiminta-ajatus Tulosyksikkö vastaa kunnan vesihuoltolaitokselle kuuluvista tehtävistä. Yksikkö varmistaa ja turvaa sipoolaisille korkealaatuiset vesihuollon peruspalvelut. TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kustannusten seurantaa kehitetään vastaamaan kustannustehokkaan toiminnan vaatimuksia Kustannusten tiliöintiä muokataan niin, että se palvelee kustannusseurantaa. Luotettavat kuukausittaiset kustannusraportit ennusteineen käytössä Uusi toimintopohjainen kustannusten seurantajärjestelmä on otettu käyttöön alkuvuodesta. Kuukausiraportit ovat käytössä ja niitä käsitellään johtoryhmän kokouksissa. Tavoite on saavutettu. 78

83 Vesihuollon johtamisen kehittäminen Jaetaan toiminta toimintoihin ja kerätään toimintokohtaiset suoritteet, raportoidaan suoritteet ja niiden pohjalta tehdään johtopäätökset toiminnan tehostamiseksi. Suoritteista tehty, tulkittu ja tallennettu kuukausiraportit Suoritteista on tehty kuukausiraportit ja ne on tarkastettu ja tallennettu. Tavoite on saavutettu. 10 vuoden investointiohjelma Investointiohjelmaprosessi otetaan käyttöön ja siinä huomioidaan asukasennuste palveluverkkosuunnitelma, jätevesiasetus sekä ympäristönäkökulmat; lisäksi investointien priorisointi otetaan käyttöön. 10 vuoden investointiohjelma laadittu investointivaraan Investointiohjelma 10 vuodelle on laadittu. Tavoite on saavutettu. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Vesihuolto, käyttökustannukset, euroa/m 3 **, 3,3 2,4 josta poistot, euroa/m 3 1,3 1,0 Uusinvestoinnit, euroa/asukas Perusparannusinvestoinnit, euroa/asukas* Johtoverkostojen pituudet, m/as., vesihuolto 16 16,7 Johtoverkostojen pituudet, m/as., viemärihuolto *Investointiluvut bruttolukuja **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Taloudellinen toiminta Taloudellinen tulos toteutui osavuosikatsauksessa esitetyn tilinpäätösennusteen mukaisesti niin tulojen kuin menojenkin osalta. Kululajeista ainoa talousarvion ylitys tapahtui muissa kuluissa. Vastaavasti palvelujen ostoissa talousarvio alittui saman verran kuin muissa kuluissa syntyi ylitystä. Henkilöstökulut toteutuivat talousarvion mukaisesti. Kehittäminen vuonna 2014 Vuoden 2014 aikana vesihuoltolaitokselle laadittiin taloudellinen tarkastelu, jossa selvitettiin vesihuoltolaitoksen nykyinen taloudellinen tila sekä tarvittavat muutokset, jotta laitos kattaisi kustannuksensa keräämillään maksuilla myös tulevaisuudessa ja pystyisi maksamaan kunnalle maltillista tuottoa pääomalle. Selvityksessä määritettiin myös realistinen investointitaso haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeiden osalta. Vuoden 2014 lopussa valtuusto hyväksyi ja vahvisti vesihuollon kehittämissuunnitelman vuosille Työn keskeisenä tavoitteena oli tunnistaa vesihuoltoverkostojen ulkopuoliset vesihuollon 79

84 tarvealueet sekä järjestää nämä objektiivisesti ja läpinäkyvästi prioriteettijärjestykseen. Tarkastelun pohjalta laadittiin tarvealueiden toimenpideohjelma vuosille Työssä määriteltiin suuntaviivat ja puitteet vesiosuuskuntien perustamiselle ja toiminnalle sekä kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämiselle niillä alueilla, joille vesihuoltoverkostoja ei kunnan vesihuoltolaitoksen toimesta tulla rakentamaan. Vuoden 2014 aikana aloitettiin myös muita talouteen vaikuttavia hankkeita. Näistä merkittävimmät ovat Arlan kanssa käytävät neuvottelut vesihuollon maksujen rakenteen uudistamisesta sekä vesihuollon liittymispotentiaalin kartoittaminen ja asteittainen hyödyntäminen. Arvio tulevasta kehityksestä Vuosien toimintaan vaikuttaa voimakkaasti myös voimaan tullut uudistunut vesihuoltolaki. Vesihuoltolain keskeisiä muutoksia ovat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja erillisestä tilintarkastuksesta. Arlan kanssa käytävät neuvottelut tähtäävät nykyisten vesihuoltosopimusten uudistamiseen siten, että Arlan tulevaisuuden toiminta ja tuotannon kasvattaminen ja vesihuoltolaitoksen osalta taksarakenne ja kustannusten kattavuus ovat sekä viemärilaitoksen että vesilaitoksen osalta tasapainossa. Liittymispotentiaalilla tarkoitetaan niiden asukkaiden määrää, joilla on mahdollisuus liittyä verkostoon suhteessa kunnan koko asukasmäärään ilman, että vesihuoltolaitoksen tarvitsee rakentaa verkostoa lainkaan. Ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa nämä kiinteistöt osoitetasolla sekä luoda menettelytavat, joiden avulla potentiaali muutetaan uusiksi asiakkaiksi. Vuoden 2015 aikana tullaan viemään läpi myös pääviemärilinjojen kapasiteettiselvitykset. Selvitystyön lopputulosten perusteella tullaan tarpeen vaatiessa käynnistämään suunnittelutyö kapasiteetin lisäämiseksi. Tämän lisäksi tavoitteena on parantaa pumppaamoiden automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmiä. Projekti tähtää häiriötilannetoiminnan tehostamiseen. Tulosyksikkö: Toimitilat VASTUUHENKILÖ: Tilapalvelupäällikkö Taloudellinen tulos ) 2) TA + Talousarvio TA muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,1 Toimintamenot , ,2 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot ,7 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 91,0 91,0 79,3 87,2-11,7 83,2-4,6 Toiminta-ajatus Tulosyksikkö suunnittelee, rakennuttaa, kunnossapitää ja vuokraa toimitiloja kunnan omien yksiköiden tarpeisiin sekä turvaa rakennuskannan arvon säilymistä ennakoivalla ja kestävällä kiinteistönpidolla. 80

85 TAVOITTEET JA SEURANTA ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Sitovat tavoitteet vuodeksi 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Toimitilojen uudet toimintatavat Uudet toimintatavat kuvataan yksityiskohtaisesti toiminnoittain ja ne otetaan käyttöön. Uusi toimintatapa käytössä Kiinteistöhuollon toimintatavat on kevään 2014 aikana käyty läpi huollon kehittämishankkeessa. Toimintatapoja tukeva sähköinen huoltokirja ja kiinteistöhallintajärjestelmä hankittiin ja otettiin käyttöön. Kiinteistöhuollon tehtäväkuvauksia on yhtenäistetty ja ne ovat valmistuneet sekä niihin liittyvät vastuukuvaukset on myös saatu valmiiksi sekä esitelty asiakkaille. Toimitilojen kehittämishankkeissa vuonna 2013 organisaatioon kuvatun kiinteistövastaavan toimi täytettiin elokuussa 2014 ja samalla käynnistettiin hankkeessa kuvattu sisäisten asiakastapaamisten prosessi sekä sisäisten vuokrasopimusten solmiminen. Kiinteistövastaava johtaa operatiivisesti huollon, siivouksen, äkillisen vian, ennakoidun korjauksen sekä muutostöiden prosesseja, joten kaikki kehittämisohjelman prosessikartan mukaiset osat ovat nyt olemassa ja toiminta on esitetyn mukaista. Tavoite on saavutettu. Kustannusten seurannan kehittäminen Kustannusten tiliöintiä ajanmukaistetaan niin, että se palvelee kustannusseurantaa ja toimintojen ennustettavuutta. Luotettavat kuukausittaiset kustannusraportit ennusteineen käytössä Uusi toimintopohjainen kustannusten seurantajärjestelmä on otettu käyttöön alkuvuodesta Kustannuksia on seurattu järjestelmän mukaan ja järjestelmää on havaittujen tarpeiden mukaan hienosäädetty vuoden 2015 seurantaa varten. Tavoite on saavutettu. 10 vuoden investointiohjelma Investointiohjelmaprosessi otetaan käyttöön ja siinä huomioidaan asukasennuste sekä palveluverkkosuunnitelma; lisäksi investointien priorisointi otetaan käyttöön. 10 vuoden investointisuunnitelma käytössä Vuoden 2015 talousarvion investointisuunnitelma on tehty 10 vuoden investointisuunnitelmaprojektin mukaisesti. Tavoite on saavutettu. 81

86 Kiinteistöjen toimenpideohjelman (salkutus) laatiminen ja toimenpiteiden määrittäminen Määritellään kunnan kaikkien kiinteistöjen käyttötarkoitus ja toimenpiteet kiinteistöomistuksen tehostamiseksi. Toimenpideohjelma (salkutus) ja sen mukaiset toimenpiteet hyväksytty Salkutushankkeessa sisäisten käyttäjien haastattelut valmistuivat toukokuussa 2014 ja salkun tekninen sisältö on kerätty suunnitellusti, salkku on esitelty tekniselle valiokunnalle kesäkuun ja elokuun 2014 kokouksissa. Salkun käsittely luottamusorganisaatiossa eteni suunnitelman mukaisessa aikataulussa ja salkku hyväksyttiin kunnanhallituksessa joulukuussa Tavoite on saavutettu. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimitila- ja vuokrauspalvelut käyttökustannukset, euroa/asukas**, josta poistot, euroa/asukas Hallinnassa olevat toimitilat, htm²/as. (ei asuntoja) 5 4,8 Uusinvestoinnit, euroa/asukas* Perusparannusinvestoinnit, euroa/asukas* Vuokralle annetut asuin- ja liikehuoneistot Kunnan suoraan omistamia asuinkäytössä olevia huoneistoja, kpl Muita huoneistoja, kpl *Investointiluvut bruttolukuja **Käyttökustannuksiin sisältyvät toimintamenot, poistot ja arvonalentumiset. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Taloudellinen toiminta Toimitilojen taloudellinen tulos oli vuonna 2014 talousarvion mukainen. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna Toimitilojen operatiivinen tulos parani euroa. Tärkeimmät asiat, jotka vaikuttivat muutokseen, olivat noin kolmen henkilötyövuoden vajaus budjetoituun investointihankkeiden parempi suunnittelu ja kohdentuminen, materiaalihankintojen sekä ulkoa ostetun palvelun vähentyminen hankintojen järkeistämisen seurauksena sekä oman tehokkuuden lisääntyessä. Työ jatkuu tulevina vuosina sovittujen Operaatio Kattilankannen mukaisten kehysten puitteissa. Rakentamisen puolella vuoden 2014 aikana valmistui Nikkilän sosiaali- ja terveysasema ja toisaalta uutena kohteena käynnistyi Nikkilän Sydän -koulukeskus. Peruskorjauskohteena oli Juhlatalo, joka valmistuu käyttöön vuoden 2015 aikana. Keskeisiä sisäilmaperuskorjauskohteita olivat Talman koulu, Kuntala, Ängskullens daghem ja Kungsvägens skola. Talman koulun peruskorjaus jatkuu vuonna

87 Kehittäminen vuonna 2014 Vuosi 2014 oli pitkälti toiminnan kehittämisen aikaa. Yksi keskeisimmistä kehityskohteista oli kiinteistöomaisuuden hallinnan eli salkutushankkeen ensimmäisen kierroksen hyväksyminen kunnanhallituksessa joulukuussa Salkutushankkeen toinen kierros tehdään vuoden 2015 aikana ja ensimmäisen salkutuskierroksen toimenpiteet käynnistetään sekä soveltuvin osin saatetaan loppuun. Huollon kehittäminen yhteisöllisen oppimisen menetelmillä jatkui keväällä ja syksyllä 2014, jonka tuloksena tehtäväkuvaukset saatiin yhdenmukaistettua. Lisäksi kiinteistöhuolto-ohjelma uusittiin tukemaan huollon toimintaa. Yhdenmukaistetut tehtävänkuvat ja kiinteistöhuollon ohjelma otetaan vuoden 2015 aikana täysimittaisesti käyttöön. Kiinteistövastaavan rekrytoinnin myötä elokuussa 2014 saatiin organisaatio vuoden 2013 kehityssuunnitelman mukaiseen muotoon, tämä tarkoitti myös asiakastapaamisprosessien käynnistymistä. Asiakastapaamisessa käydään vuosittain yhdessä kaikkien kunnan kiinteistöjen sisäisten vuokralaisten kanssa läpi kiinteistöihin ja niiden huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät asiat. 10 vuoden investointisuunnitelmaprojektin mukaisesti vuoden 2015 investointisuunnitelma tehtiin myös kiinteistöpuolella ja hanke jatkuu myös vuonna Lisäksi Toimitilat osallistui osaltaan Virtuaalinen Sipoo-talo -hankkeen valmisteluun, hanke käynnistyy vuoden 2015 aikana. Arvio tulevasta kehityksestä Edellä mainittujen kehittämishankkeiden ja niiden jatkotoimenpiteiden lisäksi vuonna 2015 tullaan keskittymään erityisesti myös siivouksen toiminnan kehittämiseen. Asiakkaan kanssa yhdessä sovittujen palvelukuvauksien kautta mitoitetaan siivoustoiminta menetelmineen vastaamaan nykypäivän siivouksen haasteita. Muita vuoden 2015 aikana alkavia uudistuksia ovat huollon edelleen kehittäminen ja sähkölukkoihin siirtyminen sekä etänä hoidettavan kulunvalvonnan ja automaattisten LVIAS-järjestelmien (lämpö, vesi, ilma, automaatio sekä sähkö) toteuttamisen käynnistäminen. 83

88 2.1.7 Kunta yhteensä Kunta yhteensä (toimintatuotot ja toimintakulut sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät) 1) 2) Talousarvio 2014 TA muutos 2014 TA + Muutos Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 13/14 Toimintatulot , ,0 Toimintamenot , ,2 Toimintakate , ,8 Suunnitelmapoistot , ,2 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 1 172,0 #VIITTAUS! 1 172, ,2 95,1-57, ,0-0,6 Käyttötalous 2014 Vastuualueiden määrärahat ovat sitovia nettoperiaatteen mukaisesti. Alla olevassa taulukossa sekä toimintatuotot että toimintakulut sisältävät ulkoiset ja sisäiset erät. Keskusvaalilautakunta Talousarvio 2014 TA muutos 2014 TA + Muutos Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Netto 2 2 Tarkastuslautakunta Toimintatulot Toimintamenot ,7 8 Netto ,7 8 Kunnanhallitus Toimintatulot ,6 240 Toimintamenot ,7 145 Netto ,0 385 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Toimintatulot ,1 829 Toimintamenot ,6-343 Netto ,0 486 Sivistysvaliokunta Toimintatulot ,2 8 Toimintamenot ,7 660 Netto ,6 669 Tekninen valiokunta, Rakennus- ja ympäristövaliokunta Toimintatulot ,4 567 Toimintamenot ,1 898 Netto , Yhteensä Toimintatulot , Toimintamenot , Netto ,

89 2.1.8 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta Toimintakatteiden poikkeamat ( alla), euroa Toimintatuottojen poikkeamat ( alla), euroa ylityksiä +, alituksia - 85

90 Toimintakulujen poikkeamat (alla), euroa Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa. 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen VASTUUHENKILÖ (toimintakatteen jälkeiset erät): Talous- ja hallintojohtaja ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMASTA Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintakate Alkuperäisen talousarvion toimintakate tilinpäätöksen toimintakate, poikkeama enintään +4,7 % +/-3 % +0,8 % 86

91 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (Taulukko sisältää ulkoiset ja sisäiset erät) 1 Talousarvio 2014 TA muutos 2014 TA + Muutos 2014 Toteuma 2014 Poikkeama Tot Muutos- % 2014/13 Toimintatuotot Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,6 Toimintatuotot yhteensä ,7 Valmistus omaan käyttöön 101 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,6 Eläkekulut ,1 Muut henkilösivukulut ,4 Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Understöd till övriga ,1 Muut toimintakulut ,8 Toimintakulut yhteensä ,2 Toimintakate ,8 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,2 Rahoitustuotot ja -kulut: ,1 Korkotuotot muilta ,7 Muut rahoitustuotot muilta ,1 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta ,9 Korkokulut ,0 Korvaus peruspääomasta ,4 Vuosikate ,7 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Tilikauden tulos ,9 Poistoeron lis (-) tai väh (+) Varausten lis (-) tai väh (+) Tilikauden ylijäämä ,5 Vuonna 2014 vuosikate oli lievästi edellisvuotta alemmalla tasolla. Tilikauden tulos muodostui negatiiviseksi, tähän oli vaikuttamassa myös rakennuksen purkamisesta aiheutunut 0,8 milj. euron ylimääräinen poisto. Tilikauden aikana valtuusto teki vuoden 2014 ulkoiseen talousarvioon yhteensä 0,8 milj. euron suuruiset nettotalousarviolisäykset (Sosiaali- ja terveysosasto). 87

92 Myyntituotot ulkoiset Tot/TA % 1000 Tot Tot TA Selitys kehitys 2014 vs 2013 Myyntituotot ,4 % Vesi & jätevesi +0,3 m Maksutuotot ,8 % Rakennusvalvontamaksut +0,3 m, sos- ja tervtoimen maksut + 0,2 m Tuet & avustukset ,4 % Muut tuet ja avustukset+ 0,5 m Muut toimintatuotot ,3 % Rak vuokrat +0,1 m, maan myyntivoitot -1,6m, muut tuotot -0,5 m Yhteensä myyntituotot ,2 % Toimintakulut ulkoiset Tot/TA % 1000 Tot Tot TA 0 Henkilöstökulut ,1 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Avustukset ,4 % Muut toimintakulut ,3 % Toimintakulut, ulkoiset, yht ,2 % Verotulot & valtionosuudet tot / 2015 TA 2015 TA/ m Tot Tot TA 2013 tot % 2014 tot Kunnan tulovero 75,3 76,2 76,5 1,1 % 77,3 1,5 % Kiinteistövero 6,5 6,9 7,4 7,3 % 7,9 14,2 % Osuus yhteisöveron tuotosta 3,1 3,2 3,3 3,2 % 3,4 6,3 % Yhteensä verotulot 84,9 86,3 87,2 1,7 % 88,6 2,7 % Valtionosuudet 22,7 21,7 21,7-4,5 % 18,5-14,5 %./. Verotulontasaaus -6,0-6,0-6,0 0,2 % -4,4-27,2 % Valtionosuus yhteensä 16,7 15,6 15,7-6,2 % 14,1-9,6 % Tilinpäätöksessä ulkoiset toimintatuotot toteutuivat 1,4 milj. euroa budjetoitua suurempina, toimintakulut alittivat talousarvion 0,9 milj. eurolla ja toimintakate muodostui 2,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua paremmaksi. Ulkoisten toimintatuottojen positiiviseen kehitykseen edellisvuoteen verrattuna vaikuttivat eniten vesija jätevesimaksujen sekä rakennusvalvontamaksujen kasvu. Kiinteän omaisuuden myyntivoitot sen sijaan olivat selkeästi alle edellisvuoden tason. Ulkoiset toimintakulut pysyivät lähestulkoon edellisvuoden tasolla, mitä on pidettävä hyvänä saavutuksena. Talousarvioon nähden alitus oli 1,5 %. Osastotasolla ainoastaan Sosiaali- ja terveysosasto ylitti talousarvionsa poikkeaman ollessa 0,3 milj. euroa eli 0,5 %. Tehdyistä kuntaselvityksistä on arvioitu syntyneen välittömiä kustannuksia noin euroa. Kuntaselvityksiin liittyvä oman henkilöstön työpanos on arvioitu erikseen. Verotulot toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviossa esitettyä pienempinä. Kiinteistöveron osalta alitus oli 0,5 milj. euroa. Kiinteistöveroa budjetoitaessa arvioitiin muutamien rakennusten valmistumisaikataulu optimistisesti. Toisaalta kiinteistöverotulot kasvoivat edellisvuodesta noin 0,5 milj. euroa (+7,3 %), mikä on seurausta lähinnä lisääntyneestä kiinteistömäärästä. 88

93 2.3 Investointiosa Kunnan toteutuneet nettoinvestoinnit (joissa mukana maanmyynnit) olivat vuonna ,5 milj. euroa talousarvion mukaisten nettoinvestointien ollessa 13,7 milj. euroa. Laajennus- ja peruskorjausinvestoinneissa talousarvio alitettiin 6 milj. eurolla, maanostoissa talousarvio ylitettiin 1,2 milj. eurolla maanmyyntien toteutuessa talousarvion mukaisesti. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat pidettiin kattilankansiperiaatteen mukaisesti budjetoitua alhaisemmalla tasolla. Suurimpana investointiryhmänä vuonna 2014 olivat uudelleeninvestointien rakennukset. Näistä merkittävimpiä hankkeita olivat Nikkilän terveysaseman laajennus ja Nikkilän Sydän -uusinvestointi. Perusparannusten painopiste oli talonrakentamisessa. Uudelleeninvestointien investointiryhmän painopiste oli talonrakentamisessa, liikenneväylissä ja vesihuoltohankkeissa. Näistä merkittävimpiä hankkeita olivat katujen rakentaminen Taasjärvi II:n ja Taasjärvi III:n kaavaalueilla. Vesi- ja viemärijohtoja rakennettiin mm. Taasjärvi III:n kaava-alueella. Haja-asutusalueiden suurimpia vesihuoltotöitä on toteutettu Kalkkirannan alueella. Talonrakentamisen suurimpia perusparannushankkeita tilikauden aikana olivat Juhlatalon sekä Nikkilän terveysaseman peruskorjaukset. Maa-alueita kunta osti yhteensä 89,7 hehtaaria noin 3,2 milj. eurolla Söderkullan, Nikkilän, Boxin ja Martinkylän alueilta. Maanomistajilla oli myyntihalukkuutta mm. kevennetyn verotuksen vuoksi ja talousarvio ylitettiinkin 1,2 milj. eurolla. Tontteja myytiin talousarvion mukaisesti noin 3,3 milj. euron arvosta. VASTUUHENKILÖT: Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö kehitysjohtaja tilapalvelupäällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö Sitovat tavoitteet 2014 Sitovat tavoitteet Investointiohjelman mukaisten kohteiden suunnittelu- ja rakennuttamistehtävien hoitaminen Tavoitetaso/seurantatapa Investointiohjelman toteutumisen seuranta osavuosikatsausten yhteydessä Investointien toteutumista on seurattu osavuosikatsausten yhteydessä hankekohtaisesti. Tavoite on toteutunut. 89

94 Nettomäärärahat Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset 2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tilinpäätös 2013 Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet , Laajennusinvestoinnit, nykyisten kaavojen muutosalueet , Laajennusinvestoinnit, rakennukset , Uudelleeeninvestoinnit, rakennukset , Perusparannukset , Laajennus & peruskorjaus investoinnit , Kiinteistöjen osto , Irtain omaisuus , Osakkeet ja osuudet , Bruttoinvestoinnit yhteensä , Kiinteistöjen myynti , Rahoitusosuudet 43 NETTOINVESTOINNNIT YHTEENSÄ , LAAJENNUSINVESTOINNIT, INFRA Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset 2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tilinpäätös 2013 Tuotot 10 ####### 10 Kulut , Netto , Tuotot 7 Kulut , Netto , Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Tavoitteet Infrainvestointien kustannustehokkuutta parannetaan sekä suunnittelua että kilpailutusta kehittämällä. Lisäksi etsitään ratkaisua kunnan rakennustöiden yhteydessä syntyvien puhtaiden ylijäämämaiden sijoittamiselle Sipoon kunnan alueelle. Kilpailutuksen kehittämisen yhtenä vuoden 2014 tavoitteena oli talviaurausurakoiden kehittäminen. Urakoiden kilpailutuksesta johtuen on talviaurausurakoiden tarjoajien määrä Sipoossa ollut viime vuosina hyvin rajallinen. Tähän saatiin korjausta vuonna 2014 ja kehitystyötä jatketaan tulevina vuosina. 90

95 Puhtaiden ylijäämämaiden sijoittaminen Sipoon kunnan alueelle on edennyt. Söderkullan vanhalle käytöstä poistetulle kaatopaikalle on saatu ympäristölupa kaatopaikan viimeistelyyn ja siihen tarvittavien maiden vastaanottoon. Ensisijaisesti ylijäämämaiden vastaanotolla on tarkoitus hoitaa kunnan omien työmaiden ylijäämämassojen loppusijoitusta. Varsinaiset työt alkavat vuoden 2015 aikana. Liikenneväylät ja puistot Tavoitteet Sipoon kasvu edellyttää uusien asemakaava-alueiden toteuttamista. Tämä edellyttää sekä lisäpanostusta infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen että tiiviimpää yhteistyötä mm. kaavoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Liikenneväylien osalta suurimmat investointikohteet ovat uusilla kaava-alueilla, mm. Taasjärven, Kartanonrinteen ja Sipoon Jokilaakson alueilla. Puistojen osalta suurin hanke on Taasjärven alueen puistojen toteuttaminen. Taasjärven uusien kaava-alueiden suunnitellut työt toteutettiin hieman ennakkoarviointeja edullisemmin. Taasjärvi III:n ja Kartanonrinteen kaava-alueilla tehdään vuonna 2015 päällystys-, katuvalaistus- ja vihertyöt asuntorakentamisen valmiusasteesta riippuen. Sipoon Jokilaakson ja Bastukärrin kaava-alueiden työt eivät ole päässeet olosuhteista johtuen etenemään. Sipoon Jokilaakson asemakaavan arvioidaan valmistuvan keväällä 2015, jolloin kunnallistekniikan toteuttaminen voi alkaa. Bastukärrin alueella toteutetaan Keuksuontien jatke sorapintaisena kesään 2015 mennessä. Vesihuoltolaitos, kaava-alueet Tavoitteet Vesihuoltolaitoksen uusien kaava-alueiden laajennusinvestoinnit keskittyvät vesihuollon toteuttamiseen mm. Taasjärven, Kartanonrinteen ja Sipoon Jokilaakson alueilla. Sipoon vesihuoltolaitos vastaa tämän lisäksi Viikinmäen puhdistamon 9. linjan rakentamiskustannuksista sopimuksen mukaisella 1,5 %:n osuudella. Kartanonrinteen alueen osalta työt ovat valmistuneet jo vuoden 2013 puolella, ja jäljellä on takuuaikaisia korjaus- ja viimeistelytöitä. Taasjärvi III:n osalta työt ovat valmistuneet kesällä Urakka toteutui budjetoidun mukaisesti. Bastukärrin alueen investoinnit rajoittuivat Keuksuontien jatkeen rakentamiseen ja sen varteen rakennettavaan vesihuoltoon. Investoinnit toteutuivat noin euroa alle budjetoidun. Sipoon Jokilaakson vesihuollon toteuttamisesta on laadittu yleissuunnitelma, asemakaavan vahvistuminen on viivästynyt mm. muinaismuistokartoitusten ja -kaivausten vuoksi. Kunnallistekniikan rakentamisen ennustetaan alkavan vuoden 2015 aikana. Vuodelle 2014 budjetoidut varat jäävät käyttämättä. Viikinmäen uusinvestoinnit etenevät aikataulussa ja talousarviossa. Sipoon vesihuoltolaitoksen vuoden 2014 uusinvestointien osuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon uusinvestoinneista on noin euroa. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY:n) laskutusrytmistä johtuen investointeja ei laskutettu täysimääräisenä vuonna 2014, vaan osa kustannuksista siirtyi vuoden 2015 puolelle. 91

96 Vesihuoltolaitos, haja-asutusalueet Tavoitteet Vesihuoltolaitokselle muodostuu laajennusinvestointeja myös taajamien ulkopuolisten kohteiden toteuttamisesta. Näitä laajennusinvestointeja toteutetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 haja-asutuksen investoinnit kohdistuvat Etelä-Paippisten ja Immersbyn alueille. Harvaan asuttujen alueiden investoinnit määräytyvät Sipoon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan. Vuoden 2014 kesäkuuhun mennessä saatiin valmiiksi ehdotus uudeksi vesihuollon kehittämissuunnitelmaksi, jossa on määritetty harvaan asuttujen alueiden vesihuollon investointikohteet kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Kehittämissuunnitelman mukaisesti harvaan asuttujen alueiden vesihuoltohankkeita toteutettiin vuonna 2014 Antbackan, Herralan, Linnanpellon ja Gesterbyn alueilla. Lisäksi Kitön vesiosuuskunta liitettiin kunnan vesihuoltoverkostoon. Laajennusinvestoinnit, nykyisten kaava-alueiden muutosalueet Liikenneväylät ja puistot Tavoitteet Liikenneväylien osalta laajennusinvestoinnit kohdistuvat pääosin Söderkullan alueen muutoskaavaalueille. Söderkullan keskustan kehittäminen asemakaavan pohjalta ei ole vielä valmis kunnallistekniikan suunnittelua ja toteutusta varten. Kunnallistekniikan toteutus siirtyy eteenpäin. Söderkullassa olevan Hiekkamäentien jatkeen kunnallistekniset työt myöhästyivät suunnitellusta aikataulusta. Työt pääsivät alkamaan vasta syksyllä 2014 ja ne jatkuvat keväällä Vesihuoltolaitos Tavoitteet Suunnittelukauden aikana laajennusinvestointeja tehdään pääosin Söderkullan alueelle ja myös jonkin verran Nikkilän muutoskaava-alueille. Hiekkamäentien jatkeen rakentaminen toteutettiin budjetoidun mukaisesti loppuvuodesta Kartanon Y-alueiden ja Söderkullan keskustan kaava-alueiden muutokset pystyttiin toteuttamaan aikaisemmista kaavailuista poiketen ilman infrainvestointeja. Näille muutosalueille varatut investointivarat jäivät käyttämättä. 92

97 Liikunta- ja virkistysalueet Tavoitteet Suunnitteilla olevan Hitån uimarannan rakennustyöt aloitetaan. Hitån uimarannan toteutus siirtyi vuoteen 2016 nykytilanteen uudelleen kartoittamisesta johtuen. LAAJENNUSINVESTOINNIT, RAKENNUKSET Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset 2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tilinpäätös 2013 Tuotot ####### Kulut , Netto , Päivähoidon leikki-/asukaspuistojen rakennukset Tavoitteet Taasjärven alueella avointa leikkipuistotoimintaa tukeva palvelurakennus toteutetaan vuoden 2014 aikana. Taasjärven palvelurakennuksen suunnitelmat ovat valmistuneet ja rakentaminen on käynnissä. Projekti valmistuu kesäksi Vuoden 2014 kustannusten toteuma on suunnitelman mukainen. Tulevien hankkeiden suunnitteluvaraus Tavoitteet Investointisuunnitelmassa ei ole esitetty mitään hanketta käynnistettäväksi. Kuitenkin uusien hankkeiden käynnistäminen tulee ajankohtaiseksi heti, kun on tehty päätökset niiden toteuttamisesta. Talousarvion investointisuunnitelmaan on tämän takia tehty varaus mahdollisesti päätettävien uusien hankkeiden suunnittelun käynnistämiseksi. 10 vuoden investointisuunnitelma valmistui kesällä Sen tuloksena aloitettiin syksyllä 2014 tulevien hankkeiden hankesuunnittelu. Tulevien hankkeiden suunnitteluvarausmäärärahasta toteutui euroa. UUDELLEENINVESTOINNIT Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset 2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tilinpäätös 2013 Tuotot ####### Kulut , Netto ,

98 Nikkilän Sydän Tavoitteet Suurin osa nykyisen Sipoon koulukeskuksen rakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan uusi yhteinen yläkoulu Sipoonjoen koululle ja Kungsvägens skolalle. Koulu mitoitetaan 738 oppilaalle ja se valmistuu syyslukukauden 2016 alkuun mennessä. Investoinnin tavoitteena on kustannustehokkuus sekä nykyaikaisten, muunneltavissa olevien tilojen aikaansaaminen. Suunnittelun tavoitteena on 12 brutto-m 2 /oppilas. Vuoden 2014 aikana vanha Sipoonjoen koulu puretaan, uuden koulun perustustyöt tehdään ja myös koulun varsinaiset rakennustyöt pääsevät alkamaan. Nikkilän Sydän -hankkeeseen kuuluu liikuntasali, jonka toteuttamiseen kunta on sitoutunut. Liikuntasalin toteuttamisvuosi ja koko sekä kunnan investointimääräraha tältä osin tarkentuu hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Nikkilän Sydämen investoinnin ensimmäinen vaihe joudutaan toteuttamaan ilman liikuntasalia, jotta Nikkilän Sydämen ensimmäinen vaihe olisi sille tehdyn investointivarauksen (rakennustekniset työt ilman ensikertaisia kalusteita 16,3 milj. euroa) mukainen. Hankesuunnitelmapäätöksen yhteydessä tehdään tarkempi tarkastelu liikuntasalin toteuttamisesta ja liikuntasalin poisjättämisen vaikutuksista ja lopullinen päätös liikuntasalin toteutusajankohdasta. Ulkona sijaitsevat lähiliikuntapaikat ( euroa) kuuluvat kuitenkin suunniteltujen investointien piiriin, ja ne toteutetaan koulun viimeistelyvaiheessa vuonna Nikkilän Sydämen kokonaisinvestoinnin suuruus, jos liikuntasali rakennetaan heti, on arviolta 20,85 milj. euroa. Nikkilän sydämen investointi ilman liikuntasalia on arviolta 18,65 milj. euroa. Ilman liikuntasalia toteutettavan koulun kustannukset koostuvat seuraavista kustannuseristä: koulun rakennustekniset työt 16,30 milj. euroa ensikertaiset kalusteet 1,6 milj. euroa purkutyöt 0,50 milj. euroa lähiliikuntapaikka 0,25 milj. euroa Nikkilän Sydän -hankkeeseen kuuluva lähiliikuntapaikkainvestointi on esitetty laajennusinvestoinneissa erillisenä hankkeena, eikä se näy tässä investointikokonaisuudessa. Tällöin Nikkilän Sydämen kustannukset uudelleeninvestointien osalta ovat arviolta 18,40 milj. euroa, josta ensikertaisen kalustamisen osuus on arviolta 1,6 milj. euroa ja rakennusteknisten töiden osuus 16,8 milj. euroa. Vuoden 2014 osuus on 4,9 milj. euroa. Nikkilän Sydämen kustannukset jakautuvat hankkeen toteutusvuosille siten, että vuoden 2014 kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi ja vastaavasti myöhempien vuosien kustannukset ovat pienentyneet. Hankkeen suunnittelu on vielä kesken ja kustannusjakoa tarkennetaan suunnitelmien edetessä. Valtuusto ottaa kantaa Nikkilän Sydämen toteuttamiseen ja rakennusaikatauluun hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Nikkilän Sydämen hankesuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa Nikkilän Sydän -hanke on suunnittelu- ja toteutusrytmiltään tiukka, ja talousarvion laadinnan yhteydessä suunnitelma oli vasta luonnosvaiheessa. Vuoden 2014 talousarvioon tarkentui kustannusarvioksi 4,9 milj. euroa, josta toteutui 2,6 milj. euroa. Liikuntasali tullaan rakentamaan vasta Nikkilän Sydämen kakkosvaiheen yhteydessä. Suunnittelutyö valmistui ja urakkatarjoukset hyväksyttiin vuoden 2014 loppuun mennessä. Varsinaiset rakentamistyöt aloitettiin hankesuunnitelman mukaisesti marraskuun 2014 alussa. 94

99 Tavoitteet Kustannusarvio on kunnanhallituksen hyväksymän 19,9 milj. euron raamin mukainen. Kustannusarvio nousi hankesuunnittelun viimeistelyvaiheessa, kun koulun tilasuunnittelussa painotettiin entistä enemmän teemaa kaksi koulua saman katon alla ja tilaohjelmaa laajennettiin lisäämällä kaksi teorialuokkahuonetta. Nikkilän sosiaali- ja terveysasema, jossa nykyisen terveysaseman tilalle rakennetaan kokonaan uusi sosiaali- ja terveysasema. Työ saadaan päätökseen, ja se valmistuu asiakkaiden käyttöön kesäksi Jäljellä olevia töitä ovat sisääntulokannen valmistus, pihatyöt sekä urakoiden loppulaskut. Tavoitteet Kokonaisinvestoinnin suuruus on 15,5 milj. euroa, josta vuoden 2014 osuus on 1,97 milj. euroa. Etelä-Sipoon keskuskeittiö, jonne tullaan jatkossa keskittämään koko Etelä-Sipoon alueen ruoanvalmistus. Päivittäin siellä tullaan valmistamaan ruoka-annosta kouluille sekä päiväkodeille. Kokonaisinvestoinnin suuruus on 4,7 milj. euroa, josta 4,52 milj. euroa on varattu vuodeksi Etelä-Sipoon keskuskeittiö ei ollut vuoden 2014 talousarviossa mukana. PERUSKORJAUSINVESTOINNIT Talousarvio 2014 Talousarviomuutokset 2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tilinpäätös 2013 Tuotot Kulut , Netto , Rakennukset Tavoitteet Nuorisotila Pleissin ensimmäisen ja toisen kerroksen välille toteutetaan vuonna 2013 suunniteltu sisäpuolinen portaikko. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen toteutetaan koneellinen ilmanvaihto. Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman potilashissi uusitaan ja keittiö otetaan käyttöön. Sosiaali- ja terveysasema on kesällä 2014 valmis luovutettavaksi asiakkaalle. Rakennuksen 29, Juhlatalon, vesikatto uusitaan sekä tehdään tarvittavat toiminnalliset sisäpuoliset muutokset ja kosteusvauriokorjaukset siten, että rakennus saadaan käyttöön. Määräraha vuodeksi 2014 on euroa. Nuorisotila Pleissin työt valmistuivat suunnitellusti syksyllä Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman työt valmistuivat aikataulussa vuonna 2014 ja hankkeen takuuaika käynnistyi. Kustannusarvio alittui euroa vuonna 2014, koska toteutuneiden lisätöiden määrä oli arvioitua pienempi. 95

100 Juhlatalon suunnitelmat valmistuivat keväällä ja rakentaminen alkoi kesäkuussa Juhlatalon kustannusarvio oli euroa talousarvioon varatun euron sijasta. Syynä kustannusten lisäykseen on ensimmäisen kerroksen ja kellarin välipohjassa todettu mikrobivaurio. Tämä on aiheuttanut rakenteisiin kohdistuvia lisätöitä, joita ei kustannusarviota tehtäessä ollut tiedossa. Kustannuksia toteutui euroa vuonna Juhlatalo otetaan käyttöön keväällä Sisäilmaan liittyvät peruskorjaukset toteutuivat noin euron edestä, kun korjauksia oli suunniteltu euron edestä, merkittävimpinä kohteina olivat Talman koulu ja Ängskullens daghem. Talman koulun peruskorjaus jatkuu vuonna Liikenneväylät ja puistot Tavoitteet Peruskorjausinvestointeina tarkastelujaksolla toteutetaan huonokuntoisimpien katujen perusparannuksia Nikkilän ja Söderkullan alueilla sekä päällystetään sorapintaisia katuja lähinnä Nikkilän alueella. Katu- ja ulkovalaistuksen osalta lisäpanostusta edellyttää elohopeavalonlähteiden korvaaminen säädösten mukaisin valonlähtein elohopeavalonlähteiden valmistuksen ja maahantuonnin loppuessa EUdirektiivin mukaisesti vuonna Hankkeen kustannusarvio on euroa ja se jakautuu vuosille Puistojen osalta toteutetaan vuosittain yhden leikkipaikan perusparannustyöt ja ne alkavat Maaniityn leikkipuistosta, Söderkullassa. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan pysäkkijärjestelyin sekä rakentamalla liityntäpysäköintialueita mm. HSL:n ja kunnan välisten sopimusten pohjalta. Yksikön henkilöstövajeesta johtuen ei katujen perusparannustöitä pystytty tekemään suunnitellussa laajuudessa. Katu- ja ulkovalaistuksen osalta elohopeavalonlähteiden vaihtaminen LED-valaisimiksi on edennyt suunnitellusti. Vaihtotyöt jatkuvat vuosina 2015 ja Maaniityn leikkipuisto Söderkullassa on valmistunut. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettu kunnostamalla Söderkullassa olevien Neiti Miilin tien ja Opintien liikenneolosuhteita linja-autoliikennettä silmällä pitäen. Vesihuoltolaitos Tavoitteet Viikinmäen puhdistamon perusparannuksen sekä Metsäpirtin kompostointikentän laajennuksen kustannuksista vesihuoltolaitos vastaa sopimuksen mukaisella 1,5 %:n osuudella. Vesihuoltolaitoksen peruskorjausinvestoinnit sisältävät Nikkilän keskustan vanhojen valurautaisten vesijohtojen ja betonisten viemärilinjojen saneeraukset sekä Lönnbackan pumppaamon saneerauksen. Viikinmäen peruskorjausinvestoinnit etenevät aikataulun ja talousarvion mukaisesti. Sipoon vesihuoltolaitoksen vuoden 2014 peruskorjausinvestointien osuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon peruskorjausinvestoinneista on noin euroa. HSY:n laskutusrytmistä johtuen vuoden 2014 investointeja ei laskutettu täysimääräisenä, vaan osa kustannuksista siirtyi vuoden 2015 puolelle. 96

101 Peruskorjausinvestoinnit on aloitettu vuonna 2014 toteuttamalla verkoston kuntotutkimukset, joiden pohjalta määritellään tulevat saneerattavat verkosto-osuudet. Verkostosaneerauksissa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä Katu- ja viheralueet -yksikön kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi. Saneerattavien johtojen lisäksi peruskorjauksia on tehty myös useissa pumppaamoissa, kuten Nikkilän pumppaamossa, Söderkullan kartanon pumppaamossa ja Salparin koulun pumppaamossa. Peruskorjausinvestointien osalta talousarvioon varattu määräraha alittui. Kuntotutkimusten avulla varmistetaan tehokkaat ja oikein kohdistetut saneerausinvestoinnit. Kartoitukset vievät aikaa ja sen vuoksi saneerausmäärärahaa ei ennätetty täysimääräisenä käyttämään. HSY ei oman laskutustahtinsa vuoksi ennättänyt laskuttaa täysimääräisenä kaikkia vuonna 2014 toteutuneiden saneerauksien kustannuksia. KIINTEÄ OMAISUUS (maanmyynnit ja -ostot) Tavoitteet Lähinnä Nikkilän, Talman ja Etelä-Sipoon maa-alueiden ostosta neuvotellaan suunnitelmakaudella. Tontteja myydään Taasjärven, Söderkullan, Nikkilän kartanon, Vaahteramäen ja Bastukärrin alueilta. Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tilinpäätös TA Tot-% Poikkeama 2013 Tuotot, myynti Kulut, osto Netto Raakamaata ostettiin erityisesti Talman alueelta sekä Söderkullan työpaikka-alueelta. Maata hankittiin noin 90 hehtaaria. Tontteja myytiin mm. Kartanonrinteen, Hansaksen, Pähkinälehdon ja Taasjärven alueilta. Valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2015 kiinteän omaisuuden nettomäärärahan 1,19 milj. euron suuruisen ylityksen. IRTAIN OMAISUUS Tavoitteet Esi- ja perusopetuksen uudet oppimisympäristöt (TVT) Kansalaisopiston uudet oppimisympäristöt Perheliikunnan edistämiseen liittyvät uudet oppimisympäristöt. Sivistysvaliokunnan osuus koostuu kansalaisopiston käyttöön tehdyistä irtaimistohankinnoista ja teknisen valiokunnan osuus konekeskuksen ja Toimitilat-yksikön käyttöön tehdyistä irtaimistohankinnoista. Talousarviomuutokset 2014 Talousarviomuutokset 2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tilinpäätös TA 2014 Kunnanhallitus Sosiaali- ja teveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekninen valiokunta Netto

102 OSAKKEET JA OSUUDET Tavoitteet Määräraha sisältää varaukset Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Kårkulla samkommun ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -nimisten kuntayhtymien investointien kuntaosuuksia varten. Talousarviomuutokset 2014 Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2014 Tot-% Poikkeama Tilinpäätös TA 2014 Kunnanhallitus Sosiaali- ja teveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Netto Kunta on maksanut Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -nimisten kuntayhtymien investointien kuntaosuuksia. 98

103 2.4 Rahoitusosa VASTUUHENKILÖ (rahoitus ja rahavarat): Talous- ja hallintojohtaja ANALYYSI TAVOITTEIDEN JA TUNNUSLUKUJEN TOTEUMASTA Vuoden 2014 rahoituslaskelma Sitovat tavoitteet Tavoitetaso/seurantatapa Lainamäärä Lainamäärää kasvatetaan vain uusinvestointien rahoittamiseksi. Kunnan lainamäärää ei kasvatettu tilivuoden 2014 aikana. Tavoite toteutui. Laina asukasta kohden on alle euroa per Investoinnit sopeutetaan tavoitteeseen. Lainamäärä oli euroa/asukas. Tavoite toteutui. Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TP 2014 Investointien tulorahoitus, % 38,1 30,0 55,7 Lainamäärä, euroa/asukas Kunnan maksuvalmius oli koko tilivuoden ajan hyvä. Lyhytaikaisia luottoja oli tilivuoden aikana käytössä enimmillään 11,3 milj. euroa 17 milj. euron valtuutuksen puitteissa. Rahoitusasema oli budjetoitua parempi, mikä johtui budjetoitua paremmista myyntituotoista, budjetoitua pienemmistä toimintakuluista sekä budjetoitua pienemmistä investoinneista. Budjetoiduista investoinneista osa siirtyi vuodelle 2015, siirtymää aiheuttivat kaavatöiden siirtyminen sekä Nikkilän Sydämen rakennusurakan suunniteltua myöhäisempi aloitusajankohta. Toiminnan ja investointien kassavirta oli -5,1 milj. euroa, 4,9 milj. euroa parempi kuin edellisvuonna. Bruttoinvestoinnit olivat 11,8 milj. euroa, 6,3 milj. euroa pienemmät vuoteen 2013 verrattuna. Investointien tulorahoitusprosentti oli 56 %, edellisvuonna 38 %. Pitkäaikaisia ja lyhytaikaisia luottoja lyhennettiin 9,3 milj. euroa, pitkäaikaisia luottoja ei otettu lisää lainkaan. Helsinki maksoi joulukuun lopussa Östersundomin kauppahinnasta viimeisen erän, 11,3 milj. euroa, mikä vaikutti voimakkaasti vuodenvaihteen lainakannan suuruuteen. 99

104 Rahoitukseen liittyvät riskit Kunnan pitkäaikaisten lainojen keskikorko (sisältäen rahoituslaitoksen marginaalin) oli tilivuonna 1,8 %, edellisvuonna 1,8 %. Pitkäaikaisten lainojen maturiteettia kuvaa alla oleva graafi: Pitkäaikaisista luotoista 57 % on kiinteäkorkoista ja 43 % vaihtuvakorkoista. Edellisvuonna vastaavat luvut olivat 55 % ja 45 %. Kunnan lainasalkun painotusta on viime vuosien lainanoton yhteydessä jonkin verran siirretty vaihtuvakorkoisista luotoista kiinteäkorkoisiin. Yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa vaikuttaisi korkokustannuksiin 0,2 milj. euroa. Luotoista 96 % on samasta varainhankintalähteestä. Lainasalkkuun ei sisälly valuuttariskiä, kaikki luotot on nostettu euromääräisinä. 100