Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti

Transkriptio

1 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Osayleiskaavaehdotus nähtävillä oloajankohta VASTINERAPORTTI Yhteenvedot viranomaisten antamista lausunnoista VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET 1) Varsinais-Suomen ELY-keskus, VARELY/94/07.01/2014 Varsinais-Suomen ELY keskuksen kannanotto Maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet edellyttävät, että alueidenkäytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen. Vastaavasti maakunnallisesti merkittävät maakuntakaavan mukaiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekohteet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualuetta lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Yyteri 20 km pohjoiseen ja Köyliönjärven kulttuurimaisemat noin 33 km kaakkoon suunnittelualueesta. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Luvianlahden kulttuurimaisema (noin 2 km koilliseen voimalapaikoista), Vuojoki-Linnamaan kulttuurimaisema (noin 6 km etelään) ja Eurajoen kulttuurimaisema (noin 8 km kaakkoon). Meneillään olevassa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnissa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi Leistilän aukean viljelymaisemaa (noin 17 km itään voimalapaikoista), Kokemäenjoki-laakson kulttuurimaisemaa (noin 19 km itään) ja Eura-Kiukainen kulttuurimaisemaa (noin 22 km kaakkoon). Lisäksi inventoinnissa on esitetty maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Luvianlahden (noin 2 km pohjoiseen/koilliseen), Vuojoki-Linnamaan (noin 7 km etelään), Eurajoen (noin 9 km kaakkoon), Lattomeren (noin 13 km koilliseen voimalapaikoista), Leistilänjärven (noin 13 km koilliseen) ja Panelian(noin 17 km kaakkoon) kulttuurimaisemia. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ovat Peränkylä noin 2 km koilliseen, Luvian kirkonkylä noin 6 km pohjoiseen, Irjanteen kylä noin 8,8 km kaakkoon, Vuojoen kartano noin 9 km etelään ja Luvian saariston kalastajatilat noin 10 km luoteeseen suunnittelualueesta. Lähimmät maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) ovat lisäksi Lemlahden kylä ja kulttuurimaisema noin 0,7 km luoteeseen, Luvianlahden kulttuurimaisema noin 2 km koilliseen ja Vuojoen kulttuurimaisema noin 6,7 km etelään suunnittelualueesta. Eurajoen puolelle sijoittuu kaksi maakuntakaavassa kohdemerkinnällä osoitettua maakunnallisesti merkittävää kalastajatilojen ryhmää (kh ja kh ). Luonnosvaiheen maisemaselvitystä on täydennetty kalastajatiloihin ja Pinkjärvelle kohdistuvien vaikutus- 1(26)

2 ten arvioinnilla. Luonnosvaiheen laajakulmakuvien lisäksi Uusia kuvasovitteita on tehty mm. Pinkjärveltä jolloin kamerassa on käytetty 55 mm objektiivia, joka paremmin vastaa ihmissilmän havainnointia. Selostuksen esitetyn arvioinnin mukaan katvealueiden runsauden, näkymälinjojen suuntautumisen ja tuulivoimalarakenteiden osittaisen näkyvyyden vuoksi visuaalisen vaikutuksen ei arvioida muodostuvan hallitsevaksi lähimmällä kulttuuriympäristökohteella Lemlahden kylällä. Muiden kulttuuriympäristö- ja maisemakohteiden osalta vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, ei hallitseviksi tai niitä ei ole. Pinkjärven osalta todetaan, että voimalat sijoittuvat järven läntisen pään taustalle yhtenäisenä ryhmänä, joka vähentää maisemakuvan luontovaltaisuutta ja erämaisuuden kokemusta. Lentoestevalot vaikuttavat eniten pimeällä sulan veden aikana heijastuessaan vesipeilistä. ELY keskus katsoo edelleen, että vaikutukset lähietäisyydellä sijaitsevaan Lemlahden kylään nähden saattavat muodostua merkittäviksi suojapuuston peitevaikutuksen poistuessa. Jatkossa suunnittelualueen laajennuksella ja suojapuuston säilyttämistä edellyttävän kaavamääräyksen lisäyksellä olisi mahdollista varmistua, että vaikutukset jäävät tuulipuiston toteutuessa kaavaselostuksessa arvioidulle tasolle. Kaava-aluetta on laajennettu Lemlahden kylän suuntaan ja kaavamääräyksiin lisätty maininnat suojapuuston säilyttämisestä ja hoidosta. Paikallisten asukkaiden ja loma-asukkaiden kannalta vaikutukset Pinkjärven maisemaan voidaan kokea suuriksi. Pinkjärvi on Natura 2000 alue, mutta ei valta- tai maakunnallisesti merkittävä maisema- tai kulttuuriympäristökohde. Vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden maisemaa muuttavasta kokonaisuudesta, eikä niitä voitane merkittävästi lieventää yksittäisiä voimalapaikkoja poistamalla. Osa havainnekuvakoosteen luettelon mukaisista kuvista puuttuu raportista. Kaikki kuvauspaikkakartalle merkityt kuvat olisi hyvä täydentää koosteeseen ja kaava- asiakirjoihin. Raporttia havainnekuvista on täydennetty hämäränajan valokuvasovitteella ja kuvauspaikkakartasta on poistettu ylimääräiset kuvauspisteet. Melu- ja välkevaikutukset Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,1 km voimaloista luoteeseen Tuomossa. Kahden kilometrin vyöhykkeen sisäpuolelle sijoittuvat pienet Lemlahden ja Pohirannankulman kylät. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Viikissä ja meren rantavyöhykkeelle. Lähimmän merenrannan (Santalahdensalmi) loma-asutuksen etäisyys lähimmästä voimalasta on noin 1,7 km. Loma-asutusta on myös itäpuolella Pinkjärven Luvian kunnan puoleisilla rannoilla, lähimmillään 2,3 km etäisyydellä voimalasta. Melu- ja välkemallinnukset on tehty Vestas V voimalalle, jonka roottorin halkaisija on 126,0 metriä, napakorkeus 147 metriä ja teho 3,3 MW ja äänilähtötaso 107,5 db(a). Melu Suunnittelussa on sovellettu asianmukaisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (4/2012) tuulivoimaloiden ulkomelutason suunnitteluohjearvoja, jotka ovat asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db, ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelu- 2 (26)

3 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti alueilla päivällä 40 db ja yöllä 35 db. Pienitaajuisen sisämelun mallinnustuloksia verrataan asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) asuntojen sisätilojen suunnitteluohjearvoihin (annettu terssikaistoittain välille 20 Hz 200 Hz). Melumallinnus on tehty Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin ja ISO-9213 standardin mukaisilla laskentaparametreilla WindPro melulaskentaohjelmalla. Mallinnuksessa on käytetty ympäristölupavaihemenettelyn mukaista tarkempaa Nord2000 laskentamallia, vaikka selvitys on laadittu kaavoitusta varten. Nord 2000 huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet sekä säätiedot. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnustulosten mukaan suunnitteluohjearvot asuinrakennuksille (40 db) eivät ylity. 35 db:n meluvyöhykkeellä sijaitsee kaksi kartalla (s. 30) vapaaajan rakennukseksi merkittyä rakennusta. Selostuksen mukaan rakennukset ovat Luvian kunnan rekisteritiedoissa kuitenkin vakituisia asuntoja. ELY-keskus toteaa, että melumallinnus on tehty ja raportoitu ohjeen 2/2014 mukaisesti, vaikkakin tarkemmalla laskentamallilla kuin kaavoituksessa edellytetään. Suunnitteluohjearvot eivät ylity, jos yli 35 db:n meluvyöhykkeellä ei ole loma-asuntoja. Myöskään pienitaajuisen sisämelun ohjearvot eivät ylity. Mikäli voimalatyyppi vielä vaihtuu, tulee melumallinnukset päivittää rakennuslupavaiheessa. Osayleiskaava-alueen rajausperusteena on vähintään voimaloiden 1,5 kertainen etäisyys. ELY -keskus katsoo edelleen, että kaava-alueen rajauksen tulee ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Näin ollen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 db:n melualue. Nyt rajaus ei kata kokonaan edes 45 ja 40 db:n melualuetta. Selostuksessa olisi hyvä esittää kaava-alueen rajaus ja meluvyöhykkeet samalla kartalla. Myös maisemavaikutusten hallinnan (metsänkäsittely/peitevaikutus) kannalta suunnittelualueen laajentaminen on perusteltua. Kaava-aluetta on laajennettu Lemlahden kylän suuntaan ja kaavamääräyksiin lisätty maininnat suojapuuston säilyttämisestä ja hoidosta. ELY-keskus suosittelee, että jatkosuunnittelussa ja seurannassa edelleen huomioidaan tuulivoimaloiden melun mallintamiseen, tuulivoimaloiden melupäästön todentamiseen mittaamalla ja tuulivoimaloiden melutason mittaamiseen altistuvassa kohteessa liittyvät ympäristöhallinnon ohjeet 2/2014, 3/2014 ja 4/2014. Lausuntokierroksella olevassa valtioneuvoston asetusluonnoksessa ( ) esitetään, että melupäästön takuuarvon perusteella määritelty tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja seuraavasti: pysyvä asutus ja vapaa-ajan asutus päivällä45 db ja yöllä 40 db. Asetus ei kuitenkaan ole vielä voimassa eikä sitä muutoinkaan esitetä sovellettavaksi kaavaan, joka asetuksen voimaan tullessa on ollut tai on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavaehdotuksena julkisesti nähtävillä tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen lupa-asiaan, joka on vireillä. 3(26)

4 Varjostus- ja välkevaikutukset Selostuksessa on sovellettu asianmukaisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (2012) suositusta käyttää muiden maiden välkevaikutusrajoja. Esimerkiksi Saksassa raja-arvot laskennallisille maksimitilanteille ilman auringonpaisteaikojen huomioonottamista ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä ja ns. todellisessa tilanteessa 8 välketuntia vuodessa. Ruotsissa sovelletaan todellisen tilanteen raja-arvona enintään 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. WindPro-ohjelman SHADOW-modulilla tehdyn ns. todellisen tilanteen mallinnuksen mukaan varjot voivat pisimmillään ulottua noin 2 km etäisyydelle voimaloista. Vastaava kahdeksan varjotuntia vuodessa raja kulkee 1,4 1,5 km etäisyydellä voimaloista. Vilkuntatuntimäärät jäävät lähimpien kiinteistöjen kohdalla alle seitsemään tuntiin vuodessa. ELY-keskus toteaa, että suositukset eivät ylity. Mallinnuksen lähtöoletuksia on kuvattu riittävästi. Tarkemmat mallinnustulokset lähimmille asuin- ja vapaaajanrakennuksille olisi hyvä esittää erillisraporttina, jotta asukkaat saavat tiedon varjostusvaikutuksen ajallisesta kohdentumisesta. Yhteisvaikutukset Tarkemmat mallinnustulokset on esitetty tarkistetussa välkemallinnusraportissa. Tarvittaessa hankevastaava voi toimittaa varjostusvaikutusten ajallisesta kohdentumisesta kiinteistökohtaisia tietoja niitä haluaville kiinteistönomistajille. Lähimmät rakennetut tuulivoimalat ovat Eurajoen Olkiluodossa noin 10 km:n ja Porin Reposaaressa, Tahkoluodossa ja Peittoossa noin 30 km:n etäisyydellä. Suunnittelualuetta lähimmät ELY-keskuksen tiedossa olevat tuulivoimahankkeet sijaitsevat Luvian/Porin Oosinselällä (noin 9 km pohjoiseen, 33 tuulivoimalaa, osayleiskaavasta valitettu), Porin Jakkuvärkissä (noin 16 km pohjoiseen, 8 tuulivoimalaa, osayleiskaava ehdotusvaiheessa). Suunnittelualuetta lähimmät vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueet ovat Oosinselkä (nro 13, Pori, Luvia) noin 9 km:n, Jakkuvärkki (nro 12, Jakkuvärkki, Pori) noin 16 km:n sekä Linnunmäki (nro 14, Harjavalta, Nakkila) noin 27 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta. Selostuksessa muista hankkeista on esitetty Oosinselkä ja Jakkuvärkki. Yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu eikä noin 30 km:n säteelle Lemlahdesta sijoittuvia rakennettuja ja suunniteltuja tuulivoimaloita esitetty kartalla. ELY-keskus toteaa, että yhteisvaikutuksia voi syntyä etäisyydet huomioiden lähinnä maisema- ja linnustovaikutusten osalta. Niitä olisi tärkeä arvioida vähintäänkin hyödyntämällä Satakunnan vaihemaakuntakaavan aineistoja. Pohjanlahden rannikkovyöhykkeelle sijoittuvilla tuulivoimahankkeilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lintujen muutolle ja myös pesimälinnustoon. Kaavaselostukseen on lisätty luku 9. Yhteisvaikutukset, jossa käsitellään Lemlahden lähialueille sijoittuvien tuulivoimahankkeiden mahdollisia yhteisvaikutuksia maisemaan ja linnustoon. Yhteisvaikutusten tarkastelussa on noudatettu periaatetta, että myöhemmin alkaneella hankkeella on yhteisvaikutusten selvittämisvelvollisuus. Seuranta Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat monitahoiset. Ne koostuvat luontoon ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista, melusta, varjostuksesta sekä näiden tekijöiden aiheuttamasta asuin- ja elinympäristön viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin kautta pyritään sellaiseen kaavaratkaisuun, ettei ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia 4 (26)

5 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti syntyisi. Suunnitteluvaiheen arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta ja todelliset vaikutukset ilmenevät vasta kaavan toteutumisen myötä. Epävarmuutta lisäävät muut rakennetut ja rakenteilla olevat tuulivoima-alueet. Selostuksessa (s.38 41) esitetty ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisällöksi kattaa vaikutukset muuttolinnustoon, pesimälinnustoon, lepakoihin, melumittaukset tarvittaessa sekä maisemallisesti merkittävien arvokohteiden todellisen näkymätilanteen tarkistamisen tuulivoimaloihin nähden. ELY-keskus toteaa, että esitetty seurantaohjelma vaikuttaa kattavalta. Hankkeesta vastaava esittää hankkeen edettyä rakentamisvaiheeseen tarkennetun seurantaohjelman Varsinais-Suomen ELY -keskukselle ja Luvian ja Eurajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä toimittaa seurantaraportit tiedoksi em. viranomaisille niiden valmistuttua. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan yleisissä määräyksissä todetaan: Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. Em. määräys vaikuttaa ristiriitaiselta ja tarpeettomalta, kun otetaan huomioon M aluetta koskeva kaavamääräys, johon sisältyy rakentamisrajoitus (MRL 43.2 ). Voimalatyypin mahdollinen muuttuminen jatkosuunnittelussa voi aiheuttaa tarpeen uusille melu- ja välkemallinnuksille. Tuulivoimaloiden rakentamista koskevia määräyksiä on tarpeen täydentää esim. seuraavalla määräyksellä: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytetyt ohjearvot (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Tämän varmistamiseksi rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnukset valittavalle voimalatyypille laadittuina. Tarvittaessa myös välkemallinnukset tulee esittää valittavalle voimalatyypille. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita koskevaa kaavamääräystä on tarpeen täydentää siten, ettei metsän käsittelyä saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Yleismääräys on poistettu. Tv-alueen määräystä on muutettu siten, että tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvoja ylittävää melua. Lisäksi yleismääräyksiin on lisätty, että melu- ja välkemallinnukset on tarkistettava rakennuslupavaiheessa toteutettavan sijoitussuunnitelman ja valitun voimalatyypin mukaisiksi. Mrl 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on sisällytetty mukaan osayleiskaavaan lisätylle MY alueelle. 2) Satakuntaliitto, SL/20/ /2014, id Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 tuulivoimaloiden aluerajaukset perustuvat Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitykseen ja siinä käytettyihin suojavyöhykkeisiin, mm. vakituiseen ja loma-asutukseen on vaihekaavassa käytetty 1 km suojaetäisyyttä. Tuulivoimalat on suunniteltu sijoitettavaksi vaihekaavan mukaiselle alueelle ja lisäksi kaava-alueeseen on sisällytetty vaikutusaluetta vaihemaakuntakaavan rajausta laajemmalta alueelta. Satakuntaliitto on luonnosvaiheen lausunnossaan katsonut, että osayleiskaava on kaavaalueen rajauksen suhteen suunnittelun tarkentumista maakuntakaavatasolta osayleiskaavatasolle. Satakuntaliitto on kiinnittänyt luonnosvaiheen lausunnossa huomiota tuulivoimaloiden alueelle johtavan tien sijoittumiseen maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Vastineessa on todettu, että Tielinjauksen sijainti on säilynyt sekä kaavaluonnosettä kaavaehdotusvaiheessa samana. Luonnosvaiheen vastineessa mainittu siirto tarkoittaa liittymän siirty- 5(26)

6 Tuulipuistoon johtavan perusparannettavan Katinhännäntien liittymää Kuivalahdentiehen tullaan siirtämään noin sata metriä pohjoisemmaksi. Uusi liittymä ei sijoitu avoimeen viljelymaisemaan eikä sillä ole vaikutusta kulttuurimaiseman arvoihin. Esitetty muutos tulee siirtää myös kaavakartalle. Jatkosuunnittelussa pyydettiin lisäämään maakuntakaavassa osoitettu kallionoton alue (E0-2) myös Luvian puolelle osayleiskaavaan. Lemlahden tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotuksessa kallionoton alue on osoitettu kahdessa osassa alueen läpi kulkevan nykyisen tai parannettavan tien takia. Lisäksi kallionoton alueelle ulottuu kahden tuulivoimaloiden alueen rajaus sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita: luo- (paikallinen huomionarvoinen luontokohde) ja luo-1 alue (metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö (kallioalue)). Satakuntaliitto katsoo, että maakuntakaavassa osoitetun kallionoton alueen (EO-2) kahtia jakamisen välttämiseksi tulisi tutkia tielinjauksen siirtoa esim. kallionottoalueen pohjoispuolelle. mistä suhteessa nykytilanteeseen. Olemassa oleva liittymäpaikka ja osayleiskaavaluonnoksessa ja ehdotuksessa osoitetut liittymäpaikat sijaitsevat Lemlahden kulttuuriympäristöalueella (kh2), mutta ne eivät sijoitu avoimeen viljelymaisemaan. Osayleiskaavassa esitetty ohjeellinen liittymäpaikka sijoittuu lähemmäksi pellon ja metsän reunavyöhykettä kuin maastossa nykyisin oleva Katinhännäntien risteys, mikä tulee ottaa tien jatkosuunnittelussa huomioon. Tuulivoimaloiden alueiden (tv), maa-ainesten ottoalueen (EO) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden (luo-, luo-1- ja luo-2) merkitsemistapaa ja laajuutta on tarkistettu päällekkäisten merkintöjen välttämiseksi. Tielinjaus on siirretty kulkemaan EO-alueen pohjoispuolelta ja EO-alue on palautettu yhtenäiseksi. Nykyisin käytössä oleva tielinjaus säilytetään kuitenkin kaavakartalla. Satakuntaliitolla ei ole Satakunnan maakuntakaavan perusteella lausunnolla olevasta osayleiskaavasta muuta huomautettavaa. Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että osayleiskaavan M-alueella metsälaki on voimassa ja esittää vielä harkittavaksi luo-alueiden merkitsemistapaa ja laajuutta suhteessa EO-alueisiin ja tuulivoimaloiden alueisiin (tv). Maa-aineiden ottoalueen merkinnän tarkoituksena on turvata kallionottomahdollisuus ja se tulee huomioida tuulivoimaloita sijoitettaessa sekä osayleiskaavan toteuttamisen ajoituksessa. Teknisenä huomautuksena todetaan vielä, että M-1 alueen kaavamääräyksessä viitataan maankäyttö- ja rakennuslakiin, mutta lain nimi puuttuu tekstistä. M-1 merkinnän määräys ja kaavan yleismääräys uusia asuin- ja lomarakennuksia ja muuta melusta häiriintyvää toimintaa koskien ovat ristiriitaisia. M-1 alueen kaavamääräykseen on täydennetty, että alueella on voimassa Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yleismääräys on poistettu. 3) Satakunnan museo, Luvian kunta on pyytänyt Satakunnan Museon lausuntoa Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Lemlahden tuulipuiston suunnittelualue sijaitsee Luvian ja Eurajoen kuntien rajalla noin 6 km Luvian keskustaajamasta etelään. Alueen pinta-ala on n. 4,7 km 2, josta Luvian kunnan puolella on noin 3,5 km 2. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja sen tarkoituksena on mahdollistaa kahdeksan tuulivoimalan, niitä yhdistävien maakaapeleiden sekä huoltotieverkoston rakentaminen alueelle. Kaikki tuulivoimalat sijoittuvat Luvian kuntaan, voimaloiden suojavyöhykkeet ulottuvat myös Eurajoen kunnan puolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus alueella on enintään 210 m. Voimalat on tarkoitus liittää sähköverkkoon Fortum Sähkönsiirto Oy:n Luvian sähköasemalla ja suunnittelun lähtökohtana on, että sähkönsiirto tapahtuu maakaapelilla, joka sijoitetaan olemassa olevien teiden yhteyteen. Osayleiskaavaan ei ole tehty muutoksia tuulivoimaloiden alueiden osalta 6 (26)

7 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti luonnosvaiheen jälkeen. Lemlahden tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu pääosin Ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä merkitylle tuulipuistojen alueelle (Alue 19 Meiska). Tuulipuiston alueella ei ole voimassaolevia asema- tai yleiskaavoja. Satakunnan Museo on antanut kaavahankkeesta sen luonnosvaiheessa päivätyn lausunnon. Lausunnossaan museo piti huolestuttavana Lemlahden kylän ja tuulivoimaloiden välistä pientä etäisyyttä ja toivoi maisemaselvitystä täydennettävän uusilla kuvasovitteilla, joissa huomioidaan erityisesti näkymät kylältä mahdollisen lähipuuston poistuman jälkeen. Lisäksi museo toivoi, että selvitykseen lisätään Eurajoen puolella sijaitsevien maakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden (kalastajatilojen ryhmät) tiedot. Arkeologinen kulttuuriperintö Lemlahden tuulipuiston alueella toteutettiin keväällä 2013 arkeologinen inventointi (Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut), jonka yhteydessä etsittiin merkkejä muinaismuistolain (295/63) rauhoittamista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Inventoinnissa muinaisäännöksiä ei tuulipuiston alueella havaittu. Maakaapelin alustavan linjauksen läheisyydestä löydettiin kulttuuriperintökohteeksi arvioitu ryhmä viljelyröykkiöitä (Sahari 2, muinaisjäännösrekisterissä numerolla ). Se huomioidaan jatkosuunnittelussa. Rakennettu kulttuuriympäristö Alustavan maakaapelilinjauksen läheisyydessä sijaitseva kulttuuriperintökohde Sahari 2 on huomioitu linjauksen jatkosuunnitelmissa. Luonnosvaiheessa antamassaan lausunnossa Satakunnan Museo kiinnitti huomiota toisaalta Lemlahden tuulivoimapuiston läheisyyteen (etäisyys pienimmillään alle 1 km) suhteessa maakunnallisesti merkittävään Lemlahden kylän kulttuurimaisemaan ja toisaalta Eurajoen kunnan puolella sijaitsevien, osin maakunnallisesti ja osin paikallisesti merkittävien entisten kalastajatilojen jäämiseen huomioimatta osayleiskaavan maisemaselvityksessä ja maisemavaikutusten arvioinnissa. Luonnosvaiheen jälkeen maisemaselvitystä ja vaikutusten arviointia on täydennetty Satakunnan Museon toivomalla tavalla. Myös valokuvasovitteita on tehty lisää. Merkittävä lisäys on ollut uusien kuvasovitteiden tekeminen 55 mm:n optiikkaa käyttäen aiemman laajakulmaisen optiikan ohella. Optiikan polttoväli on olennaisesti muuttanut kuvaa tuulivoimaloiden näkyvyydestä sekä merellä että Pinkjärvellä. Havainnekuvien tuottamistapa on kysymys, johon ympäristöministeriön pian julkaistavassa uudessa tuulivoimaloiden maisemavaikutusoppaassa tullaan kiinnittämään huomiota. Myös Lemlahden kylän osalta on laadittu uusi havainnekuva (Kuva 2.), joka kuitenkin kertoo ainoastaan sen, että mahdollinen puiden poistuminen tuulivoimaloiden ja kylän väliltä toisi Lemlahden alueen kaikki voimalat näkyviin kylässä. Kuva ei silti mitenkään havainnollista tilannetta. Museo toistaa jo luonnoslausunnossa esittämänsä huolestuneisuuden merkittävän kulttuurimaiseman ja Lemlahden tuulivoimapuistoalueen välisestä pienestä etäisyydestä, joka tullee näkymään ympärivuotisesti asutussa kylässä mm. tuulivoimaloiden lentoestevalojen tuottamina pimeän ajan muutoksina maisemaan ja sen luontee- 7(26)

8 seen. Eurajoen puolella sijaitseviin entisiin kalastajatiloihin paikoin melko lähelläkin sijaitsevilla (etäisyys pienimmillään n. 1 km) tuulivoimaloilla ei arvioida olevan maisemallista tai pihapiirien arvoja heikentävää vaikutusta. Vaikutusten arviointi ei kuitenkaan perustu maastotarkasteluun vaan arviot on tehty satelliittikuvien perusteella. Satakunnan Museo toteaa, että kalastajatilojen pihapiirit sijaitsevat yleensä pienen matkan päässä rannasta ja usein vielä voimaloista poispäin suuntautuvan etelärannan puolella. Voimalat eivät ehkä niinkään muuta itse pihapiirien miljöötä kuin kalastajatilojen kokonaisympäristöä ja perinteistä nautinta-aluetta merellä. Koska Lemlahden tuulivoimapuisto kuitenkin noudattaa suunnilleen Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä osoitettua Meiskan tuulivoimaloiden alueen rajausta, ei museo enää esitä muutoksia tuulivoimaloiden sijoitukseen tai määrään. Museo ei myöskään näe enää tarvetta lisäselvityksille. Merkitään tiedoksi. Satakunnan Museolla ei ole muuta huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta. 4) Puolustusvoimat / Pääesikunta, Logistiikkaosasto 1. PEOPOS:n lausunto AJ Luvian kunnan lausuntopyynnöt (CK16475) LEMLAHDEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDO- TUS Luvian kunta on 2. viiteasiakirjalla pyytänyt lausuntoa Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. 1. Puolustusvoimien toiminnan huomioon ottaminen tuulivoimarakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 :n mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Niiden huomioonottamisella turvataan riittävät alueelliset edellytykset maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille Luvian kunnan alueella. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilmaja merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Tuulivoimalan aiheuttamat häiriöt ilmenevät muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikentyy ja tuulivoimala voi näkyä tutkakuvassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000). 2. Puolustusvoimien lausunnot tuulivoimahankkeista Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueiden- 8 (26)

9 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti käytön suunnitteluun (kaavoitukseen) sekä hankkeisiin liittyen. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat antavat erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä tutkavaikutusten arviointi VTT:lle. Arvion tarkemman tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tarkemmat tiedot (tuulivoimaloiden maksimikokonaiskorkeudet, sijoituspaikat (koordinaatit) ja lukumäärät) suunnitelluista tuulivoimaloista. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa kaavoittaja tai tuulivoimatoimija. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 3. Lemlahden tuulipuistohanke Puolustusvoimat on jo antanut lausunnon tuulivoimatoimijalle Luvian kunnan Lemlahden alueelle suunnitellun tuulipuiston hyväksyttävyydestä 1. viiteasiakirjalla. Lausunnon mukaan Puolustusvoimat ei vastusta esitetyn suunnitelman (8 kappaletta maksimissaan 210 metriä korkeaa tuulivoimalaa) mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Luvian Lemlahden alueelle. Puolustusvoimien toimintaan vaikuttavien vaikutuksien osalta Pääesikunnan logistiikkaosasto toteaa, että mikäli toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Pääesikunta (operatiivinen osasto) on antanut lausunnon, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto. 4. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotus Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa Lemlahden tuulipuistojen osayleiskaavaehdotuksen kaavakartasta. Pääesikunnan logistiikkaosasto esittää, että lopullisessa kaavaselostuksessa otetaan huomioon tämän lausunnon kohdissa 1-3 esitetyt kannanotot. Alueidenkäytön suunnitteluun liittyvät lausuntopyynnöt, joissa lausunnon antamisen määräaika on vuoden 2014 aikana, pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa alueidenkäytön suunnitteluun liittyen hoitaa Pääesikunnan logistiikkaosasto (Juhani Lantto, puh ) vuoden 2014 loppuun asti. Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa alkaen alueidenkäytön suunnitteluun liittyvistä lausunnoista ja viranomaisneuvotteluihin osallistumisesta. Logistiikkalaitos ilmoittaa asiasta tarkemmin (mm. yhteystiedot) erikseen lähettämällään kirjeellä. Tuulivoimahankkeisiin liittyvät lausuntopyynnöt (tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta) tulee toimittaa Pääesikunnalle osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentajakapteeni Kari Salin, puh ja majuri Tomi Böhm, puh ). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdat 4.2 toimiva aluerakenne ja 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto on suunnitteluprosessissa otettu huomioon myös puolustusvoimien näkökulmasta tarkasteltuna. wpd Finland Oy on saanut Pääesikunnalta lausunnon, jonka mukaan Lemlahden tuulipuistohanke on vapautettu tutkavaikutusselvityksestä (Pääesikunta, operatiivinen osasto: AH /73/2011) Muutokset yhteystiedoissa merkitään tiedoksi. 9(26)

10 Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Logistiikkalaitoksen (yhteistiedot yms. ilmoitetaan erikseen myöhemmin), Maavoimien esikunnan tai Maavoimien Esikunta, PL145, Mikkeli) ja Ilmavoimien esikunnan (kirjaamo.i tai Ilmavoimien Esikunta, PL30, Tikkakoski) tietoisena Lemlahden tuulipuiston rakentamisen suunnittelua ja lupamenettelyä koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot sopivat edustajan asettamisesta valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin. 5) Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta, MK32698 PE lausunto AK3538, Luvian kunnan lausuntopyyntö MK32288, LEMLAHDEN TUULIPUISTON OYK -EHDOTUS, LÄNSI- SUOMEN SOTILASLÄÄNIN ESIKUNNAN LAUSUNTO 1. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan (LSSLE) lausunto Kaavamääräyksissä on lause, jonka mukaan hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. LSSLE edellyttää, että määräystä ei muuteta pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. LSSLE esittää, että väärinkäsitysten välttämiseksi ja selvyyssyistä kyseinen määräys tulee sijoittaa myös TUULIVOIMALOIDEN ALUE kaavamääräyksien kohdalle. Yleinen kaavamääräys on kaavaehdotuksessa muodossa: Hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. Yleinen määräys säilyy muuttumattomana. Kaavamääräys, jonka mukaan hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista, on lisätty myös Tuulivoimaloiden alue (TV) kaavamääräyksen yhteyteen. Tuulivoimaloiden hyväksyttävyyden osalta lopullisen lausunnon antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto. Pääesikunnan operatiivisen osaston yhteyshenkilöinä toimivat Kari Salin puh ja Tomi Böhm puh (puolustusvoimien vaihde). 2. Jatkotyö Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, LSSLE esittää, että Luvian kunta lisäisi Luvialle laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Luvian ja Eurajoen kunnat huomioivat korkeat (yli 50 m) rakenteet ja niistä tarvittavat lausuntopyynnöt kaavakohtaisesti. Tuulivoimaloita ja muita vastaavia korkeita rakennelmia koskeva määräys voidaan käsitellä ja sisällyttää kuntien rakennusjärjestyksiin siinä vaiheessa, kun rakennusjärjestyksiä uusitaan. 10 (26)

11 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) aluehallintoviranomaisena toteaa, että se on osallinen osayleiskaavan laatimisessa asti, jolloin LSSLE lakkautetaan. Sen jälkeen lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää osoitteella kirjaamo.2logr@mil.fi tai 2.Logistiikkarykmentin Esikunta (2.LOGRE), katuosoite Rykmentintie 15, TURKU. Postilokero-osoite on PL 1000, TURKU. 3. Yhteyshenkilöt Yhteyshenkilönä maankäyttö- ja kaavoitusasioissa toimii asti Länsi-Suomen Huoltorykmentin kiinteistöpäällikkö DI Eero Ruotsila, p Vuoden 2015 alusta yhteyshenkilöinä toimivat tapani.rantio@mil.fi ja kai.hyytiainen@mil.fi puh vaihde ) Satakunnan pelastuslaitos, Pelastusviranomainen on tutustunut kaavaehdotukseen ja antanut siitä aiemmin lausunnon kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana Muutokset yhteystiedoissa merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Lähtökohtaisesti tuulipuistohankkeet parantavat pelastustoimen toimintaedellytyksiä parantuneena tieverkkona maastossa. Pelastusviranomaisella ei ole huomauttamista kaavaehdotukseen. 7) Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Liikenteen turvallisuusvirasto on lausunut asiasta osayleiskaavan luonnosvaiheessa Kaavaehdotuksessa on huomioitu lausuntomme. Lemlahden tuulivoimapuiston yhdelle voimalalle on myönnetty lentoestelupa, ID 33792, voimalan korkeus 210 metriä maanpinnasta, 243 metriä merenpinnasta (N60). Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole kommentoitavaa kaavaehdotuksesta. 8) Digita, wpd Finland Oy:n suunnitelmissa on rakentaa tuulivoimapuisto Luvian Lemlahden alueelle. Luvian kunta on tähän liittyen antanut Digita Networks Oy: e (jäljempänä Digita) mahdollisuuden lausuntoon osayleiskaavaluonnoksesta. Pyydettynä lausuntona Digita toteaa, että tuulipuistot aiheuttavat merkittävää haittaa antenni- tv vastaanottoon ennen kaikkea puiston takana olevissa kiinteistöissä ja vapaa-ajan asunnoissa. Lisäksi tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia mahdolliset antennitv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti. Merkitään tiedoksi. Digita on antamassaan lausunnossa hankevastaavalle todennut että mahdollisilla ongelma-alueilla on noin 50 vakituista asukasta. Koska kyseiset selvitykset puuttuvat nyt osayleiskaavaehdotuksen selostuksen materiaaleista, esitämme wpd Finland Oy on ollut tuulipuiston suunnittelua ja kaavoitusta koskevissa asioissa yhteydessä Digitaan ja mahdollinen häiriöalue on tiedossa. Alueella voidaan suorittaa signaalimittauksia ja mikäli tuulivoimaloista aiheutuu myöhemmin signaalihäiriöitä, ongelman hoitamisesta ja kustannuksista vastaa toiminnanharjoitta- 11(26)

12 että ennen kuin osayleiskaavaehdotus hyväksytään: - tv- näkyvyysalue- ja linkkijännetutkimuksen havainnot liitetään taustaselvitysmateriaaleihin - mikäli selvitykset osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita, niin hankevastaavan on esittävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv verkon häiriöiden poistamiseksi ja. Kaavaselostuksen lukuun 9. Seurantaohjelma on lisätty myös osio, missä käsitellään tv-signaalin vastaanoton varmistusta alueella. Ennen rakennusluvan myöntämistä hankevastaavalla on oltava suunnitelma ja toteuttamisvalmius tv-signaalin vastaanoton turvaamiseksi katvealueilla. Lisätietoja asiassa antaa tekninen palvelupäällikkö Kari Meriläinen, puh kari.merilainen@digita.fi 12 (26)

13 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti Tiivistelmät osayleiskaavaehdotuksesta jätetyistä muistutuksista OSALLISTEN MUISTUTUKSET VASTINEET 1) Pinkjärven Puolesta / Aarne Saari ja nimilista, Allekirjoittajat vastustavat Lemlahden tuulivoimalahankkeen osayleiskaavan hyväksymistä ja vaativat kaavaehdotuksen palauttamista valmisteltavaksi, jotta sitä ei viedä päätettäväksi ilman perusteellisia lisäselvityksiä. Lisäksi allekirjoittaneet pitävät välttämättömänä, että suurvoimaloiden käyttöönotoista ja melun hallinnasta saadaan hankittua maassamme enemmän kokemusta ennen kuin Lemlahden ahtaalle kaavoitusalueelle vahvistetaan voimalakaavaa missään muodossa. Perustelut: - kaavaehdotus on ristiriitainen ja puutteellinen tuulivoiman rakentamista koskevien uusimpien suositusten ja ohjeistusten kanssa - Meluhaitat - Generaattorien kaavailtua tehoa on nostettu 3,3 MW:iin (vielä maakuntakaavassa puhuttiin 2-3 MW ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa esitys oli 3 MW). - yleistä myös laitoskoon kasvaminen voimalahankkeen valmistelun aikana Kaavaehdotuksen laadinnassa on huomioitu ympäristöhallinnon tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevat ohjeistukset (4/2012) sekä melumallinnuksen laadinnassa uusin helmikuussa 2014 voimaantullut Ympäristöhallinnon ohje Tuulivoimamelun mallintaminen. Tuulivoimaloiden enimmäismäärä ja enimmäiskokonaiskorkeus ja määritellään kaavassa, eikä näitä voida rakennusvaiheessa ylittää. Osayleiskaavan mahdollistama enimmäiskokonaiskorkeus on ollut sama osayleiskaavan vireille tulosta lähtien. Osayleiskaava mahdollistaa enintään kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen kaava-alueelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa tv-alueita koskevan kaavamääräyksen mukaan olla enintään 210 metriä. Kaavan vaikutusarvioinnit on laadittu sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa maksimivaikutusperiaatteella, eli melumallinnukset on laadittu Vestas 126 (3,3 MW) tuulivoimaloille ja havainnekuvat 210 metriä korkeille voimaloille. Mikäli voimalatyyppi vaihtuu rakennuslupavaiheessa, on mallinnukset tarkistettava vastaamaan valittua voimalatyyppiä. - Sosiaali- ja terveysministeriön suositus 2 kilometriä suojaetäisyydeksi Sosiaali- ja terveysministeriön suositus 2 km on maakuntakaavoitusta varten annettujen lausuntojen ohjeistus (Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo). Valmisteilla olevaan Ympäristöministeriön asetukseen ei ole tulossa minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tarvittava etäisyys on perusteltua määrittää tapauskohtaisesti maaston muodot ja muut alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä (Ympäristöministeriö 2014). - Pinkjärven pinta johtaa hyvin ääntä levittäen melua koko alueelle - melumallinnus tehty A-painotteisesti => tulisi käyttää C-painotusta - 5 db lisäys - maanpinnan kovuutena käytetty kovuusluokkaa B => oikeampi kovuusluokka olisi F - allekirjoittaneet vaativat perusteellisten lisäselvitysten tekemistä meluriskien osalta sekä lisää käytännön kokemusta rakennusvaiheeseen edenneistä vastaavista hankkeista en- Melumallinnus on laadittu A-painotteisesti, koska se kuvaa parhaiten ihmisen kuuloaistin havainnoimia taajuuksia. Maanpinnan kovuus on määritelty maanmittauslaitoksen maastomallin aluerajausten mukaan, mikä suunnittelualueella vastaa kovuusluokkaa B mukaan otetun kasvillisuuden (metsä) mukaan. Melumallinnuksen laskennan lähtöarvoihin ei tarvitse tehdä 5 db:n lisäystä, koska voimalatyypin valmistajan mukaan Vestas 126 (3,3,MW) voimala ei sisällä kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja. Mallinnuk- 13(26)

14 nen kuin kaavaa viedään eteenpäin - pelkkiin melumalleihin ja niihin liittyviin normistoihin ei voida riittävästi luottaa sessa käytetyt parametrit noudattavat ympäristöhallinnon ohjeistusta tuulivoimamelun mallintamisesta (YH 02/2014). - Maisemamuutokset ja visuaalinen haitta - Pinkjärven alueen uudet havainnekuvat osoittavat, että tornit rikkoisivat maiseman täysin ja muuttaisivat alueen luonteen teollisuusalueen kaltaiseksi - vaikka kuvat nyt ovat todenmukaisempia kuin luonnosvaiheessa, kuvat kuitenkin latistavat todellista tilannetta - maisemaselvitys on laadullisesti puutteellinen ja suorastaan harhaanjohtava, koska Pinkjärven alueella kaikki 8 kpl tuulivoimaloita olisivat maisemassa hallitsevia - Lainaus maisemaselvityksestä: Tiiveimmät vapaa-ajanasutuksen keskittymät sijoittuvat järven itä, pohjois- ja lounaisrannoille joista avautuvat päänäkymäsuunnat eivät suuntaudu tuulivoimaloiden suuntaan. Näkymäanalyysistä ja kuvamallinnuksista selviää, että tämä on täysin väärin tulkittu. Ihmiset viettävät kesäkaudella paljon aikaa veden ja laitureiden tuntumassa, josta näkymät voimaloihin ovat merkittävät. - vapaa-ajan-asuntojen paras maisemasuunta on auringonlasku ja tuo suunta tuhoutuisi täysin voimaloiden vaikutuksesta - Ympäristöhallinnon ohjeistus 2012 ja Luvian kunnan kaavoitusohjelma merkityksettömiä tuulivoimahankkeen kaavoituksessa - Lentoestevalot - lentoestevalojen vaikutus maisemaan sekä ihmisen terveyteen on edelleen sivuutettu kaavaehdotuksessa - allekirjoittaneet vaativat perusteellista lentoestevalojen mallinnusta ja haittaselvitystä (laadukkaat kuvat, videoanimaatioaineisto) - huomiota tulee kiinnittää valojen peilautumiseen veden pinnasta sekä pilvisestä taivaankannesta - Varjostusvaikutus - luonnosvaiheen vastineessa todetaan, ettei laadittujen mallinnusten mukaan varjostusvaikutuksia aiheudu Pinkjärvelle saakka? - Lemlahden ja Meiskan voimalaosa-alueiden yhteisvaikutus Maisemaselvityksessä on kuvattu Pinkjärven maisemakokonaisuutta maisematyypin, maiseman mittakaavan ja arvojen osalta, jotta kokonaisvaikutus olisi arvioitavissa. Maisemaselvityksen tiivistelmässä ja vastaavassa kohdassa raporttitekstissä on ilmansuuntaa koskeva virhe: Asutuskeskittymät sijoittuvat järven länsi- eikä itärannoille, niin kuin selvityksessä kirjoitetaan. Kohta olisi oikein kirjattuna: Tiiveimmät vapaa-ajanasutuksen keskittymät sijoittuvat järven länsi-, pohjois- ja lounaisrannoille, joista avautuvat päänäkymäsuunnat eivät suuntaudu tuulivoimaloiden suuntaan. Tämä lieventää osalle vapaa-ajan asunnoista kohdistuvia vaikutuksia. Näkemäalueiden muodostumisen arvioinnissa on hyödynnetty näkymäalueanalyysiä ja karttatarkastelua. Lentoestevalaistus voidaan kokea häiritsevänä, sillä se muuttaa yöaikaista maisemaa. Lopullisesti lentoestevalaistuksen toteutustapa ratkeaa lentoestelupahakemuksen käsittelyssä. Alueilla, joilla tuulivoimaloiden lentoestevalot on korvattu TraFin uusien ohjeiden mukaisesti, on koettu häiritsevien vaikutusten lieventyneen merkittävästi. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu hämäränajan valokuvasovite, jonka avulla voidaan arvioida lentoestevaloista aiheutuvaa vaikutusta. Varjostusvaikutuksista on laadittu kaavan ehdotusvaiheen mukainen selvitys. Koska Suomessa välkkeelle ei ole asetettu raja-arvoja, saatuja arvoja on verrattu Ruotsissa ja Saksassa käytettyihin arvoihin. Mallinnus on tehty sekä ilman kasvillisuuden huomioimista että kasvillisuus huomioiden. Molemmilla tavoin saatujen tulosten perusteella välkearvot pysyvät lähialueella vuositasolla alle 8 tunnissa. Pisimmillään muodostuvat varjot voivat ulottua noin 2 kilometrin päähän. On hyvin epätodennäköistä, että välkkeestä aiheutuisi merkittävää varjostusvaikutusta Pinkjärven alueelle. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa Luvian ja Eurajoen raja-alueelle on osoitettu Meiskan tuulivoimapuis- 14 (26)

15 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti - Kiinteistöjen arvon aleneminen ja kysynnän heikkeneminen - kiinteistöjen yleisen markkina-arvon alennus tuulivoimaloiden vaikutusalueella noin 20-30% (Aktia Kiinteistövälitys Oy) - allekirjoittaneet haluavat kunnan hyötynäkökohdista tarkan selvityksen (taloudelliset laskelmat kunnalle tulevista tuloista verrattuna kiinteistöjen arvon menetyksiin) - Osayleiskaavaehdotuksen puutteet ja ristiriitaisuudet selvityksissä / vastineissa - ELY-keskuksen lausunto koskien tarvetta laajentaa voimalahankkeen suunnittelualuetta melun laajan leviämisen vuoksi on ylimalkaisesti torjuttu täysin vain toteamalla, että asiasta on sovittu aikanaan yhdessä kuntien ja maanomistajien kanssa. Voiko toimija yksinkertaisesti kävellä yli ELY:n kaltaisen viranomaisen yli noudattamatta tämän antamaa ohjeistusta? - Havainnekuvien laadinnasta ei ole olemassa tarkkaa ohjeistusta toalue. Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava on suunnittelun tarkentumista osayleiskaavatasolle. Hankevastaavan näkemyksen mukaan nykyisten säädösten perusteella tuulipuistoa ei voida laajentaa. Mikäli laajennus jossakin vaiheessa olisi mahdollista, tällöin tuulipuistojen yhteisvaikutukset tulisi tutkia joko YVAtarveharkinta tai YVA-prosessin kautta. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole paljoa tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ainoastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa antavana tietona, kuten jo luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Muistutuksen liitteenä ollut Aktia Kiinteistövälitys Oy:n lausunto käsittelee Varsinais-Suomeen suunnitellun tuulivoimapuiston mahdollisia vaikutuksia lähiseudun kiinteistöjen arvon kehitykseen. Kyseistä tuulivoimapuistoa ei ole vielä rakennettu, joten oletus kiinteistöjen arvon laskusta ei perustu toteutuneeseen tilanteeseen. Laadittujen kansainvälisten selvitysten mukaan tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyy monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan välinen etäisyys on yksi keskeisimmistä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko tuulipuisto suunnitteilla, rakenteilla tai onko rakentamisesta jo kulunut vuosia. Tutkimusten mukaan kiinteistöjen arvoon vaikuttaa myös se, sijaitseeko tuulipuisto kiinteistön etu- vai takapuolella (Svensk Vindenergi 2010). Yhdysvalloissa laaditussa tutkimuksessa (Berkeley National Laboratory 2013) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon yhteensä kiinteistön osalta 67 eri tuulipuiston alueella. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollista merkittävyyttä tuulivoimaloiden vaikutuksista kiinteistöjen arvoon riippumatta siitä, olivatko tuulivoimalat suunnitteilla, rakenteilla tai jo rakennettu. Vastaavanlaisia selvityksiä Suomessa jo toimivista tuulipuistoista tai suunnitteilla olevista hankkeista ei ole vielä laadittu, minkä vuoksi kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä on vielä vaikea arvioida. Muistutuksessa vaadittua laskelmaa on erittäin vaikea laatia, koska nykytiedon perusteella kiinteistöjen arvon menetyksiä ei voida luotettavasti arvioida suhteutettuna kunnalle muodostuviin tuloihin. Suunnittelualueen laajentaminen kattamaan 35 db:n vaikutusalue ei ole perusteltua kaavan ollessa jo lähellä viimeistelyvaihetta. Kaikki kaavan maankäyttöratkaisusta aiheutuvat vaikutukset selvitetään siltä laajuudelta, minne ulottuvat. Tämä koskee niin melua, välkettä kuin myös maisemavaikutuksia. Ympäristöministeriössä on parhaillaan valmisteilla opas tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista ja niiden huomioimisesta. Havainnekuvien paikat on pyritty valitsemaan monipuolisesti niin, että ne havainnollistavat vaikutuksia keskeisimpiin kulttuurimaiseman arvoalueisiin, tärkeimpiin maisemakokonaisuuksiin, kuten merialueisiin ja paikallisesti tärkeisiin kohteisiin kuten Pinkjärveen. Pohjavalokuvien tekniset tiedot ja kuvien ottopaikat on esitetty aineistossa. 15(26)

16 - "Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vilkunta) asetettuja ohjearvoja - Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoimahankkeiden suunnittelua - Osayleiskaavaa varten laadittujen melumallinnusten mukaan Lemlahden tuulivoimaloista ei aiheudu meluhaittaa Pinkjärvelle saakka - "Koska Suomessa toimivista tuulivoimalahankkeista ei ole kerätty kiinteistön arvon alennukseen liittyvää tietoa, ei kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä voida tarkemmin arvioida - "Tuulipuistohankkeella ei ole vaikutuksia Pinkjärven Natura-alueeseen tai sen luontoarvoihin. - "Lentoestovalojen visuaaliset vaikutukset ovat suurimmillaan pimeällä tai hämärässä sulan veden aikana. Ristiriidat lakeihin ja säädöksiin - MRL 1999:9 - MRL 39 - MRL 77 b - Terveydensuojelulaki /763, 2 Pykälä yleiset periaatteet - Naapuruussuhdelaki (26/1920, NaapL) - Kuntalaki tasapuolinen kohtelu Melumallinnuksen mukaan 35 db:n arvo sijoittuu Pinkjärveen nähden riittävän etäälle valtatien 8 länsipuolelle. Kiinteistöjen arvon kehitykseen on vastattu aiemmin tässä vastineessa. Pinkjärven Natura 2000 alueen suojeluperusteet ovat luontodirektiivin luontotyypit ja luontodirektiivin liitteen II lajit, jotka eivät vaarannut noin kolmen kilometrin päähän sijoittuvan tuulipuiston toiminnasta. Pinkjärven alueelle on laadittu hämärän ajan havainnekuvasovite. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu aina myös viimeisimmät ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoimahankkeiden suunnittelua. Kaavaselostuksen vaikutusarviointiosiosta voidaan päätellä, että osayleiskaavan toteuttaminen ei aiheuta osallisille kohtuutonta haittaa. Yhteenveto Vastustamme Lemlahden tuulivoimalahanketta. Olemme tässä muistutuksessa tuoneet esiin keskeisimpiä haittavaikutuksia ja riskejä, joita hankkeeseen liittyy, mikäli se toteutettaisiin kaavaehdotuksen mukaisesti. Olemme tarkastelleet tilannetta erityisesti Pinkjärven alueen näkökulmasta, mutta kannamme samalla huolta myös muiden voimala-aluetta ympäröivien asuttujen alueiden tilanteesta. Mielestämme Lemlahden tuulivoimalakaavaa ei tule vahvistaa. Pidämme Lemlahden voimala-aluetta liian ahtaana hankkeen toteuttamiseen voimalan läheisyydessä olevan runsaan asutuksen ja loma-asutuksen vuoksi. Kaavan käsittelyä ei tule edistää ennen kuin riittävät lisäselvitykset on saatu tehtyä erityisesti meluriskien sekä maisema- ja lentoestevalojen aiheuttamien haittojen osalta, Vaadimme myös taloudellisten seuraamusten tarkempaa selvittämistä sekä kuntalaisten tasavertaisuuden noudattamista. Pidämme myös välttämättömänä että suurvoimaloiden käyttöönotoista ja melun hallinnasta saadaan hankittua maassamme enemmän kokemusta ennen kuin Lemlahden ahtaalle kaavoitusalueelle vahvistetaan voimalakaavaa missään muodossa. Lemlahden kaavaluonnosvaiheen käsittelyn jälkeen esiin on tullut eri puolelta Suomea lukuisista hiljattain 16 (26)

17 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti käyttöön otetuista voimalahankkeista runsaasti todistusaineistoa siitä, että suurtuulivoimaloiden melumallinnus ei ole luotettavalla pohjalla eikä pysty estämään huomattavien meluongelmien syntyä. Tuulivoimaloiden melu on monimuotoista ja siten vaikeasti hallittavaa. Tämän johdosta ainoa oikea strategia päätöksenteossa on varovaisuuden ja vastuullisuuden periaatteen noudattaminen. Suomessa on jo useita valveutuneita kuntia jotka ovat oma-aloitteisesti asettaneet 2 km:n suojarajan lähimpään asutukseen (esim. Raahe, Kalajoki). Tämä on ehdottomasti oikea askel, vaikka merkittäviä haittoja on raportoitu useista kuluvan vuoden aikana käyttöönotetuista voimaloista aina 3-5 kilometriin asti. Myös Luvian ja Eurajoen kuntien tulee toimia vastuullisesti ja asettaa selkeä turvaraja. Pidämme 3 km turvarajaa välttämättömänä sen varmistamiseksi, ettei ongelmia synny. Kaavaehdotus on lisäksi monilta osin ristiriitainen ja puutteellinen tuulivoiman rakentamista koskevien uusimpien suositusten ja ohjeistusten kanssa. Kuten edellä todettu, kaavaehdotukseen liittyy erittäin paljon riskitekijöitä ja päätös voitaisiin tehdä virheellisten ja liian positiivisten olettamien varassa, joiden seuraukset asukkaille olisivat arvaamattomia ja myös erittäin kauaskantoisia. Pinkjärven Puolesta on toimittanut Luvian kunnalle lisämateriaalia otettavaksi huomioon muistutuksensa yhteydessä 2) Jarmo Savolainen Muistutuksessa vastustetaan osayleiskaavan hyväksymistä. - suositeltavia etäisyyksiä asutuksen suhteen tulisi noudattaa, koska voimaloiden korkeus yli 200 m: - meluhaitta - välkehtimisilmiö - useissa kunnissa suositukset otettu käyttöön eikä alle 2 km:n suojaetäisyyksiä rikota. - muistutuksen laatijan omistama kiinteistö on perheen vapaa-ajan asunto ja alueella sijaitsee useampia kiinteistöjä, jotka ovat vakituisessa tai vapaa-ajan asuinkäytössä alue on lähellä luontoa sekä hiljainen ja rauhallinen Sosiaali- ja terveysministeriön suositus 2 km on maakuntakaavoitusta varten annettujen lausuntojen ohjeistus (Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo). Valmisteilla olevaan Ympäristöministeriön asetukseen ei ole tulossa minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tarvittava etäisyys on perusteltua määrittää tapauskohtaisesti maaston muodot ja muut alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä (Ympäristöministeriö 2014). Kaavaehdotuksen laadinnassa on huomioitu ympäristöhallinnon tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevat ohjeistukset (4/2012) sekä melumallinnuksen laadinnassa uusin helmikuussa 2014 voimaantullut Ympäristöhallinnon ohje Tuulivoimamelun mallintaminen. Varjostusvaikutuksista on laadittu ehdotusvaiheessa selvitys ja koska Suomessa välkkeelle ei ole asetettu raja-arvoja, saatuja arvoja on verrattu Ruotsissa ja Saksassa käytettyihin arvoihin. Saadut arvot eivät ylity tuulipuistoa lähimpänä olevien kiinteistöjen kohdalla. Maisemaselvityksessä on kuvattu maisemalliset osaalueet, niiden maisematyyppi, mittakaava, keskeisimmät arvot ja näihin kohdistuvat vaikutukset. - voimaloiden myötä maisemaan selvä muutos - häiriöinä matalataajuinen melu, välkehdintä ja lentoestevalot Matalataajuisen melun osalta laskentatulos melumallinnusraportissa osoittaa, että saadut arvot mittauksessa mukana olleiden lähimpien kiinteistön osalta jäävät so- 17(26)

18 siaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 raja-arvojen alle. - pelkona myös mahdollisuus, että rakentaja kasvattaa voimaloiden kokoa ja määrä poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta. Tuulivoimaloiden enimmäismäärä ja enimmäiskokonaiskorkeus ja määritellään kaavassa, eikä näitä voida rakennusvaiheessa ylittää. Osayleiskaavan mahdollistama enimmäiskokonaiskorkeus on ollut sama osayleiskaavan vireille tulosta lähtien. Osayleiskaava mahdollistaa enintään kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen kaava-alueelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa tv-alueita koskevan kaavamääräyksen mukaan olla enintään 210 metriä. Kaavan vaikutusarvioinnit on laadittu sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa maksimivaikutusperiaatteella, eli melumallinnukset on laadittu Vestas 126 (3,3 MW) tuulivoimaloille ja havainnekuvat 210 metriä korkeille voimaloille. Mikäli voimalatyyppi vaihtuu rakennuslupavaiheessa, on mallinnukset tarkistettava vastaamaan valittua voimalatyyppiä. 3) Marita Ketola, Kiinteistö Oy Paatnokka sekä Pertti ja Raimo Juhola (nimilista 89 nimeä), Liitteen mukaiset kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät Luvian ja Eurajoen kuntien alueelta vastustavat Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin perustein: Melu Osayleiskaavan on taattava turvallinen ja terveellinen elinympäristö (MRL 39 ). - tuulivoimalat (kokonaiskorkeus 210 m) sijaitsevat yksinkertaisesti liian lähellä olemassa olevaa vakituista ja vapaa-ajanasutusta - lähimmät asuinrakennukset alle 1 km ja alle 2 km merkittävä määrä vakituisia ja vapaaajan asuinrakennuksia - STM:n suositus 2 km (Varsinais-Suomen tuulivoimamaakuntakaava) - tuulivoimaloiden kokoa kasvatetaan vaivihkaa rakennusprojektin aikana - YVA-tarvehakemuksessa vuonna 2012 ilmoitettu, että voimalat ovat 196 m ja teholtaan 3 MW. - kaavaehdotuksen mukaan voimalat ovatkin jo 210 m ja melumallinnus on tehty 3,3 MW voimalalle - Tuulivoimaloiden koon kasvaminen on johtanut siihen, että melumallinnukset eivät pidä paikkaansa ts. todellisuudessa isoista tuulivoimaloista aiheutuva meluhaitta on selvästi suurempi kuin etukäteen tehty melumallinnus on osoittanut. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus 2 km on maakuntakaavoitusta varten annettujen lausuntojen ohjeistus (Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo). Valmisteilla olevaan Ympäristöministeriön asetukseen ei ole tulossa minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tarvittava etäisyys on perusteltua määrittää tapauskohtaisesti maaston muodot ja muut alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä (Ympäristöministeriö 2014). Tuulivoimaloiden enimmäismäärä ja enimmäiskokonaiskorkeus ja määritellään kaavassa, eikä näitä voida rakennusvaiheessa ylittää. Osayleiskaavan mahdollistama enimmäiskokonaiskorkeus on ollut sama osayleiskaavan vireille tulosta lähtien. Osayleiskaava mahdollistaa enintään kahdeksan tuulivoimalan rakentamisen kaava-alueelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa tv-alueita koskevan kaavamääräyksen mukaan olla enintään 210 metriä. Kaavan vaikutusarvioinnit on laadittu sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa maksimivaikutusperiaatteella, eli melumallinnukset on laadittu Vestas 126 (3,3 MW) tuulivoimaloille ja havainnekuvat 210 metriä korkeille voimaloille. Mikäli voimalatyyppi vaihtuu rakennuslupavaiheessa, on mallinnukset tarkistettava vastaamaan valittua voimalatyyppiä. 18 (26)

19 Luvian kunta Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava - Vastineraportti Maisema - Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotus vaarantaa tuulivoimaloiden melun johdosta tuulipuiston vaikutusalueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden turvallisen ja terveellisen elinympäristön. Suunnitellun tuulivoimarakentamisen tulee sopeutua maisemaan ja ympäristöön (MRL 77 b ). Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksen mukainen tuulivoimarakentaminen ei sopeudu alueen maisemaan ja ympäristöön. - Lemlahden tuulipuiston voimalat tulevat olemaan erittäin korkeita ja wpd Finland Oy on jo nyt valmistelun aikana kasvattanut tuulivoimaloiden korkeutta 196 metristä 210 metriin - kahdeksan näin valtavan korkeaa tuulivoimalaa tulee pilaamaan merkittävällä tavalla Luvian ja Eurajoen kaunista merenrantamaisemaa suurella alueella ja monesta eri suunnasta katsoen - wpd Finland Oy:n toimeksiannosta laadittu kaavaehdotus on maisemaselvitysten osalta puutteellinen ja harhaanjohtava - maisemakuvia on tehty liian vähän - kuvien perspektiivi ja mittasuhteet antavat vääränlaisen kuvan tilanteesta ja vähättelevät merkittävästi maisemahaittoja Varjon vilkunta ja lentoestevalot - tuulivoimaloiden aiheuttaman varjon vilkkumisen mallintaminen etukäteen on erittäin teoreettista - Kaavaehdotuksessa ei ole lainkaan huomioitu lentoestevalojen vaikutusta ja merkitystä - lentoestevalot aiheuttavat merkittävää maisemavaikutusta (kuormittavat maisemaa ja ylittävät maiseman sietokyvyn) - Päiväaikaan vilkkutornit eivät jää katseelta rauhaan ja yöaikaiset vilkkuvalot voivat olla lähialueella unihäiriöiden syynä - lentoestevalojen vilkkuminen voi muodostaa ennalta arvaamattoman häiriö- ja ärsytystekijän Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin terveyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vilkunta) asetettuja ohjearvoja. Suomen Tuulivoimayhdistys ry on teettänyt VTT:llä kirjallisuusselvityksen tuulivoiman terveysvaikutuksista vuonna 2013 (VTT-V /171091). Selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lähialueilla asuvien asukkaiden raportoimista terveysvaikutuksista ei kuitenkaan löydetty suoraa yhteyttä siihen, että aiheuttava tekijä olisi tuulivoimalat. Maisemaselvityksessä on huomioitu rannikkovyöhyke yhtenä maisemallisena osa-alueena ja teksti sisältää maisematyypin kuvauksen, maiseman mittakaavan ja keskeisimmät arvot. Maiseman mittakaavan todetaan olevan rikkonaisen rannikon ja kulttuuriympäristöjen osalta pienipiirteinen, mutta merialueisiin liittyen suuripiirteinen. Vaikutusarvioinnissa todetaan, että kaavassa osoitetut tuulivoimalat tulevat muodostumaan maamerkeiksi horisontissa. Lemlahden hankkeesta merialueille kohdistuvat vaikutukset vertautuvat myös rannikkoalueen muihin tuulivoimahankkeisiin, mikä kuvastaa rannikkovyöhykkeen maiseman laajamittaista muutosprosessia. Havainnekuvien paikat on pyritty valitsemaan monipuolisesti niin, että ne havainnollistavat vaikutuksia keskeisimpiin kulttuurimaiseman arvoalueisiin, tärkeimpiin maisemakokonaisuuksiin, kuten merialueisiin ja paikallisesti tärkeisiin kohteisiin kuten Pinkjärveen. Pohjavalokuvien tekniset tiedot ja kuvien ottopaikat on esitetty aineistossa. Osayleiskaavan havainnekuva-aineistoon on laadittu hämäränajan valokuvasovite, jonka avulla voidaan arvioida lentoestevaloista aiheutuvaa vaikutusta. Lentoestevalaistus voidaan kokea häiritsevänä, sillä se muuttaa mm. yöaikaista maisemaa. Lopullisesti lentoestevalaistuksen toteutustapa ratkeaa lentoestelupahakemuksen käsittelyssä. Alueilla, joilla tuulivoimaloiden lentoestevalot on korvattu TraFin uusien ohjeiden mukaisesti, on koettu häiritsevien vaikutusten lieventyneen merkittävästi. - Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotus vaarantaa tuulivoimaloiden varjonvilkunnan ja kaavaehdotuksesta kokonaan puuttuvien lentoestevalojen johdosta tuulipuiston vaikutusalueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden turvallisen ja terveellisen elinympäristön sekä pilaa maiseman. Edellä mainituin perustein Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotus on MRL:n vastainen eikä 19(26)

20 kaavaehdotusta tule hyväksyä. 4) Kurkkarintie 36 loma-asuntojen omistajat ja käyttäjät (nimilista 105 nimeä) Allekirjoittaneet vastustavat Lemlahden tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin perusteluin: Turvallinen ja terveellinen elinympäristö Melu - Osayleiskaavan on taattava turvallinen ja terveellinen elinympäristö (MRL 39 ). - Katsomme, että Lemlahden osayleiskaavaehdotus vaarantaa tuulipuiston vaikutusalueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden turvallisen ja terveellisen elinympäristön. Menetämme voimaloiden aiheuttamien häiriötekijöiden vuoksi nykyisen rauhallisuuden ja hiljaisuuden alueelle tuoman viihtyisyyden. - tuulivoimalat (kokonaiskorkeus 210 m) sijaitsevat yksinkertaisesti liian lähellä olemassa olevaa vakituista ja vapaa-ajanasutusta - lähimmät asuinrakennukset alle 1 km ja alle 2 km merkittävä määrä vakituisia ja vapaaajan asuinrakennuksia - Lemlahden tuulipuiston aiheuttama voimalamelu tulee varmuudella ylittämään lähimmillä kiinteistöillä säädösten asettamat rajat. - Luvian kunnantalolla saamamme meluselvitys ei ollut uskottava. Teoreettinen melumallinnus oli liian yksinkertaistava ja siitä oli jätetty pois osia, jotka olisivat kuvanneet todellista paremmin. Törkeä ja räikeä tarkoitushakuisuus oli päällimmäinen vaikutelma koko mallinnuksesta. - matalataajuinen ( Hz) (bassomainen, rytminen) aerodynaaminen melu ei vaimene juuri ollenkaan ja se etenee myös normaalirakenteiden läpi sisätiloihin. - pieni- eli matalataajuisen melun mittaukseen pitäisi käyttää C-taajuuspainotusta eikä A- painotusta, niin kuin Luvian mittauksissa on tehty. A-painotus "leikkaa matalat äänet pois. Jo pelkästään tämä tosiasia mitätöi kunnantalolla kuullun selvityksen MW:n tuulimyllyjen lähtömelu on db ja se lähtee metrin korkeudesta, jolloin äänen etenemiselle ei ole ilmaa ihmeempää vastusta - Useamman myllyn melun yhteisvaikutus voi Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu aina myös viimeisimmät ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoimahankkeiden suunnittelua. Kaavaselostuksen vaikutusarviointiosiosta voidaan päätellä, että osayleiskaavan toteuttaminen ei aiheuta osallisille kohtuutonta haittaa. Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin terveyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vilkunta) asetettuja ohjearvoja. Suomen Tuulivoimayhdistys ry on teettänyt VTT:llä kirjallisuusselvityksen tuulivoiman terveysvaikutuksista vuonna 2013 (VTT-V /171091). Selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lähialueilla asuvien asukkaiden raportoimista terveysvaikutuksista ei kuitenkaan löydetty suoraa yhteyttä siihen, että aiheuttava tekijä olisi tuulivoimalat. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus 2 km on maakuntakaavoitusta varten annettujen lausuntojen ohjeistus (Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo). Valmisteilla olevaan Ympäristöministeriön asetukseen ei ole tulossa minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tarvittava etäisyys on perusteltua määrittää tapauskohtaisesti maaston muodot ja muut alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä (Ympäristöministeriö 2014). Kaavaehdotuksen laadinnassa on huomioitu ympäristöhallinnon tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevat ohjeistukset (4/2012) sekä melumallinnuksen laadinnassa uusin helmikuussa 2014 voimaantullut Ympäristöhallinnon ohje Tuulivoimamelun mallintaminen. Mallinnuksesta saatujen tulosten perusteella melutasot alittuvat kaikkien tuulipuistoa lähimpänä sijaitsevien kiinteistöjen kohdalla, kun tuloksia verrataan sekä Valtionneuvoston melun ohjearvoihin (1992) että Ympäristöministeriön oppaan tuulivoimarakentamisen ohjearvoihin(2012). Matalataajuisen melun osalta laskentatulos melumallinnusraportissa osoittaa, että saadut arvot mittauksessa mukana olleiden lähimpien kiinteistön osalta jäävät sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 raja-arvojen alle. Melumallinnus on laadittu A-painotteisesti, koska se kuvaa parhaiten ihmisen kuuloaistin havainnoimia taajuuksia. Maanpinnan kovuus on määritelty maanmittauslaitoksen maastomallin aluerajausten mukaan, mikä suunnittelualueella vastaa kovuusluokkaa B mukaan otetun kasvillisuuden (metsä) mukaan. Melumallinnuksen laskennan lähtöarvoihin ei tarvitse tehdä 5 db:n lisäystä, koska voimalatyypin valmistajan mukaan Vestas 126 (3,3,MW) voimala ei sisällä kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja. Mallinnuksessa käyte- 20 (26)