Pieni varainhoitaja tuo tuottoja - suurelta talolta saat palveluja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pieni varainhoitaja tuo tuottoja - suurelta talolta saat palveluja"

Transkriptio

1 VIISAS RAHA 8 Lehti suomalaiselle sijoittajalle 2014 Osakesäästäjien Keskusliitto Hinta 9,50 SIJOITTAJAn taulukot Osakkeet& rahastot s YIT:n näkymät: Kauniskangas haluaa katsoa kauas eteenpäin Finanssivalvonnalla enemmän tapauksia: Pörssissä dopingia? Roger Wessman: Suomen palkat ja kilpailukyky mikä on totuus? TUTKIMUS: YksiLÖLLINEN varainhoito 2014 Pieni varainhoitaja tuo tuottoja - suurelta talolta saat palveluja SIJOITUSLISTA top 5: FISKARS KESKO TeliaSonera Orava RESTAMAX

2 Jo 40 vuotta yksilöllisiä kivitaloja. PÄÄKIRJOITUS Heikkoja signaaleja EKP päätti syyskuun kokouksessaan alentaa ohjauskoron hyvin lähelle nollaa ja keskuspankkitalletusten korot painettiin jopa 0,20 prosenttia negatiivisiksi. Markkinoilla ei ihan osattu odottaa näin voimakkaita toimenpiteitä. Ja kun toisaalta Fedin odotetaan jo tulevana vuonna harkitsevan ensimmäisiä koronnostoja, on tämän seurauksena nyt nähty pitkään odotettu euron heikkeneminen. Euron heikkeneminen tukee euroalueen vientiyrityksien kilpailukykyä ja sitä kautta Euroopan talouskasvua, vaikka vielä toistaiseksi merkit talouskasvusta ovat aika heikkoja. Vaikutukset näkyvätkin vasta pidemmällä aikavälillä. Eräiden arvioiden mukaan euron 10 prosentin heikkeneminen suhteessa muihin päävaluuttoihin lisäisi euroalueen vientiä 2-3 prosentilla ja myönteinen vaikutus euroalueen bruttokansantuotteeseen olisi puolen prosentin luokkaa. Vaikka positiivisia merkkejä on ilmassa, kaikkien yhtiöiden tilanne ei ole yhtä hyvä. Syyskuun lopussa ilmoitettiin Talvivaaran saneerausohjelman etenemisestä. Selvitysmiehen mukaan Talvivaaran toiminta on osoittautunut elinkelpoiseksi, mutta vaatii edelleen lisärahoitusta. Samassa yhteydessä esitettiin Talvivaaran tytäryhtiönsä kautta harjoittaman liiketoiminnan siirtämistä uuteen perustettavaan yhtiöön. Jäi vielä avoimeksi mitä tämä käytännössä tarkoittaa Talvivaaran nykyisten osakkeenomistajien kannalta, mutta selvää on, ettei tilanne vieläkään näytä hyvältä. Tässä numerossa julkaistaan elokuussa toteuttamamme varainhoitokyselyn tulokset. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja kyselyyn vastasi ennätykselliset 2151 jäsentämme. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui näin ollen 19 prosenttia. Haluan tässä vielä kerran esittää suuret kiitokset kaikille vastaajille! Arvoimme vastaajien kesken myös muutaman kirjapalkinnon ja palkintojen voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Vastaajista 425 kpl ilmoitti käyttävänsä varainhoitajien palveluita. Tämän lehden laaja artikkelikokonaisuus käsittelee markkinoilla tarjolla olevien varainhoitopalvelujen eroja ja niitä käyttävien vastaajien kokemuksia yksilöllisestä varainhoidosta. Suurin osa vastaajista ilmoitti, etteivät ole tällä hetkellä yksilöllisen varainhoidon piirissä, vaan he hoitavat osakesalkkuaan ja muuta varallisuuttaan mieluummin itse. Näiden vastaajien ajatuksia ja näkemyksiä käsitellään lehtemme tulevissa numeroissa. Antti Lahtinen päätoimittaja Euron heikkeneminen tukee euroalueen vientiyrityksien kilpailukykyä ja sitä kautta Euroopan talouskasvua, vaikka vielä toistaiseksi merkit talouskasvusta ovat aika heikkoja. Jämerä-Dynamic kivitoimitus alk rahti vuotta VIISAS RAHA Lehti suomalaiselle sijoittajalle Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry Päätoimittaja Antti Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy Toimituspäällikkö Olli Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/ ISSN Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto Jakelu ja levikki Lehden perusjakelu on n kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti kpl:n erikoisjakeluja. Paino Punamusta Oy, Joensuu viisas raha 08/2014 3

3 sisältö TUTKIMUS Yksilöllinen varainhoito 2014 Suurella ja pienellä varainhoitajalla on eronsa. Suuret toimijat Nordea, OP-Pohjola ja Danske Bank tuottavat paljon tietoa, seuraavat riskejä ja palvelevat moderneilla kanavilla asiakastaan. Pienet taas tuntuvat asiakaslähtöisemmiltä. Ja mikä tärkeintä, niiden avulla tuottoa tulee mukavasti. Tulokset ovat Yksityinen varainhoito tutkimuksesta. Kuva: Timo Porthan YIT ja rakentajat Kurssin alamäkeä lasketelleen YIT:n toimitusjohtajan Kari Kauniskankaan tähtäin on pitempi, kuin nykyisyys, jota kotimaan taantuma ja Venäjän vaikeudet värittävät. 3 Pääkirjoitus Euro heikkenee. 6 7 Markkinat Analysoi itse pörssin unohdettuja. Ennen lukujen katsomista tarvitaan ymmärtämystä. Aloita yhtiön historiasta ja toimialan tilanteesta, neuvoo Kristian Tammela. 13 Kolumni Timo Rothovius: Pörssilista lyhenee jälleen Asiantuntijat Roger Wessman ja suomalaisten palkkojen kilpailukyky. Jarl Waltonen: Toimiiko vanha neuvo korkosijoituksista enää tänään? Osakesäästäjien jäsensivut Paikallisyhdistykset ja tapahtumat. 43 Viimeinen sana Jarmo Leppiniemi: Epäilys oikeassa paikassa on kullan arvoista. 6 Kristian Tammela 8 9 Markkinat Joukkolainat ja korkopaperit. Viisasteleva raha Doping Finanssivalvonnalla lisää töitä alkuvuonna. Vinkkejä epäselvyyksistä tulee monelta taholta, kertoo toimistopäällikkö Sari Helminen Sijoituslista Tähtäin ensi vuoteen, Fiskars otti ykköspaikan Rahastot Helena Ranta-ahon vähän henkilökohtaisempi rahastoanalyysi. INFO! Katso netistä Osakesäästäjien aamukatsaus joka arkipäivä: aamukatsaus Katso netistä Osakesäästäjien muut edut jäsenilleen: 10 Sari Helminen 4 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/2014 5

4 UNHOKIT Jos jokin osake näyttää edulliselta analyysin perusteella ja analyysi on tehty huolellisesti, niin ei muuta kuin rohkeasti sijoittamaan. Ota mallia ammattilaisista ja ala arvioida seurannan ulkopuolisia yhtiöitä Analysoi itse pörssiunhokkeja TEKSTI: PETRI RAUTIAINEN KUVAT: OLLI HAVU Pörssistä löytyy reilusti yrityksiä, joita ei julkisesti seurata. Sijoittajalle niiden analysointi voisi tuoda etulyöntiaseman, oikein tehtynä. Markkinoiden huomio jakaantuu epätasaisesti. Analyytikkokiinnostuksen puutteelle on monia syitä. Osa johtuu yritysten luonteesta: kiinnostamattomat yritykset ovat lähes aina pieniä. Sijoitusfirman johtajan David J. Merkelin tutkimuksen mukaan ne toimivat useimmin tylsillä ja vaikeasti analysoitavilla aloilla. Osa huomion puutteesta johtuu myyntipuolen analyytikoiden kannustimista. Analyytikoiden palkka tulee useimmin epäsuorasti saman pankin osakevälityspalkkioista tai pääomajärjestelyistä. Alexander von Nandelstadh onkin tutkinut, että analyytikot kiinnostuvat erityisesti tiuhaan vaihdetuista osakkeista ja analysoivat niitä tarkemmin. Julkisesti seuraamattomia yrityksiä on Suomen pörssin yrityksistä noin neljännes. Merkelin laskelmien mukaan yhdysvaltalaisista yli 10 miljoonan dollarin markkinaarvon yrityksistä vailla seurantaa oli noin 15 prosenttia. Seuraamattomuudesta on seurauksia osakkeelle. Myyntipuolen analyytikoiden seurannan lisääntyminen vähentää osakehinnan heiluntaa, kasvattaa yhtiön markkina-arvoa ja lisää osakkeen likviditeettiä. Tutkimusten mukaan tieto yrityksestä kulkee analyytikoiden kautta paremmin sijoittajille, Uutisvirran seuraaminen on kiinni omasta halusta. ole pakko muuttaa mieltään koko ajan, sanoo Kristian Tammela. ja hinnoittelu tarkentuu. Jos yritys jää ilman ammattimaista seurantaa, voivat sen oikea arvo ja markkinoille heijastuva hinta karata kauas toisistaan. Markkinoiden tehottomuus voi luoda mahdollisuuksia. Analysoi kuin ammattilainen Piensijoittaja voi lähestyä analysoimattomia yrityksiä ottamalla mallia ammattianalyytikoista, joille ei riitä kutina osakkeen hyvyydestä tai huonoudesta. Nordean varallisuudenhoidon osakestrategi Kristian Tammela neuvoo aloittamaan perustekijöistä: Mitä yhtiö tekee, mikä sen historia on, missä mennään toimialalla nyt ja tulevaisuu- dessa. Tätä ymmärtämistä tarvitaan, ennen kuin lukuja kannattaa alkaa katsoa. Yrityksen analysointi on vertailua. Yritystä verrataan muihin toimijoihin, osaketta muihin saman alan osakkeisiin odotusten ymmärtämiseksi ja vuosikertomuksia ajallisen perspektiivin saamiseksi. Olennaista on kyseenalaistaa ja erottaa yritykseen syvemmin vaikuttavat uutiset markkinamölystä. Aloittaa voi vuosikertomuksista. On erittäin hyvä tietää, mitä yhtiössä on tapahtunut. Meneekö huonommin vai paremmin ja mistä johtuen. Siihen voi käyttää niin paljon aikaa kuin haluaa. Ehdottomasti auttaa asiaa, jos tuntee tilinpäätösjutut, kannattavuusmittarit sekä kerroin- ja diskontattujen kassavirtojen menetelmät, Tammela jatkaa. Tulevaisuuden riskejä on helpompi mallintaa, kun tietää menneisyyden kolhut ja onnistumiset. Pohjatyön jälkeen piensijoittaja voi käyttää vaivaa yrityksen ajankohtaisseurantaan pohjattomasti. Ammattilaiselta karkeaan analyysiin kuluu kymmeniä tunteja. Vähintään kannattaa lukea aina osavuosikatsaukset läpi. Pysyy kartalla mitä johto sanoo markkinoista. Muun uutisvirran seuraaminen on sitten kiinni omasta halusta. kuitenkaan ole mikään pakko muuttaa mieltään koko ajan, Tammela summaa. Ennen sijoituspäätöstä Kultakimpaleiden löytäminen pörssiunhokkien joukosta ei ole helppoa. Kymmenien tuntien itsenäinen analyysi saattaa johtaa arvioon, joka ei juuri poikkea markkinoiden näkemyksestä. Sijoittaja joutuu lisäksi kantamaan riskiä siitä, ettei osaketta vaihdeta usein eikä hinta reagoi nopeasti. Toisaalta piensijoittajalla saattaa olla useita yhtiöitä seuraavia ammattilaisia enemmän aikaa ja kokemusta analysoitavasta liiketoiminnasta. Ja ovat analyytikotkin ihmisiä virhetaipumuksineen. Tunnettu sijoittaja Tom Lindström rohkaisee toimimaan: Jos jokin osake näyttää edulliselta analyysin perusteella ja analyysi on tehty huolellisesti, niin ei muuta kuin rohkeasti sijoittamaan. Osakkeita ostaessa kannattaa kuitenkin muistaa ajallinen hajauttaminen. Vaikka osake olisi aliarvostettu, ei se tarkoita, etteikö osake voisi olla vielä edullisempi seuraavana päivänä. Pienet yhtiöt joita analysoidaan harvoin voivat pysyä aliarvostettuina jopa vuosikausia. Lindström suosittelee tarkistamaan arvonmääritysmallit vielä kerran, mikäli ero oman arvion ja markkinahinnan välillä on suuri. Ehkä siihen on syynsä. Onko arvostusmalli herkkä tietyille parametreille vai onko markkinoilta todellakin jäänyt huomaamatta jotain? Piensijoittajille pahimmat sudenkuopat saattavat syntyä liian monimutkaisesta arvonmääritysmallista, jonka toimintaa hän ei täysin ymmärrä. Tällöin arvonmäärityksen parametrien herkkyysanalyysin tärkeys korostuu. Vaikka analyysi ei tarjoaisi sijoitusmahdollisuutta, ei se mennyt harakoille. Yhtiöiden analysointi on hauskaa sekä palkitsevaa, ja samalla oppii tuntemaan yrityksiä paremmin, Lindström summaa. Pienet yhtiöt, joita analysoidaan harvoin, voivat pysyä aliarvostettuina jopa vuosia, Tom Lindström muistuttaa. 6 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/2014 7

5 MARKKINAT 30 myynnissä ollutta pankkien liikkeellelaskemaa joukkolainaa ja korkotodistusta, syyskuu 2014 Liikkeellelaskija laina takaisin maksupäivä vähimmäis- merkintä merkintäpalkkio merkintäkurssi tuottorakenne (osallistumisaste) takaisinmaksu VIISASTELEVA RAHA Seppo Kaisla Aktia Pankki Oyj Aktia debentuurilaina 4/ ,00 % 100 %/vaihtuva kiinteä korko 3 % nimellispääoma + korko Svenska Handelsbanken AB Osakeindeksiobligaatio Globaalit yhtiöt ,75 %( ) 110 % vaihtuva/indeksi (105 %) nimellispääoma + lisähyvitys Suomen Hypoteekkiyhdistys ei tällä hetkellä myynnissä Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1071A noin 1 % p.a. strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1071B noin 1 % p.a. strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (120 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1072A noin 1 % p.a. strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank Danske Bank Indeksiobligaatio 1072B noin 1 % p.a. strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (120 %) nimellispääoma + lisähyvitys Pohjola Pankki Oyj Säästöobligaatio Kestävä Eurooppa VIII/ noin 0,33 % p.a. strukturointi 100 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Perheyhtiöt USA Perus noin 0,6 % p.a strukturointi 102 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Perheyhtiöt USA Extra noin 0,8 % p.a strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (150 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio kestävä kehitys noin 1 % p.a strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Maailma Perus noin 0,6 % p.a strukturointi 102 % vaihtuva/indeksi (70 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Tutkimuksen Tähdet - Maailma Extra noin 0,8 % p.a strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (170 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Saksa Perus noin 0,6 % p.a strukturointi 102 % vaihtuva/indeksi (60 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Osakeobligaatio Saksa Extra noin 0,7 % p.a strukturointi 110 % vaihtuva/indeksi (160 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Valuuttaobligaatio Kiina noin 1,0 % p.a strukturointi 105 % vaihtuva/indeksi (380 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Eurooppa High Yield 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+4,0% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Kesko 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+0,35% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Stora Enso 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+1,55% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus UPM Kymmene 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+1,60% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Stena 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,0% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus ThyssenKrupp7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,15% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus ArcelorMittal 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,25 % nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Dell 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+2,45% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Fiat 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+3,10% nimellispääoma + lisätuotto* Nordea Pankki Suomi Oyj Korkotodistus Metsä Board 7/ noin 0,6 % p.a strukturointi noin 99 % 3 kk euribor+3,20% nimellispääoma + lisätuotto* Nooa Säästöpankki Oy Nooa Säästöpankin Debentuurilaina II/2014 Sarja A ,00 % 100 %/vaihtuva Kiinteä 3%/12 kk eur + 2% nimellispääoma + korko** Nooa Säästöpankki Oy Nooa Säästöpankin Debentuurilaina II/2014 Sarja B ,00 % 100%/vaihtuva Kiinteä 2,75%/12 kk eur + 1,75% nimellispääoma + korko** Nooa Säästöpankki Oy Säästöpankki Sijoitusobligaatio Euroopa II Perus ,00 % 100 % vaihtuva/indeksi (55 %) nimellispääoma + lisähyvitys Nooa Säästöpankki Oy Säästöpankki Sijoitusobligaatio Euroopa II Tuotto ,00 % 110 % vaihtuva/indeksi (200 %) nimellispääoma + lisähyvitys Danske Bank A/S UB Metsäobligaatio IV/ %, struktutointi 0,3-0,6 p.a. 100 %/vaihtuva kiinteä 5,25%/euribor 3 kk +3,1% nimellispääoma + korko*** S-Pankki ei tällä hetkellä myynnissä Suupohjan Osuuspankki ei tällä hetkellä myynnissä Ålandsbanken Abp ei tällä hetkellä myynnissä * Sijoitus erääntyy arvoon 100 %, mikäli viiteyhtiöissä ei ole tapahtunut yhtään luottovastuutapahtumaa luottovastuuaikana. Korkotodistus ei ole pääomaturvattu. ** Sarja A rajattu niille sijoittajille, jotka samalla myyvät takaisin lainaehdoissa lueteltuja lainapapereita, Sarja B tarkoitettu kaikille sijoittajille *** UB metsäobligaation tuotto perustuu UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin luottoriskin hinnoitteluun Tuoteselitteet: Debentuuri: Lainalla on huonompi etuoikeus kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Indeksiobligaatio: Nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin, mutta lisähyvitys riippuu kurssikehityksestä. Liikkeeseenlaskijariski. Mahdollista ylikurssia ei palauteta. Osakeobligaatio: Nimellispääoma maksetaan eräpäivänä takaisin, mutta lisähyvitys riippuu kurssikehityksestä. Liikkeeseenlaskijariski. Mahdollista ylikurssia ei palauteta. Korkotodistus: Todistukset eivät ole pääomaturvattuja. Niiden riskiin vaikuttaa korkotodistuksen rakenne sekä viiteyhtiöt. Liikkeeseenlaskijariski. Strukturointikustannukset: Kustannukset voivat sisältyä ylikurssiin. lähde: Suomen Rahatieto Suomen soilla näkyy tutkijoiden mukaan tänä syksynä tavallista enemmän kurkia. Onko tämä merkki ilmastomuutoksesta?, vaan uusin merkki maamme kurjistumisesta. On elämä lyhyt kuin lapsella paita, ja poliittinen muisti lyhyt kuin pääministerillä housut. Mihin matkatoimiston johtaja joutuu kuoltuaan? Turistihelvettiin. Entäpä mihin joutuu ruotsalainen matkailuyrittäjä? Turisthemmettiin. Standard&Poors pudottaa Suomen luottoluokitusta. Mitä se merkitsee? Suomi on nyt siellä poors -puolella. Ruotsin kuningas oli rajussa kolarissa, mutta miksi hänen tapauksensa ei mennyt käräjille? Hänen juttunsa menevät suoraan hoviin. Millaisena Pietarin kalansaalis tunnetaan tänään? Elohopeapitoisena. Yhtiömme hakee uutta talousjohtajaa. Juurihan te viime kuussa haitte. Niin, häntä me juuri haemmekin. Ettekö pelkää, että yrityksenne ryöstetään? Emme, koska osa henkilökunnastamme nukkuu rakennuksessa. Niin, mutta entäs yöllä? Mikä on paljastusuutisen huippu? Salarakkaan nimettömät jäivät piilopirtin keinonahkaiseen tekotakkatuoliin. Tiedätkö sinä Kalle pieni, miksi lehdet tähän aikaan vuodesta katoavat puista? Ne menevät varmaankin verkkoon. Tennis seuraa aikaansa. Agassin pallo verkkoon. Miksi tennistähdet pärjäävät myöhemmin liike-elämässä? He hallitsevat sijoitukset. Ydinvoimala on loistosijoitus. Duraatio 60 vuotta. Suomalainen peruskallio ja poliittinen päätöksenteko ovat vankka pohja. 8 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/2014 9

6 VALVONTA Finanssivalvonta tekee toimistopäällikkö Sai Helmisen mukaan tutkintaa sekä omasta että ulkoisista impulsseista lähtien. Vihjeitä tulee pörssiltä itseltään, välittäjiltä, medialta ja ulkomailta, kertoo Helminen. Pörssissä dopingepäilyjä Finanssivalvonta on tutkinut arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttöepäilyjä aiempaa enemmän. Tämä voi olla sijoittajille myös hyvä uutinen. TEKSTI ja kuvat JUHA EUROPAEUS Markkinoiden väärinkäyttöepäilyt ovat tänä vuonna lisääntyneet. Kesäkuun loppuun mennessä epäilyjä arvopaperikaupankäynnin väärinkäytöstä oli 86. Vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna epäilyjä oli 70. Tutkittavien tapausten määrässä on aina vuosittaista vaihtelua, sanoo Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Sari Helminen. Vaihtelu johtuu taloudellisesta aktiviteetista ja osin myös valvonnan painotuksista. Kun esimerkiksi yritysjärjestelyt lisääntyvät ja kaupankäyntivolyymi kasvaa, lisääntyvät myös vilppiepäilyt. Tutkinnassa olevia tapauksia on tänä vuonna ollut jonkin verran enemmän kuin aikaisempina vuosina vastaavana ajankohtana. Tapauksissa ei ole aina suoranaisesti kyse väärinkäyttöepäilystä, vaan pikemminkin impulssista asian selvittämiseksi ja tutkinnan aloittamiseksi, Helminen sanoo. Vihjeitä joka suunnasta Finanssivalvonta tutkii väärinkäyttöepäilyjä omasta aloitteestaan. Toisaalta se saa myös ilmoitusten ja vihjeiden kautta tietoja epäilyttävistä pörssikaupoista. Vihjeitä tulee pörssiltä itseltään, välittäjiltä, tiedotusvälineistä, yksittäisiltä sijoittajilta ja ulkomaisilta valvontaviranomaisilta. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Finanssivalvonta sai välittäjiltä 30 ilmoitusta epäilyttävistä arvopaperikaupoista tai muista liiketoimista. Viime vuonna samaan aikaan ilmoituksia tuli 20. Sijoituspalvelun tarjoajalla on velvollisuus ilmoittaa Finanssivalvonnalle liiketoimista, joissa sillä voi olla syytä epäillä markkinoiden väärinkäyttöä. Epäilys voi syntyä, jos liiketoimessa on yleisen kokemuksen perusteella jotain tavanomaisesta poikkeavaa, minkä johdosta asia annetaan Fivan tutkittavaksi. Finanssivalvonta on painottanut välittäjille matalaa ilmoittamisen kynnystä. Ilmoitusvelvollisuus laajeni viime vuonna koskemaan myös sijoituspalvelun tarjoajan palveluksessa olevia. Pörssi puolestaan valvoo reaaliaikaisesti kaupankäyntiä ja ilmoittaa Finanssivalvonnalle epäilyttävistä havainnoistaan. Sellainen voi olla esimerkiksi poikkeuksellisen suuri osakekauppa ennen yhtiön tulosvaroitusta. Voi olla, että väärinkäyttöepäilyjä ilmoitetaan entistä herkemmin. Jos ilmoitusten kynnys on madaltunut, tarkoittaa se valvonnan tehostumista. Tämä luonnollisesti hyödyttää valtaosaa sijoittajista. Markkina-aktiviteetti lisää epäilyjä Enimmäkseen väärinkäyttöepäilyt ovat aiheettomia. Vain murto-osa tapauksista johtaa poliisi- tai rikostutkintaan. Viime vuonna Finanssivalvonta teki poliisille neljä tutkintapyyntöä, antoi kaksi julkista varoitusta ja määräsi kuusi rikemaksua. Kun viranomainen tekee tutkintapyynnön poliisille, tällöin on syytä epäillä rikosta. Sellainen voi olla esimerkiksi sisäpiirintiedon väärinkäyttö, markkinoiden vääristäminen tai tiedottamisrikos. Eniten on yleensä sisäpiirintiedon väärinkäyttöön liittyviä selvityksiä. Sisäpiiritutkinta alkaa yleensä pörssitiedotteen, esimerkiksi merkittävän yrityskaupan tai tulosvaroituksen julkistamisesta. Finanssivalvonta tutkii tuolloin kaupankäyntiä rutii- 10 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

7 VALVONTA Huomattava osa kaupankäynnistä on automatisoitua, joten myös valvontaa on yhä enemmän automatisoitu Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori. KOLUMNI TIMO ROTHOVIUS ninomaisesti ilman, että sillä on mitään varsinaista epäilyä. Näissä tilanteissa myös pörssiltä ja välittäjiltä voi tulla ilmoituksia poikkeavilta vaikuttavista kaupoista. Mitä enemmän markkinoilla on aktiviteettia - yrityskauppoja, tulosvaroituksia, listalta poistumisia - sitä enemmän Finanssivalvonta saa olla varpaillaan. Aktiviteetin kasvaessa lisääntyvät myös vilppiepäilyt. Moderni arvopaperimarkkina toimii salamannopeassa tahdissa pitkälle tietokonepohjaisen kaupankäynnin perusteella. Valvontaviranomaisen kannalta markkinat ovat kehittyneet entistä haastavammiksi. Huomattava osa kaupankäynnistä on automatisoitua, joten myös valvontaa on yhä enemmän automatisoitu, Helminen kertoo. Valvojilla on erilaisia kehityshankkeita valvontajärjestelmien rakentamiseksi ja kehittämiseksi. Pörssi valvoo reaaliaikaisesti kaupankäyntiä. Sen valvontajärjestelmä hälyttää poikkeamista riippumatta kaupankäyntimuodosta tai nopeudesta. Markkinoiden vääristäminen ja sisäpiirintiedon väärinkäyttö on rangaistavaa riippumatta siitä, onko kyse perinteisemmästä kaupankäynnistä vai algoritmikaupankäynnistä. Tietokonepohjaisen kaupankäynnin lisääntyminen on merkinnyt sitä, että tarjousten ja kauppojen määrä on kasvanut. Kauppoja tehdään usealla kauppapaikalla, mikä hankaloittaa valvontaa. Finanssivalvonta käyttää valvonnassaan sijoituspalvelun tarjoajien raportoimia kauppatietoja, jotka kattavat myös pörssien ulkopuoliset kaupat ja johdannaisinstrumentit. Raportointivelvollisuus on Euroopan laajuinen, mutta kaikilta osin raportointi eivät ole vielä harmonisoituja. Kun huomattava osa kaupankäynnistä on automatisoitua, on myös osa valvonnasta automatisoitu, sanoo Sari Helminen. Kaupankäynti perustuu luottamukseen Julkinen arvopaperikaupankäynti perustuu läpinäkyvyyteen. Sijoittajien on voitava luottaa markkinoilla toimiviin osapuoliin. Pörssiyhtiöiden täytyy tiedottaa taloudellisesta tilanteestaan kaikille samanaikaisesti. Yhtä sijoittajaa ei saa suosia toisen kustannuksella. Kukaan ei saa manipuloida pörssikursseja nopeiden voittojen toivossa. Markkinoiden väärinkäytökset heikentävät luottamusta pörssikauppaan. Muutama vuosikymmen sitten sisäpiiritiedon käyttö oli yleistä, ja pörssisijoittaminen harvinaista. Nyt osakkeita omistavat sadat tuhannet kotitaloudet, eikä vilppiä katsota läpi sormien. Väärinkäyttöepäilyjä tutkiva viranomainen Finanssivalvonta seuraa pörssikaupankäyntiä ja pyrkii ehkäisemään epäasiallista markkinakäyttäytymistä. Myös listayhtiöiden tiedonantovelvollisuuden valvonta sekä rahoitusvälineiden kaupankäynnin valvonta kuuluvat Finanssivalvonnan vastuualueeseen. Tiedonantovelvollisuuden osalta valvotaan, että listayhtiöt noudattavat tiedottamisessaan arvopaperimarkkinalain säännöksiä. Lisäksi Finanssivalvonta seuraa kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja kirjanpitolain noudattamista listayhtiöissä. Kaupankäynnin valvonta kohdistuu ennen kaikkea epäiltyihin markkinoiden väärinkäytöksiin, sisäpiirintiedon väärinkäyttöön ja markkinoiden vääristämiseen eli kurssimanipulaatioon. Pörssiyhtiöt ovat velvoitettuja antamaan riittävät tiedot taloudellisesta tilanteestaan. Finanssivalvonta tarkastaa, että listayhtiöt julkistavat ilman aiheetonta viivytystä kaikki sellaiset päätökset ja seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan niiden arvopaperin arvoon. Valvonnan kohteena ovat esimerkiksi tulevaisuudennäkymien selkeys ja tulosvaroitusten ajantasaisuus. Finanssivalvonta turvautuu sekä omiin että ulkopuolisista lähteistä saatuihin havaintoihin. Havainnon perusteella Finanssivalvonta voi lähettää yhtiölle selvityspyynnön, jonka vastauksen perusteella arvioidaan, onko tarpeen ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Pörssilista lyhenee jälleen omistamisen tärkeyttä ei ymmärretä Pörssilistamme lyhenee taas yhdellä yhtiöllä. Tämänkertainen lähtijä on yksi pörssin mielenkiintoisimmista kasvuyhtiöistä ja erittäin menestynyt sellainen, nimittäin Vacon. Yhtiö valmistaa taajuusmuuttajia, joita tarvitaan mitä erilaisimmissa laitteissa sähkömoottorien pyörimisnopeuden portaattomaan säätämiseen. Tämä on hyvä esimerkki paljon puhutusta cleantechistä, onhan Vaconin tuotteilla mahdollisuus säästää valtavasti energiaa. Yhtiö onkin yksi Suomen suurimpia cleantech-alan yrityksiä. Osakesäästäjän kannalta Vaconin poistuminen pörssistä on harmi sikäli, että taas on yksi kotimainen sijoituskohde vähemmän, niitä kun ei ole yhtään liikaa. Toki Vaconiin voi jatkossakin sijoittaa, se vain täytyy tehdä Danfossin kautta. Tanskalaisyhtiö tosin valmistaa paljon muutakin kuin taajuusmuuttajia, mikä voi olla näkökulmasta riippuen hyvä tai huono asia. Vaconin osakkeenomistajaa ehkä lohduttaa myynnistä saatava 13 prosentin preemio, vaikka se onkin tavallista pienempi. Yleensähän preemiot ovat tällaisissa tapauksissa prosenttia. Ilmeisesti pääomistaja Ahlström Capital on ollut halukas luopumaan omistuksestaan ja arvellut, että omistamastaan kymmenyksen potista saa paremman hinnan myymällä samalla koko yrityksen. Tämä on ollut helppo toteuttaa, kun Vaconin hallituksen puheenjohtajanahan on toiminut Ahlström Capitalin toimitusjohtaja Panu Routila. Kansantalouden ja veronmaksajan näkökulmasta tilanne on kuitenkin huonompi kuin yksityissijoittajan näkökulmasta. Kuten Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh hiljan totesi (HS ), työpaikoista eivät päätä yritykset vaan ihmiset: omistajat ja heidän edustajinaan yritysten hal- litusten jäsenet. Jatkossa siis Vaconinkin työpaikoista päättävät viime kädessä muut kuin suomalaiset. Tämä ei onneksi sentään tarkoita kaikkien Vaconin tarjoamien työpaikkojen siirtoa ulkomaille. Parhaassa tapauksessa Danfoss keskittää liiketoimintansa taajuusmuuttajien osalta tuotekehityksineen Suomeen, mikä voisi jopa lisätä työpaikkoja Suomessa. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että yrityksen todennäköisyys investoida muualle kuin Suomeen kasvaa selvästi. Lisäksi, yhtiö on maksanut pelkästään tuloveroja yli 10 miljoonaa vuodessa. Lisää veromenetyksiä tulee kun pääkonttorin lisäksi osa sen toiminnoista siirretään Tanskaan. Tämä osa henkilökunnasta maksaa jatsuomen nykyhallituksen mielestä kaikki tämä on hienoa, ministeri Vapaavuorihan ehti jo riemuita Vaconin ulosliputuksesta. Vastaavat verotulot on hallituksen ajatusmaailmassa ilmeisesti helppo saada takaisin kiristämällä yksityissijoittajien verotusta. Niinhän se ei mene: Suomesta loppuvat kohta verotettavat! 12 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

8 VARAINHOITO Yksilöllinen varainhoito 2014 Pienet loistavat tuoton tuojina Osakesäästäjien jäsenten mielestä tuotto ja asiakaslähtöinen toiminta ovat pienten varainhoitajien vahvuuksia. Nordea erottuu edukseen tutkimuksellaan, OP-Pohjola sähköisillä palveluilla ja Danske Bank riskien raportoinnissa. P ienet varainhoitajat saavat asiakkailtaan kehuja tuottotavoitteiden saavuttamisessa, sijoitussuunnitelmien räätälöinnissä ja sijoituskohteiden valinnassa. Pienten onnistumista alleviivaa se, että niiden asiakkaat ovat selvästi suuria valmiimpia suosittelemaan palveluntarjoajaansa hyville ystävilleen. Toisaalta suurilla on tärkeitä vahvuuksia joko sähköisissä palveluissa, tutkimuksessa tai riskirajojen asettamisessa. Osakesäästäjien jäsenten näkemykset yksilöllisten varainhoitopalveluiden laadusta ilmenevät Yksilöllinen varainhoito tutkimuksesta. Siihen osallistui 425 yksilöllisten varainhoitopalveluiden käyttäjää. He arvioivat varainhoidon laatua neljällä osa-alueella, joita olivat varojen tuotto ja riskienhallinta, yhteyshenkilön toiminta, varainhoitoyhtiön toimintatapa sekä raportointi. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui vastaajaa. Tämä juttukokonaisuus keskittyy varainhoitopalveluiden käyttäjiin, mutta tulevissa Viisas Raha -lehdissä kerrotaan muilta sijoittajilta saadusta palautteesta. Tuotto lyö riskin Pienillä varainhoitajilla tarkoitetaan tässä markkinaosuudeltaan pieniä varainhoitajia, vaikka ne saattavat olla yhtiöinä suuriakin. Suurilla tarkoitetaan vähittäismarkkinoita hallitsevaa Nordeaa ja OP-Pohjolaa sekä 14 viisas raha 08/2014 Danske Bankia. Tutkimus antaa luotettavan kuvan kolmikon asiakkaiden näkemyksistä. Muista yhtiöistä arvioita tuli niukemmin, minkä vuoksi tuloksista ei voi tehdä vahvoja tulkintoja yksittäisten varainhoitajien toiminnasta. Siksi muita varainhoitajia käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Varainhoitajien asiakkaat arvioivat pienet suuria paremmiksi kaikissa kolmessa varojen tuottoa koskevassa kysymyksessä. Pienet saavuttavat parhaiten tuottotavoitteet, onnistuvat ylittämään markkinoiden keskimääräisen tuoton ja yltävät asiakkaiden arvion mukaan parempaan tuottoon kuin mihin olisivat itse pystyneet. Danske Bank puolestaan saa parhaimmat arviot riskien huomioimisesta. Pankki nousee ykköseksi sekä riskirajojen asettamisessa että sijoituksiin liittyvien riskien raportoinnissa. Riskien hallinta ei kuitenkaan ole sijoittajien mielestä läheskään yhtä tärkeää kuin tuottojen saaminen. Tulos voisi olla toinen, jos tutkimus olisi tehty huonojen sijoitusvuosien jälkeen. Yhteyshenkilö ei saa vaihtua Tutkimus osoittaa, että saman yhteyshenkilön kanssa halutaan asioida mahdollisimman pitkään. Tässäkin asiassa pienet varainhoitajat näyttävät onnistuvan suuria paremmin. Pienten yhteyshenkilöt erottuvat selvästi myös hyvien sijoitusvinkkien antajina. Tällä alueella kaikki kolme suurta jäävät kauas muiden taakse. Raportit ovat virheettömiä Tappioita ei tule Riskille on asetettu rajat, joita ei ylitetä Raportista ilmenee mitä varainhoidosta kaiken kaikkiaan maksan Tuotto on parempi kuin minkä pystyisin omin voimin savuttamaan Pieniltä tuottoa, isoilta sähköisiä palveluja Pääasiallisen varainhoitajan palvelun laatu asteikolla 1= heikko 5= erinomainen Voin seurata varojeni kehitystä sähköisesti 4 3,5 3 2,5 Varainhoitaja viestii selkeästi ja ymmärettävästi Osaa antaa hyviä sijoitusvinkkejä Varainhoitajan tuotteet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä Voin asioida saman henkilön kanssa vuodesta toiseen Varainhoitaja tarjoaa verotehokkaita sijoitusvaihtoehtoja Saan käyttööni laadukasta sijoitustutkimusta Nordea OP-Pohjola Danske Bank Muut varainhoitajat Keskimääräistä tärkeämpi asia vastaajille Keskimääräistä vähemmän tärkeä asia vastaajille Yhteyshenkilön palkitseminen on läpinäkyvää: tiedän millä mittareilla hänen onnistumistaan mitataan Varainhoitaja pyrkii ennakoimaan markkionoiden käänteet Varainhoitaja pyrkii tuottamaan lisäarvoa yksittäisten sijoituskohteiden valinnoilla Lähde: Yksilöllinen varainhoito tutkimus viisas raha 08/

9 VARAINHOITO Omaan salkkuun voisi sähköpostitse tulla kuukausittain näkemyksiä salkkuni osakkeista. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) johtajat menestyvät selvästi pieniä paremmin. OP-Pohjola ja Nordea saavat parhaat arviot, kun Danske Bank ja pienet toimijat jääväät askeleen päähän. Yksittäisistä tutkituista asioista eniten osakesäästäjät arvostavat sitä, että veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot ovat helposti saatavilla. Tässä kisa on melko tasaväkinen, Danske Bank tosin saa muita hivenen heikommat arviot. Raporttien virheettömyydessä Nordea, OP-Pohjola ja pienimmät toimijat ovat erittäin tasaväkisiä, mutta Danske arvioidaan selvästi muita huonommaksi. Suuria eroja löytyy myös siinä, kuinka paljon asiakkaat kokevat saavansa raporteista tietoa maksamistaan kuluista. Pienet varainhoitajat ja Danske Bank saavat tästä kiitosta, kun taas Nordea ja etenkin OP-Pohjola arvioidaan tällä osa-alueella heikoiksi. Risto Pennanen Veroilmoitusta varten tarvittavat tiedot ovat helposti saatavilla Voin seurata varojen kehitystä sähköisesti Keskimääräistä tärkeämmät tekijät Tuotto on riskiä tärkeämpää Tekijöiden merkitys asteikolla yhdestä viiteen: 1=merkityksetön, 5= erittäin tärkeä 4,51 4,48 Tarjoaa mahdollisuuden hoitaa asioitani sähköisesti Voin luottaa siihen, etteivät tappiot ylitä kipurajaani Keskimääräistä vähemmän tärkeät tekijät 3,87 3,85 Raportit ovat virheettömiä 4,45 Varainhoitaja tarjoaa verotehokkaita sijoitusvaihtoehtoja 3,8 Asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden tunteminen on kyselyn mukaan yhteyshenkilöiden toiminnassa tärkeimpien asioiden joukossa. Tässä kaikki näyttävät onnistuvan melko hyvin. Pienten asiakaslähtöisyys vetoaa Vastaajat arvostavat erityisesti myös markkinoiden käänteiden ennakoimista, selkeää viestintää ja lisäarvon tuomista yksittäisten sijoituskohteiden valinnalla. Näissäkin pienet yhtiöt saavat muita parempia arvioita. Pienet yhtiöt menestyvät myös selkeiden ja ymmärrettävien tuotteiden rakentajina. Isojen varainhoitajien voima näkyy sen sijaan alueilla, joihin pienemmät eivät ole investoineet yhtä paljon. Markkinajohtajat saavat pieniä enemmän kiitosta muun muassa älypuhelimien ja tietokoneiden kautta tarjottavista palveluista. Laadukkaan sijoitustutkimuksen tarjoajana Nordea nousee selvästi arvostetuimmaksi. Kakkostutkijaksi nousee OP-Pohjola, kun taas Danske Bank jää arvioissa suunnilleen samalle tasolle kuin pienet varainhoitajat. Pienten heikot arviot saavat selityksen markkinakatsauksesta (katso taulukko sivulta 13): sijoitustutkimuksen tarjoajia on harvassa. Suurilla hyvä sähköinen seuranta Tutkituista neljästä laatualueesta vastaajat ovat selvästi tyytyväisimpiä varainhoitajien raportointiin. Varojen sähköinen seuranta on varainhoitopalveluiden käyttäjille erittäin tärkeä palvelu. Tässä kisassa markkina- Varainhoitajat asiakkaiden silmin Nordea osaa tutkia muttei vinkata + Sijoitustutkimus on laadukasta + Katsoo asiakkaan taloutta kokonaisuutena + Varojen kehitystä voi seurata sähköisesti - Tuotteita ei ole aina helppo ymmärtää - Riskipäivityksissä on parantamisen varaa - Hyvistä sijoitusvinkeistä on pula OP-Pohjola palvelee sähköisesti muttei räätälöi + Varojen kehitystä voi seurata sähköisesti + Asioita voi hoitaa sähköisesti + Pitää ajan tasalla riskeistä - Varainhoidon kuluista ei saa selkeää käsitystä - Verotehokkaita sijoitusvaihtoehtoja niukasti - Sijoitussuunnitelman räätälöinnissä parantamisen varaa Danske Bank hallitsee riskit, mutta tekee virheitä raportoinnissa + Pitää ajan tasalla riskeistä + Asettaa riskille rajat + Listaa arvopaperikaupat raporteissa - Yhteyshenkilön palkitseminen ei ole läpinäkyvää - Raporteissa on virheitä - Varojen jakaumat eivät ilmene raporteista Pienet reagoivat nopeasti, mutta eivät palvele sähköisesti + Antavat hyviä sijoitusvinkkejä + Ennakoivat markkinoiden käänteet + Kertovat selkeästi kuluista - Varojen sähköinen seuranta ei ole mahdollista - Sijoitustutkimusta ei ole tarjolla - Asioita ei voi hoitaa sähköisesti Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 tutkimus Varainhoitaja viestii selkeästi Tuottotavoitteet saavutetaan Tuotto parempi kuin minkä pystyisin omin voimin saavuttamaan Voin asioida saman henkilön kanssa vuodesta toiseen Varainhoitaja pyrkii tuottamaan lisäarvoa yksittäisten sijoituskohteiden valinnoilla Varainhoitaja pyrkii ennakoimaan markkinoiden käänteet Raporteista ilmenee, miten varani on jaettu 4,33 4,26 4,25 4,20 4,18 4,18 4, Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 tutkimus Vauraita varainhoidon kilpailuttajia Yli puolet Yksilöllinen varainhoito 2014 tutkimuksen vastanneista varainhoitopalveluiden asiakkaista käyttää kahta tai useampaa palveluntarjoajaa. Samoin yli puolet vastaajista on käyttänyt pääasiallista varainhoitajaansa yli kuusi vuotta. Monipuolinen ja pitkä kokemus antaa perspektiiviä. Lisäksi vastausten takana on suuria salkkuja. Noin 17 prosenttia yksilölllisen varainhoitopalvelun käyttäjistä omistaa arvopaperimuotoista sijoitusvarallisuutta yli miljoonan euron edestä. Yli euron salkku on joka neljännellä. Osakesäästäjät ovat vaativia yksilöllisen varainhoidon asiakkaita, jotka toivovat henkilökohtaista palvelua. Tuotto on vastaajille riskienhallintaa tärkeämpää. Vastaajat ymmärtävät myös, että varainhoidossa voi syntyä tappioita. Varainhoitaja tarjoaa monta reittiä markkinoille Varojeni kehitystä verrataan vertailuindeksiin, joka on räätälöity vastaamaan salkkuni rakennetta Riskille on asetettu rajat, joita ei ylitetä Katsoo talouttani kokonaisuutena Tappioita ei tule Saan yhteyshenkilön kautta yhteyden sijoitusasiantuntijoihin Yhteyshenkilön palkitseminen on läpinäkyvää 3,25 3,23 3,22 3,79 3,74 3,62 3, Tiedonkulku on vastaajille erityisen tärkeä asia, sillä neljä tärkeintä asiaa liittyy viestintään. Vastaajat odottavat, että veroilmoitukseen tulevat tiedot ovat helposti saatavilla, varojen kehitystä voi seurata sähköisesti, raportit ovat virheettömiä ja varainhoitaja viestii selkeästi. Yllättävää puolestaan on se, että verotehokkaat sijoitusvaihtoehdot ja tappioiden pysyminen kipurajan alapuolella ovat vastaajille vähemmän tärkeitä asioita. Vaikka vastaajilla on paljon kehitystoiveita varainhoitajille, he ovat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä asiakkaita. Vain seitsemän prosenttia asiakkaista kieltäytyisi suosittelemasta pääasiallisesti käyttämäänsä varainhoitajaa ystävälleen. Joka kolmas suosittelisi epäröimättä. 16 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

10 VARAINHOITO Varainhoitajien palveluissa on isoja eroja Isot pankit kilpailevat vauraista asiakkaista tarjoamalla kattavaa palvelupakettia oman talouden hoitoon. Pienet varainhoitajat houkuttelevat lupaamalla aktiivista ja kantaa ottavaa salkunhoitoa. Yksityispankkipalveluihin kuuluu yksilöllisen varainhoidon lisäksi paljon muuta: rahoituspalveluita, vero- ja perintösuunnittelua, luottokortteihin sekä matkustamiseen liittyviä etuja ja joskus jopa jälkipolvien perehdyttämistä talousasioihin. Jos käy tuuri, yksityispankin asiakas voi saada avukseen yksityispankkiirin, jolle on tärkeämpää löytää asiakkaalleen hyviä ratkaisuja kuin myydä työnantajansa tuotteita. Yksilöllinen varainhoito tutkimuksen vastaajat pitivät oheispalveluista tarpeellisimpina perusasioita: päivittäisiä pankkipalveluita, varainhoitoon liittyviä tilaisuuksia ja verosuunnittelua. Tässä Osakesäästäjien jäsenistä koostuvassa porukassa korostui myös sijoitustutkimus. Liki 90 prosenttia vastaajista katsoi, että kotimaisia sijoituskohteita koskeva sijoitustutkimus on tärkeä osa sijoituspalvelua. Melkein yhtä tärkeänä pidettiin yleistä talouden kehitystä luotaavaa tutkimusta. Sijoitustutkimus ei kuitenkaan yltänyt kaikkein tärkeimpien asioiden joukkoon vastaajien arvioidessa varainhoitopalvelun osien merkitystä. Se sai keskiarvokseen 3,95, kun tärkeyttä arvioitiin yhdestä viiteen ulottuvalla asteikoilla. Jos sijoitustutkimusta kaipaa, sitä saa varmimmin pankeista. Muiden varainhoitajien valikoimista se useimmiten puuttuu. Tämä ilmenee markkinakatsauksesta, jossa on mukana yhteensä 12 yksityispankkia ja muuta varainhoitajaa (katso taulukko sivuilla 13). Miljonääreillä on varaa valita Alun perin yksityispankkipalveluiden kohderyhmänä olivat miljonäärit, mutta nykyisin yksityispankkipalveluita ja yksilöllistä varainhoitoa tarjotaan muillekin. Yleensä sijoitusvarallisuutta pitää olla vähintään euroa. Jos alaraja on euroa pienempi, palvelu alkaa muistuttaa rahastosijoittamista. Pienille salkuille tarjotaan usein joitakin mallisalkkuja tai sijoitusstrategioita, joista asiakas voi valita itselleen mieluisan. Valinnanvara kasvaa, kun salkku kasvaa. Esimerkiksi eq Varainhoidossa asiakkuuteen riittää euroa, mutta ainoastaan yli puolen miljoonan euron salkkujen varallisuutta voidaan sijoittaa suoraan osakkeisiin. Yhtälailla neuvoa-antavan palvelu voi olla pienempien sijoittajien ulottumattomissa. Esimerkiksi LähiTapiola tarjoaa alle miljoonan euron salkuille ainoastaan täyden valtakirjan salkunhoitoa. Täydenvaltakirjan varainhoidossa varainhoitaja tekee sijoituspäätökset itsenäisesti omaisuudenhoitosopimuksen rajoissa. Konsultatiivisessa eli neuvoa-antavassa palvelussa varainhoitaja neuvoo mutta asiakas päättää. Varainhoitotutkimuksessa yli miljoonan vain myyjän edustaman tahon rahastoja tai koreja, vaan koko maailma auki. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) euron salkkujen omistajat antavat varainhoitajille monella osa-alueella selvästi keskimääräistä parempia arvosanoja palvelun laadusta. Varainhoitajan koolla on väliä Pienet varainhoitajat keskittyvät yleensä varainhoitoon, jossa niiden kilpailuvaltteja ovat joustavuus, aktiivisuus ja näkemyksen ottaminen. Niiden on helpompi veivata asiakasvaransa uuteen uskoon kuin moninkertaisesti suurempien pankkien. Mitään takeita ei tosin ole, että salkun veivaus tuottaa tulosta muille kuin varainhoitajalle itselleen. Tässä tutkimuksessa pienet saavat paljon kehuja tuotosta, mutta niistä ei voi päätellä, että kaikki pienet varainhoitajat olisivat yltäneet hyvään tuottoon. Pienten pyrkimys keskimääräistä markkinatuottoa parempaan tuottoon näkyy myös tätä juttua varten kerätyistä sijoitusesimerkeistä. Varainhoitajilta pyydettiin tuottoarviot sijoitussalkulle, joka sijoitetaan vähintään kymmeneksi vuodeksi ja jonka varat sijoitetaan tehokkaasti hajauttaen puoliksi osake- ja korkomarkkinoille. Monen varainhoitajan arviot tällaisen salkun pitkän ajan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta nousivat huiman korkeiksi. Mikäli varainhoitajalla on pitkäikäisiä sijoitusrahastoja, niiden kehityksestä voi hakea karkeaa osviittaa varainhoitajan vahvuuksista ja heikkouksista. Usein vertailukelpoista historiaa ei kuitenkaan ole riittävän pitkältä ajalta. Lisäksi salkunhoitajat vaihtuvat ja huonosti tuottaneita rahastoja yhdistetään parempiin. Tämä pätee yhtälailla suuriin ja pieniin varainhoitajiin. Varainhoitajan nimi Päivittäiset pankkipalvelut Rahoituspalvelut Sijoitustutkimus Verosuunnittelu Perintösuunnittelu Muu perhejuridiikka Varainhoitoon liittyvät tilaisuudet Muut asiakastilaisuudet, esim. konsertit Muut edut,esim. matkustamiseen liittyvät Lähde: Varainhoitajat NÄITÄ PALVELUITA VARAINHOITAJAT TARJOAVAT SALKUNHOIDON LISÄKSI Osa palveluista sisältyy varainhoitopalkkioon, osasta maksetaan erikseen. Maksullisia palveluita ovat usein vero- ja perintösuunnittelut sekä muu perhejuridiikka. Aktia PB Kannattaako varainhoidosta maksaa? Alfred Berg Omaisuudenhoito Danske Bank eq Varainhoito Varainhoitotutkimuksen vastaajien enemmistö katsoo, että yksilöllisen varainhoitopalvelun hinnan ja laadun suhde on erinomainen tai hyvä. Voi tosin olla, että moni maksaa varainhoidosta enemmän kuin luulee, koska kulujen kattava ja selkeä raportointi näyttää olevan alalla harvinaista herkkua. Pienten varainhoitajien asiakkaat erottuvat muita tyytyväisempinä. Yhtä lailla Nordea saa myös tästä paremman arvosanan kuin OP-Pohjola ja Danske Bank. Täydenvaltakirjan varainhoitopalvelua käyttävät asiakkaat ajattelevat niin ikään saavansa rahoilleen jonkin verran paremman vastineen kuin neuvoa-antavien palveluiden käyttäjät. Yli 70 prosenttia vastaajista maksaa varojensa hoidosta joko kiinteää kuukausi- tai vuosipalkkiota tai tietyn prosenttiosuuden varojen arvosta. Sekä kiinteää että tuottosidonnaista palkkiota maksoi kahdeksan prosenttia, pelkkää tuottosidonnaista viisi prosenttia vastaajista. Vastaajista yhdeksän prosenttia ei tiennyt millä perusteella palkkiota maksaa. Moni varainhoitaja korostaa, että palkkio on asiakaskohtainen. Se tarkoittaa, että hinnasta kannattaa neuvotella. FIM Varainhoito Front Capital LähiTapiola Varainhoito Mandatum Life Nordea PB OP-Pohjola PB Taaleritehtaan Varainhoito Ålandsbanken Suosittelisitteko pääasiallisesti käyttämäänne varainhoitajaa hyvälle ystävällenne? Kaikki Nordea OP-Pohjola Danske Bank Muut varainhoitajat Kaikki Nordea OP-Pohjola Danske Bank Muut varainhoitajat % Ilman muuta Melko varmasti Onko pääasiallisesti käyttämänne varainhoitajan palvelun hinnan ja laadun suhde kohdallaan? % Täysin kohdallaan Varsin hyvin kohdallaan Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 tutkimus 18 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

11 VARAINHOITO Samalla tavalla varoen kannattaa suhtautua mallisalkuista ja sijoitusstrategioista esitettyyn historiaan. Esittelyyn voidaan valita salkut, joiden hoidossa on onnistuttu hyvin. Historiatiedoissa saatetaan näyttää vain hyvät vuodet, joskus strategia on matkan varrella muuttunut. Kulurakenteeseen kannattaa tutustua Mahdollisuus tavata henkilöitä, jotka vastaavat rahastoista. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) Selvää on, että jotkut sijoitustuotteet tuovat varainhoitajalle paremman katteen kuin toiset. Ulkopuolisen on mahdoton tietää, kuinka paljon - tai vähän - tämä ohjaa varainhoitajien käytännön valintoja. Jotakin kertoo se, että varainhoitajien kuluraportoinnista puuttuu usein tieto sijoituskohteiden kuluista. Ne sisältyvät kyllä tuoton laskentaan, mutta asiakas ei läheskään aina saa tietoa siitä, kuinka paljon hän on esimerkiksi vuoden aikana varojensa hoidosta kaiken kaikkiaan maksanut. Tämän vuoksi sijoittajan kannattaa tutkia, kuinka monen mutkan kautta varainhoitaja asiakasvarat markkinoille vie. Joskus välikäsiä on hurja määrä: varat voidaan sijoittaa sijoituskoriin, joka ohjaa ne edelleen sijoitusrahastoon. Rahasto voi sijoittaa varansa edelleen toisiin rahastoihin. Jos ketju on pitkä, kuluja kertyy moninkertaisesti verrattuna siihen, että varat sijoitettaisiin suoraan arvopaperimarkkinoille. Nuukailu maksaa vaivan: pitkän ajan kuluessa jo yhden prosenttiyksikön kuluerosta syntyy huomattava ero lopputulokseen. Varainhoitajat käyttävät yleensä laajaa valikoimaa erityyppisiä tuotteita, mutta ne voivat painottaa tuotteita hyvin erin tavoin. Esimerkiksi Alfred Berg ei käytä ETF:iä, Taaleritehtaan ja Front Capitalin varainhoidossa ne korostuvat. Nordea puolestaan ilmoittaa, ettei se käytä täydenvaltakirjan laskuissa lainkaan strukturoituja tuotteita. Niitä ovat esimerkiksi indeksilainat. Iso merkitys on myös sillä, kuinka laajasta valikoimasta varainhoitaja käyttämänsä tuotteet poimii. Varainhoitajan koko ei välttämättä kerro tästä mitään. Iso pankki saattaa käyttää voittopuolisesti omia tai yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Pieni voi valita tuotteet vapaasti markkinoilta. Esimerkiksi Aktia toimii näin. Taaleritehdas puolestaan ilmoittaa, ettei sijoita asiakasvaroja omiin rahastoihinsa ellei asiakas sitä erikseen toivo. Eroja piilee yksityiskohdissa Kaikki varainhoitajat toimittavat vuodenvaiheessa asiakkailleen verottajan vaatimat tiedot näiden sijoituksista. Jos haluaa välttää pettymyksiä, raportista kannattaa pyytää dummyversio ennen kuin allekirjoittaa omaisuudenhoitosopimuksen. Raporttien erot ovat isoja. Osa niistä helpottaa verottajan kanssa asioimista olennaisesti, osa ei. Eroja on myös siinä, miten tuotosta raportoidaan ja miten riskiä mitataan ja havainnollistetaan. Kaikkialla ei myöskään eletä digiaikaa. Jos haluaa seurata varojensa kehitystä sähköisesti, isot pankit ovat varma valinta. Varainhoitotutkimus viittaa siihen, että vähittäismarkkinoiden ykkönen on yhä Nordea, jonka asiakkaita on vastaajista hieman yli puolet. Tähän lukuun on laskettu sekä Nordeaa pääasiallisesti että toissijaisesti käyttävät vastaajat. Yhtä selvä kakkonen oli OP-Pohjola, jonka asiakkaita oli vastaajista kolmannes. Kolmonen oli Danske Bank 12 prosentin osuudella. Sen tuntumaan on kirinyt LähiTapiola, jonka asiakkaita oli vastaajista 8 prosenttia. Helena Ranta-aho Ostajan muistilista Mieti mitä tarvitset: riittääkö pelkkä varainhoito vai tarvitsetko myös oman talouden palveluita? Selvitä, millaisia palveluita varainhoitaja tarjoaa asiakkaille, joiden salkun koko vastaa omaasi Kunnioita omia sijoitususkomuksiasi: jos uskot, että markkinoiden käänteiden ennakoimisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, miksi maksaisit siitä varainhoitajalle? Pyydä esimerkkilaskelma kaikista varainhoitoon liittyvistä kuluista Neuvottele viisaasti ja pyydä alennuksia. Hinnoissa on usein joustonvaraa. Ole avoin: muista, että hyvä yksityispankkiiri ei voi onnistua, jos ei tiedä sinusta ja elämäntilanteestasi tarpeeksi Jos kemiat eivät toimi eikä asiantuntemus ei vakuuta, pyydä uutta yhteyshenkilöä Mikäli et tunne varainhoitotaloa ennestään, tarkista että sen nimi löytyy Finanssivalvonnan valvottavien tai notifikaation tehneiden palveluntarjoajien listalta NÄIN VARAINHOITAJAT HINNOITTELEVAT Kuvitteellinen asiakas sijoittaa varansa puoliksi osake- ja korkomarkkinoille. Tavoitteena tehokas hajautus. Sijoitusaika on vähintään 10 vuotta. Pääomaa euroa tai varainhoitajan edellyttämä minimisijoitus, mikäli suurempi. Aktia Danske Bank FIM Varainhoito Mille markkinoille sijoitatte? Globaalihajautus korko- ja osakemarkkinoille Globaaleille osake- ja korkomarkkinoille vallitsevan markkinanäkemyksen mukaisesti FIMin näkemyksen mukainen maantieteellinen ja omaisuusluokkahajautus, maailmanlaajuisille osake- ja korkomarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin 1) Front Capital Osakkeet: kehittyneet markkinat 25%, kehittyvät markkinat 25%, Korot: valtionlainat 15%, korkean riskin yrityslainat 20%, yrityslainat 10%, rahamarkkinasijoitukset 5% Nordea PB Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset yrityslainat, kv. High yield lainat. Eurooppalaiset valtiolainat. Osakerahastot: Japani, USA, pienet ja keskisuuret yritykset, kehittyvät markkinat, Eurooppa, Suomi Taaleritehtaan Varainhoito Lähtökohtana maailman osakemarkkinoiden jakauma, jota painotetaan strategisen ja taktisen näkemyksen mukaan. Korkosalkusta n. 60% turvallisempiin riskiä hajauttaviin kohteisiin. Ålandsbanken Pohjois-Amerikan, Euroopan, Pohjoismaiden ja Japanin markkinoille sekä kehittyville markkinoille. Mitä instrumentteja käytätte? Omia ja muiden varainhoitajien rahastoja. Rahastovalintoja ei ole sidottu yhteistyökumppaneiden tuotteisiin Osakesijoitukset joko suoraan tai rahastoiden kautta asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan, korkosijoitukset pääsääntöisesti rahastoina Osakkeita, ETF:iä ja osake- sekä korkorahastoja (FIM Sijoitusvakuutus, neutraalin riskitason sijoituskori) ETF Nordea, Fidelity, BlackRock -rahastoja ETF:iä päämarkkinoilla, aktiivisia tuotteita, jos halutaan kohdistaa sijoitukset tarkemmin omaisuuslajien sisällä Ålandsbankenin ja ulkopuolisten rahastoyhtiöiden osake- ja korkorahastoja, ETF:iä sekä strukturoituja tuotteita. Suuremmissa salkuissa käytämme lisäksi suoria osakesijoituksia ja yrityslainoja. Vuotuinen varainhoitopalkkio 0,35% + alv 0,75% + alv 0 1% + alv 0,5% + alv 1,0% + alv 0,80% + alv Muut kuten sijoituskohteiden ja ap-kaupan? 1,0 % n. 1% 0,95 % 0,50 % 1,00 % 0,40 % 0,75 % Arvio pitkän ajan keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta kulujen vähentämisen jälkeen Lähde: Varainhoitajat 6,5 % 5 % 5-7% 1) FIM sijoittaa osan varoista vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin 8 % n. 4% Inflaatio + 4%-yks. 7-8% 20 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

12 VARAINHOITO Parin kuukauden välein esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia, missä käydään läpi viimeaikaisia ja mahdollisia tulevia tapahtumia markkinoilla. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) Terveisiä entisiltä asiakkailta Yksilöllisesten varainhoitopalvelun käyttäjät ovat melko tyytyväisiä käyttämiensä palveluiden laatuun, mutta entisiltä käyttäjiltä tulee terävää kritiikkiä. Osaan itsekin hukata varoja. En halua maksaa palvelusta, jonka tulosriski on minulla. YKSITYISPANKKIEN ASIAKKUUS EDELLYTTÄÄ YLEENSÄ VÄHINTÄÄN EURON SIJOITUSVAROJA Varainhoitajan nimi Aktia Private Banking Alfred Berg Omaisuudenhoito Suomi Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, (suuntaa antava) Asiakaskohtainen Yksilölliset varainhoitopalvelut ovat kalliita. Hinnan ja laadun suhde on surkea. Tätä mieltä oli yli 60 varainhoitotutkimukseen osallistunutta yksilöllisten varainhoitopalveluiden entistä käyttäjää. Varainhoidon tuloksi moittii tavalla tai toisella huonoiksi yli neljäkymmentä käyttäjää. Varojen tuotto on usein alittanut vastaajan omat tai varainhoitajan luomat odotukset. Yleistä on sekin, ettei ammattilaisten hoitoon uskottu salkku ole pärjännyt omaan hoitoon jätetyille varoille. Moni kertoo päättäneensä ottaa varat takaisin omaan hoitoonsa, koska ammattilaisen hoidossa ovat kasvaneet mutta tuotot eivät. Moni muistaa mainita, että kyse on osin myös henkisen tuskan helpottamisesta: omia mokia on helpompi katsoa sormien läpi kuin asiantuntijan erehdyksiä. Pariakymmentä palvelun entistä käyttäjää on erityisesti ärsyttänyt varainhoitajien tapa ohjata sijoittajien varoja omiin tai yhteistyökumppaneidensa sijoitustuotteisiin. Liikaa kalliita tuotteita, liian vilkasta salkunpyöritystä, kuuluu kritiikki. Moni odotti apua varojensa hoitoon, mutta koki joutuneensa markkinoinnin kohteeksi. Samankokoinen porukka toteaa, ettei yksilöllinen varainhoito tuonut heille mitään lisäarvoa. Heidän mielestään vastaavan tasoista palvelua saa maksuttakin. Täyden valtakirjan palvelu on kallista, eikä se edes ole yksilöllistä. tuottoa, ei ammattitaitoa. Selityksiä. Rahastopohjainen hajauttamien tuo rutosti kuluja. Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne? Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään? Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään? Henkilökohtaista neuvontaa kaikissa talouteen liittyvissä asioissa. Kiinteä palkkio: 800 euroa/v. 0,35% salkun markkina-arvosta p.a. + alv Indeksoitu vuotuinen tuotto suhteessa sijoitettuun pääomaan Lasketaan salkun teoreettinen maksimiriski 12 kk:n ajalla ja 95 prosentin luottamustasolla Aktiivista varainhoitoa, jossa sijoitukset hajautetaan asiakkaan toiveiden mukaisesti Asiakaskohtainen Asiakaskohtainen Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot Keskeisiä tunnuslukuja volatiliteetti ja value at risk Mitä muuta tietoa raporteissa? Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi Näin tutkimme Artikkelikokonaisuus perustuu Yksilöllinen varainhoito tutkimukseen (Ranta-aho & Pennanen, 2014), joka toteutettiin yhteistyössä Osakesäästäjien kanssa. Tietoa kerättiin sähköpostilla Osakesäästäjien jäseniltä elokuussa Vastaus saatiin jäseneltä, joista yksiköllisten varainhoitopalveluiden käyttäjiä oli 425. Vastausprosentti oli noin 19. Lämpimät kiitokset kaikille vastaajille! Vastaajat arvioivat vertaisryhmässä testatuilla kysymyksillä käyttämiensä varainhoitajien palveluiden laatua ja laadun osatekijöiden merkitystä itselleen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös yleisiä näkemyksiä sijoittamisesta ja sijoituspalveluista. Tätä tietoa kerättiin myös sijoittajilta, jotka eivät käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluita. Vastaajat luokiteltiin muun muassa salkun koon, käytettävän palvelun (täydenvaltakirjan vai neuvoa-antava palvelu) ja asiakassuhteen keston mukaan. Varainhoitajilta kerättiin perustiedot niiden toimintatavasta ja palveluista. Sijoittajakyselyn tekninen toteuttaja oli tutkimuskonsultti, KTM Jari Pekkinen Infontain Oy. Palaute tutkimuksesta on erittäin tervetullutta. Sitä voi lähettää sähköpostilla: tai KTM, MBA Helena Ranta-aho on sijoittaja ja taloustoimittaja. Risto Pennanen on työskennellyt taloustoimittajana 20 vuotta ja on nyt viestintäyrittäjä Attention Communication Oy:ssä. Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien Yksittäisten sijoituskohteiden (esimerkiksi rahastojen) Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä kuluista vuoden lopuksi? Tiedot muista kuin omista tai yhteistyökumppaneiden tarjoamista sijoituskohteista Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä reaaliaikaisesti? Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. 22 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

13 VARAINHOITO Omiin tuotteisiin keskittyminen ja niiden markkinointi on mennyt liian pitkälle ja vienyt asiantuntemusta esimerkiksi suorien osakesijoitusten kohdalla. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) Konsultatiivisilla sopimuksilla pitäisi saada aktiivista tiedonantopalvelua ja ideointia. Voisi vaikka maksaa vähän enemmän. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) VARAINHOITOPALKKIO VOI PERUSTUA HOIDETTAVAN VARALLISUUDEN MÄÄRÄÄN, SEN TUOTTOON TAI SE VOI OLLA KIINTEÄ Varainhoitajan nimi Danske Bank eq Varainhoito FIM Varainhoito Front Capital LähiTapiola Varainhoito Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, ) Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne? Kokonaisvaltaista varainhoitoa, kattavat verkkopalvelut ja raportoinnin Aktiivista ja kantaa ottavaa varainhoitoa osake-, korko- ja kiinteistömarkkinoilla. Sopimuksen mukaista riskikorjattua tuottoa, nimetyn pankkiiriin, keskusteluyhteyden suomalaisiin salkunhoitajiin Kantaaottavaa varainhoitoa, yksilöllistä palvelua Toimimme läpinäkyvästi, asaikkaiden ehdoilla ja keskitymme olennaiseen. Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito Pääasiallisesti hoidettavan pääoman määrä Salkun markkina-arvo päivätasolla Kiinteä vuotuinen varainhoitokulu ja sijoituskohteiden kaupankäynti, jotka sovitaan erikseen Transaktioihin ja/tai salkun markkina-arvoon perustuva palkkio Yksityispankin asiakassalkkuja hoidetaan vain täydellä valtakirjalla. Muut vaihtoehdot tarjolla yli miljoonan euron salkuille Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito Pääasiallisesti hoidettavan pääoman määrä Salkun markkina-arvo päivätasolla Tuottoon sidottu tai kiinteä vuotuinen palkkio sekä kummassakin erikseen sovittavat kaupankäynti Markkina-arvoon perustuva kiinteä palkkio tai salkun tuottoon sidottu palkkio Salkun tuottoon sidottu ennalta sovittu kuukausihinta Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään? Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot Aikapainotettua tuottoa, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot. Aika- ja pääomapainotettu tuotto Aikapainotettu tuotto, joka huomioi lisäsijoitukset ja nostot Suhteellinen ja absoluuttinen tuottokehitys kokonaisuudesta, omaisuusluokittain ja -lajeittain eriteltynä. Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään? Volatiliteettia ja siitä johdettuja tunnuslukuja Lasketaan mm. maa-, toimiala- sekä korkoriskijakaumat, huomioidaan suurimmat yksittäiset sijoituskohteet sekä rahastojen kohdeyhtiöt. Lisäksi tavanomaiset riskitunnusluvut kuten volatiliteetti ja tracking error. Volatiliteettia Yleisesti käytössä olevia riskin mittareita Volatiliteetti. Yli miljoonan euron salkuissa lisäksi beta, tracking error, Sharpe, Treynor ja informaatiosuhde Mitä muuta tietoa raporteissa? Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien Yksittäisten sijoituskohteiden (esimerkiksi rahastojen) Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä kuluista vuoden lopuksi?.. Pyydettäessä Pyydettäessä Tiedot muista kuin omista tai yhteistyökumppaneiden tarjoamista sijoituskohteista Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä reaaliaikaisesti? 1) Alaraja Danske Bankin Private Banking palveluun on "muutamia satoja tuhansia euroja". Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. 24 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

14 VARAINHOITO Sähköistä seurantaa voisi kehittää, ja eri yhtiöiden dataa pitäisi voida yhdistää helpommin. Hoidan sen takia seurantaa omilla välineillä ja päivitän tiedot itse. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) Raportoinnissa pitäisi olla rehellinen näkökulma. Nyt kerrotaan esimerkiksi, että tuottoprosentti on ollut viisi, kuitenkin se viisi prosenttia on mennyt pankille. Eli sijoittajan tuotto on ollut nolla. ( Vastaajan toive varainhoitajille ) YKSITTÄISTEN SIJOITUSKOHTEIDEN KULUT EIVÄT YLEENSÄ NÄY RAPORTEISSA Varainhoitajan nimi Mandatum Life Nordea Private Banking OP-Pohjola, Private Banking Taaleritehtaan Varainhoito Ålandsbanken (Suomi) Yksilöllisesti hoidettavan salkun minimikoko, Mitä lupaatte varainhoito asiakkaillenne? Asiakas saa tehokkaan sopimusrakenteen ja elämäntilanteen huomioivia varainhoidonratkaisuja. Kokonaisvaltaista oman talouden suunnittelua, ammattimaista salkunhoitoa, nimetyn varainhoitajan, ajantasainen raportoinnin Yksilöllistä palvelua kotimaisessa pankissa, nimetyn varainhoitajan, säännöllistä yhteydenpitoa, koko OP-ryhmän asiantuntemuksen, alennuksia vahinkovakuutuksista Laaja-alaista varainhoitoa, joka ulottuu nopeiden tilanteiden hyödyntämisestä arvopaperimarkkinoilla pitkäjänteiseen omistamiseen Henkilökohtaista ja suunnitelmallista varainhoitoa, joustavia kokonaisratkaisuja omaisuuden hoitoon Palkkioperuste, neuvoa-antava varainhoito Sijoitettavan varallisuuden määrä sekä käytettävät sijoituskohteet Hoidettavan varallisuuden määrä Asiakaskohtainen kiinteä palkkio tai hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio tai näiden yhdistelmä. Asiakaskohtainen palkkio, joka perustuu joko hoidettavien varojen arvoon tai kiinteä palkkio Kiinteä palkkio 960 euroa/v. Palkkioperuste, täyden valtakirjan varainhoito Sijoitettavan varallisuuden määrä ja sijoitusstrategia Hoidettavan varallisuuden määrä Asiakaskaskohtainen kiinteä, hoidettavien varojen arvoon tai niiden tuottoon sidottu palkkio tai näiden yhdistelmä Hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio Hoidettavien varojen arvoon perustuva palkkio Mitä tuoton mittareita raportoinnissa käytetään? Salkun aikapainotettua tuottoa eri ajanjaksoilla eriteltynä omaisuusluokittain ja sijoituskohteittain Absoluuttinen aikapainotettu tuotto ja suhteellinen tuotto viiteindeksiin nähden Tuottoa mitataan sekä suhteessa vertailuindeksiin että euroissa. Käytössä aikapainotettu tuotto, joka ottaa huomioon lisäsijoitukset ja nostot. Aikapainotettu tuotto suhteessa vertailuindeksiin eri aikajaksoilla. Aikapainotettu suhteellinen ja absoluuttinen tuotto 1kk, 12kk, vuoden alusta sekä vuotuinen tuotto salkun perustamisesta lähtien. Mitä riskin mittareita raportoinnissa käytetään? Volatiliteettia Tuotto ja riskianalyysia, joka näyttää 95%:n todennäköisyydellä huonoimman, todennäköisen tai maksimituoton 6 vuoden sijoitushorisontille. Muun muassa osake- ja korkopainojen suhde, 12 kk:n volatiliteetti, salkun beta- ja Sharpe tunnusluvut Volatiliteettia, jota täydennetään sijoituskohteiden riskiluokituksella. Siinä huomioidaan mm. likviditeetti ja liikkeeseenlaskijariski Volatiliteettia Mitä muuta tietoa raporteissa? Salkun rakennetta vastaava vertailuindeksi Asiakkaan lukuun käydyn arvopaperikaupan Varainhoitosalkkujen tai sijoituskorien Yksittäisten sijoituskohteiden (esimerkiksi rahastojen) Verottajan edellyttämät tiedot valmiiksi koottuina Yhteenveto kaikista salkunhoitoon liittyvistä kuluista vuoden lopuksi? Kaikki näkyvät eriteltyinä verkkopalvelussa Tiedot muista kuin omista tai yhteistyökumppaneiden tarjoamista sijoituskohteista Voiko asiakas seurata varojensa kehitystä reaaliaikaisesti Lähde: Varainhoitajat. Taulukossa ovat mukana kaikki Finanssivalvonalta toimiluvan saaneet varainhoitajat, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. 26 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

15 YIT Luottavainen Kari Kauniskangas: Pitkä trendi on puolellamme Kriisit kurittavat YIT:tä Suomen taantuma, Venäjän talouspakotteet ja Ukrainan kriisi koettelevat YIT:ä. Pitkällä sihdillä kasvutarinamme on houkutteleva, toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo. TEKSTI: jukka Reinikainen KUVAT: timo porthan 28 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

16 YIT Yhtiön osakkeen kurssi on pitkään ollut laskusuunnassa, mutta Ukrainan kriisi vauhditti alamäkeä, viimeisten 12 kuukauden aikana se on sukeltanut 38 prosenttia. Eritoten ulkomaiset sijoittajat ovat kavahtaneet Venäjä-riskiä. Syksyn kynnyksellä hallintarekisteröidyt ja ulkomaalaiset sijoittajat myivät yli 1,8 miljoonaa YIT:n osaketta. Suomalaiset yksityiset sijoittajat ovat sen sijaan olleet uskollisia yhtiölle, instituutioista esimerkiksi Varma. Ehkä ne tuntevat paremmin markkinatilanteen ja osaavat suhteuttaa Venäjä-pelot? Sijoittajien suurin huolenaihe lienee Ukrainan kriisi. Venäjän ruplan heikentyminen johtaa välittömiin vaikutuksiin: yhtiön euromääräinen liikevaihto ja tulos heikentyvät, vaikka kannattavuus Venäjällä säilyisikin hyvänä. Rakentamisen liiketoimintaan, määriin, kriisi ei ole toistaiseksi juurikaan purrut. Venäjällä tuo YIT:n liikevaihdosta kolmanneksen ja tuloksesta 40 prosenttia. YIT on Venäjän suurin ulkomainen asuntorakentaja. Vaikea tilanne muuttaa Kauniskankaan mukaan tajien käyttäytymistä Venäjällä. Asuntolainoja YIT:n kohteisiin on kuitenkin myönnetty lähes normaalisti. Lähes 90 prosenttia näistä lainoista myöntävät hyvissä voimissa olevat valtion omistamat ja tukemat Sperbank ja VTB24. Myös Venäjällä on tarvetta uusiin asuntoihin maalta muuton seurauksena, ja YIT on reagoinut kysynnän muutoksiin keskittymällä pieniin 1 3 huoneen kerrostaloasuntoihin. Uskon, että meidän asuntomyynti Venäjällä säilyy hyvänä. Yhtiötä ja asuntojamme arvostetaan. Trendit ovat meidän puolellamme YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas suhtautuu YIT:n ongelmiin viileästi, ne eivät ole tulleet hänellä yllätyksinä ja ovat ohimeneviä. YIT:n pitkän ajan kasvutarina on uhkista huolimatta houkutteleva. Isot trendit ovat meidän puolellamme, Kauniskangas pohtii. Isoilla trendeillä hän tarkoittaa kaupungistumista. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, ensin pienempiin ja sitten isoihin. Tarvitaan lisää asuntoja ja muuta rakentamista. Samalla perhekoko pienenee, sinkkutaloudet lisääntyvät ja sinkut haluavat asua kaupungissa, mieluusti keskustoissa. Taas tarvitaan lisää ja uudentyyppisiä asuntoja. Venäjällä kasvava ja vaurastuva keskiluokka haluaa uusia ja laadukkaita asuntoja. Myös ikäihmisten määrä lisääntyy. Ihmiset elävät pitempään. Asuntorahasto ARA esimerkiksi on arvioinut, että vuosittain tarvitaan uutta asuntopaikkaa vanhoille ihmisille vuodessa. Jos yhdessä palveluyksikössä on 20 asuntoa, se tarkoittaa 200 uutta palveluyksikköä vuodessa, Kauniskangas laskee. Markkinat hiljentyivätodotettua nopeammin YIT:n markkina-alueet ovat Suomi, Venäjä, Baltian maat, Tshekki ja Slovakia. Kari Kauniskangas myöntää, että markkinakehitys on ollut vaatimattomampi kuin yhtiössä vuosi sitten arvioitiin. Suomen ja Venäjän markkinat ovat hänen mukaansa kasvaneet odotettua heikommin, kun taas Baltiassa, Tshekissä ja Slovakiassa on mennyt jopa odotettua kovempaa. Kun kansantuotteen kasvu supistuu ja kääntyy negatiiviseksi, tajatuotteiden kysyntä laskee. Ja näin on käynyt asuntojen kohdalla Suomessa ja Venäjällä. Vuoteen 2005 verrattuna suoraan tajille myytävien asuntojen kauppamäärät ovat Suomessa karkeasti puolittuneet. Kari Kauniskankaan mukaan sijoittajille myytävien kokonaisten kerrostalokohteiden hyvä kysyntä on kuitenkin pitänyt asuntotuotannon kokonaismäärät pitkän aikajänteen keskiarvon tasolla. Yksiöihin, kaksioihin ja kolmioihin kohdistuu kysyntää, kun taas isojen asuntojen ja rivitalojen ostohalukkuus on hiipunut. Myös sijoittajat ovat olleet aktiivisia. Asuntorahastot ja sijoittajat liikkeellä Asuntojen hintataso on Kauniskankaan mukaan kaksipiippuinen asia. Tilastoissa asuntotyyppien hinnat ovat saattaneet kehittyä heikosti johtuen asuntojen koon muuttumisesta. Neliöhinnat ovat eri asia. Niiden mukaan pääkaupunkiseudun hintataso on ollut vakaa ja pikemmin nouseva, kun muulla Suomessa on nähty lievää laskua. Baltian maissa asuntokupla on selätetty ja nyt terve kysyntä on jatkunut puolitoista vuotta bkt:n kasvun seurauksena. Suomessa sijoittajille myytyjen asuntojen lisääntyminen on tasoittanut rakentamisen kuoppaa niin, että kokonaismäärät ovat liki ennallaan. Ihmiset vuokraavat asuntoja sijoittajilta, kun eivät juuri nyt uskalla itse ostaa. Kauniskangas uskoo, että sijoittajien osuus asuntotuotannossa kasvaa. Yksityisten ihmisten hän uskoo siirtyvän ostopuolelle viimeistään 2016, kun talouden arvioidaan taas saavan uutta vauhtia. Korjausrakentaminen ei ole ollut YIT:lle merkittävä segmentti. Teemme sitä. Siinä pyörii noin 100 miljoonan euron liikevaihto. Korjausprojektit ovat usein pieniä ja meilläkin hankkeiden keskikoko on uudishankkeita pienempi. Emme yleensä pysty hyödyntämään koko ison talon arvoketjua suunnittelusta toteutukseen ja markkinointiin. Olemme ostaneet kokonaisia taloja ja saneeranneet ne sitten myyntikuntoon, mutta isoa bisnestä meille ei tästä toistaiseksi kerry. Alalla toimii paljon pieniä yrityksiä, eikä kilpailu aina ole reilua. Noudatamme itse korkeita eettisiä periaatteita. Asuntosijoitusrahastoihin toimitusjohtaja suhtautuu myönteisesti. Osa tajilta jääneestä asuntojen kysynnästä on korvautunut asuntorahastoilla. Markkinatilanne on niille nyt otollinen. YIT:n tuottamista asunnoista noin viidennes on myyty viime vuosina asuntorahastoille. Oikean tyyppiset asunnot käyvät edelleen kaupaksi. Kari Kauniskangas on innostunut Helsingin Keski-Pasilan rakentamisesta, joka lienee Yhtiön mies Diplomi-insinööri ja kauppatieteiden kandidaatti Kari Kauniskangas (synt. 1974) on ollut YIT:n palveluksessa vuodesta 1997 alkaen eri tehtävissä lähtien työmaainsinööristä eri yksiköiden johtotehtäviin, varatoimitusjohtajaksi 2008 ja toimitusjohtajaksi Välissä hän oli pari vuotta laajakaistaa taloyhtiöihin vetävän Sonera Livingin toimitusjohtaja, mutta sekin oli YIT:n ja Soneran yhteisyritys, jonka Sonera osti lopulta itselleen. Tuolloin YIT jakautui Caverion Oyj:ksi ja YIT:ksi, Kauniskangas nousi YIT:n johtoon ja hänen pitkäaikainen työtoverinsa Juhani Pitkäkoski Caverionin toimitusjohtajaksi. Kari Kauniskangasta luonnehditaan vaatimattomaksi ja helposti lähestyttäväksi, YIT:n kulttuuria teekkarihenkiseksi. Töiden vastapainoksi hän rakentaa perheensä tarpeisiin ja urheilee. Mies on juossut useat Jukolan viestin suunnistuskisat YIT:n joukkueessa. Uskon, että meidän asuntomyynti Venäjällä säilyy hyvänä. Yhtiötä ja asuntojamme arvostetaan. Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas: Olen tyytyväinen tekemäämme tulokseen vuoden toisella vuosineljänneksellä ottaen huomioon Suomessa haastavana jatkuneen markkinatilanteen ja pääoman vapauttamisen vaikutukset kannattavuuteen. 30 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

17 YIT Osa tajilta jääneestä asuntojen kysynnästä on korvautunut asuntorahastoilla. Markkinatilanne on niille nyt otollinen. Analyytikon arvio Matias Rautionmaa, Pohjola-Pankki, mitkä ovat YIT:n näkymät verrattuina muiden rakennusyritysten tulevaisuudenkuviin? Yhtiön liiketoiminnan keskittyminen heikossa suhdannevaiheessa oleville Suomen ja Venäjän markkinoille erottaa yhtiön muista pohjoismaisista rakennusyhtiöistä. Missä yhtiö kasvaa tai supistuu? Kasvunäkymät ovat positiiviset Baltiassa ja Tshekin Prahassa. Suomessa ja Venäjällä kansantalouden näkymät ovat heikot, mikä aiheuttaa paineita kannattavuudelle ja voi johtaa liiketoiminnan supistumiseen. Mitä sanoisitte YIT:n kansainvälisistä markkinoista erityisesti Venäjällä? Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa asiaan? Tietenkin se synkensi näkymiä, mutta synkentääkö se edelleen? Venäjän talous oli heikkenemässä jo ennen Ukrainan kriisiä, mutta talouspakotteet ovat omiaan rasittamaan taloutta entistä kovemmin. Sijoittajalle kuitenkin suurinta myrkkyä on epävarmuus Venäjän pitkän aikavälin kehityksestä. Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat, ruplan kurssihan on heikentynyt kaiketi osin pakotteiden seurauksena? Vaikuttaako valuuttakurssi jo liiketoiminnan kehittymiseen? YIT:n lupaavin uusi projekti. Yhtiö voitti siitä tarjouskilpailun vuosi sitten. Se on noin miljardin euron hanke. Yhtiön liikevaihtoon se tuo lähivuosina 150 jopa 200 miljoonan lisän vuodessa ja rakentamaan päästään näillä näkymin syksyllä Keski-Pasilaan nousee mm. kauppakeskus, asuntoja, pääkonttoritason toimistoja, Business Park, hotelli, joukkoliikenneterminaali, kevyenliikenteen väyliä, puistoja ja aukioita sekä runsaasti pysäköintitilaa ja helpot yhteydet julkisiin kulkuvälineisiin. Uudet keihäänkärjet vanhojen tilalle Toimitilojen rakentamista toimitusjohtaja Kauniskangas kutsuu viime vuosien murheenkryyniksi. Liiketoiminta on ollut aikaisemmin merkittävä tekijä, mutta on nyt alamaissa: Esimerkiksi 2013 ei Helsingissä aloitettu yhdenkään uuden toimiston rakentamista meidän tai kenenkään muun toimesta. Tänä vuonnakin aloituksia on vain muutamia. Kaupan rakennemuutos rajoittaa seinien rakentamista, mutta hiljaista on muillakin sektoreilla, kuten logistiikkakeskusten rakentamisessa. Vanhat keihäänkärjet ovat menettäneet merkityksensä ja uusia on haettava, Kauniskangas summaa. Kiinnostava aluevaltaus on viiden hoivakodin rakentaminen eq Hoivakiinteistötrahastolle. Toinen kiinnostava uusi liiketoiminta-alue Kauniskankaan mielestä on hybridirakentaminen, kuten Keski-Pasila. Hybrideissä YIT:n kilpailukyky on kovimmillaan, kun koko osaaminen löytyy omasta talosta hankekehityksestä infran ja asuntojen rakentamiseen. Pystymme näissä arvioimaan hyvin, mitä kaikki maksaa. Yllättäen teollisuuden rakentamiseen Kari Euroja Venäjältä saadaan entistä vähemmän. Rahoituksen kiristyminen on luonut nousupainetta asuntolainojen korkoihin. Korot eivät tosin ole vielä nousseet ja asuntokauppa on pysynyt vakaana viimeiset kaksi neljännestä. YIT:n liiketoiminnasta yli puolet kertyy Suomesta. Onko asuntomarkkinoiltamme odotettavissa potkua YIT:lle? Miten arvioitte asuntojen hintojen tulevaisuuden? Ilmeisesti pääkaupunkiseudulla kehitys on vaakaata, mutta muualla suunta voi olla laskeva? Kasvukeskusten pienet tehokkaat neliöt käyvät kaupaksi, mikä tukee keskimääräistä hintatasoa. Muissa segmenteissä on laskupainetta. Miten hyvin asuntosijoitusrahastot täyttävät tajien varovaisuuden jättämää aukkoa? Jatkuuko rahastojen ostot myös tulevaisuudessa? Rahastot toimivat hyvinä varoventtiileinä. Tarvetta vuokra-asumiselle on, sillä Suomen kaupungistuminen on vielä kesken. Realisointivaiheeseen tulevat ensimmäiset asuntosijoitusrahastot voivat luoda painetta hintatasolle. Mikä Keski-Pasilan rakentamisen merkitys YIT:lle? Suuri. Noin miljardin hanke voi tuoda YIT:n tuloksesta keskimäärin 10 prosenttia seuraavien kahdeksan vuoden aikana. Yhtiö käynnistää kilpailukykyohjelman. Mikä on sen merkitys? Haastava markkinatilanne vaatii toimia. Varaa parantaa on. Mikä voisi olla yhtiön tulostavoite ja liikevaihdon tavoite 2014 ja 2015? Tavoitteet ovat toteutettavissa vakaassa ympäristössä, mutta heikkenevät ulkoiset tekijät saavat ne näyttämään haastavilta. Mitä sanoisit yhtiön velkaantumisesta, velkataakkahan hieman kasvanut? Taseen vahvistamisesta? Oman pääoman tuotosta? Velkaa on nyt liian paljon ja sen alentaminen pääomaa vapauttamalla on yhtiön prioriteetti. Oman pääoman tuotto on yli 10 % ja osaketta saa pörssistä tasearvolla. Hinnassa on pelkoja taseesta, suhdanteesta sekä Venäjästä. Miksi yksityisen sijoittajan ja institutionaalisen sijoittajan kannattaa sijoittaa YIT:hen? Molempien kannattaa sijoittaa osakkeeseen, jos sijoitushorisontti on riittävän pitkä ja jaksaa odottaa suhdannenäkymien paranemista sekä Venäjän epävarmuuksien hälvenemistä. Riski on, että osake halpenee yhä lyhyellä aikavälillä. Kiirettä ei vielä ole ja ostot kannattaa hajauttaa ajassa. Kauniskangas suhtautuu toiveikkaasti. Teollisuus ja energiayhtiöt investoivat. Teollisuusrakentamisessa allianssihankkeet yleistyvät. Alliansseissa tilaaja, suunnittelijat ja rakennusfirma istuvat samalla puolella pöytää. Tilaaja määrittelee tavoitteet ja mahdollisimman kustannustehokkaat ratkaisut pyritään löytämään yhdessä. Perinteisessä urakkakilpailussa on haettu yleensä halvinta tarjousta, joka usein hektisissä projekteissa johtaa ei-toivottuun riitelyyn. Väylä- ja infrarakentamisen Kauniskangas arvioi pysyvän hyvällä tasolla. Meneillään on isoja hankkeita, kuten kehärata, pisararata, E 18-tie ja länsimetro. Energiarakentamisessa YIT on ollut toteuttamassa tuulivoimapuistoja, joissa Kauniskangas näkee parhaimmillaan satojen miljoonien mahdollisuudet. YIT TUNNUSLUKUJA 2013 Me Liikevaihto 1858,8 (1959,0) Liikevoitto oli 152,8 (201,0) Liikevaihto, Me Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q Liikevoitto, tammi-kesäkuu. Me ,2 61,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q ,9 12,3 10,3 10,2 9,6 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 YIT:n osakeen KURSSIKEHITYS Kilpailukykyohjelmalla voimaa YIT on käynnistänyt kilpailukykyohjelman, jolla se reagoi markkinoiden muutoksiin. Nämä pointit Kauniskangas nostaa esille: 1. Kuluttajien ostovoima heikkenee. Asuntojen hintoja on siis painettava alas. Kyse on erityisesti absoluuttisista hinnoista. Mm. asuntojen keskikoko pienenee. 2. Toimitilarakentaminen, perinteisten tuotealueiden (toimistot, kauppa, logistiikka) osalta, on kuihtunut. Tässä konettamme on viritettävä ja tuotantoprosessia tehostettava. Hankkeita tulee hakea entistä innovatiivisemmin niiltä alueilta, joissa edelleen on kysyntää. 3. Velkaantumista on laskettava. Nettovelkamme pudotetaan alle 600 miljoonan 860 miljoonasta. Velkojen pienentämistä helpottaa se, että taseessa on runsaasti varsin likvidiä omaisuutta, kuten valmiita myymättömiä asuntoja ja rakenteilla olevia toimitilahankkeita. Kaikkiaan kassavirran parantamiseen tähtäävän ohjelman kokonaislaajuus on yli 350Me, josta osa käytetään uusiin investointeihin 4. Uutta liiketoimintaa pitää löytää. Trendit antavat meille viitteitä siitä, missä uutta liiketoimintaa löytyy. Kaupungistuminen jatkuu, ihmiset vanhenevat, ilmastonmuutos pakottaa uusiutumaan jne. Olemme itse aktiivisia uuden liiketoiminnan luonnissa. Oman pääomantuotto askarruttaa YIT on viime vuosina yltänyt kaksinumeroiseen oman pääoman tuottolukuihin. Entä jatko? Pitkällä sihdillä tavoite on 20 prosenttia, mutta lyhyellä tähtäimellä jäädään prosentin tienoille. Vuoden alussa YIT arvioi, että sijoitetun pääoman tuoton parannuksesta kolmannes kertyy taseen keventymisestä, kolmannes kannattavuuden parantumisesta ja kolmannes markkinatilanteen kohentumisesta. Alkuvuodesta markkinatilanne markkinoillamme on vielä vähän heikentynyt. Kilpailukyky ohjelman päätavoitteet Kauniskangas kiteyttää näin: - Hankkeiden tuotantokustannuksia tulee laskea ollaksemme kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa - Positiivinen kassavirta ja lainojen lyhentäminen pääoman vapauttamisohjelman avulla. - Sisäisten prosessien yksinkertaistaminen niin, että kiinteät eivät kasva jatkossa liikevaihdon kasvuvauhdin mukaan vaan hitaammin. Osinkoihin tuloksesta40 60 prosenttia Yhtiön osinkopolitiikka on tarkoitus pitää aktiivisena. Tuotto on ollut hyvä. Tarkoitus on jakaa tuloksesta prosenttia osinkoina. Tänä vuonna vuodelta 2013 yhtiö jakoi 48 miljoonaa osinkoja. Liiketoimintamme on ymmärrettävää. Se riippuu tajien käyttäytymisestä ja kansantalouden kehityksestä. Rakennusliike on pitkälti kansantuotteen jatke. Tarkoituksemme on lyödä sen kasvu. YIT, kuten muutkin nykyiset suomalaiset rakennusfirmat, on monen fuusion tulos. YIT:n keskeiset taustayhtiöt ovat yli sata vuotta vanha Yleinen Insinööritoimisto ja Perusyhtymä. Yhtiöön on fuusioitu myös mm. Rakennusvoima, Pellonraivaus sekä rakennusfirmoja Venäjällä, Baltian maissa ja Slovakiassa. 32 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

18 ASIANTUNTIJA Ovatko suomalaiset palkat kilpailukykyisiä? Toimiiko tämä neuvo enää tänään: Rahat korkosijoituksiin saadaksemme turvaa? Vuosituhannen alusta työvoimakustannukset ovat Suomessa nousseet yli 10 prosenttia enemmän kuin euromaissa keskimäärin. Kilpailukyky on tältä osin selkeästi heikentynyt. Tästä ei kuitenkaan voi vetää suoraviivaista johtopäätöstä, että suomalaiset palkat olisivat nyt tämän verran liian korkeita. ole erityistä syytä olettaa, että euromaiden keskimääräinen palkkojen nousu olisi Suomelle juuri oikea. Vuoteen 2008 asti esimerkiksi muita euromaita vahvempi tuottavuuskehitys kompensoi työvoimakustannusten ripeämpää nousua, ja piti yksikkötyökustannukset kurissa. Sen jälkeen tuottavuuden heikko kehitys on auttanut nostamaan yksikkötyökustannuksia ripeämmin kuin muissa maissa. Yksikkötyökustannusten kehitys 2000-luvun alussa antoi kuitenkin liian positiivisen kuvan yritysten palkanmaksukyvyn kehityksestä. Telelaitetuotannon vahva tuottavuuskehitys valui suurimmalta osin laskevien hintojen kautta asiakkaille. Tätäkin voidaan yrittää korjata tarkastelemalla ns. reaalisia yksikkötyökustannuksia, kuten ETLA:n Mika Maliranta tekee tuoreessa kirjassaan. Kilpailukyvyn heikkeneminen näyttää tämän myötä yhä selkeämmältä. Tämäkään ei kuitenkaan anna vastauksen siihen onko kilpailukyky nyt liian heikko. Palkat olivat 2000-luvun alussa ehkä turhankin kilpailukykyisiä. voida yksioikoisesti todeta, että näillä palkoilla ei mitään kannata Suomessa tuottaa. Palkat eivät ole ainoa tekijä joka vaikuttaa tähän. Joitain ulkomaisiakin investointeja Suomeen on nähty: Google rakentaa palvelimia, Meyer Werft ostaa telakan. Googlelle esimerkiksi viileä ilmasto, manner-eurooppa halvempi sähkö sekä poliittinen ja geologinen vakaus olivat ehkä tekijöitä, jotka kompensoivat suhteellisen korkean palkkakustannuksen. Meillä ei ole syytä haikailla siitä, että olisimme kaikessa kilpailukykyisiä. Meidän pitää keskittyä siihen, jossa suomalaiset Suomen kilpailukyky suhteessa euromaihin Suhteelliset työvoimakustannukset Suhteellinen tuottavuus Suhteelliset yksikkötyökustannukset Lähde: Macrobond, EKP työntekijät tuottavat mahdollisimman paljon lisäarvoa, jos haluamme ylläpitää korkeata elintasoamme. Mitä korkeammat palkat ovat, sitä vähemmän on kuitenkin kannattavaa Suomessa tehdä. Nykytilanteessa kaikille ei löydy työtä. Tämä indikoi että palkat eivät ole tarpeeksi kilpailukykyisiä. Työttömyys muissa euromaissa on kuitenkin viime vuosiin asti kehittynyt keskimäärin Suomea heikommin ja on nyt selvästi korkeampi. Ongelmana ei siten näytä olevan Suomen korkeat palkat suhteessa muihin euromaihin. Jos ongelmana olisi euroalueen korkeat palkat suhteessa muuhun maailmaan, helpoin lääke olisi euron valuuttakurssin heikentäminen. Suomessa työttömyyttä on alentanut kasvava työllisyys kotimaisissa julkisissa ja yksityisissä palveluissa. Muita euromaita vahvempi kotimaisen kysynnän kasvu on auttanut pitämään työttömyyden kurissa. Kilpailukyvyn kurjistuminen ei siten ensisijaisesti ole näkynyt työttömyyskortistoissa vaan vaihtotaseen kääntymisenä suuresta ylijäämästä pieneen alijäämään. Euromailla yhteenlaskettuna on vaihtotaseessa ylijäämä. Tämä kielii siitä, että työttömyyden syynä on ensi sijassa liian alhainen kotimainen kysyntä eikä palkkojen heikko kilpailukyky. Parantamalla kilpailukykyä palkkakustannusten laskulla Suomi voisi korjata 112,5 110,0 107,5 105,0 102,5 100,0 97,5 95,0 Indeksi 2000=100 sekä vaihtotaseen alijäämää että parantaa työllisyyttä. Kilpailukyvyn parantaminen palkkakustannuksia laskemalla on kuitenkin euroalueen tasolla työllisyyden kannalta nollasummapeliä. Koko euroalueen näkökulmasta ainoa ratkaisu työttömyysongelmaan on kokonaiskysynnän kasvattaminen. Suomella on heikommasta vaihtotaseesta johtuen vähemmän tilaa kasvattaa kotimaista kysyntää kun euromailla keskimäärin, vaikka suomen vientiä vahvistaisi euroalueen kysynnän kasvu. Alemmasta työttömyydestä johtuen tarvitsemme toisaalta pienempää kysynnän kasvua päästääksemme täystyöllisyyteen. Vaikka Suomen kilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen alusta, palkkataso ei siten vaikuta katastrofaalisen korkealta. Vuosituhanteen vaihteen vahva vaihtotaseen ylijäämä antoi tilaa kilpailukyvyn heikkenemiselle. Tätä puskuria on nyt käytetty loppuun joten varaa muita euromaita suurempaan palkkakustannusteen nousuun ei enää ole. Roger Wessman Kirjoittaja on kokenut ekonomisti, joka on työskennellyt mm. Evlissä ja Nordeassa. Perinteistä arvopaperisalkkua rakennettaessa peruskysymys kuuluu: Mikä on haluttu riskitaso? Suuremmalla riskillä saavuttaa pitkällä tähtäimellä paremman tuoton, mutta se voi tarkoittaa sijoitusjakson pidentämistä usealla vuodella. Mitä pitempi sijoitusjakso sitä pienemmäksi muodostuu hyvin hajautetun salkun heilunta. Näin ollen määrävälein tapahtuvien varallisuusarvojen romahduksien merkitys vähenee. Kuitenkin useimmat sijoittajat haluavat vähäriskisempää salkkua, jossa heilunnan vaikutukset eivät ole lyhytaikaisesti niin voimakkaita. Ratkaisuna on perinteisesti ollut pitää osa salkusta korkosijoituksissa. Mitä varovaisempi salkku sitä enemmän rahaa korkosijoituksiin, kuuluu neuvo. Perinteisesti korkosijoitukset ovat olleet puhdasta käteistä, josta ei saa mitään korkoa, mutta johon ei sisälly riskiä tai pitkäaikaiset valtion obligaatiot, joista on saanut hyvää tuottoa, mutta joihin sisältyy ns. duraatioriski. Tämä tarkoittaa. että rahat sitoutuvat vuosiksi eikä sijoituksesta ehkä pääse irti kelpo hintaan juoksuaikana. Toki valtion maksukyvyttömyysriski on olemassa, mutta sitä on pidetty merkityksettömänä. Pitkäaikaisten korkosijoitusten kokonaistuotto muodostuu korkotuotosta (yield) ja arvonmuutoksesta (return). Maailman turvallisimpana korkopaperina pidetty Saksan valtion obligaation korko oli v ,7 prosenttia ja vielä v 2000 alkupuolella yli viisi prosenttia. Salkun riskitasoa oli helppo pienentää merkittävästi ostamalla Saksan valtion papereita kelpo korkotuottoon. Tänä päivänä Saksan valtion 10 vuoden obligaation tuotto on yksi prosenttia 3kk Euriborkoron ollessa 0,1 prosenttia. Sitoutumalla 10 vuoden paperiin saa kompensaatiota 0,9 prosenttia vuodessa merkittävällä duraatioriskillä! Sijoittaja joutuu nostamaan riskitasoaan saadakseen edes jonkinnäköistä tuottoa korkosijoitukselleen. Pitkäaikaiset yrityslainat ovat antaneet jonkin verran valtionobligaatioita parempaa korkotuottoa. Jotta sijoittaja pystyisi hajauttamaan yritysriskin tarpeeksi monen yrityksen kesken, joutuu hän sijoittamaan yrityskorkorahastoon. Ns. paremman luottoluokituksen yrityskorkorahaston (Investment Grade) tämän hetken korkotuotto ei ole kuin n 1,5 prosenttia, joka hädin tuskin kattaa rahaston. Saadakseen paremman tuoton, sijoittaja joutuu ottamaan vielä suuremman riskin sijoittamalla ns. heikon luottoluokituksen (luottoluokitus korkeintaan BB+) yrityskorkorahastoon, jonka tuotto nousee noin neljään prosenttiin ennen kuluja. Nyt sijoittajalla on sekä duraatioriski että huomattava yritysriski, puhumattakaan markkinariskistä. Mikäli markkinoilla syntyy häiriö, korkoerot huonojen ja hyvien lainojen välillä (spread) nousevat välittömästi. Tästä seuraa korkosijoitusten arvonlasku. Sijoittajalla on vielä yksi keino parantaa korkosijoitustensa tuottoja eli sijoittamalla kehittyvien markkinoiden korkopapereihin. Kehittyvien markkinoiden valtionobligaatioiden korkotuotto on jonkin verran länsimaita parempi, riskin ollessa suurempi, eli tällä hetkellä n 4,9 prosenttia. Tällöin syntyy lisäksi valuuttariski. Toki voidaan tehdä eurosuojaus, mutta taas syntyy kustannuksia. 1. mallisalkun Viimeinen villitys ovat olleet ns. Local Currency Bondit. Kootaan monen pienen alikehittyneen maan valtion bondit yhteen nippuun: Maita on riittävän monta ja näin yhden maan maksukyvyttömyys ei vaikuta liikaa rahaston arvoon. Maiden korkomarkkinoiden ollessa alikehittyneet, korkotaso on hyvä. Usko on vahva, että paikalliset valuutat vahvistuvat maiden kehittyessä. Kyseisiin korkorahastoihin sisältyy duraatioriski, maariski, valuuttariski ja markkinariski. Kyseisten rahastojen aso on kova, koska se on työläs hoitaa. Väitän että tänä päivänä vanha sääntö: Sijoita korkoihin, jos haluat turvaa, ei enää päde. Neuvoisin sijoittajaa tarkkaan miettimään, mihin hän haluaa riskisijoituksiaan keskittää. Ehkä suurempi osa osakkeisiin, matalariskisiin (alhaisen betan) osinkoosakkeisiin, ja loput turvaan lyhyihin valtionlainoihin tai peräti kassatilille. Jarl Waltonen Tekninen analyysi suomalaisista osakkeista Osakesäästäjille Viikottainen raportti sisältää: 2. kaupankäyntiohjeet OMXH25 osakkeista ja mekaanisen pörssiseurantalistan (kaupankäyntiohjeissa mukana pörssikäyrät) 3. mekaaniset pörssiseurantalistat keskisuurista ja pienemmistä Suomi-osakkeista Tarjous Osakesäästäjille : Viikkoraportti vuodeksi 70 ( norm. 120 /vuosi = 10 /kk) ( 2 viikon koejakso ilmaiseksi) tilaukset suoraan kotisivulta sähköpostitse 34 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

19 SIJOITUSLISTA Sija Edell. Yhtiö Tuotto- Arvostustaso Riskiprofiili P/E 14 Osinko- P/B EPS 14 EPS 15 Osinko Osinko Osakekurssi Sija potentiaali % Fiskars Erinomainen Käypä Neutraali 3,2 13,2 % 1,2 1,03 1,00 2,70 0,75 20, Kesko Kohtalainen Houkutteleva Matala 20,0 5,8 % 1,2 1,73 1,86 1,65 1,65 28, TeliaSonera (SEK) Kohtalainen Houkutteleva Matala 13,2 6,2 % 1,9 4,00 4,50 3,10 3,20 49, Orava Asuntorahasto Erinomainen Käypä Neutraali 10,6 7,2 % 1,2 1,32 1,03 1,00 1,00 13, Restamax Erinomainen Houkutteleva Neutraali 9,5 4,2 % 2,0 0,43 0,52 0,17 0,21 4, Fortum Kohtalainen Käypä Neutraali 5,8 5,7 % 1,4 1,19 1,18 1,10 1,10 19, Yleiselektroniikka Kohtalainen Haastava Matala 11,4 5,1 % 1,1 0,34 0,29 0,20 0,20 3, Cramo Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 12,6 5,4 % 0,9 0,89 1,16 0,60 0,64 11, Apetit Kohtalainen Houkutteleva Matala 37,5 6,0 % 0,8 0,86 1,20 1,00 1,10 16, Affecto Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 15,7 3,8 % 0,9 0,20 0,30 0,12 0,15 3, CapMan Erinomainen Käypä Neutraali 14,4 6,1 % 1,6 0,07 0,11 0,06 0,09 0, Sampo Erinomainen Käypä Matala 14,1 4,9 % 1,9 2,72 2,84 1,90 2,10 38, eq Kohtalainen Haastava Neutraali 15,0 5,7 % 1,5 0,21 0,25 0,18 0,20 3, Norvestia Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 16,2 4,1 % 0,8 0,45 0,47 0,30 0,30 7, UPM Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 10,0 5,3 % 0,8 1,04 1,07 0,60 0,60 11, Nokian Renkaat Kohtalainen Käypä Matala 13,0 7,0 % 2,3 1,82 2,13 1,65 1,85 23, Raute Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 17,4 6,3 % 1,4 0,46 0,95 0,50 0,50 7, Stora Enso Kohtalainen Houkutteleva Matala 16,6 4,6 % 1,0 0,48 0,62 0,30 0,30 6, Dovre Group Kohtalainen Käypä Neutraali 54,6 4,3 % 1,3 0,01 0,03 0,02 0,02 0, Neste Oil Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 17,1 4,2 % 1,4 0,91 1,33 0,65 0,70 15, Siili Solutions Erinomainen Käypä Neutraali 20,1 3,4 % 4,8 1,21 1,51 0,46 0,62 13, Tieto Kohtalainen Käypä Matala 15,2 5,0 % 2,6 1,58 1,68 1,00 1,10 20, Keskisuomalainen Erinomainen Käypä Korkea 11,4 6,3 % 1,5 0,77 0,90 0,55 0,60 8, YIT Kohtalainen Haastava Matala 10,2 4,9 % 1,0 0,61 0,65 0,30 0,33 6, Etteplan Kohtalainen Käypä Neutraali 11,5 4,3 % 2,2 0,24 0,34 0,14 0,17 3, Okmetic Heikko Houkutteleva Neutraali 17,6 5,3 % 1,3 0,27 0,46 0,25 0,27 4, Ramirent Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 17,5 5,1 % 1,8 0,36 0,49 0,32 0,34 6, Uponor Erinomainen Haastava Matala 21,6 4,4 % 3,5 0,55 0,75 0,50 0,60 11, Viking Line Kohtalainen Houkutteleva Korkea 23,7 1,7 % 0,9 0,64 1,41 0,26 0,70 15, Glaston Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 23,8 2,9 % 1,3 0,02 0,03 0,01 0,02 0, Metsä Board Heikko Houkutteleva Neutraali 13,7 3,2 % 1,2 0,22 0,27 0,11 0,14 3, Tikkurila Kohtalainen Haastava Matala 14,1 5,0 % 3,4 1,20 1,23 0,84 0,88 16,93 33 Caverion Kohtalainen Käypä Matala 19,1 3,7 % 2,9 0,32 0,49 0,22 0,32 5, Kesla Kohtalainen Houkutteleva Korkea 17,7 3,0 % 1,3 0,28 0,48 0,15 0,21 5, Aspo Kohtalainen Käypä Neutraali 14,6 6,4 % 1,8 0,45 0,52 0,42 0,42 6,54 36 Huhtamäki Kohtalainen Haastava Matala 15,8 3,0 % 2,5 1,33 1,53 0,62 0,72 20, Kone Erinomainen Haastava Matala 20,7 3,9 % 8,4 1,54 1,74 1,25 1,50 31, Kemira Kohtalainen Käypä Neutraali 17,0 5,0 % 1,5 0,66 0,78 0,53 0,55 10, Cargotec Heikko Houkutteleva Neutraali 20,9 2,8 % 1,3 1,49 2,40 0,72 1,20 26,17 40 Sponda Kohtalainen Käypä Neutraali 12,0 4,9 % 0,7 0,30 0,30 0,18 0,18 3, Revenio Group Erinomainen Haastava Matala 22,6 3,4 % 6,6 0,65 0,85 0,50 0,60 14, Exel Composites Kohtalainen Käypä Neutraali 14,3 0,0 % 4,0 0,56 0,63 0,00 0,30 8, QPR Software Kohtalainen Käypä Neutraali 15,6 4,9 % 3,8 0,07 0,07 0,05 0,05 1,03 44 Wärtsilä Kohtalainen Haastava Matala 17,9 3,1 % 3,2 2,18 2,36 1,10 1,20 35,64 45 Konecranes Kohtalainen Käypä Neutraali 17,1 5,0 % 2,8 1,31 1,72 1,05 1,10 21,07 46 Atria Heikko Houkutteleva Neutraali 28,7 3,1 % 0,5 0,25 0,48 0,22 0,30 7, Elisa Kohtalainen Haastava Neutraali 14,9 6,2 % 3,8 1,40 1,37 1,30 1,30 20,87 48 Solteq Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 13,0 2,7 % 1,8 0,11 0,13 0,04 0,05 1, HKScan Heikko Houkutteleva Korkea 3,9 2,9 % 0,4 0,87-0,01 0,10 0,10 3, Ponsse Erinomainen Käypä Neutraali 12,5 4,2 % 3,9 0,96 1,03 0,50 0,55 12,00 Mediaani 17,0 3,7 % 1,5 SIJOITUSLISTA on Inderesin Osakesäästäjien Keskusliitolle tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä. Listaukseen on käytetty yhdeksän parametriä. Lista päivittyy noin 10 kertaa vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen 0salta. Lista sisältää kaikki Inderesin seurannassa olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä (yhteensä noin 100 kpl). Tuottopotentiaali: Osinkotuotto Oman pääoman tuotto -% Liikevaihdon kasvu Arvostustaso: Normalisoitu P/E (EPS e e) / 3 / osakekurssi P/B (markkina-arvo / oma pääoma) Normaisoitu EV/EBITDA (EBITDA e e) / 3 / osakekurssi Riskiprofiili: Nettovelkaantumisaste -% Osakekannan kiertonopeus EBITDA:n variaatio Tuloskasvua kadoksissa Vuosi 2014 alkaa hiljalleen lähestyä loppuaan yhtiönvalinnan merkitystä. Hyvällä yhtiöpoiminnalla sijoittaja voi edelleen saavuttaa erinomai- ja osakemarkkinat ovatkin alkaneet hinnoitella osakkeita vuoden 2015 tulosten ja näkymien sia tuottoja, mutta indeksisijoittajan näkökulmasta tilanne tuntuu melko lohduttomalta. perusteella. Tämän vuoksi myös Sijoituslistan taustaparametrejä on päivitetty ja listalla on Yhtiövalintaa tehdessä hyvänä lähtöpisteenä siirrytty tarkastelemaan yhtiöiden kehitystä voidaan pitää esimerkiksi Sijoituslistaa. Listan aikaperiodilla , aiemman top-20 yhtiöistä vertailukelpoista tulostaan periodin sijaan. Monien yhtiöiden osalta vuosien kasvattavat ensi vuonna selvästi ainakin Fiskars, ennustettu tuloskehitys on selvästi vuosien tuloskehitystä parempi. Nokian Renkaat. Kesko, Restamax, CapMan, Raute, Stora Enso ja Näin ollen on luonnollista, että listasijoituksissa Listan ykköspaikalle on kiilannut Fiskars on tapahtunut muutoksia parametrimuutosten (syyskuun sijoitus 35). Fiskars ilmoitti syyskuun lopulla luopuvansa huomattavasta osasta myötä. Vuoden 2015 osalta markkinat odottavat Helsingin pörssin yhtiöiltä keskimäärin noin 15 pro- on erinomainen, sillä Fiskars myy osakkeet noin omistamistaan Wärtsilän osakkeista. Järjestely sentin tuloskasvua. Ottaen huomioon Suomen 10 prosenttia yli markkinahinnan ja saa kaupanpäälle vielä option Wärtsilän mahdollisiin ja Euroopan synkät talousnäkymät, pidän tätä ennustetta melko optimistisena. Mielestäni näin rakennejärjestelyihin. Kokonaisuutena Fiskars voimakas tuloskasvu vaatisi taakseen Euroopan saa kaupasta noin 640 MEUR (noin 8 euroa per elpymistä (Helsingin pörssin yhtiöiden liikevaihdosta yli 50 prosenttia tulee Euroopasta). Näin tään ajan myötä Fiskarsin brändiliiketoiminnan osake). Valtaosa tästä kauppasummasta käyte- ollen uskon, että tuloskasvuennusteita tullaan kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityskauppoja ja odotamme yhtiön aktivoituvan laskemaan pitkin ensi vuotta. Tilanne on lähes identtinen vuodentakaiseen tällä rintamalla vuodesta 2016 alkaen. Fiskars nähden, milloin markkinat odottivat niin ikään on tunnetusti myös hyvin osinkoystävällinen Helsingin pörssin yhtiöiltä noin 15 prosentin yhtiö ja odotamme yhtiöltä myös tuhtia osinkovirtaa lähivuosilta. Ensi kevään osalta odotam- tuloskasvua. Tätä odotusta on leikattu pitkin vuotta ja nyt siirryttäessä Q3-tuloskauteen me yhtiöltä 2,0 euron lisäosinkoa ja näin ollen näyttää kuluvan vuoden tuloskasvu jäävän jo Fiskars on jo nyt lähes täydellisellä varmuudella kolmatta kertaa peräkkäin nollaan. En pitäisi pörssin paras osingonmaksaja ensi keväänä. kovinkaan suurena ihmeenä, jos vuoden päästä tätä palstaa kirjottaessani totean, että tuloskasvu tulee jäämään neljännen kerran peräkkäin Hyvää syksyä kaikille lukijoille! nollaan. Helsingin pörssi on kokonaisuutena melko haastavasti hinnoiteltu (FY 14e: P/E 16x) ja näin ollen voidaankin todeta, ettei indekseillä ole Sauli Vilén merkittävää nousuvaraa ilman tuloskasvua. Kirjoittaja on Vaikka tuloskasvunäkymät ovatkin koko pörssin Inderesin osalta heikot, ei se tarkoita sitä etteikö pörssistämme löytyisi yrityksiä joilla on erinomaiset ja pitkäaikainen pääanalyytikko mahdollisuudet kasvattaa tulostaan ensi vuonna. Kokonaisuutena haluan korostaa sijoittajille Keskusliiton Osakesäästäjien jäsen 36 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

20 RAHASTOT (Luvut osin puutteellisia, tai puuttuvat aikataulusyistä) OSAKERAHASTOT Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Suomi 5 v 3 v 12kk Sharpe 1 v Juoksevat Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssino.rahasto 13,9 22,6 18, ,9 1,3 0,17 Säästöpankki Pienyhtiöt 22,0 8,9 12,0 0,7 1,95 FIM Fenno 8,6 19,9 10, ,2 0,8 1,60 Nordea Suomi Indeksirahasto 19,9 14,8 13,1 1,1 0,75 Danske Invest Suomi Yhteisöosake 11,5 19,8 12,3 5 12,6 1,0 0,95 Luokka keskimäärin 8,1 16,5 9,0 12,7 0,7 OMX Helsinki CAP GI 10,8 19,1 15,3 12,2 1,2 Pohjoismaat Tuotto, % Sijoitus 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Tuotto/riski Sharpe 1 v Juoksevat eq Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K 12,1 25,4 22, ,2 1,7 0,90 Handelsbanken Svenska Småbolagsfond 18,6 25,4 13,3 6 13,8 0,9 FIM Nordic 10,3 25,1 18, ,9 1,5 1,82 Evli Ruotsi Pienyhtiöt B 20,3 25,1 13,5 1 14,2 0,9 1,60 Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond 14,8 24,1 14,1 9 12,4 1,1 1,60 Luokka keskimäärin 12,7 19,6 10,0 12,4 0,8 MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 13,7 21,3 16,8 12,3 1,3 Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Eurooppa Parvest Equity Europe Small Cap 5 v 3 v 23,0 12kk 13,6 edel. 3v Vol. 12,2 Sharpe 1 v Juoksevat 1,1 Fourton Hannibal 14,3 22,8 15, ,7 1,3 0,63 SEB Europa Småbolagsfond 13,7 21,6 18, ,0 1,7 Evli Eurooppa B 13,6 21,0 10, ,6 1,0 1,60 FIM Eurooppa 6,9 20,7 11, ,5 0,9 1,81 Luokka keskimäärin 9,5 16,5 9,5 11,0 0,9 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,2 18,3 13,6 11,0 1,2 Pohjois-Amerikka Tuotto, % Sijoitus 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Tuotto/riski Sharpe 1 v Juoksevat Parvest Equity USA Small Cap 18,7 24,6 15,4 1 16,3 0,9 eq USA Indeksi 1 K 18,0 24,2 26, ,3 2,4 0,38 OP-Amerikka Indeksi II 17,8 23,7 26, ,9 2,4 0,43 Danske Invest N America Enhanced Index 17,9 23,4 27, ,0 2,4 0,38 UB Amerikka K 17,1 23,1 16,0 4 11,7 1,3 0,40 Luokka keskimäärin 15,9 21,4 19,9 11,7 1,7 MSCI North America (Daily TR USD Net) 17,7 23,7 25,9 10,8 2,4 Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Japani 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v Juoksevat Parvest Equity Japan Small Cap 17,8 18,6 14,8 1,2 Evli Japani 8,5 12,6 4,6 7 14,4 0,3 1,60 Nordea Japani 9,3 12,2 6,2 2 13,8 0,4 1,01 OP-Japani 8,4 11,7-0,7 9 17,2-0,1 1,96 eq Japani Indeksi 1 K 8,3 11,0 8,0 4 16,0 0,5 0,50 Luokka keskimäärin 8,0 11,5 6,8 14,6 0,5 MSCI Japan (Daily TR USD Net) 8,7 11,8 8,0 16,2 0,5 Kehittyvät markkinat Tuotto, % Sijoitus 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Tuotto/riski Sharpe 1 v Juoksevat FIM Sahara 16,7 31,0 47, ,4 4,5 3,25 Taaleritehdas Dinaari Osake 24,6 42,7 10,8 3,9 2,70 eq Kehittyvä Aasia 1 K 19,4 18,2 14,9 1,2 eq Itä-Eurooppa 12,7 18,0 11, ,0 1,0 1,61 eq Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K 17,4 7,9 10,8 0,7 2,51 Luokka keskimäärin 4,2 6,9 8,3 15,6 0,8 MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net) 7,5 9,5 11,4 11,1 1,0 Maailma Tuotto, % Sijoitus 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Tuotto/riski Sharpe 1 v Juoksevat PYN Elite 32,4 44,7 43,7 1 16,4 2,6 1,10 Nordea 1 - Ilmasto ja Ympäristö 8,8 22,0 12, ,6 1,0 1,91 SEB Global Chance/Risk Fund 14,8 21,8 25, ,3 2,3 Danske Invest Kestävä Arvo Osake 13,7 20,9 17,7 4 9,3 1,9 1,60 Seligson & Co Phoenix A 12,0 20,4 5,0 5 11,6 0,4 1,12 Luokka keskimäärin 11,6 17,5 16,1 9,9 1,6 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,1 20,4 19,6 9,0 2,1 YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa Tuotto, % Sijoitus 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Tuotto/riski Sharpe 1 v Juoksevat SEB European Optimum B 7,2 12,8 11,2 7 8,0 1,4 1,30 SEB Finland Optimum B 7,0 11,7 11,1 4 7,6 1,4 1,30 Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 5,8 10,2 7,7 5 6,2 1,2 1,70 Ålandsbanken Premium 70 5,5 9,7 4,3 6 7,6 0,5 1,92 Evli Suomi Mix B 5,5 8,7 5,4 1 5,5 0,9 1,83 Luokka keskimäärin 5,9 9,0 7,6 6,5 1,1 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 10,2 18,3 13,6 11,0 1,2 Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Maailma edel. 3v Vol. Sharpe 1 v Juoksevat Handelsbanken Eläke 60 Active 13,4 19,6 14, ,7 1,3 Handelsbanken Eläke 70 Active 13,4 19,5 14, ,7 1,3 Handelsbanken Eläke 80 Active 13,3 19,4 14, ,7 1,3 FIM Varainhoito ,3 19,0 9,0 2,1 1,53 Handelsbanken Eläke 50 Active 11,1 15,1 10,1 12 8,9 1,1 Luokka keskimäärin 6,8 10,2 9,2 5,2 1,9 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,1 20,4 19,6 9,0 2,1 KORKORAHASTOT Tuotto, % Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. OP-Obligaatio Tuotto 9,2 12,6 2,8 6,0 0,60 Nordea Pro Euro Obligaatio 6,0 8,2 12,6 7 2,8 6,7 0,30 eq Euro Valtionobligaatio 1 K 6,1 8,1 11,9 12 2,8 6,3 0,45 Nordea Euro Obligaatio 5,7 7,9 12,3 10 2,8 6,7 0,60 Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR) 5,4 7,7 13,1 16 2,9 Luokka keskimäärin 4,5 6,0 9,1 2,5 JPM EMU Government Bond Index 5,3 7,6 11,6 2,7 Pitkän koron rahastot Tuotto, % Sijoitus (Luokitellut yrityslainat, euroalue) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Duraatio Juoksevat BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,2 9,1 4,2 11 5,3 3,3 1,95 Aktia Corporate Bond+ 6,8 8,9 8,8 20 1,4 4,8 0,65 eq Euro Investment Grade 1 K 6,7 8,7 9,4 4 1,7 5,0 0,64 OP-Yrityslaina 6,9 8,7 8,2 9 1,8 4,9 0,63 Danske Invest Euro Yrityslaina 5,8 8,7 7,1 17 1,2 3,8 0,85 Luokka keskimäärin 5,1 6,7 6,5 1,6 Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR 6,0 7,7 7,5 1,6 Pitkän koron rahastot Tuotto, % Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Danske Invest Euro High Yield 9,1 13,9 8,7 5 1,6 2,7 0,95 Evli High Yield Yrityslaina B 9,5 12,7 7,4 2 1,7 3,9 0,95 Ålandsbanken Euro High Yield 7,5 12,0 3,6 1 2,2 3,4 1,00 eq High Yield 1 K 9,2 11,8 7,5 4 1,5 4,9 0,89 FIM Euro High Yield 8,4 11,7 7,2 7 1,4 3,3 1,06 Luokka keskimäärin 8,0 11,1 6,6 2,1 Merrill Lynch Euro High Yield Index 11,4 15,5 9,8 1,5 Pitkän koron rahastot Tuotto, % Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat (Kehittyvät markkinat) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sparinvest SICAV Emerging Markets Corp. Val. Bonds EUR R 11,0 6,8 3,0 1,55 Parvest Bond World Emerging Corporate 9,8 13,2 6,3 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 7,8 8,1 9,1 3 4,6 7,2 1,00 Danske Invest Em Markets Debt 8,3 7,7 8,3 1 3,4 6,6 1,13 Parvest Bond Asia ex-japan 9,1 7,6 13,3 5,3 Luokka keskimäärin 6,8 6,8 7,6 4,5 Merrill Lynch Emerging Markets Sov. & Credit TR 11,8 16,6 13,6 5,2 Rahamarkkinarahastot Tuotto, % Sijoitus 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Duraatio Juoksevat Ålandsbanken Money Market SEK A 3,0 1,1-5,4 1 6,0 OP-Euro 1,4 1,0 0,4 8 0,2 0,2 0,30 SEB Money Manager B 1,0 0,9 0,2 2 0,1 0,1 0,40 eq Rahamarkkina 1 K 0,9 0,8 0,3 3 0,0 0,2 0,25 Nordea Korko 0,7 0,7 0,2 0,1 0,2 0,40 Luokka keskimäärin 0,9 0,6 0,4 0,9 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 Muut lyhyen koron rahastot Tuotto, % Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Nordea Korkotuotto 4,4 8,1 4,6 1,6 0,3 0,60 Danske Invest Yhteisökorko Plus K 3,2 3,8 2,6 2 0,3 1,2 0,43 OP-Korkotuotto II 2,9 3,5 1,7 16 0,3 0,6 0,15 eq Vaihtuva Korko 1 K 2,0 2,9 2,6 17 0,4 0,1 0,00 Danske Invest Yhteisökorko K 2,5 2,6 1,7 4 0,1 0,6 0,33 Luokka keskimäärin 2,0 2,1 1,2 1,0 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 MUUT RAHASTOT Tuotto, % Sijoitus 5 v 3 v 12kk edel. 3v Riski Vol. Tuotto/riski Sharpe 1 v Juoksevat SEB Listed Private Equity 12,7 22,3 13,8 11,5 1,2 SEB Finland Momentum B 6,7 15,7 6, ,0 0,4 2,50 VISIO EM Multi Strategy A 1,6 13,3 24,4 11 9,0 2,7 138,00 VISIO Allocator 11,7 18,3 8,8 2,1 Eliksir 3,3 6,0 8,8 9 4,8 1,8 3,18 Luokka keskimäärin 2,3 2,6 4,3 7,1 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 edel. 3v Vol. 5 v 3 v 12kk Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahastoosuuden arvon prosentuaalinen muutos ottaen huomioon maksetut voittoosuudet, osuuksien osittamiset (splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoitoja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet on oletettu sijoitettavaksi rahastoon niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti. Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina. Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella: Rahaston kolmen vuoden takainen sijoitus omassa rahastoluokassaan kolmen vuoden tuoton perusteella. Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi 20%, rahaston tuotto pysyy kahtena vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston tuotto-odotuksesta. Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Duraatio: Korkorahaston duraatio kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat rahastojen ilmoittamia. Juoksevat : Tunnusluku kertoo, kuinka monta prosenttia kuluja on peritty edellisenä vuonna rahaston pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston maksamat kaupankäynti. Juoksevat ovat rahastojen ilmoittamia. Terveisiä Lasselle Lasse tuli mieleeni, kun tutkin tässä lehdessä julkaistun varainhoitotut- hoidan kuitenkin itsenäisesti toises- Merkittävää osaa sijoituksistani kimuksen tuloksia. Lasse oli yhteyshenkilöni vuosia sitten, kun olin erään toimintafilosofia vastaa omaani ja sa paikassa. Tämän varainhoitajan suuren finanssitalon yksityispankin sen raportointipalvelut helpottavat sijoitusten hoitoa olennaisesti. asiakas. Hänen neuvojensa ansiosta vältyin tekemästä oman talouteni Kolmanteen yksityispankkiin menin asioita hoitaessani virhettä, joka olisi sen erikoisosaamisen vuoksi. Olin todennäköisesti vaikuttanut elämääni enemmän kuin mikään muu yksitta ja suhde yksityispankkiin tuli sen kiinnostunut eräästä sijoitustuotteestäinen taloudellinen ratkaisu. mukana. Noloa tunnustaa, mutta en ehkä En lainkaan hämmästynyt, kun tuolloin muistanut sanoa kiitos. varainhoitotutkimuksesta luin, että Lasse teki hyvää työtä alusta myös muut sijoittajat arvostavat pitäen. Olin toki aiemminkin miettinyt omia ja perheeni taloudellisia nin laatua. Sen sijaan yllätyin, kun asioinnin helppoutta ja raportoin- tavoitteita ja tarpeita, mutta hänen keskimääräistä tärkeämpänä tekijänä kanssaan kävin nämä asiat läpi ajan nousi esiin myös varainhoitajan kyky kanssa ja pohjamutia myöten. Tästä ennakoida markkinoiden käänteitä. perinpohjaisuudesta on minulle ollut Minusta käänteiden ennakoimisesta enemmän hyötyä kuin yhdestäkään on sijoittajalle ennemmin haittaa kuin yksittäisesti sijoitusneuvosta tai hyötyä. hän käänteiden siinä tahdo -näkemyksestä. onnistua kukaan. Nekin, jotka onnistuvat, onnistuvat satunnaisesti. En tiedä, mitä Lasse nykyisin työkseen tekee. Voi olla, että hän Niinpä keskityn pitämään huolta työskentelee samaisessa yksityispankissa edelleen. Meidän tiemme niille asettamissani rajoissa. En tosin siitä, että salkkuni allokaatiot pysyvät erosivat, koska kyllästyin ison talon ole kovin hyvä siinäkään. Halpoja byrokratiaan. Lassen juttusilla alkoi osakkeita on kyllä kurssien laskettua olla samanlainen olo kuin lääkärillä käydessä: ensin juteltiin hetki tessa myyminen on vaikeampaa. helppo ostaa, mutta kurssien nous- niitä näitä, sen jälkeen Lasse kääntyi tietokoneensa puoleen ja ryhtyi mitään uutta auringon alla. Niin, että terveisiä vaan Lasselle. päivittämään sinne työnantajansa ja lainsäätäjän edellyttämiä tietoja. Helena Nykyisin poimin rusinoita pullasta. Olen yhden paljon pienemmän Ranta-aho yksityispankin asiakas pitkälti silkasta Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin mukavuudenhalusta. Olen neuvotellut omaisuudenhoitopalkkion erikoistunut pieneksi, koska en vaivaa pankkiiriani taloustoimittaja. asioillani kovin usein. Hänen avullaan Hän on hoitanut saan kuitenkin hoidettua raha-asiani omaa sijoitussalkkuaan yli näppärästi ja voin halutessani pallotella ajatuksia allokaatiosta ja joskus 30 vuotta. jopa yksittäisistä sijoituskohteista. 38 viisas raha 08/2014 viisas raha 08/

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Miten valitsen varainhoitajan?

Miten valitsen varainhoitajan? Miten valitsen varainhoitajan? Sijoitus Invest 12.11.2014 Hannu Huuskonen SijoittajaPRO, partner Juho-Tuomas Appel SijoittajaPRO, johtaja Helena Ranta-Aho Taloustoimittaja LISÄARVOPALVELUMME SIJOITTAJILLE

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Handelsbanken Rahastosalkku -

Handelsbanken Rahastosalkku - Rahastosalkku - aktiivista varainhoitoa sijoitusrahastoilla Sijoitusristeily 2007 Salkunrakentamisen perusperiaatteet Hajauta sijoituksia sekä korko- että osakemarkkinoille Hajauta sijoituksia myös omaisuusluokkien

Lisätiedot

Yksilöllistä varallisuudenhoitopalvelua. OP-Pohjola

Yksilöllistä varallisuudenhoitopalvelua. OP-Pohjola Yksilöllistä varallisuudenhoitopalvelua OP-Private paras kumppani OP-Private palvelulla saat kaiken yhdestä paikasta ja sinua palkitaan keskittämisestä. Oma varainhoitajasi ja asiantuntijatiimimme huolehtii

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden

Lisätiedot

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011

Kuukausikatsaus Myynnissä olevat tuotteet Kesäkuu 2011 Front Capitalin uudet sijoitusvaihtoehdot kesäkuussa Front Capital siirtyi viime kuussa kokonaan sähköisen markkinointimateriaalin ja tiedottamisen käytäntöön. Tässä Kuukausikatsauksessa keskitymme kertomaan

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta.

LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta. LähiTapiolan Private Banking. 10 palvelulupausta. Private Banking Menestymme, koska keskitymme olennaiseen. Olemme ensimmäisenä Suomessa rakentaneet yksityispankin, joka toimii asiakkaan etua ajaen, läpinäkyvästi

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Sampo Pankki Private Banking. Pankki, joka voi tarjota Teille mahdollisuuksia, joita ette edes tiennyt olevan olemassa.

Sampo Pankki Private Banking. Pankki, joka voi tarjota Teille mahdollisuuksia, joita ette edes tiennyt olevan olemassa. Sampo Pankki Private Banking Pankki, joka voi tarjota Teille mahdollisuuksia, joita ette edes tiennyt olevan olemassa. Yhteyshenkilönne Tiina Forsgrén - Senior Private Banker - Varainhoidon kokemusta vuodesta

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl.

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl. Varainhoito Rahastot Pääomaturvatut Elina Pankkiiriliike 5. huhtikuuta 2008 Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö Elina toimii Rahoitustarkastuksen myöntämällä toimiluvalla

Lisätiedot

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj

Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymät Pörssi-ilta Tampere 27.11.2013 Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Arvopaperivälitys LähiTapiola Pankki Oyj Talouden näkymissä aiempaa positiivisempaa virettä myös suomalaisten yhtiöiden kannalta

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Markus Sourander Nordea Investment Strategy & Advice Sijoittajilla haastava vuosituhat 2 mutta viime aikoina parempaa Lähde: ThomsonReuters 3 Osinkotuotto houkuttelee

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito

Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Sijoittajilla jo viiden vuoden juhlat! 2 Kriiseillä vähenevä markkinavaikutus 3 Tulokset ja talous edelleen ylämäessä

Lisätiedot

Säätiöiden varainhoidon selvitys

Säätiöiden varainhoidon selvitys Säätiöiden varainhoidon selvitys TUTKIMUSRAPORTTI / JULKINEN SELVITYKSEN TILAAJA ON SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA JA KYSELYN TOTEUTUKSESTA VASTASI VARAINHOITAJISTA RIIPPUMATON SIJOITTAJAPRO

Lisätiedot

Laadukas omaisuudenhoito

Laadukas omaisuudenhoito Laadukas omaisuudenhoito :n Yhteistyö: Omaisuudenhoitaja on asiakkaan luottohenkilö ja asiakkaan sekä omaisuudenhoitajan välillä tulee olla mahdollisimman täydellisesti yhtenevät intressit Yhteistyö :

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Elina Pankkiiriliike Oy. Varainhoito - hajautettu sijoittaminen Rahastot - Elina Varovainen - Elina Omaisuuslajit

Elina Pankkiiriliike Oy. Varainhoito - hajautettu sijoittaminen Rahastot - Elina Varovainen - Elina Omaisuuslajit Elina Pankkiiriliike Oy Varainhoito - hajautettu sijoittaminen Rahastot - Elina Varovainen - Elina Omaisuuslajit Aktiivinen ja turvallinen Elina Pankkiiriliike Elina Pankkiiriliike Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Keskuspankeilla iso rooli Taloudet piristymässä 65 Teollisuuden luottamus,

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014

Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014 Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut12.3.2014 Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun

Lisätiedot

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014)

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI 31.12.2013 Y-tunnus: 2574013-6 SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla RBS MINI-FUTUURIT, WARRANTIT, OPEN END SERTIFIKAATIT Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla Mika Raukko, SIP Nordic Oy www.aktiiviporssikauppa.com Agenda Mini-futuurit Mikä on Mini-futuuri? Kohde-etuudet

Lisätiedot

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Tausta-ajatuksia Maailma on yhä tiiviimmin integroitunut, kilpailu yritysten kesken on yhä useammin kansainvälistä eivätkä kotimarkkinayrityksetkään

Lisätiedot

Eufex Hedge. Parhaat hedgerahastot yhdessä rahastossa

Eufex Hedge. Parhaat hedgerahastot yhdessä rahastossa Eufex Hedge Parhaat hedgerahastot yhdessä rahastossa Eufex Oy perustettu vuonna 2000 Suomen Rahoitustarkastuksen valvonnan alainen sijoituspalveluyritys liiketoiminta-alueet rahastoanalyysi rahastovarainhoito

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

SP KAPITAALI OY. Tietoja palveluntarjoajasta ja tarjottavista sijoituspalveluista

SP KAPITAALI OY. Tietoja palveluntarjoajasta ja tarjottavista sijoituspalveluista SP KAPITAALI OY Tietoja palveluntarjoajasta ja tarjottavista sijoituspalveluista 9.1.2014 1 1. YLEISTÄ Sijoituspalveluiden tarjoajan on annettava asiakkaalle ennen sijoituspalvelua koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin sijoittamisen puitteet ja sijoitussuunnitelma vuosille 2014-2016

Iisalmen kaupungin sijoittamisen puitteet ja sijoitussuunnitelma vuosille 2014-2016 1 (10) Iisalmen kaupungin sijoittamisen puitteet ja sijoitussuunnitelma vuosille 2014-2016 Sijoitustyöryhmä 27.5.2014 Kaupunginhallitus 9.6.2014 Kaupunginvaltuusto x.x.2014 2 (10) Sisällysluettelo 1 Tausta

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011

Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011 Varallisuudenhoidon trendejä 2012 Arvopaperin Rahapäivä 2011 Toni Teppala Nordea Wealth Management Investment Advice & Trading Varallisuudenhoidon trendejä 2012 1. Aktiivinen sijoittaminen 2. Sijoittamisen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Aamuseminaari 9.4.2008

Aamuseminaari 9.4.2008 Aamuseminaari 9.4.2008 Rahastouutuuksia alkuvuonna Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku Rahastojen rahasto, joka yhdistää Nordean absoluuttisen tuoton strategioita Positiivista tuottoa ja hajautusta salkkuun

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015 Kari Stadigh Konsernijohtaja Tulos ennen veroja kasvoi kautta linjan milj. 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 929 931 Sampo-konsernin tulos

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 1 KUSTANNUSTEN MERKITYS? Yksinkertainen on tehokasta. Lähtötilanne: 100 000 euron sijoitus 25 vuodeksi Tuotto-oletus: 10 %

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Korkokauluri X -sijoituskori

Korkokauluri X -sijoituskori Korkokauluri X -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Korkokauluri X -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 18.4. 7.6.2012 Kohde-etuus: Sampo Pankki

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

PUOLI VUOSISATAA PÖRSSIN SISÄPIIRISSÄ

PUOLI VUOSISATAA PÖRSSIN SISÄPIIRISSÄ PUOLI VUOSISATAA PÖRSSIN SISÄPIIRISSÄ Arvopaperin Rahapäivä Messukeskus, Helsinki 17.9.2013 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi MITÄ TARKOITETAAN ARVOSIJOITTAMISELLA?

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj 1 PERUSKÄSITTEET Yksinkertainen on tehokasta. ETF vai rahasto? ETF on nimensä mukaisesti pörssinoteerattu rahasto - siis sijoitusrahasto,

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Nordic Derivatives Exchange - Pohjoismaiden johtava markkinapaikka pörssinoteeratuille sijoitustuotteille

Nordic Derivatives Exchange - Pohjoismaiden johtava markkinapaikka pörssinoteeratuille sijoitustuotteille Nordic Derivatives Exchange - Pohjoismaiden johtava markkinapaikka pörssinoteeratuille sijoitustuotteille Keitä olemme Miten pörssi toimii Miten voit hyötyä pörssinoteeratuista sijoitustuotteista Keitä

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät

Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Miten valitsen osakkeita? Hannu Huuskonen Oulunseudun osakesäästäjät Tausta-ajatuksia Maailma on yhä tiiviimmin integroitunut, kilpailu yritysten kesken on yhä useammin kansainvälistä eivätkä kotimarkkinayrityksetkään

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Vaihtoehtoinen markkinapaikka osakkeiden ja joukkolainojen listaukseen miten eroaa pörssilistauksesta? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Yhtiöiden listautumisvaihtoehdot Suomessa Miksi vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Pohjoismaista potkua portfolioon

Pohjoismaista potkua portfolioon Arvopaperi Sijoitusristeily 2007 Toni Teppala Equities Finland 24.3.2007 Ms Galaxy Esityksen sisältö Nordean tuki pohjoismaiseen osakekaupankäyntiin Pohjoismaisten osakemarkkinoiden näkymät Nordic 10 -suosituslista

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Sijoitus Invest messut 2013 Helsinki 13.-14.11.2013 Vesa Laisi, Vacon Oyj:n toimitusjohtaja Vacon 1 Huomautus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin tietoihin. Esitys sisältää

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Björn Wahlroos hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015. Björn Wahlroos hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 16.4.2015 Björn Wahlroos hallituksen puheenjohtaja EKP:n talletuskorko on negatiivinen EKP:n ja FED:n talletuskorot FED EKP Lähde: Thomson Reuters Datastream Euroopan

Lisätiedot

ETF vai tavallinen osakerahasto?

ETF vai tavallinen osakerahasto? ETF vai tavallinen osakerahasto? Jaana Timonen Seligson & Co 1 KUSTANNUSTEN MERKITYS? Yksinkertainen on tehokasta. Lähtötilanne: 100 000 euron sijoitus 25 vuodeksi Tuotto-oletus: 10 % vuodessa Kaksi vaihtoehtoa:

Lisätiedot