Kriisi ratkeaa sitoutuneella yhteistyöllä. Talouskomissaari Olli Rehn: Uudet säännöt, paremmat pankit?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kriisi ratkeaa sitoutuneella yhteistyöllä. Talouskomissaari Olli Rehn: Uudet säännöt, paremmat pankit?"

Transkriptio

1 FINVAn asiakaslehti 1/2013 Uudet säännöt, paremmat pankit? Henkilökuvassa Erkki Moisander Kokemusrepusta voi ammentaa paljon johtamiseen Riikka Laine-Tolonen Tahtonainen ja jännittävä asiakasjahti Talouskomissaari Olli Rehn: Kriisi ratkeaa sitoutuneella yhteistyöllä Finanssi&Vakuutus1/ Koulutus- ja julkaisutarjontamme keskiaukeaman liitteessä!

2 Sisältö 1/2013 Lehti luettavissa verkossa ja Uudet säännöt, paremmat pankit? Lisääntyvän pankkialan sääntelyn vaikutuksia pohtivat toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktiasta, pääekonomisti Veli- Matti Mattila Finanssialan Keskusliitosta ja osastopäällikkö Kimmo Virolainen Suomen Pankista. Sivu 7 VALIKO 25-vuotisjuhlaseminaari Kuva Teppo Jokinen Tahtonainen ja jännittävä asiakasjahti Kuva Teppo Jokinen Malja kaikille alumneille ja malja VALIKOlle! Finanssialan liikkeenjohdollisen koulutusohjelman merkkivuotta juhlistettiin juhlaseminaarilla. Sivu 16 Kirjanystävät kirjailijatapahtumassa Kuva Teppo Jokinen 4 Talouskomissaari Olli Rehn: Rohkeat uudistukset hiovat kilpailukyvyn kuntoon 7 Uudet säännöt, paremmat pankit? 10 Henkilökuvassa Erkki Moisander Kokemusrepusta voi ammentaa paljon johtamiseen Johtaja Riikka Laine-Tolonen Nordeasta kertoo nuorten asiakkaiden toiveista ja uusista asiakaskanavista. Sivu Kolumni, Timo Silvola: Paha Päivä on tullut Liitteessä Koulutus- ja kirjatarjonta 33 Ennakointieto käytännön toiminnaksi 34 Haastateltavana Riikka Laine-Tolonen Tahtonainen ja jännittävä asiakasjahti Koulutus- ja kirjatarjontamme keskiaukeaman liitteessä! Kirjat ja vuorovaikutusteema toivat kustantamon kirjailijoita ja kirjanystäviä yhteen seurustelemaan ja tutustumaan toisiinsa. Sari Havas ja Micke Rejström Stella Polariksesta näyttivät esimerkkiä ja muistuttivat, että konkreettinen harjoittelu jättää vahvan muistijäljen. Sivu VALIKO 25-vuotisjuhlaseminaari 38 Rahoitus- ja vakuutusalan ammatti tutkinnon suorittanut Nina Skyttä: Opiskelu pitää mielen kirkkaana! 40 Oppisopimus on luonteva tapa suorittaa ammattitutkinto 40 Joka viidennellä on oppimisvaikeuksia 40 Kirjanystävät kirjailijatapahtumassa 42 Bulevardilla 2 Finanssi&Vakuutus1/2013

3 Pääkirjoitus FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen puh Toimitus Salla Närhinen puh Toimitusneuvosto Seppo Juutilainen, Finanssivalvonta Kati Kalliomäki, Eläketurvakeskus Tarja Kallonen, Finanssialan Keskusliitto Hannele Ikonen Salla Närhinen Bulevardi Helsinki puh faksi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen, Painopaikka PunaMusta Oy ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Kansikuva: Lehtikuva / AFP PHOTO Georges Gobet Vastuullisuutta, yhteishenkeä ja keskittymistä ydinbisnekseen Euroopan finanssikriisi ei ole vielä ohi. Sen seuraukset näkyvät myös Suomen finanssimaailmassa. Liiketoiminnan ansaintalogiikat ovat menneet osittain uusiksi ja lisää sääntelyä on tulossa. Talouskomissaari Olli Rehn valaa kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Finanssi & Vakuutus -lehdelle antamassaan haastattelussa hän uskoo vahvasti, että kriisi selätetään, mutta se vaatii uudistuksia ja ennen kaikkea yhteishenkeä. Ihmisten arvostukset ovat muuttumassa. Taloudellisten arvojen rinnalle on noussut eettisyys ja vastuullisuus niin liiketoiminnassa kuin yksittäisen henkilön päätöksissä. On huomattu, että vastuullisuus on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Meillä kaikilla on edessä tänä vuonna työntäyteinen arki. Resurssit on saatava käyttöön tehokkaasti, on keskityttävä ydinbisnekseen ja kuitenkin samalla katseen on oltava vankasti myös tulevaisuudessa. Kilpailun kiristyessä osaamisen merkitys nousee; asiakkaat ovat entistä vaativimpia ja palveluita tulee tarjota monikanavaisesti. Alati muuttuva lainsäädäntö vaatii myös jatkuvaa osaamisen päivittämistä. FINVA haluaa olla mukana asiakkaidensa arjessa ja vapauttaa asiakkaat keskittymään omaan ydinbisnekseensä huolehtimalla kattavasti finanssialan henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Lehden keskiaukeamalta löytyy avoin koulutustarjontamme, jossa on vaihtoehtoja niin asiakasrajapinnassa oleville, asiantuntijoille, esimiehille kuin johtajille. Yhdessä suunnittelemalla ja FINVAn tuhannen asiantuntijan verkoston voimin löydämme varmasti sopivat sisällöt ja oppimismenetelmät myös organisaatiokohtaisiin toteutuksiin. Kuva Teppo Jokinen Huippuseminaari! Peter Maas The Future of Financial Services New Possibilities and Business Models Roger Peverelli Seminaarin kansainvälisinä huippupuhujina ovat professori Peter Maas St. Gallenin yliopistosta sekä konsultti, kirjailija Roger Peverelli. Professori Maas on tutkinut asiakasarvon luomista, yritysstratregioita ja asiakaskäyttäytymistä finanssisektorilla sekä konsultoinut maailman johtavia yrityksiä. Roger Peverellin erityisalaa ovat strategia ja innovaatiotoiminta finanssipalveluissa. Hän on julkaissut aiheesta useita artikkeleita ja konsultoinut useita kansainvälisiä pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. Lue lisää liitteen sivulta 12. Finanssi&Vakuutus1/2013 3

4 Teksti Kati Kalliomäki Kuvat Lehtikuva Talouskomissaari Olli Rehn: Rohkeat uudistukset hiovat kilpailukyvyn kuntoon Olli Rehnin mukaan Eurooppa ei hajoa, vaikka nyt meneillään on EU:n historian ehkä vaikein kriisi. Hän toteaa, että välillä tunteet ovat kärjistyneet ja erilaiset kriisin ratkaisuesitykset kolisseet vastakkain. Vastuullisten voimien on käytävä vastahankaan tällaiselle hajautumiskehitykselle, komission varapuheenjohtaja toteaa. Euroopan finanssikriisi on saanut suomalaiskasvot, jotka kuuluvat EU:n talousasioista vastaavalle komissaarille ja Euroopan komission varapuheenjohtajalle Olli Rehnille. Hänestä on tullut lähes jokailtainen vieras television uutislähetyksissä. Maltilliset vastaukset ja vahvasti tulevaisuuteen nojaava ote ovat omiaan valamaan uskoa, että tästä vielä selvitään. Kyllä tämäkin kriisi selätetään ja palataan vakaampaan tilanteeseen, Rehn seisoo sanojensa takana Finanssi & Vakuutus -lehdelle antamassa haastattelussa. Viime vuosikymmenten aikana Euroopan unioni on onnistunut saamaan taloudellisesti, kulttuurisesti, historiallisesti ja maantieteellisesti erilaiset maat tavoittelemaan yhteistä hyvää. Rehnin mukaan tässä on onnistuttu aika hyvin. EU on historiallisesti yksi merkittävimpiä rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin projekteja, joka perustuu ajatukseen, että yhdessä olemme enemmän. Tuota ymmärrystä ja perintöä on vaalittava ja vahvistettava, jotta voimme pitää noista suurista tavoitteista kiinni yli vaikeampienkin aikojen. Jokaisen on hyvä muistaa, etteivät yhteiset arvot ole itsestäänselvyys tai mikään pysyvä saavutettu etu ilman jatkuvaa huolenpitoa. Kriisin selättäminen ei kuitenkaan tapahdu jämähtämällä nostalgiseen menneisyyteen. 4 Finanssi&Vakuutus1/2013 Euroopan on pystyttävä uusiutumaan voimakkaasti. Vain niin se saa kilpailukykynsä ja työllisyytensä taas sellaiselle kasvuuralle, joka tuottaa entisenlaista mutta kestävämpää hyvinvointia, komissaari painottaa. Rohkeita uudistuksia euroalueelle Euroopan talousaluetta on höykytetty nyt niin perusteellisesti, että skeptisimmät analyytikot antaisivat jo yhteisen valuutan mennä. Euron hajoaminen tai eripura ei tätä kriisiä ratkaise, vaan yhteistyö. Sillanrakentamista ja yhteistyöhenkeä nyt tarvitaan, ei populismia eikä voivottelua. On etsittävä ratkaisuja, ei luotava ongelmia, Rehn sanoo. Kriisi osoitti euroalueen rakenteelliset heikkoudet, joihin on puututtava. Pankkiunionin ja yhteisen pankkivalvonnan rakentaminen on yksi tärkeä askel tässä työssä. Rehn muistuttaa, että ensisijaisen vastuun kriisiytyneestä tilanteesta kantavat haavoittuvat ja vaarassa olevat jäsenmaat, joiden on tehtävä rohkeita uudistuksia menetetyn kilpailukyvyn ja luottamuksen palauttamiseksi. Euroaluetta täytyy myös kehittää kokonaisuudessaan. Näin on jo tapahtunutkin, esimerkiksi julkisen talouden saralla vuonna 2011 toteutettu suuri sääntöuudistus on alkanut purra ja kantaa hedelmää. Alijäämät euroalueella ovat tulleet alas yli kuudesta noin kolmeen prosenttiin parissa vuodessa, hän huomauttaa. Vakuutusyhtiöt vakauttajina Taantuman keskellä Rehn löytää muitakin valopilkkuja kuin julkisen talouden alijäämän pienentymisen. Näistä yksi on vakuutusala. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on kestänyt kriisin tiimellyksessä sangen hyvin, joten niiden riskienhallinta on ollut kunnossa. Sikäli vakuutusala on ollut enimmäkseen vakauttava tekijä. Pankit eivät ole pärjänneet aivan yhtä hyvin riskienhallinnassaan. Avuksi on rakennettu entistä parempaa sääntelyä, mitä komissaari pitää perusteltuna. Oikeanlaisella sääntelyllä voidaan ehkäistä kriisejä ennakolta. Sellaista on sääntely, jolla lisätään finanssialan ja tuotteiden läpinäkyvyyttä sekä hillitään ylilyöntejä riskinotossa. Samoin on oikein luoda mekanismeja, joilla ala rahoittaa mahdollisten tulevien kriisien ratkaisua. Toisaalta on syytä välttää sellaista sääntelyä, jolla ei kriisejä estetä tai ratkaista, vaan jota halutaan ajaa rahoitusalalle joistakin muista syistä, Rehn lisää. Osana Euroopan vakausmekanismia on rakennettu kriisirahastoa, joka on joutunut euroskeptikkojen sylkykupiksi. Olli Rehn vakuuttaa, että kriisirahaston vaikutukset ovat jo näkyvissä. Esimerkiksi Irlannin ja Portugalin erittäin vaikeat tilanteet on saatu vakautettua

5 LEHTIKUVA / AFP PHOTO / John Thys Vaikka Olli Rehn suhtautuukin Euroopan elpymiseen optimistisesti, ei hän silti lupaa ns. tavallisen talousarjen paluuta. Mikään muu ei ole pysyvää paitsi muutos, Olli Rehn filosofoi. väliaikaisen kriisirahaston rahoituksen ja tiukan uudistusohjelman avulla. Rahasto luo vakautta, koska euromaiden kaatumisella spekulointi muuttuu kannattamattomaksi. Euroopan keskuspankin aktiivinen toiminta on ollut yhtä lailla merkittävää, suorastaan ratkaisevaa. Kiistelty yhteisvastuu puhututtaa Yhteisvastuun mukana on pelätty moraalikadon yleistymistä. Tähän Olli Rehnillä on selvä mielipide valmiina: Sellainen järjestelmä, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot yhteisiä, ei ole kestävä. Riski moraalikatoon on Rehnin mukaan ilmeinen, jos yhteisvastuulla taataan etunojassa ja ilman velvoitteita tappiot yhteisestä pussista. Soveltaisin tässä periaatetta ei verotusta ilman edustusta. Tässä yhteydessä se merkitsee, että ei voida laajentaa yhteisvastuuta ennen kuin on vahvistettu talouspolitiikan päätöksentekoa niin, että budjettikuri pitää ja moraalikato minimoidaan. Euroopan näivetystauti estettävä Monet talousviisaat ennustavat Euroopalle näivetystaudin uhkaa ja myönteisten näköalojen kaventumista. Miten ja missä tässä ympäristössä haetaan talouskasvua ja voidaanko sitä nopeuttaa? On monia keinoja. On taattava eurooppalaiselle teollisuudelle ja työlle pohja, josta se voi kasvaa ja kilpailla globaalisti. Tämä tapahtuu kehittämällä sisämarkkinoita edelleen, erityisesti digitaalisten palveluiden ja energian osalta. Toinen menestystekijä liittyy Rehnin mukaan juuri energiaan: Energian hinnannousua on voitava hillitä. Vaikka eurooppalaiset tavoitteet ilmastoasioissa ovat erittäin kannatettavia, on valittava aina tavat, joilla ne saavutetaan kustannustehokkaimmalla tavalla. Kolmas alue, jolla voimme tehdä paljon, on vapaakaupan edistäminen kahdenvälisillä kauppasopimuksilla mm. Yhdysvaltain kanssa. Tämä tie on valittava, koska monenkeskiset kauppaneuvottelut ovat jumissa. Julkisen sektorin tärkein rooli Rehnin mukaan on pitkän tähtäimen kasvuedellytysten luomisessa. Näistä esimerkkejä ovat esimerkiksi koulutus ja tutkimus. Samalla tavalla energia-, tietoliikenne- ja kuljetusinfrastruktuurin kehittäminen ovat julkiselle sektorille luontevasti kuuluvia tukitoimia niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasollakin. Siihen tähtää myös Euroopan investointipankin pääoman kasvattaminen, mistä saimme äskettäin päätöksen aikaiseksi. Finanssi&Vakuutus1/2013 5

6 Suomalainen itsetyytyväisyys ei riitä Miltä sitten Suomi ja Suomen tulevaisuus näyttävät talouskomissaarin näkökulmasta katsottuna? Suomen menestys on rakennettu vahvan sivistyksellisen perustan ja teollisen pohjan varaan. On paljon merkkejä, että molemmat rapistuvat, jos niistä ei pidetä huolta. Rehnin mukaan Suomen menestys millä tahansa mittarilla riippuu juuri sivistyksestä ja osaamisesta. Me tarvitsemme noita kahta osatekijää, jotta voimme tarjota maailmalle lisäarvoa. Ja meidän on pidettävä kilpailukyvystämme ja tuotannon perusedellytyksistä huolta, jos haluamme ylläpitää nykyisenkaltaista hyvinvointiamme. Suomen julkisen talouden tilaa tarkasteltaessa Rehn haluaa muistuttaa, että olemme saaneet hyvää työntöapua työeläkejärjestelmämme rakenteelta. Koska suomalaisiin puolijulkisiin eläkerahastoihin maksettavat eläkemaksut lasketaan EU-vertailussa julkisen talouden tasapainoon, toisin kuin suurimmassa osassa EUmaita, on meillä vaivuttu osin katteettomaan tyytyväisyyteen julkisen talouden hyvästä tilasta. Ilman eläkerahastoja olisimme tilastovertailuissa parhaiden asemesta eri joukossa. Muutoin Rehn antaa reilusti tunnustusta työeläkkeen järjestämistapaan. Suomen pakollinen rahastoiva työeläkejärjestelmä on varmasti yksi maailman parhaita työeläkemalleja. Mutta ei ole syytä vaipua itsetyytyväisyyteen: vastaavasti Suomen ikärakenne vanhenee Euroopan nopeinta vauhtia. Talouspolitiikan tiivistyminen tuntuu työeläkkeissäkin Rehn muistuttaa, että vaikka eläkerahastoissa on 150 miljardin euron säästöt, ne kattavat vain alle kolmanneksen eläkevelasta ja vastuista eli annetusta eläkelupauksesta suomalaisille. Järjestelmän kestävyyden turvaamiseksi on pystyttävä tekemään tarvittavia päätöksiä. On hyvä huomata, että lähes kaikki EU:n jäsenmaat ovat nostaneet eläkeikäänsä ja vahvistaneet siten järjestelmiensä kestävyyttä sitten finanssikriisin alettua vuonna Suomi on niiden harvojen joukossa, joka ei tätä ole tehnyt, vaikka Suomessa eläköitymisen haasteet tulevat nopeimmin ja voimakkaimmin vastaan lähivuosikymmeninä. Tarttis pian tehdä jotain, hän kiteyttää. Korkealta taholta tulevasta ohjeistuksesta huolimatta sosiaalipolitiikka ja sen mukana työeläketurva kuuluvat asioihin, joissa Euroopan jäsenvaltioilla on itsemääräämisoikeus. Voisiko Rehnin mielestä olla mahdollista, että eurokriisin seurauksena yhteistyö ja päätöksenteko keskittyivät niin, että ne ulottuisivat myös jäsenmaiden eläkejärjestelmiin? Komission varapuheenjohtaja puhuu määräämien asemesta suosituksista: EU ja erityisesti komissio tarkkailee jatkuvasti eläkejärjestelmien kestävyyttä osana julkisen talouden kestävyyttä ja makrotaloudellista arviointia. Esimerkiksi keväällä Suomelle antamissamme maakohtaisissa suosituksissa kiinnitettiin huomiota työeläkejärjestelmän kestävyyteen ja kehotettiin Suomea nostamaan eläkeikäänsä. Kaiken kaikkiaan Rehnin mukaan finanssikriisin yksi opetus on ollut, että erityisesti euroalueella tarvitaan tiiviimpää finanssipolitiikan ja talouspolitiikan koordinaatiota. Eläkejärjestelmien kestävyydellä ja esimerkiksi eläkemaksuihin tehtävillä muutoksilla on selvä yhteys näihin, hän toteaa. Vaikka keskeiset yhteiskunnalliset valinnat säilyvät jatkossakin euromaiden itsensä päätettävinä, niiden finanssipoliittisten ja rakenteellisten vaikutusten tarkastelu kyllä tiivistyy. Keskinäisriippuvuuden vuoksi tarvitaan tiiviimpää yhteistä talouspolitiikan päätöksentekoa. Herkkää korvaa niin taloustieteilijöille kuin varaosamyyjillekin Suuret kansanjoukot tietävät, että komission varapuheenjohtaja pelaa jalkapalloa. Harvempi tietää, että tuon poikamaisen mikkeliläismiehen pöytälaatikko täyttyy myös käsikirjoituksista. Olli Rehnin tuore kirja Myrskyn silmässä on mennyt kirjailijan itsensä mielestä aika mukavasti kaupaksi. Rehn toivoo leikkisästi, että kirja löytäisi tiensä pukinkontteihin ja sitä myötä muodostaisi antoisan lukukokonaisuuden. Eivätköhän tulevatkin kirjalliset harjoitukset liity Eurooppaan, talouteen ja yleensä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Mutta vielä ei ole muistelmien aika, hän toteaa. Omat kirjasuosikit on haravoitu leve ällä spektrillä. Rehn itse toteaa, että kau no kirjal lisuuden piiristä löytyy liuta kirjoja Väinö Linnasta Orhan Pamukiin ja Umberto Ecosta Isaac Bashevin Singeriin. LEHTIKUVA / Jussi Nukari Talousajattelun osalta yksi tärkeimmistä vaikuttimistani on John Maynard Keynesin Yleinen teoria. Toinen on Anders Chydeniuksen Kansallinen voitto. Salainen suosikkini on Robert Gilpinin realistinen klassikko Global Political Economy (2001) ja sen edeltäjä jostain 1980-luvulta. Kansainvälistä politiikkaa Helsingissä opiskellut ja jatko-opinnot Oxfordissa suorittanut tohtorismies liikkuu sujuvasti sekä talouden että politiikan piireissä, mutta myös erilaisten ihmisten joukossa. Tämänkaltaisissa tehtävissä on mielestäni tärkeää, että niin teoreettinen pohja kuin poliittinen kokemus ovat tukemassa työtä. Varaosamyyjät Mikkelissä irvistelevätkin, että poika on päässyt koulutustaan vastaaviin tehtäviin! 6 Finanssi&Vakuutus1/2013

7 Teksti Helena Ranta-aho Kuvat Teppo Jokinen En usko, että pankkiunionista tulee totta. Hanke kaatuu, kun jonkin ison maan pitäisi muuttaa käytäntöjään, arvelee Aktian toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Uudet säännöt, paremmat pankit? - Olisi naiivia ajatella, ettei sääntelyn lisäämisellä ole negatiivisia vaikutuksia, sanoo Aktian toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Sääntely tekee pankkitoiminnasta turvallisempaa, mutta pesuveden mukana saattaa mennä talouskasvu. Näin ajattelee Aktian toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Hänestä sääntelyvyöryn ajoitus on kerrassaan huono. Ovathan talouden näkymät ankeat. Vaarana on, että etenkin yritysrahoituksen ehdot kiristyvät liikaa: Uudet Yritysmarkkinoille voi syntyä tilanne, ettei rahaa ole tarjolla millää hinnalla. Jussi Laitinen säännökset johtavat siihen, että monet pankit supistavat taseitaan. Yritysmarkkinoille voi syntyä tilanne, ettei rahaa ole tarjolla millään hinnalla, Laitinen jatkaa. Danske Bank ehti Suomessa suurista pankeista ensimmäisenä ilmoittaa kiristävänsä yrityslainojen ehtoja. Se leventää marginaaleja ja tarjoaa entistä lyhytaikaisempia lainoja. Finanssi&Vakuutus1/2013 7

8 Viranomaisilla on mahdollisuus reagoida, jos maailman taloustilanne muuttuu odotettua huonommaksi. Kimmo Virolainen Virkamiesten kristallipallot näyttävät tulevaisuuden valoisampana. Esimerkiksi Baselin pankkivalvontakomitea päättelee kansainvälisiä pankkeja koskevassa analyysissään, että Basel III -sopimukseen perustuvan vakavaraisuus- ja mak su valmiussääntelyn hyödyt ylittävät haitat. Pankkikriisien todennäköisyys ja niiden aiheuttamat kustannukset pienenevät analyysin mukaan merkittävästi, mutta vaikutukset rahan hintaan ja saatavuuteen sekä talouskasvuun jäävät vaatimattomiksi. Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastopäällikkö Kimmo Virolainen ei näe sääntelylle vaihtoehtoja: Toimiin oli pakko ryhtyä. Olemmehan juuri kokeneet pahimman kriisin sitten 30-luvun. Hän muistuttaa, että sääntelyvyöryä kevennetään siirtymäajoilla, joista pisimmät ulottuvat vuoteen Takaporttikin on: Viranomaisilla on mahdollisuus reagoida, jos maailman taloustilanne muuttuu odotettua huonommaksi. Pienet maksavat enemmän Uudessa sääntelyssä näkyvät finanssikriisin opit: Omaa pääomaa vaaditaan pankeilta enemmän ja riskienhallinnassa havaittuja puutteita tilkitään. Esimerkiksi omia mallejaan vakavaraisuuslaskennassa käyttävät pankit saavat tiukemmat reunaehdot. Uutta ovat maksuvalmiutta ja sen rakennetta koskevat säännökset. Ne pakottavat pienetkin pankit hakemaan pitkäaikaista pääomaa kansainvälisiltä markkinoilta. Laitisen mielestä tämä on kilpailuhaitta: Olipa pieni pankki miten vakavarainen tahansa, se joutuu pääomamarkkinoilla maksamaan rahastaan enemmän kuin suuri. Sääntelyn onkin arveltu rasittavan eniten pieniä ja keskisuuria pankkeja. Virolaisen mielestä tämä on osin totta: Kaikkein pienimmät pankit saavat suhteellisuusperiaatteen nojalla helpotuksia, mutta keskisuurille pankeille uudet säännökset ovat varmasti haaste. Laitinen pitää merkittävänä epäkohtana myös sitä, että säännökset ohjaavat ison osan likviditeettipuskureista valtionlainoihin. Niiden tuotto jää selvästi matalammaksi kuin pankkien pääomamarkkinoilta hankkiman rahan, mikäli pankki sijoittaa varat vähäriskisinä pidettyjen valtioiden lainoihin. Tällaista eroa on todella vaikea kuroa umpeen marginaaleilla ja palkkioilla. Kyynikko voisi jopa ajatella, että säännösten tarkoituksena on varmistaa valtionlainojen menekki, Laitinen sanoo. Hän ennustaa, että moni pieni ja keskisuuri pankki luopuu yritysrahoituksesta kokonaan. Aktialle iso kysymys on säästöpankkien keskuspankkina toimiminen: Meidän täytyy huolellisesti harkita, onko meillä siihen varaa. Likviditeettivaatimuksia kasvattaa myös otc-johdannaisia koskeva sääntely. Yhdet säännöt, yksi valvoja Kokonaisarviota siitä, miten kaikki vireillä olevat hankkeet pankkeihin ja talouteen yhdessä vaikuttavat, ei ole vielä tehty missään, muistuttaa puolestaan Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Luotan siihen, että sääntely kehittyy oikeaan suuntaan, Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastopäällikkö Kimmo Virolainen sanoo. Alan väki toivoo vähintään tuumaustaukoa ennen kuin Basel III -sopimukseen perustuvien säännösten jälkeen edetään uusiin hankkeisiin. Toivo lienee turha: EU:n komissio harppoo paraikaa kohti pankkiunionia, jossa pankeilla olisi yhdet säännöt (single rule book), yksi valvoja ja etukäteen sovitut pelisäännöt kriisitilanteita varten. Yhteistä valvojaa tarvitaan, jotta markkinat saataisiin harmonisoitua. Käytäntö on osoittanut, että kansalliselle sooloilulle jää 8 Finanssi&Vakuutus1/2013

9 Myös suuren maan suuri pankki pitää voida ajaa alas, mikäli sen kunto sitä edellyttää. Veli-Matti Mattila Pankkien rakenneremonttiehdotuksia voisi hyvällä syyllä lykätä, jotta ehdittäisiin nähdä, miten muut uudistukset vaikuttavat, pohtii Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila. muuten liikaa tilaa. Eurooppalaisen pankkivalvojan on määrä aloittaa toimintansa Euroopan keskuspankin yhteydessä jo tänä vuonna: Ajatuksena on, että yhteisen valvonnan piiriin otettaisiin ensimmäiseksi julkisen tuen varassa olevat pankit, niiden jälkeen järjestelmän näkökulmasta merkittävät pankit. Loput tulisivat yhteisen valvonnan piiriin vuoden 2014 aikana, Virolainen sanoo. Hänen laskujensa mukaan potentiaalisia valvottavia olisi runsaat Se tarkoittaa, että käytännössä valvonta nojaisi pitkälti paikallisten valvojien työhön. Yhteinen kriisienhallinta on Virolaisen mukaan pidemmän ajan hanke. Ensin on tarkoitus luoda yhteiset pelisäännöt kriisitilanteita varten ja myöhemmin myös EU-tason viranomainen, jolla olisi valtuudet ottaa ohjat käsiinsä, mikäli jokin pankki ajautuu vakaviin vaikeuksiin. Tavoitteena on nopea toiminta ja pienet tappiot. Pidän tätä todella tärkeänä hankkeena. Joissain Euroopan maissa tämän tyyppistä lainsäädäntöä on jo olemassa, mutta esimerkiksi Suomessa sellaista ei ole, Virolainen sanoo. FK:n Veli-Matti Mattila on pitkälti samoilla linjoilla: Ajatus on hyvä, jos voidaan varmistua siitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavoin. Myös suuren maan suuri pankki pitää voida ajaa alas, mikäli sen kunto sitä edellyttää. Tarjolla on myös yhteisvastuuta Mattila muistuttaa, että kulman takana odottaa monta vaikeaa asiaa. Yhteistä kriisienhallintaa on vaikea toteuttaa, ellei samalla luoda ainakin jonkinlaista yhteisvastuuta. Käytännössä se voisi toteutua yhteisen talletussuojajärjestelmän ja kaavailtujen kriisienhallintarahastojen kautta. Ajatuksena on, etteivät veronmaksajat enää joutuisi pelastamaan pankkeja. On tärkeää, että kaikkien maiden pankkisektorit ja talletussuojajärjestelmät saadaan yhdenmukaiseen kuntoon ennen kuin tässä asiassa edetään. Tärkeää on myös, että yhteisvastuulla on selvät rajat. Lisäksi tarvitaan selvät säännöt siitä, missä järjestyksessä mikin taho maksumieheksi joutuu, Mattila sanoo. Suomen hallitus lupaili marraskuisessa pankkiveroesityksessään, että vuosina kerättävällä pankkiverolla kartutettaisiin kotimaista kriisirahastoa. Kriisinhallintaan liittyy myös sijoittajien vastuu. Uuden kriisinratkaisua koskevan Finanssi&Vakuutus1/2013 9

10 lainsäädännön myötä viranomaiset saavat aiempaa vahvemmat valtuudet sijoittajien velvoittamiseksi pankin tappioiden jakoon. Pankkien rahoittajille on kaavailtu muun muassa erityisiä bail in -instrumentteja, jotka asettuisivat oman ja vieraan pääoman välimaastoon. Ne voisivat olla joko velkakirjoja, jotka muuttuisivat osakkeiksi, tai velkakirjoja, joiden arvoa leikattaisiin, jos pankin vakavaraisuus laskee alle ennalta sovitun rajan tai jos viranomainen niin määräisi. Lopuksi rakenneremontti ja verot Monia uudistuksia ehdottaa myös viime vuonna Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen johdolla työskennellyt ryhmä. Sen tehtävänä oli pohtia pankkien rakenteiden uudistamista, mutta ryhmä innostui ottamaan kantaa ja ehdottamaan muutoksia moneen muuhunkin asiaan. Ryhmä ehdotti muun muassa pankkien omaan lukuunsa käymän arvopaperikaupan ja markkinatakaustoimintojen erottamista omaan yksikköön ja niiden pääomittamista erikseen. Analyysia toimenpide-ehdotustensa vaikutuksista ryhmä ei ehtinyt tehdä. Raportti palasi marraskuun puolivälissä lausuntokierrokselta ja sen jatkovalmistelu on EU-komission tämän vuoden työlistalla. Työn alla on myös rahoitusmarkkinavero, jota on kaavailtu perittäväksi 0,1 prosenttia osake- ja joukkolainakaupasta ja 0,01 prosenttia johdannaiskaupasta. Verosta ei ole tulossa koko EU:n laajuista. Näin sääntelyputki jatkuu Vakavaraisuusasetus ja -direktiivi (CRR ja CRD IV). Direktiivi otetaan Suomessa todennäköisesti täytäntöön heinäkuun alussa. Pankkivalvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM). Täytäntöön vuoden 2013 aikana? Komission esitys kriisinhallinnasta (Single Resolution Mechanism, SRM, ja Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD). Liikasen ryhmän ehdotukset mm. pankkien rakenneremontista (Liikanen High Level Expert Group). Komission työlistalla. Rahoitusmarkkinaveron valmistelu jatkuu. Teksti Helinä Hirvikorpi Kuva LähiTapiola Pääjohtaja Erkki Moisander Kokemusrepusta voi ammentaa paljon johtamiseen Johtaminen on kuin purjehtimista, koko ajan pitää olla tiedossa suunta, mutta välillä joutuu luovimaan vastatuuleen ja reivaamaankin, Erkki Moisander sanoo. Uuden LähiTapiolan pääjohtajana aloittanut Erkki Moisander on kerännyt kokemusreppuunsa johtamisen käytäntöjä monelta eri liiketoiminta-alueelta. Vakuutusalalla hän on työskennellyt kymmenkunta vuotta ja vakuutusyhtiön hallituksessa noin 9 vuotta. Oma yritys Kerox Oy toi aikoinaan uudenlaisia valmiuksia. Saimaalla purjehtiminenkin on opettanut. Haluan aina alkuvaiheessa saada selkeän kokonaiskäsityksen siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa ja mikä on kilpailutilanne. Olen matkan varrella perehtynyt monenlaiseen bisnekseen, mutta aina mennyt täysillä mukaan, Erkki Moisander kuvaa. Hän pyrkii siihen, että yrityksessä olisi aina erittäin vahva osaamistaso, niin että se kykenee rakentamaan itselleen johtavan asiantuntijaroolin. Tässä suhteessa LähiTapiola on erinomainen mahdollisuus. Syvää osaamista on laajasti ympäri Suomea, hän sanoo. Moisander uskoo, että ne asiat joista johto on kiinnostunut, näkyvät koko organisaatiossa eli johtaja voi omalla esimerkillään ja viesteillään kiinnittää tärkeisiin asioihin huomiota. Organisaation ihmisetkin alkavat pitää niitä tavoittelemisen arvoisina. Johtamisessa avoimuus on oleellista. Olen kärsimätön ja vähän suoraviivainen, mutta politiikassa mukana oleminen on tuonut uusia ulottuvuuksia ja opettanut paljon. Kyse ei ole yhden miehen showsta, vaan tiimien ja koko henkilöstön yhteisestä toiminnasta. Vielä upeampaa, jos siihen saa nivottua muita sidosryhmiä, kuten asiakkaita. Näin meillä on viety eteenpäin esimerkiksi tuotekehitysprosesseja. LähiTapiolan organisaatiossa 19 paikallista vakuutusyhtiötä ovat varsin itsenäisiä. Pääjohtaja käy keskusteluja erityisesti niiden hallitusten kanssa ryhmän kokonaistavoitteista ja tulevaisuudesta. Visiojohtamisessa hän pitää tärkeänä, että pystytään nostamaan esiin tiettyjä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja rakentamaan yhteistä tahtotilaa, nostamaan jopa arvoja esiin. Erkki Moisander on uransa aikana ollut miltei 50 yrityksen hallituksessa, pörssiyhtiöiden filiaaleissa tai perheyrityksissä sukupolvenvaihdostilanteissa luvun alussa hän toimi konsulttina omassa yrityksessään Advisor House. Monet tuntevat hänet Keran ( nykyinen Finnvera) johtajana ja kokemusta hän hankki myös politiikan saralta: Kuopion kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa yhden nelivuotiskauden. 10 Finanssi&Vakuutus1/2013

11 Kyse ei ole yhden miehen showsta. Yhteinen kosketuspinta LähiTapiola on vuoden, pari muutostilanteessa. Moisander katsoo, että muutos on mahdollisuus kaikille, muutos lähtee sisältäpäin. Johdon tehtävä on kantaa, auttaa ja tukea muutoksessa, näyttää mahdollisuudet että etenemispolku löydetään. Erilaiset yrityskulttuurit helposti törmäävät, mutta kiinnostavaa on löytää yhteinen kosketuspinta. Erkki Moisander uskoo, että se löytyy hajautetun johtamismallin yhdistämisestä. Siinä on uuden oppimisen paikkoja molemmille osapuolille. Alussa se vaatii keskinäisen ymmärryksen lisäämistä ja kommunikointia kaikilla tasoilla. Kaikkien fuusioiden keskeinen onnistumisen siemen on vuorovaikutuksessa, keskusteluissa. Erkki Moisander on joutunut jättämään kiireisinä aikoina harrastuksensa vähiin. Hän on aina ollut innokas kaukalo- ja jääpallon pelaaja ja pelannut futista alasarjoissa. Intohimoinen harrastus on perhokalastus ja hän myös itse solmii perhot. Koko perhokalastus vaatii kärsivällisyyttä, kun seitsemän päivää viskaa 15 tuntia päivässä eikä mitään tule, hän nauraa. Erkki Moisander asuu vakituisesti vaimonsa kanssa Varkaudessa järven rannalla nykyisinkin kaikki viikonloput. Vaimo on psykoterapeutti ja työskentelee päivän Varkaudessa, päivän Kuopiossa ja kolme päivää Helsingissä. Keskustelut koticoachaajan kanssa auttavat paljon ihmisten johtamistyössä. Perheeseen kuuluu aikuinen poika, joka opiskelee Tampereella. Erkki Moisander luotsaa LähiTapiolaa eteenpäin vankalla ja monipuolisella kokemuksella. Erkki Moisanderin johtamisen teesit 1. kokonaiskäsityksen luominen 2. strateginen asemoiminen 3. ymmärrys ansaintalogiikasta 4. avoimuus 5. vuorovaikutteisuus Finanssi&Vakuutus1/

12 Kolumni Timo Silvola Paha Päivä on tullut Tiesimme, että Kansantalouden Paha Päivä oli tulossa. Emme kuitenkaan osanneet ennakoida, että se tulisi näin pian. Ilman maailmantalouden ongelmiakin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta olisi kuitenkin ollut suurten haasteiden edessä. Onneksi tulemme selviämään ongelmistamme kasvattamalla kansantalouden tuottavuutta ja siirtymällä hyvinvoinnin rahoituksen kumppanuuteen yhteiskunnan ja kansalaisen kesken. Finanssialalla tulee olemaan tässä merkittävä rooli. Valtion ja kuntien velkakirjavelat ovat yhteensä noin 100 mrd. euroa eli noin puolet vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden merkittävä velka on kuitenkin muualla. Olemme saaneet yhteiskunnalta eläkkeisiin, terveydenhuoltoon, vanhushoivaan ja työttömyysturvaan liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulupauksia noin 1200 mrd. eurolla. Palvelulupausten katteena ovat vain työeläkejärjestelmän 147 mrd. euron rahastot sekä kansantalouden suorituskyky tulevaisuudessa. Meidät on tavallaan tuomittu kasvuun. Paljon puhuttua leppoistamista voivat harjoittaa vain muutamat. Muuten jäävät eläkkeet maksamatta ja vanhukset hoitamatta. Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu ikääntyneiden absoluuttisen ja suhteellisen osuuden voimakkaasta kasvusta. Tämä kasvu on Suomessa voimakkainta koko Euroopassa. Meillä on tällä hetkellä vajaat yli 80-vuotiasta. Määrä kasvaa nopeasti, ja 1960-luvulla syntyneiden päästessä tähän ikään superseniorien määrä on jo lähes Ikääntyminen lisää eläkejärjestelmän sekä terveydenhuollon ja vanhushoivan menoja. Palveluiden tarve vaihtelee siivouspalveluista viimeisten elinvuosien laitoshoivaan, joka on erityisen kallista. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön. Kansantalouden kasvua on saatava aikaan tuottavuutta lisäämällä ja työuria pidentämällä. Meidän on pakko saada lisää sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja suomalaiseen yritystoimintaan. Joudumme sietämään tulevaisuudessakin korkeaa verotusta. Kansantaloutemme ei kuitenkaan kestä julkisen talouden painelaskelmien edellyttämää kokonaisveroasteen 12 Finanssi&Vakuutus1/2013 Johtaja Timo Silvola toimii Finanssialan Keskusliitossa vastuualueenaan uudet markkinat. nostamista yli 15 prosenttiyksiköllä. Siksi tarvitsemme lisää kansalaisten omaa vapaaehtoista rahoitusta etenkin elämän loppupään palveluihin. Tähän on paljon mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi lähes 80 %:lla eläkkeelle siirtyvistä on oma maksettu asunto ja monella lisäksi metsä- tai finanssivarallisuutta. Kehittämällä finanssialan palveluita, kuten käänteisiä asuntolainoja, kertamaksuisia eläkevakuutuksia ja hoivavakuutuksia edistämme julkisen ja yksityisen rahoituksen kumppanuutta. Kumppanuuden toteutumisen tueksi tarvitsemme myös uudistuksia lainsäädäntöön, kuten yhtenäisen kunnallisen palvelusetelijärjestelmän.

13 Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta Ota liite talteen! Lehtikuva / Martti Kainulainen Finanssialan työkalupakki käytettävissäsi FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa osaamistaan asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja johdon koulutusohjelmissa. FINVA on luotettava ja asiantunteva kumppani myös yrityskohtaisissa valmennuksissa. FINVA julkaisee rahoitus- ja vakuutusalan ammattitietoa kirjoina ja verkkoaineistoina. Verkkosivuillamme ajankohtaiset Finanssi&Vakuutus1/2013 tiedot! 13

14 Koulutuskalenteri TAMMIKUU VTS-tentti Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku VTS Orientaatiopäivä RAVA Asiakkuuksien hoitaminen RAVA Mentorointiohjelma työssäoppimisen tueksi, verkkoseminaari OTTI-hanke, maksuton Tutkielma ja sosiaalivakuutus, 2. lähijakso YVTS COBIT 5 finanssisektorille Asiantuntijaseminaari Kuntoutuksella työtä ja toimintakykyä Asiantuntijaseminaari Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen emba Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla Asiantuntijaseminaari Onnistu työpaikkakouluttajana, lähipäivä OTTI-hanke Strukturoidut sijoitustuotteet Asiantuntijaseminaari Prosessien johtaminen JET HELMIKUU Sijoittajan verotus Asiantuntijaseminaari Finanssimarkkinat osana kansantaloutta, 1. lähijakso VALIKO Liikennevakuutuksen korvausseminaari Asiantuntijaseminaari Eläkevakuutuspalvelut RAVA Vastuullinen yritysluotonanto Asiantuntijaseminaari Mentorointiohjelma työssäoppimisen tueksi, verkkoseminaari OTTI-hanke, maksuton Vastuullinen sijoitustoiminta kannattavaa sijoitustoimintaa Asiantuntijaseminaari MAALISKUU Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa Asiantuntijaseminaari Arvo ja hinta finanssipalveluissa mukaan asiakkaiden arvonluomisprosesseihin Asiantuntijaseminaari Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen, Tampere emba Rahoitus- ja vakuutusliiketoiminnan muodot, 2. lähijakso VALIKO Kansainväliset rahoitusmarkkinat Asiantuntijaseminaari Rahoituspalvelut RAVA Kokonaisarkkitehtuuri finanssisektorille Asiantuntijaseminaari Vakuutuslainsäädäntö ja vakuutus- ja korvaustoiminta, 3. lähijakso YVTS Haastavat esimiestilanteet finanssialalla Asiantuntijaseminaari Vuosityöansion määrittäminen työtapaturmavakuutuskorvauksissa Yhteistyöseminaari (TVL) Johdon laskentatoimi Asiantuntijaseminaari Onnistu työpaikkakouluttajana,verkkoseminaari OTTI-hanke 14 Finanssi&Vakuutus1/2013

15 HUHTIKUU Finanssialan muutosten ennakointi Asiantuntijaseminaari Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen, Tampere emba Riskivakuuttamisen palvelut RAVA Vakuutusmatematiikan perusteet ja case-päivä Asiantuntijaseminaari Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaari Asiantuntijaseminaari Organisaation johtaminen, internaattijakso, 3. lähijakso VALIKO Eläkevakuuttamisen rahoitus Asiantuntijaseminaari TOUKOKUU Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut ja case-päivä Asiantuntijaseminaari Tutkielmaohjaus emba Säästämisen ja sijoittamisen palvelut RAVA Riskienhallinta ja Corporate Governance finanssialalla Asiantuntijaseminaari IFRS-ajankohtaispäivä Asiantuntijaseminaari Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä Asiantuntijaseminaari VTS-tentti Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku VTS Kannustava johtaminen finanssialalla Asiantuntijaseminaari Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen emba Asiakkuuksien hallinta, 4. lähijakso VALIKO Työtapaturmavakuuttamisen ajankohtaispäivä Yhteistyöseminaari (TVL) Compliance-ajankohtaispäivä Asiantuntijaseminaari Vakuutustoiminnan laskentapäivät Asiantuntijaseminaari Riskienhallinta asuinkiinteistössä Asiantuntijaseminaari Solvenssi II Asiantuntijaseminaari KESÄKUU Maksamisen palvelut RAVA The Future of Financial Services New Possibilities and Business Models Asiantuntijaseminaari Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Asiantuntijaseminaari Tutkintolyhenteet JET Johtamisen erikoisammattitutkinto RAVA Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto VTS Vakuutustutkinto YVTS Ylempi vakuutustutkinto Ajankohtaiset seminaaritiedot verkkosivuiltamme Finanssi&Vakuutus1/

16 Täydennys- ja jatkokoulutus Sijoituspalvelualan tutkintojen (APV1 ja APV2) täydennyskoulutus ja valmentava koulutus Asiantuntijaseminaarien tavoitteena on täydentää ja syventää osallistujien tietämystä sijoituspalvelualan tutkintojen eri osa-alueista. Seuraavat asiantuntijaseminaarit soveltuvat hyvin tutkintojen jälkeiseen täydennyskoulutukseen ja tutkintoihin valmistautumiseen. Kevät Strukturoidut sijoitustuotteet Sijoittajan verotus Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut ja case-päivä Syksy Sijoituspalvelututkinnon (APV) ajankohtaispäivä Johdannaiset ja korkojohdannaiset käytännössä Kansantalous Pankit & talous -koulutusohjelma Kansainväliset rahoitusmarkkinat Johdon laskentatoimi Pankin ansaintalogiikka, tilinpäätös ja keskeiset tunnusluvut syksy 2013 Tilinpäätöksiin valmistautuminen syksy 2013 IFRS ajankohtaispäivä Basel III ja pankkien vakavaraisuus syksy 2013 IFRS syventävä päivä syksy 2013 Koulutusohjelma lisää ymmärrystä pankkien taloushallinnosta ja talousinformaation antamasta lisätiedosta päätöksenteon tueksi. Lisäksi ohjelman avulla voi syventää aikaisempaa osaamista. Ohjelma auttaa niin taloushallinnon ammattilaisia kuin pankkien henkilöstöä puhumaan samaa kieltä, käyttämään yhteisiä käsitteitä ja helpottamaan päivittäistä työskentelyä taloushallinnon parissa. Ohjelmassa on myös seminaareja, jotka soveltuvat hyvin johdon tueksi ja taloushallinnon osaamisen syventämiseksi. Tervetuloa suorittamaan koulutusohjelmaa tai osallistumaan yksittäisiin seminaaripäiviin! 16 Finanssi&Vakuutus1/2013

17 Täydennys- ja jatkokoulutus Korvaustoiminnan koulutusohjelma Korvaustoiminnan koulutusohjelma tukee korvauskäsittelyssä tarvittavaa ammattitaitoa. Se esittelee korvaustoiminnan periaatteet, korvauskäsittelyprosessin kokonaisuudessaan ja omina seminaaripäivinään henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset. Koulutusohjelma muodostuu 3 5 seminaarin aihekokonaisuuksista. Osallistumisesta koulutusohjelmaan saa todistuksen. Koulutusohjelmien kaikki päivät ovat myös itsenäisiä seminaareja. Kaikkien suositellaan käyvän Korvaustoiminnan perusteet -semi naarin. Korvaustoiminnan koulutusohjelma Omaisuusvakuutukset Autovakuutuskorvauksen ja -verotuksen seminaari Vakuutusrikollisuus omaisuusvahingoissa Toimintavakuutukset Vastuuvakuutuksen korvausseminaari Vastuuvakuutuksen case-päivä Koulutusohjelmaan hyväksyttävät seminaarit Liikennevakuutuksen korvausseminaari Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa, Korvaustoiminnan perusteet, lokakuu Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari, marraskuu Autovakuutuskorvauksen ja -verotuksen seminaari Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Oikeusturvapäivä Vakuutusalan juridiikan perusteet ja case-päivä Vakuutusrikollisuus henkilövahingoissa Vakuutusrikollisuus omaisuusvahingoissa Korvaustoiminnan perusteet -seminaari Henkilövakuutukset Vakuutusrikollisuus henkilövahingoissa Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Oikeusturvapäivä Juridiikka Vakuutusalan juridiikan perusteet Vakuutusjuridiikan case-seminaari Lakisääteiset vakuutukset Liikennevakuutuksen korvausseminaari Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Ajankohtaiset koulutustiedot verkkosivuiltamme Finanssi&Vakuutus1/

18 Täydennys- ja jatkokoulutus Uudistunut Kehity finanssialalla -koulutusohjelma esimiehille ja asiantuntijoille Finanssialan esimiesten ja asiantuntijoiden osaamisvaatimukset muuttuvat työn muuttuessa. Uudenlaisessa työkulttuurissa korostuvat vuorovaikutus- ja viestintätaidot, asiakasymmärrys ja ihmisten johtaminen erilaisissa tilanteissa. Muutokset ovat nopeita niin teknologiassa kuin asiakkaiden käyttäytymisessä, ja palvelu syntyy entistä enemmän verkossa. Kehity finanssialalla -koulutusohjelma kehittää finanssialan asiantuntijoiden ja esimiesten osaamista nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Se syventää finanssialan johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä tapoja ennakoida tulevaisuuden muutoksia. Koulutusohjelma muodostuu useamman asiantuntijaseminaarin kokonaisuudesta. Osallistumisesta koulutusohjelmaan saa todistuksen. Koulutusohjelman kaikki päivät ovat myös itsenäisiä seminaareja. Haastavat esimiestilanteet finanssialalla Finanssialan muutosten ennakointi Kannustava johtaminen Asiantuntija viestijänä ja vaikuttajana, elokuu 2013 Tuloksellinen vuorovaikutus esimiestyössä, lokakuu 2013 Finanssiala sosiaalisessa mediassa, joulukuu 2013 Lisätietoja koulutusohjelmista ja asiantuntijaseminaareista: Kirsi Ivonen koulutusjohtaja p Ville Räsänen koulutuspäällikkö p Tarja Riima koulutuskoordinaattori p Eila Kivilompolo koulutussihteeri p Finanssi&Vakuutus1/2013

19 Asiantuntijaseminaarit Osallistumalla asiantuntijaseminaareihin varmistat, että sinulla on aina ajankohtaisin tieto lainsäädännön uudistuksista, finanssialan kehitystrendeistä ja tulevaisuu den näkymistä. Seminaarit tarjoavat loistavan mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja tutustua myös muihin alalla toimiviin. Luennoitsijat edustavat alansa parasta asiantun tijuutta. Tammikuu COBIT 5 finanssisektorille Seminaarissa perehdytetään hyvän IT-hallinnon haasteisiin ja siihen, kuinka COBIT 5 vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla avuksi maailmanlaajuisesti hyväksytyn IT-kontrollien arvioinnin, suunnittelun ja tarkastuksen viitekehyksen. Osallistuja saa selkeän kokonaiskuvan COBIT-mallin komponenteista ja siitä, kuinka tämä malli on jalkautettavissa organisaatioissa käytäntöön. Kurssin jälkeen osallistujalla on selkeä tietämys siitä, kuinka ICT-johtaminen vaikuttaa organisaatioihin ja siitä, mitkä ovat viitekehyksen tietohallinnolle sekä johdolle tuomat kontrollointitavoitteiden ja -menetelmien sekä johtamisen ja auditoinnin suuntaviivojen määrittelyn kautta tuomat edut. Seminaari järjestetään yhteistyössä WAKARUn kanssa. Kenelle: Finanssialan johdolle (mm. talous ja riskienhallinta), sisäisille ja ulkoisille tarkastajille, compliance-toiminnoista vastaaville, kaikille ICT-ammattilaisille sekä palveluiden tuottajille tai niiden hankinnasta vastaaville. Kuntoutuksella työtä ja toimintakykyä Eväitä siihen, miten kuntoutusprosessi viedään läpi onnistuneesti. Seminaarissa käsitellään ammatillisen kuntoutuksen ja toimintakykykuntoutuksen periaatteita sekä kuntoutusprosessia. Saat kokonaiskuvan korvaustoiminnan periaatteista ja VKK:n roolista kuntoutuskumppanina. Kuulet kuntoutustarpeen arvioinnista ja kuntoutusprosessin etenemisestä. Ammatillista kuntoutusta konkretisoidaan casejen avulla, minkä lisäksi saat tietoa uusista palveluista ja hyvistä toimintakäytännöistä. Seminaarin jälkeen sinulla on ymmärrys siitä, mitä kuntoutuksella voidaan saavuttaa. Kuntoutusprosessin tunteminen jouhevoittaa korvausprosessia. Kenelle: Liikenne-, työtapaturma- ja eläke vakuutus yhtiöiden sekä terveydenhoitoalan henkilöstölle, jotka työskentelevät kuntoutusasioiden parissa. Seminaarin aamupäivä soveltuu jonkin aikaa kuntoutuksen parissa työskennelleille henkilöille, mutta myös kaikille kuntoutuksesta lisätietoja haluaville. Seminaarin iltapäivään on kerätty ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaisia asioita, joten iltapäivän anti sopii myös kokeneille kuntoutuksen asiantuntijoille. Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla Rohkeutta esiintymiseen ja työvälineitä ilmaisun vapauttamiseen. Finanssialan asiantuntijat ja esimiehet puhuvat paljon isoissa ja pienissä foorumeissa sekä esiintyvät eri tilanteissa. Puheviestintätaidot vaikuttavat siihen, miten asiakassuhteissa menestytään. Kaksipäiväisessä seminaarissa pääset harjoittamaan esiintymistaitojasi ja saat käytännön vinkkejä esiintymiseen. Suosittu seminaari onkin oiva tilaisuus saada henkilökohtaista palautetta pienessä ryhmässä. Pääset heittäytymään erilaisiin esiintymistilaisuuksiin ja opit yhdessä toisten osallistujien kanssa. Esiintymisesi tallennetaan, joten voit palata siihen seminaarin jälkeen ja pääset jatkamaan esiintymistaitojen kehittämistä. Kenelle: Henkilöille, jotka myyvät ja markkinoivat palveluita, toimivat koulutustehtävissä ja esiintyvät finanssialan töissään Strukturoidut sijoitustuotteet Tiedä strukturoitujen sijoitustuotteiden komponentit ja niihin liittyvät riskit. Seminaarissa käsitellään strukturoituja sijoitustuotteita käytännönläheisestä näkökulmasta ja pääomaturvaa havainnollistetaan esimerkkien avulla. Seminaarissa avataan tuotteiden hinnoittelun perusteita ja arvonmääritystä. Lisäksi syvennytään tuotteiden liikkeeseenlaskuun liittyviin prosesseihin, dokumentaatioon ja verotukseen. Seminaarin käytyäsi pystyt neuvomaan asiakkaita strukturoitujen sijoitustuotteiden käytöstä. Kenelle: Täydennyskoulutukseksi APV1-tutkinnon suorittaneille ja APV2-tutkintoon valmistautuville sekä finanssialan asiantuntijoille ja johtajille, jotka haluavat täydentää tietojaan strukturoiduista sijoitustuotteista. Helmikuu Sijoittajan verotus Hallitse eri sijoitusmuotojen verokohtelu. Seminaarissa käydään läpi osinkojen ja sijoitusrahastojen voitto-osuuksien verotus sekä syvennytään ammattimaisen sijoitustoiminnan verotukseen. Lisäksi perehdytään monimutkaisten sijoitusinstrumenttien, kuten joukkovelkakirjalainojen, warranttien ja sertifikaattien sekä johdannaisten verotukseen. Näitä Finanssi&Vakuutus1/

20 Asiantuntijaseminaarit havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla. Seminaari tarjoaa apuja siihen, mitä kerrot asiakkaalle sijoitusinstrumenttien verotuksesta. Seminaari sisältää Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAn uuden Sijoittajan verotus -kirjan. Kenelle: Finanssialan asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään tietoa sijoittajan ja eri sijoitusinstrumenttien verotuksesta. Seminaarin syventää APV1-tutkinnon suorittaneiden tietämystä sijoitustoiminnan verotuksesta. Kirja! Liikennevakuutuksen korvausseminaari Laaja yleiskuva liikennevakuuttamiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja liikennevahingoista. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsitellään omaisuus- ja henkilövahinkojen korvausperiaatteita liikennevahingoissa. Ensimmäisen päivän jälkeen tiedät liikennevakuutuslain soveltamisesta ja korvauskäsittelyn juridiikasta, yhteensovittamisesta sekä verotuksesta. Toisena päivänä kuulet muun muassa tärkeät puheenvuorot liikennevahinkolautakunnan edustajalta ja asiantuntijalääkäriltä. Saat konkreettista kosketuspintaa siihen, miten vakuutusyhtiöiden yhteistyö toimii eri tahojen kanssa sujuvasti. Kenelle: Liikennevakuutuksen parissa työskenteleville korvausja vahinkokäsittelijöille. Vastuullinen yritysluoton anto Tunne vakuudet ja keskeiset tilinpäätöksen tunnusluvut. Seminaari keskittyy yritysrahoitukseen ja tarkastelee sitä juridisesta näkökulmasta. Lisäksi pureudutaan vakuuksiin ja vakuuksien erityiskysymyksiin, ja näiden merkitystä pohditaan osana vastuullista luottotapahtumaa sekä kannattavaa liiketoimintaa. Seminaarin käytyäsi osaat katsoa luotonannon kannalta keskeiset tunnusluvut yrityksen tilinpäätöksestä. Lisäksi tiedät, mitä eri vaihtoehtoja on insolvenssitilanteissa. Seminaari sisältää Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAn kirjan Vastuulli nen luo ton anto. Kenelle: Erityisesti yritysrahoitusta tekeville finanssi - alan asiantuntijoille ja esimiehille, jotka haluavat syventää ja päivittää tietämystään luotonantoon liittyvästä juridiikasta ja vastuullisuudesta. Kirja! Vastuullinen sijoitustoiminta kannattavaa sijoitustoimintaa Miten sijoitetaan vastuullisesti? Seminaarissa avataan vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet ja kerrotaan, miten vastuullisuutta voidaan toteuttaa käytännön sijoitustoiminnassa. Seminaarissa kuulet yleisimmin käytettävistä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista ja vastuullisesta sijoittamisesta eri omaisuuslajeissa. Seminaarissa saat tietoa vastuullisuuden kannattavuudesta akateemisen tutkimustiedon valossa; tutkimusten laatu vaihtelee merkittävästi, miten niitä pitäisi osata lukea. Lisäksi kuullaan pörssiyrityksen edustajan näkemyksiä vastuullisen toiminnan raportoinnista. Seminaari sisältää Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAn uuden kirjan Vastuullinen sijoittaminen. Kenelle: Sijoittajille, sijoitustuotteiden myyjille, analyytikoille ja yritysten johdolle. Kirja! Maaliskuu Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa Käytännönläheisesti kohti onnistunutta vastuunvalintaa. Seminaarissa käsitellään henkilövakuutuksen vastuunvalintaa sopimusoikeudellisena kysymyksenä vakuutuksenottajan näkökulmasta. Terveysselvityksessä ilmoitettavien tietojen merkitystä käydään läpi sekä sopimuksen tekohetkellä että vakuutustapahtuman käsittelyn yhteydessä. Päivän aikana tutustutaan useisiin case-esimerkkeihin ja opitaan tulkitsemaan lääkärinlausuntoja. Pääpaino on lääketieteellisten kysymysten arvioinnissa. Kenelle: Henkilövakuuttamisen parissa työskenteleville vakuutus- ja korvauskäsittelijöille, asiantuntijoille ja asiakaspalvelussa toimiville. Arvo ja hinta finanssipalveluissa mukaan asiakkaiden arvonluomisprosesseihin Ymmärrä asiakkaan ostokäyttäytymistä ja tunteiden merkitystä. Uusimpien tutkimustietojen valossa tunteiden ja arvojen merkitys korostuu kaikessa liiketoiminnassa, myös finanssialalla. Vaikka päätöksiä perusteellaan rationaalisesti erilaisilla analyyttisilla tutkimuksilla ja laskelmilla, päätöksentekijä on aina ihminen. Hänen arvomaailmaansa vaikuttavat tunteet ja henkilökohtainen arvomaailma. Mielikuva hinnasta ja sen luoma tunne on päätöksessä tärkeämpi kuin tarkka hinta. Ihmisten käyttäytymisen ja tunteiden merkityksen ymmärtäminen antavat finanssiyritykselle valtavasti mahdollisuuksia erottautua ja rakentaa kilpailuetua uudella tavalla. Tule kuulemaan tuoretta tutkimustietoa yksityissijoittajan kokemista arvoista sekä asiakkaiden hintakäyttäytymisestä. Saat seminaarissa oivalluksia kilpailijoista erottautumiseen! 20 Finanssi&Vakuutus1/2013

Koulutus- ja julkaisutarjonta

Koulutus- ja julkaisutarjonta Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta Ota liite talteen! Lehtikuva / Martti Kainulainen Finanssialan työkalupakki käytettävissäsi FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan.

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Seminaaritarjonta rahoitus- ja sijoitusalalle

Seminaaritarjonta rahoitus- ja sijoitusalalle Seminaaritarjonta rahoitus- ja sijoitusalalle Syksy 2015 Osallistumalla FINVAn asiantuntijaseminaareihin varmistat, että sinulla on aina ajankohtaisin tieto lainsäädännön uudistuksista, finanssialan kehitystrendeistä

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

SIJOITUSPALVELUTUTKINNON (APV1) VAATIMUKSET

SIJOITUSPALVELUTUTKINNON (APV1) VAATIMUKSET SIJOITUSPALVELUTUTKINNON (APV1) VAATIMUKSET Tutkinnon perusteet, rakenne ja vaatimukset VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN 1 SIJOITUSPALVELUTUTKINNON (APV1) VAATIMUKSET Sisällysluettelo Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

AKTUAARITOIMINNAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN SYYSSEMINAARI Rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien vakaus - Edellyttääkö globaaleja vakavaraisuusjärjestelmiä?

AKTUAARITOIMINNAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN SYYSSEMINAARI Rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien vakaus - Edellyttääkö globaaleja vakavaraisuusjärjestelmiä? AKTUAARITOIMINNAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN SYYSSEMINAARI Rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien vakaus - Edellyttääkö globaaleja vakavaraisuusjärjestelmiä? 1 13:00 Puheenjohtaja Lauri Saraste (Aktuaaritoiminan Kehittämissäätiö):

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014. Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa,

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa

Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa FINANSSIALAN HOVIHANKKIJA Finanssialan liiketoiminta, kehittäminen ja johtaminen Johto ja esimiehet Asiakaspalvelu, asiakasymmärrys, digitaalisuus,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa

Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Kumppanuus kehittää pankin toimintaa Tarpeet Säästöpankkien henkilöstön kehittämisessä Säästöpankkiliiton ja Markkinointi-instituutin yhteistyönä syntyneet ratkaisut Mitä asiantuntija huomioi osuuttaan

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Finanssialan Keskusliitto (FK)

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

KOULUTUS- OHJELMA 2013

KOULUTUS- OHJELMA 2013 KOULUTUS- OHJELMA 2013 TERVETULOA! KÄDESSÄSI ON Kokoomuksen koulutusorganisaatio Kansion esite, josta löydät järjestämämme koulutukset vuodelle 2013. Meidän kansiolaisten tehtävänämme on kannustaa aktiivisia

Lisätiedot

Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta

Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta Ota liite talteen! Kuva: Teppo Jokinen Sijoita osaamiseen! Kehitä ammattitaitoasi finanssialan laaja työkalupakki on käytettävissäsi. Valitse palveluistamme

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN HELENA SAURAMO GROUP BUSINESS CONTROLLER, DELTA MOTOR GROUP OY 19.4.2012 Sisältö Mikä on Delta? Järjestelmän ja prosessien

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot