PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 2 2014"

Transkriptio

1 PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti Venepoliisin ulkoilmatyö SIVU 10 Tutustu Asiakaspalvelu hankkeeseen SIVU 16 LUOTTAMUSMIES JÄSENISTÖN TUKENA SIVU 44 TEEMANA ympäristö ja kestävä talous TILAA jäsenkalenteri OTA TALTEEN jäsenedut

2 Tässä lehdessä PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 puheenaihe Hyvän mielen työpaikka 6 Puheenjohtajalta 9 työnkuva Poliisi valvoo myös vesillä 10 Lakinurkkaus 14 asiakaspalvelu hanke Valtiosihteeri: Työpaikat ei vaarassa 16 Järjestöpuheenjohtajat: Turha hanke 18 Jäsenristeilyn satoa 20 Oppiminen tapahtuu työn kautta 24 Syksyn koulutuskalenteri 26 Ota talteen jäsenedut 27 teema Viisaan valintoja 31 Airpro ei sooloile ympäristöasioissa 32 Oman talouden sudenkuopat 36 Kampanjointia maailmalla 39 Millog huomioi ympäristön 40 Luottamusmiehen kalenteri 44 Työsuojeluvaltuutetun päiväkirja 46 työnkuva Taidemuseossa liikutetaan taidetta 48 Kolumni 51 Svensk resumé 52 Pardian toimiston yhteystiedot 54 PardiaNyt 10. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen , Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 55 ja muut kuin jäsenet Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2014 Levikki/painos / Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Jari Härkönen Ilmoitukset ja laskutus Pardia Viestintä PardiaNyt-jäsenlehti Leena Vesanto, p Marjo Pihlajaniemi, p Ilmestymisaikataulu numeroa vuodessa, ilmestymispäivät Nro Aineistopäivä Ilmestyy Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Painotuote Ei se ole ihan sama Pardian jäsenristeilyllä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK näytti kaksi elokuvaa, joista toinen käsitteli Intiassa tehtävää jätteiden kierrätystä, ja nimenomaan metallien talteenottoa käytöstä poistetuista matkapuhelimista ja tietokoneista. En ole koskaan ajatellut, mitä vanhalle puhelimelleni tapahtuu. Tuo elokuva avasi silmäni näkemään, että minä itse voin vaikuttaa siihen, kuinka paljon saastetta taivaalle leviää niin kaukana kuin Intiassa. Siellä ei ole hienoja jätteenkäsittelylaitoksia, vaan lajittelu tehdään takapihoilla nuotion ääressä tai myrkkytynnyreissä ilman mitään suojia. Nyt harkitsen todella kauan, pitääkö minun joka kahden tai kolmen vuoden välein vaihtaa puhelinta, tietokonetta tai jotain muuta vempainta. Tarvitsenko aina viimeisimmän mallin? Tässä kohtaa voin tehdä oman henkilökohtaisen ympäristöteon ja vaihtaa puhelimeni silloin kun se on oikeasti rikki. Näin Intiassakin on yksi puhelin vähemmän saastuttamassa ilmaa. Vastuu on siis minulla ja meillä kaikilla. Työpaikka on loistava mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön. Otetaan joitakin esimerkkejä. Jos työpaikalla on työmatkasetelit käytössä, oman auton käyttö vähenee. Esimerkkejä tämän päivän ympäristötietoisuudesta ovat myös etätyöt, -neuvottelut ja -kokoukset. Sähköisiä toimintoja voidaan hyödyntää. Henkilökohtaisista tulostimista kannattaa luopua ja siirtyä turvatulostukseen. Ympäristö kiittää, kun tulostinkasetteja ei tarvita, ja tekee hyvää terveydelle nousta tuolista ja hakea tulosteet. Paperit saa tulostimesta näyttämällä henkilökohtaista turvaläpyskää, jolloin tietoturvasta ei tarvitse olla huolissaan. Olemme kaikki kuulleet paperittomasta organisaatiosta. Todellisuudessa papereiden määrä on lisääntynyt työpaikoilla. Moni tulostus on turha. Tällä hetkellä useissa työpaikoissa on käytössä sisäinen intranet, jossa asiakirjaa voidaan yhteisesti muokata. Lukua helpottaa kahden näytön käyttäminen. Lamput kannattaa vaihtaa energiansäästölampuiksi tai vielä paremmin led-valoiksi. Investointi on ehkä kalliimpi, mutta lamppujen kestoikä on huomattavasti pidempi. Vessaan voi asentaa liiketunnistimilla varustetut valot, jotka palavat vain kun joku käyttää tilaa oikeasti. Käsipyyhkeet kannattaa vaihtaa joko kankaisiin telinepyyhkeisiin tai ilmakuivaukseen. Roskien ja paperin lajittelu on työpaikallakin jo tätä päivää. Työpaikan kahviossa kannattaa suosia oikeita kahvimukeja. Moni miettii, ettei tässä kannata tehdä itse mitään, koska isot ilmasto-ongelmat ovat ratkaisematta tai päätöksiä on tehty liian vähän. Vanha sanonta, pienistä puroista kasvaa iso joki, pitää tässäkin paikkansa. Anne Puolakka Pardian hallintopäällikkö Työpaikka on loistava mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön. 2 3

3 PARDIAN MIELESTÄ PÄÄTOIMITTAJALTA YT-neuvottelut voisivat päättyä myös toisin Pardian yksityisillä aloilla on kevään aikana ollut yhteistoimintaneuvotteluja, joissa on päädytty varsin tuntuviin henkilöstöleikkauksiin. Pardian mielestä Oulun yliopiston taloudellinen tilanne olisi mahdollistanut henkilöstövähennysten toteuttamisen lähivuosina luonnollisen poistuman kautta. Neuvottelujen päätteeksi 5.5. ilmoitettiin, että irtisanomisperustein vähennetään enintään 60 työntekijää. Eläköitymisten, määräaikaisuuksien päättymisten ja osa-aikaistamisten kautta vähennetään 62 työntekijää. Vähennettävistä työntekijöistä 34 on opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 88 työntekijää muuta henkilöstöä eli yhteensä 122 henkilöä. Toimenpiteet toteutetaan vuosien aikana. Oulun yliopistossa on aloittanut vuodenvaihteessa kolme uutta tiedekuntaa ja monet yliopiston uudistukset ovat vielä kesken, joten henkilöstövähennysten vaikutuksia yliopiston toiminnalle on vaikea arvioida. Pardian mielestä mahdollisissa toimintojen uudelleenjärjestelyissä ja karsimisessa tulee päätösten perustua kestävälle ja kannattavalle pohjalle myös vuoden 2015 jälkeen. Yliopiston taloudellinen tilanne on vahva, joten henkilöstövähennyksiä olisi hyvin voitu lykätä ja hyödyntää niin sanottua luonnollista poistumaa. Kaksi kolmesta Oulun yliopistosta irtisanottavasta on muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja kolme neljästä vähennettävästä 122 henkilöstä on muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Pardian mielestä irtisanottavien kohdentuminen tukitehtäviin johtaa siihen, että työhön jäävän muun henkilöstön työkuorma kasvaa entisestään. Myös opetus- ja tutkimushenkilöstö joutuu tekemään yhä enemmän muulle henkilöstölle kuuluvia tukitehtäviä, ja se on pois varsinaisesta opetus- ja tutkimustyöstä. Destian asiantuntijapalvelut -tulosyksikössä saatiin huhtikuun alkupuolella päätökseen yhteistoimintaneuvottelut koskien Infrasuunnittelun henkilöstöä. Pardia on pettynyt irtisanottujen määrään; neuvotteluiden tuloksena 12 toimihenkilöä joutuu lähtemään. Lomautettavia on enintään 35 toimihenkilöä eli enintään 12 henkilötyövuotta. Infrasuunnittelussa työskentelee noin 130 henkilöä. Pardian mielestä työnantaja olisi halutessaan esimerkiksi uudelleenkouluttamisen kautta voinut rajoittaa irtisanomisten määrän pienemmäksi. Lomautukset alkavat työtilanteesta riippuen heti sen jälkeen, kun henkilöiden vuosilomat ja muut työaikajoustot on pidetty. Lomautukset toteutetaan pääosin osa-aikaisena. Pääsääntöisesti lomautukset ovat voimassa toistaiseksi. Vähentämiset ja lomauttamiset toteutetaan mennessä. Pardian toimiston kesän aukioloajat Pardian neuvonta palvelee kesä- ja elokuussa klo ja heinäkuussa klo puhelinnumerossa Jäsenrekisteri palvelee koko kesän. Puhelinaika on klo Myös Pardian toimisto henkilöstö lomailee kesällä. Kesälomakauden aikana ole yhteydessä suoraan neuvontaan ja kysy päivystäviä asiamiehiä. Tilaa jäsenkalenteri Pardian vuoden 2015 jäsenkalenterin tilauskanava on avautunut. Kalenteri pitää tilata mennessä. Lue lisää lehden takasivulta. Lukijapalautetta Viime lehdessä useat artikkelit saivat kiitosta. Esimerkiksi harmaan talouden torjunta ja nuorisoliitteestä Arto Miettisen vuorotteluvapaasta kertova Maailmanympäri työuran välissä kiinnostivat. Suosituin artikkeli oli ylivoimaisesti Työssään uupuneet. Se perustui tutkija Sanna Rikalan väitöskirjaan, jossa hän toivoi, että masennuksen rinnalle kehitettäisiin uusi termi kuvaamaan työhön uupumista. Palautteita tuli yhteensä 125 kappaletta. Niissä toivottiin muun muas sa artikkelia positiivisuuden vaikutuksesta työilmapiiriin ja yleisesti työssä viihtymisestä. Toteutimme ne tässä lehdessä sivulla kuusi alkavassa artikkelissa Hyvän mielen työpaikka. Muita toivottuja aiheita: Vuorotteluvapaa ja sen rahoitus Eläkkeelle jääjän muistilista Avokonttorissa työskentely. Liittoviikko - kerro ay-tarinasi Kiitos kaikille oman ay-tarinansa kertoneille jäsenillemme! Toivomme niitä lisää. Pardian kotisivujen kautta ay-tarinansa kertoneiden kesken arvomme elokuun alussa kolme kesäistä yllätyspalkintoa. Jos lähetit alkuvuonna tarinasi pelkällä nimimerkillä, niin lähetä yhteystietosi. Lue lisää SuomiAreena Jälleen kannattaa hurauttaa kesälomilla kohti Satakuntaa. Porissa vietetään SuomiAreenatapahtumaa heinäkuussa. Pardia on mukana yhdessä STTK:n ja sen liittojen kanssa SuomiAreena-tapahtumassa myös tänä vuonna. Torilavalla on päivittäin STTK:laisia puheenvuoroja ja sen jälkeen voi vaikka treffata läheisessä STTK:n teltassa. Pardian puheenjohtaja Niko Simola on Torilavalla torstaina klo Seuraa ilmoittelua kotisivuilla Oikaisu lehti 1/2014 Lehden sivulla 35 määriteltiin virheellisesti bulvaani. Bulvaani ei ole joutumista valeostajaksi jollekin, joka välttelee veroja, vaan henkilö, joka antaa tietonsa yhtiön virallisiin asiakirjoihin. Bulvaaneja yritystoimintaa varten tarvitsevat tahot, jotka on määrätty esimerkiksi liiketoimintakieltoon tai joilla on kytkentä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Hae 1.askel -hyvinvointijaksoille Hyvinvointijaksoja on sekä aikuisille että perheille. Jaksoja on ympäri vuoden ja eri puolilla Suomea. Tarkemmat tiedot jaksoista, hakuajoista ja kustannuksista löydät osoitteesta EU-vaalit Europarlamenttivaalit ovat Suomessa sunnuntaina Äänestämällä voi vaikuttaa, joten käytäthän äänioikeuttasi. Pardialaiset EU-vaaliehdokkaat, jotka ovat lähettäneet esittelynsä Pardian kotisivuille, löydät osoitteesta Ehdokkaiden esittelyt. Oppia sukupolvelta toiselle Lydia-mummoni opetti minut neulomaan, virkkaamaan ja tekemään monia muitakin käsitöitä. Yleensä ensin purettiin jokin pieneksi käynyt itse tehty neule. Sitten tehtiin äärettömän siisti löysä vyyhti, joka sidottiin langalla. Vyyhti ainakin kasteltiin, mutta usein myös pestiin ja kuivattiin huolella, jonka jälkeen se kerittiin tiukalle kerälle. Vasta sitten päästiin neulomaan. Olin jo aika iso tyttö, kun ensimmäistä kertaa sain koulussa käsiini ihan uutta ja sileää lankaa. Ei mummo puhunut mitään tuunaamisesta tai kierrättämisestä. Elettiin nuukasti. Oli itsestään selvää, että käyttökelpoiset langat neulottiin uudelleen ja vanhat vaatteet leikattiin matonkuteiksi. Ei lapsille raaskinut ostaa uutta materiaalia harjoittelua varten. Samalla toteutui myös ajatus, ettei ne isot tulot vaan pienet menot. On vielä paljon opittavaa ympäristöasioissa. Onko sinun työhuoneesi nurkassa ollut matokompostori? Minulla ei ole ollut, mutta muistan työpaikan, jossa sellaisia oli. Kollegani heittivät kompostiin eväidensä loput ja tunkiolierot muuttivat ne mullaksi. Suvun yhteisellä mökillä hoidin ilomielin ulkona kesäkompostia, mutta raja kulki siinä, että olisin tuonut ne madot työhuoneeni nurkkaan. Ainakaan helsinkiläisen kerrostalon asukas ei voi hyvällä omallatunnolla olla lajittelematta jätteitään. Meidänkin talon pihassa nököttää paraatipaikalla seitsemän kierrätysastiaa, jotka on tarkoitettu kuudelle erilaiselle jätteelle. Tynnyreiden suuaukosta ei mahdu vanhat kalusteet ja kodinkoneet, joten harva kehtaa jättää niitä astian viereen. Toisin oli silloin, kun oli roskahuone käytössä. On tässä itse kullakin vielä paljon opittavaa arkisissa ympäristöasioissa ja etenkin paperin tulostamisessa. Itse en osaa oikolukea tekstejä tietokoneen ruudulta varsinkaan kiireessä. Löydän kirjoitusvirheet vasta lukiessani paperilta, jos silloinkaan. Löytyisikö tähän hyviä vinkkejä? Riitta Nieminen 4 5

4 puheenaihe puheenaihe Hyvän mielen työpaikka Työilmapiirin työkalut tulevat johdolta, mutta asenne itseltä. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Rodeo Usein keskusteluissa työstä puhutaan negatiiviseen sävyyn: se nähdään välttämättömänä pahana tai jopa riiston välineenä. Kuitenkin esimerkiksi irtisanomisuhan alla tulot eivät ole ainoa huolenaihe, vaan parjattu työ nähdään tärkeänä osana elämää. Ihminen tarvitsee ryhmää ympärilleen antamaan palautetta ja arvostusta. Hyvä työpaikka tarjoaa tämän foorumin, työpsykologi Anne Hyvén korostaa. Hän on tutkinut paljon onnellisuuden käsitettä nimenomaan työhön liittyen. Hedonistinen näkökulma painottaa mielihyvän kokemuksia ja sen mukaisesti työssä viihtymistä ja mukavauusalueella pysymistä. Hyvénin korostamassa eudaimonisessa näkökulmassa puolestaan onnellisuus on mielekkään elämän seurausta ja työ on yksi väline onnellisuuden saavuttamisessa. Työ antaa mahdollisuuden poistua mukavuusalueelta ja kehittää itseään. Jos työpaikan rakenteet eivät ole kunnossa ja kuormitusta kasvatetaan jatkuvasta talousteoriat mielessä, ihmiset voivat pahoin ja palavat loppuun. Siitä kärsii myös yrityksen talous. Hyvinvointi numeroiksi Hyvän ja kannustavan työilmapiirin positiiviset vaikutukset ihmisen työtehoon on todistettu useissa tutkimuksissa, mutta tutkimustuloksia ei ole hyödynnetty kunnolla työelämässä. Työpaikan johdolla on iso vastuu, sillä se määrää raamit ja välineet toiminnalle. Yrityksen johdon tehtävänä on toki huolehtia siitä, mitä jää viivan alle. Tarvitaan keinoja muuttaa hyvästä työilmapiiristä saatavat hyödyt selkeiksi numeroiksi. Työpaikan hyvän hengen merkitystä ei ole myöskään Hyvénin mukaan täysin ymmärretty. Palkitsemisjärjestelmät ovat usein rakennettu lyhytnäköisesti. Kuukauden työtekijä -palkinnot ja yksilöbonukset ovat hyviä esimerkkejä tästä. Vaikka työteho saattaa nousta hetkellisesti, aiheuttavat yhtä yksilöä esiin nostavat palkitsemisjärjestelmät pidemmällä aikavälillä kyräilyä ja huonontavat yleistä ilmapiiriä. Myös rahan motivoivaan vaikutukseen luotetaan liikaa. Tietyn pisteen jälkeen sen merkitys vähenee. Tutkimusten mukaan mahdollisuudet vaikuttaa työhön, saada asiallista palautetta ja johtamisen oikeudenmukaisuus saavat ihmiset sitoutumaan ja kehittämään itseään paremmiksi työssään. Asennetta voi opetella Johdon lisäksi jokaisella työntekijällä on suuri merkitys työpaikan ilmapiiriin. Kollegoiden välinen arvostus ja apu luovat verkoston, joka tukee koko yhteisöä. Erityisen tärkeä verkosto on muutostilanteissa. Tutkimusten mukaan työpaikan hyvä henki helpottaa muutostilanteita. Sekä myönteinen että kielteinen ajattelu ruokkivat itseään. Sekä myönteinen että kielteinen ajattelu ruokkivat itseään, eli jos työtekijä näkee kaiken negatiivisessa valossa, hän luo työpaikalle negatiivista ilmapiiriä, mikä huonontaa entisestään hänen työssä viihtymistään. Harva meistä kuitenkaan määrittelee itsensä juuri siksi henkilöksi, joka ajattelee negatiivisesti. Tämän vuoksi jokaisen olisi hyvä tarkistaa välillä asennoitumistaan asioihin. Ajattelumalleja voi myös opetella. Päivässä on paljon harmituksen aiheita, mutta niiden laittaminen oikeisiin mittasuhteisiin ja huumori auttavat jo paljon. Vaikka helposti tulee ajateltua, että muissa on vika, Hyvén korostaa ihmisen pystyvän vaikuttamaan ensisijaisesti omaan toimintaansa. Jos ympärillä on negatiivisia ihmisiä, älä provosoidu. Esimerkiksi stressaantuneena ihminen näkee asiat huonommassa valossa kuin normaalisti. Tarvittaessa on myös lupa suojautua, sillä negatiivinen ihminen kuluttaa muidenkin jaksamista. Näin sinä voit vaikuttaa työpaikkasi ilmapiiriin Tutki säännöllisesti omia ajatusmallejasi. Reagoitko asioihin usein negatiivisesti? Vaihda näkökulmaa. Olisiko harmituksen aiheessa myös jotain hyvää? Opettele suhtautumaan asioihin huumorilla. Mieti, miten hauskan tarinan tästä saa myöhemmin. Pidä tauko ja kävele korttelin ympäri. Se purkaa kehon stressihormoneja ja auttaa pääsemään irti kehää kiertävistä ajatuksista. Kiinnitä huomiota palautumiseesi. Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän tarvitset aikaa pysähtyä. Rytmitä päivät esimerkiksi lukemalla sähköpostia vain tiettyinä aikoina. Aivot tarvitsevat lepoa, ja stressi tuottaa negatiivisuutta. Hanki työlle vastapaino. Jokaiselle pitäisi olla työn lisäksi jotain, mikä lisää elämän mielekkyyttä. 6 7

5 PUHEENJOHTAJALTA Laske kannustinkarttumasi Eläke määräytyy sen mukaan, miten pitkään on ollut työelämässä. Iän myötä eläkettä ansaitaan enemmän, sillä karttumisprosentit ovat suurempia. Töissä olevalle vuotiaalle eläkettä karttuu 4,5 prosenttia vuotuisista työansioista tai YEL-työtulosta. Tätä kutsutaan kannustinkarttumaksi. Työeläke.fi-sivuston laskurilla voi kokeilla, miten kannustinkarttuma vaikuttaa oman eläkkeen määrään. Laskuri laskee, millaisia lisäyksiä eläkkeeseen tulee, jos jatkaa työntekoa 63 ikävuoden jälkeen. Laskuriin voi syöttää omat ikä- ja palkkatietonsa ja arvion siitä, kuinka monta vuotta jatkaa työelämässä täytettyään 63 vuotta. Tämän jälkeen laskuri kertoo, mikä juuri sinun kannustinkarttumasi olisi. Laskuri kertoo vain lisäyksen. Se ei laske, mikä koko eläkkeen määrä tulee olemaan. Kannustinkarttuman voi saada, jos ei työnsä ohella saa mitään lakisääteistä työeläket- Helppokäyttöinen laskuri kertoo, mikä juuri sinun kannustinkarttumasi olisi. teksti Mari Loikkanen tä. Osa-aikaeläke ja perhe-eläke eivät vaikuta kannustinkarttuman kertymiseen. Viiden vuoden työskentely 4,5 prosentin karttumalla vastaa 15 vuoden työskentelyä 1,5 prosentin karttumalla. Iän mukaiset karttumisprosentit Jos jatkaa työelämässä vielä 68 ikävuoden jälkeen, karttuneeseen eläkkeeseen maksetaan lykkäyskorotus. Se on 0,4 % lykkäyskuukautta kohti. Työntekoa ei tarvitse lopettaa eläkkeen saamiseksi. Työeläkettä karttuu iän mukaan seuraavasti: vuotiaalle 1,5 prosenttia vuosiansioista vuotiaalle 1,9 prosenttia vuosiansioista vuotiaalle 4,5 prosenttia vuosiansioista. Jos saat jo työeläkettä, työansioistasi karttuu uutta eläkettä 1,5 prosenttia. Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä työstä prosentti on kuitenkin iästä riippuva (1,9 tai 4,5). Lähde: Työeläke.fi Valtion palkkaliukuman rajoittamisesta Maan hallitus teki kehysriihessä lukuisia päätöksiä, joista monilla on heijastuksia myös Pardian sopimusaloille ja Pardian jäsenille. Hallitusta ei käynyt kateeksi sen valmistautuessa ikäviin sopeutustoimiin, joilla valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on tarkoitus kääntää laskuun. Hallitukselle voi lopputuloksen perusteella jakaa sekä ruusuja että risuja. Pardian näkökulmasta hallitus ansaitsee ruusuja 600 miljoonan euron kasvupaketin sisällyttämisestä kehyspäätöksiin. On erittäin tärkeää, että Suomessa käytetään kaikki mahdolliset keinot yksityisen sektorin kasvun ja työllisyyden tukemiseen. Risujakin on pakko jakaa, ja niitä on valitettavasti tällä kertaa jaettava ruusuja enemmän. Leikkauksia kohdistettiin monelle meidän aloistamme. Kelalta leikataan 10 miljoonaa euroa. Yliopistoindeksi puolitetaan ensi vuonna. Valtion virastojen määrärahoista nipistetään edelleen vuosittain 0,5 % lisää, vaikkakin tätä osittain kompensoidaan toimitilamäärärahojen indeksikorotuksilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta leikataan parin vuoden aikana vielä 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Valtion eläkerahastosta tuloutetaan ylimääräiset 500 miljoonaa euroa osittain kasvupakettiin ja osittain valtion velan maksuun. Nämä kaikki ovat ikäviä ja kipeitä ratkaisuja, jotka valitettavasti voivat johtaa myös henkilöstövaikutuksiin jäsentemme työpaikoilla. Sopimusalan määrärahatilanne ei saa vaikuttaa henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin. Ehkä erikoisin kehysriihen päätöksistä koskee kuitenkin valtion palkkaliukuman rajoitusta. Kehysratkaisun mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan työmarkkinoiden yleiselle tasolle. Tätä kirjoitettaessa päätös on valtioneuvoston valmistelussa. Virastoja tullaan ohjeistamaan valmistelun jälkeen, kuinka palkkaliukuman rajoitus käytännössä toteutetaan. Päätösluonnos, johon olemme päässeet tutustumaan, sisältää useita ongelmallisia kohtia myös palkkausjärjestelmäsopimustemme kannalta. Valtiolla sovittujen työ- ja virkaehtosopimusten mukaan palkkaliukumaa syntyy työtehtävien vaativuuden lisääntymisestä ja henkilökohtaisen työstä suoriutumisen parantumisesta. Periaate on selkeästi kirjattu myös valtion virka- ja työehtosopimuksen 10 pykälässä. Kyseisessä sopimusmääräyksessä todetaan vielä selkeästi, että sopimusalan määrärahatilanne ei saa vaikuttaa henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin. Tulemme valvomaan, että valtio työnantajana noudattaa ja kunnioittaa solmimiaan virka- ja työehtosopimuksia. Näihin sopimuksiin kuuluvat myös palkkausjärjestelmäsopimukset. Sopimusosapuolilla, edes valtiolla, ei ole koskaan oikeutta yksipuolisesti sanoutua irti solmimistaan sopimuksista. Myös nykyisellä sopimuskaudella niin vaativuuskuin henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointien tulee nousta silloin, kun näin on tosiasiallisesti käynyt. Niko Simola 8 9

6 työnkuva työnkuva Valvoja ja pelastaja Vesillä vastaan tuleva poliisi saa iloisemman tervehdyksen kuin kollegansa maissa. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Katja Almgren Suomessa poliisi toimii monenlaisissa ympäristössä. Poliisin voi nähdä liikkumassa muun muassa autolla, polkupyörällä, veneellä, vesijetillä, moottoripyörällä, skootterilla, moottorikelkalla tai hevosella

7 työnkuva työnkuva Moni on lähtenyt merelle niin innoissaan, että menoveden määrä on jäänyt tarkistamatta. Venepoliisi, vanhempi konstaapeli Petri Ylönen, 52, on huomannut, että ihmiset suhtautuvat poliisin läsnäoloon suopeammin vesillä kuin esimerkiksi maantieliikenteessä. Vaikka olemmekin valvova viranomainen, niin paljon työaikaa menee juuri opastamiseen ja auttamiseen. Siksi venepoliisia tervehditään merellä kättä heilauttamalla - ei yhdellä sormella, kuten näkee aina silloin tällöin autopartiossa olevia tervehdittävän. Maakravusta merelle Ylönen on ollut 25 kesää venepoliisina. Ennen tätä hänen vesillä liikkumisensa oli rajoittunut risteilyihin ja soutuveneeseen. Hän aloittikin poliisislangilla ilmaistuna kansipoikana. Tämä tarkoittaa muista tehtävistä tulevaa, avustavaa poliisia. Aluksi minun piti olla vain yksi kolmen viikon jakso, maksimissaan kaksi. Päädyin kuitenkin siirtämään kesälomani syksyyn, että sain olla koko kesän vesillä. Ennen venepoliisiksi ryhtymistä Ylönen ehti kokeilla hyvin erilaisia virkatehtäviä. Nuorena poliisina hän toimi ensin jalkapartiossa, sitten poliisin hälytysosastolla. Kun se lakkautettiin, hän siirtyi partiomieheksi koirapoliisiin. Allergiaoireet ja perhe-elämää vaikeuttaneet työajat saivat Ylösen siirtymään liikennepoliisiin. Siellä kurssikaveri houkutteli kokeilemaan myös venepoliisin työtä. Moni kurssikaveri on ollut yhdessä tai muutamassa tehtävässä koko työuransa ajan. Olen iloinen, että isossa talossa olen voinut vaihtaa näin erilaisista tehtävistä toisiin. Petri Ylönen kertoo alkoholin suhteen Helsingin edustan vesillä valistuksen purreen ja menon paljon siistiytyneen. Parin kansipoikakesän jälkeen Ylönen päätti hakeutua kolmen viikon mittaiselle venepoliisikurssille. Kun yksi venemiehistä jäi eläkkeelle, Ylönen valittiin hänen paikalleen. Siitä lähtien hän on partioinut joka kesä Helsingin seudun vesistöjä. Meri haastaa ja palkitsee Meri haastaa, mutta toisaalta luonnon läheisyys ja sen ilmiöt ovat Ylösen mielestä paras osa työtä. Jokainen vesilläliikkuja tietää, kuinka kauniita auringonnousut ja -laskut ovat merellä. Eniten venepoliisia työllistää häiriökäyttäytymisestä tehdyt ilmoitukset. Ne voivat koskea vaikka vesiskootteria, jonka edestakainen ajo on saanut mökkiläiset hermostumaan. Tai mökkiviikonloppua viettämään on lähtenyt kaveriporukka, joka häiritsee juhlinnallaan lähialueen muita mökkiläisiä. Hyvällä säällä liikkeellä on ruuhkaksi asti veneitä. Lämpö aiheuttaa myös sen, että kaikilla korkki ei pysy kiinni ruorissa ollessa. Tosin alkoholi ei ole Ylösen mukaan enää Helsingin edustan vesillä samanlainen ongelma kuin aikaisemmin. Sen sijaan päänvaivaa tuottavat puutteelliset merenkulkutaidot. Luotetaan liikaa sähköisiin apuvälineisiin navigoinnissa. Jos ne eivät toimi, kaikki eivät osaa enää suunnistaa paperisen merikartan avulla. Testaamme myös välillä, onko vene kuljettajansa hallinnassa. Pyydämme esimerkiksi kipparia ajamaan kiinni veneemme kylkeen lisäkeskustelua varten. Aina tämä ei onnistu. Myös hieman yllättävä on yleisin pelastustehtävä: moni on lähtenyt merelle niin innoissaan, että menoveden määrä on jäänyt tarkistamatta. Silloin alus otetaan hinaukseen ja viedään lähimpään turvasatamaan, josta vapaaehtoinen meripelastus hakee sen. Jos tehtävät sallivat, niin venepoliisi hinaa aluksen itse tankille asti. Iso alue, pieni miesvahvuus Vaikka venepoliisi partioi pääsääntöisesti Helsingin edustalla, alue on laaja: aina Porkkalasta Porvoon saaristoon. Merellisiä tehtäviä venepoliisi hoitaa noin 650 purjehduskauden aikana. Silti venepoliisin kokonaisvahvuus on alle kymmenen. Kun Ylönen aloitti venepoliisina, määrä oli melkein tuplat. Vähäisen miehityksen vuoksi työvuorot on painotettu niin, että vesillä ollaan kuten veneilijätkin eli iltapainotteisesti. Työpäivä on kaksitoistatuntinen, mutta koko aikaa ei olla vesillä. Jos ei ole hälytystä, ensin veneen ja omat varusteet tarkastetaan. Sitten tutkitaan, onko esimerkiksi jotain yleisötapahtumia, mitkä pitäisi ottaa huomioon. Yleensä partioimme kolmesta neljään tuntia esimerkiksi itäisellä alueella, käymme tauolla syömässä ja sen jälkeen toinen samanlainen partiointilenkki läntisellä puolella. Käymme myös saarissa jalkapartiossa. Hälytykset tietenkin aina muuttavat päivää. Joka kevät myös useampi poliisi kyselee mahdollisuutta tulla kesäksi kansipojaksi. Kaikille olemme sanoneet, että olette tervetulleita, kunhan saatte omasta yksiköstän- Suomen Poliisi järjestöjen Liitto (SPJL) ne luvan. Valitettavasti miesvahvuus on joka paikassa nykyään niin pieni, että aniharva on loppujen lopuksi päässyt meille työkierrolle. Kaksi erilaista toimistoa Työskentelyolosuhteet on pyritty tekemään veneessä mahdollisimman hyviksi. Istuimessa on jousitus ja iskunvaimennus aivan kuten rekassa, ja ohjaamo on rakennettu niin, etteivät sisä-äänet nouse liikaa. Hyvistä istuimista huolimatta selkä on jatkuvan tärinän vuoksi kovilla. Venepoliisin purjehduskausi loppuu lokakuun lopussa tai marraskuun alussa. Varsinkin syysmyrskyjen aikana on mietittävä, miten kauas avomerelle kannattaa lähteä, sillä varsinkin kova tuuli tekee veneilystä hyvin haastavaa. Talvisin venepoliisit siirtyvät takaisin maalle ja työskentelevät esimerkiksi liikennepoliiseina. Ylösen talvityöpaikka on Pasilassa Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskus, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu liikenteen sujuvuuden varmistaminen ja liikennevalojen ohjaaminen. Kun kevät saapuu, vaihtuu keinovalotoimisto ja kymmenet seurantaruudut taas raikkaaseen meri-ilmaan ja kauniisiin auringonnousuihin ja -laskuihin. Jäsenmäärä (joista miehiä 59 % naisia 41 %) Jäsenyhdistyksiä 85 Aluetoimikuntia 11 Jäsenistö koostuu poliisimiehistä, poliisilaitosten kansliahenkilöstöstä, oikeushallinnon ammattilaisista sekä hätäkeskusvirkailijoista. Pardian suurin jäsenjärjestö 12 13

8 LAKINURKKAUS LAKINURKKAUS Sananvapaus ja lojaliteettivelvoite Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkeli toiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, Lakinurkkaus, Ratamestarinkatu 11, Helsinki tai lakimiesten sähköposti osoitteisiin PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, medlemssidor Tolkning av lag och avtal. Työntekijän sananvapaus ja sitä rajoittava lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan on todella haastava ja mielenkiintoinen aihe. Työntekijällä on toisaalta perustuslailla turvattu sananvapaus, jonka mukaan jokaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Toisaalta työntekijää sitoo lojaliteettivelvoite eli työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta saattaa olla seurauksena työsuhteen päättäminen. Lojaliteettivelvoitteen rajat suhteessa sananvapauteen on tällä hetkellä myös hyvin ajankohtainen aihe. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut melko hiljattain kaksi ratkaisua koskien työntekijän sananvapauteen puuttumista. Suomessa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut ratkaisun, jossa katsoi Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n loukanneen kahden työntekijänsä sananvapautta. Toinen työntekijä oli saanut varoituksen oltuaan asiantuntijana eduskunnan talousvaliokunnassa. Toista oli kielletty lähettämästä turve-energiaa koskevaa mielipidekirjoitusta lehteen. Myös työtuomioistuin on ottanut kantaa tuoreessa ratkaisussaan (TT: ) työntekijän sananvapauteen ja sitä rajoittavaan lojaliteettivelvoitteeseen (katso esimerkki 1). Työtuomioistuin katsoi puolestaan ratkaisussaan, että työntekijä oli toiminnallaan rikkonut lojaliteettivelvoitetta ja siten työnantajalla oli perusteet päättää työntekijän työsuhde. Oikeuskirjallisuuden mukaan työntekijän tulisi lojaliteettivelvoitteensa johdosta pidättäytyä paikkansa pitämättömistä ja yrityksen kannalta kielteisistä lausunnoista. Lisäksi on katsottu, että työpaikkaa ja työsuhdetta koskevien tietojen julkistamisella työntekijä voi rikkoa lojaliteettivelvoitettaan, jos tietoja julkistettaessa menetellään sopimattomasti tai tiedot ovat sekä virheellisiä että vahingoittavat työnantajaa. Toisaalta oikeidenkin tietojen julkaiseminen voi vahingoittaa työnantajaa, mutta ei anna työnantajalle oikeutta päättää työntekijän työsuhdetta. Työntekijällä on oikeus kritisoida työnantajaa, mutta sillekin on tietyt rajat. Mikä sitten on sellaista kirjoittelua, johon meille jokaiselle on turvattu oikeus perustuslailla ja mikä sellaista työantajaa selkeästi vahingoittavaa kirjoittelua, jolla voidaan katsoa rikottavan lojaliteettivelvoitetta? Kysymykseen on todella vaikeaa antaa mitään yksiselitteistä vastausta, mutta yllä olevista oikeuskirjallisuuden näkemyksistä saa hyviä ohjeita. Lisäksi kannattaa käyttää aina omaa tervettä harkintaa. Työntekijällä on oikeus kritisoida työnantajaa, mutta sillekin on tietyt rajat. Esimerkki1 Työtuomioistuimen ratkaisu (TT: ) Kaupungin energiayhtiön käytönvalvojana työskennellyt työntekijä oli kaupunginvaltuuston jäsenille lähettämässään kirjelmässä käsitellyt kaupungin omistaman yhtiön toimintaa ja merkittävän sopimusluonnoksen ehtoja erittäin kriittiseen sävyyn. Useat asiasta julkaistut saman sisältöiset lehtikirjoitukset olivat perustuneet työntekijän haastatteluihin. Kun mielipidekirjoittelua oli jatkettu vielä sen jälkeen, kun valtuusto oli hyväksynyt sopimuksen, kirjoituksen tarkoituksena oli ollut työnantajan arvosteleminen ja vahingoittaminen. Varoituksen antamisen jälkeen julkaistut työntekijän mielipidekirjoitukset olivat kehittyneet sisällöltään vielä epäasiallisemmiksi. Kirjoituksissa oli käytetty epäasiallista kieltä ja annettu työnantajan toiminnasta virheellinen kuva. Työntekijän menettelystä oli näytetty aiheutuneen yhtiölle haittaa ja vahinkoa. Työntekijä oli toiminnallaan rikkonut työnantajan ja työntekijän sopimussuhteessa edellytettävän luottamuksen ja siihen liittyvän lojaliteettivelvollisuuden. Työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava syy työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. Esimerkki 2 EIT:n tuomio jutussa Heinisch v. Saksa ( ) Valittaja oli sairaanhoitaja, joka toimi hoitajana vanhusten hoitokodissa. Hän oli useaan otteeseen huomauttanut työnantajalle henkilökunnan vähäisyydestä ja siitä johtuvasta puutteellisesta hoidosta. Valittaja teki rikosilmoituksen törkeästä petoksesta, koska laitoksen hoitotaso ei vastannut mainostettua korkeaa laatua. Lisäksi valittaja jakoi myös tiedotetta hoitokodin tilanteesta sen asuntolaan. Valittajan työsuhde purettiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin arvio, että Saksa oli loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaa (sananvapaus) ja tuomitsi valittajalle hyvitystä euroa. Katja Heikkilä Pardian neuvottelupäällikkö Vuorotteluvapaalain muutokset etenevät Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen eikä siltä voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennetaan. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle Muutosten on tarkoitus tulla voimaan Lakiesitys liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Vuorotteluvapaauudistus toteutetaan kolmikantaisen esityksen ja hallituksen linjauksen pohjalta. Vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja on sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä. Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei koske alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos työntekijä on tehnyt sopimuksen vuorotteluvapaasta ennen muutosten voimaantuloa ja aloittaa vapaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuorotteluvapaan kesto olisi jatkossa kalenteripäivää. Vapaan saa edelleen käyttää, miten haluaa. Tulevaisuudessakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä viiden työssäolovuoden jälkeen. Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % työttömyyspäivärahasta. Jos vuorotteluvapaan alkaessa on vähintään 25 vuoden työhistoria, vuorottelukorvaus on 80 % työttömyyspäivärahasta. Lain vaikutuksia arvioidaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Arviointi tehdään yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Lähde:

9 Henkilöstövähennyksiä turha pelätä Valtiosihteeri Sari Raassina uskoo Asiakaspalvelu hankkeen palveluverkoston olevan väliaikainen ratkaisu. tuksia siitä, mitä kaikkea palvelupiste voi tarjota, Raassina innostuu. Hän toivoo, että eri toimijat kehittävät toimintaansa siten, että asiakaspalvelu saadaan mahdollisimman joustavaksi. Hallintokuntien asiantuntijuus käyttöön Asiakaspalvelupisteissä palvelee virkailija, jolla on yleisluontoiset tiedot edustamistaan palveluista. Toisaalta usean virkailijan pisteissä voi työskennellä jonkin hallinnonalan asiantuntija. Jos asiantuntijaa ei ole, häneen saadaan yhteys vaikkapa videoneuvottelulla. - Tavoitteena on, että asiakaspalvelija voisi saattaa loppuun asiakkaan palvelutarpeen. On myös paljon niitä, jotka tarvitsevat usean eri hallinnonalan palveluita. Valtiosihteerin mukaan valtionhallinnon eri virastojen erityisosaamista pyritään hyödyntämään asiakaspalvelun laadun ja saavutettavuuden parantamiseksi. Henkilöstövähennykset eläköitymisen kautta Vaikka valtionhallinto on muutenkin suuressa rakennemuutoksessa, Raassinan mukaan henkilöstövähennyksiä on turha pelätä Aspa-hankkeen yhteydessä. - Valtionhallinnosta eläköityy tulevina vuosina valtava määrä työntekijöitä. Tästä palvelukonseptista koituvat henkilöstövähennykset ovat aika vähäiset. Esimerkkinä hän mainitsee Verohallinnon, jossa vähentämistarpeen arvioidaan olevan 24 työntekijää. - Väitän, että suurempia muutoksia tapahtuu viranomaisten sisäisen toiminnan kehittämisestä ja sen muutoksista. Raassinan mukaan valtionhallinnon työntekijäjärjestöjä on kuultu suunnitteluvaiheessa. Hän ymmärtää muutostilanteen vakavuuden. Järjestöjen ei hänen mielestään tarvitse pelätä esimerkiksi resurssihajaannusta. - Yritämme kannustaa työntekijöitä tuomaan esille hyviä ideoita. teksti Tiina Tenkanen / UP kuva Jarno Melay Hallitusohjelman mukaisen Asiakaspalvelu 2014 (Aspa) -hankkeen yhteispalvelupisteverkoston rakentaminen etenee loppuvuonna neljä kuukautta kestävään pilotointiin. Verkoston asiakaspalvelupisteissä tarjotaan sekä kuntien että valtionhallinnon palveluita. Tavoitteena on yhden luukun palvelumalli. Pilotoinnissa testataan teknisten järjestelmien soveltuvuutta, kartoitetaan asiakaspalveluhenkilöstön koulutustarvetta ja osaamisen tasoa, valtiosihteeri Sari Raassina kertoo. Valtiosihteerin mukaan nyt toimivista yhteispalvelupisteistä on kerätty järjestelmää arvioivaa tietoa. Syksyllä hiotaan uusien palvelupisteiden käytännön asioita. Vuoteen 2019 mennessä Aspa-hankkeen palvelupisteverkoston on määrä kattaa koko Suomi. Kaksi ja puoli vuotta suunniteltu hanke etenee pilotoinnin jälkeen portaittain, maakunta maakunnalta. Tällä hetkellä suunnitelmissa on 144 kunnan ylläpitämää asiakaspalvelupistettä. - Ei ole tarkoitus synnyttää päällekkäisiä rakenteita, vaan fuusioida nykyiset ja uudet asiakaspalvelupisteet, Raassina toteaa. Palvelut kaikkien ulottuville Työntekijäjärjestöt ovat kritisoineet asiakaspalvelupisteiden perustamista aikana, jolloin virastot voimakkaasti siirtävät palvelujaan verkkoon ja tähtäävät sähköiseen asiointiin. - Yhteiskunnassa on aina niitä, jotka eivät kykene tai eivät halua käyttää sähköisiä palveluita. Yhteispalvelupisteet takaavat heillekin palvelut, Raassina perustelee hanketta. Tosin hän arvioi, että asiakaspalvelupisteet ovat mahdollisesti väliaikainen ratkaisu. Sähköisten palvelujen ja teknisten innovaatioiden kehitystä on mahdotonta ennustaa. - Näen, että vuonna 2030 asiakaspalvelua vaativia ihmisiä on kovin vähän. Toisaalta emme tiedä, kuinka nopeaa sähköisen maailman kehitys ja siihen siirtyminen on. Kustannukset heittelevät Aspa-hankkeen kustannukset ovat herättäneet kummastusta. Alkuvaiheen 97 miljoonasta eurosta kustannusarvio on pudonnut noin kuuteen miljoonaan euroon. - Kun peruskustannus eli palvelupisteen ylläpito jaetaan toimijoiden välillä, se on pienempi kuin viraston oman asiakaspisteen ylläpito, Raassina selittää. Hän uskoo säästöjen löytyvän jokaisen hallinnonalan omien asiakaspalvelupisteiden lopettamisesta. - Toinen asia on se, mitä asiointikäynti maksaa. Ilmaista järjestelmää ei ole, Raassina muistuttaa. Hän korostaa, ettei Aspa-hankkeesta kuitenkaan ole tarkoitus tulla kalliimpaa kuin nykyisestä ratkaisusta. Enemmän kuin yksi virkailija Yhteispalveluverkoston palvelupisteet on suunniteltu erikokoisiksi. Raassinan mukaan muutamat asiakaspalvelupisteet pärjäävät yhdellä virkailijalla, mutta keskimäärin palvelupisteisiin on budjetoitu enemmän kuin yksi henkilötyövuosi. - Henkilöstö koostuu varmaankin sekä kunnan että valtionhallinnon puolelta. On tärkeää käydä nämä asiat henkilöstön kanssa läpi. Jos kunnan tai valtion palvelujen neuvontatyöt eivät työllistä virkailijaa kokopäiväisesti, Raassina uskoo työtä kuitenkin löytyvän. - Pienet kunnat ovat aika luovia näissä asioissa. Tässä haetaan myös innovatiivisia aja- Valtiosihteeri Sari Raassina ei usko Aspa-hankkeen vievän valtionhallinnosta työpaikkoja

10 Kallis, turha, vanhanaikainen Kirsi Huhtamäki, VeroVL: Väki vähenee Viisi haastateltua Pardian jäsenjärjestön puheenjohtajaa pitää Asiakaspalvelu hanketta lähes yksimielisesti turhana. teksti Tiina Tenkanen / UP Antero Aaltonen Eija Tuutti, THHL: TE-toimistojen oma kehitys kärsii Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton puheenjohtaja Eija Tuutti uskoo Asiakaspalvelu hankkeen huonontavan asiakaspalvelua. - Asiakaspalvelun laatu heikkenee, sillä palvelupisteet tuovat yhden lisäportaan asiakkaille. Todellista palvelua ei niistä saa, koska kyse on lähinnä neuvonnasta sähköisten palvelujen käytössä, Tuutti arvioi. Palvelupisteestä voidaan varata videoneuvotteluaika TEvirkailijalle tai sitten virkailija tulee ajanvarauksella TE-toimistosta palvelupisteeseen palvelemaan asiakasta, esimerkiksi haastattelemaan. Tuutti sanoo, että henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta olisi tärkeää, että virasto saisi itse määritellä, kuinka monessa yhteisessä palvelupisteessä on tarpeellista olla mukana. - Meitä kiinnostaa palvelun tarjoaminen siellä, missä TEpalvelupisteet on lakkautettu tai vaarassa lakkauttaa. Tuutin mukaan Aspa-hanke ajaa lakisääteisesti sellaisiin palveluihin, joihin TE-hallinnolla ei ole tarvetta. - Aspa-toimipaikkaverkosto maksaa niin paljon, ettei hallinnonalan omaan kehittämiseen ole enää rahaa. Tulkitsemme hanketta siten, että pitkällä tähtäimellä TE-toimistoja ajetaan alas. Sari Jokikallaksen kotialbumi Sari Jokikallas, ProUnioni: Vanhanaikainen jo syntyessään ProUnionin puheenjohtaja Sari Jokikallas pitää hankkeessa muotoiltua käyntiasioinnin palvelumallia vanhanaikaisena jo syntyessään. - Tässä vastataan tarpeeseen, jolle olisi voinut olla laajaa kysyntää 20 vuotta sitten, Jokikallas toteaa. Hän kummastelee mittavaa palvelupisteverkostohanketta aikana, jolloin valtiolla ollaan vauhdilla siirtymässä puhelinpalveluun ja sähköisiin palveluihin. Asiointipalvelujen kysyntä jää näin ollen aina vain vähäisemmäksi. - Toimipisteen virkailijan työpäivään pitäisi sisällyttää muutakin työtä, jotta se täyttyisi, Jokikallas arvioi. Useammin käytetyille kunnan palveluille puheenjohtaja arvioi olevan henkilökohtaista asiointitarvetta. - Valtion osallistuminen yhteiseen asiakaspalveluun pitäisi jatkossa hoitaa sopimusperusteisesti, niin kuin tähänkin saakka. Jokikallas ehdottaa, että voimakkaammalla tulosohjauksella palvelujen saatavuus voitaisiin varmistaa niillä alueilla, joissa palvelut ovat heikot. - Lakisääteisesti, mutta ilman todellista kysyntää perustettavat asiointipisteet tekevät järjestelmästä jäykän ja kankeasti reagoivan. Katja Almgren Yrjö Suhonen, SPJL: Epäluotettavia kustannusarvioita Puheenjohtaja Yrjö Suhonen Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:stä uskoo asiakaspalveluhankkeen olevan ylimääräinen menoerä. - Turhaa lisäkulua on tulossa. Kustannukset tapaavat tällaisissa hankkeissa nousta arvioitua korkeammiksi. Suhosta arveluttaa kustannusarvion luotettavuus. Ensin hankkeen arvioitiin maksavan noin 90 miljoonaa, nyt puhutaan noin kuuden miljoonan kustannuksista. - Tämäkin saa epäilemään koko hankkeen uskottavuutta. Suhosen mukaan yhteisiin palvelupisteisiin pakottamisessa on vaara, että poliisi joutuu lopettamaan joitakin palvelupisteitään. Poliisin oma henkilökunta joutuisi hoitamaan lupa-asiat poliisiasemilla yhteisistä palvelupisteistä huolimatta. Poliisi on muutenkin organisaatiomuutoksen keskellä. Ajokorttiasiat siirtyvät vuonna 2015 Trafille. Lisäksi on meneillään passilain muutos, joka mahdollistaa passin hakemisen sähköisesti. Suhonen uskoo kehityksen johtavan siihen, että poliisin asiakaspalvelusta vähennetään työvoimaa. - Alan kyllästyä jatkuviin organisaatiomuutoksiin. Tämä on pakkovaltaa, jossa pakotetaan muutoksiin. Henkilöstö on se, joka loppupeleissä kärsii. Studio Onni Studio Onni Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki on huolestunut henkilöstön työpaikoista. - Laskelmien mukaan osa Verohallinnon työpaikoista olisi vaarassa, jos Aspa-hanke toteutuu suunnitellussa muodossaan, Huhtamäki toteaa. Hän pahoittelee, että hanke vie resursseja pysyvästi. - Lähinnä valvontatehtäviin ja henkilöverotusyksikköön kohdistuvana supistuksena tämä merkitsisi myös 100 miljoonan euron verotulojen välitöntä menetystä. Huhtamäki arvioi Verohallinnon joutuvan vähentämään voimia palveluista, joille on jatkuva kysyntä. Raharesursseja joudutaan siirtämään kunnan tarjoamaan pintapuoliseen palveluun. - Periaatteessa yhden luukun palvelupiste on hyvä idea, mutta sitä toteuttamaan tarvitaan Verohallinnon henkilöstöä. Syksyllä alkavassa pilottivaiheessa Verohallinto joutuu sulkemaan asiakaspalvelupisteensä Mikkelistä ja Paraisilta. Virkoja ei kuitenkaan lakkauteta eikä työntekijöitä siirretä muualle. - Näen yhteiset palvelupisteet asiakaspalvelun heikentymisenä. Ne eivät edistä vaivattomuutta, Huhtamäki toteaa. Verohallinnon oma asiakaspalvelu panostaa sähköisen asioinnin sujuvuuteen sekä ennakoivaan neuvontaan ja ohjaukseen. Heli Martinmäki, Kelan toimihenkilöt: Päällekkäisyydet haittaavat Kelan toimihenkilöiden puheenjohtaja Heli Martinmäki aprikoi uusien asiointipisteiden rakentamisen mielekkyyttä. - Suurena huolena on, muodostavatko yhteiset palvelupisteet päällekkäisiä ja kustannuksia lisääviä rakenteita nykyisten yhteispalvelupisteiden päälle. Hän näkee erityisesti pienten paikkakuntien hyötyvän yhteisistä asiakaspalvelupisteistä. Arvioiden mukaan palvelupisteiden asiakaskäynnit olisivat 70-prosenttisesti Kelaa koskevia. Jo nyt Kelalla on kattava, vajaan 200 toimipisteen asiointiverkosto. - Lisäksi Kela on mukana sadassa yhteispalvelupisteessä sopimuspohjaisesti. Loppuvuoteen sijoittuva hankkeen pilotointi ei Martinmäen mukaan anna oikeaa tietoa Kelan asiakkaiden palvelutarpeesta, sillä marraskuu on Kelan asiakaspalvelussa hiljaisinta aikaa. - Kiireisin aika on alkuvuodesta, kun asiakkaat hakevat etuuksia toimeentulonsa tueksi. Alkusyksystä saapuvat puolestaan opintotukihakemukset. Neljän kuukauden pilotointi on puheenjohtajan mielestä liian lyhyt näin mittavalle hankkeelle. - Vuosi ainakin tarvitaan

11 Risteilyllä fiiliksen mukaan! 1400 pardialaista nautti huvista ja hyödystä Itämeren aalloilla huhtikuuta. teksti ja kuvat Pardian viestintä Päivi Hämäläinen (Yksityiset maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistotekniset YMT ry) ja Ulla Mikkanen (Maanmittauslaitoksen tekniset MATE) lähtivät reissuun hyvällä asenteella. Aiomme voittaa risteilyn arpajaisten pääpalkinnon eli viikon matkan Italiaan kahdelle yhdessä lähdetään matkaan. PlusMiinus30- toimintaryhmän show on jo löydetty ohjelmasta, joten sitä aiotaan katsoa. Näyttelyosastolle on myös asiaa ja maanantaina olisi tarkoitus käydä happihyppelyllä Tallinnassa. Miettimisaikaa ei koulutuspäällikkö Seija Moilasen vetämällä kyselytunnilla Simolalle annettu. Tärkeää rentoutua Pardian puheenjohtaja Niko Simola toivotti jäsenristeilyn osanottajat tervetulleeksi laivaan. Pardian puheenjohtajana olen erittäin iloinen, että perinteinen jäsenristeily on säilyttänyt hienosti suosionsa ja olette saapuneet jälleen kerran sankoin joukoin mukaan. Laiva on lastattu runsaalla 1400 pardialaisella, järjestöaktiivilla ja henkilöstön edustajalla sekä aktiivisilla jäsenillä. Risteilypalautteesta poimittua: SASKin elokuvat ehdottomasti parasta antia risteilyllä! Hienoa, että Pardia on liittynyt siihen mukaan. Kiertävä kitaristipari ilahdutti myös, kiitos heille. Oleellinen osa risteilyä on tietysti rentoutuminen. Pardian risteilyllä onkin oiva mahdollisuus ladata akkuja arjen varalle. Simola kehotti osanottajia poimimaan ohjelmasta mieleisensä asiat, kokeilevan rajojaan karaokessa ja tanssivan viihdyttävän musiikin tahdissa. Simola esitti myös sateisena lähtöiltana toiveen, että jos vielä tuulet olisivat suotuisia, niin eiköhän virkistävälle yhdessäolollekin olisi oivalliset puitteet. Kysymyksiä puheenjohtajalle Risteilyn osanottajat saivat esittää puheenjohtaja Niko Simolalle kysymyksiä, joihin hän vastasi paluumatkalla. Kyselijöitä kiinnosti muun muassa puheenjohtajan ja perheenisän roolin yhteensovittaminen. Tiesin jo ennakkoon, että se tulee olemaan haastavaa, kun esimerkiksi matkustamista on paljon. Mutta sovitellen siitä on selvitty. Puheenjohtaja siirtyy lapsia harrastuksiin kuljettavaksi isäksi aina mahdollisuuksien mukaan. Eräs risteilijä kuvasi suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa kurjistuvaksi hyvinvointi-suomeksi. Jos tapahtuisi ihme ja Simolalla olisi kaikki valta käynnistää uuden hankkeen, niin mikä tuo hanke olisi? Simola toivoi, että julkisen sektorin arvostus nousisi siihen, mihin sen kuuluu olla. Suomi on menestynyt viime vuosina poikkeuksellisen hyvin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Kuulemme usein, että Suomi menestyy erilaisissa hyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa siitä huolimatta, että meillä on laaja julkinen sektori. Olisi jo aika kaikkien myöntää, että Suomi menestyy näissä vertailuissa juuri siitä johtuen, että meillä on hyvin toimiva julkinen sektori. Suomalaiset ovat osaavia, luotettavia ja työlleen omistautuneita ja juuri tästä syystä yhteiskunta toimii. Tähän tarvitsemme hyvää valtionhallinnon henkilöstöä. Pidetään siis huoli siitä, että suomalaiset virkamiehet jaksavat tärkeässä työssään ja kokevat olevansa yhteiskunnan tärkeitä tukipilareita. Ja lopulta Simola pelasi Pujottele työelämässä tietovisaa. Jatkossa hän varmaan muistaa, että valtion virka- ja työehtosopimus ei tunne kaivuurahaa! Eläkkeelle kuten Strömsössä? Ilari Rantala luennoi laivalla eläkkeelle jäännin haasteista. Moni haaveilee eläkkeestä kymmeniä vuosia, mutta kun aika alkaa olla käsillä, aiheesta tuleekin vaikea. Työelämässä on koko ajan muutosta, mutta kun lähtee eläkkeelle, muutos loppuu. Se ei Rantalan mukaan kuitenkaan tarkoita, että pitäisi ajatella, että tässä tämä nyt oli. Ei muuten ole. Olen muutaman vuoden mutustellut George Elliotin mietelausetta Koskaan ei ole liian myöhäistä tulla siksi joksi haluat tulla. Se tuntuu yhä riemastuttavammalta. Rantalan mukaan eläkkeelläkin elämä jatkuu ja heittää uusia haasteita eteen. Tärkeintä on tarttua niihin. Valmistaudu muutokseen Eläkkeelle jäämisen ensimmäinen ja rankin vaihe on valmistautuminen. Yksinkertaisimmillaan se on Rantalan mukaan eläkepapereiden lähettäminen ja päätöksen hakeminen. Käytännössä siihen kuitenkin liittyy kolme suurta muutosta eli raha, sosiaaliset verkostot, ajankäyttö ja yksi kysymys: kuka minä olen. Näihin kaikkiin pitäisi varautua. Kuukausitulojen vähenemistä moni on miettinyt etukäteen, mutta työn loppuminen yllättää: sekä ystävyyssuhteista että ajankäytöstä on otettava itse vastuuta. Myös oma rooli on mietittävä uudelleen. Myös parisuhde saattaa joutua koetukselle. Kun viimein on yhteistä aikaa, saattaa käydä niin, että puolisoilla on hyvin erilainen kuva siitä, miten aika tulisi käyttää. Saattaa käydä myös niin, että yhteistä keskusteltavaa ei vuosien jälkeen olekaan. Rantala rauhoittelee, että kyse ei ole mistään mahdottomista ongelmista, vaan suurin osa vastauksista haasteisiin on jo olemassa omassa päässä. Ne pitää vain saada sieltä käyttöön. Keskustelu ja asioiden miettiminen vaikka paperilla auttaa. Rantala valmentaa eläkkeelle pian siirtyviä. Minun tehtäväni on kysyä niitä tyhmiltäkin tuntuvia kysymyksiä, jotka auttavat saamaan vastaukset ulos

12 Laivalla herätti myös huomiota hulvaton smurffijoukko. Kyse ei ollut tilatusta ohjelmanumerosta, vaan Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n Kaakkois-Suomen piiriyhdistyksestä. He olivat päättäneet muistaa smuffeina ja smuffilla juuri eläkkeelle jäämässä olevaa pääluottamusmies Ritva Weckströmiä. Posetiivari Markku Savijärvi viihdytti ja samalla keräsi tukea uutta lastensairaalaa varten. Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen Hannele Määttä, Sisko Pöllänen, Raija Anero ja jo eläkkeellä oleva Terttu Paja kaivoivat kaikki kukkaroaan hyvää tarkoitusta varten. Risteilyohjelmassa oli jokaiselle jotakin! Pardian yhdeksännellä jäsenristeilyllä oli tarjolla perinteistä risteilyohjelmaa ja jotakin uutta. Vastauksia juridisiin ongelmiin sai Pardian lakiklinikalta, jossa Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen ja neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä vastasivat jäsenten kysymyksiin. Ohjelmassa oli myös Pardian ja Pardian yhteistyökumppaneiden esittelyt näyttelyosastolla. Näyttelyosasto keräsikin tänä vuonna runsaasti kävijöitä. Pardian infotiskille piti palauttaa arvontalipuke, jolla otti osaa muun muassa viikon etelänmatkan arvontaan. Maanantaiaamuna aamuvirkut lähtivät Tallinnan vanhaan kaupunkiin ohjatulle kävelyretkelle. Sen jälkeen oli tarjolla keilailua. Oppaana toimi Pardian asiamies Esko Pallaspuro. Pardia on varsin tuore jäsen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKissa, joka on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKin viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen näytti laivalla kaksi dokumenttielokuvaa, jotka varmasti herättivät tunteita. Ay-liikkeellä on vielä töitä maailmassa, jotta myös teinityttöjen Jasminin ja Lipingin työpäivät lyhenevät kiinalaisessa farkkutehtaassa edes siedettäviksi. Esko Pallaspuro Monet matkustivat risteilylle tilauskuljetuksissa. Matka oli pitkä. Matkanjohtajat tai linja-auton kuljettajat jakoivat heidän risteilykuorensa satamassa. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn ryhmän kuorien jaosta vastasi Raija Hagman. Hän kertoi, että risteilyllä on ennätyksellisen paljon stekalaisia, mutta muutama olisi vielä mahtunut järjestön varaamille paikoille. Kaksi kitaraa eli Kalle Lehmus ja Juha-Matti Kemppinen olivat varsin suosittuja, sillä kukapa ei ilahtuisi, jos ruokailun ohella saisi kuulla juuri hänelle suunnatun serenadin? Turun Maanmittauslaitoksen matelaiset Helena Koskinen ja Merja Hakamäki hehkuttivat musisoijien lisäksi myös koko risteilyä. On hienoa, että tällaisia yhteisristeilyjä järjestetään: ne kasvattavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jäseniä on paljon niin eri aloilta! 22 23

13 Työpaikka on paras paikka oppia uutta Harjoittele opitun tuomista osaksi omaa työtä jo etukäteen. Työelämässä muutokset voivat olla nopeita, ja jokaisen työtä tekevän on uudistuttava, kun työnkuva monipuolistuu. Miten uutta osaamista voi hankkia työn ohessa? teksti Riikka Räsänen / Markkinointi-instituutti kuva Markkinointi-instituutti Perinteisesti ajatellaan, että osaamista voi kartuttaa vain kouluttautumalla. Vaikka opiskelu on tehokas väylä hankkia uusia tietoja ja taitoja, tutkimusten mukaan lähes kaikissa organisaatioissa vain 10 prosenttia työelämän oppimisesta tapahtuu koulutuksessa. Huikeat 70 prosenttia opitaan omassa työssä, ja 20 prosenttia opimme toisiltamme. Jokainen työpäivä on siis mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä. Uudistuminen vaatii vain hieman päättäväisyyttä ja rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin. Markkinointi-instituutti Tarjoaa työn ohessa suoritettavaa koulutusta ammattilaisille assistenteista esimiehiin. Kursseja yli 100 ja tutkintoja 30. Auttaa yritysvalmennuksen keinoin rakentamaan toimivia työyhteisöjä. Kouluttaa vuosittain yli 4000 henkeä. Toimii valtakunnallisesti, toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa. Lupaa, että koulutus synnyttää tunnistettavaa muutosta. Jokapäiväiset kehittymisen kanavat Työpaikalla on paljon mahdollisuuksia kehittymiseen. Luontevimmin opit uutta tehtävä- ja työkierrolla. Osallistu rohkeasti projekteihin, ja osaamisesi laajenee takuulla. Tutustu organisaation muiden toimintojen ja roolien tekijöihin: mitä voit oppia heiltä? Etsi aktiivisesti uusia kanavia oppia ja jaa ideasi. Miten olisi kirjallisuuspiiri työporukassa? Tai viikoittainen oppimisfoorumi vaihtuvilla teemoilla? Entä kahvihetket, joissa jokainen jakaa viikon tärkeimmän oivalluksen? Jos organisaatiossasi on mahdollisuus mentorointiin, tartu tilaisuuteen. Verkostoidu ja etsi uusia yhteistyön muotoja oman organisaation sisällä ja sen ulkopuolella. Varmista, että verkostostasi löytyy tarvitsemaasi asiantuntemusta. Kysele ja opi muilta. Kasvata verkostoasi ja tutustu alan huippuasiantuntijoihin seminaareissa ja messuilla. Verkon mahdollisuudet ovat rajattomat: lue blogeja ja etsi ratkaisuja työssä vastaan tuleviin ongelmiin. Pysy ajan tasalla tilaamalla alasi uutiskirjeet. Ylläpidä verkostoasi sosiaalisessa mediassa esimerkiksi LinkedInpalvelulla (www.linkedin.com). Lisäksi voit osallistua ammatillisiin keskusteluryhmiin, joissa kuulet, miten muualla asiat hoidetaan. Muistathan myös tallentaa omat ideasi ja oivalluksesi? Tapoja on monia: kirjoita, piirrä, ota kuva tai videoi. Varmuutta ja uusia ideoita koulutuksesta Vaikka painopiste on siirtymässä työssä oppimiseen, kouluttautuminen työn ohessa elää. Koulutustarjonnassa on kaikille jotain: kurssit tarjoavat inspiroivia pikakatsauksia, ja tutkinnot tähtäävät syvälliseen ammatilliseen osaamiseen. Tehokkaimmin opit uutta, kun valitset käytännönläheisen koulutuksen, jossa pääset teoriaosuuden lisäksi harjoittelemaan aihetta omaan työhösi liittyvillä tehtävillä ja jossa saat palautetta edistymisestäsi asiantuntijoilta. Koulutus auttaa selättämään uudet haasteet ja tuo varmuutta omaan tekemiseen. Markkinointi-instituutissa opiskellut Eva- Maria Vogasianos kertoo, miten kouluttautuminen tukee juuri silloin, kun omassa työssä pitää uudistua. Kun aloitin markkinointitutkinnon, työnantajani oli juuri perustamassa verkkokauppaa ja aloittamassa verkkomarkkinointia. Tarvitsimme apua siihen, miten toimia uudenlaisessa ympäristössä. Koulutuksessa sain paljon tietoa, jota ilman emme olisi osanneet tehdä niin hyviä ratkaisuja kuin nyt teimme, Vogasianos kertoo. Koulutuksessa käytiin läpi teoriaa, ja kouluttajat kertoivat esimerkkejä siitä, miten asioita on ratkaistu muissa yrityksissä. Sain niistä paljon ideoita, joita olemme soveltaneet ja toteuttaneet hyvin tuloksin. Siirrä opit omaan työhön Käytitkö aikaa tiedon etsimiseen tai koulutukseen, mutta uudet ideat ja opit hämärtyivät nopeasti ja jatkoit töitäsi kuten ennenkin? Jopa 40 prosenttia päivittäisestä tekemisestämme on tapoja. Eli vaikka oivallamme ja sisäistämme uusia asioita, unohdamme soveltaa niitä omassa työssä. Monesti mahtavat ideat ja uudet toimintatavat romuttuvat, kun työpaikalla odottaa kiire ja kollegat, jotka eivät ehdi kuunnella kehitysideoita. Näin onnistut uudistumaan ja viet oppimasi käytäntöön Hahmota lähtötilanteesi ja aseta tavoitteet. Valitse sinulle arvokkaita ja realistisia tavoitteita, jotta intosi säilyy. Aikatauluta ja raivaa tilaa. Arvioi työn ja muun arjen osuus ja varaa oppimiselle aikaa kalenterista. Motivoi itseäsi. Mieti, miksi uusi tieto on merkityksellistä ja mihin käytät sitä. Palkitse itseäsi tavoitteiden saavuttamisesta. Usko itseesi. Asenne itseäsi ja oppimistasi kohtaan on myös opittu. Voit muuttaa sitä. Harjoittele oppimista. Oppiminen on taito, ei annettu ominaisuus. Kokeile, mikä oppimisen muoto on sinulle sopivin. Muista vuorovaikutus. Edistä kehittymistäsi keskustelemalla oppimastasi. Seuraa kehitystäsi. Kirjaa viikon päätteeksi oppimasi asiat oppimispäiväkirjaan. Tarkista aika ajoin, miten työsi on muuttunut. Palaa oppimaasi. Kertaaminen, harjoittelu ja tiedon soveltaminen pitävät osaamista yllä. Jalosta ideoita. Kokoa ideat yhteen ja käy ne läpi aivoriihessä yhdessä tiimisi ja esimiehesi kanssa. Harjoittele opitun tuomista osaksi omaa työtä jo etukäteen. Kysy itseltäsi: Miten oppimani muuttaa sitä, miten teen työtäni? Mihin työvaiheisiin se liittyy? Mitä arkisia haasteita se ratkaisee? Kaiken uudistumisen edellytyksenä on halu muuttua. Jos haluat pysyä kartalla työstäsi, alastasi ja työelämästä, näe uudistuminen mahdollisuutena. Ja tartu siihen! Parhaimmillaan koulutus innostaa uudenlaiseen tekemiseen. Näin kävi Markkinointi-instituutissa opiskelleelle Eva-Maria Vogasianokselle. Koulutus toi tahtoa, tarmoa ja varmuutta. Sain sellaista asennetta, jota työelämässä menestymiseen tarvitaan

14 KOULUTUSKALENTERI Hae syksyn koulutuksiin ajoissa Vaikka aurinko paistaa ja kesälomakausi lähenee, kannattaa ennen kesälaitumille lähtöä tutustua Pardian syksyn koulutustarjontaan. Pardian jäsenedut ja sähköiset palvelut* LUOTTAMUSMIES ON LÄHELLÄSI Johdatus- ja peruskoulutusta: Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään, verkko-opetus (2 koulutusta) Opi yhdistystoimintaa verkossa Luottamusmiesten perusopinnot verkkotuettuna (valtio), 2 koulutusta Luottamusmiesten perusopinnot verkkotuettuna (yksityiset sopimusalat) Työsuojelun perusteet verkkotuettuna Yhteistoimintalain perusteet (yksityiset sopimusalat), verkko-opetus INFO Hae koulutuksiin ajoissa, sillä paikkoja koulutuksiin on rajoitetusti ja hakuajat päättyvät jo heinä-elo-syyskuussa! Onko yhdistyksenne vuosihuollon tarpeessa? Yhdistystoimijat, jos kaipaatte uusia ideoita ja virikkeitä yhdistyksenne viestintään, toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, tulkaa porukalla mukaan yhdistystoimijoiden vuoden ykköstapahtumaan Yhdistyksen vuosihuoltoon (la-su) Next hotel Aavarantaan Kirkkonummelle. Tänä vuonna vuosihuollon pääteemoja ovat sosiaalisen median hyödyntäminen yhdistyksen viestinnässä, hallituksen Ajankohtais- ja täydennyskoulutusta: Neuvottelutaidon syventävä kurssi Luottamusmiesten teemapäivä: palkkausjärjestelmät Jäsenrekisterikoulutus (Opendora) Yhdistyksen vuosihuolto Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työssä (verkko-opetus) Yhteistoiminnan kertauskurssi (valtio) Katso koulutuksien ajankohdat, kohderyhmät ja hakuajat osoitteesta Koulutus ja osaaminen Koulutustarjonta. Koulutuksien sisältökuvauksia päivitetään PardiaPlus-jäsensivuille kevään ja kesän kuluessa. jäsenten roolit ja vastuut sekä yhdistyslain perusteiden kertaus. Viikonlopun aikana kerrotaan myös muun muassa ajankohtaisista jäsenrekisteri- ja muista jäsenpalveluasioista, yhdistystoimijan oppimispolusta sekä pohditaan yhdessä yhdistystoimijan vertaistuen tarvetta. Lisäksi kuullaan 1. askel -hyvinvointi-info ja puheenjohtaja Niko Simolan terveiset Pardiasta ja työmarkkinoilta. Vuosihuoltoon voivat osallistua yhdistyspuheenjohtajat, varapuheenjohtajat, hallituksen jäsenet, varajäsenet, sihteerit, tiedottajat ja taloudenhoitajat. Jotta yhdistyksenne saisi koulutuksesta mahdollisimman paljon hyötyä, toiveena on, että yhdistyksestä osallistuisi vähintään kaksi henkilöä. Hakuaika päättyy Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Varpu Lepola, p tai pardia.fi. OTA AINA ENSIN yhteyttä ongelmatilanteissa omaan luottamusmieheesi. Jos oma luottamusmiehesi ei osaa ongelmaa ratkaista, luottamusmies ottaa yhteyttä pääluottamusmieheen. PARDIAN HENKILÖJÄSENENÄ olet oikeutettu käyttämään liiton monia palveluita ja jäsenetuja. Edut saat kätevimmin todistamalla jäsenyytesi voimassa olevalla jäsenkortilla. Jos korttisi ei ole tallessa, tilaa se sähköpostilla tai puhelimitse jäsenrekisteristä. Kulloinkin voimassa olevat jäsenedut löytyvät Pardian kotisivuilta > Jäsenyys > Jäsenedut. Näiltä sivuilta löydät ajankohtaista päivitettyä tietoa jäsenvakuutuksista hotelli-, matkailu- ja risteilyalennuksista polttoainealennuksista lehtialennuksista sekä 1.askel-hyvinvointijaksoista. Pardian jäsenetujen ohella useilla jäsenjärjestöillä ja -yhdistyksillä on merkittäviä jäsenetuja. Kysy niistä omasta jäsenjärjestöstäsi. JÄSENYYS TUO ETUJA Jos pääluottamusmies ei osaa ratkaista asiaa, hän ottaa yhteyttä Pardian toimiston asiamiehiin tai lakimiehiin, joilta hän saa myös muuten tukea ja neuvoja. Pardialaisten jäsenten vakuutusturva Pardian jäsenilleen ottama vakuutusturva sisältää vapaa-ajan vakuutusturvan (vapaa-ajan tapaturma, matkustaja- ja matkatavaravakuutus), ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä järjestövakuutuksen. Lue lisää Pardian kotisivuilta, osoitteesta > Jäsenyys > Jäsenedut. Jäsenkorttisi on vakuutuskorttisi Jäsenetuvakuutusten yksityiskohtaisista ehdoista saat tarkemmat tiedot osoitteesta pardia, Ifin palvelunumerosta (klo 8 20) tai lähimmästä Ifin konttorista. Vahinkoilmoituksen voi tehdä tai soittamalla numeroon (ma pe klo 8 18, henkilövahingot klo 9 18). Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoidon näyttämällä jäsenkorttia. Tulosta mukaasi matkakohteesi sopimuslääkäriluettelo osoitteesta > Henkilöasiakkaat > Neuvot ja vinkit > Ulkomaille. PardiaNyt-jäsenlehti Neljä kertaa vuodessa kotiisi tuleva PardiaNyt-jäsenlehti on myös kotisivuilla Lehdessä käsitellään 26 ajankohtaisia työelämän asioita. 27

15 Jäsen-/vakuutuskortti hukassa? Jos olet kadottanut tai sinulla ei ole vielä Pardian jäsenkorttia ja olet lähdössä matkalle, pyydä todistus vakuutuksesta Ifin asiakaspalvelunumerosta ma pe klo Muista mainita, että olet Pardian jäsen ja vakuutuksen numero ( ). TUTUSTU Pardian koulutustarjontaan, josta saat lisätietoja PardiaNyt-lehdestä sekä Pardian kotisivuilta osoitteesta > Koulutus ja osaaminen. Pardia järjestää koulutusta jäsenille, yhdistystoimijoille ja henkilöstön edustajille. Pardian yhteisessä jäsenrekisterissä olevien jäsenjärjestöjen jäsenenä voit hakea koulutukseen täyttämällä hakulomakkeen sähköisessä asioinnissa. Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n, Työttömyyskassat Työttömyyskassojen yhteystiedot löydät Pardian kotisivuilta, osoitteesta > Jäsenyys > Työttömyyskassat. OSALLISTU PARDIAN KOULUTUKSEEN Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirkamiesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, käytä lomaketta, jonka löydät > Koulutus ja osaaminen > Koulutukseen hakeminen > Hakulomake. Tarkempia ohjeita hakemisesta ja koulutustilaisuuksien sisällöistä löydät PardiaPlus-jäsensivuilta osoitteesta > PardiaPlus > Koulutus ja osaaminen. Jos käytössäsi ei ole nettiyhteyttä, ota yhteyttä Pardian järjestö- ja koulutusosastoon, p (ma pe klo ). tekstiviestillä. Sähköpostiosoitteiden ja gsm-numeroiden haluaisimme olevan ensisijaisesti sellaisia, joihin haluat Pardian ottavan teihin yhteyttä. Kun olet kirjautunut salasanasuojattuun verkkopalveluun, voit siirtyä edelleen sähköiseen asiointiin tai PardiaPlus-jäsensivuille. Salasana hukassa? Uuden salasanan saat tarvittaessa sähköpostiisi tai tekstiviestillä. Uusi salasana annetaan koneellisesti, joten saat sen mihin kellonaikaan tahansa. Uuden salasanan voit pyytää klikkaamalla kirjautumisikkunan vieressä olevaa linkkiä. Jäsenlajin muutos lomakkeella Muut muutokset, kuten jäsenmaksujen suuruuteen vaikuttava jäsenlajin muuttuminen (esim. äitiysloma, palkaton vapaa, eläkkeelle siirtyminen), voit ilmoittaa sähköisellä lomakkeella, joka löytyy > Jäsenyys > Jäsentietojen muutoslomake. Huomaa kuitenkin, että työnantajan vaihtuminen edellyttää työnantajaperinnässä uutta valtakirjaa. 1) METO, RIA, SKL, SPAL, SPJL, TVML jäsenillä käyttäjätunnus on sekä ensimmäisellä kirjautumiskerralla että jatkossakin jäsenjärjestösi nimen lyhenne (kirjoitetaan isoilla kirjaimilla) ja oman järjestösi jäsennumero. Tämä käyttäjätunnus kirjoitetaan yhteen, esim. RIA MPHL ja SLPL jäsenet > kysy järjestösi toimistosta. Kirjautumisohje ei koske Tehyn valtiolla työskenteleviä jäseniä, jotka kirjautuvat Tehyn kotisivuille josta he pääsevät edelleen PardiaPlus-jäsensivuille. VERKKOPALVELUT KIRJAUTUMISOHJEET PARDIAN SÄHKÖISIIN PALVELUIHIN PÄÄSET yhdellä kirjautumisella PardiaPlus-jäsensivuille, sähköiseen asiointiin ja mahdolliselle oman jäsenjärjestösi jäsensivuille. Ensimmäinen kirjautuminen 1 ) Kirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Käyttäjätunnus on sekä ensimmäisellä kirjautumiskerralla että jatkossakin oma jäsennumerosi, joka on jäsenkorttisi alalaidassa. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv). Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5 12 merkkiä. Salasana kannattaa tästä syystä miettiä jo etukäteen. Huomaa myös, että isoilla ja pienillä kirjaimilla on salasanassa merkitystä. Ensimmäinen kirjautuminen voi olla sähköiseen asiointiin, PardiaPlus-jäsensivuille tai jäsenjärjestösi omille jäsensivuille. Seuraavat kirjautumiskerrat Jatkossa kirjaudut järjestelmään käyttäjätunnuksella ja itse antamallasi salasanalla. Salasanan voit muuttaa tarpeen mukaan uudelleenkin sähköisessä asioinnissa kohdassa Omat tiedot > Vaihda salasana. Tarkista yhteystietosi sähköisessä asioinnissa Voit päivittää muun muassa jäsenrekisterissämme olevia yhteystietojasi sähköisessä asioinnissa. Sähköpostiosoitteesi ja gsm-numerosi oikeellisuus ovat erittäin tärkeitä siksi, että voit saada unohtuneen salasanasi haluamaasi sähköpostiosoitteeseen tai PardiaPlus-jäsensivut PardiaPlus-jäsensivuilta löydät syventävää tietoa Pardian toiminnasta. Sivujen sisältö jakaantuu siten, että kaikki sivuille kirjautuneet näkevät sivujen perusaineiston. Mikäli olet henkilöstön edustaja tai yhdistystoimija saat näkyviisi myös lisäsivut (+Holvi/+Förfar), jotka on merkitty +-merkillä valikoissa. Tämä edellyttää, että jäsenjärjestösi on toimittanut Pardiaan tarvittavat tiedot. Sähköinen asiointi Sähköisessä asioinnissa voit tarpeen tullen muuttaa jäsenrekisterissämme olevia yhteystietojasi ja hakea koulutukseen. Sähköisestä asioinnista pääset PardiaPlus-jäsensivuille ja edelleen oman järjestösi jäsensivuille. Verkkoasiamies vastaa kysymyksiisi Kysymyksesi voi koskea virka- tai työlainsäädäntöä, virka- ja työehtosopimuksia tai muuta työelämään liittyvää. Verkkoasiamiehen löydät PardiaPlus-jäsensivuilta, osoitteesta > PardiaPlus > Edunvalvonta > Verkkoasiamies. Ajankohtaisia uutisia Pardian kotisivuilta löydät tuoreimmat uutiset niin valtiolta, yksityisiltä aloilta kuin Pardian koulutuksestakin. Myös Pardian puheenjohtaja Niko Simolan blogin löydät kotisivuilta. Lue lisää osoitteesta > Viestintä > Uutiset. Pardia on Facebookissa Käy tykkäämässä Pardian Facebook-sivuista osoitteessa ja olet hyvän työn lähteillä! Löydät meidät myös Youtubesta Tutustu videoihin ja erilaisiin ohjeistuksiin, joita on tehty esimerkiksi koulutukseen hakemisesta ja palkkatiedoista. Kanavan osoite on com/pardiary. Tilaa uutissyötteet Pysy ajan tasalla viimeisimmistä tapahtumista ja tilaa uutiset RSS-syötteellä, jolloin saat tietokoneellesi automaattisesti tiedon suosikkisivuston päivityksestä

16 TEEMA RSS-palvelun käyttöön tarvitaan erillinen RSS-lukijaohjelma tai sellainen selain, joka tukee RSS:ää. Lisäohjeet löydät osoitteesta, > Jäsenyys > PardiaPlus-palvelut > RSS-syötteet. Anna palautetta Pardian kotisivuilla voit esittää kysymyksiä tai antaa palautetta Pardian eri osastoille ja yksiköille. Sähköisen palautelomakkeen löydät Pardian kotisivuilta jokaisen sivun ylä- ja alalaidasta. Sähköinen postikortti Pardian sähköisellä postikortilla voit ilahduttaa kätevästi ystävääsi. Sähköiset postikortit löydät > Viestintä > Graafinen materiaali > Sähköinen postikortti. *Jos kuulut joihinkin Pardian yhteiseen jäsenrekisteriin kuuluvista jäsenjärjestöistä, saat käyttöösi Pardian sähköiset palvelut ja tässä esitteessä olevat jäsenedut Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä jäsenrekisteriin sähköpostilla faksilla tai puhelimella ma pe klo 9 12: p , jos olet Alkoholialan toimihenkilöiden, Kelan toimihenkilöiden, Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn tai Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsen. p , jos olet Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn, Suomen tietoliikennetekniset ST:n tai Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsen. p , jos olet jonkun muun Pardian jäsenjärjestön jäsen. Jos olet Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tullivirkamiesliiton tai ns. tähtiliittojen jäsen, ota tarvittaessa yhteyttä omaan liittoosi. Esimerkiksi vakuutuksissa ja sähköisessä asioinnissa kuten koulutukseen ilmoittautumissa on edellä mainittujen jäsenjärjestöjen jäsenillä eroavaisuuksia. Fiksu tekee hyviä valintoja Ekologinen kädenjälki tarkoittaa ihmisen positiivista vaikutusta maailmaan. toimittanut Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö kuva Shutterstock Tässä lehdessä tarkastelemme ympäristöasioita ja kestävää kehitystä etenkin työpaikoilla. Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ei tunne maiden rajoja. Tuskailemme isojen, maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden keskellä ja usein unohdamme, että itse voimme tehdä asioille jotain tässä ja nyt. Monella työpaikalla ympäristöasiat on otettu hyvin haltuun. Mutta miten on kotona? Usein unohtuu, että viisailla valinnoilla myös säästää rahaa. Suomessa heitetään vuosittain kotitalouksista roskiin keskimäärin 23 kg/ hlö syötäväksi ostettua ruokaa. Ruoan haaskaus kuluttaa sekä kukkaroa että ympäristöä. Jääkaapeistamme ja lautasiltamme päätyy jätteeksi miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain. Tämä on noin viisi prosenttia koteihin ostetusta ruoasta. Tutkimuksen mukaan ruoan poisheittämisen yleisimmät syyt olivat ruoan pilaantuminen, päiväyksen ylittyminen ja lautastähteet. Jopa 40 % pois heitetystä ruoasta oli kuitenkin vielä käyttökelpoista. Pelkästään Suomessa kotitalouksien pois heittämän puuron kasvihuonekaasupäästöt vastaavat 2,9 miljoonaa autolla ajettua kilometriä, jolla pääsisi 75 kertaa maapallon ympäri. Rahaa roskiin? Jos hukkaan heitetty ruoka muutettaisiin rahaksi, pois heitetyllä summalla nelihenkinen perhe kävisi vuoden aikana kahdeksan kertaa elokuvissa, kolme kertaa Linnanmäellä tai yhteisellä kylpylälomalla. Ruoalla on kulutuksen suurimmat ympäristövaikutukset. Ilmastovaikutuksen osalta elintarvikkeet ovat yhtä merkittävässä asemassa kuin asuminen, energiankulutus ja yksityisautoilu. Suomessa kotitalouksien vuoden aikana pois heittämän juuston kasvihuonekaasupäästöillä ajaisi 3450 kertaa maapallon ympäri. Lähteet: MTT:n Foodchain ja Foodspill -hankeet, ja Yllätyksellinen hedelmäpaistos Raaka-aineet n. 600 g ylikypsiä hedelmiä (esimerkiksi omenia, päärynää, ananasta, banaania) 2,5 dl sokeria kahvikupillinen murennettua kuivahtanutta vaaleaa leipää 1,5 dl vehnäjauhoja 1 dl mysliä 1 tl kardemummaa 120 g voita tai margariinia Ohjeet Kuori ja paloittele hedelmät. Sekoita kulhossa hedelmien joukkoon 1 dl sokeria. Sekoita omassa astiassaan loppu sokeri (0,5 dl), leipämurut, vehnäjauhot, mysli sekä kardemumma. Nypi seokseen voi niin, että se muuttuu murumaiseksi. Kaada hedelmäpalat kevyesti voideltuun vuokaan ja ripottele päälle muruseos. Paista 180-asteisessa uunissa minuuttia. Anna jäähtyä hetki. Tarjoile vaniljajäätelön tai kermavaahdon kera. Vinkki: Tämä paistoksen voi valmistaa myös sulaneista pakastemarjoista. 30 Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Vaihde/neuvonta Faksi

17 teema TEEMA Lentoturvallisuuden ja ympäristön asialla Timo Venäläisen mielestä ympäristönäkökulma on luonnollinen osa Airpron työtä. Airpron työntekijät lastaavat ja purkavat lentokoneita. He vastaavat myös koneiden tankkauksesta, jäänpoistosta, siivouspalveluista sekä wc- ja vesihuollosta. teksti Mika Peltonen / UP kuvat Nina Kellokoski 32 Airpron koulutus- ja laatupäällikkö Timo Venäläinen vastaa yrityksen ympäristöasioista, joista asiakaslentoyhtiöt ovat tarkkoja. Ei meiltä ihan ympäristösertifikaattia vaadita, mutta niiden mukaista toimintaa kuitenkin. Tämä tarkoittaa Venäläisen mukaan vähäpäästöistä kalustoa ja kaluston jatkuvaa huoltoa. Sertifikaattien mukainen toiminta edellyttää myös riskien hallintaa ja riskikartoituksia sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Jos löydämme puutteita, niihin on keksittävä ja tehtävä oikeat korjaustoimenpiteet. Airpro kuuluu Finavia-konserniin. Valtion kokonaan omistama Finavia ylläpitää Suomessa 25:tä lentoasemaa, joiden toimintaa koskevat ympäristöluvissa annetut määräykset. Finavia ohjeistaa Airprota ympäristöasioissa. Lentoasemilla on omat ympäristöohjeensa, joiden mukaan maahuolintayhtiöt joutuvat toimimaan. Noudatamme myös lentoasemien toimintaa koskevien ympäristölupien määräyksiä. Henkilöstöunionin jäsenjärjestöön Ilmailun henkilöstöyhdistys IHYyn kuuluva Venäläinen luettelee lentoasemien erityishaasteiksi ympäristöasioissa kalustojen jätehuollot, kalustoista tulevat jäteöljyt, käytetyt akut ja jäänpoistoaineet. Kun lentokoneille tehdään jäänpoisto, Finavia vastaa glykolin poistamisesta asematasolla. Lentokoneista mahdollisesti tulevien polttoaine- ja öljyvuotojen havainnointi on osa lähtö- ja tulotarkastuksia, jonka me suoritamme, Venäläinen kertoo. 33

18 teema teema Lennon turvallisuus on ykkösasia. Yhteiskuntavastuun kantaa Finavia Ympäristöoppia jo perehdytyksessä Venäläisen mukaan ympäristöasiat täytyy ottaa huomioon myös koulutuksissa ja työn laadunvalvonnassa. Kaikki työntekijät saavat Airprossa ympäristökoulutusta osana perehdytystä. Koulutusta tullaan antamaan kaikille maahuolinta- ja ulkotehtävissä toimiville. Kaikki työntekijät, jotka toimivat merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvissä tehtävissä, saavat ympäristösuojelukoulutuksen. Siinä käsitellään toiminnan ympäristöriskejä ja niiden vähentämistä. Huolintayhtiöt ja lentoasemien kunnossapitotoimi työskentelevät samoilla alueilla. Huolintayhtiö katsoo, että lentokone on lastattu ja jäänpoisto tehty. Kunnossapito puhdistaa asematason koneen lähdettyä. Käytännössä Finavia kouluttaa ensin Venäläisen ja muut esimiehet, jotka siirtävät opin henkilöstölle. Toimintaohjeet lentoasemilla vaihtelevat ympäristölupamääräysten mukaan. Finavia uudistaa syksyyn mennessä lentoasemakohtaiset jätehuoltovaatimuksensa, joita koskevaa neuvontaa emme vielä ole saaneet, Venäläinen kertoo. Vaikka käytännön työ Airprossa on pääosin muuta kuin pelkkää ympäristötyötä, henkilöstö ei Venäläisen mukaan pidä ympäristöasioita ylimääräisenä vaivana. Eivät he niin ajattele. Kaikki koulutukset ja työmenetelmät pitävät sisällään myös ympäristönsuojelun, vaikka siihen ei välttämättä suoraan viitatakaan, Venäläinen kertoo. Esimerkiksi lentokoneen wc:n tyhjennys opitaan laadukkaan työn ohessa. Emme me painota, että tästä tulee ympäristövahinko, jos ette tee tätä oikein. Koulutus on avannut silmiä Venäläinen uskoo, että koulutuksella pystytään muuttamaan työntekijöiden asenteita. Silmät ovat auenneet enemmän myös sinne ympäristöpuolelle. Ei riitä ajatus, että kun teen tämän aina samalla tavalla, lentokone lentää turvallisesti. Lennon turvallisuus on aina ykkösasia. Muutkin määräykset täyttyvät kun työt tehdään oikein. Työnantajan ei Venäläisen mukaan tarvitse kävellä työntekijöiden perässä valvomassa työn laatua. Emme me rummuta koko ajan, että muistakaa ympäristö, ympäristö, ympäristö. Teemme arkipäiväistä valvontatyötä. Oletteko pystyneet vastaamaan lentoyhtiöiden tiukkoihin vaatimuksiin? Jos lentoyhtiöllä on joku tsekkauslista, emme voi sanoa kaikkeen, että kunnossa, kunnossa, kunnossa. Asiat menevät eteenpäin pienin askelin. Venäläisen mukaan toiminnassa on myös parantamisen varaa. Aina on parannettavaa. Kalusto voisi olla nykyaikaisempaa kuin nyt, Venäläinen sanoo ja kertoo nähneensä ulkomailla maahuolintayhtiöitä, jotka käyttävät ainoastaan sähkökäyttöisiä ajoneuvoja. Meillä ne ovat vielä polttomoottorikäyttöisiä ja tulevat olemaan pääsääntöisesti jatkossakin, vaikka uusi hankittava kalusto on aina vanhaa vähäpäästöisempää. Airpro kuuluu Finavia-konserniin. Valtion kokonaan omistama Finavia kantaa kestävän kehityksen johtajan Mikko Viinikaisen mukaan yhteiskuntavastuunsa ympäristöasioissa. Me vastaamme siitä, että palvelut voidaan järjestää ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla. Tärkeimmät ympäristönäkökohdat lentoasemilla liittyvät lentokoneiden lentämiseen tai lentoturvallisuuteen. Turvallinen lentäminen talviolosuhteissa vaatii, että lentokoneet on puhdistettu lumesta ja jäästä, samoin kiitotiet. Lentokoneiden jäänpoistossa käytetään kuumaa vesipropyleeniglykoliseosta. Propyleeniglykoli ei ole Viinikaisen mukaan vaarallista, mutta aiheuttaa vesissä happikatoa ja haisevia hajoamistuotteita. Siksi sen jäämät kerätään viidellä lentoasemalla ja viedään kunnallisiin laitoksiin käsiteltäviksi. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään formiaatteja, sillä suola ei korroosion vuoksi sovi siihen. Formiaatit hajoavat nopeasti luonnossa, mutta kuluttavat nekin happea vesistä. Lentomelu kuriin Finavialle kuuluu myös esimerkiksi lentomelu, jota Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä pidetään ympäristöhaittana. Koneet aiheuttavat aina melua, mutta Viialaisen mukaan se on uusien koneiden myötä vähentynyt. Yhtiöllä on Helsinki-Vantaan ympäristössä Suomen ainoa lentokonemelun ja reittien seurantajärjestelmä. Järjestelmän keräämiä tietoja käytetään melualueiden laskentaan ja reittien suunnitteluun. Systemaattisesti melunhallintatyötä on tehty vuodesta 1990 alkaen, jolloin Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien suunnittelu alkoi. Kiitotie otettiin käyttöön Se on tuonut uusia mahdollisuuksia lentojen ohjaamiseen. Elämme luvulla eli kaikkea ei tarvitse tulostaa. Sinä ja kollegasi osaatte kyllä lukea dokumentit tietokoneen näytöltä. Säästätte paperia, aikaa, rahaa ja ympäristöä. Ole fiksu. Älä tulosta turhaan. Niin, ja siivotkaa jälkenne! Toimiston paperivuoret haltuun Hyvä startti toimiston materiaalitehokkuuteen on paperivuorien madaltaminen ja kertakäyttötuoteboikotti. Vinkkitaulujen avulla voit viedä huumorilla höystettyjä konkreettisia ohjeita tulostimien viereen. Hyvä käytäntö on asettaa vinkit esille yksi kerrallaan, vaihtaen niitä esimerkiksi kuukauden välein. Säästä paperia toimistossa Kopioi ensin harjoituskopio ja varmistu tuloksesta. Arvioi kopiomäärät ja ota tarvittaessa lisää. Kopioi kaksipuolisena ja ota pienennöksiä eli useita sivuja tai kalvoja yhdelle paperille. Tulosta postituslistat suoraan tarrapaperille. Ota väritulosteita harkiten. Käytä esikatselua tietokoneelta, jolloin vältyt turhalta tulostukselta. Käytä ylimääräiset tulosteet ja kopiot suttupapereina. Vinkkitauluja löydät osoitteesta

19 teema teema Hiipivä talousahdinko Maksuhäiriöt ovat nousseet lähes 1990-luvun lamavuosien tasolle. Talousongelmat tulevat usein yllätyksenä. Työttömyys, eläkkeelle siirtyminen, sairaus, ero puolisosta, riippuvuus tai ylipäätänsä ylimitoitetut menot kaatuvat satojen tuhansien ihmisten niskaan vuosittain. Asiakastiedon mukaan vuonna 2013 Suomessa oli jo ihmistä, joilla oli maksuhäiriömerkintä. Takuu-Säätiö on yksi taho, joka auttaa velkavaikeuksissa olevia ihmisiä. Säätiölle tuli viime vuonna yli hakemusta. Säätiön takausjohtaja Minna Backman kertoo eri-ikäisten ihmisten talousongelmista ja kuinka niitä voidaan välttää. Jaoimme talousongelmat kolmeen eri ikäkategoriaan, jotka ovat nuoret (alle 29-vuotiaat), nuoret aikuiset (yli 30-vuotiaat) ja eläkeikää lähestyvät. Takuu-Säätiön asiakkaista kahden edellisen vuoden aikana yli 60-vuotiaiden keskuudessa hakemuksien määrä on kasvanut eni- teksti Mikko Niemelä kuva Shutterstock Eläkeikää lähestyvät: tulotaso yllätys Usein yli 50-vuotiailla ja eläkeikää lähestyvillä talous on nykypäivänä kohtalaisen hyvässä kunnossa. Asuntolainat ovat maksettu ja lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Sukanvarressakin on rahaa ja monet ovat perineet vanhemmiltaan tai suvultaan omaisuutta. Tässä ikäluokassa maksuhäiriöiden kanssa painivatkin eritoten ne, jotka ovat olleet koko ikänsä pienituloisia. Ongelmat moninkertaistuvat esimerkiksi sairastumisen myötä. On myös hyvätuloisia, joilla on talousongelmia lapsiensa tai lapsenlapsiensa vuoksi. Ilmiö on Backmanin mukaan yleistynyt. On jopa sellaisia tapauksia, että otetaan luottoja, joilla maksetaan lasten velkoja tai menoja. Ainahan lapsia on autettu, muttei velkaten. Nuorissa ja nuorissa aikuisissa määrät ovat pysyneet suunnilleen samoissa. Keski-ikäisissä (40 49-vuotiaat) hakemusten määrät ovat sen sijaan laskeneet. Nuoret: Mulle kaikki heti Alle 29-vuotiaiden talousongelmat liittyvät kulutustottumuksiin. Monilla harkintakyky pettää, kun 18 vuotta tulee täyteen. Nuorien pitäisi pystyä elämään suhteellisen niukasti, sillä tulot ovat vallan usein suhteellisen pienet. Kulutustottumuksia leimaa usein ajattelu mulle kaikki heti. Halutaan useiden satojen eurojen kännyköitä, viihde-elektroniikkaa ja vaatteita, Backman luettelee. Kyse ei ole Backmanin mukaan siitä, onko nuorella tähän varaa, vaan siitä että tavara pitää saada, koska kaikilla muillakin kavereilla sa- tojen eurojen kännykkä soi iloisesti taskussa. Backmanin mielestä nuorten rahankäyttöä pitäisi opettaa aktiivisesti kotona ja koulussa jo ala-asteelta alkaen. Nyt nuorten maksuhäiriömerkinnät tulevat pääasiassa pikavipeistä ja operaattorilaskuista. Kulutusluotto-ongelmia nuorilla ei yleensä ole, sillä pankit harvoin myöntävät heille luottoja. Nuoret aikuiset: Liian suuret asuntolainat Nuorilla aikuisilla eli yli 30-vuotiailla maksuhäiriömerkinnät ovat usein myös itse aiheutettuja, mutta taustalla kummittelevat lisäksi yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat. Työttömyys ja voimakas teollisen yhteiskunnan muutos iskevät nuorten aikuisten lompakkoon. Monilla opinnot ovat loppusuoralla ja askel työelämään on otettu. Ongelmia tulee lyhyistä työsuhteista, jotka usein yhdistyvät perheen perustamiseen ja asunnon hankintaan. Suuret asuntolainat ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten aikuisten ongelma. Asuntojen kysyntä ja alhainen korkotaso ovat nostaneet asuntojen hintoja reippaasti 2000-luvulla. Samalla laina-ajat ovat pidentyneet, mikä osittain nostaa myös sitä riskiä, että korot nousevat ja asumiskustannukset voivat kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Asuntolainoista aiheutuvat maksuongelmat näkyvätkin Takuu- Säätiön arjessa. Se hiukan hämmästyttää, että ennen parit lähtivät liikkeelle yksiöstä tai kaksiosta. Nyt pitää olla välittömästi kolmio ja mieluusti rivitalo. Tuntuu siltä, että useilla nuorilla aikuisilla haaveet eivät vastaa taloudellista todellisuutta, Backman sanoo. Talousvaikeudet alkavat yleensä silloin, kun liian isosta asuntolainasta ei selvitä työttömyyden tai lomautuksen vuoksi. Asunnosta harvoin halutaan luopua, joten avuksi otetaan erilaisia kulutusluottoja, joiden korot ovat valtavat. Vanhaa lainaa maksetaan uudella lainalla ja velkakierre on valmis, Backman sanoo. Backmanin mielestä säästämisentaidossa olisi parantamisen varaa. On myös hyvätuloisia, joilla on talousongelmia lapsiensa tai lapsenlapsiensa vuoksi. neuvontaan sentään ennen tultu tästä syystä, Backman sanoo. Eläkkeelle siirtyminen ja tulotason aleneminen jopa puolella on monelle sokkiyllätys. Elintasosta pihistäminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla monenkaan kohdalla. Myös eläkeläisten rakkauselämään tulee ryppyjä ja erot nostavat ihmisten menoja. Viimeistään viisikymppisestä alkaen kannattaa laittaa sukanvarteen, sillä näitä yllätyksiä tulee elämässä, Backman neuvoo. Kaikkia ikäluokkia yhdistää yksi inhimillinen tekijä, joka on johtanut joissain tapauksissa maksuhäiriömerkintöihin. Se on hyväuskoisuus, joka johtuu siitä, että ihminen ihastuu, rakastuu tai haluaa ystävän. Joukossa on miehiä, naisia, nuoria ja vanhoja. Backmanin mukaan usein netin kautta on ystävystytty ja lainattu rahaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Tällaiset summat eivät liiku nuorten keskuudessa, mutta ilmiötä on havaittu kaikissa ikäluokissa. Takauksia yli 130 miljoonaa euroa Takuu-Säätiö on myöntänyt järjestelylainan takauksia vuosina noin 133 miljoonaa euroa lähes talouteen. Keskimääräinen järjestelylainan takaus oli viime vuonna noin euroa. Edellisvuonna keskimääräinen takaus oli noin euroa pienempi. Keskimääräinen takausaika on reilut neljä vuotta ja 2013 hakijoiden velkaluetteloissa oli keskimäärin 21 velkaa. Vuoden 2013 aikana Takuu-Säätiön antoi puhelimitse neuvoja yli soittajalle, mikä on hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Takuu-Säätiö perustettiin vuonna 1990 auttamaan laitostaustaisia henkilöitä selviytymään velkakriisistä. Velkaongelmien yleistyttyä 90-luvun lamassa toiminta laajeni palvelemaan myös muita ihmisiä, joilla oli velkavaikeuksia. Takuu-Säätiöön voi ottaa yhteyttä soittamalla Velkalinjaan, joka on maksuton valtakunnallinen palvelu talous - ongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Velkalinja palvelee arkisin kello numerossa

20 teema teema Epävarmuutta kukkarossa Määräaikaisissa työsuhteissa epävarmuus tulevaisuudesta haastaa, mutta myös opettaa oman talouden hallintaa. Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n jäsen Paula Kapela, 25, on työskennellyt vuodesta 2011 Seinäjoen TE-toimistossa määräaikaisena. Tammikuusta 2013 alkaen hän on tehnyt töitä työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun, työvoimakoulutuksen ja valmennustenkin parissa. Ensin oli viiden, sitten kuukauden ja nyt vuoden virkavapaansijaisuus. Tällä hetkellä töitä on heinäkuun puoleenväliin saakka. Tavallisessa arjen rahankäytössä työsuhteen määräaikaisuus ei juurikaan näy. Toki valitsen usein Rainbown juuston Oltermannin sijasta, mutta käyn ihan normaalisti lounailla työkavereiden kanssa ja saatan joku ilta nauttia lasin tai pari viiniä. Asuntolaina mietityttää Kapela kertoo olleensa aina tarkka rahankäytössä, joten arjen tasapainottelu sujuu häneltä hyvin. Pari kuukautta sitten aloin omaksi huvikseni pitää tarkempaa kirjaa siitä, mihin kuukaudessa kulutan rahaa. Määräaikainen miettii rahat aina työsuhteen kestoa pidemmälle. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Niko Jokilehto Asunto on jäänyt toistaiseksi ostamatta. Sen sijaan pitkäaikaisissa hankinnoissa epävarmuus tulevaisuudesta näkyy. Esimerkiksi asunto on jäänyt toistaiseksi ostamatta. Myös poikaystävän työsuhde on määräaikainen. Vuokrasummalla pystyisimme varmasti lyhentämään asuntolainaa, ja pankkikin olisi meille valmis lainaa myöntämään. Riski kuitenkin hirvittää: vuokra-asunnosta voi pahimmassa tapauksessa muuttaa vaikka vanhempien helmoihin, jos työt loppuvat tai rahat ei riitä. Omistusasuntoa ei ihan yhtä helposti realisoida. Samalla tavalla myös perheen perustaminen on jäänyt, vaikka ikä olisi siihen mitä sopivin. Kapelan epävarmuutta lasten hankinnassa lisää tieto siitä, että määräaikaisista työsuhteista johtuen äitiysloman jälkeen ei välttämättä ole paikkaa mihin palata. Hän Paula Kapelan vinkit määräaikaiselle Kuulu liittoon! En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät pistä pientä osuutta palkastaan siihen. Jos määräaikaisen työsuhteen päätyttyä ei löydykään jatkoa, ei tarvitse jäädä peruspäivärahalle. Säästä. Ei minulla ikinä sitä suositeltua kahden kuukauden palkkaa ole ollut säästössä, mutta yleensä kuitenkin riittävästi tarpeen kohdatessa. Ole rohkea. Ei se asuntolaina oikeasti ole ihan sellainen mörkö, millaiseksi sen itse miellän. Pitkään vuokralla asuneena tiedän, että vaikka mikä tulisi, asuminen on ensimmäisenä maksettavien joukossa. Älä murehdi kymmenen vuoden päähän, vaan tartu hetkeen. Määräaikaisena olemisessa on se etu, että erilaisia töitä on helpompi kokeilla. Kovinkaan moni vakituinen työntekijä ei ole kolmen vuoden sisään saanut olla mukana yhtä monessa kuin minä. on myös huomannut, että työmarkkinoilla pienen lapsen äiti ei ole työnantajien silmissä houkuttelevin vaihtoehto. Sukan varteen Säästäminen on Kapelalle tärkeää. Rahaa pitää olla aina myös pahan päivän varalle. Esimerkiksi ulkomaanmatkaa hän ei mielellään suunnittele niin, että kaikki säästöt menisivät siihen. Yllättävät tilanteet, kuten auton hajoaminen, tuntuvat Kapelasta pahimmilta. Vaivalla säästetyillä rahoilla olisi aina muutakin käyttöä. Isoimmissa kodin hankinnoissa Kapela on poikaystävänsä kanssa käyttänyt osamaksua, mutta sitä harkitaan aina tarkkaan. Olemme aina laskeneet niin, että vaikka kummankin työt loppuisivat, pystymme edelleen maksamaan lyhennykset. Sen sijaan verkkokauppojen osamaksusopimukset tuntuvat välillä hyvinkin houkuttelevilta, vaikka heräteostokset ovatkin pääasiassa Kapelalla pannassa. Shoppailu on joskus terapeuttista. H&M:n verkkokauppa on heikkouteni, koska tiliä voi lyhentää muutaman kympin kuussa, vaikka sieltä hankkisi tuotteita vähän suuremmallakin summalla. Pardia osallistuu kahteen Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin hankkeeseen muiden ay-järjestöjen rinnalla. Filippiinit Filippiineillä kampanjoidaan ILOn yleissopimus 151:n (Julkisen sektorin järjestäytymisoikeuden suojelu ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettely) ratifioinnin saavuttamiseksi. Tämän lisäksi kampanjassa halutaan lisätä julkisen sektorin työntekijöiden tietoisuutta ILOn yleissopimuksista Filippiineillä Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävä palkka. Tämä edellyttää vahvoja ammattiliittoja, Pardian puheenjohtaja Niko Simola muistuttaa. Työtekijän asialla myös maailmalla Pardia kampanjoi julkisen sektorin työntekijöiden edunvalvonnan puolesta. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Jaakko Jaskari / SASK Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ. Työskentely Filippiinien julkisella sektorilla on hyvin vaikeaa, sillä siellä on hyvin rajoitetut ja lähes olemattomat järjestäytymisoikeudet. Paikallisilla liitoilla ei ole myöskään valtionhallinnon virallista tunnustusta neuvottelukumppanina, joten työehtosopimusneuvottelut ovat usein mahdottomia. Jatkuvasti yleistyvä valtionhallinnon ja julkisten palveluiden ulkoistamisen seurauksena julkisen sektorin työntekijöiden asema ja oikeudet heikkenevät ja ilman virallista tunnustusta työtaistelutoimet ovat tehottomia sekä laittomia. Hanke on kolmevuotinen ja se kestää vuoden 2013 kesäkuusta joulukuuhun Iloisia esikoululaisia asukasyhteisöjen ylläpitämässä ja muun muassa ammattijärjestöjen tukemassa päivähoitokeskuksessa Manilan esikaupungissa. Julkiset peruspalvelut Filippiineillä ovat vähissä, eikä alan työntekijöillä ole mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihinsa ammattiliiton avulla. Marlon Quesadan toimiston seinää Manilassa koristavat ammattiliittojen julisteet. Niissä vaaditaan filippiiniläisille oikeutta julkisiin peruspalveluihin sekä alan työntekijöille oikeutta vapaaseen järjestäytymiseen ja liittojen neuvottelemiin työehtosopimuksiin. Kolumbia Kolumbiassa toteutetaan aivan alkuvaiheessa oleva hanke. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa edunvalvontaa toimihenkilöiden suhteen ja lisätä toimihenkilöiden ammatillista järjestäytymistä kolmella alueella (Cundinamarca, Antioquia ja Santander). On tärkeää, että olemme SASKin jäsenenä tukemassa hankkeita, joilla edistetään ammattiyhdistysliikettä ja ay-oikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja nuorten työntekijöiden osallistumiseen ja heidän roolinsa vahvistamiseen kohdemaan liitoissa. Kohderyhmänä ovat pankkityöntekijät, rakennusalan keskijohto, insinöörit ja toimihenkilöt, tekijänoikeusalan työntekijät (liitto SINTRASAUYCO) ja julkisen alan toimihenkilöt. Hankkeen on tarkoitus kestää vuoden 2016 loppuun

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Sosiaalinen media työelämässä

Sosiaalinen media työelämässä Sosiaalinen media työelämässä 6.6.2014 Sosiaalinen media Yhtä selkeää määritelmää ei ole olemassa Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, muokata sitä, kommentoida, jakaa eteenpäin Sisältöä voi ainoastaan valvoa

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3. Marko Puttonen Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu Yhteispalvelun kehittäminen alkoi 1990-luvun alkupuolella Yhteispalvelu

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Kiitokset vanhemmille, jotka jaksoitte vastata kyselyymme! Peräti 72 % perheistä palautti lomakkeen. Opetusvälineitä kehuttiin ja myös tiloja pidettiin asianmukaisina,

Lisätiedot

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen?

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? UUTISKIRJE 2/2014 26.2.2014 Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? Seurakuntarakenteen uudistuksessa on meneillään lausuntokierros. Lausuntopyyntö on tullut neuvottelujärjestö JUKOlle,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Kokoustila Porina 19.4.2011

Kokoustila Porina 19.4.2011 Vinkkejä työntekijän valintaan Kokoustila Porina 19.4.2011 KAJO-keskus Polkuja yrityksiin- projekti Näkökulma: Työllistämistuella työllistävät järjestöt Valmistautuminen Paikka auki hyvissä ajoin (itse

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot