EVLI. Texas. Yksinäisen tähden osavaltio. Innovaatiot Ideasta menestykseen. Pörssimarkkinat pirstaloituvat. Yrityslainat houkuttelevat

Transkriptio

1 EVLI EVLI PANKIN ASIAKASLEHTI 2/2009 MCI Innovaatiot Ideasta menestykseen Pörssimarkkinat pirstaloituvat Yrityslainat houkuttelevat Texas Yksinäisen tähden osavaltio

2 50 30 Classic cars Muotoilun estetiikkaa

3 EVLI PANKIN ASIAKASLEHTI 2/ Pääkirjoitus 6 Evlistä 12 Yrityslainat 18 Innovaatiot Mistä tulee menestystarina? 24 Hyvä kippari Evlin hallituksen puheenjohtaja Henrik Andersin 30 Classic cars Harvinainen auto on hyvä sijoituskohde EVLI Evli on Evli Pankki Oyj:n asiakaslehti. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Julkaisija Evli Pankki Oyj Aleksanterinkatu 19 A PL 1081, Helsinki Puhelin (09) Päätoimittaja Sanna Fäldt sanna.faldt@evli.com Palautteet, ehdotukset ja osoitteenmuutokset asiakaslehti@evli.com Toimitus ja ulkoasu Syväjohtaminen RUK:n tapaan 38 Elintason turvaaminen Miten ennakoida riskitilanteita? 44 Pörssimarkkinat avautuvat NASDAQ OMX Helsingin tuore toimitusjohtaja Lauri Rosendahl 50 Texasin tapaan Aito villin lännen loma 62 Oliiviöljy Jumalattaren lahja 66 Kolumni Tapio Hintikka MCI Press oy Mikonkatu 18 B, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) info@mcipress.fi Toimitusneuvosto Sanna Fäldt, Heidi Gedik, Raimo Hartikainen, Lea Keinänen, Antti Koskivuori, Jyrki Lehto, Mia Lehto, Nina Torkkel, Andreas Westling, Nico Öfverström Kannen kuva Getty Images Painatus Libris Oy ISSN Lehti ei vastaa toimitukseen etukäteen tilaamatta lähetetystä materiaalista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisöjen kantaa. EVLI 2/2009 3

4

5 Säästön ja varovaisuuden aika on ohi. Pääkirjoitus maunu lehtimäki, toimitusjohtaja, Evli Pankki Oyj Voitto taantumasta Näyttää yhä vahvemmin siltä, että taloudellinen taantuma ei muodostu pitkäaikaiseksi maailmanlaajuiseksi lamaksi. Orastavia merkkejä nähdään muun muassa Kiinan talouden kasvuluvuissa ja USA:ssa uusien asuntojen myyntilukujen nousussa. On mahdollista, että elpyminen yllättää nopeudellaan positiivisesti. Suomessa työttömyys kuitenkin jatkaa vielä nousuaan ainakin ensi vuoden. Asiaa voisi kuvata ikään kuin vuoristoradan vaunuina: ensimmäiset vaunut ovat jo hyvää vauhtia nousussa, kun takimmaiset vielä osoittavat alaspäin. Työttömyys seuraa usein viiveellä nousevia pörssikursseja, jotka ovat usein etulinjassa nousun alkaessa. Suomessa pörssikurssit ovat nousseet maaliskuusta useita kymmeniä prosentteja samalla, kun taloudesta saatavat luvut osoittavat alaspäin. Uskon kuitenkin, että talouden pohjakosketus on meillä Suomessa nyt käsillä. Laskukaudella yritysten oli reagoitava nopeasti ja sopeutettava toimintaansa. Tämä koskee myös Evliä. Teimme tehokkaita ja oikea-aikaisia sopeuttamistoimia viime vuonna, mistä johtuen toisen neljänneksen tuloksemme ylitti odotuksemme konsernin kuuden kuukauden voitto ennen veroja ja voitonjakoa henkilökunnalle oli 4,4 miljoonaa euroa, mikä oli 3,1 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Toimintaympäristömme ei ole vielä yritysjärjestelyiden ja pörssikaupankäynnin osalta palautunut ennalleen, mutta se, että saavutimme omien toimiemme ja vakautuvan markkinaympäristön avulla näin hyvän tuloksen on ylpeyden aihe meillä Evlissä. Säästön ja varovaisuuden aika on nyt kuitenkin mielestäni ohi. Tässä markkinatilanteessa vaaditaan taas nopeita reaktioita, mutta eri suuntaan kuin laskukaudella. Jos nyt säästetään investoinneissa, markkinoinnissa ja tuotesuunnittelussa, kilpailijat ovat varmasti paikalla, kun markkinaosuudet ovat jaossa nousukauden alussa. Liian suuria riskejä ottavat ovat laskukauden häviäjiä, nousevassa markkinassa taas varovaiset ja paikallaan pysyvät yhtiöt jäävät muiden jalkoihin. Kaikkien yritysten olisi kyettävä nyt uusiutumaan sekä löytämään ja kanavoimaan yhtiön sisältä innovaatioita kasvunsa turvaksi. Innovaatioista voit lukea lisää s. 18. Vinkkejä antaa myös uusi kolumnistimme Tapio Hintikka s. 66. Evli on historiansa aikana ollut mukana useassa rajussa taloudellisen toimintaympäristön muutoksessa. Jokaisesta koitoksesta olemme tulleet ulos entistä vahvempina. Miettikääpä, arvoisat lukijat, kuinka monta 1980-luvulla toiminutta pankkia tai pankkiiriliikettä, joka on yhä hengissä, muistatte vielä nimeltä Evlin lisäksi? Antoisia lukuhetkiä! EVLI 2/2009 5

6 Evlistä Jutut koonnut ja kirjoittanut Sanna Fäldt ja Sari Paronen Osuvia sijoituspäätöksiä kokemuksella ja seitsemännellä aistilla Evlin onnistuneiden sijoituspäätösten takaa ei löydy kompromisseja tai konsensus-näkemyksiä. Niiden takana on tiivis allokaatiotyöryhmä, joka kokoontuu haistelemaan markkinoita ja tekemään tiukkoja päätöksiä omaisuusluokkien välisistä ja niiden sisäisistä painotuksista. Ryhmä seisoo päätöstensä takana yhtenä rintamana. Evli Pankki hallinnoi melkein neljän miljoonan euron asiakasvarallisuutta. Näille varoille odotetaan tuottoa, markkinatilanteesta riippumatta. Tehtävämme allokaatiotyöryhmässä on löytää sellaiset sijoitusratkaisut, joiden avulla pystymme nostamaan asiakkaiden salkkujen tuottoa hyvässä markkinatilanteessa ja jarruttamaan laskua heikossa, seniorisalkunhoitaja ja allokaatiotyöryhmän puheenjohtaja Peter Lindahl kertoo. Onnistumiseksi tarvitaan joku, sanottakoon nyt vaikka seitsemäs aisti, joka mielestäni nousee siitä kokemuksesta ja hiljaisesta tiedosta, jota tiimille on kertynyt, Lindahl jatkaa. Markkinatrendien jäljillä Evlin allokaatiotyöryhmä koostuu neljän hengen ytimestä, johon kuuluu Peterin lisäksi sijoitusjohtaja Kim Esittelyssä Evlin Allokaatiotyöryhmän puheenjohtaja Peter Lindahl Seniorisalkunhoitaja Peter Lindahl on työskennellyt Evlissä vuodesta Hänellä on yhteensä noin 10 vuoden kokemus pankki- ja rahoitusalalta. Lindahl on nykyisessä työssään erikoistunut kansainvälisten salkkujen hoitoon. Ennen siirtymistään Evliin Lindahl toimi sijoitusanalyytikkona ja meklarina Yhdysvalloissa. Pessala, korkosijoitusjohtaja Mikael Lundström ja osakesijoitusjohtaja Eija Koskimies. Tämä tiimi tapaa viikoittain. Instituutiosalkkujen painotusta päätettäessä mukana ovat lisäksi Tomas Hildebrandt, Janne Lassila ja Jari Sevón instituutiovarainhoidosta. Ryhmän työskentelytapa on muotoutunut ajan mittaan. Vuosien kokemus on osoittanut, että mitä terävämpänä allokaatiotyöryhmän kärkeä voidaan pitää, sitä parempia tuloksia saadaan. Kovin iso työryhmä pääsee usein vain konsensuspäätöksiin, joilla ei itse asiassa oteta kantaa mihinkään, Pessala selventää. Käytännössä ryhmä analysoi esimerkiksi talouslukuja, niin sanottuja sentimentti-indikaattoreita ja suoria markkinaindikaattoreita kuten raakaaineita, osakkeita, korkoja tai valuuttoja. Näiden avulla tunnistetaan mahdollisia tulevia trendejä ja haetaan markkinoilta niille vahvistusta. Yksittäisen luvun pohjalta ei siis päätöksiä tehdä, vaan kyseessä on kokonaisvaltainen näkemys. Yksi työryhmämme päähaaste on löytää suuret markkinatrendit, joista syntyy yleensä vuosia kestävät isot sijoitusteemat, Peter Lindahl kertoo. Omaisuusluokkien, esimerkiksi korkojen ja osakkeiden, sisällä tehdään useimmiten kerran kuussa isompi muutos. Päälinjauksiin, eli siihen, mitä omaisuusluokkia painotetaan, tehdään muutoksia harvemmin, noin kerran tai kaksi vuodessa. Päätöksistä viestitään asiakkaille viikoittain Kuinka ryhmässä reagoitiin viime vuoden suureen laskuun? Oliko ilmassa merkkejä jo pitkään? Meillä on erittäin vahva korkotiimi, joka haistoi markkinoilla orastavat isot ongelmat jo vuonna Aloim- 6 EVLI 2/2009

7 Evlin ajassa Evliltä hyvä tulos mekin tämän vuoksi karttaa osakeriskiä jo hyvissä ajoin. Osakealipainosta siirryttiin neutraaliin vasta tämän vuoden alussa, Kim Pessala kertoo. Ryhmässä ollaan toistaiseksi tyytyväisiä tänä vuonna tehtyihin sijoituspäätöksiin. En tiedä kuinka moni uskalsi lähteä alkuvuonna sijoittamaan Kiinan, Venäjän tai Brasilian osakemarkkinoille, mutta me lähdimme ja performanssi on ollut hyvää, Pessala toteaa. Kuinka ryhmä sitten toimii yhteen ja miten ratkaisuihin päädytään? Luonnollisesti varsinkin muuttuvassa talousympäristössä toiset ovat näkemyksissään pessimistisempiä, kun taas toiset optimistisempia. Ryhmä kuitenkin toimii sen periaatteen mukaan, ettei siellä äänestetä. Jokainen mukanaolija kokee olevansa vastuussa allokaationäkemyksestä. Hyvä puoli pienessä ryhmässä on, että uskallamme sanoa rehellisen mielipiteemme ja voimme olla eri mieltä. Joskus homma menee väittelyksi, mutta on vain hyvä, että meillä on eriäviä mielipiteitä, sillä se herättää ajatuksia, Kim Pessala selventää. Allokaatiotyö on Evlissä hyvin avointa. Asiakkaille kerrotaan aktiivisesti tehdyistä päätöksistä, lähes reaaliajassa. Allokaatiopalaverin päätökset lähetetään asiakkaille kerran viikossa ja kerran kuussa asiakkaat saavat laajemman allokaatiostrategiakatsauksen. Asiakaspalaute on ollut hyvin positiivista. Asiakkaat arvostavat avointa ja selväsanaista viestintää. Näin he saavat tiedon siitä, mitä päätöksiä teemme ja miksi, Peter Lindahl päättää. Evli-konsernin ensimmäisen kuuden kuukauden tulos parani merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna ollen 2,0 miljoonaa euroa (1-6/2008 0,2 milj. euroa). Voitto ennen veroja ja voitonjakoa henkilökunnalle oli 4,4 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 3,1 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Konsernin nettoliikevaihto oli katsauskaudella 26 miljoonaa euroa, missä oli laskua 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2008 aikana toteutettujen tehostamistoimenpiteiden ansiosta konsernin kiinteät kulut laskevat vuositasolla yli 15 miljoonaa euroa. Olen erittäin tyytyväinen niistä toimenpiteistä, joihin ryhdyimme hyvissä ajoin ja riittävässä mittakaavassa viime vuonna. Vaikka markkinaympäristö on ollut vaikea, olemme muun muassa näiden sisäisten tehostamistoimien vuoksi kyenneet parantamaan tulostamme edellisvuodesta, Evli Pankin toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki summaa. Hallitus odottaa yhtiön tuloksen paranevan edellisvuodesta ja olevan positiivinen. Alkuvuoden toteutunut tulos on seurausta yhtiön toteuttamista toimenpiteistä sekä rahoitusmarkkinoiden vakautumisesta. Mikäli taloudessa nähdään käänne parempaan, edesauttaa se yhtiön tuloskehitystä entisestään. Kiirettä Evlin Corporate Finance rintamalla Evli Pankki toimii corporate finance -neuvonantajana TeliaSoneran käyttäjähallintapalveluiden ulkoistuksessa Logicalle. Kauppa on toistaiseksi yksi vuoden 2009 suurimmista Pohjoismaiden ulkoistustoimeksiannoista. Sen myötä Logica toimittaa standardoidun käyttäjähallintapalvelun noin TeliaSoneran työasemaan Pohjoismaissa. Sopimus on kestoltaan yli viisi vuotta ja tulee sisältämään 240 TeliaSoneran työntekijän siirtymisen Logicalle. Evli Pankki toimii myös Strålforsin corporate finance -neuvonantajana sen myydessä enemmistön Strålfors Suppliesin omistusosuudesta Wulff-Group Plc:lle. Kauppa allekirjoitettiin Strålfors Supplies on yksi Ruotsin ja Norjan suurimmista toimistotarvikkeiden myyjistä. Vuonna 2008 yhtiön liikevaihto (pro forma) oli noin SEK 360 miljoonaa. EVLI 2/2009 7

8 Evlistä Evlin ajass Esittelemme jokaisessa lehdessä jonkin mielenkiintoisen tai ajankohtaisen hyväntekeväisyyskohteen Esittelyssä: Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuonna 2001 perustettu Suomen lasten ja nuorten säätiö haluaa turvata ja edistää lasten ja nuorten kasvua tukemalla heidän edellytyksiä tasapainoiseen elämään. Suomessa ymmärretään jo laajasti ennaltaehkäisevän lapsi- ja nuorisotyön merkitys. Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Ira Carpelan on uransa aikana ollut mukana kansalaisjärjestötyössä. Hän on aina halunnut työllään vaikuttaa positiivisesti yhteiskunnalliseen kehitykseen. Panostus lapsiin ja nuoriin on keskeistä, jos haluamme kauaskantoisia tuloksia. Lapset ja nuoret edustavat sitä osaa yhteiskunnasta, jolla ei ole tarpeeksi puolestapuhujia, vaikka he ovatkin tulevaisuuden vaikuttamisen ytimessä, Carpelan perustelee. Säätiön toiminnan keskeisiä osaalueita ovat: koulutus ja opetus kehittää ja varmistaa opetusta lapsille ja nuorille terveys edistää lasten ja nuorten tietoa ja taitoa tehdä terveellisiä ratkaisuja työllistäminen kehittää ja parantaa nuorten työllistämismahdollisuuksia toimeentulon turvaamiseksi osallistuminen edistää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa positiiviseen kehitykseen yhteisöissään. Nimekästä tukijoukkoa Asiantuntijuus ja osaaminen ovat tärkeitä säätiön toiminnalle. Lisäksi laajapohjainen yhteiskunnallinen edustavuus on säätiön toiminnassa keskeistä. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii ministeri Pär Stenbäck. Hallituksessa on myös muita nimekkäitä jäseniä kuten KTM Sari Baldauf, vuorineuvos Antti Oksanen, suurlähettiläs Ilari Rantakari, Nokian Martin Sandelin ja johtaja Rafaela Seppälä. Säätiön neuvottelukuntaan, jonka puheenjohtajana toimii Veli Sundbäck, kuuluu muun muassa yritysjohtoa, yliopistojen ja valtionhallinnon edustajia, lapsi- ja nuorisoalan asiantuntijoita, sekä ammattiliittojen ja kirkon edustajia. Esimerkki säätiön toiminnasta: Zest-ohjelma nuorten asialla Pystyäkseen tekemään mahdollisimman hyviä ratkaisuja, nuori tarvitsee asiantuntevaa ja rohkaisevaa tukea ympäristöltään sekä realistista käsitystä omista kyvyistään ja lahjakkuudestaan. Tätä tukea tarjoamaan säätiö perusti vuonna 2003 Zest-ohjelman. Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden elämäntaitojen, lahjakkuuden ja luovuuden kehittämiseen. Zestin viestiä nuorille välittävät Zesttiimiläiset yläkouluvierailujen kautta. Lapsilla ja nuorilla ei ole tarpeeksi puolestapuhujia Zest-tiimiin kuuluvat Veikka Gustafsson, Heli Kruger, Samppa Lajunen, Mikko Leppilampi, Peter Nyman, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale ja Eva Wahlström. Zest-ohjelma on tavoittanut toukokuun 2009 loppuun mennessä yli nuorta. Kuinka säätiötä voi tukea? Tukimuotoja on monia. Yritykset voivat esimerkiksi valita säätiön yhteistyötahoksi yhteiskuntavastuutoiminnalleen. Säätiö vastaanottaa myös lahjoituksia ja testamentteja, jotka lahjoittaja voi osoittaa haluamalleen hankkeelle, tai säätiön perusrahastoon. Säätiön pankkitilit: Aktia , Nordea , Osuuspankki , Sampo EVLI 2/2009

9 a Barnys Fotonien nauhajoukkue Bond-ohjelmalla Tarton Miss Valentine kisoissa tammikuussa Fotonit hyvässä rytmissä Viime vuoden maailmanmestari juniorien joukkuevoimistelussa, Olarin Voimistelijoiden Fotonit, on jatkanut tänä vuonna hyvien tulosten sarjaa. Kevätkaudella vuotiaat fotonit keskittyivät rytmiseen voimisteluun. He pääsivät Budapestissa maailmancupin osakilpailun finaaliin jättäen taakseen kovatasoisia voimistelumaita. Kauden päätavoitteet olivat kuitenkin rytmisen kilpavoimistelun Suomen mestaruuskisat ja toukokuussa Azerbaidžanin Bakussa järjestetyt Euroopan mestaruuskisat. Fotonien nauhajoukkue voitti SMkisoissa juniorien kultaa ja sai samalla lipun EM-kisakoneeseen. Vanhemmat tytöt voimistelivat vanneohjelmallaan naisten joukkuekilpailussa hopealle. Naisten yksilösarjassa ensi kertaa kilpaillut Fotonien Johanna Vikkula nappasi neliottelun SM-hopean ja ainoana voimistelijana mitalin kaikista välinesarjoista: pallosta kultaa, narusta ja nauhasta hopeaa sekä vanteesta pronssia. Myös Johannalle aukesi EM-paikka. Bakussa nauhajoukkueelta ja Johanna Vikkulalta nähtiin tasaisen varmat suoritukset. Johanna oli neljän välineen yhteispisteissä paras suomalainen ja Suomi kahden voimistelijan yhteispisteissä sijalla 21. Nauhajoukkue voimisteli James Bond -ohjelmallaan juniorien 15. sijalle. Joukkue suoriutui haastavasta ohjelmastaan erittäin hyvin. Kaikki vaikeat heitot tulivat upeasti kiinni. Tekemisestä huokui varmuus ja itseluottamus, vaikka menetimmekin tärkeitä pisteitä ohjelman keskiosassa, valmentaja Anneli Laine-Näätänen kertoo. Syksyllä fotonit osallistuvat rytmisen voimistelun kansainväliseen kutsukilpailuun OVO Cupiin sekä toiseen Espoossa järjestettävään tapahtumaan, rytmisen voimistelun kansainväliseen kutsukilpailuun ja joukkuevoimistelun maailmancupin finaaliin. Ensi vuonna Fotonit nousevat vuotiaiden sarjaan ja pääsevät tavoittelemaan MM-tason mitaleita päälajissaan joukkuevoimistelussa. EVLI 2/2009 9

10 Evlistä Forsténit hyppyvauhdissa Stefan Lafrentz Esteratsastaja Mikael Forsténin hallikausi huipentui huhtikuussa maailmancupin finaaliin Las Vegasissa. Ykköshevosellaan Isaac du Jonquet hän ylsi 13. sijalle maailman parhaiden ratsukoiden joukossa. Mikael on ainoa suomalainen, joka on saavuttanut maailmancupin finaalipaikan esteissä, ensimmäisen kerran vuonna Paikka oli tulos erinomaisesti hypätystä kaudesta. Minulle kohokohta oli se, että hallikausi kokonaisuudessaan oli menestyksekkäämpi kuin koskaan aikaisemmin. Kaikista hyppäämistäni kilpailuista sijoituin 90 prosenttisesti kymmenen parhaan joukkoon, Mikael kertoo. Mikaelin kuluvan kauden pääetappi on elokuun lopussa Windsorissa Isossa-Britanniassa pidettävät Euroopan mestaruuskisat. Sitä ei estänyt edes alkukesän loukkaantumisen aiheuttama kilpailu- ja treenitauko. Noora Forsténin alkanut ulkokausi oli hieman rikkonainen hevosten loukkaantumisten takia. Hän hyppäsi pienemmissä luokissa hyviä tuloksia Quinault-orillaan, mutta suurempien luokkien Vasco oli loukkaantumisen takia sivussa kilpailuista. Nooran alkukauden paras tulos oli toinen sija kahden tähden Grand Prix ssa Belgiassa. Tavoitteena on kansainvälisen Grand Prix -kisan voitto. Elokuussa Noora tähtää EM-kisoihin muun muassa 17-vuotiaalla Evli Cagliostrolla. Toivon, että voin tehdä Caglilla EM-kisoissa hyvän tuloksen ja jättää tämän kauden jälkeen eläkkeelle tämän hienon, kymmenen vuoden kansainvälisen uran tehneen kilpakumppanin, Noora kertoo. Syksyllä käynnistyvät jälleen maailmancupin osakilpailut päämääränä huhtikuussa 2009 kisattava Geneven finaali. Lokakuun Helsinki International Horse Show on aina jännittävä kotikilpailu Forsténeille. Ratsastajakaksikko tavoittelee myös pääsyä ulkokauden arvostetuimman ja rahakkaimman kilpailusarjan Global Champions Tourin finaaliin Qatarin Dohaan marraskuussa. Arvokilpailuista ovat ensi vuonna vuorossa maailmanmestaruuskisat USA:n Kentuckyssa. Tulevia kisoja ajatellen Forsténien hevostilanne on parempi kuin koskaan ennen, sillä heidän tallissaan on jopa neljästä viiteen kansainvälisen Mikael ja Noora Forstén huhtikuussa Las Vegasissa. tason ratsua. Vähintään yhtä tärkeää kuin yksittäinen arvokilpailusijoitus on ratsastajan ja hevosten tasainen kilpailukunto läpi vuoden. Vain se takaa hyvän sijoituksen maailman rankinglistalla. Evli Pankki avasi golf-kauden Vuosittain järjestettävä Evli Pankki Open pelattiin toukokuun alussa Nordcenterin golf-keskuksessa. Jo perinteiseksi muodostunut kisa houkutteli säästä huolimatta paikalle yhteensä 97 pelaajaa, ja samaan aikaan pelattiin myös juniorityttöjen ja -poikien kisa. Evli Pankki Open on tasoituksellinen, 18 reiän lyöntipeli. Evli oli kutsunut paikalle asiakkaitaan kaikista liiketoimintayksiköistään, ja osanotto oli kiitettävä. Sää ei valitettavasti kisailijoita suosinut, vaan vettä vihmoi ja tuuli riepotti. Sää ei kunnon golfaria lannista, kaikilla oli säänkestävät puvut ja näimme erinomaisia pelisuorituksia sekä hyviä lyöntejä, toinen kisan isännistä Jukka Kurki kertoo. Kenttä oli jälleen erinomaisessa kunnossa, vaikka kausi oli vasta aluillaan, Kurki jatkaa. Yleiskilpailun voittajaksi naisissa nousi Susanna Andersson ja miehissä Pekka Neva. Evliläisistä parhaiten sijoittui Andreas Westling sijalle viisi. Pekka Neva kommentoi suoritustaan: Oli melko arktinen kisa! Oma pelini kuitenkin kulki taitotasoon ja olosuhteisiin nähden hämmästyttävän hyvin. Mukaan mahtui tosi makeita viheriöosumia. Kilpailu oli hyvin järjestetty, kiitos Nordcenterille ja Evlille. Kisaa isännöivät yksi Evli Pankin perustajista ja Nordcenterin nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Roger Kempe ja Jukka Kurki Evlin varainhoidosta. Kempe ja Kurki palkitsivat voittajat pelin jälkeen hyvin ansaitun lounaan yhteydessä. Katso kisojen tarkemmat tulokset Nordcenterin sivuilta 10 EVLI 2/2009

11 Evlin ajassa Purjehdusta opiskelun tahdissa Australian Hardy Cupissa purjehtimassa Silja Lehtinen, Olivia Prica, Erica Bäckström ja Lisa Sherman. Purjehtija Silja Lehtisen vuosi 2009 alkoi match race -kilpailussa Australian Hardy Cupissa helmikuussa. Tavoitteena oli oppia uuden olympiaveneen, Elliottin, käsittelyä. Elliott-veneellä kisattava match race on valittu naisten kilpalajiksi vuoden 2012 Lontoon olympialaisiin. Match race on kahden miehistön välillä käytävä kamppailu tasaväkisillä veneillä. Venekuntaan kuuluu useimmiten kolmesta kuuteen miehistön jäsentä, mutta Elliotissa ja siten myös olympiakisoissa purjehditaan kolmisin. Silja purjehti matchracingia myös keväällä Kreikassa pidetyssä Athens Eurolymp -kilpailussa yhdessä Maria Klemetzin ja hollantilaisen olympiavalmentajan Annelies Thiesin kanssa. Kilpailu oli todella hauska ja antoisa. Opimme paljon varsinkin tiimin kommunikoinnista ja onnistuimme voittamaan kilpailun, Silja kertoo. Purjehduksen lisäksi Silja keskittyy tänä vuonna lääketieteen opintoihinsa. Kevättenttien jälkeen kesä alkoi Suomen Audi 49er Grand Prix -sarjassa australialaisen Will Howardin kanssa. Kaksikko purjehti myös 29erXX-Gold Cup -kilpailun Gardajärvellä ja voitti yhdeksästä lähdöstä kuusi. 29er- XX on todennäköinen olympialuokka vuonna Elokuussa Siljalla on kaksi Audi 49er Grand Prix -osakilpailua Helsingissä. Matchracing jatkuu elokuun viimeisenä viikonloppuna naisten Suomen mestaruuksilla ja syyskuussa Sail for Gold -kilpailussa Weymouthissa, Siljalle jo tutussa vuoden 2012 olympiasatamassa. Syksyllä jatkuvat opinnot ja harjoittelu Suomessa. Michael Dunstan Vastaa lukijakyselyyn ja voita upea KAMERAPAKETTI! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen 2. Merkitse numerosarja 4752 tilaajanumero-kohtaan. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla kyselyyn-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Arvottava palkinto on Canonin järjestelmäkamerapaketti, jonka arvo on noin euroa. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijakilpailun palkinnon, multimediakannettavan, voitti TEK-lehden lukija Pertti Vesanto. Onnittelumme! EVLI 2/

12 Teema Yrityslainamarkkinassa on se hyvä puoli, että hinnat kehittyvät tavallisesti pitkään samansuuntaisesti, eivätkä sahaa edestakaisin, Evli Pankin korkosijoitusjohtaja Mikael Lundström kertoo. 12 EVLI 2/2009

13 Yrityslaina HOUKUTTELEVA YRITYSLAINA TekstI Salla Peltonen KUVAT EPK Yrityslainojen halpa hinta sekä tuoton ja riskin suhde kutkuttelevat sijoittajia. Vaikka luvassa olisi yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mille tahansa yritykselle ei rahojaan kannata lainata. Yritysten liikkeelle laskemien lainojen tuottoero eli tuoton ja riskin suhde on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen suuri. Vaikka tuottoerot ovat jo laskeneet huipustaan, ne ovat silti suuremmat kuin edellisen piikin aikoihin vuosina Sijoittajalle tilanne on äärimmäisen otollinen. Ideaalitilanne sijoittaa yrityslainoihin on silloin, kun tuottoerot ovat suurimmillaan ja markkinat alkavat hinnoitella parempia aikoja, Evli Pankin korkosijoitusjohtaja Mikael Lundström kertoo. Kaikkein suotuisimman sijoitushetken löytäminen on kuitenkin veteen piirretty viiva. Kukaan ei voi etukäteen tietää, milloin se on käsillä. Yrityslainamarkkinassa on se hyvä puoli, että hinnat kehittyvät tavallisesti pitkään samansuuntaisesti, eivätkä sahaa edestakaisin. Vaikka yrityslainoihin sijoittaisi vähän myöhemminkin, kun optimaalinen ostohetki on jo mennyt, sijoittaja voi silti saada erittäin hyvää tuottoa. Idea on, että kun sijoittaja ostaa yrityslainan nyt esimerkiksi hintaan 70, lainan erääntyessä sen arvo on kohonnut sataan, Lundström havainnollistaa. Alehinnoilla on syynsä Viime syksynä tapahtuneen yrityslainojen hulppean hintaromahduksen taustalta löytyy Lundströmin mukaan lähinnä kaksi syytä, joista merkittävimpänä oli luonnollisesti suhdanteiden heikkeneminen. Tällöin sijoittajan kynnys lainata rahaa yrityksille nousi korkeammaksi ja lainojen hinnat laskivat. Toinen syy oli velkarahan käyttö, millä pankit ja hedgerahastot ovat perinteisesti sijoittaneet yrityslainoihin. Kun yrityslainan hinta laski, näille sijoittajille tuli kiire myydä velaksi hankitut lainat pois. Mitä enemmän hinta halpeni, sitä enemmän markkinoille tuli myyjiä ja yrityslainat halpenivat halpenemistaan. Seurauksena oli alaspäin suuntautunut syöksykierre, joka kiihtyi kiihtymistään kuin wc:n huuhtelunuppia painamalla. Sijoitusten päällä uskaltaa istua, jos tietää, että analyysit on tehty hyvin. Vapaa pudotus sävähdytti Mikael Lundström on toiminut eurooppalaisilla yrityslainamarkkinoilla koko sen 10-vuotisen historian ajan. Tuona aikana hän on kokenut monta nousua ja notkahdusta, mutta syksyn 2008 tapahtumat olivat ennennäkemättömiä. Salkkujen muutokset tapahtuivat hyvin nopeasti. En sanoisi, että se oli pelottavaa, opettavaista kylläkin. Pelko siitä, että maksuhäiriöt kiihtyvät ja pankki toisensa jälkeen menee nurin, herätti paniikin markkinoilla. Riskinottohalukkuus katosi käytännössä kokonaan. Hyvä pohjatyö rauhoitti Tässä tilanteessa salkunhoitaja pystyi tukeutumaan vain omiin päätöksiinsä. EVLI 2/

14 Teema b 2500 HY markkinan tuottoerot (vasen skaala) IG markkinan tuottoerot (oikea skaala) b Standard & Poor s Moody s Investment Grade AAA AA A BBB Aaa Aa A Baa High Yield BB B CCC CC C D Ba B Caa Ca C Luottoluokitustaulukko Olimme jo pitkään painottaneet sijoituksissa yrityksiä, jotka mielestämme kestävät huonoja aikoja, Lundström kertoo. Tällaisia ovat esimerkiksi telekommunikaatio-, vesi- ja sähköalan yritykset, eli alat, joissa kysyntä säilyy suhteellisen vakaana markkinatilanteesta riippumatta. Yrityslainojen sijoitusfilosofian mukaisesti sijoitetaan yrityksiin, joiden arvioidaan pystyvän maksamaan lainansa takaisin. Sijoitusten päällä uskaltaa istua, jos tietää, että analyysit on tehty hyvin, Lundström toteaa. Sijoittajalle ainoa mahdollisuus oli pidentää sijoitushorisonttia ja odottaa markkinatilanteen ja yleisen riskinottohalukkuuden palautumista markkinoille, mikä Lundströmin mukaan tapahtuikin yllättävän nopeasti. Pohjamudista uuteen nousuun Nyt tilanne on aivan toinen. Vajaan vuoden kuluessa eurooppalainen High Yield -markkina on noussut pohjistaan noin 50 prosenttia ja paremman luottoluokituksen Investment Grade -lainatkin noin 15 prosenttia. Ei liene epäselvää, että tänä vuonna sijoittajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Tammikuusta lähtien yrityslainarahastoihin on virrannut rahaa tasaisina noroina. Suuresta arvonnoususta huolimatta yrityslainat ovat nyt yhtä halpoja kuin mitä ne olivat halvimmillaan vuosituhannen alun IT-kriisin aikana. Silloin yrityslainat tuottivat erittäin hyvin seuraavat kolme neljä vuotta, Lundström kertoo. Uskomme, että vuosien horisontilla yrityslainamarkkina on sijoittajan kannalta yksi houkuttelevimmista, Lundström luotaa tulevaisuuteen. Yrityslainasijoitusta ei tehdä hetken mielijohteesta Evlillä on tällä hetkellä kolme pitkän koron yrityslainarahastoa; Evli European Investment Grade, Evli European High Yield ja syyskuussa kymmenen vuotta täyttävä, Evlin ensimmäinen yrityslainarahasto, Evli Corporate Bond. Evlin rahastot sijoittavat kooltaan suuriin yritysten liikkeelle laskemiin euromääräisiin lainoihin. Sijoituksia tehtäessä yrityslainan jälkimarkkinat ovat Evlissä ehdoton edellytys. Lainan arvo on pystyttävä määrittämään jokaisena päivänä ja niin merkintöjen kuin lunastustenkin tekeminen on onnistuttava maanantaista perjantaihin, Evlin korkosijoitusjohtaja Mikael Lundström kertoo. Luottokelpoisuus tutkitaan tarkasti Evlin yrityslainarahastojen sijoituksilla on lähes poikkeuksetta joko Moody s tai Standard & Poor s antama luottokelpoisuusluokitus eli reittaus, koska sijoituskohteet ovat kooltaan suuria. Evli ei kuitenkaan nojaa luottoluokituslaitosten tekemiin arvioihin, vaan tekee aina oman luottokelpoisuusarvion kustakin sijoituskohteesta. Yleisen taloustilanteen lisäksi yrityksen kassavirtaa ja velkaantuneisuutta sekä toimialan tulevaisuudennäkymiä analysoidaan huolellisesti. Lopuksi itse lainaehdot, erityisesti lainan saamisjärjestys tutkitaan tarkasti. Analyysin perusteella määrittelemme sijoituksen riski- ja 14 EVLI 2/2009

15 Yrityslaina MIKÄ YRITYSLAINA? Yrityslainasijoittaja ostaa yrityksen liikkeelle laskeman joukkovelkakirjalainan ja rahoittaa näin yrityksen toimintaa. Saamansa rahan vastineeksi lainan liikkeeseen laskenut yritys maksaa sijoittajalle etukäteen määriteltyä, joko kiinteää tai vaihtuvaa kuponkikorkoa. Pointtina on, että yrityslainasijoittajan saama korko on parempi kuin esimerkiksi riskittömänä pidetyn valtionlainan korko. Yrityslainojen juoksuaika vaihtelee kuudesta kuukaudesta useaan vuoteen. Lainan erääntyessä sijoittaja saa rahansa korkojen kera takaisin. Pääomaturvattu sijoitusmuoto yrityslaina ei kuitenkaan ole. Jos yritys ajautuu maksuhäiriöihin tai joutuu laittamaan lapun luukulle, ei ole itsestään selvää, että sijoittaja saa lainaamansa rahat korkoineen takaisin. Valioyksilöitä ja roskalainoja Yrityslainamarkkina jaetaan yritysten luottokelpoisuuden mukaan kahteen osaan. Luottokelpoisuudeltaan moitteettomat yritykset kuuluvat niin kutsuttuun Investment Grade-luokkaan. Riskiltään suuremmassa roskalainaluokassa eli High Yieldissä yritysten luottokelpoisuus on heikompi. Yritysten luottokelpoisuuden arvioinnissa käytetään esimerkiksi kansainvälisesti tunnettujen luottoluokituslaitosten Moody s ja Standard & Poor s arvioita. Moody s paras luokitus on Aaa ja Standard & Poor s AAA. BBB kertoo vähäisestä riskistä korkojen ja pääoman takaisinmaksussa. Molempien luokittajien riskikohteen tunnus on C. Sijoitusinstrumenttina yrityslainat asettuvat valtionlainojen ja osakkeiden väliin. Hyvälaatuisen Investment Grade -luokan yrityslainan pitäisi tuottaa markkinatilanteesta riippuen ainakin yli prosentin enemmän verrattuna valtionlainoihin. High Yield -lainan tuotto vaihtelee suuresti muutamasta prosentista jopa yli 20 prosenttiin yli valtionlainojen tuotto-odotuksen. Korkeampaa tuottoa ilman osakeriskiä Yrityslainat sopivat kaikentyyppisiin salkkuihin, mutta hyvin harva sijoittaa pelkästään niihin. Yrityslainamarkkina on suunniteltu ensisijaisesti institutionaalisille sijoittajille, koska yrityslainoissa pelataan varsin suurilla summilla. Yksityishenkilölle yritysten ja niiden liikkeeseen laskemien lainojen analysointi on varsin haastavaa ja aikaa vievää. Yrityslainarahastot ovatkin kätevä ratkaisu tähän ongelmaan. Myös hajauttaminen on yrityslainasijoittamisessa äärimmäisen tärkeää. Tällöin yksi heikko sijoitus ei pilaa kokonaisuutta. Sijoittajan on hyvä muistaa, että kooltaan pieni, yksittäinen laina saattaa olla niin heikko, ettei siitä pääsekään halutessaan eroon ja se jää mädättämään sijoittajan salkkua. EVLI 2/

16 Teema TeemaYrityslaina Vaikka talous kääntyykin hiljalleen parempaan, yrityslainat ovat edelleen halpoja. tuottotason, Lundström kuvailee monivaiheista sijoitusprosessia. Ydinajatuksena on valita salkkuun yrityksiä, joissa sijoittaja saa rahansa takaisin, hän jatkaa. Hyviä uutisia odotellaan vielä Talousennusteet näyttävät edelleen kuluvan vuoden osalta varsin synkiltä. Maailmantalous supistuu, viennin määrä putoaa, yksityinen kulutus vähenee ja työttömien määrä lisääntyy. Käännettä parempaan odotetaan ensi vuoden puolella. Lundström on omissa arvioissaan samoilla linjoilla. Yrityslainojen kannalta tämä on hyvä tilanne. Vaikka talous kääntyykin hiljalleen parempaan suuntaan ja tuottoerot kutistuvat, yrityslainat ovat edelleen halpoja kaikilla mittareilla arvioituina, Lundström painottaa. Vaarana on, että hyvien uutisten viivästyessä yrityslainat saattavat tehdä uuden notkahduksen, kokenut salkunhoitaja jatkaa. Paistaa se päivä risukasaankin Yleinen tunnelma markkinoilla on kohonnut, mutta helpotuksesta ei kuitenkaan ole syytä hengähtää. Kaikkia huonoja uutisia ei ole vielä kuultu. Tänä vuonna monien yritysten tulokset ovat heikkoja. Odotettavissa on, että Investment Grade -luokassa olevien yritysten luottokelpoisuus heikkenee ja jotkut yritykset siirtyvät High Yield -luokkaan. High Yield -yrityksissä taas on odotettavissa enemmän maksuhäiriöitä, Lundstöm huomauttaa. Kokonaisuudessaan markkinoiden tarjoama lisätuotto on kuitenkin niin houkutteleva, että se kompensoi riskiä ja vetää sijoittajia puoleensa. Joka tapauksessa sijoittajan täytyy olla varovainen ja miettiä tarkoin, mille yritykselle rahojaan lainaa, Lundström korostaa. Evlin yrityslainarahastot Evli European Investment Grade pitkän koron yrityslainarahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa yritysten liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjoihin sijoitusten painopiste Investment Grade -lainoissa keskimääräinen luottoluokitus on vähintään Baa3/BBBsopii sijoittajalle, joka tavoittelee pit- kän koron rahastoja korkeampaa tuottoa ottamatta kuitenkaan suoraa osakeriskiä suositeltava sijoitusaika vähintään 3 4 vuotta. Evli European High Yield pitkän koron yrityslainarahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa Euroopassa merkittävää toimintaa harjoittavien yritysten liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjoihin sijoitusten painopiste High Yield -lainoissa keskimääräinen luottoluokitus on BB+ tai sitä alempi sijoittajalle, joka tavoittelee pitkän koron sekä pelkästään Investment Grade -luokan yrityslainoihin sijoittavia rahastoja korkeampaa tuottoa ottamatta kuitenkaan suoraa osakeriskiä suositeltava sijoitusaika vähintään 3 4 vuotta. Evli Corporate Bond pitkän koron yrityslainarahasto sijoittaa pääasiassa eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjalainoihin sijoittaa sekä Investment Grade että High Yield -lainoihin keskimääräinen luottoluokitus vähintään BBB- tai vastaava riskitaso sopii sijoittajalle, joka tavoittelee pitkän koron sekä pelkästään Investment Grade -luokan yrityslainoihin sijoittavia rahastoja korkeampaa tuottoa ottamatta kuitenkaan suoraa osakeriskiä suositeltava sijoitusaika vähintään 3 4 vuotta. 16 EVLI 2/2009

17 The art of expression Claudem Design Zoltan Popovits EVLI 1/

18 18 EVLI 2/2009

19 Innovaatioista vain harvat jalostuvat menestystarinoiksi Teksti Erja Aikavuori ja Mika Kulju Kuvat istockphoto Suomi on keksintöjen luvattu maa, ja listattu useampaan kertaan maailman innovatiivisimpien joukkoon. Pelkällä innovaatiolla ei kuitenkaan menestystarinoita kirjoiteta, vaan yritys tarvitsee taaksensa tukun muitakin rakennusaineksia. Tosiasia on, että vain pienestä T joukosta innovaatioita kasvaa uusia yrityksiä. eknillisen korkeakoulun pääomasijoitustoiminnan professori, tekniikan tohtori Markku Maula allekirjoittaa väitteen siitä, että suomalaiset ja suomalaisyritykset ovat kansainvälisesti verrattuna innovatiivisia. Suomessa on hänen mukaansa paljon mahdollisuuksia uuden menestyvän innovatiivisen liiketoiminnan rakentamiseen. Innovatiivisina yrityksinä voidaan pitää niitä, jotka hyödyntävät tietoa ja osaamista kaupallisesti uudella tavalla, Maula kertoo. Kansainvälinen finanssikriisi on tukahduttanut monen yrityksen rahoitushanat. Maulan mukaan yritysten täytyisi nähdä matalasuhdanne myös mahdollisuutena, jota pitäisi osata hyödyntää tehokkaammin. EVLI 2/

20 Innovatiivisina yrityksinä voidaan pitää niitä, jotka hyödyntävät tietoa ja osaamista kaupallisesti uudella tavalla. Nyt voi olla varsin hyvä aika aloittaa uusia yrityksiä, sillä osaajia on saatavissa paremmin kuin korkeasuhdanteen aikana. Lisäksi nyt on hyvä aika kehittää uutta ja olla sitten valmiina markkinoille, kun kysyntä elpyy, Maula arvioi. Bisnesenkeleitä ja sijoittajia tarvitaan lisää Innovaatio tarvitsee kaupalliseen läpimurtoon taaksensa rahoitusta, joka tällä hetkellä tulee useimmiten pääosin lainoista ja pieneltä osin yrityksen omista ja julkisista varoista. Julkisen rahoituksen rooli on finanssikriisin aikana korostunut entisestään. Kansainvälisen asiantuntijaorganisaation, Deloitten selvityksen mukaan pääomasijoittajien osuus kasvuyritysten rahoituksessa on noin 20 prosenttia ja bisnesenkeleiden alle 10 prosenttia. Suomalaisten kasvuyritysten rahoitustilanteen tyypillisenä vaikeutena on, etteivät pääomasijoittajien ja yrittäjien intressit kohtaa. Deloitten tutkimuksessa yrittäjät mainitsevat, etteivät halua toimintaan mukaan pääomasijoittajia, koska osapuolten tavoitteet poikkeavat liikaa toisistaan. Suomi taas ei vedä puoleensa pääomasijoittajia rajallisilla kansainvälisillä rahoitusmarkkinoillaan ja korkealla verotuksellaan. Suomen pienet ja pysähtyneet pääomamarkkinat nähdään merkittävimpänä yritysten kasvua rajoittavana tekijänä. Valtiovarainministeriö onkin valmistelemassa lakiuudistusta, joka tekisi Suomesta kiinnostavamman kohteen pääomasijoittajien kannalta. Ratkaisuksi on esitetty myös niin sanottuja yrityshautomoita, jotka houkuttelevat niin yrittäjiä kuin pääomasijoittajiakin. Menestyksen haistaminen on haaste Innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen tunnistaminen on haasteellista myös kokeneille bisnesenkeleille, sillä vain murto-osasta keksintöjä kehittyy kannattavaa liiketoimintaa. Menestystarinan tunnistamiseen ei ole käytettävissä valmiita malleja. Markku Maula pitää johdon osaamista yhtenä keskeisenä menestystekijänä, mutta korostaa varsinkin liiketoimintamahdollisuuden markkinapotentiaalia ja osoitettavissa olevaa kestävää kilpailuetua. Menestyneissä yrityksissä houkuttelevaan mahdollisuuteen on tartuttu oikeaan aikaan tiimillä, jolla on myös kyky hyödyntää se. Liiketoimintamahdollisuuden ja tiimin ohella ajoitus on usein tärkeässä roolissa, Maula arvioi. Maulan mukaan Suomessa syntyy menestystarinoita jatkuvasti. Merkittävästi kasvaneita, innovatiivisia yrityksiä löytyy myös Deloitten kasvuyritysselvityksen kärjestä, esimerkiksi Futurice ja Nomovok. Huomioitavia yrityksiä ovat myös esimerkiksi ne seitsemän suomalaisyritystä, jotka on va- 20 EVLI 2/2009