elinvoima ympäristö nuoret 3. innovaatiotoimenpiteisiin ja yhteistyöhön

Transkriptio

1 hyvä elämä elinvoima ympäristö nuoret Nouseva Rannikkoseutu ry valmistautuu uuteen ohjelmakauteen Ohjelmakausi on lähestymässä loppuaan. Hankkeita voidaan toteuttaa vielä vuoden 24 loppuun saakka. Tällä hetkellä toimintaryhmämme valmistautuu uuteen ohjelmakauteen Tuleva ohjelmakausi perustuu Eurooppa 2020 strategiaan, joka tarkoittaa maaseudun kehittämisen osalta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Tavoitteena on Euroopan laajuisesti hyvien ideoiden kehittäminen ja uusien mahdollisuuksien etsiminen tuomalla uusia tuotteita ja palveluja sekä koti- että ulkomaan markkinoille. Uuden ohjelmakauden valmistelut ovat vielä kesken sekä Euroopan että Suomen tasolla, mutta tämän hetken tietojen mukaan yleishyödyllisten hanketukien osalta rahoitus säilyy lähes entisen kaltaisena. Yritystukien osalta on tulossa joitakin muutoksia. Yritystukea voidaan seuraavalla ohjelmakaudella myöntää mikroyritysten: 1. perustamiseen (perustamisavustus) 2. aineellisiin ja aineettomiin investointeihin (investointiavustus) 3. innovaatiotoimenpiteisiin ja yhteistyöhön (innovaatioavustus). Tukea ei myönnetä maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden alkutuotantoon luettaviin toimintoihin eikä kalataloustuotteiden jalostukseen. Vuosina voimaa haetaan paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu ry:n monirahoitteisessa kehittämissuunnitelmassa on esitelty tavoitteet tulevalle EU:n ohjelmakaudelle. Rahoitusta hakevien yritys- ja kehittämishankkeiden tulee edistää hyvään elämään, elinvoimaan, ympäristöön ja nuoriin liittyviä kehittämistavoitteita. Hankkeiden tulee olla luovia ja kokeilevia ja niiden tulee edistää monialaista verkostoitumista. Kansainvälisessä yhteistyössä keskitytään pohjoiseen ulottuvuuteen. Hyvä elämä teeman kautta kehitetään kylätoimintaa, lisätään maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Elinvoima teeman kautta tuetaan yrittäjyyttä, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta ja vastataan isojen teollisuushankkeiden tuomiin välillisiin haasteisiin. Ympäristö teeman alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä sekä lähiruokaan ja green care-toimintaan liittyviä hankkeita. Nuorten osalta vahvistetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuetaan nuorten kasvua ja aktiivista toimintaa sekä kansainvälistymistä. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaluonnos on luettavissa etusivun linkin kautta. Voit osallistua lopullisen ohjelman valmisteluun mm. lähettämällä meille kommentteja luonnoksesta.

2 Perämeren rannikon kalatalousohjelma Nouseva Rannikkoseutu ry on hallinnoinut Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa Koska Perämeren kalatalous on voimakkaasti keskittymässä Ouluun ja sen ympäristökuntiin, siirtyy myös kalatalousohjelman hallinnointi ohjelmakaudella Oulun seudun paikalliselle toimintaryhmälle, JoMMa ry:lle. Kalatalousryhmän toiminta jatkuu alueella samanlaisena, mutta vain uuden organisaation alla. Perämeren rannikon kalatalousohjelma kattaa Perämeren rannikkoalueen kunnat: Kokkola, Kalajoki, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Lumijoki, Liminka, Hailuoto, Oulu, Ii, Simo, Kemi, Keminmaa ja Tornio. Ohjelman tavoitteet ovat: 1. Rannikkokalastus kehittyy Hyljevahingot pakottavat osin luopumaan käytössä olleista kalastusmenetelmistä. Pohjaverkkokalastus vähenee ja isoista avoloukuista joudutaan monin paikoin luopumaan. Tilalle kehitetään pyydyksiä, joissa yhdistellään Perämeren vanhoja pyyntimenetelmiä uusiin materiaaleihin ja hyödynnetään uusia teknisiä innovaatioita. Alueella on edellytyksiä pyytää suuremmassa mittakaavassa myös vajaasti hyödynnettyä ja vähempiarvoista kalaa. Myös tämä edellyttää pyyntimenetelmien ja logistiikan kehittämistä sekä tuotekehitystä. Päätoiminen kalastus on joka tapauksessa erittäin haasteellista myös tulevaisuudessa ja kalastusta tukevat elinkeinot ovat välttämättömiä, jotta kalastettua kalaa saadaan ruokapöytiin. Toimenpiteet: Pyydysten ja pyyntimenetelmien kehittäminen Logistiikan ja laatujärjestelmien kehittäminen Tuotekehitys, innovaatiot Hyljetuotteiden kehittäminen Kalastusmatkailun kehittäminen 2. Lähikalaa ruokapöytiin! Perämerellä kattava kalasatamaverkosto muodostaa lähikalalle luontaisen reitin kuluttajien ruokapöytiin. Kalasatamien tiloja on kehitetty voimakkaasti jo kuluneen ohjelmakauden aikana, mutta työtä on edelleen paljon tehtävänä. Kalan fileointimahdollisuudet sekä pakastus- ja varastointimahdollisuuksien lisääminen parantavat kalastuksen kannattavuutta. Kuluvalla ohjelmakaudella toteutettu kalasatamaselvitys antaa hyvät lähtötiedot, jonka pohjalta satamia on hyvä lähteä kehittämään. Kalastajia kannustetaan myös oman pienimuotoisen jalostustoiminnan harjoittamiseen. Kalan viljelyllä ja kalan jalostukselle on tärkeä rooli lähiruuan tuottajana. Lähikalahankkeissa etsitään aktiivisesti yhteistyötä alan vähittäiskauppojen ja muiden lähiruuan hyödyntämiseen tähtäävien organisaatioiden ja hankkeiden kanssa. Toimenpiteet: Kalasatamien investointisuunnitelmat, investoinnit kalasatamiin ja varustelutason parantaminen Kalasatamien toiminnan monipuolistamiseen tähtäävät hankkeet Pakastus- ja varastointimahdollisuuksien lisääminen Kalan laadun parantaminen Kalastajakohtaiset investoinnit: koneet, laitteet, kalusto sekä innovaatiot

3 Edistetään hankkeita ja innovaatioita, jotka mahdollistavat ruokakalan tuotannon lisäämisen kalatalousryhmän toimialueella Lähikalaa kouluihin ja suurkeittiöihin kalastuksen ja kalanjalostuksen yhteistyön avulla 3. Osaaminen ja markkinointi sekä verkostoituminen Tulevaisuuden rannikkokalastajan on hallittava kalastuksen lisäksi myös yritystoiminnan perusteet, mikä luo tarpeen joustavalle ja monipuoliselle koulutukselle yritystoiminnan kehittämiseksi. Koulutustarpeita on mm. alan kehittämiseen, yritystoimintaan, laatuun ja markkinointiin liittyen. Myös kalastusta tukevien elinkeinojen, kuten matkailun tai jalostustoiminnan käynnistäminen edellyttää kalastajien kouluttautumista. Itse kalastuksen osalta on keskeistä taltioida nykyisten kalastajien tieto-taito ja siirtää sitä edelleen uusille kalastajille. Alueen monipuolisella kalastusperinteellä on sinällään oma itseisarvonsa, jonka esille tuominen lisää kalastusammatin ja kalan arvostusta, kuten myös kalastukseen liittyvä tiedottaminen ja tapahtumat. Yhteistyö eri toimijoiden ja alueiden välillä luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö voi myös antaa uusia ideoita ja luoda yhteistyötä ja kontakteja eri maiden välillä. Etenkin Ruotsi ja Viro nähdään potentiaalisina kumppaneina. Toimenpiteet: Markkinoinnin kehittäminen: vähempiarvoisen sekä vajaasti hyödynnetyn kalan tuominen markkinoille, kalastajien tuotteiden suoramarkkinointi, lähiruoan esille tuonti Nahkiaisen hyödyntäminen, käytön ja markkinoinnin tehostaminen Kalastusperinteen- ja kulttuurin vaaliminen sekä hyödyntäminen matkailussa Yritystoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen Koulutus: osaaminen, yritystoiminta, laatu, markkinointi, mestari-kisälli järjestelmä Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden ja alueiden välillä sekä kansainvälinen työ Kalastajien keskinäinen tiedon vaihto niin alueen sisällä kuin alueiden välillä Kalaan liittyvien tapahtumien kehittäminen

4 alpuan kylä ei suostu taantumaan Alpuassa on perinteisesti tehty talkoita ja touhuttu yhdessä. Tekemisen määrä nousi kuitenkin useammalla pykälällä, kun Vihannin kunta päätti lakkauttaa 59 oppilaan koulun ja kolmen hoitajan ryhmiksen reilu kaksi vuotta sitten. Kylän elämän voi näin jälkeen päin sanoa jakautuneen aikaan ennen ja jälkeen lakkautuspäätösten. Kun ensimmäisestä shokista oltiin selvitty, pintaan nousi ajatus, että periksi ei anneta. Akuutein tarve oli palauttaa lapsiperheiden kaipaama päivähoito kylälle. Apuun tuli oulaistelainen päiväkotiyrittäjä Päivi Pajala, jonka yritys onkin tarjonnut päivähoitopalveluita alpualaisille jo toista vuotta. Koulusta kylän palvelukeskus Terve, remontoitu koulukiinteistö haluttiin pelastaa kuntalaisten käyttöön. Kyläyhdistys neuvotteli kunnan kanssa sopimuksen, jossa kiinteistön omistus ja sitä myöten ylläpito siirtyi kyläläisille. Koulun hallinnoimiseksi perustettiin uusi yhdistys Alpuan kehitys ry. Koulusta on kehitelty kylän palvelukeskusta, jossa toimii tällä hetkellä kylän päivähoito, seurakunnan lastenkerho ja 4H-kerho. Liikuntasalissa pelataan bocciaa ja kolistellaan puntteja. Jääkiekon ja pesäpallon harrastajat ovat huomanneet sen hyväksi paikaksi tekniikkaharjoituksilleen. Moderni keittiö ja ruokasali on tarjonnut puitteet yritysten koulutuspäiville. Koululla on pidetty myös perhejuhlia. Viime syksynä koulu toimi maastoon eksyneen henkilön etsintöjen tukikohtana ja etsijöille organisoitiin ruokailu lyhyellä varoitusajalla. Syksyllä koululle majoitettiin 14 ratatöiden komennusmiestä kolmeksi kuukaudeksi. Komennusmiehet kuuluvat Alpuan kesään tänä vuonna jo toukokuusta alkaen. Jutun kirjoittamispäivänä kävi ilmi, että tänä vuonna vuokralaisia on tulossa niin paljon, että koulun majoitustilat eivät riitä. Taloja ja asuntoja haravoidaan vuokralle eri puolelta kylää. Tämä urakka otettiin vastaan positiivisena yllätyksenä. Rahoitusta Liiteristä Alpualaiset hoksasivat Leader-rahoituksen mahdollisuudet pari vuotta sitten. Nuorisoryhmät ovat mm. ostaneet muutaman satasen KyläLeadereillä bändikamoja, järjestäneet bändi-iltoja ja kohentaneet punttisalin varustusta. Tulevalle pianopiirille hankittiin piano. Pari vuotta sitten kylä palkkasi hankerahoituksella hanketyöntekijän muutamaksi kuukaudeksi työstämään kylän kehittämissuunnitelmia. Vihantilaisten kylien yhteisponnistuksena tehtävää ulkoilureitistöä tehdään Kinttupolku-hankkeen alla. Alpuan kyläyhdistys hallinnoi hanketta. Hankkeen koordinointi on Sinkki-Seppo -aktiivi Seija Jussinniemen osaavissa käsissä. Kylän suuri ponnistus on CHP-voimalahanke koulukiinteistön lämmön ja sähkön tuottajaksi. Voimala tulee tuottamaan kaasutetusta hakkeesta sähköä omaan käyttöön ja valtakunnan verkkoon myytäväksi. Ylijäämälämpöä on ideoitu hyödynnettäväksi kesäaikana mm. polttopuiden, hakkeen ja viljan kuivattamiseen. Voimalahankinnan kilpailutus on ohi ja tarjouksia odotellaan parhaillaan. Hankkeelle on saatu Norsun kautta rahoitus. Energiaomavaraisuus on luonteva teema kylälle, jossa on vahvoja lämpöalan yrittäjiä ja metsäammattilaisia. Alpua on mukana Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen suunnitteilla olevassa Energiaomavaraiset kylät -hankkeessa. Pesäpalloa ja markkinoita Mitä muuta tehdään? Nuorisoseuran remontti ja tilojen ajanmukaistaminen on käynnissä kirvesmiehen johdolla kyläläisten talkootyöllä. Kaksi vuotta sitten kyläinssi Esko Kotila alkoi viritellä unohduksissa ollutta pesäpalloharrastusta. Pesäpallo sai heti jättisuosion ja se on ollut kesä-alpuan henkireikänä kahdesti viikossa. Harrastus on kerännyt nuoria ja aikuisia naisia ja miehiä mukaan koko kunnan alueelta. Outi Kotila on vetänyt kahtena kesänä viikoittaista lasten pesäpallokoulua. Tänä kesänä Outi vetää aikuisille keskiviikkoisin kahvakuulajumppaa koulun kentällä. Alpuan kesä huipentuu elokuun viimeisenä lauantaina kymmenennen kerran pidettäviin Elomarkkinoihin. Juhlavuoden markkinat tarjoavat tuttuun tapaan näkemistä ja elämyksiä koko perheelle. Kylän miehet ovat mm. puuhaamassa kylän kaikki vehkeet esille -vanhan voiman näyttelyä. Kylämme elämään voit käydä tutustumassa netissä osoitteessa ja facebookissa Alpuan kylä. Merja Junnila, kylätiedottaja

5 täällä puhuu kylän asukas......ketä kiinnostaa? Tämän kysymyksen pariin jäin istahtamaan, keskusteltuani eilen alueemme poliitikon kanssa. Keskustelumme aiheena oli alueellinen demokratia ja kuuleminen, jostain syystä aiheemme siirtyi kouluverkkoselvitykseen ja yhden kylän vahvaan koulunsa puolustamiseen. Keskustelussa ilmeni, ettei kylältään valtavasti ääniä saanut edustaja saisi enää ajaa pelkästään yhden kylän asiaa, vaan hänen tulisi nähdä kokonaisuus koko kaupungin etuja tarkasteltaessa. Asia jäi päähäni muhimaan. Kuitenkaan, en pysty ymmärtämään sitä problematiikkaa, joka tähän liittyy, kuinka sitten vaalityössä luvatuille alueellisten tai kylän etujen takana seisomisille käy, juuri niillähän moni äänensä saa. Demokratia-ajatus lienee kuitenkin edelleen se, että kansa valitsee oman näköisensä edustajan. Kuinka käy kun vaalilupaukset olivatkin vain sanahelinää? Jos suuri konsensus voittaa pienen ihmisen, voidaanko edustukselliseen demokratiaan enää luottaa? Valtuutettujen paineet kasvavat alueellisten ongelmien kanssa rinta rinnan, kaikkeen eivät aika ja empatia riitä, rajallista on päättäjänkin arki. On ilmeistä, että kuntaliitoksia tullaan näkemään tulevaisuudessa vielä paljon, äänestysalueet kasvavat ja edustuksellisen demokratian päättäjät vähenevät valtuustosaleissa. On selvästi nähtävissä että pieniltä maaseutukyliltä ei välttämättä enää edustajaa saada. Isommat kasvukeskusalueet sen sijaan saavat läpi ehdokkaitaan enenevässä määrin. Toteutuuko kuntalaisten kuuleminen silloin? Lähidemokratiaa koskeva kylien aloite sai Raahen ja Vihannin yhteisessä valtuustokokouksessa 23. toukokuuta 22 myönteisen vastaanoton. Kokouksen päätöksen mukaan kylien esittämän lähidemokratiamallin suunnittelu on kannatettava ajatus. Näin käynnistyi lokakuussa Raahen Kylät ry:n hallinnoima Lähidemokratia-hanke. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella, onko uuden Raahen alueella tarvetta ja mahdollisuuksia toteuttaa lähidemokratiaa ja jos on, missä laajuudessa. Kyläkyselyiden pohjalta selvisi tarve lähidemokratialle. Vastaukset kyläkyselyyn osoittavat, että paikallisesti tarjotuille palveluille on sekä tarve että valmius. Lähes kaikissa kylissä 27 kylä-, asukas- ja pienkiinteistöyhdistyksestä vastanneita on 24 toivotaan jollakin palvelusektorilla voitavan toimia paikallisesti. Kylillä on valmius tuottaa palveluja niitä myös yhdistämällä, eli poikkisektoriaalisesti. Myös kunnalliseen suunnittelu- ja kehittämistyöhön osana lähidemokratiaa kylät toivovat voivansa osallistua. Lisäksi päättäjä- ja virkamieskysely osoitti sen, että varsinkin poliittiset päättäjät näkevät yhdistysten ja kylien tuomat palvelut uutena mahdollisuutena palveluntuotannossa. Varhainen mukaan ottaminen kuulemiseen ja päätösten valmisteluihin mm. nähtiin vähentävän tarvetta valituksiin. Kun nämä kaksi kyselyä yhdistää vastauksineen, nouseekin ajatus. Pittäis varmaan tehdä jottain? On luontevaa, että kylät haluavat kehittää toimintojaan. Tekeminen lähtee asukkaista, omasta tunteesta, siitä että voi antaa kotiseudulleen palasen hyvää takaisin. On halu nähdä oma alue elinvoimaisena, vielä silloinkin kun lapsenlapset aluetta asuttavat. On kyliä, missä asukkaat ovat turvanneet kauppapalvelun osuuskuntamuotona, tapahtumia järjestetään miljoonabudjetein. Mutta niitäkin kyliä on, missä järjestetään lauluilta joulun alla ja muita tapahtumia kyläläisten kesken. Näillä kaikilla kylillä on sama intressi, hyvinvoinnin luominen ympärille. Eikö tämä ole jo sinällään tavoittelemisen arvoinen asia kuntauudistusta tekeville, turvata heidän arki, jotka haluavat tehdä sen itse. Tietenkin toivomme, että tiet olisi aurattuna ja koulut voisi säilyttää, jos lapsia riittää. Organisoimalla kuulemisen ja suunnitteluun mukaan ottamisen jo varhaisessa vaiheessa, saisi asukas vaikuttavuutta asioihin ja voisi tuoda oman kortensa kekoon. Ehkä olisi helpompi luopua jostakin kun asiaan saisi itse vaikuttaa. Parasta olisi kaikkien kannalta, että näiden keskustelujen takaa löytyisi vielä parempi vaihtoehto, joka tukisi kaikkien arvovalintoja ja kunnan taloudellisuutta. Me olemme tulleet siihen tulokseen, että yksinkertaisimmillaan lähidemokratia on sitä, että paikalliset ihmiset pääsevät vaikuttamaan omia käytännön asioita koskeviin päätöksiin. Matka Rovaniemen

6 Päätösvallan hajauttaminen kuntalaisille oman asuinalueensa kehittämiseksi Keskustelu kumppanuus Kehittämis kumppanuus Palvelu kumppanuus Yläkemijoelle vahvisti sen, että tekemällä yhdessä asioita ja luovuttamalla päätösvaltaa alueille, voidaan turvata taloudellisuus, inhimillisyys sekä alueellinen demokratia. Hanke päättyy, mutta kehitys ei. Jatkohankehakemus alueellisesta kehittämisestä saa uskoaksemme tuulta alleen. Kaupunkimme on päässyt Kuntaliiton Kuntalainen keskiössä -projektiin mukaan. Lisäksi alueemme virkamiehet ja päättäjät ovat osoittaneet mielenkiintoaan hankkeen jatkumista kohtaan. Uskomme, että syksyllä pääsemme tarkastelemaan, mikä on meidän kuntamme paikallista päättämistä. Palatakseni pohdintaani. Kyläläistä kuulee kyläläinen, jonka käsiä ei ole sidottu konsensukseen. Paikallinen päättäminen on nähdäksemme realistinen mahdollisuus lähidemokratian toteuttamisessa. Jonkunhan meitäkin pitää kuulla ja ottaa mukaan yhteiskunnan valmisteluihin ja kun yhdessä sovimme alueemme arvot ja tavoitteet, on meidän kaikkien yksinkertaisempi päättää omasta ja muiden tulevaisuudesta. Iltalukemiseksi suosittelen Ritva Pihlajan ja Siv Sandbergin Alueellista demokratiaa?, 22 Kaisa Lumiaho, kyläaktiivi

7 yhteisöhautomo-hankkeen opintomatka kainuuseen Yhteisöhautomo-hankkeen opintomatka suuntautui tällä kertaa Kainuuseen. Opintomatkan teemana oli osuuskuntatoiminta ja lähipalvelut. Norsun alueelta oli aktiiveja mukana Raahesta, Vihannista, Rantsilasta ja Lumijoelta. Yhteensä retkelle osallistui 48 toimijaa maakunnan alueelta. Kajaanin bisnessihmeet Retkemme alkoi Kajaanissa yhteisellä lounaalla Lounasravintola Linnasalissa. Syötyämme kuulimme osuuskunnan toiminnasta. Osuuskunta Kirjokansi on perustettu vuonna 1997 ja tällä hetkellä yrityksessä työskentelee päätoimisesti 15 henkilöä. Osuuskunnan palvelukokonaisuuteen kuuluu Lounasravintolan lisäksi päiväkotitoimintaa sekä kotisiivous ja asiointipalveluja. Osuuskunta Kirjokannen tavoitteena on tarjota arkielämää helpottavia palveluja kajaanilaisille perheille ja yrityksille. Ruokailun jälkeen jatkoimme matkaa kohti Nakertaja-Heteenmäen kyläyhdistyksen kylätalo Vanahista. Kyläyhdistys on perustettu vuonna 1983 ja se on tehnyt alusta asti varsin tiivistä yhteistyötä kaupungin kanssa. Kyläyhdistyksellä on ollut 1990-luvun lopusta lähtien yhteensä 27 eri hanketta. Saimme kuulla, että 1-3 hanketta on järkevä määrä hallinnoida kerralla. Tällä hetkellä kyläyhdistyksellä on meneillään Reippaasti töihin hanke. Kyläyhdistys työllistää suuren määrän ihmisiä, osan päätoimisesti. Erilaisin tukitoimin on työllistetty vuosittain yli 100 henkilöä. Vanahis toimii koko kylän kokoontumispaikkana ja sieltä löytyvät tilat iltapäiväkerholle, nuorisolle ja ikinuorille sekä kuntokeskus. Palvelukeskus Areena tarjoaa kaikki perinteiset kyläapupalvelut ikäihmisille. Palvelun tavoitteena on mahdollistaa vanhuksen kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kyläyhdistyksen eri toimintojen esittelyn jälkeen lähdimme tutustumaan Kierrätyskeskus Entrinkiin, joka on kyläyhdistyksen ylläpitämä kierrätystavaratalo. Kierrätyskeskuksen tuloilla kyläyhdistys rahoittaa muuta toimintaansa. Älykylästä lomakylään Lauantaina jatkoimme matkaa kohti Juntusrantaa. Pysähdyimme matkan varrella ihastelemaan Reijo Kelan taideteosta Hiljainen kansa. Juntusrannassa vierailimme Ruhtinansalmessa, kyläyhdistyksen kylätalossa. Vuonna 2006 kyläyhdistyksellä oli esiselvityshanke, jossa selvitettiin taloudellisesti parasta vaihtoehtoa kylän yhteisen kokoontumispaikan hankkimiseksi. Kyläyhdistys ja urheiluseura päätettiin yhdistää ja urheiluseuran talo kunnostaa kylätaloksi. Näin säästyttiin urheilutalon omistajanvaihdokselta ja lahjaverolta. Ruhtinansalmen Tulevaisuuden älykylä hanke on valittu Brysselissä vuonna 20 Suomen parhaaksi kehittämishankkeeksi. Hankkeen tavoitteena oli saada kylälle enemmän vakituisia asukkaita sekä matkailijoita, virkistää kylätalon toimintaa sekä parantaa tie- ja tietoliikenneyhteyksiä. Hankkeen tuloksena on tehty mm. englannin, saksan ja suomenkieliset tonttiesitteet. Kuhmon kaupungissa sijaitsevassa Lentiiran kylässä vierailimme kylätalolla

8 (entinen koulu) ja Lentiiran lomakylässä. Kylätalon yhteydessä kyläyhdistys pyörittää leipomoa nimeltä Piirakkapuoti. Tiloissa on myös kahvila. Yhdessä pihan rakennuksista pidetään kirpputoria, jota on tarkoitus laajentaa. Kylätalolla on lisäksi vuokra-asuntoja. Kylätalolla järjestetään erilaista harrastustoimintaa ja pidetään leirikouluja. Kyläyhdistys järjestää kuukausittain tilaisuuksia, joihin liittyy myös palveluita kuten käsitöiden myyntiä, hierontaa, lounaspalveluita sekä luennoitsijoita teeman mukaan. Kyläyhdistyksellä on ollut paljon erilaisia hankkeita. Kulttuurihistoriallisia kohteita on kartoitettu, kunnostettu sekä markkinoitu. Tällä hetkellä kyläyhdistyksellä on Palvelukeskusmalli hanke, jonka tarkoituksena on parantaa tietoliikenneyhteyksiä, jotta hoitajan palveluita voidaan tarjota koteihin Internetin välityksellä. Kylätalolta siirryimme Lentiiran lomakylään, jolla on perinteet matkailun alalta jo vuodesta Lomakylän isäntäpari kertoi meille tervan poltosta ja tervatuotteidenkäytöstä. Heiniksen satumaiset lavasteet Sunnuntain tutustumiskohteena oli Sotkamon kunnassa sijaitseva Heinämäen kylätalo Heinis. Heinämäen kyläyhdistyksellä on ollut useita hankkeita, joista ensimmäinen oli koulun hankintaan ja kunnostukseen tarkoitettu investointihanke. Kyläyhdistys järjestää yhteistyössä paikallisen metsästysseuran kanssa kuukausittain tapahtumia. Kesällä järjestetään iso verkostoitumistapahtuma nimeltä Kesäpäivä Heinämäellä. Kylätalo tekee varainhankintaa vuokraamalla kylätalon tiloja tapahtumiin sekä majoitukseen. Kylätalon toiminnassa on huomioitu myös nuoret. Nuorille järjestetään kesällä viikon mittainen taideleiri ja talvella kylätalo toimii nuorille hengailupaikkana. Piha-alueelta löytyy SM-tason frisbeegolfkenttä. Kausiasukkaillakin on mahdollisuus vaikuttaa kylän asioihin, sillä kyläyhdistyksen johtokunnassa on kausiasukkaiden edustaja. Kylätalon yhteydessä on näyttelytoimintaa. Ensimmäinen näyttely avattiin vuonna Nyt näyttelytilassa oli lavastaja Ralfin Forströmin 50-vuotistaiteilijajuhlanäyttely. Näyttelyssä on vieraillut jo kävijää ja mekin kävimme opintomatkamme päätteeksi tutustumassa teatterin kulissien ihmeelliseen maailmaan. Linkkivinkit: koti.kainuu.com/kpokyla (Heinämäki) Nina Kurunlahti, hankeaktivaattori

9 luovat kylät hailuodossa Nouseva Rannikkoseutu ry järjesti Hailuodossa Luovat Kylät tapahtuman yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Hailuodon kunnan kanssa. Koska tapahtumassa oli kyse luovuudesta, kirjoitan tässä artikkelissa siitä, miltä se minusta kokijana tuntui. Päivä alkoi Mato Valtosen luennolla luovuudesta. Valtosen mukaan luovuudessa on pääasiassa kyse viitsimisestä. Siitä, että ihmiset viitsivät ja uskaltavat tehdä asioita eri tavalla. Ei sen vaikeammasta. Luovuudelle on kuitenkin Valtosen mukaan olemassa monia jarruja, kuten kiire, muutosvastarinta, tarve olla kuten muut sekä jokainen itse. Työyhteisöissä tärkeintä olisi se, että toisten ideoita ei tyrmätä, vaan kannustetaan kertomaan ne hulluimmatkin ajatukset. Vaikka idea ei olisikaan toteuttamiskelpoinen, siitä voi poikia seuraava idea, joka onkin jo menestystarina. Luennon suurinta antia ehkä olikin vahvistus sille, että hulluttelu on tärkeää myös työelämässä, koska sitä kautta syntyvät parhaat ideat eivät rutiinityötä tehdessä. Luovuus-luennolta oli hyvä suunnata taidepoluille. Lauri Rankan ja Anni Rapinojan ateljeissa yhdistyivät maagisella tavalla vanha maalaismiljöö ja taide. Rankan pihapiiri ja vanhat rakennukset sekä esineet olivat jo taidetta yksistäänkin. Joka puolella näkyi silmää hiveleviä asetelmia ja tunnelma oli todella rauhoittava. Rapinojan ateljeessa taas oli loistavasti onnistuttu yhdistämään vanha ja uusi osa rakennuksesta. Luonnon tuotteista tehdyt taideteokset koskettivat jotain syvää osaa minuudesta. Joku vertasikin kokemusta taiteilijoiden kodeista, että ihan kuin olisi tullut kirkkoon. Kokemus oli todella henkinen ja ensi kertaa voin sanoa tunteneeni taide-elämyksen. Taide on aivan erilaista koettuna taiteilijan omassa kodissa kuin gallerian seinällä. Hailuodon taidepoluilla elämys iski suoraan sydämeen. Seuraavaksi suuntasimme Aki Roukalan Galleria 8:saan. Aki oli koonnut käyntiämme varten pienen näytteen tulevasta valokuvanäyttelystä. Näyttely tehdään rintasyöpään kuolleen hailuotolaisen nuoren naisen muistoksi. Jo tuo muutaman kuvan näkeminen oli koskettavaa, kun tiesi tarinan kuvien takana. Toivottavasti ehtisin käydä katsomassa myös valmiin näyttelyn. Viimeisenä taidepolun kohteena oli Hailuoto-seuran kylätalo, jossa toimii mm. Luovon Puoji. Sinne Hailuoto-seuran naiset olivat loihtineet meille suussa sulavia cocktail-paloja. Saisipa niin hyvät tarjottavat loihdittua itsekin. Luovon

10 Puojin puolella oli monenlaista hailuotolaista käsityötä myynnissä. Ja tokihan mopo lähti tuliaisten suhteen käsistä. Tuli ostettua ihana mekko tytölle, Angry Birds pipo pojalle, Hailuoto-bokserit miehelle, neuletuubihuivi itselle ja vielä ötökkäpönttö puun oksalle nököttämään. Taidepolun jälkeen ilta jatkui Marjaniemen satamassa Marko Välimäen valmistaman herkullisen rantakalasopan ja eri hailuotolaisten muusikkojen soittaman hyvän musiikin parissa. Säänkin puolesta Hailuoto näytti parastaan aurinko paistoi, meri oli tyyni ja kesävaatetuksella tarkeni mainiosti. Parin tunnin verran nautimme ruuasta, musiikista ja hyvästä seurasta. Illan päätteeksi Hai Art järjesti meille vielä musiikkityöpajan, jossa yritimme matkia luonnon ääniä ja teimme kokeellista musiikkia ipadeilla. Lopuksi yhdistimme menetelmät ja teimme yhteisen spontaanin äänitaideteoksen. Musiikkityöpajaan lähtiessä oli hiukan jännitystä ilmassa, koska nuottikorvaa ei ole minulle suotu. Vauhtiin päästyämme totesin, että oman äänen käyttö tuolla tyylillä oli tosi hauskaa. Välillä jopa pääsimme ryhmässä kaikki samalle taajuudelle ja silloin ääni lähti soimaan tosi mahtavasti täyttäen koko hiekkarannan. Uusi mahtava kokemus. Kaiken kaikkiaan koko päivä oli täynnä uusia elämyksiä, rentoutumista ja syvää rauhan tunnetta. Mielessä kävi pariin otteeseenkin, että juuri tätä jokainen ihminen kaipaisi elämäänsä. Aurinkoisen päivän jälkeen kaiken kruunasivat vielä kaunis auringonlasku ja kuutamossa tehdyt hiekkaenkelit. Hailuoto sinua tulee ikävä! Riikka Hautala, hankevalmistelija

11 Ahto Uimaniemi (tekee päätöksiä Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien yritystukihakemuksiin) on hyvin yhteistyökykyinen ja -haluinen virkamies, joka ymmärtää kentän tarpeita. Ahto on aidosti kiinnostunut maaseudun kehittämisestä ja toimintaryhmätyöstä. Hän on ollut mukana jo ensimmäisestä ohjelmakaudesta lähtien. Ahtolla on ollut tällä ohjelmakaudella (2007-) kova työtahti. Ahto on tehnyt päätöksiä 623 kpl Pohjois-Pohjanmaalla toimivien viiden toimintaryhmän yritystukihakemuksiin. Niinorsun alueen palkitut toimijat 22 Nouseva Rannikkoseutu ry:n vuosikokouksen yhteydessä julkistettiin ja luovutettiin palkinnot Nouseva Rannikkoseutu ry:n toiminta-alueen vuoden 22 maaseudun kehittäjälle, kalatoimijalle, tulokkaalle, virkamiehelle sekä parhaalle rahoitetulle KyläLeader-hankkeelle. Palkittavat on valinnut Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallitus. Nouseva Rannikkoseutu ry haluaa tuoda esille alueemme aktiivisia kehittäjiä, hanketoimijoita ja henkilöitä, jotka huomioivat päätöksenteossa esimerkillisesti ruohojuuritason tarpeita sekä tuoda esille onnistuneita KyläLeader-hankkeita. VUODEN 22 MAASEUDUN KEHITTÄJÄ ON KARI PIETILÄ Kari on pitkän linjan aktiivinen maaseudun kehittäjä ja kylätoimija. Hän on ollut perustamassa Raahen Kylät ry:tä sekä Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:tä ja toiminut myös niiden hallituksissa. Kari on ollut mukana alusta lähtien tekemässä Raahen kaupungin kylien maaseutusuunnitelmia ja hän on toiminut Raahen kaupungissa kuntapäättäjänä valtuustossa ja tarkastuslautakunnan pj:na. Leader-rahoitusta Kari on ollut jakamassa Norsun hallituksessa vuosina Tällä hetkellä Kari toimii Mattilanperän kyläyhdistyksen hallituksessa ja vuoden vaihteessa hän oli Raahen Kylät ry:n Lähidemokratia-hankkeen projektipäällikkönä. VUODEN 22 TULOKAS ON SEIJA JUSSINNIEMI Seija on innostava persoona, jolla on laajat verkostot. Hän vetää juoksukoulua, suunnistaa ja vaeltaa - ehkäpä näidenkin innoittamana Seija on toiminut priimusmoottorina Vihannin kylien yhteisessä kinttupolkureitistö hankkeessa. Hankkeessa on mukana kaikki Vihannin alueen 9 kylää eli se on ensimmäinen hanke Norsun historiassa, jossa yhden kunnan alueelta kaikki kylät ovat mukana hankkeessa toteuttajina. Kinttupolkureitistö -hankkeessa kylien jo olemassa olevat virkistysreitit ja alueet yhdistetään toisiinsa (80km reitti). Tauko- ja virkistyspaikkojen tarjontaa täydennetään ja reitit merkitään asianmukaisesti maastoon. Se, että hankkeesta on tullut Vihannin kylien yhteinen asia, voidaan laskea Seija Jussinniemen ansioksi. VUODEN 22 VIRKAMIES ON POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSESSA, YLIVIESKAN TOIMIPISTEESSÄ TYÖSKENTE- LEVÄ AHTO UIMANIEMI

12 den kautta on sidottu alueelle 6,5 miljoonaa euroa julkista tukea. Sanottakoon, että toiseksi eniten päätöksiä Suomessa on tehty toimintaryhmien kautta tuleviin yrityshankkeisiin Etelä-Pohjanmaalla 235 kpl. Ero on valtava. Jos lasketaan kaikki Suomessa tehdyt päätökset, (eli tomintaryhmien kautta tulevat yritystuet) niin Ahto on tehnyt 22% kaikista päätöksistä. VUODEN 22 KALATOIMIJA ON RAAHELAINEN AMMATTIKA- LASTAJA MIKKO VIITANEN Mikolla on ollut useita kehittämishankkeita ja yksi niistä on ollut rysänpesulautta. Tämän Mikon keksinnön myötä kalastaja on voinut pestä rysät suoraan merellä eikä niitä ei ole tarvinnut kuljettaa välillä maihin pestäväksi, minkä ansiosta kalastaja on saanut lisää pyyntiaikaa. Mikolla on ollut myös pikkupohjarysähanke ja hän on toiminut aktiivisesti muissakin pyydyskehityshankkeissa sekä norppahankkeessa. Näiden lisäksi virtaa on vielä riittänyt siihen, että Mikko on ollut kouluttajakalastajana muille kalastajille. VUODEN 22 KYLÄLEADER-STIPENDIN (200 ) SAA RANTAKY- LÄN JA VIRKKULAN KYLÄYHDISTYS RY KyläLeader-hankkeita on voinut hakea Norsusta syksystä 20 lähtien. Haku on ollut kaksi kertaa vuodessa ja hankkeisiin on voinut saada tukea KyläLeaderin tavoitteena on käynnistää kylille uutta toimintaa ja saada kyläläiset, erityisesti nuoret mukaan hankkeisiin. Hankkeiden teema on ollut vapaa. Hankkeita on käynnistynyt Norsun alueella jo yli 100 kpl. Kylä- Leader-stipendi myönnettiin Rantakylän ja Virkkulan kyläyhdistykselle kiipeilyseinä hankkeista (3kpl). Hanke on ajan hermolla, koska kiipeilyistä kiinnostuneiden määrä on koko ajan kasvussa. Kiipeilytoimintaa on yhdistyksen toimesta kehitetty pitkäjänteisesti ja hanke on saanut mukaan myös lapset ja nuoret. Itse asiassa koko kiipeilyseinäidea on lähtöisin alueen lapsilta ja nuorilta. Kiipelyseinä-hanke on hyvä esimerkki ei niin tyypillisestä maaseudun kehittämis/kyläleader hankkeesta. Kyläleaderit Maaliskuussa pidetyssä hallituksen kokouksessa jaoimme kaikki loput KyläLeader-rahat. Uusia Kylä- Leader hakuja ei ole siis toistaiseksi tulossa. Pyrimme saamaan uutta KyläLeader-rahaa käyttöömme seuraavalle ohjelmakaudelle, joten toivottavasti tämä hyväksi havaittu rahoitus jatkuu lähivuosina. Ensimmäinen kyläleader-haku oli syksyllä 20. Yhteensä käsiteltyjä hankehakemuksia on kahden ja puolen vuoden aikana tullut toimistollemme peräti 133. Myönteisen rahoituspäätöksen on saanut 103 hanketta. Rahaa kyläleader-hankkeisiin on myönnetty yhteensä noin euroa. Hankkeita on ollut kaikissa Norsun toiminta-alueen kunnissa. Rahoitettujen KyläLeader-hankkeiden listauksen löydät kotisivuiltamme: ONNITTELUT VIELÄ KERRAN KAIKILLE PALKITUILLE!

13 Maaseuturahastosta myönteisen päätöksen saaneet yritys- ja hanketuet Riikka Hautala Nouseva Rannikkoseutu ry, hankevalmistelija YRITYSTUET Hoivapalvelu Helmi Ky (Raahe) käynnistystuki, kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille Raahen Kantojyrsintä Oy (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), maisemanhoitopalvelut Jospi Oy (Raahe) kehittämistuki, sähköasennus Toiminimi (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Toiminimi (Pyhäjoki) investointituki (rakentaminen), maatilamatkailu Kuljetus Ranta-Eskola Ky (Raahe) investointituki (rakentaminen sekä koneet ja laitteet), tieliikenteen tavarankuljetus Toiminimi (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), puusepän työt Liminka Brewing Company LBC Oy (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, oluen valmistus Toiminimi (Liminka) kehittämistuki, muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), peltisepän työt HANKETUET Tyrnävän Hevosjalostusyhdistys ry (Tyrnävä) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeen aikana rakennetaan monipuoliseen harrastus- ja ammattikäyttöön soveltuva ratsastuskenttä. Ylivieskan seutukuntayhdistys ry (alueiden välinen hanke) yleishyödyllinen tiedonvälityshanke Monikulttuurisuus menestystekijänä on koulutushanke, jolla valmentaudutaan lähitulevaisuuden tuomiin muutostarpeisiin alueellamme. Toiminnalla parannetaan maaseudun yritysten ja yhteisöjen toiminnan laatua sekä yrittäjyys- ja yhteistyövalmiuksia monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Raahen Kylät ry (Raahe) yleishyödyllinen kehittämishanke Hankkeen tarkoituksena on tutustua jo olemassa oleviin lähidemokratiaa edistäviin toimintamalleihin, sitouttaa alueellisesti eri toimijat lähidemokratian edistämiseen sekä luoda toimiva malli lähidemokratian toteuttamiseen Raahen alueella. Mankilan kyläseura ry (Siikalatva) yleishyödyllinen kehittämishanke Tarinoita Mankilasta kerää paikallisia tarinoita ja historiaa kyläläisten ja matkailutoimijoiden käyttöön. Nuorista kootaan ryhmä ns. tarinaoppaita ja yhteisten tarinailtojen kautta paikalliset kertomukset pääsevät elämään. Tarinat kootaan nettisivustolle karttapohjaan tms. Ystäväkylätoimintaa viritellään Skotlannin/ Irlannin ja Englannin suuntaan ja aktiiviset kylätoimijat tekevät opintomatkan hankkeen aikana. Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä (alueiden välinen hanke) yleishyödyllinen kehittämishanke Hankkeessa aiotaan toteuttaa Siika- ja Lamujokien koskien ja laskureittien kartoitus. Aineistosta tuotetaan kartta-aineisto matkailijoiden ja melojien käyttöön, kalastajille kartoitus antaa mahdollisuuden löytää kalaiset syvänteet. Kartoitustyö palvelee alueen matkailuyrittäjiä matkailu- ja kalastustuotteiden kehityksen apuvälineenä. Alpuan Kehitys ry (Raahe) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeen tarkoituksena on rakentaa yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotannonvoimala Alpuan koululle.

14 Suomen Kylätoiminta ry (alueiden välinen hanke) yleishyödyllinen kehittämishanke Valtakunnallisessa Leader-asiamies hankkeen tavoitteena on, että yhteistyö Manner-Suomen alueen 55 paikallisen toimintaryhmän kesken lisääntyy ja saa organisoidumman muodon, toimintaryhmien aluekehittäjän rooli vahvistuu ja toimintaryhmät ovat valmiita tähän vahvempaan rooliin ja siihen liittyvään vastuuseen sekä Leader on nykyistä tunnetumpi toimintatapana ja toimintana. Alpuan kylätoimintayhdistys ry (Raahe) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hanke yhdistää kylien jo olemassa olevat virkistysreitit ja -alueet toisiinsa. Tauko- ja virkistyspaikkojen tarjontaa täydennetään ja reitit merkitään asianmukaisesti maastoon. Hanke on useamman kylän yhdessä toteuttama ja kasvattaa samalla me-henkeä. Kalajoen kaupunki (Siikajoki) elinkeinojen kehittämishanke Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuus rakentaa yhteiskuivuri ja rehutehdas Ruukin Yrityspuiston alueella toimivan kaukolämpölaitoksen yhteyteen. Hankkeessa selvitetään alueen soveltuvuus laitoksen rakentamiselle ja toiminnalle sekä viljelijöiden halukkuus sitoutua hankkeeseen. Lisäksi tehdään vertailevia liiketoimintamalleja ja selvitetään alustavasti investointi- ja käyttökustannuksia. Myönteisen päätöksen saaneet KyläLeader-hankkeet LIMINKA Rantakylä-Virkkulan kyläyhdistys ry, Boulderointiseinän jatkokehittäminen Limingan Partiotyön tuki ry, Partiokämpän tiskikatoksen rakentaminen LUMIJOKI Varjakan kyläyhdistys ry, Kesämyymälän sisustuksen korjaaminen Lumijoen Nuorisoseura ry, Uutta maalipintaa RANTSILA (SIIKALATVA) Rantsilan Maa- ja kotitalousseura ry, Muurikkapannu ja tarvikkeet Kerälän raittiusseura ry, Babybio Mankilan kyläseura ry, Pikkujyväjemmarit SIIKAJOKI Tuomiojan Nuorisoseura ry, Ilmastointi Nuorisoseuralle Nuorten ryhmä, Valtakunnalliseen Nuori kulttuuri teatterikatselmukseen osallistuminen Ruukin kyläyhdistys ry, Kyläkanootin hankkiminen TYRNÄVÄ Temmeksen kylä, Linnunpönttö-kurssi Suutarinkylä-Ylipään Diakoniatoimikunta, Materiaalien hankkiminen diakoniapiirille Murron Kylätoimikunta, Koko kylä liikkuu VIHANTI Bad Reputation, Laitehankinnat Nuorten ryhmä, (Elin)voimaa Alpuaan Alpuan Kylätoimintayhdistys ry, Pianon hankinta kyläläisille Vihannin 4H-yhdistys, Puolukat puntariin RAAHE Saloisten kylän asukasyhdistys ry, Elojuhlat Jokela-Pattijoki kyläseura ry, Kahvakuulakerhon välineet Kopsan kyläseura ry, Touhukkaat tenavat Piehinkin kyläyhdistys ry, Piehingin Sanomat Jokelan koulun vanhempainyhdistys, Jokelan kevätpelleily -tapahtuma

15 RY:N HALLITUS Yhdistyksen hallituksessa on edustettuna toiminta-alueen yhdistyksiä, yrittäjiä, maaseudun asukkaita ja julkinen sektori. Hallituksen jäsenet on valittu pidetyssä vuosikokouksessa Raahessa. VARSINAISET JÄSENET Julkisen tahon edustajat Aimo Lehmikangas, pj. (Rantsila) Siikalatva, Saila Tönkyrä, Hailuoto, Tiia Rusila, Tyrnävä, Unto Valpas, Raahe, Yhdistysten ja yrittäjien edustajat Helena Tornberg, vara pj. Liminka, Aimo Hilakivi, Siikajoki, Antti Kontio, Liminka, Seppo Pietilä, Lumijoki, Johanna Pistemaa, Raahe, Yksityishenkilöt Virpi Fyrstén, Tyrnävä, Jouni Anttila, Pyhäjoki, Heikki Isokoski, Raahe, Markku Nuojua, Siikajoki, Kaisa Lumiaho, Vihanti, VARAJÄSENET Sinikka Junttila, (Rantsila) Siikalatva Hannu Karvosenoja, Hailuoto Maire Leinonen, Tyrnävä Markku Siuvatti, Raahe Carina Eklund, Liminka Arja Keränen, Siikajoki Aki Keisu, Liminka Antti Lithovius, Lumijoki Olavi Alatalo, Raahe Ismo Ansala, Tyrnävä Johanna Karjaluoto-Pisilä, Pyhäjoki Sinikka Ouramo, Raahe Risto Kouvalainen, Siikajoki Maija Isokääntä, Vihanti Norsu muutti huhtikuun puolivälissä takaisin vanhoihin toimitiloihinsa Ruukin torin reunalle (Ruukinkuja 2). Toimistomme on avoinna ma-to 9-15 ja pe Tervetuloa käymään! Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ