Muotoilun koulutusohjelma

Transkriptio

1 Liiketoiminta- ja kulttuuriala, KUOPION MUOTOILUAKATEMIA Muotoilun koulutusohjelma Uuden opiskelijan opas

2 Julkaisija Painopaikka Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopion Muotoiluakatemia Offsetpaino L. Tuovinen Ky

3 Liiketoiminta- ja kulttuuriala KUOPION MUOTOILUAKATEMIA muotoilun koulutusohjelma Uuden opiskelijan opas

4 Sisältö 1 Muotoilija muotoilun ja käytettävyyden asiantuntija Opiskelu ammattikorkeakoulussa Opetussuunnitelma (OPS) ja opintojaksojen toteutustavat OIS, Open Innovation Space Opiskelija tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Kansainvälistyminen Hankkeet, projektit ja näyttelytoiminta Opiskeluympäristö ja tukipalvelut Tiedottaminen Opiskelijan ohjaus ja tuutoritoiminta Opiskelijapalvelut IT-palvelut Kopiointi- ja tulostuskäytänteet, opiskelutarvikkeet Kirjasto ja tietopalvelu Opiskelijakunta Savotta ja Muotoiluakatemian opiskelijayhdistys Mutka ry Lukuvuoden aikataulu Opintojen suorittaminen Ilmoittautuminen opintojaksoille Opintojakson suorittaminen Vastuu omista opinnoista Opiskelijoiden yksilöllinen työskentely Muotoiluakatemian tiloissa Tehtävien ja harjoitustöiden palautus Tentit Arviointi Opintojen hyväksilukeminen (AHOT) Muotoilun koulutusohjelma Opintojen rakenne Muotoilijan työelämävalmiudet Asiantuntijuuden kehittyminen Taulukot opintojen rakenteesta ja etenemisestä Yhteystiedot ja henkilökunta Yhteystiedot Henkilökunta Työtilat ja studiot Kartat opetustiloista...39

5 Hyvä muotoilun opiskelija! Onnittelut valinnastasi ja tervetuloa Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijaksi Savonia-ammattikorkeakouluun! Kuopion Muotoiluakatemian neljässä eri suuntautumisvaihtoehdossa opiskelee lähes 500 opiskelijaa. Muotoiluakatemiassa voi opiskella vaatetus- ja tekstiilimuotoilua, teollista muotoilua, koru- ja jalometallimuotoilua sekä sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua. Opetussuunnitelman perusteellinen uudistamistyö saatettiin päätökseen keväällä Uudessa opetussuunnitelmassa on sisäänkirjoitettu avoimen innovaatioympäristön (OIS) toimintatapa, joka mahdollistaa opiskelijoiden työskentelyn monialaisissa projektitiimeissä läpi koko 4 vuotta kestävän koulutuksen. Opintojen alusta asti huolehditaan tärkeimpien työelämään liittyvien taitojen kehittymisestä ja syventämisestä vuositeemojen ja niin kutsuttujen läpäisyteemojen kautta. Työelämän kanssa tehtävän projektiyhteistyön ja työharjoittelun myötä harjaannut monenlaisiin alan työtehtäviin. Heikki Jylhä-Vuorio Muotoiluakatemian oppimisympäristön digitaalista osaa täydennetään alkaneena lukuvuonna. Sinulle tulee käyttöön sähköinen oppimispäiväkirja suoritettujen tehtävien dokumentointia ja raportointia varten. Saat ohjausta lisäksi työnäytekansion kokoamiseen, jonka avulla voit opintojen loppuvaiheessa esitellä osaamistasi. Erilaisia verkkotyökaluja kuten blogeja, sosiaalista mediaa ja videoneuvotteluita käytetään opiskelussa joustavasti tilanteen mukaan. Sähköisen ympäristön lisäksi myös opetustiloja muokataan erilaisiin oppimistilanteisiin sopiviksi. Muotoiluala on kansainvälinen. Suosittelen sinua harkitsemaan opiskelijavaihtoa jossain monista yhteistyöoppilaitoksistamme, myös harjoittelun suorittaminen ulkomailla on mahdollista. Toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme opiskelemaan ja viihtymään! Heikki Jylhä-Vuorio Koulutus- ja kehittämispäällikkö 5

6 1 Muotoilija muotoilun ja käytettävyyden asiantuntija Muotoilun koulutusohjelma johtaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on muotoilija (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yleisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä luo edellytykset työvoiman, asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kansainväliselle liikkumiselle. Työelämä tarvitsee luovia ja laaja-alaisia muotoilun osaajia, jotka ymmärtävät inhimillisten, teknisten ja kaupallisten tekijöiden merkityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Muotoilualan ammattilaisilla on taito suunnitella tuotteille ja palveluille paras mahdollinen muotoilu, käytettävyys ja visuaalinen ulkoasu. Muotoilija voi toimia suunnittelijana, taidekäsityöyrittäjänä, elämyspalveluyrittäjänä tai lisäkoulutuksen kautta oman alansa harrastustoiminnan ohjaajana ja opettajana. Muotoilijat toimivat myös usein teollisuudessa menetelmäosaajina monialaisissa kehittämistiimeissä. Muotoilijan työ on arvokas osa kehittyvää elinkeinoelämää ja kulttuuria. Se antaa sisältöä ja merkitystä ihmisten jokapäiväisen elämän kokemiselle. Opiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen opintojen aikana on prosessi, joka näkyy sekä persoonallisen ja ammatillisen osaamisen kasvuna että opiskelijan ammatillisen tulevaisuuden jäsentymisenä. Asiantuntijuus kehittyy saadun palautteen ja itsearvioinnin kautta. Muotoilun opiskelija on aktiivinen ja kriittinen tiedonhakija sekä uusien näkökulmien ja ideoiden etsijä. Hän toimii rikastavassa vuorovaikutuksessa toisten osaajien kanssa. Opiskelija rakentaa tietoa ja taitoa saamistaan kokemuksista sekä liittää sitä aikaisempaan osaamiseensa. Luovien prosessien osaaminen vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja hyvin suunnitellut tuotteet ja palvelut parantavat hyvinvoinnin edellytyksiä. Tämä uuden opiskelijan opas on laadittu Sinulle avuksi opintojen aloittamiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen. Opas kannattaa lukea ja pitää tallessa. Uudet opiskelijat tarvitsevat sen sisältämiä tietoja ja ohjeita jo aivan ensimmäisestä päivästä alkaen. Oppaassa on tietoa oppilaitoksen tiloista, opiskelijapalveluista, ilmoittautumisista sekä monista muista asioista, jotka liittyvät jokapäiväiseen opiskelijaelämään. 6

7 2 Opiskelu ammattikorkeakoulussa 2.1 Opetussuunnitelma (OPS) ja opintojaksojen toteutustavat Opiskelun tavoitteena on opiskelijan ammatillisen asian tuntemuksen kasvu. Opiskelun myötä noviisista kasvaa oma-aloitteinen ja itsenäinen muotoilija. Opiskelijoiden itse-ohjautuvuutta korostetaan opetuksessa ja ohjauksessa opintojen alusta lähtien. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään, ja oppimisen tavoitteena on opitun syvällinen ymmärtäminen. Muotoilija (AMK) tutkintoon kuuluvat opinnot ja opintojaksot on kuvattu koulutusohjelman opetussuunnitelmassa (OPS). Muotoilun opintoihin sisältyy tekemisen taidon harjaantumista, ammattialan teoriaa sekä ongelmanratkaisun, innovatiivisuuden, tiimitoiminnan ja ammatillisen kokonaisnäkemyksen opiskelua. Opinnot on suunniteltu siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa vuodessa keskimäärin 60 opintopistettä, mikä työmääränä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelua (keskimäärin 40 tuntia viikossa). Lukujärjestykseen merkittyjen lähiopetustuntien lisäksi opinnot vaativat itsenäistä opiskelua ja itsenäisen työn määrä voi vaihdella suuresti toteutustavan mukaan. Opintojaksojen toteutustapoja ovat: Luennot, lähiopetus ja harjoitustöiden ohjaustunnit ovat lukujärjestyksiin aikataulutettua opetusta, jota on keskimäärin 16 tuntia/opintopiste. Itsenäiset ja ohjatut harjoitukset. Ohjatut harjoitukset ovat osa opintojaksoille varattua lähiopetusaikaa, kun taas itsenäiset harjoitukset opiskelija tekee muuna aikana. Harjoitukset voivat olla yksilötyötä, mutta niiden ohella opintoihin liittyy myös huomattava määrä ryhmätöinä tehtäviä harjoituksia. Opintojakson toteutussuunnitelmassa määritellään harjoitusten aikataulut sekä vaikutus opintojakson arviointiin. Työelämän käytäntöihin tutustuminen. Opintojaksoilla voi käydä vierailevia luennoitsijoita työelämästä tai niihin voi liittyä messu- tai yrityskäyntejä. Verkko-opiskelussa lähiopetuksen määrä on vähäinen tai lähiopetusta ei ole ollenkaan. Vastaavasti opiskelijan itsenäisen työn osuus sekä ajankäytön suunnittelu korostuvat. Itsenäinen kirjallisuuteen ja lähdeaineistoihin perehtyminen. Kirjallisuuden lukeminen, tiedonhankinta sekä lähdeaineistoihin tutustuminen ovat useimmiten osa opintojakson suoritusta. Osa opintojaksoista voidaan suorittaa kirjatenttinä tai laatimalla raportti, oppimisportfolio, essee tai vastaava kirjallinen tuotos. 2.2 OIS, Open Innovation Space Savonian koulutusta ohjaa OIS-ajattelu. Siinä yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Opiskelija on aktiivinen toimija ja hän työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytäntö. 2.3 Opiskelija tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnassa Ammattikorkeakoulun toimintaan kuuluu myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI). Käytännössä tämä on ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (Ammattikorkeakoululaki 2003, 4 ). Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä opetus liittyvät ammattikorkeakoulussa kiinteästi toisiinsa esim. opinnäytetöiden, harjoittelun ja projektien kautta. Ammattikorkeakoulun TKI-työssä opiskelija voi: suorittaa projektiopintoja toimia tutkimus- ja kehittämistehtävissä harjoittelijana syventää ja laajentaa ammatillisia opintoja ja oppia soveltamaan ammattialan tietoa käytäntöön oppia tutkimustaitoja oppia projektityötaitoja saada hyödyllisiä yritys- ja sidosryhmäkontakteja saada käytännön työkokemusta tehdä opinnäytetyötä. 7

8 Kuopion Muotoiluakatemiassa opiskelun tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa laaja-alaiseen ajatteluun kykeneviä, päätöksentekokykyisiä muotoilualan ammattilaisia, joilla on riittävät valmiudet tuotekehitystoiminnan sekä siihen liittyvän monialaisen tiimitoiminnan hahmottamiseen. Opettajien ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle on ominaista toisen kunnioittaminen ja avoimuus. Opettaja on opiskelijan ohjaaja, tuutori sekä vertainen kriitikko. Kuopion Muotoiluakatemian henkilökunnan tehtävänä on tuottaa korkeatasoiselle oppimiselle suotuisia oppimistilanteita. 2.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Henkilökohtainen opiskelu- ja urasuunnitelma (HOPS) on opiskelijan opintojen suunnittelemisen ja opintojen ohjaamisen työväline. HOPS sisältää suunnitelman opintojesi etenemisestä, valitsemistasi opintokokonaisuuksista ja ajankäytöstäsi. HOPSin laatimiseen saat ohjausta. Suuntautumisvaihtoehdoissa on nimetyt henkilöt, opettaja-tuutorit, jotka ohjaavat HOPSien teossa. Opintojen etenemisen näet HOPSin toteutumisena ja suoritettujen opintojaksojen arviointien kirjautumisena opintorekisteriin. HOPSit laaditaan voimassa olevien opetussuunnitelmien ja opetustarjonnan pohjalta. Tavoitteena on yksilöllinen opintopolku, jossa rakennat itsesi näköisen kokonaisuuden opinnoistasi. Aivan kaikkea et voi valita ja saada, sillä valintoja rajoittavat niin tutkintoihin liittyvät säädökset ja vuosittaiset kurssitarjontamahdollisuudet kuin kulloinkin käytettävissä olevat resurssit. Vähimmillään HOPS on suunnitelma siitä, mitä opintojaksoja tutkintoosi kuuluu sekä missä aikataulussa aiot ne tehdä. Laajemmin ajateltuna HOPSiin voi sisällyttää oman identiteetin, erityisesti ammatillisen identiteetin rakentamisen pohdintaa, urasuunnittelua sekä sen tarkastelua. HOPS on tarkoitettu opiskelijan omaa käyttöä sekä ohjaajan kanssa käytäviä ohjauskeskusteluja varten. HOPS voi olla muodoltaan rajattu, tutkintorakenteeseen pohjautuva dokumentti tai avoin eli vapaammin muotoiltu portfoliotyylinen kasvukansio. Tarkoituksena on, että HOPSista muodostuu opiskelun apuväline omien opintojen hallitsemiseen sekä oman oppimisen ja osaamisen peilaamiseen. Savoniassa HOPSin laadinnassa käytetään sähköistä ehopsia. 8

9 2.5 Kansainvälistyminen Kuopion Muotoiluakatemian kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelija oppii jo opintojen aikana ymmärtämään ja kohtaamaan kansainvälistyvän työelämän. Koulutuksen päättyessä opiskelija on saavuttanut sellaisen asenne-, tieto- ja taitotason, jota toiminta kulttuurialan kansainvälistyvässä työelämässä edellyttää. Ulkomainen opiskelujakso tuo lisäarvoa muotoilija (AMK) tutkintoosi ja monipuolistaa osaamistasi. Voit opiskella esimerkiksi sellaisia kursseja, joita Muotoiluakatemiassa tai Suomessa ei ole tarjolla. Saat moniin tuttuihin asioihin uudenlaisen näkökulman, kun niitä käsitellään toisessa korkeakoulussa eri lähtökohdista ja eri tavoin. Kansainvälisen toiminnan keskeisimpiä muotoja ovat opiskelija- ja harjoittelijavaihdot, opettaja- ja asiantuntijavaihdot, intensiivikurssit ja näyttelyt Suomessa ja ulkomailla sekä kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Muotoilun koulutusohjelmalla on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Opintojen ja harjoittelun suorittaminen ulkomailla vaihto-ohjelmien kautta on suositeltavaa. Ulkomailla suoritetut opinnot ja harjoittelu suunnitellaan aina siten, että ne sisältyvät täysimääräisinä tutkintoon. Savonia tukee opiskelijoiden opiskelua ja työharjoittelua ulkomailla EU:n rahoitusohjelmien (Erasmus), opetusministeriön erillismäärärahojen ja yksikön kansainvälisyysrahojen avulla. Tukien määrät vahvistetaan vuosittain. Lisäksi opiskelijalla on oikeus samoihin opintososiaalisiin etuihin, jotka hän saa Suomessakin (opintoraha, asumistuki ja valtion takaama opintolaina), kun ulkomailla suoritettavat opinnot ovat osa ammattikorkeakoulututkintoa. Vaihto-ohjelmiin osallistumisen edellytykset ovat: 2.6 Hankkeet, projektit ja näyttelytoiminta Muotoilufoorumi on Muotoiluakatemian muotoiluinnovaatioiden tutkimus-, tuotekehitys- ja palvelukeskus, joka toimii palvelu- ja yhteistoimintayksikkönä yrityksille, yhteisölle sekä muille koulutusorganisaatioille. Muotoilufoorumin toiminta tukee oppilaitoksen tutkimus- ja kehittämislinjauksia. Muotoilufoorumin toimintoja ovat hanke- ja projektitoiminta. Muotoilufoorumin hanke- ja projektitoiminta tukee Muotoiluakatemian muotoilun ja viestinnän koulutusohjelmien mukaista asiakas- ja markkinointilähtöistä opetusta. Se myös kouluttaa opiskelijoita alan ammattitehtäviin sekä yrityksiä muotoilupalveluiden käyttäjiksi. Muotoilufoorumi organisoi oppilaitoksen ja asiakasyritysten sekä yhteisöjen väliset oppimiseen liittyvät projektit. Ne voivat olla muotoiluprojekteja, opinnäytetöitä, yksittäisiä teoksia, yhteisproduktioita tai kilpailuja. Muotoilufoorumin kautta tulevat projektityöt tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden opintoihin liittyvään muotoilu- ja viestintäalan yritysyhteistyöhön. Kuopion Muotoiluakatemian omat galleriatilat antavat opiskelijoille mahdollisuuden muotoilun ja viestinnän opiskelussa tärkeään näyttelytoimintaan. Muotoilupalveluilla tarkoitetaan graafisen viestinnän, tekstiilimuotoilun, tuotemuotoilun ja vaatetusmuotoilun laitosten toteuttamia toimeksiantoja. Taitemia-galleria on Muotoiluakatemian näkyvin näyttelypaikka. Oppilaitoksen teemanäyttelyiden lisäksi galleriassa järjestetään koti- ja ulkomaisia vierailunäyttelyitä. Muita näyttelytiloja ovat pääkoulun lasiaula ja Kellari-galleria, joka on opiskelijoiden omien näyttelyiden suosittu pitopaikka. Näyttelyhakemuksia Taitemia-galleriaan, aulaan ja Kellari-galleriaan vastaan ottaa tiedottaja Marjut Tikkanen. oppilaitos on joko mukana vaihto-ohjelmissa tai sillä on erillinen sopimus opiskelijavaihdosta opiskelijalla on ensimmäisen vuoden opinnot suoritettuna opiskelija suorittaa palattuaan tutkinnon loppuun Suomessa Myös kotimaassa voi kansainvälistyä. Opiskelu yhdessä ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa on mahdollista opintojaksoilla ja monikulttuurisuus opinnoissa toteutuu myös ulkomaalaisten vierailevien luennoitsijoiden ansiosta. Opiskelijat voivat osallistua myös kansainväliseen tuutoritoimintaan. Tiedotus kansainvälisestä opiskelijavaihdosta järjestetään vuosittain tammikuussa. Lisätietoja opiskelijavaihdosta saa opinto-ohjaaja Pirjo Venhovaaralta. 9

10 3 Opiskeluympäristö ja tukipalvelut Kuopion Muotoiluakatemian opetustilat sijaitsevat Kuopion keskusta-alueella Piispankadulla ja Niiralankadulla. Oppimisympäristön muodostavat erilaiset studiot, atk-tilat, työpajat ja laboratoriot, joissa tehdään käytännöllistä tuotekehitystyötä. Osan oppimisympäristöstä muodostaa työelämän, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten verkosto. 3.1 Tiedottaminen Muotoiluakatemian ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavat ovat Kumun opiskelijainfo Reppu sekä sähköposti. Jokaisella opiskelijalla on oltava käytössä edu.savonia.fi -osoite, vaikka hänellä olisi jokin aikaisempi sähköpostiosoite. Sähköposteja luetaan internetin kautta osoitteesta Jotta saisit kaiken opintojasi koskevan oleellisen tiedon, sinun tulee seurata aktiivisesti sähköpostia ja Reppua. Pysyvämpiä Muotoiluakatemian ohjeita ja aikatauluja löydät Kafetemian ja Turon 2. kerroksen ilmoitustauluilta. Myös koko Savonian virallisen tiedottamisen ensisijaiset kanavat ovat Moodlen tiedotuskurssi (Savonia-amk > Opiskelijat > Yhteiset asiat) sekä sähköposti. Vuoden 2012 alusta lähtien opiskelijoiden pääasiallisena tiedotuskanavana tulee toimimaan opiskelijoiden intranet. Opiskelijaintran tarkempi käyttöönottopäivä ilmoitetaan myöhemmin. Ryhmien lokerot. Sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilun, teollisen muotoilun sekä koru- ja jalometallimuotoilun opiskelijoiden ryhmälokerot sijaitsevat Taitemian kirjastossa. Vaatetus- ja tekstiilimuotoilun opiskelijoiden ryhmälokerot sijaitsevat Turolla tarvikevaraston vieressä 2. kerroksessa. Lokeroihin jaetaan opiskelijoiden oppilaitoksen osoitteella saapuva posti. 3.2 Opiskelijan ohjaus ja tuutoritoiminta Opiskelijan ohjauksen lähtökohdat on määritelty Savonian opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelmassa. Ohjauksen avulla autetaan opintojasi niiden eri vaiheissa. Opintojen alussa ohjauksessa painottuvat henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sekä oman oppimistyylin tunnistaminen ja sen soveltaminen ammatilliseen kehitykseen. Opintojen edetessä sekä niiden loppuvaiheissa painottuu uraohjaus, jolla tuetaan asiantuntijuuden suuntaamista ja työelämävalmiuksien kehittymistä sekä työllistymistä. Kaiken ohjauksen tavoitteena on tehostaa opiskelijan oman ajankäytön hallintaa sekä oman toiminnan arviointia ja parantaa siten valmiuksia jatkuvaan oppimiseen. Jokainen uusi opiskelija kuuluu pienryhmään, jolla on oma opettajatuutori sekä vertaistuutoreina vanhempia opiskelijoita. Ohjausta ja neuvontaa antavat myös opinto-ohjaajat, opettajat, kansainvälisyystoiminnasta vastaavat henkilöt, harjoittelun ohjaaja ja opintojen loppuvaiheessa opinnäytetyön ohjaaja sekä opiskelijapalvelujen henkilökunta. 10

11 Muotoilun koulutusohjelman ohjaushenkilöstö: Opinto-ohjaaja, kv-koordinaattori Pirjo Venhovaara Puh , työhuone rak 1. Taitemian kirjasto kaikkien teollisen muotoilun, sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilun, koru- ja jalometallimuotoilun sekä graafisen viestinnän opiskelijoiden ohjaus (HOPS ja muu ohjaus opintotukea yms. varten) siirto-opiskelijoiden ohjaus kv-vaihtoon lähtevien ja vaihdosta palaavien opiskelijoiden ohjaus tukea opintoihin vaikeassa elämäntilanteessa (esim. sairaudet) yhteistyö viranomaisasioissa Opinto-ohjaaja, Raili Mähönen Puh , työhuoneet: Piispankatu rakennus krs. ja Niiralankatu 3. kerros, luokan 538 työhuone kaikkien keramiikka- ja lasimuotoilun, vaatetus- ja tekstiilimuotoilun opiskelijoiden ohjaus (HOPS ja muu ohjaus opintotukea yms. varten) tukea opintoihin vaikeassa elämäntilanteessa (esim. sairaudet) yhteistyö viranomaisasioissa Opettajatuutorit Graafinen viestintä Kataikko Marja-Sisko puh Keramiikka- ja lasimuotoilu Piippo Marjaleena puh Teollinen muotoilu, sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu Oksanen Hannu puh Koru- ja jalometallimuotoilu Risto Nylund puh Opiskelijatuutoritoiminta merkitsee käytännössä sitä, että ylemmän vuosikurssin opiskelijat ottavat laitoksittain tehtäväkseen uusien opiskelijoiden perehdyttämisen sekä opiskeluun että vapaa-ajan viettoon. Tuutorit ovat tehtävään koulutettuja opiskelijoita, jotka ovat lähettäneet Sinulle tietopaketin ennen opintojen alkamista. Tuutorit ohjaavat, tutustuttavat ja perehdyttävät uudet opiskelijat opiskeluun liittyviin käytäntöihin sekä Kuopion kaupunkiin ja sen tarjoamiin palveluihin. Tuutoritoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta varmasti antoisaa. Tuutorinne ottavat yhteyttä teihin heti opiskelujen alettua. Tapaamisajat opoille ja opettajatuutoreille sovitaan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse. Tekstiilimuotoilu Junnila-Savolainen Riitta puh Vaatetusmuotoilu Rytkönen Ulla puh

12 3.3 Opiskelijapalvelut Muotoiluakatemian opiskelijapalvelut ovat avoinna ma pe klo Piispantalossa Piispankadulla. Henkilökunta palvelee sinua mm. seuraavissa asioissa: yleinen opintoneuvonta opiskelijatodistukset todistukset esim. VR:n, Matkahuollon ja muiden opiskelija-alennusten saamiseksi opintotuki opintorekisteriotteet Kaikille Savonian opiskelijoille yhteinen opiskelijapalvelujen Pikapalvelupiste sijaitsee Sairaalakadun kampuksella (Sairaalakatu 6 8), rakennuksessa 1. Se palvelee muun muassa opiskelijatodistus- ja opintorekisterioteasioissa ma pe klo IT-palvelut Saat henkilökohtaisen kampuskäyttäjätunnuksesi ja salasanasi opintojen alussa pidettävän verkkoperehdytyksen yhteydessä. Salasanan pituus on 10 merkkiä. Samat tunnukset ovat käytössä Savonian verkossa, Moodlessa ja sähköpostissa. WIP-opiskelijaliittymään on erillinen tunnus ja salasana, jotka saat rekisteröitymällä WIP:iin. Savonian verkko Savonian kaikissa koulutusyksiköissä on käytössä yhteinen Windows-toimialue, joka on nimeltään Savonia-amk. Kaikki käyttäjät voivat kirjautua Savonian verkkoon omilla tunnuksillaan minkä tahansa koulutusyksikön miltä tahansa työasemalta. Opiskelijalle tärkeimpiin tietoverkon resursseihin kuuluvat: Z-asema eli jokaisen käyttäjän oma levyasema (vain käyttäjän henkilökohtaisessa käytössä) W-asema (omien verkkosivujen tallennuspaikka) verkko-oppimisympäristö Moodle (tiedotuskanava, opintojaksojen kurssit). Savonian opiskelija voi kirjautua Savonian tietoverkkoon langattomasti esimerkiksi omalla kannettavalla tietokoneellaan. Sähköpostiohjelmana Savoniassa on Exchange/Outlook, jonka selainpohjainen versio löytyy osoitteesta Opiskelijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.savonia.fi. Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@savonia.fi. WIP-opiskelijaliittymä Opiskelijahallinto-ohjelman opiskelijaversio löytyy osoitteesta WIPissä hoituvat: opintojaksoille ilmoittautuminen opintorekisterin ja arvosanojen tarkasteleminen opintorekisteriotteen tulostaminen Moodle-verkko-oppimisympäristö Savonia-ammattikorkeakoulussa on käytössä Moodle-verkko-oppimisympäristö. Moodleen kirjaudutaan omalla kampuskäyttäjätunnuksella ja salasanalla. Opettajat antavat kirjautumisavaimen omille opintojaksoilleen. Moodlen KuMun opiskelijainfo Reppu on pääasiallinen tiedotus- ja tiedonjakokanava opiskelijoille. Kaikissa Savonia-ammattikorkeakoulun yksiköissä on verkko-opetuksen tukihenkilö, jolta voi tarvittaessa kysyä neuvoja. Muotoiluakatemiassa verkko-opetuksen ja -opiskelun tukihenkilö on opettaja Timo Sirviö. Verkko-opintoja on myös Virtuaaliammattikorkeakoulun tarjonnassa. Virtuaaliammattikorkeakoulu on kaikkien suomalaisten ammattikorkeakoulujen verkosto, jonka opintojaksotarjontaan voi tutustua osoitteessa Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulussa käytetään Adobe Acrobat Connect Pro verkkoviestintäjärjestelmää. Service Desk Apua ongelmatilanteissa saa Savonian Service Deskistä seuraavasti: lähetä virheilmoitus verkkolomakkeella (sd.savonia.fi) lähetä sähköpostiviesti vikakuvauksineen osoitteeseen sd@savonia.fi hätätapauksessa puhelimitse IT-asioista lisätietoa löytyy Moodlesta Kumun Repusta. 3.5 Kopiointi- ja tulostuskäytänteet, opiskelutarvikkeet Tulostus ja kopiointi Opiskelijoilla on käytettävissä 150 tulostettavan mustavalkoisen A4-sivun maksuton kiintiö/lukukausi. Kiintiön ylimenevältä osalta Muotoiluakatemiassa on käytössä tulostuslaskutusohjelma. Se tarkoittaa, että opiskelija ostaa etukäteen haluamansa määrän tulostusoikeuksia kirjastosta. Tulostaminen tapahtuu kirjautumalla omalla käyttäjätunnuksella ohjelmaan, jolloin jokainen maksaa tulosteista ottamiensa tulosteiden mukaisen hinnan. Tulostamisen jälkeen muista kirjautua ulos ohjelmasta, jottei tulostusoikeutesi jää muiden käyttöön! 12

13 Tulosteiden hinnat kappaleelta: A4, mustavalkoinen 0,06 euroa A3, mustavalkoinen 0,12 euroa A4, värillinen 0,60 euroa A3, värillinen 1,20 euroa Mustavalkokopiokoneet, jotka toimivat kopiokortilla, sijaitsevat Taitemian kirjastossa sekä Turolla toisessa (2.) kerroksessa. Värikopiokone, joka toimii myös tulostimena, on Taitemian kirjastossa. Kopiokortteja voi ostaa Taitemian kirjastosta. Muistathan kirjoittaa kopiokorttiin nimesi ja ryhmätunnuksesi, niin voit saada sen unohtaessasi takaisin! Opiskelutarvikkeet, materiaalit ja materiaalimaksut Taitemian kirjastosta voit ostaa ma to ja pe klo välisenä aikana kurssimonisteita, muita oheismateriaaleja, paperia, kyniä, kirjoja, kansioita, muistitikkuja sekä muita opiskelussa tarvittavia välineitä. Sieltä voit ostaa myös postimerkkejä, kopiokortteja ja tulostusoikeuksia. Ostokset on maksettava käteisellä tai pankkikortilla. Opiskelussa tarvittavia materiaaleja myydään materiaalivarastoissa. Tuotemuotoilun materiaalivarasto (puuja metalli) sijaitsee pääkoululla. Turon tarvikevarastossa on tekstiilin tarvikkeita kuten kankaita ja lankoja. Vaatetuksen tarvikkeet ovat vaatetuksen laitoksella. Tarvikeotot varastoista tapahtuvat opettajien valvonnassa. Muotoilun koulutusohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta peritään syyslukukauden alussa 70 :n suuruinen materiaalimaksu. Materiaalin käyttöä seurataan jaksoittain. Mikäli jonkun opiskelijan materiaaliotot ovat suuremmat kuin hänen maksamansa ennakkomaksu, hänelle lähetetään lisälasku. Tekninen vahtimestari Matti Vasko palvelee tuotemuotoilun materiaalivarastossa ma pe klo Muina aikoina varasto on suljettuna, paitsi jos työpajassa on opettaja. 3.6 Kirjasto ja tietopalvelu Savonia-ammattikorkeakoulun kirjasto toimii itsenäisen tiedonhankinnan ja opiskelun oppimisympäristönä ja edistää informaatiolukutaidon kehittymistä tarjoamalla ajantasaiset painetut ja elektroniset kokoelmat ja palvelut. Kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto ja se toimii kaikilla kampuksilla. Pääkirjasto sijaitsee Sairaalakadun kampuksella. Muotoilualan kirjat ja aineistot on sijoitettu Taitemian kirjastoon. Taitemian kirjasto on kampuskirjasto, joka sijaitsee Piispankadulla 1. rakennuksen toisessa kerroksessa. Tuotemuotoilun materiaalikirjasto sijaitsee 4. rakennuksen toisessa kerroksessa, tekstiili- ja vaatetusmateriaalien kirjasto Turon kiinteistön 1. kerroksessa ja keramiikan materiaalikirjasto Taitemian kirjaston tiloissa. Taitemian kirjaston kokoelmissa on monipuolisesti ammatillista aineistoa: ammattikirjallisuutta ja -lehtiä, opinnäytetöitä, av-aineistoa, näytteitä, kokeiluja, digitaalinen kuva-arkisto. Kirjastossa on kuvallisessa ja kirjallisessa työskentelyssä tarvittavia laitteita ja välineitä mm. mikrotietokoneita, skannereita, mv- ja värikopiokone/tulostin, televisio, paperileikkuri, kansituslaitteita, valopöytä ja mikrokortin lukulaite. Kirjastosta voit lainata kameroita, digitaalikameroita, salaman, videokameroita, digitaalisia videokameroita, jalustoja kameroihin, sanelunauhureita, cd-soittimia, diaprojektoreita ja kannettavia tietokoneita. Aineistoilla on kokoelmakohtaisia laina-aikoja. Kirjojen lainaaika on 14 vrk, lehtien 3 vrk ja välineiden kerrallaan enintään 2 vrk. Savonia-ammattikorkeakoulun kirjastojärjestelmän osoite on Taitemian kirjaston www-sivut ovat osoitteessa > Palvelut > Taitemian kirjasto. Kirjaston kokoelmiin sisältymätöntä aineistoa voit saada kaukolainaksi muista kirjastoista. Voit aina kysyä neuvoa keneltä tahansa kirjaston työntekijältä. Nouda oma kirjastokorttisi Taitemian kirjastosta. Kirjasto perehdyttää opiskelijoita etsimään ja hyödyntämään tietoa etenkin kirjaston tarjoamien sähköisten palvelujen kautta järjestämällä tiedonhankinnan ryhmäopetusta opintojen eri vaiheissa. Sinulla on myös mahdollisuus saada oman alasi informaatikolta henkilökohtaista tiedonhankinnan ohjausta. Kampuskirjastojen aukioloajat, yhteystiedot, käyttösäännöt ja hinnasto löytyvät osoitteesta: Lisätietoja kirjastoista ja niiden toiminnasta saat myös kampuskirjastojen asiakaspalveluista. 13

14 3.7 Opiskelijakunta Savotta ja Muotoiluakatemian opiskelijayhdistys Mutka ry Savonian opiskelijakunta tunnetaan myös lyhenteellä SAVOTTA. Opiskelijakunta on opiskelijoiden itsenäisesti hallitsema, sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. SAVOTTA toimii kaikkien opiskelijoiden edunvalvojana Savonia-ammattikorkeakoulussa. Jäseneksi opiskelijakuntaan voivat liittyä kaikki Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijat. Kaikki opiskelijat saavat opiskelijakortin, joka toimii tunnistautumisessa mm. kirjastossa ja ruokailussa. Opiskelijakorttikuvaukset järjestetään heti opiskelun alettua. Kun liityt jäseneksi, saat opiskelijakorttiisi lukuvuositarran, joka tekee opiskelijakortista virallisen opiskelijakortin myös Savonian ulkopuolella kaikissa opiskelija-alennuksissa. Lukuvuosittain vaihtuvalla tarralla osoitetaan myös kortin voimassaolo. Jäseneksi liittymällä saat alennusten lisäksi muita rahanarvoisia etuja ja mm. opiskelijakalenterin joka lukuvuosi. Lisätietoja opiskelijakunnan toiminnasta ja jäseneduista kotisivuilta ja Facebookista. Opiskelijakunnan sähköposti on Muotoilun opiskelijoiden jäsenasioita ja -palveluja kampuksella hoitaa Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat Mutka ry. Mutka ry toimii aktiivisesti opiskelijoiden puolesta sekä oppilaitoksessa että valtakunnallisesti. Mutka ry on mukana tuutoritoiminnassa ja uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä. Opiskelijayhdistyksen hallitus valitaan vuosittain. Vuoden mittaan järjestetään paljon tapahtumia: kastajaiset, te toja, opiskelijabileitä ja muita riemukkaita tapahtumia. Tärkeänä osana opiskelijayhdistystä on sen kansainvälinen toiminta. Kansainväliset tuutorit huolehtivat ulkomailta tulevien opiskelijoiden opastamisesta suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntyyliin. Lisäksi yhdistys järjestää lukuisia tapahtumia, joissa voit tutustua kansainvälisiin opiskelijoihimme. Opiskelijakunta ei ole varsinainen yhdistys vaan ammattikorkeakoululailla säädetty lakisääteinen julkisyhteisö. Keväällä 2010 opiskelijakunnan jäsenenä oli n Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaa. 14

15 4 Lukuvuoden aikataulu Lukuvuosi alkaa ja päättyy Syyslukukausi jakso, 10,5 viikkoa, jakso, 9 viikkoa, Kevätlukukausi jakso, 10 viikkoa, jakso, 11 viikkoa, Itsenäisen projektityön viikko on syyslukukaudella ja kevätlukukaudella Joululoma on ajalla Työjärjestykset löytyvät jaksoittain osoitteista: > opiskelu > työjärjestykset tai tila.savonia.fi/login 15

16 5 Opintojen suorittaminen 5.1 Ilmoittautuminen opintojaksoille Kaikille opintojaksoille on ilmoittauduttava. Opintojaksoille ilmoittaudutaan WIPissä. Ilmoittautumisesi on sitova. Osallistumisoikeutesi opintojaksolle vahvistat olemalla paikalla ensimmäisellä kokoontumiskerralla (poikkeustapauksessa ota yhteys opintojakson opettajaan). Muutoin nimesi poistetaan opintojakson osallistujalistalta. Mikäli perustellusta syystä joudut muuttamaan HOPS-valintojasi etkä osallistu opintojaksolle, jolle olet ilmoittautunut, ilmoita tästä kampuksen opiskelijapalveluihin. Ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna muotoiluopiskelijan on omaksuttava alan laaja perusosaaminen, ja siksi lähes kaikki opintojaksot ovat ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna pakollisia. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden opintojaksoille ilmoittaudut, kun tarkennat HOPSin toisena opintovuonna. Opintojaksoille, joille voidaan ottaa lisää osallistujia, voit jälki-ilmoittautua kunkin jakson ensimmäisen viikon aikana (ensimmäisen jakson alussa kahden viikon aikana). 5.2 Opintojakson suorittaminen Kunkin opintojakson ensimmäisellä lähiopetuskerralla käydään läpi toteutussuunnitelma, joka löytyy myös opintojakson Moodle-kurssilta tai jonka saat opettajilta. Toteutussuunnitelmassa esitellään opintojakson osaamistavoitteet, keskeinen sisältö, toteutustavat, arviointiperusteet, suoritustavat sekä suunnitelma opintojaksolle varatun ajan käytöstä. Opintojakson suoritustavat voivat olla esimerkiksi seuraavat: 1) Lähiopetus Jokaiseen opintojaksoon sisältyy lähiopetusta. Lähiopetuksessa opettajalla on mahdollisuus esittää uusia näkökulmia, opettaa ammatillisia taitoja ja tieteellistä argumentaatiota, demonstroida tekniikoita ja ajattelutapoja sekä kertoa omista kokemuksistaan aihepiirin asiantuntijana. Lähiopetus on tärkeää myös mm. kirjallisen oppimateriaalin täydentäjänä ja tilaisuutena työskennellä yhdessä ryhmän jäsenten kanssa. Lähiopetustunneilla on läsnäolovelvollisuus, jonka määrän opettaja ilmoittaa kunkin opintojakson alussa. Opettaja pyytää opiskelijoita hankkimaan tai jakaa kutakin opintojaksoa/opetuskertaa koskevan oheismateriaalin vain ko. tunnilla. Poissaoleva opiskelija kopioi materiaalin muilta opiskelijoilta tai huolehtii materiaalin saamisesta muulla tavoin. Kurssimonisteita ja muita oheismateriaaleja voi ostaa Taitemian kirjastosta. 2) Oppimistehtävä/harjoitustyö. Oppimistehtävä aloitetaan tai tehdään opetuksen rinnalla ja sen loppuunsaattamiseen varataan mahdollisesti aikaa vielä opintojakson lähiopetuksen päätyttyä. Oppimistehtävä on palautettava sovittuun päivään mennessä ja se arvioidaan. Oppimistehtävä voi olla yksilö- tai ryhmätyö. Useampi oppimistehtävä voi muodostaa laajemman arvioitavan portfolion. 3) Tentti. Opintojakso voidaan arvioida osittain tai kokonaan tentin avulla. Yksilötenttien lisäksi käytetään myös ryhmätenttejä. 4) Kirjatentti. Jotkut opintojaksot voidaan suorittaa pelkästään tenttimällä määritelty kirjallisuus. 5) Verkko-opiskelu. Verkko-opiskelussa opintojakson suoritustavat vaihtelevat opintojaksokohtaisesti ja ne määritellään aina tarkemmin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Oppimistehtävien ja tenttien ohella verkko-opiskelussa voidaan opiskelijalta edellyttää mm. aktiivista osallistumista keskusteluihin ja erilaisten tuotosten tekemiseen. 5.3 Vastuu omista opinnoista Kuopion Muotoiluakatemian opintoihin sisältyy itsenäistä opiskelua. Yksi opintopiste (op) merkitsee 27 tunnin mittaista opiskelijan työpanosta, josta osa on opettajan antamaa opetusta ja ohjausta. Tavoitteiden asettaminen itsenäiselle opiskelulle saattaa aluksi olla vaikeaa. Itsenäisen opiskelun suunnittelussa voi lähteä liikkeelle vaikkapa seuraavasta tavoitteen muotoilusta: Miten pitkiä opiskeluviikkojen tulee olla? Kuopion Muotoiluakatemian viikkotyöjärjestyksiin on merkitty ainoastaan tunnit jolloin opettaja antaa ohjausta. Sinulla voi olla työjärjestyksessä päiviä joiden kohdalle ei ole merkitty pakollista opetukseen osallistumista. Tämä ei tarkoita ylimääräistä vapaapäivää viikonlopun lisäksi, vaan aikaa omalle oppimiselle ja itsenäiselle työskentelylle, jolloin voit esimerkiksi tehdä tiedonhankintaa, työskennellä pajoissa ja tietokoneluokissa. Opiskelija itse huolehtii/hankkii/sopii itsenäisen työskentelyn aikana tarvitsemistaan materiaaleista sekä tilojen ja laitteiden käytöstä. Jos luokka- ja työpajatiloissa on opetusta, on työskentelystä sovittava ko. opettajan kanssa. 16

17 5.4 Opiskelijoiden yksilöllinen työskentely Muotoiluakatemian tiloissa Opiskelijoiden studio-, työpaja- ja tietokonetyöskentely on mahdollista ma pe klo 8 18 sekä pääkoululla että Turolla alkaen. Sisustusarkkitehtuuri- ja kaluste-, koru- ja jalometalli- sekä teollisen muotoilun ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat voivat aloittaa itsenäisen työskentelyn pajoissa sen jälkeen, kun ovat perehtyneet koneiden ja laitteiden käyttöön sekä työturvallisuusohjeisiin. Keramiikka- ja lasimuotoilun opiskelijat voivat työskennellä kuuman lasin työskentelytilassa vain silloin, kun opettaja on läsnä. Piispankadulla 1 rakennuksen atk-luokissa on mahdollista työskennellä alkaen ma to klo 20 asti. Luokkaan 5 on asennettu muotoilun ohjelmat SolidWorks, Auto-cad, ArchiCAD ja Rhinoceros. Juhlapyhien aattoina, kun kirjasto sulkeutuu aikaisemmin, työskentelyajoissa on poikkeuksia. Ulko-ovien sulkemisen jälkeen kulku näihin atk-luokkiin (sekä sisään että ulos) tapahtuu ainoastaan Taitemian kirjaston portaikon kautta. Oppilaitoksen ovet sulkeutuvat normaalisti ma to klo 17 ja perjantaisin klo 16. Opiskelijoiden on itse sovittava esimerkiksi opettajien tai opiskelutovereiden kanssa sisäänpääsystä työtiloihin, jos he eivät pysty tulemaan paikalle ennen ovien sulkeutumista. Ovia ei saa jättää lukitsematta, vaan ne on käytävä avaamassa sovituille henkilöille. Oven auki jättänyt henkilö on vastuussa kadonneista tavaroista tai muista vahingoista. Opiskelijoiden on poistuttava oppilaitoksen tiloista klo 18 mennessä, jolloin vahtimestari tarkistaa työtilat ja sulkee ulko-ovet yölukkoon. Viikoilla 40, 49, 9, 19 ja 20 sekä Piispankadulla että Niiralankadulla on mahdollista työskennellä ma to klo 20 asti palautettavien töiden loppuunsaattamiseksi. Itsenäisen työskentelyn viikoilla (42 ja 10) työpajat ja atk-luokat ovat avoinna klo Työskentelyyn tarvitaan ohjaavan opettajan antama työskentelylupa ja tieto työskentelystä yliopettajalle. Yliopettaja toimittaa koosteen laitoksella työskentelevistä opiskelijoista ja työskentelyyn käytettävistä tiloista toimistoon. Toimistosta tieto toimitetaan vahtimestareille ovien avaamista ja sulkemista varten. Viikonloppuisin, loma-aikoina (paitsi viikoilla 42 ja 10), arkipyhinä ja kirkollisina pyhinä työskentely oppilaitoksen työpajoissa ei ole lainkaan mahdollista. 5.5 Tehtävien ja harjoitustöiden palautus Opiskelija palauttaa opintojaksoon toteutussuunnitelmassa määritellyt tehtävät ja harjoitustyöt sovittuun määräaikaan mennessä. Ylivoimaisen esteen tai sairastapauksen aiheuttamista poikkeuksista sovitaan opettajan kanssa ennen palautuspäivää. Tilanteessa jossa opintojakso jää kesken, ja se suoritetaan myöhemmin loppuun, on aiempien osasuoritusten osalta tärkeää tietää koska ja kenelle opettajalle suoritukset on tehty. Yleiset tenttipäivät toimivat tehtävien ja harjoitustöiden palautuspäivämäärinä varsinaisen opintojaksolla ilmoitetun jälkeen. Jos opintosuorituksesi on hylätty tai et ole palauttanut suoritukseen vaadittavia tehtäviä määräaikaan mennessä voit tehdä sen kahtena seuraavana uusintatenttipäivinä opintojakson opettajalle. Mikäli luovutat tehtäviä ja harjoitustöitä opettajalle arvioitavaksi niiden sovitun palautuspäivämäärän jälkeen, palautettavaan materiaaliin on ehdottomasti liitettävä opintotoimistosta saatava lomake asianmukaisesti täytettynä. Opettajalle ei voi palauttaa yli kahta vuotta vanhempia tehtäviä tai harjoitustöitä ilman, että asiasta on sovittu. 5.6 Tentit Tenttiin tulee osallistua siten kuin opintojakson totetussuunnitelmassa on määritelty. Kuopion Muotoiluakatemiassa on käytössä nk. yleiset tenttipäivät, joiden päivämäärät löytyvät ilmoitustauluilta. Mikäli tenttituloksesi on hylätty, sinun tulee ilmoittautua ensimmäiseen mahdolliseen uusintatenttiin. Ilmoittautuminen pitää tehdä viikkoa ennen tenttipäivää opintotoimistoon. Hylätyn suorituksen voi uusia kaksi kertaa lukuvuoden aikana yleisinä tenttipäivinä. Jos opiskelija ei saa opintojaksoa suoritetuksi kahdella uusintakerralla tai hän ei ole käyttänyt uusintamahdollisuuksiaan ennen kuin ko. opintojakson seuraavan kerran toteutetaan, suoritusvaatimukset ovat viimeisimmän opintojakson mukaiset. Suorituskerraksi katsotaan ilmoittautuminen, vaikka et osallistuisikaan koetilaisuuteen. Yleiset tenttipäivät pe klo , luokka 12 pe klo , luokka 12 pe klo , luokka 12 pe klo paikka ilmoitetaan myöhemmin 17

18 5.7 Arviointi Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on koko oppimistapahtuma eli opetuksen tavoitteiden mukaisten tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä opiskelun että työelämän edellyttämä asennoituminen ja vastuunottokyky. Opintojaksojen arviointi perustuu opintojaksokohtaisesti laadittuihin arviointikriteereihin, jotka ovat osa opintojakson toteutussuunnitelmaa. Arvosanat ovat kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) ja välttävä (1) sekä hylätty (0). Opintojakso voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty (S)/hylätty(0). Ammattikorkeakouluyksikkö pitää opintosuorituksista rekisteriä. Opintojakson suoritus kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään kuukauden kuluttua suorituksesta. Voit seurata opintosuorituksiasi ammattikorkeakoulun WIP-opiskelijaliittymän kautta ja tulostaa epävirallisen opintorekisteriotteen. Tarvittaessa voit saada suorituksistasi virallisen rekisteriotteen esim. opiskelijapalveluista. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänellä on mahdollisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Arvioidut opintosuoritukset säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkaisemisesta. Arviointiin tai hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisupyyntö tehdään suullisesti tai kirjallisesti arvioinnin suorittaneelle tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneelle opettajalle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tietoonsa arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen. Vastaus oikaisupyyntöön on annettava opiskelijalle 14 päivän kuluessa. 5.8 Opintojen hyväksilukeminen (AHOT) Aiemman osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyllä tarkoitetaan opintojen osaamistavoitteita vastaavan osaamisen osoittamista ja hyväksilukemista osaksi opintoja. Arvioitaessa aiemman osaamisen hyväksiluettavuutta lähtökohtana on, että tutkinnon ja opetussuunnitelman vaatimukset täyttyvät. Pääsääntönä on, että aiempi korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen arvioidaan todistusten perusteella. Muulla tavoin hankittu osaaminen osoitetaan AHOT-näytöllä. Näyttötapoina toimivat esim. osaamisportfoliot, työnäytteet, osaamispäiväkirjat, haastattelut ja kirjalliset tai suulliset kuulustelut. Osaaminen arvioidaan opetussuunnitelmassa esitettyjen arviointiperusteiden mukaan. Hyväksilukua haetaan kirjallisesti erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan liitteineen opintotoimistoon. Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen otetaan huomioon henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS). Jos haluat hyödyntää aikaisempia opintoja tradenomitutkintoosi, niin ano kaikki mahdolliset hyväksiluvut yhdellä kertaa opintojen alkuvaiheessa. Opintojen aikana muualla suoritettavista opinnoista on etukäteen varmistettava hyväksiluettavuus. Päätöksen hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee koulutus- ja kehittämispäällikkö pyydettyään tarvittaessa lausunnon ko. opintojaksoa opettavalta opettajalta. Päätöksestä ilmenee, mitä tutkinnon osia tai opintojaksoja suorituksilla korvataan. Hyväksiluetuista opinnoista ei anneta arvosanaa vaan merkintä H (=hyväksiluettu). Lisätietoja aiemmman osaamisen hyväksilukemisesta antavat opinto-ohjaajat. Päätökseen edelleen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnalle osoitetut oikaisuvaatimukset tulee toimittaa opiskelijapalveluihin. Savonia-ammattikorkeakoulun tutkintosäännöstä löydät sinulle kuuluvat oikeudet opintojen suorittamiseen > Opiskelijalle > Tutkintosääntö (pdf). 18

19 6 Muotoilun koulutusohjelma 6.1 Opintojen rakenne Muotoilija (AMK) tutkinto koostu kaikille opiskelijoille yhteisistä perusopinnoista (47 op) ja yhteisistä ammattiopinnoista (40 op). Nämä muodostavat ensimmäisen ja toisen opintovuoden aikana opiskeltavan ammatillisen perusosaamisen. Suuntautumisvaihtoehdon ammattiopinnot (69 op), syventävät ammattiopinnot (10 op), vaihtoehtoiset ammattiopinnot (20 30 op), vapaasti valittavat opinnot (0 10 op), harjoittelu (30 op) sekä opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö (15 op) muodostavat toisiinsa nivoutuneena tutkinnon rakenteen mahdollistaman henkilökohtaisen osan. Keskeiset HOPS-valinnat suoritetaan toisen opintovuoden aikana. Suuntautumisvaihtoehdon mukaiset harjoittelujaksot kotimaassa tai ulkomailla rakentavat osaltaan opiskelijan työelämävalmiuksia. Muotoilun koulutusohjelma, tutkinto: Muotoilija (AMK) Muotoilun koulutusohjelmassa opiskelet muotoilijaksi. Muotoilijan työtehtävät voivat liittyä suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistukseen, tuotantoon, palveluihin, markkinointiin, yrittäjyyteen tai koulutukseen. Muotoilun koulutusohjelman ammatilliset suuntautumisvaihtoehdot ovat: Sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu Koru- ja jalometallimuotoilu Teollinen muotoilu Vaatetus- ja tekstiilimuotoilu Opinnäytetyö 15 op Harjoittelu 30 op Vapaasti Vaihtoehtoiset ammattiopinnot op valittavat opinnot 0 10 op Syventävät ammattiopinnot 10 op Käyttäjälähtöinen muotoilu Taideteollinen muotoilu Yhteiset ammattiopinnot 40 op Messu- ja myymäläsuunnittelu Yhteiset ammattiopinnot 40 op Koru- ja jalometallimuotoilu Muotoilun koulutusohjelman opintojen rakenne ja eteneminen on havainnollistettu alla olevassa kuviossa. Tarkemmat tiedot tutkintoon kuuluvista opintokokonaisuuksista, niiden sisältämistä opintojaksoista, tavoitteista, suoritustavasta ja sisällöstä löydät opetussuunnitelmasta Suuntautumisvaihtoehdon ammattiopinnot 69 op Tekstiilimuotoilumuotoilumuotoilu arkkitehtuuri ja Vaatetus- Teollinen- Sisustus- kalustemuotoilu Ammattikorkeakouluopintoihin orientoituminen Perusopinnot 47 op Suunnittelun perusteet Viestintätaidot 1 Visuaalinen osaaminen ja viestintätaidot 2 Muotoilu ja yhteiskunta 19

20 6.2 Muotoilijan työelämävalmiudet Muotoilun koulutusohjelmassa saavutettava osaaminen koostuu alla olevassa taulukossa kuvatuista osaalueista. Työelämävalmiudet eli kompetenssit kuvaavat yksilön pätevyyttä ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Muotoilun koulutusohjelman opetussuunnitelmassa ja sen toteuttamisessa tavoitteena on kehittää sekä yleisiä kompetensseja että koulutusohjelmakohtaisia kompetensseja. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden perustan. Muotoilualan koulutuksessa voidaan vaikuttaa muotoilijan kompetenssien kehittymiseen sekä opetuksen sisällöllisillä että pedagogisilla valinnoilla. Muotoilijan ammatilliset kompetenssit kuvaavat opintojen aikana opiskeltavaa koulutusohjelmakohtaista ammatillista erityisosaamista. Osaamistavoitteet Tieto Osaamisen osa-alue Työskentelytapa ja soveltaminen (taito) Vastuu, johtaminen, yrittäjyys Arviointi Elinikäisen oppimisen avaintaidot Osaaminen tasolla 6 Muotoilija hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet muotoilualan tiedot, joihin liittyy luovien työprosessien, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arviointi. Hän pystyy liittämään alan keskeisen teoriatiedon osaksi ammatillista toimintaansa. Hän ymmärtää muotoilualan tehtäväalueen kattavuuden ja mahdollisuudet. Muotoilijalla on edistyneet taidot, jotka osoittavat alan osaamista, asioiden hallintaa ja kykyä soveltaa opittuja asioita. Muotoilija osaa tuottaa asiantuntijatehtävissä tarvittavia luovia ratkaisuja. Muotoilija osaa toimia luovan prosessin menetelmäasiantuntijana monialaisissa kehittämistiimeissä. Muotoilija osaa johtaa ammatillisia prosesseja ja hankkeita sekä pystyy työskentelemään alansa vastuullisissa asiantuntijatehtävissä. Hän kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Muotoilijalla on perusvalmiudet toimia alan yrittäjänä. Muotoilija kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnista ja kehittämisestä. Hän osaa arvioida muotoilutyötä ja -prosessia tarkoituksenmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti esimerkiksi visuaalisesta, teknis-taloudellisesta sekä asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Muotoilijalla on valmius jatkuvaan oppimiseen. Hän osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa toimijoille että moniammatilliselle yleisölle. Hän kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen ruotsin ja englannin (/ saksan) kielellä. 20

21 Kompetenssit kuvaavat ammatillista osaamista, jolla vastataan työelämän asettamiin vaatimuksiin. Muotoilijan osaamisprofiili koostuu kompetensseista Yleiset kompetenssit Oppimisen taidot (Learning competence) Eettinen osaaminen (Ethical competence) Työyhteisöosaaminen (Working community competence) Innovaatio-osaaminen (Innovation competence) Kansainvälisyysosaaminen (International competence) Muotoilijan osaamisen kuvaus osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta osaa yhdistää yrittäjämäisen toimintatavan osaksi ammatillista kehittymistään ja urasuunnitteluaan. kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen. osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä omaa valmiuksia yrittäjyyteen. kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen osaa työskennellä projekteissa osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. omaa alansa työtehtävissä ja kehittymisessä tarvittavan kielitaidon kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia. 21