Viisas Raha VAHVA HINNOITTELIJA EROTTUU JOUKOSTA PAHA PÄIVÄ ON HYVÄ SYY SÄÄSTÄÄ KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA NOUSUVARAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha VAHVA HINNOITTELIJA EROTTUU JOUKOSTA PAHA PÄIVÄ ON HYVÄ SYY SÄÄSTÄÄ KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA NOUSUVARAA"

Transkriptio

1 18 SIJOITUSDEBATTI: PITÄISIKÖ VALTION MYYDÄ PÖRSSIOMISTUKSIAAN? Viisas Raha ,50 PAHA PÄIVÄ ON HYVÄ SYY SÄÄSTÄÄ 6 KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA NOUSUVARAA 15 TARJOLLA TUKEVAA VELKAA JA HUTERAA KASVUA 22 VAHVA HINNOITTELIJA EROTTUU JOUKOSTA 10

2 TOIMITTAJALTA Uusi tilanne SISÄLTÖ 9/2010 Sijoitusviisaat jakautuvat yhä kahteen porukkaan: yhdet pelkäävät deflaatiota, toiset säikkyvät inflaatiota. Sijoittajalle tilanne on piinallinen, koska deflaatioon ja inflaatioon on vaikea varautua samassa salkussa. Jos päädytään deflaatioon, pitkät valtion lainat olisivat to- Helena Ranta-aho dennäköisesti loistava valinta, mutta inflaatio-oloissa ne olisivat säästöille myrkkyä. Samaan tapaan voi ajatella osakkeista: ne suojaavat sijoittajaa yleensä paremmin inflaatiolta kuin deflaatiolta. Mikä siis sijoittajalle neuvoksi? Onko mahdollista löytää yhtiöitä, jotka ovat hyviä sijoituskohteita riippumatta siitä, mihin suuntaan talous alkaa kehittyä? Mahtaako pörssistä löytyä yrityksiä, joiden voi ajatella pystyvän pitämään hintansa edes kohtuullisen vakaina, vaikka talous sukeltaisi deflaatioon? Entä onko pörssissä yrityksiä, joka kykenevät poikkeuksellisen sujuvasti siirtämään omien kustannustensa nousun asiakkaidensa maksettavaksi? Tällaisesta pohdinnasta lähti liikkeelle tämän lehden kansijuttu, jossa toimittaja etsii pörssistä hinnoitteluvoimaisia yrityksiä ja antaa osviittaa siitä, mistä sijoittaja voi ne tunnistaa. Makrotalouden näkökulmasta taloutta analysoi toimittaja. Hänenkin jutustaan nousee esiin poikkeuksellinen epävarmuus. Nyt ollaan tilanteessa, josta kenelläkään ei ole kokemusta. Se kasvattaa riskejä ja mahdollisuuksia. 10 Parhaat erottuvat joukosta. Viisas Raha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A 2, Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA: Petri Sahlström TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, Helsinkipuh , faksi , ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland, puh. o5o , Kare Uotila puh , REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: tai soittamalla Kannen kuva: Kristian Lindbohm 2 Viisas Raha 22 Kiinan kasvu on vetänyt hyvin, mutta kykymme ennustaa Kiinan taloutta on heikko, sanoo Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto.

3 Pääkirjoitus Globaalia liiketoimintaa lokaalia sääntelyä Markkinoilta Paha päivä on hyvä syy säästää Enron sopii sijoittajalle Naapuri ostaa kotisi Varo rahariskejä Puheenjohtajalta Kasvua kaukomailta Parhaat pitävät hintansa Sijoittajan ihanneyhtiö pystyy nousukaudella nostamaan hintoja ja taantumassa pitämään ne vakaina. Kehittyvissä talouksissa yhä nousuvaraa Taaleritehtaan Tuomas Komulainen uskoo, että kehittyvissä talouksissa pörssien hyvä kehitys jatkuu. Kasvun pohja on kotimainen kulutus. Leppiniemi Hallintoneuvostot jälkikirjoitus Sijoitusdebatti Valtion pitäisi vähentää omistuksiaan pörssiyhtiöissä, sanoo eq Varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo. Valtion pörssiomistukset tasapainottavat markkinoita, vastaa kansanedustaja Jouko Skinnari. Velka ja kasvu Kun velka on tukeva ja kasvu hutera, sijoittajan on oltava tarkkana. Juristilta Näkökulmia johtamiseen ja johdon palkitsemiseen Osakepuntari Neuvoja kärsivälle säästäjälle Rahastopuntari Törkeän hyvä salkunhoitaja Elämäni ja sijoitukseni Mikä markkinoiden hintoja oikeasti ajaa? Tästä parikymppisen miehen pohdinnasta lähti liikkeelle Martin Estlanderin ura pankkiirina. Tapahtumat Tutkitusti totta Pankkisuhde ei perustu pelkkiin numeroihin, kirjoittaa yliassistentti Antti Fredriksson. Lauri Rosendahl 18 HANNU ANGERVO 15 TUOMAS KOMULAINEN 30 MARTIN ESTLANDER Viisas Raha 3

4 Pääkirjoitus Globaalia liiketoimintaa lokaalia sääntelyä EU:n komissiolla on menossa hanke, jossa selvitetään tilintarkastajien roolia tilinpäätösinformaation laaduntakaajina. Erityisesti komissio on huolissaan tilintarkastusalan keskittymisestä ja valvonnan järjestämisestä. Molemmat seikat mahdollisesti heikentävät tilintarkastuksen laatua, joka voi johtaa tilinpäätösinformaation huonoon laatuun. Komissio on sijoittajan asialla. Tilinpäätösinformaatio on sijoittajan tärkeimpiä, ellei jopa tärkein tiedonlähde. Sijoittajan tulee voida luottaa lukemaansa. Lisäksi asiat tulee esittää siten, että sijoittaja pystyy ymmärtämään lukemansa. Tilinpäätöskäytäntöjä laativat elimet, kuten International Accounting Standards Board, keskittyvät toimissaan parantamaan tilinpäätöksien informaatiosisältöä ja luettavuutta. Tilintarkastajat ja heitä valvovat elimet pyrkivät vuorostaan takaamaan tiedon luotettavuuden. Komission mukaan selvitystyö on finanssikriisin seurausta. Akuutin kriisin jälkeen komissio selvittää eri finanssisektorin toimijoiden roolia. Ilmeisenä tarkoituksena on estää kriisin uusiutuminen. Kova tavoite. Toisaalta pienetkin askeleet oikeaan suuntaan ovat hyvästä. Komissio nostaa esille tilintarkastusalan lainsäädännön ja valvonnan, jotka ovat nykyään maakohtaisia. Ala on erinomainen esimerkki globalisaatiosta. Suurimmat tilintarkastusketjut toimivat globaalisti niin kuin heidän asiakkaansakin. Hyväksytyt tilintarkastajat noudattavat kansainvälisiä tilintarkastusnormeja, jotka laatii Kansainvälinen tilintarkastusliitto. Normiston noudattamista valvoo Suomessa Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta. Näin ollen esimerkiksi suomalaiset KHT-tilintarkastajat noudattavat kansainvälisiä tilintarkastusnormistoja. Toki kaikki tilintarkastajat noudattavat lisäksi maakohtaisia lakeja. Ala itse on siis huomattavasti pidemmällä säätelyssään kuin lainsäätäjä. Tämän on ilmeisesti komissiokin huomannut. Olisi toivottavaa, että komission lopulliset ehdotukset alan järjestämisestä pohjautuvat nykyiseen itsesäätelyyn, eikä valvonnan määrää ja kustannuksia lisätä kohtuuttomasti. Määrän sijasta tulisi keskittyä laatuun. Selvää on, että maakohtaisesta sääntelystä on päästävä eroon. Rahoitusmarkkinat kun ovat globaalit markkinat, joilla luotettava, ymmärrettävä sekä relevantti informaatio on elinehto sijoittajille ja rahoitusta hankkiville yrityksille. Petri Sahlström päätoimittaja 4 Viisas Raha

5 Suositut UB Korkoviikot jatkuvat asti Hanki yrityslainoilla lisätuottoa korkosalkkuun! Yrityslainoilla voit saada jopa 5-10 % vuosituoton. Tarjoamme sijoittajille korkoviikoilla mm. suurten pohjoismaisten pankkien sekä vakuutus- ja teollisuusyhtiöiden yrityslainoja. Yrityslainat ovat suuryritysten liikkeeseenlaskemia joukkolainoja, joiden laina-aika vaihtelee muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Yrityslainoihin liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Kerromme mielellämme lisää erilaisista korkosijoituksista ja pyrimme räätälöimään korkosalkun juuri asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kysy lisää! Inka Noramaa, omaisuudenhoitaja Olemme mukana SIJOITUS INVEST tapahtumassa Wanhassa Satamassa Tervetuloa keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista sijoitusasioista ja kuuntelemaan salkunhoitaja Juhani Toivosen puheenvuoroa Yrityslainoilla lisätuottoa korkosalkkuun ke klo (Sali D). Saat päivän korkotarjoukset sähköpostilla osoitteesta: tai soittamalla puh

6 MARKKINOILTA Teksti: Helena Ranta-aho Kuvat: Plugi, Pekka Lassila /KL Paha päivä on hyvä syy säästää Suomalainen ostaa lähitulevaisuudessa nykyistä suuremman osan terveydenhoito- ja hoivapalveluistaan omilla rahoillaan. Kun elinikä pitenee ja vanhojen ihmisten osuus väestöstä kasvaa, terveyteen ja hoivaan kuluu entistä enemmän yhteisiä varoja. Esimerkiksi Etla laskee, että terveydenhoitomenot kasvavat reaalisesti nykytasoltaan vuoteen 2050 mennessä noin 35 prosenttia. Hoivapalvelut ampaisevat samojen laskelmien mukaan 130 prosenttia ylöspäin. On vaikea uskoa, että moinen menojen kasvu voitaisiin tilkitä veroja kiristämällä tai toimintaa tehostamalla. Todennäköisemmältä tuntuu, että suomalaiset joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osan terveydenhoito- ja hoivapalveluista suoraan omasta pussistaan. Tähän johtopäätökseen päätyvät myös Etlan tutkijat tänä syksynä julkaistussa Vanhalle varaksi, turvaksi tutisevalle -tutkimuksessa. Tutkijat päättelevät, että etuuksien leikkaaminen on ilmeinen riski. Raha rajoittaa hoitoa Samansuuntaisia ajatuksia on lääkäreilläkin. Suomen Lääkäriliiton, Helsingin yliopiston ja helsinkiläisen viestintätoimisto Kaufman Agencyn viime kuussa julkaistuun Imed10-tutkimukseen osallistuneista lääkäristä valtaosa uskoi, että tulevaisuudessa suomalaiset joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osa terveydenhoitopalveluistaan itse. Tutkimuksen mukaan raha rajoittaa hoitoa jo nyt. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä kertoi joutuvansa nykyisinkin rahapulan vuoksi tinkimään potilaan ihanteellisesta hoidosta joko toistuvasti tai silloin tällöin. Ihanteellisella hoidolla tarkoitettiin tutkimuksessa kyseiselle potilaalle hyvää ja sopivaa hoitoa, ei kaiken mahdollisen hoidon antamista. Yli 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä oli huolissaan tai erittäin huolissaan oman kuntansa terveydenhoitobudjetin riittävyydestä. Yli puolet ennakoi, että julkinen terveydenhoito ajautuu rahoituskriisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lääkäreitä kiusaa myös pelisääntöjen puute. Imed10-tutkimuksen vastaajat toistivat sen, mikä on jo monta kertaa lääkäreiltä kuultu. He kaipasivat selkeää, avointa ja valtakunnallista ohjausta hoitojen ja potilaiden priorisointiin. Ennakoi ja varaudu Johtopäätös on ilmeinen: paha päivä on entistä parempi syy säästää. Jos haluaa varata itselleen mahdollisuuden täydentää julkisia terveyspalveluita yksityisillä, tarvitaan hyvät tulot, säästöjä tai hyvä vakuutus. Tarjolla on erilaisia vapaaehtoisia terveysvakuutuksia sekä sairauskuluja korvaavia tapaturmavakuutuksia. Säästöt ja vakuutukset tuovat talouteen myös pelivaraa, jos joutuu sairauden tai tapaturman vuoksi olemaan töistä pidempään poissa. Pahan päivän varaksi voi tietysti ajatella myös kiinteän omaisuuden kuten oman kodin tai kesämökin. Tiukan paikan tullen mökin voi myydä tai kodin vaihtaa pienempään. 6 Viisas Raha

7 Yhtä lailla perusteltua on varautua yksityisten hoivapalveluiden ostamiseen. Lupaus julkisesta hoivasta on olemassa, mutta sen sisältö on epämääräisempi kuin julkisen terveydenhoidon. Julkisten hoivapalveluiden määrä ja laatu selviävät yleensä vasta silloin, kun palveluita tarvitsee. Paljon riippuu siitäkin, missä kunnassa sattuu asumaan ja kuinka tomerasti pystyy palveluita vaatimaan. Tämän vuoksi on vaikea edes karkeasti ennakoida, minkä verran hoivaa joutuu kenties itselleen ostamaan. Tähän kiinnittävät huomiota myös Etlan tutkijat, joiden mielestä julkisen sektorin tarjoamat etuudet ja niiden saamiseen liittyvät ehdot voitaisiin määritellä lainsäädännöllä. Täsmällinen lupaus hoivasta saattaisi tuoda markkinoille myös yksityisiä hoivavakuutuksia, jotka antaisivat myös vaihtoehdon hoivaan varautumiseen. Nykyisin tällaisia vakuutuksia ei Suomen markkinoilla ole. Pitkä elämä, pienempi eläke Epäselvää on tietysti myös se, kuinka paljon terveys- ja hoitopalveluita itse kukin elämässään tarvitsee. Omaa sairastumisen tai tapaturman riskiä on melkein mahdoton arvioida, mutta tutkimuksista saa jotakin osviittaa siitä mahdollisesta hoivan tarpeesta. Tutkimusten mukaan 75-ikävuoden jälkeen todennäköisyys sille, että alkaa tarvita apua päivittäisissä toimissa kasvaa nopeasti. Kaikki eivät tietenkään apua tarvitse: Tutkimukset kertovat niin ikään, että yli 85-vuotiaista 40 prosenttia selviää arjen perusaskareista omin voimin. Tosin heistä yli 90 prosenttia tarvitsee jonkinlaista apua liikkumisessa, esimerkiksi portaiden nousemisessa tai ostoskassin kantamisessa. Avun tai hoivan hintaa voi nykyhinnastojen avulla haarukoida karkeasti. Esimerkiksi yksityisen kotiavun hinta vaihtelee pääkaupunkiseudulla joistakin kymmenistä euroista yli sataan euroon tunnilta. Jos tarvitsee asumispalvelua ja ympärivuorokautista hoivaa, palvelun hinta nousee helposti yli euroon kuukaudelta. Mitä vähemmän mahdollisia auttajia lähipiirissä on, sitä tärkeämpää on edes karkeiden arvioiden tekeminen. On tärkeä huomata sekin, että eläkkeiden indeksisointitavan vuoksi, eläkkeen ostovoima putoaa sitä enemmän mitä kauemmin eläkettä ehtii nauttia. Tämä piirre korostuu, kun elinikä pitenee. Toisin sanoen eläkkeen ostovoima on pienimmillään silloin, kun ostopalveluita todennäköisesti eniten tarvitsee. Enemmän puhetta rahasta Rahasta puhuminen on monelle suomalaiselle jopa perhepiirissä vaikeaa. Haastavia tilanteita syntyy, kun ikääntyneet vanhemmat eivät enää pysty omia asioitaan hoitamaan. Jos omaisten kanssa ei ole hyvissä ajoin sovittu kenen ja millä valtuuksin vanhemmat toivovat asioitaan hoidettavan, voi käydä niin, ettei kenelläkään omaisista ole valtuuksia hoitaa heidän asioitaan. Valtakirjat on hyvä kirjoittaa ennemmin kuin myöhemmin. Yhtä lailla hankalia tilanteita syntyy puolison yllättäen sairastuessa vakavasti tai kuollessa. Jos leski on autuaan tietämätön tai huonosti perillä perheen varojen ja velkojen hoitamiseen liittyvistä käytännön yksityiskohdista, ne kaatuvat päälle mahdollisimman ikävällä hetkellä. Siksi ensimmäinen askel on varata aikaa sopeutumiseen. Käytännössä se tarkoittaa taloudellista puskuria, jonka turvin perhe selviää taloudellisesti vähintään puoli vuotta, mieluummin vuoden. Varautuminen etukäteen säästämällä tai ottamalla henkivakuutus on erityisen tärkeää, jos perheessä on pieniä lapsia ja asuntovelkaa. Tämän jälkeen kannattaa miettiä käytännön asioita: mitä voi tehdä nyt, jotta rahaasioiden hoitaminen olisi niihin tottumattomalle puolisolle mahdollisimman helppoa? Amerikkalainen sijoitustiedon tuottaja Morningstar tarjoaa avuksi muistilistan, jossa on useampi suomalaisiinkin olosuhteisiin sopiva vinkki: 1.Ota raha-asiat puheeksi Vaikka puolisosi ei olisi hiukkaakaan kiinnostunut raha-asioista, pidä huolta siitä, että hän tietää, minkä verran varoja ja velkaa teillä on. Kirjallinen sijoitussuunnitelma on keskustelulle hyvä tuki. Jos teillä on luotettavia ja raha-asioiden päälle ymmärtäviä lapsia, talousasioista kannattaa keskustella heidänkin kanssaan ainakin karkealla tasolla. 2.Yksinkertainen on kaunista Jos raha-asiat eivät kiinnosta puolisoasi, se kannattaa ottaa huomioon sijoituspäätöksiä tehdessä. Esimerkiksi suuri määrä yksittäisiä sijoituskohteita pitkälle viedyistä johdannaisstrategioista puhumattakaan sopii huonosti henkilölle, joka ei ole sijoittamiseen perehtynyt tai jota sijoittaminen ei kiinnosta. Tällaisessa tilanteessa rahastosijoitukset saattavat olla suoria sijoituksia parempi vaihtoehto. Yhtälailla raha-asioiden hajauttaminen moneen pankkiin tai muuhun sijoituspalveluyritykseen saattaa olla kokemattomalla varainhoitajalle karhunpalvelus. 3.Pidä paperit järjestyksessä Kerää perheen taloutta koskevat paperit yhteen paikkaan ja pane ne loogiseen järjestykseen esimerkiksi aihepiireittäin: vakuutukset, verotus, sijoitukset ja niin edelleen. Asioiden hoitamista helpottavat myös koosteet eli se, että yhdestä paikasta löytyvät tiedot kaikista pankkitileistä, osakesijoituksista, rahastosijoituksista ja niin edelleen. Uusi asioidenhoitaja ilahtuu myös kontaktihenkilöiden listasta, josta ilmenevät myös yhteystiedot. Arvokasta on myös tieto siitä, keneltä tai mistä kannattaa kysyä neuvoa. 4.Kerro, mistä saa käteistä Jos taloudellista puskuria ei ole, leski saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän tarvitsee käteistä elämiseen. Tilannetta helpottaa, jos hän tietää, mitä varallisuuden myynnissä kannattaa ottaa huomioon ja mitä omaisuutta ensisijaisesti muuttaa käteiseksi. Viisas Raha 7

8 MARKKINOILTA Naapuri ostaa kotisi Joka toinen asunnonostaja hankkii uuden kodin alle viiden kilometrin päästä nykyisestä kodistaan. Joka kolmas muuttaa melkein naapuriin eli alle kilometrin päähän. Tieto ilmenee TNS-Gallupin tekemästä tuoreesta asunnon osto- ja myyntiprosessia käsittelevästä tutkimuksesta, johon osallistui asunnon äskettäin ostanutta suomalaista. Kaupat naapurien kanssa syntyvät usein nopeasti, koska he tuntevat alueen ennestään. Jos siis olet myymässä asuntoasi, pidä huolta, että naapurusto tietää aikeistasi! Teksti: Helena Ranta-aho Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri/Tapio Vanhatalo Enron sopii sijoittajalle Helsingin Kaupunginteatterin loppusyksyn uutuus kertoo yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön Enronin uhosta, noususta ja tuhosta. Näytelmää on helppo suositella sijoittajille ja sijoittamisesta kiinnostuneille. Tekijöiden kyky pelkistää finanssimaailman ilmiöitä ansaitsee monta hatun nostoa. Kuka olisi uskonut, että tilintarkastajayhteisöjen tuplaroolin pörssiyhtiössä voi näyttämöllä ilmaista niin oivaltavasti, ettei sitä juurikaan tarvitse sanoin selittää? Lehmanin veljeksillekin oli pakko nauraa ääneen. Tämän tyyppisiä herkkupaloja on Kalle Heiskasen ohjaamassa näytelmässä tarjolla useampia. Voi tosin olla, että niistä nauttivat eniten katsojat, Toimitus oikaisee joille Enronin tarina tai ainakin rahoituksen maailma ovat ennestään tuttuja. Näyttelijätkin vakuuttivat, aivan erityisesti näytelmän konnat: Eero Aho Enronin toimitusjohtajana, Ilkka Forss rahoitusjohtajana ja Seppo Maijala hallituksen puheenjohtajana. Joissakin kohdin rahoitustermien käyttö ontui aavistuksen mutta kokonaisuus ei siitä kärsinyt. Katsojille ei jäänyt epäselväksi, millaista tuhoa ahneet markkinat voivat pahimmillaan saada aikaan. Rivien välistä voi lukea toisenkin viestin: ajattele omilla aivoillasi, äläkä seuraa johtajaa tai sijoitusneuvojaa jos et ymmärrä, mihin hän on sinua viemässä. Viisaan Rahan lokakuun numerossa oli juttu ps-tileistä. Sen yhteydessä oli taulukko ps-tilien ja siihen liittyvien palveluiden kuluista. Ps-tilin kohdalla Aktian ja Nordean luvuissa oli taulukossa virhe. Aktian sarakkeeseen oli livahtanut yksi numero Nordean sarakkeesta, minkä vuoksi Aktian ps-tilin kulut säästöaikana olivat taulukossa liian suuret ja Nordean liian pienet: Aktian pstilin kulut olivat vertailun esimerkkitapauksessa 504 euroa, eivät euroa niin kuin taulukossa väitettiin. Vastaavasti Nordean kulut ovat euroa, eivät 448 euroa. Muut kulut ja kaikki kulujen yhteissummat olivat taulukossa näidenkin pankkien kohdalla oikein, samoin kuluvertailun lopputulos. Varo rahariskejä Nordean suurten yritysten kanssa työskentelevä johtaja Olli-Petteri Lehtinen varoittaa yritysten rahoitusriskien kasvusta. Paluuta finanssikriisiä edeltävään aikaan ei hänen mielestään ole: Pidempi raha on edelleen kallista ja riskit hinnoitellaan tarkemmin. Spredit ovat isoja. Toisin sanoen riskisiksi arvioidut yritykset joutuvat maksamaan rahasta selvästi enemmän kuin vähäriskiset yritykset. Lehtinen myisi asiakkailleen mielellään nykyistä enemmän valuuttasuojausta. Nordean näkemyksen mukaan suomalaiset yritykset suojaavat valuuttariskiään selvästi muun maalaisia laiskemmin. Sijoittajan näkökulmasta valuuttariskin suojaaminen voi olla hyvästä tai pahasta. Osa sijoittajista ajattelee, ettei yritysten pidä valuuttariskejään suojata, koska sijoittajat pystyvät suojautumaan niitä hajauttamalla. Viisas sijoittaja on kuitenkin hereillä: rahoituksen hinta ja valuutat saattavat vaikuttaa tuloksiin arvaamattomasti. 8 Viisas Raha

9 Puheenjohtajan palsta Sijoittamisesta sanottua Kasvua kaukomailta Todennäköisesti vanhin neuvo varainhoidossa on don t fight the Fed (älä taistele keskuspankkia vastaan). Se yleensä toimii. Jos talouskasvu on vaatimatonta tulevina kuukausina ja jos Fed samaan aikaan tasaisesti syöttää lisää rahaa rahoitusjärjestelmään, riskisijoitukset hyötyvät edelleen. Ekonomisti Gavyn Davies Financial Times Lehdessä, Uskon, että lopulta kaikki Fedin ja muiden keskuspankkien printtaama uusi raha muuttuu inflaatioksi, mutta en usko näin käyvän niin nopeasti ja rajusti kuin Paulson povaa (vipurahaston salkunhoitaja John Paulson on ennustanut inflaatiovauhdin nousevan USA:ssa kaksinumeroiseksi parissa vuodessa). Arvostettu yhdysvaltalainen varainhoitaja Barton Biggs Taloussanomissa, Pääomamarkkinoilla ovat toistuvasti parhaiksi osoittautuneet sijoitukset, jotka on tehty aiemmin huonosti tuottaneisiin kohteisiin. Sellaisiin kohteisiin, joilta ei odoteta juuri mitään, joiden kysyntä on vähäistä ja joiden tulevaisuuden näkymät vaikuttavat parhaimmillaankin hyvin epävarmoilta. Arvostettu yhdysvaltalainen salkunhoitaja Bill Miller rahastonsa kotisivuilla Kiihtyvä kiinnostus sijoittaa kehittyville markkinoille on vuodessa nostanut MSCI Emerging Markets -indeksin arvoa noin 26 prosenttia. Lähestulkoon kaikki sijoittajat alkava olla samaa mieltä siitä, että parhaat tuotot saadaan kehittyviltä markkinoilta. Seligson & Co:n salkunhoitaja Petri Rutanen, Seligson & Co:n neljännesvuosikatsaus, lokakuu 2010 Monet pitkään osakkeisiin sijoittaneet konkarit puolustavat arvosijoittamista eivätkä ole niinkään kiinnostuneita kasvuosakkeista. Tämä onkin osoittautunut historian valossa oivaksi valinnaksi. Aiheesta on tehty paljon tutkimusta, minkä perusteella näyttää selvältä, että arvosijoittaminen on tuottanut selkeästi paremmin kuin kasvustrategia. Tästä löytyy tietoa hyvin pitkältä ajalta, Yhdysvaltain markkinoilta jopa 1800-luvun alusta asti. Tämä ei tietenkään takaa että näin olisi myös jatkossa. Arvo-osake voidaan määritellä monella tavalla. Käytetyin taitaa olla suhteuttaa osakkeen hinta sen substanssiarvoon. Noteeratun osakkeen markkina-arvo on helppo nähdä, substanssiarvoa ei. Viimeksi mainitulle löytyy monta tapaa, miten se voidaan laskea. Tämä hankaloittaa tunnusluvun käyttöä. Arvo-osakkeen pitkän aikavälin tuotto selittyy pääosin sillä, että kurssiromahduksissa kasvuosakkeet tippuvat selvästi enemmän kuin arvo-osakkeet. Tämä on luonnollista, kosta kriisiaikoina pelätään erityisesti tulevan kasvun heikkenemistä. Nykyisenkin finanssikriisin seurauksena moni markkinakommentaattori epäilee kehittyneiden talouksien kasvun jäävän ennen kriisiä ennakoitua matalammaksi pitkäksi aikaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana sijoittaminen ulkomaisille markkinoille on lisääntynyt selvästi. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti idän nopeasti kasvavat taloudet, suurimpina Kiina ja Intia. Kiinnostusta herättää erityisesti näille markkinoille ennustetut hurjat kasvulukemat, jotka ovat suuruusluokaltaan kymmenen prosentin vaiheilla pitkälle tulevaisuuteen. Tätä intoa voi ihmetellä, ja varsinkin niitä perusteita joilla näille markkinoille lähdetään. Moni kotimarkkinoilla arvosijoittamista harrastava sijoittaa ulkomaille hakemalla nimenomaan kasvumarkkinoita. Eikö tässä nähdä mitään ristiriitaa? Täytyy myös muistaa että, vaikka kansantalouksien kasvunopeuksissa on suuria eroja, ei se tarkoita sitä, että kyseisten maiden osakemarkkinoiden tuotoissa olisi sa- manlaisia eroja. Voi olla jopa niin, että hitaan kasvun markkinoilla noteerattavat yritykset tuottavat pitkällä tähtäyksellä paremmin kuin nopeamman kasvun markkinoilla noteerattavat. Järkevä peruste sijoittaa kaukaisillekin markkinoille on hajauttaminen. Siinä mielessä voi olla järkevää pitää salkussa myös Kiinan, Intian ja muiden niiden kaltaisia markkinoita niille kuuluvilla painoilla. Nykyisin markkinat ovat kuitenkin niin integroituneet, että tällaisesta hajauttamisesta saatava hyöty ei ole kovin suuri. Esimerkiksi mainittujen maiden osakeindeksien korrelaatio Yhdysvaltain indeksiin on noussut vuosituhannen alun noin 0,5:stä 0,8:aan. Enemmän hyötyä saa toimialahajauttamisesta, eli hankkimalla ulkomailta salkkuunsa sellaisia toimialoja, joita kotimarkkinoilta ei löydy. Riskin etsijälle sijoituskohteet kuten Kiina ja Intia ovat mielenkiintoisia. Teorian mukaan suurempi riski tarkoittaa myös suurempaa tuottoa. Tämäkin on helppo todeta historiasta katsomalla eri markkinoiden tuottoja ja riskejä. Niinpä voisi olettaa kehittyvien markkinoiden tuottavan suurempaa riskiään vastaan jatkossa kehittyneitä, vähemmän riskisiä markkinoita, paremmin. Toisaalta, jos teoria pitää paikkansa, miksi arvostrategia sitten on osoittautunut paremmaksi kuin kasvustrategia? Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Viisas Raha 9

10 PARHAAT PITÄVÄT HINTANSA Sijoittajan ihanneyhtiö pystyy nousukaudella nostamaan hintoja ja taantumassa pitämään ne vakaina. Hinnoittelussaan vahvan pitää olla erilainen yhtiö. Teksti: Ismo Virta Kuvitus: Kristian Lindbohm 10 Viisas Raha

11 Kun talouden uudesta noususta ei voi olla vieläkään ihan varma, pitäisi osakesijoittajan löytää salkkuunsa sekä hyvinä että huonoina aikoina pärjääviä yhtiöitä. Menestystä pönkittää se, jos yrityksellä on poikkeuksellisen paljon hinnoitteluvoimaa sekä nousu- että laskusuhdanteessa. Sellainen yritys ei joudu polkuhinnoittelemaan taantumassa ja hyvänä aikana asiakkaat nielevät kiltisti hinnankorotukset. Mutta mikä antaa yritykselle tällaisen voiman ja mistä sijoittaja sen voi tunnistaa? Yrityksen on pystyttävä tekemään jotain eri tavalla, paremmin kuin muut, pelkistää Seligsonin Phoebus rahastoa hoitava Anders Oldenburg. Phoebus keskittyy strategiansa mukaan ostamaan pieniä paloja erinomaisista yhtiöistä. Erinomaisilla yhtiöillä on kilpailuetuja, joista saa myös hinnoitteluvoimaa. Ratkaisu vaihtelee toimialoittain ja yrityksittäin, sanoo Oldenburg. Hinnoitteluvoimankin tunnistaminen siis palautuu huolelliseen toimiala- ja yritysanalyysiin. Tyypillisiä voiman lähteitä kuitenkin löytyy, esimerkiksi tuotteen ylivertainen brändi. Jos tuotteella on uniikki asema kuluttajan mielessä, ei sille ole suoraa substituutiota toisesta tuotteesta, sanoo Oldenburg. Tämän vuoksi Coca-Cola pystyy hinnoittelemaan sokerilitkun kalliimmaksi kuin kopio-colan valmistajat. Yrityksellä voi myös olla erityisen hyvä teknologinen osaaminen. Vaisalan radiosondi maksaa enemmän, koska se on tarkempi. Sitten voi olla oligopolistinen tai monopolistinen ala, Oldenburg jatkaa ja yrittää huonolla menestyksellä muistella, koska sähkölasku olisi viimeksi pienentynyt. Järin raastavaa ei hintakilpailu tunnu olevan myöskään esimerkiksi vakuutuksissa. Sijoittajalle paras ja varmin hinnoitteluvoiman tuntomerkki on Oldenburgin mielestä kuitenkin vahva tuotemerkki. Kallistuisin brändättyjen kuluttajatuottei- den puoleen, neuvoo Oldenburg hinnoitteluvoimaisten sijoituskohteiden etsijää. Perusteluksi käy esimerkiksi se, että Global Top Brands -rahasto on tuottanut kohtuullisesti suhteessa riskiinsä. Brändiyhtiöiden kurssit heiluvat yleensä vähemmän. Suomalaisista vahvoista kuluttajatuotemerkeistä monet ovat sijoittajan harmiksi pörssin ulkopuolella. Esimerkiksi Fazer ja Paulig maistuisivat myös brändisijoittajalle, mutta ne ovat pysyneet suvun aarteina. Oldenburg kuitenkin muistuttaa, että hyväkään brändi ei automaattisesti takaa hyvää kilpailukykyä ja tulosta. Hackman ja Iittala eivät ole olleet hulppeita rahakoneita. Joissain tapauksessa myös brändin ylläpito vahvana voi olla erittäin kallista. Markkinointi maksaa. Fiskars on monta vahvaa kuluttajabrändiä omistava pörssiyhtiö, joka myös yleensä tienaa merkkituotteillaan. Fiskarsinkin tuloksesta ja arvosta iso siivu perustuu kuitenkin Wärtsilän osakkuuteen, joten puhdas kuluttajatuoteyhtiö Fiskarskaan ei ole. YRITYKSEN PITÄÄ KASVAA JUURILTA, JOISSA SE ON HYVÄ. Mika Heikkilä Viisas Raha 11

12 VAISALAN RADIOSONDI MAKSAA ENEMMÄN, KOSKA SE ON TARKEMPI. Anders Oldenburg Numerot paljastavat jälkikäteen Tuloslaskelmista voi yrittää päätellä, onko yrityksellä ollut lähihistoriassa hinnoitteluvoimaa vai ei. Kilpailijoitaan parempaa katetta tehnyt on joko saanut tuotteistaan parempia hintoja tai sitten toiminut pienemmillä kustannuksilla. Bulkkituotteissa paino on yleensä kustannustehokkuudessa. Hinnat määräytyvät markkinoilla kysyntä- ja tarjontatilanteen mukaan. Katteen ratkaisee kustannusten taso. Pidemmälle jalostetuissa tuotteissa yritysja tuotekohtaisten hintojen merkitys on isompi, mutta pitkälle jalostettujen tuotteidenkin katteista toiminnan kustannustehokkuus selittää ison osan. Esimerkiksi Nokian parhaiden aikojen huipputuloksia selitti sekä kilpailevia puhelinmalleja paremmat hinnat että äärimmäisen tehokas tuotanto ja logistiikka. Yhtiön hinnoitteluvoima suhteessa alihankkijoihin tai sopimusvalmistajiin on myös ollut suuri. Iso ostaa halvemmalla. Paremman hinnoitteluvoimansa kännykkämarkkinoilla Nokia on viime vuosina menettänyt ainakin toistaiseksi ja samalla puolet katteestaan. Jos jo toteutuneen hinnoitteluvoiman täsmällinen arviointi on sijoittajalle hyvin vaikeaa, vielä hankalampaa on tulevaisuuden hinnoitteluvoiman ennustaminen. Yrityksetkään eivät tässä paljon auta. Yritykset eivät tarkkaan kerro hinnoittelustrategioitaan tai tuotteidensa kysynnän hintajoustoja. Hinnoittelustrategian nyanssit ovat niitä asioita, joita firmat yrittävät kaikkein tarkimmin salata, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Jaakko Aspara. Yhtiöt eivät halua kauheasti avata tuotekohtaisia katteita, toteaa myös Pohjola Pankin seniorianalyytikko Pekka Spolander. Liian hyvät tuotekohtaiset katteet voisivat ärsyttää asiakkaat etsimään aktiivisesti kilpailevia vaihtoehtoja. Laatu maksaa Poikkeuksellinen hinnoitteluvoima voi kyllä säilyä pitkiäkin aikoja, sanoo Spolander ja ottaa esimerkiksi omista seurantayrityksistään ruotsalaisen Atlas Copconin. Sen kompressorit tekevät aivan uskomatonta marginaalia vuodesta toiseen, nousuissa ja laskuissa, hämmästelee Spolander. Tuoreimmassa osavuosikatsauksessa kompressorien kate oli 26 prosenttia, laman pohjallakin 15 prosentin tienoilla. On syntynyt mielikuva, että ne ovat laatutuotteita, joista kannattaa maksaa. Asiakkaat eivät juokse halvimman vaihtoehdon perässä. Investointitavaroissa vanhojen laatutuotteiden kilpailukyky halpatuotteita vastaan perustuu siihen, että paljon rahaa pitkäksi aikaa investoiva haluaa minimoida riskejä. Kiinalaiset yritykset eivät ole investointitavaroissa vielä onnistuneet valtaamaan markkinoita. Aspara toteaa, että esimerkiksi IBM:n hinnoitteluvoima on perinteisesti perustunut juuri asiakkaiden kokemaan pieneen riskiin: IBM toimittaa varmasti ainakin kohtuullisen hyvän järjestelmän, vaikkei välttämättä kaikkein parasta. Mutta jatkuvasti vaikeampaa on puolustaa oman tuotteen paremmuutta esimerkiksi patenttien avulla. Jotkut eivät edes käytä niitä mielellään siksi, että patentoinnissa sisältö tulee julkiseksi, muistuttaa Spolander. Patenttien antamaan hinnoitteluvoimaan, käytännössä tuotekohtaiseen monopoliin, perustuu uusia lääkkeitä kehittävän lääketeollisuuden hulppea kannattavuus. Tähän hinnoitteluparatiisiin on kuitenkin luikerrellut käärme. Valtava määrä arvokkaita lääkepatentteja on lähivuosina päättymässä eikä vastaavia uusia patenttilääkkeitä ole tulossa lääkeyhtiöiden katteita lihottamaan. 20 vuotta sitten lääkeyhtiöt alkoivat keskittyä toistensa osteluun, tutkimusosastot menivät sekaisin, arvioi Oldenburg pääsyyksi sille, ettei lääketutkimus enää tuota arvotavaraa vanhaan malliin. Lääkeyhtiöt ovat siis ihan itse tärvelleet ylivertaisen hinnoitteluvoiman lähteensä. Viranomaisetkin tosin ovat samalla tiukentaneet linjaansa, patentin saanti on vaikeutunut. Hinnat kertovat Massatuotteiden markkinahinnat ovat julkista tietoa, esimerkiksi kännykkäyhtiötkin paljastavat puhelimiensa keskihinnat. Eri valmistajien kännyköiden keskihinta kertoo kuitenkin ennen kaikkea valmistajien myynnin jakaumasta eri hintaluokkiin ja eri maantieteellisille alueille. Nokian matala keskihinta ei kerro suoraan huonosta hinnoitteluvoimasta vaan siitä, että massamarkkinat ja kehittyvät markkinat tuovat ison osan alan markkinajohtajan myynnistä. Applen hinnat toki kertovat hyvästä hinnoitteluvoimasta mutta myös siitä, että yhtiö on keskittynyt vain kalleimpiin älypuhelimiin. Massamarkkinoilla hintaeroosio on talouden luonnonlaki. Markkinaprosessi vie hintaa pikku hiljaa alaspäin tasolle, joka juuri ja juuri kattaa tuotantokustannukset. Nokiankin keskihinnan lasku kertoo markkinan luontaisesta kehityksestä, huomauttaa Jaakko Aspara. Hinnoitteluvoimalle ratkaisevaa on kysynnän hintajousto. Jos hinnan nosto leikkaa jyrkästi myyntiä, hintajousto on iso ja hinnoitteluvoima huono. Ja päinvastoin. 12 Viisas Raha

13 ATLAS COPCON KOMPRESSORIT TEKEVÄT USKOMATONTA MARGINAALIA VUODESTA TOISEEN. Pekka Spolander Esimerkiksi sähkön kysynnän hintajousto on melko pieni. Hintojen nousu ei leikkaa dramaattisesti kysyntää. Se helpottaa sähköntuottajien tuloksen tekoa. Kahden kärki vahvoilla Arvoyhtiöihin sijoittamiseen erikoistunut Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä pitää tuote-, jakelu- ja markkinointiosaamisen lisäksi markkinaosuutta tärkeänä hinnoitteluvoiman lähteenä. Heikkilän mielestä markkinajohtajan ja toiseksi isoimman on helpompi pitää hinnoistaan kiinni, kolmonen ja nelonen joutuvat helpommin turvautumaan kalliiseen hintakisaan. Miksi sitten hissien ja liukuportaiden markkinoilla kaikki neljä suurta tekevät mainiota tulosta? Suomalaisista konepajayhtiöistä Kone on huippu, mutta sen pääkilpailijoista löytyy melkein yhtä hyviä ja yksi jopa selvästi parempi. Sen selittää markkinan kasvu. Kiinan kasvu on vaan niin valtavaa, että se vetää kaikkia neljää eteenpäin, selittää Heikkilä nousevat hissikatteet. Tienaaminen on Heikkilän mukaan vaikeaa hitaan kasvun alalla kaikille, jos markkinoilla on esimerkiksi paljon pieniä perheyrityksiä, jotka maksimoivat kassavirtaa ja pyörittävät vanhaa kapasiteettia pitkään. Kuvaus sopii monien paperituotteiden markkinoihin. Toisen ääripään esimerkki on markkinansa ja jakelukanavansa täysin hallitseva Microsoft, joka uusii käyttöjärjestelmiä yhtenään ja asiakkaat maksavat kiltisti laskut. Lama paljastaa Hyvinä aikoina melkein kaikki yritykset pärjäävät ainakin jotenkuten, vaikeat ajat erottelevat selvemmin. Huono aika osoittaa paljon. Miten yritys menestyi kovassa laskusuhdanteessa 2008 ja 2009, pystyikö se pitämään marginaalinsa, Mika Heikkilä tarjoaa yhden konstin arvioida yrityksen hinnoitteluvoimaa. Samalla tavalla markkinaosuuden valtaus nopean kasvun aikana kertoo poikkeuksellisesta vahvuudesta. Nousukauden häviäjät tuskin jyräävät seuraavassa lamassakaan. Viisas Raha 13

14 Jos yritys voi tuotteen tai palvelun avulla tarjota asiakkaalle säästöjä, on helpompi saada kunnon hinta myyjällekin. Esimerkiksi Kemiran paperikemikaalien hinnat kestivät tämän vuoksi yllättävän hyvin paperimarkkinoiden romahduksen. Kemikaalien avulla voi tehostaa prosesseja paperitehtaalla. Myyntityötä ja hinnoittelua voivat helpottaa myös viranomaiset esimerkiksi turvamääräyksillä, jotka pakottavat uusimaan tai parantamaan vanhoja laitteita sekä huoltamaan niitä hyvin. Tästä on ollut paljon iloa hissiyhtiöillekin. Vaikka valmistajia olisi jollain tuotealueella vähän voi hintataso silti olla kehno. Näin on esimerkiksi paperikonemarkkinoilla, joissa Metsolla on vain yksi maailmanluokan kilpailija jäljellä. Paperiteollisuuden vaikeimpina aikoina ei paljon uusia paperikoneita tilattu. Kun hinnat on kerran painettu alas, niitä on hyvin vaikea uudestaan hivuttaa ylös, sanoo Pekka Spolander. Professori Jaakko Asparan mielestä kuluttajamarkkinoillakin voi tärvellä bisneksen halpahinnoittelulla. Jos firma käyttää paljon alennuksia myynninedistämiseen, se kaivaa omaa hautaansa. Se totuttaa kuluttajia korostamaan hintaa ostopäätöksissään ja kuluttaja jää yhden kampanjan jälkeen odottamaan seuraavaa kampanjaa. Aspara huomauttaa että brändin vahvuus ja hinnoitteluvoima kuuluvat yhteen. Brändin vahvuuden perusmittareihin kuuluu juuri se, paljonko yritys saa brändinsä ansiosta hintapreemiota, sanoo Aspara. Koston kierre Bulkkituotteiden kuten paperien markkinoilla hinnoitteluvoima vaihtelee jyrkästi ostajien ja myyjien välillä markkinatilanteen mukaan. Kestävää hinnoitteluvoimaa ei ole kellään. Siitä tulee itseään toteuttava kehä, koston kierre, kun nokittelu menee sykleissä. Se on nollasummapeliä. Tänään hyödyt ja puolen vuoden päästä otat samasta dynamiikasta takkiin, kuvaa Aspara. Paperimarkkinoiden osapuolet kyllä muistavat vaatia tasaisen vakaata ja maltillista hintakehitystä aina silloin kun sattuvat itse olemaan se heikompi osapuoli. Siis ostajat toivovat malttia nousukaudella ja myyjät laskukaudella. Mika Heikkilän mukaan hyvä esimerkki yrityksestä kroonisesti hankalassa raossa on Huhtamäki. Se on pakkausyhtiönä iso, joissain tuotteissa jopa markkinajohtaja. Huhtamäen tärkeimmät asiakkaat eli maailmanlaajuiset elintarvike- ja pikaruokajätit ovat kuitenkin paljon mahtavampia. Niin ovat myös muoviraaka-aineen toimittajat. JOS FIRMA KÄYTTÄÄ PALJON ALENNUKSIA MYYNNIN- EDISTÄMISEEN, SE KAIVAA OMAA HAUTAANSA. Jaakko Aspara Jättiläisten välissä elintilansa hakevan yrityksen on vaikea säätää osto ja myyntihinnat niin, että väliin jää kunnon kate. Seurauksena on ollut usein pettymys sijoittajille. Voima katoaa helposti Hyvänä katteena näkyvä yrityksen hinnoitteluvoima menneisyydessä ei siis ole varma tae hinnoitteluvoiman säilymisestä tulevaisuudessa. Voi katsoa historiaan ja uskoa, että yritys pystyy hinnoitteluvoimansa pitämään. Mutta on vaikea nähdä yrityksen sisälle tai todeta luvuista täsmällisesti, mistä hinnoitteluvoima johtuu, myöntää Pekka Spolander. Hyvänkin kuluttajabrändin pystyy hyvin nopeasti pilaamaan, muistuttaa Mika Heikkilä. Menestys ruokkii usein uutta menestymistä mutta sama pätee vastoinkäymisiin. Automerkkien laatuvertailuissa vuosikausia jyrännyt Toyota joutui yllättäen loputtomilta näyttävien laatuongelmien kierteeseen, mikä on tärvännyt pahasti arvokkainta osaa merkin brändissä. On pidettävä kiinni yritys- ja johtamiskulttuurista. Yrityksen vahvuuksista ei voi tinkiä huononakaan aikana. Yrityksen pitää kasvaa niiltä juurilta, joissa se on hyvä, kuvaa Heikkilä keinoja, joilla yritys voi kilpailuetunsa säilyttää ja vahvistaa. 14 Viisas Raha

15 Venäjällä tuloskasvu on nopeaa ja arvostus prosenttia maltillisempi kuin kehittyvillä markkinoilla yleensä eli nousumahdollisuuksia on, uskoo Taaleritehtaan päästrategi Tuomas Komulainen. Teksti: Pekka Rinne Kuva: Aleksi Poutanen Kuvitus: Kristian Lindbohm Kehittyvissä talouksissa yhä nousuvaraa Taaleritehtaan Tuomas Komulainen uskoo, että kehittyvissä talouksissa pörssien hyvä kehitys jatkuu riskeistä huolimatta. Kasvun pohja on kotimainen kulutus. Taaleritehtaassa kehotetaan eurosijoittajaa laittamaan panoksia edelleen kehittyviin maihin, vaikka osassa niitä osakkeiden arvostus on noussut huomattavasti. Esimerkiksi Intiassa p/e-luku on tämän vuoden tulosluvuilla noin 19 ja Kiinassa noin 17. Intian perinteisesti kovaa lukemaa selittää palvelusektorin iso osuus ja myös hyvä tuottavuus. Pienimmässä päässä ovat Venäjä, missä p/e on alle 10 ja Korea, missä luku on alle 11. Mikäli tulokset paranevat ensi vuonna odotusten mukaan, arvostustaso tietysti laskee. Tämän vuoden pyrähtäjä on ollut Turkki, missä osakkeiden arvostus on noussut huimasti, mutta p/e on silti vain noin 12. Varainhoitotalo Taaleritehtaan tuore päästrategi, valuutta- ja pankkikriiseistä kehittyvissä talouksissa väitellyt kauppatieteen tohtori Tuomas Komulainen perustelee positiivista näkemystä sillä, että eurosijoittaja voi hyötyä kol- Viisas Raha 15

16 mea kautta: talouskasvun lisäksi varallisuushintojen noususta sekä mahdollisesti valuuttojen vahvistumisesta. Siksi kehittyvä Aasia on painopistealueemme ja voimakkaassa ylipainossa. Labiilit valuutat Epävarmuutta maailman pörsseihin luovat valuuttajärjestelmien tasapainoton tilanne ja länsimaiden ylivelkaantuminen. Epävarmuutta luo myös se, että joissain kehittyvissä maissa taloudet voivat lähivuosina ylikuumentua asuntomarkkinoiden takia. Valuuttapeli on nollasummapeliä: jotkut voittavat ja jotkut häviävät saman verran. Periaatteessa näin, mutta ongelmana on, että mikäli sopeutumisen ei anneta tapahtua markkinatalouden ehdoilla ja valuuttakurssien avulla, sopeutuminen on kivuliasta reaalitaloudessa. Rahoitusjärjestelmässä on edelleen se epäkohta, että Aasian maat ja myös öljyntuottajamaat ovat käytännössä kiinni dollarissa. Nyt sopeutuminen tapahtuu väärissä valuutoissa. Esimerkiksi Brasilian real ja Sveitsin frangi vahvistuvat voimakkaasti ja myös euro on alkanut vahvistua. Sopeutumisen pitäisi tapahtua niin, että vaihtotaseeltaan ylijäämäisten Aasian maiden valuuttakurssit vahvistuisivat juanin vetämänä. Silloin Aasian maiden kotimarkkinoiden ostovoima paranisi luonnollista tietä ja länsimaiden kilpailukyky paranisi. Aasian maiden valuuttojen vahvistumisen kääntöpuolena olisi se, että velkaantuneiden länsimaiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja euromaiden vienti Aasiaan kasvaisi. Jos valuuttojen olisi annettu vahvistua Aasiassa, euroalueella ei ehkä jouduttaisi ensi vuonna kärsimään siitä, että euro on vahvistunut nopeasti. vana inflaationa. Hän korostaa, että Kiinassa ollaan tekemässä isoja rakenteellisia uudistuksia ja valuuttapolitiikka on osa niitä. Terveydenhuoltoreformin pitäisi vähentää kiinalaisten säästämistarvetta ja lisätä kulutusta. Kotimaisen kulutuksen kasvattaminen tulee olemaan ensi vuonna käynnistyvän viisivuotiskauden painopistealue. Kiinan viranomaiset antoivat 2000-luvun puolivälin jälkeen juanin vahvistua nopeasti 20 prosenttia. Onko se nyt mahdollista? Kaikki on mahdollista. Juan vahvistuu joka tapauksessa, mutta uskon, että todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella tehdään maltillinen myönnytys. Viranomaiset haluavat edetä rauhallisesti ja maltillisesti, jotta vientiyhtiöt ja pankit kestävät muutoksen. Vaihdettavaan valuuttaan viranomaiset eivät vielä halua siirtyä, mutta se on pitkänajan tavoite, Komulainen arvioi. Kiinassa asuntojen ja kiinteistöjen arvo on noussut nopeasti. Millainen riski se on? Osassa Kiinan kaupunkeja tilanne on jossain määrin ylikuumentunut. Viranomaiset ovat reagoineet hintojen nousuun voimakkaasti, ja varsinkin toisen tai kolmannen asunnon ostossa korkotaso ja vakuudet ovat huomattavan kireällä tasolla. Myös yleistä korkotasoa on nostettu ja saattaa ol- Kaikki mahdollista Komulainen arvioi, että Aasian maiden kiinteät valuuttakurssit purkautuvat joka tapauksessa. Jos se ei tapahdu valuuttojen vahvistumisen kautta, niin sitten nousela, että ongelmaan tartutaan vieläkin kovemmin ottein. Esimerkiksi niin, että lainanantoon puututaan jopa pankkikohtaisesti ja korkotasoa nostetaan vielä kerran tämän vuoden puolella. Brasilia esimerkkinä BRIC-maista Brasilian makrotalouden tilanne on Komulaisen 16 Viisas Raha

17 mukaan ollut viime vuosina hyvä. Valtiontaloutta on hoidettu hyvin ja usein devalvointiin johtaneista budjettialijäämistä sekä velkaantumisen kasvusta on päästy eroon. Sillä on iso merkitys koko latinalaiselle Amerikalle. Markkinatalouden hyvä puoli on se, että kun yksi tekee asiat hyvin, se on hyvänä esimerkkinä muille maille. Brasilian vahva tilanne on aiheuttanut realin liian nopean vahvistumisen ja asuntomarkkinoiden ylikuumentumisen, mikä on johtanut pelkoon kilpailukyvyn menettämisestä. Vahvasta valuutastahan kärsii eniten vientiteollisuus. Brasilialaiset ovat reagoineet panemalla pääomavirroille kuuden prosentin veron. Se koskee kuitenkin vain valtionlainoja, ei osakkeita. Kaikissa kehittyvissä talouksissa korostetaan kotimaisen kysynnän kasvattamista. Niin myös Venäjällä, missä velkaa ei juuri ole sen enempää julkisella sektorilla kuin kotitalouksilla. Komulainen ei näe nykyisillä raaka-aineiden hinnoilla tai ruplan kurssilla mitään aihetta talouden kriisiytymiseen. Venäjällä tuloskasvu on nopeaa ja arvostus prosenttia maltillisempi kuin kehittyvillä markkinoilla yleensä eli nousumahdollisuuksia on. Taaleritehdas on painottanut voimakkaasti muita kuin öljy-yhtiöitä, koska öljy-yhtiöiden voitot valuvat valtion kassaan verotuksen kautta. Se ehkäisee myös kipeästi tarvittavia investointeja öljyn etsintään ja lisätuotantoon. Venäjällä iäisyysasia on saada öljyn viennin tueksi muutakin vientiteollisuutta. Komulainen on skeptinen. Pelkään, ettei Venäjälle koskaan tule monipuolista vientiteollisuutta. Kehittyvistä maista huonoimmassa asemassa ovat keskisen Euroopan taloudet kuten Unkari. Uhkakuva on Komulaisen mukaan se, että maat joutuvat kahden tulen väliin samaan tapaan kuin Välimeren kriisimaat. Kaksi tulta ovat Aasian maiden hyvä kilpailukyky ja sisäinen velkaantuminen. Kolumni Hallintoneuvostot jälkikirjoitus Kiinan sijoitusmarkkinoiden asiantuntija varoitti sijoittamisesta kiinalaisiin yhtiöihin: maassa ei ole länsimaalaisen odottamaa vakiintunutta hyvää hallinnointitapaa, corporate governancea. Väitettä miettiessäni mieleen tuli muisto Viron itsenäistymisen ajalta. Virolaisministeri oli maassamme kuuntelemassa poliitikkoja ja asiantuntijoita oman rahan tiimoilta. Poliitikko varoitti häntä: valtion ei kannata ottaa käyttöön omaa rahaa ennen kuin talous on siinä kunnossa, että rahalle saadaan vakaa arvo. Realistiksi arvioimani liikkeenjohtaja kommentoi: Jos vaatimuksesta pidettäisiin kiinni, Suomellakaan ei olisi vielä omaa rahaa. Itse olen päättänyt suunnata osan sijoituksistani Kiinan markkinoille. Hallintoneuvostokeskustelu antoi aavistuksen siitä, että myös meidän markkinoillamme corporate governance saattaa yhä olla väistyvä, tositilanteessa teoriatasolle jäävä periaate. Suomessa on listattuja yhtiöitä koskeva hallinnointikoodi, joka edellyttää muun muassa hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten korvausten julkistamista henkilöittäin. Vaatimus sinällään on turha, koska pörssinoteerattujen yritysten osalta samaa edellytetään jo lainsäädännössä, kirjanpitoasetuksessa. Lainsäädännön noudattamisen ei koskaan uskoisi olevan tahdonvaltaista, sen sivuuttaminen on varmasti hyvän hallintotavan vastaista: silti hallintoneuvoston saamia korvauksia ei löytynyt kaikkien yhtiöiden tilinpäätöksistä. Arvioidaanpa tiedon merkityksellisyys miten hyvänsä, signaali suhtautumisesta hyvään hallinnointiin on selkeä, jos määräyksiä ei noudateta. Kun henkilö valitaan yhtiön hallitukseen, hänen tulee ajaa vain yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua, hänen taustaryhmänsä ei saa olla erikoisasemassa. Kun hallintoneuvostokeskustelun aikana hallintoneuvoston jäsenet antoivat julkisuudessa lausuntoja tehtävästään, mieleen jäi hallintoneuvostoon kuuluvan puheenvuoro, jossa hän kertoi edustavansa pörssiyhtiön hallintoneuvostossa valtio-omistajaa. Eikö pörssiyhtiön corporate governance edellyttäisi, että kaikilla muillakin omistajilla olisi yhtiön ylimmässä johdossa oma edustajansa, jos kerran valtiolla? Mielestäni pörssiyhtiöiden hallintoneuvostot ovat paitsi tarpeettomia myös vahingollisia. Ne ovat omiaan hämärtämään niin hallituksen kuin muidenkin yhtiön toimielinten tehtäviä ja vastuita. Liiallinen yleistäminen voi olla vahingollista. Esimerkiksi yhden omistamassa yhtiössä, kuten julkisyhteisön omistamassa Alkossa tai Ylessä, tämän yhden omistajan etujen valvonta ja tahdon toteutumisen varmistaminen on paikallaan. Yhden omistaman yhtiön yhtiökokous on yleensä muodollisuus, tällaisen yhtiön hallintoneuvosto voi laajemmin tuoda esiin omistajan (esimerkkitapauksissa kaikkien suomalaisten) tahdon. Yksi omistaja voi asettaa myös omia tavoitteitaan: sosiaalisia, työllisyyspoliittisia, tasapuoliseen tiedonvälitykseen liittyviä ja niin edelleen. Pörssiyhtiössä sen sijaan kaikilla omistajilla on oikeus olettaa, että poliittisten tavoitteiden sijasta edistetään yhtiön pitkän aikavälin arvon kasvattamista. Hallinnoinnissakaan kaikki ei sovi kaikille: corporate governancen tulee olla tae omistajavallan toteutumisesta. Corporate governance ei saa olla klisee, jota käytetään terminä hurskastelussa, vaan keskeinen toiminnan puite ja perusta. Paljon on oikeaan suuntaan kuljettu. Pörssin hallinnointikoodiinkin on sentään kirjoitettu hallintoneuvostojen olevan nykyisin harvinaisia. Jatkuva kehittyminen on mahdollista. Jos vanhan iskelmän sanoihin on uskominen: paremmaksi kaikki muuttuu, vaan hyväksi ei milloinkaan. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja Viisas Raha 17

18 SIJOITUSDEBATTI Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Aleksi Poutanen Pitäisikö valtion myyd eq Varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo: Valtio on jakanut pörssiomistuksensa strategisiksi omistuksiksi ja muiksi omistuksiksi. Useimmissa valtion vähemmistönä omistamissa yhtiöissä on luvattu luopua omistuksesta jopa kokonaan. Mielestäni valtion pitää luoda uskottava strategia valtion omistuksesta pörssiyhtiöissä ja myös pidettävä linjauksistaan kiinni, sanoo eq Varainhoidon salkunhoitaja. Valtion yli 50-prosenttisesti omistamat pörssiyhtiöt, kuten Fortum ja Neste Oil, on pidettävä valtion enemmistöomistuksessa nykyisen lainsäädännön perusteella. Toinen peruste valtion omistuksille näissä yhtiöissä on yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus. Ymmärrän valtion niin sanotun strategisen omistuksen oikeutuksen, Angervuo sanoo. Toivoisin kuitenkin laajaa keskustelua siitä, pitääkö valtion strategisesti omistamia yhtiöitä pitää lainkaan pörssissä. Angervuon mielestä jo listatut strategiset omistukset, Fortum ja Neste Oil, voisi mahdollisuuksien mukaan vetää pörssistä pois. Jälkikäteen on helppo jossitella, että Fortum listattiin liian halvalla ja listauksen olisi voinut jättää kokonaan tekemättä. Ruotsi ja Norja toimivat toisin: ne eivät suostuneet myymään sijoittajille energiayhtiöitään Vattenfallia ja Statskraftia. Solidium on epäonnistunut Hyvää valtion omistajapolitiikassa on ollut se, että valtion omistamissa yhtiöissä osakkeenomistajia on kohdeltu jotakuinkin yhdenvertaisesti. Politikointia on esiintynyt harvakseltaan. Viimeksi sitä nähtiin ydinvoimalupia myönnettäessä ja Stora Enson ilmoitettua Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Keskustelu hallintoneuvostojen tarpeellisuudesta kuvaa jännitettä, joka valtionyhtiöissä vallitsee omistajien ja poliitikkojen välillä. Piensijoittajat ovat vaatineet hallintoneuvostojen lakkauttamista, poliitikot eivät ole vaatimukseen suostuneet. On huvittavaa seurata poliitikkojen perusteluja sille, miksi he istuvat valtion pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoissa. Hallintoneuvoston tehtävä on heikosti perusteltu, kun sitä vertaa yhtiön hallituksen tehtäviin. 18 Viisas Raha 18 Viisas Raha

19 ä pörssiomistuksiaan? Kansanedustaja Jouko Skinnari: Valtion omistajapolitiikkaa ei voi olla vain omistusten myyminen, sanoo kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd). Omaisuutta tulee hoitaa myös pienomistajan ja veronmaksajan näkökulmasta. Valtion pitäisi osakemyyntien sijasta pikemminkin lisätä omistuksiaan pörssiyhtiöissä. Näin se turvaisi yritystoimintaa Suomessa ja kotimaista työtä. Solidiumissakin pitäisi pohtia uusia taktisia vetoja suomalaisen omistuksen ja osinkotulojen saamisen puolesta. Uudet globaalit haasteet tarvitsevat uusia toimintamalleja suomalaisen työn ja teollisuuden pelastamiseksi ja kehittämiseksi, Skinnari sanoo. Valtio-omistus sekä tasapainottaa markkinoita että pitää päätösvaltaa Suomessa. Lisäksi omistus antaa valtiolle tuloja. Valtion vahvaa omistusta tarvitsevat energia-ala, jätepalvelut, metsäteollisuus, infrastruktuurin rakentaminen, puhelin- ja laajakaistayhteydet, kaivosteollisuus, koulutus- ja opetus sekä hoivatyö. Itseään kaikkitietävänä pitävän Herra Markkinavoiman epäonnistuessa pahasti 2000-luvulla valtion omistus rahoitusmarkkinoilla on ollut rauhoittava, Skinnari sanoo. Talousvaliokunnan puheenjohtaja myöntää kuitenkin, että osa valtion pörssiomistuksista on vähemmän tärkeitä. Esimerkkinä ei-strategisesta omistuksesta on valtion 15 prosentin siivu Tikkurilasta. Myös Sammon nykytoiminnot eivät ole valtion kannalta yhtä tärkeitä kuin mitä oli myyty Sampo Pankki. Skinnari paheksuu tapaa, jolla esimerkiksi Stora Ensossa valtion ja Kansaneläkelaitoksen merkittävää omistusta on kohdeltu. Valtio-omistajan eli veronmaksajien ääntä ei ole kuultu riittävästi. Stora Enson kannattavaa yritystoimintaa on lopetettu Suomessa suomalaisten omistajien eli kansan vahingoksi, Skinnari sanoo. Tehtaita on lopetettu ruotsalaisten omistajien ja metsäteollisuuden eduksi. Suomalaista omistamista on kohdeltava myös yhdenvertaisesti emmekä saa olla Wallenbergien ja muiden ruotsalaisten vietävissä. TeliaSoneraa pitäisi ostaa Ruotsin porvarihallituksen suunnitelmat luopua Viisas Raha 19 Viisas Raha 19

20 SIJOITUSDEBATTI w Valtiolla täytyy olla selvä strategia omistajapolitiikassaan, sanoo Hannu Angervuo. Ruotsissa porvarihallitus on ilmoittanut, että se on valmis luopumaan omistuksistaan Nordeassa ja TeliaSonerassa. Suomenkin hallituksen pitäisi Angervuon mielestä myydä osakkeensa niissä yhtiöissä, joissa valtio on vähemmistöomistajana. Tällaisia vähemmistöomistuksia ovat esimerkiksi TeliaSonera ja Sampo. Valtuudet omistuksen myyntiin ovat olemassa ja tämä on selvästi viestitetty sijoittajille. TeliaSonerasta saa paremman hinnan, jos valtiot myyvät yhdessä enemmistön kerralla eikä pienissä palasissa. Suomen valtion omistusosuus TeliaSonerassa pitäisi ehdottomasti myydä yhdessä Ruotsin valtion kanssa. Näin taattaisiin, että omistuksesta saataisiin mahdollisimman hyvä hinta. Angervuo muistuttaa, että Solidium osti itsensä Elisan suurimmaksi osakkeenomistajaksi viime vuonna. Silloin Elisan linjattiin olevan valtion strateginen omistus. Jo tämän vuoksi TeliaSonera-omistus pitäisi myydä, kun Ruotsikin myy. Samoin valtion Sampo-omistus pitäisi myydä, kun Björn Wahlroos on ensin laittanut palaset kokoon ja hinnan otolliseksi myynnille. Valtion omistajapolitiikassa ei pidä tehdä äkkikäännöksiä. Politiikan on oltava johdonmukaista hallituspohjasta riippumatta. Angervuo kritisoi voimakkaasti valtion pörssiomistuksia hoitavaa Solidiumia, joka on jämähtänyt täysin paikalleen. Se katsoi sivusta, kun osakkeet olivat alennusmyynnissä keväällä Solidiumilla olisi pitänyt olla näkemystä ja uskallusta ostaa osakkeita silloin, kun kurssit olivat pudonneet 60 prosenttia huipustaan. Kaipaan aktiivista valtion omistajapolitiikkaa, jonka linjaukset on selvästi kerrottu sijoittajille, Angervuo sanoo. tuksistaan Nordeassa ja TeliaSonerassa eivät Skinnarin mielestä ole uskottavia. Ruotsin porvarihallitus on ilmoittanut kaikenlaista, mutta on ollut viisaasti myymättä. Suomen ja Ruotsin valtion roolit ovat tärkeitä TeliaSonerassa, ja yhdessä olemme vahvoja itbisneksen vahvojen toimijoiden rinnalla. Jos Ruotsi myisi TeliaSoneraa, Suomen valtion pitäisi vastaavasti vahvistaa omistustaan. Suomen it-verkkojen hajanainen omistus on Skinnarin mielestä haitaksi koko toimialalle. Myös muun muassa laivanrakennuksessa ja lannoitetuotannossa päätösvaltaa on siirtynyt Suomesta ulkomaalaisille. Nyt laivanrakennuksessa on jouduttu tilanteeseen, jossa täysin ulkomaista yritystoimintaa tuetaan mittavasti verrattuna muuhun yritystoimintaamme. Silti korealaisen STX-yhtiön pysyminen Suomessa ei ole varmaa. Valtion energiayhtiön listaaminen pörssiin oli Skinnarin mielestä aikanaan selvä virhe. Valtio vei Fortumin 1990-luvulla pörssiin Soneran osakeantien imussa. Suomen olisi pitänyt matkia Ruotsia ja Vattenfallia, jossa valtion täysin omistaman yhtiön energiatulot menevät Ruotsin valtion kassaan keventämään verotuksen tarvetta. Fortumin ja Nesteen osingoista lähes puolet menee ulkomaille. Vuoden 2003 syksyllä Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ja ministeri Mauri Pekkarinen yrittivät Fortumin jakamisen yhteydessä saada valtion omistuksen putoamaan 34 prosenttiin. Asia on jäänyt vaivaamaan Skinnaria: Ellemme eduskunnassa olisi lopettaneet tätä operaatiota heti kuultuamme sen, Fortum ja Neste olisi annettu pääasiassa ulkomaisiin käsiin. Valtio-omistus pörssiyhtiöissä rauhoittaa epävakaita markkinoita, sanoo Jouko Skinnari. Hannu Angervuo Jouko Skinnari Valtion pitäisi luopua finanssisijoituksistaan Valtion strategisten omistusten paikka ei ole pörssissä Solidiumin toiminta on ollut pettymys Valtion pitäisi vahvistaa omistuksiaan pörssiyhtiöissä Valtio-omistajaa ei ole kuunneltu tarpeeksi päätöksenteossa Ruotsi omistajapolitiikka on ollut Suomea viisaampaa 20 Viisas Raha

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012

Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Venäjän osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2012 Petri Pöllänen salkunhoitaja Sijoitus Invest 16.11.2011 UB konserni Perustettu vuonna 1986 Kotimainen, pankkiryhmistä riippumaton avainhenkilöiden omistama

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist Sentimentti Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist 14.4.2011 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain lausujan omia mielipiteitä. Viittaukset

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri

PK-hallitusbarometri PK-hallitusbarometri 7.2.13 Alue N 5 45 4 35 3 25 15 1 5 45 kauppakamari (N = 45) Asema organisaatiossa kauppakamari (N = 45) 45 42 4 35 3 25 15 16 22 1 5 toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtaja hallituksen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan?

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Hämeen Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun riskit markkinoiden

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013 Fed kertoo taaperostaan Pasi Sorjonen 16/12/2013 Alkaako Fed taapertaa nyt vai kuukauden kuluttua? Viime viikon antia: Yhdysvalloissa sopu budjetista Tulevaa: Tavallista tärkeämpi keskuspankkien viikko

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Talouskriisi ei näy osingoissa

Talouskriisi ei näy osingoissa Talouskriisi ei näy osingoissa Author : albert 1 / 6 2 / 6 Pörssifirmojen yhtiökokouksissa eivät ilmeet luultavasti tänä keväänä ole kovinkaan synkät, sillä monet yhtiöt korottavat osinkoa. Vajaata 40

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Hintaprojektio 2016 24.9.2015

Hintaprojektio 2016 24.9.2015 Hintaprojektio 2016 24.9.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOTIMAISTEN KAUSIJULKAISUJEN HINNAT VUONNA 2016 3 2. ULKOMAISTEN KAUSIJULKAISUJEN HINNAT VUONNA 2016 4 3. KAUSIJULKAISUJEN HINTOIHIN VAIKUTTAVIA YLEISIÄ

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Juha Kettinen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2016 Viimeinen vuosi nousujohteista kautta linjan Source: ThomsonReuters 2 Osakkeet yhä 2015 huippujen alapuolella Lähde:ThomsonReuters/Nordea

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot