Impulsseja. Keinottelija ruokapöydässä. Tammikuu Henri Purje

Transkriptio

1 Impulsseja Tammikuu 2014 Henri Purje Keinottelija ruokapöydässä Suomalaiset pankit ja institutionaaliset sijoittajat elintarvikejohdannaismarkkinoilla Ruokakriisi ei johdu ruoan puutteesta, vaan ongelman ydin on hinta. Finansoitumisen myötä hyödykemarkkinoille on ilmaantunut puhtaasti spekulatiivisia toimijoita, joilla ei ole mitään kytköstä johdannaisten pohjana oleviin konkreettisiin raaka-aineisiin. Samoin kuin muillakin rahoitusmarkkinoiden aloilla, mittava keinottelu on kiihdyttänyt arvonnousuja ja -laskuja ja synnyttänyt kestämättömiä kuplia. Verrattuna kansainvälisiin suurpelureihin suomalaistoimijoiden panokset ovat pieniä eivätkä ne yksinään heiluta markkinoita suuntaan tai toiseen. Hyödykekeinotteluun osallistumalla suomalaisyritykset kuitenkin osaltaan pitävät yllä ja tukevat järjestelmää, jolla varsin suurella todennäköisyydellä on kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ruoka- ja muuta perushyödykekeinottelua on mahdollista hillitä samantyyppisin ratkaisuin, joilla finanssimarkkinoista ja globaalista talousjärjestelmästä ylipäänsä pyritään tekemään kestävämpiä ja yhteiskunnallisesti hyödyllisempiä. Oleellista olisi lisätä avoimuutta ja saattaa mahdollisimman suuri osa kaupasta säänneltyjen kauppapaikkojen piiriin.

2 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ Sisällys 1. Johdanto Finansoituminen eli kuinka elintarvikkeista tuli rahoitusjohdannaisia... 6 Johdannaisten käsitesoppa... 8 Täydellisten markkinoiden harha... 9 Suuryhtiöiden käsissä Johdatus indeksi- ja ETF-rahastoihin Keinottelun hiipumisen merkkejä? Suomalaispankkien ja eläkeyhtiöiden hyödykesijoittaminen OP-Pohjola Handelsbanken Mandatum Life Sampo Pankki / Danske Bank FIM Keva Varma Ilmarinen Evli Pankki Tapiola Nordea Aktia Eläke-Fennia Yhteenveto tutkituista yhtiöistä Ratkaisuja löytyy Suositukset päätöksentekijöille Suositukset rahoituslaitoksille ja eläkeyhtiöille Suositukset yksittäisille sijoittajille Lähteet Liite 1. Suomalaisille rahoituslaitoksille ja institutionaalisille sijoittajille lähetetyt kyselyt Kysymykset finanssiyhtiöille Kysymykset institutionaalisille sijoittajille Kirjoittaja

3 1. Johdanto YK:n elintarvike- ja maatalousja rjesto FAO:n mukaan vuonna 2009 maailmassa oli ensimma ista kertaa yli miljardi aliravittua ihmista. 98 prosenttia heista asui niin sanotuissa kehitysmaissa. Kuitenkin ruokaa on enemma n kuin koskaan. Ongelman ydin ei olekaan ruuan puute vaan hinta. Useimmiten ravintoa olisi saatavilla, jos siita olisi varaa maksaa. Ruuan kallistuminen haittaa eniten niita, joiden ansioista suurin osa menee ravintoon. Ko yhimmissa kehitysmaissa asuvien kohdalla osuus on usein yli kaksi kolmasosaa tuloista ja monet ta llaiset maat ovat maailmanmarkkinoista riippuvaisia elintarvikkeiden nettotuojia. 1 Alkuvuodesta 2008 useat maat ajautuivat samanaikaisesti ruokakriisiin. Maataloushyo dykkeiden maailmanmarkkinahinnat olivat nousseet vauhdilla jo vuodesta 2005, mutta vuosina 2007 ja 2008 hinnat saavuttivat enna tyslukemat. Ruoka oli yhta kkia kalliimpaa kuin kertaakaan 35 vuoteen ja miltei kaksi ja puoli kertaa kalliimpaa kuin 2000-luvun alussa 2. Na lka paheni nopeasti, ja yli 30 maassa puhkesi mellakoita. Loppukesa sta 2008 finanssikriisin syventyessa raaka-ainemarkkinat syo ksyiva t jyrkka a n laskuun, yhta ylla tta en kuin olivat aiemmin sinkoutuneet ylo s. Vuonna 2010 hinnat alkoivat ja lleen nousta, ja esimerkiksi FAOn elintarvikeraakaaineiden reaalihintojen kehitysta kuvaava indeksi oli helmikuussa 2011 jo ylitta nyt vuoden 2008 huipputason, mika ilmeni ruokapulan ka rjistymisena uudelleen ja yhteiskunnallisena levottomuutena. 3 Kuvio 1: Ruoan maailmanmarkkinahintojen kehitys ,0 200,0 150,0 100,0 Nimellinen hinta Reaalinen hinta 50,0 0,0 La hde: FAO Ta ma n ja lkeen hinnat laskivat hieman, mutta ovat vuoden 2011 puoliva lista pysyneet kutakuinkin ennallaan eritta in korkealla tasolla. Esimerkiksi liha, viljatuotteet ja sokeri olivat vuoden 2012 lopulla kalliimpia kuin pahimman kriisin aikaan vuonna Era a t elintarvikejohdannaismarkkinoiden ja ruokakriisien suhdetta analysoineet tutkijat ovat ennustaneet ruuan maailmanmarkkinahintojen kal- 1 De Schutter Mitchell Vuosien 2008 ja 2011 ruokakriisien sekä yhteiskunnallisen epävakauden yhteys on esitetty vakuuttavasti esimerkiksi artikkelissa Lagi ym. 2011a. Kirjoittajat pitävät elintarvikkeiden poikkeuksellisen kalliita hintoja keskeisenä tekijänä myös niin sanotun arabikevään taustalla. 3

4 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ listumisen kriisitasolle olevan vain ajan kysymys, mika li ruokaspekulaation seka biopolttoainetuotannon trendit jatkuvat nykyisen kaltaisina 4. Ruuan a killista kallistumista on selitetty muun muassa huonoilla sadoilla, ruokakasvien muuttamisella biopolttoaineiksi, kuivuudella, eroosiolla, va esto nkasvulla, lihankulutuksen kasvulla seka tehomaataloudessa ta rkea n o ljyn enna tyskorkeilla hinnoilla. Pidemma lla aikava lilla na illa kaikilla on ta rkea merkitys. Monien ko yhien maiden ihmisten ruokaturvaa ja pienviljelijo iden toimeentuloa on heikenta nyt monikansallisten suuryritysten, ulkomaisten valtionyhtio iden ja rahoituspa a oman kiihtyneet maaostot. 5 Etela n viljelymaata ka yteta a n kasvavassa ma a rin ravinnon tuottamiseen muualla asuville ihmisille seka biopolttoainekasvien viljelyyn. Etenkin biopolttoainetuotannon kielteisista vaikutuksista paitsi ympa risto o n myo s ko yhien ruokaturvaan on keskusteltu paljon, ja sen on katsottu vaikuttaneen oleellisesti maataloushyo dykkeiden kallistumiseen viime vuosina. Tilanteissa, joissa maata myyda a n vastoin paikallisva esto n oikeuksien kunnioittamista, puhutaan usein maakaappauksista. 6 Edella mainitut tekija t eiva t yksista a n riita selitta ma a n koetun kaltaisia nopeita ja voimakkaita hinnanmuutoksia. 7 Ruuan tuotannon ja kysynna n suhteessa ei ole viime vuosina yleisesti ottaen tapahtunut suuriakaan muutoksia. Tuotanto on pysynyt kutakuinkin samana, ja esimerkiksi vehna n osalta se lisa a ntyi vuoden 2008 kriisin alla, kuten na emme kuviosta 2. Kuvio 2: Vehnän tarjonta, kysyntä ja maailmanmarkkinahinta vuosina La hde: La hteet: USDA 2011 ja Index Mundi 201. Kuvio muokattu julkaisusta World Development Movement 2011b, Lagi ym Kepa 2012; Transnational Institute Kerckhoffs ym. 2010; OECD/FAO 2012; Action Aid 2010; Lagi ym. 2011b. 7 Finance Watch 2012; Henn

5 Jotta voimakkaat hinnanheilahtelut pystyta a n selitta ma a n uskottavasti, on tarkasteltava elintarvikkeilla ja muilla perushyo dykkeilla ka yta va ssa kaupassa tapahtunutta rakenteellista muutosta. Na ista konkreettisista hyo dykkeista on johdettu rahoitustuotteita, johdannaisia, joita myyda a n ja ostetaan rahoitusmarkkinoilla siina missa osakkeita, lainoja tai valuuttoja. Ta ma n niin sanotun finansoitumisen myo ta hyo dykemarkkinoille on ilmaantunut puhtaasti spekulatiivisia toimijoita, joilla ei ole mita a n kytko sta johdannaisten pohjana oleviin konkreettisiin raaka-aineisiin. Samoin kuin muillakin rahoitusmarkkinoiden aloilla, mittava keinottelu on kiihdytta nyt arvonnousuja ja -laskuja ja synnytta nyt kesta ma tto mia kuplia. 8 Elintarvikkeiden ja muiden perushyo dykkeiden kohdalla finanssikeinottelun merkitys on etenkin lyhyella aikava lilla keskeinen, silla johdannaissopimusten kohde-etuuksien eli johdannaissopimusten pohjana olevien konkreettisten hyo dykkeiden kauppa on tyypillisia rahoitusmarkkinatuotteita kankeampaa ja kalliimpaa. Ta ma n vuoksi nopeatempoisten ja suurivolyymisten johdannaismarkkinoiden vaikutus myo s varsinaisten tuotteiden hintaan on suuri. 9 Perushyo dykkeet voi jakaa karkeasti ottaen kahteen luokkaan: maataloushyo dykkeisiin/elintarvikkeisiin (soft commodities) seka o ljyn, kullan ja muiden kaivannaisten kaltaisiin koviin hyo dykkeisiin (hard commodities). Ta ma selvitys tarkastelee ensisijaisesti maataloushyo dykkeiden finanssijohdannaiskauppaa. Koska eri hyo dykkeita kuitenkin usein niputetaan yhteen esimerkiksi erilaisten rahastojen hyo dykekoreissa ja koska niiden hinnanvaihtelut korreloivat kasvavassa ma a rin, myo s muilla hyo dykejohdannaisilla ka yta va a kauppaa ka sitella a n silta osin, kun se on tarkoituksenmukaista. Usein ei ole myo ska a n saatavilla hyo dykelajeittain eriytettya informaatiota. Elintarvikkeiden johdannaismarkkinoita ohjaavat paljolti samat toimijat kuin finanssimarkkinoita ylipa a nsa : suuret pankit ja muut rahoituslaitokset seka institutionaaliset sijoittajat. Oleellinen merkitys on ollut uusilla sijoitusinnovaatioilla, esimerkiksi 2000-luvulla voimakkaasti kasvaneilla, eri perushyo dykkeita yhteen niputtavilla indeksi- ja ETF-rahastoilla (ks. laatikko sivulla 13) ja niihin perustuvilla monimutkaisilla rahoitusinstrumenteilla. Kokonaisuuden hahmottamista ja viranomaisvalvontaa on vaikeuttanut, etta suuri osa kaupasta on ollut virallisten po rssien ulkopuolella tapahtuvia sopimusosapuolten kahdenva lisia over-thecounter (OTC) -ja rjestelyita. Esimerkiksi EU:ssa on viime vuosina pyritty saattamaan myo s OTC-kauppaa organisoituihin kauppapaikkoihin ja valvonnan piiriin. 10 Ta ta selvitysta varten la hetin 13 johtavalle suomalaiselle rahoituslaitokselle ja institutionaaliselle sijoittajalle lokakuussa 2012 kyselyn, jossa tiedusteltiin yhtio iden toiminnasta perushyo dykejohdannaismarkkinoilla (ks. liite 1). Kysely on muokattu Euroopan Maan ysta vien tammikuussa 2012 julkaisemassa selvityksessa ka ytetysta kysymyspatterista 11. Kyselyvastausten lisa ksi yritysten sijoitusprofiileja selvitettiin vuosikertomusten, tilinpa a to sten 12 ja muiden julkisten aineisto- 8 Spekulatiivisen kaupan kuplia ja kriisejä vahvistavista vaikutuksista yleensä, ks. esim. Schulmeister ym. 2008; UNCTAD 2009; Kerckhoffs ym. 2010; De Schutter Finance Watch Keskeisimpiä uudistuksia ovat olleet elokuussa 2012 periaatetasolla hyväksytty, erityisesti OTCjohdannaiskauppaa koskeva EMIR-lakipaketti (European market infrastructure regulation) sekä rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjä laajemmin määrittävän MiFID/MiFIR-direktiivien (Markets in Financial Instruments Directive/Regulation) päivitys. 11 Friends of the Earth Europe Selvityksen teon aikaan vuoden 2012 tilinpäätöstiedot eivät olleet vielä käytettävissä, joten tältä osin analyysi perustuu vuoden 2011 lukuihin. 5

6 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ jen avulla. Ta ma on ensimma inen kerta, kuin suomalaisten rahoitustoimijoiden aktiivisuutta na illa markkinoilla on kartoitettu vastaavassa laajuudessa. Eläke-Fennia, FIM, Ilmarinen, Nordea, OP-Pohjola ja Tapiola vastasivat kyselyyn. Yhtio ista Aktia, Evli Pankki, Handelsbanken, Keva, Mandatum Life, Sampo Pankki/Danske Bank ja Varma kielta ytyiva t osallistumasta selvitykseen. Niiden osalta analyysi perustuu ainoastaan tilinpa a to ksiin ja muihin kyseisten laitosten julkaisemiin aineistoihin. Selvitys on tehty Kalevi Sorsa -sa a tio n toimeksiannosta, ja siihen on saatu tukea Kansan Sivistysrahastolta. Selvitys tehtiin pa a osin loppuvuonna 2012 ja 2013 alussa. 2. Finansoituminen eli kuinka elintarvikkeista tuli rahoitusjohdannaisia Ruokafutuurisopimuksia alettiin solmia Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Niiden tarkoitus oli pienenta a viljelija n riskia takaamalla ta lle sadostaan tietty ennalta ma a ritetty tulo huonompanakin vuonna. Ta ma n kaltainen sopiminen oli myo s ostajien intresseissa, silla na in hekin pystyiva t paremmin suunnittelemaan liiketoimintaansa ja suojautumaan odottamattomilta muutoksilta. Myo hemmin riskeilta suojaaminen vietiin pidemma lle ja ka ytto o n otettiin kehittyneempia johdannaisia, esimerkiksi futuureja, swappeja ja optioita (ks. laatikko sivulla 8). Yksinkertaistaen ne ovat sopimuksia tulevaisuudessa tapahtuvasta kaupasta, jonka arvo on sidottu johdannaisen pohjana olevaan hyo dykkeeseen. Suomessakin on tavallista, etta maatalouden ja elintarviketeollisuuden toimijat suojautuvat riskeilta ta llaisten sopimusten avulla. Globaalisti suurimpia loppuka ytta jia, eli ruokaa kauppaavia, varastoivia ja prosessoivia yrityksia, ovat esimerkiksi Unilever, Nestle ja yhdysvaltalainen agribisnesja tti Cargill. Riskeilta suojautujien rinnalla on aina ollut myo s niita, jotka pyrkiva t ansaitsemaan riskia ottamalla. Ta llaisten perinteisten spekuloijien voitto on perustunut ja perustuu edelleen siihen, etta he onnistuvat myyma a n tuotteen eteenpa in hetkella, jolloin johdannaissopimuksen pohjana olevan hyo dykkeen markkinahinta on korkeampi kuin johdannaissopimukseen kirjattu hinta. Johdannaiskauppa on siis tiivisti kytkeytynyt johdannaisen kohde-etuuteen. Ta ma n tyyppinen spekulaatio hyo dytta a myo s tuottajia ja lopputuotteiden ka ytta jia, silla se lisa a terveella tavalla markkinoiden likviditeettia eli helpottaa johdannaissopimusten ostamista ja myyntia markkinahintaan ma a ra tylla hetkella. 13 Ja rjestelma toimi verrattain vakaasti 1930-luvun suuresta lamasta aina luvulle asti. Tuolloin vallalle tuli vapaamarkkinaideologiaan perustuva na kemys, jonka mukaan perushyo dykkeiden johdannaiskaupan sa a ntelyn purkaminen olisi kansantaloudellisesti viisasta ja tehostaisi markkinoiden toimintaa ja hinnanmuodostusta. Sa a ntelyn alasajo ensin Yhdysvalloissa ja sitten Euroopassa poisti muodolliset esteet puhtaasti rahantekomielessa tapahtuvalta hyo dykejohdannaiskaupalta ja avasi ruokapo rssien ovet toimijoille, joilla ei ole mita a n tekemista maatalouden kanssa. Myo s IT-kuplan puhkeaminen vuosituhannen vaihteessa ja perinteisten finanssimarkkinalohkojen tuottomahdollisuuksien lasku 2000-luvun alkuvuosina vauhdittivat spekulatiivisen rahoituspa a oman siirtymista hyo dykejohdannaisbisnekseen. Erityisen nopeasti hyo dykejohdannaismarkkinat kasvoivat vuodesta 13 UNCTAD 2009, luku II; Kerckhoffs ym

7 eteenpa in. Uusilla, sijoituskielella epa kypsilla markkinoilla oli myo s mahdollisuus tehda huomattavia voittoja ja hajottaa riskeja alalle, jonka kehitys poikkesi osake-, valuutta- tai korkomarkkinoista. 14 Johdannaiset voidaan myyda eteenpa in kuinka monta kertaa hyva nsa ja niita voidaan yhdistella monimutkaisiksi paketeiksi. Hyo dykejohdannaisten arvon ajatellaan perustuvan niiden pohjalla oleviin kohde-etuuksiin, mutta ka yta nno ssa hinnanmuodostus on kasvavassa ma a rin eriytynyt niin sanotuista fundamenteista eli reaalituotteiden kysynna sta ja tarjonnasta. Nykyisin on tavanomaista sijoittaa erilaisiin hyo dykekoreihin, jotka sisa lta va t useita eri raaka-aineita aina elintarvikkeista energiatuotteisiin ja metalleihin. Hyo dykekorit saattavat seurata jotakin yleista hintakehitysta kuvaavaa hyo dykeindeksia. Kuvio 3 havainnollistaa, kuinka hyo dykejohdannaissopimusten painopiste muuttui oleellisesti markkinarajoitusten purkamisen ja lkeen. Kun viela vuonna 1998, vapaiden hyo dykejohdannaismarkkinoiden alkuaikoina, la hes yli kolme nelja nnesta johdannaissopimuksesta solmittiin reaalituotannon riskeilta suojautumiseksi, oli osuus kymmenta vuotta myo hemmin alle kolmannes. On syyta huomioida, etta vuoden 2008 ja lkeen perushyo dykekeinottelu kasvoi voimakkaasti viela vuoteen 2011 asti. Markkinoille on tuotu uusia po rssiva litteisten rahasto-osuuksien (ns. ETF-rahastot) kaltaisia sijoitusinstrumentteja, minka vuoksi johdannaissopimusten alkupera isen tarkoituksen mukaisen kaupan osuus on edelleen pienentynyt. Kuvio 3. Keinotteluun ja riskeiltä suojautumiseen tehtyjen hyödykejohdannaissopimusten osuudet vuosina 1998 ja % % 28 % 31 % % 16 % 0 Indeksikeinottelijat Perinteiset spekuloijat Tuotannollisilta riskeiltä suojautujat La hde: Masters Barclays Capital -pankin mukaan institutionaalisten sijoittajien kuten ela ke- ja vakuutusyhtio iden sijoitukset perushyo dykemarkkinoilla kasvoivat yli 50- kertaisesti 2000-luvun ensimma isen vuosikymmenen aikana. 15 Raakaainejohdannaisiin perustuvien indeksirahastojen kauppavolyymi nousi 13 miljardista 260 miljardiin dollariin va lilla Kesa lla 2008 ne pitiva t hallussaan 42 prosenttia kaikista Yhdysvaltain vehna futuureista Esim. Philips ja Yu 2010; UNCTAD 2009; De Schutter World Development Movement 2011a. 16 SOMO Kerckhoffs ym

8 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ Johdannaisten käsitesoppa Erilaisia rahoitusjohdannaisia on paljon. Yhteista niille kaikille on, etta niiden arvo perustuu johonkin toiseen tuotteeseen (kohde-etuus) ja etta niihin liittyy sopimus tulevaisuudessa tapahtuvasta kaupasta tai sen mahdollisuudesta. Johdannaissopimusten voimassaoloaikana niita voi myyda eteenpa in ilman rajoituksia. Alla on yleisluontoisesti selitetty yleisimpia johdannaiska sitteita. Futuuri on johdannaissopimus, jossa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myyma a n tietty ma a ra tiettya hyo dyketta tiettyna pa iva na sopimushetkella sovittuun hintaan. Futuurien hinnat ma a ra ytyva t futuuripo rsseissa. Optio on futuurisopimus, jossa option myyja antaa sitovan lupauksen kaupan tekemisesta jollakin kohde-etuudella sovittuna hetkena tai ajanjaksona tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Option ostaja (haltija) voi vapaasti pa a tta a, toteutetaanko option ehtojen mukainen kauppa. Option haltijalla on siis oikeus mutta ei velvollisuutta suorittaa sovittu transaktio. Sertifikaatit ovat velkasitoumuksia, jotka voivat olla sidottuja johonkin indeksiin tai muuhun kohde-etuuteen. Sertifikaatit voivat olla velkavivutettuja tai vipuvaikutuksettomia. Suomessa esimerkiksi Handelsbanken tarjoaa po rssiva litteisia elintarvikesertifikaatteja ruokaspekulointiin. Swappi tarkoittaa johdannaista, jossa toinen osapuoli vaihtaa jonkin rahoitusinstrumentin edun jonkin toisen rahoitustuotteen etuun. Swap-sopimuksella on mahdollista vaihtaa esimerkiksi vehna n tuleva myyntitulo ennalta sovittuun kiintea a n tuloon. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden luottoriskeja sisa lta neet swapit (credit default swap, CDS) olivat yksi keskeinen tekijo ista finanssikriisin puhkeamiselle vuonna Termiini on yleisnimi johdannaissopimukselle, jossa ostaja ja myyja sitoutuvat tekema a n kaupan jollakin kohde-etuudella tiettyna hetkena tiettyyn hintaan. Julkisen kaupanka ynnin kohteena olevia, ehdoiltaan standardoituja termiineita kutsutaan futuureiksi. Julkisten kauppapaikkojen ulkopuolisten termiinisopimusten ehdot ovat kaupan osapuolten sovittavissa. Warrantti antaa haltijalleen oikeuden ostaa tai myyda tietty ma a ra kohdeetuuksia tiettyyn hintaan tiettyna ajanjaksona. Ka yta nno ssa kohde-etuutta ei kuitenkaan osteta tai myyda, vaan sijoittaja saa mahdollisen tuoton rahana. Ostowarrantin arvo nousee kohde-etuuden arvon noustessa, myyntiwarrantin arvo kohde-etuuden arvon laskiessa. Warranteissa voi olla erisuuruisia vipuvaikutuksia. Viimeisin trendi on ollut siirtya perinteisista indeksirahastoista po rssiva litteisiin rahastoihin (exchange traded fund, ETF) ja muihin po rssiva litteisiin sijoitustuotteisiin (exchange traded product, ETP), joiden osuuksia voi myyda ja ostaa tavallisissa po rsseissa osakkeiden tapaan. Viela vuonna 2007 hyo dykkeisiin kytkettyjen ETP-tuotteiden markkina-arvo oli alle 50 miljoonaa dollaria, mutta vuoden 2012 puoliva liin mennessa luku oli noussut noin 185 miljardiin. Vuoden loppupuoliskolla summa ylitti jo 200 miljardia. Suurin osa hyo dykemarkkinoiden spekulatiivisen varallisuuden kasvusta viime vuosina on nimenomaan po rssiva litteisten sijoitustuotteiden ansiota Lane 2012; ETF Securities

9 Vuonna 2011 Suomen, Ruotsin ja Norjan po rsseissa tehtiin 1,7 miljoonaa kauppaa po rssiva litteisilla sijoitustuotteilla, ja niiden markkinat ovat kasvussa. 19 Kaiken kaikkiaan po rssilistattuihin sijoitustuotteisiin virtasi yksista a n vuonna 2012 uutta pa a omaa 200 miljardin dollarin edesta maailmanlaajuisesti. 20 Rahoituslaitosten asiakkaidensa puolesta hallinnoimien tavanomaisten eli keskipitka n tai pitka n juoksuajan (voimassa alle vuodesta jopa 30 vuoteen) johdannaissopimusten, indeksirahastosijoitusten ja po rssiva litteisten sijoitustuotteiden osuudet hyo dykemarkkinavarallisuudesta seka osuuksien kehitys ka yva t ilmi kuviosta 4. Vuosina , globaalin talouskriisin aikaan, ta ma n sijoitusvarallisuuden arvo kasvoi reilusta 150 miljardista yli 400 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Kuvio 4: Rahoituslaitosten hallinnoimat hyödykejohdannaissijoitukset sijoitustyypeittäin (mrd. dollaria) La hde: Bloomberg, MTN-I, ETP issuer data, Barclays Capital. Kuvio muokattu teoksesta Finance Watch 2012, 41. Täydellisten markkinoiden harha Ruokakeinottelun mahdollistanut sa a ntelyn purku perustuu niin sanottuun tehokkaiden markkinoiden oletukseen. Sen mukaan markkinoiden vapauttamisen ja finanssivetoisen johdannaiskaupan mukanaan tuoma lisa likviditeetti tehostaa hinnanmuodostusta, sujuvoittaa kaupanka yntia, pienenta a kaupanka yntikustannuksia, vakauttaa markkinoita ja on yleisesti hyo dyllista. 21 Likvideilla markkinoilla tuote ka y nopeasti kaupaksi, eika yksitta isella ostolla tai myynnilla ole vaikutuksia markkinoihin. Kyse on oleellisesti eri asiasta kuin volyymi, joka tarkoittaa markkinoilla tehtyjen kauppojen ma a ra a ja kokoa. Usein volyymin kasvun ajatellaan automaattisesti lisa a va n likviditeettia. Tosiasiassa tilanne voi olla pa invastainen. Mittava ja aggressiivinen spekulaatio lisa a volyymia, mutta voi samalla vaikuttaa markkinatilanteeseen suurestikin ja syo da likviditeettia muiden toimijoiden na ko kulmasta (etenkin automatisoidun HFTpikakaupan on todettu heikenta va n tavallisten sijoittajien mahdollisuutta ostaa ja myyda optimaaliseen hintaan). Eika loputon likviditeetin kasvu sina nsa ka a n ole itsesta a n selva sti myo nteinen asia: John Maynard Keynes havaitsi jo 1900-luvun 19 Nordic Derivate Exchange 2012, Hämäläinen 2013, Ks. esim. Keen 2011, luku 15; Schulmeister 2010; Finance Watch

10 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ alkupuoliskolla, etta ja lkimarkkinoiden liiallinen likviditeetti irrottaa sijoittajien huomion reaalimarkkinoista ja kannustaa keinotteluun. 22 Lukuisissa empiirisiin havaintoihin perustuvissa tutkimuksissa on osoitettu, ettei todellisuus vastaa tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin perustuvan rahoitusteorian oletuksia. Kaikki tutkijat eiva t ole yksimielisia elintarvikkeiden finansoitumisen ja ruokakriisin va lisesta yhteydesta tai sen vahvuudesta, mutta tutkijoiden ylivoimainen enemmisto hyva ksyy, etta massiivisesti lisa a ntynyt spekulatiivinen johdannaiskauppa ja keinottelijoiden vahva la sna olo markkinoilla on heikenta nyt tuotteiden todellisen tarjonnan ja kysynna n kytko sta elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoihin ja vahvistanut hinnanvaihteluita. 23 Nykyisin konkreettisten hyo dykkeidenkin hinnat ma a ra ytyva t etenkin lyhyella aikava lilla paljolti rahoitusmarkkinoilla. Toisin kuin teoria antaisi ymma rta a, hintasignaalit siirtyva t finanssikaupasta ja ja lkimarkkinoilta raaka-aineiden reaalikauppaan. 24 Arviolta prosenttia perushyo dykkeiden johdannaiskaupasta on spekulatiivista. 25 Yhdysvaltain rahoitusvalvontaviranomaisten mukaan vuosina spekulatiivinen johdannaiskauppa kasvoi 14 kertaa nopeammin kuin tuotannollisilta riskeilta suojautuminen johdannaisten avulla. 26 Ruokakaupan markkinariskien hallinnointiin erikoistuneen Agritel-yhtio n johtaja Michel Portier on arvioinut spekulaation vaikutuksen olevan noin 40 prosenttia ruoan hinnasta. 27 Spekulatiivisissa indeksisijoituksissa on suosittu etenkin niin sanottuja pitkia positioita, eli lyo ty vetoa ruuan hinnan nousun puolesta. Ta ma itsessa a n vahvistaa trendia ja hilaa hintoja ylo s. Hintojen laskua ennakoiva sijoittaja puolestaan shorttaa eli myy lyhyeksi. Voimakkaasti kasvanut algoritmeihin ja automaatioon nojaava, mikrosekuntien nopeudella ka yta va tietokoneistettu kauppa (high-frequency trading, HFT) on usein luonteeltaan trendia vahvistavaa eli kiihdytta a seka nousuja etta laskuja. Se on osaltaan edelleen eriytta nyt finansoituneita hyo dykemarkkinoita reaalitaloudesta. 28 Keinottelun ja ruuan voimistuneen hinnanvaihtelun va linen syy-seuraussuhde on havaittu lukemattomissa tutkimuksissa, myo s Maailmanpankin ja Kansainva lisen valuuttarahaston IMF:n tutkijoiden toimesta. 29 Maailmanpankki vahvisti finanssisektorin sijoitusten ruuan hintaa nostavan vaikutuksen viimeksi tammikuussa Tilastojen valossa seka pidemma n aikava lin hintatrendit etta lyhyemma n aikava lin hinnanvaihtelut ja hintapiikit ovat selva sti voimistuneet. Lyhyella ta hta imella finanssispekulaation vaikutus hintoihin on voimakkaampi kuin fyysisten hyo dykemarkkinoiden kysynna n ja tarjonnan muutokset. Vaikka hintakehitys pidemma lla ta hta imella seuraisikin reaalimarkkinoiden kehitysta, on lyhyen aikava lin spekulaation kiihdytta milla kuplilla vakavia yhteiskunnallisia seurauksia Finance Watch 2012, Finance Watch UNCTAD 2011; Finance Watch Öljymarkkinoiden, jotka toimivat paljolti elintarvikemarkkinoiden tavoin, osalta finanssimarkkinoiden roolia hinnanmuodostuksessa on käsitelty esimerkiksi näissä viimeaikaisissa artikkeleissa: Hannesson 2012; Silverio ja Szklo2012. Erittäin kattava ja alati päivitettävä kokoelma akateemisia ja tutkimuksia, jotka vahvistavat hinnanmuodostuksen vääristymisen ja keinottelun haitalliset vaikutukset, löytyy saksalaisen WEED-ajatushautomon kotisivuilta osoitteessa 25 Masters World Development Movement 2011a ja 2011b. 27 World Development Movement 2011a. 28 Bicchetti, David ja Maystre, Nicolas Baffes ja Haniotis 2010; Basak ja Pavlova Maailmanpankki von Braun ja Tadesse

11 Delhin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh kiteytta a spekulaation seka ruoka- ja finanssikriisien yhteyden na in: On ta rkea a ymma rta a, ettei globaalia ruokakriisia pida ka sitella erillisena globaalista rahoituskriisista. Pa invastoin, ne ovat kytkeytyneet tiiviisti toisiinsa, ennen kaikkea ruuan maailmanhintoihin kohdistuneen finanssikeinottelun kautta. - - On selva a, ettei viimeaikaista volatiliteettia ta rkeiden elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnoissa voida selitta a kysynta - ja tarjontatekijo illa. 32 Monimutkaisten ja rjestelmien keskina isriippuvuuksia mallintavan New England Complex Systems Institute -tutkimuslaitoksen johtaja Yaneer Bar-Yam sanoo asian viela suoremmin: Markkinaspekulaatiolla on osuutensa maailman na lka ongelmassa. Nyt kun tiede on tehnyt asian selva ksi, keinottelua ei pita isi hyva k- sya. 33 Suuryhtiöiden käsissä Johdannaiskauppa ylipa a nsa on pitka lti keskittynyt suurille toimijoille. Ja ttipankit Goldman Sachs, JP Morgan, Bank of America, Citigroup ja Morgan Stanley olivat sopimusten arvolla mitattuna osapuolena 96 prosentissa Yhdysvaltain OTCjohdannaisista vuoden 2009 lopulla. Juuri ennen kaatumistaan syyskuussa 2008 Lehman Brothers oli osapuolena johdannaissopimuksessa. Samana vuonna, laman keskella, ne kirjasivat johdannaiskaupastaan va hinta a n 28 miljardin dollarin voitot. Myo s Euroopan johdannaismarkkinoita ovat hallinneet suurpankit, kuten Credit Suisse, Barclays, Deutsche Bank, HSBC, UBS ja Rabobank. 34 Tilanne on paljolti sama myo s perushyo dykejohdannaismarkkinoilla. 35 Suurpankit ansaitsevat johdannaisista muun muuassa va litta ma lla indeksirahastosijoituksia, tekema lla swappisopimuksia, tarjoamalla konsulttipalveluita ja lainoja, hallinnoimalla kauppapaikkoja ja indekseja seka ka yma lla johdannaiskauppaa omaan lukuunsa. 36 Tilannetta ja eri toimijoiden rooleja on entisesta a n sekoittanut ja sa a ntelya vaikeuttanut etta maatalousja tti Cargillin kaltaiset elintarvikkeiden reaalimarkkinoiden suurtoimijat ovat perustaneet finanssiyksiko ita ja alkaneet ka ytta a johdannaisia myo s rahoituskeinotteluun. Vastaavasti rahoitusmarkkinatoimijat sijoittavat nykya a n kasvavassa ma a rin myo s maahan ja muuhun elintarvikkeiden tuotantokapasiteettiin. Ta ma viime vuosina yleistynyt ilmio ha ma rta a varsinaisessa elintarvikebisneksessa toimivien ja spekulatiivisten rahoitusmarkkinatoimijoiden va lista rajaa, kasvattaa markkinoiden manipuloinnin mahdollisuutta ja vaikeuttaa tehokasta sa a ntelya. Sa a ntelyn perusajatus on, etta puhtaasti spekulatiivisiin rahoitustoimijoihin pa teva t eri sa a nno t kuin tuotannollisilta riskeilta suojautujiin. 37 Markkinoilla toimii myo s hyo dykkeisiin erikoistuneita hedgerahastoja. Niille on tyypillista la pina kyma tto mien OTC-kauppojen suosiminen seka riskeja kasvattavan velkavivun ja niin sanottujen aggressiivisten sijotusstrategioiden, esimerkiksi automatisoidun HFT-pikakaupan, hyo dynta minen. Hedgerahastojen sijoituksista ja edunsaajista on usein vaikea saada tietoa, mika lisa a markkinoiden epa varmuutta ja vaikeuttaa valvontaa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan hedgerahastot 32 Ghosh Keim Kerckhoffs ym Deutsche Bank ja monet muut hyödykemarkkinoiden keskeisistä toimijoista ovat vuoden 2012 aikana luopuneet elintarvikejohdannaiskaupasta osin tai kokonaan, etupäässä aiheen kriittisen käsittelyn myötä syntyneiden maineriskien vuoksi. 35 Scott Kerckhoffs ym Vander Stichele

12 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ ovat jopa ta rkein tekija perushyo dykejohdannaismarkkinoiden hintaheilahteluihin. 38 Maailman suurin johdannaispo rssiyhtio on yhdysvaltalainen CME Group, johon ovat sulautuneet aiemmin erikseen toimineet Chicago Mercantile Exchange (CME), Chicago Board of Trade (CBOT), New York Mercantile Exchange (NYMEX) ja Commodity Exchange (COMEX). CME Group omistaa myo s 90 prosenttia markkinakehitysta kuvaavista Dow Jones -indekseista, joihin monet sijoitustuotteet perustuvat. 39 Toinen suurtoimija syntyi joulukuussa 2012, kun InterContinental Exchange (ICE) osti eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia johdannaiskauppapaikkoja pyo ritta va n NYSE Euronextin. 40 Euroopan suurin hyo dykejohdannaispo rssi, NYSE Liffe, kokoaa yhteen Amsterdamin, Brysselin, Lissabonin, Lontoon ja Pariisin johdannaismarkkinat seka kauppojen va lityksessa ka ytetyn selvitysyhtio n NYSE Liffe Clearingin. NYSE Liffen kautta on mahdollisuus ka yda myo s OTC-kauppaa. 41 Keskeisin pohjoismainen johdannaisten ja po rssinoteerattujen sijoitustuotteiden (exchange traded product, ETP) markkinapaikka on ruotsalaisille, suomalaisille ja norjalaisille suunnattu Nordic Derivatives Exchange (NDX), jota pita a ylla ruotsalainen Nordic Growth Market -po rssi. NDX:n kautta on mahdollista spekuloida muun muassa vehna n, sokerin ja kahvin hinnanmuutoksilla johdannaisia ja velkavipua hyva ksika ytta en. Velkavipu kasvattaa voittoja ja tappioita suhteessa sijoitettuun rahama a ra a n, mika lisa a sijoituksen riskia 42. NDX tarjoaa elintarvikespekulaatioon korkean riskitason minifutuureja seka bullja bear-sertifikaatteja. Niissa ka yteta a n vipuvaikutusta, joka perustuu siihen, etta osa sijoitustuotteen arvosta on sijoittajan ottamaa lainaa. Ta llo in on mahdollista saada parempi tuotto kuin ka yta essa kauppaa suoraan kohde-etuudella. Vipuvaikutus toimii myo s toiseen suuntaan, eli spekulaation mennessa pieleen sijoittajan tappiot kertautuvat. 43 Suomessa esimerkiksi FIM, Handelsbanken, Sampo Pankki/Danske Bank ja Nordea on tarjonnut asiakkailleen aktiivisesti mahdollisuutta ka yda kauppaa NDX:n po rssilistatuilla tuotteilla. 38 Vander Stichele 2012; Bicchetti ja Maystre CME Groupin kotisivut osoitteessa 40 NYSE Kaupan on määrä astua voimaan vuoden 2013 loppupuolella. 41 NYSE Euronext. ( ). 42 Vander Stichele Nordic Derivate Exchange 2012,

13 Johdatus indeksi- ja ETF-rahastoihin Indeksit kuvaavat yleista markkinakehitysta. Esimerkiksi ruokaindeksi voi seurata ta rkeimpien maataloustuotteiden hintaa. Indeksit ja niihin perustuvat rahoitustuotteet ovat myo s valtavaa bisnesta. Indeksirahastot ovat rahastoja, jotka pyrkiva t seuraamaan mahdollisimman tarkasti jotakin indeksia. Ta ma voi tarkoittaa vaikka, etta tiettyyn hyo dykeindeksiin perustuva raaka-ainerahasto sijoittaa eri hyo dykkeisiin samassa suhteessa kuin niita on painotettu kyseisessa indeksissa. Indeksirahastot ovat olleet keskeinen tekija ruoka- ja muiden perushyo dykejohdannaisten kauppavolyymien nopeassa kasvussa, silla ne ovat tarjonneet helpon tavan osallistua hyo dykespekulaatioon ja hajauttaa riskia. Esimerkiksi institutionaaliset sijoittajat toimivat hyo dykemarkkinoilla paljolti erilaisten indekseihin kytkettyjen rahastojen kautta. Suurin osa indekseihin perustuvista hyo dykerahastoista pohjaa Dow Jones UBS tai S&P Goldman Sachs Commodity -indeksiin. ETF-rahasto (exchange traded fund) puolestaan on rahasto, jonka osuuksia voi ostaa ja myyda po rsseissa tavallisten osakkeiden tapaan. Sijoituskohteiden valinnasta ja rahaston hallinnasta vastaa rahastonhoitaja kuten rahastoissa yleensa. Po rssinoteerattujen rahastojen palkkio- ja hallintakulut ovat kuitenkin yleensa huomattavasti pienemma t kuin perinteisten rahastojen ja ne soveltuvat myo s yksityissijoittajille. Ensimma inen ETF-rahasto tuli markkinoille Yhdysvalloissa vuonna Viime vuosina niiden kasvu on ollut voimakasta. Ta lla hetkella erilaisia ETF-rahastoja on yli nelja tuhatta, Euroopassa kuutisensataa. Helsingin po rssin ainoa ETFrahasto on OMX25-osakeindeksia seuraava Seligsonin OMX Helsinki 25 - indeksiosuusrahasto. OMX Helsinki 25 on markkina-arvopainotettu indeksi, joka kuvaa Helsingin po rssin 25 vaihdetuimman osakkeen kurssikehitysta Helsingin po rssista kin lo ytyy tosin jo useita ETF:ien "sisartuotteita", kuten po rssilistattuja sertifikaatteja, jotka ovat ka yta nno ssa liikkeellelaskijan velkasitoumuksia (exchange traded notes, ETN). Esimerkiksi pohjoismaisen Nordic Derivatives Exchange -johdannaispo rssin kautta on mahdollista sijoittaa moniin po rssiva litteisiin sijoitustuotteisiin, mukaan lukien elintarvikejohdannaisiin. Suomessa toimivista pankeista NDX-po rssin ja senia ovat Danske Bank, FIM, Handelsbanken ja Nordea. ETF-rahastot seuraavat usein tiettya indeksia. Suurin osa indeksipohjaisista ETFrahastoista on passiivisia, mutta tarjolla on myo s aktiivisesti hallinnoituja po rssinoteerattuja rahastoja, joiden salkunhoitajat voivat esimerkiksi vaihtaa indeksin painotuksia tai koostumusta tai tehda swappisopimuksia muiden rahoitusmarkkinatoimijoiden kanssa. Perushyo dykkeisiin keskittyvia ETF:ia kutsutaan toisinaan nimella ETC (exchange traded commodities). ETF-rahastot sopivat esimerkiksi lyhyeen kaupanka yntiin tavallisia rahastoja paremmin, silla niiden osuuksia voi myyda ja ostaa koko po rssipa iva n ajan. Po rssiva litteisten hyo dykerahastojen on katsottu lisa nneen hintavaihteluita, spekulaatiomahdollisuuksia ja eri rahoitusmarkkinalohkojen keskina isriippuvuutta ja siten myo s ja rjestelma tason riskeja. La hteet: Dunsby ja Nelson 2010, Vander Stichele 2012, ja 13

14 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ Keinottelun hiipumisen merkkejä? Osa sijoittajista katsoo ruokajohdannaisbuumin kiihkeimma n vaiheen olevan jo takanapa in. Kun hyo dykesijoitusbuumi 2000-luvun alkuvuosina ka ynnistyi, markkinat olivat viela kehittyma tto ma t ja voitontekomahdollisuudet suuret. Nyt tilanne on tasoittunut, markkinat kypsyneet, tuotot kaventuneet ja riskien hajauttamishyo dyt supistuneet. Kuvaavaa on, etta useimmat ta ssa selvityksessa analysoidut perushyo dykerahastot ovat viime vuosina tuottaneet melko va ha n. Monet ovat olleet tappiollisia. Siina missa esimerkiksi Dow Jones UBS -indeksin arvo yli kaksinkertaistui vuosina , pysytteli se vuoden 2012 la hes tasaisena. S&P GSCI - hyo dykeindeksi tuotti vuoden 2008 suurten tappioiden ja lkeen voittoa , mutta kahtena viime vuonna sen kehitys on ollut la henna nollaa. Viiden vuoden tarkastelussa ensiksi mainittu indeksi on laskenut 25 ja ja lkimma inen 33 prosenttia. 44 Vertailun vuoksi esimerkiksi suuryritysten osakekehitysta seuraava S&P 500 -indeksi nousi viime vuoden aikana 15 prosenttia. 45 Lisa ksi hyo dykejohdannaismarkkinat na ytta isiva t nykya a n seuraavan enemma n rahoitusmarkkinoiden yleista kehitysta. Aiemmin niiden vetovoima perustui osin juuri siihen, etta voittoja oli mahdollista tehda silloin, kuin muut sijoituskohteet hiipuivat tai kun inflaatio oli korkea. 46 Viime aikoina edes monet innovatiiviset indeksituotteet tai monimutkaisiin tietokonealgoritmeihin ja millisekuntien nopeudella ka yta va a n automatisoituun HFT-kauppaan perustuvat rahoitusinstrumentit eiva t ole tahtoneet tuottaa kovin paljoa. Heikot tuotto-odotukset yhdistettyna voimistuneeseen arvosteluun raakaainekeinottelun haitallisista yhteiskunnallisista vaikutuksista ja tiukentuneeseen sa a ntelyyn ovat saaneet monet rahoituslaitokset luopumaan esimerkiksi elintarvikejohdannaiskaupasta kokonaan. Ta ha n ovat pa a tyneet muun muassa saksalaispankit DekaBank ja Landesbank Baden-Wu rttemburg, ita valtalainen Volksbanken seka Nordea, jolla ainoana ta ta selvitysta varten tutkituista suomalaistoimijoista on asiasta selkea periaatepa a to s. Nordea ei va lita elintarvikejohdannaisia yksityisasiakkailleen. 47 Brittipankki Barclays ja ranskalainen BNP Paribas ka a nsiva t kurssinsa helmikuussa Barclays ilmoitti lopettavansa spekulatiivisen maatalousjohdannaiskaupan osana maineen palauttamiseen ta hta a va a strategiauudistustaan. 48 Pa a to s on eritta in merkitta va, silla Barclays on ollut yksi suurimmista rahoitusmarkkinatoimijoista hyo dykejohdannaiskaupassa yhdysvaltalaispankkien Goldman Sachsin, Morgan Stanleyn ja JP Morganin ohella. 49 Toistaiseksi ei ole selva a, koskeeko pa a to s ainoastaan pankin omaan lukuunsa ka yma a kauppaa vai myo s sen asiakkailleen va litta mia tuotteita. Barclays ei kuitenkaan aio lopettaa spekulointia muilla perushyo dykkeilla, kuten esimerkiksi o ljylla, jonka hintakehitys vaikuttaa maataloushyo dykkeidenkin hintoihin. 50 BNP Paribas puolestaan lopetti uusien sijoitusten ottamisen kahteen rahastoonsa, joista toinen sisa lta a energiaja toinen ruokajohdannaisia. 51 Myo s jotkut institutionaaliset sijoittajat ovat arvioineet uudelleen perushyo dykesijoittamistaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain kookkaimpiin ela kerahastoihin lukeutuva Illinois Teachers' Retirement System pa a tti loppuvuodesta 2012 veta a kaikki 44 The Wall Street Journal Ks. ( ). 46 Finance Watch Reuters ; Financial Times The Guardian Scott Jenkins 2013; Ross Financial Times

15 sijoituksensa hyo dykemarkkinoilta. 52 Pa a to ksen taustalla vaikutti hyo dykemarkkinoiden voimakkaat hinnanvaihtelut. Samoin maan suurin ela kerahasto, Kalifornian julkisen sektorin tyo ntekijo iden ela kelaitos Calpers veti lokakuussa 2012 pois 55 prosenttia hyo dykeindeksisijoituksistaan ha vittya a n niissa edellisen viiden vuoden aikana kahdeksan prosenttia. Calpers oli aikoinaan ensimma isia hyo dykespekulaatioon la hteneita ela keyhtio ita. 53 Kaiken kaikkiaan raaka-aineindeksisijoitukset va heniva tkin miltei 10 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosien 2011 ja 2012 aikana. Viela vuonna 2010 sektori kasvoi 33 miljardilla dollarilla. Vuoden 2013 alussa hyo dykeindeksirahastosijoitusten kokonaisma a ra oli noin 133 miljardia dollaria, ja monet analyytikot ennakoivat laskusuunnan jatkuvan. 54 Saattaa kuitenkin olla liian varhaista pa a tella trendin kesta va n hamaan tulevaisuuteen. Pa invastaisiakin uutisia kuuluu: Deutsche Bank, joka Barclaysin ja ranskalaisen Socie te Ge ne ralen rinnalla on ollut yksi suurimmista eurooppalaisista rahoitustoimijoista hyo dykemarkkinoilla, ilmoitti tammikuussa 2013 aloittavansa maatalousjohdannaiskaupan uudelleen. 55 Deutsche Bank oli ensimma isten pankkien joukossa veta ytynyt elintarvikespekulaatiosta maaliskuussa Tuoretta linjanmuutostaan pankki perusteli sisa isella selvityksella a n, jonka mukaan maataloushyo dykkeisiin perustuvien rahoitustuotteiden vaikutuksista ruuan hinnan nousuun tai suuriin hintavaihteluihin, ko yhien maiden ruokaturvallisuuden heikkenemisesta puhumattakaan, on va ha n todisteita. Deutsche Bankin la hdeviitteita vailla oleva linjaus nojaa niin sanottuun tehokkaiden markkinoiden oletukseen, joka empiiristen tutkimusten valossa vastaa huonosti hyo dykemarkkinoiden toimintaa (ks. luku 2). 56 Muunkinlaista liiketta toiseen suuntaan on. Monet Cargillin kaltaiset suuret maataloustuotteiden tuottajat tai ka ytta ja t ovat alkaneet ka yda johdannaisilla myo s spekulatiivista rahoituskauppaa riskeilta suojautumisen rinnalla. Ja lokakuussa 2012 johtava pa a omasijoitusyhtio Carlyle alkoi tarjota asiakkailleen mahdollisuutta hyo dykekeinotteluun ostettuaan yli kahden miljardin dollarin perushyo dykesijoituksia pyo ritta va n Vermillion Asset Management - hedgerahaston. 57 Kiinnostavaa on myo s, etta kaiken kannattamattomuuspuheen keskella investointipankki Goldman Sachsin arvioidaan ansainneen maataloushyo dykespekulaatiolla noin 400 miljoonaa dollaria vuonna Valtaosa tuloista muodostui palkkioista, joita pankki laskutti hyo dykerahastoihinsa sijoittavilta ela keyhtio ilta, vakuutusfirmoilta ja yksityissijoittajilta. 58 Myo s Barclaysin arvioidaan tehneen ruokaspekulaatiolla samansuuruisen voiton vuonna Suomalaispankkien ja eläkeyhtiöiden hyödykesijoittaminen Ta ssa luvussa tarkastellaan 13 johtavan suomalaisen rahoituslaitoksen ja institutionaalisen sijoittajan roolia perushyo dykemarkkinoilla. Pa a mielenkiinto kohdistuu globaalin ruokaturvan kannalta ongelmalliseen maataloushyo dykkeiden spe- 52 Financial Times The Wall Street Journal The Wall Street Journal Der Spiegel Deutsche Bank 2013; Suppan Reuters The Independent World Development Movement

16 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ kulatiiviseen kauppaan, mutta tarkastelussa ovat myo s muut perushyo dykkeet. Ta ma johtuu etupa a ssa siita, etta usein eriteltya tietoa pelkista elintarvikejohdannaisista ei ole saatavilla. Lisa ksi maatalous- ja muiden hyo dykkeiden, etenkin o ljyn, hintakehityksen va lilla on yha vahvempi kytko s muun muassa eri hyo dykelajeja yhteen niputtavien rahastojen vuoksi ja eri hyo dykemarkkinoilla vaikuttavat paljolti samat mekanismit. Tiedot on kera tty yrityksille lokakuussa 2012 la hetetylla kyselylla (ks. liite 1) seka vuosikertomuksia, tilinpa a to ksia ja muita julkisia tietoja tutkimalla. Kysely on muokattu Euroopan Maan ysta vien tammikuussa 2012 julkaisemassa selvityksessa ka ytetysta kysymyspatterista. 60 Kysymyksenasettelun pienista eroista huolimatta tuloksemme ovat vertailukelpoisia tuon aiemmin selvityksen tulosten kanssa. Ela ke-fennia, FIM, Ilmarinen, Nordea, OP-Pohjola ja Tapiola vastasivat kyselyyn. Yksika a n vastanneista yrityksista ei antanut lukuja hyo dykejohdannaiskauppansa volyymista. Jotkut ilmoittivat toiminnan olevan eritta in va ha ista. Mika a n yhtio ei pita nyt kyseista omaisuuslajia sijoitustoimintansa kannalta kovin keskeisena. Aktia, Evli Pankki, Handelsbanken, Keva, Mandatum Life, Sampo Pankki/Danske Bank ja Varma kielta ytyiva t osallistumasta selvitykseen. Niiden osalta analyysi perustuu ainoastaan julkisiin aineistoihin. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet Kaikki ta ssa selvityksessa mukana olevat pankit ja vakuutusyhtio t ovat sitoutuneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Maailmanlaajuisesti periaatteet on hyva ksynyt yli rahoituslaitosta. YK:n periaatteet ovat varsin yleisia, eiva tka ne ota kantaa yksitta isten sijoitustuotteiden eettisyyteen. Periaatteisia koskevia raportointiohjeita pa iviteta a n vuoden 2013 aikana. Allekirjoittaneet yhtio t sitoutuvat - liitta ma a n ympa risto - ja sosiaaliseen vastuuseen seka hyva a n hallintotapaan liittyva t na ko kohdat osaksi sijoitustutkimuksia ja pa a to ksentekoa, - toimimaan aktiivisena omistajana ja soveltamaan ympa risto - ja sosiaaliseen vastuuseen seka hyva a n hallintotapaan liittyvia na ko kohtia omistajaka yta n- to ihinsa, - edista ma a n sijoituskohteidensa asianmukaista raportointia sosiaaliseen ja ympa risto vastuuseen seka hyva a n hallintotapaan liittyen, - edista ma a n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden hyva ksymista ja ka ytto o nottoa sijoitusalalla, - tekema a n yhteistyo ta muiden sijoittajien kanssa edista a kseen vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ka ytto o nottoa seka - raportoimaan toimistaan ja tyo nsa edistymisesta vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ka ytto o notossa. La hde: United Nations-backed Principles for Responsible Investment Initiative (UNPRI) -verkoston kotisivut osoitteessa 60 Friends of the Earth Europe

17 OP-Pohjola Pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalveluita tarjoava OP-Pohjola-ryhma on Suomen suurin finanssikonserni. Ryhma n muodostavat noin 200 itsena ista osuuspankkia seka niiden omistama keskusyhteiso OP-Pohjola-osuuskunta tyta r- ja la hiyhteiso ineen. Tyta ryhtio ta ovat muun muassa osakeyhtio muotoiset Pohjola Pankki, pa a kaupunkiseudulla toimiva Helsingin OP Pankki, OP Henkivakuutus, OP- Rahastoyhtio seka OP-Ela kekassa ja OP-Ela kesa a tio. Vuoden 2011 lopussa OP-Rahastoyhtio n hallinnoimat rahastopa a omat olivat 11,5 miljardia euroa, mika merkitsi 21 prosentin laskua edellisvuodesta. Pa a omilla mitattuna OP-Rahastoyhtio oli Suomen toiseksi suurin rahastoyhtio 20,7 prosentin markkinaosuudella. 61 Pa a osaa OP-sijoitusrahastojen salkuista hoitaa Pohjola Varainhoito Oy, joka on yhtio n mukaan markkinajohtaja instituutioiden varainhoidossa Suomessa. Joidenkin rahastojen hallinnointi on ulkoistettu kansainva lisille yhteistyo kumppaneille. OP-sijoitusrahastot tarjoavat oman tuotevalikoimansa lisa ksi esimerkiksi J.P. Morgan Asset Managementin ja Fidelity Worldwide Investmentsin rahastoja. 62 OP-Pohjolan ilmoituksen mukaan Pohjola Varainhoito hallinnoi kolmea OP- Rahastoyhtio n rahastoa, jotka hyo dynta va t aktiivisesti raakaainejohdannaissijoituksia. Kyseiset rahastot ovat OP-Raaka-aine - erikoissijoitusrahasto, OP-Absoluuttinen Salkku -erikoissijoitusrahasto seka OP-Equity Hedge -erikoissijoitusrahasto. Kaksi ja lkimma ista ovat niin sanottuja hedgerahastoja. 63 Kaikki kolme ovat aktiivisia rahastoja, mika tarkoittaa, etta niiden salkunhoitaja voi hyo dynta a eri raaka-aineinstrumentteja (ta ma erotuksena esimerkiksi passiivisiin indeksirahastoihin, jotka noudattavat seuraamansa indeksin allokaatiota). Ka yta nno ssa rahastot toimivat futuurimarkkinoilla. OP-Pohjolan mukaan futuurit ovat kustannustehokkain tapa hyo dynta a hyo dykemarkkinoiden liikkeita. 64 Vuodesta 2004 toiminut OP-Raaka-aine-rahasto sijoittaa ainoastaan perushyo dykkeisiin, etupa a ssa johdannaisten avulla. Rahaston vertailuindeksi on Dow Jones AIG Commodity Euro Hedged Total Return Index. Helmikuussa 2012 raaka-ainerahaston koko oli 58 miljoonaa euroa. Varoista reilut 14 prosenttia eli noin kahdeksan miljoonaa oli kiinni maatalousjohdannaisissa. Rahaston tuotot ovat vaihdelleet viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2008 arvonkehitys oli yli 50 prosenttia miinuksella, ja tappiota tuli myo s Vuosina 2009 ja 2010 sen sijaan rahasto tuotti voittoa, kuten myo s 2012, jolloin monet vastaavat hyo dykerahastot ja myo s Dow Jones AIG -vertailuindeksi olivat pakkasella. 65 OP-Absoluuttinen Salkku ja OP-Equity Hedge -rahastojen strategiavalikoimassa raaka-aineilla sen sijaan on yhtio n mukaan vain pieni merkitys. 66 OP-Equity Hedge -rahasto on perustettu vasta helmikuussa 2012, joten sen tiedot eiva t ka yneet ilmi viela vuoden 2011 vuosikertomuksesta. 61 OP-Pohjola 2012a, OP-Pohjolan kotisivujen varallisuuden hoitoa koskeva sivu ( ). 63 OP-Pohjolan brändeistä ja yhteiskuntavastuusta vastaavan johtajan Stina Suomisen sähköpostiviesti Sama kuin yllä. 65 OP-raaka-aine -rahaston tiedot OP-Pohjolan kotisivuilla 66 OP-Pohjolan brändeistä ja yhteiskuntavastuusta vastaavan johtajan Stina Suomisen sähköpostiviesti

18 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ Myo s monet muut OP-rahastot voivat sa a nto jensa puolesta sijoittaa varojaan hyo dykemarkkinoille, mutta ne eiva t pankin mukaan ole olleet aktiivisia na illa markkinoilla. 67 OP-sijoitusrahastojen tilinpa a to ksesta ka y ilmi, etta esimerkiksi OP-Horisontti-rahastoilla oli vuoden 2011 lopussa yhteensa reilun 2,5 miljoonan sijoitukset OP-Raaka-aine-rahastossa. 68 Ta ssa mainittujen rahastojen varat ovat yhteensa noin 160 miljoonaa euroa. 69 Na iden rahastojen lisa ksi Pohjola Privaten asiakassalkkujen hoidossa voidaan ka ytta a erilaisia ETF-rahastosijoituksia (ks. laatikko sivulla 13), joiden kohdeetuutena on raaka-aineita. Pohjola Pankki puolestaan va litta a muun muassa vehna - ja sokerijohdannaisia asiakkailleen. Tuotevalikoimaan kuuluu esimerkiksi Pohjola Agri-Obligaatioita, jotka on kytketty S&P GSCI -elintarvikeindekseihin. 70 Pohjola Varainhoidon kaikki hallinnoitavat asiakasvarat ovat noin 31 miljardia euroa. Vaikka raaka-ainerahastojen osuus hoidettavista varoista on verrattain pieni, ovat ne OP-Pohjolan mukaan ta rkea osa yhtio n tuotetarjontaa. 71 Vuoden 2011 tilinpa a to stietojen perusteella mukaan OP-Pohjola-konsernin omaan lukuunsa ka yma n hyo dykejohdannaiskaupan volyymi olisi joitakin kymmenia miljoonia euroja. 72 Yhtio painottaa, ettei se hyo dykesijoitustensa va ha isen mittakaavan vuoksi voi vaikuttaa milla a n tavoin yksitta isten raakaainetuotteiden hintoihin, hyo dyketuotantoon tai ruokaturvaan lyhyella tai pitka lla aikava lilla. 73 Handelsbanken Vuonna 1871 perustettu Handelsbanken on pohjoismainen yleispankki, jolla on toimintaa yli 20 maassa. Handelsbankenin pa a konttori on Ruotsissa. Suomessa se on toiminut vuodesta 1985 asti. Handelsbanken-konserni hallinnoi 16 miljardin euron sijoitusvarallisuutta, joka on hajautettu noin sataan rahastoon. Handelsbanken ei osallistunut kyselyyn. Usean tiedustelun ja lkeen pankki ilmoitti, ettei se na hnyt kyselya oman toimintansa kannalta aiheelliseksi. 74 Handelsbanken Pankki toimii aktiivisesti elintarvike- ja muilla hyo dykemarkkinoilla ja mainostaa tarjoavansa laajan valikoiman eri sijoitusvaihtoehtoja erisuuruisilla riskeilla. Valittavissa on esimerkiksi matalan riskin raakaaineobligaatiota, yksitta isen raaka-aineen hintaspekulaatioon tarkoitettuja bullja bear-sertifikaatteja seka pankin omiin raaka-aineindekseihin perustuvia rahastoja. 75 Sijoituskielella bull-etuliite viittaa siihen, etta hintojen arvioidaan nousevan, bear puolestaan odotukseen arvon laskusta. Handelsbanken kertoo kotisivuillaan seuraavansa keskustelua perushyo dykkeiden rahoitusmarkkinakaupan vaikutuksista markkinahintojen hintaheilahteluihin ja ko yhien ihmisten asemaan. Pankin na kemys on, etta hyo dykekauppa paran- 67 Sama kuin yllä. 68 OP-Pohjola 2012a. 69 Sama kuin yllä. 70 Ks. esim. Pohjola Agri-Obligaatio III/ OP-Pohjolan brändeistä ja yhteiskuntavastuusta vastaavan johtajan Stina Suomisen sähköpostiviesti OP-Pohjola 2012b. 73 OP-Pohjolan brändeistä ja yhteiskuntavastuusta vastaavan johtajan Stina Suomisen sähköpostiviesti Handelsbankenin viestintäjohtajan Camilla Sågbomin sähköpostiviesti, lähetetty Handelsbankenin raaka-ainesijoituksista osoitteessa ( ). 18

19 taa markkinoiden toimintaa ja va henta a hinnanmuutoksia riippumatta siita, onko kyseessa riskeilta suojautuminen vai spekulointi. 76 Sijoittajille Handelsbanken mainostaa hyo dykesijoituksia silla, etta hajauttamalla varallisuutta korkoinstrumenttien ja osakkeiden ulkopuolelle salkun kokonaisriski pienenee ja etta hyo dykkeet ovat ainoa omaisuuslaji, jonka arvo kasvaa inflaation kiihtyessa. 77 Yksi Handelsbankenin asiakkailleen tarjoava hyo dykejohdannainen on tammikuussa 2012 listattu raaka-ainesertifikaatti ELINTARV H, joka on voimassa 20 vuotta. Sertifikaatteja on laskettu liikkeelle 50 miljoonaa. Helmikuun 2013 puoliva lissa yksitta isen sertifikaatin hinta oli reilut 10 euroa. 78 Sertifikaatin arvo perustuu pankin omaan ruuan hintakehitysta seuraavaan SHB Food -indeksiin. Indeksin arvon laskee Handelsbanken Capital Markets tai sen palveluntarjoaja yhdeksa n elintarvikesektorille ta rkea n raaka-aineen hintaindeksien perusteella. SHB Food on niin sanottu excess return -indeksi, mika tarkoittaa, etta se kuvaa kunkin elintarvikkeen jatkuvasti uusittavan termiiniposition tuottoa. 79 Handelsbankenin ruokaindeksin tarkasta koostumuksesta ei ole selvyytta, mutta esimerkiksi maissisijoitukset on kytketty Chicagossa sijaitsevan CMEjohdannaispo rssin maissitermiinien arvonkehitykseen. Elintarvikkeita voi sisa ltya myo s Handelsbankenin Commodity (A) -rahastoon. Reilun 200 miljoonan euron varallisuutta hallinnoiva rahasto seuraa pankin omaa, noin 15 raaka-aineesta koostuvaa raaka-aine-indeksia. Suurin painoarvo indeksissa on o ljylla, sa hko lla, kuparilla, alumiinilla ja kullalla. Rahaston sa ilytysyhteiso on suurpankki J.P. Morganin luxemburgilainen tyta ryhtio. 80 Myo s Handelsbankenin rahastoyhtio Handelsbanken Funds on rekistero ity Luxemburgiin. Handelsbanken on pohjoismaisen Nordic Derivates Exchange -po rssin ja sen ja tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden ostaa ja myyda elintarvikejohdannaisia myo s sita kautta. Mandatum Life Sampo-konserniin kuuluva Mandatum Life kielta ytyi osallistumasta selvitykseemme. Mandatum ilmoitti kyselyn ka sitteleva n sellaisia tietoja, joita yhtio ei halua julkisuuteen. 81 Mandatum tarjoaa asiakkailleen varainhoitoon, sijoittamiseen, sa a sta miseen, palkitsemiseen ja henkilo riskivakuutuksiin liittyvia palveluita. Mandatumilla on Virossa toimiva tyta ryhtio seka sivukonttorit Latviassa ja Liettuassa. 82 Sampokonsernin suurin omistaja on valtion sijoitusyhtio Solidium reilun 14 prosentin 76 Handelsbankenin kotisivujen raaka-ainejohdannaisia koskeva osio osoitteessa ( ) 77 Sama kuin edellinen. 78 Elintarvikesertifikaatin ajantasaiset tiedot löytyvät osoitteesta (sivulla vierailtu viimeksi ). 79 Handelsbankenin ELINTARV H -raaka-ainesertifikaatin Lopulliset ehdot, päivätty ( ). 80 Rahaston avaintietoesite, ( ). 81 Mandatum Lifen markkinointi- ja viestintäjohtajan Niina Riihelän sähköpostiviestit ja ( ). 19

20 PURJE KEINOTTELIJA RUOKAPÖYDÄSSÄ osuudella. Suurimpien omistajien joukossa ovat myo s Varma, Ilmarinen, Nordea, Valtion ela kerahasto, Keva, Ela ke-fennia seka OP-Pohjolan sijoitusrahastoja. 83 Mandatumin pa ivitta isista sijoituspa a to ksista vastaa Sampo Oyj Mandatumin sijoitussuunnitelman pohjalta. 84 Mandatumin sijoitusomaisuus vuoden 2011 lopulla oli yhteensa 5,4 miljardia euroa, mista viisi prosenttia oli kiinni riskirahastoissa. Na ihin lukeutuvat myo s hyo dykesijoitukset. 85 Sammon vuosikertomuksen mukaan Mandatumilla oli vuoden 2011 lopulla hyo dykesijoituksissa 11 miljoonaa ja po rssiva litteisissa ETF-rahastoissa 273 miljoonaa euroa, mista osa saattaa tarkoittaa hyo dykesijoituksia, mutta vuoden 2012 lopulla Sampo-konsernilla ei ollut sijoituksia hyo dykemarkkinoilla. 86 Sampo-konsernissa kaikki johdannaissopimukset luokitellaan kaupanka yntitarkoituksessa pidetta viin ja riskeilta suojaaviin sopimuksiin. Ensiksi mainitut ovat puhtaasti spekulatiivisia. Vuoden 2011 lopulla Mandatumin kaupanka yntitarkoituksessa pidetta vien johdannaissopimusten arvo oli yhteensa miljoonaa euroa ja vuonna miljoonaa. 87 Tilinpa a to ksen mukaan Mandatumilla oli tuolloin myo s esimerkiksi 11 miljoonaa euroa Deutsche Bankin DB Commodity Index Tracking Fund -rahastossa, joka sijoittaa 14:a a n eniten vaihdettuun perushyo dykkeeseen, muun muassa maisiin, vehna a n, soijaan ja sokeriin. Elintarvikkeiden painoarvo rahaston sijoituksista on 5,6 prosenttia, erilaisten o ljytuotteiden yhteensa 49,5 prosenttia. Rahasto vertautuu S&P:n ja Dow Jonesin hyo dykeindekseihin seka S&P 500 -indeksiin. 88 Mandatumin ruokarahasto Mandatumilla on myo s oma asiakkaille tarjottava ruokasijoitustuote, vuoden 2009 alussa lanseerattu ML Ruoka -rahasto, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti seka reaali- etta johdannaismarkkinoille. 89 Syyskuun 2013 lopussa ML Ruoka -rahaston arvo oli 114 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 rahasto tuotti reilut kuusi prosenttia tappiota, mutta aiempina vuosina se on ollut pa a sa a nto isesti voitollinen. Rahasto voi ottaa seka pitkia etta lyhyita positiota siis veikata hintojen laskevan tai nousevan. Loppuvuoden 2012 ja alkuvuoden 2013 tietojen perusteella rahasto suosii pitkia positioita, joilla on todettu olevan markkinahintoja nostava vaikutus. Rahaston suurimpien sijoitusten joukossa on ollut muun muassa maissi, vehna - ja soijajohdannaisia. 90 Sampo Pankki / Danske Bank Sampo Pankki kielta ytyi osallistumasta selvitykseemme. Yhtio ei lukuisista tiedusteluista huolimatta halunnut perustella pa a to sta a n. 91 Sampo Pankki vaihtoi nimensa Danske Bankiksi 15. marraskuuta 2012 muiden tanskalaisen emoyhtio n ulkomaisten tyta ryhtio iden tavoin. Nimenvaihdoksen ja lkeenkin Suomen Danske Bank sa ilyy itsena isena tyta ryhtio na, jolla on yli 1,1 miljoonaa henkilo -, yhteiso - ja yritysasiakasta. Va hitta ispankkitoiminnan lisa ksi 83 Sampo Sampo Sampo Sampo 2012, 90; Sampo 2012, Sampo 2012a, 175; Sampo 2013, Sampo 2012a, Mandatum Life 2013a. 90 Mandatum Life 2013b. 91 Sampo Pankin viestintäassistentti Irja Kukkola ilmoitti yhtiön päätöksestä olla osallistumatta selvitykseen sähköpostitse Yhtiö ei vastannut jatkotiedusteluihimme päätöksen syistä. 20