Kempeleen kunta Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus

2 2

3 Sisällysluettelo KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS 5 VÄESTÖ 6 TYÖTTÖMYYS 6 TULOSLASKELMA 8 TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI 8 Toimintatuotot 9 Maanmyyntivoitot 10 Toimintakulut 10 Henkilöstömenot 11 Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) 11 Muut toimintakuluerät 12 Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista 12 Vuosikate 12 Poistot 12 Loppuvuoden ennuste 12 RAHOITUSLASKELMA 13 Toiminnan rahavirta 13 Investoinnin rahavirta 14 Lainamäärä Loppuvuoden ennuste 14 TASE 15 TALOUSARVION SITOVUUS 17 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN 19 Kunnanjohto 20 Peruspalvelut 24 Ympäristöpalvelut 30 Tukipalvelut 33 TYTÄRYHTEISÖT 35 Kiinteistö Oy Kempeleenkartano 35 Kempeleen Vesihuolto Oy 36 INVESTOINNIT Maa- ja vesialueet 39 Rakennukset 39 Rakentaminen 39 Pienet investointihankkeet 41 Muut pitkävaikutteiset menot 41 Kunnallistekniikka 42 Tietokoneohjelmistot 43 Koneet ja kalusto 43 3

4 4

5 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ALKUVUOTEEN 2014 Vuosi 2014 on edennyt vaiherikkaasti. Jo kevääseen kohdistui kuntakentällä poikkeuksellisen suuria odotuksia. Maan hallituksen suurten rakenteellisten uudistusten sisällöstä ja kohtalosta saatiin uusia linjauksia. Kuntarakennelaki astui voimaan Se velvoitti myös Oulun seudun kuntaliitosneuvotteluihin. Oulu, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Hailuoto ja Ii käynnistivät virallisesti kuntaliitosneuvottelut huhtikuussa Valtionvarainministeriö nimesi kuntaliitosselvittäjiksi Janne Antikaisen, Markku Möllärin ja Claes Krygerin. Heidän työtään on koordinoinut ja tukenut kuukausittain kokoontunut ohjausryhmä, jossa on ollut edustettuna kunkin kunnan ylin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto. Ohjausryhmän kokouksissa on keskitytty pohtimaan Oulun seudun tulevaisuutta, vetovoimatekijöitä, vahvuuksia ja kehittämismahdollisuuksia. Samalla on tehty selväksi se, etteivät nämä liitosneuvottelut tähtää kuntaliitoksiin, vaan erityisesti seudun elinvoiman, keskinäisen luottamuksen ja yhteistyön vahvistamiseen. Kuntarakenneneuvottelujen väliraportti julkaistiin syyskuun alussa. Tavoitteena on, että rakenneneuvottelujen tulos on valtuustojen käsittelyssä helmikuussa Eduskunta hyväksyi valtionosuusuudistuksen kesällä Uudistuksella haluttiin ajantasaistaa, yksinkertaistaa ja selkeyttää nykyistä valtionosuusjärjestelmää sekä tehdä siitä kuntien näkökulmasta aiempaa kannustavampi. Valtionosuuksien määräytymisperusteita vähennettiin ja eri kriteerien painoarvoja muutettiin. Jatkossa lähes 95 % valtionosuuksista jaetaan kunnille ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kempeleen kunta kuuluu valtionosuusuudistuksen voittajiin. Kunnan valtionosuustulo vahvistuu kahden seuraavan vuoden aikana 88 euroa asukasta kohden. Se merkitsee lähes 1,5 miljoonan euron kasvua valtionosuuspohjaan nykytasoon verrattuna. On kuitenkin muistettava, että samaan aikaan valtionosuuspohjaa leikkaavat hallituksen kehysriihien päätökset aikaisemmilta vuosilta, mikä jättää tason kokonaisuudessaan miinusmerkkiseksi. Vääntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista on jatkunut läpi vuoden. Hallituksen vielä alkuvuonna ajama uudistus kohtasi laajaa arvostelua, mikä uhkasi johtaa valmistelun umpikujaan. Maaliskuun lopulla umpisolmu kuitenkin aukesi - ainakin väliaikaisesti. Hallitus- ja oppositiopuolueiden johto valmistelivat julkisuudelta piilossa ja nopealla aikataululla kompromissiehdotuksen sote -kokonaisuuden uudelleenvalmisteluun. Hallitus hylkäsi oman lakiehdotuksensa ja uuden lain laatiminen aloitettiin alusta parlamentaariselta pohjalta. Sosiaalija terveydenhoidon järjestämisvastuu ja tilaajarooli on jatkossa viidellä miljoonapiirillä. Nämä maantieteellisesti laajat piirit jakautuvat puolestaan tuotantoalueisiin. Uusi järjestämislakiluonnos on syys-lokakuussa lausuntokierroksella kunnissa. Alustavien vaikutusarvioiden mukaan Kempeleen kunta joutuu yhdeksi uudistuksen maksumiehistä. Kyse on miljoonien lisälaskusta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa. Uhkana on myös laatutason laskeminen ajan mittaan. Tilannetta kuitenkin lääkitsee jossain määrin terveyskeskuksen ja sairaalan peruskorjaus- ja laajennusinvestointi, josta valtuusto päätti pitää kiinni aikaisempien päätösten mukaisesti. Kuokka isketään maahan kesällä Rakenteelliset uudistukset tulevat heijastumaan voimakkaasti kuntien tulevaisuuteen ja koko kunnan ideaan. Uudistustyö on kuitenkin välttämätöntä. Suomi on pahassa velkakierteessä, samoin kunnat. Pitkään jatkunut taantuma ei juuri ole hellittämässä otettaan. Jotain on tehtävä. Pelkästään leikkaamalla ei taloutta nousu uralle saada. On karsittava rönsyjä ja tehostettava prosesseja, mutta samalla tulee olla rohkeutta tehdä elinvoimaa tukevia päätöksiä. Kempele onkin jatkanut päättäväisesti kaavoitustyötään, rakentanut suunnitelmien mukaisesti infrastruktuuria ja pyrkinyt eri tavoin aktivoimaan otettaan sekä kuntalaisten että yrityselämän suuntaan. Syksyn aikana rekrytoitava elinkeinopäällikkö tuo uutta voimaa ja resurssia uusien yritysten hankintaan, tonttien myyntiin ja markkinointiin ja ylipäätään kunnan elinvoiman edellytysten vahvistamiseen. Kempeleen talous on toteutunut kevään 2014 aikana pääosin talousarvion mukaisesti. Ylityspaineet kohdentuvat lähinnä varhaiskasvatukseen ja vammaispalveluihin. Suhdanne on kireä ja talouden liikkumavara olematon, mikä edellyttää tiukkaa menokuria ja siihen väistämättä sisältyviä kipeitä päätöksiä. Toimintoja, toimintatapoja ja toimintaympäristöä on pöyhitty ja muutettu. 5

6 Se on merkinnyt totutusta poisoppimista ja vanhasta luopumista. Muutostilanteet ovat haastavia ja tekevät toisinaan kipeää. Mutta vain muutoksen kautta pääsemme käsiksi uusiin mahdollisuuksiin ja toimivampiin sekä tehokkaampiin palvelurakenteisiin ja -toimintatapoihin. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja 6

7 YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS Kansainvälinen talous Maailmantalouden kasvu on ollut käynnissä jo hyvän aikaa ja myös Euroopassa talouden kasvu on alkanut aavistuksen viriämään. Suomi ei kuitenkaan ole päässyt ainakaan toistaiseksi mukaan tähän orastavaankaan kasvuun ja tälle vuodelle arvioitu kasvu olisi hieman nollan yläpuolella. Tulevalle vuodelle 2015 talouden kasvun arvioidaan hieman jo piristyvän mutta eväitä mihinkään voimakkaaseen ja pitkäaikaiseen kasvuun ei taida olla näköpiirissä. Parhaimmillaankin kasvu lähivuosina tulee olemaan melko maltillista. Euroopan komissio julkaisi kesäkuun alussa maakohtaiset suositukset myös Suomelle. Suosituksissa arvioidaan maan toimia talouspolitiikassa ja annetaan ohjeita kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi vuosina 2014 ja Suositusten avulla EU pyrkii ohjaamaan jäsenmaiden talouspolitiikkaa. Suosituksissa Suomelle komissio toteaa, että Suomen makrotaloudessa on edelleen epätasapainotiloja, jotka edellyttävät seurantaa ja poliittisia toimia. Luupin alla on ollut erityisesti viennin viime vuosien kehitys sekä kasvun ja kilpailukyvyn haasteet. Myös kuntia koskevia huomioita oli mukana mm. rakenne- ja kuntauudistuksen muodossa. (Lähde:Kuntatalous 02/2014) Taloudellinen tilanne Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen määrä heikkeni 1,4 prosenttia vuonna Toteutuma oli odotettua heikompi, vaikka monet suhdannelaitokset ennakoivatkin kokonaistuotannon laskevan viime vuonna. Viime vuosi oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, sillä vuonna 2012 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,0 prosenttia. Finanssikriisistä alkanutta heikon talouskehityksen jaksoa Suomessa voidaankin jo perustellusti verrata 1990-alun lamaan. Kansantalouden kysyntää heikensivät viime vuonna erityisesti yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen ongelmiin vaikutti osaltaan se, että arvonlisäverokantoja korotettiin vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutos syvensi yksityisen kulutuksen laskua 0,4 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti kasvatti julkisten kulutusmenojen kasvun nollasta 0,8 prosenttiin. Viennin kasvu jäi viime vuonna 0,3 prosenttiin. Huolestuttavaa on, että vienti euroalueen ulkopuolelle supistui peräti viisi prosenttia. Viennin ja tuonnin erotus eli tavaroiden ja palveluiden tase oli viime vuonna 222 milj. alijäämäinen. Valtiovarainministeriön suhdanne-katsauksen mukaan talous kääntyy tänä vuonna maltillisesti parempaan suuntaan, mutta siitä huolimatta bruttokansantuotteen määrä kasvaa vain 0,2 prosenttia. Aikaisempiin arvioihin verrattuna ennusteura ei pohjaudukaan tämän vuoden osalta vientikysynnän piristymiseen, vaan pikemminkin yksityisen kulutuksen ja nettoviennin hyvin lievään voimistumiseen. Investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna yhä alamaissa, ja eniten laskevat asuin-rakennusinvestoinnit. Myös monet muut kokonaistaloudellisia ennusteita laatineet suhdannelaitokset, kuten Euroopan komissio ja Handelsbanken, ovat asettaneet kuluvan vuoden talousennusteen samalla tasolle. Sen sijaan esimerkiksi Nordea, Danske Bank ja Aktia ennakoivat tuoreissa talous-ennusteissaan kuluvalle vuodelle miinus-merkkistä talouskasvua. Erot eri suhdannelaitosten välillä ovat kuitenkin suhteellisesti ottaen hyvin pieniä, mutta mielikuvaa eroista voimistaa ennustelukujen liikkuminen nollan molemmin puolin. Kaikki suhdanne-ennusteet ovat joka tapauksessa pienentyneet alkuvuoden aikana, kun maailmalla virinnyt talouskasvu ei ole välittynyt toivotulla voimalla Suomen kansantalouteen. Yleisesti voidaankin todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. 7

8 VÄESTÖ Useista poikkeustekijöistä johtuen kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna erittäin voimakkaasti, sillä verojen kasvu ylsi peräti 6,8 prosenttiin. Kunnallisveron tilitykset kasvoivat viime vuonna 6,6 prosenttia, yhteisövero 8,2 prosenttia ja kiinteistövero 7,2 prosenttia. Tänä vuonna veroperustemuutokset, vaatimaton talouskehitys, työmarkkinaratkaisun matalat sopimuskorotukset sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Lähde: kuntataloustiedote 1 ja 2/2014 Alkuvuoden perusteella väestöennuste tulee ylittymään tänä vuonna. Ennuste talousarviossa oli vuoden lopussa asukasta. Elokuun lopussa oli asukasta eli lisäystä tälle vuodelle tullut jo 236 asukasta. Tulomuutto on aikaisempia vuosia vilkkaampaa ja lähtömuutto vaimeampaa. 8

9 TYÖTTÖMYYS 9

10 10

11 TULOSLASKELMA TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Lisäksi tuloslaskelma kuvaa kuinka toimintatuotot riittävät kattamaan lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. 11

12 Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Poistoeron muutos kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä, koska kyse on tilikauden tuloksen järjestelystä. Tilikauden 2014 alusta on Kempeleen kunnassa otettu käyttöön uudet kirjanpito- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Raportoinnin osalta on toteutettu merkittävä muutos huhtikuun alusta alkaen. Kirjanpidon ns. kuukausikatkoja on pidennetty aikaisempaan verraten. Osavuosikatsauksen, eli huhtikuun raportointi on toteutettu uuden raportointiaikataulun mukaisesti. Menettelytavan avulla varmistetaan, että kirjanpidonkaudelle kirjataan kaikki kaudelle kuuluvat tulot ja menot, esim. elokuun menoksi on kirjattu elokuun erikoissairaanhoidon menot. Kirjauskäytännön muutos vaikeuttaa vertailua edellisen vuoden vastaavan kuukauden tietoihin, mutta muutos toisaalta parantaa talousarvion vertailtavuutta. Tavoitteena on myös luoda paremmat edellytykset tuloksen ennustamiselle ja ennen kaikkia uhkatekijöihin reagoimiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Haastetta talousarvion pitävyydelle on edelleen. Maanmyyntivoittojen toteutumisessa on haastetta alkuvuoden pienen toteuman vuoksi. Lisäksi haastetta talousarvion pitävyydelle on varhaiskasvatuksen, vammaispalveluiden ja erikoissairaanhoidon osalta. Kuntaliiton verotuloennuste asettaa myös haasteita talousarvion pitävyydelle. Toimintatuotot Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä on 6,5 milj. (62,9 %), vähennys edelliseen vuoteen verrattuna on euroa. Tuotoista merkittävimmin alkuvuoden osalta kasvoivat myyntituotot (86,8 %). Haastetta toimintatuottojen osalta on maksutuottojen (57,8 %) ja muiden toimintatuottojen osalta (53,5 %). Talousarviovertailussa tulee kuitenkin huomioida, että prosessien osalta valtuustoon nähden sitovaa on prosessien ulkoisten menojen ja ulkoisten tulojen muodostama käyttökate. Pienempi tuloerä voidaan kompensoida pienentämällä kulukertymää. Toimintatuottojen kehitys on muutaman vuoden ajalta ollut negatiivinen. 12

13 Maanmyyntivoitot Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan yhteensä n , joka on talousarviota vähemmän. Maanmyyntituloista kirjataan käyttötalousosaan maaomaisuuden hallinnan palveluyksikköön maksettujen tonttien myyntivoitoksi n Maanhankintaa arvioidaan toteutettavan talousarvion mukaisesti n arvosta. Tontteja on myyty seuraavasti: Omakotitalotontteja 20 kpl, paritalotontteja 2 kpl, rivitalotontteja 1 kpl. Lisäksi on myyty 2 kpl palvelutonttien osa-aluetta. Allekirjoitettujen tonttikauppojen myyntihinta on yhteensä euroa. Toimintakulut Kempeleen kunnan toimintakulujen ovat 56,5 milj. euroa. Toimintakulujen vertailu edelliseen vuoteen on haastavaa koska raportointiaikataulua on muutettu. Tilikauden tuloksen vertailuun kirjauskauden muutoksella ei ole vaikutusta. Toimintakulujen suurin menoerä on henkilöstökulut 28,1 milj. euroa (66,4 %) ja toiseksi suurin menoerä on palvelujen ostot 21,1 milj. euroa (65,3 %). Ylitystä talousarvioon nähden on avustuksissa jossa toteumaprosentti on jo 75,2 %. 13

14 Henkilöstömenot Huhtikuussa on toteutettu uuden henkilöstöhallinnon järjestelmän avulla lomapalkkavelan kirjaus. Lomapalkkavelka oli tilinpäätöksessä 3,9 milj euroa ja elokuun lopun lomapalkkavelka oli 3,7 milj. euroa. Lomapalkkavelan muutos elokuun lopussa on n euroa pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Oletuksena on, että lomapalkkavelan osalta ei ole poikkeamia talousarvioon nähden. Lomapalkkavelkaa seurataan kirjanpidossa joka kuukausi. Lomapalkkavelka kuvaa henkilöstön pitämättömien lomien, pitämättömien säästövapaiden ja maksamattomien lomarahojen määrää tarkasteluajankohtana. Henkilöstömenojen osalta tulee edelleen seurata vakinaisten, määräaikaisten ja tuntipalkkaisten kustannuskehitystä. Myös työllistettyjen palkkoja osalta tulee huomioida, ettei talousarvio ylity. Henkilöstökorvaukset ovat Kelan työnantajalle maksamat korvaukset sairausajanpalkoista. Talousarvion laadinnan yhteydessä on erittäin haastavaa arvioida henkilöstökorvausten määrä. Kempeleen kunnan henkilöstövahvuus oli 987 henkilöä (voimassa olevat palvelussuhteet). Vahvuudesta 799 oli naisia ja 188 miehiä. Sairauspäivät (kalenteripäivää/henkilö) on tarkasteluajankohtaan nähden samalla tasolla kuin elokuussa Tilinpäätös 2014 ennuste on 13.6 kalenteripäivää/henkilö joka on sama kuin tilinpäätöksessä Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) 14

15 Euromääräisesti merkittävimmin kasvoivat edellisenä vuonna palvelujen ostot, joihin tänä vuonna on käytetty 21,1 milj euroa. Alkuvuoden osalta on erityisesti peruspalveluprosessissa panostettu ostopalveluiden pienentämiseen. Erikoissairaanhoito on toteutunut maltillisesti alkuvuoden osalta. Ennusteen mukaisesti kesä tasoittaa alkuvuoden lievän ylityksen ja erikoissairaanhoito tasoittuu loppuvuonna talousarvion mukaisesti. Muut toimintakuluerät Aineet, tarvikkeet ja tavarat -ryhmän toimintakulut olivat 2,99 milj. euroa (65,0 %) ja niiden taso ennustetaan pysyvän ennallaan. Toimintakuluissa avustukset -ryhmän toteuma ylittää talousarvion kehityksen. Avustukset on elokuun loppuun mennessä 3,5 milj. euroa (75,2 %). Haasteena loppuvuoden osalta on lasten kodinhoidontuki ja kuntalisä, yksityisen hoidon tuki, varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot, vammaisille annetut avustukset sekä kodinhoidon palveluseteli. Kaikissa em. tileissä on ajankohtaan nähden suurempi talousarviototeuma. Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista Valtionosuudet ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Verotulojen osalta haasteen toi alkuvuoden huono verokertymä. Tammikuun tilityserään vaikutti aikaisempi lainsäädännöllinen muutos tilitysaikataulun aikaistamisesta. Aikaisempina vuosina tammikuulle kirjattu verotulo on jo verottajan toimesta maksettu joulukuussa Kuntaliiton syyskuun tilinpäätös 2014 veroennusteen mukaan Kempeleen kunnan verotulot ovat n euroa pienemmät kuin talousarviossa olevat verotulot. Ennusteen heikkeneminen koskee kunnallisveroa. Syyskuun tilityksen perusteella voi todeta, että talousarviomuutosta tuloverojen osalta ei tarvitse tehdä. 15

16 Vuosikate Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Elokuun vuosikate on 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 elokuun vuosikatteeseen ei voi verrata koska tuloslaskelma sisältää kirjausmuutoksia jotka vaikeuttavat vertailua edelliseen vuoteen nähden. Poistot Poistot pysyvistä vastaavista olivat 3,3 miljoonaa euroa. Alkuvuoden toteumaprosentti on 66,2 %. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Vuoden 2014 investointihankkeet valmistuvat loppuvuodesta. Uusien investointihankkeiden poistot alkavat kun hanke on otettu ns. tuotantokäyttöön. Loppuvuoden ennuste Ympäristöpalveluiden ennuste maanmyyntivoiton osalta vähentää tuloja yhteensä Peruspalveluiden osalta loppuvuoden toimintatuotot pienenevät yhteensä ja toimintamenot ylittävät talousarvion Peruspalveluiden tulosvaikutus on heikentävästi yhteensä Peruspalveluiden ennuste on osittain optimistinen ja pahimman ennusteen mukaan tulosheikennys voi olla jopa Muutokset vaikuttavat kunnan toimintatuottoja vähentävästi ja toimintamenoja lisäävästi euroa. Muiden erien osalta ennustetaan pysyvät talousarviossa. Ennustettu tilikauden tulos on negatiivinen. 16

17 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan muutokset. Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maan myyntivoitot, jotka 17

18 on kirjattu tuloslaskelmaosaan muihin toimintatuottoihin sekä lisätään mahdolliset satunnaiset tuotot (alkuvuoden osalta ei ole satunnaisia tuottoja). Toiminnan rahavirta on miljoonaa euroa Investoinnin rahavirta Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maan myyntitulot ja investointikohteisiin saadut valtionosuudet. Investointimenoja on kertynyt 3,5 miljoonaa euroa. Alkuvuoden osalta on toteutettu Sarkkirannan päiväkodin rakentaminen. Investointiohjelma on käsitelty valtuustossa. Tarkastus johti useiden vuoden 2014 talousarvioasiakirjan investointikohteiden talousarviomuutoksiin. Lainamäärä Talousarviovuoden aikana ei ole otettu uutta lyhytaikaista tai pitkäaikaista lainaa. Edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa on lyhennetty 1,685 miljoonaa euroa. Lainakanta oli t ja vastaavalta ajanjaksolta tunnusluku lainaa per asukas oli euroa. / asukas. Elokuun mukaan tunnusluku oli 1780,5 lainaa / asukas). Talousarviolainaa ei ole otettu myöskään osavuosikatsausraportin laadintahetkenä. Loppuvuoden ennuste Ennustettu vuosikate heikkenee euroa. Investointimenot eivät toteudu siinä laajuudessa kuin talousarvion yhteydessä on päätetty, huomioiden myös valtuuston toukokuisen investointiohjelman tarkastuksen. Investointimenot alittuvat yhteensä 1.58 milj.. Ennustettu maanmyynti vaikuttaa myös rahoituslaskelmaan. Kokonaisuudessaan toiminnan ja investoinnin rahavirta paranee. Lainanottovaltuutta ei tarkastelun perusteella ole syytä muuttaa. Ennusteen perusteella kassatilanne paranee hiukan. 18

19 TASE 19

20 20

21 21

22 TALOUSARVION SITOVUUS Valtuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. Käyttötalousosa Kunnanjohdon, perus-, ympäristö- ja tukipalveluiden vuosikatteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kunnanjohto Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintakate. Varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkemaksut sekä työterveydenhuoltopalveluiden kustannukset vyörytetään palveluille. Peruspalvelut, ympäristöpalvelut sekä tukipalvelut Peruspalvelujohtajaa sitoo peruspalveluiden, teknistä johtajaa ympäristöpalveluiden ja tukipalvelujohtajaa tukipalveluiden toimintakate. Peruspalvelujohtaja päättää muutoksista peruspalveluiden sisällä. Tekninen johtaja päättää muutoksista ympäristöpalveluiden sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalveluiden sisällä. Määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Investointiosa Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteis ten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrä rahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Lisäksi valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamis ten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulo jen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkä aikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. 22

23 23

24 24

25 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN PROSESSEITTAIN 25

26 26

27 Kunnanjohto Toimielimet: Valtuusto on kokoontunut 3 kertaa ja pitänyt yhden kaksipäiväisen seminaarin kesäkuussa. Kunnanhallituksella on kokouksia ollut 12, palveluvaliokunnalla 12 ja resurssivaliokunnalla 9. Yhteisöllisyysvaliokunta on kokoontunut 7 kertaa. Tärkeimmät valmistelussa olleet asiat olivat Kempele-palkintojen ja urheiluseurojen ja yhteisöjen avustusten valmistelu viestintä ja markkinointisuunnitelma yhteistyöillan järjestäminen Elinvoimavaliokunta on kokoontunut 8 kertaa. Tärkeimmät valmistelussa olleet asiat olivat maapoliittinen ohjelma, asunto-ohjelma, tiepoliittinen ohjelma viestintä- ja markkinointisuunnitelma, elinkeinopoliittiset linjaukset, 27

28 yrityspalveluiden nykytilanne ja uusi järjestämistapa, maanhankinta. Elinvoimavaliokunta on toiminut ÄRM-hankkeen ohjausryhmänä. Hanke on painottunut yrityspalveluiden toimintamallin sekä Sijoitu Kempeleeseen toimintakonseptin suunnitteluun. Luottamushenkilöiden osallistumisaktiivisuus toimielinten kokouksiin on merkillepantavaa. Organisaatiouudistuksen eteneminen: Uudistuksen toisessa vaiheessa toimintojen uudelleenjärjestely koski talous- ja palkkahallintoa, toimistopalveluita sekä tietohallintoa mukaan lukien oppimateriaalikeskus. Osana tukipalvelukeskuksen purkua talouspalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja palkkahallinto sekä ateria ja puhdistuspalvelut siirtyivät talousjohtajan alaisuuteen alkaen. Toimistopalvelu- ja oppimateriaalikeskuksen henkilöstön siirrot prosesseihin toteutettiin 1.8. alkaen. Henkilöstön tehtäväkuvia ja nimikkeitä tarkennetaan syksyn 2014 aikana. Talouden ohjaus: Kuukausiraportointi, osavuosikatsaus ja talousarvioprosessit on uudistettu. Tavoitteena on ollut, että taloustietoisuutta lisätään ja raportointi on systemaattista. Hyvinvointikertomus: TEA-viisarin 2013 mukaan Kempeleen terveydenedistämisen aktiivisuus on kunnanjohdon (75/72) ja peruskoulujen (72/65) osalta korkeammat kuin koko maassa. Strategiset tavoitteet (valtuustoon nähden sitovat) Hallittu ja riittävä väestönkasvu Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne asukasta, +200 Asukasta/vuosi Asukkaita , lisäys 236 asukasta Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Työpaikkojen lisäys 100 Yritysten nettolisäys 30 Työpaikkojen muutos/ vuosi Uusyrityskeskuksen tilasto Uusyrityskeskuksen asiakkaita tammi-kesäkuussa 44. Uusia yrityksiä perustettiin tammi-elokuussa 40. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Kunta mukana sosiaalisessa mediassa Kunnan kotisivujen sisältöä uudistettu Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa 28 Viestintä- ja markkinointisuunnitelma valmistunut ja hyväksytty. Toimenpiteet etenevät suunnitellusti. Kunta on kirjautunut sekä Facebookiin ja Twitteriin. Some-koulutusta henkilöstölle pidetty 2 pv. Tonttipörssi otettu käyttöön. Nykyisten sivujen päivityksestä uudella

29 Yritystonttien ja asuntotonttien kysyntä on lisääntynyt Kyselytutkimus Tilastot versiolla sovittu (alkuvuosi 2015). Asuntotontteja markkinoitu Rakentajamessuilla ja tonttitempauksella Zeppeliinissä. Koti Kempeleestä esite laadittu. ÄRM-hankkeessa kehittämisalueiden (Linnakallio, Zatelliitti, Logistiikka-alue) markkinointimateriaalin suunnittelu ja valmistus aloitettu. Yritystontteja myyty 2 kpl (tontin osia), varauksia tehty tammi-elokuussa 3 kpl. Omakotitontteja myyty 20,varattu 13 kpl. Paritalotontteja myyty 2, varattu 1 kpl Rivitalotontteja myyty 1,varattu 1 kpl. Kunnan talous on vahva Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Tilikauden tulos on 0 Tilikauden tulos Tilikauden tulos elokuussa on 2,5 milj. Tilinpäätöksen ennuste on heikompi kuin talousarviossa. Velkamäärä 2110 euroa/as Lainamäärä/asukas Lainamäärä / asukas on elokuussa 1.780,5 /as. Tilikauden 2014 aikana lainaa otetaan vain tarpeellinen määrä Kempeleen kunta on arvostettu ja vetovoimainen työnantaja Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Prosessikuvaukset Henkilöstön kouluttautuminen Luottamushenkilöt osallistuvat aktiivisesti kokouksiin Esimiestaitojen arvosana paranee Kehityskeskustelut käydään 100 prosenttisesti Työhyvinvointi -mittariston tulokset Työhyvinvointi -mittariston tulokset Työhyvinvointi -mittariston tulokset 85 prosessia on kuvattu. Käydyt koulutukset kirjataan kurssirekisteriin, jonka perusteella koulutuksia on käyty vähän vuonna Osallistumisaktiivisuus yli 90 %. Esimiestyön arvosana on pysynyt samana tilinpäätös 2012 ja tilinpäätös 2013 osalta Kehityskeskustelut on käytävä mennessä noin 90 prosenttisesti. Joustava päätöksenteko ja yhteen hiileen puhaltaminen Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Päätöksenteon keskeiset prosessikuvaukset valmiit Päätöksenteko säädösten mukaista Aloitteisiin ja palautteisiin vastataan viivytyksettä Itsearvioinnit joka toinen vuosi Kumottujen päätösten määrä Vastausaika Päätöksenteon prosessikuvaukset on tehty, valtuuston itsearviointi toteutetaan ennen vuodenvaihdetta. 0, päätökset tehty määräaikoja noudattaen Kuntalaisaloitteisiin: 2 vk 3 kk 29

30 Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Erilaisia tapahtumia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa on lisätty Kuullaan kuntalaisia Tiedottamista sosiaalisen median keinoin on lisätty Tapahtumien lkm 4 Osallistujien palaute Sosiaalisen median käyttöönotto etenee suunnitellusti. Tiedotettu seudullisen tapahtumakalenterin käyttömahdollisuuksista. Palvelurakenteiden ja tuotantotapojen uudistaminen Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Yrityspalvelut toimivat tehokkaasti ja vaikuttavat uusien työpaikkojen syntymiseen Hallinto on joustavaa ja nopeaa Sähköinen hyvinvointikertomus on vakiintunut suunnittelu- ja seurantavälineeksi Terveyden edistämisen aktiivisuus strategissa johtamisessa on noussut (TEA-viisari) Palaute TEA-viisarin pistemäärä Kehityspalveluita annettu 100 yritykselle. Ärm-hankkeessa kehitetty yrityspalveluprosessia ja työkaluja. Sisällytetty talousarvioon ja seurantaraportteihin. 75/72 (2013) Palveluiden tehostaminen teknologisilla ja sähköisillä menetelmillä Tavoitetaso 2014 Mittari / arviointikriteeri Tilanne Aloitejärjestelmä on käytössä ja palautejärjestelmää on kehitetty Sähköisten palveluiden käyttö ja toimivuus Palaute Kuntalaisaloite.fi on otettu käyttöön 30

31 Peruspalvelut Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Peruspalveluprosessin toimintakate on 67,2 %. Toimintatuotot ovat toteutuneet tarkasteluajanjaksolla 69,4 % ja toimintakulut 67,4 %. Peruspalvelujen v talousarvion ylitysriskit painottuvat lasten- ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin ostopalveluihin ja avustuksiin: lasten kotihoidon tukeen, lasten kotihoidon tuen kuntalisään, varhaiskasvatuksen palvelusetelikustannuksiin, yksityisen hoidon tuen kuntalisään sekä sosiaalisen turvallisuuden alaprosessin vammaispalvelujen kustannuksiin. Lisäksi lasten- ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessissa varhaiskasvatuksen toimintatuotot alittuvat. Varhaiskasvatuksen ja vammaispalvelujen kustannusten osalta on valmisteltu ns. talouden sopeuttamistoimet, joiden tavoitteena on mahdollisten talousarviomäärärahojen ylitysten minimoiminen. Sopeuttamistoimet on käsitelty palveluvaliokunnassa sekä kunnanhallituksessa Terveys ja toimintakyvyn alaprosessin toiminta on toteutunut tarkasteluajanjaksolla tavoitteiden mukaisesti. Terveydenhuoltolain mukaan vuoden 2014 alusta alkaen kuntalaisella on ollut mahdollisuus valita oma terveyskeskus yli kuntarajojen. Tarkasteluajanjaksolla Kempeleen terveyskeskuksen palveluiden piiriin muista kunnista on siirtynyt noin 70 henkilöä. Erikoissairaanhoidon kustannusten toteuma on 67,4 %. Ikääntyneiden hoito- ja huolenpito alaprosessin toiminta on toteutunut tarkasteluajanjaksolla tavoitteiden mukaisesti. Kotihoidon ja kotihoidon tukipalvelujen asiakasmäärät ovat kasvaneet. Sosiaalisen turvallisuuden alaprosessissa on tarkasteluajanjaksolla onnistuttu hillitsemään lastensuojelukustannusten kasvua. Työttömyyden kasvu on lisännyt työllistämiseen liittyviä palvelutarpeita. Lasten- ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessissa Kirkonkylän yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmän muutos valmisteltiin. Kirkonkylän yhtenäiskoululle perustettiin verkostorehtorin virka. Nuorisotyön siirtymisen valmistelua Pirilän alueelta Kirkonkylän yhtenäiskoulun tiloihin jatkettiin. Prosessikuvauksia jatkettiin edelleen. Prosessikuvauksia on tehty yhteensä 85 eri prosesseista. 31