STARKKI KORTTELI 1901 JA VANHAN YHDYSTIEN PUISTO Asemakaavan ja tonttijaon muutos

Transkriptio

1 Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus PL 41, JÄRVENPÄÄ SELOSTUS STARKKI KORTTELI 1901 JA VANHAN YHDYSTIEN PUISTO Asemakaavan ja tonttijaon muutos Diaarinumero 525/2006/612 ja 1626/2006/613 vireille tulosta ilmoittaminen, kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty Kaupunginhallitus hyväksynyt../ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt../ Kaavan Kaavatunnus

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: 5. eli Kinnarin ja 6. eli Pöytäalhon kaupunginosien LT - aluetta. 19. eli Terholan kaupunginosan korttelia 1901, Vanhan Yhdystien puistoa sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 5. eli Kinnarin ja 6. eli Pöytäalhon kaupunginosien LT - aluetta 19. eli Terholan kaupunginosan kortteli 1901 sekä katualuetta. Tonttijaon muutos koskee: 19. eli Terholan kaupunginosan korttelin 1901 tontteja 3 ja 4. Sitovalla tonttijaon muutoksella muodostuu korttelin 1901 tontit 10 ja 11. Laatija: Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Yhdyshenkilö: Riitta Vihanto, puh Vireille tulosta ilmoitettu, Järvenpään kaavoituskatsaus 2006 (kh ), kuulutus Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjoisväylän, Kinnarinkadun ja Vanhan Yhdystien välisellä alueella. Alueen sijainti esitetty viereisellä opaskartalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on STARKKI. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa korttelin 1901 pohjoisosassa oleva Vanhan Yhdystien puisto yritysalueeksi ja liittää se viereisiin tontteihin ja 4 rautakaupan sijoittamiseksi alueelle sekä tarkentaa korttelin kaavamääräyksiä ja rakennusalan rajoja. 2

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksen tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote Järvenpään yleiskaavasta Poistuva asemakaava 3. Voimassa olevat asemakaavat 4. Maanomistuskartta 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. Asemakaavakartta ja määräykset ja havainnekuva 7. Tonttijakokartta 8. Asemakaavan seurantalomake 9. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet (liitetään myöhemmin) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista 1. Katusuunnitelma Vanhan Yhdystien rakentamiseksi välillä Kinnarinkatu Pykälätie on valmistunut v.2006 (Ramboll), 2. Infolandia Oy:n ja Starkki Oy Ab:n teettämä maankäyttöluonnos tontin ja siihen rajoittuvan puistoalueen muuttamiseksi Starkin rakennustarvikeketjulle soveltuvaksi (Arkkitehtitoimisto Pääsky & Siistonen). 3

4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet: Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivätty , kuulutus Asemakaavaluonnos nähtävänä , kuulutus Kaupunginhallitus / Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65, MRA 27 / - / Kaupunginhallitus hyväksynyt / Kaupunginvaltuusto hyväksynyt / Asemakaavan muutoksen keskeinen sisältö Vanhan Yhdystien puisto muutetaan yritysalueeksi ja liitetään siihen rajoittuviin tontteihin ja 4. Kortteli 1901 osoitetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-3). Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Rakennusoikeudesta saa käyttää 150 k-m 2 elintarvikkeiden myyntiin tulevaksi tilaksi. Vähittäiskaupan suuryksikköä alueelle ei saa sijoittaa. Korttelin kerrosluku II ja tehokkuusluku e=0.4 eivät muutu. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamistoimiin voidaan ryhtyä heti kun asemakaava on vahvistunut ja tontit viety rekisteriin. Alueella on valmiina kunnallistekniikka. 3.0 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (2004, vahvistettu , määrätty tulemaan voimaan) osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ) kortteli on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Asemakaava Suunnittelualueella ja Vanhan Yhdystien toisella puolella kortteleissa 1904 ja 1905 on voimassa vahvistettu asemakaava. Korttelin 1901 pohjois- ja osin länsipuolella on Vanhan Yhdystien puisto (VP). Kortteli 1901 on yhtä tonttia lukuun ottamatta osoitettu liikeja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY-2). Korttelin eteläosassa oleva tontti 6, jolla sijaitsee keilahalli, on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-2). Tontin poikki Pohjoisväylältä Vanhalle Yhdystielle kulkee jalankulkutie. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt korttelin eteläpuolelle laaditun Vierikadun asemakaavan muutoksen. Kaavalla osa Oinasmäenpuistoa on muutettu yritysalueeksi ja Pohjoisväylän - Vanhan Yhdystien välille on kaavoitettu katuyhteys (Pykäläkatu) Alueen yleiskuvaus Vanhan Yhdystien varrella on melko monipuolista liike-, toimisto- ja teollisuustoimintaa, mutta elinvoimaisuuden lisäämiseksi alue kaipaa lisää kaupallisia palveluja ja uusia yrityksiä. Alueen sijainti on erinomainen etenkin tilaa vievän kaupan myymälöille. Vanhan Yhdystien katualue on leveä ja jäsentymätön. Korttelissa 1901 olevat rakennukset kääntävät selkäpuolensa Pohjoisväylälle. Vanhan Yhdystien puisto erottaa yritysalueet Pohjoisväylästä ja Kinnarinkadun pohjoispuolella olevasta yritysalueryppäästä. 4

5 3.1.2 Luonnonympäristö Vanhan Yhdystien puisto on luonnontilainen. Alueella kasvaa lehtipuita (koivuja) ja pensaita, joukossa on muutamia havupuita lähinnä mäntyjä. Puiston keskiosassa on parin metrin korkuinen mäen nyppylä Rakennettu ympäristö Vanhan Yhdystien puiston etelälaidassa kadun varrella sijaitsee Elisan ja Soneran yhteinen tele- ja tietoliikenneverkkoa palveleva noin 40 k-m 2 suuruinen keskusrakennus. Sen eteläpuolella korttelissa 1901 on matalia 1-2 kerroksisia vaaleita tasa- ja harjakattoisia liike-, toimisto- ja teollisuusrakennuksia Maanomistus Järvenpään kaupunki omistaa Vanhan Yhdystien puiston ja tontin (keilahallitontti) sekä katualueet. Kaupunki on vuokrannut puistosta Elisa Communications Oy:lle noin 100 m 2 suuruisen määräalan telekeskusrakennusta varten. Pohjoisväylän liikennealue on Tiehallinnon omistuksessa. Muilta osin alue on yksityisten omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset - Järvenpään yleiskaava Voimassa olevat asemakaavat - Rakennusjärjestys - Tonttijako- ja rekisteri 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laatimisen taustalla on Infolandia Oyj:n (nyttemmin Kiinteistö VY3 Oy:n) ja Starkki Ab:n anomus Vanhan Yhdystien puiston liittämiseksi osaksi tonttia Alueelle on tarkoitus sijoittaa Starkin rautakauppa noutohalleineen. Suunnittelualue käsittää koko korttelin 1901 ja siihen rajoittuvat katualueet ja osan liikennealuetta. Korttelin eteläosassa tarkastelun kohteena on pääasiassa kaavamääräysten uudistaminen ja rakennusalojen tarkistaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on Järvenpään vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa (kh ) 1. kiireellisyysluokkaan kuuluva hanke. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa ( kohde A149). Hanke sisältyy myös Järvenpään vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 5. 5

6 4.3.1 Osalliset - Kaava-alueen maanomistajat - Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat - Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset - Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus, Tiehallinto) - Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella Järvenpään Viikkouutisissa, Kellokkaassa sekä Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisen keskuksen palvelupisteen (Seutulantie 12, 1. kerros) ilmoitustaululla sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti nähtävillä laatimisvaiheen vuorovaikutusta varten Järvenpään Teknisessä keskuksessa kaavoituksen ja mittauksen ilmoitustaululla. Lisäksi aineistoa on ollut esillä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Nähtävänä oloaikana on pyydetty ennakkolausunnot Kinnarin asukasyhdistys ry:ltä, kaupunkiympäristöltä, rakennus- ja ympäristövalvontatoimelta, vesilaitokselta, Keski- Uudenmaan pelastuslaitokselta, Uudenmaan ympäristökeskukselta, Uudenmaan tiepiiriltä, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä ja Elisa Networks Oy:ltä. Asemakaavaluonnoksesta on annettu 4 lausuntoa, mielipiteitä ei ole tullut. Lausunnonantajista kaupunkiympäristöllä, vesihuoltolaitoksella ja Fortum sähkönsiirto Oy:llä ei ole kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Tiehallinnon/Uudenmaan tiepiirin lausunto ja vastine siihen, liite Viranomaisyhteistyö Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, ettei viranomaisneuvottelua ole tarpeen käydä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa Vanhan Yhdystien puisto yritysalueeksi ja liittää se tontteihin ja 4. Kerrosluku II tehokkuusluku e=0.4 säilyvät entisinä. Korttelin 1901 kaavamääräykset on tarkoitus uudistaa sekä sallia alueelle sijoitettavan vähäisessä määrin elintarvikemyyntiä. Kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Vanhan Yhdystien yritysalueen kaupunkikuvaa ja näkyvyyttä Pohjoisväylälle päin ja mahdollistaa alueen kehittyminen monipuoliseksi liike- ja yritysalueeksi siten, että Kinnarinkadun risteyksen tuntumaan voidaan toteuttaa Starkki - ketjun rautakauppa noutohalleineen. Vaikka asemakaavan muutoksen myötä alueella oleva puisto poistuu, on yleiskaavassa osoitettu Terholan kaupunginosaan noin 73 ha virkistysalueita. Asemakaavan piirissä olevia puisto- tai virkistysalueita on Terholassa nykyisin noin 25 ha, joten viheralueiden määrä tulee alueella kasvamaan aikaa myöten usealla kymmenellä ha:lla. Vanhan Yhdystien varrella oleva puisto on toiminut lähinnä suojaviher- ja näköestealueena. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallituksen iltakoulu Luonnos nähtävillä MRL 62 ja MRA Kaupunginhallitus pvm 6

7 Nähtävillä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavoitettava alue muodostuu toimitilarakennusten korttelialueesta 1901 ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten tontista , Vanhan Yhdystien puistosta sekä niihin rajoittuvista katualueista ja Pohjoisväylän liikennealueesta. Vanhan Yhdystien puisto muutetaan korttelialueeksi ja liitetään siihen rajoittuviin tontteihin 3 ja 4. Kaavateknisistä syistä mukaan on otettu alueeseen rajautuvia katuja ja liikennealuetta, mutta niille ei tule kaavallisia muutoksia Mitoitus Toimitilarakennusten korttelialue laajenee noin 0,6 ha: lla ja rakennusoikeus nousee noin 2400 k-m 2 :llä Palvelut Alueen palvelutarjonta täydentyy yritysalueen laajentumisen myötä. Kaavassa on rajoitettu elintarvikkeiden myynti 150 k-m 2 :öön, joten alueelle ei voi rakentaa hypermarkettia tai suurta päivittäistavarakauppaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutoksen keskeisenä tavoitteena on muuttaa Vanhan Yhdystien puisto yritysalueeksi ja liittää se siihen rajoittuviin tontteihin. Puistolla ei ole virkistysarvon kannalta merkitystä, se toimii lähinnä suojaviheralueena ja näköesteenä kahden liikenneväylän välissä. Yritysalueen laajentumisella on sen sijaan merkitystä maankäytön ja alueella toimivien yritysten kannalta. Näyttävä uudisrakennus parantaa kaupunkikuvaa Terholassa. 5.3 Aluevaraukset Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-39) Alueelle saa rakentaa liike- ja toimistorakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia sekä kaavassa osoitettu määrä muita tiloja. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä (MRL 58, 114 ). Tontilla harjoitettu toiminta ei saa aiheuttaa lian, melun yms. muodossa kohtuutonta rasitusta ympäristön asukkaille. Ulkovarastointi on sallittu vain alueelle, jolla on näköesteinen siisti aitaus. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 200 m2 kohti. Tontilla tulee olla vähintään: yksi autopaikka kutakin toimisto- ja teollisuustilan alkavaa 100 k-m2 kohti ja yksi autopaikka kutakin liike- ja myymälätilan alkavaa 50 k-m2 kohti. Korttelissa tapahtuva toiminta on vuosien aikana muuttunut teollisesta liike- yrityspainotteiseksi. Kaavamääräys mahdollistaa alueen kehittämisen monipuoliseksi liike-yritysalueeksi tietyin reunaehdoin. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU-4) Tontille on järjestettävä vähintään 1 autopaikka kutakin alkavaa 40 k-m 2 kohti Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Pohjoisväylän, Kinnarinkadun ja Vanhan Yhdystien välissä oleva alue muuttuu täysin kun puisto poistuu ja alue rakentuu. Rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja kaupunkikuvaa, lisää palvelujen tarjontaa ja työpaikkojen määrä. Puiston muuttamisella yritysalueeksi ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön eikä ympäröivään asutukseen. 7

8 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 8

9 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen ajoitus Korttelialueen toteuttaminen on mahdollista heti kun kaava on saanut lainvoiman ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Järvenpäässä Ilkka Holmila Kaupunginarkkitehti 9