valmistuu leasingkohteena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "valmistuu leasingkohteena"

Transkriptio

1 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI 1/2015 Saarijärven Omatoimi-yhteisö: pitkä tie omaan puutaloon Kuntarahoituksen tilinpäätös Sivu 18 EKP:n osto-ohjelmalta odotetaan piristystä euroalueen talouteen Pudasjärven hirsikoulukampus valmistuu leasingkohteena

2 2 Huomisen tekijät K U N TA R A H O I T U K S E N AS I A K AS L E H T I H uo m isen teki jät 1 / Pääkirjoitus 4 Uutiset 6 Asiakascase: Pudasjärvi Maailman suurin hirsinen koulukampus kohoaa leasingrahoituksella. 10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä tapahtuu kuntien investoinneissa? 12 Taloudesta EKP:n osto-ohjelmalta odotetaan piristystä euroalueen talouteen. 17 Kuntapäättäjä tutuksi Eero Erkkilä, 27, on Karkkilan talous- ja henkilöstöjohtaja. 18 Tilinpäätös Kuntarahoitus ennätystulokseen vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta. Sinnikkyys palkittiin Saarijärven Omatoimitalon rakennus hankkeessa. Sivu Työn ääressä 22 Asiakascase: Saarijärven Omatoimi Mitä vaiku tuksia EKP:n elvytyksellä on Suomen taloudelle? Lue sivu 12. Yhteisötalon rakentaminen oli pitkä prosessi. 26 Apuraha inen eijala än V i s o R työstä kertoo oituksessa ra h Kunta vulla 20. si Rosi Veijalainen on vaativan raportoinnin erikoisnainen. Jääpalloilija Rasmus Kettunen tähtää maailman huipulle. 28 Suomen parhaita työpaikkoja Kuntarahoituksessa on yhteisen tekemisen meininkiä. 30 Uudet kuntarahoituslaiset Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, Helsinki, puh Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset

3 3 Maailmanluokan osaamista Rahoitusmaailma elää edelleen murroksen kautta. Finanssi- ja eurokriisiä on seurannut Suomessa ja koko Euroopassa taantuma, josta nouseminen on yllättävän hidasta. Samaan aikaan rahoituslaitoksiin kohdistunut sääntely kiristyy yhä. Näistä vaikeista lähtökohdista huolimatta Kuntarahoitus on onnistunut toteuttamaan omistajiensa linjaamaa strategiaa: kun rahoituslaitoksilta vaaditaan entistä suurempia pääomia omavaraisuuden varmistamiseksi, Kuntarahoitus on pystynyt kasvattamaan niitä tuloksen kautta, jopa enemmän kuin tässä vaiheessa arvioitiin mahdolliseksi. Se on kovan luokan saavutus viimeisten vuosien jatkuvasti muuttuneissa markkinatilanteissa. Kuntarahoituksen tase on erinomaisen tulostahdin myötä vahvassa kunnossa. 30 miljardia euroa ylittävä taseen loppusumma ja maan kolmanneksi suurimman rahoituslaitoksen status asettavat meidät Euroopan komission määritelmän mukaan merkittävien pankkien joukkoon. Kuntarahoituksen tulos tehdään kovalla työllä. Sekä henkilökunnan osaaminen että talon sisäiset prosessit vastaavat finanssimaailman tiukkoja vaatimuksia. Asiakkaille olemme luotettava kumppani ja kansainvälisillä pääomamarkkinoilla meidät tunnetaan joustavina, innovatiivisina, nopealiikkeisinä osaajina. Meiltä vaaditaan aina monipuolistuvaa rahoitus- ja talousosaamista, jota kotimaasta alkaa olla vaikea löytää. Onneksi Kuntarahoitukseen halutaan töihin, sillä olemme tutkitusti yksi Suomen parhaista työpaikoista. Tavoitteenamme on jatkossakin kerryttää pääomia tulosta tekemällä. Sen ohella Kuntarahoitus on omistajiensa kuntien, valtion ja Kevan äänellä linjannut tärkeimmäksi tehtäväkseen asiakkaidensa rahoituksen turvaamisen ja lisäarvon tuottamisen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pystymme joustavasti vastaamaan markkinatilanteiden nopeisiin muutoksiin myös hinnoittelun osalta. Taloudellinen asemamme on niin vahva, että pystymme vastaamaan kilpailuun kaikissa olosuhteissa. Panostamme entistä enemmän siihen, että voimme tarjota asiakkaillemme juuri niitä palveluja, joita te tarvitsette. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj YKuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.

4 4 f Sijoittajatapaamisissa on oltava Suomen kuntasektorin ja Euroopan finanssitalouden perusasiat hallussa sekä on osattava toimia eri kulttuurien normien mukaisesti. Se on rooli, johon ei voi vain kävellä. Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Antti Kontio Great Place to Work -blogissa 264 Kuntarahoituksen varainhankinta toteutti viime vuonna 264 liikkeeseenlaskua. Järjestelyillä kerättiin varoja yhteensä 7,4 miljardia euroa. Kuntarahoituksen pitkä laina valittiin vuoden parhaaksi diiliksi Markkinatietoa tarjoava brittiläinen mtn-i palkitsi Kuntarahoituksen viime vuoden parhaasta transaktiosta. Deal of the Year -palkinto tuli Kuntarahoituksen yhdessä Goldman Sachsin kanssa saksalaissijoittajille järjestämästä 45-vuotisesta kahdenvälisestä lainasta. Palkinnon saaminen tarkoittaa, että olemme onnistuneet tekemään jotain poikkeuksellista muuhun markkinaan verrattuna. Palkitun lainan erikoisuus on harvinaisen pitkä laina-aika: se osoittaa sijoittajilta vankkaa luottamusta Kuntarahoitukseen, sanoo rahoituspäällikkö Antti Kontio. Kilpailu sijoittajista vaatii vakiintuneita sijoittajasuhteita, näyttöjä osaamisesta ja sijoittajien luottamusta. Kuntarahoitus hankkii antolainauksen varat hajauttamalla varainhankintaa paitsi eri markkinoille, myös erilaisiin lainanottoinstrumentteihin, aina suurista viitelainoista strukturoituihin järjestelyihin ja yksityissijoittajille suunnattuihin liikkeeseenlaskuihin. Palkittu 53 miljoonan euron laina on Kuntarahoituksen vuosittaiseen varainhankinnan kokonaisuuteen suhteutettuna melko pieni. Kyseessä oli niin sanottu nollakuponkilaina, jossa sijoittaja saa tuoton vasta lainan eräännyttyä. Moni kilpailijamme ei voi tehdä näin pitkäaikaisia järjestelyjä. Iso osa Kuntarahoituksen antolainauksesta on kuitenkin pitkäaikaista asuntorahoitusta, joten meille pitkä laina-aika ei ole ongelma, Kontio selittää. Kuntarahoituksen verkkosivut ja asiakaslehti uudistuivat Pitelet kädessäsi uudistunutta Kuntarahoituksen asiakaslehteä. Uudistuksessa muuttuivat sekä lehden nimi Huomista tehdään on tästä lähtien Huomisen tekijät että sen ulkoasu. Tämän vuoden maaliskuussa muuttuivat myös Kuntarahoituksen verkkosivut. Lehden ja verkkosivujen tavoitteena on kertoa aiempaa enemmän Kuntarahoituksen ajankohtaisista uutisista, asiakkaiden näkemyksistä ja toimialan tapahtumista. Mielipiteesi lehden uudistuksesta voit kertoa lukijakyselyssä, jonka tiedot löydät lehden sisätakakannesta sivulta 31.

5 f 5 Tulossa: Rahoitusriskien hallinnan teemapäivä Suomen Kuntaliitto ja Kuntarahoitus järjestävät jo neljännen kuntien rahoitusriskien hallinnan teemapäivän tiistaina klo Kuntatalolla Helsingissä (Toinen linja 14, Helsinki). Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan rahoituksen tämän hetken keskeisimmistä haasteista ja kuntien keinoista hallita niihin liittyviä riskejä. Päivä on ajankohtainen etenkin kuntien taloudesta ja rahoituksesta vastaaville, kunnanjohtajille sekä kuntien luottamushenkilöille. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja tapahtumasta sekä linkin ilmoittautumiseen löydät maaliskuun lopulla Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton verkkosivuilta. Kokkola toteuttaa koulu- ja päiväkotihankkeen elinkaarihankkeena Kokkolan kaupunki toteuttaa Torkinmäen koulun ja päiväkodin elinkaarimallilla. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira toimi hankkeessa Kokkolan kaupungin neuvonantajana. Opetustoiminta uusissa tiloissa aloitetaan tammikuussa Inspiran vetämä konsulttiryhmä on yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa valmistellut ja kilpailuttanut sopimuskokonaisuuden, johon sisältyy Torkinmäen koulun ja päiväkodin suunnittelu, rakentaminen sekä ylläpito 20 vuoden ajan. Hanke käsittää noin 80 lapsen päiväkodin sekä noin 480 oppilaan yhtenäiskoulun. Hankkeen kilpailutuksen aikana on painotettu erityisesti innovatiivisen ja muunneltavan oppimisympäristön mahdollistavaa suunnitteluratkaisua, laadukkaiden sisäilmaolosuhteiden toteutumista varmistavaa sopimusdokumentaatiota, tehokkaan ja vakioidun hankintamenettelyprosessin kehittämistä sekä alueellisten kiinteistö- ja rakennusalan yritysten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä. Inspira on aikaisemmin ollut vastaavassa roolissa Espoon kolmessa koulujen elinkaarihankekokonaisuudessa, Kuopion koulujen ja päiväkodin elinkaarihankkeessa, Oulun Kastellin monitoimitalon elinkaarihankkeessa, Jyväskylän Huhtasuon koulun, erityiskoulun ja päiväkodin elinkaarihankkeessa, Liikenneviraston E18 Koskenkylä Kotka -moottoritien elinkaarihankkeessa, Pudasjärven hirsirakenteisen koulukampuksen elinkaarihankkeessa, Espoon Päivänkehrän koulun elinkaarihankkeessa, Hollolan koulujen elinkaarihankkeessa sekä Liikenneviraston E18 Hamina Vaalimaa -moottoritien elinkaarihankkeessa.

6 6 Asiakascase a Pudasjärvi Maailman suurin hirsinen koulukampus kohoaa leasingrahoituksella Hirsikampus valmistuu kaikkien kaupunkilaisten käyttöön, koska tiloissa toimii iltaisin ja viikonloppuisin kansalaisopisto.

7 7 TEKSTI: SOILI HELMINEN KUVAT: juha nyman Pudasjärven kaupungissa on rakenteilla historiallinen rakennuskohde. Maailman suurin hirsinen koulukampus rahoitetaan kiinteistöleasingsopimuksella. Kuntarahoitus omistaa tilat ja kaupunki toimii niissä vuokralaisena. Tilojen suunnittelu toteutetaan täysin tilaajan eli Pudasjärven kaupungin ehdoilla. Koulukampus valmistuu kesällä Parhaillaan meneillään on rakennuskokonaisuuden hirsirungon pystytys. Rakennuskokonaisuus muodostuu neljästä rakennusosasta, joiden alapohjat on jo valettu. Ensimmäisessä osassa tehdään jo sisä puolisia töitä kuten ilmanvaihtokanavien asennustöitä. Rakennustöiden eteneminen suunnitellussa aikataulussa on kieltämättä melko harvinaista. Yhteistyö Lemminkäisen ja Kontiotuotteen kanssa on sujunut saumattomasti. Elinkaarihanke lähtökohtaisesti suunnitellaan huolella: siksi itse rakennusvaiheessa ei ole tullut yllätyksiä ja aikataulutkin pitävät, sanoo Pudasjärven kaupungin kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen. Ekologinen ja terveydelle edullinen rakennusmateriaali Hirsi valikoitui koulukampuksen rakennusmateriaaliksi ekologisuutensa ja terveysvaikutustensa takia. Satoja kaupungin koululaisia on parhaillaan väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Pudasjärvi oli mukana hirsitalorakentamisen vaikutuksia selvittäneessä Karhukunnas-hankkeessa, jonka tulokset olivat positiivisia. Hirsi on hengittävä ja kosteutta Kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen on ollut kampushankkeessa mukana suunnitteluvaiheesta asti. tasaava materiaali, eikä yksirakenteinen seinä aiheuta kosteuden tiivistymisongelmia, Rissanen kertoo. Kaupunkiin nousi muutamia vuosia sitten hirsinen päiväkoti, johon sekä henkilökunta että lapset perheineen ovat olleet tyytyväisiä. Teknisesti hirsimateriaalin ainoa erikoishaaste on puun painuminen, mutta painumisen arvioiminen ei ole rakennesuunnittelijalle vaikeaa, Rissanen arvioi. Kampus koko kaupungin käyttöön Pudasjärven koulukampus tulee korvaamaan aiemmat alakoulun, yläkoulun ja lu-

8 8 kion sekä kansalaisopiston. Kokonaispinta - alaa on reilusti vähemmän kuin aiempien tilojen yhteenlasketuissa neliöissä, mikä vähentää kiinteistökustannuksia, muun muassa energiankulutusta. Koska tilat on suunniteltu joustamaan erilaisiin tarpeisiin, ne kuitenkin täyttävät opetuksen tarpeet paremmin. Kampuksen ajatuksena on ollut myös saada tilat tehokkaammin käyttöön. Kansalaisopiston myötä koulujen perinteisesti alhainen käyttöaste nousee, kun tiloille on tarvetta myös iltaisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden. Uusien, muunneltavien tilojen myötä Pudasjärvellä uudistetaan myös opetuskäytäntöjä. Tilasuunnittelu ja sisustus eivät lähde perinteisistä koulutoteutuksista. Opetustilojen suunnittelu alkaa virtuaalisesti: opettajat pääsevät liikkumaan virtuaalihahmollaan rakennuksessa ja testaamaan erilaisia sisustusvaihtoehtoja ennen lopullisten päätösten tekemistä, Rissanen kertoo. Virtuaalisuutta tullaan käyttämään myös opetuksessa, esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä poistumisharjoituksissa. Leasing rahoitusmallina tuo ennustettavuutta budjetointiin Koulukampus toteutetaan kiinteistöleasingsopimuksella. Rahoittaja eli Kuntarahoitus Kiinteistön omistaja Kiinteistöleasing pähkinänkuoressa Kuntarahoitus Leasingsopimus Vuokralleottaja/ Tilaaja (asiakas) omistaa kohteen, ja Pudasjärven kaupunki on sitoutunut vuokraamaan sen 25 vuoden ajaksi. Vuokrakauden päätyttyä kaupungilla on oikeus lunastaa kohde itselleen ennalta sovittuun hintaan. Osittain leasingrahoituksen myötä päädyimme käyttämään myös elinkaarimallia: lopputulos on siksi parempi kuin tavallisissa rakennushankkeissa. Perinteisten hankkeiden takuuaika on kaksi vuotta, mikä usein ohjaa urakoitsijoita esimerkiksi käyttämään halvempia rakennusmateriaaleja kuin hankkeessa, jossa rakennuttaja vastaa kiinteistön kunnosta koko sovitun elinkaaren ajan, Rissanen sanoo. Urakkasopimus Urakoitsija Rakennuttamissopimus Pudasjärven kannalta merkittävä syy leasingin käyttämiseen oli myös se, etteivät investointikustannukset rasita kaupungin omaa tasetta. Pudasjärven koulukampuksen rakennuttamiskokemukset ovat olleet niin positiivisia, että Rissanen arvioi kaupungin käyttävän jatkossa elinkaarimallia muissakin laajoissa rakennushankkeissa. Koulukampus on herättänyt kiinnostusta muissa kunnissa rakennusmateriaalinsa, elinkaarimallin ja rahoitustavan vuoksi. Kiinteistöleasing on varmasti nouseva rahoitusmalli, joka kiinnostaa jatkossa yhä useampia kuntia, Rissanen sanoo.

9 9 Kiinteistöjen kunto on koko maan ongelma Leasing - rahoitus on osa tehokasta rahoitussuunnittelua auttaa kohdentamaan maksut oikeille yksiköille parantaa kustannusten ennakoitavuutta helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua saa rahoitusrakenteen vastaamaan kohteen elinkaarta eli taloudellista ja teknistä käyttöikää Pudasjärvellä on sama ongelma kuin monella muullakin suomalaiskunnalla: 60- ja 70-luvuilla rakennettu kiinteistökanta on huonokuntoista, käyttötarpeisiin nähden vääränlaista tai väärässä paikassa. Yhdestä käyttötarkoituksesta vapautuva rakennus otetaan toiseen käyttöön selvittämättä kiinteistön kuntoa perustuksia myöten ja pohtimatta, sopiiko rakennus uuteen käyttötarkoitukseen. Myös kiinteistöihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet: ilmanvaihtomääräykset ovat erilaisia, ihmiset ovat herkistyneet sisäilma ongelmille, koulujen luokkakoot ovat pienentyneet, tiloista halutaan muunneltavia, luettelee Pudasjärven hirsikoulu kampushankkeen liikkeellepanija, eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila. Daavittila aloitti Pudasjärven johdossa vuonna 2008, jolloin kaupungin talous oli heikossa kunnossa ja kaupunginjohtajan tärkein tehtävä oli talouden tervehdyttäminen. Iso mutta välttämätön koulu investointi ei sopinut ihanteellisesti kuvaan. Olemassa olevia rakennusneliöitä ja -kuutioita kyllä oli valmiina, mutta kiinteistöjen kartoituksen jälkeen totesimme, että peruskorjaus tulee uuden kohteen rakentamista kalliimmaksi. Lisäksi peruskorjauksen laatuun olisi kuitenkin liittynyt enemmän riskejä kuin kokonaan uudessa kohteessa. Uusi koulu voitiin suunnitella täysin käyttötarpeiden näkökulmasta. Uuden koulukampuksen myötä opetustilan koko puolittuu neliöön. Se ei Daavittilan mukaan ole ongelma, kun tilat on suunniteltu fiksusti. Avainsana on muunneltavuus. Hirsirakennuksen elinkaari on 150 vuotta. Koulukampus suunniteltiin niin, että rakennus voi toimia erilaisissa käyttötarkoituksissa, vaikka asuntoina, Daavittila sanoo. Kuntarahoitus oli joustavin rahoittaja Tiukan taloustilanteen takia Pudasjärven oli mietittävä tarkkaan kiinteistöinvestoinnin vaikutusta talouden kantokykyyn. Selvitimme tarkkaan erilaisia rahoitusmalleja. Elinkaarimallin käyttäminen ei automaattisesti tarkoita leasingrahoitusta, mutta minun mielessäni nämä kaksi yhdistyivät, Daavittila kertoo. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira toimi neuvonantajana Pudasjärven päädyttyä elinkaarimallin mukaiseen puurakennushankkeeseen. Inspira selvitti tarjouspyyntöä varten systemaattisesti kaikki vaihtoehdot suurimpien rakennusliikkeiden, hirsitalotehtaiden ja rahoittajien osalta. Rahoituksesta saatiin useita tarjouksia, myös kansainvälisiltä rahoittajilta. Kuntarahoituksen kanssa saimme neuvoteltua pitkän, 25-vuotisen leasingsopimuksen. Kuntarahoituksen rooli kiinteistön omistajana ei ole rajoittanut kaupungin valintoja tai toiveita koulukampuksen suunnittelussa millään tavalla. Tarjousta tehdessään Kuntarahoitus kuten muutkin kaikki potentiaaliset rahoittajat selvittivät, että hanke itsessään on hyvä ja elinkelpoinen. Sen jälkeen kaupunki on saanut toteutuksessa vapaat kädet. Rahoittaja varmistaa omassa analyysissaan kohteen likvidin arvon, ja sopimuksessa puolestaan sovitaan, että asiakas eli vuokralainen vastaa kiinteistön hoitamisesta, Daavittila kertoo. Kuntarahoitus osoittautui kilpailutuksessa muita rahoittajavaihtoehtoja joustavammaksi. Tarjoajana se pystyi ottamaan riskiä niin että sitoutui sopimusehtoihin jo tarjousvaiheessa. Usein rahoittajien ehdot täsmentyvät vasta markkinatilanteen mukaan, Daavittila sanoo. Kaarina Daavittila on nykyään eläkkeellä ja toimii osa-aikaisesti Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran neuvonantajana.

10 10 KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE Mitä tapahtuu kuntien investoinneissa? Kysyimme neljän kunnan päättäjiltä investointien määrän kehityksestä ja investointilinjauksista. Tuukka Forsell, talous- ja rahoitusjohtaja, Kouvola Sellaisia investointeja pitää tehdä, jotka lisäävät tuottavuutta. f Perinteisesti Kouvolan vuosittaiset investoinnit ovat olleet miljoonan tasolla. Nyt meneillään on kaksi jättihanketta, jotka nostavat summaa huomattavasti. Sosiaalija terveyspalveluja tuottavan Ratamo-keskuksen ja logistiikkaterminaalin rakentamisen kustannukset ovat noin 175 miljoonaa euroa. Uudet rahoitusratkaisut eivät vielä ole ottaneet tulta alleen Kouvolassa. Päättäjät ovat kokeneet ne monimutkaisiksi ja vaikeasti hahmotettaviksi. Toistaiseksi vain kaksi päiväkotikohdettamme on rahoitettu leasingratkaisuna. Kouvolalla on pitkän aikavälin investointisuunnitelma ja työn alla on parhaillaan 15 vuoden investointisuunnitelma, jossa korostetaan investointien tarpeellisuuden ja tuottavuuden arvioimista. Investointi kanta on käymässä liian suureksi: jatkossa investoinneilta vaaditaan selkeämpää priorisointia. Tuottavuusnäkökulmasta esimerkiksi kiinteistöjen kannattavuudessa on isoja eroja. Valtuustopäättäjien kriisitietoisuus on kasvanut, mikä on hyvä, mutta toisaalta velanottoakaan ei pidä pelätä etenkään nyt kun lainaraha on halpaa. Sellaisia investointeja pitää tehdä, jotka lisäävät tuottavuutta. Jaana Karrimaa, kaupunginjohtaja, Harjavalta asukkaan Harjavallassa toteutettiin pari vuotta sitten kuntalaisten pitkäaikainen haave: rakensimme liikunta- ja uimahallin. 14 miljoonaa euroa maksanut hanke oli ylivoimaisesti suurin investointimme vuosikymmeniin ja kahden vuoden ajaksi nelinkertaisti investointien määrän normaaliin verrattuna. Harjavalta oli vuosituhannen alussa velaton kunta ja nyt tavoitteena on pitää velkaantuminen hallinnassa. Asukasluvun asteittainen väheneminen vähentää investointitarpeita. Taantuma on vaikuttanut siihen, että investointitasoa suhteutetaan poistojen määrään. Uusinvestoinnit käsitellään erikseen ja niihin suhtaudutaan kriittisesti. Kiinteistöt on kuitenkin pidettävä kunnossa. Olemme keskittäneet palveluja ja luopuneet tarpeettomista kiinteistöistä. Jos ostajaa ei löydy, puramme käytöstä poistetut rakennukset. Harjavallassa on Suomen korkein työpaikkaomavaraisuus. Pyrimme tekemään elinkeinoelämää palvelevat investoinnit kaikissa tilanteissa. Paikkakunnan teollisuusyrityksillä on paljon raskaita kuljetuksia, ja niiden kannalta välttämättömät investoinnit yritetään saada aina mukaan investointiohjelmaan.

11 11 TEKSTI :soili helminen KUVat:Ul, Soili Helminen, Ville Vimpari, Soila Kaski Tuomas Lohi, kunnanjohtaja, Kempele asukkaan Kempele kasvaa vahvasti, joten investointipaineita on paljon. Viime vuosina on rakennettu koulua, päiväkoteja ja perusinfraa investoinnit ovat olleet vuositasolla 8 10 miljoonaa euroa. Nyt suunnitteilla on kaksi kuntakokoon nähden massiivista investointia, terveyskeskuksen ja sairaalan sekä moottoritien uusien liittymäramppien rakentaminen. Terveyskeskuksen ja sairaalan rakentamiseen on valittu innovatiivinen allianssitoteutustapa ja kartoitettu vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja. Näyttää todennäköiseltä, että se rakennetaan leasingrahoituksella. Kunnan investointiohjelman linjauksia on uusittu, osittain taantuman ja rakenneuudistusten takia. Toteutettavissa investoinneissa on oltava tuotto-odotus; esimerkiksi moottoritien ramppihanke maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä se mahdollistaa uuden, satoja työpaikkoja tarjoavan teollisuusalueen rakentamisen. Ilman tällaisia satsauksia ei nousukauden pöhinää saada aikaiseksi. Taantuman aikana investoiminen on järkevää, koska rakentaminen on edullista ja raha poikkeuksellisen edullista. Taantuma vaikuttaa kuitenkin kaikkien ajattelutapaan ja lisää varovaisuutta. Pitää olla rohkea ja uskoa lujasti asiaansa, että uskaltaa investoida. Tanja Matikainen, kunnanjohtaja, Janakkala Janakkalan vuosittainen investointitaso pyörii kuuden miljoonan euron tienoilla. Janakkalassa on valtuustotasolla hyväksytty tonttituotanto-ohjelma, jonka perusteella tehdään päätöksiä asuntoinfrasta ja maa-alueiden ostamisesta. Aiempi virkamiesvalmistelu keskittyi kehittämään olemassa olevia asumiskeskittymiä, mutta kun valtuusto alkoi linjata ohjelman sisältöä, päätettiin alkaa kehittää uutta asuinaluetta kaupungin länsipuolelle. Uuden asuinalueen rakentaminen vaatii merkittäviä investointeja perusinfraan, kuten teiden ja vesitekniikan rakentamiseen ja palveluihin. Uudelle alueelle rakennettava kolmen miljoonan euron päiväkoti on Janakkalalle iso investointi. Työn alla on myös mittava, noin viisi miljoonaa euroa maksava terveyskeskuksen peruskorjaus sekä pienempi yläasteen ja lukion remontti. Nykyinen suunnittelukausi kestää vuoteen Varsinaisia linjausmuutoksia investoinneissa ei ole tehty, mutta taloussuhdanteen ja rakennemuutosten takia on tietysti oltava varovainen. Korjausvelat täytyy silti kaikissa tilanteissa hoitaa: lainanhoitokulujen määrään verrattuna isompi tappio on esimerkiksi se, että rakennuskanta menee pilalle hoitamattomuuden takia.

12 12 Taloudesta a Euroopan keskuspankki euromaiden talouteen Euroopan keskuspankin aloittama elvytysohjelma tulee vaikuttamaan kaikkien euromaiden talouteen. Myös Suomen pitäisi hyötyä, kun valtioiden velkakirjojen kysyntä kasvaa ja rahan määrä lisääntyy. Helmikuussa Suomessa vieraillut Barclays-pankin ekonomisti Huw Worthington arvioi EKP:n elvytysohjelman vaikutuksia Huomisen tekijät -lehdelle. TEKSTI JA KUVAT:HASSE HÄRKÖNEN KUVitus:mci press

13 13 Mistä on kyse? Euroalueen talous on kangerrellut pitkään. Investoinnit ja talouskasvu ovat jumissa, ja sen vuoksi Euroopan keskuspankki (EKP) teki tammi kuussa päätöksen valtavasta osto-ohjelmasta elvyttääkseen euroalueen taloutta. EKP ostaa eurovaltioiden velkakirjoja 60 miljardilla eurolla kuukaudessa syyskuun 2016 loppuun asti tai tarvittaessa pidempäänkin, jos hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhdin saavuttaminen sitä EKP:n mielestä vaatii. Elvytysohjelman tavoitteena on piristää euroalueen talouskasvua ja parantaa hintavakautta. Ostot aloitetaan maalis kuussa, ja velkakirjat ostetaan jälkimarkkinoilta, ei suoraan niiden liikkeellelaskijoilta. Miten EKP:n elvytysohjelma todellisuudessa vaikuttaa euroalueeseen? EKP:n tavoitteena on saada vauhtia talouteen ja inflaatio halutulle tasolle. Barclays-pankin ekonomisti Huw Worthingtonin mukaan on vaikea etukäteen tarkasti arvioida, mitä kautta ostoohjelman vaikutus kanavoituu euroalueen talouteen. Nähtäväksi jää, lainaavatko pankit jatkossa enemmän rahaa yrityksille ja myös yksityisille. Worthington on epäilevä sen suhteen, lisääntyykö lainananto niin paljon kuin EKP odottaa. Worthingtonin mukaan EKP:n ohjelmalla voi olla vaikutuksia eri kanavien kautta. Talouden virkistymisen myötä ihmiset voivat tuntea itsensä varakkaammiksi ja oman taloutensa turvatummaksi, ja sitä kautta tehdä hankintapäätöksiä, joita on pantattu epävarmana aikana. Jos nyt hyvin varovainen kulutuskäyttäytyminen rentoutuu, se lisää eri alojen kysyntää ja sitä kautta elvyttää taloutta. Worthingtonin muistuttaa, että joka tapauksessa 60 miljardia euroa kuussa on niin valtava summa, että se tulee vaikuttamaan koko euroalueella taloutta piristävästi. On myös mahdollista, että EKP:n ohjelman elvyttävä vaikutus jää toteutumatta. Rahan lisääntynyt tarjonta ei automaattisesti tarkoita, että pankit alkavat tukea investointeja lisäämällä lainoitusta. Ohjelman vaikutukset reaalitaloudelle jäävät siis nähtäväksi. EKP:n käynnistämä ohjelma ei ole riskitön. Valtioiden velkakirjojen omistajat saattavat esimerkiksi olla haluttomia myymään sijoituksiaan. Epäonnistuessaan ohjelmalla voi pahimmillaan olla suuria haitallisia vaikutuksia koko euroalueelle. Riittääkö markkinoilla ostettavaa EKP:lle? EKP painottaa ohjelmansa velkakirjaostoja sen mukaan, mikä on kunkin valtion osuus keskuspankin pääomasta. Toisin sanoen EKP ostaa enemmän suurten kansantalouksien, kuten Saksan, Ranskan ja Italian joukkolainoja, kuin pienten valtioiden kuten Suomen joukkolainoja. Tärkeä kysymys on se, riittääkö markkinoilla ostettavaa EKP:lle, kun elvytysohjelma on kooltaan niin valtava. Huw Worthingtonin mukaan

14 miljardin euron ostot ovat varmasti toteutettavissa, mutta jos ohjelmaa jatketaan selvästi pidempään kuin syyskuun 2016 suunniteltu takaraja, niin rajat voivat jossain vaiheessa tulla vastaan. EKP:lla on rajoituksia sen suhteen, kuinka paljon keskuspankki voi omistaa jotain tiettyä velkakirjaa. Mikä on EKP:n tehtävä? EKP:n ensisijaisena tavoitteena on euroalueen hintavakauden turvaaminen. Käytännössä se tarkoittaa, että EKP pyrkii pitämään hintojen nousun eli inflaation vakaana. Euroalueen tavoitteena on hieman alle kahden prosentin vuotuinen inflaatio. Tällaisen inflaatiovauhdin katsotaan olevan talouden kehittymisen kannalta sopivin. EKP pyrkii rahapolitiikallaan palauttamaan inflaation ja sitä koskevat odotukset tavoitteen mukaiselle tasolle. Inflaation palautuminen tavoitevauhtiin piristäisi luottojen kysyntää laskemalla reaalikorkoja tavanomaisen korkopolitiikan ollessa jo lähellä nollarajaa. Nyt euroalueen inflaatio on liian hidasta, jopa negatiivista eli hinnat ovat laskeneet. Ohjauskorko on EKP:n rahapolitiikan keskeinen työkalu. Ohjauskorko on keskuspankin määräämä korkotaso, jolla keskuspankki lainaa rahaa pankeille. Pankit taas lainaavat rahaa edelleen yrityksille ja yksityisille, ja ohjauskorko vaikuttaa suoraan markkinakorkoihin ja talouteen. Ohjauskorko siis määrittelee rahan hinnan euroalueella. Matala korko yleensä kiihdyttää lainanottoa, korkea taas hillitsee sitä. Keskuspankin rahapolitiikka on yksi euroalueen talouteen vaikuttava väline, mutta sen rinnalla euromaiden omaa talouspolitiikkaa ei saa unohtaa. Valtiot voivat vauhdittaa taloutta muun muassa lisäämällä julkista kulutusta. Miten matalat korot vaikuttivat EKP:n päätökseen elvytysohjelmasta? Jos talous on lamassa tai taantumassa, taloutta voidaan elvyttää korkoa laskemalla. Euroalueella korkotaso oli jo lähes nollassa, joten EKP ei enää voinut laskea ohjaus korkoaan ja sitä kautta vaikuttaa talouteen. Sen vuoksi osto-ohjelma oli nykytilanteessa ainoa jäljellä oleva keskuspankin raha politiikan väline. Voiko Yhdysvaltojen elvytyksestä ottaa mallia? Yhdysvallat käytti EKP:n ohjelman kaltaista elvytystä euroaluetta aikaisemmin, ja Yhdysvaltojen talous on lähtenyt sen jälkeen kasvuun. Huw Worthingtonin mielestä Yhdysvaltojen ja euroalueen talouksia ei voi suoraan vertailla keskenään, koska niiden lähtökohdat ovat erilaiset. Yhdysvalloissa kotimainen kysyntä on suuressa roolissa, euromaiden taloudet taas perustuvat vientiin. Worthingtonin mukaan on vaikea tarkkaan sanoa, kuinka paljon setelielvytys todella on vaikuttanut talouskasvuun Yhdysvalloissa. Talouteen kun vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä elvytys. EKP:n osto-ohjelman ajoitus saa Worthingtonilta kritiikkiä. Hänen mielestään EKP:n olisi pitänyt toimia selvästi aikaisemmin ja ennakoivammin, eli aloittaa elvytys ennen kuin euroalueen kriisi ehti kärjistyä pahaksi. Miten inflaatio kehittyy euromaissa? Inflaation odotetaan pysyvän hitaana tänä ja ensi vuonna. EKP:n tavoitteena olevaa vajaan kahden prosentin inflaatiovauhtia ei Worthingtonin mukaan tulla saavuttamaan nyt aloitetun osto-ohjelman aikana eli ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä. Tämän vuoden inflaation odotetaan useimmissa EU-maissa olevan nollassa tai lievästi negatiivinen. Worthingtonin näkemyksen mukaan matala öljyn hinta on keskeinen syy matalaan inflaatioon. Öljyn hinta vaikuttaa hyvin moneen tuotteeseen ja heijastuu sitä kautta laajalle taloudessa. Jos öljyn hinta nousee, muutkin hinnat nousevat. Toisaalta matala öljyn hinta on ollut myönteinen ja vauhtia antava asia monen euromaan taloudelle. Jos öljyn hinta yhtäkkiä kaksinkertaistuisi nykytasoonsa nähden, se tietäisi hankaluuksia monelle maalle. Jos hinnat laskevat ja lasku jatkuu pitkään, uhkana on deflaatiotilanne. Deflaatiossa jatkuva hintojen laskeminen saa ihmiset Barclaysin Huw Worthington vieraili Helsingissä helmikuussa. siirtävät ostopäätöksiään, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Se aiheuttaa kulutuksen ja investointien laskua, mikä heijastuu tuotannon laskuna ja vaikuttaa sitä kautta esimerkiksi työttömyyden lisääntymisenä. Deflaatiokierteessä talous ikään kuin jumiutuu. Miltä Euroopan ja Suomen taloustilanne näyttää lähivuosina? Lähiaikojen talousnäkymät ovat Euroopassa ja Suomessa nihkeät. Suomen talouskehitys on viime aikoina jatkunut vaimeana ja laahaa edelleen muiden euromaiden takana. Teollisuuden rakennemuutos ja suomalaisen tuotannon huonontunut kustannuskilpailukyky heikentävät Suomelle tärkeän viennin ja talouskasvun mahdollisuuksia. Myös suomalaisten ikääntyminen vaikuttaa osaltaan heikkoihin kasvumahdollisuuksiin. Valtiovarainministeriön tuoreimmassa talouskatsauksessa kotimaan talouskasvun arvioidaan olevan 0,9 prosenttia vuonna 2015 ja 1,3 prosenttia vuonna Myös euroalueen talouskasvun ministeriö odottaa jatkuvan vaisuna: tänä vuonna kasvua kertyy prosentin verran ja ensi vuonna vain hiukan enemmän. Kotimaan ongelmien yhtenä keskeisenä syynä nähdään talouden vanhen-

15 15 Näin EKP:n elvytyksen on tarkoitus toimia I III EKP ostaa pankeilta ja sijoittajilta euromaiden velkakirjoja, jotta rahan tarjonta lisääntyisi. Voidaan puhua setelielvytyksestä. II Tavoitteena on rahan tarjonnan lisäämisen kautta parantaa liikepankkien kykyä lainata rahaa yrityksille, jotta ne voivat tehdä uusia investointeja. Investoinnit lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Sen pitäisi näkyä jatkossa talouskasvuna. 850 miljardia euroa EKP:n elvytysohjelman kokoluokka on valtava. IV Jos liikepankit siirtävät talletuksiaan pois keskus pankista ja sijoittavat varojaan myös euroalueen ulkopuolelle, se heikentää euron arvoa. Euron heikke neminen taas omalta osaltaan vahvistaa euroalueen talouskasvua, koska euromaat ovat riippuvaisia viennistä.

16 16 Elvyttävä rahapolitiikka tukee kasvua ja sopii siten hyvin Suomen nykyiseen taloustilanteeseen. tuneet rakenteet, joille pitäisi pikaisesti tehdä jotain. EKP:n rahapolitiikka ei voi yksin ratkaista euromaiden talouksien rakenteellisia ongelmia, mutta elvyttävä rahapolitiikka tukee kasvua ja sopii siten hyvin Suomen nykyiseen taloustilanteeseen. Kevyt rahapolitiikka ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa ja eurooppalaisilla vientimarkkinoilla, mikä tukee kotimaista työllisyyttä ja tuotantoa sekä voi lisätä investointeja. Miten EKP:n elvytysohjelma vaikuttaa Suomeen ja Kunta rahoituksen asiakkaisiin? EKP:n ohjelma lisää valtioiden velkakirjojen kysyntää, mikä heijastuu myös Suomeen. Worthingtonin arvion mukaan Suomen pitäisi hyötyä ohjelmasta, koska maalla on korkea luottoluokitus. Suomen valtion velkakirjat ovat haluttuja sijoituskohteita. Kuntarahoituksen liikkeelle laskemia velkakirjoja arvioidaan usein Suomen valtion luottoluokituksen kautta, eli maan ja suomalaisen kuntasektorin hyvä maine auttaa myös Kuntarahoituksen asiakkaita. Ainoa negatiivinen asia Suomen valtion velkakirjoissa on Worthingtonin mukaan se, että niitä on markkinoilla vähän. Sen vuoksi ne eivät ole niin likvidejä eli helposti rahaksi muutettavia kuin markkinoilla yleiset suurten maiden kuten Saksan ja Ranskan velkakirjat, joille löytyy aina nopeasti ja varmasti ostaja. Arvopaperin mahdollisimman hyvä likviditeetti on tärkeä tekijä joillekin sijoittajille. Toistaiseksi EKP:n osto-ohjelma koskee valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten joukkovelkakirjoja. Kuntarahoituksen varainhankintaan liittyvät Kuntarahoituksen velkakirjat eivät siis ole EKP:n ostoslistalla. Jos osto-ohjelmaa laajennetaan muiden tahojen kuin valtioiden velkakirjoihin, tilanne voi muuttua. Worthingtonin mukaan osto-ohjelman kohteiden laajentaminen on mahdollista mutta ei ainakaan nyt näytä todennäköiseltä. Yleinen euroalueen talouden piristyminen näkyisi myös Suomessa, samoin euron heikentyminen, joka auttaa vientiä. Euron heikentymistä Worthington pitää tärkeänä vientivetoisille Saksalle ja Skandinavian maille Suomi mukaan luettuna. Euron arvo suhteessa muihin valuuttoihin kuten Yhdysvaltojen dollariin onkin jo heikentynyt sen jälkeen, kun EKP ilmoitti ohjelmastaan. Sitä kautta ohjelmalla on jo ollut toivottua vaikutusta. Miten Kuntarahoitus löytää rahoituksen asiakkailleen? Kuntarahoituksen tehtävä on varmistaa, että suomalaiset kunnat saavat hankkeisiinsa mahdollisimman edullisen rahoituksen. Ehdoiltaan kilpailukykyisen rahoituksen tarjoaminen vaatii tehokasta ja järjestelmällistä varainhankintaa. Kuntarahoitus on kuntien kumppani, joka auttaa ratkaisemaan kuntien investointien rahoitustarpeita. Kuntarahoituksen varainhankinta on hajautettu laajasti eri markkinoille ja eri valuuttoihin, minkä ansiosta varainhankinta ei ole riippuvainen jonkin tietyn markkinan kuten euroalueen muutoksista. Hajautuksen ansiosta varainhankintaan liittyvä riski on tarkasti hallinnassa ja varainhankinnan keskimääräinen kustannus saadaan mahdollisimman pieneksi. Jos varainhankinnassa kaikki munat laitettaisiin yhteen koriin eli varoja hankittaisiin vain yhdeltä markkinalta, koko korin voisi saada edullisesti mutta samalla siihen liittyisi suuri riski. Riskien hyvä hallinta on tärkeää, jotta Kuntarahoitus säilyttää korkean luotto luokituksensa. Kun luottoluokitus on kunnossa, Kuntarahoitus pystyy hankkimaan varoja maailmalta hyvään hintaan, mikä taas vaikuttaa suoraan Kuntarahoituksen asiakkailleen tarjoaman rahoituksen hintaan. Käytännössä se varmistaa suomalaisille kunnille koroiltaan edulliset lainat. Maailmalla Kuntarahoituksella on hyvä maine sijoittajien keskuudessa. Kuntarahoituksen liikkeelle laskemat sijoituspaperit koetaan turvalliseksi ja luotettavaksi sijoituskohteeksi, joille on kysyntää jatkossakin.

17 o Kuntapäättäjä tutuksi 17 Erkki Eerola talous- ja henkilöstöjohtaja, Karkkila kuka? Erkki Eerola Koulutus: hallintotieteiden maisteri, kunnallistalous Kotoisin: Heinolasta Nykyinen kotikunta: Espoo Syntymävuosi: 1987 Motto työelämässä: Haastava työ motivoi. 27-vuotias Erkki Eerola edustaa kunta-alan uutta sukupolvea. Hän aloitti työnsä Karkkilan talous- ja henkilöstö johtajana lokakuussa Eerola siirtyi Karkkilaan Siuntion talousyksikön johdosta. Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Karkkilan kaupungin tehtävässä minua kiinnostivat uudet haasteet. Talouden lisäksi työnkuvassa ovat mukana myös henkilöstöasiat, mitkä tuovat haastetta ja motivaation opetella uutta. Henkilöstövastuu on tuonut työhöni aivan uuden maailman. Haluan oppia tekemisestäni. Miten Karkkilalla menee? Suunta on koko ajan ylöspäin. Karkkilan kaupunki on historiansa aikana kohdannut haasteita. 90-luvun vaihteessa oli vaikeaa, mutta talous on nyt kääntynyt ylijäämäiseksi: saamme kumulatiiviset alijäämät katettua vuoden 2015 aikana. Rasitteena on historian jäänteenä kertynyt korkea lainakanta. Vuonna 2013 kaupungissa jouduttiin tekemään kovia henkilöstöratkaisuja ja viemään läpi yt-neuvottelut. Nyt on aika panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Mitkä ovat Karkkilan johtamisen seuraavien vuosien isot linjat? Talouden kannalta tavoitteena on saada lainasalkku ja velkaantuminen entistä paremmin hallintaan. Koko kaupungin kannalta työttömyysasteen kääntäminen laskuun ja Karkkilan väkiluvun kasvattaminen ovat pitkän linjan tavoitteita. Näiden lisäksi on tärkeää varmistaa lukiokoulutuksen jatkuminen Karkkilassa ja varautua mahdolliseen sote-uudistukseen. Mikä on Karkkilassa parasta? Kanssaihmiset. Karkkilassa on yhteisöllisyyttä. Mikä on Karkkilan isoin haaste? Meidän on pystyttävä vahvistamaan Karkkilan kaupungin asemaa tilanteessa, jossa julkinen sektori on suurten muutosten keskellä. Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa? Monessa pienessä kunnassa talousorganisaatio on melko ohut, joten Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntijapalvelut esimerkiksi rahoituksen analysoinnissa ovat tervetulleita. Lisäksi esimerkiksi kuntarahoituksen järjestämä rahoitusriskien hallinnan koulupäivä on ollut hyvä tilaisuus. Arvokasta on myös se ulkopuolinen asiantuntijuus, jota Kuntarahoituksen ja Inspiran edustajat voivat tuoda poliittisen päätöksenteon tueksi. TEKSTI:Soili Helminen KUVAT:sanna rosendahl

18 18 Omien varojen kasvattaminen on välttämätöntä, koska Kuntarahoituksen on täytettävä rahoituslaitosten tiukentuvat vähimmäisomavaraisuusvaatimukset. Tuloksen tekeminen ei ole itsestään selvää edes erinomaisen luottoluokituksen julkiselle rahoitustalolle. Kuntarahoitus tekee tulosta selvästi tehokkaammin kuin monet verrokkinsa. Kuntarahoituksen kova tuloskunto syntyy osaamisesta läpi koko organisaation: olemme onnistuneet hankkimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta hyvällä hinnalla. Meillä on moderni riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla pidämme riskit hallinnassa. Olemme menestyneet tarjouskilpailuissa ja kehittäneet asiakaspalvelua entisestään, summaa toimitusjohtaja Pekka Averio. Euroopan merkittävien pankkien joukkoon Kuntarahoituksen taseen loppusumma ylitti viime vuoden lopussa 30 miljardia euroa. Taseella mitaten yhtiö on Suomen kolmanneksi suurin pankki. Näiden kahden kriteerin myötä Kuntarahoitus luokitellaan euroalueella systeemisesti merkittäväksi pankiksi ja se siirtynee kuluvan vuoden aikana Euroopan keskuspankin suoraan valvontaan. Tähän asti Kuntarahoituksen toimintaa on valvonut Finanssivalvonta. Kuntarahoitus ennätystulokseen vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta Kuntarahoitus onnistui vuonna 2014 jälleen kasvattamaan liikevoittoaan, vaikka toimintaympäristö oli monella tapaa kireä. Neljän vuoden aikana yhtiö on kolminkertaistanut ensisijaisen pääomansa yli puoleen miljardiin euroon. TEKSTI:Soili Helminen KUVitus:Mci press Kuntarahoituksen tilinpäätös avainluvut (konserni) Korkokate (milj. euroa) 160,0 149,5 Liikevoitto (milj. euroa) 144,2 141,3 Uusi luotonananto (milj. euroa) Uusi varainhankinta (milj. euroa) Taseen loppusumma (milj. euroa) Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 557,2 452,0 Omat varat yhteensä (milj. euroa) 623,1 509,3 Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 29,98 28,86 Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 33,53 32,52 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 1,8 1,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 21,66 30,58 Kulu-tuotto-suhde 0,15 0,15 Henkilöstö 90 83

19 19 Mahdollinen EKP:n valvontaan siirtyminen on selkeä viesti merkittävästä asemastamme rahoitusmarkkinoilla. Toki se osaltaan lisää myös raportointityötä ja valvontamaksujen määrää. Kaikki päätösasiakirjat ja muu organisaation aineisto tuotetaan jatkossa englanniksi. Kuntarahoitus on varainhankinnan takia ennestäänkin hyvin kansainvälinen talo, mutta tämä korostuu entisestään, Averio sanoo. Kuntarahoituksen kustannukset tulevat kasvamaan kuluvan vuoden aikana muutenkin merkittävästi, kun eurooppalainen kriisinhallintasääntely ja pankkiunioni tulevat voimaan. Kaikki luottolaitokset kartuttavat kriisinhallintarahastoa vuosittaisilla vakausmaksuilla, joiden oletetaan Kuntarahoituksen osalta olevan useita miljoonia euroja vuodessa. Kuntarahoituksen taseen loppusumma ylitti viime vuoden lopussa 30 mrd. euroa toksena yhtiö on edelleen omissa asiakasryhmissään ylivoimaisesti suurin rahoittaja. Lainojen kysynnän notkahdus on Averion mielestä epävarmassa tilanteessa ymmärrettävää ja kuntien kannalta järkevääkin. Kun taantuma rokottaa kuntien tuloja, on hyvä että kunnat ottavat lainaa vain harkitusti. Täytyy silti toivoa, ettei välttämättömiä tai tuottavia investointeja heikon suhdanteen vuoksi jätetä tekemättä. Matala korkotaso on houkutellut lyhytaikaisen rahoituksen käyttöön: Kuntarahoi- Lainaa otettiin harkiten Kuntarahoituksen lainojen kysyntä väheni hieman viime vuonna. Uusia lainoja nostettiin noin 2,8 miljardia euroa. Lainakanta kokonaisuudessaan kasvoi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Kuntarahoituksen markkinaosuus pysyi korkealla tasolla: kuntasektoriin ja sosiaalisen asuntotuotannon rahoitukseen erikoistuneena luottolaituksessakin lyhytaikaisen kuntatodistus- ja kuntayritystodistusrahoituksen kysyntä kasvoi viime vuonna. Averio näkee siinä riskejä. Nykyinen korkotaso houkuttelee lyhytnäköisiin rahoituspäätöksiin. Pitkäaikaisia investointeja ei kannata rahoittaa lyhytaikaisella rahoituksella, koska se altistaa suomalaisen kunnan sekä jälleenrahoitus- että hintariskille, Averio muistuttaa. Alhainen korkotaso lisäsi viime vuonna myös korkoriskeiltä suojautumiseen käytettävien johdannaissopimusten kysyntää. Vaihtoehtoisista rahoitusratkaisuista leasing kasvattaa suosiotaan. Kuntarahoituksen leasingkanta kasvoi viime vuonna 64 prosenttia 133 miljoonaan euroon. Rahoitusleasing kiinnostaa suurissa laitehankinnoissa, kuten sairaalalaiteinvestoinneissa. Yhä useampi kunta myös selvittää kiinteistöleasingiä ratkaisuksi uusiin rakennushankkeisiin. Miten Pekka Averio summaisi kulunutta vuotta? Viime vuoden hyvä tulos on ennen kaikkea positiivinen uutinen Kuntarahoituksen omistajille eli suomalaiselle kuntasektorille ja valtiolle: osakkeenomistajien omistusten arvon kasvu on loistava saavutus, ja se palvelee kuntien etuja. Inspiran neuvonantopalvelujen kysyntä laajeni Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran vuosi 2014 oli edellisiä kiireisempi: liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 1,7 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan. Kunnissa etsitään innovatiivisia ratkaisuja palvelutuotannon tehostamiseen, ja se on monipuolistanut Inspiran toimeksiantoja. Inspiran palveluihin kuuluvat neuvonanto investointihankkeissa, rahoitusjärjestelyissä ja omaisuusjärjestelyissä sekä erilaiset analyysipalvelut. Kuntien taloudellisen aseman rasittuessa, verokertymien laahatessa ja palveluvelvoitteiden kasvaessa kuntien on pakko etsiä uusia tapoja tehostaa toimintaa. Kun samaan aikaan markkinoilla on tarjolla rahoitusta uudistushankkeille ja korkotaso on matala, niin tarve Inspiran palveluille on kasvanut, Inspiran toimitusjohtaja Kimmo Lehto sanoo. Lehdon mukaan edellytykset kuntien toimintatapojen uudistamiseen ovat parantuneet. Nyt on jo näyttöjä tapauksista, joissa kunnan toiminnan tehostaminen on onnistunut tai yhteistyön tiivistäminen kuntien välillä toimii. Hyvät käytännöt otetaan nopeammin käyttöön myös muualla. Inspiran viime vuoden suurimmat toimeksiannot liittyivät Liikenneviraston Hamina Vaalimaa-moottoritien julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä syntyvään PPP-projektiin, Tampereen pikaraitiotiehankkeeseen sekä elinkaarihankkeisiin muun muassa Pudasjärvellä ja Espoossa. Muita tyypillisiä Inspiran neuvonantokohteita olivat eri puolilla maata tehtävät haja-asutusalueiden laajakaistahankkeet, tuulipuistohankkeet ja vesilaitosten yhtiöittämiset. Kiinteistöjärjestelyt kiinnostivat yhä useampia kuntia. Suomen rakennuskannassa on paljon korjausvelkaa, ja kunnissa haetaan keinoja kiinteistömassan järkevään hallintaan, Lehto kertoo.

20 20 TYÖN ÄÄRESSÄ H Rosi Veijalainen TEKSTI:Eija hietanen KUVA:sami lamberg Rosi Veijalainen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aaltoyliopistosta. Pääaineena hän opiskeli laskentatointa ja sivu aineena rahoitusta. Valmistumisensa jälkeen Veijalainen työskenteli ensin tilintarkastajana rahoitus- ja sijoitustoimintoja tarkastavassa Treasury Assurance -tiimissä PwC:llä. Kuntarahoituksen business controllerina Veijalainen on työskennellyt runsaat kaksi vuotta. Hän viihtyy hyvin, sillä tehtävät ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia. Yllätyin siitä, miten kansainvälistä taloushallinnon työ Kuntarahoituksessa on, Veijalainen kertoo. Kuntarahoitus hankkii asiakkaidensa lainoitukseen käytettävät varat kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen vaatii muun muassa IFRS-raportointivaatimusten ja EU-säännösten tarkkaa seurantaa. Suuri osa Veijalaisen työstä liittyy tähän. Vaativan raportoinnin erikoisnainen Kun työhön kuuluu IFRSstandardien, EU-säännösten ja viranomaisvalvonnan edellyttämää taloudellista raportointia, työnkuva on laaja-alainen ja haastava. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin business controller Rosi Veijalaisen tehtävää Kuntarahoituksen talousosastolla. Seurantaa ja soveltamista Nykyisessä työssään Veijalainen nauttii siitä, että ei ole ainoastaan neuvojan ja suosittelijan roolissa vaan saa tehdä, soveltaa itse. Haastetta riittää, sillä Kuntarahoituksessa taloushallinto on finanssialan ammattilaistenkin näkökulmasta monimutkaista. Lisäksi pankkitoiminnan sääntely on lisääntynyt jatkuvasti finanssikriisin jälkeen. Pitää pysyä ajan tasalla, seurata standardeja ja niiden päivityksiä ja miettiä miten näitä high level -tason ohjeita sovelletaan käytännössä, Veijalainen selvittää. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden sääntely ja valvonta on lisääntynyt selvästi. Sääntely koskee paitsi pankkien yleisten vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten kiristymistä myös muita toimenpiteitä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi. Veijalaisen työnkuvaan kuuluu myös tilinpäätössääntelyn muutosten seuraaminen. International Accounting Standards Board IASB valmistelee, päättää ja ohjeistaa tilinpäätösstandardien muutoksista. Kuntarahoituksessa valmistaudutaan vähitellen jo siihen, miten uusinta rahoitusinstrumentteja koskevaa standardia IFRS 9:ää tullaan soveltamaan 2018 alusta alkaen. Monessa mukana Veijalainen on mukana erilaisissa kehitysprojekteissa talon sisällä. Parhaillaan on menossa järjestelmäuudistuksen testaus. Työ on sopivassa määrin haastavaa ja monipuolisempaa kuin useimmissa rahoituslaitoksissa, hän toteaa. Veijalainen antaa tunnustusta kollegoilleen, joiden kanssa voi aina keskustella ongelmista ja vaihtaa näkemyksiä. Talon sisältä löytyy monenlaista asiantuntemusta. Täällä on vahva me-henki, puhallamme yhteen hiileen.

valmistuu leasingkohteena

valmistuu leasingkohteena KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI 1/2015 Saarijärven Omatoimi-yhteisö: pitkä tie omaan puutaloon Kuntarahoituksen tilinpäätös Sivu 18 EKP:n osto-ohjelmalta odotetaan piristystä euroalueen talouteen Pudasjärven

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen Pekka Averio. Asuntoreformiyhdistys r.y. Helsinki 24.11.2009

Valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen Pekka Averio. Asuntoreformiyhdistys r.y. Helsinki 24.11.2009 Valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaminen Pekka Averio Asuntoreformiyhdistys r.y. Helsinki 24.11.2009 2 Kuntarahoituksen osakeanti Kuntarahoituksen osakeanti Yhtiökokous päätti osakeannista 12.3.2009

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2012 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/212 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 kasvukeskuksissa pienten vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, etenkin pääkaupunkiseudulla kaupungistuminen, perhekoon pienentyminen,

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta:

Toimitusjohtaja Pekka Averio kommentoi tilikautta: 9.2.2016 klo 14.00 Kuntarahoitus Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2015 Yhteenveto vuodesta 2015: Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa (2014: 144,2 miljoonaa euroa). Kasvua edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:

Talousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta: Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen 1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT R a a k a - a i n e e t maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT SYYSKUU 2014 Maailmantalouden nousu vahvistuu lisää Maailmantalous on piristynyt teollistuneiden maiden johdolla Maailmankaupan kunnollista

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Omatoimi ry Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys www.omatoimi.fi Ikääntyvien elämisen tavoitteita Itsemääräämisoikeus Turvallisuus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Hallituksen pj. Reijo Pesonen Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys Puupäivä 11.11.2010 www.omatoimi.fi Oma tausta Yleishyödyllisten rakennuttajayhtiöiden toimitusjohtajana

Lisätiedot

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle LapTech IT-leasing Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle Mitä LapTechin IT-leasing tarkoittaa IT-laitteet, ohjelmistot ja tukipalvelu vuokrataan rahoitusyhtiöltä ennalta sovitun mittaiseksi sopimuskaudeksi

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot