Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Kuhmoisten kunta Toritien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2 1. Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. 2. Aloite Kuhmoisten kunta on päättänyt käynnistää Toritien asemakaavamuutoksen ja se on pantu vireille kaavoituskatsauksessa Asemakaava-alue Asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluu Kuhmoisten keskustan läpi kulkeva Toritie ja siihen rajautuvia kiinteistöjä ja päivitettäviä asemakaava-alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 ha. Toritie on tähän asti ollut yleinen tie (yhdystie 16979) ja sen kunnossapidosta on vastannut ELY-keskus. Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus

3 3.1 Maanomistus Suurin osa asemakaavoitettavan alueen Toritiehen rajautuvista kiinteistöistä omistavat yksityiset tahot. Kuhmoisten kunta omistaa niistä osan ja asemakaava-alueella sijaitsevat lunastetut tiealueet. Valtiolla (Liikennevirasto) on maantiealueeseen tieoikeus. Toritien lunastettua tiealuetta hallinnoi tienpitoviranomaisena Keski-Suomen ELY-keskus. Tien hallinnollinen luokka on tarkoitus muuttaa maantiestä kaduksi kadunpitopäätöksellä. 4. Kaavoitustilanne 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaista alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitteita ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Kuhmoisten Toritien asemakaavatyössä korostuvat neljän ensimmäisen asiakokonaisuuden tavoitteet.

4 4.2 Maakuntakaava Ote Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavasta Kaava-alueella on voimassa Keski-Suomen kokonaismaakuntakaava, joka on saanut lainvoiman Maakuntakaavassa kaava-alue on kokonaisuudessaan varattu taajamatoimintojen alueeksi (A). Toritien ja Nelostien molempiin risteyksiin on osoitettu uudet eritasoliittymät, joiden kohdalla on ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 33 ). Kokonaismaakuntakaavaa on täydennetty neljällä vaihemaakuntakaavalla, jossa 1. vaihemaakuntakaavassa teemana on Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, 2. vaihemaakuntakaavassa kiviainesten ottoalueet, 3. vaihemaakuntakaavassa turvetuotanto- ja tuulivoima-alueet ja 4. vaihemaakuntakaavassa on päivitetty kaupallinen palveluverkko ja taajatoiminnot. 3. Vaihemaakuntakaavan aineistona olleessa kulttuuriympäristökartalla on osoitettu asemakaavoitettavalle alueelle kaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä sekä yksi maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on kuvattu kohdassa Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on Heinon kirjakauppa Kuhmola. "Heinon talo sijaitsee keskeisellä paikalla kyläraitin varrella uudempien liiketalojen seassa. Heinon talon vanhin osa on peräisin vuodelta Taloa on laajennettu 1920-luvulla osittain kaksikerroksiseksi. Tyyliltään rakennus on jugendia, mistä on osoituksena ulkoasun laudoituksen vyöhykevuoraukset ja pieniruutuiset ikkunat. Kirjakaupan pito aloitettiin talossa vuonna Pihapiirissä ovat lisäksi sauna- ja aittarakennus, navetta ja pihan läheisyydessä kaksikerroksinen puusepänverstas 1920-luvulta. Kuhmolan seurantalo sijaitsee näkyvällä paikalla torin laidalla. Kuhmola on rakennettu suojeluskunnan ja nuorisoseuran taloksi vuonna 1930 ja sen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Tuovinen-Huttunen. Tyyliltään rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, joka näkyy mm. sisäänkäynnin pylväiköissä, julkisivun pilastereissa ja päätyikkunan korostamisessa. Rakennuksen ala-osa on tiiltä ja toinen kerros hirttä." (Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa)

5 Ote Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan kulttuuriympäristö-liitekartasta 4. Vaihemaakuntakaavassa Kuhmoisten keskustaajamaan on osoitettu keskustatoimintojen alakeskus kohdemerkintä (ca), joka tarkistaa kokonaismaakuntakaavassa osoitetun asumispainotteisen taajamatoimintojen alueen seudullisesti merkittäväksi keskustatoimintojen alakeskukseksi, jossa asutuksen lisäksi on myös kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Kokonaismaakuntakaavan km-merkintä poistuu, eikä Kuhmoisten alakeskukseen saa enää sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lisäksi iso osa Kuhmoisista sijoittuu Päijänteen kehittämisalueen sisälle. Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta

6 4.3 Yleiskaava Kaava-alueella on voimassa keskustaajaman oikeusvaikutukseton yleiskaava (hyv. 1991). Yleiskaavassa asemakaavoitettavan alueen pohjoisosa on osoitettu pääosin keskustatoimintojen alueeksi (C), eteläosassa on laajasti pientalomuotoista asuntoaluetta (AP) ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuusaluetta (TY). Toritien liittymät valtatielle on kaavaan piirretty eritasoliittyminä. Ote Kuhmoisten keskustaajaman yleiskaavasta. Asemakaavarajaus on lisätty kuvaan keltaisella viivalla. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään ja otettava myös huomioon maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

7 4.4 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa useampia asemakaavoja. Alueen pohjoisosaan sijoittuvat liikerakennusten korttelialueet (KL), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (AL) ja yleisten rakennusten korttelialueet (Y). Asuinpientalojen korttelialueet (AP), erillispientalojen korttelialueet (AO) ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T) sijoittuvat alueen eteläosaan. Ote Kuhmoisten vahvistamattomasta ajantasa-asemakaavasta. Kaava-alueen rajaus on lisätty karttaan sinisellä viivalla.

8 4.5 Suunnittelualuetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat Maankäytön periaateohjelma "Katse Kuhmoisiin" Katse Kuhmoisiin maankäytön periaateohjelma valmistui vuonna Sen tavoitteena oli nostaa esille paikallinen näkemys Kuhmoisten kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta ja saada eri toimialojen edustajia mukaan suunnitteluun Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen sijoittuu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä; Kirkonmäki ja sahan lahti. Kuhmoisten kirkonmäki puukirkkoineen ja -tapuleineen muodostaa kylän maisemallisen kohokohdan ja yhdessä kylätien varrella olevien muiden kirkollisten rakennusten kanssa edustavan kirkkomiljöön. Kirkonmäkeä vastapäätä, tien toisella puolella, on seurakunnan vanha hautausmaa. Kirkkotarhaan johtava leveärunkoinen porttihuone, ns. paarihuone, on rakennettu Kirkonmaisemaan kuuluu myös hirsinen rakennettu lainamakasiini. Kylätien rinteellä on myös 1950-luvun kanttorila. Kirkon alapuolelle on valmistunut seurakuntakoti Sahan lahti on Päijänteen rantaan muotoutunut teollisuusympäristö, joka on säilynyt suhteellisen yhtenäisenä ja ehjänä alueen muuttumisesta ja uudistumisesta huolimatta ja saha korkeine piippuineen on säilyttänyt hallitsevan asemansa kirkonkylän lahden ympäristössä. Kartta: Museovirasto

9 5. Viranomaisyhteistyö Kunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken järjestetään kaavoituksen aloitusneuvottelu, johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta annetaan lausuntomahdollisuus osallisille viranomaisille ja kunnan hallintokunnille. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavoitustyön aikana pidetään työneuvotteluja tarpeen mukaan. Asemakaavaehdotuksesta järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu, kun kaava on ollut nähtävillä ja kun sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. 6. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muuttaa Kuhmoisten keskustan pääkadun asemakaavamerkintä "yleinen tie vierialueineen" -merkinnästä katualueeksi. Samalla tarkistetaan Toritiehen rajautuvien alueiden asemakaavan ajantasaisuus ja mahdolliset tulevaisuuden tarpeet. Maisemallisena tavoitteena on merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. 7. Laaditut ja laadittavat selvitykset Asemakaavan laadinnan yhteydessä tullaan laatimaan liikenneselvitys, meluselvitys, rakennusinventoinnin päivitys sekä kasvillisuusselvitys rakentamattomilta alueilta. Väestö ja sen ikärakenne kuvataan kaavaselostuksessa ruututietoaineiston pohjalta. Liikenneselvityksessä tutkitaan, aiheuttaako liikennemäärän tuleva kasvu toimenpiteitä liikenteen järjestämiselle Toritien liittymissä ja arvioidaan liikenteen toimivuutta ja katualuevarauksen riittävyyttä asemakaavatasoisesti. Kadun uudelleen jäsentämisessä huomioidaan kaikki liikennemuodot; henkilöautot, joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily sekä liikenneturvallisuus. Rakennusinventoinnissa ennen vuotta 1945 rakennetut kohteet ja pihapiirit valokuvataan ja niiden kulttuurihistorialliset arvot tunnistetaan. Tämän lisäksi laaditaan yleiskuvaus kaava-alueen rakennetusta ympäristöstä ja kootaan alueelle sijoittuvien RKY-alueiden ja maakunnallisesti arvokkaan rakennuskohteen inventoinnit ja kuvaukset raporttiin. Inventointiraportissa annetaan suosituksia asemakaavamerkinnöistä rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen turvaamiseksi. Aikaisemmin laadittuja selvityksiä: Kuhmoisten kirkon mäki, RKY 2009, Museovirasto Kuhmoisten sahan lahti, RKY 2009, Museovirasto Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa, Keski-Suomen liitto Kuhmoisten modernin rakennusperinnön inventointi, Kuhmoisten kirkonkylä, Virpi Myllykoski, 2012 Kuhmoisten rakennuskulttuuri-inventointi, Keski-Suomen museo, 1990

10 8. Vaikutusten arviointi Asemakaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavan toteutumisen vaikutukset maankäyttöja rakennuslain yleisten säädösten ja erityisesti asemakaavan sisältövaatimuksien (MRL 54 ) edellyttämällä tavalla. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa tämän kaavatyön yhteydessä on otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ). Kaavan välittömiä vaikutuksia tarkastellaan kaava-alueella ja sen ympäristössä ja vaikutusten arviointi kohdennetaan: Yhdyskuntarakenteeseen Rakennettuun kulttuuriympäristöön Maisemaan Asumiseen Sosiaalisiin vaikutuksiin Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Ympäristövaikutuksiin 9. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Hankkeen osallisluetteloon on merkitty alustavasti seuraavat tahot: Kaava-alueen ja näihin rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat sekä lähialueen asukkaat Kaavan vaikutusalueen yrittäjät, yritysten työntekijät ja käyttäjät Kuhmoisten kunta: o kunnanvaltuusto o kunnanhallitus o lautakunnat o hallintokunnat Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen maakuntamuseo Keski-Suomen pelastuslaitos Suunnittelualueella toimivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt Suunnittelualueella toimivat yhdistykset Muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan.

11 10. Tiedottaminen Asemakaavatyön vaiheista tiedotetaan Kuhmoisten Sanomissa, kunnanviraston ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. 11. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus 11.1 Aloitusvaihe Tehtävät Lähtötietojen kerääminen kaavan laatimista varten Selvitystarpeiden tarkistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen Viranomaisneuvottelu Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kesä-talvi 2015 OAS asetetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää OAS:sta mielipide kirjallisesti tai suullisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelutyön aikana Valmisteluvaihe Tehtävät Kaavaluonnoksen ja selvitysten laatiminen Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Talvi 2016 Asemakaavaluonnos ja siihen liittyvä aineisto asetetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipide kirjallisesti tai suullisesti. Valmisteluvaiheen kuulemiseen liittyen järjestetään yleisötilaisuus kunnanvirastolla. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta kunnan hallintokunnilta, toimialoilta, viranomaisilta ja muista osallistahoilta Ehdotusvaihe Tehtävät Kaavaluonnoksen tarkistaminen kaavaehdotukseksi luonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät muut asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kevät 2016 Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta kunnan hallintokunnilta ja toimialoilta, viranomaisilta ja muilta osallistahoilta. Kunnan jäsenet ja osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen.

12 11.4 Hyväksymisvaihe Tehtävät Kaavaehdotukseen tehdään vähäiset tarkistukset ja se viedään päätöskäsittelyyn. Asemakaavan hyväksyy Kuhmoisten kunnanvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kesä 2016 Kunnanvaltuuston tekemästä hyväksymispäätöksestä voi valittaa 30 päivän ajan Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 12. Yhteystiedot Ramboll Finland Oy Kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors Puh Niemenkatu 73, Lahti Yksikönpäällikkö Annu Tulonen Puh Niemenkatu 73, Lahti Kuhmoisten kunta Tekninen johtaja Mika Kyrö Puh