Viisas Raha VAHVA HINNOITTELIJA EROTTUU JOUKOSTA PAHA PÄIVÄ ON HYVÄ SYY SÄÄSTÄÄ KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA NOUSUVARAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha VAHVA HINNOITTELIJA EROTTUU JOUKOSTA PAHA PÄIVÄ ON HYVÄ SYY SÄÄSTÄÄ KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA NOUSUVARAA"

Transkriptio

1 18 SIJOITUSDEBATTI: PITÄISIKÖ VALTION MYYDÄ PÖRSSIOMISTUKSIAAN? Viisas Raha ,50 PAHA PÄIVÄ ON HYVÄ SYY SÄÄSTÄÄ 6 KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA NOUSUVARAA 15 TARJOLLA TUKEVAA VELKAA JA HUTERAA KASVUA 22 VAHVA HINNOITTELIJA EROTTUU JOUKOSTA 10

2 TOIMITTAJALTA Uusi tilanne SISÄLTÖ 9/2010 Sijoitusviisaat jakautuvat yhä kahteen porukkaan: yhdet pelkäävät deflaatiota, toiset säikkyvät inflaatiota. Sijoittajalle tilanne on piinallinen, koska deflaatioon ja inflaatioon on vaikea varautua samassa salkussa. Jos päädytään deflaatioon, pitkät valtion lainat olisivat to- Helena Ranta-aho dennäköisesti loistava valinta, mutta inflaatio-oloissa ne olisivat säästöille myrkkyä. Samaan tapaan voi ajatella osakkeista: ne suojaavat sijoittajaa yleensä paremmin inflaatiolta kuin deflaatiolta. Mikä siis sijoittajalle neuvoksi? Onko mahdollista löytää yhtiöitä, jotka ovat hyviä sijoituskohteita riippumatta siitä, mihin suuntaan talous alkaa kehittyä? Mahtaako pörssistä löytyä yrityksiä, joiden voi ajatella pystyvän pitämään hintansa edes kohtuullisen vakaina, vaikka talous sukeltaisi deflaatioon? Entä onko pörssissä yrityksiä, joka kykenevät poikkeuksellisen sujuvasti siirtämään omien kustannustensa nousun asiakkaidensa maksettavaksi? Tällaisesta pohdinnasta lähti liikkeelle tämän lehden kansijuttu, jossa toimittaja etsii pörssistä hinnoitteluvoimaisia yrityksiä ja antaa osviittaa siitä, mistä sijoittaja voi ne tunnistaa. Makrotalouden näkökulmasta taloutta analysoi toimittaja. Hänenkin jutustaan nousee esiin poikkeuksellinen epävarmuus. Nyt ollaan tilanteessa, josta kenelläkään ei ole kokemusta. Se kasvattaa riskejä ja mahdollisuuksia. 10 Parhaat erottuvat joukosta. Viisas Raha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A 2, Helsinki, PÄÄTOIMITTAJA: Petri Sahlström TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, Helsinkipuh , faksi , ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland, puh. o5o , Kare Uotila puh , REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: tai soittamalla Kannen kuva: Kristian Lindbohm 2 Viisas Raha 22 Kiinan kasvu on vetänyt hyvin, mutta kykymme ennustaa Kiinan taloutta on heikko, sanoo Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto.

3 Pääkirjoitus Globaalia liiketoimintaa lokaalia sääntelyä Markkinoilta Paha päivä on hyvä syy säästää Enron sopii sijoittajalle Naapuri ostaa kotisi Varo rahariskejä Puheenjohtajalta Kasvua kaukomailta Parhaat pitävät hintansa Sijoittajan ihanneyhtiö pystyy nousukaudella nostamaan hintoja ja taantumassa pitämään ne vakaina. Kehittyvissä talouksissa yhä nousuvaraa Taaleritehtaan Tuomas Komulainen uskoo, että kehittyvissä talouksissa pörssien hyvä kehitys jatkuu. Kasvun pohja on kotimainen kulutus. Leppiniemi Hallintoneuvostot jälkikirjoitus Sijoitusdebatti Valtion pitäisi vähentää omistuksiaan pörssiyhtiöissä, sanoo eq Varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo. Valtion pörssiomistukset tasapainottavat markkinoita, vastaa kansanedustaja Jouko Skinnari. Velka ja kasvu Kun velka on tukeva ja kasvu hutera, sijoittajan on oltava tarkkana. Juristilta Näkökulmia johtamiseen ja johdon palkitsemiseen Osakepuntari Neuvoja kärsivälle säästäjälle Rahastopuntari Törkeän hyvä salkunhoitaja Elämäni ja sijoitukseni Mikä markkinoiden hintoja oikeasti ajaa? Tästä parikymppisen miehen pohdinnasta lähti liikkeelle Martin Estlanderin ura pankkiirina. Tapahtumat Tutkitusti totta Pankkisuhde ei perustu pelkkiin numeroihin, kirjoittaa yliassistentti Antti Fredriksson. Lauri Rosendahl 18 HANNU ANGERVO 15 TUOMAS KOMULAINEN 30 MARTIN ESTLANDER Viisas Raha 3

4 Pääkirjoitus Globaalia liiketoimintaa lokaalia sääntelyä EU:n komissiolla on menossa hanke, jossa selvitetään tilintarkastajien roolia tilinpäätösinformaation laaduntakaajina. Erityisesti komissio on huolissaan tilintarkastusalan keskittymisestä ja valvonnan järjestämisestä. Molemmat seikat mahdollisesti heikentävät tilintarkastuksen laatua, joka voi johtaa tilinpäätösinformaation huonoon laatuun. Komissio on sijoittajan asialla. Tilinpäätösinformaatio on sijoittajan tärkeimpiä, ellei jopa tärkein tiedonlähde. Sijoittajan tulee voida luottaa lukemaansa. Lisäksi asiat tulee esittää siten, että sijoittaja pystyy ymmärtämään lukemansa. Tilinpäätöskäytäntöjä laativat elimet, kuten International Accounting Standards Board, keskittyvät toimissaan parantamaan tilinpäätöksien informaatiosisältöä ja luettavuutta. Tilintarkastajat ja heitä valvovat elimet pyrkivät vuorostaan takaamaan tiedon luotettavuuden. Komission mukaan selvitystyö on finanssikriisin seurausta. Akuutin kriisin jälkeen komissio selvittää eri finanssisektorin toimijoiden roolia. Ilmeisenä tarkoituksena on estää kriisin uusiutuminen. Kova tavoite. Toisaalta pienetkin askeleet oikeaan suuntaan ovat hyvästä. Komissio nostaa esille tilintarkastusalan lainsäädännön ja valvonnan, jotka ovat nykyään maakohtaisia. Ala on erinomainen esimerkki globalisaatiosta. Suurimmat tilintarkastusketjut toimivat globaalisti niin kuin heidän asiakkaansakin. Hyväksytyt tilintarkastajat noudattavat kansainvälisiä tilintarkastusnormeja, jotka laatii Kansainvälinen tilintarkastusliitto. Normiston noudattamista valvoo Suomessa Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta. Näin ollen esimerkiksi suomalaiset KHT-tilintarkastajat noudattavat kansainvälisiä tilintarkastusnormistoja. Toki kaikki tilintarkastajat noudattavat lisäksi maakohtaisia lakeja. Ala itse on siis huomattavasti pidemmällä säätelyssään kuin lainsäätäjä. Tämän on ilmeisesti komissiokin huomannut. Olisi toivottavaa, että komission lopulliset ehdotukset alan järjestämisestä pohjautuvat nykyiseen itsesäätelyyn, eikä valvonnan määrää ja kustannuksia lisätä kohtuuttomasti. Määrän sijasta tulisi keskittyä laatuun. Selvää on, että maakohtaisesta sääntelystä on päästävä eroon. Rahoitusmarkkinat kun ovat globaalit markkinat, joilla luotettava, ymmärrettävä sekä relevantti informaatio on elinehto sijoittajille ja rahoitusta hankkiville yrityksille. Petri Sahlström päätoimittaja 4 Viisas Raha

5 Suositut UB Korkoviikot jatkuvat asti Hanki yrityslainoilla lisätuottoa korkosalkkuun! Yrityslainoilla voit saada jopa 5-10 % vuosituoton. Tarjoamme sijoittajille korkoviikoilla mm. suurten pohjoismaisten pankkien sekä vakuutus- ja teollisuusyhtiöiden yrityslainoja. Yrityslainat ovat suuryritysten liikkeeseenlaskemia joukkolainoja, joiden laina-aika vaihtelee muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Yrityslainoihin liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Kerromme mielellämme lisää erilaisista korkosijoituksista ja pyrimme räätälöimään korkosalkun juuri asiakkaan toiveiden mukaisesti. Kysy lisää! Inka Noramaa, omaisuudenhoitaja Olemme mukana SIJOITUS INVEST tapahtumassa Wanhassa Satamassa Tervetuloa keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista sijoitusasioista ja kuuntelemaan salkunhoitaja Juhani Toivosen puheenvuoroa Yrityslainoilla lisätuottoa korkosalkkuun ke klo (Sali D). Saat päivän korkotarjoukset sähköpostilla osoitteesta: tai soittamalla puh

6 MARKKINOILTA Teksti: Helena Ranta-aho Kuvat: Plugi, Pekka Lassila /KL Paha päivä on hyvä syy säästää Suomalainen ostaa lähitulevaisuudessa nykyistä suuremman osan terveydenhoito- ja hoivapalveluistaan omilla rahoillaan. Kun elinikä pitenee ja vanhojen ihmisten osuus väestöstä kasvaa, terveyteen ja hoivaan kuluu entistä enemmän yhteisiä varoja. Esimerkiksi Etla laskee, että terveydenhoitomenot kasvavat reaalisesti nykytasoltaan vuoteen 2050 mennessä noin 35 prosenttia. Hoivapalvelut ampaisevat samojen laskelmien mukaan 130 prosenttia ylöspäin. On vaikea uskoa, että moinen menojen kasvu voitaisiin tilkitä veroja kiristämällä tai toimintaa tehostamalla. Todennäköisemmältä tuntuu, että suomalaiset joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osan terveydenhoito- ja hoivapalveluista suoraan omasta pussistaan. Tähän johtopäätökseen päätyvät myös Etlan tutkijat tänä syksynä julkaistussa Vanhalle varaksi, turvaksi tutisevalle -tutkimuksessa. Tutkijat päättelevät, että etuuksien leikkaaminen on ilmeinen riski. Raha rajoittaa hoitoa Samansuuntaisia ajatuksia on lääkäreilläkin. Suomen Lääkäriliiton, Helsingin yliopiston ja helsinkiläisen viestintätoimisto Kaufman Agencyn viime kuussa julkaistuun Imed10-tutkimukseen osallistuneista lääkäristä valtaosa uskoi, että tulevaisuudessa suomalaiset joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osa terveydenhoitopalveluistaan itse. Tutkimuksen mukaan raha rajoittaa hoitoa jo nyt. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä kertoi joutuvansa nykyisinkin rahapulan vuoksi tinkimään potilaan ihanteellisesta hoidosta joko toistuvasti tai silloin tällöin. Ihanteellisella hoidolla tarkoitettiin tutkimuksessa kyseiselle potilaalle hyvää ja sopivaa hoitoa, ei kaiken mahdollisen hoidon antamista. Yli 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä oli huolissaan tai erittäin huolissaan oman kuntansa terveydenhoitobudjetin riittävyydestä. Yli puolet ennakoi, että julkinen terveydenhoito ajautuu rahoituskriisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lääkäreitä kiusaa myös pelisääntöjen puute. Imed10-tutkimuksen vastaajat toistivat sen, mikä on jo monta kertaa lääkäreiltä kuultu. He kaipasivat selkeää, avointa ja valtakunnallista ohjausta hoitojen ja potilaiden priorisointiin. Ennakoi ja varaudu Johtopäätös on ilmeinen: paha päivä on entistä parempi syy säästää. Jos haluaa varata itselleen mahdollisuuden täydentää julkisia terveyspalveluita yksityisillä, tarvitaan hyvät tulot, säästöjä tai hyvä vakuutus. Tarjolla on erilaisia vapaaehtoisia terveysvakuutuksia sekä sairauskuluja korvaavia tapaturmavakuutuksia. Säästöt ja vakuutukset tuovat talouteen myös pelivaraa, jos joutuu sairauden tai tapaturman vuoksi olemaan töistä pidempään poissa. Pahan päivän varaksi voi tietysti ajatella myös kiinteän omaisuuden kuten oman kodin tai kesämökin. Tiukan paikan tullen mökin voi myydä tai kodin vaihtaa pienempään. 6 Viisas Raha

7 Yhtä lailla perusteltua on varautua yksityisten hoivapalveluiden ostamiseen. Lupaus julkisesta hoivasta on olemassa, mutta sen sisältö on epämääräisempi kuin julkisen terveydenhoidon. Julkisten hoivapalveluiden määrä ja laatu selviävät yleensä vasta silloin, kun palveluita tarvitsee. Paljon riippuu siitäkin, missä kunnassa sattuu asumaan ja kuinka tomerasti pystyy palveluita vaatimaan. Tämän vuoksi on vaikea edes karkeasti ennakoida, minkä verran hoivaa joutuu kenties itselleen ostamaan. Tähän kiinnittävät huomiota myös Etlan tutkijat, joiden mielestä julkisen sektorin tarjoamat etuudet ja niiden saamiseen liittyvät ehdot voitaisiin määritellä lainsäädännöllä. Täsmällinen lupaus hoivasta saattaisi tuoda markkinoille myös yksityisiä hoivavakuutuksia, jotka antaisivat myös vaihtoehdon hoivaan varautumiseen. Nykyisin tällaisia vakuutuksia ei Suomen markkinoilla ole. Pitkä elämä, pienempi eläke Epäselvää on tietysti myös se, kuinka paljon terveys- ja hoitopalveluita itse kukin elämässään tarvitsee. Omaa sairastumisen tai tapaturman riskiä on melkein mahdoton arvioida, mutta tutkimuksista saa jotakin osviittaa siitä mahdollisesta hoivan tarpeesta. Tutkimusten mukaan 75-ikävuoden jälkeen todennäköisyys sille, että alkaa tarvita apua päivittäisissä toimissa kasvaa nopeasti. Kaikki eivät tietenkään apua tarvitse: Tutkimukset kertovat niin ikään, että yli 85-vuotiaista 40 prosenttia selviää arjen perusaskareista omin voimin. Tosin heistä yli 90 prosenttia tarvitsee jonkinlaista apua liikkumisessa, esimerkiksi portaiden nousemisessa tai ostoskassin kantamisessa. Avun tai hoivan hintaa voi nykyhinnastojen avulla haarukoida karkeasti. Esimerkiksi yksityisen kotiavun hinta vaihtelee pääkaupunkiseudulla joistakin kymmenistä euroista yli sataan euroon tunnilta. Jos tarvitsee asumispalvelua ja ympärivuorokautista hoivaa, palvelun hinta nousee helposti yli euroon kuukaudelta. Mitä vähemmän mahdollisia auttajia lähipiirissä on, sitä tärkeämpää on edes karkeiden arvioiden tekeminen. On tärkeä huomata sekin, että eläkkeiden indeksisointitavan vuoksi, eläkkeen ostovoima putoaa sitä enemmän mitä kauemmin eläkettä ehtii nauttia. Tämä piirre korostuu, kun elinikä pitenee. Toisin sanoen eläkkeen ostovoima on pienimmillään silloin, kun ostopalveluita todennäköisesti eniten tarvitsee. Enemmän puhetta rahasta Rahasta puhuminen on monelle suomalaiselle jopa perhepiirissä vaikeaa. Haastavia tilanteita syntyy, kun ikääntyneet vanhemmat eivät enää pysty omia asioitaan hoitamaan. Jos omaisten kanssa ei ole hyvissä ajoin sovittu kenen ja millä valtuuksin vanhemmat toivovat asioitaan hoidettavan, voi käydä niin, ettei kenelläkään omaisista ole valtuuksia hoitaa heidän asioitaan. Valtakirjat on hyvä kirjoittaa ennemmin kuin myöhemmin. Yhtä lailla hankalia tilanteita syntyy puolison yllättäen sairastuessa vakavasti tai kuollessa. Jos leski on autuaan tietämätön tai huonosti perillä perheen varojen ja velkojen hoitamiseen liittyvistä käytännön yksityiskohdista, ne kaatuvat päälle mahdollisimman ikävällä hetkellä. Siksi ensimmäinen askel on varata aikaa sopeutumiseen. Käytännössä se tarkoittaa taloudellista puskuria, jonka turvin perhe selviää taloudellisesti vähintään puoli vuotta, mieluummin vuoden. Varautuminen etukäteen säästämällä tai ottamalla henkivakuutus on erityisen tärkeää, jos perheessä on pieniä lapsia ja asuntovelkaa. Tämän jälkeen kannattaa miettiä käytännön asioita: mitä voi tehdä nyt, jotta rahaasioiden hoitaminen olisi niihin tottumattomalle puolisolle mahdollisimman helppoa? Amerikkalainen sijoitustiedon tuottaja Morningstar tarjoaa avuksi muistilistan, jossa on useampi suomalaisiinkin olosuhteisiin sopiva vinkki: 1.Ota raha-asiat puheeksi Vaikka puolisosi ei olisi hiukkaakaan kiinnostunut raha-asioista, pidä huolta siitä, että hän tietää, minkä verran varoja ja velkaa teillä on. Kirjallinen sijoitussuunnitelma on keskustelulle hyvä tuki. Jos teillä on luotettavia ja raha-asioiden päälle ymmärtäviä lapsia, talousasioista kannattaa keskustella heidänkin kanssaan ainakin karkealla tasolla. 2.Yksinkertainen on kaunista Jos raha-asiat eivät kiinnosta puolisoasi, se kannattaa ottaa huomioon sijoituspäätöksiä tehdessä. Esimerkiksi suuri määrä yksittäisiä sijoituskohteita pitkälle viedyistä johdannaisstrategioista puhumattakaan sopii huonosti henkilölle, joka ei ole sijoittamiseen perehtynyt tai jota sijoittaminen ei kiinnosta. Tällaisessa tilanteessa rahastosijoitukset saattavat olla suoria sijoituksia parempi vaihtoehto. Yhtälailla raha-asioiden hajauttaminen moneen pankkiin tai muuhun sijoituspalveluyritykseen saattaa olla kokemattomalla varainhoitajalle karhunpalvelus. 3.Pidä paperit järjestyksessä Kerää perheen taloutta koskevat paperit yhteen paikkaan ja pane ne loogiseen järjestykseen esimerkiksi aihepiireittäin: vakuutukset, verotus, sijoitukset ja niin edelleen. Asioiden hoitamista helpottavat myös koosteet eli se, että yhdestä paikasta löytyvät tiedot kaikista pankkitileistä, osakesijoituksista, rahastosijoituksista ja niin edelleen. Uusi asioidenhoitaja ilahtuu myös kontaktihenkilöiden listasta, josta ilmenevät myös yhteystiedot. Arvokasta on myös tieto siitä, keneltä tai mistä kannattaa kysyä neuvoa. 4.Kerro, mistä saa käteistä Jos taloudellista puskuria ei ole, leski saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän tarvitsee käteistä elämiseen. Tilannetta helpottaa, jos hän tietää, mitä varallisuuden myynnissä kannattaa ottaa huomioon ja mitä omaisuutta ensisijaisesti muuttaa käteiseksi. Viisas Raha 7

8 MARKKINOILTA Naapuri ostaa kotisi Joka toinen asunnonostaja hankkii uuden kodin alle viiden kilometrin päästä nykyisestä kodistaan. Joka kolmas muuttaa melkein naapuriin eli alle kilometrin päähän. Tieto ilmenee TNS-Gallupin tekemästä tuoreesta asunnon osto- ja myyntiprosessia käsittelevästä tutkimuksesta, johon osallistui asunnon äskettäin ostanutta suomalaista. Kaupat naapurien kanssa syntyvät usein nopeasti, koska he tuntevat alueen ennestään. Jos siis olet myymässä asuntoasi, pidä huolta, että naapurusto tietää aikeistasi! Teksti: Helena Ranta-aho Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri/Tapio Vanhatalo Enron sopii sijoittajalle Helsingin Kaupunginteatterin loppusyksyn uutuus kertoo yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön Enronin uhosta, noususta ja tuhosta. Näytelmää on helppo suositella sijoittajille ja sijoittamisesta kiinnostuneille. Tekijöiden kyky pelkistää finanssimaailman ilmiöitä ansaitsee monta hatun nostoa. Kuka olisi uskonut, että tilintarkastajayhteisöjen tuplaroolin pörssiyhtiössä voi näyttämöllä ilmaista niin oivaltavasti, ettei sitä juurikaan tarvitse sanoin selittää? Lehmanin veljeksillekin oli pakko nauraa ääneen. Tämän tyyppisiä herkkupaloja on Kalle Heiskasen ohjaamassa näytelmässä tarjolla useampia. Voi tosin olla, että niistä nauttivat eniten katsojat, Toimitus oikaisee joille Enronin tarina tai ainakin rahoituksen maailma ovat ennestään tuttuja. Näyttelijätkin vakuuttivat, aivan erityisesti näytelmän konnat: Eero Aho Enronin toimitusjohtajana, Ilkka Forss rahoitusjohtajana ja Seppo Maijala hallituksen puheenjohtajana. Joissakin kohdin rahoitustermien käyttö ontui aavistuksen mutta kokonaisuus ei siitä kärsinyt. Katsojille ei jäänyt epäselväksi, millaista tuhoa ahneet markkinat voivat pahimmillaan saada aikaan. Rivien välistä voi lukea toisenkin viestin: ajattele omilla aivoillasi, äläkä seuraa johtajaa tai sijoitusneuvojaa jos et ymmärrä, mihin hän on sinua viemässä. Viisaan Rahan lokakuun numerossa oli juttu ps-tileistä. Sen yhteydessä oli taulukko ps-tilien ja siihen liittyvien palveluiden kuluista. Ps-tilin kohdalla Aktian ja Nordean luvuissa oli taulukossa virhe. Aktian sarakkeeseen oli livahtanut yksi numero Nordean sarakkeesta, minkä vuoksi Aktian ps-tilin kulut säästöaikana olivat taulukossa liian suuret ja Nordean liian pienet: Aktian pstilin kulut olivat vertailun esimerkkitapauksessa 504 euroa, eivät euroa niin kuin taulukossa väitettiin. Vastaavasti Nordean kulut ovat euroa, eivät 448 euroa. Muut kulut ja kaikki kulujen yhteissummat olivat taulukossa näidenkin pankkien kohdalla oikein, samoin kuluvertailun lopputulos. Varo rahariskejä Nordean suurten yritysten kanssa työskentelevä johtaja Olli-Petteri Lehtinen varoittaa yritysten rahoitusriskien kasvusta. Paluuta finanssikriisiä edeltävään aikaan ei hänen mielestään ole: Pidempi raha on edelleen kallista ja riskit hinnoitellaan tarkemmin. Spredit ovat isoja. Toisin sanoen riskisiksi arvioidut yritykset joutuvat maksamaan rahasta selvästi enemmän kuin vähäriskiset yritykset. Lehtinen myisi asiakkailleen mielellään nykyistä enemmän valuuttasuojausta. Nordean näkemyksen mukaan suomalaiset yritykset suojaavat valuuttariskiään selvästi muun maalaisia laiskemmin. Sijoittajan näkökulmasta valuuttariskin suojaaminen voi olla hyvästä tai pahasta. Osa sijoittajista ajattelee, ettei yritysten pidä valuuttariskejään suojata, koska sijoittajat pystyvät suojautumaan niitä hajauttamalla. Viisas sijoittaja on kuitenkin hereillä: rahoituksen hinta ja valuutat saattavat vaikuttaa tuloksiin arvaamattomasti. 8 Viisas Raha

9 Puheenjohtajan palsta Sijoittamisesta sanottua Kasvua kaukomailta Todennäköisesti vanhin neuvo varainhoidossa on don t fight the Fed (älä taistele keskuspankkia vastaan). Se yleensä toimii. Jos talouskasvu on vaatimatonta tulevina kuukausina ja jos Fed samaan aikaan tasaisesti syöttää lisää rahaa rahoitusjärjestelmään, riskisijoitukset hyötyvät edelleen. Ekonomisti Gavyn Davies Financial Times Lehdessä, Uskon, että lopulta kaikki Fedin ja muiden keskuspankkien printtaama uusi raha muuttuu inflaatioksi, mutta en usko näin käyvän niin nopeasti ja rajusti kuin Paulson povaa (vipurahaston salkunhoitaja John Paulson on ennustanut inflaatiovauhdin nousevan USA:ssa kaksinumeroiseksi parissa vuodessa). Arvostettu yhdysvaltalainen varainhoitaja Barton Biggs Taloussanomissa, Pääomamarkkinoilla ovat toistuvasti parhaiksi osoittautuneet sijoitukset, jotka on tehty aiemmin huonosti tuottaneisiin kohteisiin. Sellaisiin kohteisiin, joilta ei odoteta juuri mitään, joiden kysyntä on vähäistä ja joiden tulevaisuuden näkymät vaikuttavat parhaimmillaankin hyvin epävarmoilta. Arvostettu yhdysvaltalainen salkunhoitaja Bill Miller rahastonsa kotisivuilla Kiihtyvä kiinnostus sijoittaa kehittyville markkinoille on vuodessa nostanut MSCI Emerging Markets -indeksin arvoa noin 26 prosenttia. Lähestulkoon kaikki sijoittajat alkava olla samaa mieltä siitä, että parhaat tuotot saadaan kehittyviltä markkinoilta. Seligson & Co:n salkunhoitaja Petri Rutanen, Seligson & Co:n neljännesvuosikatsaus, lokakuu 2010 Monet pitkään osakkeisiin sijoittaneet konkarit puolustavat arvosijoittamista eivätkä ole niinkään kiinnostuneita kasvuosakkeista. Tämä onkin osoittautunut historian valossa oivaksi valinnaksi. Aiheesta on tehty paljon tutkimusta, minkä perusteella näyttää selvältä, että arvosijoittaminen on tuottanut selkeästi paremmin kuin kasvustrategia. Tästä löytyy tietoa hyvin pitkältä ajalta, Yhdysvaltain markkinoilta jopa 1800-luvun alusta asti. Tämä ei tietenkään takaa että näin olisi myös jatkossa. Arvo-osake voidaan määritellä monella tavalla. Käytetyin taitaa olla suhteuttaa osakkeen hinta sen substanssiarvoon. Noteeratun osakkeen markkina-arvo on helppo nähdä, substanssiarvoa ei. Viimeksi mainitulle löytyy monta tapaa, miten se voidaan laskea. Tämä hankaloittaa tunnusluvun käyttöä. Arvo-osakkeen pitkän aikavälin tuotto selittyy pääosin sillä, että kurssiromahduksissa kasvuosakkeet tippuvat selvästi enemmän kuin arvo-osakkeet. Tämä on luonnollista, kosta kriisiaikoina pelätään erityisesti tulevan kasvun heikkenemistä. Nykyisenkin finanssikriisin seurauksena moni markkinakommentaattori epäilee kehittyneiden talouksien kasvun jäävän ennen kriisiä ennakoitua matalammaksi pitkäksi aikaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana sijoittaminen ulkomaisille markkinoille on lisääntynyt selvästi. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti idän nopeasti kasvavat taloudet, suurimpina Kiina ja Intia. Kiinnostusta herättää erityisesti näille markkinoille ennustetut hurjat kasvulukemat, jotka ovat suuruusluokaltaan kymmenen prosentin vaiheilla pitkälle tulevaisuuteen. Tätä intoa voi ihmetellä, ja varsinkin niitä perusteita joilla näille markkinoille lähdetään. Moni kotimarkkinoilla arvosijoittamista harrastava sijoittaa ulkomaille hakemalla nimenomaan kasvumarkkinoita. Eikö tässä nähdä mitään ristiriitaa? Täytyy myös muistaa että, vaikka kansantalouksien kasvunopeuksissa on suuria eroja, ei se tarkoita sitä, että kyseisten maiden osakemarkkinoiden tuotoissa olisi sa- manlaisia eroja. Voi olla jopa niin, että hitaan kasvun markkinoilla noteerattavat yritykset tuottavat pitkällä tähtäyksellä paremmin kuin nopeamman kasvun markkinoilla noteerattavat. Järkevä peruste sijoittaa kaukaisillekin markkinoille on hajauttaminen. Siinä mielessä voi olla järkevää pitää salkussa myös Kiinan, Intian ja muiden niiden kaltaisia markkinoita niille kuuluvilla painoilla. Nykyisin markkinat ovat kuitenkin niin integroituneet, että tällaisesta hajauttamisesta saatava hyöty ei ole kovin suuri. Esimerkiksi mainittujen maiden osakeindeksien korrelaatio Yhdysvaltain indeksiin on noussut vuosituhannen alun noin 0,5:stä 0,8:aan. Enemmän hyötyä saa toimialahajauttamisesta, eli hankkimalla ulkomailta salkkuunsa sellaisia toimialoja, joita kotimarkkinoilta ei löydy. Riskin etsijälle sijoituskohteet kuten Kiina ja Intia ovat mielenkiintoisia. Teorian mukaan suurempi riski tarkoittaa myös suurempaa tuottoa. Tämäkin on helppo todeta historiasta katsomalla eri markkinoiden tuottoja ja riskejä. Niinpä voisi olettaa kehittyvien markkinoiden tuottavan suurempaa riskiään vastaan jatkossa kehittyneitä, vähemmän riskisiä markkinoita, paremmin. Toisaalta, jos teoria pitää paikkansa, miksi arvostrategia sitten on osoittautunut paremmaksi kuin kasvustrategia? Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja Viisas Raha 9

10 PARHAAT PITÄVÄT HINTANSA Sijoittajan ihanneyhtiö pystyy nousukaudella nostamaan hintoja ja taantumassa pitämään ne vakaina. Hinnoittelussaan vahvan pitää olla erilainen yhtiö. Teksti: Ismo Virta Kuvitus: Kristian Lindbohm 10 Viisas Raha

11 Kun talouden uudesta noususta ei voi olla vieläkään ihan varma, pitäisi osakesijoittajan löytää salkkuunsa sekä hyvinä että huonoina aikoina pärjääviä yhtiöitä. Menestystä pönkittää se, jos yrityksellä on poikkeuksellisen paljon hinnoitteluvoimaa sekä nousu- että laskusuhdanteessa. Sellainen yritys ei joudu polkuhinnoittelemaan taantumassa ja hyvänä aikana asiakkaat nielevät kiltisti hinnankorotukset. Mutta mikä antaa yritykselle tällaisen voiman ja mistä sijoittaja sen voi tunnistaa? Yrityksen on pystyttävä tekemään jotain eri tavalla, paremmin kuin muut, pelkistää Seligsonin Phoebus rahastoa hoitava Anders Oldenburg. Phoebus keskittyy strategiansa mukaan ostamaan pieniä paloja erinomaisista yhtiöistä. Erinomaisilla yhtiöillä on kilpailuetuja, joista saa myös hinnoitteluvoimaa. Ratkaisu vaihtelee toimialoittain ja yrityksittäin, sanoo Oldenburg. Hinnoitteluvoimankin tunnistaminen siis palautuu huolelliseen toimiala- ja yritysanalyysiin. Tyypillisiä voiman lähteitä kuitenkin löytyy, esimerkiksi tuotteen ylivertainen brändi. Jos tuotteella on uniikki asema kuluttajan mielessä, ei sille ole suoraa substituutiota toisesta tuotteesta, sanoo Oldenburg. Tämän vuoksi Coca-Cola pystyy hinnoittelemaan sokerilitkun kalliimmaksi kuin kopio-colan valmistajat. Yrityksellä voi myös olla erityisen hyvä teknologinen osaaminen. Vaisalan radiosondi maksaa enemmän, koska se on tarkempi. Sitten voi olla oligopolistinen tai monopolistinen ala, Oldenburg jatkaa ja yrittää huonolla menestyksellä muistella, koska sähkölasku olisi viimeksi pienentynyt. Järin raastavaa ei hintakilpailu tunnu olevan myöskään esimerkiksi vakuutuksissa. Sijoittajalle paras ja varmin hinnoitteluvoiman tuntomerkki on Oldenburgin mielestä kuitenkin vahva tuotemerkki. Kallistuisin brändättyjen kuluttajatuottei- den puoleen, neuvoo Oldenburg hinnoitteluvoimaisten sijoituskohteiden etsijää. Perusteluksi käy esimerkiksi se, että Global Top Brands -rahasto on tuottanut kohtuullisesti suhteessa riskiinsä. Brändiyhtiöiden kurssit heiluvat yleensä vähemmän. Suomalaisista vahvoista kuluttajatuotemerkeistä monet ovat sijoittajan harmiksi pörssin ulkopuolella. Esimerkiksi Fazer ja Paulig maistuisivat myös brändisijoittajalle, mutta ne ovat pysyneet suvun aarteina. Oldenburg kuitenkin muistuttaa, että hyväkään brändi ei automaattisesti takaa hyvää kilpailukykyä ja tulosta. Hackman ja Iittala eivät ole olleet hulppeita rahakoneita. Joissain tapauksessa myös brändin ylläpito vahvana voi olla erittäin kallista. Markkinointi maksaa. Fiskars on monta vahvaa kuluttajabrändiä omistava pörssiyhtiö, joka myös yleensä tienaa merkkituotteillaan. Fiskarsinkin tuloksesta ja arvosta iso siivu perustuu kuitenkin Wärtsilän osakkuuteen, joten puhdas kuluttajatuoteyhtiö Fiskarskaan ei ole. YRITYKSEN PITÄÄ KASVAA JUURILTA, JOISSA SE ON HYVÄ. Mika Heikkilä Viisas Raha 11

12 VAISALAN RADIOSONDI MAKSAA ENEMMÄN, KOSKA SE ON TARKEMPI. Anders Oldenburg Numerot paljastavat jälkikäteen Tuloslaskelmista voi yrittää päätellä, onko yrityksellä ollut lähihistoriassa hinnoitteluvoimaa vai ei. Kilpailijoitaan parempaa katetta tehnyt on joko saanut tuotteistaan parempia hintoja tai sitten toiminut pienemmillä kustannuksilla. Bulkkituotteissa paino on yleensä kustannustehokkuudessa. Hinnat määräytyvät markkinoilla kysyntä- ja tarjontatilanteen mukaan. Katteen ratkaisee kustannusten taso. Pidemmälle jalostetuissa tuotteissa yritysja tuotekohtaisten hintojen merkitys on isompi, mutta pitkälle jalostettujen tuotteidenkin katteista toiminnan kustannustehokkuus selittää ison osan. Esimerkiksi Nokian parhaiden aikojen huipputuloksia selitti sekä kilpailevia puhelinmalleja paremmat hinnat että äärimmäisen tehokas tuotanto ja logistiikka. Yhtiön hinnoitteluvoima suhteessa alihankkijoihin tai sopimusvalmistajiin on myös ollut suuri. Iso ostaa halvemmalla. Paremman hinnoitteluvoimansa kännykkämarkkinoilla Nokia on viime vuosina menettänyt ainakin toistaiseksi ja samalla puolet katteestaan. Jos jo toteutuneen hinnoitteluvoiman täsmällinen arviointi on sijoittajalle hyvin vaikeaa, vielä hankalampaa on tulevaisuuden hinnoitteluvoiman ennustaminen. Yrityksetkään eivät tässä paljon auta. Yritykset eivät tarkkaan kerro hinnoittelustrategioitaan tai tuotteidensa kysynnän hintajoustoja. Hinnoittelustrategian nyanssit ovat niitä asioita, joita firmat yrittävät kaikkein tarkimmin salata, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Jaakko Aspara. Yhtiöt eivät halua kauheasti avata tuotekohtaisia katteita, toteaa myös Pohjola Pankin seniorianalyytikko Pekka Spolander. Liian hyvät tuotekohtaiset katteet voisivat ärsyttää asiakkaat etsimään aktiivisesti kilpailevia vaihtoehtoja. Laatu maksaa Poikkeuksellinen hinnoitteluvoima voi kyllä säilyä pitkiäkin aikoja, sanoo Spolander ja ottaa esimerkiksi omista seurantayrityksistään ruotsalaisen Atlas Copconin. Sen kompressorit tekevät aivan uskomatonta marginaalia vuodesta toiseen, nousuissa ja laskuissa, hämmästelee Spolander. Tuoreimmassa osavuosikatsauksessa kompressorien kate oli 26 prosenttia, laman pohjallakin 15 prosentin tienoilla. On syntynyt mielikuva, että ne ovat laatutuotteita, joista kannattaa maksaa. Asiakkaat eivät juokse halvimman vaihtoehdon perässä. Investointitavaroissa vanhojen laatutuotteiden kilpailukyky halpatuotteita vastaan perustuu siihen, että paljon rahaa pitkäksi aikaa investoiva haluaa minimoida riskejä. Kiinalaiset yritykset eivät ole investointitavaroissa vielä onnistuneet valtaamaan markkinoita. Aspara toteaa, että esimerkiksi IBM:n hinnoitteluvoima on perinteisesti perustunut juuri asiakkaiden kokemaan pieneen riskiin: IBM toimittaa varmasti ainakin kohtuullisen hyvän järjestelmän, vaikkei välttämättä kaikkein parasta. Mutta jatkuvasti vaikeampaa on puolustaa oman tuotteen paremmuutta esimerkiksi patenttien avulla. Jotkut eivät edes käytä niitä mielellään siksi, että patentoinnissa sisältö tulee julkiseksi, muistuttaa Spolander. Patenttien antamaan hinnoitteluvoimaan, käytännössä tuotekohtaiseen monopoliin, perustuu uusia lääkkeitä kehittävän lääketeollisuuden hulppea kannattavuus. Tähän hinnoitteluparatiisiin on kuitenkin luikerrellut käärme. Valtava määrä arvokkaita lääkepatentteja on lähivuosina päättymässä eikä vastaavia uusia patenttilääkkeitä ole tulossa lääkeyhtiöiden katteita lihottamaan. 20 vuotta sitten lääkeyhtiöt alkoivat keskittyä toistensa osteluun, tutkimusosastot menivät sekaisin, arvioi Oldenburg pääsyyksi sille, ettei lääketutkimus enää tuota arvotavaraa vanhaan malliin. Lääkeyhtiöt ovat siis ihan itse tärvelleet ylivertaisen hinnoitteluvoiman lähteensä. Viranomaisetkin tosin ovat samalla tiukentaneet linjaansa, patentin saanti on vaikeutunut. Hinnat kertovat Massatuotteiden markkinahinnat ovat julkista tietoa, esimerkiksi kännykkäyhtiötkin paljastavat puhelimiensa keskihinnat. Eri valmistajien kännyköiden keskihinta kertoo kuitenkin ennen kaikkea valmistajien myynnin jakaumasta eri hintaluokkiin ja eri maantieteellisille alueille. Nokian matala keskihinta ei kerro suoraan huonosta hinnoitteluvoimasta vaan siitä, että massamarkkinat ja kehittyvät markkinat tuovat ison osan alan markkinajohtajan myynnistä. Applen hinnat toki kertovat hyvästä hinnoitteluvoimasta mutta myös siitä, että yhtiö on keskittynyt vain kalleimpiin älypuhelimiin. Massamarkkinoilla hintaeroosio on talouden luonnonlaki. Markkinaprosessi vie hintaa pikku hiljaa alaspäin tasolle, joka juuri ja juuri kattaa tuotantokustannukset. Nokiankin keskihinnan lasku kertoo markkinan luontaisesta kehityksestä, huomauttaa Jaakko Aspara. Hinnoitteluvoimalle ratkaisevaa on kysynnän hintajousto. Jos hinnan nosto leikkaa jyrkästi myyntiä, hintajousto on iso ja hinnoitteluvoima huono. Ja päinvastoin. 12 Viisas Raha

13 ATLAS COPCON KOMPRESSORIT TEKEVÄT USKOMATONTA MARGINAALIA VUODESTA TOISEEN. Pekka Spolander Esimerkiksi sähkön kysynnän hintajousto on melko pieni. Hintojen nousu ei leikkaa dramaattisesti kysyntää. Se helpottaa sähköntuottajien tuloksen tekoa. Kahden kärki vahvoilla Arvoyhtiöihin sijoittamiseen erikoistunut Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä pitää tuote-, jakelu- ja markkinointiosaamisen lisäksi markkinaosuutta tärkeänä hinnoitteluvoiman lähteenä. Heikkilän mielestä markkinajohtajan ja toiseksi isoimman on helpompi pitää hinnoistaan kiinni, kolmonen ja nelonen joutuvat helpommin turvautumaan kalliiseen hintakisaan. Miksi sitten hissien ja liukuportaiden markkinoilla kaikki neljä suurta tekevät mainiota tulosta? Suomalaisista konepajayhtiöistä Kone on huippu, mutta sen pääkilpailijoista löytyy melkein yhtä hyviä ja yksi jopa selvästi parempi. Sen selittää markkinan kasvu. Kiinan kasvu on vaan niin valtavaa, että se vetää kaikkia neljää eteenpäin, selittää Heikkilä nousevat hissikatteet. Tienaaminen on Heikkilän mukaan vaikeaa hitaan kasvun alalla kaikille, jos markkinoilla on esimerkiksi paljon pieniä perheyrityksiä, jotka maksimoivat kassavirtaa ja pyörittävät vanhaa kapasiteettia pitkään. Kuvaus sopii monien paperituotteiden markkinoihin. Toisen ääripään esimerkki on markkinansa ja jakelukanavansa täysin hallitseva Microsoft, joka uusii käyttöjärjestelmiä yhtenään ja asiakkaat maksavat kiltisti laskut. Lama paljastaa Hyvinä aikoina melkein kaikki yritykset pärjäävät ainakin jotenkuten, vaikeat ajat erottelevat selvemmin. Huono aika osoittaa paljon. Miten yritys menestyi kovassa laskusuhdanteessa 2008 ja 2009, pystyikö se pitämään marginaalinsa, Mika Heikkilä tarjoaa yhden konstin arvioida yrityksen hinnoitteluvoimaa. Samalla tavalla markkinaosuuden valtaus nopean kasvun aikana kertoo poikkeuksellisesta vahvuudesta. Nousukauden häviäjät tuskin jyräävät seuraavassa lamassakaan. Viisas Raha 13

14 Jos yritys voi tuotteen tai palvelun avulla tarjota asiakkaalle säästöjä, on helpompi saada kunnon hinta myyjällekin. Esimerkiksi Kemiran paperikemikaalien hinnat kestivät tämän vuoksi yllättävän hyvin paperimarkkinoiden romahduksen. Kemikaalien avulla voi tehostaa prosesseja paperitehtaalla. Myyntityötä ja hinnoittelua voivat helpottaa myös viranomaiset esimerkiksi turvamääräyksillä, jotka pakottavat uusimaan tai parantamaan vanhoja laitteita sekä huoltamaan niitä hyvin. Tästä on ollut paljon iloa hissiyhtiöillekin. Vaikka valmistajia olisi jollain tuotealueella vähän voi hintataso silti olla kehno. Näin on esimerkiksi paperikonemarkkinoilla, joissa Metsolla on vain yksi maailmanluokan kilpailija jäljellä. Paperiteollisuuden vaikeimpina aikoina ei paljon uusia paperikoneita tilattu. Kun hinnat on kerran painettu alas, niitä on hyvin vaikea uudestaan hivuttaa ylös, sanoo Pekka Spolander. Professori Jaakko Asparan mielestä kuluttajamarkkinoillakin voi tärvellä bisneksen halpahinnoittelulla. Jos firma käyttää paljon alennuksia myynninedistämiseen, se kaivaa omaa hautaansa. Se totuttaa kuluttajia korostamaan hintaa ostopäätöksissään ja kuluttaja jää yhden kampanjan jälkeen odottamaan seuraavaa kampanjaa. Aspara huomauttaa että brändin vahvuus ja hinnoitteluvoima kuuluvat yhteen. Brändin vahvuuden perusmittareihin kuuluu juuri se, paljonko yritys saa brändinsä ansiosta hintapreemiota, sanoo Aspara. Koston kierre Bulkkituotteiden kuten paperien markkinoilla hinnoitteluvoima vaihtelee jyrkästi ostajien ja myyjien välillä markkinatilanteen mukaan. Kestävää hinnoitteluvoimaa ei ole kellään. Siitä tulee itseään toteuttava kehä, koston kierre, kun nokittelu menee sykleissä. Se on nollasummapeliä. Tänään hyödyt ja puolen vuoden päästä otat samasta dynamiikasta takkiin, kuvaa Aspara. Paperimarkkinoiden osapuolet kyllä muistavat vaatia tasaisen vakaata ja maltillista hintakehitystä aina silloin kun sattuvat itse olemaan se heikompi osapuoli. Siis ostajat toivovat malttia nousukaudella ja myyjät laskukaudella. Mika Heikkilän mukaan hyvä esimerkki yrityksestä kroonisesti hankalassa raossa on Huhtamäki. Se on pakkausyhtiönä iso, joissain tuotteissa jopa markkinajohtaja. Huhtamäen tärkeimmät asiakkaat eli maailmanlaajuiset elintarvike- ja pikaruokajätit ovat kuitenkin paljon mahtavampia. Niin ovat myös muoviraaka-aineen toimittajat. JOS FIRMA KÄYTTÄÄ PALJON ALENNUKSIA MYYNNIN- EDISTÄMISEEN, SE KAIVAA OMAA HAUTAANSA. Jaakko Aspara Jättiläisten välissä elintilansa hakevan yrityksen on vaikea säätää osto ja myyntihinnat niin, että väliin jää kunnon kate. Seurauksena on ollut usein pettymys sijoittajille. Voima katoaa helposti Hyvänä katteena näkyvä yrityksen hinnoitteluvoima menneisyydessä ei siis ole varma tae hinnoitteluvoiman säilymisestä tulevaisuudessa. Voi katsoa historiaan ja uskoa, että yritys pystyy hinnoitteluvoimansa pitämään. Mutta on vaikea nähdä yrityksen sisälle tai todeta luvuista täsmällisesti, mistä hinnoitteluvoima johtuu, myöntää Pekka Spolander. Hyvänkin kuluttajabrändin pystyy hyvin nopeasti pilaamaan, muistuttaa Mika Heikkilä. Menestys ruokkii usein uutta menestymistä mutta sama pätee vastoinkäymisiin. Automerkkien laatuvertailuissa vuosikausia jyrännyt Toyota joutui yllättäen loputtomilta näyttävien laatuongelmien kierteeseen, mikä on tärvännyt pahasti arvokkainta osaa merkin brändissä. On pidettävä kiinni yritys- ja johtamiskulttuurista. Yrityksen vahvuuksista ei voi tinkiä huononakaan aikana. Yrityksen pitää kasvaa niiltä juurilta, joissa se on hyvä, kuvaa Heikkilä keinoja, joilla yritys voi kilpailuetunsa säilyttää ja vahvistaa. 14 Viisas Raha

15 Venäjällä tuloskasvu on nopeaa ja arvostus prosenttia maltillisempi kuin kehittyvillä markkinoilla yleensä eli nousumahdollisuuksia on, uskoo Taaleritehtaan päästrategi Tuomas Komulainen. Teksti: Pekka Rinne Kuva: Aleksi Poutanen Kuvitus: Kristian Lindbohm Kehittyvissä talouksissa yhä nousuvaraa Taaleritehtaan Tuomas Komulainen uskoo, että kehittyvissä talouksissa pörssien hyvä kehitys jatkuu riskeistä huolimatta. Kasvun pohja on kotimainen kulutus. Taaleritehtaassa kehotetaan eurosijoittajaa laittamaan panoksia edelleen kehittyviin maihin, vaikka osassa niitä osakkeiden arvostus on noussut huomattavasti. Esimerkiksi Intiassa p/e-luku on tämän vuoden tulosluvuilla noin 19 ja Kiinassa noin 17. Intian perinteisesti kovaa lukemaa selittää palvelusektorin iso osuus ja myös hyvä tuottavuus. Pienimmässä päässä ovat Venäjä, missä p/e on alle 10 ja Korea, missä luku on alle 11. Mikäli tulokset paranevat ensi vuonna odotusten mukaan, arvostustaso tietysti laskee. Tämän vuoden pyrähtäjä on ollut Turkki, missä osakkeiden arvostus on noussut huimasti, mutta p/e on silti vain noin 12. Varainhoitotalo Taaleritehtaan tuore päästrategi, valuutta- ja pankkikriiseistä kehittyvissä talouksissa väitellyt kauppatieteen tohtori Tuomas Komulainen perustelee positiivista näkemystä sillä, että eurosijoittaja voi hyötyä kol- Viisas Raha 15

16 mea kautta: talouskasvun lisäksi varallisuushintojen noususta sekä mahdollisesti valuuttojen vahvistumisesta. Siksi kehittyvä Aasia on painopistealueemme ja voimakkaassa ylipainossa. Labiilit valuutat Epävarmuutta maailman pörsseihin luovat valuuttajärjestelmien tasapainoton tilanne ja länsimaiden ylivelkaantuminen. Epävarmuutta luo myös se, että joissain kehittyvissä maissa taloudet voivat lähivuosina ylikuumentua asuntomarkkinoiden takia. Valuuttapeli on nollasummapeliä: jotkut voittavat ja jotkut häviävät saman verran. Periaatteessa näin, mutta ongelmana on, että mikäli sopeutumisen ei anneta tapahtua markkinatalouden ehdoilla ja valuuttakurssien avulla, sopeutuminen on kivuliasta reaalitaloudessa. Rahoitusjärjestelmässä on edelleen se epäkohta, että Aasian maat ja myös öljyntuottajamaat ovat käytännössä kiinni dollarissa. Nyt sopeutuminen tapahtuu väärissä valuutoissa. Esimerkiksi Brasilian real ja Sveitsin frangi vahvistuvat voimakkaasti ja myös euro on alkanut vahvistua. Sopeutumisen pitäisi tapahtua niin, että vaihtotaseeltaan ylijäämäisten Aasian maiden valuuttakurssit vahvistuisivat juanin vetämänä. Silloin Aasian maiden kotimarkkinoiden ostovoima paranisi luonnollista tietä ja länsimaiden kilpailukyky paranisi. Aasian maiden valuuttojen vahvistumisen kääntöpuolena olisi se, että velkaantuneiden länsimaiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen ja euromaiden vienti Aasiaan kasvaisi. Jos valuuttojen olisi annettu vahvistua Aasiassa, euroalueella ei ehkä jouduttaisi ensi vuonna kärsimään siitä, että euro on vahvistunut nopeasti. vana inflaationa. Hän korostaa, että Kiinassa ollaan tekemässä isoja rakenteellisia uudistuksia ja valuuttapolitiikka on osa niitä. Terveydenhuoltoreformin pitäisi vähentää kiinalaisten säästämistarvetta ja lisätä kulutusta. Kotimaisen kulutuksen kasvattaminen tulee olemaan ensi vuonna käynnistyvän viisivuotiskauden painopistealue. Kiinan viranomaiset antoivat 2000-luvun puolivälin jälkeen juanin vahvistua nopeasti 20 prosenttia. Onko se nyt mahdollista? Kaikki on mahdollista. Juan vahvistuu joka tapauksessa, mutta uskon, että todennäköisesti ensi vuoden alkupuolella tehdään maltillinen myönnytys. Viranomaiset haluavat edetä rauhallisesti ja maltillisesti, jotta vientiyhtiöt ja pankit kestävät muutoksen. Vaihdettavaan valuuttaan viranomaiset eivät vielä halua siirtyä, mutta se on pitkänajan tavoite, Komulainen arvioi. Kiinassa asuntojen ja kiinteistöjen arvo on noussut nopeasti. Millainen riski se on? Osassa Kiinan kaupunkeja tilanne on jossain määrin ylikuumentunut. Viranomaiset ovat reagoineet hintojen nousuun voimakkaasti, ja varsinkin toisen tai kolmannen asunnon ostossa korkotaso ja vakuudet ovat huomattavan kireällä tasolla. Myös yleistä korkotasoa on nostettu ja saattaa ol- Kaikki mahdollista Komulainen arvioi, että Aasian maiden kiinteät valuuttakurssit purkautuvat joka tapauksessa. Jos se ei tapahdu valuuttojen vahvistumisen kautta, niin sitten nousela, että ongelmaan tartutaan vieläkin kovemmin ottein. Esimerkiksi niin, että lainanantoon puututaan jopa pankkikohtaisesti ja korkotasoa nostetaan vielä kerran tämän vuoden puolella. Brasilia esimerkkinä BRIC-maista Brasilian makrotalouden tilanne on Komulaisen 16 Viisas Raha

17 mukaan ollut viime vuosina hyvä. Valtiontaloutta on hoidettu hyvin ja usein devalvointiin johtaneista budjettialijäämistä sekä velkaantumisen kasvusta on päästy eroon. Sillä on iso merkitys koko latinalaiselle Amerikalle. Markkinatalouden hyvä puoli on se, että kun yksi tekee asiat hyvin, se on hyvänä esimerkkinä muille maille. Brasilian vahva tilanne on aiheuttanut realin liian nopean vahvistumisen ja asuntomarkkinoiden ylikuumentumisen, mikä on johtanut pelkoon kilpailukyvyn menettämisestä. Vahvasta valuutastahan kärsii eniten vientiteollisuus. Brasilialaiset ovat reagoineet panemalla pääomavirroille kuuden prosentin veron. Se koskee kuitenkin vain valtionlainoja, ei osakkeita. Kaikissa kehittyvissä talouksissa korostetaan kotimaisen kysynnän kasvattamista. Niin myös Venäjällä, missä velkaa ei juuri ole sen enempää julkisella sektorilla kuin kotitalouksilla. Komulainen ei näe nykyisillä raaka-aineiden hinnoilla tai ruplan kurssilla mitään aihetta talouden kriisiytymiseen. Venäjällä tuloskasvu on nopeaa ja arvostus prosenttia maltillisempi kuin kehittyvillä markkinoilla yleensä eli nousumahdollisuuksia on. Taaleritehdas on painottanut voimakkaasti muita kuin öljy-yhtiöitä, koska öljy-yhtiöiden voitot valuvat valtion kassaan verotuksen kautta. Se ehkäisee myös kipeästi tarvittavia investointeja öljyn etsintään ja lisätuotantoon. Venäjällä iäisyysasia on saada öljyn viennin tueksi muutakin vientiteollisuutta. Komulainen on skeptinen. Pelkään, ettei Venäjälle koskaan tule monipuolista vientiteollisuutta. Kehittyvistä maista huonoimmassa asemassa ovat keskisen Euroopan taloudet kuten Unkari. Uhkakuva on Komulaisen mukaan se, että maat joutuvat kahden tulen väliin samaan tapaan kuin Välimeren kriisimaat. Kaksi tulta ovat Aasian maiden hyvä kilpailukyky ja sisäinen velkaantuminen. Kolumni Hallintoneuvostot jälkikirjoitus Kiinan sijoitusmarkkinoiden asiantuntija varoitti sijoittamisesta kiinalaisiin yhtiöihin: maassa ei ole länsimaalaisen odottamaa vakiintunutta hyvää hallinnointitapaa, corporate governancea. Väitettä miettiessäni mieleen tuli muisto Viron itsenäistymisen ajalta. Virolaisministeri oli maassamme kuuntelemassa poliitikkoja ja asiantuntijoita oman rahan tiimoilta. Poliitikko varoitti häntä: valtion ei kannata ottaa käyttöön omaa rahaa ennen kuin talous on siinä kunnossa, että rahalle saadaan vakaa arvo. Realistiksi arvioimani liikkeenjohtaja kommentoi: Jos vaatimuksesta pidettäisiin kiinni, Suomellakaan ei olisi vielä omaa rahaa. Itse olen päättänyt suunnata osan sijoituksistani Kiinan markkinoille. Hallintoneuvostokeskustelu antoi aavistuksen siitä, että myös meidän markkinoillamme corporate governance saattaa yhä olla väistyvä, tositilanteessa teoriatasolle jäävä periaate. Suomessa on listattuja yhtiöitä koskeva hallinnointikoodi, joka edellyttää muun muassa hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten korvausten julkistamista henkilöittäin. Vaatimus sinällään on turha, koska pörssinoteerattujen yritysten osalta samaa edellytetään jo lainsäädännössä, kirjanpitoasetuksessa. Lainsäädännön noudattamisen ei koskaan uskoisi olevan tahdonvaltaista, sen sivuuttaminen on varmasti hyvän hallintotavan vastaista: silti hallintoneuvoston saamia korvauksia ei löytynyt kaikkien yhtiöiden tilinpäätöksistä. Arvioidaanpa tiedon merkityksellisyys miten hyvänsä, signaali suhtautumisesta hyvään hallinnointiin on selkeä, jos määräyksiä ei noudateta. Kun henkilö valitaan yhtiön hallitukseen, hänen tulee ajaa vain yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua, hänen taustaryhmänsä ei saa olla erikoisasemassa. Kun hallintoneuvostokeskustelun aikana hallintoneuvoston jäsenet antoivat julkisuudessa lausuntoja tehtävästään, mieleen jäi hallintoneuvostoon kuuluvan puheenvuoro, jossa hän kertoi edustavansa pörssiyhtiön hallintoneuvostossa valtio-omistajaa. Eikö pörssiyhtiön corporate governance edellyttäisi, että kaikilla muillakin omistajilla olisi yhtiön ylimmässä johdossa oma edustajansa, jos kerran valtiolla? Mielestäni pörssiyhtiöiden hallintoneuvostot ovat paitsi tarpeettomia myös vahingollisia. Ne ovat omiaan hämärtämään niin hallituksen kuin muidenkin yhtiön toimielinten tehtäviä ja vastuita. Liiallinen yleistäminen voi olla vahingollista. Esimerkiksi yhden omistamassa yhtiössä, kuten julkisyhteisön omistamassa Alkossa tai Ylessä, tämän yhden omistajan etujen valvonta ja tahdon toteutumisen varmistaminen on paikallaan. Yhden omistaman yhtiön yhtiökokous on yleensä muodollisuus, tällaisen yhtiön hallintoneuvosto voi laajemmin tuoda esiin omistajan (esimerkkitapauksissa kaikkien suomalaisten) tahdon. Yksi omistaja voi asettaa myös omia tavoitteitaan: sosiaalisia, työllisyyspoliittisia, tasapuoliseen tiedonvälitykseen liittyviä ja niin edelleen. Pörssiyhtiössä sen sijaan kaikilla omistajilla on oikeus olettaa, että poliittisten tavoitteiden sijasta edistetään yhtiön pitkän aikavälin arvon kasvattamista. Hallinnoinnissakaan kaikki ei sovi kaikille: corporate governancen tulee olla tae omistajavallan toteutumisesta. Corporate governance ei saa olla klisee, jota käytetään terminä hurskastelussa, vaan keskeinen toiminnan puite ja perusta. Paljon on oikeaan suuntaan kuljettu. Pörssin hallinnointikoodiinkin on sentään kirjoitettu hallintoneuvostojen olevan nykyisin harvinaisia. Jatkuva kehittyminen on mahdollista. Jos vanhan iskelmän sanoihin on uskominen: paremmaksi kaikki muuttuu, vaan hyväksi ei milloinkaan. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja Viisas Raha 17

18 SIJOITUSDEBATTI Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Aleksi Poutanen Pitäisikö valtion myyd eq Varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo: Valtio on jakanut pörssiomistuksensa strategisiksi omistuksiksi ja muiksi omistuksiksi. Useimmissa valtion vähemmistönä omistamissa yhtiöissä on luvattu luopua omistuksesta jopa kokonaan. Mielestäni valtion pitää luoda uskottava strategia valtion omistuksesta pörssiyhtiöissä ja myös pidettävä linjauksistaan kiinni, sanoo eq Varainhoidon salkunhoitaja. Valtion yli 50-prosenttisesti omistamat pörssiyhtiöt, kuten Fortum ja Neste Oil, on pidettävä valtion enemmistöomistuksessa nykyisen lainsäädännön perusteella. Toinen peruste valtion omistuksille näissä yhtiöissä on yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus. Ymmärrän valtion niin sanotun strategisen omistuksen oikeutuksen, Angervuo sanoo. Toivoisin kuitenkin laajaa keskustelua siitä, pitääkö valtion strategisesti omistamia yhtiöitä pitää lainkaan pörssissä. Angervuon mielestä jo listatut strategiset omistukset, Fortum ja Neste Oil, voisi mahdollisuuksien mukaan vetää pörssistä pois. Jälkikäteen on helppo jossitella, että Fortum listattiin liian halvalla ja listauksen olisi voinut jättää kokonaan tekemättä. Ruotsi ja Norja toimivat toisin: ne eivät suostuneet myymään sijoittajille energiayhtiöitään Vattenfallia ja Statskraftia. Solidium on epäonnistunut Hyvää valtion omistajapolitiikassa on ollut se, että valtion omistamissa yhtiöissä osakkeenomistajia on kohdeltu jotakuinkin yhdenvertaisesti. Politikointia on esiintynyt harvakseltaan. Viimeksi sitä nähtiin ydinvoimalupia myönnettäessä ja Stora Enson ilmoitettua Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Keskustelu hallintoneuvostojen tarpeellisuudesta kuvaa jännitettä, joka valtionyhtiöissä vallitsee omistajien ja poliitikkojen välillä. Piensijoittajat ovat vaatineet hallintoneuvostojen lakkauttamista, poliitikot eivät ole vaatimukseen suostuneet. On huvittavaa seurata poliitikkojen perusteluja sille, miksi he istuvat valtion pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoissa. Hallintoneuvoston tehtävä on heikosti perusteltu, kun sitä vertaa yhtiön hallituksen tehtäviin. 18 Viisas Raha 18 Viisas Raha

19 ä pörssiomistuksiaan? Kansanedustaja Jouko Skinnari: Valtion omistajapolitiikkaa ei voi olla vain omistusten myyminen, sanoo kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd). Omaisuutta tulee hoitaa myös pienomistajan ja veronmaksajan näkökulmasta. Valtion pitäisi osakemyyntien sijasta pikemminkin lisätä omistuksiaan pörssiyhtiöissä. Näin se turvaisi yritystoimintaa Suomessa ja kotimaista työtä. Solidiumissakin pitäisi pohtia uusia taktisia vetoja suomalaisen omistuksen ja osinkotulojen saamisen puolesta. Uudet globaalit haasteet tarvitsevat uusia toimintamalleja suomalaisen työn ja teollisuuden pelastamiseksi ja kehittämiseksi, Skinnari sanoo. Valtio-omistus sekä tasapainottaa markkinoita että pitää päätösvaltaa Suomessa. Lisäksi omistus antaa valtiolle tuloja. Valtion vahvaa omistusta tarvitsevat energia-ala, jätepalvelut, metsäteollisuus, infrastruktuurin rakentaminen, puhelin- ja laajakaistayhteydet, kaivosteollisuus, koulutus- ja opetus sekä hoivatyö. Itseään kaikkitietävänä pitävän Herra Markkinavoiman epäonnistuessa pahasti 2000-luvulla valtion omistus rahoitusmarkkinoilla on ollut rauhoittava, Skinnari sanoo. Talousvaliokunnan puheenjohtaja myöntää kuitenkin, että osa valtion pörssiomistuksista on vähemmän tärkeitä. Esimerkkinä ei-strategisesta omistuksesta on valtion 15 prosentin siivu Tikkurilasta. Myös Sammon nykytoiminnot eivät ole valtion kannalta yhtä tärkeitä kuin mitä oli myyty Sampo Pankki. Skinnari paheksuu tapaa, jolla esimerkiksi Stora Ensossa valtion ja Kansaneläkelaitoksen merkittävää omistusta on kohdeltu. Valtio-omistajan eli veronmaksajien ääntä ei ole kuultu riittävästi. Stora Enson kannattavaa yritystoimintaa on lopetettu Suomessa suomalaisten omistajien eli kansan vahingoksi, Skinnari sanoo. Tehtaita on lopetettu ruotsalaisten omistajien ja metsäteollisuuden eduksi. Suomalaista omistamista on kohdeltava myös yhdenvertaisesti emmekä saa olla Wallenbergien ja muiden ruotsalaisten vietävissä. TeliaSoneraa pitäisi ostaa Ruotsin porvarihallituksen suunnitelmat luopua Viisas Raha 19 Viisas Raha 19

20 SIJOITUSDEBATTI w Valtiolla täytyy olla selvä strategia omistajapolitiikassaan, sanoo Hannu Angervuo. Ruotsissa porvarihallitus on ilmoittanut, että se on valmis luopumaan omistuksistaan Nordeassa ja TeliaSonerassa. Suomenkin hallituksen pitäisi Angervuon mielestä myydä osakkeensa niissä yhtiöissä, joissa valtio on vähemmistöomistajana. Tällaisia vähemmistöomistuksia ovat esimerkiksi TeliaSonera ja Sampo. Valtuudet omistuksen myyntiin ovat olemassa ja tämä on selvästi viestitetty sijoittajille. TeliaSonerasta saa paremman hinnan, jos valtiot myyvät yhdessä enemmistön kerralla eikä pienissä palasissa. Suomen valtion omistusosuus TeliaSonerassa pitäisi ehdottomasti myydä yhdessä Ruotsin valtion kanssa. Näin taattaisiin, että omistuksesta saataisiin mahdollisimman hyvä hinta. Angervuo muistuttaa, että Solidium osti itsensä Elisan suurimmaksi osakkeenomistajaksi viime vuonna. Silloin Elisan linjattiin olevan valtion strateginen omistus. Jo tämän vuoksi TeliaSonera-omistus pitäisi myydä, kun Ruotsikin myy. Samoin valtion Sampo-omistus pitäisi myydä, kun Björn Wahlroos on ensin laittanut palaset kokoon ja hinnan otolliseksi myynnille. Valtion omistajapolitiikassa ei pidä tehdä äkkikäännöksiä. Politiikan on oltava johdonmukaista hallituspohjasta riippumatta. Angervuo kritisoi voimakkaasti valtion pörssiomistuksia hoitavaa Solidiumia, joka on jämähtänyt täysin paikalleen. Se katsoi sivusta, kun osakkeet olivat alennusmyynnissä keväällä Solidiumilla olisi pitänyt olla näkemystä ja uskallusta ostaa osakkeita silloin, kun kurssit olivat pudonneet 60 prosenttia huipustaan. Kaipaan aktiivista valtion omistajapolitiikkaa, jonka linjaukset on selvästi kerrottu sijoittajille, Angervuo sanoo. tuksistaan Nordeassa ja TeliaSonerassa eivät Skinnarin mielestä ole uskottavia. Ruotsin porvarihallitus on ilmoittanut kaikenlaista, mutta on ollut viisaasti myymättä. Suomen ja Ruotsin valtion roolit ovat tärkeitä TeliaSonerassa, ja yhdessä olemme vahvoja itbisneksen vahvojen toimijoiden rinnalla. Jos Ruotsi myisi TeliaSoneraa, Suomen valtion pitäisi vastaavasti vahvistaa omistustaan. Suomen it-verkkojen hajanainen omistus on Skinnarin mielestä haitaksi koko toimialalle. Myös muun muassa laivanrakennuksessa ja lannoitetuotannossa päätösvaltaa on siirtynyt Suomesta ulkomaalaisille. Nyt laivanrakennuksessa on jouduttu tilanteeseen, jossa täysin ulkomaista yritystoimintaa tuetaan mittavasti verrattuna muuhun yritystoimintaamme. Silti korealaisen STX-yhtiön pysyminen Suomessa ei ole varmaa. Valtion energiayhtiön listaaminen pörssiin oli Skinnarin mielestä aikanaan selvä virhe. Valtio vei Fortumin 1990-luvulla pörssiin Soneran osakeantien imussa. Suomen olisi pitänyt matkia Ruotsia ja Vattenfallia, jossa valtion täysin omistaman yhtiön energiatulot menevät Ruotsin valtion kassaan keventämään verotuksen tarvetta. Fortumin ja Nesteen osingoista lähes puolet menee ulkomaille. Vuoden 2003 syksyllä Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius ja ministeri Mauri Pekkarinen yrittivät Fortumin jakamisen yhteydessä saada valtion omistuksen putoamaan 34 prosenttiin. Asia on jäänyt vaivaamaan Skinnaria: Ellemme eduskunnassa olisi lopettaneet tätä operaatiota heti kuultuamme sen, Fortum ja Neste olisi annettu pääasiassa ulkomaisiin käsiin. Valtio-omistus pörssiyhtiöissä rauhoittaa epävakaita markkinoita, sanoo Jouko Skinnari. Hannu Angervuo Jouko Skinnari Valtion pitäisi luopua finanssisijoituksistaan Valtion strategisten omistusten paikka ei ole pörssissä Solidiumin toiminta on ollut pettymys Valtion pitäisi vahvistaa omistuksiaan pörssiyhtiöissä Valtio-omistajaa ei ole kuunneltu tarpeeksi päätöksenteossa Ruotsi omistajapolitiikka on ollut Suomea viisaampaa 20 Viisas Raha

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014)

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Tausta-ajatuksia Maailma on yhä tiiviimmin integroitunut, kilpailu yritysten kesken on yhä useammin kansainvälistä eivätkä kotimarkkinayrityksetkään

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Tähtiluokka 2009 Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Indeksilaina sijoituskohteena Nimellispääoma suojattu Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus merkittävä tekijä Tuottona tietty prosenttiosuus viiteindeksin

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Osakemarkkinoille indeksien kautta 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Mrd. dollaria Pörssinoteerattujen tuotteiden määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla 6 000 3 000 5 000 2 500 4 000 2 000 3 000

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

ODIN Rahastot. Menestyksekästä osakepoimintaa jo 20 vuotta mihin ODIN sijoittaa v. 2010? 23.4.2010 Sijoitusristeily

ODIN Rahastot. Menestyksekästä osakepoimintaa jo 20 vuotta mihin ODIN sijoittaa v. 2010? 23.4.2010 Sijoitusristeily ODIN Rahastot Menestyksekästä osakepoimintaa jo 20 vuotta mihin ODIN sijoittaa v. 2010? 23.4.2010 Sijoitusristeily 1 ODIN Rahastot Perustettu vuonna 1990 Keskittyy osakerahastoihin Hallinnoitavat varat:

Lisätiedot

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012

Orion Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Orion Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 25.10.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011 Front Capitalin uudet sijoitusvaihtoehdot kesäkuussa Front Capital siirtyi viime kuussa kokonaan sähköisen markkinointimateriaalin ja tiedottamisen käytäntöön. Tässä Kuukausikatsauksessa keskitymme kertomaan

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Osakesalkun muodostamisen lähtökohdat Tee sijoitussuunnitelma!!! 1. Minkä osuuden varallisuudestani olen valmis sijoittamaan osakkeisiin?

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden

Lisätiedot

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Keskuspankeilla iso rooli Taloudet piristymässä 65 Teollisuuden luottamus,

Lisätiedot

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi

Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Markkinaympäristö talouden fundamentit edelleen kunnossa Maailmantalouden kasvu on edelleen vahvaa, joskin hidastunut viime vuodesta

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkeyhtiön kommentit Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkevarojen sijoitustoiminnan tavoitteet Mahdollisimman hyvän tuoton saavuttaminen rahastoiduille eläkevaroille, hallitulla riskinotolla

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään?

Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? SIJOITUSRISTEILY 2007 Osakesäästäjien keskusliitto 24.3.2007 Professori Jarmo Leppiniemi SIJOITUSYMPÄRISTÖ TÄNÄÄN Mitä Suomi, pörssiyhtiöt ja palveluiden tuottajat tarjoavat tänään? Le Figaro 17.3.2007:

Lisätiedot

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl.

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl. Varainhoito Rahastot Pääomaturvatut Elina Pankkiiriliike 5. huhtikuuta 2008 Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö Elina toimii Rahoitustarkastuksen myöntämällä toimiluvalla

Lisätiedot

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Rahastosijoittaminen Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Kirjoita paperille kaksi kysymystä neljän ensimmäisen kerran asioista, joista haluaisit kysyä. Osakesalkun muodostamisen lähtökohdat Tee sijoitussuunnitelma!!!

Lisätiedot

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymissä aiempaa positiivisempaa virettä myös suomalaisten yhtiöiden kannalta

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Tausta-ajatuksia Maailma on yhä tiiviimmin integroitunut, kilpailu yritysten kesken on yhä useammin kansainvälistä eivätkä kotimarkkinayrityksetkään

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Markkinakatsaus ja Citycon. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.5.2013

Markkinakatsaus ja Citycon. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.5.2013 Markkinakatsaus ja Citycon Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.5.2013 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Markus Sourander Nordea Investment Strategy & Advice Sijoittajilla haastava vuosituhat 2 mutta viime aikoina parempaa Lähde: ThomsonReuters 3 Osinkotuotto houkuttelee

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot